KRISTILLINEN TEEMALEHTI Hyvä sanoma Turva, toivo ja s u u s i a v e l tu ” Ylilääkäri Matti Rekiaro: ”Kriisi mittaa elämänkatsomuksen voiman” s. 4 Perheterapeutti: Kodin arki kysyy nyt voimavaroja s. 6 1

Tässä lehdessä: 3 Pääkirjoitus: Avatun oven edessä 4 Ylilääkäri Matti Rekiaro: Koronaepidemian näköalapaikalla KRISTILLINEN TEEMALEHTI Hyvä sanoma 6 Kodin arki kysyy nyt voimavaroja 8 Koronakriisi sekoitti Veeran suunnitelmia 10 Eila Lehtinen, 87, ei pelkää poikkeusoloja 11 Mika Poutala ja yrittäjyys 12 Sijoitusasiantuntija Jouni Junkkilan huolet ja neuvot 14 Lastensuojelun ammattilainen Jouni Korpela tarjoaa tukea 16 Askeleet Jumalan yhteyteen Asiakaspalvelu ja myynti: Puh. 020 761 9800 asiakaspalvelu@aikamedia.fi Toimituksen osoite: Tulppatie 20, 00880 Helsinki hyva.sanoma@aikamedia.fi 8 Vastaava päätoimittaja: Petri Mäkilä Koronakriisi sekoitti Veeran suunnitelmia Toimitus: Elina Kirkkomäki Leevi Launonen Painopaikka: Botnia Print Kannen kuva: Shutterstock Toimitusjohtaja: Vesa Halonen vesa.halonen@aikamedia.fi Kustantaja: Helsinki: Tulppatie 20, 00880 Helsinki Keuruu: Heikkiläntie 177, 42700 Keuruu www.aikamedia.fi Tämän lehden tuottivat yhteistyössä Suomen Helluntaikirkko, helluntaiseurakuntien kotimaanjärjestö Hyvä Sanoma ry ja Aikamedia Oy. Tue Hyvä Sanoma ry:n kotimaan työtä osoitteessa www.hsry.fi/lahja 2 11 Mika Poutala ja yrittäjän haasteet 14 Jouni Korpela: “Lapsiperheet tarvitsevat tukea”

Pääkirjoitus Avatun oven edessä ”Kun yksi ovi onneen sulkeutuu, toinen avautuu. Usein jäämme kuitenkin tuijottamaan sulkeutunutta ovea niin pitkäksi aikaa, ettemme huomaa ovea, joka on avautunut.” (Helen Keller) Covid-19, arkisemmalta nimeltään korona, on sulkenut monia näkyviä ja näkymättömiä ovia. Miljoonat ihmiset eri puolilla maailmaa ovat joutuneet ennen kokemattomalla tavalla eroon läheisistään, ystävistään, työtovereistaan ja työstään. Pandemian koskettavimmassa ytimessä ovat ne, jotka ovat menettäneet läheisensä lopullisesti. Lisäksi lukematon määrä jo varmoina pidettyjä suunnitelmia on täytynyt perua ja miettiä uudelleen. Myös henkilökohtaiset toiveet ja unelmat ovat joutuneet nyt uudelleen arvioitaviksi. Covid-19 on sulkenut monenlaisia ovia. Tässä lehdessä useat henkilöt kertovat, miten virusepidemia on vaikuttanut heidän arkeensa ja millaisia ovia se on sulkenut. Mutta lehdessä kerrotaan myös siitä, miten kristillinen usko on tarjonnut mahdollisuuden asioiden kohtaamiseen ja käsittelemiseen. Haastattelut tuovat esiin arjessa vaikuttavan uskon, luottamuksen ja toivon näkökulman. Kokemuksistaan kertovat muun muassa lääkäri, perheterapeutti, nuori opiskelija, eläkeläinen, sijoittaja, yrittäjä ja entinen olympiaurheilija. On hyvä tietää, että kriisi ei ole vain uhka. Se on myös mahdollisuus. Sulkeutuneiden ovien jälkeen voi yllättäen löytyä ennen avaamattomia selviytymisen ovia, jotka johtavat parempaan tulevaisuuteen. Ovia, jotka avaavat mahdollisuuden turvallisen ja onnellisen elämän kokemiseen. Tämä lehti on helluntaiseurakunnan lahja sinulle. Haluamme lehden sanoman kautta rohkaista sinua astumaan elämässäsi uuteen. Monien sulkeutuneiden ovien joukossa yksi ovi, joka on sinulle auki. Se on Jumalan ovi. Runoilija Anna-Mari Kaskinen on sanoittanut laulun Muutoksen aika, joka sisältää meille korona-ajan ihmisille tärkeän viestin: Siis älä pelkää, kun jokin muuttuu. Matkaan jo lähde, tässä on tie. Jumala antaa sen mitä puuttuu,  lävitse kaiken hän sinut vie. Havahdu uskon todellisuuteen,  Hän saapuu arkeen kuin ennenkin. Sinua kutsuu johonkin uuteen.  Sen mitä annat, saat takaisin.  Avaa uusi ovi. Astu rohkeasti sisään. Ja aloita elämäsi löytöretki kohti parempaa tulevaisuutta! Janne Lahti Kirjoittaja on helluntaiseurakuntien kotimaanjärjestö Hyvä Sanoma ry:n toiminnanjohtaja. 3

