1 Kesätervehdys Vuosi 2020 etenee nopeasti, nyt eletään jo kesäkuukausia. Kihniö on hyvä pieni kunta asua ja elää, mutta kokoonsa nähden kuitenkin suurempi kunta. Aktiivisuus ja me-henki ovat tärkeitä asioita kunnassamme. Kihniö täytti 100 vuotta, ja oli tarkoitus juhlia ja elää tapahtumarikasta juhlavuotta sekä järjestää erilaisia tapahtumia pitkin vuotta. Perustimme juhlatoimikunnan, joka kokosi yhteen kunnan yrittäjiä, yhdistyksiä ja kuntalaisia tämän juhlavuoden kattauksien järjestämiseksi. Sitten kuvaan astui kutsumaton vieras nimeltään Korona. Hän pisti koko paketin uusiksi, mutta mahtoiko loukkaantua, kun ei heti alussa pyydetty mukaan kokouksiin ja järjestelyihin? Tulimme tilanteeseen, että suunniteltu tapahtuma toisensa jälkeen peruun- tui ja myös koko yhteiskuntamme joutui ennennäkemättömien poikkeusolojen arkeen. Nyt rajoituksia aletaan pikkuhiljaa purkaa, koko Suomi alkaa toipua koronasta. Mitä opittiin tästä poikkeuksellisesta keväästä? No, toivottavasti asiat analysoidaan ja tutkitaan tarkasti. Se on ainakin selvää, että Suomen kokoisessa maassa ei kaikkia ihmisiä tule pyrkiä asuttamaan suuriin keskuksiin. Valtioneuvosto ottakoon tämän opetuksen tosissaan ja lopettakoon pienten kuntien taloudellisen aseman heikentämisen (tarkoitan tällä osin niitä luvattuja normitalkoiden toteutumista, jatkuvien lisävelvoitteiden asettamisen lopettamista ja soten järjestämistä). Nämä ovat hyvin tärkeitä, jotta kunnat selviytyvät tulevasta. Tuohan tämä koronalisä jo muutenkin heikkoon talo- uteen oman mausteensa jatkossa. Kuntia on ajettu tarkoituksella tai tarkoittamatta taloudelliseen ahdinkoon ja kuntapäättäjiä syyllistetty huonosta talouden hoidosta ja päättämättömyydestä. Samalla on säädetty juttuja, joilla kunnat joutuvat selvitystilaan tiettyjen kriteerin lauettua. Valtioneuvosto vuodesta toiseen jankkaa kuntaliitoksista. No, eivät kuntaliitokset mitään auta, jos heikkoja naitetaan yhteen. Eivät ihmiset kunnista mihinkään katoa, he tarvitsevat ne palvelut kuitenkin, ellei heitä sitten myös pakkosiirretä isoihin kaupunkeihin. Tosiasiassa meillä on 200 kansanedustajaa, ja heidän tehtävänsä on pitää koko Suomi asuttuna ja kunnat elinvoimaisina. Se on tehtävä, johon olemme heidät äänestäneet. Nyt kun juhlavuotemme ei kaikilta osin onnistunut ja iso pääjuhlakin jää väliin, toivon kuitenkin, että voitaisiin ensi kesänä järjestää 101-vuotisjuhla. Välissä on kuitenkin kuntavaalit, ja niiden jälkeen saattavat olla uudet henkilöt ja uudet kuviot järjestelyissä. Kaikesta huolimatta toivotan oikein hyvää kesää, marja- ja sienirikasta syksyä, vähän sekä hyttysiä että hirvikärpäsiä. Petteri Wiinamäki Puheenjohtaja Kihniön kunnanvaltuusto

2 Puumaja rakentui koko perheen voimin AINO TUOHILUOMA KIHNIÖ Hautamäen perheen lasten pitkäaikainen haave on käynyt toteen: Pihamaalle on noussut ikioma puumaja. Idea lähti alun perin perheen vanhimmalta pojalta, Atte Hautamäeltä, 10. – Minä vaan halusin rakentaa majan. Mietittiin sitä varmaan 2 vuotta, ja sitten me tehtiin, Atte Hautamäki kertoo. – Korona-aika toi tekemiseen aikaa, kun harrastukset ja muut jäivät, toteaa perheen äiti Katri Toivonen. Majaa alettiin rakentaa koko perheen voimin huhtikuussa pian koulujen sulkemisen jälkeen. Rakennushommiin pääsivät myös perheen lapset Atte, Aino, 7, ja Aapo, 6. Lisäksi suurena apuna oli Atte Hautamäen kummisetä Mikko Vuollet, joka huolehti majan tukemisesta ja turvallisuudesta. Katri Toivonen kertoo, että lähtökohtana majan rakennuksessa oli erityisesti se, että lapsetkin pääsevät osallistumaan. Siksi mitta jätettiin lähes kokonaan sivuun. – Tosi nopeaa rakentamista, kun ei tarvitse mitata. Ei pitänyt kuin hakata naulat, niin seinät ja muut nousivat äkkiä. Sillä tavalla osaa lapsikin rakentaa, ei tarvitse olla niin suoraa. Aapo, 6, Aino, 7, ja Atte Hautamäki, 10, ovat päässeet rakentamaan majaa ihan omin käsin. Aapon lempipuuhaa majan äärellä on keinuminen. Yläkerrassa tarjoillaan usein kakkukahvit. Atte, Aino ja Aapo Hautamäki keksivät majan ääressä monenmoista tekemistä. Puumajasta löytyy kioski, roikkuvia soittimia, keinuja ja puuhevonen. Yläkerrasta löytyy ruokailuryhmä ja tarpeet kahvipöytään. Majan edustalla oli myös Aino Hautamäen askartelema postilaatikko, joka sai siipeensä vesisateessa. Monipuolinen maja taipuu useisiin erilaisiin leikkeihin. – Maja sopii matkusteluleikkeihin, rosvoleikkeihin ja kioskileikkeihin, Katri Toivonen luettelee. Aino ja Aapo Hautamäen mielestä majassa mukavinta on keinuminen. Atte Hautamäen mielestä taas paras puoli on se, että jos haluaa olla rauhassa, majaan voi mennä oleskelemaan yksikseen. Toivosen-Hautamäen puumaja on saanut kunnanviirin Kihniön kunnalta. Kettukallion päiväkoti Kettukallion päiväkoti Ava Vuollet, Emma Toroskainen ja Sara Koivisto puhalsivat voikukan höytyviä Suutarinpuistossa. Konsta Syrjälä järjesteli Kettukallion päiväkodin lasten maalaamia kiviä Suutarinpuistossa. Rakennusmateriaalit omasta takaa Rakennusprojekti alkoi vanhojen puhelinpylväiden asettamisesta majan tukijaloiksi. Sen jälkeen yläosaan rakentui lattia kotoa löytyvistä lankuista. Myös maan tasolle tehtiin lattia. – Aapo oli nakuttamassa alalattiaa, se oli siinä kohtaa helpoin homma, Katri Toivonen kertoo. Atte ja Aino Hautamäki taas pääsivät kuljettamaan tukipilareiksi tulevia puhelinpylväitä, jotka osoittautuivatkin melkoisen painaviksi. Kantoapuna oli Atte Hautamäen kummisetä. Erikoisuutena majassa on vinssi, jonka avulla pystyy kuljettamaan esimerkiksi vettä tai autoja. – Kuljetimme Mikon kanssa tavaraa ruohonleikkurilla, Aino