25 Keskiviikkona 29. tammikuuta 2020 KIHNIÖ 100 juhlalehti Satavuotiasta kaunista Kihniötä onnittelemassa ja rakentamassa! Kihniön kausiasukkaat ry . omakotiliitto.fi/kihnio (palvelut, jäsenkaavake) . Facebook.com/kihniokausiasukkaat . kausiasukkaat@kihnio.fi . Puhelin 0400 883 963 -Liity jäseneksi! Onnittelee 100-vuotiasta Kihniön kuntaa!

26 Keskiviikkona 29. tammikuuta 2020 Hyvät Kihniön kuntamme asukkaat ja ystävät Minulla on ilo ja kunnia toivottaa teille omasta puolestani oikein hyvää Kihniö 100 -juhlavuotta. Mielestäni Kihniö on pieneksi kunnaksi pystynyt ja pystyy jatkossakin tuottamaan hyvän ja turvallisen asuinympäristön. Strategiankin tahto on, että Kihniö on turvallinen ja viihtyisä paikka asua ja yrittää. Meillä on laadukkaat palvelut ja runsaat harrastusmahdollisuudet. Kuntalaisille mahdollistamme väljää asumista lähellä kaunista luontoamme sekä kannustamme ja tuemme yrittäjyyttä, että kuntamme elinvoima lisääntyy. Kausiasukkaat ovat kuntamme vahvuus ja osa meitä. Pidämme huolta vanhuksista, lapsista ja kaikista meistä. Mutta kunnan itsenäisyys ei ole itsestään selvää. Kaikkia olemassa olevia etuja, saavutuksia ja palveluja ei välttämättä pystytä tulevaisuudessa takaamaan, koska kunnan asukasluku laskee nopeasti ja väestöpohjan rakenne muuttuu. Verotulot kapenevat ja alijäämä olisi kurottava kiinni. Tietysti paljon mieluisampaa olisi vain voida luottaa siihen, ettei meitä uhkaa mikään. Tulevaisuuden visioita Kun katsotaan eteenpäin, eikä kurkita olan taa, näen, että Kihniö tulee säilymään itsenäisenä kuntana. Tällä hetkellä ei muillakaan kunnilla ole yhdistymishaluja. Johtunee siitä, että hallituksen jahkailema sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu keskeytettiin keväällä 2019. Jos he eivät osaa tai halua näyttää tietä tulevaan, miten kunnilta sitä voitaisiin edellyttää? Olemme Kihniössä koittaneet vuoden 2015 kesästä sote-mallia jossa palvelut annetaan yhteistoiminta-alueen hoitoon. Homma ei ole toiminut sopimuksemme tahtotilan mukaisesti, toki hyvääkin on ollut. Tämä on ollut hyvä sotekoulu ainakin itselleni, mikäli ja kun uutta sotea aletaan valmistella. Silloin on kuntia kuultava, eikä asioita saa tehdä niin suljetusti kuin Rinteen hallitus teki. Mikäli uusi sote saadaan maalin, toivon, että se on valtiovetoinen. Silloin homma saattaisi toimia, ja pienetkin kunnat saisivat ne palvelut, jotka heille kuuluvat yhdenvertaisesti ja lähipalveluina. Tämä osaltaan auttaisi kuntia sekä selviytymään talouden tasapainotuksessa että säilyttämään itsenäisyytensä. Miksi valtiovetoinen? No, olen huomannut, että kun joku firma tai vastuuvetoinen saa vähän valtaa, valtaa aletaan käyttää sen itsensä vuoksi, ei hyvän tekemiseen. Kunnan itsenäisyyden kannalta tulee tarkastella tulevaisuudessa myös muiden asioiden tehostamista. Yksi niistä on kiertotalouden mahdollisuudet, esimerkiksi puolityhjien jäteastioiden tyhjentäminen: jäteastiaan kiinnitetään anturi, joka seuraa astian täyttymistä, pyytää tyhjäyksen ja laskee sopivan reitin. Lopputuloksena on säästöä logistiikassa ja vähennyksiä päästöissä – sekä taloudellista säästöä kuntalaisille ja kausiasukkaille. (Mielestäni tutkimisen arvoinen asia.) Kunnan ei mielestäni tarvitse myöskään omistaa kaikkea. Ulkoistus järkevällä tavalla tuo tulevaisuudessa säästöjä. Esimerkiksi yksinkertainen lamppu. Jos lamppu olisi asiakkaalla vain käytössä, yritykselle jäisi vastuu ja hyöty tavaran valmistuksesta, uusiokäytöstä, kierrätyksestä ja huollosta. (Tämä oli vain esimerkki yhdestä yksinkertaisesta lampusta, mihin se voisi johtaa.) Kuntien muut, esimer- kiksi hallinnon, toiminnot vaativat 5–10 vuoden päästä tarkastelua: miten ne tuotetaan? Mielestäni meillä tai muillakaan kunnilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin miettiä tosissaan, mikä on järkevin tapa tulevaisuudessa toteuttaa palveluja niin, että ne ovat lähellä, säilyvät, toimivat ja ovat kustannustehokkaita. Seuraavat kuntavaalit vatkin Kihniön asukasmäärän kesäisin. Toimivia yrityksiä meillä on runsaat 160. Joukkoon mahtuu monipuolista osaamista, kärkialoina puutuote- ja metalliteollisuus. Maatiloja on noin 60, suurin osa niistä on sivutoimisia. Työpaikkaomavaraisuutemme on yli 90 prosenttia, työttömyysprosentti on seitsemän ja vuoden alussa avoimia työpaikkoja oli viisi. Kunnan budjetti on noin 14,8 miljoonaa euroa. Sillä rahalla tuotamme kaikille kuntalaisille tärkeitä palveluita. Verotuloja keräämme 6 miljoonaa euroa, ja valtionosuudet ovat lähes 7 miljoonaa euroa. Rahat eivät meinaa kuitenkaan millään riittää, sen kanssa kipuilemme. Työntekijöitä kunnan palkkalistoilla on noin 70. Koulussa on 180 oppilasta. Googlen kuvahaussa Kihniö-kuvissa vilahtelee usein kuntamme itsenäisyydestä ja olla siitä ylpeitä. Nyt kuitenkin toivotan oikein hyvää Kihniö 100 -juhlavuotta. Juhlitaan ja hoidetaan asiat yhdessä ja pidetään toisistamme huolta nyt ja jatkossa. Petteri Wiinamäki Kihniön kunnanvaltuuston puheenjohtaja Ylä-Satakunnan arkisto / Maarit Lehto Hyvää Kihniön juhlavuotta meille kaikille! Kihniö ei numeroiden perusteella näytä kovin suurelta tekijältä Suomen, saati sitten maailman, mittakaavassa. Noin 1 900 asukkaallaan Kihniö on sijalla 267 Suomen 310 kunnan joukossa. Pinta-alalistalla olemme jo hieman korkeammalla, sijoituksemme on 214. Olemme suurin piirtein Vaasan kokoinen kunta, mutta reilusti suurempi kuin Helsinki tai Espoo. Eurooppalaisessa tarkastelussa päihitämme pinta-alallamme esimerkiksi Maltan valtion. Kihniön luonto on tyypillistä Suomenselän soiden, järvien ja harjujen rytmittämää maisemaa. Metsää on 27 000 hehtaaria. Keskimäärin puuta hehtaarilla on 124 neliömetriä. Järviä on runsaasti, jokaiselle vuoden viikolle yksi. Rantaviivaa on 174 kilometriä, ja mökkejä