TS-1 2020 WEB

TEKNILLINEN SUOSITUS 2020 TS-1 Kondenssiperiaatteisen öljylämmityslaitteiston rakentaminen

TEKNILLINEN SUOSITUS 2020 TS-1 Kondenssiperiaatteisen öljylämmityslaitteiston rakentaminen HELSINKI 2020

JOHDANTO Tässä suosituksessa annetaan laitetoteutus- ja työtapaohjeet energiatehokkaan ja vähäpäästöisen bioöljylämmityksen rakentamiseen teholuokaltaan alle 400 kW:n ja varastointitilavuudeltaan alle 10 tonnin uudisrakennuskohteissa. Suositusta voi soveltuvilta osiltaan noudattaa olemassa olevien kohteiden kunnostuksissa ja harkinnan mukaan myös mainittua suuremmissa kohteissa. Suositus on yleisluonteinen, eikä siinä käsitellä yksittäisten laitetyyppien asentamista. Tarkemmat ohjeet antaa aina kyseisen laitteen toimittaja. Uuden, käyttöön otettavan poltin/kattila -yhdistelmän tulee täyttää EU-direktiivin 813/2013 asettamat vaatimukset. Jotta nämä toteutuvat, on hyvän palamistapahtuman lisäksi kiinnitettävä erityinen huomio myös lämmön siirtymiseen lämmitysverkoston veteen. Tehokkaimmat lämmityskattilat hyödyntävät savukaasuihin sitoutunutta latenttia lämpöä siirtämällä sen lämmönjakojärjestelmään. Näissä laitteistoista poistuvien savukaasujen lämpötila on alentunut kastepistelämpötilan alapuolelle. Lämpötilan alentuessa savukaasuista lauhtuu runsaasti vettä. Tämän vuoksi on kiinnitettävä erityistä huomiota kattilan materiaaleihin ja rakenteisiin. Kondenssikattiloiden hormiratkaisuja käsitellään Lämmitysenergia Yhdistyksen julkaisemassa teknillisessä suosituksessa TS-11; ”Kondenssikattiloiden hormit ja kondenssiveden käsittely”. Kondenssikattilalaitteistojen erityispiirteistä johtuen koko järjestelmä on suunniteltava ja toteutettava alkaen polttonesteen varastoinnista aina hormirakenteisiin ulottuvana kokonaisuutena, laitteiden keskinäinen yhteensopivuus huomioiden. Nykyiset kondenssikattilat ovat yleensä ulkomitoiltaan pienen vesitilavuutensa ansiosta vastaavan tehoisia tavanomaisia kattiloita huomattavasti pienempiä. Niiden yhteydessä tarvitaan yleensä erillinen käyttövesi- tai yhdistelmävaraaja. Sopivan tyyppisen varaajan valinnalla mahdollistetaan myös hybridijärjestelmän rakentaminen, esimerkiksi lämpöpumppu- tai aurinkolämmityslaitteiston liittäminen samaan lämmitysjärjestelmään. Suosituksen soveltamisohjeita antaa tarvittaessa Lämmitysenergia Yhdistys ry. Helsinki, huhtikuussa 2020 LÄMMITYSENERGIA YHDISTYS RY 4 T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 02 0 • T S -1

SISÄLLYSLUETTELO 1. SUOSITUKSEN ALUKSI...........................................................................................7 1.1 Mitä palamisessa tapahtuu............................................................................7 1.2 Kondenssilämmityslaitteiston pääosat...........................................................7 1.3 Kondenssikattiloiden yleisiä vaatimuksia.......................................................8 1.4 Yleistä kondenssilämmityslaitteistojen öljysäiliöistä......................................8 2. KONDENSSIKATTILATYYPIT..................................................................................9 2.1 Yleistä.............................................................................................................9 2.2 Lämmitysyksikkötyyppiset kondenssikattilat.................................................9 2.3 Moduloivasäätöiset kattilat.............................................................................9 2.4 Lauhteen neutralointi......................................................................................9 3. KONDENSSIKATTILAN LAITTEET JA VARUSTEET............................................10 3.1 Öljypolttimet.................................................................................................10 3.2 Savuhormitarvikkeet.....................................................................................11 3.3 Öljyjärjestelmän tarvikkeet...........................................................................11 4. KONDENSSILÄMMITYSLAITTEISTOJEN ASENTAMINEN.................................12 4.1 Yleistä...........................................................................................................12 4.2 Öljysäiliön yleiset sijoitusperiaatteet.............................................................13 4.3 Muovisäiliöiden asennus..............................................................................13 5. PALAMISEN ASIANMUKAISUUDEN SELVITTÄMINEN.......................................22 5.1 Lämmitystekniikan mittauslaitteet ja muut tarvikkeet..................................22 5.2 Poltinten suoritusarvot.................................................................................22 6. ÖLJYPOLTTIMEN ASENTAMINEN........................................................................23 7. LÄMMITYKSEN SÄÄTÖJÄRJESTELMÄT.............................................................24 7.1 Tilojen lämmityksen säätö............................................................................24 7.2 Käyttöveden lämpötilan säätö......................................................................24 7.3 Lämmönjakojärjestelmät..............................................................................25 7.4 Lämmitysverkoston paisunta- ja paineenpito..............................................25 7.5 Huonekohtainen säätö.................................................................................27 7.6 Termostaattiset patteriventtiilit.....................................................................27 7.7 Lämmitysverkoston suojaus ylilämmöltä.....................................................27 7.8 Säätöjärjestelmien lisävarusteet...................................................................27 T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 02 0 • T S -1 5

8. PALOTEKNINEN SIJOITTAMINEN........................................................................28 8.1 Osastointi.....................................................................................................28 8.2 Öljysäiliö kattilahuoneessa...........................................................................28 9. PALAMISILMAN TULO JA SAVUKAASUJEN POISTO........................................29 9.1 Palamisilma polttimelle.................................................................................29 9.2 Kondenssikattilan savuhormin rakenteet.....................................................29 10. SÄHKÖASENNUKSET...........................................................................................31 10.1 Yleistä...........................................................................................................31 10.2 Laitejärjestelmien varustus...........................................................................31 10.3 Varalämmityslaitteen asentaminen...............................................................32 10.4 Kondenssikattilayksikön sähkökytkentä......................................................32 11. KOESTUKSET JA KÄYTTÖÖNOTTO....................................................................33 11.1 Öljyputkiston koestus...................................................................................33 11.2 Lämmitysjärjestelmän täyttäminen...............................................................33 11.3 Käynnistys....................................................................................................33 11.4 Palamisilmamäärän tarkistus käynnistyksessä............................................34 11.5 Polttimen säätö ja tavoitearvot.....................................................................34 11.6 Säädinten asetteluarvot ja laitteiden toimintojen koestukset.......................35 11.7 Laitteiston luovutus työn teettäjälle..............................................................35 11.8 Käytön opastus............................................................................................36 12. VIRANOMAISTARKASTUKSET.............................................................................37 LÄMMITYSENERGIA YHDISTYS / SUOMEN LÄMMITYSTIETO OY puhelin: 010 617 7410 sähköposti: toimisto@ley.fi verkkosivut: ley.fi Suosituksen piirissä olevien, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin öljy lämmitysalan ja kaasualan asennus- huolto- ja tarkastusliikkeiden yhteys- ja palvelutiedot ovat yhdistyksen verkkosivuilla ley.fi kohdassa urakoitsijahaku. https://tukes.fi/asiointi/rekisterit-ja-patevyydet 6 T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 02 0 • T S -1