Hautamäki kertoo. Majaa varten kaikki rakennusmateriaalit löytyivät omasta takaa varastojen perukoilta. Esimerkiksi oman talon remontoinnista oli jää- Suutarinpuisto sopii kaikenikäisille AINO TUOHILUOMA KIHNIÖ Noin puolitoista vuotta sitten valmistuneeseen esteettömään Suutarinpuistoon on tullut aika ajoin lisää virikkeitä. Vapaa-aikaohjaaja Jyrki Järventausta kertoo, että tänä vuonna puistoon on hankittu pihakeinu, pöytä ja penkit sekä kukkalaatikoita. Lisäksi puistoon on istutettu 9 kappaletta puita aluetta elävöittämään. Puistoon on laitettu myös linnunpönttöjä, jotka tulivat kukkalaatikoiden kylkiäisinä. – Olemme halunneet lisätä alueelle puistomaisuutta, Järventausta sanoo. Hänen mukaansa puistossa olevat kuntoilulaitteet on tarkoitettu ikäihmisille, mutta paikka on kaikille avoin. Lisäksi noin 200 metrin pituinen valaistu liikuntareitti soveltuu monenlaiseen liikkumiseen. Järventausta kertookin, että puistossa on käynyt myös lapsiperheitä. – Suutarinpuistossa voi viettää aikaa kuntoilemalla, reittiä kiertämällä ja kahvittelemalla. Järventausta vinkkaa, että puistossa olevalla kentällä voi myös heittää mölkkyä tai pelata petankkia. Suutarinpuiston omistaa Kihniön kunta. Noin 7 100 neliömetrin alueella oleva puisto sijaitsee terveyskeskuksen ja palvelukeskusten välittömässä läheisyydessä. tukevat kaiteet. – Tehtiin ylös vielä kuisti, että on turvallisempaa tulla alas, ja saatiin rappusista vähän loivemmat, Katri Toivonen kertoo. Puumajan ylälattia on noin 2 metrin korkeudessa, ja kattoon asti korkeutta piisaa noin 4 metriä. – Lapsilla oli toiveena, että majasta tulisi korkea. Minä vähän toppuuttelin, mielestäni se on jo nyt liian korkea, Katri Toivonen tuumaa. Aino Hautamäki taas on sitä mieltä, että korkeutta ei ole yhtään liikaa. nyt yli puutavaraa, jota hyödynnettiin majan rakennuksessa. – Osa materiaaleista taisi olla vaarini vanhoja, ne olivat täällä tilalla valmiina, kun ostimme tämän, Katri Toivonen sanoo. Perheen lasten mielestä majan rakentaminen on ollut kivaa. He toteavat, että työtä on kuitenkin riittänyt aika paljon. Turvallisuutta puumajaan tuovat portaat kaiteineen. Lisäksi ylätasanteelle on tehty Maja sopii moniin leikkeihin

Kihniön kunta tiedottaa Meidän Kihniö Meidän Kihniö -verkkopalvelu on samaa nimeä kantaneen hankkeen tuotos, joka on tuotettu palvelemaan sekä kuntalaisia että kausiasukkaita. Sivustolle on koottu tietoa paikallisista palveluista ja tuotteita tarjoavista yrityksistä. Tietoa löytyy myös yhdistysten ja yhteisöjen toiminnasta. Meidänkihnio.fi on selkeä sivusto, jossa on aina ajantasainen tieto paikkakunnan palveluista. Yritykset jaotellaan kategorioihin. Yrityksen yhteystiedot sisältävästä infosta on linkki yrityksen kotisivuille tai sosiaalisen median sivuille. Meidän Kihniö -sivuston toinen tärkeä toiminta-ajatus on Kihniön kunnan elinvoimaisuuden parantaminen. Sivustolla voit osallistua keskusteluun tai jättää omia ideoitasi. Pääset myös vapaasti hyödyntämään muiden esittämiä ideoita kunnan elinvoimaisuuden kehittämiseksi. Kun olemme vastaanottaneet ideoita, voit osallis- 3 KUNNANVIRASTO Kunnanvirasto avoinna ma­pe klo 9­11.30 ja 12.15­ 15. Puhelinvaihde avoinna ma­pe klo 8.30­11.30 ja  12.15­15. Kihniön kunnanvirastot suljettuna 6. ­ 31.7.2020. Seuraavista numeroista saa palvelua myös em. aika­ na: Varhaiskasvatuksen päivystys 044­ 7541234  tai 044­7541236. Kiinteistöjen hoito / laitosmiehet 044­ 7541256 tai 044­7541257. Maaseutusihteeri 044­ 7865230. Erittäin kiireellisissä asioissa: ­ kunnanjohtaja 044­7541201 ­ talous­ ja hallintojohtaja 044­7541203 ­ sivistystoimenjohtaja 044­7541202 ­ tekninen johtaja 044­7541239 ­ päiväkodinjohtaja 044­7541231 Kunnan viralliset ilmoitukset ovat paloaseman seinällä  olevalla ilmoitustaululla ja verkkosivulla. Yleisesti nähtä­ vänä pidettävät asiakirjat ovat esillä kirjastossa. tua muiden jättämien ideoiden arviointiin. Jos yhdistyksesi tietoja ei ole Kihniön kunnan nettisivuilla tai ne eivät ole ajan tasalla, laita tiedot sähköpostilla osoitteeseen info@meidankihnio.fi, niin ne lisätään sivustolle. Yritykset, jotka eivät ole laittaneet tietojaan tämän lehden palveluhakemistoon, voivat myös laittaa tietonsa sähköpostitse, jolloin ne saadaan lisättyä verkkosivustolle. www.meidankihnio.fi ASIOINTILIIKENNE KESÄLLÄ Asiointiliikenne tiistaisin kesäaikaan KIHNIÖN KUNNANKIRJASTO on avoinna 1.6.­31.8.2020 ma 13­19 ti, ke 11­15 to 11­17 pe 11­15 juhannusaattona suljettu   Kirjaston näyttelyt Heinäkuu: Jorma Matikainen 40­ vuotistaiteilijajuhlanäyttely Elokuu: Unelman taide: Uniikkia pyrografiataidetta 3.8.­31.8.2020 Syyskuu: Henna Nurmela: Maailmankokoinen 2.9.­30.9.2020   Kirjasto lainaa kirjoen lisäksi kirjastokortilla myös kesä­ pyöriä päiväkäyttöön! 9.45                  Kihniö               13.15 9.50                  Linnankylä        13.05 10.05                Kihniö as.          12.50                 10.20                Niskos               12.40 10.30                Kihniö                12.30                   Kutsutaksiliikenne ajetaan perjantaisin. Aikataulu aina  sama. 9.00                   Kihniö               12.00 9.10                   Linnankylä        11.50 9.25                   Kihniö as.          11.35 9.35                   Niskos               11.35 9.45                   Kihniö                11.15 Kutsutaksiliikenne ajetaan vain etukäteen tilattaessa,  viimeistään torstai­iltana. Asiointi­ja kutsutaksiliikennet­ tä hoitaa Taksi Kivineva puhelin kotiin 03­448  4280, Antti­Jussi 044 0238 900 tai Arja 044 0238 902.

