Hyvinkään HY VINK Ä ÄN VEDEN ASIAK ASLEHTI 1 / 2020 Sonninmäen alueella käynnistyy iso vesihuoltosaneeraus Toimiva vesihuolto edellyttää varautumista vaihteleviin sääolosuhteisiin Jätevedenpuhdistamon lietteistä saadaan ympäristöystävällistä biokaasua 1

Sisältö TIMO PEKKO 46 10 GASUM JETRO STAVEN 4 6 10 Toimiva vesihuolto edellyttää varautumista vaihteleviin sääolosuhteisiin Sonninmäen alueella käynnistyy iso vesihuoltosaneeraus Jätevedenpuhdistamon lietteistä saadaan ympäristöystävällistä biokaasua Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän sään ääri-ilmiöitä, joihin varautuminen tulee olemaan entistä tärkeämpää myös vesihuollon näkökulmasta. Hyvinkään Sonninmäen alueella käynnistyy keväällä 2020 yksi Hyvinkään Veden historian isoimmista vesihuoltosaneerauksista. Hyvinkään Kaltevan jätevedenpuhdistamolla syntyvää lietettä kuljetetaan Riihimäen biokaasulaitokselle, jossa siitä valmistetaan biokaasua. Muuta: Hyvinkään päävesilinja tutkittiin akustisella älypallolla Uusi hulevesiohjelma selkiyttää vastuunjakoja HYVINKÄÄN VEDEN ASIAKASLEHTI 1/2020 KUSTANTAJA / JULKAISIJA Hyvinkään Vesi, Kerkkolankatu 42, PL 21, 05801 Hyvinkää, vesihuolto@hyvinkaa.fi PÄÄTOIMITTAJA Marita Honkasalo TOIMITUSKUNTA Anssi Hietikko, Jari Hynönen, Heli Sokka, Sanna Tapola TUOTANTO Faromedia, info@faromedia.fi KANNEN KUVA Hyvinkään kaupunki PAINO Grano

Arvoisa asiakas! K ädessäsi on jälleen Hyvinkään Veden asiakaslehti. Haluamme myös painetun lehden kautta pitää yhteyttä asiakkaisiimme. Toivomme, että yhteydenpito on kaksisuuntaista. Otamme mieluusti vastaan palautetta lehdestä ja sen jutuista sekä ideoita aiheista, joista haluatte tietää lisää. Maailma ja samalla myös meidän suomalaisten arki on viime viikkojen aikana muuttunut monin tavoin aiempaan verrattuna. Koronaviruksen uhka näkyy myös vesihuollon varautumisessa. Olemme Suomessa tottuneet hyvin toimiviin vesihuoltopalveluihin. Toimintahäiriöt ovat harvinaisia, talousveden laatu yleisesti hyvin laatuvaatimukset täyttävää ja jätevedenpuhdistus tehokasta. Vesihuoltopalveluiden merkitystä arjessamme ei ole helppo tunnistaa, kun palvelu toimii moitteetta. Hyvinkään Vedessä olemme tavanomaisen varautumisen lisäksi varautuneet toimintaan koronauhkatilanteessa: olemme mm. hajauttaneet toimintaamme, tehostaneet raportointia ja ohjeistusta, ottaneet käyttöön tehostetut käytännöt hygieniassa ja varmistaneet monin tavoin materiaalien, toimilaitteiden ym. saatavuuden. Aiemmin keväällä vesihuoltolaitosten omistukseen ja erityisesti yksityistämiseen kiinnitettiin paljon huomiota julkisessa keskustelussa. Vesihuolto on yhteiskunnan välttämättömyyspalvelu ja meidän kaikkien arjen toimivuuden perusedellytys, jonka merkitys korostuu poikkeusaikoina. Vesihuoltoon liittyy myös terveydensuojelun, yhdyskuntakehityksen ja ympäristönsuojelun näkökulma. Vesihuolto on luonnollinen alueellinen monopoli. Pohjavedet ja muut vesivarannot ovat yhteisessä omistuksessa, eivät kenenkään omia. Kunnallisen vesilaitoksen ensisijainen tehtävä on palvella kuntalaisia, ei tehdä voittoa. Erityisesti nykytilanteessa korostuu oma päätäntä vesihuollon strategisen kehittämisen, huoltovarmuuden ja varautumisen näkökulmasta. Vesihuoltolaki velvoittaa vesilaitosta tulemaan toimeen omilla maksutuloillaan, verovaroja toimintaan ei käytetä. Vanhoja huonokuntoisia verkostoja saneerataan vuosittain noin 1,5 – 3 km. Samalla pyritään mahdollisimman tehokkaasti pienentämään vuotovesistä aiheutuvia kustannuksia. Tätä varten viime vuonna aloitettu vanhan vesihuoltoverkoston tehostettu tutkimusprojekti saadaan päätökseen kesään mennessä. Sen avulla korjaustoimenpiteet pystytään kohdentamaan entistä tehokkaammin. Meillä Hyvinkäällä on saneerauksilla erityinen peruste, koska lähes koko taajama on pohjavesialueella. Työtä siis riittää, mutta teemme sen, jotta seuraavatkin sukupolvet saavat juoda hyvää ja kirkasta vettä. Jo viime vuoden puolella päätimme asiakkaille suunnatun tiedotuslehden tekemisestä. Yhteyttä asiakkaisiimme pidämme myös jokavuotisella asiakastyytyväisyystutkimuksella, jonka avulla haluamme saada palautetta toiminnastamme. Kesän tuloon ei edes korona voi onneksi vaikuttaa! Päivät pitenevät ja lämpenevät. Pidetään huolta toisistamme ja itsestämme ja pysytään terveinä! Erityisen hyvää tulevaa kesää toivottaen Marita Honkasalo HYVINKÄÄN KAUPUNKI PÄ ÄKIRJOITUS 3

