2/2020 Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan lehti 25.3.2020 Anttola / Haukivuori / Ristiina / Ristimäki / Savilahti / Suomenniemi s. 8 Se tie vie viimein taivaaseen! Rohkea Minna Canth s. 4 Jeesuksen kuva? s. 6 Uskontojen Mikkeli s. 10

2 Pääkirjoitus 2/20 20 Mikkelin tuomiokirk Anttola / Ha koseuraku ukivuori / Ylösnousemus OLEN NYT asunut Mikkelissa muuta- man kuukauden. Kesmökkiläisenä, kesävieraana kuten tällä sanotaan, mikkeliläisyyteni on jatkunut jo lähes kolmenkymmenen vuoden ajan. Suurkaupungin elämään verrattuna meno on verkkaisempaa. On ollut tottuminen siihen, että kaupunki menee ajoissa kiinni ja kadut hiljenevät. Ihmiset vetäytyät koteihinsa tai harrastuksiinsa. Monipuoliset harrastusmahdollisuudet ovatkin eteläsavolaisen elämän suola. Itse nautin luonnossa liikkumisesta. Mikkelissä on erityisesen hienot ulkoilumaastot aivan keskustan tuntumassa. En voi olla ihaile- matta jokaisella lenkilläni jääkauden muovaamia hienoja harjuja, suppia ja vesistöjä. Jylhät mäntykankaat ja rehevät jokilaaksot vetävät puoleensa kerta toisensa jälkeen. Odotan erityisesti kevään muuttolintujen meteliä kosteikkoalueilla. Myös elämän monimuotoisuuden ikuistaminen valokuvaamalla on palkitsevaa. Nyt päivien pidentyssä on aika nousta ylös kotisohvalta ja lähteä ihmettelmään luonnon heräämistä. Pääsiäisen sanoma on ylösnousemus ja elämä. Veikko Hiiri päätoimittaja nnan leh Ristiina / ti 25.3.2020 Ristimäki / Savilahti / Suomenni emi s. 8 Se tie vie taivaase viimein en! Rohkea Minna Ca nth s. 4 POLKU_ 2_2020.in dd 1 Jeesuksen kuva? s. 6 Polku 2/2020 Uskontojen Mikkeli s. 10 16.3.2020 12.23 Pääsiäinen on kirkkovuoden suurin juhla. Tässä lehdessä hallintopastori Eija Juuma kertoo omasta suhteestaan pääsiäiseen. Kohuakin herättänyt Torinon kääreliina, jossa väitetään olevan Kristuksen kuvan, on muun muassa katolisille tärkeä pyhäinjäännös. Käsittelemme tutkimuksia ilmestyneen kirjan valossa. Kuvataide on mukana julkaisussamme myös mikkeliläisten galleristien haastattelussa. Kauteen mahtuu arkisempiakin juhlia: Minna Canthin juhlavuosi noteerataan lehdessämme. Mikkelin teatteri on valmistanut Canthin näytelmästä ”Papin perhe” uuden sovituksen. Tuomiorovastilta Romanien kirkkopyhä 5.4. kutsuu osallistumaan. Romanikulttuurin esittely ja pieni haastattelu aiheen liepeiltä. Tinkimätön ja ehdoton VUOSIKYMMENIÄ SITTEN sain olla mukana kotiseurakuntani nuorten leirillä. Muistan kuinka raamattuhetken pitäjä kertoi erikoisen syvällisesti ja havainnollisesti Jeesuksen elämästä. Kesken puheen hän sitten yllättäen kysyi: ”Jos saisit valita, niin minkä tapahtuman olisit halunnut nähdä Jeesuksen elämässä?” Kaikkien hämmästykseksi hän osoitti joukkomme nuorinta poikaa. Ikänsä puolesta hän ei oikeastaan olisi edes sopinut varttuneen nuorison tapahtumaan. Häneltä odotettiin vastausta ja me muut ehdimme jo vähän nolostua. Miksi juuri nuorimmalta kysyttiin? Hiljaisella äänellä poika vastasi: ”Jos minä saisin valita, niin minun paikkani olisi Golgatalla. Haluaisin seisoa ristin juurella.” Saattaa olla, että tuo nuori poika ei vielä ollut ymmärtänyt paljoakaan Raamatusta, mutta tärkeimmän hän oli oivaltanut. Kun kirkkovuodessa lähestymme hiljaista viikkoa ja pääsiäistä, meitä kaikkia kutsutaan samalle paikalle. Pitkäperjantain tapahtumia katsellessa näemme luonnollisesti vain inhimillisen kärsimyksen ja häpeän. Kuulemme naulaniskut, herjaajien pilkan ja ristiinnaulitun kuolinhuudon. Ja sittenkin – juuri tässä meitä kohtaa tuo Jumalan käsittämätön ”mutta”. Jumalalla on valta kääntää raskainkin tappio ihmeelliseksi voitoksi. Golgatalla meille julistetaan vahvaa viestiä, kuten apostoli kirjoitti: ”Jumala itse teki Kristuksessa sovinnon maailman kanssa eikä lukenut ihmisille viaksi heidän rikkomuksiaan.” Kuka osasi aavistaa, että häneen, ”joka oli puhdas synnistä, Jumala siirsi kaikki meidän syntimme”? Jossain mielessä tämän ymmärtäminen ja uskominen on elämän vaikeimpia asioita. Ja kuitenkin se on niin sanomattoman yksinkertaista. Kuka tahansa pysähtyykään ristiinnaulitun Jeesuksen eteen, saa omistaa tämän lahjan itselleen. Golgatalla me kohtaamme maailman, joka on paha maailma. Se on pelon ja itsekkyyden maailma, joka ei ole kaukana yhdestäkään meistä. Vahvat sortavat täällä heikompia. Kauheita tihutöitä tapahtuu. Ristin juurella kukaan ei voi itsevarmasti nostaa päätään, koska siellä maa on kaikille yhtä tasaista. Vapahtajaa katsellessa voimme vain nöyrästi huokaista: ”Jumala ole minulle syntiselle armollinen”. Tämä on ristin salaisuus. Me emme ymmärrä sitä. Järki ei tavoita sen syvyyttä, mutta ristin edessä kumartaen me voimme ottaa käsittämättömän armon vastaan ja uskoa sen todeksi. Pitkäperjantain evankeliumi on tinkimättömän ankara, mutta samalla se on ehdottoman armollinen. Tinkimätön se on kertoessaan, ettei vapaus tuomiostani ollut ilmaista, vaan äärettömän kallista. Jos minä joutuisin tuomioni itse sovittamaan ja vapauttamaan itseni, en siihen koskaan pystyisi. Ehdottoman armollinen tämän pitkän päivän evankeliumi on siksi, että se julistaa: toinen on minun tuomioni täysin sovittanut! Juha Palm tuomiorovasti Mahtuupa mukaan myös dosentti Voitto Huotarin tutkimukset Mikkelin uskonnollisesta kentästä. Mielenkiintoisia tietoja ja tilastoja. Yhteystietoja Mikkelin kirkkoherranvirasto Avoinna: ma–pe klo 9–11 ja 12–14 Kaste- ja vihkiasiat: p. 0400 143 282 Hautausasiat p. 0400 143 281 Seurakunnan vaihde: 0400 143 300 Käyntiosoite: Savilahdenkatu 20, Mikkeli Postiosoite: PL 21, 50101 Mikkeli Sähköposti: kirkkoherranvirasto.mikkeli@evl.fi Fax: 015 336 180 Anna palautetta veikko.hiiri@evl.fi, p. 0400 143 278 Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan tiedotuslehti Julkaisija Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta Päätoimittaja Veikko Hiiri, p. 0400 143 278, veikko.hiiri@evl.fi Seurakunnan ilmoitukset Hanna Räinä, p. 0400 143 277, hanna.raina@evl.fi Taitto Tk mediatalo Oy Kannen kuva Veikko Hiiri Paino PunaMusta Oy Painos 26 000 kpl. Jakelu Suomen Suorajakelu Oy ja Posti Oy Seuraava lehti ilmestyy 27.5.2020. Aineistot ke 7.5.2020 mennessä.

3 Kirkkoneuvostosta Kirkkoneuvosto hyväksyi 18.2.2020 kokouksessa Harjun toimisto- ja henkilöstötilojen uusimisen suunnitelmat. Näiden pohjalta käydään urakkaneuvottelut hankkeen toteuttajiksi valittujen urakoitsijoiden kanssa. Harjun hau-tausmaan toimisto- ja henkilöstötilojen rakennusurakoitsijaksi valittiin OW-Yhtiöt Oy:n. Toimisto- ja henkilöstötilojen LVI-urakoitsijaksi valittiin Teknocon Oy ja sähköurakoitsijaksi Suomen Talotekniikka Oy. Näiden kanssa käydään urakkaneuvottelut. Urpolanjoki Mikkelin luonnonsuojelualueella Yllättävä vastaantulija Mistä löydät seurakunnan? Ehkä mieleesi tulee ensin kirkko tai seurakuntatalo, tai kappeli. TEKSTI: Lassi Suihkonen KUVA: Veikko Hiiri KYLLÄ VAIN, jäljillä ollaan, mutta seurakunnan toimintaa löytyy monesta muustakin paikasta. Kuka on vetämässä seurakunnan toimintaa? Olisiko se diakoniatyöntekijä, pappi tai vaikkapa lastenohjaaja? Kyllä vain, taas ollaan jäljillä, mutta muukin on mahdollista. Vieraillaanpa Haukivuoren tiistaituvassa. Ohjelmaa järjestää tällä kertaa SPR:n innokas joukko, ja saat kuulla, että toisella kertaa vetovuorossa on seurakunnan työntekijä. Kolmannella viikolla oppaina ovat Saksalan seudun maa- ja kotitalousnaiset. Voit mennä mukaan kerhoon joka viikko, ja esillä ovat vuoron perään seurakunta ja paikalliset järjestöt. Kurkistetaan sitten lastenneuvolaan. Terveydenhoitaja on juuri puhumassa vanhemmille, joiden lapsella on pitkäaikaissairaus. Hän tietää kertoa alkavasta parisuhteen tukiryhmästä, jossa lapset ovat omassa ryhmässä ja vanhemmat samanaikaisesti omassaan. Aikuisten ryhmää vetävät perheneuvojat, jotka ovat pari- ja perheterapiaan erikoistuneita seurakunnan työntekijöitä. Muuten ryhmän on järjestänyt Mikkelin seudun omaishoitajien ja läheisten yhdistys. Tässä pari esimerkkiä, miten seurakunta saattaa tulla sinua vastaan vuo- ”Verkostossa toimintaa järjestävät useat tahot." rotellen toisten toimijoiden kanssa. Yhä useammin seurakunta on verkostossa, jossa on muitakin ammattilaisia tai vapaaehtoisia. Seurakunta voi majailla myös sellaisissa nurkissa, joissa se ei ehkä ensimmäisenä tulisi mieleesi. Kirkon päättäjät valittiin KIRKOLLISKOKOUKSEN ja hiippa- kuntavaltuustojen nelivuotinen toimikausi alkaa 1.5.2020. Tiistaina 11.2. oli kirkollinen vaalipäivä. Hiippakunnittain valittiin uudet edustajat kirkolliskokoukseen ja uudet jäsenet hiippakuntavaltuustoihin. Mikkelin hiippakunnasta valittiin kirkolliskokoukseen 4 pappia ja 8 maallikkoa. Hiippakuntavaltuustoon valittiin 7 pappia ja 14 maallikkoa. Äänioikeutettuja olivat seurakuntien kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston jäsenet ja yhteisen kirkkoval- tuuston jäsenet sekä hiippakunnan papit. Kirkolliskokoukseen valittujen keski-ikä on 56,3 vuotta. Nuorin kirkolliskokousedustaja on 38-vuotias ja vanhin 71-vuotias. Valittujen sukupuolijakauma on tasainen, 7 naista ja 5 miestä. Uusia edustajia kirkolliskokoukseen tuli viisi. Uuden hiippakuntavaltuuston keski-ikä on 53,9 vuotta. Nuorin jäsen on 25-vuotias, vanhin 74-vuotias. Valituista peräti 16 on ensimmäistä kauttaan Mikkelin hiippakuntavaltuustossa. Kirkolliskokous päättää Suomen evankelis-luterilaisen kirkon oppia ja kirkon työtä koskevista keskeisistä linjauksista. Se päättää myös kirkon hallinnosta ja taloudesta. Hiippakuntavaltuuston tehtävänä on tukea ja edistää kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnan seurakunnissa. Valtuuston kautta seurakunta voi lähettää aloitteen kirkolliskokouksen käsiteltäväksi. Lisätietoja Mikkelin hiippakunnan nettisivuilta kohdasta päätöksenteko. Hyväksyttiin myös yhteistyösopimus Etelä-Savon yhteensovittavaan perhekeskustoimintaan 2020–2021. Sopimus on yhteisen toiminnan auki kirjaamista. Kyseessä ei ole ostopalvelusopimus eikä se estä muita kumppanuussopimuksia. Yksi tarkoitus on lisätä kuntien tietoisuutta maakuntatason yhteistyöstä. Vakiinnutetaan LAPE-muutosohjelma, joissa seurakunta on mukana suunnittelemassa tulevaisuuden lapsija perhepalveluja. Tällä sivulla diakonian ja erityistyöalojen vs. johtaja Lassi Suihkonen kirjoittaa yhteisen toiminnan sisällöistä. Kirkkoneuvosto päätti korottaa indeksikorotuksen mukaisesti seurakunnan asuntojen vuokria ja niihin liittyvät korvaukset 1.4.2020 alkaen. Vuonna 2019 vuokrien korotuksia ei tehty. Henkilöstöasioita Henriikka Ahlstedt aloitti vs. seurakuntapastorina Ristimäen alueseurakunnassa ja työskentelee 31.8. 2020 asti. Erik Hietava on puolestaan vs. seurakuntapastorina 31.7.2020 asti. Hänkin Ristimäen alueseurakunnassa. Kirkolliskokoukseen on valittu Mikkelistä kaudelle 1.5.2020–30.4.2024 maallikkoedustajiksi Hahtola Eeva -Riitta, Koskelo Aimo, Kuikka Seija, Kuisma Minni, Kämäräinen Ville, Loikkanen Olli, Pöyhönen Ilkka sekä Vänskä Vuokko. Pappisedustajiksi valittiin Juntunen Sammeli, Juuma Eija, Lehtinen Mirva ja Pylkkänen Sirkka. Hiippakuntavaltuustoon valittiin Mikkelistä Hasanen Juha, Ukkonen Hilveliisa, Pietarila Vuokko (Suomenniemi) ja Peura Eija.

