ympäristönsuunnittelun, rakentamisen ja hoidon ammattilehti Viherympäristö 13,00 € 5|20 SUURI KOULUTUSLIITE – LÖYDÄ OMA POLKUSI VIHERALAN AMMATTIALISTEN JOUKKOON TEEMA Viheralan koulutus on tulevaisuuden ala

When the city becomes a living room.

ARROW istuin kalusteet.elpac.fi 010 219 0716 | myynti@elpac.fi

Syksyn opintoihin ja työtehtäviin oppaat VYL kirjakaupasta Kaupunkien lahopuuopas 55e Viheralueiden kunnossapitoluokitus RAMS 2020 55e UUTUUS! 55€ Viherproggis 56e Katuympäristön suunnitteluopas 15e Viheralueiden hoito VHT ´14 57e Dynaaminen kasvillisuus 37e Jere Nieminen Kaupunkien lahopuuopas Lahopuun vaaliminen rakennetuilla viheralueilla Viherympäristöliiton julkaisu nro 69 22€ 55€ Oppaita metsäluonnossa liikkujille! Suomen tunturikasvio on ensimmäinen kattava kotimainen opas tunturikasveistamme sekä Suomen tunturiluonnosta. Esiteltäviä lajeja ja alalajeja on lähes 400, joista esitellään tuntomerkit, kukkimisaika, levinneisyys Suomessa ja elinympäristöt. Hinta 42€. www.kauppa.vyl.fi osen Pssst...! Vit vat taas viikot tule a. Pysy lokakuuss kuulolla!

SISÄLLYS OTSIKKO 5/2020 5 PÄÄKIRJOITUS 8 AJANKOHTAISTA KESY 27 Kestävä ympäristörakenta minen ja Maisemasuunnit telijat 55 KOLUMNI ASUNTOMESSUT 58 Ikärakenteen muutos, uudenlaiset palvelut ja digitalisaatio KAUPUNKIEN VIHERALUEET 62 Savonlinna ARVONIITYT 64 Opintoretki Tampereen seudun niityille VYL 66 Viherympäristöliitossa tapahtuu Tämän VY-lehden suuresta koulutusliitteestä löydät tiiviin katsauksen viheralan ammatteihin, koulutuspolkuihin ja koulutuksen järjestäjiin. TEEMA KOULUTUS 12 Yhteistyötä yli koulutusalo jen tarvitaan 14 Digiaineistot oppimisympäristöinä SUURI KOULUTUSLIITE 35 Halutaan hyvä tyyppi 36 Viheralan koulutuspolut 40 Katsaus oppilaitoksiin 44 Oppi- vai koulutussopimuk sella ammattiin? 48 Täydennyskoulutuksesta lisävauhtia PUISTOT 17 Kampuspuistot esittelyssä: Otaniemi, Lepaa ja Harjun oppiskeskus 30 Mikkelipuiston tarina 52 Kokkolan kansallinen kaupunkipuisto TUTKITTUA 46 Maisema-arkkitehtuurin väitöstutkimus muutos kestävän kaupunki ympäristön suunnittelusta 61 Kaupunkipuiden juurivauriot VIHERYMPÄRISTÖ 5/20 | 5

www.denfit.nl www.hags.com Standardien mukaiset ulkoliikuntavälineet kaikille käyttäjille Oulu Hags kalusteilla, liikunta- ja leikkipaikkavälineillä on varustettu suomalaisia ympäristö- ja leikkikenttä kohteita yli 35 vuotta! Helsinki Tampere Tampere Espoo Oulu Vantaa www.berliner-seilfabrik.com Kattavin valikoima laadukkaita verkkokiipeilytuotteita Saksasta. Tampere www.richter-spielgeraete.de www.norna-playgrounds.com Leikkivälineet ja vesielementit kaikille aisteille! Luonnonmukaiset leikkipaikat robinia puusta! Vantaa Oulu www.eurotramp.com Trampoliinilta se pienikin ponnistaa! Tampere J-Trading taitaa ympäristön kalustamisen lähes 40 vuoden kokemuksella. Voimme ylpeänä tarjota Suomen laajimman ulkokaluste -ja leikkivälinevalikoiman. www.j-trading.fi Nimetön 1.indd 1 4.9.2020 13:04:07

4:07 PÄÄKIRJOITUS Hankala luontosuhde Emme pääse irti omakohtaisesta emmekä kaikkia ihmisiä sitovasta luontosuhteesta, vaikka kuinka yrittäisimme. Luontosuhteemme ei ole pelkästään ihmiselle ulkoista ja ihmisen sisäistä aineenvaihduntaa. Tarkkailemme, hyödynnämme, nautimme ja jopa pelkäämme muuta luontoa. Reilu sata vuotta sitten, kun lauttasaarelaiset rouvat kävivät jäätä pitkin Helsingissä markkinoilla, oli heillä varustuksenaan pitkä seiväs susien varalta. Tästä kirjoitti biologi Eero Haapanen selvityksessään Helsingin eläinhistoriasta. Susia pelätään ja vihataan vieläkin. Isot pedot elävät nykyisin vain ihmisen armosta – tapetaan jos ei tykätä. Pelättyjen otusten joukkoon on kiilannut sutta paljon pienempi, mutta runsaslukuinen punkki ja tänä vuonna vielä pienempi covid-19-virus. Tauteja ja näkymättömiä taudinaiheuttajia on toki pelätty aina - varsinkin tarttuvia tauteja. Nyt käymme globaalia sotaa koronavirusta vastaan. Mutta, tämän hankalan viholaisen kanssa meidän on opittava elämään, sillä eroon emme siitä pääse. Ihminen on valloittanut pian syrjäisimmätkin alueet maapallolla ja sen myötä joutunut kosketuksiin itselleen haitallisten, jopa hengenvaarallisten eliöiden kanssa. Viheralan ammattilaiset työskentelevät ihmisen ja muun luonnon rajapinnassa. Yhä enemmän ammattiosaamiseen liittyy tieto ja ymmärrys ekosysteemien ja koko luontosuhteemme terveyden hallinnasta. Luonnon monimuotoisuuden ratkaiseva merkitys ymmärretään yhä paremmin maaperän mikrobien monimuotoisuudesta aina maisemakokonaisuuksien kirjoon. Luonto yllättää vastoinkäymisillä ne, jotka eivät opi ja sovella parasta oppia ammatti- ja elämän käytäntöihinsä. Sauli Rouhinen, YTT, Viherympäristöliiton puheenjohtaja ISSN: 1237 – 0932 Viherympäristö-lehti, 28. vuosikerta Julkaisija ja kustantaja Viherympäristöliitto ry www.vyl.fi viherymparisto@viherymparisto.fi www.viherymparisto.fi, www.vihreakirja.fi Toimitus Päätoimittaja Annina Vuorsalo puh. 040 197 1273 viherymparisto@viherymparisto.fi Vakituiset avustajat Hanna Tajakka Ulkoasu Timo Huopalainen Taitto Puutarhaliitto ry / Agneta Järvenpää Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh.03 4246 5339 viherymparisto@jaicom.com Tilaushinnat v. 2020 sis. 10 % alv • kestotilaus 55 euroa • vuositilaus 68 euroa • opiskelijatilaus 34 euroa • irtomyynti 13.00 euroa Kirjapaino Forssa Print Tämän lehden tilaajarekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. Ilmoitukset Media Bookers, Hannu Pyykkö p. 050 2250 hannu.pyykko@mediabookers.fi www.mediabookers.fi Ratakuja 1 LT 1, 01300 Vantaa Ilmoitushinnat e (alv 0) 1/1 4-v 1.350 euroa 1/2 4-v 1.050 euroa 1/4 4-v 780 euroa Kysy Ensin Meiltä -hakemisto alk 720 euroa/ 6 ilmoituksen sarja sis. verkkolinkki Banner alk 250 e/2 kk jakso www.viherymparisto.fi -sivustolla Viherympäristö verkossa VIHERYMPÄRISTÖ 5/20 | 7

AJANKOHTAISTA Viherpäivät ja -tekniikka -tapahtuma seuraavan kerran vuonna 2022 Viheralan suurin tapahtuma järjestetään seuraavan kerran helmikuussa 2022 Jyväskylän Paviljongissa. Syy tapahtuman siirtoon on koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne. Viherympäristöliiton hallitus on päättänyt, että vuoden 2021 Viherpäivät siirretään vuodelle 2022. Viherympäristöliitto haluaa tapahtumanjärjestäjänä toimia vastuullisesti haastavassa tilanteessa. Nykyinen ja lähitulevaisuuden epävarma tilanne rajoittaa sekä näytteilleasettajien, messu- ja seminaarivieraiden että luennoitsijoiden osallistumista tapahtumaan. Tukea ratkaisulle saatiin edelliseen tapahtumaan osallistuneille tehdyn kyselyn perusteella ja päätös syntyi yhteisymmärryksessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Korvaavaa e-näyttelyä ei järjestetä, mutta seminaariluentojen siirtämistä osin webinaariksi selvitetään. Viherympäristöliitto haluaa varmistaa laadukkaan ja turvallisen tapahtuman kaikille osallistujille ja siksi panostetaan nyt vuoden 2022 tapahtuman suunnitteluun. Näytteilleasettajien varaukset siirtyvät automaattises- Viherpäivät järjestettiin viimeksi Jyväskylässä helmikuussa 2020. Kuva: Tero Takalo-Eskola. ti vuodelle 2022. Näyttelypaikan varanneita on tiedotettu asiasta suoraan. Vuodesta 1980 lähtien järjestetty Viherpäivät – ja tekniikka -tapahtuma kokoaa yhteen noin 1500 viheralan ammattilaista ja se on vakiinnuttanut paikkansa viheralan tärkeimpänä koulutus-, näyttely- ja kontaktitapahtumana. Edellisen kerran Viherpäivät järjestettiin helmikuussa 2020. Vuoden 2022 tapahtuma järjestetään 9.-10.2.2022. Helsinki varautuu ilmastonmuutokseen monipuolistamalla viheralueiden kasvilajistoa Helsingin kaupunki haluaa lisätä viheralueiden kasvien lajimäärää ja monipuolistaa lajivalikoimaa ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Kaupungin ja maailmankuulun Mustilan arboretumin yhteinen monivuotinen hanke tähtää uusien, elämyksellisten kasvilajien käytön lisäämiseen Helsingissä. Hankkeessa arboretum on kasvattanut Helsingin istutuksiin taimia 25:stä arboretumissa hyväksi havaitusta puu- ja pensaslajista, joita Helsingissä ei aiemmin ole kasvanut. Helsinkiin on istutettu vuosina 2014–2019 noin 2 000 Mustilan arboretumin kasvattamaa tainta eri puolille viheralueita, etenkin puistoihin ja puistometsiköiden reunoille. Mukana on tuttujakin, mutta yhä vähän käytettyjä kasveja, kuten komea purppurapihta, sirot hemlokit ja näyttävä jättituija. Joukossa on myös harvinaisuuksia, kuten 8 | VIHERYMPÄRISTÖ 5/20 amerikanhumalapyökki ja säkkäräksi kasvava siipiköynnös. Tarkoituksena on kaupungin strategian mukaisesti lisätä viheralueiden monimuotoisuutta ja viihtyisyyttä sekä löytää uusia näyttäviä ja hyvin menestyneitä puita ja pensaita kasvavan Helsingin muuttuviin olosuhteisiin. Istutetut taimet ovat vielä pieniä, mutta taimihankkeen myötä Helsinkiin on kehittymässä uudenlaisia elämyksellisiä istutuksia. Niistä löytyy eri väristä kukintaa, näyttäviä kasvutapoja, erilaisia lehtimuotoja, havujen tummuutta, pieniä ja suuria käpyjä sekä hehkuvia syysvärejä kaupunkilaisten iloksi. Kaikki istutukset on viety kaupungin puurekisteriin, josta ne ovat myös kaupunkilaisten löydettävissä osoitteessa https://kartta.hel.fi/ . Kokeilukasvien seuranta jatkuu vähintään vuoteen 2023, ja varmasti siitä eteenpäinkin. Seurantaan on Lännenhemlokki (Tsuga heterophylla) Kielosaarenpuistossa. Kuva: Satu Tegel. kehitteillä seurantajärjestelmä. Päätelmien tekeminen uusien kasvilajien menestymisestä edel- lyttää pitkäjänteistä, jopa vuosikymmeniä jatkuvaa seurantaa.

