LABYRINTTI Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami 2/2020 Kansanedustaja Tarja Filatov: Työelämää helpottamalla voitaisiin muuttaa monen elämää Ota omaistilanne puheeksi töissä Työelämän joustot – keino tukea ja arvostaa läheisiään hoitavia Kohti kokonaisvaltaista otetta ja tabujen purkua

Hae tukea www.finfami.fi onko läheisesi sairastunut psyykkisesti? Älä jää yksin.

LABYRINTTI 2/2020 KUVA: MARIKA FINNE Teema: Mielenterveys ja työelämä 5 Pääkirjoitus: Mielenterveys on pääomaa 6 ”Mielenterveysasiat pitää tuoda esille myös talouspoliittisesti” 10 12 15 16 Ota puheeksi töissä 18 20 Kun elämä mullistuu, työnantaja voi joustaa 22 24 27 28 – MEIDÄN ON OSATTAVA TEHDÄ PÄÄTÖKSIÄ, JOIDEN AVULLA IHMISET VOISIVAT PAREMMIN. Kohti kokonaisvaltaista otetta ja tabujen purkua Kolumni: Työelämässä tarvitaan inhimillisyyttä Työelämän joustot – keino tukea ja arvostaa läheisiään hoitavia Omaishoidon onnistunut yhdistäminen ansiotyöhön vaatii erityistä huomiota johtamiselta Puheenjohtaja: Mielenterveys, työelämä ja korona Työn ja omaistilanteen yhteensovittamisen esteet ja tukemisen mahdollisuudet Kolumni: Myös nuori työntekijä voi uupua Tutkittua tietoa FinFami-yhdistysten tavoittamista omaisista 30 32 Digitalisaatio FinFamissa – toimintaa kaikkien saataville! 33 Mielenterveysomaisten hyvinvointivinkit on luettavissa myös japaniksi 34 Kolumni: Hyvinvointijohtaminen vai työhyvinvoinnin johtaminen? Etätukeen osallistumiseen saa apua - lähde rohkeasti mukaan Labyrintti 3/2020 Mielenterveysomaisen toipuminen Seuraavaan lehteen tarkoitettujen aineistojen tulee olla 5.10.2020 osoitteessa Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami, Meritullinkatu 4 B 10, 00170 Helsinki tai marika.finne@finfami.fi. M ISTÖME R I 2/2020 R PÄ KK Labyrintti-lehti on ainoa mielenterveysomaisille ja -omaishoitajille suunnattu lehti Suomessa. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. ● Julkaisija Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry. ● Päätoimittaja Pia Hytönen ● Toimituspäällikkö Marika Finne ● Toimituksen osoite Meritullinkatu 4 B 10, 00170 Helsinki p. 050 464 2739, jaana.humalto@finfami.fi ● Ilmoitusmyynti Jukka Eriksson/ Je-Mark Ky p. 09 5489 3630, 050 339 6137, je-mark.oy@netlife.fi info@je-mark.fi www.je-mark.fi ● Taitto PunaMusta, Medialogistiikka ● Painopaikka PunaMusta, Forssa ● Tilaukset ja osoitteenmuutokset Labyrintti on jäsenetu alueellisille omaisyhdistyksille ja heidän jäsenilleen. Lehti ei ole tilattavissa. Mikäli henkilö haluaa lehden, hänen tulee liittyä jäseneksi omaisyhdistykseen. Myös yhteisöt voivat liittyä yhdistysten jäseniksi. Osoitteenmuutokset voi toimittaa suoraan paikallisyhdistykseen. YM KANSIKUVA: MARIKA FINNE ILJ ÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 3

ZZZNRNHPXVNRXOXWXVÀ ASUMISPALVELUJA JA TOIMINTAKYKYÄ TUKEVAA TOIMINTAA MIELENTERVEYSTOIPUJILLE Paras paikka toipua Jokaisella on oikeus hyvään ja merkitykselliseen elämään Helsinkiläisten mielenterveyskuntoutujien tukena jo vuodesta 1983 QLHPLNRWL¿ PSYKIATRISTA KUNTOUTUSTA JA TUKIASUNTOPALVELUJA NUORILLE AIKUISILLE Tulevaisuuden Portti on ammatillinen psykiatrinen hoitokoti, joka tarjoaa psykoterapiaa ja erilaisia terapiahoitoja. Pidämme tärkeänä, että nuoret mielenterveyskuntoutujat eivät jää ns. eläkeputkeen, vaan haluamme satsata ammatilliseen kuntoutukseen ja itsenäistymisen tukemiseen. Tiiviin omahoitajasuhteen tärkeys, prosessinomainen työskentely, henkilöstön ammattitaito ja sitoutuneisuus hoitosuhde työskentelyyn yksilöllisin tavoittein ovat tuottaneet erinomaisia hoitotuloksia. ž•ŽŸŠ’œžžŽ—ȱ˜›Ĵ’ Ehdatoksentie 6 46930 Huruksela Puh. 050 913 2990 ž•ŽŸŠ’œžžŽ—™˜›Ĵ’ȓ‘˜–Š’•ǯŒ˜–    ǯž•ŽŸŠ’œžžŽ—™˜›Ĵ’ǯŒ˜– Uskon ja toivon sydämellisessä ilmapiirissä on helppo toipua! 4 2/2020

PÄÄKIRJOITUS Pia Hytönen, toiminnanjohtaja, FinFami ry Mielenterveys on pääomaa M KUVA: MIKKO MÄNTYNIEMI ielenterveys on ollut vaikutusta sekä sairastuneiden että tärkeimpiä asioita heidän läheistensä taloudelliseen tilanteeihmisten elämässä. seen. Syitä taloudellisen tilanteen heikenSe on voimavara, jota tymiseen olivat muun muassa lomautus, meillä kaikilla on. Valityöttömyys ja ruuhkautuneet sosiaalituen tettavasti liian usein keskustelu mielenterhakujärjestelmät. veydestä liittyy vain ongelmiin tai mielenMonesti myös kuulee omaisten terveys nähdään ainoastaan sosiaali- ja sanovan, että työssäkäynti on heille terveyskysymyksenä. Ilokseni uudessa henkireikä. Mikäli he voivat osallistua kansallisessa mielenterveysstrategityöelämään, he myös jaksavat hoitaa assa yhdeksi painopisteeksi on nostettu läheistään paremmin. mielenterveys pääomana. Ansiotyön ja omaishoitajuuden yhdisHyvä mielenterveys parantaa muun tämistä voitaisiin helpottaa ja edistää muassa mahdollisuuksia hyviin ihmismonin tavoin. Kun kotiin tuotavia palvesuhteisiin sekä opinnoissa ja työelämässä luita kehitetään ja perhe saa oikeanonnistumiseen. Keskustelin eräässä tilailaista ja oikea-aikaista apua, omainen suudessa omaisen kanssa keinoista, joilla voi keskittyä myös ansiotyöhön. Näiden voidaan tukea omaisten hyvinvointia lisäksi asenteidenkin tulee muuttua. On ja hän painotti minulle, työ on parasta tärkeää, että työntekijä nähdään kokomielenterveystyötä, tuokaa sitä esiin. naisvaltaisena ihmisenä, jolla on erilaisia Tämän lehden teemana onkin työ ja elämäntilanteita. Jossakin elämänkaaren mielenterveys. Aihetta käsitellään laajasti vaiheessa itse kukin meistä voi olla läheiniin yksilöiden, työpaikkojen kuin yhteisselleen hoivaa antamassa tai sitä itse kunnan näkökulmasta. Kuten kansantarvitsemassa. Elämänkokonaisuuden edustaja Tarja Filatov lehdessämme huomioiminen olisi hyödyllistä kaikkien toteaa, mielenterveysasiat pitää tuoda työelämäosapuolten kannalta. esiin myös talouspoliittisesti ja mielenterOmaishoitajaystävälliset työpaikat veysomaisten asemaa työelämässä tulee voivat omalla esimerkillään näyttää, parantaa. miten arvostavalla asenteella, mielenTyön ja omaishoidon yhteensovittaterveysjohtamisella, työaikajoustoilla, MIELENTERVEYSOMAISTEN misen parantaminen on ollut FinFamin etätyömahdollisuuksilla, lomajärjesASEMAA TYÖELÄMÄSSÄ edunvalvonnan yksi kärki. Tulevina telyillä ja osa-aikatyötä mahdollistavuosina tarvitaan sekä omaishoitajia että malla ansiotyön ja omaishoidon yhteenTULEE PARANTAA. työssäkävijöitä entistä enemmän. Toistaisovitus on mahdollista. Tätä tavoiseksi moni joutuu liian usein valitsemaan työn ja omaishoitatetta tukee näkemys: jos henkilöstö voi hyvin, organisaatio voi juuden välillä. Näin ei saa olla. Myös omaishoitajalla täytyy olla hyvin. Kyseistä tavoitetta voidaan edistää hyvinvointijohtamihalutessaan mahdollisuus sekä käydä töissä että hoitaa sairastu- sella, josta työelämäprofessori Elli Aaltonen kolumnissaan nutta läheistään. kirjoittaa. Moni omainen elää köyhyysrajalla, joten työssäkäynti on Hyvä mielenterveys on pääomaa, jonka varaan on hyvä usealle heistä myös taloudellinen kysymys. Tämä korostuu enti- rakentaa tulevaisuutta. Arvostetaan jokaisen mielenterveyttä sestään nyt koronatilanteessa. Mielenterveysomaiset Pirkanmaa ja mahdollistetaan myös omaisten osallisuus ja osallistuminen – FinFamin toteuttaman kyselyn mukaan poikkeustilalla on hyvään työelämään. 2/2020 5

”Mielenterveysasiat pitää tuoda esille myös talouspoliittisesti” Eduskunnan mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Tarja Filatov haluaa pitää mielenterveysomaiset työelämässä. Se vaatii kuitenkin joustoa sekä työpaikoilta että yhteiskunnalta. S DP:n pitkäaikaisen kansanedustajan Tarja Filatovin ihannemaailmassa mielenterveysomaisia olisi mahdollisimman vähän. – Parasta olisi, jos yhteiskuntamme toimisi niin, että mahdollisimman harva sairastuisi. Mutta jos näin kävisi, apua saisi nopeasti, eivätkä läheiset joutuisi taistelemaan siitä, Filatov sanoo. Mielenterveysomaisten kohdalla Filatovin toiveena olisi myös se, että työyhteisö auttaisi ja työpaikka joustaisi esimerkiksi työajoissa. Yhteiskunta 6 puolestaan voisi tulla vastaan taloudellisen kompensaation kautta. Mutta koska emme ainakaan toistaiseksi elä ihannemaailmassa, kaikkien näiden asioiden kohdalla pitäisi tehdä poliittisia päätöksiä ja sen jälkeen toteuttaa ne. TÄMÄN HALLITUSKAUDEN aikana eduskuntaan koottiin mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta. Se koostuu jokaisen eduskuntaryhmän kansanedustajasta sekä neljän eri mielen-

7

terveysjärjestön edustajista. Mukana – Ideana on, että koko eduskuntajotka olivat väärien etuuksien piirissä ja olevat järjestöt ovat: Suomen mielentersali keskustelisi aiheesta. Mielentervesaivat väärää palvelua – eivät sitä apua, veys ry Mieli, Mielenterveyden keskusyden kohdalla ei nimittäin ole kyse vain jota tarvitsivat. Samalla hän näki, miten liitto, Mielenterveysomaisten keskusliitto terveysasioista. Kyse on yhtä lailla työ- ja vaikeaa mielenterveysongelmiin on saada FinFami sekä Psykosociala Förbundet. opiskeluelämästä. Asia pitää tuoda esille apua riittävän varhaisessa vaiheessa. Tarja Filatov toimii neuvottelukunnan myös talþouspoliittisesti. Filatov sanoo, että hänen työminispuheenjohtajana. Taloudesta puheen ollen: Taloudelteriaikoihin verrattuna muun muassa Neuvottelukunnan tavoitteena on lisen yhteistyön ja kehityksen järjestön julkinen keskustelu mielenterveysasioista herättää keskustelua mielenterveyttä OECD:n vuonna 2018 julkaiseman on lisääntynyt. koskevista asioista ja käsitellä ajankoharvion mukaan mielenterveyden häiri– Puhe ei kuitenkaan toistaiseksi ole taisia lainvalmisteluja, jotka koskevat öiden kustannukset ovat Suomelle 11 heijastunut riittävästi yhteiskunnan palvesosiaali- ja terveydenhuollon alaa. miljardin euron suuruiset. luihin, hän harmittelee. Neuvottelukunnan ensimmäinen Sen verran maksaa se, että puolet Mutta koska kyseisistä asioista puhukannanotto tehtiin tammikuussa. Tuoltyökyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielen- taan, Filatovin mielestä nyt olisi loin neuvottelukunta esitti muun muassa terveysongelmista; sen verran maksaa se, momentum kehittää niitä. oppilashuoltohenkilökunnan määrän että joka neljäs sairauslomapäivä liittyy – Pitäisi tehdä näkyväksi se, että kasvattamista sekä terapiatakuun toteutmielenterveyden ongelmiin; sen verran mielenterveysongelmat voivat koskettaa tamista kouluissa. maksaa itsemurhat. ketä tahansa ja että ne koskettavat sairas– Lähdin neuvottelukunnan puheenVertailun vuoksi: Kuntaliiton julkaituneen ympärillä hyvin montaa ihmistä. johtajaksi, koska järjestöt pyysivät ja seman selvityksen mukaan samana Filatov sanoo, että hallituksen tälle ajattelin, että taustastani työministerinä vuonna Espoon, Helsingin, Jyväskylän, vaalikaudelle suunnittelemassa mielensaattaa olla hyötyä. Toinen syy oli se, että Kuopion, Oulun, Porin, Tampereen, terveysstrategiassa pyritään puuttumaan samalla opin itsekin enemmän tästä aihe- Turun ja Vantaan kaupunkien terveyasioihin aikaisessa vaiheessa. piiristä, Filatov sanoo. denhuolto, kotihoito ja ympärivuorokauInhimillisen hädän rinnalla kulkee Eniten ”hoksottomia ruksuttava” tieto tisen hoidon yhteenlasketut kustannukset työelämän kovia lukuja, hän huomauttaa. hänelle – kuten myös monelle muulle olivat 4,9 miljardia euroa. Mielenterveysongelmat ovat esimerkiksi neuvottelukunnan suurin syy jäädä varhaijäsenelle – on tähän selle eläkkeelle. Saman”MIELENTERVEYSOMAISENA TOIMIMINEN mennessä ollut se, miten aikaisesti myös sairausVAIKUTTAA TYÖELÄMÄSSÄ JAKSAMISEEN. EIHÄN varhain mielenterveyspoissaolojen suurin ja häiriöihin sairastutaan. rajuimmin kasvava syy OLE OLEMASSA VAIN TYÖAJAN TAI VAPAA-AJAN – 70 prosenttia ovat mielenterveysonJAKSAMISTA – IHMINEN ON KOKONAISUUS.” mielenterveysongelmista gelmat. syntyy alle 25-vuotiaana. – Ne ovat todella En tiennyt, että ongelmat painottuvat – On lähinnä poliittisista päätöksistä hälyttäviä lukuja. Yhteiskunnallinuoriin niin paljon. kiinni suureneeko vai pieneneekö tuo sina ja poliittisina päättäjinä meidän Ymmärrys on kasvanut myös mielenmielenterveyteen käytettävä 11 miljardin on pakko osata tarttua tähän ja tehdä terveysongelmien moninaisuudesta sekä euron summa. Siksi on tärkeää huomata sellaisia päätöksiä, joiden avulla voitaisiitä, missä yhteiskuntamme palvelujärerilaiset syy–seuraussuhteet. Jos ennalsiin luoda ympäristö, jossa ihmiset jestelmän puutteet sijaitsevat. taehkäistään tai saadaan hyvää tulosta voisivat paremmin. Samoin varhaisen Neuvottelukunnan jäsenet ovat opisaikaan esimerkiksi eläköityvissä, se puuttumisen kulttuuria ja työelämää olisi kelleet alaa ja muun muassa keskusvaikuttaa moniin asioihin. muokattava. tellut siitä, miten neuvottelukunnan olisi Näiden toimien alle kuuluu myös tarkoitus toimia. TARJA FILATOV TOIMI TYÖMINISmielenterveysomaisten aseman paranta– Opiskelun tarkoituksena on, että TERINÄ vuosina 2000–2007 – Paavo minen. hoksaisimme ottaa kaikki mahdolliset Lipposen kakkoshallituksessa, Anneli – Totta kai läheisvastuu kuuluu tähän. asiat huomioon myös muun lainsääJäätteenmäen hallituksessa sekä Matti Mielenterveysomaisena toimiminen dännön osalta. Tämä aihepiirihän ei liity Vanhasen ykköshallituksessa. vaikuttaa työelämässä jaksamiseen. Eihän vain terveyspolitiikkaan. – Olen ollut tekemisissä enemmän ole olemassa vain työajan tai vapaa-ajan Monenlaisilla poliittisilla päätöksillä työllisyyden ja työvoimapolitiikan kanssa. jaksamista – ihminen on kokonaisuus. on vaikutusta mielenterveyteen. Filatov Siellä mielenterveysasiat näkyivät raadolFilatov sanoo, että jos ihminen on kertoo, että esimerkiksi nuorten koululisimmin sitä kautta, että työvoiman väsynyt ja uupunut, hän ei opi uutta tukseen liittyvien reformien seurauksena puolella oli ihmisiä, jotka olisivat tarvineikä kestä muutosta samalla tavalla kuin monen ammattikoululaisen opiskelusta neet mielenterveysongelmiinsa apua, sellainen työntekijä, joka on tyytyväinen tuli yksinäistä. Se puolestaan näkyi piikmutta heitä oli käskytetty työvoimapoliit- elämäänsä. kinä mielenterveysongelmatilastoissa. tisilla toimilla. Työvoimapoliittiset toimet – Ja tiedämme kaikki, että uuden oppiNeuvottelukunta haluaa järjestää edus- lähtevät kuitenkin liikkeelle siitä, että minen ja muutoksen sietäminen ovat kunnassa laajan mielenterveysaiheisen ihminen on terve. keskeisiä menestyksen elementtejä nykykeskustelun, kun koronatilanne hellittää. Työministerinä Filatov näki ihmisiä, ajan työelämässä. 8 2/2020