1. SUOSITUKSEN ALUKSI 1.1 Mitä palamisessa tapahtuu Lämmitysöljyt ovat hiilivetyjä. Hiilen palamistuloksena muodostuu hiilidioksidia CO2 ja vedyn palamistuloksena vettä H2O. Vesi sitoo palamistapahtumasta höyrystymislämpöenergiana n. 2 260 kJ/kg vettä. Kun savukaasut jäähdytetään kattilan lämmönsiirron avulla, saadaan suuri osa höyrystymislämmön energiasisällöstä hyödyksi. Puhtaan palamistapahtuman aikaansaamiseksi on polttokammiossa oltava riittävän korkea lämpötila. Tässä vaiheessa lämpö siirtyy pääosin säteilemällä. Seuraavassa vaiheessa lämpöä siirtyy kattilaveteen johtumisen avulla kattilan konvektio-osassa, jossa savukaasujen lämpötila on perinteisen kattilan tapaan vielä korkea. Seuraavaksi savukaasut ohjataan kattilan lauhdutinosaan, jossa lämpö siirtyy johtumalla. Tässä savukaasuissa oleva vesi kondensoituu ja lämpö siirtyy kattilaveteen. Lopuksi savukaasuista tuleva lauhdevesi ohjataan hallitusti viemäriin, tarvittaessa neutraloituna. Tehokkaan lämmön talteenoton lisäksi kondenssikattilan matalasta toimintalämpötilasta johtuen ovat sen vaipan lämpöhäviöt yleensä tavallista kattilaa alhaisemmat. Laitteiston kokonaishyötysuhde on tämänkin ominaisuuden ansiosta tavallisia kattiloita parempi. 1.2 Kondenssilämmityslaitteiston pääosat Kondenssilämmityslaitteiston pääosat ovat öljysäiliö varusteineen, öljyputkisto varusteineen, kattilalaitteisto polttimineen ja säätölaitteineen, käyttövesi- tai yhdistelmävaraaja ja savuhormi. Laitteisto suunnitellaan ja sen osat valitaan ottaen huomioon kondensoivan toiminnan erityisvaatimukset. Laitteiston suunnittelussa on varmistettava osien keskinäinen yhteensopivuus. T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 02 0 • T S -1 7

1.3 Kondenssikattiloiden yleisiä vaatimuksia Öljylämmitysjärjestelmän öljysäiliöiden, kattiloiden ja poltinten on oltava CE-merkittyjä ja niillä on oltava valmistajan antama EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus. Kattiloiden hyötysuhteiden on täytettävä lainsäädäntöön perustuvat vaatimukset. Öljy- tai kaasukäyttöisten lämminvesikattiloiden hyötysuhdevaatimukset ja testausmenettelyt annetaan EU-direktiivissä 813/2013. 1.4 Yleistä kondenssilämmityslaitteistojen öljysäiliöistä Kondenssilämmityslaitteistojen öljysäiliöt ovat tavallisimmin maanpäällisiä muovisäiliöitä. Varastointimäärän suuretessa, esimerkiksi teollisuudessa tai maataloudessa, soveltuvat käyttöön hyvin maanpäälliset terässäiliöt. Suosituksen laitteistojen muovisäiliöt ovat katettuun tilaan asennettavaksi tarkoitettuja, hyväksytyn tarkastuslaitoksen rakennetarkastamia säiliöitä. Säiliöiden on oltava CE-merkittyjä. Terässäiliöiden tulee olla niitä koskevien rakennestandardien mukaisesti valmistettuja. Muovisäiliöiden tilavuudet ovat tyypillisesti 600…3 000 litraa. Ne voivat olla yksittäin asennettuja tai erilaisiksi kokonaisuuksiksi yhdistettyjä. Sopiva öljyn varastointitilavuus määritetään kohdekohtaisesti. Ellei erityisistä syistä muuta ilmene, voidaan pientalossa toimitusjoustavuuden perusteella pitää säiliön suositeltavana vähimmäistilavuutena 1 200…1 500 litraa. Varastointitilavuutta harkittaessa on otettava huomioon käytettävän nestemäisen polttoaineen varastointikestävyys kemiallisen stabiliteetin ja orgaanisen säilyvyyden kannalta. Jos kondenssikattilaan yhdistetään muita lämmöntuottolaitteita, kuten esimerkiksi lämpöpumppu, voi muodostuneessa hybridijärjestelmässä öljyn vuosikulutus olla verrattain pieni. Tästä johtuen esimerkiksi pientaloon voisi hyvin soveltua yleisesti suositeltua pienempikin säiliötilavuus, mutta pienten öljymäärien toimituksen mahdolliset lisäkustannukset on syytä ottaa huomioon. Öljysäiliön valinta on suositeltavaa perustaa kohdekohtaisiin seikkoihin. 8 T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 02 0 • T S -1

2. KONDENSSIKATTILATYYPIT 2.1 Yleistä Tämän suosituksen tarkoittamat kattilat voivat olla kokonaisuudessaan kondenssikattiloiksi suunniteltuja. Kaikissa tapauksissa on suunnittelussa otettava huomioon kondensoivan toiminnan edellyttämät erityisseikat. 2.2 Lämmitysyksikkötyyppiset kondenssikattilat Teollisesti valmistettu lämmitysyksikkö sisältää lämmönsiirto-osat ja toiminnan ohjaus- ja säätölaitteet kokonaisuudeksi rakennettuna. Lämmitysyksiköissä on yleensä poltinlaitteisto yhdistettynä, mutta se voi olla myös erikseen hankittavana laitteena. Molempien laitteiden valmistusasiakirjoissa on oltava maininta kyseisten laitteiden yhteensopivuudesta. 2.3 Moduloivasäätöiset kattilat Pientaloluokkaa suurempiin kohteisiin hyvin soveltuvia ovat moduloivat kondenssikattilat. Näissä kattilan lämmöntuotto säätyy automatiikan ohjaamana tehontarpeen mukaan suuremmaksi tai pienemmäksi. Modulointialue voi olla alueella 50…100 % kokonaistehosta. Moduloivasäätöiset kattilat soveltuvat erityisen hyvin toimintaan esimerkiksi ilma-vesilämpöpumppujen kanssa. Tällöin molemmista lämmönlähteistä saadaan käyttöön niiden parhaat tehoalueet ylikuormittamatta tarpeettomasti kumpaakaan laitetta. 2.4 Lauhteen neutralointi Kondenssikattilan rakenteesta riippumatta toiminnassa syntyvä lauhdevesi on neutraloitava tai sen neutraalius varmistettava ennen viemäriin laskemista. Neutralointilaitteet voivat olla joko kattilan rakenteen osina tai erillisinä varusteina rakenteeseen liitetyt. Kondenssikattilan lauhdevesien neutralointia käsitellään Teknillisessä suosituksessa TS 11. T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 02 0 • T S -1 9

3. KONDENSSIKATTILAN LAITTEET JA VARUSTEET 3.1 Öljypolttimet Kondenssikattilan öljypolttimet voivat olla erillisinä laitteina toimitettavia kattilavalmistajan testaamia ja niiden tulee täyttää EU asetuksen 813/2013 vaatimukset tai kondenssikattilayksikköön laitevalmistajan integroimia. Erillisinä laitteina toimitettavien öljypolttimien, samoin kuin kondenssikattilayksikköihin integroitujen poltinten on oltava CE-hyväksyttyjä, joten niiden on oltava seuraavien standardien ja normatiivisten asiakirjojen mukaisia: Sähkömagneettinen yhteensopivuus 2004/108/EC, Pienjännitedirektiivi 2006/95/EC, Koneturvallisuusdirektiivi 2006/42/EC ja hyötysuhdedirektiivi 92/42/EEC sekä EU direktiivi 2009/125/EC. Kondenssikattilayksiköiden tulee olla kokonaisuudessaan mainittujen normien mukaisia. Laitteiden valmistajat vastaavat tuotteidensa säännöstenmukaisuudesta. Laitteen toimitusasiakirjoissa on oltava valmistajan antama EU-vaatimusten mukaisuusvakuutus, josta asianmukaiset hyväksynnät käyvät selville. Valmistajan tulee määritellä kattilalle soveltuvat savukanavatyypit sekä ns. hyväksytyt valmistajat niille. 10 T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 02 0 • T S -1