Toimiva vesihuolto edellyttää varautumista vaihteleviin sääolosuhteisiin Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän sään ääri-ilmiöitä, joihin varautuminen tulee olemaan entistä tärkeämpää myös vesihuollon näkökulmasta. Vedenjakelun turvaaminen häiriötilanteissa vaatii vesilaitosten, kuntien ja viranomaisten rajat ylittävää yhteistyötä sekä järkevää maankäyttöä. I lmastonmuutoksen seurauksena myös Suomen sääolosuhteet muuttuvat, ja eri vuodenaikojen kelejä on tulevaisuudessa entistä vaikeampi ennustaa. Kaikki tämä vaikuttaa vesihuollon järjestelyihin, joiden tiedetään olevan monin tavoin sääriippuvaisia. –  Toimivan vesihuollon ensisijainen edellytys on hyvälaatuisen raakaveden riittävyys, jota saadaan sekä pohja- että pintavesistä. Muuttuvat ilmasto-olosuhteet vaikuttavat raakaveden määrään ja laatuun, ja tätä kautta vesihuoltoon, selvittää Uudenmaan ELY-keskuksen Ympäristövaikutukset ja alueidenkäyttöyksikön päällikkö Timo Kinnunen. Suomessa on koettu 2000-luvulla vesihuollossa jo useita rankkasateista, myrskyistä ja myös kuivuudesta johtuvia merkittäviä häiriötilantei- 4 ta. Esimerkiksi Hyvinkäällä on kokemusta kevättulvista. – Tämän seurauksena vesihuoltolaitoksilla on jo nyt käytössä monia hyviä varautumiskeinoja, kuten ylivuotoaltaita, pengerryksiä tai vedenottamoihin asennettuja aktiivihiilisuodattamia, jotka sopivat ilmastonmuutoksesta johtuvien häiriötilanteiden ehkäisyyn myös tulevaisuudessa, Kinnunen painottaa. Alueellisesti poikkeustilanteisiin on varauduttu lisäksi kuntien välisillä yhdysvesijohdoilla ja -viemäreillä, joita risteilee ristiin rastiin myös Uudenmaan alueella. – Talousvettä voidaan tarvittaessa siirtää näin kunnasta toiseen tai jätevesiä saadaan siirrettyä suurempiin jätevedenpuhdistamoihin, Kinnunen selvittää. Kylmää, kuumaa ja kaikkea siltä väliltä Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon voivat olla joko suoria tai välillisiä. Suurimmat riskit liittyvät sään ääri-ilmiöiden lisääntymiseen: rankkasateiden, tulvien, myrskyjen, ukkosten sekä toisaalta kuivuusjaksojen yleistyminen aiheuttavat kaikki vesihuollolle erilaisia ongelmia. Esimerkiksi sähköä tarvitaan koko veden tuotantoprosessiin aina raakaveden hankinnasta veden puhdistamiseen ja jakeluun, ja myrskyjen lisäämät sähkökatkokset vaikeuttavat veden käsittelyä ja johtamista. – Sähkökatkoihin varaudutaan vesihuoltolaitosten varavoimalähteillä. Ja yksi keino vähentää niiden uhkaa, on luopua ilmassa kulkevista

sähköjohdoista, ja kaivaa niitä maahan, kuten esimerkiksi Nurmijärvellä on tehty, Kinnunen toteaa. Hyvinkäällä on varauduttu sähkökatkoksiin nimenomaan Kinnusen mainitsemilla varavoimalähteillä, jotka riittävät turvaamaan vedenottamoiden toiminnan kokonaisuudessaan sähkökatkojen aikana. Myös Veikkarin jäteveden keskuspumppaamo ja Kaltevan jätevedenpuhdistamon alkupää on varustettu varavoimalla. Pitkään jatkuneet helteet voivat ehdyttää vesivaroja, joka on isompi ongelma haja-asutusalueelle, jossa käytössä on omia kaivoja kunnan vesijohtoverkoston ulkopuolella. Pienien raakavesilähteiden vedenlaatu ja riittävyys kärsivät herkemmin pitkistä kuivuusjaksoista, ja on hyvä muistaa, että yksityisten kaivojen kunto on aina kiinteistöjen omistajien vastuulla. – Ilmastonmuutos saattaa lisätä myös ennätyskylmiä talvia, mikä haastaa sekin vesihuoltoa. Tässä on kyse siitä, miten hyvin vesijohdot ja viemärit on suojattuna maan alla, eli pääseekö routa vaikuttamaan niihin, Kinnunen lisää. Alueelliset erot lakisääteisiin suunnitelmiin Kuntien vaihtelevat raakavesilähteet vaikuttavat vesihuoltolaitosten kykyyn ja keinoihin sopeutua ilmasto-olosuhteiden muutoksiin. Esimeriksi Hyvinkää sijaitsee laajalla pohjavesien muodostumisalueella, mikä tarkoittaa, että kunnan raakavesivarannot ovat hyvät, mutta alueella on erityisen tärkeä varautua ylivuotoihin. –  On turvattava se, ettei rankkasateiden aiheuttamien vesistöjen pintojen nousu kuljeta likaisia tulvavesiä pohjavesimuodostumiin ja vedenottamoille. Vedenottokaivot on pidettävä kunnossa, ja ne on hyvä suojata tulvalta tai sijoittaa tulvariskialueiden ulkopuolelle, Kinnunen selvittää. Samalla on tärkeää huolehtia hulevesistä eli johtaa ylimääräiset sade- ja sulamisvedet erillisviemäreihin, ja sitä kautta imeyttää ne maahan. Näin ne eivät kuormita turhaan jätevedenpuhdistamoja ja lisää jätevedenpumppaamojen ylivuotoriskejä. – Vesihuoltolaki edellyttää vesihuoltolaitoksilta suunnitelmaa varautumisesta erityistilanteisiin. Erityistilanteissa tilannekuvaa alueilla kokoavat ELY-keskus ja aluehallintovirasto yhteistyössä kuntien ja vesihuoltolaitosten kanssa, Kinnunen selvittä ja jatkaa: – ELY-keskuksissa huolehdimme myös siitä, että kunnan maankäyttö ja kaavoitus tukevat vesihuoltoa parhaalla mahdollisella tavalla. Vesihuollon ja maankäytön yhteistyö tulee olla aktiivista myös kunnissa, ja yhteisellä suunnittelulla voidaan vaikuttaa myös ilmastomuutosten vaikutuksiin tehokkaasti. Pyrimme siihen, että uudisrakentaminen pysyy kompaktina ja uudet asuinalueet liittyvät mahdollisuuksien mukaan jo olemassa olevaan infrastruktuuriin. 5 JETRO STAVEN Vesihuoltoon kuuluvat vedenhankinta ja -jakelu, viemäröinti ja jätevesien käsittely. Sää vaikuttaa monin tavoin vesihuoltoon. Muutokset ilmastossa voivat lisätä juomaveteen liittyviä terveysriskejä ja aiheuttaa ongelmia raakaveden laadussa ja vedenjakelussa.

