3/2020 Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan lehti 27.5.2020 Anttola / Haukivuori / Ristiina / Ristimäki / Savilahti / Suomenniemi s. 6 Tekniikka Sanan tukena Pappeus on kutsumus s. 4 Grillin kautta s. 9 Pienet hyvät teot merkitsevät s. 10
2 Pääkirjoitus 3/20 20 Mikkelin tuomiokirk Anttola / Ha koseuraku ukivuori / Kansakunta syntyy kulttuurista MIKKELI ON väkilukuaan suurem- pi. Kaupunki on kuntaliitosten myötä suhteellisen laaja. Statusta nostavat merkittävät laitokset ja virastot. Essote palvelee koko eteläistä Savoa, aluehallintovirastosta ohjataan lääniä ja Maavoimien esikunta johtaa Suomen kenttäpuolustusta. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta ja hiippakunta ovat Etelä-Savon ja osin Kymenlaakson kirkollisen elämän keskuksia. Lukuisten järjestöjen toiminta lyö kättä elinkeinoelämän kanssa. Monet suuretkin yritykset ovat löytäneet kotinsa Mikkelin alueelta. Toivoa sopii, että taloudelliset edellytykset pysyvät hyvinä, koska paikkakunnan elinvoimaisuus riippuu paljolti työmahdollisuuksista. Mikä pitää mahdollisuuksia ja aktiivisuutta käynnissä? Eteläsavolainen kekseliäisyys ja tietotaito syntyy osaltaan opetus- ja kulttuuritoiminnasta. Paitsi peruskoulutus, myös aikuisten vapaa sivistystyö ja harrastustoiminta ovat hyvän elä- män perusta. Unohtaa ei sovi Mikkelin korkeakouluja ja ammattiopistoa. Lapsiin ja nuoriin panostaminen on pääomaa, johon sijoittaminen tuottaa moninkertaisesti. Se on tulevaisuuden luovuuden ja innovatiivisuuden elinehto. Rakenteet, strategiat tai laskelmat eivät itsessään luo mitään. ihmiset panevat asiat tapahtumaan. Kansakunta syntyy kulttuurista, yhdessä tekemisestä. Kirkolla on ollut tärkeä rooli sivistyksen ja kulttuurin luonnissa ja ylläpidossa. Lähes puolet seurakunnan toiminnasta on lapsi- ja nuorisotyötä. Kun rajoitukset hellittävät toivotamme kaikki mukaan seurakunnan leireille, kinkereille, kuoroihin ja palveluksiin. Aikuisetkin. Seuraa myös edelleen toimintaamme verkossa, jonka kautta voit keskustella kanssamme somessa ja palstoilla. Tai, soita! Veikko Hiiri päätoimittaja NYT ON TAAS käsillä se aika vuodes- ta, jolloin eräs rakastetuimmista virsistämme kajahtaa ilmoille. Suvivirttä lauletaan tosin tänä keväänä kovin erilaisissa tunnelmissa kuin mihin olemme yleensä tottuneet. Tuttua virttä ei kuulla koulujen kevätjuhlissa eikä kirkoissakaan kovin laajan seurakunnan keskellä. Mutta kuitenkin sitä varmasti monen mielessä hyräillään ja ehkä näinä aikoina erityisen hartaasti. Virsihän kertoo odotuksen ja kaipuun täyttymisestä, kun lämpö, kauneus ja uuden elämän viriäminen vihdoin saavuttaa meidät. Virren syntyhistorialla on kyllä jonkinlaisia kiinnekohtia myös tähän poikkeusaikaan, jonka keskellä nyt elämme. Muutama vuosi ennen virren suomenkielistä julkaisemista 1600- luvun lopussa maatamme kohtasivat järkyttävät katovuodet. Kesä ei tullut oikeastaan ollenkaan kolmeen vuoteen ja siksi sadotkin tuhoutuivat melkein kokonaan. Arvioiden mukaan lähes kolmannes koko Suomen väestöstä kuoli nälkään ja sen mukanaan tuomiin tauteihin. Ei siis ihme, että eräs hämäläinen kirkkoisäntä kuvaili kansan tuntoja noihin aikoihin seuraavasti: ”Saimme kestää sellaisen nälänhädän, että todennäköisesti ei toista sellaista ole maailman alusta ollut”. Vuosisatojen ajan samanlaisena säilynyt luonnon heräämisen kuva- ti 27.5.20 20 Ristimäki / Savilahti / Suomenni emi s. 6 Tekniikk Sanan tua kena Pappeus on kutsumu s s. 4 Polku 3/2020 Grillin kautta s. 9 Pienet hy vät teot merkitse vät s. 10 Kädessäsi oleva Polku-lehti on hieman ohuempi kuin normaalisti. Tämä johtuu siitä, että seurakunnan toiminta on poikkeusaikana hoidettu etäyhteyksin, kokoontumisia tiloissa ei toistaiseksi järjestetä. Näin tapahtumien rivi-ilmoituksia ei ole ja ilmoitussivut on jätetty tästä numerosta pois. Sen sijaan työalat kertovat poikkeusolojen tapahtumista juttupalstoilla. Tilanne voi muuttua nopeastikin hallituksen uusien päätösten myötä Toimintaahan seurakunnassa on edelleen paljon. Kasvatusalalla mm. nuorisotyö käyttää monia erilaisia some-kanavia, joissa he itse tekevät sisältöjä. Diakonia palvelee puhelimitse ja järjestää ruokakassijakeluita. Niistä sisäsivuilla. Seurakunta on panostanut myös lakisääteisiin jumalanpalveluksiin striimaamalla niitä suorina nettiin. Lehdessä tekniikan toteuttajat valaisevat, mitä videolähetysten kulisseissa tehdään, jotta tapahtuma on kotisohvalta katsottavissa. Pysykää kanavilla Tiedotteet ja uutiset ovat nettisuvulla www.mikkelintuomiokirkkoseurakunta.fi. Jumalanpalveluksia ja hartauksia on katsottavissa youtube.com. Seurakunnan Facebook-sivulla voi käydä keskusteluja. Tuomiorovastilta Armas aika nnan leh Ristiina / us virren ensimmäisessä säkeistössä lienee juurtunut suomalaiseen sieluun jo tuolloin. Kesä oli ratkaisevan elintärkeää aikaa. Aurinko, lämpö ja viljan kasvu olivat enemmän kuin herkkiä kielikuvia. Niistä riippuvat koko elämisen edellytykset. Esi-isillemme luottamus Jumalan armoon, huolenpitoon ja suojelukseen oli itsestäänselvyys, joiden varaan elämä rakentui. Olisiko kevätvirren tärkeä opetus meille se, että elämä on lahjaa ja sellaisena saamme sen ottaa vastaan? Kaikkein keskeisimmässä kohdassa virsi johtaa meitä Kristuksen, Vapahtajamme luokse. Eikä ihme, sillä juuri häneltä me saamme armosta kaiken hyvän tätä ja tulevaa elämää varten. Siksi suvivirren neljättä säkeistöä on hyvä tänäkin keväänä viritellä toiveikkaana hiljaa sydämessään: Oi Jeesus Kristus jalo ja kirkas paisteemme, sä sydäntämme valo, ain asu luonamme. Sun rakkautes liekki sytytä rintaamme, luo meihin uusi mieli, pois poista murheemme. Juha Palm tuomiorovasti Yhteystietoja Mikkelin kirkkoherranvirasto Avoinna: ma–pe klo 9–12 ja 13–14 Kaste- ja vihkiasiat: p. 0400 143 282 Hautausasiat p. 0400 143 281 Seurakunnan vaihde: 0400 143 300 Käyntiosoite: Savilahdenkatu 20, Mikkeli Postiosoite: PL 21, 50101 Mikkeli Sähköposti: kirkkoherranvirasto.mikkeli@evl.fi Fax: 015 336 180 Anna palautetta veikko.hiiri@evl.fi, p. 0400 143 278 Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan tiedotuslehti Julkaisija Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta Päätoimittaja Veikko Hiiri, p. 0400 143 278, veikko.hiiri@evl.fi Seurakunnan ilmoitukset Hanna Räinä, p. 0400 143 277, hanna.raina@evl.fi Taitto Tk mediatalo Oy Kannen kuva Istockphoto Paino PunaMusta Oy Painos 26 000 kpl. Jakelu Suomen Suorajakelu Oy ja Posti Oy Seuraava lehti ilmestyy 2.9.2020. Aineistot ke 13.8.2020 mennessä.