teksti Leevi Launonen // kuva Riitta-Liisa Rekiaro Lääketieteen tohtori Matti Rekiarolla on pitkä työkokemus sisätautien erikoislääkärinä, ylilääkärinä ja asiantuntijana monissa kansallisissa terveydenhuollon kehittämishankkeissa. Koronaepidemia on tuonut hänen johtamalleen yksikölle väestön terveyden edistämisessä aivan uusia haasteita. YLILÄÄKÄRI MATTI REKIARO TOIMII KORONAEPIDEMIAN NÄKÖALAPAIKALLA ”Kriisi mittaa elämänkatsomuksen voiman” Terveydenhuollon kokenut ammattilainen on havainnut, että epävarmuuden aika johtaa ihmiset peruskysymysten äärelle. Joulukuussa 2019 Kiinassa löytynyt koronavirus, ja sen aiheuttama COVID-19 -epidemia, on mullistanut myös ylilääkäri Matti Rekiaron arjen. Vuodesta 2011 lähtien Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikön, Aksilan, johtajana toiminut Rekiaro, 62, ei ole kohdannut vas4 taavaa tilannetta koskaan aikaisemmin. Koronavirus on tuonut muutoksen myös yksikön normaaleihin työtehtäviin. – Terveydenhuollon moniammatillinen yksikkömme ei normaalisti tee potilastyötä. Nyt valtaosa yksikkömme kehittämistehtävistä on kuitenkin tauolla. Osa työntekijöistämme on siirtynyt virussodan eturintamaan potilastyöhön ja asiantuntijatehtäviin, Rekiaro kertoo. Hän toimii Etelä-Pohjanmaalla asiantuntijana epidemiaan varautumisessa ja vastaa osaltaan lähes 200  000 ihmisen terveydenhuollon kehittämisestä. – Vaikka työpäivät venyvätkin pitkiksi, tärkeä tehtävä ihmiselä-

päätöksiä ja noudattaa annettuja ohjeita. – Viruksen etenemisen hidastamiseksi ja terveydenhuollon voimavarojen turvaamiseksi jokaisen suomalaisen on nyt kannettava vastuunsa. Ketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Rekiaro muistuttaa, että virus on salakavala: oireetonkin voi välittää tartunnan. Siksi huolellinen tartunnan ehkäisy ja lähikontaktien välttäminen on tärkeää. – Myös toisia pitää suojata, ja oireisena pitää ehdottomasti jäädä kotiin. Epävarmuuden aika ja elävä toivo män suojelemiseksi antaa voimia. Samalla meille kertyy korvaamatonta kokemusta kriisitilanteessa toimimisesta. ”Jokaisen on kannettava vastuunsa” Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kunnat ovat jo viikkojen ajan valmistautuneet virusepidemian tuloon. Varautuminen etenee kansallisessa ohjauksessa. – Maamme hallitus, STM ja THL ovat mielestäni hoitaneet tehtävänsä vastuullisesti. Pidän Suomessa toteutettuja rajaamistoimenpiteitä perusteltuina, ja uskon niiden hidastavan oleellisesti viruksen etenemistä, Rekiaro arvioi. Ylilääkäri on pannut myös tyytyväisenä merkille, että valtaosa suomalaisista tukee tehtyjä Terveys ja turvallisuus ovat suomalaisille tutkimusten mukaan tärkeitä elämän arvoja. Nyt niitä kuitenkin koetellaan. – Pandemian myötä olemme astuneet epävarmuuden aikaan. Vaikka olemme oppineet luottamaan lääketieteen kykyyn ja hoitokeinoihin, vihollisemme on nyt näkymätön, eikä meillä ole täsmäaseita sen nujertamiseen, Rekiaro pohtii. Nyt jos koskaan tarvitaan kristillisen uskon antamaa toivoa ja turvallista perustaa. Hänen mukaansa ihmisten pelko ja ahdistus tässä tilanteessa on aivan ymmärrettävää. Vaikka rokote saadaan jossain vaiheessa käyttöön, COVID-19 ei jää viimeiseksi epidemiaksi. – Vakavan kriisin keskellä tärkeät peruskysymykset nousevat usein esiin: Millainen elämänkatsomus antaa toivoa ja kantaa silloinkin, kun sairaus, kuolema ja menetys kohtaavat? Onko olemassa jokin ihmistä suurempi hyvyyden voima, vai onko kaikki vain sattumalta syntynyttä kaaosta? Kriisi punnitsee arvot ja mittaa elämänkatsomuksen voiman. Rekiaro on havainnut, että kristillinen elämänkatsomus antaa vastauksen ihmisen peruskysymyksiin. – Nyt jos koskaan tarvitaan kristillisen uskon antamaa elävää toivoa ja turvallista perustaa. Kehotankin jokaista suomalaista rukoilemaan, jotta tämä vitsaus kulkisi maamme yli mahdollisimman vähin vaurioin. Rekiaro iloitsee siitä, että suomalaiset ovat ottaneet tosissaan presidentti Sauli Niinistön vetoomuksen pyrkiä fyysiseen etäisyyteen ja samalla henkiseen läheisyyteen toisten kanssa. – Juuri näin on käynyt. Yhteinen vihollinen on yhdistänyt koko kansakuntaa. Ylilääkäri toivoo, että kun tämä kansallinen koetus on jossain vaiheessa ohi, maallemme koittaisi uudenlainen aika. – Elämän hauraus ja ainutkertaisuus on avannut silmämme näkemään, kuinka haavoittuvaisia olemme. Toivon, että se johtaisi meitä elämän turvan ja tarkoituksen syvempään etsimiseen. 5

