2020 Skanska tuo ympäristöluokituksen asuntorakentamiseen 3 Suomen Seniorihoiva Oy Vastuullinen vanhustyö rakentuu kunnioituksesta ja arvostuksesta 5 Pyynikin Brewing Company Tamperelainen olut valloittaa maailmaa vastuullisesti 10 Panimoliitto Haluamme kantaa vastuuta Suomesta 6 ja suomalaisista MAINOSLIITE

Uudenlainen kotipaikka veden ja kaupungin äärellä As. Oy Ranta-Tampellan Alustava visualisointi As. Oy Ranta-Tampellan Kaplan Kaplan Tampereen Ranta-Tampella skanska.fi/kaplan Alustava visualisointi As. Oy Ranta-Tampellan Kaplan Tampereen Ranta-Tampella on ainoa laatuaan, kun se valmistuessaan tuo Näsijärven rannan ja kanavakaupunkimaisen tunnelmansa osaksi Tampereen kantakaupunkia. As. Oy RantaTampellan Kaplan nousee kanavan varteen, kaupungin palveluiden ja veden ääreen. Lue lisää skanska.fi/kaplan skanska.fi/otayhteytta | Puh. 0800 150 051 (maksuton) | Peltokatu 26, Tampere OMA tontti Ranta-Tampellan katu 12, Tampere Ennakkomarkkinoinnissa Arv. valm. 8/2021 Huoneistoesimerkki 1h+kt 2h+kt 3h+kt+s m2 30 44,5 88 krs 2/9 5/9 3/9 mh € 57 510 85 800 155 250 vh € 191 700 286 000 517 500 Energialuokka A. skanska.fi/kodit

VASTUULLISUUS MAINOSLIITE Skanska tuo ympäristöluokituksen asuntorakentamiseen Kuvat: Skanska Kodit Haluaisitko asua saaressa keskellä kaupunkia, vastuullisesti rakennetussa uudiskohteessa? Skanska rakentaa eräälle Tampereen komeimmista paikoista, Ranta-Tampellaan kolmen kerrostalon rakennuskompleksin, joista ensimmäinen on As. Oy Kaplan. Myöhemmin kortteliin rakentuu kaksi taloa lisää, joista toinen on ARA-tuotantoa. Talojen viereen rakennettu kanava avataan vuoden 2020 aikana, jolloin alueesta muodostuu saari ydinkeskustan tuntumaan. ”Vastuullisuus huomioidaan joka vaiheessa suunnittelun ja rakentamisen aikana”, kertoo Skanska Talonrakennus Oy:n projektipäällikkö Harri Hokkanen. ”Sen todentamiseen käytämme kotimaista RTS-ympäristöluokitusta, jossa määritellään vastuullisen rakennustuotannon kriteerit. Rakennusalalla on käytössä useita vastuullisuuteen liittyviä luokituksia. GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU RTS-ympäristöluokitus on kotimainen vaihtoehto ja sopii sellaisena hyvin suomalaiseen asuntotuotantoon. Vastuullisuus on Skanskalle strateginen valinta. ”Haluamme olla tässä asiassa alamme edelläkävijöitä ja kantaa yhteiskuntavastuumme. Myös kansalaisten tietoisuuden taso on korkealla, ja he osaavat vaatia vastuullisia ratkaisuja.” Vastuullisuus näkyy myös asumiskuluissa Hokkanen toteaa, että As. Oy Kaplan on ensimmäinen perustajaurakkamuotoinen asuinkerrostalo, joka saa RTS-ympäristöluokituksen. Skanska Kodit on ottanut luokituksen käyttöön muissakin kohteissaan. RTS-ympäristöluokittelun etuja ovat myös sen mitattavuus ja todennettavuus. Mutta miten vastuullisuus sitten näkyy käytännössä tuleville asukkaille? ”Rakennus esimerkiksi pidetään vesikattovaiheessa sateelta suojassa, mikä ei ole yleinen käytäntö betonirakenteisissa taloissa. Lisäksi esimerkiksi osa hissien ja yhteistilojen vaatimasta sähköstä tuotetaan omilla aurinkopaneeleilla. Kun ylijäävä sähkö myydään sähköverkkoon, taloyhtiö saa tuloja.” ”Rakennusmateriaaleissa on otettu huomioon kestävyys ja siksi käytössä on esimerkiksi maatiiltä ja puukomposiittia. Suoraan asukkaan kuluihin vaikuttavia ratkaisuja ovat esimerkiksi lämmöntalteenottojärjestelmät sekä kauttaaltaan ledeillä hoidettu valaistus.” n 3

VASTUULLISUUS MAINOSLIITE TÄSSÄ LEHDESSÄ Skanska tuo ympäristöluokituksen asuntorakentamiseen......................................................3 Suomen Seniorihoiva Oy Vastuullinen vanhustyö rakentuu kunnioituksesta ja arvostuksesta................5 Panimoliitto Vastuullisuuden arvoketju....................6 Lindström Oy Panttikassi vähentää ruokakauppojen muovin kulutusta...............................7 HELBUS Tiesitkö tämän ulkomaisista yliopistotutkinnoista?........................................................8 6 5 EcoOnline Oy Työ- ja kemikaaliturvallisuus – henkilöstön ja johdon yhteinen asia.............................9 Pyynikin Brewing Company Tamperelainen olut valloittaa maailmaa vastuullisesti....................... 10 Circulation muuntaa vihreät arvot uusiotuotteiksi................................................................. 11 Suomen Varustamot ry Merenkulkuala panostaa päästöjen vähentämiseen............................................ 11 Suomen Keräystuote Paperia tarvitaan yhä kiertoon..................................................................... 12 Normet Oy Sähkö liikuttaa myös maan alla........... 14 PÄÄTOIMITTAJA Olli Maila olli.maila@gsdnordic.com 040 7761 742 YRITYSYHTEISTYÖT Anssi Pähtilä anssi.pahtila@gsdnordic.com 050 3114 720 TOIMITTAJAT Marjaana Lehtinen, Päivi Remes ja Rita Jussila KUVAAJAT Aleksi Friman, Markku Pajunen ja Wille Nyyssönen KANSIKUVA Aleksi Friman JULKAISIJA GSD Nordic Kasarmintie 15 90100 OULU www.gsdnordic.com 4 10 14 7 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