– Parasta olisi, jos yhteiskuntamme toimisi niin, että mahdollisimman harva sairastuisi. Mutta jos näin kävisi, apua saisi nopeasti, eivätkä läheiset joutuisi taistelemaan siitä, sanoo Tarja Filatov. Kaikkien jaksaminen työelämässä ei myöskään ole vain tietyn työpaikan etu – vaan koko yhteiskunnan. Mitä suurempi osa ihmisistä on työelämässä, sitä varmemmin rahoitetaan tulevaisuuden eläkkeet, hoivapalvelut ja koulutus. – Siksi on parempi, että ihmiset tekevät hieman töitä kuin ei ollenkaan töitä. Ja sen takia työllisyysaste on niin keskeinen asia. Yksi tapa helpottaa mielenterveysomaisten asemaa voisi Filatovin mukaan liittyä osa-aikatyöhön ja verotukseen. Jos osa-aikaisena työskentely onnistuu, kun hoidettavana on pieni lapsi, miksi ei voisi samaan tyyliin työskennellä osa-aikaisena, jos hoidettavana on läheinen, jonka mielenterveys on järkkynyt. 2/2020 – Se olisi ihan loogista. Filatov sanoo, että olemassa on jo olemassa erilaisia joustavia hoitotukia, joiden pohjalta myös mielenterveysläheisille voisi kehittää erilaisia helpottavia mekanismeja. Mikäli läheisvastuu olisi normaalia suurempi, työntekijä voisi tehdä vaikkapa lyhennettyä työpäivää. Yhteiskunta puolestaan voisi tulla vastaan muun muassa erilaisten verokevennysten kautta. Tällä hetkellä systeemi ei tue mielenterveysomaisia. – Se on aika lailla on–off. Vuorotteluvapaa taitaa olla ainoa, mutta ei se ole kestävä ratkaisu. Se voi antaa väljyyttä akuutissa kriisissä, mutta pitäisi olla myös muita keinoja. MIELENTERVEYSPOLIITTISEN NEUVOTTELUKUNNAN puheenjohtaja Tarja Filatov sanoo, että työelämää muuttamalla voitaisiin helpottaa monen elämää. Sekä sairastuneiden että heidän omaistensa. Moni mielenterveysomainen uupuu työ- ja kotielämän yhteensovittamiseen. – Valitettavasti tosi monessa paikassa kommentoidaan edelleen, ettei työuupumus ole mikään sairaus. Että sehän voi tulla sieltä vapaa-ajaltakin, ja pitäisi elää toisenlaista elämää siellä. Ymmärrän toki, että työnantajat ovat vähän pakkoraossa, kun heidän pitäisi saada aikaan tulosta, mutta pitäisi olla osaamista myös ottaa huomioon se toinen puoli. Hyvää tulosta voi tehdä myös inhimillisesti kestävällä tavalla. Kaikkia työpaikkoja ei kuitenkaan voi niputtaa samaan. Ja se onkin osa ongelmaa: erot työyhteisöjen ja -paikkojen välillä ovat isoja. Jotkut työpaikat ja -tehtävät joustavat enemmän, jotkut vähemmän. Joitakin töitä voi tehdä siihen aikaan, kun itselle sopii, mutta kaikilla aloilla etätyö ja joustot eivät onnistu mitenkään. Yhteiskunnalliselta keskustelulta Filatov toivoisi syvyyttä. – On hienoa, että valtajulkisuudessa on ihmisiä, jotka kertovat avoimesti ja rohkeasti vaikkapa masennuksestaan. On paljon selviytymistarinoita siitä, etteivät mielenterveysongelmat ole kaiken loppu, vaan toisenlaisen alku. Se on tärkeä viesti. Filatov kehuu myös mielenterveysjärjestöjä, jotka tuottavat paljon tärkeää tietoa. Nyt hän kaipaisi myös ratkaisukeskeisyyttä – ja ratkaisuja erityisesti siitä, mihin rahat käytettäisiin tehokkaasti. – Rahaa on, mutta ei määräänsä enempää. Se mielenterveyteen vuosittain kuluva 11 miljardia euroa pitäisi kohdentaa varhaisemman avun puolelle. Sen lisäksi näitä asioita pitäisi osata ennakoida. Toivoisin konkreettisia ratkaisuehdotuksia. Mitä aikaisemmassa vaiheessa mielenterveysongelmiin voitaisiin puuttua, sitä halvemmaksi niiden hoitaminen yhteiskunnalle tulee. Se on myös kaikille osapuolille inhimillisempi tapa. – Kyse on tulopohjasta ja menojen suuruudesta. Mutta ennen muuta kyse on ihmisen elämästä ja hyvinvoinnista. Teksti Laura Koljonen Kuvat Marika Finne 9

Ota puheeksi töissä Suomessa arviolta noin 400 000 henkilöä hoivaa mielenterveysongelmista kärsivää läheistään ja vain muutama prosentti kaikista omaishoidon tuen saajista on mielenterveysomaisia. Työelämässä onkin merkittävä joukko ihmisiä, joiden arkeen kuuluu myös läheisen asioista huolehtiminen tai huoleen liittyvä kuormitus. SALAAMINEN VIE VOIMIA Hannonen muistuttaa, että työntekijöiden vaihtelevat elämäntilanteet ja niihin liittyvät tarpeet ovat tavallisia tilanteita, joihin työnantajilta usein löytyy ymmärrystä ja joustoa. Ammattitaitoisista työntekijöistä halutaan myös pitää kiinni tukemalla heidän työssä jaksamistaan. Hän kannustaakin ottamaan läheisen sairastamisen rohkeasti puheeksi työpaikalla, varsinkin jos se vaikuttaa omaan työssä jaksamiseen. ²-RVW\|SDLNDOODRQÀNVXWMDWRLPLYDW kehityskeskustelukäytännöt, kehityskeskustelulomakkeessakin voidaan kysyä, onko asioita, jotka vaikuttavat työn tekemiseen. Kun tilanne on tiedossa työpaikalla, työntekijää voi auttaa jo se, ettei sitä 10 KUVA: STUDIO P.S.V. OULU O maiselle työ ja työyhteisö voivat parhaimmillaan olla voimavaroja, mutta joskus yhtälö voi käydä liian raskaaksi. Työterveyspsykologi Heli Hannonen Työterveyslaitokselta toteaa, että vaativassa elämäntilanteessa työolojen merkitys korostuu ja on tärkeää kiinnittää huomiota työn vaatimuksiin. – Silloin, kun työn kuormitus on kohtuullista, oman elämän kuormitukset eivät lisää työuupumuksen riskiä. Jos työelämän vaatimukset kasvavat liian suuriksi, se vaikuttaa herkästi niihin, jotka ovat jo muutenkin kuormittuneita. Vaikea elämäntilanne syö työstä palautumista. Ennen pitkää väsymys ja kuormitus näkyvät myös elintavoissa, mikä vaikuttaa ennen pitkää terveyteen. Työterveyspsykologi Heli Hannonen kannustaa ottamaan läheisen sairastamisen rohkeasti puheeksi työpaikalla, varsinkin jos se vaikuttaa omaan työssä jaksamiseen. tarvitse salata. Voi tuntua myös helpotdestä voidaan ohjata myös eteenpäin. tavalta, kun työkaverit tietävät, miksi – Työterveys voi olla tarvittaessa väsyttää. mukana neuvotteluissa, kun mietiAvoimuus voi tuoda konkreettisia tään tarpeita työn muokkaamiseksi, muutoksia arkeen. Hannonen sanoo. – Voidaan väliKaikki eivät kuitenaikaisesti vaikkapa kaan halua kertoa ”VOI TUNTUA muokata työtehtäviä henkilökohtaisista HELPOTTAVALTA, KUN tai työaikaa tai tehdä asioistaan työpaikalla TYÖKAVERIT TIETÄVÄT, muita järjestelyjä, tai vaikka haluaisikin, että läheisen asioista se voi tuntua vaikeMIKSI VÄSYTTÄÄ.” huolehtiminen alta. helpottuu. Tämä on Hannonen monissa työyhteisöissä arkipäivää. huomauttaa, että jokaisella on oikeus Uupumistilanteessa kannattaa kääntyä vetää rajansa itse, ja näitä rajoja on kunnilisäksi työterveyden puoleen. Työterveyoitettava. Jotkut voivat ylipäätään haluta 2/2020

pitää työasiat ja henkilökohtaiseen pelätä jopa loukkaavansa, jos kysyvät yksilölliset tilanteet. elämään liittyvät asiat erillään. tilanteesta. Tilanteeseen liittyy usein huolta tai – Ei pidä ajatella, että on pakko kertoa – Voi kuitenkin ajatella, että jos itse pelkoa siitä, mitä puheeksi ottamisesta esimiehelle kotielämän ongelmista. ottaa puheeksi, muillakin on lupa kysyä. ajatellaan ja mitä siitä seuraa. TyönteKuormittavassa tilankijää voi mietityttää, tuleeko teessa onkin hyvä punnita, sittenkään kuulluksi ja ”KUN IHMISET ROHKAISTUVAT PUHUMAAN, mitä hyötyä kertomisesta huomioidaanko hänen tilanon verrattuna siihen, jos HE YLEENSÄ YLLÄTTYVÄT POSITIIVISESTI SIITÄ, nettaan oikeasti. on hiljaa. Päätöksen on – Kun ihmiset sitten ETTÄ HEITÄ KUUNNELLAAN.” kuitenkin hyvä olla tietoinen rohkaistuvat puhumaan, he valinta, jota eivät ohjaa yleensä yllättyvät positiivivanhat tottumukset tai ennakkoluulot. Hannonen iloitsee siitä, että keskustelu sesti siitä, että heitä kuunnellaan ja heille – Jos omaistilanne vaikuttaa työhön, perheestä on kuitenkin muuttumassa yhä halutaan olla avuksi. on väsynyt, tulee virheitä ja on kiukavoimemmaksi. Viime vuosina julkisuuMyös yrityskulttuurilla on suuri kuinen, siitä kannattaa kertoa. Vain dessa on alettu puhua enemmän esimermerkitys. Työpaikat eroavat toisistaan silloin työpaikalla voidaan tehdä jotakin kiksi omista vanhemmista huolehtimipaljon siinä, millainen keskustelukulttuuri tilanteen helpottamiseksi. seen liittyvistä työelämän joustoista. niissä on. – Jos tilanne ei ole tiedossa, työntekiUsein työpaikoilla on käytössä jältä odotetaan samaa työpanosta kuin LUOTTAMUS JOHTOON MADALvarhaisen tuen toimintamalleja, joilla muiltakin. TAA KYNNYSTÄ Työterveyspsykologi pyritään tukemaan työkykyä. Niihin Juha Puukko kertoo, että puheeksi otta- sisältyy myös työn muokkauksen malleja, PERHEESTÄ PUHUMISTA SYYTÄ misen kynnys tulee usein esiin, kun hän joita työntekijä voi käydä läpi työyhteiLAAJENTAA Perheeseen ja työhön liit- kohtaa omaistilanteessaan kuormittusönsä johdon kanssa. tyvä arkikeskustelu on keskittynyt edelneita työntekijöitä. Puukko työskentelee – Työpaikkojen kannattaa todella leen vahvasti lapsiperhe-elämän teeMehiläisellä työelämäpalveluissa Turun, panostaa pohjatyöhön, jossa rakennemoihin, vaikka työntekijät voivat tarviParaisten ja Salon alueella. taan luottamusta ja työyhteisöä johtavat ta usein joustoja myös esimerkiksi puoHän on työssään nähnyt, miten henkilöt ovat osaavia varhaisen tuen lisonsa tai aikuisen lapsensa lääkärikäynesimerkiksi lasten päihdeongelmasta on mallin käyttämisessä, Puukko painottaa. tejä varten. vaikea kertoa. Korjattavaa on silti edelleen niin Hannonen arvelee tämän johtuvan Työterveydessä omaista kannustetaan työpaikkojen toimintakulttuureissa kuin siitä, että lapset liittyvät tiettyyn elämänkertomaan tilanteesta, mutta puhumisen omaisten huomioimisessa. vaiheeseen, jolloin heihin liittyvistä kynnystä nostaa tai madaltaa oleellisesti – Varmasti luotetaan vielä liikaa siihen, teemoista tuntuu luontevalta puhua myös suhde työpaikan johtoon, erityisesti lähi- että työntekijät tuovat itse esille, jos työpaikoilla – toisin kuin vaikkapa omista johtajaan. tarvitsevat apua. tai läheisen sairauksista. – Työntekijän on helpompi puhua Kun huolehtii muusta läheisestä kuin henkilökohtaisesta asiasta, jos hän VOIMAVARA, JOHON VOI VAIlapsesta, omainen voi kokea tämän yksiluottaa esimieheensä ja kokee, että tämä KUTTAA Työ voi olla tärkeä voimavara tyisasiana. Myös muut työpaikalla voivat on taitava työssään ja osaa huomioida silloin, kun muu elämä kuormittaa. Puukon mukaan näin on useimmissa tapauksissa. Jos huoli läheisestä on suuri, auttaa kun on jotakin muuta, johon voi suunnata ajatukset. Työarjessa on rutiinit, ja työssä voi kokea, että on osaava. Työ on myös asia, jota voi hallita ja jossa tulee onnistumisia • Ota tilanteesi ja tarpeesi rohkeasti puheeksi johdon kanssa, sekä positiivisia sosiaalisia kontakteja. varsinkin jos tilanne kuormittaa ja vaikuttaa työntekoon. Hyviä – Kun läheinen on ongelmissa, siinä tilaisuuksia ovat esimerkiksi kehityskeskustelut, mutta myös on paljon asioita, joihin ei voi vaikuttaa arkipäiväiset tilanteet, kuten kahvitauot. ja liittyy epävarmuutta. Työssä puoles• Punnitse, mitä hyötyä on kertomisesta tai kertomatta jättämisestä. taan on voimavaroja, joihin voi vaikuttaa. Valinnan on hyvä olla tietoinen. Heli Hannonen kertoo voimavaranä• Ole armollinen itsellesi. Hyväksy, että tilanne on kuormittava äläkä kökulman tulleen vahvasti esiin aikana, vaadi itseltäsi liikaa. Et voi parantaa läheistäsi, vaikka voit olla jolloin hän toimi työterveydessä. hänen tukenaan. – Eräs tiivistä asiakastyötä tehnyt • Ota aikaa harrastuksille ja liikunnalle ja huolehdi palautumisestasi omainen kertoi, että häntä auttaa, kun arjessa. Arjen kulmakivistä on lupa pitää kiinni. saa työpäivien ajan miettiä muiden ongelmia. Työterveyspsykologit Heli Hannonen ja Juha Puukko Vinkit työarkeen Teksti: Johanna Sydänoja 2/2020 11

Kohti kokonaisvaltaista otetta ja tabujen purkua Mielenterveyden oireet ja niiden vuoksi lisääntyvät työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvava haaste työelämälle. Ilmiö on otettu S-ryhmässä vakavaan tarkasteluun, ja Nuori Mieli Työssä -hankkeessa kehitetyllä Mielen tuki -mallilla on saatu poikkeuksellisen lupaavia tuloksia. Nuorten parissa aloitettu kehitystyö hyödyttää nyt koko organisaatiota ja kaikenikäisiä työntekijöitä. M ielen oireilu otettiin luupin alle S-ryhmässä kolme vuotta sitten Työeläkeyhtiö Elon, MIELI ry:n ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa startatussa Nuori Mieli Työssä -hankkeessa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa ja työkaluja nuorten työkykyisyyden ja työelämätaitojen tukemiseksi. î7RWHXWLPPH7\|WHUYH\VODLtoksen kanssa tutkimuksen, johon 12 vastanneista nuorista työntekijöistämme 39 % oli kokenut alakuloa tai masentuneisuutta edeltäneen kuukauden aikana. Tulos on samansuuntainen muiden nuorten parissa tehtyjen tutkimusten kanssa, S-ryhmän työhyvinvoinnista vastaava johtaja Sanna-Mari Myllynen SOK:lta taustoittaa. î7XORVRQKlWNlKG\WWlYl Samaan aikaan tiedämme, että olemme Suomessa jo menettämässä joukon määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevia 2/2020