Kodin arki kysyy nyt teksti Leevi Launonen // kuvat Judith Hyvärinen ja Hannes Honkanen Koronan aiheuttaman epävarmuuden keskellä lapset tarvitsevat vanhempia lähelleen. – Kotisohvat kannattaa nyt ottaa runsaaseen yhteiseen käyttöön, Elli Meklin suosittelee. Perheterapeutin mukaan kaiken ei tarvitse olla ihmisen itsensä varassa. Lähes kaikkien perheiden arkirutiinit ovat menneet koronan takia uusiksi, koska lapset käyvät koulua kotona ja iso osa vanhemmista tekee etätöitä. Se ei ole helppo yhdistelmä. Kun lisäksi on huolehdittava päivittäin useampi ateria pöytään, kodin arki kysyy nyt voimavaroja ja sietokykyä. – Korona tuo haasteita myös parisuhteeseen ja perheen talou6 teen. Kuormitus on joillakin perheillä kasvanut tosi rajusti.  Tällaisia havaintoja perheterapeutti Elli Melkin on tehnyt viime viikkojen aikana. Järvenpäässä asuva Meklin on tottunut kohtaamaan perheitä. Hän on toiminut pitkään Tässä tilanteessa aikuisten henkinen kantokyky vaihtelee suuresti. luokanopettajana ja seurakunnan perhepastorina sekä nyt viime vuodet yksityisenä tera- peuttina. Työ koostuu suurelta osin yksityisasiakkaiden, pariskuntien ja perheiden auttamisesta. Perheiden tilanteet erilaisia Meklin on havainnut, että perheiden valmiudet vastata koronan tuomiin haasteisiin ovat hyvin erilaiset. – Osa pärjää tosi hyvin ja nauttii siitä, että voi viettää enemmän aikaa lasten ja puolison kanssa. Perheissä, joissa lapset ovat jo isompia ja itsenäisempiä, poikkeusolot ovat kevyemmät.

voimavaroja – Eniten tämä kriisi osuu nyt jo muutoinkin huonompiosaisiin perheisiin. Lapsiperheköyhyys, mielenterveysongelmat ja päihteidenkäyttö vaarantavat perheiden hyvinvointia entisestään, Meklin sanoo.  Hän muistuttaa, että monille lapsille tärkeät aikuiset, kuten päiväkodin, koulun ja harrastusryhmien oheiskasvattajina toimivat tukihenkilöt, ovat nyt poissa lasten arjesta. Tässä tilanteessa myös isovanhempien ja muiden lähisukulaisten apu on katkolla. – Kun monen vanhemman pinnaa kiristää lisäksi huoli taloudellisesta toimeentulosta, se ei voi olla vaikuttamatta kodin ilmapiiriin. Tilanteessa, jossa vanhemmuus ja parisuhde ovat kovalla koetuksella, aikuisten henkinen kantokyky vaihtelee suuresti. Pelkojen käsittelyä kotisohvilla Elli Meklinin mukaan lapselle ja nuorelle tärkein tekijä on turvaa tuottava vanhempi. – Lapsi tarvitsee nyt vanhemman lähelleen sekä fyysisesti että henkisesti. Mikäli vanhemmat pysyvät rauhallisina, eivätkä synnytä pelottavia tulevaisuuden visioita, lapsetkin kokevat olevansa turvassa. Lapsen tunteidensäätelytaidot ovat vielä kehittymättä, joten hän tarvitsee pelon käsitte- lyyn aikuisten tukea, perheterapeutti painottaa. Meklinin mielestä myös median osuutta on hyvä rajata niin, ettei lapsi ole kuulemassa huolestuttavia uutisia päivittäin. – Syli ja kosketus rauhoittavat lapsen hermostoa ja pelkokeskusta, siksi kotisohvat kannattaa nyt ottaa runsaaseen yhteiseen käyttöön. – Jumala ei ole karanteenissa. Hän on saatavilla jokaiselle, joka häntä etsii ja rukoilee, perheterapeutti Elli Meklin vakuuttaa. Kun pelon tunteita kaikesta huolimatta nousee, niistä on hyvä keskustella yhdessä. – On hyödyllistä tutkia lapsen ja nuoren kanssa tarkemmin pelkoa herättäviä ajatuksia. Jo alakouluikäinen lapsi hyötyy siitä, että tunnistaa pelkoajatusten ja pelon tunteen välisen yhteyden, Meklin täsmentää. – Niiden tilalle voi yhdessä lapsen kanssa etsiä turva-ajatuksia, kuten ”me selvitään tästä yhdessä” tai ”juuri nyt meillä ei ole mitään hätää”. ”Kaikki ei ole ihmisen varassa” Kristittynä terapeuttina Elli Meklin muistuttaa, että turvallisuuden tunne ei rakennu pelkästään psykososiaalisen ymmärryksen ja inhimillisen turvan varaan. – Niin aikuiselle kuin lapsellekin tuo rauhaa tieto siitä, että kaikki ei ole ihmisen varassa. Erityisesti sairastumisen vaara, päivittäinen toimeentulo ja kuolema ovat ihmiselle isoja asioita, joissa Jumalan huolenpitoon luottaminen rauhoittaa mieltämme. Terapeutti luottaa Raamatun tarjoamiin vastauksiin myös elämän vaikeissa kysymyksissä. – Jumala on luvannut täyttää tarpeitamme jokapäiväisen leivän suhteen. Jeesus on voittanut ristillä kuoleman ja sairauden vallan. Siitä tiedosta voimme ammentaa turvaa näissä äärimmäistä epävarmuutta ja pelkoa aiheuttavissa olosuhteissa. Rukous ja luottamus taivaalliseen Isään rauhoittaa niin lapsen kuin aikuisenkin mieltä. Siksi iltarukoukset kannattaa ottaa mukaan päivän rutiineihin. 7