Kansainvälisen Green Flag Award -tunnuksen voittaneet puistot julkaistaan lokakuussa Kansainvälinen viheralueiden laadun tunnus, Green Flag Award, on palkinnut puistoja Suomessa jo vuodesta 2016 lähtien, jolloin Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan kampuksen puistolle myönnettiin ensimmäinen GFA-tunnus. Vuonna 2020 tunnusta hakevia puistoja on yhteensä yhdeksän, joka on lähes kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna. Tunnusta uusivat Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan kampuspuisto, Lahden Pikku-Vesijärven puisto, Tampereen Hatanpään Kartanonpuisto ja arboretum sekä Kotkan kolme puistoa: Vesipuisto, Katariinan Meripuisto ja Jokipuisto. Vuonna 2020 ensimmäistä kertaa hakevat viheralueet ovat Turun Kupittaanpuisto sekä Kotkan Sibeliuksenpuisto ja Fuksinpuisto. Viheralueiden arviointikierrokset on suoritettu kesän 2020 aikana ja puistot ovat saaneet erityistä tunnustusta niiden monipuolisista palveluista yhteisöille ja tasokkaasta kunnossapidosta. Lopulliset tulokset Green Flag Award -tunnuksen voittaneista puistoista julkistetaan Suomessa 7. lokakuuta ja kansainvälisesti 14. lokakuuta. Green Flag Award -hakuprosessi uusitaan vuosittain, jolloin alueet pääsevät päivittämään aktiivisesti puiston hoito- ja ylläpitosuunnitelmaa. Englannissa vuonna 1996 perustettu tunnus ylläpitää mainettaan standardijärjestelmänä erinomaisesti ylläpidetyille puistoille ja viheralueille. Se arvioi viheralueiden hoitoa, käyttäjien osallistumismahdollisuuksia, kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja sekä ilmastonmuutosta ennakoivia toimenpiteitä, 27 kohtaa sisältävän kriteeristön avulla. GFA on ainoa järjestelmä koko maailmassa, jossa auditoinnit suoritetaan sekä kirjallisesti että puistokäynnillä, sekä hakijat vastaanottavat vuosittain kirjallisen ammattilaispalautteen. Hanke toteutettiin normaalis- Green deal -sopimus työmaiden päästöjen vähentämiseksi Ympäristöministeriö, Senaatti-kiinteistöt sekä Espoon, Helsingin, Turun ja Vantaan kaupungit ovat allekirjoittaneet vapaaehtoisen green deal -sopimuksen työmailla syntyvien päästöjen vähentämiseksi. Sopimuksen tavoitteena on, että kaupunkien ja Senaatin työmaat ovat vuoden 2025 loppuun mennessä fossiilittomia, eli niillä ei käytetä fossiilisia polttoaineita. Lisäksi vuoteen 2030 mennessä työmailla käytettävistä työkoneista ja työmaiden kuljetuksista vähintään 50 prosenttia toimii sähköllä, biokaasulla tai vedyllä. Sopimuksen mukaisiin työmaiden päästöihin luetaan työkoneiden, sähkön, lämmityksen ja vaiheittain kuljetusten päästöt. Green deal on vapaaehtoinen sopimus valtion ja elinkeinoelämän tai kuntien välillä. Tavoitteena on yhdessä edistää kestävän kehityksen tavoitteita etsimällä ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi. Sopimus on ensimmäinen green deal -sopimus, joka on allekirjoitettu julkisen sektorin kesken kestävien hankintojen edistämiseksi. Ympäristöministeriön tukena sopimuksen toimeenpanossa toimii Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus (KEINO). Lähde: Ympäristöministeriö Väitös maisemaarkkitehtuurissa ti, pidennetyllä aikataululla Viherympäristöliitto seurasi tarkasti koronakevään ajan GFA-tunnuksen hallinnoijan ohjeita Britanniasta hankkeen toteutumisen kannalta. Ohjeena oli toteuttaa arvioinnit erityisellä varovaisuudella, jotta kaikkien GFA-tuomareiden sekä puistohenkilöstön turvallisuus ja hyvinvointi pystyttiin varmistamaan. Suomen mittakaavalla arvioinnit pystyttiin toteuttamaan normaalisti, pidennetyillä hakuaikataululla ja hallintaorganisaation onnistuivat järjestämään ohjatut kierrokset tuomareille turvallisesti. Tulokset voittaneista puistoista julkaistaan Viherympäristöliiton tiedotteessa 7.10.2020 Lisätiedot: Essi Mäkinen, GFA-koordinaattori, puh. 040 7499 331, Viherympäristöliitto ry, essi.makinen@vyl.fi Maisema-arkkitehti Elisa Lähde väitteli 18.9.2020 Aalto-yliopistossa. Väitöskirjan nimi on “Mission Blue-Green. The Significance of Co-Creation to Promote Multifunctional Green Infrastructure within Sustainable Landscape and Urban Planning and Design in Finland”. Tapaustutkimusten kautta esitetään, miten monitoiminnallisen vihreän infrastruktuurin suunnittelua voidaan käyttää alustana yhteisymmärryksen lisäämiseen ja kestävien urbaanien sosioekologisten järjestelmien kehittämiseen. Tutkimuksen päätuloksena esitellään toimintamalli kohti kestäviä sosioekologisia järjestelmiä. Vastaväittäjänä toimi professori Dagmar Haase Berliinin Humboldt yliopiston maantieteen laitokselta. Lappeenranta finaalissa arvostetussa kansainvälisessä ympäristökaupunkikilpailussa Lappeenranta on saanut finaalipaikan Euroopan vihreimmän kaupungin eli European Green Leaf Award 2021 -kilpailussa. Suomen ilmastopääkaupunki on finalistina jo toista kertaa peräkkäin. European Green Leaf Award on Euroopan komission vuosit- tainen kilpailu 20 000–100 000 asukkaan kaupungeille, jotka osoittavat sitoutuneisuutta, edistyksellisyyttä ja esimerkillisyyttä ilmastoasioihin liittyen. Kilpailun voittajat toimivat ilmastolähettiläinä jakaen tietoa kestävästä kaupunkikehityksestä ja omista parhaista käytännöistään. Ajankohtaiset uutiset: WWW.VIHERYMPARISTO.FI TILAA LEHTI viherymparisto@jaicom.com, 03 4246 5339, https://secure.jaicom.com/le-easiointi/viherymparisto VIHERYMPÄRISTÖ 5/20 | 9

AJANKOHTAISTA Tuhansittain puunhalauksia Kotimaisten puulajien erikoisuuksia Puunhalausviikkoa vietettiin elokuun viimeisellä viikolla. Viidettä kertaa järjestetty teemaviikko sai tuhannet ihmiset halaamaan puita ja osoittamaan, että he arvostavat omaa lähiympäristöään. Tämän vuoden puunhalausviikon teemana oli lähipuumatkailu. Tutkija Eeva-Maria Tuhkasen artikkeli johdattelee lukijan matkalle lähiympäristöön oppimaan uutta tutuista kotimaisista puulajeistamme. Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran puunhalausviikon verkkosivuilla vyl.fi/puunhalausviikko. Puunhalausviikko 24.-30.8.2020 Kotiseutuni kauneus ja piilevien kohteiden potentiaali •  Teema: Lähipuumatkailu – Näe hyvä lähellä •  Järjestäjät: VYL, Maa- ja kotitalousnaiset ja LUKE •  Kumppanit: Suomen luonnon päivä Puunhalausviikon sivut: 3 650 vierailijaa Mediaseuranta: 42 juttua Instagram (@puunhalausviikko): Lähes 3000 #puunhalausviikko-postausta, seuraajia 819, yhteensä 209 julkaisua kuva: Essi Mäkinen kuva: Katja Tuomala kuva: Kaisa Kosk elin 10 | VIHERYMPÄRISTÖ 5/20 kuva: Essi Mäkinen teksti: EEVA-MARIA TUHKANEN, kuva: JULIA PRUSI Ulkomailla kävijöitä hämmästyttävät usein mitä ihmeellisimmät pensaat ja puut, ja kotoisat mänty, kuusi ja koivu saattavat tuntua arkisille ja tylsille. Mutta kuusi ei aina näytäkään kuuselta ja koivun lehdet saattavat olla punaiset. Mistä tämä johtuu? Kotimaisista puulajeistamme tunnetaan paljon erilaisia kasvumuotoja. Ne ovat syntyneet luonnossa mutaation tuloksena, ja ihmisen löydettyä näitä muotoja niitä on ryhdytty lisäämään ja käyttämään istutuksissa. Erikoismuotoja lisätään kasvullisesti solukkoviljelyllä, pistokkaista tai varttamalla erikoismuodon oksa tavalliseen taimeen. Siemenistä lisättynä jälkeläinen voi olla aivan tavallinen. Monista puulajeista tunnetaan kääpiökasvuisia muotoja, kuten matala- ja tiivis tapionpöytä eli pöytäkuusi (Picea abies f. tabulaeformis). Kääpiökasvuisen kuusen kasvupisteessä on tapahtunut mutaatio, jonka seurauksena rungon ja oksien pituuskasvu on häiriintynyt ja haarautuminen on tiheää. Kääpiökuusi voi olla pesämäinen, kupumainen, puolipallo tai aivan epäsäännöllinen, peikkomainen. Kuusi on metsäpuistamme monimuotoisin. Kapeakasvuiset surukuuset eli riippakuuset (Picea abies f. pendula) roikottavat latvaansa ja vääntelevät epätoivoisena oksiaan. Pylväskuusi (Picea abies f. columnaris) on ryhdikäs ja hyvin kapea. koska oksat ovat lyhyet ja lähes koko latvuksessa samanpituiset. Mattokuusen (Picea abies f. procumbens) runko haaroittuu heti juurenniskasta, ja se kasvaa mattomaisena matalana maanpeittäjänä. Riippakuusen (Picea abies f. viminalis) ja kampakuusen pitkät, haarattomat toisen asteen oksat riippuvat rentoina alas vaakasuorista pääoksista. Käärmekuusen (Picea abies f. virgata) pääoksat ovat jäykkiä ja harvaan haaroittuneita ja sivuoksia on vähän, antaen tosiaankin käärmemäisen vaikutelman. Latvuksen kasvutavan sijaan mutaatio on voinut vaikuttaa neulasten väriin, runkoon, kuoreen tai käpyihin. Kultakuusella (Picea abies f. aurea) uudet versot ovat keväällä ja alkukesällä vaalean- ja kullankeltaiset. Tämä johtuu siitä, että lehtivihreän muodostuminen on niissä viivästynyt. Versonkärjet muuttuvat myöhemmin kesällä vihreiksi lehtivihreän muodostuessa. Kuusen erikoismuotoihin voi tutustua esimerkiksi Luonnonvarakeskukseen kuuluvan Haapastensyrjän tutkimusaseman puulajipuistossa. Erikoismuoto voi olla lehdiltään kokonaan erivärinen kuin tavallinen puu. Tunnettuja ovat veri- ja hurmevaahtera (esim. lajikkeet Acer platanoides ’Schwedleri’ ja Faassen’s Black’). Verivaahteran lehdet ovat keväällä verenpunaiset ja myöhemmin kesällä punavihreät, kun taas hurmevaahteran lehdet pysyvät mustanpunaisina koko kasvukauden. Hurmevaahteran kukintokin on punainen keltaisia terälehtiä lukuunottamatta. Syysväri on voimakkaan punainen. Ylikiimingistä löydettiin vuonna 1979 harvinaisuus, jota muualta maailmasta ei ole löydetty: punakoivu eli hieskoivun punalehtinen muoto (Betula pubescens f. rubra). Myös siitä on kasvatettu taimia myyntiin.

Lehtien punainen sävy johtuu antosyaaniaineista, joita on syntynyt lehtiin tavanomaista enemmän. Antosyaanit ovat punaisia, sinisiä ja violetteja väriaineita, ja niitä on lehtien lisäksi esimerkiksi punaisissa ja sinisissä kukissa. Kun näitä väriaineita on paljon, ne peittävät lehtivihreän väriä. Syksyllä puun hajottaessa lehtivihreän ja ottaessa siitä ravinteet talteen antosyaanit antavat lehdille ruskavärin. Antosyaanien tehtävä lehdessä on suojata toisia yhdisteitä hapettumiselta ja liialliselta auringonvalon energialta. Mutaatiot rungossa voivat saada aikaan erikoista puuainesta ja kiinnostavia muhkuroita runkoon. Kotimaisilla puulajeilla tunnetuin rungon erikoismuoto lienee visakoivu (Betula pendula var. carelica). Puuseppien arvostaman puuaineksen erikoislaatu saattaa näkyä rungon päällekin: rungossa voi olla kyhmyjä ja harjanteita. Näiden mukaan on nimetty neljä visatyyppiä: paukura-, kaula-, rengas- ja juomuvisa. Mukuraharmaaleppä (Alnus incana f. gibberosa) rungossa on tiheässä puolipallomaisia paukuroita. Lähiluonnosta voi löytää kasvutavaltaan hyvin erilaisia ’tavallisia’ puita. Erityisesti kuusia ja kallioilla kasvavia mäntyjä kannattaa katsoa tarkkaan. Aina ei puuta katsomalla pysty arvaamaan, johtuuko erikoinen muoto mutaatiosta, kasvupaikasta vai kasvun aikaisista tapahtumista. Erilaisuuden ja monimuotoisuuden arvostaminen ei onneksi aina kaipaa selityksiä. Lähde: Teijo Nikkanen ja Pirkko Velling (toim.) Metsäpuiden erikoismuodot. Koristepuita viherrakentamiseen. Metsäkustannus Oy, Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu 2011. TILAA SÄÄNKESTÄVÄT JA KORKEALAATUISET EXTRAVASE-RUUKUT KAUDELLE 2021 OTA YHTEY TTÄ JA US! PY YDÄ SY YSTARJO ATECH-VALIKOIMASSA: useita erilaisia ruukkumalleja, amppeleita sekä kaupunkikalusteita, myös mittatilaustuotteina. Korkealaatuiset materiaalit takaavat kestävyyden. Laaja värivalikoima. Ota yhteyttä ja tilaa! minna.kivisto@schetelig.com p. 040 721 3927 asiakaspalvelu@schetelig.com • p. 09 8520 6222 • www.schetelig.com • /ScheteligViheralue

KOULUTUS Yhteistyötä yli koulutusalojen tarvitaan teksti ja kuvat: MIISA USKI Maailma muuttuu jatkuvasti ja työelämän tarpeet ja ammatillinen koulutus sen mukana. Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena on kehittää ammatillista osaamista, kehittää työelämää ja vastata sen osaamistarpeita sekä edistää työllisyyttä. Piha on suunniteltu helppohoitoiseksi. Siellä ei ole leikattavaa nurmikkoa. Pihalta löytyy erilaisia hyötykasveja. Pihalla on dynaaminen kukkaistutusalue, joka saa muuntautua erilaiseksi vuosien saatossa. Kukka-alueelta löytyy kukkivaa keväästä syksyyn. Sisääntulon kruunaa floristimestariopiskelijan ympäristötaideteos ”Maan kruunu”. N ykypäivänä tarvitaan yhä enemmän moniosaajia, mutta myös erikoisosaamista eri toimialoilta. Ammatillisessa koulutuksessa tulee ottaa erityisesti huomioon työelämän jatkuvasti muuttuvat tarpeet ja koulutusta järjestettäessä tiivis yhteistyö elinkeino- ja muun työelämän kanssa on ensi arvoisen tärkeää, jotta voimme vastata alati muuttuvaan työelämän tarpeeseen työvoiman suhteen. Osa ammatillisen koulutuksen oppilaitoksista onkin nyt vastannut tähän kysyntään ja tutkintoja voidaan suorittaa siten, että valinnaisia tutkinnonosia voidaan suorittaa eri toimialoilta. Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on muun muassa kehitellä työpaikalla tapahtuvaa oppimista, osaamisen osoittamismuotoja sekä oppimisympäristöjä. Tämä toteutuu parhaiten yhteistyössä työelämän sekä muiden sidosryhmien kanssa. Työtehoseura TTS ja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda kouluttavat ammattilaisia Vuoden 2020 asuntomessuilla Tuusulassa Keudan eri koulutusalojen 12 | VIHERYMPÄRISTÖ 5/20 opiskelijat rakentavat yhteistyössä talon sekä piha-alueet. Rakennusprojektissa on ollut mukana yli 60 eri alojen opiskelijaa, talonrakentajia, sähköasentajia, pintakäsittelijöitä, puuseppiä, puutarhureita ym. Projektissa halutaan esitellä ammattikoululaisten kädentaitoja, kierrätystä ja tee se itse -ideoita. Keudan koulutusjohtaja Outi Tuomivaara kertoo laajemmin Keudan moniammatillisesta yhteistyöstä, joka mahdollistaa opiskelijoille työskentelyn autenttisessa ympäristössä: Taloprojektissa eri toimialojen opiskelijat oppivat jo alkuvaiheessa, kuinka heidän on osattava huomioida toistensa aikataulut ja työjärjestys projektin edetessä. Perinteisissä koulutusohjelmissa ei useinkaan päästä toteuttamaan opintoja sellaiseen ympäristöön, jossa se vastaisi todellista tilannetta työkohteissa. Opiskelijat saavat näin hyvän kokonaiskuvan projektin hallinnasta ja siitä, mitä kaikkea heidän tulee osata huomioida oman työskentelynsä lisäksi. Myös opiskelijat ovat erittäin innoissaan päästessään mukaan tällaisiin ”oikeisiin” projekteihin, Tuomivaara kertoo. Keudan taloprojektin kokonaisuus sisältää päätalon, sivuasunnon