VASTUULLISUUS MAINOSLIITE “ Jokainen seniori ansaitsee kiireettömän hoivan” F Ikäihmisten hoivassa tärkeintä on turvallisuus ja seniorin kokonaisvaltainen huomioiminen. Tämän mahdollistaa kiireetön palvelu ja aito, välittävä läsnäolo. Suomen Seniorihoiva tuottaa ikäihmisille hoivaa pääkaupunkiseudulla ja sen kehyskunnissa. Se työllistää avustajia, lähihoitajia ja sairaanhoitajia. Kaikkia työntekijöitä yhdistää aito halu työskennellä ikäihmisten parissa. Henkilökohtainen avustaja Anni Enqvist Suomen Seniorihoivasta työskentelee Jouko Pesosen avustajana Helsingissä. Enqvist auttaa Pesosta arjen askareissa ja viettää hänen kanssaan laatuaikaa. ”Käymme Joukon kanssa usein kaupungilla. Ensin syömme aamupalan ja sitten lähdemme esimerkiksi Hakaniemen halliin, teemme ruokaostoksia ja käymme kahvilla. Myöhemmin ruokailemme, siivoan ja järjestelen hänen kotiaan ja keskustelemme monenlaisista asioista. Koskaan ei ole kiire”, Anni Enqvist kertoo. Jouko Pesonen on aikoinaan tehnyt pitkän ja ansioituneen uran asiantuntijatehtävissä GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU teletekniikan alalla matkustellen ympäri Suomea. Huumori on ollut aina matkassa mukana, ja Pesosella onkin reissuistaan paljon mukaansatempaavia tarinoita kerrottavana. Sympaattisuus samoin kuin pitkä liike-elämän kokemus heijastuvat Pesosen olemuksesta. Miehen ansiot on huomioinut myös tasavallan presidentti, joka on myöntänyt Pesoselle Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1. luokan mitalin kultaristein. Vastuu kuuluu arkeen Sekä Pesosen että Enqvistin mielestä yhdessä­ olo on luontevaa, eikä kummankaan tarvitse jännittää, mitä toinen tekee tai ajattelee. Kummatkin voivat kertoa toisilleen omasta elämästään. ”Anni on tottunut minun suunsoittooni. Hän tietää heti, mitä minä tarkoitan, Pesonen nauraa. Enqvist viettää Pesosen luona päivän viikossa. Loput viikosta hän työskentelee muiden Suomen Seniorihoivan asiakkaiden kodeissa. Asiakkaan luona käy aina sama avustaja, mikä mahdollistaa luottamuksellisen F Vastuullinen vanhustyö rakentuu kunnioituksesta ja arvostuksesta Jouko Pesonen ja Anni Enqvist käyvät usein yhdessä kaupungilla. Jouko Pesonen valitsi Suomen Seniorihoivan. suhteen rakentumisen. Vastuu kulkee Suomen Seniorihoivan työntekijöiden arjessa mukana. ”Jokaisella seniorilla on oma arvokas elämäntarina ja omat tavat, joita tulee kunnioittaa. Sen lisäksi, että hoidamme sovitut työtehtävät, meillä on vastuu siitä, että asiakas voi olla seurassamme oma itsensä ja tuntea olonsa arvostetuksi”, Enqvist painottaa. n SUOMEN SENIORIHOIVA OY • • • • • • Kiireetön kotihoito Seuranpito ja asiointiapu Kotisairaanhoito Siivouspalvelu senioreille Saattohoito omassa kodissa Omaishoidon lomitukset LISÄTIETOJA: www.suomenseniorihoiva.fi 5

VASTUULLISUUS MAINOSLIITE Panimoteollisuuden vastuullisuuden arvoketju on pitkä Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toiminnan keskeisiä arvoja ja periaatteita ovat yhteiskuntavastuu Suomesta ja suomalaisista sekä verotuksen oikeudenmukaisuus. Vastuullisuus on vuosi sitten uusitun strategian ydin. Kannattava elinkeino edistää kotimaisten tuotteiden myyntiä ja suomalaista työtä. Suomalainen ja perinteinen toimiala työllistää yli 20 tuhatta ihmistä alkutuotannosta teolliseen tuotantoon ja palvelualalle. Pitkässä ja katkeamattomassa arvoketjussa kannetaan vastuuta aina ohrapellolta kuluttajalle asti. Vastuullisen ja pitkän arvoketjun merkitys ja ohjausvaikutukset pitäisikin ottaa huomioon myös veropolitiikassa. ”Haluan painottaa vahvasti yhteiskunnallista vastuuta, tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta niin henkilökohtaisella tasolla kuin työelämässäni. Näitä arvoja haluan nähdä myös entistä enemmän ylipäätään myös elinkeinoelämässä ja yritysten toiminnassa. Erityisesti alkoholi­ poliittisessa keskustelussa on kaivauduttava alkoholiongelmien taustalla oleviin syihin, kuten yksinäisyyteen, turvattomuuteen tai ihmisen muuhun sisäiseen pahaan oloon. Myös liittona halumme olla mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa sekä kantaa vastuumme puuttumalla alkoholiongelmiin aiheuttaviin juurisyihin”, sanoo Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Riikka Pakarinen. Lähes puolet panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotteista ovat alkoholittomia. Lisäksi suomalaiset kuluttavat aiempaa vastuullisemmin alkoholia, erityisesti nuoret käyttävät entistä vähemmän alkoholia. Silti oluen verotus Suomessa on EU:n korkein. ”Yksi ratkaisu alkoholiongelmien ennaltaehkäisyyn olisi verotuksen ohjaaminen. Nyt verotus suosii väkeviä juomia miedompien sijaan. Oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus pitäisi näkyä alkoholin verotuksessa”, Pakarinen vaatii. Vapaaehtoisen vastuullisuuden voima Panimoalan yritykset ovat itse säädelleet jo vuosia omaa mainontaansa. Jäsenyritykset noudattavat lakiakin tiukempaa sääntelyä ja ovat perustaneet oman ennakkotarkastustoimikunnan jo vuonna 2011. Toimikunta tarkastaa kaikki Panimoliiton jäsenyritysten alkoholijuomien televisiomainokset ennen julkista esitystä. Suomen panimo- ja virvoitusjuomateollisuudessa ympäristöystävällisyys on kansainvälistä huipputasoa ja yhteistyötä tehdään pakkausteollisuuden kanssa kestävän kehityksen periaatteet mielessä. 