rantaviivalla on yli 900. Kausiasukkaat kaksinkertaista- ovat jo oven takana keväällä 2021, ja silloin uudet valitut tulevat paljon vartijoiksi kuntamme itsenäisyyden ja koko kuntakenttämme toimivuuden turvaajina. Kunnan jatkumo itsenäisenä vaatii suhtautumista, siis suhtautumista asioihin ja päätöksiin. Meidän pitää hyvällä yhteistyöllä, sopimalla ja sopeutumisella hoitaa asiat niin, että voimme nauttia Pyhäniemi, Käskyvuori, järvimaisemat, mökkikuvat ja kirkonkylän raitti. Tältä 100-vuotias Kihniö näyttää tilastojen, numeroiden ja netin kuvien valossa. Ne eivät kuitenkaan kerro juurikaan mitään kunnan ytimestä, ihmisistä. Kunta koostuu ihmisistä, kunta on ihmisiä varten. Millaisia sitten kihniöläiset ovat? Minulle kihniöläiset ovat yhdistelmä satakuntalaisuutta, hämäläisyyttä ja pohjalaisuutta. Sotien jälkeen saimme joukkoon myös karjalaisuutta. Satakuntalaisuudesta olemme ottaneet suorasukaisuuden, Pohjanmaalta olemme saaneet aimo annoksen yritteliäisyyttä, Hämeestä vakautta. Karjalaisuudesta olemme napanneet lisää eloisuutta. Tällaisesta eri Suomen heimojen sulatusuunista ovat kihniöläiset syntyneet: lämminhenkiset, yhteisölliset ja käytännönläheiset – joskus hieman jääräpäisetkin ihmiset. Näyttää myös siltä, että voit lähteä Kihniöstä, mutta kihniöläisyys ei lähde sinusta. Kihniöläisiin törmää maailmalla joka puolella. Tai ainakin niihin, joilla on jokin Kihniö-side. Kihniö on itse asiassa paljon suurempi kuin mitä tilastolukujen perustella voisi päätellä. Tämä maailmankolkka on tärkeä hyvin monelle ihmiselle: vaki- ja kausiasukkaille, Kihniössä syntyneille, somekihniöläisille ja kaikille muille Kihniön ystäville. Haluan toivottaa kaikille lukijoille hyvää Kihniö 100 -juhlavuotta! Juhlavuosi on tarkoitettu kaikille meille. Kihniö on yhteinen juttu, juhlitaan sitä yhdessä! Juha-Matti Markkola Kihniön kunnanhallituksen puheenjohtaja Ylä-Satakunnan arkisto / Niina Kivioja

27 Keskiviikkona 29. tammikuuta 2020 Nyt saa tarttua Kihniö-aiheisiin kirjoihin Kuvataidekilpailu ja Kihniö-näyttely LAURA JOKISALO KIHNIÖ Kihniön kirjastossa on alkanut kunnan juhlavuoden kunniaksi lukuhaaste, jossa joko luetaan 12 kirjaa tai korvataan korkeintaan 6 kirjaa vastaavalla määrällä toiminnallisia tehtäviä. Kirjojen kohdalla osallistujia haastetaan tarttumaan muun muassa teoksiin, jotka kertovat Kihniöstä tai kihniöläisistä tai ovat kihniöläisen kirjoittamia tai kuvittamia, joiden nimi alkaa Kkirjaimella tai jotka kunnan kauniin luonnon kunniaksi ovat luontoaiheisia. Toiminnallisten tehtävien joukosta löytyy niin osallistuminen kirjaston tapahtumaan, tutustuminen kotiseutukokoelmaan kuin lainaus– palautusautomaatin käytön kokeilu. Lukuhaasteen on suunnitellut kirjastovirkailija Liisa Leponiemi. Hän kertoo, että tavoitteena on ollut luoda matalan kynnyksen haaste, joka sopii kaikenikäisille. Kihniöön liittyviä kirjoja on poimittu esille. Vinkkejä lukuhaasteen suorittamiseen saa kirjastosta. –  Ajatus olisi kannustaa osallistumaan niitäkin, jotka eivät yleensä harrasta lukemista. Matala kynnys toteutuu niin, että esimerkiksi Lue vähintään 100 sivua -haastekohdan saa suoritettua lukemalla yhteensä vaaditun sivumäärän verran vaikka eri teoksia. Lue 100 minuuttia -kohdan taas voi jakaa moneen lyhytkestoiseen lukupätkään. Lukuhaasteeseen voi osallistua 10. joulukuuta asti. Vuoden lopussa kirjastossa pidetään juhlat, jossa kaikki haasteen suorittaneet palkitaan. Kihniö 100 -teema näkyy ainakin kahden eri näyttelyn kautta. Huhtikuussa kirjaston seinille ripustetaan kunnan taidepiirin Kihniö-teemaisia tauluja. Piirin vetäjä Jorma Matikainen kertoo, että taulujen tekeminen alkoi tammikuussa. Hän arvelee ennakkoon, että monissa teoksissa aiheena ovat kihniöläiset näkymät ja maisemat – toki muitakin aiheita voi olla. Juhlavuoden kunniaksi järjestään myös kuvataidekilpailu elo–syyskuussa. Mira Koskinen, yksi taidekurssi Luovien opettajista, sanoo, että kilpailuluokkia tulee löytymään kaikille. – Alustavasti luokkien on suunniteltu olevan 5-vuotiaat ja nuoremmat, 6–10-vuotiaat, 11–15-vuotiaat ja 16–103-vuotiaat. Muutkin kuin kihniöläiset voivat osallistua, mutta aihe on Kihniö. Kilpailun satoa kokoava näyttely on esillä lokakuun ajan. Taksi Erkki Virnala p. 0400 331 950 • KONEURAKOINTI -kaivinkonetyöt - jätevesijärjestelmät • LEMMIKKIHOITOLA • RATSASTUSTUNNIT www.kujalantila.com Esko Yli-Kujala 040 544 4720 Minna Yli-Kujala 040 526 5328 Kihniö 100 -juhlavuoden tapahtumakalenteri Helmikuu Toukokuu Elokuu to 13.2. Maalaislääkäri Kiminkinen yhtenäiskoululla klo 17. la 15.2. Käskyvuori-hiihto, Erämaja (säävaraus) su 23.2. Talvirieha & Sulkueluistelu (säävaraus) ke 26.2. Eläkeliitto 50 v./ Kihniön yhdistyksen kakkukahvit Puumilassa pe 1.5. Avoimet ovet pappilassa la 16.5. Kids’ Action yhtenäiskoululla la 23.5. Sulkue-hölkkä ma 25.5. alkaen Aitonevan kesäkahvila avoinna päivittäin klo 12–17 la 1.8. Kuvataidekilpailu alkaa la 15.8. Kurajuhlat Aitonevalla la 29.8. Päätapahtuma & virallinen juhla, Iltatori su 30.8. Jumalanpalvelus Kesäkuu su 13.9. Kuvataidekilpailu päättyy la 26.9. Pyhäniemi–Käskyvuori-kävely Maaliskuu ti 3.3. Tatu ja Patu esiintyvät yhtenäiskoululla su 15.3. Eläinkouluttaja Tuire Kaimion luento klo 10–16 Puumilassa to 26.3. Juhlavaltuusto yhtenäiskoululla to 26.3. Art Festivo alkaa Huhtikuu to 2.4. Tenori Jyrki Anttila Puumilassa (Art Festivo) pe 3.4. Art Festivo päättyy su 19.4. Jumalanpalvelus, piispa Matti Repo la 25.4. Linnunpönttötalkoot yhtenäiskoululla su 26.4. Veteraanipäivän juhla, kirkko ja srk-talo la 6.6. Geo Wellbeing Pyhäniemessä la 13.6. Kesäkauden avajaiset ma 22.6. alkaen Wanha Puumila auki arkisin klo 10–20 pe 26.6. Iltatori Heinäkuu pe–su 3.