Terassin viereinen nurmikivialue antaa monenlaiset mahdollisuudet alueen käyttöön (viljelylaatikot, kasvihuone, kesäkeittiö, trampoliini jne.) Olohuoneessa on floristien ja metallialan yhteistyössä tekemä kokedama-valaisin puuseppien tekemän pöydän päällä. ja autokatoksen sekä piha-alueet. Päätalossa on kolme makuuhuonetta, yhtenäinen olohuone, keittiö ja ruokailutila sekä kodinhoitohuone, kylpyhuone, sauna sekä wc. Sivuasunnossa on tupakeittiö, makuuhuone, kylpyhuone ja sauna. Sivuasuntoa voidaan käyttää työtilana, siellä voi asua isovanhempi tai teini ̶ tai tilan voi vuokrata ulkopuoliselle. Tutkinnonosia eri ammattialoilta Puutarhurin perustutkinnon uudet perusteet astuvat voimaan 1.1.2021. Ne antavat lisää mahdollisuuksia opiskella tutkinnonosia toiselta ammattialalta ja tutkintoja voidaan räätälöidä opiskelijan tarpeiden mukaan. Puutarha-alan Koulutuspäällikkö Mia Tapio TTS:ltä kertoo, että yhteistyö mm. maanrakennuksen ja metsäalan kanssa kasvaa jatkuvasti. Lisäksi synergiaa on saatu logistiikka-alan koulutuksen kanssa. Rakennusalan perustutkinnossa, maarakentajan osaamisalaa opiskeleva opiskelija voi esimerkiksi valita valinnaiseksi tutkinnon osaksi piharakentamista tai tasokiviasennusta ja täten kehittää osaamistaan laajemmin. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt kesäkuussa 2020 15 miljoonaa euroa strategiarahoitusta ammatillisen koulutuksen kehittämiseen. Strategiarahaa sai 75 koulutuksen järjestäjää. Tänä vuonna suurin osa rahoituksesta myönnettiin opetuksen ja ohjauksen laadun parantamiseen ja oppimisympäristöjen kehittämiseen. Tarvitsemme laadukasta ammatillista koulutusta, joka antaa opiskelijoille hyvät valmiudet työelämään. Oppilaitosten tulisi panostaa erityisesti ohjauksen ja opetuksen laatuun ja oppimisen ympäristöjen kehittämiseen sekä yhteistyöhön eritoimialojen ja työelämän välillä, jotta pystymme tulevaisuudessa vastaamaan vieläkin paremmin työelämän todellisiin tarpeisiin. Koulutuksen järjestäjien välisessä yhteistyössä on edelleen paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia osaamisperusteisuuden, asiakaslähtöisyyden ja toiminnan tehostamisen näkökulmasta. Jotta jatkossa saamme alallemme ammattitaitoista ja osaavaa työvoimaa, on tulevaisuuden haasteena erityisesti kehittää yhteistyötä yli koulutusalojen, koulutuksenjärjestäjien välisen yhteistyön kehittäminen ja tiiviimpi yhteistyö työelämän kanssa. Ammattitaitoisen työvoiman saanti alallamme on haastavaa ja kärsimme jatkuvasta ammattitaitoisen työvoiman pulasta. Kaikki alalle valmistuvat opiskelijat löytävätkin nopeasti työpaikan niin halutessaan. Valitettavasti kaikki alalle valmistuvat eivät jää alallemme, vaan palaavat esimerkiksi entiselle alallensa. Koko viheralan yhteisenä tavoitteena ja haasteena onkin saada alastamme vetovoimaisempi mm. nuorten keskuu- Opiskelijat suorittavat yhä enemmän tutkintoja yli toimialojen. Puutarha-alan perustutkintoon voidaan esimerkiksi ottaa valinnaiseksi tutkinnon osaksi metsäalan perustutkinnosta tutkinnonosa Metsänhoito ja hyödyntäminen. Kuva TTS. dessa. Vain yhteistyöllä kaikkien toimijoiden, niin koulutuksen, kuin yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa voimme kaikki vastata tähän haasteeseen. Kirjoittaja on Viher- ja ympäristörakentajat ry:n toiminnanjohtaja. VIHERYMPÄRISTÖ 5/20 | 13

KOULUTUS Avoimia ja paikkatietoon pohjautuvia aineistoja on tarjolla laajasti ja jatkuvasti täydentyen mm. kaupunkimittaakaavassa. Digiaineistot oppimisympäristöinä – jatkuvasti muuttuva viheralan tuki teksti ja kuvat: OUTI TAHVONEN Ketterästi päivittyvät digitaaliset alustat ja aineistot tarjoavat arvokasta tukea opetukseen. Niiden käyttö vaatii kuitenkin perehtymistä ja selkeän suunnitelman. M e muistamme hyvin omien opiskeluaikojemme parhaat oivallukset. Voimaannuttavat oppimiskokemukset ovat voineet syntyä organisoiduissa oppimistilanteissa ja opettajan johdolla, mutta todennäköisesti ne kuitenkin ovat syntyneet varsinaisten oppituntien ulkopuolella. Itse asiassa koko oppimisen, opettamisen ja osaamisen käsitteet ovat muuttuneet valtavasti menneiden vuosikymmenten käytännöistä, jolloin opettaja tiesi, oppitunti oli oppimisen ydin eikä oppimista tarvinnut ajatella ammattiin valmistumisen jälkeen. Oppimiskäsitystä ja opettamisen tapaa on jouduttu muuttamaan, koska muutokset ympäröivässä maailmassa etenevät kiihtyvällä vauhdilla. Perinteiset oppiaineet rakentavat toki osaamisen ydintä, mutta soveltava ja kehittävä osaaminen ankkuroituu entistä nopeammin muuttuvaan ympäristöön, johon ei ole olemassa valmiita malleja, kir- 14 | VIHERYMPÄRISTÖ 5/20 joja tai edes yksiselitteisiä asiantuntijoita. Viheralan opetuksessa tämä ei ole suuri muutos, sillä se on tottunut toimimaan usean ammattikunnan välissä ja erityisesti kaupunkiympäristössä ahtaassa puristuksessa. Koska perinteisiä oppikirjoja ei kannata tai ei ole mahdollista tehdä alati ja nopeasti muuttuviin aiheisiin, tarjoaa ketterästi päivittyvät digitaaliset alustat ja aineistot oivallisen tuen opetukseen. Perusteet toki löytyvät edelleen kirjoista, mutta digitaaliset aineistot tuovat hyvän lisän valtakunnallisina paikkatietoaineistoina ja viime aikoina yleistyneinä jatkuvatoimisten mittausasemien tuottamina aineistoina. Aineistojen käyttö vaatii suunnittelua Digiympäristöt ovat oppimisympäristöjä siinä missä kirjat tai käytännön tekemisetkin. Mikä tahansa digiympäristö ei kuitenkaan it-

sessään ole oppimisympäristö, vaan sen käyttö vaatii tarkoituksenmukaista linkittämistä kulloiseenkin osaamistavoitteeseen. Kaikkien kannalta huonoin ratkaisu on vain lähettää opiskelijat loputtomien digilaarien äärelle ilman kokonaiskuvaa tai suunnitelmaa oppimisprosessista. Digipedagogiikka on laaja käsite, joka sisältää opettamisen suunnittelun ja toteuttamisen tavat verkkoympäristössä. Sen sijaan digiaineistoja voi hyödyntää niin lähi- kuin verkko-opetuksessa sekä ammattilaisten itsenäisessä perehtymisessä. Yksinkertaisimmillaan digiaineisto on pelkkä verkossa jaossa oleva ohje tai linjaus, joita voi olla esimerkiksi kaupunkien hulevesiohjelmat tai suunnitteluohjeet. Digiopetuksen alkumetreillä päädyttiinkin vain jakamaan sähköisiä aineistoja verkossa, ennen kuin päästiin vauhtiin vuorovaikutteisten alustojen ja opetusmenetelmien kanssa. Avointa dataa viheralan ammattilaisille Avoin data ja avoimet aineistot tarjoavat soveltaville ja pienille ammattialoille mainion oppimisympäristön, sillä ne päivittyvät jatkuvasti ja ovat kaikille yleisesti saatavilla. Haasteena on tunnistaa tarjolla olevat aineistot. Tarkan määritelmän mukaan avoin data käsittää kaikille tarjolla olevat aineistot, joiden lataaminen ei vaadi rekisteröitymistä tai jonka käsittely ei vaadi maksullisia ohjelmia. Seuraavassa esiteltävien aineistojen osalta näin tarkkaa rajausta ei ole noudatettu, sillä tavanomaiset toimisto-ohjelmat ovat oletusarvoisesti viheralan ammattilaisten käytössä. Viheralan käyttöön soveltuvat aineistot jakautuvat tällä hetkellä kahteen osaan. Ensinnäkin avoimiin paikkatietoaineistoihin, joita voi katsella ja yhdistellä selaimella tai ladata ja käsitellä omalla koneella esimerkiksi ilmaisella QGIS-ohjelmalla. Toinen aineistotyyppi on jatkuvatoimisten mitta-asemien tuottama tieto, jonka pohjalta kuka tahansa pystyy tekemään omia arvioita ja tulkintoja tarkasti mitatusta todellisuudesta. Yleensä jatkuvatoimiset mittaukset palvelevat tiettyä tutkimusta, mutta avoimena aineistona ne tarjoavat kunkin käyttäjän tarpeisiin omanlaisen mahdollisuuden tulkita tuloksia. Avoimen datan karttapohjaisia eli paikkatietopalveluja tarjoavat Maanmittauslaitos, Tilastokeskus, Suomen Ympäristökeskus, Väylävirasto, Geologian tutkimuskeskus, Ilmatieteen laitos, Säteilyturvakeskus, Suomen Metsäkeskus sekä useat kaupungit ja kunnat. Yhteistä näille aineistolle on se, että ne perustuvat julkisiin ja verovaroin tuotettuihin palveluihin. Lisäksi saatavilla olevat aineistot lisääntyvät nopeasti, joten kuukausi sitten kadoksissa ollut tieto saattaakin tänään jo löytyä. Hyvä koontisivusto ja lähtöpiste paikkatietoaineistojen tutkimiseen on Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkuna (kartta.paikkatietoikkuna.fi), joka kokoaa yli 2000 karttatasoa yli 60 organisaatiolta. Viheralalle Paikkatietoikkuna tarjoaa esimerkiksi pohjatiedot Suomen maisemarakenteesta (maa- ja kallioperä, vesiolot, topografia, kasvillisuus, ilmasto, rakentaminen ja aluesuunnittelu/kaavoitus). Se tarjoaa myös hyvin yksityiskohtaista tietoa, kuten Suomen liikuntapaikkojen tiedot (LIPAS-aineisto) sekä vaikkapa aineiston Tampereen katuvaloista. Lisäksi Paikkatietoikkunassa on mahdollista tarkastella muutosta, sillä eri vuosien aineistot ovat näkyvillä. Näin esimerkiksi maanpeitteen biomassan tai puuston ikään liittyvä muutos on mahdollista tuoda näkyville. Pelkästään selaimessa klikkailemalla on siten mahdollista tarkastella, millaista maaperää on kotikaupungin julkisilla viheralueilla ja olisiko tarvetta etsiä puistoverkostoon monimuotoisuutta rakentamalla puistoja muuallekin kuin savimaalle. Ja edelleen, mikä on vaikkapa puistojen latvuspeitteisyys verrattuna pientaloalueisiin, jolloin syntyy paikka pohtia sitä, miten kuntakohtaiset puunkaatoluvat heijastelevat latvuspeitteisyyttä yksityisillä alueilla. Mittaustuloksien avulla kiinni muutoksiin ja mallinnuksiin Jatkuvatoimisten mittausasemien tuottama tieto kohdentuu paikkatietoaineistoja pienemmille alueille. Mittapiste on yhdessä tietyssä paikassa ja tuottaa siinä pisteessä mitattua tietoa. Kuitenkin jatkuvatoimisia mittauksia tehdään vesistöjen tilan tarkkailussa, ja silloin niistä muodostuu laajoja mittausverkostoja vesistöihin. Jatkuvatoimisilla mittauksilla päästään kiinni hetkellisiin muutoksiin ja lisäksi ne ovat pohjana erilaisille haitta-aine- tai tulvamallinnuksille. Esimerkiksi Lounais-Suomen jokien vedenlaatua ja kuormitusta voi tarkastella eri muuttujien kautta Suomen Ympäristökeskuksen sivustolta: Vesimittari – Vedenlaatu Nyt. Viime vuosina jatkuvatoimiset mittaukset ja tulosten avoin jakaminen ovat yleistyneet myös maalla. Baltic Sea Action Groupissa on joukko maatiloja parantamassa peltomaan kykyä sitoa ilmakehän hiiltä ja peltomaan reaaliaikaiset olosuhteet on jaettu pelto-observatorio -sivuilla. Vaikka tämä hanke keskittyy hiilitaseen selvittämiseen ja viljelytekniikoiden parantamiseen hiilen sidonnassa, samalla data tarjoaa myös maan vesi- ja lämpötalouden aineistoja. Kasvithan ovat maailman paras tapa sitoa ilmakehän hiiltä, joten kasvupaikan olosuhteet, kuten lämpö, vesi ja ravinteet, ovat tarkkailun keskiössä. Viheralaan liittyvää jatkuvatoimista mittadataa on saatavilla huleveden luontopohjaisia ratkaisuja selvittävän UNaLabin hankesivuilta ja muun muassa HAMK:n Maakirjaston sivuilta. Näistä kohteista syntyvä raakadata vaatii jatkokäsittelyä, sillä rivitolkulla vilisevät numerorivit eivät itsessään aukea. Tosin kun oma näkökulma tai projektin määrittelemä tarve on selvillä, niin sopivasti osuessaan tarjolla on vapaasti käytettävä aineisto ilman rakentamisen kustannuksia. Lepaan kampuksella sijaitseva maakirjasto on rakennettu ruotsalaiskampuksen (SLU, Alnarp) idean pohjalta esittelemään pienellä alueella kasvien kasvua eri maalajeissa. Maakirjastoon on lisätty maan kasvutekijöitä kuvaavaa anturitekniikkaa ja data on avoimesti jaettu. Maakirjasto tarjoaa kasvuolosuhteiden vertailun erilaisilla maalajeilla ja kasvualustarakenteilla. Mitattua tulosta voi samalla verrata valokuvaan kasvupeitteisyyden muutoksesta ja kiven heiton päässä sijaitsevan Ilmatieteen laitoksen tarjoamaan sademäärään. Jatkuvaa oppimista Digiaineistoja on laajasti tarjolla ja niitä tulee jatkuvasti lisää. Opis- VIHERYMPÄRISTÖ 5/20 | 15

kelijat tuleekin tutustuttaa näihin aineistoihin yhtenä tiedon hankinnan menetelmänä, vaikka onkin itsestään selvää , että aineistot ehtivät muuttua työuran aikana lukuisia kertoja. Koulunsa jo käyneet ammattilaiset joutuvat puolestaan perehtymään aineistoihin itse tai nostamaan aiheen työpaikan kahvipöytäkeskusteluihin vertaisoppimi- sen pohjaksi. Sitähän se elinikäisen oppimisen mantra juuri tarkoittaa. Kirjoittaja työskentelee tutkijayliopettajana HAMK Bio -tutkimusyksikössä. Avoimia digiaineistoja syntyy myös yksittäisten rakenteiden tai järjestelmien mittauksista. Tässä Lepaan Maakirjaston saraturve- ja hietamoreeniruudut loppukesällä (ilman kastelua). SARATURVE HIETAMOREENI OLOSUHTEET 10 cm syvyydessä 50 cm syvyydessä 90 cm syvyydessä Maakirjaston saraturve- ja hietamoreeniruutujen olosuhteiden muutos näkyy kolmesta eri syvyydestä mitatusta pisteestä. Lähinnä maanpintaa mm. lämpötilavaihtelu on suurempaa hietamoreenilla, mutta tasaantuu jo puolen metrin syvyydessä. 16 | VIHERYMPÄRISTÖ 5/20