Sonninmäen alueella käynnistyy iso vesihuoltosaneeraus Hyvinkään Sonninmäen alueella käynnistyy keväällä 2020 yksi Hyvinkään Veden historian isoimmista vesihuoltosaneerauksista. Alueelle uusitaan runkovesijohdot sekä jätevesiviemärit ja rakennetaan hulevesiviemärit sinne, mistä ne vielä puuttuvat. 6 TIMO PEKKO Vesihuoltosaneerauksessa kaivanto on koko tieosuuden levyinen. Turvallisuuden vuoksi hyvinkääläisiä pyydetään välttämään ylimääräistä liikennettä Sonninmäen alueella.

S onninmäen alueen vesi- ja viemäriputkisto on Hyvinkään Veden verkostopäällikkö Anssi Hietikon mukaan tullut teknisen käyttöikänsä loppuun. – Alueen vanhimmat vesijohdot ovat peräisin olympiavuodelta 1952, ja viemärit vuodelta 1957. Hulevesiviemäreitä on rakennettu alueelle vuonna 1982, mutta niiden vaikutusalueella on vain kolmasosa alueen kiinteistöistä. Saneerauksessa uusitaan runkovesijohdot sekä jätevesiviemärit ja rakennetaan oma viemäri hulevesille eli kuivatus-, sade- ja sulamisvesille. Kiinteistöjen liittymät uusitaan ja ne tuodaan tontin puolelle noin metrin kiinteistön rajasta. Kiinteistön omistaja voi halutessaan liittyä uuteen hulevesiverkostoon. – Hyvinkään Vesi ja urakoitsija tiedottavat Sonninmäen asukkaille saneerauksesta ja siihen liittyvistä asioista erikseen ja useampaan otteeseen, Hietikko lupaa. Vuotoja havaittu lokkerointimenetelmällä Sonninmäellä on ollut vaikea havaita putkivuotoja, sillä maaperä on alueella vettä helposti läpäisevää hiekka- ja soramaata, mistä johtuen vuodot eivät tule näkyviin maanpinnalle. Hyvinkään Vesi on tutkinut mahdollisia vuotoja alueella erilaisilla menetelmillä. – Olemme käyttäneet muun muassa niin sanottua lokkerointimenetelmää, jossa vuotoja etsitään ääniä kuuntelemalla. Asentamamme laitteet kuuntelevat putkiston ääniä öisin, ja äänien perusteella voimme selvittää, missä mahdollinen vuoto on, Hietikko selventää ja jatkaa: – Tutkimusten perustella alueella on ollut paljon vuotoja ja hankalasti havaittavia piilovuotoja alueella on mahdollisesti edelleen. Hyvinkään Veden tekemien tutkimusten lisäksi vuodot ovat voineet Hietikon mukaan näkyä alueen asukkaiden arjessa monella tapaa. – Kiinteistön vesimittarista on voinut kuulua kohinaa, aamuisin hanasta on voinut tulla ensimmäiseksi ilmaa tai vedenpaine on ollut kiinteistössä huonompi kuin aiemmin. Puolimatkankatu saneerataan ensimmäiseksi Sonninmäen saneeraus käynnistyy Puolimatkan koulun ja hautausmaan välissä sijaitsevan Penttilänkadun päästä. Ensimmäiseksi saneerataan Puolimatkankatu kokonaan, minkä jälkeen työmaa etenee pienempiä katuja pitkin kohti vesitornia. Kesän ja syksyn 2020 aikana tehtävä saneeraus on yksi Hyvinkään Veden historian isoimmista vesihuoltosaneerauksista. Hietikon mukaan isoon työalueeseen päädyttiin, jotta alueen asukkaille olisi saneerauksesta haittaa mahdollisimman lyhyen aikaa. → JETRO STAVEN Sonninmäen saneeraus käynnistyy Puolimatkan koulun ja hautausmaan välissä sijaitsevan Penttilänkadun päästä. Ensimmäiseksi saneerataan Puolimatkankatu, josta työmaa etenee pienempiä katuja pitkin kohti vesitornia. 7