–5.7. Vapaaseurakunnan lastenleiri Raskinrannassa la 4.7. Petotesti Kihniön urheilukentällä su 5.7. Yrittäjien Kesämessut to–su 9.–12.7. Saalemin Kesäjuhlat la 11.7. Gospel-rekka su 12.7. Wanhojen tilojen esittely ja Kihniö-kiertoajelu ke 15.7. Kesäpäivä Puumilassa pe 31.7. Iltatori Onnittelemme 100-vuotiasta Kihniön kuntaa Kunta ja pankki – lähellä ihmisiä ja yrityksiä paikallisesti OP Kihniö Valkamatie 2, Kihniö Syyskuu Lokakuu la 3.10. Sadonkorjuu-ruokajuhla Puumilassa su 4.10. MLL 100 v./Kihniön yhdistyksen juhla Marraskuu pe 27.11. Jouluvalojen lanseeraus, joulumarkkinat & joulunavaus Joulukuu su 6.12. Itsenäisyysjuhla ke 23.12. Metsänväen joulurauhan julistus Erämajalla Lisäksi: Huhtikuussa Kihniön taide- piirin Kihniö-teemanäyttely kirjastossa Toukokuussa maisemapellon kylvö Toukokuussa Kihniö– Parkano-haastepyöräilykisa Kesäkuussa OP-Perhepuiston avajaiset Elokuussa suuri iltanuotio, järjestäjänä Kihniön Katajaiset Lokakuussa kuvataidekilpailun näyttely kirjastossa Lokakuussa tieteentekijöiden kokoontuminen Kirjaston Kihniö 100 -lukuhaaste käynnissä to 10.12. asti Jääkiekkopeli vanhat Kihut vs. nuoret Kihut kaukalossa Nerkoon Metsästäjät järjestää 100 lapselle ja nuorelle mahdollisuuden käydä tutustumassa ja kokeilemassa metsästys- ja ammuntasimulaattoria. Ilmiökahvilat Avoin frisbeegolf-kisa Pyhäniemessä Pidätämme oikeuden muutoksiin. Kyläkaupan v tunnelmaa Kihniössä jo vuodesta 1980 40 Rakenna, remontoi, maalaa, tapetoi, sisusta, kukita, harrasta.. Kuljemme mukanasi edelleen SIROLA CENTER Floristi, puutarhuri ja sisustussuunnittelija palveluksessasi Kihniöntie 20 03 4484493 sirolacenter.fi @sirolacenter 39820 Kihniö 0400 790769 Kihniöntie 12 39820 Kihniö puh. 03 448 4232 Hius- ja Kauneushuone Sini C. *Parturi- ja Kampaamopalvelut *Klassiset ja volyymiripset *Lash Lift Prunnintie 6, Kihniö (apteekin talo) puh. 040-1690980 avoinna ajanvarauksella

28 Keskiviikkona 29. tammikuuta 2020 Juhlavuonna avataan ovet vanhoihin taloihin LAURA JOKISALO KIHNIÖ Kihniö 100 -vuoden tapahtumakalenteriin on merkitty sunnuntain 12. heinäkuuta kohdalle vanhojen kantatilojen ja talojen päivä. Sen järjestelyjä on hoitamassa idean juhlavuoden avoimissa suunnittelutapaamisissa esitellyt Mailis Risku. Periaate on samankaltainen kuin erittäin suositussa Sastamalan Wanhat Talot -päivässä. Käytännössä tapahtuman aikana pääsee aukioloaikojen puitteissa tutustumaan mukana oleviin kohteisiin. Risku kertoo Kihniöstä löytyvän hienoja vanhoja taloja, joista on haluttu pitää huolta. Samalla rakennukset edustavat kunnan vanhinta rakennuskantaa. Kihniön kyläksi 1600-luvun alussa nimitetty alue muodostuikin muutamasta talosta, Kovasesta, Hietasesta, Korhosesta, Tarsiasta, Laurikaisesta ja jo tuolloin autioituneesta Linnasta. Wanhat Talot -päivää on vietetty Sastamalassa vuodesta 2017 lähtien, ja viime vuonna siihen otti osaa yli 50 kohdetta. – Tavoitteena on, että Kihniössä tapahtumaan osallistuisi noin 10 taloa. Riskun mukaan vierailupisteinä voisivat olla rakennusten lisäksi myös mielenkiintoiset luontokohteet. Sastamalassa osaa ovat ottaneet yksityiskotien lisäksi esimerkiksi kylä- ja kulttuuritalot, museot ja yritykset. Jos innostuu osallistumaan päivään, Risku neuvoo olemaan yhteydessä häneen tai kunnassa Päivi Shemeikkaan. Kihniö-Seura järjestää samana päivänä kiertoajelun. Tarkoitus on, että ajelun aikana poiketaan tapahtumassa mukana olevissa taloissa. Rakennusvuosi jäi hämärään Yksi heinäkuun tapahtumaan osallistuvista kohteista on Päivi ja Mika Shemeikan koti Korhoskylässä. Talo on varsinaiselta Korhoselta siirretty Yli-Korhosen tilan talo, joka on seissyt nykyisellä paikallaan vuodesta 1912. Päivi, 4-vuotias Julius ja Mika Shemeikka kotitalonsa rappusilla. Päivi Shemeikka Vanha vellikello odottaa katolle nostamista. Vanha kuva Yli-Korhosen talosta. Kuvassa oikealla oleva navetta purettiin, ja paikalle rakennettiin tiilitalo vuonna 1979. Rakennuksessa asui ensin Päivin (o.s. Mäenpää) isän mummu Susanna Yli-Korhonen. Shemeikka itse ehti lapsuudessaan asua sukutalossa noin vuoden verran, ennen kuin perhe muutti viereiseen, puretun navetan paikalle rakennettuun omakotitaloon. Shemeikat alkoivat remontoida vanhaa taloa kodikseen vuosikymmen sitten. Urakkaa oli pohdittu jo aiemmin, mut- ta tuolloin se todettiin liian mittavaksi ja Shemeikat päätyivät ostamaan ja remontoimaan talon Niskokselta. Tilaa tarvittiin kuitenkin lisää. Remontin alkaessa Shemeikoilla oli neljä lasta, ja sittemmin lapsiluku on kasvanut viiteen. –  Koin myös tärkeäksi, että voisin olla avuksi vanhemmilleni, Päivi Shemeikka kertoo. Yli-Korhosen talon tarkka rakennusvuosi ei selvinnyt missään vaiheessa remonttia, vaikka sitä yritettiin etsiä. Se on tiedossa, että talo on vanhempi kuin 1800-luvun puolivälissä rakennettu Korhosen vanha talo. – Vanhasta aitasta löytyi vuosiluku 1793 ja riihen seinästä vuosiluku 1811, Mika Shemeikka kertoo. Vanha vellikello paikalleen Uudistamisurakka oli ennakkoon arvatenkin valtava – ja silti töitä oli enemmän kuin pystyi kuvittelemaan. Kunnostaminen käynnistyi talon tyhjäämisellä keväällä 2010. Ensimmäinen vaihe työssä oli talon toisen pään nostaminen. Se oli vajonnut myöhemmin rakennetun kellarin takia. Remontin aikana purettiin lautarakenteinen uloke ja muutettiin katto harjakatoksi. Sisätyöt alkoivat suuren leivinuunin, seinien ja lattioiden purkamisella. Laudoitus ja kaikki ikkunat uusittiin. Toisaalta vanhan talon, jonka hirsirunko oli hyvässä kunnossa, remontointi oli palkitsevaa. Oma arvonsa on toki silläkin, että samassa rakennuksessa ovat asuneet Päivi Shemeikan suvun edelliset sukupolvet. Vaikka urakka ei ollutkaan perinnerakentamista, on entisaikaa silti jäljellä. Esimerkiksi vanha vellikello on yhä tallessa. – Se täytyy nyt laittaa katolle ennen tapahtumaa, Mika Shemeikka