teksti Leevi Launonen // kuva Petri Kekäläinen Koronakriisi sekoitti – Tarkoitus oli muuttaa Helsinkiin juuri samoihin aikoihin, kun Uudenmaan rajat menivät kiinni, Veera Kainulainen kertoo. S iilinjärveläinen Veera Kainulainen kuuluu 2000-luvun taitteessa syntyneisiin nuoriin, joita sosiologit kutsuvat z-sukupolveksi. Nämä nuoret eivät ole kokeneet talvisotaa, 1990-luvun lamaa, eivätkä aikaa ilman internettiä tai älykännyköitä. Hekin ovat oppineet kuitenkin sen, että maailma saattaa olla monimutkainen 8 ja epävarma. Myös yllättävä koronakriisi on muuttanut monen nuoren arjen. Vuosi sitten ylioppilaaksi kirjoittanut 19-vuotias Veera käy parhaillaan töissä ja valmistautuu välivuoden jälkeen itsenäiseen opiskelijaelämään. Koronavirusepidemia on kuitenkin kevään aikana sekoittanut suunnitelmia. – Se on vaikuttanut elämääni hyvinkin paljon. Alun perin minun piti lähteä nyt keväällä ystäväni kanssa matkalle Thaimaahan, mutta en kuitenkaan lähtenyt. Säästyin siinä suurilta kuluilta, joita varatun reissun peruminen olisi tuonut, Veera kertoo. – Tarkoitus oli myös muuttaa lapsuudenkotoa omilleni Helsinkiin ja aloittaa siellä työt juuri

Veeran suunnitelmia samoihin aikoihin, kun Uudenmaan rajat menivät kiinni. Epidemiarajoitusten tultua voimaan jouduin siirtämään muuttoa, ja minut lomautettiin heti työsopimuksen alkaessa. Nyt Veera ei tiedä, milloin hän pääsee muuttamaan ja aloittamaan työt. Toistaiseksi hän asuu kotona Pohjois-Savossa Siilinjärvellä ja auttaa nuorempia sisaruksiaan etäkoulunkäynnissä. – Olen superkiitollinen siitä, ettei kukaan lähipiirissäni ole vielä sairastunut koronaan, vaikka useita kymmeniä tartuntoja on varmistettu lähikuntien alueilla, Veera huokaa. ”Kriisillä on jokin suurempi tarkoitus” Kristityssä kodissa kasvaneena nuorena Veera Kainulainen on löytänyt jo varhain henkilökoh- taisen uskon ja luottamuksen Jumalaan. Hän toimii ahkerasti myös omassa helluntailiikkeeseen kuuluvassa Coti-seurakunnassaan Siilinjärvellä. – Usko Jumalaan merkitsee minulle oikeastaan kaikkea, mutta tällaisina aikoina ehkä eniten turvaa. Se kannattelee ja antaa toivoa.  – Vaikka olen nähnyt mitä koronatilanne on saanut aikaan esimerkiksi kouluissa ja taloudessa eri puolilla maailmaa, olen tuntenut koko ajan suurta rauhaa. Uskon, että tällä kriisillä on jokin suurempi tarkoitus. Ehkä Jumala haluaa sen kautta pysäyttää meitä arvioimaan oman elämämme prioriteetteja ja etsimään turvaa hänestä. Veera sanoo toivovansa, ettei koronakriisi vaikuttaisi tuleviin opiskeluihin ja työllistymiseen. Vaikka maailman tulevaisuus näyttää juuri nyt kovin sumuiselta, häntä se ei pelota. Thaimaan matkaa keväällä suunnitellessa en saanut sisäistä rauhaa, ja nyt koen sen Jumalan varoituksena tästä kriisistä. – Luotan siihen, että kaikki tämä on Jumalan käsissä ja hän varjelee meitä. Tiedän, että palautuminen tästä normaaliin saattaa viedä kauan, mutta haluan silti uskoa, että tästä kriisistä vielä noustaan. 9