tu ka on Ra u atu at uh an ka tu at or u en ka tu VESIHUOLLON SANEERAUSALUEEN RAJA Ku n inga s v uo SONNINMÄKI – Jos olisimme pilkkoneet alueen pienemmäksi, Sonninmäen asukkailla olisi työmaa edessään useampana kesänä, Hietikko perustelee. Saneeraukseen on valittu urakoitsijaksi Maansiirto & Kuljetus Lehto Oy, ja työt ovat käynnistyneet ja jatkuvat aina marraskuuhun 2020 asti. – Tiet jäävät vielä sorapintaisiksi, ja katuprofiili pysyy jatkossakin ennallaan. Kesällä 2021 tiet asfaltoidaan ja samalla tehdään tarvittavat multaukset ja reunakivien asennukset. Asukkaille koituvaa haittaa pyritään myös vähentämään tekemällä tiivistä yhteistyötä sähköverkon operaattorin ja telekaapeloitsijan kanssa, jotta katuja ei tarvitsisi kaivaa auki moneen kertaan, Hietikko kertoo. renk Pe n t tilä nka tu nka aan u enm tu ka on nk vu rik se at Ojalankatu as Va ng lli nk Uud atu rpi nk ni Ka Ku Sa ala katu Hautausmaa Oj Tap io Ky Ah tä ola jä nk nk nk at tka rik ma Va oli u Pu tu Koulu atu Alueella vältettävä ylimääräistä liikennettä Vaikka asukkaille koituvia haittoja pyritään kaikin keinoin vähentämään, Hietikko myöntää, että erityisesti Sonninmäen asukkailta vaaditaan jatkossa pitkää pinnaa. – Kaivanto vie aina koko tieosuuden, joten osa alueen teistä ei ole käytössä. Sonninmäen tieverkosto on kuitenkin onneksi sellainen, että työmaan aikana pystymme järjestämään vaihtoehtoisen reitin alueen asukkaille. Ja se osaltaan mahdollistaa myös näin ison saneerausalueen. Jotta saneeraus sujuisi mahdollisimman nopeasti ja turvallisesti, Hietikko pyytää muita hyvinkääläi- siä välttämään ylimääräistä liikennettä alueella: – Seuraavan puolen vuoden aikana Sonninmäellä ei pääse ajamaan mistä haluaa. Erityisesti läpikulku Puolimatkankatua pitkin tulee vaikeutumaan. Sonninmäen alueen lapsiperheille ja koululaisille Hietikolla on myös selvä viesti: – Alueella liikkuu kesän ja syksyn aikana raskasta kalustoa ja työkoneita, ja tästä syystä liikenteessä on oltava entistä tarkkaavaisempi. Kaivannot, varastointi- ja työmaa-alueet eivät ole lapsille soveliaita leikkipaikkoja. Toivomme vanhempien painottavan tätä lapsille alueella liikkuessa. Kahden kesän rypistyksen jälkeen alueen asukkaille kuitenkin koittaa helpompi arki. – Uuden putkiston tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta, ja alueen asukkaat asuvat saneerauksen jälkeen putkiston osalta uudisalueella. Vesihuollon kohentuminen voi vaikuttaa jopa koko asuinalueen arvoon, päättää Hietikko. Muut kesän 2020 vesihuoltosaneeraukset Hyvinkäällä S ALEKSI MANNINEN 8 onninmäen vesihuoltosaneerauksen lisäksi kesällä käynnistetään työt saneeraussuunnitelman mukaisesti myös Kruununpuistonkadulla ja Sähkökadulla. Kruununpuistonkadulla uusitaan runkovesijohdot ja jätevesiviemärit sekä rakennetaan oma viemäri hulevesille. Saneerattava alue rajautuu Martinkadusta Laurinkadun risteykseen asti. Saneerausalueessa ovat mukana myös Eeronkatu, Lau- rinkatu ja Aaponkatu. Nyt saneerattavat kadut jäävät ensi talven ajaksi sorapintaisiksi. Tie asfaltoidaan ja alue viimeistellään kesällä 2021. Myös Sähkökadulla uusitaan tulevana kesänä runkovesijohdot ja jätevesiviemärit sekä rakennetaan oma viemäri hulevesille. Saneerattava alue rajautuu Hämeenkadusta Urheilukatuun asti. Sähkökadun vesihuoltosaneerauksen yhteydessä tehdään muutoksia myös katuprofiiliin, joista vastaa Hyvinkään kaupunki.

RISTO RAMBERG, XYLEM Akustinen älypallo ”kuulee” pienetkin vuodot ja havaitsee putkessa olevat ilmataskut. Hyvinkäällä vuotoja tutkimassa olivat Johan Greyling (vas.) ja Nicole Lauinger Xylemiltä. Hyvinkään päävesilinja tutkittiin akustisella älypallolla V esivuotojen seurauksena vesiyhtiöt menettävät Suomessa päivittäin karkeasti arvioituna satoja tuhansia litroja yleiseen kulutukseen tarkoitettua talousvettä. Myös Hyvinkäällä laskuttamattoman veden vuotuisessa määrässä oli havaittavissa kasvua, mutta erilaisten toimenpiteiden jälkeen vesivuotojen määrä on saatu laskuun. On arvioitu, että laskuttamattoman veden osuus Suomessa voisi olla jopa 20 prosenttia vedenkulutuksesta. Syynä ovat useimmiten vuotavat, ikääntyneet putket sekä vanhentuneet järjestelmät. Tästä syystä vesiyhtiöt tutkivat linjastojaan ja voivat ohjata saamansa tiedon pohjalta voimavarat kiireisimpiin korjauskohteisiin. Hikiän vesijohtolinjan kautta kulkee iso osa verkoston vedestä Myös Hyvinkäällä laskuttamattoman veden vuotuisessa määrässä oli havaittavissa kasvua, mutta erilaisten toimenpiteiden jälkeen vesivuotojen määrä on saatu laskuun. Yksi näistä toimenpiteistä oli selvittää, ettei Hikiän vedenottamon ja kaupungin välillä palvelevassa siirtolinjassa ole vuotoja. – Kyseisen siirtolinjan kautta kulkee peräti 50–60 prosenttia ve- silaitoksen verkoston alueella käytettävästä vedestä, ja vuonna 1977 rakennettu putkisto alkaa olla jo saneerausiässä, Hyvinkään Veden verkostopäällikkö Anssi Hietikko taustoittaa tutkimusta. Yhteistyökumppaniksi valikoitui Xylem, jonka Smartball-tutkimusmenetelmä mahdollisti sen, ettei vedenjakelua tarvinnut sulkea tutkimusten ajaksi. –  Älypallon avulla voidaan tutkia parhaiten juuri suhteellisen ison halkaisijan omaavia yksinkertaisia ja pitkiä putkia, joissa ei ole esimerkiksi paljon tutkimuksen ajaksi suljettavia haaroja, kertoo Xylemin aluemyyntipäällikkö Tommi Rantala. Smartballin avulla Hikiän siirtolinja käytiin läpi noin 10 kilometrin osuudelta. Hyvinkään keskustan alla putki haaroittuu niin paljon, että siellä tutkimuksiin on käytettävä Rantalan mukaan muita menetelmiä. Pallo ”kuulee” ilmataskut ja vuodot Hikiän siirtolinja kulkee pitkän matkaa maastossa hiekkaisella harjulla. Putkessa olevia mahdollisia vuotoja on tämän vuoksi vaikea havaita, koska vuodot imeytyvät välittömästi maahan. Akustinen älypallo kuitenkin ”kuulee” mahdolliset pienetkin, jopa 0,11 litraa/tunnissa vuotavat kohdat, ja havaitsee myös putkessa olevat ilmataskut. –  Ilmataskut ovat käytännössä osittainen tukos putkessa. Putkeen kertynyttä ilmaa pyritään poistamaan, mutta tästä huolimatta ilmaa saattaa kerääntyä erityisesti maastollisesti mataliin ja korkeisiin kohtiin. Ilma tekee putkeen tukoksen, mikä vähentää veden läpikulkua, ja tämä taas  nostaa pumppauskustannuksia, Rantala selvittää. Smartballin avulla pystytään hyvin tarkasti kartoittamaan myös putken sijainti maastossa. –  Tämä helpottaa jatkossa mahdollisia korjaustoimenpiteitä, kun putkea ei tarvitse etsiä vaan se voidaan kaivaa esiin juuri siitä kohtaa, missä huoltotoimenpiteitä tarvitaan, Rantala jatkaa. Hikiän siirtolinja ei kaipaa välittömiä korjaustoimenpiteitä   Hyvinkään Vesi sai älypallon avulla tehdystä tutkimuksesta positiivisia tuloksia. –  Hikiän siirtolinjassa ei ole merkittäviä vuotoja, joten linja on hyvässä kunnossa eikä kaipaa välittömiä korjaustoimenpiteitä. Samanaikaisesti kartoitamme mahdollisia vuotoja myös muilla menetelmillä ja toimenpiteillä, Hietikko sanoo. 9