3 Seurakuntapalvelut Seurakunnan uudet työntekijät siunattiin tehtäviinsä 10.5. äitienpäivänä. Työnsä ovat aloittaneet diakoni Maria Vasamaa, diakonissa Hanna Jarva ja kanttori Jouni Vaaja. Juha Palm ojensi kaikille kukat palveluksen jälkeen, kuvassa Hanna Jarva. Kirkkoherran välillinen vaali Henkilöstöasioita Kirkkovaltuusto on esittänyt Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulille, että tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherran vaali toimitetaan välillisellä vaalitavalla. TEKSTI: Markku Salmi KUVA: Veikko Hiiri TUOMIOKAPITULI julistaa viran haet- tavaksi. Hakuajan päätyttyä tuomiokapituli antaa hakijoista lausunnon seurakunnalle. Siinä todetaan hakijoiden kelpoisuus ja arvioidaan heidän taitonsa ja kykynsä virkaan, huomioiden yleisten nimitysperusteiden lisäksi seurakunnan ilmoittamat viran erityiset tarpeet. Lausunto ja hakemukset lähetetään seurakunnalle. Tuomiokapituli määrää myös henkilön, esimerkiksi lääninrovastin, jonka tehtävänä on vaalin valmisteleminen seurakunnassa. Lopullinen vastuu valmistelusta ja päätösehdotuksen teosta kuuluu kuitenkin kirkkoneuvostolle. Siksi valmistelijaksi määrätyn on hyvä pohtia valmistelutoimenpiteitä yhdessä seurakunnan luottamushenkilöiden kanssa. Seurakunta päättää hakijoiden haastattelusta ja soveltuvuusarviointiin lähettämisestä. Kirkkoneuvosto yleensä päättää, ketkä suorittavat haastattelun. Halutessaan kirkkovaltuustokin voi haastatella hakijoita, mutta pääsääntöisesti sen tekee asioita valmistelemaan asetettu työryhmä. Haastattelun ja mahdollisten näytteiden antamisen (esimerkiksi saarna tai juma- lanpalveluksen toimittaminen) osalta hakijoita on kohdeltava tasapuolisesti. Jos hakijoita on useita, voidaan tässä vaiheessa kuitenkin joutua tekemään esikarsintaa normaalin rekrytointiprosessin mukaisesti. Valtuusto voi tehdä ansiovertailun ja haastattelun Vaalin toimittamista varten hakijoista on syytä tehdä ansiovertailu. Siinä huomioidaan hakijoiden koulutuksen ja aiemman työkokemuksen lisäksi sellaiset ominaisuudet, tiedot ja taidot, jotka ovat eduksi viran hoitamisessa. Kirkkoneuvosto tekee valtuustolle hakemuksiin, ansiovertailuun, tuomiokapitulin lausuntoon, haastatteluihin ja soveltuvuusarviointeihin perustuvan päätösehdotuksen siitä, kenet hakijoista virkaan tulisi valita. Jos valtuutetut ovat yksimielisiä päätösehdotuksessa esitetyn henkilön valinnasta, vaalia ei tarvitse toimittaa suljetuin lipuin tai muuta vaalimenettelyä noudattaen. Tarvittaessa vaali on kaksivaiheinen. Jos vaalin ensimmäisellä kierroksella kukaan hakijoista ei saa yli puolta annetuista äänistä, toimitetaan samassa kokouksessa uusi vaali. Siinä ovat mukana kaksi ensimmäisessä vaalissa eniten ääniä saanutta hakijaa. Toi- Seurakunnan Toimentuvan rakennukset irtaimistoineen lahjoitetaan Mikkelin Toimenpojat ry:lle. Samalla myönnettiin oikeus käyttää laavua ja metsätietä. Domus asianhallintajärjestelmä päätettiin ottaa käyttöön Triplan Oy:n toimittamana. Käyttöönottoprojektin vetäjinä ovat hallinnon omat työntekijät, jotka toimivat jatkossa myös järjestelmän pääkäyttäjinä. Myös seurakuntakeskuksen 2. kerroksen esitystekniikka uusitaan. Se tilataan Studiotec Oy:ltä ja iloihin asennetaan äänentoistolaitteet ja kuvaprojisointitekniikka. Näin suurissa tilaisuuksissa, joissa Ristimäki-, Savilahti- ja Pirttiniemisalit on yhdistetty, ääni saadaan kuulumaan myös takimmaisissa saleissa. ”Mikkeliin valitaan syksyllä uusi kirkkoherra. Tuomiorovasti Juha Palm jää eläkkeelle 1.12.2020. " sella kierroksella eniten ääniä saanut hakija tulee valituksi virkaan. Jos äänet menevät ratkaisevassa äänestyksessä tasan, tuomiokapituli antaa viranhoitomääräyksen jommallekummalle eniten ääniä saaneesta hakijasta nimitysperusteet huomioiden. Jos virkaan on vain yksi pätevä hakija, tuomiokapituli voi kirkkovaltuuston pyynnöstä julistaa viran uudelleen haettavaksi. Samoin voidaan menetellä tilanteissa, joissa katsotaan seurakunnan edun vaativan viran laittamista uudelleen hakuun, vaikka hakijoita olisi useampiakin. Hallintojohtaja Markku Salmelle myönnettiin ero virasta 1.11.2020 eläkkeelle siirtymistä varten. Keskeisten virkojen hoitajien eläköityminen tuo valtuustolle tehtävän varmistaa seurakunnan hallinnon hyvä toimivuus jatkossakin. Valtuusto päätti perustaa talousjohtajan viran ja antaa talouspäällikkö Tiina Snickerille tähän viranhoitomääräyksen 1.11.2020 lukien. Samalla lakkautettiin hallintojohtajan ja talouspäällikön virat. Valtuusto päätti myös perustaa seurakuntaan HR-asiantuntijan viran 1.11.2020 lukien henkilöstösihteerin tehtävän tilalle. Edelleen kirkkovaltuusto perusti taloushallinnon asiantuntijan viran luonnollisen poistuman johdosta vapautuvan kirjanpitäjän viran tilalle. Näin varmistetaan tukipalveluiden jatkuvuus sekä kehitetään talous- ja henkilöstöhallintoa henkilöstön kokonaismäärän vähentyessä. Tilinpäätökset 2019 Tuomiokirkkoseurakunnan talous oli tasapainossa vuoden 2019 lopussa. Vuosikate oli tavoitetasolla ja sillä pystyttiin kattamaan investoinnit ja lainan lyhennys strategian mukaisesti. Tilikauden tulos on 197 000 euroa. Poistoerokirjauksen jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostui 311 000 euroa. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan palveluksessa vuoden 2019 lopussa kaikki palvelussuhteet mukaan lukien oli 122 (128) henkilöä. Se on 4,6 prosenttia vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Yhdeksän henkilöä oli vuodenvaihteessa vapaalla tai lomautettuna, todellinen työssä olevien määrä oli 113 henkilöä.