6 Pakarinen haluaa tuoda esille myös vapaaehtoisuuteen perustuvat ainesosaluettelot ja ravintoainemerkinnät. Laki ei edellytä, mutta jäsenyritykset ovat jo vuosia lisänneet ne olut-, siideri- ja lonkerotuotteisiinsa. Elinkeinon edistäminen osana vastuullisuutta ”Haluamme edistää suomalaista työllisyyttä ja elinkeinon turvaamiseen liittyy verotus. Siihen tarvitaan ennakoivuutta, tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta eri tuotteiden välillä, mutta myös tasapuolisuutta eurooppalaisittain. Mietojen juomien verotus pitäisi saada laskettua eurooppalaiselle tasolle jo ihan vientinäkökulmastakin turvataksemme kotimaisen elinkeinon ja kilpailukyvyn. Ja toisaalta ei ole oikein, että suomalainen kuluttaja maksaa oluestaan monin kymmenkertaisen veron kuin esim. saksalainen kolleegansa”, Riikka Pakarinen toteaa. ”Verotuksen kohtuullistaminen takaa sen, että meillä edelleenkin on suomalaista panimoteolisuutta ja työllistämme ihmisiä.” Perinteinen toimiala on suuri työllistäjä alkutuotannosta teolliseen tuotantoon saakka ja sitä kautta vaikuttaa mm. ravintola-alaan, joka niinikään työllistää paljon. Se on vahvaa vastuuta Suomesta. n Vastuullinen edunvalvoja Riikka Pakarinen (KTM,YTM) aloitti Panimoja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtajana 2019 vuoden alussa. Sitä ennen hän toimi Pääministerin EU-asioiden neuvonantajana sekä Euroopan parlamentin jäsenenä vuosina 2009–2014. Parlamentin maatalousvaliokunnan jäsenenä hän on työskennellyt ja puolustanut alkutuotannon kannattavuutta ja mahdollisuuksia kaikkia Euroopassa. Hän kokee tämän periaatteen edelleen tärkeänä. Euroopan parlamentin Ympäristö- ja elintarviketurvallisuusvaliokunnan jäsenenä Pakarinen työskenteli elintarvikelainsäädännön ja vastuullisuuteen liittyvien kysymysten puolesta. Urheilu, omien lasten kautta varsinkin lasten ja nuorten urheilu on lähellä Pakarisen sydäntä. Hän on kilpaillut yleisurheilussa SM-tasolla ja hänet valittiin juuri Suomen Urheiluliiton varapuheenjohtajaksi. Hän on nähnyt hyvin tärkeänä syrjäytymisen ehkäisyn lasten ja nuorten osallisuutta kasvatten. Tässä yhtenä keskeisenä tekijänä on yhdenvertaisten harrastamisen mahdollisuuksien turvaaminen. Keskeistä on eriarvoisuuden torjuminen ja aikainen vastuunkanto, jotta vältyttäisiin mahdolliselta yksinäisyydeltä ja syrjäytymiseltä, joka puolestaan voi helposti johtaa esim. nautintoaineiden liikakäyttöön. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto edustaa yhtä maamme vanhimmista teollisuudenaloista. Liiton toiminnan lähtökohtana on vastuullisuus. Juomapakkausten kierrätys syntyi Suomeen panimoteollisuuden ansiosta, kierrätettävä pakkaus on toiminnan perusta. Liiton jäsenyritykset tekevät itsenäistä työtä vastuullisuuden eteen monilla eri sektoreilla. GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

VASTUULLISUUS MAINOSLIITE Yritykset voivat tehdä ekotekoja yhdessä: Panttikassi vähentää ruoka­kauppojen muovin kulutusta Erilaiset yritykset voivat yhdessä tehdä merkittäviä vastuullisuustekoja, jotka vaikuttavat ihmisten päivittäiseen arkeen. Esimerkiksi pantillisten ostoskassien avulla kaupat voivat auttaa ihmisiä vähentämään muovin kulutustaan. F Monet ihmiset haluaisivat suosia kestokasseja muovikassien sijaan, mutta harmittavan usein sellainen unohtuu kauppareissusta kotiin. Yksi ratkaisu ongelmaan ovat pantilliset ostoskassit, jotka voi käytön jälkeen palauttaa takaisin kauppaan. Useat kaupat ympäri Suomea ovat ottaneet Lindströmin toimittamat Panttikassit käyttöönsä. Herttoniemessä sijaitseva K-Supermarket Hertta otti panttikassit ensimmäisenä ruokakauppana valikoimaansa joulukuussa 2018. ”Panttikasseihin mukaan lähtemistä ei tarvinnut kauaa miettiä. Moni asiakkaistamme haluaa vähentää muovin käyttöään arjessaan, ja olin jo pitkään miettinyt, mitä voisin omassa kaupassani tehdä sen eteen. Lindströmin ehdotuksen myötä lähdimme yhdessä toteuttamaan Hertalle omaa panttikassia”, kertoo K-Supermarket Hertan kauppias Markus Ranne. Yhteistyönä Lindströmin kanssa Hertalle kehitettiin oma brändätty kauppakassi, joka suunniteltiin ja mitoitettiin erityisesti ruokaostoksia varten. Panttikassi on otettu Hertan asiakkaiden keskuudessa hyvin vastaan. Myös kauppias on ollut kasseihin tyytyväinen. ”En voisi kuvitellakaan luopuvani Panttikasseista. Uudenlainen muovipussin vaihtoehto on aidosti vaikuttanut myös siihen, että muovikasseja myydään nykyisin vähemmän. Asiakkaat ovat kiitelleet uudesta ratkaisusta esimerkiksi Facebookissa. Pantillisen ostoskassin avulla GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU kannustamme kuluttajia luopumaan muovikasseista ja vaikuttamaan ympäristön hyvinvointiin tekemällä kestävämpiä arjen valintoja”, Ranne kertoo. Ilkka Eskola sekä kauppias Markus Ranne Kumppanuus takaa pitkän elinkaaren Yhdessä tehdään sekä hyviä tekoja että luodaan hyviä tuotteita Panttikassien ekologisuus piilee niiden pitkässä elinkaaressa. Kassit on tehty Lindströmin kestävästä työvaatekankaasta. Yhden kassin elinkaareksi on arvioitu vähintään neljä vuotta. Lindströmin rooli K-Supermarket Hertan kumppanina tulee panttikassien tapauksessa esiin erityisesti niiden huollossa. Kauppaan palautetut panttikassit korjataan ja pestään Lindströmin pesulassa Vantaan Koivuhaassa. Ammattilaisten käsittelyn avulla taataan muun muassa kassien hygieenisyys. Ruokakaupan toimintaympäristössä on erityisen tärkeää, että