– Esimiehen roolia ja ajoissa puheeksi ottamista ei voi liikaa korostaa: esimiehen kaikkein tärkein tehtävä on reagoida työntekijässä huomaamiinsa muutoksiin, painottaa SOK:n HR-asiantuntija Matti Räsänen. 2/2020 13

nuoria ja aikuisia, joita ei ole riittävästi autettu takaisin työelämään. On valtava inhimillinen tragedia jäädä paitsi työelämästä. Yhteiskuntana meillä ei ole tähän myöskään varaa, hän jatkaa. pitää muokata myös mielen toipujalle, jotta paluu poissaolon jälkeen onnistuu nopeasti. Pitkiltäkin poissaoloilta voi kuntoutua takaisin. Parhaimmillaan työ on terapeuttinen elementti. Mielen tuki -mallilla tuloksiin Työn muokkausta yksilöllisistä lähtökohdista S-ryhmän toimipaikoissa – myymälöissä, ravintoloissa, liikenneasemilla – työskentelevien nuorten kanssa tehty tutkimus paljasti, että masentuneisuutta ja alakuloa tuntenut ryhmä oli heikommassa asemassa myös elintavoiltaan, elämänhallinnaltaan ja työhön liittyviltä kokemuksiltaan. î0LHOHQRLUHLOXRQV\VWHHPLQHQDVLD Suomessa masennusta lähestytään perinteisesti vain yhden kulman kautta. Tätä kulttuuria meidän pitää muuttaa. Ilmiötä tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti. (PPHYRLWDWlWlKDDVWHWWDÀNVDDPDOOD vain yhtä muuttujaa, Sanna-Mari haastaa yhteiskunnan eri toimijoita. Kehitystyötä on tehty S-ryhmässä monella rintamalla. Yhteistyössä Terveystalon kanssa luotiin Mielen tuki -malli, joka sisältää kaupparyhmän yhteiset pelisäännöt, mukaan lukien määrittelyn ajasta, jossa työntekijän on päästävä työterveyteen ja hoidon piiriin. Keinovalikoimaan kuuluvat muun muassa lyhytpsykoterapia, työterveyspsykologin ennaltaehkäisevät palvelut, chat-palvelu sekä psykologin tai psykoterapeutin kanssa videoyhteydellä tapahtuva sparraus, jossa mieltä kuormittavia asioita voi purkaa. Työkalut otettiin laajaan käyttöön, ja nyt nuorten kanssa aloitettu hanke hyödyttää koko organisaatiota, kaikenikäisiä työntekijöitä. Tulokset näkyvät jo. Osuuskaupoille ja S-ryhmän yrityksille asiantuntijapalveluita tuottavalla SOK:lla on näkynyt Sanna-Marin kuvaama kehitys: mielenterveyden häiriöistä johtuneet sairauspoissaolopäivät lisääntyivät selvästi vuosina 2017 ja 2018. Kun mielen hyvinvointiin ryhdyttiin satsaamaan, suunta kääntyi. – Työperäiseen stressiin ja ahdistustiloihin liittyvät poissaolot ovat vähentyneet yli puolella, ja juuri näihin mielenterveyden häiriöihin työnantajalla on aito mahdollisuus vaikuttaa. Inhimillisestä näkökulmasta kehitys on arvokkainta, mutta satsaukset palveluihin ovat taloudellisestakin vinkkelistä maksaneet itsensä takaisin, HR-asiantuntija Matti Räsänen SOK:lta tiivistää. S-ryhmän yhteinen Mielen tuki -malli on arjessa tukevassa hyödynnyksessä SOK:n pääkonttorilla Helsingissä, ja erilaisia järjestelyjä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiselle tehdään monenlaisista syistä. – Haasteet, joiden vuoksi palveluiden piiriin tullaan, ovat hyvin erilaisia. Työntekijän oma terveydellinen tilanne on yksi taustatekijä. Jaksaminen voi olla koetuksella myös esimerkiksi avioeron, läheisen kuoleman tai omaishoitajan roolin vuoksi. – Asiantuntijatyössä työtä voi usein rytmittää hyvinkin joustavasti elämäntilanteelle sopivaksi, ja osa-aikaisuus sekä etätyön suosiminen ovat tavallisia vaihtoehtoja. Tarpeen mukaan koko tiimin työtä voidaan muokata esimerkiksi muodostamalla uusia työpareja tai pientiimejä vähentäen yhden henkilön kuormittumista. Vaihtoehtoja on paljon, määräaikainen toimenkuvan muokkaus niistä vain yksi, Matti kuvailee. ”TYÖTÄ TODELLA VOI JA PITÄÄ MUOKATA MYÖS MIELEN TOIPUJALLE.” î1LLVVl6U\KPlQ\ULW\NVLVVlMRLVVD Mielen tuki -mallia hyödynnetään, mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot ovat laskussa. Näyttää siltä, että olemme löytäneet tavan katkaista kaikkein pisimmät poissaolot, joissa työkyvyttömyyseläkeriski on suurin, SannaMari kertoo. î.HVNL|VVlRQROOXWW\|QPXRNNDuksen mallinnus. Työtä todella voi ja 14 Työlistalla kansallinen kulttuurin muutos Onnistuneen kehitystyön avaimia on ollut johdon ja esimiesten ymmärryksen vahvistaminen. Mielenterveyden ongelmat linkittyvät usein moniin elämän osa-aluei- Mielen tuki -malli • • • • • • S-ryhmässä kehitetty malli, jonka tarkoitus varmistaa ammattimainen, nopea reagointi ja hoito mielenterveyden häiriöiden uhatessa työkykyä. Kehittämisessä tehty yhteistyötä Terveystalon kanssa. Käytössä useissa S-ryhmän osuuskaupoissa. Keskiössä koko organisaation ymmärryksen ja esimiesten osaamisen kasvattaminen, ennalta ehkäisy ja varhaisen tuen tarjoaminen. Tarjolla uusia sähköisiä tukimuotoja: chat-palvelu ja videoyhteydellä tapahtuva sparraus Tulokset ovat hyviä. Mielenterveydestä johtuvat sairauspoissaolot ovat kääntyneet laskuun. siin, mutta työkulttuurilla ja esimiehillä on kiistatta erityisen iso vaikutus. î2OHPPHYDOPHQWDQHHWMRKWRDMD esimiehiä mielen jaksamisesta ja palautumisesta, vahvistaneet osaamista tilanteiden hoitamisessa ja parantaneet lähitukea esimiehille. Esimiehen roolia ja ajoissa puheeksi ottamista ei voi liikaa korostaa: esimiehen kaikkein tärkein tehtävä on reagoida työntekijässä huomaamiinsa muutoksiin, Matti painottaa. Onnistumisen mahdollistaa vain yrityskulttuuri, jossa ei ole tabuja ja vaikeista asioista voidaan keskustella. – Tärkeää on avoin ja luottamuksellinen suhde työntekijän ja esimiehen välillä. Mitä paremmin esimies tietää työntekijän elämässä vaikuttavista asioista, sitä paremmin pystymme yhdessä miettimään aidosti parhaat ratkaisut kyseiseen tilanteeseen. Mielenterveyden edistäminen on kulttuurinmuutostyötä, Matti kuvailee. – Kyllä. Ja asennemuutosta tarvitsee koko Suomi. Mielen oireiluun liittyvä leima ja tabut on purettava yhdessä, Sanna-Mari säestää. Teksti: Jenni Hoikkanen Kuva: Marika Finne 2/2020

KOLUMNI Anna Vuorjoki, koulupsykologi ja kaupunginvaltuutettu (Hki) Työelämässä tarvitaan inhimillisyyttä T yössä jaksamisesta keskusJos sekä töissä että kotona joutuu tellaan nykyään paljon. On kohtaamaan ja kannattelemaan hienoa, että yhä paremmin vaikeita tunteita, on mahdollisuuksia ymmärretään, miten tärkeää palautumiseen vähän. Hankalat työnantajien on ottaa työtilanteet ovat entistä kuormittavastuuta työntekijöiden hyvinvoinvampia, jos ne muistuttavat samannista. Tiedämme, että työuupumuksen tapaisista kipeistä kokemuksista ehkäisyn kannalta olennaista on johtatyöntekijän yksityiselämässä. minen, työyhteisön toimivuus ja vaikuTällaisissa tilanteissa on erityisen tusmahdollisuus omiin töihin. tärkeää, että jokainen työnteErityisen isoksi kysymykseksi työhykijä tulee kohdatuksi yksilönä, vinvointi nousee, jos työntekijä on omine taakkoineen ja voimavaroilujilla yksityiselämässään. Esimerkiksi neen. Hyvä esimies ymmärtää, että moni mielenterveysomainen joutuu kahdelta hyvin erilaisessa elämänyhtä aikaa vastaamaan työelämän haastilanteessa olevalta työntekijältä ei teisiin ja kohtaamaan vaikeita asioita voi vaatia täsmälleen samanlaista kotona. suoriutumista töissä. Paitsi konkreettista asioiden hoitaOnneksi tämä monella työpaikalla mista mielenterveysomaiselta vaaditoteutuukin. Esimerkiksi itselläni on taan paljon tunnetyötä. Sairaus voi ollut onni kohdata useita esimiehiä, herättää esimerkiksi surua, pelkoa, joille on voinut luottamuksellisesti ahdistusta tai kiukkua. Vaikeiden kertoa hankalistakin elämänvaiheista tunteiden käsitteleminen ja keskustella niiden vaikuja haastavaan elämäntituksesta jaksamiseen töissä. ”ON TÄRKEÄÄ, ETTÄ JOKAINEN TYÖNTEKIJÄ lanteeseen sopeutuminen Valitettavasti tiedän, että vievät voimia muilta asioilta monella työpaikalla tähän TULEE KOHDATUKSI YKSILÖNÄ, OMINE ja kriisitilanteessa voivat on vielä matkaa. Toivonkin, TAAKKOINEEN JA VOIMAVAROINEEN.” vaikuttaa esimerkiksi keskitettä työelämään löytyisi yhä tymiskykyyn ja muistiin. enemmän inhimillisyyttä Parhaimmillaan mielekäs ja mahdollisuuksia joustyö voi olla omaiselle iso voimavara. Työpaikalla voi irrottautua toihin työntekijän elämäntilanteen mukaan. Yksittäisen ihmisen vähäksi aikaa kodin arjesta ja toimia työyhteisössä ammattirooelämässä jaksaminen on kokonaisuus, johon vaikuttaa arki yhtä lissa, ei omaisena. Kiinnostava työ tarjoaa kanavan luovuudelle lailla työssä kuin kotonakin. sekä mahdollistaa onnistumisen ja aikaan saamisen kokemuksia. Tämä on samalla yksi syy, jonka takia on tärkeää purkaa Toisaalta töissä voi joutua kamppailemaan sen kanssa, että leimaa mielenterveyden ongelmien ympäriltä. Omaisten osa omat voimat ovat rajalliset. Raskaassa elämäntilanteessa oleva olisi kevyempi kantaa, jos jokainen esimies ja työtoveri ymmärei välttämättä jaksa töissä samaa kuin kollega, jonka arki kotona täisi, että mielen hauraus kuuluu ihmisyyteen – myös työeläon rauhallista ja tasaista. mässä. Yhdelläkään työpaikalla ei pitäisi olla häpeä kertoa, että Erityisen kovilla ovat omaiset, jotka tekevät vaativaa ihmishankalan kotitilanteen vuoksi voimia työhön on juuri nyt tavalsuhdetyötä esimerkiksi hoitoalalla tai mielenterveyspalveluissa. lista vähemmän. 2/2020 15

Työelämän joustot – keino tukea ja arvostaa läheisiään hoitavia Omaishoitaja, jonka läheinen on psyykkisesti sairastunut, voi joutua piilottelemaan asiaa työpaikallaan. Avoimuus ja yhteiset ratkaisumallit kuitenkin tukevat koko työyhteisön hyvinvointia. P syykkisesti sairastuneen läheisen sairaus tai avuntarve voi olla aihe, jota on vaikeaa ottaa työpaikalla puheeksi. Työyhteisössä ei välttämättä ole riittävästi tietoa mielenterveysongelmista ja kahvipöytäkeskusteluissa saattaa nousta esille erilaisia mielenterveysongelmiin liittyviä ennakkoluuloja. Näiden kokemusten jälkeen kynnys puhua läheisen psyykkisestä sairaudesta voi nousta entistä korkeammalle ja johtaa jopa siihen, ettei omasta tilanteesta haluta tai uskalleta puhua työyhteisössä. Huoli läheisen pärjäämisestä on alati läsnä, eikä huolta voi siirtää syrjään työpäivän ajaksi. Oman tilanteen kuormittavuutta yritetään piilottaa sekä työkavereilta että lähijohtajalta. Tällöin tärkeäksi asiaksi muodostuu se, minkälaisista käytännöistä työyhteisöissä on sovittu työn ja omaishoitajuuden yhteensovittamista. Saako läheisen asioita hoitaa työaikana, entä voiko tarkistussoittoja tai -käyntejä tehdä tarvittaessa työpäivän aikana? Psyykkiset sairaudet tuovat mukanaan sitovia auttamistilanteita ja omaisen olisi hyvä tunnistaa roolinsa omaishoitajana. Jos läheisen ihmisen auttamista ei mielletä omaishoidoksi, vaikeuttaa se joustojen tarpeiden tunnistamisen, myös työelämässä. On valitettavan yleinen väärinkäsitys, että omaishoito on ainoastaan virallista sopimusomaishoitoa, jossa omaishoitajalla on omaishoitosopimus kunnan kanssa. 16 Tukikriteerit eivät huomioi mielenterveyden häiriöitä Omaishoito on hyvin monimuotoista. Omaishoitajia ovat kaikki ne, jotka pitävät huolta niiden läheistensä hyvinvoinnista, jotka eivät muutoin selviytyisi omatoimisesti arjestaan. Tyypillistä kaikissa omaishoitotilanteissa on elämän yllätyksellisyys ja alati muuttuvat tilanteet. Muutokset läheisen tarpeissa tulevat nopeasti, myös työaikana, jolloin ansiotyöhön osallistumisen edellytyksenä on, että työ pystyy joustamaan. Omaishoitajien oma jaksaminen venyy äärirajoilleen, osin myös huomaamatta. Valtaosa työikäisistä omaishoitajista huolehtii läheisistään ilman omaishoidon tukea: osa ansiotyön ohella, toiset työelämän ulkopuolella. Omaishoitotilanteiden tunnistaminen perheissä on tärkeää ja esimerkiksi omaishoidontuen kriteerit eivät yleisellä tasolla ota riittävästi huomioon mielenterveydenhäiriötä omaishoidon syynä. Omaishoidon ja ansiotyön yhteensovittaminen edellyttää moninaisia keinoja. Avoimutta sekä ymmärrystä, mutta myös kohdennettua tietoa ja tukea jaksamisen tueksi. Ansiotyön ja omaishoidon onnistunut yhdistäminen on monelle työssäkäyvälle omaishoitajalle ensiarvoista ja parhaimmillaan ansiotyö tuo omaishoitajalle tärkeitä sosiaalisia suhteita: työyhteisön arvostus, kannustus ja tuki ovat usein voimavaralähteitä ja työssäkäynti koetaan myös henkireiäksi arjen rutiinien puristuksessa. Omaishoitajaliitossa hanke työikäisten omaishoitajien tukemiseksi Omaishoitajaliitossa alkoi huhtikuussa kaksi ja puoli vuotta kestävä Rahkeet riittämään -hanke eli työikäisten omaishoitajien tukihanke. Yksi tärkeä lähtökohta hankkeelle on erilaisten yksilöllisten työn ja omaishoidon yhteensovittamisen keinojen kehittäminen. Omaishoidon ja ansiotyön yhteensovittaminen vaatii ratkaisuja myös työ- ja muuhun lainsäädäntöön. Työajan joustot kuten liukuva työaika tai etätyön mahdollisuus helpottavat omaishoitajien työssäkäyntiä. Etätyö ei aina ole kuitenkaan mahdollista ja siksi on tärkeää rakentaa myös muita tukemisen keinoja työntekijän jaksamisen ja työuran jatkumisen mahdollistamiseksi. Esimerkiksi tämän kevään poikkeusolojen tuomat muutokset työpaikoilla mahdollisesti muuttavat myös tulevaisuudessa ajatusta siitä, miten työ ja sen tekeminen voidaan mukauttaa edistämään työntekijöiden hyvinvointia. Vaikuttamista työnantajien suuntaan tarvitaan avoimuuden mahdollistamiseksi. Tiedon puute, niin työnantajien kuin työntekijöiden puolella, on keskeinen haaste omaishoidon ja työn yhteensovittamisessa. On tärkeää, ettei omaishoitajuutta nähdä työpaikoilla ainoastaan riskitekijänä. Työyhteisöissä saatetaan miettiä, kuinka hoitovastuussa oleva työntekijä pystyy tai jaksaa paneutua työhönsä. Jääkö hänen tehtävänsä muiden kannettavaksi? Nämä samat kysymykset saattavat risteillä myös omaishoitajan mielessä. Leimaudunko hankalaksi työntekijäksi, jos otan puheeksi tarpeeni? Rasittavatko poissaoloni työkavereita? Työntekijät voivat kokea syyllisyyttä ja häpeää läheisen auttamisesta, mikäli he kokevat, että mahdolliset työnkeskeytykset ja poissaolot rasittavat työkavereita. Työyhteisöissä tieto omaishoidosta ja sen yleisyydestä, avoimuus ja yhteisten ratkaisumallien löytäminen ovat keskeisessä roolissa niin omaishoitajatyöntekijän kuin koko työyhteisön hyvinvoinnin näkökulmasta. Omaishoitajaystävällisyys hyödyttää organisaatiota Työ(paikka) harvoin joustaa riittävästi omaishoidon tarpeisiin. Äärimmillään tämä voi johtaa työntekijän irtisanoutumiseen. Organisaatioiden olisi tärkeää 2/2020

huomata, että omaishoitoystävällisyydellä voi saada myös puhdasta taloudellista hyötyä, esim. poissaolojen vähentymisen ja tuottavuuden kasvun kautta. Omaishoitajaystävällisyydellä voidaan lisätä organisaation houkuttelevuutta työnantajana kilpailtaessa osaavista työntekijöitä. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa toimii Employers for Carers. Se on työnantajien yhdistys, jonka tavoitteena on edistää omaishoitajaystävällisyyttä työpaikoilla. Myös Ruotsissa on otettu samansuuntaisia askeleita. Kiinnostusta on lisännyt se, että organisaatioissa on tunnistettu omaishoitajaystävällisyyden lisäävän työntekijöiden motivaatiota, lojaalisuutta ja yleisemminkin työhyvinvointia. Osaavista työntekijöistä kannattaa pitää kiinni. Hanke huomioi kaikki työikäiset Rahkeet riittämään -hankkeessa kohderyhmänä ovat muutkin kuin ansiotyötä tekevät, myös työttömät tai työelämän ulkopuolella olevat työikäiset omaishoitajat. Myös he tarvitsevat erilaisia tukimuotoja omaishoitotilanteen kuormittavuuden tasaamiseksi ja mahdollisen työelämään paluun helpottamiseksi. Työikäiset omaishoitajat eivät ole homogeeninen, yhtenäinen ja pysyvä joukko: vuosittain monien hoitovastuu alkaa tai muuttuu intensiiviseksi. Toisilla tilanne voi päättyä. Hanke pyrkii vastaamaan heidän kaikkien moninaisten tarpeiden ja tilanteiden tunnistamiseen ja huomioimiseen. Aktiivisen vaikuttamistyön avulla hanke pyrkii lisäämään tietoisuutta, ettei kukaan jäisi yksin hoitovastuunsa kanssa. Tietopankin avulla pyritään kasvattamaan työikäisten omaishoitajien ymmärrystä omasta roolistaan ja oikeuksistaan omaishoitajana. Ketterien omaishoitajille suunnattujen ryhmätoimintamallien avulla puolestaan pyritään vahvistamaan elämänhallintaa ja mielen hyvinvointia. Hyvinvoiva omaishoitaja jaksaa myös pitää paremmin huolta läheisestään. Teksti: Andrea Lorenz-Wende ja Marjo Ring Kuva: Marika Finne Lue lisää Omaishoitajaliiton Rahkeet riittämään -hankkeesta ZZZRPDLVKRLWDMDWÀUDKNHHW ULLWWDPDDQKDQNH ON VALITETTAVAN YLEINEN VÄÄRINKÄSITYS, ETTÄ OMAISHOITO ON AINOASTAAN VIRALLISTA SOPIMUSOMAISHOITOA. 2/2020 17