Jätteistä energiaa  — Jätevedenpuhdistamon lietteistä saadaan ympäristöystävällistä biokaasua Kaltevan jätevedenpuhdistamolla kuivattu liete on kuljettu Gasumin Riihimäen biokaasulaitokselle vuodesta 2018 saakka. GASUM 10

H Biokaasua syntyy mädättämällä Gasumin rekat hakevat jätelietettä Kaltevan jätevedenpuhdistamolta noin kymmenen kertaa kuukaudessa. Liete on lingolla kuivattua, mikä vähentää kuljetusmäärää. – Jäteliete on biokaasuntuotannon raaka-aineena hyvin tasalaatuista, koska se on käynyt puhdistamolla läpi jo ison prosessin. Puhdistamolta tuleva liete valmistellaan mädätysprosessia varten eli laimennetaan yhdessä muiden jakeiden kanssa so- Suomessa biokaasua käytetään pääosin liikenteen polttoaineena, ja vähäpäästöisten polttoaineiden kysynnän lisääntyessä tarve kasvaa nopeasti. GASUM yvinkään Kaltevan jätevedenpuhdistamolla syntyvää lietettä kuljetetaan Riihimäen biokaasulaitokselle, jossa siitä valmistetaan biokaasua. Uusiutuva ja ympäristöystävällinen polttoaine soveltuu muun muassa teollisuuden käyttöön ja liikenteen polttoaineeksi. Biokaasun kysyntä on kasvanut Suomessa vauhdilla, ja teillämme huristaa nykyään yhä enemmän eri kokoluokan kaasuautoja. Entistä useampi yritys hyödyntää myös biokaasua erilaisissa  tuotanto- ja valmistusprosesseissaan.   – Biokaasu on edullisin ja puhtain uusiutuvista liikenteen polttoaineista. Sitä voidaan valmistaa lähes kaikesta eloperäisestä materiaalista, kuten biojätteestä, jätevesilietteestä, jätevesistä, lannasta, teollisuuden sivutuotteista ja kasvibiomassasta, toteaa senior sales manager Rauni Karjala Gasumilta. Jätevedenpuhdistamolla syntyvä liete sisältää huomattavan paljon hyödyllisiä ravinteita, kuten fosforia ja typpeä, jotka biokaasuntuotannossa saadaan talteen. Tämä tehostaa entisestään biokaasun kiertotalousvaikutusta. –    Gasumilla haluamme hyödyntää biokaasun mahdollisimman hyvin, ja sen tuotannosta syntyvä ravinnejäännös voidaan jatkojalostaa ja käyttää lannoitteina suomalaisilla pelloilla. Näin esimeriksi fosfori saadaan tehokkaasti kiertoon ja perinteisen väkilannoitteiden käytöntarve vähenee, Karjala selvittää. pivaksi, Karjala selvittää. Biokaasua tuotetaan mädättämällä liete suurissa hapettomissa säiliössä noin kolmen viikon ajan. Tuotantoprosessissa tärkein rooli on biomassaa ravintonaan käyttävillä mikrobeilla. Biokaasureaktorissa mikrobien ravintona toimiva orgaaninen massa, kuten proteiinit, hiilihydraatit ja rasvat muuttuvat niiden toimesta metaanin ja hiilidioksidin seokseksi. –  Biokaasua voidaan käyttää sellaisenaan paikallisesti, mutta ennen kaasuverkkoon syöttöä tai ajoneuvopolttoainekäyttöä biokaasu käy vielä puhdistuksessa eli siitä poistetaan hiilidioksidia ja epäpuhtauksia, Karjala selvittää. Gasumin Riihimäellä sijaitsevassa laitoksessa biokaasu jalostetaan sekä paineistetaan valtakunnalliseen kaasuverkkoon, josta se on jaettavissa koko verkoston alueelle eri käyttötarkoituksiin teollisuudessa, liikenteessä ja myös kotitalouksissa esimerkiksi kaasuliesien polttoaineena. –  Biokaasun tuotanto on yksi konkreettinen käytännön toimi, mikä vie meitä kohti tulevaisuuden vähähiilistä yhteiskuntaa. Biokaasun tuotannossa kiertotalous toimii kaksinkertaisesti: sekä uusiutuvana energiana että kierrätysravinteina. Tällä hetkellä biokaasun tuotantopotentiaalista on hyödynnetty kuitenkin vain noin 4 prosenttia eli tekemistä ja hyödynnettävää riittää, Karjala painottaa. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin myöntämä muuntotuki Kun muutat bensiini- tai dieselkäyttöisen henkilöauton toimimaan kaasulla tai etanolilla 1.1.2018–30.11.2021 välisenä aikana, voit saada muutoksen kattamiseksi Traficomilta rahallista tukea. Muuntotukea voi saada vuosina 2018–2021. Lisätietoja: www.traficom.fi Gasumin ja muiden toimijoiden kaasutankkausasemat ympäri Suomea löydät osoitteesta: www.gasum.fi 11