4 Korppumiehen koruissa kaikuu Kihniö LAURA JOKISALO KIHNIÖ Työelämä vei taiteilija Germund Paaeria (1881–1950) leivonnaisten kuljettajasta aina Kalevala Korun ensimmäiseksi pääsuunnittelijaksi. Vuonna 1883 Paaerin perhe muutti Parkanosta Kihniön Puumilan taloon, jossa vanhempien kauppaliike sijaitsi. Kauppaa kutsuttiin korppu- ja pullapuodiksi, ja Paaerin piti nuorena poikana kuljettaa leivonnaisia myytäväksi kauppoihin. Maarit Malmbergin kirjoittamassa elämäkerrassa kerrotaankin, kuinka kihniöläinen Juho Hietanen muisteli Paaerin aikuisiällä kehuneen olevansa ”semmoinen korppumies”. Paaer asui Kihniössä 17-vuotiaaksi asti, mutta hän palasi perheineen tuttuihin maisemiin säännöllisesti 1920-luvun loppupuolelta lähtien. Vuonna 1937 taiteilija sai tehtäväksi luoda mallipiirustukset 40:stä Kansallismuseossa olevasta muinaiskorusta. Ensimmäiset korut esiteltiin presidentin rouva Kaisa Kallion teekutsuilla saman Puumilan Paaer-näyttelyssä esillä olevia vaakunaluonnoksia. Sydänsormus on ollut Kalevala Korun mallistossa vuodesta 1947 lähtien. vuoden joulukuussa, ja näin syntyi Kalevala Koru. Paaer suunnitteli yritykselle satoja esineitä, ja Kalevala Korun sanotaan olevan yhtä lailla hänen kuin perustajanaisten luomus. Kotiseutu vaikutti Paaerin töihin. Sydänsormus, joka tunnetaan myös Kihniö-sormuksena, sai kipi- nän Puumilan alueelta löytyneestä mallista. Saltista uusi elämä Paaer vastasi Kalevala Korun suunnittelusta vuoteen 1950 eli elämänsä loppuun asti. Yli kaksi vuosikymmentä taiteilijan kuoleman jälkeen toiselle 1940-luvulla muotoilulle kihniöläiskorul- le koitti tavallaan uusi elämä. Sydämenmuotoinen Asumaniemen muorin plikkuuden aikainen solki Kihniöstä sai uuden nimen ja merkityksen, kun se jaettiin rauhan symbolina kaikille Saltkokoukseen osallistuneiden valtionpäämiesten puolisoille. Salt-neuvottelut olivat Yhdysvaltain ja Neuvostolii- ton väliset strategisten aseiden rajoittamisneuvottelut, ja sanan lyhenne tulee englannista: Strategic Arms Limitation Talks. Helsingin vuoden 1972 kokouksen solkitervehdyksen mukaan liitettiin myös toteamus: ”Rauha maailmassa alkaa jokaisen ihmisen sydämessä.” Taustatiedot: Maarit Malmberg: Taiteilija Germund Paaerin elämäntyö, Puumilan Taitotalon Paaer-näyttely, Kalevala Koru, Kalevalaisten Naisten Liitto, Kihniön kirjaston kotiseutuarkisto, Ylä-Satakunnan arkisto Germund Paaer -näyttelystä löytyvä kuva taiteilijasta. Paaerin vaakunaehdotuksissa teeri ja tervahauta LAURA JOKISALO KIHNIÖ Parkanon vaakuna on tunnetusti Germund Paaerin käsialaa. Läheltä piti, ettei Paaerin ja tämän pojan Heikin suunnittelemista ehdotuksista valittu mieleistä Kihniönkin vaakunaksi. Tai läheltä ja läheltä – vaakunan valintaan meni kymmenisen vuotta. Kunnanvaltuusto ja -hallitus esittivät, että Kihniön 30-vuotisjuhlakokouksessa vuonna 1950 pitäisi nostaa esille vaakunan hyväksymistä koskevat asiat. Niinpä Paaer vanhempi ja nuorem- pi luonnostelivat useita eri vaihtoehtoja, joista hallitus valitsi kaksi käsittelyyn. Toisen aiheena oli teeri, toisen tervahauta. Valtuusto päätti 11. kesäkuuta 1950, että Kihniölle sopisi eritoten tervahauta. Niinpä aihetta alettiin työstää yhdessä Paaerin ja Maalaiskuntien vaakunatoimikunnan kanssa. Tässä vaiheessa vaakunaseikkailua kyseessä on tosin oltava Heikki Paaer, sillä Germund Paaer kuoli 29. toukokuuta 1950 eli pari viikkoa ennen valtuuston kokousta. Lopulta tervahauta koettiin liian vaikeaksi aiheeksi, jolle oli hankala löytää heraldista muotoa. Toisaalta sama aihe alkoi yleistyä Kainuun vaakunoissa. Kakkonen ykköseksi Vaakuna-asiaa siirrettiin aina vuoteen 1960, jolloin kunnanhallitus julisti yleisen kilpailun. Kilpailuun tuli 32 lähetystä, jotka sisälsivät yhteensä 69 ehdotusta. Saman vuoden toukokuussa erillinen palkintolautakunta antoi ensimmäisen palkinnon Olof Erikssonille, joka suunnitteli urallaan yli 100 kunnanvaakunaa. Voittoisa ehdotus oli ”Tervanpolttoa”, ja selityksen mu- kaan vaakunan kultakentässä olisi ollut 10 mustaa pisaraa aseteltuna 3+2+3+2. Toiseksi tuli Toivo Vuorelan ”Plankkusahat” (sinikentässä kaksi kultaista, alapuolelta sahakoroista palkkia) ja kolmanneksi A. Liuksialan ”Tervanpoltto ja metsäpaloja” (kultakentässä musta paalu, jonka molemmilta laidoilta nousee kolme punaista paaluttaista kolmikärkistä liekkiä). Näiden lisäksi lunastettiin Aake Kaarnaman ”Vuoluraudat” ja konttoripäällikkö Gustaf von Numersin ”Salomaiden rauha”, jonka kultakentässä olisi ollut kolme mustaa punahelttaista teerenpäätä ryhmiteltynä 2:1. Kunnanhallitus ei ollut samaa mieltä palkintolautakunnan kanssa, vaan se suositteli ”Salomaiden rauhaa” vaakunaksi. Toiseksi vaihtoehdoksi hallitus nosti ”Plankkusahat”. Tosin Ylä-Satakunnan uutisen mukaan hallitus