3.2 Savuhormitarvikkeet Kondenssikattiloiden savuhormeissa käytettävien tarvikkeiden on oltava savukaasujen ja kaasuista lauhtuvan veden vaikutusta kestävistä materiaaleista valmistettuja. Teollisesti valmistetuissa hormielementeissä on oltava valmistajan kiinnittämä, hormin vaatimustenmukaisuuden osoittava tyyppikilpi ja valmistajan tulee määritellä kattilalle soveltuvat savukanavatyypit sekä ns. hyväksytyt valmistajat niille. Savuhormien rakennetta käsitellään tämän suosituksen kohdassa 9.2 sivulla 29 ja teknillisessä suosituksessa TS 11. 3.3 Öljyjärjestelmän tarvikkeet Tämän suosituksen tarkoittamien laitteistojen öljyjärjestelmien materiaalien ja tarvikkeiden valinnassa on otettava huomioon käytettävän öljytuotteen vaikutukset. Öljysäiliön ja polttimen väliset siirtoputkistot toteutetaan suodattavan kiertolaitteen avulla yksiputkiperiaatteisina. Öljynsiirtoputkistoon asennettavan laponestoventtiilin on oltava kohteen putkiston ja virtauskapasiteetin mukaan mitoitettu. T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 02 0 • T S -1 11

4. KONDENSSILÄMMITYS LAITTEISTOJEN ASENTAMINEN 4.1 Yleistä Lämmitysöljyt luetaan vaarallisiin kemikaaleihin. Niiden varastoinnissa, laitteistojen asentamisessa ja käytössä on noudatettava kemikaaliturvallisuuslakia (390/2005) ja siihen perustuvia säädöksiä. Kemikaaliturvallisuuslakia ja öljylämmityslaitteistoja koskevien säädösten noudattamista valvoviksi viranomaisiksi on kemikaaliturvallisuuslaissa (§ 115) määrätty Turvallisuus ja kemikaalivirasto TUKES ja paikallinen pelastusviranomainen (paloviranomainen). Öljylämmityslaitteistojen asentamiseen on oikeutettu vain Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin hyväksymä ja rekisteröimä liike. Asennustoiminnan edellytyksistä säädetään valtioneuvoston asetuksessa hyväksytyistä liikkeistä 558/2012. Kemikaaliturvallisuuslakiin perustuen tulee asennuksissa ottaa huomioon lainsäädännön vaatimusten ohella myös toimialan antamat suositukset. Laitteistojen asentamisessa ja varustelussa noudatetaan kauppa- ja teollisuusministeriön öljylämmityslaitteistoista antamaa päätöstä 314/1985. Kattiloiden ja säiliöiden sijoittamisessa noudatetaan Ympäristöministeriön asetusta rakennusten paloturvallisuudesta 847/2017. Alle 10 tonnin varastointikohteiden öljylämmityslaitteistojen tarkastuksiin liittyvistä velvoitteista säädetään valtioneuvoston asetuksessa vaarallisten kemikaalien varastoinnin valvonnasta 685/2012. Säännösten tulkintoja ja soveltamisohjeita käsitellään Lämmitysenergia Yhdistyksen julkaisemassa teknillisessä suosituksessa TS-6. Kohdekohtaisesti otetaan huomioon laitteistoja koskevat paikkakuntakohtaiset ympäristömääräykset ja niissä asetetut rajoitukset. 12 T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 02 0 • T S -1

4.2 Öljysäiliön yleiset sijoitusperiaatteet Suosituksen mukaisissa laitteistoissa öljysäiliö voidaan sijoittaa rakennuksen sisätiloihin tai muuhun katettuun tilaan. Rakennuksessa säiliö voi olla joko erillisessä palo-osastoidussa öljysäiliötilassa tai lämmityskattilan kanssa yhteisessä palo-osastoidussa teknisessä tilassa. Tällöin öljyn määrä saa olla enintään 3 000 litraa. Saatavissa on myös rakennuksen ulkopuolelle ilman suojarakenteita asennettaviksi tarkoitettuja muovisia rakennetarkastettuja säiliöitä. Näissä suoja-allas ja säiliö varusteineen muodostavat käyttövalmiin kokonaisuuden ja asennuskohteessa on tarpeen asentaa vain öljyn imuputki säiliöltä polttimelle. Myös näitä säiliöitä koskee CE-merkintävaatimus. Säiliön sijoittamisessa on otettava huomioon ultraviolettisäteilyn öljyä vahingoittava vaikutus. Öljy onkin suositeltavaa säilyttää valolta suojatussa tilassa. Nestemäisten polttoaineiden säilytyksessä on myös otettava huomioon säilytyslämpötilan vaikutus käytettävyyteen. Säiliön sijoittamisessa maan alle on otettava huomioon sijoitusta ja säiliön rakennetta koskevat erityisvaatimukset. Maanalaisen säiliön on oltava kaksivaippainen. Seinämien väliseen tilaan mahdollisesti päässeitä vuotoja tulee voida valvoa. Säiliö voi olla yksivaippainen, jos se on varustettu vuotojen hallinnan kannalta vastaavan tasoisella järjestelmällä, jolla vuodot voidaan havaita ja kerätä. (VNA 856/12, § 56) 4.3 Muovisäiliöiden asennus 4.3.1 Yleistä Muovisilla, katettuun tilaan asennettavaksi tarkoitetuilla säiliöillä on oltava säännösten edellyttämä rakennehyväksyntä. Hyväksymismerkintä on kiinnitetty säiliön vaipan yläosaan. T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 02 0 • T S -1 13

Säiliöitä on saatavissa tilavuudeltaan 750, 900, 1 000, 1 100, 1 500, 2 000 ja 3 000 litraa. Muoviset säiliöt ovat yleensä asennettavissa yksittäin tai rivisäiliöiksi. Säiliön toimitusvarusteisiin kuuluvat yleensä ilmaputken ja täyttöputken säiliöön tulevat osat ja yhdyskappaleet paikalla rakennettavan täyttöputken ja ilmaputken liittämiseen, imu/paluuputken liitäntä pikasulkuventtiileineen ja ylitäytönestimen antureineen, täyttöputken liitinnippa kansineen sekä ilmaputken suuaukon suojahattu. Säiliön asennusvarusteiden on oltava kyseisen säiliön toimitukseen kuuluvat ja asennustapaa vastaavat. Säiliö tai säiliöt sijoitetaan säännösten edellyttämään suoja-altaaseen. Muovisäiliöiden toimituksiin sisältyy yleensä vaatimukset täyttävä metallirakenteinen allas tai muuhun tilaan kuin kattilahuoneeseen soveltuva muovinen suoja-allas. Suoja-altaan voi tehdä myös asennuspaikalla, esimerkiksi muodostamalla säiliötilan alaosan rakenteesta nestetiivis allas. Altaan vapaan tilavuuden on oltava KTMp 314/1985 mukaan 20 % suurimman suoja-altaassa olevan säiliön tilavuudesta. Usean paikkakunnan ympäristönsuojeluvaatimukset edellyttävät suojaaltaan vapaaksi tilavuudeksi 110 % suoja-altaassa olevan säiliön tilavuudesta. Suoja-allasta koskevat vaatimukset kussakin tapauksessa tulee selvittää ennen säiliöiden asentamista. Metallisen suoja-altaan ja lattian väliin asennetaan muovinen tuuletusmatto edistämään ilmankiertoa ja estämään suoja-altaan alle mahdollisesti tiivistyvän kosteuden aiheuttama metallin syöpyminen. Säiliön ja sen varusteiden asennustyön saa tehdä vain Tukesin hyväksymä ja rekisteröimä öljylämmitysalan liike. 4.3.2 Öljyn imuputki polttimelle Muovisäiliöiden toimitusvarusteisiin kuuluvan, säiliön sisäpuolelle tulevan imuletkun pituus tarkistetaan asennusohjeen mukaiseksi. Muovisäiliön toimitukseen kuuluva imu/paluu/pikasulkuventtiiliyhdistelmä asennetaan sille tarkoitettuun säiliön yhteeseen. Yksiputkijärjestelmän asennuksessa tulpataan venttiilissä oleva paluuputken liitäntäyhde. 14 T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 02 0 • T S -1