4 Pappeus on kutsumus Kappalainen Erkki Laine vihittiin papiksi Helsingin tuomiokirkossa kesäkuussa 1990. Lähes kolmekymmentä vuotta myöhemmin hänen lähtösaarnansa kuullaan verkon välityksellä Mikkelin tuomiokirkosta 31. toukokuuta TEKSTI JA KUVA Hanna Räinä MIKKELIN tuomiokirkkoseurakun- nan kappalainen Erkki Laine on tullut monille seurakuntalaisille tutuksi vuosien aikana. Laine aloitti työt Mikkelissä vuoden 2000 syyskuussa aluksi Lehmuskylän piirin alueella ja siirtyi myöhemmin Eteläisen piirin seurakuntapastoriksi. Laine on syntynyt Juvalla, mutta hänen kotikaupunkinsa on Kouvola. Siellä hän opiskeli yo-merkonomin tutkinnon ja tie vei lopulta Helsinkiin atk-alan töihin. – Koin hengellisen heräämisen 80-luvun alussa. Koin, että Jumala kutsui minua papin työhön. 27-vuotiaana pääsin teologiseen tiedekuntaan opiskelemaan, Laine muistelee. Pappisvihkimys tapahtui Helsingin tuomiokirkossa 2.6.1990. Piispa Samuel Lehtonen suoritti vihkimisen. Laineen ensimmäinen papin virka oli Vihdin seurakunnassa, jossa hän työskenteli kahdeksan vuotta. Sieltä hän siirtyi Kerimäen kautta Mikkeliin. – Olin muutaman vuoden Eteläisen piirin seurakuntapastorin virassa. Vuonna 2005 minut valittiin saman piirin kappalaisen virkaan rovasti Jaakko Korhosen jäätyä eläkkeelle. Vuonna 2013 nimike muuttui kappalaisen viraksi seu- rakunnan rakennemuutoksen vuoksi, hän kertoo. Evankelioimistyö lähellä sydäntä Laine on toiminut seurakunnan evankelioimistyön vastuuteologina monet vuodet. – Evankelioimistyö on lähellä sydäntäni. Ohjauduin siihen mukaan 2000-luvun alussa, kun Mikkelissä käynnistyi kristillisten seurakuntien yhteinen evankelioimistyötä edistävä E4-aluetyöryhmä. Laineen mukaan evankelioimistyö on ollut Mikkelissä aktiivista. – Täällä on järjestetty Mikkeli rukoilee -illat vuosittain sekä yhteiskristillisiä missiotapahtumia kuten Amazing Grace ja Toivoa on! Mikkelimissiot. Hänen mukaansa E4-aluetyöryhmän seurakuntien ja kristillisten järjestöjen yhteistyö on tukenut hänen omaa työtään. – Mikkelin eri kristillisten seurakuntien välillä vallitsee hyvä luottamus. Työntekijät ovat tulleet tutuiksi toisilleen. Papin työssä parasta on palveleminen Laineen mielestä parasta papin työssä ovat olleet toimituksissa tapahtuneet kohtaamiset. Sinua kannetaan YKSI VARHAISIMMISTA lapsuuden Seppo Häkkinen. muistoistani liittyy Vatilan kylässä sijaitsevaan isäni kotiin. Mummolassa oli vanha hirsinen pihasauna. Talvella isä kantoi minut pyyhkeeseen käärittynä saunasta tupaan. Muistiini on syöpynyt kuva, kuinka lämmin höyry nousee pimeässä illassa, kun isä kantaa minua. Isän sylissä oli turvallista olla. Kantaminen kuvaa hyvin kristillisen uskon ydintä. Jumala on taivaallinen Isä, joka kantaa meitä ihmisiä samalla tavalla kuin äiti tai isä lastaan. Raamatussa on tästä lupaus: ”Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala, sinua kantavat ikuiset käsivarret.” (5. Moos. 33:27a.). – Tuntuu hyvältä, että olen saanut palvella ihmisiä eri tilanteissa. Yksi kohokohta oli vuosi sitten keväällä, jolloin sain kastaa ensimmäisen lapsenlapseni. Haastavaa on puolestaan ollut surevien kohtaaminen. – Kun kohtaan ihmisiä, joita on koskettanut suuri suru, sanat ovat silloin vähissä. Silloin joudun toteamaan, että tärkeintä on olla läsnä ihmisten vierellä. – Kesällä alkaa uusi elämänvaihe, joka ei enää ole kalenteriin sidottu. Yhdessä vaimoni Lean ja koiramme kanssa vietämme aikaa sekä kaupungissa että maaseudulla. Korona-ajan helpottaessa, on myös mahdollista vierailla poikani Joonan ja hänen perheensä luona Etelä-Suomessa ja Ruotsissa asuvan Miia-tyttäreni luona, Laine suunnittelee. Hauskoja sattumuksia Laineen uran varrelta LAINE OLI ajamassa autoa matkalla kohti tuomiokirkkoa toimittamaan jumalanpalvelusta talvisena aamuna, kun hän huomasi poliisiauton ajavan perässään. Poliisit ajoivat aina seurakuntakeskuksen pihaan saakka. – Seurakuntakeskuksen pihassa poliisit huomauttivat, että ajan katsastamattomalla ajoneuvolla. Jouduin siinä selittelemään, että asia oli kokonaan unohtunut. Olin tietysti vähän nolona tilanteesta. Poliisit ruuvasivat rekisterikilvet pois ja antoivat luvan, jonka turvin sain ajaa vain takaisin kotiin ja sieltä katsastusasemalle. Sattumuk- Aina emme tunne Jumalan läsnäoloa. Joskus kyselemme, missä Jumala oikein on. Toisinaan on vaikea ymmärtää Jumalaa ja hänen tahtoaan. Vielä vaikeampaa on suostua siihen. Varsinkin elämän kriiseissä, sairauden ja kuoleman keskellä uskomme joutuu koetukselle. Viime kuukaudet olemme eläneet poikkeusaikaa. Näkymätön virus on aiheuttanut maailmanlaajuisen kriisin. Käsitys oman elämän hallinnasta on rikkoutunut. Totuttu elämän arki on muuttunut eristäytymisen ja välttelyn rutiiniksi. Pahinta on epävarmuus, jonka kestoa kukaan ei tiedä. Koronavirusepidemia on muuttanut myös seurakuntien elämää. Kirkon pe- sen jälkeen pääsin vihdoin kirkolle, jossa ylivahtimestari Kimmo Hällback totesi virnuillen minulle: ”Sullahan oli kokonainen saattue mukana!” TOINEN HAUSKA MUISTO sattui kas- tekodissa. – Olin kastamassa lasta ja lapsen nimeä ilmoittaessa sanoin jostain kumman syystä lapsen kummin nimen. Tähän lapsen isä parahti, että ”ei lapsi ole sen niminen” ja kertoi oikean nimen epäonniselle papille. Sattumuksen jälkeen kastetoimitus jatkui onneksi normaalisti, Laine muistelee. rustehtävä on kaikissa oloissa julistaa Jumalan sanaa, jakaa sakramentteja ja toimia kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi. Erityisen tärkeää tämä on poikkeusoloissa. Sillä on merkitystä ihmisten henkisen jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta. Saan viikoittain raportit hiippakunnan seurakunnista. Niistä on välittynyt kuva siitä, että alun hämmennyksen ja kaaoksen jälkeen löytyi uusi tapa hoitaa kirkon tehtävää. Jumalanpalvelukset välitetään verkossa, diakonian apu on löytänyt uudet kanavat, lapsi- ja nuorisotyö on hyödyntänyt digiosaamis-
5 Erkki Laineelle tuleva kesä on uuden elämänvaiheen alkua. Eläkepäiville riittää monenlaista tekemistä. taan, perheneuvonta on tarjonnut apua äkillisiin parisuhdeongelmiin, sairaalasielunhoito ja kirkon keskusteluapu on auttanut hädän keskellä. Huolenani on ollut, miten apua tarvitsevat löytävät tarvitsemansa tuen ja miten taataan, ettei kukaan jää yksin. Seurakunnista on pidetty yhteyttä erityisesti riskiryhmiin kuuluviin tai osallistuttu muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä soittorinkeihin. Seurakunta elää ennen kaikkea jäsenissään. Erityisen ilahduttavaa on ollut yhteisvastuun ja vapaaehtoisen vastuunkantamisen kasvu ja lähimmäisenrakkauden aalto, jonka poikkeus- olot ovat saaneet aikaan. Toivottavasti se on koronakriisin pysyviä vaikutuksia meihin mikkeliläisiin. Silloin toteutuu Raamatun kehotus: ”Kantakaa toistenne taakkoja, niin te toteutatte Kristuksen lain.” (Gal. 6:2). Kesän alkaessa rajoituksia puretaan hallitusti ja asteittain. Seurakunnissa se merkitsee osin palaamista normaaliin elämään, joskin rajoitetusti ja turvallisuutta korostaen. Monia hyväksi havaittuja käytäntöjä toivottavasti jää pysyväksi, kuten esimerkiksi jumalanpalvelusten välittäminen etäyhteyksin. Koronavirus ei kesän tullen katoa maastamme eikä pandemia lakkaa maa- ilmasta. Joudumme elämään sen kanssa vielä pitkään. Epävarmuuden, huolten ja pelkojen keskellä jaksamisessa toivo on keskeistä. Siksi kuva kantamisesta on tullut minulle yhä tärkeämmäksi. Vastoinkäymisissä meistä tuntuu, että Jumala on kaukana. Onneksi olennaista ei ole meidän uskomme määrä, vaan uskomme kohde: ”Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala.” Joskus ei yksinkertaisesti jaksa edes ajatella tai muistaa Luojaa. Aivan erityisesti silloin on voimassa lupaus: ”sinua kantavat ikuiset käsivarret”. Seppo Häkkinen Mikkelin hiippakunnan piispa ”Seurakunta elää ennen kaikkea jäsenissään.”