ei ollut asiassa yksimielinen. Kuten ei sitten ollut myöskään 29. kesäkuuta kokoontunut valtuusto, joka valitsi parhaimmaksi ja soveliaimmaksi vaakunaksi ”Plankkusahat”. Tämä Vuorelan ehdotus oli Maalaiskuntien vaakunatoi- mikunnankin suositus. Lopulta sisäasiainministeriö vahvisti valtuuston valinnan kunnanvaakunaksi 10. lokakuuta 1960. Kihniön vaakuna ei ollut ainoa Germund Paaerin työ, joka jäi niin sanotusti pöydälle. Paaer suunnitteli 1930-luvulla valtioneuvoston asettaman komitean toimeksiannosta Suomelle suuren vaakunan, jossa leijonavaakunaa kannattelee kaksi karhua. Ehdotusta ei otettu koskaan käyttöön. Taustatiedot: Kihniön kirjaston kotiseutukokoelma, YläSatakunnan arkisto Historiallinen rakennuskanta on rikas LAURA JOKISALO KIHNIÖ Puumilan korjattu ja maalattu vellikello nostettiin takaisin paikalleen kesällä 2016. Kihniön kulttuuriympäristöön ja rakennushistorian selvitykseen liittyvä julkaisu etenee. Kihniö-Seurasta arvioidaan, että tällä hetkellä ollaan noin puolivälissä valmiista. Selvitystä ovat tehneet Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen ja Luoto Oy:n historioitsija ja rakennustutkija Jari Heiskanen sekä arkkitehti ja luontokartoittaja Laura Uimonen. Vielä vaiheessa olevassa julkaisussa kerrotaan esimerkiksi Kihniön historiallisen rakennuskannan olevan rikas, ja että vanhaa on säilynyt kunnan asukaslukuun nähden huomattava määrä. Kirkonkylän raitin tärkeimmiksi maisemallisiksi piirteiksi nostetaan avoin pel- ” Vanhaa on säilynyt kunnan asukaslukuun nähden huomattava määrä.” tomaisema, näkymät vesistöön, 1–2-kerroksiset talot sekä asuintilojen ja kauppojen yhdistyminen samassa rakennuksessa. Oman alalukunsa saavatkin raitin niin sanotut noppatalot. Nämä ovat kaksiker- roksisia, usein kuutiomaisia asuin- ja liikerakennuksia, jotka rakennettiin 1930- ja 1950-lukujen aikana. Varhaisin esimerkki tästä tunnuspiirteestä on vuonna 1930 valmistunut kansakoulun laajennusosa. Selvityksen mukaan kunnassa on kolme talonpoikaista pihapiirityyppiä: rantarinteiden kantatilat ja torpat, tasaisten suopeltojen uudistilat sekä polveilevien vaarapeltojen tilat mäkisessä maisemassa. Yksi Kihniön talonpoikaistilojen erityispiirre on vellikellot, ja säilyneiden vellikellojen päätyypin voisi nimetä Puumilan kellotyypiksi. Perusrakenteessa kello on asetettu kahden rangan tukeman poikkipuun varaan, ja kelloa suojaa pieni satulaharjainen katto. Puumilan tyypissä ympärille on kui- tenkin rakennettu vielä koristeellinen neljän ohuemman tolpan kannattama ristilappeinen katos. Rakennetta sitovat aitamaiset listat, ja katoksen reunaa kiertää koristeltu tuulilauta. Puumilan vellikello -tyyppi on sijoitettu päärakennuksen katolle useimmiten kuistin kohdalle. Museovirasto myönsi viime vuonna hankkeelle kulttuuriperinnön valtionavustusta peräti 10  000 euroa. Tuolloin Museovirastosta kommentoitiin olevan todella harvinaista, että avustusta saa nimenomaan kulttuuriympäristö- ja rakennushistoriaselvitykseen. Kihniön kunnanhallituksen myöntämän avustuksen määrä oli 3 000 euroa, ja Kihniö-Seuran omia varoja oli alun perin varattu käytettäväksi 2 000 euron verran.

5 5. 4. 11. 1. 2. Kihniö tutuksi -kohdesuunnistus Kierrä kohteet läpi ja ota selfie itsestäsi tai porukastasi kohteissa. Kihniössä on monenlaisia paikkoja tutustuttavaksi ja vierailtavaksi kesällä. Kihniön kunnan 100-vuotisjuhlatoimikunta ja Ylä-Satakunta ovat laatineet kohdesuunnistushaasteen kesäksi 2020. Leikkimielinen ja valokuvausaiheinen suunnistus sopii niin vakituisille asukkaille kuin vapaa-ajanasukkaille tai vaikka satunnaisesti Kihniössä vieraileville. Ja kaikenikäisille tietysti. Myös itse haaste on varsin vapaamuotoinen. Voit vierailla valintasi mukaan joko kaikissa tai vaikka vain yhdessä paikassa. Ota itsestäsi tai kaveriporukastasi selfien kohteessa ja lähetä se 31.7.2020 mennessä sähköpostitse jyrki.jarventausta@ kihnio.fi tai Ylä-Satakunnan toimituksen Asioi verkossa -sivulla. Kuvia saatetaan käyttää julkaisutoiminnassa myöhemmin. Osallistujien kesken arvotaan pieniä palkintoja. Paras kuva palkitaan elokuussa. 1. Arboretum Kuruntie 1–3, kulku Puumilan pihan kautta 2. Puumila Kuruntie 1–3 3. Suutarinpuisto Kivinevantie 1 4. OP Perhepuisto Valkamatie 1 5. Yhtenäiskoulun leikkipiha Kettukalliontie 4 10. 7. 6. 9. 8. 3. 6. Ihantola Kihniöntie 83 7. Aitoneva Aitonevantie 336 8. Käskyvuori Käskyvuorentie 302–346 9. Erämaja Palolahdentie 100–28 10. Pyhäniemi Pyhäniementie 251 11. Markkulan silta Koskenkyläntie 244 Mobiiliversio verkossa Ylä-Satakunta on toteuttanut kohdesuunnistushaasteesta mobiiliversion, joka auttaa sinua löytämään paikat helposti. Linkin mobiiliversioon löydät Ylasatakunta.fisivustolta ja Kihniön kunnan verkkosivuilta.