Öljysäiliön ja polttimen välinen imuputki mitoitetaan imukorkeuden, putkipituuden, öljypumpun kapasiteetin ja putkistoon asennettavan yksiputkikiertolaitteen ohjeen mukaisesti. Imuputki kiinnitetään seinä- ja kattopintoihin muovisilla putkenpidikkeillä tai kupariputken kiinnittämiseen tarkoitetuilla ruuvikiristeisillä metallikiinnikkeillä. Taivutukset tehdään putkentaivuttimella tai valitun työmenetelmän mukaisin osin. Näkyviin jäävissä liitoksissa voidaan käyttää puserrusliittimiä tai puristusliittimiä. Puristusliittimen liitososissa käytetään öljynkestäviä tiivisterenkaita. Rakenteisiin mahdollisesti jäävät liitokset tehdään kovajuotoksin. 4.3.3 Muovisäiliön toimitukseen kuuluvien varusteiden asennus Säiliön toimitukseen kuuluvien ilmaputkiston ja täyttöputkiston osien sekä imuputkiston kokoamisessa noudatetaan säiliön toimittajan asennusohjetta. Oikein asennettu ja mitoitettu imuputkisto varmistaa rivisäiliöasennuksissa säiliöiden öljynpintojen pysymisen käytön aikana keskenään samalla tasolla. Rivisäiliöiden täyttöputkistojen on oltava valmistajan ohjeiden mukaisia. Asennuksessa varmistetaan, että täyttöputkiston säiliökohtaiset osat vastaavat rakenteensa osalta kohteeseen valittua säiliöratkaisua. Valmistajasta riippuen saattaa yksittäin asennetun säiliön täyttöputkiston rakenteessa olla eroa vastaavan rivisäiliön täyttöputkistoon nähden. Rivisäiliöiden väliset imut/pinnantasausputket tulee asentaa siten, että rakenteeseen ei kerry pinnantasauksen lappoa haittaavasti ilmaa tai öljystä erkanevaa kaasua. Imuputkiston mitoituksessa on otettava huomioon öljypolttimen virtauskapasiteetti ja sarjaan asennettujen säiliöiden lukumäärä. Tarvittaessa otetaan yhteyttä säiliöiden toimittajaan oikean mitoitusten varmistamiseksi. Erityyppisiä tai eri valmistajien säiliöitä tai asennusosia ei saa asentaa samaan sarjaan. T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 02 0 • T S -1 15

4.3.4 Maanpäällisten teräsäiliöiden asennus Tämän suosituksen mukaiseen asennukseen tarkoitettujen säiliöiden tulee täyttää voimassaolevien normien vaatimukset. Rakennuksessa oleva öljysäiliö on aina sijoitettava suoja-altaaseen. Sama koskee myös rakennuksen ulkopuolelle sijoitettua maanpäällistä säiliötä. 4.3.5 Säiliön täyttöputki ja ilmaputki Säiliön täyttöputki on asennettava säiliön suuntaan jatkuvasti laskevaksi. Maanpäällisen säiliön ilmaputki asennetaan säiliöstä katsottuna vähimmäiskaltevuudella 1:20 jatkuvasti nousevaksi. Hyvää asennustapaa noudattaen pyritään molemmat putket asentamaan keskenään yhdensuuntaisiksi. Materiaalin elastisuudesta johtuen muovisäiliön vaippa muuttaa muotoaan täytöstilasta riippuen. Ilmaputken ja täyttöputken liittäminen säiliöön tulee rakentaa ja kannakoida niin että teräksiset putket eivät aiheuta muovisiin säiliöihin eivätkä liitäntäkappaleisiin vääntörasituksia. Myös seinärakenteiden läpivienneissä on oltava tarvittavaa joustavuutta. Säiliön sijoitustilasta ulos täyttöpaikalle johtavat putket tehdään sinkitystä teräsputkesta kierreliitoksin tai ohutseinämäisestä teräsputkesta puristusliitoksin. Putken nimellisläpimitta alle 5 m³:n säiliöillä on DN 50. Jos seinän läpiviennin kohdalla putken osan pituus on enintään 0,5 m voi putken vähimmäiskaltevuus olla pienempi kuin 1:20. Ilmaputken on kuitenkin myös tältä osaltaan oltava säiliöstä katsoen nouseva. Kaltevuuden minimointi tässä kohtaa on tarpeen siksi, että seinän ulkopinnalle tulevat putken osat saadaan pystysuunnassa seinän suuntaisiksi ja sopivalle etäisyydelle seinäpinnasta. Täyttöputkeen asennetaan 2”×45° -käyrä ja käyrän ulkokierreosaan suoraan standardin SFS 4429 mukainen nokkavipuliittimen nippa ja täyttöputken kansi. Täyttöpaikalla on oltava öljysäiliön sisältöä osoittava kilpi ”kevytöljy”. Täyttöputken suun korkeus maasta tai työtasosta saa olla enintään 150 cm. Ilmaputken suun tulee olla tarkkailtavissa täyttöpaikalta. 16 T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 02 0 • T S -1

Jos mahdollisen työtason korkeus maanpinnasta on yli 100 cm, on taso varustettava kaiteella. Seinän läpiviennin aukkoihin asennetaan esimerkiksi sinkitystä ohutlevystä tehdyt läpivientiputket. Läpivientiputkien ja seinärakenteen väli tiivistetään elastisella tiivistysmassalla ja läpivientiputken ja täyttö- ja ilmaputken väliin asennetaan noin 10 mm:n paksuinen polyeteenisolumuovinen eristysmatto tai -kouru. Tarkoituksena on sekä estää veden kulkeutumista seinärakenteeseen että vähentää putkien kautta säiliöön kohdistuvia rasituksia. Öljynsyötön pikasulkuventtiililtä asennetaan vaijeri ohjainputkessa sellaiseen sijoituspaikkaan, että öljyn virtaaminen on tarvittaessa suljettavissa kattilahuoneeseen menemättä. Pikasulkuventtiilin käyttöpaikalle asennetaan kilpi ”öljysulku”. Ylitäytönestimen anturin johto asennetaan samoin suojaputkessa täyttöputken läheisyyteen kiinnitettävään kojetulppaan. Kojetulpan välittömässä läheisyydessä on oltava standardin SFS 5684 mukainen tunnuskilpi. Pikasulkuvaijerin samoin kuin ylitäytönestimen anturin johdon suojaputken voi tehdä esimerkiksi 16 mm:n jäykästä alumiinisesta sähköasennusputkesta. 4.3.6 Putket ja putkistot Öljylämmityslaitteistojen putkien ja putkistojen on oltava terästä tai kuparia. Kupariputken tulee olla laadultaan standardin SFS 2250 mukaista. Öljysäiliön täyttöputki ja ilmaputki tehdään standardin SFS 3313 mukaisesta sinkitystä teräsputkesta (DN 50), kun säiliö on alle 5 m³ tai ohutseinämäisestä teräsputkesta (EN 10305) puristusliitoksin. Öljyputkistossa on käytettävä öljynkestäviä tiivisteitä. Liitoksissa käytetään putkityypille tarkoitettuja sinkittyjä osia. Kupariputkien liitokset tehdään puserrusliittimiä tai puristusliittimiä käyttäen taikka kovajuotetuin kapillaariliitoksin. Kovajuotoksia tehtäessä noudatetaan tulitöitä koskevia määräyksiä. Hehkutetun kupariputken puserrusliitoksissa on käytettävä kyseiselle putkikoolle tarkoitettuja tukiholkkeja. Puristusliitoksissa on käytettävä öljynkestäviä tiivisterenkaita. T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 02 0 • T S -1 17