Kun elämä mullistuu, työnantaja voi JOUSTAA Kun läheinen sairastuu vakavasti psyykkisesti, se voi muuttaa koko elämän. Aikaa kuluu asioiden selvittämiseen ja hoitamiseen. Työpäivistä voi tulla pelottavan pitkiä, kun on huolissaan kotona yksin olevasta läheisestä. Työstä ei palaudu samalla lailla kuin ennen, koska elämä on kapeutunut sairauden myötä. Työnantajalla ja työterveyshuollolla on merkittävät roolit sekä työntekijän tukijana että työn jatkamisen mahdollistajana. 18 2/2020

P uolisollani oli muutama vuosi eläkeikään, kun hän alkoi oireilla fyysisesti. Erilaisia oireita kuten vatsakipuja, väsymystä ja unettomuutta tutkittiin hänen työterveyshuollossaan. Eräänä päivänä töistä tullessani puoliso oli normaalia hyväntuulisempi, vilkas ja puhui paljon. Hän kertoi, että olo on outo ja epäilee näkevänsä harhoja. Tapahtuneen jälkeen pohdimme yhdessä hänen työterveyshuollon kanssa, voisiko kyse olla jostain psyykkisestä. Diagnoosiksi tuli keskivaikea masennus. tista työpäivää. Sitä ennen oli kolmikantaneuvottelut työnantajan ja työterveyshuollon kanssa. Puolison kunto koheni. Hän haki itselleen eläkepaperit ja pääsi virallisesti vanhuuseläkkeelle. Siirryin itse tekemään töitä kokopäiväisesti. Jossain vaiheessa puolison kunto alkoi huonontua ja pyysin, että saan siirtyä tekemään lyhennettyä työaikaa. Esimies suostui tähän oitis ja kolmikantaneuvottelun jälkeen tein uudemman kerran kuusituntista työpäivää, joka tuki omaa jaksamistani ja samalla pystyin olemaan enemmän puolisolleni avuksi. Työnjoustot tukena Elämä jatkuu Tein silloin kokopäiväisesti asiakastyötä palvelukeskuksessa puhelimitse ja verkossa. Olin kertonut lähimmille työkavereilleni puolisoni kärsivän unettomuudesta. Masennusdiagnoosista kerroin heille ja esimiehelleni. Esimies suhtautui asiaan erittäin lämpimästi ja ymmärtäväisesti, eivätkä työkaveritkaan karttaneet minua tai aihetta. Puolisoni kokeili useita erilaisia lääkehoitoja, joista ei saatu vastetta. Hän tarvitsi paljon tukea ja apua., joten ensimmäisen puolen vuoden aikana diagnoosista pidin kaikki omat lomani sekä olin sairaslomalla ja palkattomalla. Puolisoni kunto huononi ja hän joutui sairaalahoitoon. Tämä oli loppujen lopuksi minulle helpotus, vaikka hoitojakso kestikin vain kuusi vuorokautta. Koin, että mikäli puolisoni olisi jäänyt kotiin yksin sairaalasta kotiutuessaan, olisi se ollut heitteillejättö. Kuluvan vuoden alku vaikutti lupaavalle. Puolisoni jaksoi pitkästä aikaa tehdä asioita, ostimme meille uuden kodin ja tulevaisuus tuntui valoisammalta. Viisi päivää asuntokaupan jälkeen puolisoni yritti itsemurhaa. Tehohoitojakson jälkeen, hän on ollut kaksi kuukautta sairaalassa. Tällä hetkellä hän ei voi liikkua, mutta hän jaksaa istua jonkin verran ja käsien toiminta palailee hiljattain. Aluksi hän pystyi kommunikoimaan vain pään liikkein, nyt puhe on palautunut. Koronan takia olemme nähneet viimeksi, kun hänet oli viety itsemurhayrityksen jälkeen sairaalaan. Hoitohenkilökunta on kertonut minulle, että puolisoni haluaa elää. Itsemurhayrityksen jälkeen olin kaksi kuukautta sairaslomalla. Kun palasin töihin, minulle järjestettiin viikon kestävä perehdytys. Koin sen todella hyväksi, vaikka olenkin ollut saman työnan- KAHDENKESKISET KESKUSTELUT OMAISTYÖNTEKIJÖIDEN KANSSA JA VERTAISRYHMIIN OSALLISTUMINEN OVAT OLLEET MERKITYKSELLINEN VOIMAVARA. Kotiutumisen jälkeen hänelle kokeiltiin useampaa erilaista hoitoa, muun muassa sähköhoitoa. Menin usein hänen mukanaan yhdessä sairaalaan ja odotin häntä hoitojen ajan. Pohdimme esimieheni kanssa, millaisia vaihtoehtoja minulla on. Esimies ehdotti vuorotteluvapaata, joka järjestyi nopealla aikataululla. Pidin kuukauden lomaa, jonka aikani työnantaja järjesti kaikki vuorotteluvapaata koskevat asiat kuntoon. Palatessani vuorotteluvapaalta töihin siirryin melko pian tekemään kuusitun2/2020 tajan palveluksessa jo pidempään. Tällä hetkellä olen osasairaspäivärahalla ja teen nelituntista työpäivää. Työnkuvaa on muokattu tilanteeni mukaan eli minulla on nykyään enemmän sähköisiä asiakaskontakteja kuin puhelimitse tapahtuvia. Puolisoni oli jo pidemmän aikaa ollut huolissaan heikentyneestä muististaan. Muistin huononeminen tulkittiin masennuksen oireeksi. Hieman ennen hänen itsemurhayritystään, asiaa kuitenkin alettiin tutkimaan. Vaikka tutkimukset jäivät kesken, niistä selvisi, että hänellä on alkava muistisairaus. Hän siis tarvitsee tulevaisuudessa entistä enemmän apua ja tukea. Toivon ja odotan puolisoni näkemistä ja kotiin pääsyä. Tällä hetkellä tulevaisuus on täysin auki: jatkuuko työelämäni vai tuleeko minusta omaishoitaja? Siihen vaikuttaa puolisoni kuntoutuminen ja se, onko hänelle helpompi saada apua kotiin kuin psyykkisen sairauden kohdalla. Kokopäiväinen omaishoitajuus tuntuu tässä hetkessä pelottavalle ajatukselle, sillä siihen minulla ei ole minkäänlaista koulutusta. Olen keskustellut uudesta perhetilanteestamme työnantajan kanssa ja yksi mahdollisuus on, että jäisin joksikin aikaa toimivapaalle. Työnantaja, työterveys ja omaisyhdistys tukena Työterveyshuollossa käydessäni pääosassa on ollut minun jaksamiseni ja voimavarani. Olen onnekas, että työnantaja ja työterveys ovat olleet tukenani tähänastisen matkan ajan ja voin luottaa siihen, että tuki jatkuu myös tulevaisuudessa. Kun puolisoni joutui ensimmäisen kerran sairaalajaksolle, huomasin sairaalan ilmoitustaululla FinFamiomaisyhdistyksen esitteen. Muistan ajatelleeni, että nappaan numeron talteen, jos sitä joskus tarvitsee. Tarpeeseen on tullut! Nykyisellä järjellä ajatellen olisi pitänyt ymmärtää ottaa jo aiemmin yhteyttä yhdistykseen. Kahdenkeskiset keskustelut omaistyöntekijöiden kanssa ja vertaisryhmiin osallistuminen ovat olleet merkityksellinen voimavara. Toimin myös yhdistyksen vapaaehtoisena, mikä on ollut antoisaa. Vuosien aikana olen opetellut ottamaan omaa aikaa ja rakentanut itselleni vahvan tukiverkon, joka on tämän kevään aikana ollut aktiivisessa käytössä. Yritän olla ajattelematta sen enempää ja elää päivän kerrallaan. Välillä ihmettelen itseäni, että kaiken keskellä pystyn nauttimaan edelleen asioista kuten uudesta kodista, johon odotan puolisoni saapumista. Niin kliseiseltä kuin se kuulostaa, niin muille samankaltaisessa tilanteessa oleville sanoisin, pidä itsestäsi huolta. Oma elämä, pieninä pätkinä, edes hetki päivässä. Teksti: Anna-Kaisa Asikainen Kuva: haastatellun omaisen, Tuulan, ottama. 19

Omaishoidon onnistunut yhdistäminen ansiotyöhön vaatii erityistä huomiota johtamiselta Perheenjäsenen psyykkinen sairastuminen kuormittaa läheisiä. Mahdollisuus työn muokkaamiseen tukee mielenterveysomaisten jaksamista. KUVA: ADOBE STOCK K oronaepidemian aiheuttamista poikkeuksellisista olosuhteista huolimatta työssä jaksamisen ja mielen hyvinvoinnin ylläpitäminen työelämässä ovat todella tärkeitä teemoja. Muuttuneet olosuhteet ovat vaikuttaneet koettuun mielen hyvinvointiin niin ensilinjassa työtä tekevässä hoivahenkilöstössä, yhteiskuntaa joka päivä yhä työpaikallaan pyörittävissä kaupan alan ja julkisen liikenteen työntekijöissä sekä toimistosta etätyöhön siirtyneessä ja työstään lomautettuun tai yrittäjään, jolta toimeentulo uhkaa lähteä alta. Erityisesti vaikutukset työntekoon on ollut nähtävissä niillä, noin 700 000 suomalaisella, jotka huolehtivat sairastuneesta läheisestään ansiotyön ohessa. Perheenjäsenen psyykkinen sairaus 20 saattaa tavanomaisissakin olosuhteissa sitoa omaisen usein jatkuvaan hoitovastuuseen. Huoli läheisten jaksamisesta vaikuttaa myös omaisen omaan hyvinvointiin merkittävästi ja työnteon sekä omaishoidon entistä vaikeampi yhdistäminen lisäävät psyykkistä kuormaa. Jo ennen koronakriisiä tilastot työelämästä ovat olleet hälyyttäviä. THL:n FinTerveys-tutkimuksen mukaan joka viides naisista ja 15 prosenttia miehistä kokee työssään merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta. Vuonna 2011 työssä käyvistä suomalaisista miehistä 2 prosenttia kärsi vakavasta ja 23 prosenttia lievästä työuupumuksesta. Vastaavasti 3 prosenttia naisista kärsi vakavasta ja 24 prosenttia lievästä työuupumuksesta. Mielenterveys viime vuonna ensimmäistä kertaa yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syy Keväällä saimme kuulla koronaepidemian lisäksi muitakin huonoja uutisia. Eläketurvakeskus uutisoi huhtikuussa, että mielenterveyden sairaudet ovat nousseet vuonna 2019 ensimmäistä kertaa yleisimmäksi syyksi, miksi ihmiset joutuvat jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle. Viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi yhteensä 20 300 ihmistä. Heistä 33 prosenttia sai eläkkeen mielenterveysperusteilla. Huolestuttavaa on se, että mielenterveyssyistä myönnettyjen eläkkeiden määrä on kasvanut 20 2/2020

prosenttia vuodesta 2016. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi vaikutukset kansantaloudelle ovat valtavia. OECD arvioi, että heikentyneen mielenterveyden vuosikustannukset Suomelle ovat 11 miljardia euroa eli noin 5,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Työterveyslaitos arvioi, että menetämme mielenterveyssyistä jopa 17 miljoonaa työpäivää vuositasolla. Tarvitsemme tulevaisuudessa yhä useamman panosta työelämässä. Siksi työelämää tulee muuttaa sellaiseksi, että kaikki voivat pysyä siinä mukana. Muutokseen tarvitsemme parempaa johtamista, tehokkaampaa tarttumista jo ilmenneisiin ongelmiin sekä työn muotoilun mahdollisuuksien hyödyntämistä. Etenkin psyykkisesti sairastuneen omaiset voisivat hyötyä kasvavista työn joustoista. Mielenterveyden edistäminen kannattaa ja työn muokkaaminen voisi olla toimiva keino vahvistaa omaisten voimavaroja Kansantalouden ja ennen kaikkea kestävän hyvinvoinnin sekä yksilöiden mielekkään itsensä toteuttamisen kannalta mielenterveyden edistäminen on kannattavaa. Toimivat keinot työelämän muutoksiin ovat haastavia toteuttaa, mutta eivät mahdottomia. Työyhteisöissä voidaan johtamisella ja avoimuudella saada paljon aikaan. Mielenterveysomaisten tilannetta työelämässä voisi auttaa se, että tuen tarve tunnistettaisiin nykyistä paremmin. Vuonna 2014 Kansaneläkelaitoksen kyselytutkimuksessa havaittiin, että vain noin 5 prosenttia omaishoitajista ilmoitti pääasialliseksi syyksi omaishoitoon psykiatrisen sairauden. Kelan arvion mukaan mielenterveyden häiriöitä sairastavien ihmisten omaiset ovat todennäköisesti omaishoitajia paljon useammin kuin esimerkiksi mielenterveyden häiriön perusteella kunnallista omaishoidon tukea saavien määrä osoittaa. Omaisten työssäkäyntiä tukisivat muun muassa lyhyempi työaika, etätyö, lomien järjestely, avoin keskusteluilmapiiri ja ymmärrys omaishoitajan tilannetta kohtaan. Kaikkea tätä voidaan kutsua myös työn muokkaamiseksi. 2/2020 TYÖELÄMÄÄ TULEE MUUTTAA SELLAISEKSI, ETTÄ KAIKKI VOIVAT PYSYÄ SIINÄ MUKANA. Aloite työn muokkaamiseen voi tulla työntekijältä, työnantajalta tai työterveyshuollolta, ja muokkaus edellyttää aina kaikkien osapuolien sitoutumista siihen. Työn muokkauksen tavoitteena on tukea työkykyä ja mahdollistaa työn jatkaminen rajoitteista huolimatta. Onnistuneen työn muokkauksen edellytyksenä on, että tunnistetaan ne työn piirteet, jotka aiheuttavat työntekijässä kuormittuneisuutta ja puututaan niihin tekemällä konkreettisia muutoksia työssä. Työn muokkaamisen käytäntöjen jalkauttamiseksi osaksi suomalaista työelämää Työterveyslaitos ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat julkaisseet oppaan. Tätä opasta kannattaa hyödyntää, mikäli työn muokkaaminen voisi olla yksi osa toimivaa ratkaisua yhdistää toimivammin ansiotyön ja sairastuneen omaisen hoitaminen arjessa. Teksti: Turkka Sinisalo, hankepäällikkö, Mielenterveyspooli Mielenterveyspooli kampanjoi syksyllä mielenterveyden edistämiseksi työelämässä Mielenterveyspoolin syksyllä julkaistava työelämäkampanja nostaa esiin ratkaisuja, joilla voidaan vähentää mielenterveyden häiriöistä johtuvia sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä. Kampanjalla pyritään tavoittamaan työnantajat, jotta työpaikoilla otettaisiin käyttöön mielenterveyttä edistäviä keinoja. Niitä ovat muun muassa työn ja vapaa-ajan tasapainoon panostaminen ja mielenterveyttä tukevien käytäntöjen kehittäminen työpaikoille. Kampanjan suunnitteluvaiheessa järjestettiin kaksipäiväinen Koitos-kilpailu, jossa markkinoinnin ammattilaiset suunnittelivat Mielenterveyspoolille mainoskonseptin printtimediaan. Kilpailu toteutettiin helmikuussa yhteistyössä Kärkimedian ja MarkkinointiKollektiivin kanssa. Valtakunnallisten printtimainosten lisäksi työelämäkampanja näkyy ja kuuluu syksyllä myös digitaalisissa uutismedioissa ja sosiaalisen median kanavissa. Mielenterveyspooli on yhteistyöverkosto, jossa on mukana yhteensä 32 mielenterveysalan järjestöä. Poolin tavoitteena on edistää kansalaisten mielenterveyttä ja kohentaa mielenterveyspalveluja tarvitsevien asiakkaiden ja heidän omaistensa asemaa sekä vaikuttaa yhteiskunnassa kansalaisten henkisen hyvinvoinnin parantamiseksi. 21