4 Taide on toisin näkemistä GalleriAri toimii Mikkelissä suojelukiinteistössä lähellä vanhaa kasarmialuetta. Siellä pidetään näyttelyitä, järjestetään kursseja ja taiteen ystävien tapaamisia. TEKSTI Veikko Hiiri KUVA Mais Nadjat ERÄÄNÄ ILTAPÄIVÄNÄ kotiin tullessa Ari Hänninen kehoitti rouvaa istumaan: ”Nyt sattui vahinko”. ”Ajoitko kolarin?”, tiedusteli vaimo. ”Ei, kun ostin kehysliikkeen”. Hännisen vaimo näet maalasi ahkeraan tauluja ja luonnollisesti niihin hankittiin tarvikkeita. Hänninen sattui kehysliikkeeseen, joka olikin myynnissä. Siitä se lähti. Ari Hänninen on paljasjalkainen mikkeliläinen. Urheiluhommissa tuli pistäydyttyä Pieksämäellä yhden olympiadin ajan. Judossa neljännen asteen mustan vyön haltijalle tuli hyvää menestystä SM-tasolla. Hän pärjäsi MM-kisoissakin mukavasti. Se on kuitenkin nuorten miesten hommaa. Niinpä Ari palasi urheilu-uran jälkeen vuonna 1990 Mikkeliin Postin palvelukseen, jossa tuli oltua aiemminkin. Perhe hankki nykyisestä kiinteistöstä osan. Ensin tehtiin kehystyshommia, sitten vähitellen tauluja ja lopulta mittavaa galleriatoimintaa. Parikymmentä vuotta on tässä vierähtänyt. Toiminta on edelleen samassa talossa, josta sittemmin lunastettiin toinen puolikas. Suojelukohde vaatii paljon tekemistä, mutta se on mukavaa nakertelua taulujen ohessa. Tekemällä oppii Ari Hännien ei ollut kuvataiteen kanssa paljoakaan tekemisissä ennen liikkeen perustamista. Kantapään kautta, perheen tuella ja lukusia kursseja käymällä hän on päässyt sisälle gallerismiin ja taiteeseen. Se on koukuttava maailma. – Saa olla jatkuvasti itseään paremmassa seurassa, Ari naurahtaa. – Parhaiden taiteilijoiden toimintaa voi verrata huippu-urheilijoihin. He tekevät ja harjoittelevat hieman eri tavalla kuin muut. Uskaltavat rikkoa rajoja ja näkevät asioita toisin. Yhtä ainoaa oikeata tietä ei ole, luovuus ratkaisee, sanoo Hänninen. Galleristin taito on löytää ja havaita orastavat huipputekijät sekä kannustaa kovaan hajoitteluun, ahkeruuteen. Taiteilijan ei tarvitse olla myyjä, ettei mene kaupallisuuden etsimiseksi. Galleria hoitaa sen puolen. Tosin monasti on käynyt niinkin, ettei Ari itse ole kiinnittänyt teokseen erityistä huomiota, mutta asiakas sisään astuessaan on halunnut juuri sen. Uusia ihmisiä, uusia ajatuksia GalleriArissa on sukupolvenvaihdos menossa. Hännisten tytär Anna-Katri on ottanut vetovastuun. Hän on opiskellut sekä yhteisöpedagoiksi että valokuvaa- jaksi – hyvä tausta taiteen ja sen tekijöiden sekä asiakkaiden parissa toimimiseksi. Anna-Katri pitää muun muassa taidekursseja ja konsultoi kuvallisen ilmaisun tuotantoa ja hankintoja. Luonnollisesti hän kuvaa ahkerasti itsekin. Käsityö ja tekeminen on Anna-Katrin oma polku, enemmän kuin teoriat. Hänhän on kasvanut taiteen keskellä. Tekninen taitavuus on hyvä pohja, mutta sisällön ulottuvuudet ja se, onko omaa sanottavaa, on kaiken ydin. Abstrakti taide ja valokuvakin voi ensi alkuun näyttää sotkulta, mutta tarkempi perehtyminen avaa taiteilijan ideat; muodot, rytmit, sävyt. Kysymys on tarinoista GalleriArissa on kaksi lähestymistapaa. Anna-Katrilla on oma ajatus sisältöjen ja tekniikan yhteispelistä. Se näkemys on kehittynyt opintojen, kollegojen ja opettamisen myötä. Ari puolestaan innostuu esimerkiksi itseoppineista kuvataiteilijoista, joilla voi olla hätkähdyttävän omanlaisensa tyyli. Eräskin rakennusmies teki iltapuhteinaan veistoksia, mutta ensimmäisen näyttelyn jälkeen ei ole timpurin hommia ehtinyt enää hoidellakaan. Läheskään kaikkea ei ole vielä nähty. Aina tulee uusia hienoja teoksia ja tekijöitä. Galleristi kannustaa ja rohkaisee taiteen tekijää. Joskus on hyvä sanoa, että viimeistä siveltimen vetoa ei kannata tehdä, se on hyvä nyt. Ja tietenkin galleristi myy teokset taiteen rakastajille. – Tässä toiminnassa on kyse kohtaamisesta, ihmisten ja tarinoiden, sanovat Hänniset. Info Ari ja Anna-Katri Hänninen ovat käytettävissä taiteen tekemisen ja hankinnan apuna. Jatkuvat myyntinäyttelyt vaihtuvat useasti. Liikkeestä on saatavissa myös taiteilijatarvikkeita. GalleriAri Kasarminkatu 3 Avoinna ti-pe klo 10–17 ja la 10-13. www. galleriari.fi www.taidetarinat.com #galleriari Rohkea Minna Canth ja ajankohtainen TEKSTI Jyrki Koivikko, kappalainen KUVA SKS:n arkisto MIKKELIN TEATTERIN 100v juhla- Minna ja Johan Ferdinand Canth kausi huipentuu Minna Canthin vuonna 1891 kirjoittamaan näytelmään Papin perhe. Mikkelissä teos on Kari Hokkasen sovituksena ja Aleksander Anrian ohjaamana modernisoitu. Näytelmän Valtarin perheen päänä on nyt pastori Henriikka (Marjaana Viitanen). Teksti on arvopohdinnallaan ja sukupolvien välisten ristiriitojen käsittelyllään ajankohtainen ja koskettava. Me joudumme jokainen vuorollamme etsimään ja erehtymään, tavoittelemaan tasapainoa ja sovintoa toistemme ja itsemme kanssa. Arvot, perhekäsitykset ja uskonnollisuus ovat aina liikkeessä ja ihminen niiden mukana. Vaikuttamista arkityön ohessa Minna Canth (1844-1897) syntyi 3000 asukkaanTampereella Finlaysonin työmiehen Gustaf Johanssonin tyttäreksi ja kastettiin nimellä Ulrika Wilhelmina Johansson. Canthin isä eteni urallaan työnjohtajaksi ja sen jälkeen lanka- ja kangaskauppiaaksi 1850- luvulla Kuopioon. Savossa Wilhelmiinasta tuli Minna. Isän myötävaikutuksesta Minna pääsi Kuopiossa ruotsinkieliseen tyttökouluun. Suomalaisuus- ja sivistysaatteen myötä pastori Cygnaeus perusti Jyväskylään ensimmäinen kansakoulunopettajaseminaarin vuonna 1863. Minnasta tuli 19 vuotiaana yksi sen ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoista. Opiskelu katkesi Minnan avioiduttua seminaarin luonnontieteiden lehtori Johan Canthin kanssa vuonna 1865. Avioliitto oli onnellinen. Johan Canth toimi vuonna 1871 perustetun Keski-Suomi lehden päätoimittajana ja tuki Minnaa myös kirjoittajana. Seitsemännen lapsen synnyttyä puoliso Johanin kuoleman jälkeen Minna muutti vuonna 1880 Kuopioon ja otti haltuunsa isältään perimänsä lanka- ja kangasliikkeen. Hän sai liikkeen menestymään ja

5 Ari ja Anna-Katri Hänninen remontoivat suojeltua taloaan pieteetillä. Papin perhe ”Vuonna 2007 luotiin Minna Canthille ensimmäisenä naisena liputuspäivä 19.3.” sen myötä Minnalla oli paremmat mahdollisuudet toimia kirjoittajana sekä yhteiskunnallisena vaikuttajana. Canthien kodissa vierailivat säännöllisesti mm. Jean Sibelius, Akseli Gallen-Kallela ja Halosen taiteilijasuvun jäsenet. Canth kävi myös laajaa kirjeenvaihtoa kansallisesti ja kansainvälisesti. Canth oli aikaansa edellä Minna Canthista kehittyi yksi merkittävimmistä suomenkielisistä kirjailijoistamme. Hän oli vaimo, seitsemän lapsen äiti, leski, yrittäjä ja rohkea kulttuurivaikuttaja. Tasa-arvon, erityisesti tyttöjen ja naisten oikeuksien edistämi- nen olivat hänelle sydämen palo. Canth oli aikaansa edellä. Mikkelin teatterin Papin perhe tuo esille sen, että Canth oli myös aktiivinen kirkkovaikuttaja. Hän oli kristitty, mutta haastoi aikansa kirkon johtajia päivittämään raamattu- ja perhekäsityksiään. Canthin mielestä kirkon tuli ottaa huomioon luonnontieteiden nopea kehittyminen, kehitysoppi ja Raamatun tekstien syntyyn vaikuttaneet historialliset ja kulttuuriset tekijät. Kuopion piispa Gustaf Johansson edusti beckiläistä raamattukäsitystä, jossa se ymmärrettiin kirjaimellisesti. Tätä Minna Canth ravisteli. Hän riitautui Johanssonin kanssa, jonka mukaan yhteiskunta oli osa jumalallista järjestystä eikä sitä pitänyt muuttaa mm. Canthin vaatimalla tavalla. Minna Canth oli taistelija ja raskaan tien raivaaja. Hän kirjoitti J.H. Erkolle 1.8. 1887 ”Minusta suomalaisen kirjailijan työ on yhtä raskas ja kova kuin työmiehen, joka kylmään korpeen viljelyksen laittaa.” Eino Leino kirjoitti vuonna 1909: ”Canth oli kansallisen realismimme aikakaudessa lujin ja asiallisen järki. Tekisi mieleni sanoa: miehekkäin kirjailijamme.” Mikkelin teatterissa Papin perhe ensi-ilta 28.3.