6 Kihniöläisten raittiuslaulu Kihniöläisten raittiuslaulu 1. ## 4 œ œ œ #œ œ œ Œ œ œ ™™ & 4 œ œ ™™ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ Tä -män Kih- ni -ön kun - naat kau-neim-mat o - vat meil - le, Kih - ni - ön lap - set. kor - piin pel -tom -me per - kai - li. Heil -tä vai - vat har - men - si ## 2. & œ œ Œ œ hap - set. ## & œ œ Œ meil - lä! Siis œ œ œ œ œ Kih - ni - ön lap - set Tämän Kihniön kunnaat kauneimmat Ovat meille, Kihniön lapset. Isät korpiin peltomme perkaili. Heiltä vaivat harmensi hapset. Siis Kihniön lapset laulamme näin: Kotiseutu on armahin meillä! Me tahdomme toimia selvin päin, Emme kulkea juoppojen teillä. I -sät œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ Kas Nerkoon ja Kankarin kauniit veet Hyvä Luojamme meille on suonut Ja Kihniönjärven ja Sulkueen Hän omaksi meille on luonut. Siis Kihniön lapset laulamme näin: Kotiseutu on armahin meillä! Me tahdomme toimia selvin päin, Emme kulkea juoppojen teillä. lau - lam-me näin: Ko - ti - seu - tu on ar - ma -hin U œ œ œ œœ œ œ œ œ œ œ œœ œ œ œ œ œ Œ œ œ Monen mielestä tää on kaukaisin Satakuntamme synkein soppi, Mutta meihinpä ei voi mahtua Tämä isoisten korskea oppi. Siis Kihniön lapset laulamme näin: Kotiseutu on armahin meillä! Me tahdomme toimia selvin päin, Emme horjua pimeillä teillä. Me tah -dom -me toi- mi -a sel -vin päin, em -me kul - ke - a juop -po-jen teil - lä. Eräs koululaulu 1930-luvulta Eipä tule ensimmäisenä mieleen omaehtoisen ja omatekoisen kansanmusiikin harrastus, jos pohtii kihniöläisten ajanviettotapoja. Kihniössä on kuitenkin aikojen kuluessa ollut muutamia pelimanneja kuten Lahti, Nuttura, Tamminen, Virola, Saxberg, Ruohonen, Haapamäet. Yksi näistä, viulupelimanni ja herrasmies Herman Haapamäki, tuli minullekin tutuksi. Hän soitti viulua, lauloi kirkkokuorossa sekä esiintyi erilaisissa kotiseutu- ja veteraanitilaisuuksissa. Herman ei osannut nuotteja. Meillä oli sopimus: jos hänen piti opetella uusi laulu, hän tuli meille nuotin ja kasetin kanssa. Kerran taas oli nauhoitettu ja opeteltu uusi laulu jossakin veteraanitilaisuudessa esitettäväksi, Herman kiitteli vuolaasti vaivannäöstä – parin minuutin ”vaivannäkö” – ja nousi lähteäkseen. Näytin ohimennen kirjastonhoitaja Aino Matikaiselta saamani Kihniöläisten raittiuslaulun sanoja. Herman istui takaisin tuoliin ja rupesi laulamaan! Nyt minulle tuli kiire löytää tyhjä kasetti nauhoitusta varten. Herman lauloi raittiuslau- ” Sitten hän kommentoi sanoja: Tässä lopussa tehtiin aina semmoinen hidastus.” lun niin kuin olisi ikänsä sitä esittänyt, vaikka edelliskerrasta oli 60 vuotta. Opettaja Iisakki Risku oli sanoittamansa laulun opettanut Hermannin luokalle 1930-luvulla. Sitten hän kommentoi sanoja: Tässä lopussa tehtiin aina semmoinen hidastus ja Tämä kohta laulettiin eri tavalla mitä tässä tekstissä on. Sain myöhemmin Aino Matikaiselta lehtileikkeen, jossa laulu oli painettuna ja totesin, että Herman muisti konekirjoitetun tekstin eroavaisuudet aivan oikein. Entä sävel? Aino Matikainen epäili tekijäksi Kihniön pitkäaikaista kanttoria Samuel Huhtakalliota, toinen Kihniö-auktoriteetti Kaarlo Toimi sanoi säveltä kansanlauluksi. Iisakki Riskun runoa voi nykyihminen vähätellä, ja naureskella liioittelua ja ontuvia loppusointuja. Runo lauluineen oli kuitenkin tehty koulukäyttöön, siinä on kotiseuturakkautta yllin kyllin ja varoituksia viinan kiroista, joista monella kihniöläisellä taisi olla omakohtaista kokemusta. Jos nimittäin katsoo 1920- ja 1930 -lukujen lehtiä, näkee lukuisia käräjäraportteja Kihniön viinanmyynnistä ja -keitosta. Lähin viinatehdas sijaitsi kansakoulua vastapäätä Salokannon leipomossa! Kihniöläisten raittiuslaulun melodian tekijä jää salaisuudeksi. Jos voi veikata, niin enemmän se muistuttaa vanhoja kansakoululauluja tai maakuntalauluja kuin kansanmusiikkia. Tässä lopuksi on nuotti muistona mukavasta tapaamisesta Herman Haapamäen kanssa kesällä 1996 sekä Iisakki Riskun Kihniöläisten raittiuslaulun sanat. Jarmo Hammo Y-S arkisto / Maarit Lehto On Kihniö keskellä maailmaa, Se jo silmällä nähdä voidaan. Kun korkeena taivas kaareutuu Yli puiden ylitse, vaarain. Siis Kihniön lapset laulamme näin: Kotiseutu on armahin meillä! Me tahdomme katsella selvin päin, Emme silmillä verestyneillä. Ja Kihniön kirkkaat, kaunihit veet Ne virtaa etelään ja pohjaan, Ja ne vievät meidän terveiset sekä Englantiin että Norjaan. Siis Kihniön lapset laulamme näin: Kotiseutu on armahin meillä! Me tahdomme toimia selvin päin, Emme kulkea juoppojen teillä. Tosin leipää meillä on niukasti. Mutta puutteita puuttumatta. Siksi tehkäämme työtä tuimasti Kotiseutuumme suuttumatta. Siis Kihniön lapset laulamme taas Kotiseutu on armahin meillä! Me tahdomme toimia isäimme maas´, Emme harhailla vierailla mailla. Herman Haapamäki lauloi ulkomuistista Kihniöläisten raittiuslaulun jutun kirjoittajalle. Me tahdomme kasvaa raittiiksi, Jotta kotimme kaunistuisi. Jotta riemun ja rauhan majaksi Koko Kihniö muodostuisi. Siis Kihniön lapset laulamme näin. Kotiseutumme kallis on täällä! En tahraa kaunista Kihniötäin Väkijuomia viljelemällä. Käskyvuori Kihniöstä löytyy 8 pyöräilyreittiä