Kuvassa 1 esitetään maanpäällisen säiliön putkituksen yleisperiaatteet. Maanpäällisten muovisäiliöiden putkistojen asentamisessa on otettava huomioon säiliön täytöstilasta riippuva vaippapinnan muodonmuutos ja putkien kautta säiliöön kohdistuvien rasitusten välttäminen. Hyvä asennustapa edellyttää keskenään samanlaisten putkien asentamista samanlaisia asennusosia käyttäen. Teräsputken kierreliitosten tiivistämiseen käytetään teflonteippiä tai kemiallista kierreliitosten tiivistysmassaa taikka hamppua ja öljynkestävää tiivistystahnaa. Kupariputken puserrusliitinten kierreosan kierteiden tiivistämisessä käytetään teflonteippiä tai kemiallista kierreliitosten tiivistysmassaa. Puristusliittimissä käytetään öljynkestäviä tiivisterenkaita. Täyttöputki kiinnitetään ulkoseinälle riittävän lujasti, ettei se liiku esimerkiksi säiliöauton letkua liitettäessä. Putkien ja putkistojen läpiviennit eivät saa heikentää rakennuksen paloosastointia. Putkenosien puristus- tai puserrus- tai kierreliitoksia ei saa jättää rakenteiden sisään. Säiliön öljypinnan tason ollessa öljypolttimen yläpuolella, on öljyn imuputkessa ennen poltinta ja sen varusteita aina oltava laponestoventtiili, jonka tehtävänä on estää öljyn lappovirtaus säiliöstä putken vaurioitumistapauksessa. Laponestoventtiili asennetaan öljyn imuputkeen laitetoimittajan asennusohjeessa esitetyllä tavalla. Muovisäiliöiden toimitusvarusteisiin sisältyvässä imu/pikasulkuventtiilissä on yleensä laponestotoiminta. Tarvittaessa asennetaan putkistoon erillinen laponestoventtiili. 18 T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 02 0 • T S -1

1 Savuhormina käytetään kaksoisputkea, jolloin kattilan tuloilma otetaan ulomman putken kautta Savuhormi – Läpiviennin suojaputkena esim. sinkitty ohutlevy 2. Ilmaputki paineentasaukseen öljysäiliön täytön yhteydessä – Joustava PE-solumuovinen läpivientitiiviste 3. Öljyntäyttöputki. Korkeus alustasta max. 1,5 m – Elastinen rakennetiivistysmassa estää veden pääsyn rakenteisiin 4. Öljynpinnankorkeusmittari. Etänäyttö voidaan sijoittaa vapaasti rakennukseen 5. Kevytöljysulku vaijereineen 6. Muovimatto säiliön suoja-altaan alla 7. Öljypolttimen pääkytkin 8. Ylitäytönestimen liitin HUOM! Kaksoisputkea käytettäessä ei tarvita erillistä tuloilmaaukkoa, eikä myöskään erillistä palo-osastointia, koska kattila toimii suljettuna järjestelmänä. Jos kaksoisputki ei ole mahdollinen, käytetään vaihtoehtoista tuloilman ohjaustapaa, jolla polttimelle saadaan lämmennyttä ilmaa. Putket talon julkisivulla 2 3 8 2 max. 1,5 m 1 1 2 7 4 Kylmän tuloilman pääsyä suoraan polttimelle tulee välttää 5 Savuhormin etäisyydet eri aukoista yms. on esitetty tarkemmin TS-11 kohdassa 6 Savuhormien valinta 6 Kuva 1. Öljysäiliö ja lämmityskattila rakennuksen teknisessä tilassa. T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 02 0 • T S -1 (© LEY) 19

4.3.7 Öljymäärän mittaus Tämän suosituksen kohteissa säiliössä olevan öljymäärän selvittämisessä käytetään yleisimmin öljyn pinnankorkeuden mittausta. Muovisäiliöiden toimitukseen sisältyy yleensä mekaanisesti toimiva uimurityyppinen mittari. Pinnankorkeuden mittaus voi perustua myös langattomalla etäyhteydellä toimivaan ultraäänimittaukseen tai kapasitiivisella mittausanturilla toimivaan mittaukseen. Mittari tai sen lähetin tai anturi asennetaan säiliössä olevaan kierreyhteeseen. Käyttöönotossa mittari kalibroidaan. Sopiva hetki kalibrointiin on säiliön ollessa tyhjä. Jos säiliössä on öljyä, kalibroidaan näyttämä vastaamaan asennushetken pinnankorkeutta. Säiliön toimittajalta saa taulukon, josta käy selville pinnankorkeutta vastaava litramäärä, ellei taulukko sisälly säiliön toimitukseen. Kuva 2. Etäluettavan, langattomalla yhteydellä toimivan öljymäärämittarin lähetin ja näyttölaite. (© inprogroup.net) 20 T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 02 0 • T S -1

4.3.8 Varusteiden kiinnitys Tämän suosituksen laitteistoissa käytetään 400 kW:n tehoon saakka patruunatyyppistä, vaihdettavaa öljynsuodatinta. Suuremmilla tehoilla on varmistettava suodattimen virtauskapasiteetti käytössä olevaan tehoon nähden. Suodatinta valittaessa on varmistettava, että se on öljylämmitysjärjestelmiin tarkoitettu tyyppi. Suodatin ja kiertolaite kiinnitetään öljyletkujen sallimalle etäisyydelle, käytön vaatimukset huomioiden kattilan vaipan ulkopintaan tai seinään. Kiertolaite tulee kiinnittää vaakasuoraan ja siten, että suodatinpatruuna on helposti vaihdettavissa. Suodatinpatruunaan kiinnitetään asennusajankohdan ilmaiseva tarra. Kiertolaite Öljypumppu Öljynsuodatin Kuva 3. Kiertolaitteen ja öljynsuodattimen kytkentäperiaate. T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 02 0 • T S -1 (© SPXFLOW Tigerholm) 21

5. PALAMISEN ASIANMUKAISUUDEN SELVITTÄMINEN 5.1 Lämmitystekniikan mittauslaitteet ja muut tarvikkeet Kemikaaliturvallisuuslakiin perustuen on hyväksytyllä liikkeellä oltava käytössään toiminnan edellyttämät laitteet, välineet ja järjestelmät. Tukesille tehtävässä toimintailmoituksessa on annettu selvitys käytössä olevista työvälineistä. Lämmitystekniikan mittausten tärkeä työväline on savukaasuanalysaattori. Savukaasuanalysaattorin on oltava EPBD –direktiivin hyötysuhdemittauksiin vaadittua tasoa. Jäännöshappipitoisuuden ja hiilimonoksidipitoisuuden ohella on analysaattorilla voitava mitata myös savukaasujen typenoksidipitoisuudet. Mittauslaitteiden ja työvälineiden tulee vastata suosituksen TS-4 tasoa. Kuva 4. Savukaasuanalysaattori. 5.2 Poltinten suoritusarvot (© kimo.fr) Tämän suosituksen poltin/kattilayhdistelmien öljypoltinten on oltava CE- hyväksyttyjä. Hyväksynnän edellytys on, että poltin täyttää sitä koskevien standardien ja direktiivien vaatimukset. Hyötysuhdedirektiivissä 813/2012 määritetään hyväksynnän saavuttamiseen edellytetyt suoritusarvot. Käytännön olosuhteissa tehtävien palamismittausten tavoitearvot mainitaan käyttöönoton mittauksia käsittelevässä kohdassa 11.5 sivulla 34. 22 T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 02 0 • T S -1

6. ÖLJYPOLTTIMEN ASENTAMINEN Kattilasta irrallaan toimitettu öljypoltin asennetaan kiinnityslaipallaan kattilan poltinluukkuun. Poltin liitetään kiinteään öljyputkistoon käytettävien öljytuotteiden vaikutusta kestävillä joustavilla letkuilla. Sähköliitäntä tehdään polttimen asennustarvikkeisiin sisältyvällä, pistoliittimellä varustetulla liitäntäjohdolla kattilan riviliittimeen. Kattilan rakenteeseen yhdistetyn polttimen sähköliitäntä on yleensä tehty laitteen valmistuksessa. Syöttävän sähkökeskuksen ja kattilan välinen sähkönsyöttö asennetaan laitteen asennusohjeen mukaisesti. Asennuksessa on otettava huomioon sähkökeskuksen edellyttämät seikat, kuten syöttävän johdon suojaus, syötön enimmäisteho ja liitäntäkapasiteetti. Kuva 5. Öljypolttimen huolto- ja asennustyöt on teetettävä aina asianmukaiset oikeudet omaavalla öljypoltinhuoltoliikkeellä. (© rtbilder / Shutterstock.com) T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 02 0 • T S -1 23