6 Kohtaamispaikka Janne Blomerus. Romanien kirkkopyhä Romanien kirkkopyhässä on mukana mielenkiintoisia ihmisiä. Jututimme monien tuntemaa Jannea. Kuka olet? Janne Blomerus Mikkelin Otavasta, jossa olen asunut koko ikäni. Mitä teet tai olet tehnyt? Olen ollut koulunkäyntiavustajana ja nuorisotyönohjaajana mm. kaupungin palveluksessa. Yrittäjänäkin olen tehnyt autokauppaa. Nykyisin työskentelen Meijän-Mikkeli -hankkeessa. Miten jouduit näihin kuvioihin? Olen tehnyt Mikkelissä paikallista nuorisotyötä jo vuosia. Erilaisissa hankkeissa on ollut kohderyhmänä romanit. Olin myös mukana perustamassa vuonna 2015 Rom-Mikkeli ry:tä yhdessä Otavan opiston kanssa. Mitä haasteita näet romanityössä? Tähtäimessä on usean romanihankkeen toiminnan vakiinnuttaminen. Etteivät hyvät toiminnot ja hyvä työ lopu, kun hankkeet loppuvat. Tämän eteen koitamme työtä tehdä.   Kuinka nuorisotyötä kehitetään? Nuorille pitää olla mielekästä tekemistä, että he tulevat toimintaan mukaan. Olemme suunnittelemassa syksylle mopojen ja autojen tuunauspajaa. On tärkeää ottaa nuorten ideat huomioon. Silloin heidät saadaan mukaan kehittämään itse nuorisotyötä ja näin se kantaa hedelmää. Monet ovat saaneet kipinän ammattiinkin nuorisotyön kautta. Olet mukana kirkkopyhässä myös ohjelmavastuussa? Kanttori Jukka Stenlundin kanssa esiinnyn laulamalla. Romanien lauluryhmä ”Taivas Soi” on myös mukana. Meillä on reippaita gospel-sävytteisiä kappaleita. Tervetuloa kirkkopyhään kuulemaan ja laulamaan. Kansainvälisen romanipäivän kirkkopyhä 4.–5.4. Palmusunnuntaina 5.4. klo 10 sanajumalanpalvelus Mikkelin tuomiokirkossa. Saarnaa Henry Hedman, romaniksi ja suomeksi. Liturgina tuomiorovasti Juha Palm. Avustavana pappina Jyrki Koivikko, kanttorina Jukka Stenlund ja Taivas Soi -musiikkiryhmä. Kirkkokahvit. Romaniviikonloppu Helluntaiseurakunnassa, os. Porrassalmenkatu 57. La 4.4. klo 17 Nuorten ”hengailuilta” Cafe Rukessa. Tilaisuus avoin kaikille nuorille yli seurakuntarajojen. Mukana Henry Hedman. Su 5.4. klo 17 Musiikin ja evankeliumin ilta. Henry Hedman (puhe, laulu) Taivas Soi ja kanttori Jukka Stenlund. Tarjoilua alk. klo 16. Järjestäjät: Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta, Rom-Mikkeli yhdistys, Meijän Mikkeli -hanke, Mikkelin helluntaiseurakunta, Aluehallintovirasto; Itä-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta, Romanit ja kirkko -neuvottelukunta, Kirkkohallitus. Onko Torin Jeesuksen Tutkija Juha Hiltunen on vakuuttunut Torinon käärinliinan aitoudesta. Hän julkaisi vuonna 2009 aihetta käsittelevän kirjan. TEKSTI Juhana Unkuri KUVA Foto Giandurande TORINON KÄÄRINLIINA on 4,4 met- riä pitkä ja 1,1 metriä leveä hautaliina, jossa näkyy miehen kokovartalokuva niin edestä kuin selkäpuolelta. Pellavaliinan kuvahahmosta voidaan todeta, että miestä on kidutettu julmasti ja hänet on ristiinnaulittu. Käärinliina on herättänyt ajan mittaan runsaasti keskustelua. Monet uskovat sen olevan Jeesuksen hautaliina, toiset epäilevät sitä taitavaksi väärennökseksi. Torinon Pyhän Johannes Kastajan katedraalissa vuodesta 1578 saakka säilytetyn käärinliinan kulkureitti on tarkasti tiedossa 1300-luvun puolivälistä lähtien. Lisäksi on olemassa vanhoja lähdeviitteitä ja tuoreita arkistolöytöjä, joiden perusteella se oli Konstantinopolissa ja Lähi-Idän Edessassa satoja vuosia aiemmin. Viime vuosikymmenten aikana Torinon käärinliinaa on tutkinut suuri joukko tiedemiehiä yli viideltäkymmeneltä tieteenalalta. Aiheeseen perehtyneitä kutsutaan sindonologeiksi. Yksi heis- tä on Oulun yliopiston dosentti Juha Hiltunen, joka on kulttuuritutkimuksen ja antropologian lisäksi erikoistunut historiallisiin väärennöksiin. Torinon käärinliinasta Hiltunen kiinnostui 1980-luvun lopulla. – Kuuluin Skepsikseen ja tutkin historiallisia väärennöksiä. Torinon käärinliinaan tutustuessani mietin, kuka on tehnyt noin mahtavan väärennöksen. Kun perehdyin aiheeseen, käänsin kelkkani. Tieteellisiä todisteita Vahvimpana todisteena Torinon käärinliinan aitoutta vastaan on pidetty vuoden 1988 radiohiiliajoitusta, jonka mukaan se on peräisin vuosien 1260–1390 väliseltä ajalta. – Tällä vuosituhannella käärinliinaa on tutkittu neljällä nimenomaan pellavakankaan ajoittamiseen soveltuvalla menetelmällä: vanilliinipitoisuusanalyysillä, molekyylispektroskopialla, Raman spektroskopialla ja mekaanisella multiparametrimittauksella. Niiden mukaan käärinliina on noin 2000 vuotta vanha. Vuoden 1988 radiohiiliajoitus on viime vuosina osoitettu tie- Gelem Gelem. Opre TEKSTI Veikko Hiiri ROMANIEN kirkkopyhää vietetään 5.4.2020. Mikkelin tuomiokirkossa ja Helluntaiseurakunnassa on paljon ohjelmaa. Juhlassa vietetään romanien kansallispäivää. Vuosi 1971 oli merkittävä romaneille. Silloin pidettiin ensimmäinen kansainvälinen romanien kongressi Lontoossa. Kongressin avajaispäivä 8.4. muodostui romanipäiväksi (International Roma Day). Helsingin yliopiston almanakkatoimisto hyväksyi vuonna 2014 tämän viralliseksi kalenteripäiväksi ja nimesi sen romanien kansallispäiväksi. Itä-Suomen aluehallintoviraston suunnittelija Helena Valentin kertoo, että jo tuossa ensimmäisessä kongressissa hyväksyttiin kansallislaulu Gelem Ge- lem. Samalla myös valittiin eri maiden romaneja yhdistävä lippu. Siitä lähtien monet kunnat ovat liputtaneet romanilipulla romanipäivää Suomen lipun kanssa. Valtakulttuurin kyljessä Romanikielen ja kulttuurin tutkija Henry Hedman on kertonut, että viimeisten 50 vuoden aikana hyvin romanikieltä osaavien määrä on vähentynyt noin 40 prosentilla. Romanikulttuurille oma kieli on ollut tärkeä osa identiteettiä. Nyt uhkana on kielen kuihtuminen. Tavoitteena onkin projekti, jossa usealla paikkakunnalla romanit sitoutetaan kolmeksi vuodeksi puhumaan keskenään romanikieltä. Hankkeessa seurattaisiin kielitaidon kehittymistä ja sitä, millaista sanastoa he käyt-

7 non käärinliinassa kuva? teellisesti epäpäteväksi, mutta silti se saa edelleen mediahuomiota. Muista todisteista Hiltunen nostaa esiin käärinliinasta löytyvän siitepölyn ja kivipölyn. – Juutalaiset tapasivat sirotella vainajan pään ympärille hautajaiskukkia. Iso osa käärinliinasta löytyneestä siitepölystä sijoittuu Jerusalemin seudulle. Lisäksi käärinliinasta on löytynyt seudulle ominaista kivipölyä vainajan jalkapohjien, polvien ja nenänpään alueelta. Tämä sopii yhteen sen kanssa, mitä Jeesuksen ristinkantamisesta kerrotaan. Käärinliinassa olevasta verestä löytyy huomattavan korkeita kreatiniini- ja ferritiinipitoisuuksia. – Tämän on todettu viittaavan mittavaan kärsimykseen ja kidutukseen. Tieteellä ei korvaavaa teoriaa Valokuva Jeesuksesta – Torinon käärinliina tieteen historian ja Uuden testamentin valossa (Kirjapaja).  Roma! ”Saarnataan romanikielellä ja lauletaan tuttuja lauluja. " tävät. Kielethän muuttuvat käytössä ja ottavat vaikutteita naapurikielistä. Romanikulttuuri on tällä hetkellä murroksessa. Suomen romanien äidinkieli on suomi, mutta heillä on suomalaisten vaiheista poikkeava menneisyys. Haasteena on se, miten romaniväestö sopeutuu jatkuvasti muuttuvaan yhteiskuntaan. Enää ei kierretä, vaan heimot ja suvut ovat asettuneet yhteiskunnan keskelle. Stereotypioista eroon Yleistäminen johtaa yleensä harhaan. Kulttuurintuntemus ja avoin kanssakäynti auttaa kohtaamaan ihmiset yksilöinä. Tämän päivän haaste muun muassa työllistymiseen on romaneille vielä suurempi kuin valtaväestölle. Erilaisista kokeellisista testeistä huolimatta moderni tiede ei ole pystynyt määrittelemään, miten käärinliinassa näkyvä ristiinnaulitun kuva on syntynyt. – Jotkut tutkijat uskovat kuvahahmon syntyneen koronapurkauksessa, joka on eräänlainen salama. Tämä korreloi ylösnousemusajatuksen kanssa. Ruumis on kadonnut liinasta atomisoitumalla, mutta on jättänyt kuvan. Jotkut pitävät Torinon liinaa epäaitona, koska evankeliumeissa ei mainita kuvaa. – Käärinliinan kuva on todennäköisesti vahvistunut ajan mittaan, nyttemmin se on jo alkanut heikentyä. Vaikuttaa siltä, että hautajaisaineet ovat toimineet jonkinlaisena kehitteenä. Kohtaamiselle on hyvä tilaisuus tulevana kirkkopyhänä. Saarnataan romanikielellä ja lauletaan tuttuja lauluja. Tähän on jo perinteitä, koska Romanit ja kirkko -työryhmä on järjestänyt vuosien ajan jumalanpalveluksia. Ensimmäinen toteutui Turussa vuonna 1995, kun arkkipiispa John Wikströmin saarna tulkittiin romanikielelle. Rinnakkaiselo on alkanut Suomessa jo 1500-luvulla, siis luterilaisuuden alkuajoista saakka. Nykyisin romanikielisiä jumalanpalveluksia järjestetään eri paikkakunnilla kysynnän mukaan. Mikkelin romanien kirkkopyhään toivotetaan tervetulleeksi kaikki: sekä valtaväestö, romanit että maahanmuuttajat, uskontokunnista riippumatta. Hiltusen mukaan kirkollisissa piireissä Torinon käärinliina on kohdannut kirkkokunnasta riippumatta enemmän vastustusta kuin tiedepiireissä. – Vastustusta aiheuttaa myös sekularistinen, uskonnonvastainen maailmankuva. Torinon käärinliina voi kuitenkin haastaa ihmisiä pohtimaan evankeliumin sanomaa uudella tavalla. Hiltunen julkaisi vuonna 2009 aihetta käsittelevän kirjan ”Valokuva Jeesuksesta?”. Viime vuoden päivitetystä painoksesta kysymysmerkki on jätetty pois. – Harkitsin jo alkuperäispainoksen kohdalla kysymysmerkin poisjättämistä. Viimeistään uusien todisteiden valossa olen varma siitä, ettei Torinon käärinliina ole väärennös. Miehet menivät yhtä matkaa, mutta se toinen opetuslapsi juoksi Pietaria nopeammin ja ehti haudalle ensimmäisenä. Hän kurkisti sisään ja näki käärin-liinojen olevan siellä, mutta hän ei mennyt sisälle. Simon Pietari tuli hänen perässään, meni hautaan ja katseli siellä olevia käärinliinoja. Hän huomasi, että Jeesuksen kasvoja peittänyt hikiliina ei ollut käärinliinojen vieressä vaan erillään, omana käärönään. Nyt tuli sisään myös se toinen opetuslapsi, joka oli ensimmäisenä saapunut haudalle, ja hän näki ja uskoi. Vielä he näet eivät olleet ymmärtäneet, että kirjoitusten mukaan Jeesus oli nouseva kuolleista. Joh 20:4 Gelem Gelem (Kuljen, kuljen) Kuljen, kuljen pitkää tietäni. Kohtaan matkallani onnellisia romaneja. Hei, romanit! Mistä tulette lastenne ja telttojenne kanssa? Minullakin oli suuri perhe ja suku. Mutta musta legioona tuli ja surmasi heidät kaikki, vanhukset, naiset ja lapset. Oi hyvä Jumala, avaisitpa vielä tummat ovet! Kunpa saisin vielä nähdä perheeni. Silloin jaksaisin käydä pitkää tietäni ja rakastaisin vastaantulevia ihmisiä. Nostakaa päänne, kaikki romanit, kaikki ihmiset sorretut

8 ”Se tie vie viimein taiva mutta tie se on tuskien Pääsiäisyön messu on pian alkamassa. Ilmassa on odotuksen tuntua. TEKSTI: Eija Juuma KUVA: Istockphoto HÄMÄRÄ KIRKKO täyttyy vähitellen ihmisistä. Toppa-asusteet kahisevat. Sisälle astuvien ihmisten kasvot ovat ahavoituneet paljosta ulkoilmasta. Moni on tullut viettämään pääsiäisvapaitaan pohjoisille hangille. Tänä pääsiäisenä ilma on hellinyt ulkoilijoita. Aurinko on paistanut joka päivä pilvettömältä taivaalta ja lämpötila on kohonnut nollan tietämille. Hiihtoladut ja laskettelurinteet ovat täynnä turisteja. Kirkon eteisessä syttyy iso pääsiäiskynttilä ja sen elävä tuli leviää koko kirkkosaliin tuohuksesta toiseen. Pimeydestä kajahtaa tutun diakonin laulamana: ”Jeesus Kristus on maailman valo”. Pääsiäisylistys nousee kohti kirkkoholvin korkeuksiin: On tullut pyhä pääsiäisjuhla, on tullut se yö, jona Israelin lapset vapautettiin Egyptistä ja johdatettiin läpi Punaisenmeren kuivaa maata pitkin. Tämä on se yö, jona Jumalan kirkkaus karkottaa synnin pimeyden. Tämä on se yö, jona Jumala vapauttaa Kristukseen uskovat maailman orjuudesta, tempaa heidät synnin syövereistä ja vie heidät armon valtakuntaan. Tämä on se yö, jona Kristus mursi kuoleman kahleet ja nousi syvyyksistä voittajana. Turhaan olisimme syntyneet, ellei Lunastaja olisi pelastanut meitä. Istun kirkonpenkissä. Syvä rauha kumpuaa jostakin sisimmästä. Tiedän, että olen saapunut kotiin. Tässä minulla on hyvä olla. Tällainen mielikuva minulla tulee mieleen 30 vuoden takaa, kun mietin, että mitä muistoja minulla on pääsiäisestä. Yllätytkö, kun totean, että pääsiäinen on kristillisen kirkon tärkein juhla? Se ei siis olekaan joulu. Kristikunta alkoi viettämään pääsiäistä 100-luvulla, kun joulun juhlinta alkoi vasta 300-luvulla. Pääsiäinen ja sitä edeltävä aika on täynnä suurta draaman kaarta. Valmistautuminen pääsiäiseen alkaa jo 40 päivää aiemmin, tuhkakeskiviikkona. Siitä alkaa paastonaika, jonka esimerkki nousee suoraan Jeesukselta. Ennen julkista toimintaansa hän valmistautui rukoilemalla ja paastoamalla erämaassa 40 päivää. Paasto tarjoaa mahdollisuuden yksinkertaistaa arkea ja samalla antaa tilaa hengellisyydelle. Se voi avata mahdollisuuden mielenmuutokselle ja kykyä keskittyä olennaiseen. Omassa arjessani olen pyrkinyt luopumaan yhdestä konkreettisesta asiasta. Tänä vuonna se on tarkoittanut sosiaalista mediaa ja erityisesti Facebookia. Tuntuu ihmeelliseltä istua täällä kirkon penkissä ja tajuta, että ympäri maailmaa kristityt keskittyvät kuulemaan juuri näitä tapahtumia, jotka ovat olleet todellisuutta kaksituhatta vuotta sitten. Saan liittyä sukupolvien pitkään ketjuun. Pääsiäisen tapahtumien tunnelma tiivistyy entisestään kiirastorstain iltamessussa. Messu johdattaa muistelemaan Jeesuksen viettämää viimeistä ateriaa niiden ihmisten kanssa, jotka olivat kulkeneet tiiviisti hänen mukanaan koko ajan. Tuolla aterialla arjen ruokapöydän antimet, vilja ja viini, saivat uuden merkityksen yhdistyessään Jeesuksen lausumiin sanoihin: Herramme Jeesus Kristus, sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän, kiitti ja mursi ja antoi opetuslapsilleen ja sanoi: Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan. Tehkää se minun muistokseni. Samoin hän otti myös maljan aterian jälkeen ja sanoi: Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi. Niin usein kuin te siitä juotte, tehkää se minun muistokseni. Joka kerta, kun saan ottaa vastaan leivän ja viinin ehtoollisella, voin luottaa siihen, että Jeesus on läsnä. Minulla on mahdollisuus jättää kaikki mieltä painavat asiat ja taakat. Minun ei tarvitse kuin olla ja ottaa vastaan leipä ja viini. Kiirastorstain messun päättyy hyvin puhuttelevasti. Alttarilta viedään pois kaikki liturgiset tekstiilit ja esineet, niin että se on täysin tyhjä. Vain yksi kynttilä jää palamaan merkiksi siitä, että Jeesus tulee hylätyksi myös omien seuraajiensa taholta. Ihmiset, jotka ovat kulkeneet tiiviisti hänen mukanaan, jättävät peloissaan hänet yksin. Messun lopussa kirkkosalin täyttää laulun sanat:

9 aaseen, en!” ”Pimeän keskelle syttyy valo, joka kasvaa!” Käy yrttitarhasta polku, vie Golgatalle se. On Hengen viitoittama sen joka askele. Se tie vie viimein taivaaseen, mutta tie se on tuskien. Pääsiäinen sijoittuu Suomessa sellaiseen vuoden aikaan milloin talven ote kirpoaa vähitellen. Valo kasvaa ja pakkasöiden jälkeen voi haistaa lähestyvän kevään lupauksen. Siksi pitkäperjantai on aina tuntunut itsestäni hyvin ristiriitaiselta päivältä. Tuntuu, että lisääntyvä valo ja suuri musta suru eivät sovi keskenään samaan päivään. Pitkäperjantain hartauksissa symboliikka on pysäyttävää. Kirkon tekstiilit ovat mustan puhuvia ja urut sekä kirkonkellot ovat vaiti. Jeesuksen kuolinhetken hartaudessa kiirii hänen epätoivoinen huutonsa kohti Isää: ”Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?” Sanat loppuvat, on vain tyhjä hiljaisuus ja murhe. Pääsiäisyö on ihmeiden yö. Pimeän keskelle syttyy valo, joka laajenee ja kasvaa. Murhe ja suru menettävät otettaan. Jotain ihmistä suurempaa murtautuu kirkkoon kokoontuneen seurakunnan keskelle. ”Kristus nousi kuolleista. Totisesti nousi!” Kuoleman musertava ote kirpoaa Kristuksen ylösnousemuksen myötä. Toisinaan pääsiäisyön messun jälkeen kokoonnuimme ystävien kanssa pohjoisessa syömään yhdessä. Kotiin palatessa auringon ensi säteet tavoittelivat kohti korkeuksia taivaanrannassa. Tuttu kevään aamuyön tuoksu tuntui hyvältä. Silloin mieleen muistui vanha ikiaikainen sanonta siitä, kuinka pääsiäisaamuna aurinko tanssiin. Aurinkomme ylösnousi, paistaa voitto vuorella. Lämmin valo sieltä loistaa, surut, murheet hajottaa. Kristus on voittanut kuoleman ja pahan vallan. Saan levollisella mielellä elää omaa elämääni. Rakentaa rauhaa ja sovintoa suhteessa muihin ihmisiin ja luomakuntaan. Lainaukset: kirkkokäsikirja, virsi 105.

10 Vapaaehtoisessa työssä Pirkko Viskari ja Lissu Lindh työn touhussa. Yhdessä syömään! Maanantaisin puolilta päivin Anttolan seurakuntatalo täyttyy iloisesta puheensorinasta. Eräs paikalla olevista on juuri hakenut Anttolan yhtenäiskoulun keittiöstä hävikkiruokaa, jota on kokoonnuttu yhdessä syömään ilmaiseksi. Vapaaehtoiset Pirkko Viskari ja Lissu Lindh ovat lisäksi loihtineet maittavan keittolounaan hävikkiruoan lisäksi, ettei ruoka sattuisi loppumaan kesken. Anttolassa on kokoonnuttu jo vuoden ajan nauttimaan yhteisestä ruokahetkestä hartauksineen joka maanantaisin. Pirkko Viskari nauttii vapaaehtoistyöstä, iloisesta ilmapiiristä ja ihmisten kohtaamisesta sekä toivottaa sydämellisesti kaikki syömään Anttolan seurakuntatalolle maanantaisin klo 12. Mikko Miettinen aluekappalainen Hautojen kesähoidot ajankohtaisia TEKSTI: Jaana Nyström YKSIVUOTISTEN kukkien vaihto- ehto on kukaton hoito. Siinä muistomerkin edessä kasvaa nurmi tai ympäröi hiekka, sekä perennahoito, jossa muistomerkin edustaa koristaa monivuotinen puutarhakasvi. Tämän hinta yhdelle hautaleveydelle on 39 euroa kesässä. Perennahoidon yhden hautaleveyden viiden vuoden hoitosopimushinta on 218 euroa ja kymmenen vuoden 461 euroa. Perenna tarkoittaa ruohovartista monivuotista puutarhakasvia, jonka maanpäällinen osa lakastuu talveksi ja kasvaa kesällä uudestaan. Molemmat hoitotavat rasittavat vähemmän ympäristöä ja ovat edullisempi tapa, kuin yksivuotisten kukkien hoito haudalla. Yksivuotiset kukat, kuten begoniat ja verenpisarat vaativat enemmän hoitotoimenpiteitä, joten hintakin on korkeampi. Esimerkkinä yhden hautaleveyden kesäkukkahoidon hinta vuodeksi kahdella begonialla tai verenpisaralla on 75 euroa. Viidelle vuodelle 414 ja kymmenelle vuodelle 900 euroa. Seurakunnan hoidossa olevalle haudalle voi tuoda leikkokukkia maljakkoon, jotka työntekijä poistaa niiden kuihduttua. Vain haudalle, jolla on hoito yksivuotisilla kukilla, omaiset voivat istuttaa ruukkukukkia. Ne poistetaan, jos hoitotoimenpiteet niin vaativat. Ennen hoidon aloittamista, haudan pinnan ja rakenteiden kunto tulee tarkastaa. Jos muistomerkki tai reunakivet ovat vinossa tai painuneet, tulee ne oikaisuttaa kiviliikkeellä. Seurakunta voi tilauksesta oikaista alle metrin levyisiä ja alle 60 senttimetrin korkuisia muistomerkkejä. Hiekka- ja nurmipinnan kunnostustyöt laskutetaan tuntityöhinnan mukaan. Hoitosopimusten tekeminen on käynnissä 30.4. asti Monien usko Eri uskonnot ovat läsnä Mikkelissä monipuolisemmin kuin päälle päin näyttää. Se kertoo erilaisista kulttuuritaustoista. TEKSTI: Voitto Huotari KUVAT: Istockphoto ja Huotarin arkisto KERÄTTY TIETO on jo viite siihen suuntaan, että Mikkelissä asuu 2200 äidinkielenään muuta kuin suomea puhuvaa. Uskonto on yleensä kulttuurin syvärakenteissa, se on kulttuurin ”äidinkieltä”. Islam Islaminuskoisia on Mikkelissä turvapaikan hakijoina sekä tilapäisesti opiskelijoina mutta myös pysyvinä asukkaina. He hajautuvat islamin eri uskontoja kulttuuriryhmiin. Heitä arvioidaan olevan kolmisen sataa. Islamin opetusta saa seitsemässä koulussa yhteensä noin 80 lasta. Rukousmatto on päivittäin käytössä joidenkin kotien lattialla. Paasto ja uskonnolliset juhlat otetaan huomioon osassa perheitä. Viime kesänä Mikkeliin oltiin perustamassa moskeijaa. Hankkeen takana oli syyrialaisia, afganistanilaisia, pakistanilaisia, turkkilaisia ja irakilaisia. Tuolloin hanke kaatui suunnitellun tilan sopimattomuuteen. Voitto Huotari on Mikkelin emerituspiispa ja Helsingin yliopiston kirkkososiologian dosentti Kristillisperäiset yhteisöt Kristillisperäisiä Jehovan todistajia on yli sata ja Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkkoon kuuluvia (”mormoneita”) on muutamia kymmeniä. Molemmilla on Mikkelissä omat

11 ontojen Mikkeli kokoontumisrakennukset. Raamatun lisäksi näillä on omat tunnustukselliset lähteensä. Koska ne eivät hyväksy kristillisiä uskontunnustuksia, yhteisöjä ei pidetä kristillisiin kirkkoihin kuuluvina. Luterilaiset yhteisöt Mikkelissä on luterilaisia on 78 % väestöstä. Seurakuntaelämään ainakin ajoittain osallistuvia on arviolta muutamia tuhansia. Jumalanpalvelusten ja kirkollisten toimitusten lisäksi viikoittain tai ainakin kerran pari kuukaudessa kokoontuvia ryhmiä on noin 200. Näitä on eniten lapsi- ja nuorisotyössä mutta myös musiikin, lähetyksen ja diakonian merkeissä. "Uskonnonvapaus on vapautta harjoittaa ja ilmaista omaa uskonnollisuuttaan." Muut kristilliset yhteisöt Kohtaamisen rohkeus Hengellisyys sykkii ihmismielissä, kodeissa ja pienissä yhteisöissä, ilman että se näkyisi Mikkelin julkisessa kaupunkikuvassa. Täällä kokoontuu noin 250 uskonnollista ryhmää ja ystäväpiiriä. Yhteiskuntaamme leimaa eräänlainen uskontokammo, joka pakottaa moninaisuuden näkymättömiin. Oikein ymmärrettynä uskonnonvapaus on vapautta harjoittaa ja ilmaista uskonnollisuutta. Väärinymmärryksen taustana on epäilemättä kyvyttömyytemme kohdata avoimesti ja arvostaen erilaisuutta. Luterilaisen seurakunnan suojissa toimii lisäksi kristillisten järjestöjen ystäväpiirejä. Ne ovat useimmin maallikkovetoisia, osa herätysliiketaustaisia. Esikoislestadiolaisilla on oma rukoushuone ja Kansanlähetyksellä oma toimintahuoneisto. Valtaluterilaisuuden torjuva Tiitus-seurakunta kokoontuu adventtikirkon tiloissa. Etelä-Sudanista tulleita, joista monet olivat kristittyjä jo saapuessaan, kokoontuu viikoittain luterilaisen seurakunnan suojissa. Jumalanpalveluksia järjestetään myös englanniksi ja saksaksi. Muiden uskontojen ja katsomusten edustajille kristilliset seurakunnat haluavat osoittaa ”vieraanvaraisuutta”. Tuomiokirkossakin on sunnuntaisin muutamia muista kulttuureista tänne tulleita. Kokemukseni on, että tulen keskustelukumppanilleni kiinnostavaksi erityisesti, kun hän saa tietää, että olen luterilainen kristitty. Kun tiedän myös, kuka toinen on, ja meillä on avoin asenne toisiimme, siitä avautuu mielenkiintoinen kanssakäymisen ulottuvuus. Luterilaisten jälkeen muista kristityistä suurimpana ryhmänä ovat ortodoksit 500 jäsenineen. Mikkelissä on yli 600 venäjänkielistä, mikä saattaisi viitata osittain ortodokseihin. Mikkelin ortodoksiseurakunnan toimintaan heitä ei juurikaan osallistu. Helluntailaisia täällä on arviolta kolmisensataa. Sen jäsenet kuuluvat lähinnä väestörekisteriin. Helluntailaisten tavoin myös vapaakirkkoon kuuluvilla on oma rukoushuone ja adventistilla oma kirkko Mikkelissä. Pelastusarmeija ei ole järjestäytynyt kirkkokunnaksi, ja useimmat sen jäsenet kuuluvat luterilaiseen kirkkoon. Mikkelin katolilaiset kuuluvat Kuopion seurakuntaan. Messuja pidetään täällä kuukausittain. Osallistujien enemmistö on kiintiöpakolaisina tänne pysyvästi asettuneita burmalaisia, joita on useita kymmeniä. Uskonnollisten yhteisöjen jäsenmäärät Mikkelissä 31.12.2019 KRISTILLISET YHTEISÖT Luterilaiset Ortodoksit Helluntailaiset Vapaakirkot Katolilaiset Adventistit 41 860 514 16 *) 165 85 62 KRISTILLISPERÄISET YHTEISÖT Jehovan todistajat 114 ”Mormonit” 34 EI-KRISTILLISET YHTEISÖT Juutalaiset Muslimit Buddhalaiset Bahá`ílaiset <10 15 **) 11 <10 USKONTOKUNTIIN KUULUMATTOMAT 10 923 MIKKELIN VÄKIMÄÄRÄ 53 818 *) Mikkelin helluntailaisten määräksi seurakunta ilmoittaa noin 300. He eivät ole rekisteröityneet uskontokuntaan. **) Islamilaisia lienee rekisteröimättöminä arviolta 300 Lähde: Tilastokeskus