Poikkeukselliset ajat ovat saaneet yhä useamman hyppäämään polkupyörän selkään. Kihniön pyöräilykartan mukaan kunnasta löytyy 8 erilaista lenkkiä. Tässä huomioita ja vinkkejä matkantekoon: Savusaunan lenkki (5,5 km): Näin Kihniö 100 -juhlavuonna tällä reitillä voi pysähtyä vanhan ulkomuseoalueen kohdalle. Itse asiassa heinäkuussa 1960 ulkomuseon savupirtillä pidettiin kunnanvaltuuston 40-vuotisjuhlakokous. YläSatakunta uutisoi tuolloin, että tuskin on yksikään valtuusto pitänyt juhlakokousta niin primitiivisissä oloissa. Tapahtumassa nautittiin lämmitetyn savupirtin tuoksusta ja Siltajoen virkistävästä uimapaikasta. Paikalla olivat myös Vihtori Salomaa, Sofia Aronen ja Aleksi Mäntylä eli yhä elossa olleet ihka ensimmäisen valtuuston jäsenet. Kunnianosoitukseksi he saivat ensilöylyt saunalla. Sulkueen lenkki (6,8 km): Ihaile Kihniön keskustaa Sulkuejärven yli Tavinojan sillalta ja pohdi, pystyisitkö taittamaan saman lenkin Sulkue-hölkässä. Pyhäniemen lenkki (9,0 km): Mukavan lisäpätkän saa polkemalla Pyhäniemen kärkeen vievää tietä. Myllykylän lenkki (12,4 km): Myllyt ja sahat ovat olleet yksi Kihniön tunnuspiirre. Tätä voi pohtia samalla, kun väistelee Myllykyläntien pahimpia ongelmakohtia. Väyläviraston kuntokartan mukaan päällyste on useammassa kohtaa joko huonossa tai erittäin huonossa kunnossa. Aitonevan lenkki (18,1 km): Tarjolla lintutorni, turvemuseon alue kesäkahviloineen ja mahdollisuus testata turvefutiskenttää. Kankarin lenkki (22,6 km): Reitin varrelta löytyy Kihniön ainoa kohde Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listalta eli Markkulan silta, joka on puura- kenteinen museosilta. Nerkoon lenkki (26,8 km): Kihniön Ratikylä suurinta järveä pääsee kiertämään hyvän matkaa varsin tuoreella asvaltilla. Mäkikylän alueella tarjolla kunnon ylämäkitreeni. Uskaliaimmat huristavat alamäet jarruttamatta. Käskyvuoren lenkki (35,0 km): Kierrä lenkki mieluummin myötäpäivään, koska muuten edessä on Käskyvuorentien hivuttava nousu. Säästä voimat Käskyvuorella Kankari samoiluun ja näkötorniin kapuamiseen. Jokikylä Käskyvuoren lenkki 35 km Aitonevan lenkki 18,1 km Myllykylän lenkki 12,4 km Savusaunan lenkki 5,5 km Kankarin lenkki 22,6 km Nerkoon lenkki 26,8 km Pyhäniemen lenkki 9 km Sulkuen lenkki 6,8 km Korhoskylä Aitoneva Niskos Myllykylä Laura Jokisalo Mäkikylä Linnankylä

7 Kihniön palveluhakemisto Esko Yli-Kujala minna.yli-kujala@hotmail.fi 040 544 4720 Kivinevantie 182 39820 Kihniö www.kujalantila.com Koneurakointi, kaivurija traktorityöt. Esim. jätevesijärjestelmät, talonpohjien kaivut, teiden kunnostus ja haketus. Flotiina flotiinaoy@gmail.com 040 751 9280 0400 993 273 Kihniöntie 55 39820 Kihniö www.flotiina.fi Toimintaamme kuuluu piha ja puutarhatyöt, mm. nurmikon leikkuut, haravoinnit, pensaiden leikkuut. Hautaustoimisto palvelee kihniöntie 55. Avoinna sopimuksen mukaan. Päivystämme vuorokauden ympäri 0451520854. Myös kukat saa kauttamme siunauksiin ja muihin eri tilaisuuksiin Toimintaamme kuuluu myös siivouspalvelu. Yritys ja koti siivoukset Ikkunan pesut ja vahaukset. Grilli-kahvio TähtiPortti jemina.annina@gmail.com 0409668323 Järvisuomentie 1259 39820 Kihniö Maistuvat grilliruoat vt. 23 varrella! Kesäkauden avoinna joka päivä 11-19. Harmonia Keidas annika.rajamaki88@gmail. com 050 366 9211 Pyhäniemi Koe Intialainen päänhieronta, Shiatsu- ja elämyshoidot Kihniön kauniissa Pyhäniemessä! JHitsaus joniheinisuo@gmail.com 044 347 0901 Annalantie 125 39820 Kihniö Hitsaustyöt, pienet rakennus- ja remontointityöt sekä kiinteistöhuolto. Jonatrans Oy jonatransoy@gmail.com 0400 796 971 Kuruntie 621 39820 Kihniö www.ikkunakauppias.fi Meiltä HIT-Nordic ikkunat ja ovet, asennettuna tai toimitettuna. Myös rahoitus tarvittaessa. JorkoteK jorkotek@gmail.com 040 502 9736 Salosentie 26 39820 Kihniö www.jorkotek.fi Sähköasennus. Kankarin Metsästysseura ry sihteeri.kms@luukku.com 39820 Kihniö www.kankarinmetsastajat.fi Kankarin Metsästysseura Ry Kihniössä toimiva metsästysseura. Mikäli olet kiinnostunut metsästyksestä,voit hakea meille jäseneksi. Voit vuokrata metsästysmajaa tai kotaamme erilaisiin tapahtumiin. Kihniön Apteekki apteekki.kihnion@gmail. com 03 448 4214 Prunnintie 6 39820 Kihniö www.kihnionapteekki.fi Avoinna ma-pe 9-17 ja kesälauantaisin 9-15. Tervetuloa palvelevaan maalaisapteekkiin. Resepti- ja itsehoitolääkkeet sekä lääkehoidon arvioinnit. Kihniön Eränkävijät ry. 0400 830 674 www.erankavijat.nettisivu.org Metsästysseuratoimintaa, majan vuokrausta. Kihniön kausiasukkaat ry kausiasukkaat@kihnio.fi 0400 883 963 www.omakotiliitto.fi/kihnio Yhdistyksen tarkoituksena on koota yhteen alueemme kausiasukkaat, paikallista toimintaa ja edunvalvontaa. Kihniön Koiraharrastajat ry kihnionkoiraharrastajat@ gmail.com 050 375 9349 www.kihnionkh.nettisivu. org Monipuolista koiraharrastusta: koiratreffejä, kursseja, koulutuksia ja kaverikoiratoimintaa. Kihniön Kukka ja Kirja Oy sillanmatti@live.com 050 374 0219 0500597487 Sulkuejärventie 9 39820 Kihniö www.kkjk.fi Kaikenlaiset kukkasidonnat, surulaitteet, surukimput, morsiuskimput ym. Tilauksesta ammattitaitoisen floristin tekemänä. Ei kivijalkakauppaa. Kristillisten kirjojen ja levyjen nettikauppa ja nettidivari. Yli 9000 eri nimikettä ja määrä kasvaa koko ajan. 0503740219 Niina (kukat, taulut). 