tuote on aina puhdas ja turvallinen, sillä esimerkiksi virukset kuolevat vain oikeanlaisessa pesussa. ”Pesuprosessimme ansiosta kassit pestään mahdollisimman vähän vettä ja energiaa kuluttaen. Jokainen kassi on merkitty, ja pystymme seuraamaan, kuinka paljon kutakin on pesty. Jos Herttaan palautettuja panttikasseja pestäisiin vuoden aikana 30 000 kertaa, voisimme säästää noin 12 miljoonaa vesilasillista juomavettä verrattuna kotipesukoneisiin”, kertoo Lindströmin Sales and Business Development Manager Ilkka Eskola. Lindströmin toiminnassa keskeistä on yhteistyö ja kehitys kumppaneiden kanssa. K-Supermarket Hertta ja Lindström ovat tehneet pitkään yhteistyötä jo ennen Panttikasseja. ”Teemme jatkuvasti kehitystyötä yhdessä kumppaneidemme kanssa. Tutkimme tulevaisuutta ja sitä, millaisia muutoksia toimialallamme on nähtävissä. Haluamme löytää uusia ratkaisuja yhdessä. Panttikasseilla pyrimme vastaamaan maailmanlaajuiseen muovin kulutuksen vähentämiseen tähtäävään megatrendiin,” sanoo Eskola. ”On selvää, ettei kukaan voi olla jokaisen alan asiantuntija. Yhdessä kumppaneiden kanssa on mahdollista kehittää uudenlaisia ratkaisuja, jotka hyödyntävät useita eri aloja ja tietotaitoa. Panttikassien osalta vastaanotto on ollut erittäin positiivista ja olemme huomanneet, että tällaisille ratkaisuille on kysyntää. Haluaisin kannustaa erilaisia yrityksiä löytämään yhdessä uusia vastuullisia ratkaisuja”, Ranne kertoo. ”Teimme yhdessä ekoteon sekä loimme samalla aidosti hyvän tuotteen, jolle on kysyntää”, Eskola jatkaa. n 7

VASTUULLISUUS MAINOSLIITE Tiesitkö tämän ulkomaisista yliopistotutkinnoista? Maksullinen tutkinto tulee edullisemmaksi kuin yksikin välivuosi Ulkomaisiin tutkintoihin ei useinkaan ole pääsykoetta Kauppatieteiden maisterin aloituspalkan mediaani on 3 200 euroa kuukaudessa. Yksinasuvalle tästä jää vuodessa nettona käteen 31 400 euroa. Tuon tulon ansaitseminen siirtyy välivuoden johdosta vuodella eteenpäin ja henkilön jäädessä eläkkeelle jää se lopulta kokonaan saamatta. Tämä 31 400 euron menetetty nettopalkka on enemmän kuin esimerkiksi HELBUSin Suomessa suoritettavan englantilaisen kandidaatintutkinnon kaikki luku­ kausimaksut laskettuina yhteen (= 28 230 €). Monessa maassa opiskelijavalinnassa noudatetaan filosofiaa, jonka mukaan käytännössä kaikki halukkaat saavat aloittaa opintonsa. Ne opiskelijat, jotka tekevät opintojen aikana vaadittavat suoritukset, voivat valmistua. Opintosuoritusten valvonta on tyypillisesti erittäin tiukkaa. Esimerkiksi HELBUSin Suomessa suoritettavassa englantilaisessa kauppatieteiden kandidaatin tutkinnossa opiskelija laatii jokaisella kurssilla 1–2 kirjallista opinnäytettä, jotka tarkastetaan aina 2–3 eri henkilön toimesta. Yliopistotutkinto tuottaa 500 000 euroa enemmän nettopalkkaa Kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittava henkilö ansaitsee Suomessa uransa aikana yhteensä noin 500 000 euroa enemmän nettopalkkaa verrattuna tilanteeseen, jossa ei opiskelisi lainkaan korkeakoulututkintoa. “ Lukukausimaksut tulevat edullisemmaksi kuin yksikin välivuosi”, Maailman kymmenestä parhaasta yliopistosta yhdeksän on yksityisiä ja kaikissa kymmenessä on lukukausimaksut Yksityinen ja maksullinen koulutus on myös maailmalla arvostettua. Esimerkiksi Shanghain rankinginä tunnetun Academic Ranking of World Universities listan mukaan kymmenestä parhaasta yliopistosta yhdeksän on yksityisiä ja kaikissa kymmenessä on lukukausimaksut. n Tekstilogo värillisenä Kysy lisää: Kari Jääskeläinen 040 501 7627 kari.jaaskelainen@helbus.fi, www.helbus.fi toteaa HELBUSin toimitusjohtaja Kari Jääskeläinen. © HIEKKA GRAPHICS Ulkomaisia tutkintoja arvostetaan Suomessa ja maailmalla Jo kahdeksantuhatta suomalaista suorittaa parhaillaan ulkomaista yliopistotutkintoa ja niistä on tullut normaali väylä työmarkkinoille. Ulkomaista tutkintoa arvioidaan periaatteessa kolmessa eri tilanteessa: haettaessa töihin yksityiselle työnantajalle, haettaessa töihin kunnalle tai valtiolle tai haettaessa jatko-opintoihin toisiin yliopistoihin. Esimerkiksi HELBUSissa Suomessa suoritettavalla englantilaisella yliopistotutkinnolla on työllistytty keskeisiin suomalaisiin pankkeihin ja vakuutusyhtiöihin sekä lukuisiin pkt-yrityksiin. Tutkinnolla voi myös hakea lähes kaikkien suomalaisten kauppakorkeakoulujen maisterin ohjelmiin ja tuhansiin ulkomaisiin maisterin ohjelmiin. Julkiseen virkaan hakeva voi hakea tutkinnonolleen rinnastamista opetushallitukselta. Maailman kaikkien opiskelijoiden keskuudessa englantilaiset tutkinnot ovat toiseksi halutuimpia ulkomaisia tutkintoja heti amerikkalaisten tutkintojen jälkeen. 8 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