12 Seurakunnassa tapahtuu Anttola JUMALANPALVELUKSET Varosten perhekvartetti esiintyy Haukivuorella. Selloduo Varonen ja perhekvartetti Haukivuorella Hiljaisen viikon maanantaina 6.4. klo 18 kuullaan Haukivuoren kirkossa mielenkiintoinen ja monipuolinen konsertti. Esiintymässä on 20 vuotta yhdessä soittanut sellistipariskunta Anna-Maaria ja Olli Varonen. Kahdessa vuosikymmenessä duo on kasvanut myös perhekvartetiksi; Anni-Elina (2006) on oboisti ja Elli-Aliisa (2008) soittaa puolestaan viulua.  Selloduo on konsertoinut satojen kotimaisten esitysten lisäksi Ruotsissa, Espanjassa, Unkarissa, Tsekissä, Virossa ja Senegalissa. Myös perhekvartettina Varoset ovat esiintyneet jo kolmisen vuotta. Hiljaisen viikon konsertissa maanantaina kuullaan Barokin lisäksi tuttuja wieniläisklassisia säveliä ja romantiikan mestareiden teoksia: mm. Händel, Vivaldi, Schubert, Sibelius ja Melartin. Luonnollisesti ohjelma sisältää myös hengellisiä säveliä ja Varosten omaakin tuotantoa. Konsertti loppuu Lianderin tuttuun kappaleeseen Käy yrttitarhasta polku. Hautausmaatalkoot keväällä 2020 Tervetuloa mukaan nauttimaan ulkoilmasta ja talkoohengestä! Rouhialan hautausmaa Ti 28.4. Aloitus klo 7, Hartaus ja kahvit, klo 9 Rouhialankatu 49, Ruoka klo 11.30, Kahvit klo 13.30. Harjun hautausmaa Ke 29.4. Aloitus klo 7. Hartaus ja kahvit klo 9 toimistorakennus. Ruoka klo 11.30 toimistorakennus. Kahvi klo 13.30 toimistorakennus Haukivuoren hautausmaa Ke 29.4. Aloitus klo 7. Hartaus ja kahvit klo 9 kirkossa. Ruoka ja kahvit klo 11.30 kirkossa. Anttolan hautausmaa To 30.4. Aloitus klo 7. Hartaus ja kahvi hautausmaan portilla klo 9. Ruoka seurakuntatalo klo 11.30, Kahvit hautausmaan porttirakennus klo 13.30. Kirkonmäen hautausmaa To 30.4. aloitus klo 7. Hartaus ja kahvit seurakuntatalossa klo 9. Ruoka klo 11.30. Kahvit klo 13.30. Ristiinan hautausmaa Ti 5.5. Aloitus klo 7. Hartaus kappelissa klo 9. Ruoka ja kahvit seurakuntakeskuksella klo 11.30. Suomenniemen hautausmaa Ti 5.5. Aloitus klo 7. Hartaus kirkossa klo 9. Ruoka ja kahvit seurakuntakodissa klo 11.30. Kirkossa klo 10 ellei toisin mainita Su 29.3. Messu. Miettinen, Vaaja Su 5.4. Palmusunnuntain perhemessu. Miettinen, Vaaja To 9.4. klo 19 Kiirastorstain iltamessu. Palm, Miettinen, Vaaja, Kirkkokuoro Pe 10.4. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus. Miettinen, Vaaja Su 12.4. Pääsiäispäivän messu. Miettinen, Vaaja, Kirkkokuoro Su 19.4. klo 17 Messu. Koivikko, Husso Su 26.4. Messu. Miettinen, Stenlund Su 3.5. Messu. Ahlstedt, Vaaja Su 10.5. Messu. Miettinen, Vaaja Su 17.5. klo 17 Veisuufestivaalien musiikkimessu. Miettinen, Kallio, Mikkelin seudun kirkkokuoroja. To 21.5. Helatorstain messu. 50 vuotta sitten konfirmoitujen kirkkopyhä. Miettinen, Vaaja Su 24.5. Messu. Keijonen, Vaaja YHDESSÄ RUOKAILEMAAN Kaikille avoin ruokailu joka maanantai klo 12 seurakuntatalolla. Tarjolla keittoa ja koulun hävikkiruokaa. Tilaisuuden alussa lyhyt hartaus. Vapaaehtoinen maksu 1€. Tiedustelut 0400 143 451. MUITA TAPAHTUMIA La 11.4. Pääsiäiskokko Ollinmäen viinitilalla (Anttolantie 1640). Kokko syttyy klo 19. Pe 15.5.–su 17.5 Anttolan Veisuufestivaali. Pe klo 9.15 Koululaisten virsikonsertti, Anttolan kirkko klo 10.15 Wanhat veisuut Anttolan palvelutalolla – mukana koululaisia - klo 19.30 Ilta veisuulle, yhteislauluja Anttolan Rysässä. La klo 11 Suvi saapuu laulaen, Suvivirsi koko kylän voimin Anttolan satamassa, Keväisiä yhteislauluja - klo 18 Rockmessu saapuu Anttolaan. Virsiä rocksovituksin Anttolan kirkossa. Su klo 17 Musiikkimessu Anttolan kirkossa. Mukana Mikkelin seudun kirkkokuoroja. MIESTENPIIRI ke 8.4. ja 13.5. klo 18 Seurakuntatalolla. RAAMATTUPIIRI Alkaen 1.4. joka toinen ke klo 15 Seurakuntatalolla. Haukivuori Su 10.5. Sanajumalanpalvelus. Liukkonen, Kälviä. Kirkkokahvit ja kirkkokyyti. Su 17.5. Sanajumalanpalvelus. Hietava, Karjalainen. Seppeleiden lasku. Kirkkokyyti. To 21.5. Messu. Liukkonen, Kälviä. Kirkkokyyti. Su 24.5. Messu. Liukkonen, Kälviä. Kirkkokyyti. KINKERIT Aiheena: Yleinen pappeus kirkossamme. Su 29.3. klo 13 Nykälä-KärenniemiPohjalahti Ahti ja Marja Kohvakalla os. Pohjalahdentie 1260. Tarjoiluväliaika, Liukkonen, Kälviä. Su 26.4. klo 13 Asemanseutu ja pohjoiskylät. Seurakuntatalolla os. Keskustie 53. Liukkonen, Haaja. Tarjoilua alussa Yhteisvastuun hyväksi. MUSIIKKI Ma 6.4. Klo 18 Hiljaisen viikon konsertti Haukivuoren kirkossa, Selloduo Varonen & Perhekvartetti. Anna-Maaria Varonen, sello, Olli Varonen, sello, Anni-Elina Varonen, oboe, Elli-Aliisa Varonen, viulu Vapaa pääsy, kolehti oman seurakunnan musiikkityölle. Kirkkokyyti. Ke 22.4. klo 15 Laulusta voimaa – Virrestä virtaa -musiikkitilaisuus srk -talossa. KORTTELIKERHOT Ke 29.4. klo 11 Kerhojen yhteinen kevätjuhla Moilalan erämajalla. RUKOUSTANSSI To 2.4. klo 17 seurakuntatalolla Aira Kaunin ohjauksessa; 16.4. ja 30.4. MIEHET JA NAISET Ma 6.4. klo 17 seurakuntatalolla miesten raamattupiiri ja Naiset Raamatun äärellä. seur. 20.4., 4.5, 18.5. Ma 18.5. klo 17 Miesten ilta Piilopirtillä Moilalassa, os. Repokankaantie 37, olemme taiteilija Juhani Vierimaan vieraana. Liukkonen. MUITA TAPAHTUMIA To 23.4. klo 17.30 – 19.30 Sinä riität- vanhemmuusilta seurakuntatalolla. Asiantuntijapuheenvuoroja vanhemmuudesta ja palveluista perheille. Lastenhoito ja iltapala tarjotaan. Ilmoittaudu mukaan.net tai Maria 0400-143 235. Ke 20.5. klo 12–14 Pop up- kahvila torilla. Essote, Srk ja ESL ry. Tarjolla makkaraa, kahvia, pullaa sekä ReissuEllun esittelyä ja Kylät liikkeellehankkeen teemoilta ohjelmaa. LÄHETYS Ke 25.3. klo 13 lähetyspiiri srktalossa, seur. 8.4. ja 22.4. Lähetyksen kirpputori Apaja torin kulmalla os. Keskustie 69. Avoinna ti, to ja pe klo 10–15. JUMALANPALVELUKSET Kirkossa klo 10 ellei toisin mainita Su 29.3. Sanajumalanpalvelus srktalossa. Liukkonen, Kälviä. Su 5.4. klo 17 Messu. Martikainen, Kälviä. Kirkkokyyti. To 9.4. klo 18 Kiirastorstain iltamessu. Liukkonen, Kälviä. Kirkkokyyti Nykälä-Häkkilä- Asemankylä. Pe 10.4. klo 13 Jeesuksen kuolinhetken hartaus. Liukkonen, Kälviä. Su 12.4. Pääsiäispäivän messu. Ahlstedt, Kälviä. Kirkkokahvit ja kirkkokyyti. Ma 13.4. Ei jumalanpalvelusta Haukivuorella. Su 19.4. Messu srk-talossa. Liukkonen, Kälviä. Su 26.4. Sanajumalanpalvelus. Liukkonen, Vaaja. Kirkkokyyti. Su 3.5. klo 17 Hiljaisuuden messu. Ahlstedt, Kälviä. Kirkkokyyti. Ristiina JUMALANPALVELUKSET Kirkossa klo 10 ellei toisin mainita Su 29.3. klo 16 Perhemessu. P. Palm, Nousiainen, Kovanen. Su 5.4. Palmusunnuntain messu. Rossi, Nousiainen. To 9.4. klo 19 Kiirastorstain iltamessu. Rossi, Nousiainen, Seurakuntakuoro. Pe 10.4. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus. P. Palm, Nousiainen, Seurakuntakuoro. Su 12.4. Pääsiäispäivän messu. P. Palm, Nousiainen, Seurakuntakuoro. Ma 13.4. Himalansaaren kirkossa 2. pääsiäispäivän messu. J. Palm, Nousiainen. Su 19.4. Messu. P. Palm, Nousiainen, messuryhmä. Juhlakahvit Valonsalissa tänä vuonna 70 tai 75 vuotta täyttäville puolisoineen. Su 26.4. Messu, partiolaisten kirkkopyhä. Rossi, Husso. Su 3.5. Sanajumalanpalvelus. Rossi, Nousiainen. Su 10.5. Messu. P. Palm, Husso, messuryhmä, kirkkokahvit Valonsalissa. Su 10.5. klo 13 Äitienpäivän sanajumalanpalvelus Himalansaaren kirkossa. P. Palm, Husso. Su 17.5. Messu. Kaatuneitten muistopäivä. P. Palm, Nousiainen, messuryhmä, kunnianosoitukset sankarihautausmaalla, kirkkokahvitilaisuus Valonsalissa. To 21.5. Perhekirkko. Vuoden aikana kastettujen nimikkolehdet jaetaan. Rossi, Nousiainen. To 21.5. klo 15 Motoristikirkko Su 24.5. Sanajumalanpalvelus. Rossi, Nousiainen. KINKERIT Su 29.3. klo 13 Koi vakkala-HytöläMinkkilän kinkerit, Raija ja Juha Kilkki, Kiisterintie 77. Su 29.3. klo 13 Sattila-Savelan kinkerit Inkeri ja Hemmo Kurki, Sattilantie 603. RETKET To 30.4. Seurakuntaretki Haukivuorelle. Lähtö klo 9 Ristiinan kirkolta, paluu n. klo 14. Ruokailu ja bussi 15€. Ilm. 23.4. asti p. 0400 143 668. VAARINSAAREN HARTAUDET Tuderuksentie 2. Seuraavina torstaipäivinä klo 14.30: 26.3. Pirjo Palm 9.4. Ehtoollishetki 23.4. Kari Rossi 7.5. Pirjo Palm MIEHET Joka kk:n 1. su miestenpiiri jumalanpalveluksen jälk. srk-keskuksessa. Tied. 0400 162 768. NAISET 27.3., 17.4., 28.5. Äitien illat Ruunaniemessä. Ristimäki JUMALANPALVELUKSET JA HARTAUDET Tuomiokirkossa klo 10 ellei toisin mainita Su 29.3. Messu. Koivikko, Karjalainen. Su 5.4. Palmusunnuntain sanajumalanpalvelus - Kansainvälisen romanipäivän kirkkopyhä. Henry Hedman saarnaa romaniksi ja suomeksi. J. Palm. (lit.), Stenlund, Taivas Soi. Kirkkokahvit. Ma 6.4. klo 18 Ahtikirkko. J. Palm, Määttä. Ti 7.4. klo 18 Ahtikirkko (ehtoollinen). Hietava, Kemppinen. To 9.4. klo 18 Kiirastorstain iltamessu. Laine, Stenlund. Pe 10.4. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus. Kilpeläinen, Karjalainen, Tuomiokirkkokuoro. Pe 10.4. klo 15 Jeesuksen kuolinhetken hartaus. Ikonen, Kallio. Su 12.4. Pääsiäispäivän messu – Radiojumalanpalvelus. J. Palm, Kallio, Mikkelin kamarikuoro ja Tuomiokirkon laulu. Ma 13.4. Toisen pääsiäispäivän messu. Hietava, Kallio. Su 19.4. Messu. Ukkonen, Karjalainen. Su 19.4. klo 14 Messu Harjun kappelissa. Ukkonen, Karjalainen.