PUHEENJOHTAJA Anita Ruutiainen Mielenterveys,työelämä ja korona T KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ ähän numeroon oli tarkoitus kirjoittaa työelämästä ja Kuntoutuja kokee yleensäkin kaikki muutokset, jotka hänen mielenterveydestä, mutta ajatukset ovat edelleen aika elämäänsä tulevat, paljon voimakkaammin ja enemmän häiritsepaljon koronassa. vinä kuin terve henkilö. Kuntoutujilla on nyt monia pelkotiloja ja Varmasti moni miettii, miten korona vaikuttaa ahdistuksia siitä, miten elämä jatkuu. Saako enää kohdata ystäviä työelämään. Onko työpaikkaa ja tarjotaanko työtä ja tuttua hoitajaa? Yksinäisyys ahdistaa ja monet fyysisetkin enää koronan jälkeen? Nämä ovat vaikeita kysymyksiä, joihin ei sairaudet tuntuvat vaivaavan paljon aikaisempaa enemmän. luultavasti kellään ole tarkkoja vastauksia. Vaikka monella terveelläkin on pelko koronaan sairastumiItse uskon siihen, että koronan jälkeen meillä on entistä sesta, on meidän omaisten kuitenkin luotava uskoa kuntouenemmän halua saada elämä normalisoitua ja talouselämä tujaan. Uskoa siihen, että kyllä tästä selvitään, eletään päivä pyörimään. Toisaalta on ymmärrettävää, että koronakaranteeni kerrallaan ja huomenna kaikki voi olla paremmin. ja etätyöt vaikuttavat meidän mieliimme. Osalle meistä etätyö Tämän päivän työelämä on vaativaa ja osalle etätyö voi aihesopii hyvin, mutta on myös henkilöitä, jotka kaipaavat työyhuttaa omat ongelmansa. Perheessä saattaa olla pieniä lapsia, teisöä ja siitä saatavaa tukea. jotka vaativat oman hoitonsa ja vielä Olen aikaisemminkin kirjoittanut siitä, hetki sitten kotona oli myös etäkoulukuinka mielenterveysomaisen työssäolo laisia, jotka saattoivat tarvita opiskeluun voi joskus olla haastavaa. Työssäkäynti vanhempiensa apua. Kun tähän kaikkeen on kuitenkin välttämätöntä, koska taloulisätään mielenterveyskuntoutujan tarvitdellinen toimeentulo sitä vaatii. Silti on semat palvelut, niin omaisen työsarka on hetkiä, jolloin on oltava poissa työstä, ollut todella mittava. Vaatii hyvää järjesmyös etätyöstä, koska elämäntilanne telykykyä ja keskittymistä, että pystyy on vaikea. Tähän pulmaan tarvitsemme hoitamaan työt siinä arjessa, jota mielentyöelämän joustoja. terveysomainen elää. Usein mielenterveysongelmat kehitToisaalta etätyö voi myös imaista tyvät pitkällä aikavälillä. Tällöin on henkilön siten, että lepoaika jää liian lyhyhelpompi ennakoida esimerkiksi sitä, eksi. Sillä kukapa malttaa keskeyttää työt koska tarvitsee vapaata työstä ja voi silloin, kun on hyvä rytmi päällä. Työn rauhassa miettiä työnantajan kanssa lopettaminen saattaa tuntua hankalalta, vapaan pitämisestä. Mutta on myös tilankoska tehtävä on mielenkiintoinen ja teita, jossa tarvitaan nopeaa toimintaa ja keskeytys voi aiheuttaa pulmia jatkossa. silloin työnantajalta vaaditaan ymmärTällöin on vaara sairastua työuupumukseen. rystä huomioida työnMeillä on myös suuri tekijän vaikea tilanne. joukko henkilöitä mm. OLISI TÄRKEÄÄ, ETTÄ NYT MYÖS Varsinkin nyt, kun koronakaupan, liikenteen, MIELENTERVEYSOMAISILLA OLISI MAHDOLLISUUS virus on saanut monet maatalouden ja terveHUOLEHTIA OMASTA JAKSAMISESTAAN JA VÄLTTÄÄ ydenhuollon parissa, kuntoutujat paniikkiin ja he vaativat enemmän jotka jatkavat työssä LOPPUUN PALAMISTA. omaisen läsnäoloa koronasta huolimatta. elämäänsä, työn muokkausta tarvitaan. Heistäkin monella on mielenterveyskuntoutujia, pieniä lapsia Tätä kirjoittaessani ajattelen erityisesti niitä mielenterveysja kouluikäisiä perheessään. Olisikin tärkeää, että myös heillä omaisia, joille korona-aika on ollut hyvin kuluttavaa, koska olisi mahdollisuus huolehtia omasta jaksamisestaan ja välttää kuntoutujan palvelut on ajettu alas. Kaikki päivätoiminnat on loppuun palamista. lopetettu ja suuri osa terapiakäynneistä on siirretty tapahtuvaksi Kun mietin koronan jälkeistä aikaa, toivon, että yhteisetänä. Vierailut hoitokodeissa on kielletty ja yhteyttä on voinut kuntamme olisi entistä yhtenäisempi. Ottaisimme toisemme pitää vain puhelimella. Joistakin on saattanut ehkä tuntua siltä, paremmin huomioon ja emme kohtelisi huonosti heitä, jotka että puhelimen päässä oleva kuntoutuja ei aina edes ymmärrä mielenterveysongelmiensa vuoksi kärsivät jo muutenkin yhteisomaisen puhetta. kunnan ulkopuolelle jäämisestä. Monesti kun kuntoutujan elämään tulee näin rajuja Toivon, että tämä vakava pandemia saa meidät entistä muutoksia, on omainen se, jonka puoleen kuntoutuja kääntyy. enemmän ajattelemaan myös lähimmäistemme parasta ja tarjoKuntoutujalla ei esimerkiksi välttämättä riitä taito etäyhteykamaan apuamme myös sen jälkeen, kun koronasta on selvitty. sien ottamiseen ja kaikkiin muihin uusiin asioihin, joita hän nyt Ja muistetaan, että yhdessä tästä selvitään. joutuu kokemaan. Terveyttä ja hyvää kesää kaikille lukijoille! 22 2/2020

kun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu. Kirjat apuna vanhemman ja lapsen keskustelussa mielenterveysongelmista. Matin isä oli vähällä kuolla millan päiväkirja Alakouluikäisille suunnattu kirja vanhemman itsemurhayrityksestä. Kirjaa voi käyttää keskustelun tukena perheissä, joissa vanhempi on käyttäytynyt itsetuhoisesti. Kirja yläkoululaisille vanhemman persoonallisuushäiriöstä. ”Mutsi on ihan sekopää. Tai siis kipee. Sillä on sellainen tauti tai joku ihme häiriö, jonka nimi on epävakaa persoonallisuus. Se häiriö tekee sen, että se ei tuu kenenkään kanssa toimeen, vaan riitelee ja rähjää aina vaikka ei olis mitään aihetta.” Hinta 3 € miian isä on sekaisin Kirja lapsille psykoosista. ”Yhtenä päivänä Miian isä muuttuu ihan kummalliseksi ja joutuu ambulanssikyydillä sairaalaan. Miia on peloissaan ja miettii, saako hän koskaan tavallisen isän takaisin.” Hinta 3 € mikon äiti on masentunut Kirja lapsille masennuksesta. ”Mikon äiti nukkuu kaiken päivää ja itkee koko ajan. Mikko tuntee olonsa yksinäiseksi ja miettii, pitääkö äiti hänestä enää lainkaan.” Hinta 3 € mirjan äidillä on persoonallisuushäiriö Alakouluikäisille suunnattu kuvakirja vanhemman epävakaan persoonallisuuden vaikutuksista lapsen elämään. ”Punaiset tumput ovat hukassa ja äiti suuttuu hirveästi. Mirja pelkää, että äiti satuttaa häntä tai itseään.” Hinta 3 € Hinta 3 € Kirjojen tilaus osoitteesta www.finfamipirkanmaa.fi/materiaalien-tilauslomake Mielenterveysomaiset Pirkanmaa - FinFami ry www.finfamipirkanmaa.fi

Työn ja omaistilanteen yhteensovittamisen esteet ja tukemisen mahdollisuudet FinFami toteutti osana Recovery-toimintaorientaatio mielenterveyspalveluissa -hanketta hyvinvointitutkimuksen, jolla selvitettiin omaisten kokemuksia osallisuudesta, leimaantumisesta, työn ja omaistilanteen yhteensovittamisesta sekä hyvinvoinnista. Tässä artikkelissa tarkastellaan vastaajien näkemyksiä työn ja omaistilanteen yhteensovittamisen esteistä. M ielenterveysomaisten hyvinvointitutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä, johon vastasi 799 psyykkisesti sairastuneen omaista tai läheistä. Tutkimukseen osallistuneista 52 % (n=414) oli työelämässä. Heistä kolmannes (33 %) koki, että työn ja omaistilanteen yhteensovittaminen onnistuu huonosti tai melko huonosti nykyisessä työsuhteessa. Yhteensovittaminen sujui melko hyvin (37 %) tai hyvin (30 %) suurimmalla osalla vastaajista. Työelämässä olevista 48 % oli sairastuneen vanhempia, 26 % puolisoita, sisaruksia 11 %, lapsia 9 % ja muita 6 %. Työelämän rakenteet ja asenteet yhteensovittamisen haasteina Vastaajat kuvasivat työpaikan resurssien vähäisyyttä sekä rakenteista johtuvaa joustamattomuutta, jotka vaikeuttavat tai tekevät mahdottomaksi hyödyntää työn joustoja ja reagoida sairastuneen läheisen akuutteihin avuntarpeisiin. Vastauksissa kuului ymmärrys siitä, että työn laatu ja tilanne työpaikalla on sellainen, että joustoja on vaikea järjestää, eikä niiden puute ollut työnantajan tai esimiehen asenteesta kiinni. Esimerkiksi vuorotyö sekä opetustyö mainittiin usein tehtävinä, joita ei voi toteuttaa etätyönä ja joissa monet muutkin joustot ovat vaikeita toteuttaa työn luonteen vuoksi. 24 Asenteisiin liittyvät esteet näkyivät kuvauksina työnantajan joustamattomuudesta, esimiehen asenteesta, vaikeuksista kertoa tilanteesta työyhteisössä sekä siitä, että työterveyshuollosta ei saa apua omaistilanteessa. Vastauksista nousivat vahvasti esiin työelämän asenteet, jotka aiheuttavat joustamattomuutta sellaisissakin tehtävissä ja työtilanteissa, joissa työn rakenne ja sisältö sinällään eivät estäisi joustojen hyödyntämistä. Vastauksissa kuvattiin, ettei mitään joustoja ole mahdollista saada, eikä työpaikalla ymmärretä omaistilannetta. Koettiin, ettei ollut olemassa käytäntöä, joilla työn tekemistä voisi helpottaa omaisroolin vuoksi. Vapaapäivien ja lomien ajankohtiin ei voinut vaikuttaa, ja omaistilanteen vuoksi otetuista palkattomista vapaista huomauteltiin jälkeenpäin. Esimiehen kielteinen ja ennakkoluuloinen asenne mielenterveyden häiriöihin näkyi vastauksissa pelkona leimaantumisesta ja jopa irtisanomisesta, jos kertoo tilanteestaan. Joissakin tilanteissa esimies oli kieltänyt tuomasta ongelmia työpaikalle tai puhumasta perheasioista työpaikalla. Erityisesti esimiehen tai työyhteisön ymmärtämättömyys koettiin kuormittavaksi silloin, jos omaisen täytyy lähteä sairastuneen läheisen tueksi työpäivän aikana. Vastaajat kuvasivat myös tilanteita, joissa joustoja oli saatu, mutta työmäärä ei ollut vähentynyt. Toisaalta omaisten huolta lisäsi omien poissaolojen vaikutus työtovereiden työtaakan lisääntymiseen. Vastauksissa oli runsaasti mainintoja siitä, että omasta tilanteesta ei voi kertoa työyhteisössä. Syyksi mainittiin muun muassa kokemus siitä, että mielenterveysasioita edelleen pelätään tai työyhteisössä harrastetaan leimaavaa puhetta mielenterveysasioista tai omaisista, jolloin omasta tilanteesta ei haluta kertoa. ”Työssä ei voi tällä hetkellä puhua yksityisasioista, tulee heti leimatuksi pahemmin. Työyhteisössä ei kellään vastaavia kokemuksia tai sitten niistä vaietaan.” Työn ja omaistilanteen yhdistämisen esteeksi koettiin myös se, että työterveyshuollosta ei saa tukea omaistilanteessa. Vastaajat kokivat, että työterveyshuollossa ei voi puhua omaistilanteesta, eikä sitä nähdä työkykyyn vaikuttavaksi asiaksi. ”Omaisroolin ei katsota kuuluvan työhön. Ei myöskään työterveyden näkökulmasta kuulu hoidon syyksi.” Omaistilanne vaikuttaa työntekemiseen ja voimavaroihin Vastauksissa kerrottiin omaistilanteen näkyvän työpäivien aikana läheisen akuutteina avun tarpeina sekä suunniteltujen hoitokäyntien ja -neuvotteluiden aiheuttamina työn järjestelyn vaatimuksina. Voimavaroihin liittyvät esteet näkyivät kuvauksina jaksamisesta, läheisen voinnin vaihtelun vaikutuksista siihen, ajanpuutteesta sekä siitä, 2/2020

Hyvin 30 % Melko hyvin 37 % Melko huonos 21 % Huonos 12 % 12 % 30 % 21 % Jopa kolmanneksella tutkimukseen vastanneista on vaikeuksia yhdistää työ ja omaistilanne. Suuri osa saa kuitenkin riittävästi tukea, jotta pystyy käymään töissä. miten työstä ei ehdi palautua omaistilanteen vuoksi. Läheisen yhteydenotot ja huoli hänestä vaikeuttivat keskittymistä työhön. Läheisen tilanteen ennakoimattomuus ja vaihtelu vaativat äkillistä reagointia kesken työpäivän. Usein myös sairastunut läheinen on yhteydessä omaiseen viestittelemällä ja soittamalla työpäivän aikana, etenkin silloin kun läheisen tilanne on huonompi. ”Miten jaksaa ajattelutyötä, kun samalla kantaa koko ajan toisen taakkaa ja on huolissaan. Vaikuttaa todella paljon omaan jaksamiseen ja varsinkin keskittymiseen työssä.” Äkillisten tilanteiden lisäksi omaiset joutuvat paljon sovittelemaan työtään läheisen hoitoneuvotteluiden ja hoitokäynneille kuljettamisen vuoksi. ”Työ on sovitettava sairastuneen menojen mukaan, hänen puolestaan on käytävä asioilla, häntä on kuljetettava lääkäreissä, psykologilla, kontrollissa jne” Voimavarat ja jaksaminen työn ja omaistilanteen yhdistämisen esteenä kuvattiin jatkuvana väsymyksenä, henkisenä kuor- 37 % Miten hyvin voit nykyisessä työsuhteessasi yhteensoviaa työn ja lanteesi mielenterveyshäiriöön sairastuneen omaisena? mituksena, työkyvyn alenemisena, riittämättömyyden tunteina ja huolena omien voimien riittämisestä. Monet kuvasivat myös ajanpuutetta, jolloin ei pysty olemaan läheisen apuna niin paljon kuin hän tarvitsisi. Sairastuneen läheisen voinnin vaihtelu vaikuttaa merkittävästi omaisen jaksamiseen. Työssä jaksaminen koettiin vaikeammaksi, kun sairastuneen läheisen tilanne oli huonompi. Tällöin myös joustoja tarvittaisiin enemmän. Toisaalta työn koettiin olevan jopa terapeuttista silloin, kun sairastunut on hoidossa tai paremmassa kunnossa. ”On ollut pitkiäkin aikoja, jolloin läheiseni on ollut hoidossa tai hyvässä kunnossa ja olen saanut keskittyä muihin asioihin eli työhön. Työ on ollut silloin terapiaa. On ollut vahvistavaa pystyä tekemään normaalisti töitä, mutta siihen on tarvittu se hoitosuhde tai varmuus siitä, että läheiselläni on ollut kaikki hyvin.” Voimavaroihin liittyi myös jaksaminen kahdessa kuormituksessa, kun työstä ei ehdi palautua omaistilanteen vuoksi. Omaistilanne sitoo kotiin ja palautumista edistävät harrastukset väistyvät sairastuneen tarpeiden vuoksi. Monilla vapaat TYÖSSÄ JAKSAMINEN KOETTIIN VAIKEAMMAKSI, KUN SAIRASTUNEEN LÄHEISEN TILANNE OLI HUONOMPI. TÄLLÖIN MYÖS JOUSTOJA TARVITTAISIIN ENEMMÄN. 2/2020 kuluvat läheisten auttamiseen ja sairastuneen asioiden hoitamiseksi otetaan myös lomapäiviä. ”Kokonaisuuden raskaus. Sekä työ että vapaaaika on kuormittavaa. Työ on jo sinällään niin raskasta ja kuluttavaa, että sen päälle omaisena toimiminen menee usein yli voimien.” Toimeentulo on merkittävässä roolissa työn ja omaistilanteen yhdistämisen vaikeuksissa. Taloudelliset syyt estivät lyhennetyn työajan ja palkattomien vapaiden ottamisen. Omaistilanteen aiheuttaman pakon edessä otettavat palkattomat vapaat aiheuttavat taloudellisia vaikeuksia. Monet vastaajista olivat perheen ainoita työssäkäyviä. Tutkimuksen aineistosta tuli esiin myös työn ja omaistilanteen yhteensovittamisen haasteiden vaikutus omaisten työmarkkina-asemaan. Työn ja omaistilanteen yhdistämisen vaikeudet ovat johtaneet osalla vastaajista siihen, että he olivat siirtyneet osa-aikatyöhön tai valinneet helpomman työn. He olivat siirtäneet omat ammatilliset haaveet sivuun, luopuneet vastuullisesta työstä, jotta kokonaiskuormitus ei olisi kestämättömän suuri. Osa vastaajista oli joutunut jättämään työelämän omaistilanteen vuoksi. Tuesta ja työn joustoista huolimatta työssäkäynti vaativassa omaistilanteessa ei ollut mahdollista. Omaishoitajuus oli tullut välttämättömäksi, koska työn lisäksi ei olisi jaksanut hoitaa sairastunutta läheistä. Osa omaisista oli joutunut 25