teksti Leevi Launonen // kuva Pirjo Ojaniemi EILA LEHTINEN, 87, EI PELKÄÄ POIKKEUSOLOJA ”Minun turvani on ikiaikojen Jumala” – Kun tytär tulee minua katsomaan, tapaamme täällä ulkoravintolassani, Eila Lehtinen hymyilee. H uittisten keskustan lähellä rivitalossa asuva Eila Lehtinen kuuluu siihen ikäihmisten ryhmään, josta Suomen hallitus on koronakriisissä erityisen huolissaan. Ja varovainen Eila itsekin on pyrkinyt olemaan. 87-vuotiaan yksineläjän arkea epidemia on muuttanut eniten ruokaostoksissa. Normaalisti hän on itse hakenut päivittäistavarat puolen kilometrin päässä olevasta S-marketista, mutta hallituksen rajoitukset pakottivat muuttamaan käytäntöä. – Nyt miniäni soittaa pari kertaa viikossa ja kysyy minulta ruokakaupan ostoslistan. Sitten hän tuo tavarat rappusille ja soittaa ovikelloa, jotta huomaan mennä ne ottamaan. Ja oikein hyvin olen tällä tavalla pärjännyt, Eila Lehtinen hymyilee. 10 Terveydestään ja aktiivisesta elämäntavastaan tunnettu Eila saattaa polkaista aamulla jo viiden aikoihin kylän raitille pyörälenkille. Eikä hän aina ole jaksanut odotella pikkuostoksissa miniän kauppareissua vaan on piipahtanut itsekin heti aamuseitsemältä ikäihmisten koronavuorolla S-marketiin. – Siellä oli viimeksikin vain pari muuta ihmistä. Hiljaiseloa ja hyvä turvaväli Eilan päivät kuluvat koronakaranteenissa hiljaiseloa viettäen. – Nyt ei tarvitse leipoakaan, kun ei käy vieraita. Siivoilen, kuuntelen radiota ja laitan joskus aikani kuluksi jotain hyvää suuhunpantavaa seinän takana asuville poikani perheen pikkutytöille. He hakevat sen sitten oven takaa. Televisiota Eila ei ole hankkinut, mutta radiosta hän kuun- telee jumalanpalvelukset. Ja suosikkijuontajansa Timo Tikan ohjelmat Radio Deistä. – Sain pari viikkoa sitten uuden puhelimen, johon on tallennettu vasta lähimpien sukulaisten numerot. Olen pyytänyt tytärtäni siirtämään siihen vanhatkin numerot, jotta pääsen taas soittelemaan tutuilleni. Karanteeniohjeita Eila noudattaa tarkasti. Kun tytär tulee miehensä kanssa häntä katsomaan, kahvit juodaan hyvä turvaväli säilyttäen ”ulkoravintolassa” asunnon takapihalla. Elämän turva löytyi nuorena Eila Lehtinen kertoo, ettei hän tunne minkäänlaista pelkoa, vaikka poikkeusolosuhteissa nyt eletäänkin. Talvisen tähtitaivaan alla helmikuussa 1947 syntynyt sydämen usko Jeesukseen on tuonut perusturvan koko elämään. Ja tuo 14-vuotiaana saatu sisäinen rauha on kestänyt kaikki eletyt vuosikymmenet. – ”Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala, sinua kannattavat ikuiset käsivarret”, Eila siteeraa yhtä lempijaettaan Raamatusta. – Uskon, että mitään ei tapahdu Jumalan sallimatta. Ehkä tämä iso koettelemus on meille annettu, jotta kansakuntamme heräisi hengellisesti. Ja joka tapauksessa se tulee muuttamaan monien elämää.