KAMPUSPUISTOT UUSI ERILAISIA VIHERALUEITA ESITTELEVÄ JUTTUSARJA ALKAA Kiehtovat kampuspuistot Oppilaitosten kampuspuistojen esittelyt avaavat VY-lehden uuden juttusarjan, jossa tutustutaan erilaisiin viheralueisiin eri puolelta Suomea. Tässä ensimmäisessä osassa tutustutaan koulutus -teeman innoittamana Otaniemen, Lepaan ja Harjun oppimiskeskuksen monipuolisiin kampuspuistoihin. Otaniemen kampus. kuva: Mikko Raskinen / Aalto University Communications VIHERYMPÄRISTÖ 5/20 | 17

KAMPUSPUISTOT Otaniemen kampuspuistossa näkyy Alvar Aallon kädenjälki teksti ja kuvat: MERI MANNERLA-MAGNUSSON V altio osti sotien jälkeen Otaniemen kartanon maita perustaakseen sinne Teknillisen korkeakoulun (TKK) ja Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen (VTT) yhteisen kampuksen. Alueen suunnittelusta järjestetyn arkkitehtuurikilpailun voitti Alvar Aalto vuonna 1949. Kampus on rakentunut vaiheittain vuosikymmenten aikana. 1960-luku oli kiivaimman rakentamisen aikaa ja silloin hahmottuivat myös keskeiset puistoalueet. Vuosituhannen vaihduttua kampusta alettiin kehittää voimakkaasti, kun Otaniemi valittiin vuonna 2009 toimintansa aloittaneen Aalto-yliopiston sijoituspaikaksi. Aiempien TKK:n, Taideteollisen korkeakoulun ja Kauppakorkeakoulun muodostaman suuren säätiöyliopiston uuden identiteetin rakentaminen on juuri nyt hyvin konkreettisesti käynnissä. Suurmaisemasta sisä -ja ulkotilojen suhteeseen Otaniemessä huomio kannattaa kiinnittää modernismin ajan maisemaan, siihen miten rakennukset on istutettu maastoon, mikä on niiden suhde katutilaan ja toisiinsa. Ensimmäinen tarkastelutaso on suurmaisema, Alvar Aallon jo kilpailuvoitossaan esittämä järjestys, jossa kampus jäsentyy kulttuurimaisemaan antiikin ihanteita soveltaen. 1700-luvulla perustetun kartanon lehmuskujat, pellot ja metsänreunat olivat Aallon sommitelman lähtökohtina. Auditorion hän sijoitti vanhan tilakeskuksen paikalle. Entiset pellot ja niityt tulivat kampuksen keskeisiksi viheralueiksi laitosrakennusten sijoittuessa niiden reunoille. Suonimaisesti haarautuva polkuverkosto johtaa metsäisille asuin- ja urheilualueille. Suuri osa kampuksesta on todellisuudessa yksityisaluetta, mutta modernismin ihanteiden mukaan hallinnolliset rajat eivät näy maisemassa. Toinen tarkastelutaso liittyy sisä- ja ulkotilojen suhteeseen. Kam- puspuiston ydin on TKK:n entisen päärakennuksen, pääkirjaston ja reunametsikön keskelleen rajaama viheriö: Alvarinaukio. Tämä suojeltu, avoin maisematila on perinteisten opiskelijarientojen päänäyttämö, jossa alkuperäinen kampustunnelma on käsin kosketeltavissa. Maaston muotoilu on esimerkki Alvar Aallon ”jalostetusta maisemasta”, jota käsittelevä näyttely on auki Jyväskylän Alvar Aalto -museossa lokakuun loppupuolelle asti. Maasto on jäsennöity vaakasuorilla nurmiluiskilla ja terassitasanteilla, jotka nousevat vähitellen kohti päärakennuksen auditorion katolla sijaitsevaa amfiteatteria. Kulkuyhteydet on ratkaistu portaikkojen, tukimuurien ja laatoitettujen terassien avulla. Päärakennuksen (nykyisin nimeltään Kandidaattikeskus) sisä- ja ulkotilat limittyvät toisiinsa myös sisäpihoilla ja sisältä ulos jatkuvina vehreinä näkyminä. Korjaussuunnitteluun osallistui maisema-arkkitehti Gretel Hemgård. Otaniemen kampuksella on useita kiinnostavia kohteita, joissa modernin rakennuksen suhde maisemaan ilmenee eri tavoilla. Tällaisia ovat esimerkiksi Kaija ja Heikki Sirenin 1950-luvulla suunnittelema Otaniemen kappeli, korkeimmalle metsäkukkulalle sirosti asetettu kappale, jonka alttari-ikkunasta voi tarkkailla koskematonta luontoa. Tai Raili ja Reima Pietilän 1960-luvulla ylioppilaskunnalle suunnittelema Dipoli – kuin jonkin luonnonvoiman metsään kasaama luolasto, joka on korjausrakentamisen yhteydessä taitavasti maisemoitu, polkujen reunat metsämaisemaan huomaamattomasti saumaten. Kävelykierroksen oppaana kannattaa käyttää esimerkiksi Kävellen kampuksella -karttaa. Vuonna 2018 valmistunut Väre toistaa modernistisen kampusrakentamisen massoja ja suuntia, mutta kiinnittyy maastoon aivan eri tavalla. Edustalle muodostuvan Korkeakoulunaukion pinta on vaaleasävyistä, paikalla valettua komposiittipäällystettä, joka heijastaa valoa. Pinta on kalteva ja taipuisa, muodostaen oman topografiansa. Aukio on kauttaaltaan esteetöntä kulkupintaa ja ulottuu rakennuksen seiniin asti. Vanha tammi on säilytetty leikkaamalla pintaan aukko sen juuristoalueella, korkeusero paljastaa täyttömaan paksuuden. Latvuksen ympärille muodostuva reunamuuri penkkeineen on suosittu oleskelupaikka. Väreessä kannattaa käydä myös sisällä. Näennäisen kylämäisestä ulkohahmostaan huolimatta sen valopihoja halkovia portaita kuljetaan kuin avarassa vuoristomaisemassa. Kampus osana opetusta ja opiskelijakulttuuria Metroaseman viereen sijoittuva Korkeakoulunaukio edustaa kampuspuiston uusinta kerrostumaa. Verstas Arkkitehdit ja maisema-arkkitehti Soile Heikkinen 2018. 18 | VIHERYMPÄRISTÖ 5/20 Kampus on aika-ajoin opiskelijoiden harjoitustöiden kohdealueena, monialaisista systeemiajattelun kursseista fuksien taidejaksoihin. Opiskelijoille on järjestetty myös suunnittelukilpailuja, joiden tuloksena on toteutettu muun muassa lahopuutarha ja palstaviljelyalue, molemmat silloisen maisema-arkkitehtiylioppilaan Sofia Tigerstedtin kynänjälkeä. Ossinlammen ympäristössä on myös skeittipuisto ja kestävän kehityksen koekenttä. Teekkarikulttuuri on nivoutunut tiiviisti kampukseen, paikannimistöä myöten. Kun Otaniemessä on nyt tekniikan lisäksi taiteen, muotoilun ja kauppatieteen opiskelijoita, saa myös opiskelijaelämä uusia piirteitä. Muutosprosessia ovat vauhdittaneet uudet ja uudistetut rakennukset, joiden avoin yhteiskäyttö toteuttaa Aalto-yliopiston pe-

OTANIEMI rustamisvision mukaista ennakkoluulottomuutta. Kampuspuistoakin pitää tarkastella uudella tavalla, kun rakennusten käyttötarkoitus ja niiden väliset reittiyhteydet ovat muuttuneet. Maisemarakentaminen ja -hoito muuttuu aiempaa intensiivisemmäksi, kun rakentamista tiivistetään. Linnustonsuojelualueeseen rajautuvan niemen maisema- ja luontoarvoja pyritään vaalimaan entistä pienemmiksi käyvillä pinta-aloilla. Aluetta kehitetään yhteistyössä Otaniemi on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu ympäristö (RKY) Alvar Aallon laajan asemakaavan ja useiden yksittäisten, modernismia edustavien rakennustensa takia. Tämä ohjaa alueen suunnittelua ja käyttöä. Aalto-yliopiston kampuksen kehittämisen projektipäällikkö, maisema-arkkitehti Aapo Pihkala kertoo, että hankkeiden suunnitteluun osallistetaan mm. ylioppilaskunnan opiskelijaedustajat, esteettömyysasiantuntijat, kunnossapidon edustajat, Museovirasto, Alvar Aalto -säätiö, kestävän kehityksen asiantuntijat ja Espoon kaupunkisuunnittelu. Kampuksella toteutetaan yleensä joka vuosi interaktiivinen karttakysely, johon tänä vuonna vastasi noin 400 opiskelijaa ja 1500 henkilökuntaan kuuluvaa. Käyttäjäpalaute toimii ulkoympäristöjen suunnittelun ja muun kampuksen kehittämisen lähtötietona. Suunnittelupöydällä on useita kunnostus- ja parannushankkeita. Syyskuun loppuun asti on käynnissä koko Aalto-yhteisölle avoin ympäristötaidekilpailu Campus art competition 2020. muslaitoksia, virastoja, kaksi lukiota, viisi päiväkotia ja 4000 asukasta. Kampus on myös kansainvälinen arkkitehtuurinähtävyys, joten siellä käy paljon vierailijoita. Kirjoittaja toimii lehtorina Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa. Lisätiedot: Campus art competition 2020: https://campusart.aalto.fi/ Kävellen kampuksella -kartta: https://www.aalto.fi/sites/g/files/flghsv161/ files/2018-05/kavellen_kampuksella_fi.pdf Kestävän kehityksen koekenttä: https://www.aalto.fi/en/creative-sustainability/the-test-site. Kampuspuistoa käyttää yhä laajempi joukko erilaisia ryhmiä Otaniemi on paitsi kampus, myös voimakkaasti kasvava kaupunginosa. Vuonna 2018 valmistunut metroyhteys, uudet kaupalliset palvelut ja Väre-rakennus mullistivat vanhan kampuksen kertaheitolla. Otaniemen kampuksella on kolmisenkymmentä ruokalaa, ravintolaa tai kahvilaa. Metroaseman yhteydessä on pieni kauppakeskus, jossa myös Alko avasi toimipisteensä elokuussa 2018. Alueelle kohdistuu suuri rakentamispaine. Visioiden mukaan alueelle on tulossa 7 500 uutta asukasta, sekä uutta toimitilaa, mikä muuttaa sen luonnetta. Aalto-yliopiston henkilöstöä on nykyisin yli 4000 ja opiskelijoita yli 10 000. Tämän lisäksi on yrityksiä, tutki- Tulevaisuuteen luotaava ideasuunnitelma tilattiin tanskalaiselta maisema-arkkitehtitoimistolta. Kasvavan kampuksen eriluonteisia osia yhdistää vihreä kehä. SLA 2018: Otaniemi – City of growth, Otaniemi conceptual landscape plan. Havainnekuva: SLA. 1960-luvulla muotoutunut Alvarinaukio on historiallisen kampuspuiston sydän, jossa Alvar Aallon alkuperäisiä suunnitteluperiaatteita vaalitaan. Opiskelijat kokoontumassa vappuaaton aamuna 2019. VIHERYMPÄRISTÖ 5/20 | 19

KAMPUSPUISTOT Lepaan kampuspuisto tunnetaan ja se kehittyy ajassa teksti: SARI SUOMALAINEN JA OUTI TAHVONEN kuvat: SARI SUOMALAINEN JA HEIKKI PELTONIEMI ilmakuva: VESA VUORINEN L epaan kampuspuistolla on oppimisympäristönä pitkät perinteet. Se on ollut osana usean ammattilaissukupolven koulutusta. Nykyisin Lepaan kampuspuisto on osa niin Hämeen ammattikorkeakoulua kuin Hämeen ammatti-instituuttia. Se tunnetaan puutarha-alan ammattiväen keskuudessa vuosittain järjestettävästä Lepaa-näyttelystä, joka on luonteva paikka sekä uutuustuotteiden tutustumiseen että vanhojen tuttujen ja kurssikavereiden tapaamiseen. Puisto tarjoaa ammatillisen kohtaamispaikan lisäksi satunnaiselle vierailijalle ainutlaatuisen ympäristön ja vanhan kartanopuiston tunnelmaa. Alueella on erilaisten opetus- ja asuinrakennusten lisäk- si kasvihuone, konehallit ja taimisto sekä myös tilausravintolana tällä hetkellä toimiva kartano. Puisto on monipuolinen kokoelma historiaa, nykyaikaista oppimisympäristöä sekä koetoimintaa. Se on saanut Suomen ensimmäisen Green Flag Award- tunnustuksen vuonna 2016, kun kansainväliset vieraat Iso-Britannian Birkenhead Parkista ehdottivat tunnustuksen hakemista. Tunnusta on haettu sen jälkeen neljä kertaa, ja arvioinnissa ovat olleet mukana kansainväliset tuomarit. Alueen arvoja ovat kulttuurihistoria, monipuolinen kasvilajisto, erityiset puuyksilöt sekä luonnonmukainen Lepaan virtaan rajautuva rantavyöhyke. Puistoon on saavuttu alkujaan vesireittiä, jota pitkin Monilajinen kasvikokoelma on yksi alueen arvoista. Kuvassa vanha säleikköomenapuu Snygg. 20 | VIHERYMPÄRISTÖ 5/20