SHUTTERSTOCK Häiriöt vesijohtoverkostossa tai raakaveden muodostumisalueella, erilaiset onnettomuudet, katkokset sähkönjakelussa ja tietoliikenneyhteyksissä ovat kaikki riskejä, jotka voivat vaarantaa talousvetemme laatua. Riskien arviointi ja hallinta ovat talousveden laadunvalvonnan perusta Hyvinkään Veden tärkeimpiä tavoitteita on taata hyvälaatuisen ja terveellisen veden toimittaminen asiakkailleen. Talousveden laadunvalvonnassa keskeistä on vesilaitoksen ja terveydensuojeluviranomaisten tehokas yhteistyö sekä mahdollisiin häiriötilanteisiin varautuminen. H yvinkäällä talousveden laadunvalvonnasta vastaavat Hyvinkään kaupungin ympäristöterveydenhuolto yhdessä Hyvinkään Veden kanssa. –  Laadimme kunnan valvontaviranomaisina yhdessä Hyvinkään Veden kanssa valvontatutkimusohjelman, joka on sosiaali- ja terveysministeriön talousvesiasetusten mukainen. Asetukseen vuonna 2017 tehdyssä muutoksessa korostuu erityisesti vesilaitosten riskinarviointi ja -hallinta, toteaa Hyvinkään kaupungin terveystarkastaja Saara Rinne. Valvontatutkimusohjelmassa määritellään, miten Hyvinkään Veden jakamaa talousvettä tutkitaan jatkuvasti sekä asetuksen mukaisten viranomaisnäytteiden että vesilaitoksen omavalvontanäytteiden avulla.  – Viranomaisten tekemän valvonnan tarkoituksena on todentaa, että talousvesi on terveydelle haitatonta, ja että vesilaitoksen omavalvonta riittää ja kattaa koko vedentuotantoketjun aina raakaveden muodos- 12 tusalueilta vedenottamoihin, veden käsittelyyn ja jakeluun kuluttajan hanaan  saakka. On tiedettävä, missä kohtaa ketjua häiriö voi syntyä, ja miten toimitaan, jos riski toteutuu, Rinne kertoo ja jatkaa: –  Viranomaisvalvonnassa huomioimme myös erilaiset muuttujat, joiden avulla voidaan arvioida sitä, miten kiinteistöjen omat vesilaitteet vaikuttavat talousveden laatuun, Rinne jatkaa. Jaksoittaista ja jatkuvaa valvontaa Talousveden laatua tutkitaan viranomaisvalvonnassa sitä tiheämmin, mitä enemmän vesilaitos talousvettä toimittaa. Tutkimus jakaantuu jatkuvaan valvontaan ja jaksottaiseen seurantaan, ja näytteitä otetaan säännöllisesti eri puolilta verkostoa. –  Talousvedessä ei saa olla bakteereita, viruksia tai loisia eikä sinne saa päästä haitallisia aineita sellaisina määrinä, että niistä voisi aiheu- tua vaaraa ihmisten terveydelle. Jaksottaisessa seurannassa näytteistä tutkitaan varsin laaja valikoima eri muuttujia. Jatkuvassa valvonnassa analysoitavien muuttujien määrä taas on suppeampi, mutta näytteitä otetaan useammin. Valvontaohjelmassa on huomioitu myös vesilaitoksen ominaispiirteet. Ohjelma päivitetään viiden vuoden välein, ja tarvittaessa useammin, jos tilanne niin vaatii. – Kunnan terveydensuojeluviranomaisina meillä on vastuu huolehtia myös siitä, että talousveden toimittaja tiedottaa toimittamansa veden laadusta riittävästi. Tärkeää tässä työssä onkin se, vesilaitoksen ja terveydensuojeluviranomaisten välinen yhteistyö on sujuvaa ja avointa, jotta muuttuviin olosuhteisiin pystytään tarvittaessa reagoimaan nopeasti, Rinne painottaa. Poikkeukselliset sääolosuhteet, rankkasateet, tulvat tai pitkään jatkunut kuivuus ovat esimerkkejä riskitekijöistä, jotka voivat aiheuttaa häiriöitä veden laatuun.