”Tämä aika on mahdollisuus kehittyä” Pienyrittäjä Mika Poutala hyödyntää korona-ajan kehittämällä omaa osaamistaan. E ntinen pikaluistelija Mika Poutala on yksi niistä lukuisista suomalaisista yrittäjistä, joilla kalenteri tyhjeni koronaepidemian alettua. Luennoitsijana nykyisin toimivalla Poutalalla työt peruuntuivat kesäkuun loppuun saakka. – Monilla yrittäjillä yöunet ovat menneet. Onhan tämä tosi vaikea tilanne, Poutala huokaa. Hänellä itselläänkin on kaksi lasta ja kolmas tulossa. Mika Poutala ei ole kuitenkaan murehtinut toimeentuloaan, vaan on pyrkinyt tekemään sen, minkä voi. Joka aamupäivä hän menee kodin lähellä olevaan työtilaan miettimään uusia ideoita tulojen hankkimiseksi. Loppupäivän hän viettää perheensä kanssa. Katastrofitilannetta ei vielä ole, sillä yrityksen kassassa on sen verran rahaa, että sillä pärjää jonkin aikaa. Tulot ovat romahtaneet kuitenkin niin paljon, että Poutalakin on hakenut valtiolta avustuksia. Hyvä tilaisuus kokeilla uutta – En ole kokenut ollenkaan epätoivoa tai pelkoa. Olen ajatellut, että tämä on mielenkiintoinen haaste, kun pitää miettiä uusia palveluja, Mika Poutala sanoo. Monipuolinen yrittäjä on tehnyt aiempaa enemmän video- ja valokuvauskeikkoja. Par- teksti Elina Kirkkomäki // kuva Mika Poutalan arkisto Muun muassa kouluvierailuja tekevä Mika Poutala uskoo, että uudet toimintaideat ja yhteistyö auttavat yrittäjiä pääsemään koronakriisin yli. haillaan kokeilussa on verkkokurssien pitäminen. – Nyt on hyvä tilaisuus kokeilla sitä. Jatkui tämä tilanne pitkään tai ei, viestintä ja viestin perille saaminen tulee meille yhä tärkeämmäksi. Teen ehkä verkkokurssien tekemisestäkin vielä oman verkkokurssin. Poutala pitää nykytilannetta hyvänä mahdollisuutena kehittää uusia taitoja. – Nyt on aivan mahtava aika kokeilla sellaisia asioita, joihin ei ole ollut aikaa tai joita ei ole uskaltanut aiemmin kokeilla. Tämä aika kannattaakin hyödyntää ja käyttää hyvin. 11

teksti Elina Kirkkomäki // kuvat Jouni Junkkilan arkisto ja Shutterstock TALOUDEN ASIANTUNTIJA KEHOTTAA ”PIDÄ VARASI ja luota Jumalaan” Koronapandemia on iskenyt lujaa Suomen talouteen. Rahoitusalalla toimiva Jouni Junkkila ei näe kuitenkaan syytä paniikkiin. K oronapandemian vaikutus Suomen talouteen on karua katseltavaa. Pörssikurssit ovat romahtaneet, sadat tuhannet suomalaiset joutuneet yt-neuvottelujen piiriin, eikä yritysten selviämisestä kriisin yli ole varmuutta. – Myöhemmin nähdään, miten tämä vaikuttaa reaalitalouteen ja millainen taantuma tai lama tästä tulee, Springvest-rahoitusyhtiön perustaja Jouni Junkkila sanoo. Hänen mukaansa Suomi saattaa kuitenkin selvitä pandemian vaikutuksista muita maita paremmin, koska terveydenhuoltojärjestelmä on toimiva ja maan huoltovarmuusvarasto huipputasoa. Toisten epäonni on toisten onni Kaikille firmoille koronakriisi ei ole katastrofi, vaan toiset voivat myös hyötyä tilanteesta. 12 teen hyödykseen ja sijoittavat aiempaa halvempiin pörssiosakkeisiin. Säästöt auttavat pahimman yli Koronapandemia on sekoittanut monien ihmisten talouden. – Tästä kuitenkin selvitään omilla toimilla ja Jumalan avulla, Jouni Junkkila rohkaisee. – Historia osoittaa, että suurimmat varallisuudenjaot ovat tapahtuneet yleensä kriisien ja lamojen aikana, Junkkila muistuttaa. Springvest on rahoittanut yrityksiä, jotka ovat muun muassa kehittämässä tehokasta hoitomuotoa syöpään sekä pikatestiä koronaviruksen diagnosointiin. Testit ovat nyt haluttua tavaraa ja sijoittajat luottavat yritykseen. Myös jotkut yksittäiset sijoittajat käyttävät kriisitilan- Koronakriisi ei vaadi toimenpiteitä ainoastaan yrityksiltä. Lomautukset ja työttömyys laittavat myös monen perheen arvioimaan uudelleen omaa talouttaan. Jouni Junkkila neuvoo tarkistamaan ensimmäiseksi sen, mihin rahaa kulutetaan, ja nipistämään kaikesta ylimääräisestä. Nyt jos koskaan olisi käyttöä säästöillä. Kaikilla taloudellista puskuria ei kuitenkaan ole. – Tilanteesta kannattaa oppia. Yllättäviä kriisejä, kuten työttömäksi jäämistä varten olisi hyvä olla säästöjä, joilla pärjää hätätapauksessa jopa puoli vuotta, Junkkila pohtii. Samalla kun toiset joutuvat vähentämään kulutustaan, kan-