LEPAA Kampuspuistosta löytyy elämyksiä eri vuodenaikoina. voi edelleen tulla Lepaan omalle venelaiturille. Vaikka nykyisin päätuloreitit kulkevat maanteitse, on edelleen puiston alkuperäisessä reitityksessä ja vanhojen rakennusten sijoittelussa nähtävissä vesireitin tärkeys. Kampuspuisto on tärkeä työ- ja oppimisympäristö tämän päivän opiskelijoille ja henkilökunnalle. Vaikka työ- ja opiskelutavat ovat päivittyneet lukemattomia kertoja puiston elinkaaren aikana, Lepaan tarinat kulkevat mukana koko yhteisön arjessa. Lähiopetuksen jaksot rakentavat jatkossakin uusia tarinakerroksia. Opiskelijat voivat kehittää kasviosaamista puulajipuistossa, hedelmätarhassa, kesäkukka-alueilla ja vihannesnäytemailla. Lepaan koulutuksissa yhdistyy puutarhatalouden ja viheralan osaaminen, joten nimettyjen kasvien kokoelma on varsin kattava. Puistossa ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsee vaihtuvat koekentät, joissa tällä hetkellä on menossa seurantatutkimus hoitonurmikon muuttamisesta niityksi ja sen vaikutuksesta lajiston runsauteen, kasvipeitteisten imeytysrakenteiden seuranta, katekokeet sekä nurmikonleikkurityypin vaikutus nurmikon laatuun. Puisto on myös työnopetuksen paikka, mutta se on nykyopetussuunnitelmien mukaan huomattavasti vähäisempää kuin aiempina vuosikymmeninä. Kampuspuisto on jaettu eri luokkiin, jotka perustuvat hoidon resurssointiin mutta myös käyttötapoihin. Jako antaa entistä paremmat ja mutta yhtenäiset linjaukset tuoda ketterästi uusia kokeiluja tai rakenteita alueille. Luokittelu määrittelee siten tavoitetilan avoimuutta ja näkymiä erityisesti sydänpuiston eli kulttuurihistoriallisesti arvokkaimmalla alueella, kun taas reunamilla vaikkapa koekentän tai opiskelijaprojektin voi pystyttää nopeastikin. Tämän luokituksen tavoitteena on pitää kampuspuisto elävänä, kun tervetulleeksi toivotettu ja jatkuva muokkaaminen on selkeästi sijoitettu erilleen kartanon, vanhojen opetustilojen ja hautausmaan ympäristöstä. Näin ihmisten toiminnalle annetaan vastuu ja rooli kehittää alueen ekologista järjestelmää eli luoda ekososiaalinen systeemi. Lepaan kampuspuiston tunnelmasta löytyy historiaa ja nykyaikaa. Green Flag Award- tunnustus on kansainvälinen ja edistää kestävän kehityksen tavoitteita. Lepaan kartanon historia näkyy kampuspuistossa Lepaan alue ja sen rakennukset liittyvät Hämeen historian eri aikakausiin. Nykyisen Lepaan kampuspuiston alueella sijaitsee muinaismuistoalue, muinaisjäänteitä ja suojeltuja rakennuksia. Nämä sijoittuvatkin pääosin puiston suojellulle rakennusperintöalueelle. Van- Monimuotoisuutta edistetään ja seurataan projekteissa. VIHERYMPÄRISTÖ 5/20 | 21

KAMPUSPUISTOT Vanhan hautausmaan rauha on aistittavissa kiviaidan ja portin sisäpuolella vanhan sakastin edessä. ha sakasti 1500- luvulta ja hautausmaan portti aitoineen 1800-luvun alusta on tärkeä osa nykyistä kampuspuistoa. Kartanon aikakaudella rakennettu maisematyylinen puisto on 1840-luvulta. Tuulimylly Mamselli sekä vanhan navetan rauniot ovat edelleen tärkeitä maamerkkejä ja muistuttavat alueen aikakausien kerroksellisuudesta. Kartanon siirryttyä testamentattuna valtiolle puutarha-alan koulutuksen rakennukset 1900-luvun alkupuolelta ovat täydentäneet alkuperäistä kartanomiljöötä. Opisto-rakennuksen yhteydessä on Ola Mannströmin vuonna 1935 suunnittelema muotopuutarha. Puiston tekemisen painopisteet ovat muuttuneet vuosien saatossa. Vaikka nykyisin Kotilan, Opiston ja Toimelan väliin rajautuva nurmikenttä tuntuukin ikiaikaiselta, niin se on aiemmin ollut vihannesviljelyn keskeisin paikka. Nykyistä toimintaa Kampuspuiston kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen ja eri aikakausien kerroksellisuuden vaaliminen ovat edelleen tärkeitä tavoitteita, vaikka puiston hoitoa kehitetään vastaamaan nykyresursseja ja kestävän kehityksen tavoitteita. Puistoon liittyvät kiinteästi tuotantoalueet, kuten taimisto, omenatarhat ja vihannesmaat, joiden eri viljelytyöt ja sadonkorjuu muuttavat maisemaa eri vuoden aikoina. Puisto ja tuotantoalueet ovat laajuudeltaan noin 20 hehtaaria. Yksittäisistä tapahtumista merkittävin on vuosittainen Lepaa-näyttely, jonka järjestelyistä vastaa Kauppapuutarhaliitto. Kampuspuiston välittömässä läheisyydessä on muita vierailijoita alueelle houkuttelevat Lepaa Golf, Lepaan viinitila sekä Lepaan Matkailu Oy:n pal- 22 | VIHERYMPÄRISTÖ 5/20 velut. Digitalisaatio muuttaa kampuspuistoa oppimisympäristönä. Puiston historiaa voi kuunnella ja katsella vanhojen kuvien välityksellä paikan päällä Laterna Vox- sovellusta käyttäen. Lepaan alue on kuvattu 360- tekniikalla ja sitä voidaan koko ajan täydentää kasviopetusta sekä kasvien opiskelua varten. Lisäksi aluetta kuvataan matterport-tekniikalla ja tätä mallia voidaan hyödyntää opetuksessa. Kampuspuiston uusimpia kehityskohteita on ulkoliikuntapiste ja multigolf-radat, joita ovat frisbee-, futis- ja puistogolf. Lajissaan ensimmäinen SM-finaali pelattiin Lepaalla syksyllä 2020. Uusi maakirjasto on herättänyt paljon kiinnostusta. Sen eri ruutujen maaperätietoa ja kasvien kasvua voi seurata myös oman työpöydän ääreltä. Maiseman ominaispiirteet ja kasvillisuus Lepaan kampuspuistossa kasvillisuutta hoidetaan kasvustotiloina sen lisäksi että se on lajistoltaan arvokas kokoelma. Esimerkiksi kriminlehmus (Tilia x euchlora) rajaa aukioita ja sen tiedetään olevan Suomessa suurin määrä kriminlehmuksia yhdessä paikassa. Kampuspuiston reitit perustuvat ruutukaavaan ja sen keskiakseli yhdistää puiston ehkä merkittävimmän yksittäisen puun eli 150-vuotiaan tammen ja tuulimylly Mamsellin. Näkymät ovat osa alueen identiteettiä, vaikka vanha kuuluisa näkymäakseli kartanon takaportailta Hattulan kirkon tornille on hävinnyt ajan myötä. Lepaan kampuspuistossa tärkeänä tavoitteena on myös monimuotoisuuden edistäminen maisemallisten arvojen säilyttämisen lisäksi. Monimuotoisuuden muutosta seurataan useissa projekteissa, joista kootaan käytännön linjauksia päivitettävään maisemanhoitosuunni-

LEPAA Lepaan kampuspuiston hallinnointi yhdistää opetuksen ja tutkimuksen koko alueen hoidon suunnitteluun. telmaan. Kampuspuiston arvo ei säily, ellei sen hoito- ja käyttötapoja päivitetä jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa. Hallinnoinnin kehittäminen Kampuspuiston hallinnointi on yhteistyötä puistoa ylläpitävän kiinteistöpalvelujen, opetuksen ja tutkimuksen välillä. Näiden ryhmien näkemykset yhdistyvät vihertiimissä. Hallinnoinnin keskeisenä tavoitteena on yhdistää nykymuotoinen toiminta ja opetus sekä toisaalta tarpeet ja resurssit toteutuskelpoiseen ja ajanhengen mukaiseen toteutukseen. Green Flag Award- tunnustus on tehnyt vihertiimin yhteistyöstä entistä tavoitteellisempaa. Tunnusta haetaan vuosittain ja tuomarien palautteet vaikuttavat osaltaan suoraan puiston kehityskohteisiin. Erityisen tärkeänä yhteistyön työkaluna pidetään vuosittain päivitettävä hallinnointisuunnitelmaa. Se yhdistää ulkopuolisten tuomareiden näkemyksen ja organisaation kaikkien tasojen toimintaan. Lisäksi hallinnointisuunnitelma on koettu hyväksi työkaluksi asettaa uusia tavoitteita osallisuuden rakentamiseen ja uusien alueiden aktivoimiseen. Alueen kunnossapitoluokitus on vain osa kokonaisvaltaista kestävää kehitystä edistävää hallinnointisuunnitelmaa, jossa ympäristönsuojelu, monimuotoisuus sekä maisema- ja kulttuuriarvot nousevat kunnossapidon rinnalle. Green Flag Award -tunnustus on lähtenyt Suomen kaupunkeihin ja kuntiin Lepaan kampuspuiston kokeilusta ja siinä saadusta kokemuksesta. Yhteistyö on tuottanut opiskelijoille tärkeitä työelämäprojekteja ja yhteistyö jatkuu edelleen niin kaupunkien kuin Viherympäristöliitto ry:n kanssa. Lepaan kampuspuiston vierailu on aina elämys – oli siellä itse opiskellut, työskennellyt tai vain käymässä. Lyhyelläkin kierroksella voi kokea eri aikakausien tunnelmaa. Hehkeimmillään puisto on keväisin, näytemaat ovat parhaimmillaan elo-syyskuussa mutta myös talvinen Lepaa on käymisen arvoinen. Pimeinä öinä Lepaan Annakin saattaa näyttäytyä. Sari Suomalainen työskentelee HAMK:ssa rakennetun ympäristön lehtorina ja Outi Tahvonen tutkijayliopettajana HAMK Bio -tutkimusyksikössä. Lisätietoa: https://www.hamk.fi/tietoa-hamkista/kampukset-ja-kartat/lepaa/ Facebook: Lepaan kampuspuisto ja puutarhat 360- kuvat: https://hamk.visuon.io/lepaa/ Matterport: https://my.matterport.com/show/?m=EqMfjvTc3SV VIHERYMPÄRISTÖ 5/20 | 23

KAMPUSPUISTOT Harjun Hovinpuisto on muotoutunut vuosisatojen saatossa vuonna 1816 rakennetun kartanon ympärille. Tämä Historiallinen kartanomiljöö toimii uniikkina oppimisympäristönä puutarha-alan opiskelijoille. Kampuspuisto - Harjun oppimiskeskuksen uniikki oppimisympäristö teksti ja kuvat: ROSA ROSLAKKA Harjun pihapiirissä voi nauttia puutarhan vehreydestä ja upeasta kukkaloistosta sekä tutustua monipuoliseen kasvilajistoon. Historiallinen Hovinpuisto on muotoutunut vuosisatojen saatossa kartanon ympärille, missä vanhat jalopuut kehystävät tätä upeaa vuonna 1816 valmistunutta päärakennusta. Harjun oppimiskeskuksen kampuspuisto toimii uniikkina oppimisympäristönä keskellä luonnonkaunista kartanomiljöötä. Oppilaitos sijaitsee Ravijoen kylässä, Virolahden kunnassa, noin 170 kilometriä Helsingistä itään. 24 | VIHERYMPÄRISTÖ 5/20 O ppilaitoksella on erinomaiset ja monimuotoiset puitteet koulutuksen järjestämiseen. Monilajiset puistot toimivat ensisijaisesti Harjun oppimiskeskuksen puutarha-alan opiskelijoiden oppimisympäristönä. Suuri osa puiston kasveista on myös laputettu suomalaisin, että tieteellisin nimin. Puutarha-alan perustutkinnossa voi opiskella viheralan puutarhuriksi ja ammattitutkinnon opinnoista voi valmistua viheraluerakentajaksi tai puistopuutarhuriksi. Harjun kampuspuistossa on rakenteilla suurehko vesiaihekokonaisuus, jonka on suunnitellut puutarhaneuvos Heikki Laaksonen. Tämän 1,25 hehtaarin kattavan uuden puistoalueen rakentaminen on merkittävä hanke sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Alueelle on rakennettu rinteeseen eri tasoihin neljä lampea, jotka yhdistyvät vesiputouksin ja puroin. Uuden puistoalueen rakentaminen jatkuu asteittain oppilastyönä. Tulevina vuosina alueen alareunaan rakennetaan luonnonmukainen kosteikkoalue, jonka on suunniteltu olevan monimuotoinen elinympäristö useille lajeille. Lampipuisto toimii viheralan opiskelijoiden oppimisympäristönä, missä heillä on mahdollisuus oppia kivi- ja

HARJUN OPPIMISKESKUS viherrakentamista. Opiskelijoiden käytössä on lähes seitsemän hehtaarin puistoalueiden, opetusnäytemaan ja arboretumin lisäksi puistotyöhalli, joka soveltuu kivirakentamisen ympärivuotiseen harjoitteluun. Kampuspuistossa on myös hedelmätarha, johon on tekeillä kehittämissuunnitelma. Puistoalueita on haluttu vaalia säilyttämällä vanhoja, jopa 150-vuotiaita, puita. Osa puistoalueista on museoviraston valvonnan alla. Puutarha-alan opiskelijat ja Harjun henkilökunta kunnossapitävät, muokkaavat ja kehittävät puistoalueita suunnitelmallisesti. Puistot ovat opiskelijoiden lisäksi myös matkailijoiden käytössä, ja puistoalueelta alkava frisbeegolf-rata on avoinna kaikille. Harjun oppimiskeskuksen historiallinen kartanotunnelma Harjun Hovin historia alkaa jo 1700-luvulta Venäjän keisarinna Katariina Suuren ajoilta. Historiallinen kartanotunnelma tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet erilaisten juhla- ja matkailupalveluiden järjestämiselle. Suomenlahden kauniit rantamaisemat sekä itärajan historia ja kulttuuri ovat näkemisen ja kokemisen arvoisia. Lampipuistosta avautuu kaunis näkymä maalaismaisemaan, jota halkoo historiallinen Salpalinja. Opastetuilla kierroksilla voi tutustua välirauhan aikana rakennettuihin teräsbetonisiin korsuihin ja kiemurtelevaan taistelu- ja yhdyshautaan, jykeviä panssarikiviestelinjoja unohtamatta. Keskellä sotahistoriallista aluetta sijaitsee myös Vahtivuoren luontonäyttämö. Luontonäyttämön korkea kiviseinämä on syntynyt louhittaessa rakennusmateriaalia Salpalinjan kiviesteisiin. Luontonäyttämö toimii erilaisten tapahtumien järjestämispaikkana, retkeilijöiden taukopaikkana sekä oppimisympäristönä. Puistoalueella vanhassa viljamakasiinissa toimii tunnelmallinen kesäkahvila Kiessi ja sen vieressä hevosajoneuvomuseo, jonka tarkoituksena on säilyttää vanhoja arjessa käytettyjä hevosajoneuvoja, välittää tietoa vanhasta hevosmiestaidosta sekä kertoa ajasta, jolloin arjen työt tehtiin hevosvoimin. Pihapiirin historiaa havisevat rakennukset toimivat nykyään muun muassa oppilaiden asuntoloina sekä majoitustiloina matkailijoille. Kampuspuistossa on havaittavissa useita eri aikakausia ja rakentamistyylejä. Näyttävin rakennus on uusklassinen päärakennus, jota ympäröi puistoalueella uusrenessanssinen majoitusrakennus, jugendin henkeen suunniteltu luokkarakennus sekä funktionalistinen oppilasasunto. Harjusta löytyy 200 majoituspaikkaa, monipuoliset ravintolapalvelut, kokous- ja juhlapalvelut sekä laaja kirjo erilaisia ohjelmapalveluita aina ratsastustunneista kalliolaskeutumiseen saakka. Inspiroiva nykytekniikka Harjun oppimiskeskus tarjoaa puutarha-alan lisäksi luonto- ja ympäristöalan, maa- ja metsätalouden sekä hevosalan ammatillista koulutusta. Harjun oppimiskeskus on ottanut käyttöön ensimmäisenä oppilaitoksena Suomessa hevosten aktiivipihaton. Aktiivipihatto on mahdollistanut opiskelijoille uudenlaisen oppimisympäristön, syventäen ja monipuolistaen alan ammatillisen koulutuksen sisältöä ja vaikuttavuutta. Hevosalan opiskelijoilla on käytössä myös Suomen ensimmäinen esteratsastussimulaattori. Simulaattori antaa ratsastajalle palautetta tekniikasta ja ongelmakohdista, muun muassa istunnan painopistealueista ja apujen käytöstä. Ohjelmoitava simulaattori toimii kaikissa askellajeissa. Simulaattorin vieressä ohjaavalla opettajalla on ainutlaatuinen mahdollisuus ohjata ratsastajaa, vaikka kädestä pitäen. Käynnissä on lisäksi hevosalan koulutus- ja tutkimuskeskushanke, jonka päätavoitteena on hevosten hyvinvoinnin ja hevosalan asiantuntijuuden kehittyminen tutkimustiedon ja siihen perustuvan koulutuksen avulla. Artikkelia varten haastateltiin: Mari Halkola, Kukka- ja puutarhakaupan osaamisalan opettaja Hanna Johansson, viheralan taitovalmentaja Kirjoittaja työskentelee markkinointiassistenttina Harjun oppimiskeskuksessa Lampipuistossa vesi virtaa neljän lammen lävitse puroja ja vesiputouksia pitkin. Lampipuisto toimii viheralan opiskelijoiden oppimisympäristönä, missä heillä on mahdollisuus oppia kivi- ja viherrakentamista. VIHERYMPÄRISTÖ 5/20 | 25