7. LÄMMITYKSEN SÄÄTÖJÄRJESTELMÄT Säätökeskus, ulkoanturi, menovesianturi ja moottoriventtiili muodostavat yhdessä lämmityksen säätöjärjestelmän. Moottoriventtiili koostuu kattilan mukana toimitettavasta säätöventtiilistä ja säätöjärjestelmän moottorista. Moottori kytketään säätöventtiiliin laitekohtaisella sovitusosalla. Jos kattilatoimitus ei sisällä lämmitysverkoston säätöventtiiliä, se hankitaan säätölaitteiston kanssa. Kondenssikattiloiden toiminnassa automaattisesti ohjattujen moottoriventtiilien avulla saadaan yleensä myös parhaalla tavalla toimiva lämmöntalteenotto. 7.1 Tilojen lämmityksen säätö Öljylämmityksessä sähkötoiminen laitteisto säätää lämmitysverkoston menoveden lämpötilan lämmitystarvetta vastaavaksi. Ulkolämpötilan ja menoveden lämpötilan suhde määritellään järjestelmä- ja rakennuskohtaisella lämmityskäyrällä. Öljykondenssikattilayksikössä on säätölaitteisto yleensä yhdistettynä kattilan rakenteeseen. Kattilan säätölaitteiden osalta on otettava huomioon, että automatiikka sisältää yleensä myös turvalaiteominaisuuksia, joita ei saa ohittaa. Asennuksessa asetellaan tilojen lämmityksen säätö kohteen olosuhteita vastaaviin arvoihin. Lopulliset arvot ilmenevät käytössä. 7.2 Käyttöveden lämpötilan säätö Lämmin käyttövesi tuotetaan kattilan tai varaajan vesitilassa olevassa läpivirtaus lämmittimessä taikka erillisessä lämmönsiirtimessä. Käyttöveden lämpötilan säätämistä varten lämmitin varustetaan omavoimaisella sekoitusventtiilillä tai sähköisesti ohjatulla moottoriventtiilillä. Kondenssikattilayksikössä on käyttöveden lämpötilan säätö. Lämpimän käyttöveden alin sallittu lämpötila on 58 °C. 24 T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 02 0 • T S -1

7.3 Lämmönjakojärjestelmät 7.3.1 Yleistä Rakennusten lämmönjako tapahtuu vesikiertoisena patteri- tai lattialämmitysjärjestelmänä tai niiden yhdistelmänä jäljempänä kuvattujen pääperiaatteiden mukaisesti. Jos rakennuksessa on useampi lämmityspiiri, on eri piireillä suositeltavaa olla oma säätönsä. Kuvassa 6 on esimerkkejä lämmönjakojärjestelmien periaatteista. 7.3.2 Säätö- ja sulkuventtiilit Säätöventtiileinä käytetään istukkatyyppisiä venttiileitä. Sulkuventtiileinä käytetään täysaukkoisia kuulasulkuventtiileitä. 7.3.3 Verkostojen pumput Verkostojen pumpuiksi valitaan energiatehokkuusvaatimukset täyttävät tyypit. Pumppujen tarvittava mitoitus varmistetaan kohteen ominaisuuksien perusteella. 7.4 Lämmitysverkoston paisunta- ja paineenpito 7.4.1 Yleistä Eri ikäisten rakennusten lämmitysverkostojen tilavuudessa saattaa olla eroja. Tämä on otettava huomioon paisuntajärjestelmän mitoituksessa. 7.4.2 Kalvopaisuntasäiliö Teollisesti valmistetuissa kondenssikattilayksiköissä voi kalvopaisuntasäiliö olla yksikköön valmistajan sisällyttämänä varusteena. Asennuksessa on aina tarkistettava kalvopaisuntasäiliön soveltuvuus asennuskohteeseen. Tarvittaessa suurennetaan paisuntatilavuutta lisäämällä verkostoon riittävän suuri kalvopaisuntasäiliö, jotta paisuntatilavuus saadaan riittäväksi. Kalvopaisuntasäiliön esipaine tarkistetaan kohteen olosuhteita vastaavaksi. T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 02 0 • T S -1 25

Ulkolämpötila-anturi Käyttövesivaraaja Ulkolämpötila-anturi Käyttövesivaraaja Kondenssikattila Kondenssikattila a) Patterilämmitys; verkostoon lähtevän veden lämpötilaa säädetään ulkolämpötilan mukaan. b) Lattialämmitys ensisijainen; menoveden lämpötilaa ohjaa sähköinen säätöjärjestelmä. Lattialämmityksessä menoveden lämpötila on oleellisesti alhaisempi kuin patterilämmityksessä. Lämmityskäyrä valitaan siten, että se on mahdollisimman laakea. Ulkolämpötila-anturi Hybridikattila c) ”Lämpöpatteripiiri ensisijainen- lattialämmitys kosteissa tiloissa. Kostean tilan lattialämmitys säädetään lattian lämpötilan mukaan, jolloin taataan riittävä lämmitys myös kesäaikana.” Ulkolämpötila-anturi 2x Hybridikattila d) Lämpöpatteri- ja lattialämmityspiirit yhdenvertaisia; kummassakin piirissä on oma säätöjärjestelmä. Kuva 6. Lämmönjakojärjestelmien periaatekaaviot. 26 (© LEY) T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 02 0 • T S -1

7.5 Huonekohtainen säätö Lattia- ja vesipatterilämmityksessä huonekohtaiset lämpötilat valitaan huomioiden tilojen käyttötarkoitukset. Lattialämmityspiirissä huonekohtainen säätö tapahtuu joko omavoimaisilla paluuvesitermostaateilla (pienehköt tilat / kosteat tilat) tai sähköisillä huonelämpötilasäätimillä (huonetermostaatti, säätömoottori, säätöventtiili ja verkkomuuntaja suojajännitteisille järjestelmille). 7.6 Termostaattiset patteriventtiilit Vesipatterit varustetaan termostaattisilla patteriventtiileillä. Niiden tarkoituksena on säätää lämmitystä huonekohtaisesti ja hyödyntää myös huonetiloihin tuleva auringonsäteilyn tai asumisen tuottama lisälämpö. 7.7 Lämmitysverkoston suojaus ylilämmöltä Lattialämmitysjärjestelmissä lämmitysverkosto ja lattiarakenteet suojataan ylilämmöltä esimerkiksi erillisellä termostaatilla, joka pysäyttää verkoston kiertopumpun, jos menoveden lämpötila ylittää ylimmän sallitun lämpötilan, esimerkiksi 45 °C. Pumppu käynnistyy jälleen, kun lämpötila on alentunut termostaatin eroalueen verran. 7.8 Säätöjärjestelmien lisävarusteet Säätöjärjestelmiä voidaan täydentää lisävarusteilla kuten huoneantureilla, ajastimella tai etäohjauksella. Lisävarusteiden valinnassa ja asennuksessa noudatetaan kyseisen laitevalmistajan ohjeita. T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 02 0 • T S -1 27

8. PALOTEKNINEN SIJOITTAMINEN 8.1 Osastointi Öljylämmityslaitteiston kattila polttimineen sijoitetaan pääsääntöisesti paloosastoituun kattilahuoneeseen. Tilan osastointi määräytyy rakennuksen paloluokituksen perustella. Vaatimukset annetaan ympäristöministeriön asetuksessa rakennusten paloturvallisuudesta 848/2017. Rakennuksen asuintilat muodostavat yleensä palo-osaston. Asuintilojen yhteyteen saadaan sijoittaa tehdasvalmisteinen, enintään 25 kW tehoinen lämmitysyksikkö. Lämmitysyksikön valmistaja vastaa laitteen asianmukaisesta rakenteesta ja sijoittamisen edellytyksistä. 8.2 Öljysäiliö kattilahuoneessa Palo-osastoidussa kattilahuoneessa saa säilyttää enintään 3 m³ öljyä. Aina sijoitettaessa säiliö kattilan kanssa samaan huonetilaan, on tila osastoitava. Jos palavasta aineesta valmistettu säiliö sijoitetaan lämmityskattilan kanssa samaan tilaan, on säiliön suoja-altaan oltava palamatonta rakenneainetta. Ylin öljynpinta säiliössä saa ulottua enintään suoja-altaan yläreunan tasolle. Ympäristölainsäädännön nojalla annetut kuntakohtaiset ympäristömääräykset saattavat edellyttää suoja-altaan vapaaksi tilavuudeksi 110 % säiliön tilavuudesta. 28 T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 02 0 • T S -1