nattaa niiden, joilla on varaa, tukea maan talouden pyörimistä kuluttamalla. – Jos työpaikka on turvattu ja kaikki hyvin, silloin on tärkeää käyttää palveluja. Talous tarvitsee nyt sitä. Ei valtaa pelolle Jouni Junkkilakin on joutunut miettimään, miten vakava tilanne olisi, jos hänellä ei olisi töitä. Miehellä on neljä lasta, ja vaimo on ollut kotona heidän kanssaan. Burn outin ja vaikeiden vaiheiden läpikäyminen on kuitenkin opettanut Junkkilaa luottamaan Jumalan huolenpitoon. – Kun kaikki on viety, jäljellä on usko Jumalaan. Junkkilan mukaan lopulta vain hän pystyy auttamaan ihmistä. Ja Raamattu vakuuttaa, että kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat Kristuksessa. Talousasiantuntijan mukaan pelolle ei kannata antaa valtaa, sillä se lamauttaa. Sen sijaan Junkkila siteeraa Raamattua ja rohkaisee ”ojentautumaan sen mukaan, mitä ei näy”. – Vaikka nyt näemme ympärillämme pimeyttä, pelkoa ja vaikeita tilanteita, meidän pitää mennä uskossa eteenpäin ja katsoa siihen, mikä ei ole näkyväistä. Meillä jokaisella on tarkoitus ja tehtävä maan päällä. 13

teksti Leevi Launonen // kuvat Minna Korpela ja Shutterstock TURVALLISESSA KODISSA ITSE KASVANUT JOUNI KORPELA: ”Lapsiperheet tarvitsevat nyt tukea” Lastensuojelun ammattilainen on eniten huolissaan niistä perheistä, joiden vanhemmat ovat hiljaa eivätkä vaadi mitään. J ouni Korpela vietti lapsuutensa pienessä maalaispitäjässä Soinissa. Viisilapsisen perheen vanhemmille luottamus Jumalaan oli koko elämän perusta. Turvallinen usko välittyi kodin pääomana myös kaikille lapsille. – Tiedän, että vieläkin vanhemmat siunaavat meidät aikuistuneet lapsensa aamuisin nimeltä mainiten, Korpela sanoo kiitollisena. Nyt Jouni Korpelalla on jo oma perhe, johon kuuluu vaimon lisäksi kolme pientä tytärtä. Lastensuojelun tilanneku14 van työssään päivittäin kohtaava mies tietää, mitä kodin tunneilmapiiri merkitsee ja miten vanhempien arvomaailma siihen vaikuttaa. – Usko tuo perusturvan myös oman perheeni elämään, Korpela toteaa. – Vaikka mitä tahansa tulisi vastaan, on hyvä tietää, että elämässä on ihmistä korkeampi voima, elävä Jumala, jonka puoleen voi rukouksessa aina kääntyä. Se tuo levollisuutta, joka heijastuu perheeseen ja kantaa myös työelämään. Työura lastensuojelussa Turvallisen lapsuuden itse elänyt Jouni Korpela on ohjautunut työurallaan auttamaan turvattomia lapsia. Amk-sosionomilta on vierähtänyt sosiaalialalla lastensuojelun parissa lähes 20 vuotta. Pienen lastensuojeluyksikön lisäksi hän on toiminut muun muassa suuressa sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavassa yrityksessä lastensuojelun laitospalvelujen operatiivisena johtajana. Viime marraskuussa Jouni Korpela perusti kolmen muun sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen kanssa uuden yksityisen