Kohteen omistajat: Vuonna 1889 perustetun oppilaitoksen omistaa Harjun Oppimiskeskus Oy HARJUN OPPIMISKESKUS OY:N OMISTAVAT Maataloustuottajain Kaakkois-Suomen liitto, MTK-Kaakkois-Suomi MTK - Kaakko Kymen-Karjalan hevosjalostusliitto ry Kauppapuutarhaliitto, Kymenlaakson piiri Pro Agria Etelä-Suomi Virolahden, Miehikkälän ja Pyhtään kunnat Haminan ja Kotkan kaupungit Kohteen suunnittelijat: Päärakennus, Elfvingin suku on rakennuttanut päärakennuksen vuonna 1816 Puistot ovat kehittyneet matkan varrella Lampipuisto: Heikki Laaksonen Kohteen kunnossapitäjät: Henkilökunta ja opiskelijat Ravijoki, Virolahti www.harjunopk.fi www.facebook.com/harjunopk www.instagram.com/harjun.oppimiskeskus/ Puutarha-alan opiskelijat tekevät istutuksia puistoalueelle päärakennukseen läheisyyteen. Opiskelijat pääsevät osallistumaan puistojen kunnossapitoon, muokkaamiseen ja kehittämiseen. Puistoalueen vanhimmat puut ovat jopa 150-vuotiaita. Puutarha-alan opiskelijat tekevät täydennysistutuksia puuston säilymiseksi. 26 | VIHERYMPÄRISTÖ 5/20

KESY Kestävä ympäristörakentaminen ja Maisemasuunnittelijat teksti: ESSI MÄKINEN Maisemasuunnittelijat ry:n vuoden 2020 teemavuosi keskittyy kestävään ympäristörakentamiseen, sen toimintatapoihin ja teeseihin. M aisemasuunnittelijoilla on lähtökohtaisesti vahva tuntuma kestävän ympäristörakentamisen malliin ja toimintatapoihin. Suurin viheraluesuunnittelusta on jo KESY-toimintamallin mukaisesti kestävää, sillä tietoisesti kuormittava ja tuhlaava suunnittelu ei ole ammattikunnan arvojen mukaista. Maisemasuunnittelijoiden haaste KESYn arkipäiväistämisessä onkin saada aiheesta näkyvä ja esittää toiminnan mukaiset hyödyt, kuten ekologiset, esteettiset ja ekonomiset arvot vahvasti koko asiakaskunnalle. Viherympäristöliitto ry ja sen 10 jäsenyhdistystä ovat sitoutuneet noudattamaan kestävän ympäristörakentamisen kriteerejä. Maisemasuunnittelijat ovat toiminnassaan aktiivisesti jakaneet tietoa sekä kannustavat jäsenistöään tutustumaan KESYn mukaiseen toimintaan, toimintatavan vahvistaa Maisemasuunnittelijoiden hallituksen varajäsen Jaani Turunen: - Syy miksi Maisemasuunnittelijat ottivat KESYn 2020 teemavuoden ytimeen, oli tehdä aihetta entistä tutummaksi ja tuoda aihe jäsennellysti suunnittelijoille esiin. Aihe on Maisemasuunnittelijoiden keskuudessa tuttu, vähintään lyhenteen tasolla, mutta meidän tulisi tehdä vielä enemmän töitä aiheen läpikotaisen tuntemuksen eteen. Turunen kokee, että maisemasuunnittelijalla on vaikutusvaltaa tehdä töitä sen eteen, että myös asiakkaat ja alan eri toimijat saataisiin entistä vahvemmin mukaan KESYn mukaiseen ajatteluun. Tämä voi olla ajoittain haastavaa: - Vanhojen, jo vuosikausia kestäneiden ajattelumallien muuttamisessa on tekemistä ja tämä pätee erityisesti prosessin kaaren maksupäähän eli tilaajiin. Kestävä rakentaminen koetaan usein edelleen lisähintalappuna hankkeen budjettiin, joka osaltaan kertoo sitä ettei toimintamallia ole sisäistetty asiakaskunnassa. Paperilla verrattuna kestävät valinnat tuovat säästöä pidemmällä tähtäimellä, kun esimerkiksi materiaaleissa maksimoidaan tuotteiden elinkaari valitsemalla KESYn mukainen tuote. Viheralalla osa KESY-tavoitteista on suoraan talouteen sidottavissa: kun toimitaan järkevästi, säästetään resursseissa. Sitaatti: ”Omaa toimintaa on muutettava jotta KESYstä tulee merkittävä, alan yhteinen tahtotila, joka vaikuttaa aina tilaajasta kunnossapitäjään ja käyttäjään asti.” KESY järjestötoiminnassa Kestävän ympäristörakentamisen teemavuosi on näkynyt Maisemasuunnittelijoiden toiminnassa vahvasti. MAS järjesti kesällä 2020 opintomatkan Jyväskylän KESY kohteisiin sekä maaliskuun Maisemasuunnittelijapäivät Tampereella keskittyi KESYn mukaisiin toimiin ja ratkaisuihin. - Vaikka korona on aiheuttanut omatoimista ”kesyilyä” jäsenistön kesken, olemme aktiivisesti tiedottaneet MAS-klubilaisille KESYn mukaisesta toiminnasta sosiaalisen median kautta. KESY on luonut omanlaistaan innostuneisuutta jäsenistössä. Tapahtumien peruuntuminen vähensi kollegojen kesken suoritettavaa kanssakäymistä ja tietyllä tapaa se on jarruttanut yleistä ajatustenvaihtoa, mutta olemme pyrkineet tähän ajatustenvaihtoon eri medioiden avulla, Turunen tiivistää. Teemavuosi on herättänyt osaltaan myös keskustelua Maise- masuunnittelijoiden jäsenistössä. - Osa jäsenistä on kyseenalaistanut KESYn virkaa, sillä se ei toimi velvoittavana ohjeistuksena. Henkilökohtaisesti koen että ohjeistava lähestymistapa helpottaa aiheen sisäistämistä. Sitten kun mahdollisesti tulevina vuosina laki määrää kestävän toimintamallin mukaista ympäristörakentamista, olemme alalla edistyksellisiä ja tehneet jo monta hyvää asiaa. Maisemasuunnittelijoiden KESY sitoumus Maisemasuunnittelijat laativat parhaillaan muiden järjestöjen tapaan omia jäseniään koskevia Kestävän ympäristörakentamisen toimintaohjeita. MAS sitoumus valmistuu yhteistyössä Suomen Maisema-arkkitehtien kanssa, sillä järjestöjen toimintatavat ja tavoitteet ovat samankaltaiset. Turusen mukaan yksi nousevia teemoja toimintaohjeiden laatimisessa on tullut KESYn mukainen sosiaalinen toimintatapa sekä materiaalien vertailtavuus. - Maisemasuunnittelijat ovat lähtökohtaisesti suunnitellut aina käyttäjäkeskeisiä kohteita, mutta henkilökohtaisesti pohdin miten käyttäjien toimintaa voisi huomioida entistä paremmin suunnittelukohteissa. Viheralueiden myönteiKESY on lähtökohtaisesti sistä vaikutuksista normaalia toimintaa maikansanterveyteen on kirjoitettu palsemasuunnittelijan arjessa. jon, mutta mielesOlen varma että lähes jokaitäni voisimme ensessa hankkeessa KESY on tistä vahvemmin sosiaalisista vaikuedes jollain tavalla esillä! tuksista viheralueiden valtin! Kun viheralueita kaavoitetaan entistä enemmän rakennustonteiksi kaupunkiympäristössä, Turusen mukaan viherala voisi kampanjoida sen puolesta ettei ilman viheralueita voida elää. - Tällä hetkellä poliittisessa päätöksenteossa viheralueiden myönteiset vaikutukset jäävät yleistasolle sanahelinäksi, emmekä itsekään tarjoa tarpeeksi konkreettisia ratkaisuja tähän ongelmaan. Turusen mukaan suunnitteluratkaisuissa tulisi suunnittelijana miettiä aina onko valinta KESYn mukainen vai ei, kestääkö valinta aikaa toteutuksen jälkeen. Valinnoissa ei välttämättä huomioida tarkasti käyttöolosuhteita, jolloin valitut materiaalit eivät kestä kyseisessä kohteessa. Materiaalivalintojen ”halpuuttaminen” ei ole kestävää ympäristörakentamista, joka tulisi erityisesti huomioida MAS sitoumuksessa. - Oli materiaalivalinta mikä hyvänsä, tulee aina miettiä tuotteen elinkaari, rakentamisen laatu sekä massatasapaino. Yksittäisten tuotteiden osalta voidaan tehdä isoja ratkaisuja, eikä hinta ole aina se määrittävä tekijä. Esimerkiksi jos rakentamisen laatuun ei panosteta ja kohteessa tulee tehdä korjausrakentamista heti muutaman vuoden jälkeen, yksittäinen tuote kerryttää hiilijalanjälkeä ja kustannuksia, Turunen tiivistää. VIHERYMPÄRISTÖ 5/20 | 27

KEITÄ ME OLEMME? Viher- ja ympäristörakentajat ry on kivi- ja ympäristörakentamista sekä kunnossapitoa ammattimaisesti harjoittavien yritysten muodostama järjestö. Yhdistys on Viherympäristöliitto ry:n (VYL) ja Euroopan viheraluerakentajien järjestön, European Landscaping Contractors Association (ELCA) jäsen. JÄSENYRITYKSET Viher- ja ympäristörakentajat ry:n jäsenyritysten päätoimialat ovat: viher- ja ympäristörakentaminen, kivirakentaminen sekä viheralueiden hoito. Yritykset tuntevat suomalaiset kasvu- ja rakentamisolosuhteet, alan tekniikat ja määräykset. Osalla jäsenyrityksistä toimintaan kuuluu myös puutarhasuunnittelu ja konsultointi. Yhdistyksen jäsenet ovat sitoutuneet viherrakentamisen laatu- ja ympäristöohjelmaan, osalla jäsenyrityksistä on säännöllisesti auditoitava laatujärjestelmä. Viher- ja ympäristörakentajat ry:n jäsenyritykset hoitavat myös yhteiskunnalliset velvoitteensa moitteettomasti. Jäsenyritykset ovat joko Rala ry:n tai Vastuu-Group. fi -jäseniä. YHTEISÖJÄSENET Viher- ja ympäristörakentajat käyttävät vain tasalaatuisia ja korkealuokkaisia materiaaleja, asianmukaisia koneita ja laitteita sekä luotettavia alihankintapalveluja. Tämän takaamiseksi yhdistys on tehnyt yhteistyösopimuksia hyviksi kumppaneiksi koettujen alan yritysten kanssa. Nämä yritykset ovat Viher- ja ympäristörakentajat ry:n yhteisöjäseniä. Sopimukset takaavat merkittäviä etuja jäsenyrityksille. LISÄTIETOJA YHDISTYKSESTÄ JA JÄSENYRITYKSISTÄ www.vyra.fi