VASTUULLISUUS MAINOSLIITE Työ- ja kemikaaliturvallisuus – henkilöstön ja johdon yhteinen asia Turvallisuusasioita on nyt mahdollista hallita ja raportoida keskitetysti EcoOnlinen pilvipalvelulla. Työntekijän kynnys ilmoittaa havainnoistaan on matala, tarkastukset tehdään ajallaan ja samalla saadaan täytettyä lainsäädännön vaatimukset. E coOnline on 19 vuodessa jalkautunut kuuteen maahan ja noussut digitaalisten kemikaali- ja työturvallisuuden ratkaisujen markkinajohtajaksi pohjoismaissa. Yrityksen maajohtaja Kari Eilamo on havainnut, että edelleen usein turvallisuusseikat jäävät kemikaalivastaavan tai työturvallisuuspäällikön harteille – vastuu kuuluisi jo lainsäädännön nojalla ylimmälle johdolle. Hän haastaa yrityksiä pohtimaan asiaa: ”Aiheeseen herätään usein vasta, kun jotain sattuu ja on liian myöhäistä. Parhaissa GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU yrityksissä johtoryhmän tai hallituksen asialistalla on vakiona työturvallisuus ja -terveys.” Eilamon mukaan nykyään ymmärretään entistä paremmin, ettei lähtökohtana ole lainsäädännön noudattaminen, vaan turvallisuus. Yleistä kuitenkin on, että tiedon kerääminen ja raportointi on pirstaleista, jolloin tärkeä data katoaa exceleiden syövereihin. EcoOnlinen räätälöitävissä olevassa palvelussa yhdistyvät sekä työ- että kemikaaliturvallisuus, jotka usein ovat erillään toisistaan. EcoOnlinen työturvallisuustuotteiden kehittämisestä vastaavan johtajan Marko Vuorisen mukaan työturvallisuuden innovatiivisuus “Aiheeseen herätään usein vasta, kun jotain sattuu ja on liian myöhäistä.” perustuu digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin. EcoOnlinen tuottamat pilvipalvelut mahdollistavat työntekijöiden valjastamisen mukaan turvallisen työympäristön luomiseen. Asiakasyrityksiä on lähes kaikilta toimialoilta, niin valmistavasta teollisuudesta, logistiikasta kuin julkiselta sektoriltakin. ”Työntekijät voivat vaivattomasti tehdä puhelimellaan ilmoituksen havaitsemastaan vaaranpaikasta tai läheltä piti -tilanteesta ja liittää siihen kuvan”, Vuorinen havainnollistaa. Käyttäjäystävällisyyteen kuuluvat yksinkertaisuuden lisäksi sisällön asiantuntemus ja työnkulkujen loogisuus. Samalla saadaan positiivinen vaikutus työn sujuvuuteen ja tuottavuuteen häiriöiden vähentyessä. Digitaalinen työkalu on kustannustehokas tapa dokumentoida tekeminen: ”Kun auditoija tai viranomainen saapuu kylään, vain dokumentoitu asia on tehty”, päättää Vuorinen. n 9

VASTUULLISUUS Tamperelainen olut valloittaa maailmaa vastuullisesti F MAINOSLIITE Pyynikin Brewing Company tarjoaa oluen ystäville nautintoja mutta myös ottaa yhteiskunnallista kantaa alkoholinkäyttöön. Kun juoma tehdään hyvistä raakaaineista, pienempikin määrä riittää ruokkimaan aisteja. O n ironista, ettei vuonna 2013 toimintansa Tampereella aloittanut Pyynikin Brewing Company saa enää kutsua itseään käsityöläispanimoksi, vaikka yhtiön perus­taja Tuomas Pere termin aikoinaan keksi. Viime vuonna se valmisti olutta noin kaksi miljoonaa litraa, ja lain mukaan käsityöläispanimo saa tuottaa sitä enintään puoli miljoonaa litraa. Hurja suosio on siivittänyt yhtiön Suomen nopeimmin kasvavaksi panimoksi. Sen oluet ovat voittaneet lukuisia kotimaisia ja ulkomaisia kilpailuja. Tuotteita viedään jo 14 maahan ja myydään 2 300 marketissa ympäri Eurooppaa. Oluen 10 lisäksi yritys valmistaa tisleitä, siideriä, lonkeroa, juomasekoitteita ja virvoitusjuomia. ”Haemme 40–50 prosentin vuosikasvua kuten tähänkin asti. Kaikki riippuu siitä, miten käynnissä oleva osakeanti menee ja miten pääsemme uusiin isompiin tiloihin vuoden 2021 lopussa”, Pere kertoo. Mielessä yhteiskunnallinen vastuu Yhteisömanageri Veikko Sorvaniemi kuvailee yritystä isoksi lämminhenkiseksi perheeksi, johon kuuluu työtekijöiden lisäksi lähes 7  000 osakkeenomistajaa. Tamperelaisen teollisen panimokulttuurin elvyttänyt Pyynikin Brewing Company on kuin yhtä suurta kansainvälistä perhettä. Kuvassa Julia Carballa Vieira (vas.), Annely Escobar, Veikko Sorvaniemi, Jenni Pere, Tuomas Pere ja Sanna Nenonen. Vastuullisuus korostuu kaikessa toiminnassa. Reilun 30 työntekijän joukossa työskentelee useita maahanmuuttajia, ja naisten osuus tällä perinteisesti miehisellä alalla on lähes puolet. Panimo suosii lähituottajia raaka-aineissaan ja pakkauksissaan. Tuotantoprosessissa käytetään mahdollisimman vähän vettä; esimerkiksi jäähdytysvesi käytetään mäskäyksessä uudelleen. Mäski puolestaan menee lehmille, leipomoon ja biokaasuksi. Uusin gini maustetaan ravintolan drinkeistä kierrätetyistä sitruksista. ”Lisäksi tuemme muun muassa paikallista saattohoitokotia tarjoamalla sinne saunajuomat. Sponsoroimme naisten jääkiekkoa, koripalloa ja suunnistusta, koska koemme, että naisurheilu saa liian vähän tukea. Olemme tukeneet myös tamperelaisia kulttuuritapahtumia ja järjestäneet panimokierroksia ammattiryhmille, jotka työskentelevät yhteisen turvallisuuden eteen”, Sorvaniemi listaa. n GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