sanoo. Pappilan tarina liittyy kunnan itsenäistymiseen LAURA JOKISALO KIHNIÖ Yksi Kihniön juhlavuoden virallisista tapahtumista koittaa vappupäivänä 1. toukokuuta, kun pappilassa on avoimien ovien päivä. Leena Pihlajamaa kertoo, että vaikka joissain lähteissä lukee rakennuksen valmistuneen vuonna 1919, on oikea valmistumisajankohta löydettyjen tietojen mukaan vuosi 1920. Näin ollen sekä kunta että pappila täyttävät samaan aikaan 100 vuotta. Tästä yhteydestä syntyi idea tapahtumaan. Lisäksi vappupäivä oli entisaikaan merkityksellinen, sillä se oli pappien viranvaihtopäivä, ja tuolloin pappiloissa tavattiin juhlia. Vanhan kirkkolain mukaan palkkavuosi kesti toukokuun ensimmäisestä huhtikuun viimeiseen päivään asti. – Sellainen sanonta oli, että papin emännälle oli kahden vuoden leipä tiedossa. Jos puoliso menehtyi, sai pappilassa asua sen vuoden ja seuraavan niin sanotun armovuoden loppuun asti, Pihlajamaa sanoo. Kihniön pappila linkittyy muutenkin koko kunnan historiaan. Kunnan itsenäistyminen vaati aikanaan alueella toimivaa itsenäistä seurakuntaa. Piti olla oma kirkko ja papille virkatalo. Senaatti oli määrännyt, ettei Kihniön seurakunta saisi lopullista eroa Parkanosta ennen kuin talo oli valmis. Pappilaa rakennettiin samaan tahtiin kirkon kanssa. Kolme viikkoa ennen kirkon vihkiäisiä, 1. heinäkuuta 1917, liki valmis rakennus paloi tuntemattomaksi jääneestä syystä. Kihniöläiset kuitenkin anoivat heti elokuussa kirkkoherran viran auki julistamista, ja senaatti päätti seu- raavana vuonna Kihniön voivan erota Parkanon seurakunnasta, vaikka virkatalo oli vielä vaiheessa. Päänvaivaa pappilasta riitti silti vielä valmistumisen jälkeenkin. Kirkonkokouksen puheenjohtaja eli kirkkoherra huomautti seurakuntalaisille 1920-luvun loppupuolella pappilan olevan niin huonossa kunnossa, että jos tulee kylmä talvi, on rakennuksessa mahdoton asua ja hänen on pakko muuttaa seurakunnasta. –  On uskallettua panna kylmien ja lämmittämättömiksi kelpaamattomien huoneiden takia terveytensä alttiiksi, kirkonkokouksen pöytäkirjassa todetaan. Kirkkoherra muistutti myös, että yksi kirkkoherra oli jo lähtenyt neljä vuotta aiemmin, koska pappilassa ei tarjennut asua. Kirkkoherra luetteli muitakin ongelmia:

29 Keskiviikkona 29. tammikuuta 2020 Kihniössä yhdistyvät kolmen maakunnan piirteet Kihniö-Seura LAURA JOKISALO KIHNIÖ 2. Mihin järveen on aikoinaan liittynyt termi bifurkaatio eli laskuvesien kaksi eri suuntaa? a) Naarmijärveen, b) Korhosjärveen, c) Nerkoonjärveen, d) Iso Hirvijärveen 3. Mitä tietä pitkin pääsee Kihniön entiseen meijeriin? a). Amandantietä, b) Urhontietä, c) Iitintietä, d) Kiviholmantietä Kihniön kulttuuriympäristöä ja rakennushistoriaa selvittäneet Jari Heiskanen ja Laura Uimonen nostavat esille kylänraitin tärkeyden. ” Suuret suoalueet ovat erityisiä.” Kylänraitti merkittävä Paljon on ehtinyt kylänraitilla muuttua vuosikymmenten kuluessa. Heiskanen ja Uimonen sanovat kirkkoveneiden ja pienempien veneiden aittojen hävinneen suurelta osin. Sen sijaan monentyyppisiä hirsiaittoja on säilynyt. – Hirsirakennus on ollut aiemminkin helppo siirtää ja muokata uudelleen. Kihniön hirsirakennuksista löytyy monitoimirakennuksia, talleja, riihiä, saunoja ja latoja. Erityisiä ovat muun muassa kaksikerroksiset aitat, jotka ovat säilyneet osana pihapiirejä. Eteläpohjalainen porttiluhti on Kihniössä esiintymi- sensä etelärajalla. Yksi alueen erikoisuus on umpipiha eli neliönmallinen pihapiiri, jossa rakennuksia on ainakin kolmella sivulla. Erilaisia kuisteja ja kuistityyppejä on paljon, ja monesti ne ovat edustaneet uusinta muotia. Heiskanen ja Uimonen nostavat esille vielä kaksi kihniöläisrakennusten tunnusmerkkiä. – Sininen koristeväri toistuu. Vellikellot, etenkin Puumilan ja Tarsian vellikellot, ovat erityisiä. Jos Jari Heiskasen ja Laura Uimosen pitäisi nostaa esille yksi kohde Kihniöstä, olisi se kylänraitti. – Vaikka raitti on muuttunut paljon, on 1950-luvun kulta-ajan piirteitä vielä jäljellä. Lisäksi sen varrella ovat vanhemman kirkonkylän kiintopisteet, kansakoulu, kirkko ja kunnantalo. Kylänraitilla näkyvät myös historialliset lähtökohdat, kuten entiset Puumilan, Vehkapurun ja Luomalahden torpat peltoineen. Ylipäänsä kunnassa on säilynyt monta talonpoikaista pihapiiriä. – Niistä on vaikea nostaa esille vain yhtä. Toisissa on säilynyt hienoja yksityiskohtia, toisissa aittoja, kiviaitoja tai raunioita. Toisissa maatila toimii, ja toiset ovat jääneet muuhun käyttöön. Kihniö-Seura – Vaikka pappilarakennus on jo 8 vuotta vanha, niin ei ole sitä vuorattu eikä siinä ole toimeenpantu minkäänlaisia korjauksia. Makuuhuoneen savupiippu on pudonnut kokonaan alas. Saunasta on tuuli vienyt oven kokonaan. Navetassa lehmät saivat aivan kovasti palella. Pappila laudoitettiin ulkoa vuonna 1928. Maalattua se saatiin kymmenen vuotta myöhemmin. TRIVIAPURSOTIN KIHNIÖ 1. Kihniössä on noin 40 järveä ja lampea. Kuuden halki kulkee kunnan raja. Mikä seuraavista on yksi näistä? a) Paskolampi, b) Pääjärvi, c) Kannuslampi, d) Rajalampi Vellikelloja ja sinistä Tavallaan Kihniön maisemassa yhdistyvätkin kolmen maakunnan ominaisuudet: Satakunnan, Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan. Heiskasen ja Uimosen mukaan tämä näkyy vanhimmissa taloissa. Järvien läheisyys on yksi alueen asutuksen merkittävä piirre. – Näitä asuinpaikkoja tulisi katsella järveltä käsin. Talot sijoitettiin lähelle rantaa vesistöjen toimiessa kulkureitteinä, ja näkymät päärakennukselta järvelle ovat olleet tärkeitä. Myöhemmin ensimmäiset tiet kulkivat talosta taloon, usein pihapiirin läpi. eli nippelitietoa 100-vuotiaasta. Tämän vanhan kuvan pappilasta on arveltu olevan 1920-luvun loppupuolelta. 