6 Säpinää seuroissa Lapset ja nuoret kokoontuvat digitaalisesti Työalajohtaja Ville Kämäräinen toivoo, että moni korona-aikana aloitettu digitoimintamuoto olisi jatkossakin vahvistamassa seurakunnan kasvatustyön kokoavaa toimintaa. Ville Kämäräisen mukaan ennen korona-aikaa lasten ja nuorten parissa tehtävässä verkkotyössä hyödynnettiin lähinnä informatiivista somea eli Facebookia ja Instagramia. – Korona-aikana netin kautta tapahtuva kokoava toiminta on ollut ykkösjuttumme. Digikokoontumisten myötä toimintamme on ollut vahvasti vuorovaikutteista poikkeusajasta huolimatta, kertoo Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan kasvatuksen työalajohtajana toimiva Kämäräinen. Koronan alkaessa tuomiokirkkoseurakunnan kasvatustyö teki strategisen linjauksen kokeilla laajalla otteella erilaisia juttuja ja satsata sitten enemmän niihin, joille tuntui olevan tilausta. Poikkeusaikana netissä ovat toimineet muun muassa muskarit, ekavauvaryhmät, perhekerhot, nuortenillat ja -hartaudet, rippikoulukokoontumiset, alakouluikäisten kerhot ja roolipeliryhmät. Kämäräisen mukaan digikokoontumiset ovat saaneet lasten, nuorten ja perheiden keskuudessa pääsääntöisesti hyvän vastaanoton. – Osallistuja-/katsojamäärillä mitattuna osallistuminen on ollut laajempaa kuin perinteisissä livekontaktijutuissa. On ollut tärkeää hyödyntää lukuisia erilaisia digitaalisia väyliä, jotta jokainen kohderyhmä löytää niistä itselleen parhaiten sopivan. Meillä on ollut käytössä niin Instagram, Facebook, Discord, Zooom, Meet, Teams, Skype, Snapchat, TikTok, Youtube, Watsapp kuin perinteinen sähköposti. Kämäräisen mukaan lasten- ja nuorisotyönohjaajat ovat ottaneet korona-ajan haasteen myönteisesti vastaan. He ovat olleet tunnollisen innostuneita. Olemme toki joutuneet opettelemaan paljon uutta. Kokeilemme edelleen monia erilaisia juttuja, jotta voisimme olla mahdollisimman hyvin perheiden ja nuorten tukena. Koen niin, että meillä on ollut korona-aikana heihin varsin hyvä yksilöllinen kontakti. Nuoret ovat itsekin olleet ohjaajan roolissa myös korona-aikana. Yläkouluikäiset ja heitä hiukan vanhemmat nuoret ovat pitäneet 1.–3.- sekä 4.–6. -luokkalaisille digikerhoja Meet-sovelluksen avulla. Kämäräinen toivoo, että moni nyt aloitettu digitoimintamuoto olisi jatkossakin vahvistamassa seurakunnan kasvatustyön kokoavaa toimintaa. – Esimerkiksi livetapahtumien striimaus mahdollistaa laajemman osallistumisen toimintaan. Ainahan paikanpäälle ei pääse, vaikka haluaisikin. Perinteisen livetoiminnan ja digitoiminnan yhdistäminen voi olla tulevaisuuden optimaalinen toimintamalli. Kämäräinen toteaa, että korona-aikanakin kasvatustyöntekijät ovat toimineet verkon ohella livessä. – Olemme esimerkiksi valmistaneet lapsille ja nuorille niin sanottuja puuhakasseja, huoltaneet toimintatiloja ja työvälineitä sekä osallistuneet diakonian ruoka-avustuskuljetuksiin. Juhana Unkuri Etäkokoukset valtaavat hallinnon Tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoneuvosto sekä kirkkovaltuusto ovat kokoontuneet etänä Teams-järjestelmän kautta. Jokainen valtuutettu on saanut käyttäjätunnuksen järjestelmään. He voivat kotoa käsin oman tietokoneen nettiyhteyden kautta olla kokouksessa läsnä. Lisäksi tarvitaan verkkokamera ja mikrofoni äänelle. Kokouksen sihteeri varmistaa, että langan päässä on oikea henkilö. Sihteeri ja puheenjohtaja ohjaavat kokouksen kulkua. Kaikki voivat nähdä ja kuulla toisensa. Puheenvuoroja voi pyytää chatti-viestillä tai ”huutamalla” nimensä. Järjestelmässä voi jakaa käsittelyssä olevia dokumentteja, kuvia ja esityksiä yhteisesti katsottavaksi. Kokous voidaan myös haluttaessa lähettää julkisesti seurattavaksi internetiin. Tekniikka Korona-aikana jumalanpalveluksiin on ollut TEKSTI Juhana Unkuri KUVAT Veikko Hiiri ja Darcmedia MIKKELIN tuomiokirkkoseurakunnan jumalanpalvelusten striimaustuotannoissa on teknisenä toteuttajana Darcmedia, joka on osa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulua XAMK:ua. – Pyrimme kameroidemme kanssa asettumaan kirkossakävijän rooliin, ja välittämään katsojille puheen ja musiikin lisäksi myös yleistä tunnelmaa. Kirkosta löytyy paljon yksityiskohtia, joilla lähetystä saa elävöitettyä ja väritettyä. Esimerkiksi erilaiset symbolit ja esineet ovat lähetyksen tekemisen näkökulmasta antoisia, ohjaaja-kuvaaja Manu Eloaho luonnehtii. Darcmedialla on paljon kokemusta esimerkiksi seminaarien sekä muiden juhla- ja puhetilaisuuksien striimaamisesta. Samaten se on striimannut monia musiikkitilaisuuksia, mm. Mikkelin kaupunginorkesterin konsertteja. – Jumalanpalveluksia striimattaessa näitä kahta elementtiä on yhdistetty samaan kokonaisuuteen. Suoranaisia yllätyksiä ei ole tullut, mutta toki aina uutta kokonaisuutta haltuun ottaessa tapahtuu myös uuden oppimista. Jumalanpalvelusten kohdalla pari ensimmäistä viikkoa meni tarkkoja ajoituksia hakiessa ja optimaalista kalustokokoonpanoa etsiessä. Monenlaista tekniikkaa Eloaho kertoo, että jumalanpalvelusten striimaukset aloitettiin yhdellä kameralla mutta jo ensimmäisen lähetyk-