VASTUULLISUUS MAINOSLIITE Circulation muuntaa vihreät arvot uusiotuotteiksi Purkubetonista valmistetun betonimurskeen käyttö on kustannustehokasta ja luontoa säästävää. Jätebetonia syntyy maassamme arviolta 1,5 miljoonaa tonnia vuodessa – mitä enemmän siitä saadaan uusiorakennusmateriaalia, sen parempi niin luonnolle kuin kustannusrakenteelle. Vuodesta 2012 toiminut Circulation Oy on kasvattanut tasaisesti liikevaihtoaan. ”Valmistamme purkubetonista korkealaatuista betonimursketta, kannoista, risuista ja kierrätyspuusta haketta. Aloitimme myös viime vuonna vastaanottamaan rakennusjätettä, lisäksi jonkin verran seulomme maa-aineksia”, kertoo toimialapäällikkö Raimo Haantaus. Uusiotuotteet kuljetetaan asiakkaille joustavasti omalla kalustolla Vantaan Viinikkalan laitokselta. Betonimurskeen kysyntä on selvästi kasvussa. ”Betonimurske korvaa luonnon sora- ja kalliomurskeita kantavissa ja jakavissa rakenteissa kuten teissä. Lisäksi sitä käytetään erilaisissa täytöissä ja maan tasaamisessa”, Haantaus valaisee ja lisää: ”Haketta toimitamme voimalaitoksille polttoaineeksi. Sen lisäksi lajittelemme rakennusjätettä, mistä otamme kierrätykseen sopivat materiaalit ja loppu murskataan ja sen jälkeen polttoon”. Haantaus peräänkuuluttaa joustavampaa lupakäytäntöä purkubetonin hyödyntämiselle, jotta kasvavaan kysyntään voidaan vastata: ”Ympäristöministeriössä on valmisteilla säädös, joka antaa mahdollisuuden muuttaa purkubetoni jätteestä sivutuotteeksi, mikäli se täyttää tiukat tuotevaatimukset. Tämä on hyvä juttu.” Hän näkee betonimurskeen käytön lisäämiselle myös selkeän tilauksen: ”Valtakunnallinen jätesuunnitelma ohjaa siirtymään kiertotalouteen. Kiertotalouden yksi keskeisiä ideoita on materiaalien saaminen kiertoon yhä uudelleen.” n Circulation Oy on ympäristöpalveluihin keskittynyt yritys, jonka liiketoimintaa on rakennusalan ja metsänhoitoalan materiaalien hyötykäytön asiantuntemus sekä kierrätystuotteet. www.circulation.fi Merenkulkuala panostaa päästöjen vähentämiseen Merikuljetus on selvästi ympäristöystävällisin kuljetusmuoto erityisesti suurten tavara­määrien kuljetuksessa. Merenkulku­ala panostaakin maailmanlaajuisesti vähäpäästöiseen merenkulkuun. Merenkulkujärjestö IMO päätti huhtikuussa 2018, että kansainvälisten merikuljetusten hiilidioksidipäästöjä vähennetään vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 2008 tasoon. Samalla päätettiin, että merikuljetusten vuotuista kasvihuonekaasujen kokonaispäästömäärää – liikennemäärien kasvusta huolimatta – pienennetään vähintään 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Tämän jälkeen jatketaan toimia hiilidioksidipäästöjen asteittaiseen täydelliseen poistamiseen meriliikenteessä. Suomen meriklusteri on edelläkävijä ”Suomen meriklusteri on ympäristöasioissa globaali edelläkävijä. Klusteriyhteistyömme on kokonaisuudessaan poikkeuksellisen avointa, myös viranomaisten kanssa, mikä on Suomen GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU MERIKULJETUS ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISIN KULJETUSMUOTO, EIKÄ SILLE OLE KORVAAVAA VAIHTOEHTOISTA LIIKENNEMUOTOA 1 LAIVA 1000 KONTTIA 500 REKKAA 17 JUNAA CO2-päästö, g/tkm Lentorahti 435 Rekka 80 Juna 10-119 Rahtilaiva 7,9 Suuri konttialus 3 90 % KULJETUKSISTA 2,6 % PÄÄSTÖISTÄ Lähde: IMO GHG Study 2009 erityispiirre”, Suomen Varustamot ry:n toimitusjohtaja Tiina Tuurnala toteaa. Suomalaiset varustamot ovat jo nyt maailman kärkeä ja pioneereja vähäpäästöisten ja energiatehokkuutta lisäävien teknologioiden käyttöönotossa. Uusien teknologioiden hyödyntäminen ja aluskannan uudistaminen onkin tehokkain keino päästöjen pudottamiseen. ”Olemme eturintamassa myös digitalisaation hyödyntämisessä reittien ja logististen ketjujen optimoimiseksi. Niissä on suuret mahdollisuudet päästöjen merkittävään vähennykseen, vieläpä suhteellisen nopeasti.” ”lmastonmuutos haastaa meriklusterinkin, ja ala tekee kaikkensa päästöjen vähentämiseksi”, www.shipowners.fi Tuurnala sanoo. n 11

VASTUULLISUUS MAINOSLIITE Paperia tarvitaan yhä kiertoon Paperin kierrätys sujuu suomalaisilta. Paperin kulutuksen vähentyessä on entistäkin tärkeämpää saada kaikki kierrätykseen kelpaava paperi kerättyä uusiokäyttöä varten. Materiaalista on paperiteollisuuden raaka-aineena jo pulaa. Paperista on moneksi Paperin kierrättäminen kannattaa, sillä keräyspaperi muuntuu moneksi. Paperimassaa käytetään teollisuudessa esimerkiksi sanomalehtipaperin ja pehmopaperin valmistukseen ja siitä tehdään myös materiaalia talojen lämpöeristykseen. Paperi on kiitollinen kierrätettävä, sillä sen kuidut soveltuvat muovattavaksi uudelleen tuotteiksi jopa kuusi kertaa. Suomessa kulutetusta paperista päätyy kierrätykseen 89 prosenttia. Vaikka osuus on korkea, parantamisen varaa on edelleen. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteiden koostumusta tutkinut HSY selvitti, että sekajätteistä suurin osa olisi ollut lajiteltavissa kierrätykseen. Paperiakin sekajätteen joukossa oli yli neljä prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen asukas heittää lähes seitsemän kiloa kierrätyskelpoista paperia sekajätteeseen. Sekajätteestä paperi päätyy energiahyötykäyttöön ja poistuu siten kierrosta. 