9. PALAMISILMAN TULO JA SAVUKAASUJEN POISTO 9.1 Palamisilma polttimelle Suljetun järjestelmän kondenssikattiloissa toteutetaan palamisilman tulo kyseisen kattilan valmistajan määrittelemällä rakenteella. 9.2 Kondenssikattilan savuhormin rakenteet Savuhormeja koskevat viranomaisvaatimukset esitetään teholtaan alle 120 kW:n kattiloiden osalta ympäristöministeriön asetuksessa savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta 745/2017. Tätä suuremmat hormit suunnittelee kohdekohtaisesti rakennussuunnittelija tai erityissuunnittelija. Kondenssikattiloiden valmistajilla on yleensä tuotteita tai suositukset valmistamiensa kattiloiden kanssa yhteensopivista hormiratkaisuista. Kondenssikattiloiden savuhormeista annetaan yleisiä ohjeita Teknillisessä suosituksessa TS-11. Sadeveden pääsy lämpöeristykseen on estettävä hormin yläpäähän asennettavalla sadekannella. Sadekannen on sallittava metallisen hormin lämpötilasta johtuva pituussuuntainen liike. Kattilan etäisyyden savuhormista on oltava vähintään 150 mm ja liitännässä on oltava mahdollisuus palamismittausten suorittamiseen. Öljykondenssikattiloissa on aina huolehdittava palamisessa syntyvän lauhteen asianmukaisesta viemäröinnistä ja neutraloinnista myös hormin osalta. Jos savupiipussa on useita hormeja, joita halutaan suojella piipunhatulla tai vastaavalla hormien yläpuolelle tulevalla varusteella, on kondenssikattilan savuhormi johdettava piipunhatun läpi sen yläpuolelle. T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 02 0 • T S -1 29

Kuva 7. Öljykondenssikattilan savukanava, vaaka kaksoisputki. Kuva 8. Öljykondenssikattilan savukanava, pysty kaksoisputki. Kuva 9. Öljykondenssikattilan savukanava, vanhaan hormiin, tuulettuva hormi. Kuva 10. Öljykondenssikattilan savukanava, vanhaan hormiin, tuulettuva hormi. (Kuvat 7-10: © DeDietrich Thermique) 30 T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 02 0 • T S -1

10. SÄHKÖASENNUKSET 10.1 Yleistä Öljylämmityslaitteistojen sähköasennuksissa noudatetaan standardeja SFS‑6000; ”Pienjännitesähköasennukset”, Lämmitysenergia Yhdistyksen suositusta TS-2: ”Lämmityslaitteistojen sähköasennukset” ja laitteiden toimittajien ohjeita. Kattilan läheisyydessä sähköjohdot suojataan mekaanista vioittumista vastaan vähintään lujalla asennusputkella. Johdot asennetaan siten, että ne eivät haittaa kattilan tai polttimen käyttö- ja hoitotoimenpiteitä. Paloteknisesti osastoivia seiniä läpäisevät kaapeloinnit on rakennettava niin, että osastointi ei heikkene. Kondenssikattilasta erillisenä asennettavan öljypolttimen syöttöjohto asennetaan suosituksen TS-2/2016 mukaisesti ulos johtavan oven lukkosivun puoleiselle seinälle asennetun öljypolttimen pääkytkimen kautta kattilan riviliittimelle. Sijoitettaessa kondenssikattilayksikkö palo-osastoituun tekniseen tilaan, on pääkytkin asennettava vastaavalla tavalla. Mahdollisen varalämmitysvastuksen sähkönsyöttö asennetaan sen teho huomioon ottaen, ja sen mukaan, onko vastus kattilassa vai erillisessä varaajassa. Sähköasennusten valmistuttua, ennen laitteiston luovuttamista haltijalle, on asentajan suoritettava sähköturvallisuussäännösten edellyttämä käyttöönottotarkastus ja tehtävä pöytäkirja tarkastuksesta ja sen tuloksista. 10.2 Laitejärjestelmien varustus Tämän suosituksen laitejärjestelmissä kuuluu lämmityskattilaan tavanomaisena varustuksena öljypolttimen ja varalämmityksen lämpötilan säätimet ja rajoittimet sähkönsyötön kytkentävalmiudella. Lämmitysyksiköissä on edellisten lisäksi yleensä lämmityksen ja lämpimän käyttöveden säätölaitteet ja lämmitysverkoston pumppu asennettuina. T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 02 0 • T S -1 31

10.3 Varalämmityslaitteen asentaminen Varalämmityslaitteelle asennetaan laitekohtainen 5-johtiminen syöttöjohto ja se kytketään kattilan riviliittimeen. Varalämmityslaitteen syöttöjohdossa on oltava käyttökytkin suosituksen TS-2 mukaisesti. 10.4 Kondenssikattilayksikön sähkökytkentä Keskuslämmitysyksikölle asennetaan 5-johtiminen syöttöjohto ja se kytketään yksikön riviliittimeen johdotuspiirustuksen mukaisesti. Öljypolttimen johto on valmistajan valmiiksi kytkemä. Jos keskuslämmitysyksikkö sijoitetaan asuintilaan, täyttää yksikön kotelon ulkopinnalta käytettävissä oleva, asianmukaisesti merkitty pääkytkin suosituksen TS-2 mukaiset, öljylämmityslaitteiston pääkytkintä koskevat edellytykset. Syöttö ryhmäkeskuksesta 10 A / 5 x 1,5 S Jos varalämmitysteho on yli 6 kW, syöttö 16 A / 5 x 2,5 S Johto 5 x 1,5 S tai 5 x 2,5 S Johto 3 x 1,5 S Johto 3 x 1,5 S Kuva 11. Lämmityskattiloiden ja öljypoltinten liittäminen ryhmäjohtoihin. 32 (© LEY) T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 02 0 • T S -1

11. KOESTUKSET JA KÄYTTÖÖNOTTO 11.1 Öljyputkiston koestus Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä 314/85 § 44:ssä annetaan määräys säiliön ja polttimen välisen putken tiiviyden toteamisesta. Sen mukaan putkisto on koeponnistettava. Koeponnistuksessa suljetaan säiliön venttiili ja erotetaan putkistosta toimenpiteen ajaksi öljynsuodatin ja kiertolaite. Putki on tiivis, jos koepaine ei laske 15 minuutin aikana. Koestuksen jälkeen suodatin ja kiertolaite kytketään ennalleen ja säiliön venttiili avataan. 11.2 Lämmitysjärjestelmän täyttäminen Lämmitysjärjestelmä täytetään vedellä ilmanpoistosta huolehtien. Koska vesi laajenee lämmetessään, on varauduttava pitämään paine sopivana lämpötilan nostamisvaiheessa. Käytännön tapauksissa verkostossa oleva kalvopaisuntasäiliö ja automaattinen ilmanpoisto huolehtivat paineenpidosta ja ilmanpoistosta sen jälkeen, kun verkosto on täytetty. 11.3 Käynnistys Kun säiliössä on öljyä, voidaan lämmitys aloittaa. Käynnistys ja ensimmäinen käyttöönotto suoritetaan laitevalmistajan ohjeiden mukaisesti. Liekinvalvonnan toiminta koestetaan, kun öljyä tulee polttimelle ja liekki syttyy. Myös muiden turvalaitteiden toiminta todetaan. Kiertolaitteen läpinäkyvästä kuvusta voidaan silmämääräisesti todeta öljyn virtaaminen. Käynnistysvaiheessa näkyvien ilmakuplien tulee hävitä muutaman minuutin käynnin aikana. Normaalitoiminnassa ei saa näkyä silmin havaittavia ilmakuplia. T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 02 0 • T S -1 33