7 (Ylh.) Manu Eloaho on tekniikan mies sisältötyössä. (Vas.) Jumalanpalvelusten striimauksessa käytetään runsaasti kalustoa. Jonne Hirvonen säätää lähetyksen parametreja Pitäjänkirkossa. Sanan tukena mahdollisuus osallistua netin välityksellä. ”Jokainen tilaisuus on arvokas ja vaatii myös lähetystekniikalta kunnioitusta esiintyviä kohtaan.” sen jälkeen siirryttiin kahden kameran käyttöön. Kalustoon on kuulunut myös 4–8 mikrofonia, kuvamikseri, äänimikseri, kannettava tietokone ja striimien kooderi. Yleensä jumalanpalveluksista on vastannut yksi tuotantohenkilö, joka laittaa ennen lähetyksen alkua perusasetukset kuntoon. Lähetyksen aikana hän tarkkailee ääntä ja tekee siihen tarvittaessa hienosäätöjä. – Tuotantohenkilön pääasiallinen huomio on kamerassa. Toinen käsi on koko ajan kameralla ja toinen kuvamikserin napilla valmiina vaihtamaan kuvalähdettä. Yhden miehen tuotannossa variointia tehdään aika vähän. Useimmiten kuva pysyy siellä, mistä äänikin kulloinkin tulee. Muutamissa jumalanpalveluksissa, esimerkiksi pääsiäisenä paikalla on ollut toinenkin tuotantohenkilö. – Tällöin kameroita on ollut kolme, ja niistä kaksi on ollut miehitettyjä. Tyylieroja ja arvokkuutta Eloahon ohella jumalanpalvelusstriimauksia on ollut vuorollaan ohjaamassa Jonne Hirvonen. Kameran varressa on ollut myös Timo Vainikka. Eloahon mukaan ohjaajien tyyleissä on myös eroja. – Minulla on Jonneen verrattuna hieman hillitympi ja rauhallisempi tyyli leikata ja rytmittää lähetystä. Jumalanpalvelusten luonne toki vaikuttaa jonkin verran meidän molempien tekemiseen. Esimerkiksi kaikkein nopeimmat kameranliikkeet ja leikkaukset olemme jättäneet väliin. Eloahon mukaan jumalanpalvelus ei kuitenkaan eroa paljon esimerkiksi seminaarin tai konsertin striimaamisesta. – Jokainen tilaisuus on arvokas ja vaatii myös tekniikalta kunnioitusta esiintyjiä kohtaan. Pyrimme olemaan näkymättömissä, ja teemme oma työmme. Lähetysten tuottajana seurakunnan tiedottaja Veikko Hiiri on tiiviissä yhteistyössä kuvaajien kanssa. Ennakkoon suunnitellaan asioiden hyvä näkyminen ja kuuluminen ruudussa. Tuottajan kanssa pohditaan tyyliä ja palveluksen tärkeitä kohtia. Lisäksi tuottaja ohjaa toimittavaa henkilökuntaa alttarilla asettumisissa ja liikkeissä. Insinööriys on ollut hyödyksi Noin puolet Darcmedian tuotannoista on oman organisaation eli KaakkoisSuomen ammattikorkeakoulun markkinointia, viestintää ja opetusmateriaalituotantoa. Toinen puolikas on ulosmyytävää palvelutoimintaa. – Teemme paljon erilaisia esittely- ja markkinointivideoita, opetus- ja koulutusvideoita, striimauksia, tallenteita ja valokuvauksia sekä talon sisälle että vaikutusalueellamme oleville yrityksille ja yhteisöille, Eloaho kertoo. Eloaho, 40, on kotoisin Kymenlaaksosta Iitistä, mutta hän on asunut jo 20 vuoden ajan Mikkelissä. – Puolisavolainen lienee hyvä määritelmä näiden numeroiden valossa. Koulutukseltaan Eloaho on mediatekniikan insinööri, mutta työuransa hän on tehnyt pääasiassa sisällöntuotannon puolella. Darcmediassa hän on työskennellyt jo 15 vuoden ajan. – Toki tämä ala on myös kovasti tekninen, joten insinööriys on ollut matkan varrella hyödyksi.
8 Uudenlainen Rajoituksien keväästä huolimatta kekseliäs ihminen on läsnä. Kriisissäkin on mahdollisuus. TEKSTI Eija Juuma KUVA Istockphoto OLEMME TOTTUNEET suomalaises- sa yhteiskunnassa siihen, että monenlaiset elämää uhkaavat riskit on kyetty saamaan poliittisen järjestelmän, tieteiden, talouden ja lain avulla hallintaan. Tämä kevät toi tullessaan riskin (koronaepidemia), jota emme ole heti kyenneet eliminoimaan. Myös me mikkeliläiset olemme joutuneet kohtaamaan omassa arjessamme nopeasti muuttuneen tilanteen. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa se on tarkoittanut sitä, että muutamassa päivässä diakoniatyöntekijät, nuori- sotyönohjaajat, lapsityöntekijät, papit, kanttorit, tiedotus ja tukitoimet käärivät hihansa sanan varsinaisessa merkityksessä ja tarttuivat toimeen. Muuttuneiden toimintatapojen myötä toteutamme perustehtäväämme: usko, toivo ja rakkaus. Tarvitsemme toisiamme Näin haastavassa tilanteessa yhteinen vastuu ja tekeminen ovat ainoa tapa toimia. Olemme mukana mm. koronatilanteen myötä syntyneessä Porukalla -hankkeessa, joka kokoaa ja organisoi niin ruoka-apua, perheiden ja nuorten tukea, henkisestä tukea ja tietoa, kuin- ka jokainen halukas mikkeliläinen voi tulla vapaaehtoisesti kantamaan vastuuta. Osa työntekijöistämme on mukana Essoten käynnistämässä soittoringissä, jonka tehtävänä on kartoittaa ikäihmisten tilannetta. Kasvatuksen työala on laajalla rintamalla pitänyt yhteyttä lapsiperheisiin, lapsiin ja nuoriin sekä on käynnistänyt digitaalisia kerhoja. Papit ja kanttorit tekevät perustyötään toimittamalla jumalanpalveluksia ja kirkollisia toimituksia. Diakonit ja papit vastaavat ihmisten henkisen tuen tarpeeseen. Perheneuvojat, sairaalasielunhoitajat ja oppilaitospappi tekevät perustyötään puhelimitse ja digitaalisesti.