Seurakunnassa tapahtuu 13 Su 26.4. Messu. Laine, Kallio, Tuomiokirkkokuoro. Su 3.5. Perhemessu. Kilpeläinen, Husso. Kirkkokahvit- ja mehut. Kastelehtien jako. Su 10.5. Messu. Turunen, Karjalainen. Su 17.5. Messu. Ikonen, Stenlund. To 21.5. Messu. Hietava, Kallio. Kirkkokahvit. Su 24.5. Messu. Miettinen, Kallio. PÄIVÄHARTAUDET Tuomiokirkossa keskiviikkoisin klo 12. Ehtoollinen: 1.4., 15.4., 29.4., 13.5. ja 27.5. MESSI-YHTEISÖ Su 5.4. ja 3.5. klo 12 Messi-kestit Laajalammen srk-kodissa. Su 19.4. ja 17.5. klo 17 Messimessu tuomiokirkossa. Su 19.4. klo 12 Yhteisö-iltapäivä Lähemäen srk-talossa. Puhujana Timo Pöyhönen.  HILJAISUUDEN PÄIVÄ La 4.4. klo 9–16 Tuomiokirkon kryptassa. Ilm. 27.3. mennessä: oppilaitospastori Jaana Pietiläinen jaana.pietilainen@evl.fi tai vs. kappalainen Sari Martikainen sari.j.martikainen@evl.fi. Hinta 10 €, sis. aamukahvin, salaattilounaan ja päiväkahvin. KONSERTIT TUOMIOKIRKOSSA Ke 8.4. klo 19 PääsiäiskonserttiMozart, Requiem. Mikkelin kaupunginorkesteri, kuoro ja solistit. Pääsyliput 27,50e / 24,50€. LÄHEMÄKI Su 29.3. klo 15 Leipämessu srktalossa. Saarna: Matti Manninen, liturgina Juha Palm. Su 24.5. klo 15 Leipämessu srk-talossa. Saarna ja lähetysterveiset Tarja Ikäheimonen, liturgina Markku Liukkonen. Su 12.4. klo 15 Pääsiäispäivän perhekirkko srk-talossa. Kilpeläinen, Stenlund. Kirkkokahvit ja -mehut. Su 3.5. klo 15 Kevätlaulelot srktalossa. Yhteislaulua. Koivikko, Stenlund. Su 10.5. klo 15 Äitienpäivän Sateenkaaren värinen Raamattu -luento srk-talossa. Osa 7: Äitinä ja pappina sateenkaariperheessä, Mari Parkkinen. LAAJALAMPI Tilaisuudet Laajalammen srkkodilla, Kaituentie 27   Ma 13.4. klo 15 Toisen pääsiäispäivän messu. Gideonit vierailevat. Laine, Vaaja. Messun jälk. kahvit Su 24.5. klo 15 Kirkkohetki ja ehtoollinen. Laine, Stenlund. Kahvit.   RENTOUTUSHARTAUS TURVALLISESSA TILASSA Su 5.4.; 26.4. ja 10.5. klo 17 Tuomiokirkon kryptassa. Tule olemaan hetki turvassa, rauhassa, levossa, sellaisena kuin olet. Hartaushetki ihan jokaiselle. Savilahti JUMALANPALVELUKSET Pitäjänkirkossa klo 10 ellei toisin mainita Su 29.3. klo 18 Iltamessu Kirkonmäen srk-talossa. Keijonen, Määttä. Su 5.4. klo 15 Perhemessu. Kettunen, Karjalainen. To 9.4. klo 19 Kiirastorstain iltamessu. Luukkonen, Husso. Pe 10.4. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus. Kettunen, Husso, Savilahden kirkkokuoro. La 11.4. klo 23 Pääsiäisyön messu. Koivikko, Stenlund, Fermaattikuoro. Su 12.4. Ei jumalanpalvelusta. Ma 13.4. klo 18 Toisen pääsiäispäivän messu. Kettunen, Husso. Su 19.4. Messu. Luukkonen, Määttä. Su 26.4. klo 18 Hiljaisuuden messu. Kettunen, Husso. Su 3.5. Messu. Keijonen, Määttä Su 10.5. Messu. Luukkonen, Määttä. Su 17.5. Messu. Kettunen, Husso. To 21.5. Messu. Keijonen, Husso. Su 24.5. klo 18 Iltamessu. Keijonen, Määttä. OTAVA Su 12.4. klo 12 Pääsiäispäivän messu srk-talossa. Keijonen, Husso. Su 10.5. klo 12 Äitienpäivän messu srk-talossa. Luukkonen, Määttä. Suomenniemi JUMALANPALVELUKSET Kirkossa klo 10 ellei toisin mainita Su 29.3. Messu. Ahlstedt, Määttä. Su 5.4. Sanajumalanpalvelus. Martikainen, Kemppinen. To 9.4. klo 19 Kiirastorstain iltamessu. Martikainen, Kemppinen. Pe 10.4. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus. Martikainen, Kemppinen. Su 12.4. klo 17 Pääsiäispäivän iltamessu srk-kodissa. Turunen, Kemppinen. Ma 13.4. ja su 19.4. Ei jumalanpalvelusta. Su 26.4. Messu. Hietava, Kemppinen. Su 3.5. Messu. Martikainen, Kemppinen. Su 10.5. klo 17 Iltamessu srkkodissa. Martikainen, Kemppinen. Su 17.5. Messu. Kilpeläinen, Kemppinen. Seppeleenlasku. To 21.5. Messu. Martikainen, Kemppinen. Messun jälk. kylvön siunaaminen Tuuhaan pellon laidassa. TARINATUPA Torstaipäivinä klo 14 srk-kodissa 2.4. vieraana Marja Kauppi ja 7.5. kevätlaulajaiset kirkkokuoron kanssa. Vetäjänä Matti Wirilander. Kahvitarjoilu. MUUTA TOIMINTAA Ti 7.4. klo 18 – 19.30 Askarteluilta perheille seurakuntakodilla. Pääsiäisaskartelun lomassa pientä tarjottavaa. To 14.5. klo 17 Haravointitalkoot Lusikkaniemessä. Pidä kokous tai leiripäivä Susiniemessä Tule Susiniemeen! Meillä voit viettää vaikka Tyky-päivän luonnonläheisyydessä lähi- ja luomuruoan äärellä. Pulahda Puulassa ja heitä leppoisat löylyt rantasaunassa. Tai juo vaikka nokipannukahvit kodalla! Me odotamme sinua. Katso lisää osoitteesta: susiniemi.fi SEURAT La 16.5. klo 14 Anjan tuvassa. Akkosaarentie 23. Ti 19.5. klo 18 Siioninvirsiseurat Lusikkaniemessä. Sari Martikainen, Matti Wirilander. Virsiä ja pieniä puheita. Kahvit. Kirkossa voi myös rentoutua RETKET Turvapaikkahartaus-tilaisuuksia on pidetty marraskuusta lähtien joka kolmas sunnuntai-ilta. Kävijämäärät ovat olleet toistaiseksi aika vähäisiä. – Useammalta ihmiseltä olen kuullut, että nimi on vienyt ajatukset turvapaikanhakijoihin ja että hartaudet olisi tarkoitettu vain heille, Petteri Kilpeläinen, toinen vastaava pappi sanoo. Hartaudet on tarkoitettu ihan kaikille. To 30.4. Seurakuntaretki Haukivuorelle. Lähtö klo 9 Ristiinan kirkolta, paluu n. klo 14. Ruokailu ja bussi 15€. Ilm. 23.4. asti p. 0400 143 668. Tapahtumiin saattaa tulla muutoksia! Tarkista tiedot lähempänä kirkollisista ilmoituksista, jotka julkaistaan torstaisin Mikkelin Kaupunkilehdessä. Mielikuvien voima on suuri. Niinpä nimi muutettiin muotoon Turvallisen paikan hartaus. Alusta asti on painotettu, että kirkossa voisi olla omana itsenä. Nimenmuutoksen myötä rentoutusosaa on laajennettu ja taustalla soi koko hartauden ajan meditatiivinen musiikki. Tilassa voikin istua perinteisesti tuolilla, mutta myös patjoja on lattialla, joiden päällä voi löhötä ja rentoutua. Nimi on päätetty vaihtaa vielä kerran muotoon Rentoutushartaus turvallisessa tilassa. – Haluamme korostaa turvallisen tilan ideaa. Sitä, miten hyvältä tuntuu olla ja rentoutua paikassa, jossa sinut hyväksytään sellaisena kuin olet. Hartaus sopii loistavasti viikon päätteeksi. Voi jättää taakkansa Jumalalle ja suunnata rentoutuneena ja voimaantuneena uuteen viikkoon. Rentoutushartaus turvallisessa tilassa tuomiokirkon kryptassa sunnuntai-iltaisin klo 17 seuraavina päivinä: 5.4.; 26.4. ja 10.5. Tuetulle lomalle Tuettu loma n. 60–74 -vuotiaille mikkeliläisille Suomen Latu Kiilopäällä su 1.11.– pe 6.11.2020. Teema: ”Työt takana”. Loma on tarkoitettu vähävaraisille ja heille, jotka eivät koskaan ole päässeet Lappiin lomalle. Tuetulle lomalle on mahdollista päästä kahden vuoden välein. Loma järjestetään yhteistyössä Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n (MTLH) kanssa ja Veikkauksen tuella. Loman omavastuuosuus on 25 €. Yhteiskuljetus linjaautolla. Ajomatkan kesto n. 13 tuntia/suunta. Lähtö Mikkelistä varhain 1.11. ja paluu myöhään 6.11. Mukana myös seurakunnan diakoniatyöntekijöitä. Tied. ja hakemukset 17.7.2020 mennessä: oman alueen diakoniatyöntekijälle tai diakoniatoimistoon ma, ti ja pe 9–11 p. 0400 143 250, tai Tarja Nousiainen p. 0400 143 257 tai Reetta Sirkiä puh. 0400 143 452.