4. Jos Vääräjokeen heittää pullopostia, mihin se saattaa päätyä? a) Koskelanjokeen, b) Naarminjokeen, c) Aitolahden uimarannalle, d) Sulkueeseen 5. Kihniön matalimman ja korkeimman paikan ero on a) yli 100 metriä, b) noin 70 metriä, c) noin 50 metriä, d) alle 40 metriä? 6. Kihniön kirkon alttaritaulussa Jeesus koputtaa oveen. Hän a) koputtaa oikealla kädellä, vasen on viitan suojassa, b) koputtaa vasemmalla kädellä, oikeassa on sauva, c) koputtaa vasemmalla kädellä, oikea on selän takana, d) koputtaa vasemmalla kädellä, oikea kannattelee viittaa? 7. Kihniön kirkossa on alttarin vieressä Mannerheimin päiväkäsky. Mikä seuraavista teksteistä siitä löytyy? a) Te olette kehdosta alkaen kasvattaneet sen polven, jonka ansiosta maa on vapaa. b) Isänmaan nöyrä kiitos keventäköön leskien ja orpojen taakkaa. c) Sankarivainajat nousevat kesäisten kumpujen alta tänään. d) En pane miekkaani tuppeen ennen kuin Suomi ja Itä-Karjala ovat vapaat. 8. Urho Kekkonen kävi Kihniössä. Missä virassa hän oli silloin? a) maalaisliiton puheenjohtaja, b) oikeusministeri, c) SVUL:n johtaja, d) presidentti 9: Ratikylän kyläkirjan kannessa on kuva kauniista avoimesta ovesta. Mihin taloon ovesta mennään? a) Nikkolaan, b) Jokiojaan, c) Ala-Hyyppään, d) Metsolaan 12. Saalemin rakennus oli alun perin? a) kotiteollisuuskoulu, b) kunnan sosiaalivirasto, c) kahvila, d) autokorjaamo 13. Tietäjä Sergei Honkala asui? a) lähellä Myllyjokea, b) Paloniemessä, c) Linnankylässä, d) Kirvesniemessä 14. Sergei Honkalan elämästä kirjoitti professori a) Pertti Virtanen, b) Antti Rantavirta, c) Pertti Virtaranta, d) Pertti Lehtimäki? 15. ”Ei meillä vieläkää housuja tarvittu”, tarkoitti Sergein mukaan a) vauva tarvitsi vielä vaippoja, b) tyttövauva syntyi, c) naisten ei pidä pukeutua housuihin, d) naljailua naismaiselle miehelle? 16. Kuka 1940–1950-lukujen näyttelijä, lähes 30 filmissä näytellyt, asui 1940-luvulla Niskoksen koululla? a) Olavi Reimas, b) Armas Jokio, c) Tuija Halonen, d) Martti Katajisto 17. Suo Oy perustettiin a) 1939, b) 1943, c) 1946, d) 1951? 18. Kalevi Keihänen toimi Aitonevalla a) laboratorioapulaisena, b) geometrikkona turvekenttien mittauksissa, c) seminologina, d) kauppiaana? 19. Mikä seuraavista on Kihniön murretta? a) On syit sysis jos on sepiskii. b) On syytä sysih jos on sepihki. c) On syytä sysis jos on sepiski. d) On syytä sysisä jos on sepisäki. 20. Mihin liittyy sanapari sapeli ja palkkuu? a) teurastukseen, b) leipomiseen, c) karjan kuivikkeeseen, d) muuraamiseen 21. Mikä on Hurstin Hieta? a) Raskinranta, b) kylän yhteinen hiekkakuoppa Pappilanvuoren länsipuolella, c) Pyhäniemen hiekkaranta, d) nuotanvetopaikka Hietasen talon kohdalla 22. Kylännimi Kihniö on a) 612 vuotta, b) 300 vuotta, c) 410 vuotta, d) 265 vuotta vanha? 23. Vuonna 1600 Kihniön alue kuului a) Sastamalaan, b) Kyröön, c) Ruoveteen, d) Ikaalisiin? 10. Minä vuonna oli Kihniön suuri metsäpalo? a) 1928, b) 1933, c) 1937, d) 1941 24. Jos menee veneellä Sulkueelta Linnanjärveen, mikä seuraavista ei ole reitillä? a) Koskelanjoki, b) Aittolampi, c) Suosaari, d) Syväjärvi 11. Mikä kylä oli muinaiselta nimeltään Umpimatka? a) nykyinen kirkonkylä, b) Niskos, c) Jokikylä, d) Korhoskylä 25. Kihniön Uusi Nuorisoseura perustettiin a) 101 vuotta, b) 70 vuotta, c) 55 vuotta, d) 41 vuotta sitten? Kihniö-visan vastaukset: 1. c, 2. b, 3. c, 4. a, 5. b, 6. b, 7. a, 8. d, 9. a, 10. b, 11. d, 12. c, 13. a, 14. c, 15. b, 16. d, 17. b, 18. a, 19. b, 20. c, 21. c, 22. c, 23. c, 24. c, 25. a. Parahiksi juuri juhlavuoden kynnyksellä Kihniössä on viime loppuvuonna tehty kulttuuriympäristöön ja rakennushistoriaan liittyvää selvitystä. Tekijöinä ovat olleet tamperelaisen Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen ja Luoto Oy:n historioitsija ja rakennustutkija Jari Heiskanen sekä arkkitehti ja luontokartoittaja Laura Uimonen. Kumpikin on siis tarkastellut Kihniötä ulkopuolisin silmiin. Kulttuuriympäristöstä ja luonnon erityispiirteistä kaksikko nostaa esille Pyhäniemen ja Käskyvuoren. – Pyhäniemen harjujakso näkyy hienosti läpi Kihniön pitkinä nieminä myös Korhosjärvellä. Järvien välillä mutkittelevat joet ja kapeikot ovat kiinnostavia, kun tietää, miten alue on ollut vesireittinä erämaille. Lisäksi kunnan suuret suoalueet ovat erityisiä. Ylipäänsä niitä arvostetaan Suomessa liian vähän. Heiskanen ja Uimonen sanovat alueen maatalousmaisemien olevan vaihtelevia. – Vanhat ranta-asuinpaikat ovat Häme–Satakuntaa, ja Mäkikylässä on jo vaaramaista maatalousmaisemaa. Nuorimman piirteen muodostavat nuoremmat asutuskylät, suoviljelymaisemat, jotka muistuttavat pienessä mittakaavassa Pohjanmaan lakeuksia. Kihniö-visa

30 Keskiviikkona 29. tammikuuta 2020 TILAA Ylä-Satakunta C M Y CM MY CY CMY K 040 751 9280 Hautaustoimisto Kihniöntie 55, Kihniö Auki sopimuksen mukaan Päivystys 24 h Kestotilauksena: YS Digi 73,00 e YS Kotiin + Digi 98,00 e Kestotilauksen voit jakaa 2 tai 4 laskutuserään. Kätevimmin teet tilauksen uudistuneessa verkkopalvelussamme ylasatakunta.fi! Kukat verkkokaupasta flotiina.ekukka.fi Koti ja yrityssiivoukset Ikkunapesut, vahaukset flotiina.fi / flotiinaoy@gmail.com C M Y CM MY CY CMY K LASTENLEIRI Raskinrannassa 3.–5.7. Kihniön Vapaaseurakunta Luova kirjoittaminen suosittu valinnaisaine LAURA JOKISALO KIHNIÖ Kihniön yhtenäiskoulun 8.ja 9.-luokkalaisia kiinnostaa luova kirjoittaminen. Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Riitta Kalliokoski arvioi valinnaisaineen pyörivän nyt kolmatta lukuvuotta. Ryhmän koko on ollut vuosien varrella 10–15 henkeä. Luova kirjoittaminen tuli osaksi yhtenäiskoulun valin- naisainetarjontaa tavallaan uuden opetussuunnitelman (ops) vanavedessä. Kalliokosken mielestä opsiin ei sisälly niin paljon kirjoittamista mukana kuin hän tahtoisi. – Tai pitäisi olla aikamoinen taikuri, että saisi halutun määrän kirjoittamista toteutettua. Oppilailla on luovaa kirjoittamista yksi tunti viikossa. Tämän lukuvuoden ryhmän mukaan kirjoittaminen on rentoa ja sen avulla saa purkaa omia ajatuksiaan. Kalliokoski sanookin, että valinnaisaineessa kirjoittaminen on vapaata ja, toisin kuin muuten, kirjoituksilla ei ole mitään tiettyä aikarajaa tai palautuspäivää. Ainoat raamit asettaa lukukauden kesto. – Tunneilla voi olla jokin tietty teema tai aihe, josta lähdetään liikkeelle. Kirjoittamisella ohjataan pohdiskeluun, filosofointiin ja oman ajatuksen esille tuomiseen. Juhlavuoden kunniaksi luovan kirjottamisen ryhmälle annettiin tehtäväksi kirjoittaa pituudeltaan lyhyitä tekstejä aiheesta Kihniö 100. Tässä osa kirjoituksista. Koska juhlavuosi näkyy YläSatakunnassa läpi vuoden, julkaistaan tekstejä jatkossakin. Kihniön yhtenäiskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisten luovan kirjoittamisen valinnaisaineryhmä. MÖKKITALKKARIPALVELUT Kihniön kunnan alueella MEILTÄ MYÖS LAADUKKAAT POLTTOPUUT! KIINTEISTÖPALVELU KÄRKI Tomi Kärki 040 580 7375 Kirsi Kärki 0400 883 963 En koskaan ymmärtänyt, miksi niin moni piti Kihniöstä. Se on tyhjä, pimeä, pieni kunta. Mutta kun pian on aika lähteä, huomaan kaiken, mitä tulen kaipaamaan. Tutut ihmiset, mukavat kaupat ja turvallisuuden tunne. Ehkä vanhempana minäkin tahtoisin takaisin. Erika Rahkola www.nerkoonmetalli.fi Valtuutettu muurausliike Piisipykäri Juha Koivisto tulikivi-uunimestari pannukorpi1@gmail.com, 0400 388 204 Nuorena kaikki näytti niin suurelta. Ympäristö oli täynnä puita ja kiviä, mutta se antoi oudon tunteen, jota ei saa mistään muualta. Kihniö oli täynnä sellaisia paikkoja, kunnes ne lähes katosivat. Mutta joskus huomaan silmäkulmastani, kuinka ympäristö näyttää kauniimmalta kuin koskaan ennen. Erika Rahkola Kasvaessa huomaa, kuinka kaikki alkaa vähitellen muuttua. Nykyään Kihniö tyhjenee nopeammin kuin koulun ruokala, kun kello lyö 12. Ehkä näin kuuluu olla. Kaikki katoaa, mutta jälkemme täällä eivät katoa koskaan. Erika Rahkola Hiljainen kuin aavikko, äänekäs kuin kaupungin yöt. Viileä kuin Pohjoisnapa, kuuma kuin jääpala. Pelottava kuin kissanpentu, mahtava kuin tiikeri. Hassu kuin Uuno Turhapuro, vakava kuin poliitikot. Kihniö on täynnä vastakohtia, kuten sen väkikin on. Erika Rahkola Kihniössä ei tarvitse pelätä joutuvansa ryöstön tai vaikka murhan kohteeksi. Kihniö on paikka, jossa kuka tahansa voi joutua keskustelun uhriksi. Ei voi koskaan tietää, kuka hyppää puskan takaa ja tulee juttelemaan sinulle. Suomalaisen on vaikea selviytyä Kihniössä, kun kaikki tuntevat toisensa. Nimittäin Kihniössä pahin pelkosi on: Toivottavasti kukaan ei vain tule tänään tervehtimään. Joona Soininen On perjantai ja seison Kihniön Base55:n edessä ja katselen ympärilleni. Näen melkein suoraan edessäni sijaitsevan urheilukentän, jossa olen itsekin monta kertaa viettänyt aikaa. Katson oikealle puolelleni ja lähden kävelemään koululle. Ilma tuntuu raikkaalta ja tuuli puhaltaa lämpimästi kohti kasvojani. Näen ystäväni koululla ja moikkaan heitä. Jemina Lepistö Istun Kihniön koulun luokassa ja katselen ikkunasta ulos. Näen ala-asteikäisiä lapsia leikkimässä ulkona. Heillä on paljon energiaa, ja he juoksentelevat kiipeily- telinettä pitkin leikkiessään hippaa. Jokaisen lapsen kasvoilla on hymy. Itse istun sisällä taistellen ruotsin tehtävien kanssa odottaen koulun loppumista. set siis leviää, mutta ei se varmaan huono juttu täysin ole. Kaiken kaikkiaan ihan kiva kylä, jossa ihmiset on usein aidompia kuin monissa muissa paikoissa. Jemina Lepistö Sini Luomalahti On kaunis kesäilta, ja kävelen Kihniön hiekkatietä pitkin. Aurinko paistaa oranssina viljapelloille, ja se saa viljapellon näyttämään entistä upeammalta. Näen laskevan auringonpilkkeen koivujen seasta, ja se paistaa minua suoraan silmiin. Ihailen tätä näkymää ja jatkan matkaa jättäen tämän kaiken kauneuden taakseni. Yön siivet kaartuvat metsän ylle tummina ja hitaina kuin poskilla juoksevat kyyneleet. Puiden lehdet ovat keväisessä kukoistuksessaan, toistaiseksi vielä heleän vihreinä yön saapuessakin. Täällä hiljaisuus on hiljaista. Ei kaupunkien teennäistä, vääräksi väännettyä versiota hiljaisuudesta, johon yltää kuitenkin hienoinen äänten kerrostuma, joka koostuu tikittävistä kelloista, puhelinten värinästä ja kahisevista peitoista. Täällä hiljaisuus ei ole sellaisten äänten sävyttämä. Jemina Lepistö Tule Kihniölle viettämään lomasi, ei takas kotiin edes kaipaisi. Jos etsit jotain mukavaa paikkaa, johon voit tulla kesällä perheesi kanssa viettämään aikaa vuokramökille tai muuten vain, niin Kihniö on oikea paikka sille. Kihniö on rauhaisa ja mukavan pieni paikka. Kylänraitti on yksi pieni suora, jonka varrelta löydät kaiken tarvittavan. Olivia Shemeikka Täällä korvessa on tilaa. Onhan Kihniö ihan kelpo paikka asua. Ei sitä paljoo enempää oikee tarvitse, paitsi ehkä yksityisyyttä. Uuti- Milla Sirola Tuijotin rauhallisena auton sateisesta ikkunasta ulos – vaikkeivat maisemat olleetkaan kovin kiinnostavia – vielä talven jäljiltä kohmeessa olevaa peltoa ja tuulessa heiluvia puita. Katu oli hiljainen niin kuin aina, muutama mopoauto ajoi vastaan ja räpäytti valojaan tervehtiäkseen, kaikkihan täällä tunsivat toisensa. Ada Pyylöniemi ja Milla Sirola