Viihtyisän ympäristön rakentaja Ab Tallqvist Oy, KOKKOLA Allium Oy, JÄRVENPÄÄ Asfalttikukka Oy, HELSINKI Betonilaatta Oy, TURKU Billnäsin Taimisto Oy, BILLNÄS Bitucomp Oy, SARVVIK Blue Falls Oy, HELSINKI Consti-Julkisivut Oy, HELSINKI Damados Oy, VANTAA Entti Oy, RAISIO Espoon Kotipuutarhurit, ESPOO Flooratar-fix, KANGASALA Fahrplan Oy, VANTAA Fri-Tec, TENHOLA Green Partner Oy, KAJAANI HansaRak Oy, KERKKOO Helsingin Viherhuolto Oy, VÄSTERSKOG Hyvinkään Tieluiska Oy, HYVINKÄÄ Hämeen Viherrakennus Oy, ORIVESI Image Design Oy, PORVOO Innogreen / Green House Effect Oy, HELSINKI Jarkimo Oy, JÄÄLI JP Stonemason Ky, LAPPEENRANTA JuurevaPro Oy, HELSISNKI KallioTaivas, TIKKAKOSKI Kasvutekijä Oy, HELSINKI Kivat Pihat Jaana Liemola, SASTAMALA Kiviherttua Oy, ESPOO Kivikourat Oy, OKSAVA Kivityö Kaseva Oy, TAMPERE Korpela Group Oy, MYLYKOSKI Kreate Oy, TUUSULA Kukkea piha, PAATTINEN Kurjenpolvi Oy, TUUSULA Laajasalon kukkapalvelu Oy, HELSINKI Laarimäen Puutarha, LOIMAA Lassila & Tikanoja Oy, HELSINKI Lekora Oy, HELSINKI Loistava Design Oy, ESPOO Lännen Viherpalvelu / Lännen Kiinteistöpalvelu, TAMPERE Maanrakennus M Anttila, MÄNTSÄLÄ Maisematawasti Oy, PAROLA Marikan Puutarhapalvelut Perenna & Penkki, SIPOO Maisemasunnittelu Hilla-Maaria Karppinen. HELSINKI Maisemasuunnittelu Oivallus Oy, ESPOO MK Kivipiha Oy, ESPOO Merjan Puutarha Oy, YLÖJÄRVI Mäster Grön, TAMMISAARI Nurmitek Oy, LOHJA Ojax Oy, PIRKKALA OloPiha, VANTAA Oulun Piharakennus Oy, OULU Peltolan Piha Oy, LAPPEENRANTA Perniön Taimisto, KOTALATO PIHA.SI, LUVIA Piha-apu Piilipuu Oy, VANTAA Pihadesign K. Wegelius, HÄMEENLINNA Piha Group Oy / Pihateam Viherpalvelut, TURKU Pihailo, HYVINKÄÄ Pihakaivuri Oy, LOHJA Pihakamu Tmi puutarhuri Jukka Laine, TUUSULA Pihakerttu, TIRVA Pihalintuset, ESPOO Pihaloiste Oy, HELSINKI Pihamuotila Oy, KAUNIAINEN Pihanne Oy, HELSINKI Pihapalvelu Viippola Oy, TORNIO Pihapirkot Ky, LEMPÄÄLÄ Pihastamo Oy, LEMPÄÄLÄ Pihatyö Juha Perkkalainen Ky, EVIJÄRVI Pihatyö Laatunen Oy, HELSINKI Pihatyökauppa Haapala Oy, LAHTI Pihavisio Oy, ESPOO Pihaykköset Oy, OULU Piiraisen Viherpalvelu Oy , KAJAANI Pohjolan kivi- ja viherrakennus Oy, LESKELÄ Porvoon puutarhapalvelut, PORVOO Potentiel Oy, HELSINKI Puut ja pihat, arboristi Minna Toivanen T:mi, KAARINA Puutarhapalvelu Hannonen Oy, KYLMÄLÄ Puutarhatoimisto ScanPlant Oy, UUSIKYLÄ RainSet Oy, LAHTI Rakennustoimisto I. Uusitalo Ky, SILTAKYLÄ Ritvaset Oy, VANTAA Rose Factory Oy, VALKEALA Saajan Viherrakennus Oy, HÄMEENLINNA Satakunnan Viherpalvelu Oy, PORI Savonpirkka Oy, SAVONLINNA Seppälä-Yhtiöt Oy, LEMPÄÄLÄ Sininata Oy, Espoo Stoneville Oy, SIUNTIO Sulokivi Oy, JOENSUU Sunds Trägård Ab, PIETARSAARI Suomen Kivipiha Oy, HELSINKI Suomen Kunttamestarit Oy, OKSAVA LIITY MUKAAN TOIMIVAAN YHDISTYKSEEN! Viher- ja ympäristörakentajat ry Viljatie 4C, 00700 Helsinki toimisto@vyra.fi Suomen Vihertekniikka Oy, OKSAVA Tampereen Viherrakennus Oy, TAMPERE Tampereen Puutarha-Center Oy, TAMPERE Tefke Oy, HELSINKI TerraWise Oy, HELSINKI TL-Maint Oy, JYVÄSKYLÄ Tmi Anne Tossavainen, HELSINKI Tmi Christina Walden, HEINOLA Toivepiha Oy, KARJALOHJA Toni Lindfors Oy, NURMIJÄRVI Tyrni Design Oy, HELSINKI Tyrvään Vihertoimi, SASTAMALA Tyylipihat Oy, NOKIA Uudenmaan Pihapojat Oy, RAJAMÄKI Viher-Inka Oy, SALO Viher-Jalanti Oy, TOIJALA Viher-Pirkka Oy, HÄMEENLINNA Viheraluerakennusliike Viherkäine Oy, RAUMA Viherkehä Oy, SÖDERKULLA Viherkuutio Tmi, HAMINA Viherpalvelu Ferm, ESPOO Viherpalvelu Ettala & Co, TURKU Viherpalvelu Greener, HELSINKI Viherpalvelu Kotipiha, HOLLOLA Viherpalvelu O&L Oy, TUUSULA Viherpalvelu Saarnivaahtera Oy, LÄYLIÄINEN Viherpalvelut Hyvönen Oy, LAHTI Viherpojat Oy, HÄMEENLINNA Viherrakenne J Turunen Oy, OUTOKUMPU Viherrakenne Jaakkola Oy, FORSSA ViherRakennus Oy, OULU ja VANTAA Viherrakennus Pihakukot Oy, OULU Viherrakennusosuuskunta Silmu, KANGASALA Vihersuunnittelu Piha, MIKKELI Vihersuunnittelu Sarastus Oy, JÄMSÄNKOSKI Vihertaimet Karivainio Ky, VUORELA Vihertaiturit Ky, ESPOO Vihertaso Oy, HYVINKÄÄ Vihertikka, NOKIA Vihertyö Niskanen Oy, YLIVIESKA Vihervarikko Oy, NURMIJÄRVI Viherviisikko Oy, HELSINKI VRJ Group Oy, Oulu, Kangasala, VANTAA Vumos Oy, SOTKAMO

Muistojen puutarha. Vanhojen pihojen perinteiset kasvit ovat niitä, mitkä monet kokevat tärkeinä. 30 | VIHERYMPÄRISTÖ 5/20

PUISTOT Mikkelipuiston tarina teksti ja kuvat: VILJO MUURONEN Mikkelipuisto sijaitsee Kenkäveron ja Kaihun alueella aivan kaupungin ydinkeskustan tuntumassa valtateiden 5 ja 13/15 sekä Saimaan kainalossa. Puiston alueella on kolme lahtea, Kaihunlahti, Kattilanlahti ja Pursialanlahti, jotka yhdistyvät Pursialan salmen kautta Saimaaseen. Puisto on kokonaispinta-alaltaan 42 hehtaaria.. K aihun alue on perinteisesti ollut kaupunkilaisten suosima monipuolinen vapaa-ajanviettopaikka. Nykyäänkin alueella on vielä suosittu uimaranta ja perinteinen hiihtomäen tanssilava. Hyppyrimäki on kuitenkin jo vuosia sitten purettu pois. Alueen lahdet tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden kaikenlaiseen vesillä harrastamiseen. Puiston alueella sijaitsi myös 1930-alussa perustettu kaupunginpuutarha. Mikkelipuiston ytimen muodostaa entisen kaupunginpuutarhan taimiston alueella sijaitseva mallipuutarha-alue. Ajatus keskuspuistosta Mikkeliin Valtakunnallisena vihervuonna 1985 syntyi ajatus valtakunnallisista vihertietokeskuksista. Ensimmäiset keskukset avattiin 1990-luvun puolivälissä. Niiden joukossa myös Järvi-Suomen Vihertietokeskus Mikkelissä. Mikkelipuisto-hanke sai alkunsa Järvi-Suomen Vihertietokeskuksen aloitteesta. Puiston toteuttamisen mahdollistamiseksi tuli myös voimassa olevan kaavan muuttaminen tarpeelliseksi. Alueen osayleiskaavoitus pantiin vireille keväällä 2001. Lopulta kaava tehtiin kuitenkin suoraan asemakaavana. Järvi-Suomen Vihertietokeskus puolestaan käynnisti samoihin aikoihin yhdessä kaupungin kanssa Mikkelipuiston suunnitteluhankkeen. Neljä työryhmää ideoi alueelle toimintaa omista näkökulmistaan. Suunnitteluhanke tuotti niin paljon erilaisia ideoita alueen kehittämiseksi, että kaupunki päätti yhdessä Vihertietokeskuksen kanssa järjestää maisema-arkkitehtuurikilpailun 2001–2002. Kilpailun tarkoituksena oli saada mahdollisimman laadukkaat ja monipuoliset, paikan arvon huomioivat suunnitelmat alueen kehittämiseen ja toimintojen ideointiin. Kilpailu toteutettiin kutsukilpailuna, johon kutsuttiin neljä maisema-arkkitehtuuritoimistoa. Suunnittelukilpailun tavoitteena oli luoda Kenkäveron ja Kaihun alueesta kokonaisuutena Itä-Suomen merkittävin puutarha- ja luontomatkailukohde. Kilpailun tehtävänä oli saada aikaan kansallisesti ja kansainvälisestikin katsoen erittäin korkeatasoinen, paikallisesti omaleimainen ja vetovoimainen aluekokonaisuus. Alueen yleisilmeen kannalta painotettiin yhä ajankohtaisia asioita eli näkymiä ja sisääntuloja alueelle. Todettiin muun muassa, että erityisesti 5-tieltä tulee alueen houkutella ihmisiä huomiota herättävällä korkeatasoisella ja hienolla maisemallisella ratkaisulla. Samoin painotettiin puistosta keskustaan ja satamaan sekä ympäröivään kaupunkiin ja vesialueelle avautuvien näkymien tärkeyttä. Yleisten tavoitteiden ohella suunnittelun lähtökohtana oli myös liiketoimintaperiaatteella toimivan, opastavan näyttelypuiston toiminnallisine keskuksineen sijoittaminen alueelle. Sen tuli antaa konkreettisia malleja pihan suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta oikeassa mittakaavassa, mikä on erityisen tärkeä asia harrastelijoiden kannalta näin nettiaikanakin. ”Kiertokulku” maisema-arkkitehtuurikilpailun voittajaksi Maisema-arkkitehtuurikilpailun voittajaksi ja jatkosuunnittelun pohjaksi valittiin maisemasuunnittelu Hemgårdin ehdotus ”Kiertokulku”. Kilpailutyön pohjalta laaditussa yleissuunnitelmassa vuodelta 2003 Kiertokulku-käsitettä avataan seuraavasti: Toiminnallinen keskus ehdotettiin sijoitettavaksi entisen kaupunginpuutarhan alueelle siihen, missä se nykyisin sijaitsee. Mallipuutarhat sijoittuvat sen välittömään läheisyyteen. Muita korkeatasoisen viherrakentamisen osastoja oli ajatus sijoittaa eri puolille puistoa, strategisiin paikkoihin, missä ympäristön kohentamisen tarve oli ilmeinen. Näin Kiertokulkuteemasta muodostuisi uusien polkujen ja levähdyspaikkojen avulla liike maisemassa, kuten yleissuunnitelman tekstiosiossa todetaan. VIHERYMPÄRISTÖ 5/20 | 31

Puiston rakentaminen ja Mikkelipuistoyhdistyksen perustaminen Puiston rakentaminen pääsi konkreettisesti alkamaan vuonna 2005, jolloin tehtiin mallipuutarha-alueen puiston p-alueesta ja vilkkaasta kokoojakadusta rajaava puuseinämä sekä ensimmäisen osastoalueen esirakennustöitä. Ensimmäiset mallipuutarhat rakennettiin vuonna 2006. Mallipuutarha-aluetta hallinnoimaan perustettiin Mikkelipuistoyhdistys vuonna 2006. Tässä yhteydessä Järvi-Suomen Vihertietokeskuksen toiminta lakkasi ja toiminta jatkui Mikkelipuistoyhdistyksen toimesta. Yhdistys teki vuonna 2006 kaupungin kanssa vuokrasopimuksen noin 1,2 hehtaarin kokoisesta mallipuutarha-alueesta. Siinä yhdistys otti mallipuutarha-alueen kehittämis- ja ylläpitovastuun, mutta sopimuksessa todettiin myös, että osapuolet (kaupunki ja Mikkelipuistoyhdistys) sitoutuvat yhteisesti edistämään Mikkelipuiston kehittymistä sellaiseksi matkailu- ja nähtävyyskohteeksi, joka myönteisellä tavalla lisää niin Mikkelin kaupungin kuin alueella toimivien yritystenkin tunnettavuutta. Uusia yrityksiä tuli mukaan puiston toimintaan tasaiseen tahtiin niin, että parhaimmillaan alueella oli reilusti yli sata yritystä. Monet niistä muodostivat muutamien muiden kanssa yhteisen näyttelyosaston niin, että mallipuutarhoja oli tästä syystä selvästi vähemmän. Mallipuutarha-alueen grillipaikka Pursialanlahden lahden rannalla on saavuttanut suuren suosion puistossa kävijöiden keskuudessa. Mallipuutarhat Mallipuutarhoille suunnittelija laati selkeät suunnitteluohjeet. Huomion arvoista on se, että ohjeissa edellytettiin ehdottomasti välttämään puutarhamessun ilmettä. Tästä johtuen mallipuutarhoissa ei saa olla pääasiana yrityksen tuote-esittely vaan itse puutarha ja sen kokonaisilme. Ohjeessa todetaan muun muassa, että yrityksen on luotava tilastaan kokonaisteos, jossa tuotteet ovat harkitusti esillä ja puutarhasommittelulle alisteisia. Tätä on syytä edelleenkin alleviivata. Puutarhamessut ovat tuote-esittelyä varten, mutta mallipuutarhojen tarkoitus on antaa asioista kiinnostuneille esimerkkejä pihan eli tilan suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta oikeassa mittakaavassa. Yritykset suunnittelevat ja rakentavat mallipuutarhat omalla kustannuksellaan. Yhdistyksen kanssa tehdyn sopimuksen mukaan Mikkelipuistoyhdistys ylläpitää mallipuutarhoja yhdistyksen määrittelemän tason (entinen A2 hoitoluokka) mukaisessa kunnossa. Yritykset puolestaan maksavat yhdistykselle ns. perusvuokraa ja ylläpitovuokraa sopimuksen mukaisesti. Tarkkaa euromäärää yritysten alueelle sijoittamasta rahasta ei ole tiedossa, mutta puhutaan kuitenkin eri arvioiden mukaan yli miljoonan euron panostuksesta puistoon. Kaupunkikin on vuosien mittaan sijoittanut alueen esirakentamiseen ja muuhun, kuten mallipuutarha-alueen yleisiin alueisiin ja puiston muihin osiin yli 2 miljoonaa euroa, pitäen sisällään Mikkelipuistoyhdistyksen kanssa solmittujen kumppanuussopimusten hinnan. Tosin yhdistys on vuokrasopimuksen mukaisesti maksanut kaupungille alueesta perusvuokraa sekä ns. investointivuokraa esirakentamisen kustannusten kuolettamiseksi. Palvelu- ja ravintolarakennuksen rakentaminen Alueelle valmistui asuntomessukesänä vuonna 2017 kauan odotettu palvelu- ja ravintolarakennus. Se mahdollisti ravintolatoiminnan lisäksi yritysten tuotteiden esittelyn kuten myös erilaisten neuvonta-, mutta myös muunlaisten tilaisuuksien pidon upeassa ympäristössä. Myös yhdistyksen toimisto siirtyi uuteen rakennukseen. Puisto pääsi vihdoinkin toimimaan täydellä teholla. Kävijämäärät lisääntyivät koko ajan ja puistossa järjestettiin kaikenlaisia tilaisuuksia ja tapahtumia kaiken ikäisille. Raskas investointi kävi kuitenkin lopulta yhdistykselle liian suureksi taakaksi. Viimeinen niitti oli korona, mikä sulki tärkeimmän tulolähteen eli ravintolan koko kevääksi 2020. Lopulta Mikkelipuistoyh- 32 | VIHERYMPÄRISTÖ 5/20 distyksellä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin hakeutua konkurssin toukokuun 2020 lopulla. Puiston menettämisen pelosta syntyi valtava huoli kaupunkilaisten keskuudessa. Juuri kun puisto oli saatu kuntoon ja toimimaan alkuperäisen suunnitelman mukaisella tavalla, se yhtä äkkiä olikin lopun edessä. Puiston uusi tuleminen Kaikeksi onneksi jo kesäkuun lopulla puistolle löytyi uudet vastuutahot, kun konkurssipesä myi puiston osuuskauppa Suur-Savolle sekä tapahtumayhtiö Juniikki Oy:lle, jotka perustivat kiinteistöosakeyhtiö Pursialankatu 5:n vastaamaan toiminnasta alueella. Mallipuutarha-alueen ylläpidosta huolehtii edellä mainitun tahon kanssa tehdyllä sopimuksella ammattioppilaitos Esedu. Se hyödyntää puistoa opetustyössään ja on jo palkannut alueesta vastaavan puutarhurin ympärivuotiseen työsuhteeseen. Osuuskauppa Suur-Savon toimitusjohtaja Heikki Hämäläinen toteaa 26.6. 2020 sanomalehti Länsi-Savon jutussa seuraavasti ”Herätämme henkiin nuutuneen puiston. Suunnitelmat ovat aika isolla”. Tältä pohjalta on helppo uskoa, että Mikkelipuiston elämässä alkaa uusi vaihe ja puistosta kehittyy entistäkin vetovoimaisempi kohde. Mikkelipuiston merkitys kaupungin julkisuuskuvaan Kaupunki- ja aluetutkimuksen dosentti Topiantti Äikäs totesi mikkeliläiseen sanomalehteen jo vuonna 2008 antamassaan haastattelussa, että menestyvä kunta pitää huolta maineestaan. Kunnan julkisuuskuva muodostuu hänen mukaansa neljästä osatekijästä: elinkeinoelämästä, asumiskysymyksistä, palveluista ja ympäristöstä. Äikkään mukaan kaikki sanovat, että tervetuloa meille yrittämään luonnonkauniissa ympäristössä. Se on tätä perussanomaa, joka varmasti on vilpitöntä, mutta ei riittävää, hän jatkaa. Mikkelipuisto tarjontoineen ja puiston antamat hyvät esimerkit pihojen ja ympäristön rakentamisesta toivottavasti jatkossakin edesauttavat hyvän asuin- ja elinympäristön kehittämisessä Mikkeliin niin, että lupaukset muuttuvat todeksi. Kirjoittaja on puutarhaneuvos ja Mikkelin kaupungin entinen kaupunginpuutarhuri.