palveluntuottajayrityksen, Kotico Oy:n. Se työllistää 20 ihmistä. – Meillä on kaksi lastensuojeluyksikköä ja perhekuntoutusyksikkö Seinäjoella. Lastensuojelun erityisyksiköissä asuu haastavasti käyttäytyviä lapsia ja nuoria, ja sen yhteydessä toimii myös Seinäjoen kaupungin opetusryhmä. Tänä keväänä toimintansa aloittaneeseen perhekuntoutusyksikköön voi tulla hakemaan tukea myös kokonainen perhe, Korpela kertoo. Koronan jälkeen sosiaalinen kriisi Jouni Korpela elää päivittäin keskellä suomalaisten lapsiperheiden arkea – myös sen kahtiajakoa hyvin ja huonosti pärjääviin. – En ole ensisijaisesti huolissani niistä vanhemmista, jotka esimerkiksi sosiaalisessa mediassa vaativat lisää resurssia opetukseen, vaan niistä lapsista, joiden vanhemmat ovat hiljaa. Jos lasten pahoinvointi ei tule näkyviin, myös tuen kohdentaminen on vaikeaa, Korpela sanoo. Hän kantaa huolta siitä, että nyt kun lasten ja nuorten arkea tukevat perustoiminnot ovat koronan takia tauolla, monet heistä ovat suuressa syrjäytymisvaarassa. – Terveydellisen kriisin jälkeen meillä saattaakin olla edessä sosiaalinen kriisi. Se voi laukaista perheessä sellaiset ongelmat, että lapsi joudutaan sijoittamaan kodin ulkopuolelle. Koronan myötä lastensuojeluilmoitusten määrä on yllättäen laskenut. Korpela pitää sitä huolestuttavana merkkinä. Se voi kertoa siitä, että ongelmat ovat vielä auttajilta piilossa. – Mikään ei korvaa sitä tunnetta, kun saa tukea lapsia ja heidän perheitään ruohonjuuritasolla, Jouni Korpela sanoo. ”Kaikki lähtee kohtaamisesta” Lastensuojelussa tiedetään, että monilta perheiltä puuttuu luonnollinen tukiverkosto, joka voisi kannatella vaikeissa tilanteissa. Korpela on oppinut, että tuen rakentamisessa kohtaamisen ja luottamuksen merkitys on ratkaiseva asia. – Meillä lastensuojelussa kaikki lähtee aidosta kohtaamisesta, oli lapsen, nuoren tai perheen tausta millainen tahansa. Jos ihminen ei tule aidosti kohdatuksi, hyvistä menetelmistäkään ei ole apua. Oireilevien lasten kohdalla ensimmäinen toimenpide on usein vuorokausirytmin kuntoon laittaminen. Sen jälkeen tulevat terapiat sekä yhteistyö koulun ja muiden toimijoiden kanssa. Korpela on huomannut, että talouden haasteet näkyvät kunnissa kovina säästöpaineina, ja silloin ei-pakollisia palveluja usein karsitaan. – Tässä tilanteessa seurakunnilla on hyvät mahdollisuudet olla tukemassa suomalaisia lapsiperheitä. Niillä onkin monia hienoja tukimuotoja, kuten ruokajakelu, koulupalvelu, perhetyö sekä laaja lapsi- ja nuorisotyö. Korpelan mukaan vanhempien arvomaailma vaikuttaa paljon lapsen kehitykseen ja myös yhteistyön sujumiseen. – Kun lapsen vanhemmat ja tukitahot vetävät yhteistä köyttä, päästään aina lapsen hyvinvoinnin kannalta parempiin lopputuloksiin. 15

teksti Pekka Perho // kuvat Tommi Merivirta ja Shutterstock Askeleet Jumalan yhteyteen Pekka Perho M aamme turvallisuus on viime aikoina ollut uhattuna ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. Päättäjät ovat tehneet parhaansa pelastaakseen kansan terveyden, talouden ja tulevaisuuden. Koulut ja ravintolat suljettiin, isot kokoontumiset kiellettiin ja monia toimintoja jouduttiin rajoittamaan. Suomalaisten elämä muuttui hetkessä. Muutoksen keskellä jotkut etsivät lohtua liikunnasta, toiset alkoholista – tai siitä, etteivät itse ole vielä sairastuneet. Kristittyjen turva on Jumalassa, todellisuudessa, joka ei hor- ju elämän haasteiden keskellä. Jos talous ja terveys järkkyvät, kristitty kokee huolta siinä missä kuka tahansa muukin. Mutta hän ei ole myrskyssä yksin. Hän luottaa siihen, että Jumala tukee häntä vaikeuksien keskellä. Tietoisuus Jumalan läsnäolosta antaa toivon paremmasta ja rohkeuden etsiä uusia toimintatapoja myös haasteellisessa tilanteessa. Mitä uskoontulo tarkoittaa?  Kristinuskon sanoma on yksinkertainen: Jumala rakasti sinua ja minua niin paljon, että hän antoi oman Poikansa meidän puolestamme. Jeesus sovitti ristillä syntimme ja poisti kaikki ihmisen ja Jumalan välillä olevat esteet. Jeesuksen elämä, ristinkuolema ja ylösnousemus ovat kristinuskon ja pelastuksen ydin. www.tuleuskoon.fi Raamattuun on kirjoitettu: ”Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra, ja sydämessäsi uskot, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, olet pelastuva” (Room. 10:9). Uskovaksi tuleminen tarkoittaa sitä, että (1) uskon Jeesuksen olevan Jumalan Poika, (2) uskon hänen kuolleen myös minun puolestani, (3) uskon, että hän nousi kuolleista ja (4) haluan, että Jeesus on minunkin Herrani. Uskoontulossa on kyse henkilökohtaisesta päätöksestä, jossa ihminen sanoo: ”Tästä eteenpäin Jeesuksella on valta elämässäni. Hän on se, joka hallitsee, johtaa ja ohjaa elämääni. Hän on minun Herrani ja turvani.” Kun annat elämäsi ohjat Jeesukselle, annat itsesi parhaisiin käsiin. Saat syntisi anteeksi ja voit jättää huolesi taivaallisen Isän kannettavaksi. Hän on luvannut olla kanssasi aina. Rukous Jos haluat tulla uskoon, rukoile tämä yksinkertainen rukous: ”Rakas Jeesus, kiitos että kuolit puolestani. Anna syntini anteeksi. Uskon, että sinä heräsit kuolleista. Luovutan elämäni sinulle. Haluan, että sinä Jeesus olet minun Herrani. Aamen.” Jos rukoilit tämän rukouksen koko sydämestäsi, Jumala kuuli sen ja antoi syntisi anteeksi. Lisää tietoa uskoon tulemisesta saat vierailemalla verkkosivustolla www.tuleuskoon.fi.