12 F P aperin kierrätyksellä on Suomessa pitkät perinteet. Paperia alettiin kerätä meillä jo 1940-luvulla, kun monista raaka-aineista oli puutetta sotien jälkeen. Metsäyhtiöt tarvitsivat keräyspaperia kartongin valmistukseen ja kansalaisia kannustettiin keräyspuuhiin. Alkuun houkuttimena toimivat palkinnot, mutta vuosien myötä paperin kerääminen muuttui ammattimaiseksi, eikä palkkioita keräystavoitteen toteutumiseksi enää tarvittu. Tänä päivänä paperi on Suomessa parhaiten kierrätetty jätelaji, jota jokainen meistä kantaa keräyslaatikoihin lähes 41 kiloa vuodessa. ”Paperin kerääminen muusta jätteestä erillään on niin itsestään selvää, että se tulee jo äidinmaidossa”, naurahtaa asiamies Merja Helander Suomen Keräystuotteesta. ”Paperin kierrätys on niin tuttua, että voisi sanoa meidän jokaisen olevan asiantuntija.” Mutta paperinkeräyksessäkin eletään muutoksen aikaa. Paperin kulutus on vähentynyt, kun esimerkiksi sanoma- ja aikakauslehtiä on siirrytty lukemaan netistä. Vaikka Aasiassa paperin ja kartongin kulutus onkin vielä kasvussa, Suomessa on paperin kulutus ollut viime vuosina noin kahdeksan prosentin laskussa. Euroopan, USA:n ja Japanin paperin ja kartongin kysynnän odotetaan laskevan edelleen noin prosentin vuodessa vuoteen 2030 mennessä. ”Keräyspaperista on sen talteenottohistorian aikana harvoin ollut ylitarjontaa. Jos katsotaan historiassa taaksepäin, näyttää siltä, että ylitarjontatilanne on syntynyt kerran 10 vuodessa, tosin eri syistä. Nyt olemme kuitenkin ylitarjonta tilanteessa ja jonkin aikaa menee ennen kuin tilanne tasoittuu”, kertoo Merja Helander. ”Paperinkeräys on meillä kehittynyt pitkien perinteiden, erilliskeräyksen ja tuottajavastuun ansiosta. Malli on ainutlaatuinen koko maailmassa. Hyvä kysyntä paperiteollisuuden raaka-aineena pitää keräyksen tehokkaana.” Suomen Keräystuotteen asiamies Merja Helander korostaa, että Suomessa paperinkierrätys on kuluttajalle täysin maksutonta. Paperin kierrätys on moneen muuhun kotitalouden kierrätystoimeen verrattuna helppoa. Paperinkeräysastiaan voi laittaa lähes kaiken postinsa, sanoma- ja aikakauslehdet, mainokset, kirjekuoret ja toimistopaperit. Sen sijaan keräyslaatikon peikkoja ovat ruskea pahvi, ruskeat paperipussit, paperitapetti ja lahjapaperit. Merja Helander muistuttaa, että kotitaloudet säästävät jätehuoltomaksuissa, kun vievät paperit keräysasioihin, sillä sieltä keräys on paperin tuottajien vastuulla ja kuluttajille maksutonta. ”Kannustamme kaikkia tarkistamaan huolellisesti, ettei sekajätteeseen mene yhtään paperia, jotta kaikki paperi saadaan teollisuuden raaka-­ aineeksi.” n Keräyspaperi numeroina •Suomessa kulutetusta paperista 89 % päätyy kierrätykseen. • Vuoden 2018 aikana kuluttajilta kerättiin yhteensä 225 000 tonnia paperia. • Määrä vastaa 6 250 rekka­lastillista keräyspaperia. • Jokainen asukas heittää lähes 7 kg kierrätyskelpoista paperia sekajätteeseen. • Suomen Keräystuote on valta­kunnallinen paperin tuottaja­yhteisö. Jos yrityksesi on paperin tai paperituotteiden valmistaja tai maahantuoja, se on jätelain mukaan tuottaja­vastuussa ja velvollinen liittymään tuottajayhteisöön. GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

VASTUULLISUUS MAINOSLIITE Suomen ensimmäinen aktiivihiilen tuotantolaitos valmistua Ilomantsiin vuoden 2020 syksyyn mennessä. F Suomalaisesta turpeesta apua ilman ja veden puhdistamiseen Ensi kesänä Ilomantsissa alkava aktiivi­hiilen tuotanto luo Suomeen lisää työpaikkoja ja avaa uuden teollisuuden haaran lopputuote käytetään ympäristön puhdistamiseen. Energiateollisuudesta tutun Vapon ensimmäisen aktiivihiilen tuotantolaitoksen on määrä valmistua vuoden 2020 kesällä Ilomantsiin. Turpeesta valmistettava aktiivihiili kuulostaa yksinkertaiselta tuotteelta, mutta todellisuudessa sen laatukriteerit ovat tiukat ja valmistaminen teknisesti vaativaa. ”Tällä hetkellä 70–80 prosenttia Euroopan aktiivihiilestä tuodaan Euroopan ulkopuolelta, kuten Kiinasta, Kaukoidästä tai Amerikasta”, taustoittaa Vapon liiketoimintajohtaja Jaakko Myllymäki. Mikäli aktiivihiilen kysynnän kasvu maailmalla toteutuu ennusteiden mukaan, nyt rakenteilla olevan laitoksen lisäksi Vapon tarkoituksena on laajentaa toimintaa tulevaisuudessa Ilomantsissa sekä rakentaa laitoksia myös muualle Suomeen. Myllymäen mukaan aktiivihiilen tuotanto tuo Suomeen uuden teollisuuden haaran sekä lisää työpaikkoja: ”Aktiivihiilen valmistus tuo turpeelle myös lisäarvoa eri tavoin kuin polttaminen, luonnonvarat käytetään tehokkaammin.” Energiakäyttöön suhteutettuna pienestä määrästä raaka-ainetta tuotetaan suuri määrä huokoista lopputuotetta - markkina­hintakin on 20–30 kertainen polttamiseen verrattuna. ”Tavoittelemme 10 prosentin markkina­ osuutta Euroopassa”, Myllymäki kertoo. Aktiivihiilellä puhdistetaan ympäristöä Aktiivihiiltä käytetään taistelussa ympäristön likaantumista ja saastumista vastaan. Sillä puhdistetaan muun muassa juomavettä, teollista jätevettä, kaasuja sekä hengitys- ja teollisuusilmaa. Elintarvike- ja lääketeollisuudessa laadukas aktiivihiili on tärkeässä roolissa. GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU “ Aktiivihiilellä saadaan suodatettua vaikeasti pyydystettävät epäpuhtaudet. Aktiivihiilellä parannetaan globaalisti elinympäristöjen puhtautta ja viihtyisyyttä. Jaakko Myllymäki liiketoimintajohtaja, Vapo F ”Aktiivihiilellä on valtava pinta-ala, sillä saadaan suodatettua vaikeasti pyydystettävät epäpuhtaudet.” Vedenkäsittely on suurin aktiivihiiltä hyödyntävä ala. Vaikka kehittyneiden maiden suurimmat käyttäjät ovat vesilaitoksia, nopeimmin kasvava ala on Myllymäen mukaan jätevesien puhdistus. ”Huonosta hengitysilmasta kärsivässä Kiinassa myös varakkaissa talouksissa on kotitaloissa omat aktiivihiilisuodattimensa.” n 13