jäämään pois työelämästä omaistilanteen ja työn yhteensovittamisen ongelmien aiheuttaman voimien loppumisen, uupumisen ja sairastumisen vuoksi. Heidän vastauksissaan kuului, että he eivät olleet saaneet mitään tukea tai joustoja, eikä heillä ollut tietoa joustojen ja tuen mahdollisuudesta. Toimenpiteet, joilla edistetään omaistilanteen ja työn yhteensovittamista Mielenterveysomaisten hyvinvointitutkimuksen tulosten perusteella työn ja omaistilanteen yhteensovittamiseksi ja omaisten työelämäosallisuuden turvaamiseksi tarvitaan toimenpiteitä yhteiskunnan eri tasoilla. Tarvitsemme työelämän käytäntöjen kehittämistä: tietoa joustojen mahdollisuuksista ja soveltamisesta sekä erityisesti mielenterveysosaamisen ja omaistilanteisiin liittyvän ymmärryksen lisäämistä työnantajien, esimiesten ja työyhteisöjen keskuudessa. Myös järjestöjen rahoituksen varmistaminen on tarpeellista, jotta mielenterveysomaisille on jatkossakin tarjolla tukea, joka mahdollistaa omaisen toipumisen ja vahvistaa positiivista mielenterveyttä. Palvelujärjestelmän kehittäminen joustavammaksi ja monimuotoisemmaksi on tärkeää: esimerkiksi vastaanottojen ja hoitoneuvottelujen toteuttamista virka-ajan ulkopuolella sekä joustavaa palveluiden lisäämistä sairastuneen voinnin heikentyessä. Hoitotahojen pitää myös tunnistaa omaisten tilanne, huomioida omaiset osana sairastuneen hoitoa ja kuntoutusta sekä ohjata heitä kohdennetun tuen piiriin. Lisäksi tarvitaan omaishoidon tuen kriteerien uudistamista sekä mielenterveysomaisten omaishoitotilanteiden nykyistä parempaa tunnistamista. Lisätietoa mielenterveysomaisten K\YLQYRLQWLWXWNLPXNVHVWDO|\W\\ÀQIDPL ÀK\YLQYRLQWLWXWNLPXV Teksti: Minna Kallunki, FinFami ry Kuva: Mielenterveysomaisten hyvinvointitutkimus 2020 PORTAILLA KURSSI NUORTEN VANHEMMILLE 24.-25.10.2020 KANGASALLA Voimavaroja – vertaistukea – virkistystä Ilkon kurssikeskuksessa Pitkäjärven rannalla järjestettävä kurssi on suunnattu vanhemmille, joiden n. 13–25 -vuotiaalla nuorella on psyykkistä oireilua ja/tai päihteiden käyttöä. Nuoren sairaus saattaa uuvuttaa ja hämmentää koko perhettä. Kurssin tavoitteena on tarjota vanhemmille tietoa nuoruuden kehitysvaiheista sekä nuorten mielenterveysongelmista. Kurssilla on mahdollisuus tavata toisia samankaltaisessa elämäntilanteessa olevia vanhempia ja saada uusia voimavaroja omaan jaksamiseen ja vanhemmuuteen. Viikonlopun hinta on 60 €/hlö sisältäen majoituksen, ruokailut, kurssiohjelman sekä saunan ja terapiauima-altaan käytön. Maksuton jatkotapaaminen Tampereella alkuvuodesta 2021. Haku päättyy 15.9. mennessä Hakea voi osoitteessa: finfamipirkanmaa.fi/kurssit Lisätiedot ja hakulomakkeet p. 040 547 7619, juho.soukka@finfamipirkanmaa.fi Hakemukset postitse osoitteella: Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry Hämeenkatu 25 A 3. krs, 33200 Tampere SÄRÖILLÄ 10.-11.10.2020 Valkeakoskella Kurssi on suunnattu omaisille, joiden läheinen on sairastunut psykoosiin tai skitsofreniaan. Viikonlopun aikana saat tietoa psykoosista ja skitsofreniasta sekä oireidenhallinnasta ja varhaisista varomerkeistä. Kun läheisen mieli on säröillä, niin hänestä voi olla jatkuva huoli ja omatkin voimat saattavat olla vähissä. Stressinhallinta, omien voimavarojen vahvistaminen ja vertaistuki tukevat omaisen selviytymistä ja hyvinvointia kuormittavassa elämäntilanteessa. Pohditaan yhdessä, miten vuorovaikutusta voidaan parantaa ja miten käsitellä vaikeita tunteita. Aikaa on myös virkistäytymiseen. Kurssi järjestetään Pappilanniemen kurssikeskuksessa Sääksmäellä 10.11.10.2020. Viikonlopun hinta on 60 €/hlö sisältäen kurssiohjelman, majoituksen, ruokailut ja saunamahdollisuuden. Maksuton jatkotapaaminen on Tampereella alkuvuodesta 2021. Haku päättyy 1.9. mennessä Hakea voi osoitteessa: finfamipirkanmaa.fi/kurssit Lisätiedot ja hakulomakkeet p. 040 5050819 tiina.rissa@finfamipirkanmaa.fi Hakemukset postitse: Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry Hämeenkatu 25 A, 3. krs. 33200 Tampere 26 2/2020

KOLUMNI Emilia Knaapi, edunvalvonnan ja vaikuttamisen asiantuntija, FinFami ry Myös nuori työntekijä voi uupua M KUVA: ESSI JÄÄLINNA ielenterveysontajiin, mutta myös kansantalouteen. gelmat ja työ liitTyöolobarometrin 2018 mukaan tyvät yhä useammin nuorten kokemus työn henkisestä yhteen. Vuonna MDI\\VLVHVWlNXRUPLWWDYXXGHVWDRQ 2019 kolmasosa lisääntynyt vuodesta 2002. Kuortyökyvyttömyyseläkkeistä johtui mittavuutta raportoi 63 % nuorista, mielenterveyssyistä. Yleisin syy oli mikä on 20 % enemmän kuin masennus. Mielenterveyssyistä jäädään vuonna 2002. Nuorten mukaan työkyvyttömyyseläkkeelle myös yhä työn kuormittavuus on vain lisäännuorempina. Sairauspoissaoloissakin tynyt, eikä nuorisobarometrinkaan mielenterveyssyyt ovat yleisin syy olla tulokset maalaa kovin ruusuista poissa töistä. Huolestuttavaa on, että kuvaa tulevaisuudelle. Sen mukaan mielenterveysperusteiset työkyvyttöjoka viides nuori tuntee usein ahdismyyseläkkeet ja sairauslomat lisääntuvansa työasioista myös vapaatyvät joka vuosi. Ei siis ole mikään aikana ja 17 %:lla on vaikeuksia pieni asia pyrkiä parantamaan kaikkien jaksaa työssään. mielenterveyttä. Avainasemassa työn muokkaKaikkien tulisi päästä hoitoon matauksen lisääntymiseen ovat esihenlalla kynnyksellä ja nopeasti. Terapikilöt ja johtajat. Työyhteisö ja atakuun lisäksi tarvitaan muutosta esihenkilö voivat olla ensimmyös työnantajien asenteisiin. Monella mäisiä, jotka huomaavat työntetyönantajalla on edelleen vanhakankijän uupumuksen, jopa ennen tainen kuvitelma siitä, että kuin henkilö uskaltaa sen MYÖS NUORI TYÖNTEKIJÄ VOI TARVITA työn muokkaus on sovelmyöntää itselleen. Jos siis TYÖN MUOKKAUSTA, KOSKA HÄN EI lettavissa vain iäkkäämtoimit esihenkilönä, kuunpien työntekijöiden tukiVÄLTTÄMÄTTÄ OSAA VIELÄ TUNNISTAA OMAN tele ja yritä ymmärtää työnja liikuntaelinsairauktekijän tarpeita. Joskus ne JAKSAMISENSA RAJOJA. siin. Esimerkiksi erityivoivat johtua omasta uupusesti enemmän nuoria työnmuksesta tai esimerkiksi tekijöitä koskettavia mielenterveysongelmia tai jaksamisen vaikeista tilanteista kotona. Muista erityisesti tukea nuorta työnongelmia ei nähdä syynä työn muokkaukseen. tekijää, joka ei välttämättä osaa vielä tunnistaa oman jaksamiUsein ratkaisuna jaksamisen ongelmiin tarjotaan lähtöpasseja sensa rajoja. Jos koet esihenkilönä tarvitsevasi tähän tukea, tai kehotetaan vaihtamaan työpaikkaa. Myös itselläni on tästä FinFamin Mahdollisuuksia-verkkopalvelusta tarjoaa sinulle kokemusta. Kun nuorena, innokkaana sairaanhoitajana koin tietoa ja apua. Ja nuori, joka olet vielä uusi työelämässä, vuorotyön ja oman elämän yhteensovittamisen kanssa ongelmia uskalla ottaa esihenkilösi kanssa puheeksi ne asiat, jotka saavat ja toivoin lyhennettyä työaikaa, esimieheni vastaus oli tyly: ”Ei sinut uupumaan töissä. Usein niiden puheeksi ottaminen voi käy. Jos sinä saisit lyhennetyn työajan, haluaisi sitä moni muukin hyödyttää koko työyhteisöä. eli etsi itselleni toinen työ.” Otin neuvosta vaarin ja vaihdoin Työn muokkaus ei ole häpeällinen asia eikä tarkoita, että olet päivätöihin, ja vuotta myöhemmin vaihdoin myös alaa. muita huonompi tai laiskempi. Työn muokkausta voi jokainen Työn muokkaamisen kulttuurin lisääntymisellä Suomessa tarvita erilaisissa elämäntilanteissa. Olet sitten esihenkilö, työnolisi iso vaikutus sekä työtekijöiden tyytyväisyyteen että työnan- tekijä tai läheinen, muista ja uskalla pyytää sekä tarjota apua. 2/2020 27

Tutkittua tietoa FinFami-yhdistysten tavoittamista omaisista tämä näkyi läheisyyden kokemuksen kohdalla. Lapsen ongelma oli usein vahvistanut läheisyyden tunteita muihin ihmisiin, puolison ongelma etäännyttänyt. Mielenterveys- ja päihdejärjestöjen yhteisessä tutkimushankkeessa tehtiin kysely, jossa kartoitettiin omaisten mielen hyvinvointia sekä sitä, mikä sitä tukee ja heikentää. Myös FinFamin paikallisyhdistyksiä osallistui tutkimukseen. K yselyaineisto kerättiin tutkimushankkeeseen (MIPA 2.0) osallistuvista järjestöistä, joilla on omaisille suunnattua toimintaa. Kyselyyn vastasi 363 omaista järjestöjen verkkosivujen ja ryhmätoimintojen kautta. Tutkimukseen osallistuivat FinFamin Uudellamaalla ja Etelä-Pohjanmaalta toimivat paikallisyhdistykset. Näistä kyselyyn saatiin 207 vastausta. Seuraavassa tarkastellaan FinFamin paikallisyhdistysten piiristä saatuja vastauksia. FinFamin vastaajista yli puolet oli ongelman omaavan läheisen vanhempia, viidennes puolisoja, vajaa kymmenennes lapsia ja loput sisaruksia, isovanhempia tai kaukaisempia sukulaisia. Valtaosa oli naisia. Joka kolmas vastaaja ilmaisi läheisellään olevan mielenterveysongelman lisäksi päihteidenkäyttöön liittyviä ongelmia, usealla oli myös rahapeliongelma. Monissa perheissä ongelma oli pitkittynyt, yli puolella läheisistä se oli kestänyt yli 10 vuotta. Vajaa kolmannes omaisista asui samassa taloudessa ongelman omaavan läheisen kanssa. Kaikkiaan yhteydenpito oli tiivistä, sillä yli puolet omaisista oli yhteydessä läheiseensä päivittäin. Omaisten vaikea rentoutua ja säilyttää tulevaisuuden toivo Omaisten hyvinvointia on tarkasteltu tutkimuksissa yleensä psyykkisen pahoinvoinnin kuten masennuksen ja ahdistuneisuuden kautta. Omaisilla tiedetään olevan keskimääräistä suurempi riski sairastua itse mielenterveyden häiriöihin. Kyselymme tavoittamista FinFamin omaisista joka toisella oli itsellään 28 Läheisen tukeminen kuormittaa ja palkitsee mielenterveysongelma joko vastaamishetkellä tai aiemmin elämässään. Kyselyssämme hyvinvointia tarkasteltiin myös positiivisen mielen hyvinvoinnin kautta, jota osoittavat muun muassa elämänhallinnan tunne, toiveikkuus ja kyky kohdata vastoinkäymisiä. Omaisten oli erityisen vaikeaa rentoutua ja säilyttää tulevaisuuden toivo läheistä koskevan huolen keskellä sekä käsitellä arjessa eteen tulevia ongelmia. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan kokemustaan onnellisuudestaan ja elämän merkityksellisyydestä kouluarvosanalla 4-10. Onnellisuus sai keskiarvon 7,2, elämän merkityksellisyys arvosanan 8. Omaisten hyvinvointi oli kaikin tavoin tarkasteltuna selvästi alentunut, jos läheisellä oli mielenterveysongelman lisäksi ongelmia päihteidenkäytön kanssa. Huomionarvoisia olivat myös puolisojen hyvinvoinnin suuret vaikeudet verrattuna muihin omaisryhmiin. Voimakkaimmin Läheisen tilanne aiheutti omaisessa usein syyllisyyden tunteita sekä rajoitti vapaaajan viettoa ja sosiaalisia suhteita. Vastaajista 60 prosenttia koki esimerkiksi paljon tai jonkin verran syyllisyyttä läheisensä tilanteesta. Kokemukset kuormittavista tekijöistä vaihtelivat. Puolisojen elämäntilanteissa korostuivat vapaa-ajan vieton ongelmat, vaikeudet parisuhteessa sekä fyysisen ja sanallisen väkivallan uhka arjessa. Lapsissa isän tai äidin ongelma aiheutti häpeän tunteita ja vaikeuksia ihmissuhteissa. Läheisen tukemiseen liittyviä palkitsevia tekijöitä on tutkittu vähän. Kyselyssä noin puolet vastaajista oli paljon tai jossain määrin sitä mieltä, että läheisen sairaus oli tuonut elämään merkityksellisyyttä, vahvistanut perheenjäsenten välisiä suhteita ja antanut mahdollisuuden olla hyödyksi ja avuksi toiselle ihmiselle. Vanhempien oli helpompaa löytää läheisen huolenpidosta myönteisiä MIKÄ VASTAUSVAIHTOEHTO KUVAA PARHAITEN TILANNETTASI VIIMEKSI KULUNEEN 2 VIIKON AIKANA? KůĞŶƚƵŶƚĞŶƵƚŝƚƐĞŶŝƚŽŝǀĞŝŬŬĂĂŬƐŝƚƵůĞǀĂŝƐƵƵĚĞŶ ϰй ƐƵŚƚĞĞŶ KůĞŶƚƵŶƚĞŶƵƚŝƚƐĞŶŝŚLJƂĚLJůůŝƐĞŬƐŝ KůĞŶŬćƐŝƚĞůůLJƚŽŶŐĞůŵŝĂŚLJǀŝŶ KůĞŶƚƵŶƚĞŶƵƚůćŚĞŝƐLJLJƚƚćƚŽŝƐŝŝŶŝŚŵŝƐŝŝŶ KůĞŶŬLJĞŶŶLJƚƚĞŬĞŵććŶŽŵŝĂƉććƚƂŬƐŝćĂƐŝŽŝƐƚĂ ƵƐĞŝŶ Ϯϱй ũŽƐŬƵƐ ϱϬй ϭϴй ϭϴй ϯϵй ϯϲй Ϭй ŬŽŬŽĂũĂŶ Ϯϭй ϰϭй ϮϬй ϭϮй Ϯϱй ϰϴй ϭϱй ϮϬй ϯϳй ϯϳй ϲй KůĞŶĂũĂƚĞůůƵƚƐĞůŬĞćƐƚŝ ϰϬй ϯϳй Ϯϭй ϭϮй ϯϬй ϯϵй ϭϵй KůĞŶƚƵŶƚĞŶƵƚŝƚƐĞŶŝƌĞŶƚŽƵƚƵŶĞĞŬƐŝ Ϯй Ϯϳй ϯϱй ϯϰй ϳϱй ϳй ϭϬϬй ŚĂƌǀŽŝŶͬĞŶŬŽƐŬĂĂŶ *The Short Warwick Edinburgh Mental Well-Being Scale 2/2020