14 Seurakunnassa tapahtuu Lapset ja perheet Lisätiedot: www.mikkelintuomiokirkkoseurakunta.fi/tule mukaan/ lapsille ja lapsiperheille tai Facebookissa Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan lapset. Tervetuloa päiväkerhoon! Markus-passio Pitäjänkirkossa hiljaisella viikolla Kertoja Tarja Pyhähuhta vie kirkkoon kokoontuneet ihmiset kahdentuhannen vuoden taa: ”On kaksi päivää pääsiäiseen ja happamattoman leivän juhlaan.” Kärsimyskertomuksen henkilöt muuttuvat eläviksi. Kuulija seuraa Jeesusta matkalla Jerusalemiin vuoroin opetuslasten, vuoroin Jeesuksen, vuoroin Pilatuksen tai Barabbaan näkökulmasta. Markuksen evankeliumin kerrontaa rytmittävät virret ja runot. Seurakunta osallistuu yhteiseen matkaan kohti pääsiäistä laulamalla kärsimysajan virttä: Tutkimaan, oi Jeesus, auta kärsimystäs katkeraa, kuolemaasi kauheaa. Lea Suopellon kirjoittamat ja lausumat runot kommentoivat evankeliumin tiivistä kerrontaa. Evankeliumin sanoma on ajankohtainen. Sana tulee omaan elämään voimaksi ja lohduksi. Matti-Veikko Kuusen säveltämä ja soittama musiikki sitoo tapahtumat yhteen. Riitta Kuusen laulamat virret pohtivat Jeesuksen kärsimystä henkilökohtaisesti samaan tapaan kuin passioiden aariat. Markus-passio syntyi NNKY:n hallituksen puheenjohtajan Pirkko Poméllin, lausuja Lea Suopellon, näyttelijäohjaaja Tarja Pyhähuhdan sekä Riitta ja Matti-Veikko Kuusen yhteisestä ideoinnista. Mikkelin NNKY on ollut esityksen käynnistäjänä ja mahdollistajana. Passio esitettiin vuonna 2019 Mikkelin tuomiokirkossa ja Ristiinan kirkossa. Kertoja kuljettaa meitä Betaniasta ristin äärelle Golgatalle. Kirkkotila alkaa elää, viimeinen ateria muistuttaa jumalanpalveluksen ehtoollispöydästä, alttaritaulun ristiinnaulittu Jeesus on kaiken keskus. Vallanpitäjilläkin on paikkansa alttarilla. Seurakunnan yhdessä laulamat virret tekevät jokaisesta osallisen Kristuksen kärsimiseen ja kuolemaan. Viimeiseksi jää toivo siitä, että pääsiäisaamun valo koittaa kuoleman jälkeen. Markus-passio Pitäjänkirkossa 2.4. klo 18. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 €. Järj. Mikkelin NNKY ja Tuomiokirkkoseurakunta Hae lapsesi elokuussa 2020 alkaviin päiväkerhoryhmiin 30.4. mennessä. Hakulomake löytyy kotisivuilta. Päiväkerhoon voivat hakea 20172015 syntyneet lapset. Päiväkerho on seurakunnan järjestämää varhaiskasvatusta. Päiväkerhossa tehdään ryhmäkohtainen varhaiskasvatussuunnitelma. Kerhopaikat ja lisätietoa toiminnasta löydät osoitteesta www.mikkelintuomiokirkkoseurakunta.fi tai Facebooksivultamme Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan lapset. Päiväkerho on ilmainen ev.lut kirkkoon kuuluville lapsille, muille maksullinen 40€/kk/lapsi. Perhekerhot Perhekerhot kokoontuvat keskiviikkoisin klo 9–11.30 Kirkonmäen srk-talolla, Lähemäen srk-talolla, Otavan srk-talolla, Rantakylän kerhohuoneella, Ristiinan seurakuntakeskuksessa ja Rouhialan kerhohuoneella. Anttolassa perhekerho kokoontuu yhteistyössä MML:n Anttolan osaston kanssa tiistaisin klo 16–18.30. Haukivuoren Aseman perhekerho kokoontuu srk-talolla pe klo 9 –11.30. Ohjelmaan kuuluu monenlaista mukavaa puuhaa isoille ja pienille. Lisäksi on mahdollisuus nauttia korvausta vastaan kahvi- ja mehu sekä kahvileipätarjoilusta. Tarkemmat tiedot kokoontumispäivistä ja sisällöistä nettisivuilta ja lastenohjaajilta. Tervetuloa aikuiset ja lapset. Ei ennakkoilmoittautumista ja mukaan voi tulla myös kesken toimintakauden milloin vain. Perhekerhot eivät kokoonnu viikolla 15. Muskarit Muskarissa iloitaan ja leikitellään musiikin tahdissa sekä opetellaan musiikin perusasioita. Muskarissa tahdomme musiikillisten elämysten lisäksi vahvistaa sekä lasten että aikuisten seurakuntayhteyttä. Muskari on vahva osa seurakuntamme varhaiskasvatusta. Tervetuloa muskariin! Anttolassa ti klo 9.30–10.15 Ohjaaja Mari Salminen p. 0400 143 318. Kirkonmäellä, Otavankatu 9, ma 9.30–10.15. Ohjaaja Mari Salminen p. 0400 143 318, ennakkoilmoittautuminen. Ristiinassa Vaarinsaaressa, Tuderuksentie 2, 52300 Ristiina, parillisen viikon torstai klo 9-9.30 talon väki sekä 9.30–10 lapset ja aikuiset. Ohjaaja: Mirka Nousiainen p. 0400 143 663. Suomenniemellä, srk-kodilla torstaisin klo 9.30–10.15. Ohjaaja Maria Kemppinen p. 050 501 3318. Lastenkirkot (pyhäkoulu) Lastenkirkko on lasten ikioma kirkkohetki, joka kestää noin tunnin. Pyhäkoulunohjaajia ovat vapaaehtoiset seurakuntalaiset ja kerhonohjaajia. Tervetulleita ovat kaikki 3–10v. lapset. Lisätietoja Marjo Therman p. 0400 143 424. Laajalammen lastenkirkko srk -kodissa su klo 12, Kaituentie 27. Tupalan lastenkirkko su klo 10, Mäkituvantie 2F 30. Olkkolan koulun lastenkirkko, Porrassalmentie 57; ti 14.4. ja 5.5. Ristiinan seurakuntakeskus (Kissalammentie 3) maanantaisin klo 17. Lastentupa Lastentuvat 4–10v. lapsille lauantaina aamupäivisin klo 9.30–12.30. Ohjelmassa pyhäkouluhetki ja monenlaista mukavaa puuhaa sisällä ja ulkona. Mukaan omat eväät, sisäjalkineet ja sään mukainen ulkoiluvarustus. Maksuton, ei ennakkoilmoittautumista. Tied. Marjo Therman p. 0400 143 424. Seurakuntakeskus, Kuuttitupa (Savilahdenkatu 20) 28.3. ja 9.5. Haukivuoren seurakuntatalo (Keskustie 5) 4.4. ja 16.5. 4v. ilmaiseksi. Hinta sis. ohjelman, ruokailut ja majoituksen. Tied. p. 0400 143 242 tai minna.toivonen@evl.fi. Tulossa Perheretki la 9.5. Seuraa ilmoittelua kotisivujen kautta tai Facebookissa Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan lapset. Kummin kanssa pelailemaan! Ti 14.4. klo 17–19. Seurakunnan kasvatuksen väki järjestää yhteistä tekemistä kummeille ja kummilapsille retropelitapahtuman merkeissä: flippereitä, arcadepelejä, ilmakiekkoa, biljardi. Mikamar gamesilla Maaherrankatu 21. Tapahtuma on maksuton. Nuoret aikuiset Nuorten aikuisten leiri 15.–17.5. Lisätiedot: Henriikka Ahlstedt, p. 0400 143 256 Ristiinan seurakuntakeskus (Kissalammentie 3) 18.4. ja 16.5. Rantakylän lastentuvat 1–2 luokkalaisille koululaisille, kerhotila (Jokipolku 1) maanantaisin ja torstaisin klo 13 -15. Tied Laura Pulkkinen 0400 143 346. Tukea kotiin Lastenohjaajan alle kouluikäisten lasten perheissä tekemää perhetyötä: Lastenhoitoa ( 1–2h), juttuseuraa vanhemmille, lapsiperheen palveluista kertomista. Toiminta on maksutonta. Lisätietoa kotisivulta! LapsiArkki Sinulle yhden vanhemman perheestä huolehtiva vanhempi, joka haluat yhden illan harrastuksillesi tai muuten vain omaa aikaa. Toiminta on maksutonta. Ilta teille kahdelle Puolison kanssa yhteistä aikaa. Lapsivapaa kaksituntinen. Tarjoamme maksutonta lastenhoitoa kerran kuussa ilta-aikaan. Lisätiedot kotisivuilta tai p. 0400 143 242 Kesätoimintaa Kesäkerho Anttolassa 1.–5.6. 4–9-vuotiaille klo 9–13. Omat eväät, maksuton. Tied. p. 0400 143 236, ville.kamarainen@evl.fi Kesätoimintaa Haukivuorella ja Ristiinassa arkisin 1.–18.6. Toiminta on tarkoitettu 4-6-vuotiaille klo 9–12, 7–9 vuotiaille klo 9–15 ja työssä käyvien lapsille klo 8–15.30. Omat eväät. Hinta on 3€/pvä tai 35€/ 14 pvää. Päiväleirit 2010–2013 syntyneille lapsille Lähemäen srk-talolla, Rantakylän kerhotilassa ja Rouhialan kerhotilassa arkisin 1.–18.6. klo 9–15. Työssä käyvien lapsille ennalta sovitusti klo 7.45–16.15. Hinta on 8€/pvä tai 100€/14 pvää. Maksu sisältää ohjelman, lounaan ja välipalan. Ilmoittautuminen kesätoimintaan kotisivujemme kautta 16.3.–19.4. Tied. p. 0400 143 242, minna.toivonen@evl.fi. Perheleiri Susiniemessä ”Seurassa Hyvän Paimenen” Susiniemen leirikeskuksessa 24.–26.4. Tule viettämään yhdessä perheen kanssa viikonloppua Puulan rannalle. Ilm. kotisivujemme kautta 23.3.–5.4. Leirin hinta on 50€ aikuisilta ja 20€ lapset 4–12v. Alle Naiset ja äidit KaikkiNaiset Tilaisuudet kaikenikäisille ja kaikenlaisille naisille, mielenkiintoisia vieraita ja keskustelua päivän aiheesta, kahvit. Srk-kesk. saleissa (2. krs.) klo 17.30. Ke 15.4. Kirsi-Marja TörönenRipatti, aihe: ”Lempeä vai lamaannuttava katse” Ti 12.5. Yhteislaulutilaisuus, vetäjänä Sirkka-Liisa Huuhtanen Naisten tuumauspiiri Naisten tuumauspiiri Suomenniemen srk-kodissa ti ti 7.4. klo 14 (kahvimaksu 2 €). Tied. 0400 143 722. Naiset koolla Naiset koolla Ristiinan srk-keskuksen nuorisotilassa torstaisin 9.4. klo 10–11.30. Laulamme, hiljennymme ja juttelemme valitun psalmin pohjalta. Tied. 0400 143 668. Hannapiiri Ti klo 18: 21.4. ja 19.5. Porepolku 4 A Ormalalla p. 045 850 2828. Miehet ja isät Miesten keskusteluillat Tiistai-iltaisin alustuksia ja keskustelua miesten elämänpiiriä koskettavista teemoista. Kahvit ja iltahartaus. Ti 14.4. klo 18 Parikanniemen Lastenkoti, Parikanniementie 130. Teuvo V. Riikonen: Mies oman elämänsä sotatoimialueella Ti 12.5. klo 18 Susiniemen leirikeskus, Susiniementie 50. Arto Valkeapää: Uuden edessä (sauna lämpiää). Raamattupiiri miehille Srk-keskuksen Kokouskellarissa tiistaisin klo 18–20. Tied. Veli-Ville Varneslahti p. 0440 888 107. Miesten piiri Kokoontumiset joka toinen ke (parilliset viikot) klo 14. Kaikille miehille avoin hengellinen keskusteluryhmä tuomiokirkon kryptassa.

Seurakunnassa tapahtuu 15 Diakonian aamupalat ja pienryhmät Diakonian aamupala Haukivuorella Työnkulman kerhohuoneella keskiviikkoisin 6.5. saakka klo 9–10. Tied. 0400 143 235 Maria Vasamaa. Keittokeskiviikko 27.5. saakka Kirkonmäen srk- talossa, Otavankatu 9. Vähävaraisille tarkoitettu ruokailu joka keskiviikko klo 11.30. Ovet aukeavat klo 11.20. Anttola Peittotalkoot srk-talon yläkerrassa joka kk. 1.4. ja 6.5. klo 12–14.30. Tied. 0400 143 452. Rinkelikerho Rinnetien vanhustentalon kerhohuoneella ti 7.4. ja 5.5. klo 13–14 Tied. 0400 143 452. Aamuvirkut ti 21.4. Heikki Ripatin luona Kähkölässä. Ti 19.5. retki Hallavuoren laavulle. Kimppakyyti Anttola-talolta klo 13. Haukivuori Tiistaitupa srk-talossa tiistaisin klo 12. Ohjelmasta vastaavat eri järjestöt ja seurakunta vuorollaan. Kahvi 2€. Kirkonemännät ja diakoniawäki Kirkonmäen srk-talossa 20.4. klo 10. Tied. 0400 143 419. Ikäihmiset Anttola Kyytikerho srk-talossa (joka toinen to) 2.4., 16.4., 30.4. ja 14.5. klo 12–14. Tarjoilumaksu 3 €. Tied. ja kyytilistan ylläpito diakonissa Reetta Sirkiä p. 0400 143 452. Haukivuori Pöytä on katettu -ohjelmallinen lounas vaihtuvin teemoin srktalossa kerran kuussa to klo 10–12. Lounas 8 €. 30.4. Vierailijoita alueseurakunnista. Sukupolvien kerho srk-talossa kerran kuussa joka kk 1.pe. Liukuva aloitusaika 9–10. Tied. 0400 143 235. Brunssi, väh. 1€. Ristiina Seurakuntakerho Srk-keskuksen Valon salissa parilliset torstait 2.4., 16.4., 30.4. ja 14.5. klo 11-13. Lounas ja kahvi 10 €. Kerhokyyti 044 052 2122. Tied. 0400 143 668. Ristimäki Laajalammen seurakuntakerho srk-kodissa, kevään kokoontumiset parillisen viikon ma. Ruokakerrat alkaa klo 11.30 (lounas 8 €) ja ohjelmaa klo 12.30 ma 30.3. ja 27.4. Kahvikerrat klo 12.30 ma 13.4. ja 11.5. Tied. 0400 143 238. Seurakuntakerho Srk-keskuksen Aulakahviossa ke 1.4., 15.4., 29.4. ja 13.5. klo 13. Kahvi 2€. Tied. 0400 143 237. Seurakuntakerho Kiiskinmäenkatu 2 (kerhotila) joka toinen to klo 13 (parilliset viikot) 2.4. ja 16.4. Kahvi 2 €. Tied. 0400 143 722. Lähemäen seurakuntakerho srktalossa. Lounaskerrat to klo 10.15 kevyt jumppa, klo 11 lounas, klo 12 ohjelmaa, klo 13 kahvit (tarj. 8 €): 2.4., 30.4. Kahvikerrat (tarj. 2 €) to klo 13–15: 16.4. Tied. p. 0400 143 257. Senioritiistait tarjoavat mahdollisuuden keskustella mielenkiintoisista aiheista vierailevan asiantuntijan alustuksen pohjalta. Päätteeksi on yhteinen lounas. Senioritiistait järjestetään seurakuntakeskuksen Ristimäki-salissa (Savilahdenkatu 20, 2. krs) kerran kuukaudessa tiistaisin klo 10. 31.3. Kenraaliluutnantti Ilkka Ilmola: Ivan – venäläisen esi-isäni tarina. 28.4. Dosentti Marko Marttila: Jumalan ja ihmisen kohtaaminen Vanhassa testamentissa. Tilaisuuksien isäntänä on Matti Wirilander, puh. 040 529 5358. Lounas ja kahvi 8 euroa. Savilahti Vanhemman väen kerho Kirkonmäen srk-talossa, Otavank.9. To 23.4. klo 10.30 lounas klo 11.30 (6 €). Tied. Outi Reponen p. 0400 143 429. Kaikille avoin päiväpiiri joka toinen ke 8.4. eht.hartaus, 22.4. Rantakylän vanhustentalon kerhohuoneessa, Naistingintie 7, klo 14–15. Tied. 0400 143 429. Vanhemman väen piiri 31.3., 14.4., 28.4., ja 12.5. Otavan srk-talossa joka toinen ti klo 11., lounas (6€) Tied. 0400 143 419. Vammaistyö KEHITYSVAMMAISET Haukivuori Pääskylän srk-kerho kerran kuussa klo 13–14, kokoontumispäivä vaihtelee. Tied. 0400 143 235. Mikkeli Kehitysvammaisten kerho kerran kuussa seurakuntakeskuksen Aulakahviossa (Savilahdenkatu 20) 15.4. ja 13.5. klo 18–19. Tied. 0400 143 235. Työttömät Diakoniatyöntekijät vierailevat Työttömien lounailla os. Porrassalmenk.1 B, 2 krs ruokalassa joka torstai klo 11-12 (28.5. saakka). Ota yhteyttä p. 0400 143 258 Päivi tai p. 0400 143 429 Outi ( Ei 21.5.). Työttömien vertaistukiryhmä jatkuu klo 13-14.30 parillisen viikon torstai Porrasalmenk. 1B, 2 krs. Seuraavat kokoontumiset; 2.4., 16.4., 30.4, 14.5. ja 28.5. Tied. 0400 143 258. Työttömien/diakonian rukousryhmä joka toinen to klo 9–10.30. Seuraavat kokoontumiset: 2.4., 16.4., 30.4, 14.5. ja 28.5. Seurakuntakeskus, kerhokellari. Sisäänkäynti Savilahdenk. 18 puoleisen talon päädystä. Tied. 0400 143 258. Vapaaehtoiset Jos olet kiinnostunut vapaaehtoistoiminnasta, ota yhteys Mari Ylöseen 0400 143 232 tai Hannele Saloon 0400 143 253. Voit soittaa myös suoraan oman alueesi diakoniatyöntekijälle. Lue vapaaehtoistoiminnasta lisää: vapaaehtoistyö.fi/mikkeli Diakoniapäivystys keskustan alueella Ristimäen ja Savilahden alueseurakunnat: ma, ti ja pe klo 9–11 p. 0400 143 250 Anttolan, Haukivuoren, Ristiinan, ja Suomenniemen alueseurakunnissa yhteys alueen diakoniatyöntekijään. Sukupolvet yhdessä Kaikille avoin tapahtuma ke 20.5. klo 10–12 Pitäjänkirkossa ja Kirkonmäen seurakuntatalossa. Klo 10 ehtoollishartaus Pitäjänkirkossa ja sen jälk. toimintapisteitä ulkona. Klo 11 alk. ruokailu ja kahvit srktalossa (ei maksua). Toimintapisteet ulkona jatkuvat. Ei ilmoittautumista, mutta erityisruokavaliot ti 12.5. mennessä ja tied. diakoniatoimistoon ma, ti, pe klo 9–11 p. 0400 143 250. Anttolan srktalolta klo 9.15 lähtevään kuljetukseen ilm. ja erityisruokavaliot ma 11.5. mennessä p. 0400 143 452. Järj. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan diakoniatyö ja varhaiskasvatustyö. Lähetys Lähetyksen tapahtumia Su 5.4. klo 11.30–13 kevätmyyjäiset Mikkelin seurakuntakeskuksella. La 2.5. klo 10–12 koko perheen tapahtuma Ristiinan torilla. 16.–17.5. Medialähetyspäivät Seinäjoella. 16.–17.5. Pipliaseuran Voimafestivaali 2020 Tapiolassa, Espoo. 22.–24.5. Lähetysjuhlat Lahti, la 23.5. tehdään päiväretki Lahteen, lisätietoa tulossa myöhemmin. Su 31.5. klo 15 Siljasten tulojuhla Lähemäen srk-talossa. Kahvila Tukipilari, Savilahdenkatu 18 avoinna ma-pe klo 11–15. Kirpputori, Savilahdenkatu 18, avoinna ma–pe klo 11–15 ja la 11–14. Lähetyksen kirpputori Apaja torin kulmalla os. Keskustie 69, Haukivuori. Avoinna ti, to ja pe klo 10–15. Kudontahuone sijaitsee Lähemäen seurakuntatalon alakerrassa, os. Paukkulantie 27, ja on avoinna ma–pe klo 8–20 ja la klo 8–12. Puh. 0400 143 322. Kudonnanohjaaja Minna Ripatti paikalla maanantaisin ja torstaisin klo 9–12. Kylväjä-piiri Seurakuntakeskuksen Aulakahviossa klo 16. Su 12.4. ”Andreaksen, Barnabaan ja Paavalin askeleissa” Jarmo Kuronen. Su 10.5. ”Välähdyksiä seurakuntamme lähetystyöstä” Johtava lähetyskasvatussihteeri Marja Holm. Seurakuntamatkat Ystävyysseurakuntamatka Tallinnaan 9.–11.6.2020. Lähde mukaan vierailemaan Jaanin ja Rannamöisan ystävyysseurakunnissa. Bussi mukana koko matkan ajan. Majoittuminen hotelli Seaportissa. Matka ja majoitus (sis. aamiaisen) 2 hengen huoneessa 213€/hlö, 1 hengen huone lisämaksusta +75€. Laivalla mahd. buffet-lounaaseen, etukäteen varattuna 26 e/suunta. Matkalle tarvitaan mukaan passi tai eu-henkilökortti. Ilm. 20.4. mennessä joko työntekijöille tai www.mikkelintuomiokirkkoseurakunta.fi (etusivu, kohta ilmoittautumiset). Matka toteutuu, mikäli saamme riittävästi lähtijöitä. Mukana matkalla Anne Pöyry, Marja Holm ja Osmo Luukkonen. Lähtö Kirkonmäen srk-talolta (Otavankatu 9) 9.6. klo 6.30. Paluu samaan paikkaan 11.6. n. klo 20. In English English Service at the crypt of Mikkeli Cathedral 5.4. and 3.5. at 1 pm (13.00). Herätysliikkeet KANSANLÄHETYS Ristimäki To 2.4. klo 18 Sisälle sanaan -raamattuluennot srk-keskuksen Yläsalissa ”Sodoma ja Gomorra”, Ilkka Rytilahti. To 7.5. ”Golgata ja ylösnousemus”, Juha Palm. To 23.4. klo 18 Sävelen ja rukouksen illat Sanan Leipä toimipisteessä, Pirttiniemenkatu 8. 15.–16.5. pe klo 18, la klo 10–16 Apologia -foorumi srk-keskuksen Ristimäki -salissa ”Usko epäilyksen aikakaudella” TT Vesa Ollilainen. Savilahti Su 19.4. klo 11.30 Lähetysaiheinen kirkkokahvitilaisuus Kirkonmäen srk-talossa, terveiset Japanista, Matti Manninen. Su 10.5. klo 11.30 Haveriset Bulgariasta. Nuorten aikuisten 3K -illat keskiviikkoisin klo 18 Sanan Leivässä, Pirttiniemenkatu 8. 25.3. Henriikka Ahlstedt. 1.4. Raamis. 8.4. Yhteisen jakamisen ilta. 15.4. Raamis. 22.4. Matin terveiset Japanista. 29.4. Raamis. 6.5. Samu Turunen. 13.5. Raamis. 20.5. Tarja Ikäheimonen Berliinistä. Donkkis Big Night -ilta junioreille pe 17.4. klo 17.30-19 Lähemäen srk-talossa. SUOMEN RAAMATTUOPISTO Päivätilaisuudet Seurakuntakeskuksessa klo 14.00. Aloitamme päivätilaisuudet kahvitarjoilulla klo 13.30 alkaen, olet tervetullut mukaan. Tilaisuuksissa on myös kirjamyyntiä. Su 5.4. Srk-keskuksen yläsalissa klo 14 Reino Letonsaari ja Juha Hasanen. Su 3.5. Srk-keskuksen yläsalissa klo 14. Reijo Toivanen ja Juha Hasanen. Kotiseurat To 26.3. klo 18 Aino Nokelaisella (Huvilakatu 3 A 1). Mukana Reino Letonsaari ja Juha Hasanen. Raamattuluento Mikkelissä Ke 29.4. klo 18 Srk-keskuksen yläsalissa: Jeremia – Jumalan valinta, Juha Hasanen. Raamattuluennot Ristiinan srkkeskuksessa: Ma 20.4. klo 18 1. Tessalonikalaiskirje 4. luku, Juha Hasanen. Ma 4.5. klo 18 1. Tessalonikalaiskirje 5. luku, Juha Hasanen. Raamattupiiri Ma 6.4., 20.4. (Huom. Srk-keskus yläsali), 4.5. ja 18.5. klo 13 Tuomiokirkon kryptan kahviossa. Raamattupiirin vetäjinä toimivat Martti Juutilainen ja Juha Hasanen. Jos haluat järjestää kotiseurat tai muuta toimintaa Raamattuopiston työn tukemiseksi, ota yhteyttä: Juha Hasanen puh. 044 516 7250 tai juha.hasanen@sro.fi. HERÄTTÄJÄ Siioninvirsiseurat Ti 7.4. klo 18 Srk-keskus yläsali. Jaana Pietiläinen, Mikko Miettinen, Virsikuoro. Ti 28.4. klo 14 Krypta. Eija Juuma, Marko Marttila ja Esa Ahtiainen. To 21.5. n. klo 11.15 (messun jälkeen) Krypta. Voitto Huotari, Marja Holm ja Heikki Karasti. PARIKANNIEMISÄÄTIÖ To 2.4. klo 18 Parikanniemen seurat Niilo ja Martta Tiaisella os. Kitereentie 100, Ristiina. Mukana mm. pastori Petri Tiusanen, Pekka Maaranen, Markku Liukkonen. Tapahtumiin saattaa tulla muutoksia! Tarkista tiedot lähempänä kirkollisista ilmoituksista, jotka julkaistaan torstaisin Mikkelin Kaupunkilehdessä.