11.4 Palamisilmamäärän tarkistus käynnistyksessä Palamisilmamäärä on suositeltavaa tarkistaa heti liekin sytyttyä. Näin estetään mahdollisen ali-ilman aiheuttama nokeava palaminen käynnistyksessä. Käynnistettäessä lämmitysjärjestelmä kylmästä tilasta saattaa palaminen vaihdella huomattavasti, joten palamisen ja laitteiston muunkin toiminnan jatkuva tarkkailu on tarpeen siihen saakka, kunnes normaali toiminta on saavutettu ja lopulliset säädöt suoritettu. 11.5 Polttimen säätö ja tavoitearvot Palamisen säätö tarvittavine mittauksineen suoritetaan kattilan toimiessa normaalissa käyttölämpötilassa ja käyttöolosuhteissa. Poltinta säädettäessä on suoritettava vähintään seuraavat mittaukset: • öljyn sumutuspaineen mittaus • palamisilman lämpötilan mittaus • savukaasun lämpötilan mittaus • savukaasun happipitoisuuden mittaus • savukaasun hiilimonoksidipitoisuuden mittaus • savukaasun typenoksidipitoisuuden mittaus Hyvässä palamisessa tulee suosituksen laitteistojen saavuttaa käytännön olosuhteissa kattilasta poistuvista kuivista palamiskaasuista mitatut analyysiarvot: • savukaasun lämpötila 45…55 °C (palamiseen tulevan ilman lämpötilalla 20 °C) • happipitoisuus 4,0…5,0 % O2 • hiilidioksidipitoisuus 12,5…11,0 % CO2 • typenoksidipitoisuus alle 120 mg/kWh NOx • hiilimonoksidipitoisuus alle 65 ppm CO 34 T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 02 0 • T S -1

Palamishyötysuhde määritetään saatujen mittaustulosten perusteella. Poltinta säädettäessä on pyrittävä arvioimaan käyttöaikana tapahtuvia kohdekohtaisia olosuhdevaihteluja ja sovitettava säätöjen asettelut nämä huomioon ottaen. Tässä tarkoitettuja vaihteluja ovat esimerkiksi sääolosuhteet, luonnonvedon vaihtelu ja ilmanpaineen vaihtelu. Mittaustuloksia arvioitaessa on huomattava, että tavanomaisin menetelmin suoritetussa kenttämittauksessa palamiskaasunäytteessä on usein jonkin verran kosteutta, joka vaikuttaa mitattuihin kaasupitoisuuksiin. Kuivasta palamiskaasunäytteestä mitattu O2-pitoisuus on luokkaa 0,3…0,5 prosenttiyksikköä kosteasta näytteestä mitattua O2-pitoisuutta korkeampi, joten mahdollinen virhe on tapauksesta riippuen tällä alueella. 11.6 Säädinten asetteluarvot ja laitteiden toimintojen koestukset Kattilan käynnin tasaannuttua normaaliin, jaksottaiseen toimintaan säädetyssä käyttölämpötilassa tarkistetaan laitteiston säädinten asetusarvot: • Polttimen termostaatti 75…85 °C tai kattilanvalmistajan ohjeen mukaan • Varalämmityksen termostaatti 50…60 °C • Lämmityksen säätölaitteiston perusasettelut • Käyttöveden lämpötilan säädön asettelu noin 58…60 °C Öljynsyötön pikasulkuventtiilin toiminta kokeillaan. Ylitäytönestimen anturi testataan. Lämmitysverkoston paine säädetään kohteen olosuhteita vastaavaksi. Laitteisto ja asennustyö tarkastetaan silmämääräisesti. 11.7 Laitteiston luovutus työn teettäjälle Laitteiston käyttöohjeet, piirustukset ja kaaviot luovutetaan työn teettäjälle samoin kuin mittaus- ja säätöpöytäkirjat tarvittavilta osiltaan täytettyinä ja työn teettäjän kuittauksin varustettuna. T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 02 0 • T S -1 35

Öljylämmityslaitteiston asentaneen toiminnanharjoittajan on annettava työn teettäjälle asennusliikeasetuksessa 558/2012 edellytetty kirjallinen todistus siitä, että sen asentama laitteisto tai laitteiston osa ja asennetut laitteet ovat niitä koskevien säännösten mukaiset. Todistuksen on oltava toiminnanharjoittajan palveluksessa olevan, öljylämmityslaitteistojen asennus-, huolto- ja korjaustyöstä vastaavan henkilön varmentama. Asennustodistus on lainsäädäntöön perustuva asiakirja, eikä sitä voida antaa toisen toiminnanharjoittajan tekemästä asennuksesta. Lämmitysenergia Yhdistyksestä on tilattavissa asennustodistuksen antamiseen tarkoitettuja kaavakkeita. Osoituksena, että sähköasennusten turvallisuus on varmistettu, annetaan työn teettäjälle pöytäkirja käyttöönottotarkastuksesta. 11.8 Käytön opastus Laitteiston käytöstä vastaavalle henkilölle annetaan riittävä käytön opastus ja ohjeet määräaikaishuoltojen teettämisestä. Huoltoväli määräytyy ensisijaisesti käytetyn polttoöljymäärän perusteella. Tämän suosituksen mukaisen laitteiston huoltoväli joko 5 000 litraa kulutettua öljyä tai enintään kaksi vuotta, ellei valmistajan ohjeet muuta edellytä. Öljylämmityslaitteistojen määräaikaishuoltotyöt esitetään teknillisessä suosituksessa TS-4. 36 T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 02 0 • T S -1

12. VIRANOMAISTARKASTUKSET Vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta on annettu valtio neuvoston asetus 685/2015. Asetuksen § 39:n perustuen, kohteessa varastoitavan öljyn määrän ollessa vähemmän kuin 10 tonnia, on laitteiston asentaneen toiminnanharjoittajan ilmoitettava laitteiston käyttöönotosta pelastusviranomaiselle. Lämmitysenergia Yhdistys on julkaissut näitä tarkastuksia koskevan teknillisen suosituksen TS-6; ”Öljylämmityslaitteistojen tarkastus”. Suosituksen tarkoitus on edesauttaa viranomaisen tarkastustyötä poistamatta kuitenkaan tämän harkintavaltaa. Yli 10 tonnin varastointitilavuuden kohteissa annetaan määräykset tarkastuksista ja niiden toimenpiteistä mainitun asetuksen § 33:ssa. Ohjeita tämän suosituksen tulkinnasta ja soveltamisesta antaa tarvittaessa Lämmitysenergia Yhdistys. Lämmitysenergia Yhdistys Ry Sitratori 5 00420 Helsinki T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 02 0 • T S -1 Puh: 010 617 7410 E-mail: toimisto(at)ley.fi www.ley.fi 37

38 T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 02 0 • T S -1

T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 02 0 • T S -1 39

Lämmitysenergia Yhdistys ry Sitratori 5, 00420 Helsinki Puh: 010 617 7410 E-mail: toimisto(at)ley.fi www.ley.fi Lämmitysenergia Yhdistys ry Lämmitysenergia Yhdistys ry (LEY) on perustettu vuonna 1956. Yhdistys perustettiin edistämään öljylämmityksen asennuksia lähinnä järjestämällä koulutusta ja tekemällä asennuskentälle suosituksia. Tämä mahdollisti öljylämmityksen suosion kasvamisen ja maineen luotettavana ja turvallisena lämmitysmuotona. Nykyään yhdistyksen kulmakivenä on sama päämäärä eli lämmityslaiteasennusten laadun parantaminen. Jäsenistö koostuu pääosassa urakoitsijoista ja mukana on myös laitevalmistajia sekä energiantoimittajia. Yhdistyksen tärkein voimavara on urakoitsijajäsenet, jotka omalla kokemuksellaan luovat osaamista ja paikallisten olojen tuntemista järjestön toimintaan. Yhdistys antaa myös koulutusta ja teknillistä neuvontaa sekä toimii yhteistyössä viranomaisten kanssa. Yhdistys on myös Tukes:in valtuuttama pätevyyskokeiden järjestäjä ja pätevyystodistukset myöntävä taho. Lämmitysalan suosituksia ja koulutusta: www.ley.fi Tekninen neuvontapalvelu: 010 617 7414