merkityksiä kuin puolisojen. Tällaiset myönteiset kokemukset vahvistivat myös kokemusta omasta mielen hyvinvoinnista. Erityisen tärkeää mielen hyvinvoinnille oli kokemus siitä, että ympäristö arvostaa tapaa, jolla omainen tukee perheenjäsentään. Läheisen päihdeongelma vaikeutti myönteisten puolien näkemistä omassa elämäntilanteessa. Tämä kertonee osin päihdeongelmiin liittyvistä ennakkoluuloista ja leimasta. Myös lähipiiri voi suhtautua perheenjäsenen ongelmaan kielteisesti ja leimaavasti. Kyselyssä kolmannes vastaajista ilmoitti, että ystävät tai sukulaiset olivat usein tai toisinaan viime kuukausien aikana sanoneet läheisestä ikäviä tai erimielisyyksiä aiheuttaneita asioita. Lähipiirin kielteinen suhtautuminen rapautti omaisen mielen hyvinvointia. Mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyvän stigman vastaista työtä tarvitaan edelleen. Kun läheinen saa palveluja, voi omainenkin paremmin Keskeinen tulos tutkimuksessa koski läheisen saamia palveluja. Mielen hyvinvointi oli parempi niillä omaisilla, joiden läheinen oli riittäviksi koettujen mielenterveys- tai päihdepalvelujen piirissä verrattuna omaisiin, joiden läheinen oli hoidon ulkopuolella. Läheisen hoitotilanne vaikutti erityisesti omaisen tulevaisuuden toiveikkuuteen. Eräs vastaajista kiteyttikin oman avuntarpeensa seuraavasti: ”Tarvitsen tiedon siitä, että läheiseni voi hyvin”. Kolme neljästä läheisestä sai ongelmaansa jonkinlaista hoitoa tai palveluja. Palvelutilanne oli huonompi läheisillä, joilla oli myös päihdeongelma. Yhteys läheisen hoitotahoon ei usein toiminut toivotulla tavalla. Joka kolmas vastaaja oli tyytyväinen hoitotaholta saamaansa tietoon läheisensä tilanteesta, kolmannes koki tiedon riittämättömäksi, kolmannes ei saanut tietoa lainkaan. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan läheisensä saamia palveluja. Vain muutama vastaaja piti palveluja erittäin riittävinä, 41 prosenttia melko riittävinä, loput melko (30 %) tai erittäin (15 %) riittämättöminä. Vaikka lähes kaikki vastaajat ilmaisivat hakevansa järjestön toiminnasta tukea pääasiassa itselleen, joka kolmas vastaaja toivoi saavansa järjestön toiminnan kautta apua myös läheiselleen. 2/2020 Tuki monelta taholta on tärkeää mielen hyvinvoinnille viisi vuotta. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, mitkä asiat FinFamin paikallisyhdistyksen toiminnassa olivat edistäneet Kyselyssä kartoitettiin tukea, jota omaiset heidän hyvinvointiaan. Keskeistä yhdissaivat lähipiiriltään ja sosiaali- ja tervetyksen toiminnassa oli kokemus kohdaydenhuollon ammattilaisilta. Kaksi tuksi tulemisesta eli tunne turvallisuukolmesta vastaajasta koki, että ystävät desta, kuulluksi tulemisesta ja yhdenja sukulaiset olivat olleet heidän tukevertaisuudesta muiden kanssa. Yhdisnaan usein tai toisinaan kolmen edeltykset olivat toimineet myös merkittävinä tävän kuukauden aikana. Samansuunuusien näkökulmien avaajina ja tiedon taisia olivat kokemukset siitä, kuinka välittäjinä. Tiedontarpeet mielenterveysusein vastaaja oli tullut kuulluksi avatesja päihdekysymyksissä ovat erikoistusaan lähipiirille elämäntilanteeseensa liitneita ja ajantasaisen, käytännönläheisen tyviä tunteitaan. tiedon saaminen perusterveydenhuollon Ammattilaisilta saatu tuki oli vähäipiiristä on vaikeaa. Yhdistyksissä omaisia sempää. Kolmasosa vastaajista koki oli myös kannustettu kiinnittämään saaneensa enemmän viime kuukauhuomiota ERITYISEN TÄRKEÄÄ MIELEN sina sosiomaan HYVINVOINNILLE OLI KOKEMUS aali- tai tervehyvinSIITÄ, ETTÄ YMPÄRISTÖ ARVOSTAA vointiinsa. ydenhuollon työntekijöiltä Tärkeää TAPAA, JOLLA OMAINEN TUKEE hyödyllistä tukea olivat PERHEENJÄSENTÄÄN. tietoa liittyen antaneet läheisensä ongelmaan (usein 9 %, toisisekä vertaiset ja kokemusasiantuntijat naan 25 %), vaikka hieman tätä useampi että yhdistysten työtekijät: oli uskoutunut heille tilanteestaan. ”Jo ensitapaamisella sain arvokasta vertaisKolmannes vastaajista ei ollut saanut tukea ja huomasin pähkäileväni samoja asioita tällaista virallista tukea kertaakaan viime kuin moni muukin.” kuukausina. Erityisen vähän hyödyllistä ”FinFami on pelastanut minut useamman tietoa ammattilaisilta oli saatu perheissä, kerran. Asiantunteva porukka ja aina kuunjoissa oli myös päihdeongelma. nellaan empaattisesti.” Palvelut ja erilaiset tuen muodot kasauAvun hakeminen ja oman elämäntuivat. Jos läheinen oli mielenterveys- tai tilanteen avaaminen muille ihmisille päihdepalvelujen piirissä, sai omainenkin ei ole aina helppoa. Tätä vaikeuttavat todennäköisemmin tukea elämäntilanusein mielessä vellovat tunteet. Vastaajia teeseensa sosiaali- ja terveyspalveluista. pyydettiin kyselyssä sanoittamaan tunteiJos omainen oli pystynyt avautumaan taan läheistään kohtaan. Näistä päällimelämäntilanteestaan ystäville ja sukulaimäisten joukossa olivat pelko, pettymys, sille, oli hän keskimääräistä useammin toivottomuus, syyllisyys ja häpeä. Yleimyös kääntynyt sosiaali- ja terveysimmin mainittu tunne oli kuitenkin denhuollon työntekijöiden puoleen. rakkaus. Omaisen ei kannata jäädä yksin vaikeassa Kaikenlaiset tunteet ovat läheisen elämäntilanteessaan. Asioiden jakaminen sairastaessa luonnollisia, eikä ristiriitaiystävien ja sukulaisten kanssa tukee sistakaan tunteista kannata tuntea syyllimielen hyvinvointia ja edesauttaa ammasyyttä. Tuen hakeminen tunteiden käsittillisen avun piiriin hakeutumista. telyyn ja omaan jaksamiseen on hyödyllistä koko perheen näkökulmasta. Järjestöissä omainen tulee tasavertaisesti kohdatuksi Myös yhdistystoiminnan kautta voi saada aineksia hyvinvoinnin rakentumiseen. Kyselyllä tavoitettiin vastaajia eri vaiheissa järjestöpolkuaan. Neljännes oli vasta tutustumassa FinFamin toimintaan, neljännes oli toiminut yhdistyksessä yli Teksti: Sari Jurvansuu Sari Jurvansuu toimii tutkijana A-klinikkasäätiöllä Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelmassa (MIPA 2.0). Lisätietoja ja hankkeen julkaisuja löydät WllOWlZZZDNOLQLNNDÀPLSD6LWDDWLWRQ poimittu omaiskyselyn avoimista vastauksista. 29

Digitalisaatio FinFamissa – toimintaa kaikkien saataville! FinFami on onnistunut luomaan yhteistä tiekarttaa, joilla koko järjestön toimintaa on voitu merkittävästi laajentaa yhä useamman saataville. Kehityksen kulmakivenä on ollut digitalisaatio ja sen tuomat mahdollisuudet. J os voisit pelkkiä toimintatapoja uudistamalla tehdä asiat tehokkaammin ja paremmin, kuinka valmis olisit luopumaan vanhoista ajattelumalleistasi? Entä jos voisit samalla tavoittaa satojen ihmisten sijaan tuhansia tai satoja tuhansia ihmisiä? Ei ole ihme, että digitalisaatiosta – yhdestä vuosituhannen merkittävimmistä megatrendeistä – kohistaan paljon. Digitalisaatiossa kyse ei ole vain tietotekniikasta ja -järjestelmistä. Kun vanhoja toimintamalleja kopioidaan verkkoon tai samoja vanhoja töitä tehdään tietokoneella, ollaan vasta lähtökuopissa. Digitalisaation syvempi tarkoitus on mullistaa toiminta ja rakentaa jotain ihan uutta, jota ennen ei olisi voitu tehdä. Myös FinFami on tarttunut digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin viime vuosina entistä lujemmalla otteella. Kevään 2020 aikana verkkovälitteinen toiminta otti hurjan loikkauksen eteenpäin, kun yhdistykset ympäri ”MITÄ SELLAISTA DIGITALISAATIO MAHDOLLISTAA, JOTA EMME OLE VIELÄ AIKAISEMMIN OSANNEET AJATELLAKAAN?” 30 2/2020

Suomen käynnistivät lukuisia uusia verkkoryhmiä ja lähettivät verkkoluentoja kaikkien katsottavaksi. Toiminnan toteuttamisen tapa uudistuu Suurin este digitalisaation tuomien etujen täysimittaiselle hyödyntämiselle on organisaatiokulttuuri. Toiminta- ja ajattelutapamme ovat kehittyneet ajalla, jolloin verkkovälitteisen toiminnan mahdollisuudet olivat vähäiset tai täysin olemattomat. Ja kuten tiedämme, luutuneiden toimintamallien uudistaminen on vaikeaa ja vie pitkän ajan. Toimintatapojen ja organisaatiokulttuurin muutos on vaatinut FinFamissakin vuosien pohjatyön. Järjestö on rakennettu alun alkaen laadukkaan ja vahvan paikallistoiminnan varaan, jossa valtakunnallista yhdessä tekemistä on ollut vain vähän. Digitalisaatio nousi haastamaan tämän toimintamallin, kun sen kautta avautui mahdollisuus yhteistoimin skaalata toimintaa ajasta ja paikasta riippumattomammaksi ja valtakunnallisesti yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Tarvittava yhdessä tekemisen kulttuuri ei kuitenkaan syntynyt yhdessä yössä, vaan se vaati lujaa tahtoa koko järjestöltä. FinFamissa onnistuttiin uudistamaan toimintatapoja, koska läpi järjestön on jo pitkään sisäistetty ajatus, että yhdessä olemme enemmän. Verkkovälitteisen toiminnan suunnittelu ja toteutus ovat onnistuneet luomalla yhdessä tekemisen malleja, rakentamalla järjestön sisäisiä verkostoja ja rikkomalla vanhoja alueellisia raja-aitoja. Lopputuloksena toimintaa on saatu toteutettua valtakunnallisesti, laajemmin ja entistä paremmin omaisten saataville. läheisille toteutetut palvelut ja toiminta ovat keskittyneet vuosien saatossa enimmäkseen suuriin kaupunkeihin, ja resurssit ja mahdollisuudet järjestää toimintaa pienillä paikkakunnilla ovat olleet usein hyvin rajalliset. Digitalisaation myötä FinFamin toimintaa on saatu tuotua lähemmäs niitäkin ihmisiä, joilla pitkät etäisyydet, liikkumisrajoitteet ja tarjotun toiminnan vähäisyys ovat aiemmin rajoittaneet osallistumista. Etä- ja verkkoryhmien ja etäneuvontatapaamisten järjestäminen on tarjonnut aivan uusia kanavia tulla ”FINFAMISSA ONNISTUTTIIN UUDISTAMAAN TOIMINTATAPOJA, KOSKA LÄPI JÄRJESTÖN ON JO PITKÄÄN SISÄISTETTY AJATUS, ETTÄ YHDESSÄ OLEMME ENEMMÄN.” mukaan ja saada itselleen tarvittavaa vertaistukea ja apua tilanteessa kuin tilanteessa. Työtä on myös alettu tekemään enemmän niissä digitaalisissa kanavissa, joissa ihmiset jo viettävät aikaa, kuten sosiaalisessa mediassa. Kaiken keskiössä ovat mielenterveysomaiset ja -läheiset. Onnistumisen siemen on kohderyhmän tarpeisiin vastaamisessa, joten yhtään tietojärjestelmää, laitetta, toimintamallia tai muuta digitaalista ratkaisua ei ole otettu käyttöön, ellei sen ole katsottu palvelevan heidän etuja, joille toimintaa ja palveluja järjestetään. Digitalisaatiokehitykselle on näin voitu FinFamissa varmistaa polku, jolla jokainen verkkovälitteisiin ratkaisuihin panostettu euro poikii entistä laajempaa, laadukkaampaa ja uudistunutta toimintaa tai muilla tavoin parempia toimintaedellytyksiä omaisten ja läheisten palvelemiseen. Tavoitteena saatavuuden ja yhdenvertaisuuden parantaminen Kaikki pidetään mukana Mielenterveyteen ja hyvinvointiin liittyen palveluiden heikko saatavuus ja alueellisiin eroihin liittyvät ongelmat ovat olleet pitkään huolen aiheena. Huoli ei ole koskenut pelkästään julkisia palveluita, vaan yhtä lailla järjestöjen – myös FinFamin – toiminnan saatavuudessa on ollut liikaa alueellisia eroja. Omaisille ja Uusia toimintatapoja ja toiminnan siirtymistä verkkoon ei aina oteta ilolla vastaan. Perinteiseen toimintaan tottuneille uudet osallistumisen muodot ja kanavat voivat tuntua vierailta. Myös ihmisten väliset erot valmiuksissa käyttää tietoteknisiä laitteita ja tietojärjestelmiä ovat edelleen suuret, eikä tämä katso 2/2020 välttämättä käyttäjien ikää, sillä toisin kuin usein luullaan, löytyy ikäihmisten joukosta paljon digiosaajia ja vastaavasti kaikki nuoret eivät ole yhtä suvereeneja diginatiiveja kuin oletetaan. Tämä tosiasia otetaan FinFamissa vakavasti. Osallisuudesta ja toiminnan saatavuudesta huolehditaan myös heidän osaltaan, joille verkkovälitteinen toiminta ja palvelut eivät ole helposti lähestyttäviä. Moni digitalisaation tuoma muutos ei vielä näy FinFamin toimintaan osallistuville muuten kuin palveluiden parempana sujuvuutena ja monipuolistumi- sena, mutta pidemmän päälle verkkovälitteiset ja tietotekniset ratkaisut joiltain osin tulevat myös korvaamaan vanhaa toimintaa. Tämä on tehtävä kuitenkin viisaasti ja hallitusti. FinFamissa halutaan pitää kaikki mukana. Kehitys on vasta alkuvaiheessa. Kun vanhan toiminnan tehostamisessa, verkkovälitteiseen muotoon muuntamisessa ja valtakunnallisessa levittämisessä on päästy tarpeeksi pitkälle, tullaan seuraavan loikan eteen: mitä sellaista digitalisaatio mahdollistaa, jota emme ole vielä aikaisemmin osanneet ajatellakaan? Tällä vuosikymmenellä FinFamin toiminta tulee muuttumaan suuntaan, jossa järjestön tarjoama tuki ja toiminta integroidaan kiinteämmäksi ja toimivammaksi osaksi koko Suomen palveluekosysteemiä. Ja tämä onnistuu vain digitalisaation avulla. Teksti: Arto Bäckström Kuva: Marika Finne 31

Etätukeen osallistumiseen saa apua - lähde rohkeasti mukaan Koronavirukseen liittyvässä pandemiatilanteessa FinFami tarjoaa tukea, joihin voi osallistua joko puhelimitse tai internetin kautta. Tukea on helposti saatavilla asuinpaikasta tai elämäntilanteesta riippumatta. P uhelimitse on tarjolla henkilökohtaista keskusteluapua sekä vertaistukiryhmiä, jotka toteutetaan ryhmäpuheluina. Verkossa internetin välityksellä on vertaistukiryhmiä, luentoja ja henkilökohtaista tukea. Toiminta on osallistujille maksutonta. Puhelinryhmiin osallistumiseen riittää tavallinen kännykkä. Verkkoryhmiin osallistumiseen tarvitaan tietokone, tabletti tai älypuhelin, jossa on nettiyhteys. Nappikuulokkeet ovat oiva apu etäryhmiin osallistuessa, niiden avulla kuuluvuus on usein parempi. FINFAMI-YHDISTYKSET TARJOAVAT ETÄTUKEA, JOIHIN VOIT OSALLISTUA JOKO PUHELIMITSE TAI INTERNETIN KAUTTA. Kun osallistut vertaisryhmään puhelimitse tai verkossa, tarvitset rauhallisen tilan, jossa voit keskustella rauhassa luottamuksellisista asioista. Joskus rauhallinen tila löytyy ulkoa, puistosta tai käve32 FinFamin kokemusasiantuntijoiden  ja etätoimintaan osallistuneiden vinkit etäryhmiin osallistumista epäröivälle: • Lähde rohkeasti mukaan kokeilemaan, voit yllättyä miten helppoa se onkaan.  • FinFamissa neuvotaan kaikissa verkkoryhmiin liittyvissä kysymyksissä. Soita ja kysy neuvoa, älä epäröi lähteä mukaan.   • Ensimmäinen kerta etämuotoiseen toimintaan osallistumiseen jännitti, mutta yllätyin, miten helppoa ja vaivatonta se lopulta oli.  • Yllätyin, miten hyvin etäryhmästäkin sai vertaistukea ja ymmärrystä, ei se oikeastaan poikennut juurikaan paikan päällä kokoontuvasta ryhmästä.  lylenkiltä, mutta on ryhmiin osallistuttu myös paikallaan olevassa autossa istuen. Tietoa vertaisryhmistä ja henkilökohtaisesta tukipalvelusta saa omasta alueellista FinFami- yhdistyksestä. Yhteystiedot löytyvät tämän lehden lopusta. Jos sinulla on mahdollisuus käyttää internetiä, löydät FinFami keskusliiton nettiVLYXLOWDZZZÀQIDPLÀ