0500597487 Matti (kirjat, levyt). Löydät meidät myös facesta. Kihniön Martat ry kihnionmartat@gmail.com 040 775 4882 Kodin asioihin liittyvää neuvontaa ja tapahtumia. Astioiden vuokrausta juhliisi. Tervetuloa mukaan toimintaan! Kiinteistöpalvelu Kärki / KärkiKlapi karki@netikka.fi 040 580 7375 0400 883 963 39820 Kihniö Kiinteistönhoitopalvelut, mökkitalkkaripalvelut, laadukkaat polttopuut. Konepaja Ala-Katara Oy joni.ala-katara@ala-katara.fi 0400 597 771 050 547 9930 Teollisuustie 24 39820 Kihniö www.axer.fi Hydrauliikkapalvelu, levytyöt ja polttoleikkaus sekä muu korjaus- ja huoltopalvelu. Axer -tuotteiden valmistus ja myynti. Koneurakointi Nevanperä henri.nevanpera@gmail. com 040 730 1516 Kellosepäntie 7 39820 Kihniö Maarakennus, kaivinkonetyöt, traktorityöt, kuorma-auto kuljetukset, kalliomurskeet, sorat ja hiekat, mullat. Mainosparatiisi Oy mainosparatiisi@mainosparatiisi.fi 040 775 1513 Museotie 27 39820 Kihniö www.mainosparatiisi.fi Jos haluat mainosviestisi esille tyylillä ja taidolla, pistä meidät asialle 20 vuoden kokemuksella – tehdään yhdessä merkittävää mainontaa! Palveluihimme kuuluu kaikki mainosteippaus, suurkuvatulostus, brodeeraus, painopalvelut sekä ylläpidämme teippikauppa.fi verkkopalvelua. Metsänhoitoyhdistys Kihniö-Parkano | Kihniön toimipiste jarkko.peltomaki@mhy.fi 044 7393 112 Kihniöntie 73 39820 Kihniö www.mhy.fi/kihnio-parkano Metsänomistajan puukauppojen kilpailutus ja metsänviljely- ja taimikonhoitotyöt sekä metsäkiinteistöjen välitys suoraan omalta metsänhoitoyhdistykseltä Kihniössä. Minna Yli-Kujala minna.yli-kujala@hotmail.fi 040 526 5328 Kivinevantie 182 39820 Kihniö www.kujalantila.com Lemmikkieläinhoitola, hevosten täyshoito, ratsastustunnit, löytöeläimet Parkano-Kihniö-Ikaalinenalueella. Onnela - Jouko Salmela salmela.jouko@gmail.com 040 865 3160 Kihniöntie 22 A 4 39820 Kihniö Onnelan asuintalo, asuintiloja sekä liiketilan vuokraustoimintaa Kihniön keskustassa. Parkanon Seudun Hengitysyhdistys ry marjatta.rintala@ippnet.fi 040 834 2654 Laholuomantie 433 / 50 39620 Kovesjoki Hengityssairaiden ja jäsenien edunvalvoja. Pet No. 1 Oy petnumberone@gmail.com 0400 77 54 09 Kihniöntie 55 39820 Kihniö www.petnumberone.net Valmistamme nahkaisia kaulapantoja ja taluttimia Kihniöllä. 7 eri varastoväriä. Lisäksi maahantuomme koiratarvikkeita useista eri maista. Mitä koirasi haluaa se löytyy meiltä! Pilvi Product Oy pilvi.karkela@pilviproduct.fi 040 589 5709 Kärkikulmantie 90 39810 Linnankylä Tilitoimistopalvelut, isännöintipalvelut. Qt ar qtar.jenni@gmail.com 045 260 5818 Kiviholmantie 4 as 7 39820 Kihniö Parturi-kampaamo palvelut Kihniön keskustassa. Meiltä laadukkaat hiustenhoitotuotteet, magneettikorut ja aloe vera tuotteet. Olemme avoinna sopimuksen mukaan. Meidät löytää myös facebookissa ja instagramista. Ravintola Pyhäniemi ravintolapyhaniemi@gmail. com 045 660 3790 Pyhäniementie 251/20 39820 Kihniö www.pyhaniemi.fi Pihvi - ja hampurilaisannokset sekä grilliruoka, kahvila, kokouspalvelut, majoitus ja aktiviteettivuokraus. Satman myynti@satman.fi 0400 858 158 Kihniöntie 14 39820 Kihniö www.satman.fi Satman myy ja asentaa mm. antenni- ja satelliittilaitteet, valvontakamerajärjestelmät, infonäytöt. Satmanilla on verkkokauppa osoitteessa www.satman. fi. Satman on Digita-Pro ja Wifi4EU asennusyritys sekä Canal Digitalin asennusyritys ja jälleenmyyjä. Sattumankauppa hannamaenp@gmail.com 045 123 0800 040 775 6241 Kihniöntie 55 39820 Kihniö Vintageputiikki, kirppiskauppa. Myynnissä antiikkia ja käytettyjä tavaroita. Valikoimassa mm. kotimaista lasia ja posliinia, tekstiilejä ja sisustustavaroita, vanhoja opetustauluja, -koulukirjoja, -työkaluja, pienhuonekaluja sekä naisten ja lasten vaatteita & asusteita. Avoinna sopimuksen mukaan. Sirola Center Ky 03 448 4493 0400 790 769 Kihniöntie 20 39820 Kihniö www.sirolacenter.fi Kaikkea kotiin , mökille, raksalle, pihaan ja puutarhaan. Maalit, tapetit, laatat, työkalut, rakennustarvikkeet, kodintarvikkeet, kukat, kodinkoneet, vapaa-aika, sisustus, lelut. Floristi, puutarhuri ja sisustussuunnittelija palveluksessasi. www.sirolacenter.fi www. kukkakauppakihnio.fi Suomen Lakiekonomit Oy | Kihniö 040 569 2626 Prunnintie 6 39820 Kihniö www.lakiekonomit.fi Lakitilitoimisto, joka tarjoaa tilitoimisto- ja lakipalvelut samassa paketissa. Myös liiketoiminnan kehittämispalvelut. Pirkanmaan ely-keskuksen palvelusetelikumppani. Toimipisteet Nokia, Parkano ja Kihniö. Taksi Jokioja 044 978 1636 1+8 henkilöä + inva, paikallinen ja luotettava. Tili- ja laskentapalvelu H Peltomäki Ky heli.peltomaki@co.inet.fi 040 561 7323 Kuruntie 1-3 39820 Kihniö Yrityksemme tarjoaa taloushallinnon palveluita yrityksille ja maa-ja metsätalouden harjoittajille. Toimimme sekä Kihniöllä että Evijärvellä. Mm. kirjanpito, palkanlaskenta ja veroneuvonta ym tilitoimiston palvelut kuuluvat tarjontaamme. Avoinna sopimuksen mukaan, joten tavoittelethan puhelimitse. Tmi Milla Viinamäki mills.viinamaki@gmail.com Kihniöntie 49 39820 Kihniö Parturi ilman