Papin päästä Suhteellista Istockphoto Elämän oikea ja väärä – Äiti, sanotaanko Raamatussa, että eläimet, jotka käyttävät villapaitoja tekevät väärin? – Mistä sinulle sellainen tuli mieleen? – No kun täällä Pikku Pomossa sanottiin niin. Niin että onko se väärin, kun me laitetaan meidän koiralle villapaita? Sanotaanko Raamatussa niin? – Ei, kulta, ei se väärin ole. Koiralle saa laittaa paidan, jos sitä paleltaa ja se ei siitä kärsi. Aivoni lähtevät askartelemaan Raamatun eettisiin kiemuroihin. Tyttärelle riittää tieto, että meillä pidetään lemmikistä hyvää huolta. Mikä on oikein ja mikä väärin? Minkälaista valoa Raamattu näihin kysymyksiin tarjoaa? Monimutkaista valoa, joka näyttää usein johtavan siihen, että kristityt lähtevät tukkanuottasille keskenään. Miksi? AIKA AJOIN mieltäni vainoavat ahdistavat miksi -kysymykset. En yleensä tyydy helppoihin vastauksiin. Lehtien uutisia lukiessa mietin usein, mitä jätettiin sanomatta ja miksi. Tiedon haluista ihmistä ei tyydytä vain uusi tieto, koska se synnyttää vain uusia yhä vaikeampia kysymyksiä. Myös taustat ja perustelut kiinnostavat. Miksi-kysymykset kuuluvat lapsuuden kehityskulkuun. Lapsen uteliaisuus on rajaton. Jossain vaiheessa lakkaamme kysymästä ja alamme tyytyä vallitseviin olosuhteisiin ja väittämiin. Pysähtyneisyyden aika kuuluu kaikkien kulttuurien historiaan. Sitä ei voi estää. Mukavuuden halu pysäyttää myös useimman kanssaihmisen ajattelun. Pienemmän mittakaavan viisikymppinen mies pohtii joskus omaa jaksamistaan ja saavutuksiaan. Kiusaus jatkaa rimaa hipoen kohti eläkeikää on suuri. Voimavarat ja into yrittää jotain uutta vähenevät. Testosteronien puuteko tässä vaivaa? Vai epäonnistumisen pelko. Miksi en enää innostu kuten nuorena? En yhtään ihmettele, että nuoremmat etenevät työmarkkinoilla. Kokemus ei aina korvaa innostuksen puutetta. Jeesuksen kärsimyshistorian järkyttävin vaihe koettiin ristillä, kun Jeesus huusi: Isä, miksi minut hylkäsit? Uskomme mukaan Jumala hylkäsi poikansa. Monelle ihmisille on mahdoton hyväksyä, että Jeesuksen piti kärsiä ja kuolla maailman syntien tähden. Miksi rakastava Jumala ylipäätään vaati Ystäväni, kuvasi kerran ajatteluaan elämän oikeasta ja väärästä. Hän sanoi, ettei ajattele tekevänsä virheitä, vaan valintoja. Niistä sitten seuraa tietynlaisia asioita, joskus parempia ja joskus huonompia. Ei virheitä, vaan valintoja. uhria? Jostain syystä kirkon vastaukset eivät tyydytä kaikkia. Miksi? Kärsimyksen ongelmaan ei ole löydetty tyydyttäviä vastauksia. Jos pohdit, miksi Jumala sallii kärsimyksen, voimme hyvin esittää vastakysymyksen. Miksi sinä sallit sen? Kuopion piispa Jari Jolkkonen varoitti hiljattain meitä kristittyjä lankeamasta ns. moraalipatsasteluun. Kirkolla on tärkeämpääkin tekemistä kuin kertoa maailmalle, miten asioiden meidän mielestämme pitäisi olla. Lähimmäisen armahtaminen ja ymmärtäminen kuuluvat uskomme keskiöön. Alan vähitellen ymmärtää niitä kristittyjä, jotka katsovat, etteivät heillä ole varaa arvostella toisia. Tunnustan silti rehellisesti, etten ymmärrä kaikkea enkä kaikkia. Tyytyminen siihen, etten tässä ajassa saa riittäviä vastauksia, lienee välttämättömyys. Aikani on siihen liian lyhyt. Viime aikoina olen kuitenkin yrittänyt kääntää katsetta useammin ”ylöspäin”. Toivon, että minulle riittäisi sisäinen rauha, vaikka en ymmärtäisikään kaikkea. Loppuelämämme ensimmäisenä päivänä voisimme pohtia, olemmeko päässeet vai joutuneet tähän maailmaan. Siihen olemassaolon suureen miksi -kysymykseen ainakin minä tarvitsen Jumalan vastauksen. Markku Liukkonen aluekappalainen Lasten suusta SANOTTUA Mummi ja poika lähtivät reissuun lentokoneella. Jonkin aikaa lentokoneessa istuttuaan poika tokaisee: ”Mummi, mihin ne autot jäi?” Pajupellon päiväkodissa tutustuttiin vesieläimiin. Kuvassa oli ankerias. Seuraavassa kuvassa näytettiin mustekalaa ja tiedusteltiin, että mikähän se tämä on? 4-vuotiaalla sytytti: ”Se on lonkerias!” TAAPEROSANASTOA Vetokettu = Vetoketju Käsibelo = Vesimeloni Oletko kuullut lasten hauskoja lausahduksia ja sutkautuksia? Jaa ne kanssamme. Lähetä ”lasten suusta” -tarina: hanna.raina@evl.fi tai 0400143 277 Ajattelepa tällaista suhtautumistapaa elämääsi. Ettei tarvitse jatkaa sillä tiellä, jolla ruoskitaan itseä epäonnistumisista, virheistä ja synneistä. Ei tarvitse painua alemmaksi tai painaa toisia. Voi katsella elämäänsä, valintojaan ja toimiaan rakkaudellisesti armahtaen. Toimin tuolloin niillä eväillä mitä minulla oli. Se sitten johti tähän ja tuohon. Jos se satutti jotakuta, kuuntelen sen ja otan vastaan. Jos se satutti minua, pysähdyn sen kivun äärelle. Pyydän anteeksi ja annan anteeksi. Sitten voi jatkaa eheämpänä eteenpäin ja tehdä toisenlaisia valintoja. Kontrollista luopuminen ei johdakaan kaaokseen vaan vapauttaa elämään. Maija Haaparanta sairaalapastori Rukoushetki Dominica palmarum Palmusunnuntain ja 1. adventtisunnuntain evankeliumitekstit kertovat samasta tapahtumasta. Kristuksen julkinen toiminta tähtäsi alusta lähtien hänen elämänsä viimeisiin päiviin. Palmusunnuntain nimi dominica palmarum viittaa Jeesuksen ratsastukseen Jerusalemiin, jolloin ihmiset heittivät palmunoksia hänen kulkutielleen. Tämän muistellaan tuomalla kirkkoihin palmunoksia ja koristeita sekä niitä kannetaan palmusunnuntain kulkueissa. Pohjoismaissa on palmunoksien sijasta käytetty pajunoksia. Betaniassa voideltu Jeesus ratsasti Jerusalemiin kohti kärsimystä ja kuolemaa. Mutta juuri niistä tuli toivon ja voiton merkki. Palmusunnuntaina Kristuksen kirkko lähtee seuraamaan hänen elämänsä viimeisiä vaiheita. Iloitse, tytär Siion! Riemuitse, tytär Jerusalem! Katso, kuninkaasi tulee. Vanhurskas ja voittoisa hän on, hän on nöyrä, hän ratsastaa aasilla, aasi on hänen kuninkaallinen ratsunsa. Sak. 9:9