Uusi hulevesiohjelma selkiyttää vastuunjakoja SHUTTERSTOCK Hyvinkää päivitti hulevesiohjelmansa, jonka halutaan lisäävän tietoutta ja vahvistavan eri tahojen yhteistyötä hulevesiasioissa. Samalla laadittiin ohjeet hulevesien hallintaan rakentajille pientalojen, taloyhtiöiden sekä liike- ja teollisuuskiinteistöjen osalta sekä lakisääteinen hulevesitulvariskien arviointi. H yvinkään keskusta sijaitsee laajalla pohjavesialueelle, ja suunnitelmallinen hulevesien hallinta on tärkeää, jotta pinta- ja pohjavesien laatu varmistetaan myös tulevaisuudessa. Pohjavesivarantojen on oltava kunnossa, jotta kaupunki pystyy tuottamaan talousvettä myös jatkossa. –  Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän sademääriä, ja toisaalta nykyinen rakennuskulttuuri, kaupunkirakenteen tiivistyminen lisää vettä läpäisemättömiä pintoja, kuten asfalttikenttiä, betonikivetyksiä ja kattojen määriä. Tämä kaikki heikentää veden imeytymismahdollisuuksia, ja vähentää pohjaveteen imeytyvän veden määrää kaupunkialueella, toteaa verkostopäällikkö Anssi Hietikko Hyvinkään Vedeltä. Uudella hulevesiohjelmalla pyritään edistämään pohjaveden luontaista muodostumista ja ohjaamaan hulevedet pois jätevesiverkostosta. – Rakentaminen tai saneeraaminen eivät saa vähentää imeytyvän veden määrää, ja uusi ohjeistus tarjoaa nyt konkreettisia työkaluja rakennusvalvonnan ja kaavoituksen käyttöön hulevesien hallinnassa, Hietikko toteaa. Hulevesiä ei voida johtaa hallitsemattomasti myöskään pintavesiin: Suuret vaihtelut hulevesien määrässä aiheuttavat eroosiota pienissä ojissa ja sivupuroissa, ja jos kiintoainetta kulkeutuu liikaa vesistöihin, ne aiheuttavat laatuhaittoja ja pilaavat vesistöjä sekä niiden ekosysteemiä. –  Hyvinkään kaupunki sijaitsee Vantaanjoen vesistöalueella, jolla on laajan virkistyskäytön ohella merkittävä arvo koko pääkaupunkiseudun varavesilähteenä. Vantaanjoella on lisäksi koko Suomenlahden merkittävin taimenkanta, Hietikko painottaa. Kiinteistönomistajilla tärkeä rooli hulevesien hallinnassa Päävastuu hulevesiasioista siirrettiin lainsäädännön muutoksen myötä Hyvinkään Vedeltä Hyvinkään kaupungille vuonna 2014. Yhteisellä sopimuksella Hyvinkään Vesi ylläpitää ja huoltaa edelleen maanalaista hulevesiverkkoa kunnan alueella. – Olimme mukana päivittämässä uutta hulevesiohjelmaa, ja meidän yksi ensisijainen huolemme on saada hulevedet ohjattua pois jätevesiverkostosta, jossa ne kuormittavat turhaan verkostoa ja jäteveden puhdistusta.  Lain mukaan hulevesiä ei enää edes saa ohjata jätevesiverkkoon ja kaikki tällaiset yhteydet tulee purkaa. Kiinteistönomistajan on huolehdittava, että esimerkiksi katolta tippuvat sadevedet imeytyvät maahan omalla tontilla tai ohjautuvat kaupungin hulevesiviemäriin. – Sadevesien imeytys omalla tontilla on aina ensisijaisesti suositeltavaa, ja siihen on olemassa monenlaisia vaihtoehtoja, kuten imeytyskaivoja. Asuinalueilla, joilla vesien viemäröinti toteutetaan erillisviemäröinnillä, kiinteistönomistajat ovat velvollisia ohjamaan hulevedet ja perustusten kuivatusvedet hulevesiviemäriin, Hietikko jatkaa. Maanalaisien hulevesiverkkojen kautta vesiä johdetaan avo-ojiin ja ojien kautta hulevesialtaisiin. Ojilla ja altailla saavutetaan pidempi viipymä ja tätä kautta parannetaan hulevesien imeytymistä pohjavesialueella. Hulevesialtaat toimivat myös tasausaltaina kovempien sateiden tai sulamisvesien aikana hulevesiverkossa. – Haluamme muistuttaa, että kiinteistön omistajilla on velvollisuus pitää katuosuus kiinteistöjensä kohdalla puhtaana, ja tämä koskee myös sadeveden ritiläkaivojen kansistoja. On erityisen tärkeää, ettei esimeriksi haravointiroskia tai ruohonleikkuun jätteitä ohjata kaduille sadeveden huuhdottavaksi, koska ne jos mitkä tukkivat viemärit, Hietikko toteaa. – Nyt sateiden aikaan tulee paljon ilmoituksia tulvivista katuosuuksista, ja usein ilmoitus tukkeutuneesta ritiläkaivosta johtuu siitä, että kaivon kansisto on tukossa, vaikka kaivon sisällä ei ole ongelmaa, Hietikko painottaa. Lisätietoja Hyvinkään hulevesiohjelmasta 2020–2028 ja erilliset ohjeistukset löydät kaupungin verkkosivuilta: www.hyvinkaa.fi Hulevesillä tarkoitetaan maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sade- tai sulamisvettä. Hulevesiin luetaan myös perustusten kuivatusvedet. Rakentamattomilta alueilta tuleva valunta ei ole hulevettä, vaan luonnontilaisten alueiden valuntaa. 13