31 Keskiviikkona 29. tammikuuta 2020 Luonto, turvallisuus, toisista välittäminen ja koulu Nuorisovaltuuston kampanja herättelee huomaamaan kaiken hyvän. LAURA JOKISALO KIHNIÖ Kihniön nuorisovaltuusto kannustaa näin juhlavuonna kiinnittämään huomiota kunnan hyviin puoliin. Nuorisovaltuusto päättikin joulukuisessa kokouksessaan, että se järjestää sosiaalisen median kampanjan nimeltään #kehukihniö. Tarkoitus on haastaa osallistujia laajasti, ja nuorisovaltuusto palkitsee valitsemansa osallistujan julkaisun perusteella. Arvio on, että kampanja aloitetaan keväällä, kun uuden valtuuston kausi on saatu pyörähtämään kunnolla käyntiin. Uusi kausi alkaa virallisesti 1. helmikuuta. Mutta mikä Kihniössä on nuorisovaltuuston jästenten itsensä mielestä kehumisen arvoisia? Amalia Yli-Kärkelä, Sanni Jokioja, Jemina Yli-Lankoski ja Miko YliLankoski vastaavat ensin, että hieno luonto ja yleensäkin luonnonläheisyys. Katsoessa ikkunasta pihalle näkee metsää. Tarjolla on monipuolinen mahdollisuus liikkumiseen, kunhan vain jaksaa ja viitsii lähteä liikkeelle. Kihniön luontokohteista nuoret mainitsevat Käskyvuoren, Taimenkosket ja Pyhäniemen. Jemina Yli-Lankoski ker- too, että vastikään tammikuun alkupuolella kunnassa vieraillut unkarilaisopiskelija oli innoissaan luonnosta, isoista puista ja mahdollisuudesta päästä kävelemään järven jäällä. Vierailu oli osa Parkanon lukion kansainvälisyyskurssia. Myös turvallinen kasvuympäristö, ihmisten toisistaan välittäminen ja yhtenäiskoulu ansaitsevat kehunsa. – Kihniössä vaadittiin hyvällä tavalla paljon. Nyt Parkanon lukiossa opiskellessani tuntuu, että on helppo menestyä, Amalia Yli-Kärkelä kertoo. Tavallaan koulussa onkin opetettu enemmän kuin on täytynyt. Pienessä koulussa opettajat tuntevat oppilaat pitkältä ajalta, joten he osaavat sekä auttaa että haastaa opintojen aikana. Nuorisovaltuustolaisten mielestä pienessä kunnassa pystyy vaikuttamaan helposti – jos on kiinnostunut vaikuttamisesta. Päättäjät eivät ole monen portaan ja tahon takana, vaan yhteydenpito on yksinkertaista. Lisäksi tuntuu, että nuortenkin näkökulma halutaan ottaa huomioon. – Esimerkiksi Kihniö 100 -juhlatoimikunnasta on otettu yhteyttä nuorisovaltuustoon ja toivottu mukaan, Jemina Yli-Lankoski sanoo. Juhlatoimikunta täydensikin kokoonpanoa kahdella nuorisovaltuuston jäsenellä. Yli-Lankoski on heistä toinen. Tapahtumia ja kuvia Kihniöstä Nuorisovaltuusto on muutenkin päättänyt vastata sille esitettyihin pyyntöihin liittyen 100-vuotisjuhlallisuuksiin. Valtuuston toivottiin pitävän jonkin tapahtuman koulun päättäjäisten aikaan ja järjestävän nuorille toimintaa elokuun lopussa olevaan päätapahtumaan. Koulun päättäjäispäivän toteutus on kirjattu jo kirjastossa olevaan lupauskirjaan. – Ajatus on, että nuoret kokoontuvat silloin yhteen ja tapahtuma olisi rento, nuorisovaltuustolaiset kertovat. Päätapahtumaan on kaavailtu oleskelutilaa, josta löytyisi valokuvausseinä ja Kihniö-aiheista rekvisiittaa. Tapahtumien ja #kehukihniö-kampanja ohella kunnan juhlavuosi näkyi heti vuoden alussa nuorisovaltuuston omalla Instagram-tilillä. Valtuusto aloitti tuolloin kuvakampanjan #kihniö100tunnisteella. Kampanjan aikana palveluun päivitetään joka viikko vähintään yksi kuva, joka liittyy jollain tavalla Kihniöön. Nuorisovaltuuston jäsenet Sanni Jokioja, Amalia Yli-Kärkelä, Jemina Yli-Lankoski ja Miko Yli-Lankoski sekä Kihniön isännänviiri. Kihniötä vanhempi kihniöläinen LAURA JOKISALO KIHNIÖ Tilastokeskuksen väestötietojen mukaan Kihniössä elää tasan yksi ihminen, joka on vanhempi kuin koko kunta. Kyseinen asukas on tammikuun 2. päivänä 103 vuotta täyttänyt Lauri Järventausta. Hän on siis itsenäistä Kihniötä päivän vajaa 3 vuotta vanhempi. Samalla vuoden 1917 alussa syntynyt Järventausta on miltei vuoden vanhempi kuin itsenäinen Suomi. Järventaustan vanhemmat Malakias ja Amalia saivat yhteensä 12 lasta, joista poikia oli seitsemän. Kaikki veljekset palvelivat rintamalla, ja jokainen palasi hen- Anne-Maija Kivimäki Lauri Järventausta 103-syntymäpäivänään 2. tammikuuta. gissä sodan kauhuista. Järventaustan tie vei taisteluihin talvisodan sytyttyä marraskuun viimeisenä päivänä 1939. Hän on viimeinen elossa oleva kihniöläinen talvisodan veteraani. Muutenkin kunnassa yhä asuvien veteraanien määrä on laskettavissa yhden käden sormilla. Kelan uusimpien rintamalisän saajien tilaston mukaan koko Suomessa on elossa enää 40 rintamalla ollutta miestä, jotka ovat syntyneet vuonna 1917 tai sitä aiemmin. Kymmenentenä lapsena syntynyt Lauri Järventausta sai vaimonsa Helvin kanssa kymmenen lasta. Vuodet kuluivat kotitilalla uurastaessa. Karjanpito jatkui aina 1980-luvulle asti, jolloin koittivat eläkepäivät. Järventausta asuu yhä edelleen tuolla kotitilallaan. Samassa paikassa, jossa hän syntyi 103 vuotta sitten. Hyvinvointia ja Keihästä LAURA JOKISALO KIHNIÖ Hyvinvointi- ja luontomatkailuteema näkyy tulevana kesänä Pyhäniemessä, jossa järjestetään 6. kesäkuuta Geo Wellbeing -tapahtuma. Margit Hellgrén kertoo, että se on tarkoitettu kaikenikäisille. Ohjelmassa on esimerkiksi yleisöluentoja ja ryhmäliikuntaa, ja kärkeen olisi tarkoitus tulla hyvinvointipisteitä. Tapahtumaan on osallistumassa hyvinvointivalmentaja Karita Tykkä ja Huomenta Suomen jumppauttajat. Lisäksi alueen Geopark-hanke on mukana. –  Kihniön luontoa olisi hyödynnettävä enemmän matkailussa, ja täältä löytyy hyvät mahdollisuudet ulkona liikkumiseen. Matkailukeisari Kalevi Keihänen näkyy television ja suoratoistopalvelun lisäksi Pyhäniemen kesäteatterissa. Heinäkuun viimeisestä sunnuntaista siellä pyörii uusi versio Keihäsmatkat-näytelmästä ja sen jatko-osasta. Idea Pyhäniemeen perustettavasta lomakylästä tuli Keihäsen mieleen noin 50 vuotta sitten. Tarkoituksena oli lennättää eurooppalaisia Suomeen. Sadalle ensimmäisille linnunpönttö LAURA JOKISALO KIHNIÖ Avoimessa Kihniö 100-suunnittelutilaisuudessa toivottiin linnunpönttöjä Käsky- vuoreen. Hannu Latvajärvi tarttui ideaan. Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys (YSY) järjestää linnunpönttötalkoot yhtenäiskoululla lauantaina 25. huhtikuuta. – Sadalle ensimmäiselle pönttö, vähän niin kuin ämpärien jakelussa. Talkoiden aikana kuka tahansa saa tulla tekemään itselleen linnunpöntön.