9 Kohtaamispaikka Jutun kirjoittaja nuorena kesätyöntekijänä John Nurminen Oy:n satamakonttorissa. Grillin kautta Opiskeluaikoina 80-luvulla olin kolmena kesänä töissä Helsingin Länsisatamassa Jätkäsaaressa. Seurakuntaharjoittelut olin jo suorittanut, halusin nähdä muutakin. Maaseututaustaiselle teologian opiskelijalle satamamiljöö olikin aivan uusi maailma. Kovan elämän kuluttamien miesten työkulttuuri oli aika ronski. Kaikenlaista jäynää ja joskus rajunpuoleista grillaamistakin harrastettiin. Sen sain itsekin tuta. Työparikseni sain erään Sepon, joka oli stadin kundi viidennessä polvessa. Kerran meitä oli muutama äijä juttelemassa niitä näitä. Seppo päätti vitsailla teologian opiskelijan silmälaseista. Joku ihmeen oivallus kirvoitti minut heittämään sopivan vastaiskun. Siitäkös koko äijäkööri repesi remakkaan nauruun. Seppo sai nenilleen, mutta virnisti iloisesti takaisin. Tuon episodin myötä meistä tuli hyvät ystävät ja perhetuttavat. Eräällä kaupunkikeikalla Seppo esitteli Helsingin nähtävyyksiä. Hietaniemen hautausmaan kohdalla Seppo tokaisi: ”Tossa kiviaidan takana mulla on viimeinen leiripaikka.” Samalla hän viittasi krematorion suuntaan ja lisäsi: ”Sisään mennään sitten ton grillin kautta.” Äskettäin kuulin, että Seppo on siirtynyt kiviaidan taakse. Grillin kautta. Muistelen lämmöllä häntä ja muitakin sataman työkavereita. Satamassa opin, että suomalainen mies arvostaa arkista puhetta ja rehellistä toveruutta. Kari Rossi kevät ”Jumala suokoon minulle tyyneyttä hyväksyä ne asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa niitä asioita, joita voin, ja viisautta erottaa nämä toisistaan.” Me tarvitsemme toisiamme, mutta erityisesti tänä aikana, kun epävarmuus on käsinkosketeltavissa. Suomalainen on tottunut pärjäämään omin voimin. Avun pyytäminen voi tuntua vaikealta varsinkin niillä, jotka ovat tottuneet pärjäämään. Siksi rohkaisen sinua: Hae apua ajoissa. Pidä rima matalalla! Soita sukulaiselle, ystävälle, naapurille tai työkaverille. Soita tutulle papille, nuorisotyönohjaajalle, lapsityöntekijälle, kanttorille tai diakonille. Lasten ja nuorten kesän leiritoiminta Seurakunnan kesätoiminta torjuu yksinäisyyttä ja palvelee lapsen ja nuoren sekä koko perheen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Hyväksi havaittuja toimintamalleja järjestetään Mikkelissä kesällä 2020 ja tilanteeseen pyritään luomaan joustavasti uusiakin toimintatapoja. Rippikoulut Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta järjestää kesän rippikoululeirit alkaen juhannuksen jälkeisellä viikolla. Leirijakson pituus on lyhennetty viiteen päivään, jolloin kaikille leireille löytyy leirikeskus ja henkilökunta. Rippikoulun voi suorittaa myös vaihtoehtoisesti ilta/etärippikouluna syksyllä. Jos koronatilanne ei mahdollista kesän leirijaksoja, niin leirit toteutetaan viikonloppuleireinä syksyllä. Rippikoululaisten konfirmaatiot järjestetään syksyllä. Rippikoululaisia ja heidän huoltajiaan tiedotetaan henkilökohtaisesti rippikoulujen aikatauluista ja muista käytännön asioista. Lasten päiväleirit Kesäkuun alusta alkava seurakunnan päiväleiritoiminta järjestetään soveltavin osin. Joitain muutoksia toimintaa saattaa tulla ja toiminnan sisällössä huomioidaan mahdollisimman hyvin epidemiaan liittyvät näkökohdat. Lasten kesäleirit leirikeskuksissa Juhannuksen ympärille suunnitellut leirit perutaan. Alakouluikäisille kehitetään korvaavaa toimintaa mahdollisuuksien mukaan. Elokuussa järjestetään lasten telttaleiri Lusikkaniemen kesäkodilla Suomenniemellä. Tiedustelut: Kasvatuksen työalajohtaja Ville Kämäräinen 0400 143 236
10 Vapaaehtoisessa työssä Anttolan kirkonmäellä ovat seurakunnan ja ViaDian vapaaehtoiset jakaneet neljän ja puolen vuoden aikana noin 5400 ruokakassia. Tilauksia ottaa vastaan diakonissa Reetta Sirkiä numerossa 0400 143 452. (Kuva: Kaarina Oittinen) Pienetkin hyvät teot merkitsevät Pieni kaunis ele, jonka lähimmäiselle osoitat, voi olla hänelle tärkeämpi kuin osaat aavistaakaan. Emme voi tietää ihmisestä päälle päin millaisia tarinoita ja taakkoja kukin meistä kantaa mukanaan. Kysymällä mitä kuuluu, osoitat välittäväsi. Sopivassa hetkessä lausutut pienet sanat voivat kannatella kuulijaansa hyvin pitkään, jopa läpi elämänpolun. Turvallisuuden tunnetta lisäävä voimalause voi olla se, jonka turvin haasteiden suosta noustaan. On tärkeää kuulla, ettei ole yksin, vaan ajatuksiaan voi jakaa ja tulla kuulluksi, etänäkin. Nyt jos koskaan lähimmäisen auttaminen on tullut meille kaikille ajankohtaiseksi. Tarvitaan kuulevia korvia ja lohduttavia sanoja, ruoka-kassien toimittajia, poikkeuksellisten virikkeiden keksijöitä ja tuottajia, yhteenkuuluvuutta sekä ymmärrystä ja toivoa. Me selviämme tästä vielä, porukalla. Toivottavasti poikkeusaika tulee synnyttämään paljon uusia ja hyviä käytänteitä, jotka jäävät elämään: turvallisuuden tunteen lisääntymistä esim. WhatsApp- naapuriapuryhmien muodossa kotikaduilla tai taloyhtiöissä, vapaaehtoistoiminnan arvostusta ja uusia muotoja sekä auttamisen talkoohenkeä, joka palkitsee tekijäänsä onnellisuuden ja merkityksellisyyden kokemuksella. Vaikka turvavälit vievät meitä fyysisesti etäämmälle toisistamme, on yhteisöllisyys silti mahdollista ja se toimii vastavoimana yksinäisyydelle. Eri tahojen välinen yhteistyö voimistuu, kun elämä haastaa. Poikkeustilanne voi synnyttää myös tekemisen puutetta. Vapaaehtoistoimintaan voit osallistua matalalla kynnyksellä ja itsellesi sopivalla panoksella. Auttamalla muita hoidat myös omaa hyvinvointiasi. Bongaa listalta pieni hyvä teko, jonka toteutat ja tunnustele, miltä se sinusta itsestäsi tuntuu: • Leivo ja vie maistiaisia naapuriin • Neulo villasukat ja lahjoita ne • Ota luontovalokuvia ja lähetä hänelle, joka ei itse pääse luonnon helmaan • Kirjoita kirje henkilölle, joka ilahtuisi kirjeestäsi • Tee yllätyssoitto tuttavalle pitkästä aikaa • Lähetä etähalauksia lähipiirillesi Ehkä hymyilet jo! Hyvän tekeminen tekee hyvää ja hyvä teko tarttuu. Sari Leppänen hankekoordinaattori Hyvä teko tarttuu Ilmoittaudu vapaaehtoiseksi: www.vapaaehtoistyo.fi/mikkeli www.meijanmikkeli.fi/porukalla Facebook: hyvä teko tarttuu Instagram: hyva_teko_tarttuu Diakonissa Hannele Salo järjestelee ruokakasseja tarvitseville. Diakonian ruoka toimii ulkosalla TEKSTI JA KUVA Veikko Hiiri EPIDEMIATILANTEEN vuoksi Via- Dia (Vapaakirkon diakoniatyö) joutui sulkemaan ovensa. Tämän vuoksi hävikkiruokakassien jakelua ei enää voitu hoitaa suoraan Moision toimipisteeltä. Niinpä jakelu organisoitiin seurakunnan kautta siten, että nuorisotyö hakee valmiiksi pakatut ruoka- kassit ja toimittaa ne tuomiokirkolle. Apua tarvitsevat voivat soittaa diakonian numeroon etukäteen ja tilata sopivia kasseja. Omalla niemellä varattu kassi haetaan jakelupäivinä kirkolta, jossa seurakunnan diakoniatyön henkilöt ovat olleet vastaanottamassa ihmisiä. Johtava diakoniatyöntekijä Anne Pöyry kertoo, että liikuntaesteisille tai riskiryhmäläisille voidaan myös kas- Diakoniatyöntekijät ovat tav Ryhmätoiminnoissa ja tapahtumissa jatkuu toistaiseksi tauko. Etäseurakuntakerho Ristiinan alueella toimii kirjeitse. Jos haluat liittyä mukaan, ota yhteyttä: p. 0400 143 251 tai taru.rantalainen@evl.fi. Diakonian puhelinpäivystys ajanvarausta varten keskustan alueella, Ristimäen ja Savilahden alueseurakunnat: ma, ti ja pe klo 9–11 p. 0400 143 250. Anttolan, Haukivuoren, Ristiinan ja Suomenniemen alueseurakunnissa varaa aika alueen diakoniatyöntekijältä. Ota meihin yhteyttä puhelimitse, jolloin diakoniatyöntekijät kartoittavat avun tarpeen. Voit soittaa meille myös silloin, kun haluat keskustel- la ja tarvitset kuuntelijaa. Voit ottaa yhteyttä myös seurakunnan kotisivujen yhteydenottolomakkeella. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot: Anne Pöyry, johtava diakoniatyöntekijä p. 0400 143 419 Päivi Haltsonen, Ristimäki läntinen alue p. 0400 143 258 Hannele Salo, Ristimäki itäinen alue p. 0400 143 253 Hanna Jarva, Ristimäki eteläinen alue p. 0400 143 237 Tiina Strengell, Ristimäki eteläinen alue p. 0400 143 238
11 Yhteislaulutilaisuuksia Ristiinassa Ristiinan alueella järjestetään yhteislaulutilaisuuksia juhannuksen jälkeen eri puolilla Ristiinaa. Tilaisuudet järjestetään kotien pihoilla ja kylätalojen pihapiireissä säävarauksella. Katso tarkat ajat ja paikat lähempänä kesää Ristiinalainen-lehdestä. Saat lisätietoa musiikkitapahtumista nettisivuiltamme sekä lehti-ilmoituksista. Voit löytää kanttoriemme esittämää musiikkia YouTube -kanavaltamme. Haukivuorella 50 vuotta sitten ripille päässeiden juhla Perinteinen 50 vuotta sitten rippikoulun käyneiden juhla (rippivuosi 1970) on päätetty siirtää lokakuuhun erikseen sovittavaan pyhään. Jumalanpalveluselämässä seuraamme Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan linjauksia. Toivomme, että voimme avata lähetyskirpputori Apajan mahdollisimman pian. Alueen työntekijät tavoittaa varmimmin kesäkuussa ja elokuussa. Seurakunnan toiminnasta saa parhaiten tietoa Haukivuoren Seudusta ja mikkelintuomiokirkkoseurakunta.fi/tapahtumat. Myös Haukivuoren alueseurakunnan Facebook-sivua kannattaa seurata. Herätysliikkeissä tapahtuu KANSANLÄHETYS Päivärukous torstaisin 4.6. alkaen klo 14 Sanan Leivässä, Pirttimäenkatu 8 (joka torstai läpi kesän) ja viimeinen 27.8. Seurakuntatapahtuma 23.–25.8. Su klo 10 messu tuomiokirkossa, saarna Esko Siljanen. Messun jälk. kirkkokahvit ja Siljasten tulojuhla srk-keskuksessa, klo 18 tuomiokirkossa raamattuluento Matti Malinen, klo 18.45 kahvitarjoilu ja klo 19.15 iltatilaisuus. Ma klo 18 tuomiokirkossa raamattuluento Matti Malinen, klo 18.45 kahvitarjoilu ja klo 19.15 iltatilaisuus. Ti klo 18 tuomiokirkossa raamattuluento Matti Malinen, klo 18.45 kahvitarjoilu ja klo 19.15 iltatilaisuus. Ristiinassa ke 24.6. klo 18 Raamattuilta Valon salissa, raamattuluento Pirjo Palm, kahvitarjoilu, klo 19.15 iltatilaisuus - apu "Voit soittaa diakonian numeroon ja varata kassin." oitettavissa Tarja Nousiainen, Ristimäki itäinen alue p. 0400 143 257 Taru Rantalainen, Ristiinan alue p. 0400 143 251 Outi Reponen, Savilahden alue p. 0400 143 429 Reetta Sirkiä, Anttolan alue p. 0400 143 452 Maria Vasamaa, Haukivuoren alue p. 0400 143 235 Irene Wirilander, Ristimäki läntinen alue ja Suomenniemen alue p. 0400 143 722 Mari Ylönen, Ristimäki läntinen alue p. 0400 143 232 si viedä kotiin. Menekki on parhaimmillaan ollut jopa 90 kassia päivässä. Toiminta jatkuu ulkosalla toistaiseksi. Vapaaehtoisia käsiä tarvitaankin mukaan, koska organisointi, kuljetukset ja jakelu ovat iso työ. Kesän lämpimissä keleissä on vielä toimittava suhteellisen nopeasti, etteivät pakasteet ehdi sulaa. Tervetuloa mukaan vapaehtoistyöhön. HAUTAKIVIEN OIKAISUA Saatavana kaikilla Mikkelin tuomiokirkkosrk:n hautausmailla sekä Juvalla, Puumalassa, Mäntyharjulla ja Hirvensalmella. Juuriharjapesu ja sammaleenpoisto sis. hintaan, eko-pesuaineet. SAVON HAUTAKIVIHUOLTO savonhautakivihuolto@gmail.com p. 040 174 4952 SUOMEN RAAMATTUOPISTO Naisten ja miesten sauna ja iltahartaus: 15.7., 29.7, 12.8. ja 26.8. klo 17 Marttinen, Koukkuniementie 28, Korpijärvenkylä. Naiset sauna klo 17, miehet klo 18, sen jälkeen tarjoilu ja iltahartaus. Tilaisuudet toteutetaan, mikäli viranomaisten määräykset ja terveystilanne sen sallivat. Ota yhteyttä ja varmista: Juha Hasanen 044 5167250 Aurora auttaa päihteettömään vauva-arkeen Suomessa syntyy vuodessa noin 3 600 lasta, joiden äitien elämään on kuulunut raskauden aikana alkoholi, huumeet tai lääkkeiden väärinkäyttö. Monessa tapauksessa on ollut kyseessä sekakäyttö. Jokaisella ihmisellä on oma tarinansa, mutta niissä toistuu samoja piirteitä: usein rikkonainen perhetausta, lähisuhdeväkivaltaa, mielenterveysongelmia, heikko itsetunto, periytyvää huono-osaisuutta ja alhainen koulutustaso. Moni empii avun hakemista, koska pelkää lapsensa menettämistä. Pelko ei ole perusteeton, sillä päihteidenkäyttö on huostaanottojen yleisin syy Suomessa. Essoten alueella on vuoden alusta käynnistynyt Aurora-hanke. Se on suunnattu tukemaan lasta odottavia tai juuri lapsen saaneita äitejä. Muutokselle tarvitaan paljon aikaa ja tukea senkin jälkeen, kun elämä on alkanut asettua uusille uomille. Luottamuksen rakentuminen on tärkeää, jotta päästään eteenpäin. Aurora-hanke on paketti, joka tulee apua tarvitsevan luo ja kulkee rinnalla äidin kasvaessa vanhemman rooliin. Aurora-ryhmää ohjaa lapsityön moniosaaja Susanna Sillanpää. Pieni ryhmäkoko on madaltanut monelle kynnystä. Ryhmässä on neljä äiti-vauva -paria/ vuosi. Äidit ovat iältään 15 – 30 -vuotiaita. Hanke on kaivattu lisä Mikkelin seudun palveluihin. Mukana ovat Valkonauhaliitto ry, Mikkelin ITU (intensiivinen tuki). Ryhmässä tehdään yhteistyötä neuvoloiden, Viola ry:n ja lastensuojelun kanssa. Tuija Viestilä