VASTUULLISUUS MAINOSLIITE Sähkö liikuttaa myös maan alla Myös maanalaisessa raketamisessa halutaan parantaa operaatioiden turvallisuutta ja tuottavuutta. Iisalmelaisen kaivos- ja tunnelirakentamisen toimittaja Normetin Smart-ajattelun perustana on tuottaa asiakkaille juuri näihin lisäarvoa teknologian eri osa-alueilla, joita ovat digitaalisuus, etäkäyttö, robotiikka, akkukäyttöisyys ja virtuaalinen todellisuus. Ympäristöystävällinen SmartDrive-tuote­ portfolio, joka käyttää uusinta akkuteknologiaa, on suunniteltu kokonaan sähkökäyttöä varten. Sen avulla voidaan työskennellä maan alla päästöttömästi ja tehokkaammin kuin perinteisillä dieselkäyttöisillä koneilla. SmartDrive-tuoteperhe kattaa monen eri työvaiheen laitteet, joten asiakas voi toteuttaa koko operaation sähköisenä yhden konetyypin sijaan. Laitteet voidaan ladata vaivattomasti operaation yhteydessä työmaan omasta sähköverkosta. Litium-ioni-akut voidaan myös ladata erillisestä pikalatausasemasta nopeasti työkierron aikana tarvitsematta ottaa niitä laitteesta irti. ”Mahdollisesti suurin hyöty ja säästö sähköajoneuvoista polttoainesäästöjen ohella on se, että ne vähentävät huomattavasti viilennys- ja tuuletustarvetta maan alla. Käyttökulut ovat vain murto-osa dieselkäyttöisiin koneisiin verrattuna, ja investointi maksaa itsensä takaisin nopeasti”, Product Line Director Jukka Ristimäki esittelee. Laatua laserskannauksella SmartScan on kolmiulotteinen laserskannausteknologia, joka antaa mahdollisuuden ruiskutetun betonipinnan paksuuden mittaamiseen ja laadun varmistamiseen. Skannaus on erittäin nopea ja tehdään ennen betonin ruiskutusta ja sen jälkeen, jolloin betonia saadaan kohteeseen optimimäärä. Näin säästetään betonia, 14 F Kaivos- ja tunnelityö-maiden koneet kulkevat yhä enemmän sähköllä. Iisalmelaisen Normetin uusinta teknologiaa ovat kolmiulotteinen laser-skannaus ja automatisoituun betoniruiskutukseen tähtäävät koneet. Testausinsinööri Jari Lohilahti testaamassa SmartDrivellä varustettua Spraymec-betoniruiskua ja sen ohjausjärjestelmää aidoissa olosuhteissa Pyhäsalmen kaivoksessa. SmartScan laserskannausteknologian avulla ruiskubetonia saadaan kohteeseen optimimäärä ja näin säästetään betonia. lisätään toiminnan tehokkuutta ja varmistetaan rakenteiden turvallisuus. SmartSpraytä, eli robotisoitua puominohjausta, kehitetään kohti automatisoituja betoniruiskutusprosesseja, minkä tavoitteena ovat tavallista menetelmää parempi lopputulos ja pienemmät kustannukset. Lähivuosina yksi tavoitteista on saada ruiskutusprosessi automati-soitua yhdistämällä SmartSprayn ja SmartScanin teknologiat. Virtuaaliympäristössä Normet voi testata uutta laitetta tuotekehityksessä Digital twin -konsepteilla jo ennen prototyypin valmistamista, ja koulutuksessa simulaattoria voidaan käyttää ennen laitteen käyttöönottoa. Ammattitaitoisten työntekijöiden löytäminen kaivoksiin ja erityisesti ruiskubetonointiin on ny-kypäivänä haastavaa. SmartSprayn, SmartScanin ja koulutussimulaattorien ansiosta kokemattomampikin työntekijä pystyy ruiskuttamaan tasalaatuista ja hyvää ruiskubetonia lyhyellä perehdytyksellä. F Asiakkaat tuotekehityksessä ”Maanalainen rakentaminen on uusien teknologioiden ansiosta entistä turvallisempaa, ympäristöystävällisempää ja tuottavampaa”, Senior Vice President Kari Hämäläinen luettelee. Iisalmi on Normetin tuotannon ja globaalin tuotekehityksen keskus. Tuotteiden kysyntä on hyvässä kasvussa, joten Iisalmen-tehtaaseen on tarkoitus investoida jatkossakin. Normetin Marketing Manager Jukka Pihlavan mukaan Normetin asiakkaat haluavat niin maanalaisessa kaivostoiminnassa kuin tunnelirakentamisessa kehittää toimintojaan tehokkaiksi, turvallisiksi ja tuottaviksi. ”Normet kehittää tuotteitaan ja palveluitaan yhteistyössä asiakkaidensa kanssa. Toimimme maailmanlaajuisesti ja voimme reagoida nopeasti alan vaatimuksiin. Meillä myös henkilöstön erikoisosaaminen pääsee hyvin esille. Olemme sitoutuneet asiakkaan tavoitteisiin ja haluamme pitkäaikaisia kumppanuuksia”, Hämäläinen sanoo. n GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE SÄÄNKESTÄVÄÄ TYYLIKKYYTTÄ MYRKYTTÖMÄSTI JA VASTUULLISESTI Olemme ulkona kuin kotonamme ja saamme inspiraatiomme luonnosta. Kannamme myös vastuumme ympäristöstä, eläimistä ja ihmisistä. Valmistamme merkittävän osan tuotteistamme kierrätysmateriaaleista, käytämme esimerkiksi vain eettisesti kestävää sertifioitua untuvaa sekä huolehdimme tuotantoketjumme läpinäkyvyydestä ja työntekijöiden työoloista. Ensimmäisenä suurista ulkoilualan toimijoista Jack Wolfskin vaatteet ovat myrkyttömiä ja 100% PFC-vapaita. Emme siis käytä ympäristölle ja ihmisille haitallisia fluoriyhdisteitä tai kemikaaleja vaatteidemme tuotannossa, kuten veden- ja lianhylkivyyskäsittelyssä tai vedenpitävien ja hengittävien TEXAPORE-kalvojen valmistuksessa. www.jack-wolfskin.fi

MAINOSLIITE Edelläkävijä myös ekologiassa REFILLO mat Ympäristöystävällinen, uudelleentäytettävä spraypullo ® SÄÄSTÖÄ KUN PULLO ON TYHJÄ, POISHEITON SIJASTA SE TÄYTETÄÄN UUDELLEEN. HELPPOA ▯ Paina pullo täyttöasemaan. ▯ 7 sekunnissa pullossa on jälleen 300 ml kemikaalia ja ponneaineena paineilma. TURVALLINEN ▯ REFILLOmat on suljettu järjestelmä, josta ei vapaudu höyryjä. ▯ REFILLOmat -pullot sopivat vain omaan täyttöasemaansa. Tämä varmistaa, että oikea aine menee oikeaan pulloon. ENA PONNEAINE ILMA VÄHENNÄ JÄTETTÄ, SÄÄSTÄ RAHAA JA LUONTOA. KUN PULLO ON TYHJÄ, POISHEITON SIJASTA SE TÄYTETÄÄN UUDELLEEN.