32 Keskiviikkona 29. tammikuuta 2020 Kihniö-lautapeli Pelaajia: vähintään 2 Tarvikkeet: 1 noppa ja oma pelimerkki kullekin pelaajalle Pelin kulku Pelin aloittaja arvotaan heittämällä noppaa. Pienimmän silmäluvun heittänyt on aloittaja. Pelivuorot siirtyvät myötäpäivään. Kaikki pelaajat aloittavat Lähdöstä (L). Laudalla edetään nopan silmäluvun mukaisesti. Numeroituihin pisteisiin osuessaan pelaajan on noudatettava kyseisen pisteen ohjeita. Myös Lähtöja Maali-pisteiden ohjeita on noudatettava. Peli päättyy, kun kaikki pelaajat ovat Maalissa (M). Numeroidut pisteet Lähtö (L): Kihniö itsenäistyi 1.1.1920. Pääset aloittamaan matkasi pelilaudalla, kun heität silmäluvun 1 tai 2 tai kun heittojesi silmälukujen yhteenlaskettu summa on vähintään 9. 1: Etsit taiteilija ja suunnittelija Germund Paaerin hengessä vanhoja koruja Puumilan mailta ja toivot löytäväsi Sydänsormuksen veroisen aarteen. Jäät pisteelle 1 heittokierroksen ajaksi. 2: Kuuntelet musiikkia piristääksesi vasta-alkanutta matkaasi. Kihniöläisten kansanpelimannien ja Movetronin jälkeen toteat Mika Sundqvistin sanoin, että moottoripyörä on moottoripyörä, ja karautat suoraan pisteelle 3. 3: Aitonevan turvemuseolla tutustut Suo Oy:n ja turvetuotannon historiaan. Palaat mielessäsi menneisyyteen ja otat 1 askeleen taaksepäin. 4: Vuonna 1933 Kihniössä riehui suuri metsäpalo. Paloalueen suuruus oli 7 000 hehtaaria, josta 5 000 hehtaaria oli metsää. Vahingot nousivat 4,6 miljoonaan silloiseen markkaan. Rahamuseon laskurin mukaan vastaava rahamäärä oli nyt noin 1,8 miljoonaa euroa. Pysähdyt tutkimaan metsäpalon alueita 1 heittokierroksen ajaksi. 5: Kuulet Suomen sodan (1808–1809) sissipäällikön Jaakko Juhana Rothin syntyneen Kihniön Hietasissa ja palat halusta nähdä kirkon viereisen esinemuseon edustalla olevan, Nerkoon graniitista tehdyn Roth-muistomerkin. Jotta matkasi etenisi nopeasti, heität ylimääräisen heiton. 6: Kuljet ylös ja alas Mäkikylän mäkiä. Väsähdät ja lepäät 2 heittokierroksen ajan. 7: Kuulet tarinan Hemmilän kummituksesta. Päätät vaihtaa paikkaa alta aikayksikön ja siirryt suoraan pisteelle numero 8. 8: Kihniön vaakunassa on sahakuvio, ja sahateollisuudella oli ennen vankka sijansa kunnassa. Sahaat 2 askelta taaksepäin. 9: Markalla Mallorcalle, kahdella Kanarialle, mainosti Kalevi Keihänen. Päätät kuitenkin jäädä Pyhäniemeen. Maisemat virkistävät sen verran, että heität ylimääräisen heiton. 10: Kielitieteilijä Pertti Virtaranta kirjasi kihniöläisen kertojamestari Sergei Honkalan tarinoita ja murretta 1940–1950-luvuilla. Samalla tallentui myös esimerkiksi Kankarinjärven rantojen asutushistoriaa ja sananlaskuja, joista yksi oli: Mennähän Teuvan kautta kum pääsis suorahanki. Päätät edetä suoraan 2 askelta eteenpäin. 11: Tervanpoltto oli ennen tärkeä sivuelinkeino ja rahanlähde monelle kihniöläiselle talolle. Jäät vahtimaan tervahautaa 1 heittokierroksen ajaksi. 12: Tarsian eräkautisen aitan on arveltu olevan vuodelta 1441. Otat 1 askeleen taaksepäin ja 4 eteenpäin. 13: Hiljennät vauhtia Ratikylän kurvissa niin kovaa, että joudut ottamaan 3 askelta taaksepäin. 14: Luontonsa puolesta Kihniö kuuluu alueeseen, jota kutsutaan Satakunnan Lapiksi. Satoja vuosia sitten lappalaiset myös metsästelivät ja kalastelivat täällä, ja paikannimiin ja murteeseen on jäänyt muistoja tältä ajalta. Yksi tällainen sana on palas, joka on tarkoittanut kihniöläisessä murteessa eläimen tekemää polkua. Lähdet seuraamaan yhtä vastaasi tullutta palasta ja otat 2 askelta eteenpäin. 15: Kiipeät Käskyvuoren näkötorniin ihailemaan näköalaa, laskemaan torneja ja kirkontähyilemään, erottuuko missään merkkejä legendaarisesta kalevalaisesta kansasta. Viivyt pisteellä 2 heittokierroksen ajan. 16: Ensimmäisen kiinteän asutuksen Kihniö sai, kun kuningas Kustaa Vaasa antoi luvan erämaiden uudisraivaukseen ja asuttamiseen. Liikkeelle lähtivät savolaiset. Eräs elämänohje savoksi kuuluu: Anna kaekkes, vua elä periks. Jatkat matkaasi 1 askeleen eteenpäin. 17: Vaellat korvessa ja olosi on kipakka. Siirryt niin ikään kipakasti 2 askelta eteenpäin. 18: Seisoo ku lehmä nevas, toteaa kihniöläinen sananlasku. Jäät seisomaan keskelle nevaa 1 heittokierroksen ajaksi. Maali (M): Saavut Korhosjärveen, jota kutsuttiin aikanaan myös Kihniönjärveksi ja 1500-luvun loppupuolella Umpimatkaksi. Et pysty jatkamaan matkaasi enää eteenpäin eli pelisi päättyy tähän. Peliohjeet: Laura Jokisalo Piirros: Niina Kivioja Ideat ja taustatiedot Kihniö-lautapeliin: Parkanon ja Kihniön kirja, Kihniö, kotiseutuni -kirja ja Kihniön kirjaston kotiseutuarkisto Puumerkeistä logoksi LAURA JOKISALO KIHNIÖ Jos ikää olisi korkeintaan 28 vuotta, olisi Jarmo Hammo kenties osallistunut tammikuun loppuun asti kestävään, 4H-yhdistyksen nuorille järjestämään Kihniö 100 -tuotteen suunnittelukilpailuun kihniöläisten puumerkeistä huvikseen teettämällään t-paidalla. Puumerkit hän bongasi Parkanon ja Kihniön kirjasta, jota varten historiantutkija Heikki Rantatupa oli aikanaan kerännyt perunkirjoista parkanolaisten ja kihniöläisten 1830- ja 1860-luvuilta peräisin olevia puumerkkejä. Hammo poimi joukosta 15 kihniöläistä merkkiä ja totesi, että niistä olisi ainesta logoksi. Puumerkeillä tarkoitetaan omistajaa tai asianosaista osoittavia merkkejä, joita kirjoitustaidottomat käyttivät nimikirjoituksina tai allekirjoituksina. Niiden käyttö yleistyi Suomessa 1500-luvulla. Kirjoitustaidon yleistyttyä merkkejä saatettiin silti käyttää allekirjoituksen kanssa rinnakkain. Kokonaan niiden käyttö hiipui vasta 1950-luvun koittaessa. Osa kihniöläisten puumerkeistä on monogrammeja eli nimien alkukirjainten sommitelmia, jotka olivat varsin yleisiä 1800-luvulla. Kotiseutukirjassa kerrotaankin, että täten vanhemmat merkit on helppo erottaa Kurajuhlat jälleen Aitonevalla LAURA JOKISALO KIHNIÖ Jarmo Hammon huvikseen teettämä ensimmäinen versio puumerkki-paidasta. nuoremmista. Kunnasta kerrotaan, että Hammon kokoamille puumerkeille on tulossa käyttöä. Suunnitteilla on ainakin juhlavuoden t-paita, jonka etupuolella on Kihniö 100 -logo ja takapuolella puumerkit. Aitonevalla pidetään Kihniö 100 -vuoden kunniaksi Kurajuhlat. Vapo Oy:n viestintäsuunnittelija Eija Tiura kertoo vuoden 2020 olevan tärkeä myös valtionyhtiölle, sillä se on perustettu vuonna 1940. Kurajuhlat päätettiin järjestää yhteisten juhlavuosien vuoksi. – Kihniö on tietenkin historiamme kannalta merkittävä alue. Tällä Tiura viittaa siihen, että Suo Oy aloitti Aitonevalla turvetuotannon 1940-luvun alussa. Kurajuhlat herätettiin eloon Suomi 100 -vuonna 2017. Tiura sanoo, että sen jälkeen on tullut paljon toi- Turvefutista luvassa taas. veita tapahtuman uudelleen järjestämisestä. Tarkoitus on, että tänäkin vuonna Kurajuhlat on yhdistelmä urheilua ja kulttuuria, ja tekemistä on koko perheelle. Suunnittelu on vasta alkamassa, mutta yksi ohjelmanumero on varma. Turvefutisturnaus otellaan jälleen.