Uutiset Vesimittari kannattaa vaihtaa ajoissa SHUTTERSTOCK Muistathan ilmoittaa meille matkapuhelinnumerosi! Perintäyhtiö vaihtui Sarastia Kuntaperinnäksi 14 teistönomistajalle mitään. Sen sijaan liian vanha vesimittari saattaa näyttää virheellisiä lukemia. Kannattaa siis olla hereillä, kun meiltä tulee viesti mittarin vaihtamisesta, Hietikko sanoo. Kiinteistönomistajan tehtävänä on sopia vaihtoaika ja huolehtia, että vesimittarille on vapaa pääsy. Vesilaitos tekee mittarinvaihdon yhteydessä myös silmämääräisen tarkastuksen mittarille tulevan vesijohdon ja mittarisulkujen kunnosta. Valitettavasti koronatilanteesta johtuen vesimittarinvaihtoja ei nyt suoriteta, mutta yhteydenottoja toivotaan, kun seuraavan kerran ilmoitus mittarinvaihdosta tulee tekstiviestillä. Huomaathan, että isommissa kohteissa, kuten kerrostaloissa, voimme kohdistaa yhteen kulutuspisteeseen vain yhden puhelinnumeron. Näissä isommissa kohteissa järjestelmään laitetaan esimerkiksi isännöitsijän puhelinnumero, ja hän tiedottaa kiinteistön asukkaita mahdollisesta vesikatkoksesta. Voit ilmoittaa matkapuhelinnumerosi puhelimitse: 040 155 4234, 040 155 4233 tai 040 155 4235, sähköpostitse: vesihuolto@hyvinkaa.fi tai kulutuswebissä Hyvinkään Veden verkkosivuilla. Hyvinkään kaupunki on siirtänyt maksumuistutus- ja perintäpalvelunsa Svealta Sarastia Kuntaperinnälle 1.10.2019 alkaen. Sarastia Kuntaperintä tuottaa maksuvalvontaa ja perinnän palveluja nimenomaan kunnille, ja sen lähtökohtana on ottaa perinnässä huomioon erityisesti julkisen sektorin erityispiirteet. SHUTTERSTOCK Tiedotamme asiakkaillemme tekstiviestitse sekä ennakolta suunnitelluista että äkillisistä vesikatkoista ja silloin, jos kiinteistön vesimittari on tullut vaihtoikään. Jotta tavoitamme sinut kiinteistöäsi koskevissa asioissa, muistathan ilmoittaa meille matkapuhelinnumerosi. Asukkaiden yhteystiedot eivät päivity järjestelmiimme automaattisesti, joten myös esimerkiksi puhelinnumeron muuttumisesta on ilmoitettava meille erikseen. Kiinteistöjen vesimittarit vaihdetaan noin 10 vuoden välein. Hyvinkään Vesi vastaa vanhan mittarin poistamisesta ja uuden asentamisesta, ja mittarin vaihtaminen on kiinteistönomistajalle maksutonta. Vesilaitos ilmoittaa tekstiviestillä kiinteistönomistajalle, kun kyseisen kiinteistön mittarin on vaihtoiässä. Tästä syystä on tärkeää, että kiinteistön omistaja on muistanut ilmoittaa vesilaitokselle oman matkapuhelinnumeronsa. Hyvinkään Veden verkostopäällikkö Anssi Hietikko kannustaakin kiinteistönomistajia aktiivisuuteen. – Mittarin vaihtaminen on noin 10 minuutin työ, eikä se maksa kiin- Sarastia Kuntaperintä on kuntien taloushallintoon erikoistuneen Sarastia Oy:n tytäryhtiö, ja Hyvinkään kaupunki on yksi Sarastia Oy:n kuntaomistajista. Hyvinkään Veden asiakkaille muutos näkyy vain siinä, että tarvittaessa maksuhuomautusten ja -vaatimusten lähettäjänä on jatkossa Sarastia kuntaperintä.

Ilmoita vesimittarin lukema säännöllisesti! Ilmoita vesimittarin lukema säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Jos kulutus muuttuu olennaisesti, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme vuosikulutusarvion tarkistamiseksi. Vesimittarin lukeman voi ilmoittaa neljällä eri tavalla: 1. Kulutuswebissä Hyvinkään Veden verkkosivuilla 2. Soittamalla: p. 040 155 4233, 040 155 4234 tai 040 721 6448  3. Sähköpostitse: vesihuolto@hyvinkaa.fi     4. Itseluentakortilla (lähetetään asiakkaille kerran vuodessa) Anna palautetta lehdestämme Voita langaton JBL Charge 4 -kaiutin Palauta viereinen kuponki tai lähetä palautteesi ja yhteystietosi sähköpostilla vesihuolto@hyvinkaa.fi. Arvomme kaikkien 6.8.2020 mennessä vastanneiden kesken langattoman JBL Charge 4 -kaiuttimen. Ilmoitamme voittajalle henkilökohtaisesti. Mikä oli mielenkiintoisin artikkeli lehdessä? Mistä aiheesta haluaisit lukea seuraavassa lehdessä? Hyvinkään Vesi maksaa postimaksun Anna kouluarvosana lehdestä (4-10) Nimi: Onnea arvontaan! Osoite: Puh. Sähköposti: Hyvinkään Vesi Tunnus 5003769 Info 07011 00003 VASTAUSLÄHETYS

JULKINEN TIEDOTE JOKAISEEN KOTIIN Kerkkolankatu 42, 05800 Hyvinkää PL 24, 05801 Hyvinkää p. 019 459 11* (Hyvinkään kaupungin vaihde) vesihuolto@hyvinkaa.fi, etunimi.sukunimi@hyvinkaa.fi www.hyvinkaanvesi.fi       Vikailmoitukset Virka-aikana ma—to 8—16, pe 8—14 019 459 11 (vaihde) Virka-ajan jälkeen 020 491 2734 Va. vesihuoltojohtaja Marita Honkasalo 040 745 4915 Tuotantopäällikkö Marita Honkasalo 040 745 4915 Taloussuunnittelija Heli Sokka 040 155 4235 Laskutus arkisin 9.00—15.00 Vesi- ja jätevesilaskutus 040 155 4234 040 768 3933 040 155 4233 Liittymis- ja työlaskutus 040 768 3933 Muut palvelut arkisin 7.00—16.00, pe 7.00—14.30 Liitoslausunnot Laitosmestari Markus Lukkarinen 040 574 0246 Jätevesipumppaamot Laitosmestari Markus Lukkarinen 040 574 0246 Vedenottamot Vesilaitosmestari Juha Salmi 040 155 4258 Automaatio Automaatioasiantuntija Juho Tuina 040 620 9818 Vesihuoltoverkosto Verkostopäällikkö Anssi Hietikko 040 660 9621 Vesi- ja viemäriverkoston kunnossapito, tonttiliittymät ja vesimittareiden asennus Putkimestari Tarmo Laune 0400 560 279 Vesi- ja viemäriverkoston uudisrakentaminen ja saneeraus Vesihuoltomestari Jari Myllylä 040 357 8460 Kaltevan jätevedenpuhdistamo Puhdistamontie 99, 05440 Hyvinkää Käyttöinsinööri Jari Hynönen 040 578 5891