ajanvarausta pe 9-17 ja la 9-13. T:mi T. J. Pusa 040 546 2490 Saarijärventie 11 39820 Kihniö Pienrakentaminen ja remontit, kiinteistönhoito, putkikorjaukset. TS Hymyntuo tiina.silomaki@tshymyntuo.fi 050 364 4833 www.tshymyntuo.fi TS Hymyntuo ikääntyvälle apuja arjen sujumiseen, sekä seuraa mielen piristykseksi itselle tai ikääntyneelle lähimmäiselle. Palvelemme arkisin klo 8-16, palvelut saatavilla Parkanossa ja Kihniössä. Unelman Taide unelmantaide@gmail.com 044 261 7931 Suonperäntie 141/60 39820 Kihniö Uniikkia pyrografiataidetta puuhun tai luuhun poltettuna. Wall Maskit wall@wallmask.fi 0400 842 539 Kihniöntie 55 39820 Kihniö www.wallmask.fi Wall Maskit valmistaa ja myy maalivahdin maskeja jääkiekko-, salibandy ja maa-hockey maalivahdeille. Wall-maskeihin luottaa maalivahdit ympäri maailman huippumaalivahdeista aina nuorimpiin junioreihin saakka Villa Markkola info@villamarkkola.fi 040 742 8953 Koskenkyläntie 658 39820 Kihniö www.villamarkkola.fi Lomamökkien vuokrausta. Lomamökkimme ovat tilavia ja tasokkaasti varusteltuja. Vuodepaikkoja on jopa 21 hengelle. Vuokraamme myös tenniskenttää, polkupyöriä ja sup-lautoja. Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys ry. ysyposti@gmail.com Ailinkuja 6 39700 Parkano www.ysy.fi Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys ja osa Norppaperhettä. Luonnon ja ympäristön puolesta, metsien, vesien ja soiden asialla. Ylä-Satakunta | Ylä-Satakunnan Sanomalehti Oy asiakaspalvelu@ylasatakunta.fi 029 1706 680 www.ylasatakunta.fi Parkanon, Karvian ja Kihniön paikallislehti. Ylasatakunta.fi 24/7, paperilehti keskiviikkoisin. Tiedot on koottu Ylä-Satakunnan ja Kihniön kunnan yhteiskampanjan myötä. Ylasatakunta.fi:n palveluhakemisto Ylä-Satakunnan uudistuneilta verkkosivuilta löytyy uusi sähköinen palveluhakemisto, josta oheiset tiedot löytyvät myös. Palveluhakemistoon saat Ylä-Satakunnan Uuteen nousuun -kampanjan myötä tietosi veloituksetta vuodeksi, kun ilmoitat ne 30.6.2020 mennessä Ylä-Satakunnan asiakaspalveluun (verkkosivujen lomakkeella tai asiakaspalvelu@ylasatakunta.fi). Tarjous koskee niitä yrityksiä, joiden kotipaikka on Parkano, Karvia tai Kihniö tai jolla on toimipiste em. kunnissa. Sähköisen palveluhakemiston normaalihinta on 60,00 e/ vuosi + alv. yrityksiltä ja yhdistyksiltä 30,00 e/vuosi + alv. Palvelun tietokanta on hyödynnettävissä myös kolmansien osapuolten verkkopalveluissa erikseen sovittaessa pientä perustamis- ja vuosimaksua vastaan, esimerkiksi kylätoimikuntien tai julkisten organisaatioiden verkkosivuilla. Ota yhteys jukka.huikko@ylasatakunta.fi.

8 Kartta käteen ja mars maastoon AINO TUOHILUOMA KIHNIÖ Kihniössä voi nyt suunnistaa omatoimisesti kesän ajan. Kiintorasteja löytyy Kihniön maastoista kaikkiaan 26. Niistä 16 kappaletta on rastilippuja (numeroitu 1–16) ja loput 10 rastia on merkitty kepeillä, joiden pää on maalattu valkoisella ja punaisella värillä. Suunnistuskartat on uusittu vuonna 2019. Vapaa-aikaohjaajan Jyrki Järventaustan mukaan suunnistuskarttojen uusimisen idean isä on Erkki Knuuttila, joka on pitkän linjan suunnistaja. Idean pohjalta Kihniön Urheilijat käynnisti projektin, johon saatiin avustusta Parkanon Säästöpankkisäätiöltä. Summa käytettiin karttojen tekoon, sekä välineistön, kuten rastilippujen hankkimiseen. – Projektin aikana tehtiin myös koulun alueesta pihakartta, joka on ollut koululaisten suunnistuskäytössä. Pihakarttaa ei ole ennemmin ollut, joten senkin takia kartat vaativat päivitystä, Järventausta sanoo. Suunnistuskarttoja on vapaasti haettavissa M-Marketista, K-Market Maurintorilta, Puumilasta ja Pyhäniemestä. ” Projektin aikana tehtiin myös koulun alueesta pihakartta, joka on ollut koululaisten suunnistuskäytössä. Pihakarttaa ei ole ennemmin ollut” Kirjaston aarrejahti Kihniö 100 vuotta -lukuhaaste Kesä tulee! Tänä kesänä Kihniön kirjastossa lähdetään Aarrejahtiin. Aarrejahti on lapsille suunnattu kesän lukukampanja, joka starttasi 1.6. Aarrejahti sisältää erilaisia lukemiseen ja kesään liittyviä tehtäviä. Aarrejahdissa etenet kivi kiveltä kohti maalia. Suoritettuasi kuusi Kihniö 100 -juhlavuoden lukuhaaste jatkuu! Mikäli et ole vielä aloittanut lukuhaastetta tai sen suorittaminen on keskeytynyt kirjaston sulun vuoksi, vielä on hyvin aikaa. Voit lukea tai kuunnella kirjat haluamallasi tavalla; esimerkiksi painettuna, e-kirjana, äänikirjana, selkokirjana, sarjakuva- kivitehtävää, palautat passin kirjastoon, jossa saat vastineeksi hahmon, jonka voit värittää tai piirtää haluamallasi tavalla. Hahmosi pääsee seikkailemaan aarrelaivaan. Passeja ja lisätietoja saat Kihniön kirjastosta. Ja mikä tärkeintä: kaikki osallistujat palkitaan! Tervetuloa seikkailemaan! na tai vaikkapa jonkun toisen lukemana. Osa lukuhaasteen 12 kirjasta on mahdollisuus korvata suorittamalla toiminnallisia tehtäviä, kuten tutustumalla Piki-verkkokirjastoon tai kokeilemalla lainausautomaattia. Myös kirjastokäynnistä saa yhden suorituksen. Haastelomakkeita ja lukuvinkkejä kaikenikäisille lukuhaasteen suorittajille saa kirjastosta. Lukuhaaste päättyy 10.12.2020, jonka jälkeen kaikki haasteen suorittaneet palkitaan. Leppoisaa lukemisen iloa!