NRRWXVWLWLHWRD kaikesta etänä tarjottavasta tuesta omaisille. Voit osallistua minkä tahansa FinFami-yhdistyksen toteuttamaan toimintaan, alueesta riippumatta. Puhelinryhmiin osallistumiseksi ei tarvita erityistä osaamista. Puhelinryhmissä työntekijä soittaa osallistujille ryhmäpuhelun, jolloin osallistujan tulee vain vastata omaan puhelimeensa. Kun ohjaaja on tavoittanut kaikki osallistujat, ryhmä aukeaa yhteiseen keskusteluun. Osallistujat eivät näe toistensa numeroita. Halutes- saan voi osallistua vain etunimellä tai nimimerkillä. Verkkoryhmään ilmoittautumisen jälkeen saat sähköpostiisi linkin, jolla pääset liittymään vertaisryhmään alkamisajankohtana. Yleensä ohjaaja päästää kaikki osallistujat sisään samaan aikaan, joten saatat joutua odottamaan hetken. Halutessasi saat ryhmän järjestävän yhdistyksen työntekijöiltä etukäteen henkilökohtaista opastusta. FinFami-yhdistykset tarjoavat myös verkossa toteutettavia luentoja mielenterveyden teemoista. Luennoille osallistutaan tietokoneen tai älypuhelimen välityksellä. Luentotallenteet on koottu FinFami keskusliiton nettisivuille, josta niitä voi katsoa itselleen sopivana ajankohtana. Teksti: Jaana Humalto ja Vaula Ollonen 2/2020

Mielenterveysomaisten hyvinvointivinkit on luettavissa myös japaniksi Miljoonia japanilaisia tavoittava, suosittu Weeksdays-sivusto jakoi lukijoilleen FinFamin kokemusasiantuntijoiden ja vertaisryhmänohjaajien hyvinvointivinkit. M iten jaksaa pandemiatilanteessa ja pitää yhteyttä psyykkisesti sairastuneisiin läheisiin? FinFami toteutti koronavirukseen liittyvän pandemiatilanteen alussa kyselyn järjestön omaiskokemusasiantuntijoille ja vertaisryhmänohjaajille. Kyselyn avulla kerättiin mielenterveysomaisten hyvinvointivinkkejä poikkeustilanteen aikana. Saadut vastaukset koottiin FinFamin verkkosivuille vinkkilistaksi. Omaiskokemusasiantuntijat ja vertaisryhmänohjaajat antoivat hyviä vinkkejä toisille omaisille arjen rutiineihin, ulkoiluun, taiteeseen, yhteydenpitoon ja arjen hyvinvointiin liittyen. Konkreettisten tekemisten lisäksi vastauksissa nousi esiin erilaisten tunteiden kokemisen ja käsittelyn merkitys. Kaikkia tunteita saa tuntea ja niitä on hyvä tunnistaa. Omaisten vinkit toivat toivoa ja konkreettisia arjen selviytymisvinkkejä muille omaisille koronavirukseen liittyvässä pandemiatilanteessa. FinFamin hyvinvointivinkit levisivät kansainvälisesti, kun järjestön julkaisema ON HIENOA, ETTÄ MIELENTERVEYSOMAISTEN HYVINVOINTIVINKIT KIINNOSTAVAT JA LEVIÄVÄT MYÖS KANSAINVÄLISESTI. mielenterveysomaisten vinkkilista herätti kiinnostusta myös japanilaisten keskuudessa. FinFami sai yhteydenoton suositun japanilaisen stylistin ylläpitämään Weeksdays-nettisivustoon liittyen. Sivustolla stylisti keskustelee eri maissa asuvien japanilaisten kanssa. Yhteydenottaja toivoi mahdollisuutta käännättää FinFamin vinkkilista japanin kielelle. FinFami sai myönteistä palautetta vinkkien konkreettisuudesta sekä vinkkilistan toteuttamisesta oikea-aikaisesti eli koronavirukseen liittyvän pandemian alkuvaiheessa, minä vuoksi se haluttiin nostaa esiin Weeksdays-sivuston lukijoille. Sivuston kautta tavoitettiin miljoonia japanilaisia ympäri maailman: Weeksdays on suosittu erityisesti New Yorkissa, Havaijilla, Lontoossa, Melbournessa, Pariisissa, Ho Chi Minhissä ja Helsingissä asuvien japanilaisten keskuudessa. Tämän lisäksi sivuston toinen vetäjistä, Shigesato Itoi, jakoi FinFamin vinkkilistan Twitterissä myös omille seuraajilleen, joita on noin 2,3 miljoonaa. Suuri kiitos FinFamin omaiskokemusasiantuntijoille ja vertaisryhmänohjaajille, jotka jakoivat omat vinkkinsä muiden omaisten hyväksi sekä FinFami-yhdistyksille, jotka välittivät tietoa kyselystä oman yhdistyksensä sisällä. On hienoa, että mielenterveysomaisten tukivinkit koronavirukseen liittyvässä pandemiatilanteessa kiinnostavat maailmalla, ja että FinFamin verkkosivusto linkitettiin näkyväksi jakojen yhteydessä. FinFami kannattaa ajatusta, että omaiset ympäri maailman saavat tietoa, tukea ja vinkkejä järjestön kehittämistä ja kokoamista materiaaleista. Vertaistuki voi toimia myös näin - yhdessä olemme enemmän! Teksti: Jaana Humalto Kuva: lainattu Weeksdays-verkkosivustolta 2/2020 33

KOLUMNI Elli Aaltonen, työelämäprofessori, YTT Hyvinvointijohtaminen vai työhyvinvoinnin johtaminen? H yvinvointijohtamisella tulisi arvioida, miten henkilöstön työhyvoidaan ymmärtää sitä, että vinvointia parannetaan johtamistaitoja ne organisaatiot, joiden lisäämällä tai työntekijätaitoja kehittätehtävä on tuottaa hyvinmällä ja onko henkilöstön työhyvinvointi vointia, olisivat jotenkin yhteydessä organisaation mahdolliseen erilaisia johdettavissa kuin mikä muu monikerroksellisuuteen. tahansa organisaatio. Tällöin pohditaan, Työhyvinvoinnin tilanneanalyysi tulisiko sairaalaa, sosiaalitoimistoa, lastenhelpottaisi myös digitalisaatioon ja autosuojeluyksikköä tai vaikkapa Kelaa johtaa maatioon liittyvien odotusten ja pelkojen jotenkin eri lailla kuin isoa teollisuuslaikäsittelyssä. Monella työntekijällä digitosta tai kaupan alan yritystä? Ovatko talisaatioon liittyy innostus parantaa esimerkiksi arvojen ja etiikan roolit sitä kautta asiakaspalvelua, lisätä kilpaimerkittävämpiä hyvinvointia tarjoavissa lukykyä tai tehostaa tuloksellisuutta. organisaatioissa kuin muissa? Monella on läsnä myös huoli digitalisaaOlen aiemmin tutkinut sosiaalihuollon tion vaikutuksista omaan työhön. Tuoko ja laajemmin hyvinvoinnin johtamista. digitalisaatio tullessaan kasvavia osaaVarhaisimmissa, 1990- luvun johtamistutmistarpeita, korostuuko entisestään työn kimuksissa, päädyin muun muassa siihen, tekemisen nopeus ja kiire? että tulosjohtaminen ei sellaisenaan Viimeiset työn murrokseen liitORGANISAATION TÄRKEIMPÄNÄ sovi sosiaalihuollon johtamismenetyvät tutkimukset (esimerkkinä CGI, telmäksi, koska tuloksen hakemisessa Työn murros Suomessa 2020) osoitPÄÄOMANA ON HENKILÖSTÖ. ei riittävästi huomioida vaikuttatavat, että työtä tehdään entistä vuutta eikä asiakaslähtöisyyttä. Samoin olen sen jälkeisissä sosienemmän projektimaisesti ja verkostomaisesti. Erilaiset työsuhaalihuollon pitkittäistutkimuksissa todennut, että eri aikakaudemuodot lisääntyvät, keikkatyö, osa-aikatyö ja yrittäjyys lisäänsina sosiaalihuollon johtajat ovat painottaneet henkilöstöjohtatyvät. Robotiikka ja tekoäly tulevat korvaamaan työtä, jolloin mista eri lailla. osaamisen inhimillisisä taitoja vaativan työn merkitys korostuu. Kaikissa tutkimukseni ajanjaksoissa 1950- luvulta 2000'HPRJUDÀVHWPXXWRNVHWXORWWXYDWP\|VW\|HOlPllQMDW\|Wl luvulle henkilöstöjohtamisen valmiudet ovat olleet kaiken kaiktehdään eri paikoissa, työpaikoilla, matkoilla ja kotona. Työn ja kiaan melko heikot. Viimeaikaisissa johtamisen opeissa on tuotu vapaa- ajan merkitys saattaa myös hämärtyä entisestään. vahvasti esillä tunnetaidot, läsnäolon, kuuntelemisen, empaatMillaista johtamista tässä työn murroksessa tarvitaan? CGI:n tisuuden ja kyvyn delegoida. Olemme selvästi korostamassa tutkimuksen mukaan tarvitaan juuri henkilöstöön kohdistuvaa kaikissa organisaatioissa hyvinvointijohtamisen taitoja, jotka työhyvinvointia, yksilöllistä johtamista sekä yksilöllisiä joustoja. taidot ovat aivan eri asia kuin rationaalinen henkilöstöjohtaMyös strategisen johtamisen merkitys korostuu, koska muutokminen. sissa tarvitaan entistä enemmän yhteistä näkemystä suunnasta. Hyvinvointijohtaminen voidaan tällöin käsittää organisaation Työntekijöiden on entistä tärkeämpi tietää, mitä heiltä odotesisäisenä, työhyvinvointiin liittyvänä asiana. Johtamisen keskitaan. Osaaminen joutuu uudelleen puntariin digitalisaation össä ovat työntekijät ja heidän hyvinvointinsa. Näkökulmaa voi myötä. Työssä oppiminen ja aito kokeilukulttuuri ovat välttäperustella näkemyksellä ”Jos henkilöstö voi hyvin, organisaatio mättömiä investointeja tulevaisuuteen. Työn organisointiin tulee voi hyvin”. Organisaation tärkeimpänä pääomana on henkikiinnittää entistä enemmän huomiota ja ylipäätään ymmärtää, löstö. Jos henkilöstö voi hyvin, sen motivaatioaste on korkea, että se on enemmän kuin organisaation rakenteiden uudelleen innovointikyvykkyys hyvä ja luottamus johtoon vahva. Nämä järjestelyä. ovat niitä tekijöitä, joiden kautta päästään myös tehokkuuteen, Tänä päivänä puhutaan paljon luottamuksesta. Luottamus tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen sekä vaikuttavuuteen. on hyvä perusta poliittisessa päätöksenteossa, johtamisessa ja Monesti organisaatioiden hallitukset ja korkein kohta ottavat ihmissuhteissa ylipäätään. Luota itseesi johtajana ja työntekivastaan myönteiset tiedot henkilöstön tyytyväisyysbarometreista, jöihin osaajana. Usko ja luottamus omaan työhön niin johtamutta harvemmin osaavat käsitellä ja analysoida näitä tulokselli- jana kuin työntekijänä on työn murroksessa kuitenkin se tärkein suuden, tuottavuuden tai vaikuttavuuden tekijöinä. Analyysissä elementti. 34 2/2020

Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin jäsenyhdistykset: ETELÄ-KARJALA: FinFami – Mielenterveysomaiset Etelä-Karjala ry Ari Koponen pj 044 389 8425 koponenari@hotmail.com Meritullinkatu 4 B 10 00170 Helsinki puh. 050 464 27 39 www.finfami.fi info@finfami.fi Toiminnanjohtaja Pia Hytönen puh. 040 776 5911 pia.hytonen@finfami.fi Asiantuntija, viestintä Marika Finne puh. 045 844 0135 marika.finne@finfami.fi Asiantuntija, järjestö- ja henkilöstöasiat Jaana Humalto puh. 050 464 27 39 jaana.humalto@finfami.fi Asiantuntija, vapaaehtois- ja omaistoiminnan kehittäminen Vaula Ollonen puh. 0400 274 624 vaula.ollonen@finfami.fi Asiantuntija, yhdistyshallinto Arto Bäckström puh. 045 642 8510 arto.backstrom@finfami.fi Asiantuntija Erkka Öörni puh. 045 844 0150 erkka.oorni@finfami.fi Asiantuntija, edunvalvonta ja vaikuttaminen Emilia Knaapi puh. 040 192 2752 emilia.knaapi@finfami.fi Erityisasiantuntija, ESR Recovery-toipumisorientaatio mielenterveyspalveluissa Minna Kallunki puh. 045 800 4903 minna.kallunki@finfami.fi HELSINKI: www.finfamiuusimaa.fi FinFami – Uusimaa ry. Kumpulantie 5, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Jämsänkatu 2, 4.krs, 00520 Helsinki puh. (09) 686 0260 info@finfamiuusimaa.fi HÄMEENLINNA: www.omaisyhdistys.com FinFami – Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry. Suomen Kasarmi, rak. 2, h. 117 13100 Hämeenlinna JOENSUU: www.tukitupa.fi Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset FinFami ry Karjalankatu 4 a 2, 80200 Joensuu puh. 050 534 6772 katja.pesonen@tukitupa.fi JYVÄSKYLÄ: www.finfamiks.fi Keski-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry. Tapionkatu 4 A 5, 40100 Jyväskylä puh. 050-528 0030 toimisto@finfamiks.fi KERAVA: www.sopimuskoti.fi Keski-Uudenmaan Sopimuskoti ry. Klondyketalo, Kumitehtaankatu 5 C, 04260 Kerava puh. 040 511 8543, faksi (09) 273 1455 sirkka.vaisto@sopimuskoti.fi KUOPIO ja MIKKELI: www.omary.fi Savon mielenterveysomaiset - FinFami ry Kuopion toimipiste Asemakatu 16, 70100 Kuopio puh. 040 556 4292 toimisto@omary.fi Mikkelin toimipiste Otto Mannisen katu 4, 50100 Mikkeli (järjestötalo Estery) puh. 040 586 7359 toimisto.mikkeli@omary.fi LAHTI: www.omaiset.fi Päijät-Hämeen mielenterveysomaiset FinFami ry Rauhankatu 3, 15110 Lahti S-posti: toimisto@omaiset.fi www.omaiset.fi p. 040 704 9913 PORI: www.finfamisatakunta.fi FinFami Satakunta ry Otavankatu 5A, 28100 Pori puh. 044 303 6282 toimisto@finfamisatakunta.fi PORVOO: www.ituspy.com Itä-Uudenmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry. Mannerheiminkatu 25 B, 06100 Porvoo puh. 050 307 4844 paivi.nousiainen@ituspy.com ROVANIEMI: www.lappilaiset.fi/toimija/ lapin-mielenterveysomaiset-finfami/ Lapin mielenterveysomaiset – FinFami ry Info.lapinmielenterveysomaiset@gmail.com SALO: www.finfamisalo.fi FinFami – Salon seudun mielenterveysomaiset ry. Turuntie 8, 4. krs, 24100 Salo puh. 040 722 4961 toimisto@finfamisalo.fi SEINÄJOKI: www.finfamiep.fi FinFami Etelä-Pohjanmaa ry. Huhtalantie 2, 3. krs, 60220 Seinäjoki www.finfamiep.fi TAMPERE: www.finfamipirkanmaa.fi Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry. Hämeenkatu 25 A 3. krs. ja 6. krs. 33200 Tampere puh. 040 722 4292 (neuvonta) puh. 040 582 5343 (toimisto) omaiset@finfamipirkanmaa.fi Mielen ry www.mielen.fi Åkerlundinkatu 2 A 4. krs, 33100 Tampere puh. 050 562 3403 toimisto@mielen.fi TURKU: www.vsfinfami.fi/ Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset FinFami ry Itäinen Pitkäkatu 11 A, 20520 Turku puh. 044 793 05 80 puh. 044 793 05 82 ark.10-14 (neuvonta) www.vsfinfami.fi VAASA: www.finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Kirkkopuistikko 31, liiketila, 65100 Vaasa puh. 044 033 4280 info@finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Kaarlelankatu 21, 67100 Kokkola puh. 044 763 4100 minna.pellinen@finfamipohjanmaa.fi Svenska Österbottens Anhörigförening SÖAF rf www.soaf.fi Svenska Österbottens anhörigförening, co Wasa wellness, Långviksgatan 13, 65100 Vasa. puh. 050 407 1827 eva.astrand@soaf.fi Osoitteenmuutokset suoraan omaan paikallisyhdistykseen! Sieltä ne välittyvät myös Labyrintti-lehteen.

Kun yksi Kun yksi sairastuu sairastuu monen maailma monen maailma muuttuu. muuttuu. Et jää yksin. Et jää yksin.