Papin päästä Suhteellista Istockphoto Muista tehdä hyvää Se oli yksi junamatka Helsingistä Mikkeliin. Juna oli viimeistä paikkaa myöten täynnä, ja viereeni istahti vanhempi mieshenkilö. Aloimme keskustella. Ensin niitä näitä, sitten henkilökohtaisempia. Mies kertoi innostuksestaan Albert Edelfeltin elämää ja elämäntyötä kohtaan. Hän esitteli kansiota, jonne oli kerännyt kaikenlaista innostukseensa liittyvää. Runsaasta kirjeenvaihdosta taiteilijan ja hänen äitinsä välillä hän mainitsi useaan otteeseen ja luki katkelmia. Uusimman tiedon mukaan LUMEN ALTA paljastuu yleensä jotain. Nyt lumet- toman talven jäljiltä on paljastunutta sellaista, mitä nykyinen sukupolvi ei ole kokenut. Ihmisten välinen kanssakäyminen on hankaloitunut, ehkä pysyvästi. Pahinta on ollut huomata tiettyä arkuutta luonnollisissa kontakteissa. Tiettävästi katse ja hymy ei tartuta ketään. Tosin uusimman tiedon myötä sekin asia voi muuttua. Sosiaalisia kontakteja on aina rajoitettu. Varallisuus, säätyerot ja jopa puoluekanta määrittivät sosiaalista elämää. Myös sukupuolten kanssakäymistä säädeltiin. Läheisyys, luottamus ja sitoutuminen liittyivät perinteisesti toisiinsa. Parisuhde oli muutakin kuin kahden ihmisen ”mukava” asia. Nykyään olemme tarkempia siinä suhteessa, keitä haluamme ystäviksi. Viihdymme samalla tavalla ajattelevien kanssa. Eikä varovaisuus ihmissuhteissa ole pahitteeksi. Pelkään silti, että olemme menossa kohti aikaa, jossa tuntemattomia vältellään. Turvallisuus- ja mukavuussyistä. Itsekkään en kaipaa ylenpalttista tuttavallisuutta, mutta pappina haluan olla helposti lähestyttävä ja mukava. Kristilliseen uskoon sopii huonosti sosiaalinen eristyneisyys. Seurakunnan tehtävä on koota ihmisiä yhteen. Kaiken maailman tempaukset eivät vielä riitä seurakuntayhteydeksi, mutta voivat toimia porttina siihen. Usko, toivo ja rakkaus tarvitsee ihmiskontakteja. Lähimmäistä on autettava hä- dässä, vaikka se sisältäisi riskin. Silti uhkarohkeus ei kannata. Myös itseään on osattava rakastaa, vaikka maskin takaa. Historiassa tunnetaan aikoja, jolloin kuolemaa on uhmattu. Sodassa sankaruus palkitaan. Rooman valtakunnan ruttoepidemia tyhjensi pääkaupungin rikkaista, mutta köyhät jäivät aloilleen ja kristityt vaaransivat terveytensä auttaessaan muita. Myöhemmin suureen vaaraan joutuivat ne, jotka pitivät kiinni vakaumuksestaan olla tinkimättä uskostaan keisarin edessä. Papit ja vanhimmat, joita ei vangittu tai tapettu, pakenivat maan alle. Seurakuntaa johdettiin kirjeillä ja etäviesteillä, kuten tänä keväänä. Yhden asian olen nyt kuitenkin oppinut. Mikään ei ole itsestäänselvyys. Kun aamulla herään ja huomaan olevani edelleen terve, kiitän Jumalaa. Luonnossa liikkuessani tajuan taas, miten kotiovelta voikaan avautua jotain niin hienoa. Kirjahyllyni lukemattomat kirjat ovat alkaneet taas kiinnostaa. Eikä uutisia jaksa kuunnella jatkuvasti, sillä uusimman tiedon mikään ei ole muuttunut. Ehkä muutos on tapahtunut jossain muualla. Omassa sydämessä, asenteissa ja käytöksessä. Siihen olemme tarvinneet tämän hiljaisen ajan. Huomaatko, kesä on jo tullut! Markku Liukkonen aluekappalainen Lasten suusta 2-VUOTIAAN SANASTOA Jäätelö = täkytä Mansikka = takita PIKKUSISKO (2V.) siirrettiin isoveljen (4v.) kanssa samaan huoneeseen nukkumaan. Hieman katkera isoveli totesi äidilleen ensimmäisen yön jälkeen järkyttyneenä: ” Mä en totu tähän IKINÄ!” ÄITI KATSOI 4-vuotiaan kanssa Youtubesta lasten pääsiäishartautta. Äiti kertoi, että palmusunnuntaina Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin. Jo valmiiksi väsynyt 4-vuotias totesi ärtyneenä: ”En minä halua mennä minnekään Jerusalemiin! Haluan olla kotona vaan.” Oletko kuullut lasten hauskoja lausahduksia ja sutkautuksia? Jaa ne kanssamme. Lähetä ”lasten suusta” -tarina: hanna.raina@evl.fi tai 0400 143 277 Kuuntelin kiinnostuneena miehen kertomaa. Opin paljon Edelfeltin elämästä, mutta keskustelun merkittävin anti oli seurata sitä, miten miehen elämän uurtamat silmät syttyivät loistamaan silloin, kun hän puhui itselleen merkittävästä asiasta. Juna saapui Mikkeliin, ja nousin lähteäkseni. Mies kaivoi laukustaan sateenvarjon ja antoi sen minulle saatesanoilla: muista tehdä hyvää. Tuntui vähän kiusalliselta ottaa vastaan toisen omaa, ja toisaalta olin häkeltyneen iloinen. Sateenvarjo kulkee yhä mukanani, saa hymyilemään ja kannustaa toimimaan. Muista tehdä hyvää ja ota vastaan sitä hyvää, mitä elämä tarjoaa. Sillä lailla voit omalta osaltasi tehdä elämästäsi ja lähelläsi olevien elämästä parempaa. Hyvää on tarjolla aina, myös silloin, kun elämä on epävarmaa, raskasta, mieli ja tunteet myllerryksessä tai tylsistyminen vallitseva olotila. Maija Haaparanta sairaalapastori Rukoushetki Juhannus on Johannes Kastajan päivä Johannes Kastaja tunnetaan miehenä, jolla ”oli yllään kamelinkarvavaate ja vyötäisillään nahkavyö, ja hänen ruokanaan olivat heinäsirkat ja villimehiläisten hunaja” (Matt. 3:4). Juhannuksen evankeliumitekstit korostavat Johanneksen erityistä roolia. Johannes oli tienraivaaja ja tiesi: ”Minun jälkeeni tulee toinen.” Hän julisti Jumalan sanaa ja kastoi ihmisiä Jordan-virrassa – myös itsensä Jeesuksen. Silloin Jeesus tuli Galileasta Jordanille Johanneksen kastettavaksi. Johannes esteli ja sanoi: ”Sinäkö tulet minun luokseni? Minunhan pitäisi saada sinulta kaste!” Mutta Jeesus vastasi hänelle: ”Älä nyt vastustele. Näin meidän on tehtävä, jotta täyttäisimme Jumalan vanhurskaan tahdon.” Silloin Johannes suostui hänen pyyntöönsä. (Matt. 3:13-15) Johannes Kastajaa juhlitaan kesällä sen vuoksi, että hän syntyi puoli vuotta ennen Jeesusta. Johanneksen vanhemmat, Elisabet ja Sakarias, olivat iäkäs lapseton pariskunta. Jumalan uutta luova voima vaikutti, ja heille syntyi poika.