KO U LU TU S Suuri koulutusliite VIHERYMPÄRISTÖ 5/20 | 33

Lukijalle Selailet parhaillaan viheralan koulutuksesta koottua liitettä, jonka sivuilta löydät tiiviin katsauksen viheralan ammatteihin, koulutuspolkuihin ja koulutuksen järjestäjiin. Toivomme, että löydät niiden joukosta sinua kiinnostavan vaihtoehdon ja löydät oman polkusi viheralan ammattilaisten joukkoon. Viherala on tulevaisuuden ala, jonka ammattilaiset ratkovat muun maussa ilmaston muutoksesta, kaupungistumisesta ja kaupunkirakenteen tiivistymisestä johtuvia haasteita. Viherala on monipuolinen ammattialojen kokonaisuus, jossa voit työllistyä monenlaisissa tehtävissä. Me suunnittelemme, rakennamme ja hoidamme viihtyisiä, turvallisia ja kauniita ulkoalueita erilaisiin käyttötarkoituksiin ja kaiken ikäisille ihmisille. Ulkoalueita voivat olla sekä luonnonympäristöt että rakennetut ympäristöt, kuten puistot, puutarhat, pihat, taajamametsät, ulkoilu- ja virkistysalueet, aukiot, tiealueet ja kulttuurimaisemat. Teemme työtämme yhdistäen luonnon omia prosesseja ja ihmisen kehittämiä teknologisia ratkaisuja. Ydinosaamistamme on kasvillisuuden ja kasviekologian tunteminen, ulkoalueiden kivi- ja puurakentaminen, erilaisten leikki- ja ulkoilupaikkojen toteutus sekä työtehtävissä tarvittavien työkoneiden ja -laitteiden turvallinen ja ammattitaitoinen käyttö. Viherala on kasvava ala, joka tarvitsee uusia ja innokkaita tekijöitä. Jokaiselle löytyy omanlainen, toiveiden mukaan räätälöity koulutusja urapolku. Opiskelumahdollisuudet ovat monipuoliset ja koulutusta on tarjolla kaikilla koulutusasteilla sekä eri puolilla maata. Toivomme, että tämä liite löytää tiensä kaikkien niiden luettavaksi, jotka pohtivat, mitä he haluaisivat tehdä isona. Viheralan ammattilaisten yhteisöön on helppo tulla! – Siellä on varattuna paikka myös sinulle! Annina Vuorsalo Hanna Tajakka toiminnanjohtaja Puheenjohtaja Viherympäristöliitto ry Viher- ja puutarha-alan opettajayhdistys ry Tämä koulutusteemaliite on koottu yhteistyössä Viher- ja puutarha-alan opettajayhdistyksen ja alan koulutuksen järjestäjien kanssa. Kiitokset kaikille sisällön tuottajille! 34 | VIHERYMPÄRISTÖ 5/20

WANTED ! Halutaan hyvä tyyppi! – Oletko sinä viheralan tulevaisuuden tekijä? teksti: HANNA TAJAKKA Viherala on kasvava ala, joka tarjoaa työntekijöilleen monipuolisia työtehtäviä, haasteellisia työympäristöjä ja aktiivisen ammattilaisten verkoston. Uusia ja innokkaita viherammattilaisia kaivataan suunnittelemaan, rakentamaan ja hoitamaan viheralueita ja pihoja. Olemme koonneet tähän syitä, miksi kannattaa hakeutua opiskelemaan ja työskentelemään viheralalle. Olisitko sinä se ”hyvä tyyppi”, jota viherala kaipaa vahvistamaan yhä kasvavaa ammattilaisten joukkoa? Eli pidätkö kasveista, kivistä, mullasta, murskeesta, ötököistä ja ihmisistä? Hyviä syitä hakeutua viheralan koulutukseen Viheralan ”hyvä tyyppi” 1.  Haluan vaikuttaa tulevaisuuteen. 2.  Haluan vaikuttaa ilmastonmuutokseen. 3.  Haluan vaikuttaa ympäristöön. 4.  Haluan edistää kestävää kehitystä. 5.  Haluan edistää elinympäristömme viihtyisyyttä ja kauneutta. 6.  Haluan monipuolisen ja vaihtelevan työn. 7.  Haluan edetä ja kehittyä työurallani – jopa perustaa oman yrityksen. 8.  Haluan nähdä työni jäljen – ja olla ylpeä siitä. 9.  Haluan vaalia ja hoitaa viheralueita ja pihoja. 10.  Haluan perehtyä luonnon ja viheralueiden ekosysteemeihin. 11.  Haluan perehtyä kasvien ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. 12.  Olen kiinnostunut luonnon prosesseista ja kiertokuluista. 13.  Olen kiinnostunut kasveista ja niiden hyvinvoinnista. 14.  Olen kiinnostunut kaupunkiympäristön kehittämisestä. 15.  Olen kiinnostunut rakentamisesta. 16.  Olen kiinnostunut ajamaan työkoneita ja käyttämään teknisiä laitteita. 17.  Nautin ulkona olemisesta – säässä kuin säässä. 18.  Haluan tehdä luovaa työtä. 19.  Haluan tehdä fyysistä työtä. –  on motivoitunut ja sitoutunut omaan työhönsä –  on reipas ja ahkera –  tarttuu ripeästi töihin eikä pelkää ruumiillistakaan työtä –  osaa työskennellä yksin ja yhdessä muiden kanssa –  sopeutuu vaihteleviin työskentelyolosuhteisiin –  on monipuolinen osaaja –  hallitsee käytännön töiden lisäksi niiden taustalla olevan teoriatiedon –  hallitsee töissä tarvittavien koneiden, laitteiden ja työvälineiden käytön –  on kiinnostunut oppimaan uutta –  innostuu uusista materiaaleista, tuotteista, työskentelytavoista ja asioista –  haluaa kehittää ammattiosaamistaan ja työskentelytapoja –  on idearikas –  on kunnianhimoinen –  tuntee itsensä – vahvuutensa ja kehittämistarpeensa –  tekee asiakkaansa tyytyväisiksi –  pitää huolta fyysisestä ja henkisestä kunnostaan –  kunnioittaa luontoa ja työskentelee luonnon kanssa – ei sitä vastaan –  arvostaa kasvun ihmettä ja elämän kiertoa –  arvostaa ympäristön estetiikkaa ja kauneutta –  ymmärtää tekemänsä työn syyt ja seuraukset sekä merkityksen laajemmassa kokonaisuudessa. Kirjoittaja on MMM ja Viher- ja puutarha-alan opettajayhdistys ry:n (VIPU) puheenjohtaja. VIHERYMPÄRISTÖ 5/20 | 35

Viheralan koulutuspolut perustutkinnosta tohtoriin koonnut: HANNA TAJAKKA Tutkinnon osia muista tutkinnoista, esim.: – liikuntapaikka-alan pt, at, eat – kiinteistönhoitoalan pt, at, ea – maarakennusalan pt, at, eat – metsäalan pt, at, eat – pt-opintoihin at- ja eat-opint lukio- tai korkeakouluopintoja Am – Puutarha-alan perustutkinto (pt, puutarhuri) – Puutarha-alan ammattitutkinto (at, arboristi, golfkentänhoitaja, viheraluerakentaja ja puistopuutarhuri) – Puutarha-alan erikoisammattitutkinto (eat, viheraluemestari, golfkenttämestari) –H Am Ammatilliset oppilaitokset Opin Kaksoistutkinnot (ylioppilas-puutarhuri) Ylioppilastutkinnot – Ylioppilas Lukiot Perustutkintoon PERUSOPETUS Ammatilliset tutkinnot – biolo – ekolo – ymp – suun – terve – raken A – ti – (H – – ki Y HARRAST 36 | VIHERYMPÄRISTÖ 5/20

Viheralan koulutuspolut tarjoavat jokaiselle omanlaisen ja joustavan tavan löytää ammatin viheralalta. Suomen koulutusjärjestelmä ryhmitellään koulutusasteisiin. Yleensä vain alemman asteen opinnot suorittanut voi opiskella ylemmän asteen koulutuksessa, mutta opinnoissa voi edetä montaa reittiä. Samaan ammattiin ja työtehtävään voikin viheralalla päätyä useaa eri koulutuspolkua pitkin. Kukin tutkinto tarjoaa mahdollisuuden työllistyä erilaisiin viheralan tehtäviin. Samassa työtehtävässä voi myös työskennellä taustakoulutukseltaan erilaisia ammattilaisia. a muista esim.: an pt, at, eat lan pt, at, eat n pt, at, eat eat ja eat-opintojen lisäksi uluopintoja TYÖELÄMÄ Työkokemus 2 vuotta KANSALAISOPISTOT KANSANOPISTOT KESÄYLIOPISTOT AVOIMET OPINNOT Ammattikorkeakoulututkinnot – Hortonomi AMK Ammattikorkeakoulut Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot – Hortonomi YAMK Ammattikorkeakoulut Opintoja muilta aloilta, esim.: Tohtorintutkinnot Lisensiaatin tutkinnot – biologia – ekologia – ympäristönsuojelu – suunnittelumaantiede – terveydenhoito – rakennus- ja infra-ala – Maatalous- ja metsätieteiden tohtori (MMT) – Filosofian tohtori (FT, maisemantutkimus) – Tekniikan tohtori (TkT, maisema-arkkitehtuuri) Yliopistot Alemmat korkeakoulututkinnot – Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti (MMK) – Humanististen tieteiden kandidaatti (HuK, maisematutkimus) – ympäristönsuojelu – Tekniikan kandidaatti (TkK, maisema-arkkitehtuuri) Ylemmät korkeakoulututkinnot – Maatalous- ja metsätieteiden maisteri (MMM) – Filosofian maisteri (FM, maisemantutkimus) – TMaisema-arkkitehti Yliopistot Yliopistot HARRASTUKSET MUU KERTYNYT OSAAMINEN VIHERYMPÄRISTÖ 5/20 | 37

Tutkinnot valmentavat monenlaisiin työtehtäviin Puutarha-alan perustutkinto (puutarhuri) Puutarhuri toimii viheralan eri ammateissa, kuten puutarhurina viheralueiden rakennus- ja kunnossapitotöissä, hautausmailla, erityisviheralueilla ja puistometsien hoidossa. Hän toimii näissä tehtävissä joko työntekijänä tai yrittäjänä. Antaa edellytykset työkokemuksen jälkeen suorittaa ammattitutkinnon. Tehtävänimikkeitä: – aluepuutarhuri – hautausmaapuutarhuri –  kiinteistöhuollon ulkoaluetyöntekijä – kunnossapitotyöntekijä – puistotyöntekijä – puutarhatyöntekijä – puutarhuri –  viheralueiden hoitaja – viheraluehoitaja – viherrakennustyöntekijä – viherrakentaja – vihertyöntekijä Hortonomi AMK Hortonomi toimii erikoistumisalansan mukaan viheralueiden suunnittelu-, -kehittämis-, kouluttamis-, rakennuttamis-, esimies- ja johtamistehtävissä kuntien, seurakuntien, yritysten tai muiden organisaatioiden palveluksessa joko työntekijänä tai yrittäjänä. Antaa kelpoisuuden kolmivuotisen työkokemuksen jälkeen hakeutua suorittamaan ylempää (ammatti)korkeakoulututkintoa. Tehtävänimikkeitä: – kaupunginpuutarhuri – maisemasuunnittelija – puutarhasuunnittelija – valvojapuutarhuri – viheraluesuunnittelija – rakennuttajahortonomi – seurakuntapuutarhuri – tilaajapäällikkö –  vihertöiden työmaapäällikkö – vihertyöpäällikkö –  viheryksikön päällikkö – ylipuutarhuri 38 | VIHERYMPÄRISTÖ 5/20 Puutarha-alan ammattitutkinto (arboristi, golfkentänhoitaja, viheraluerakentaja ja puistopuutarhuri) Golfkentänhoitaja toimii golfkentänhoidon ammattitehtävissä. Arboristi toimii puunhoidon ammattitehtävissä. Viheraluerakentaja toimii viheralan tiiminvetäjänä viherrakentamisen tehtävissä. Puistopuutarhuri toimii viheralan tiiminvetäjänä viheralueiden kunnossapidon tehtävissä. Hän toimii tehtävissä kuntien, seurakuntien, yritysten tai muiden organisaatioiden palveluksessa joko työntekijänä tai yrittäjänä. Tehtävänimikkeitä: – aluepuutarhuri – golfkentänhoitaja – hautausmaapuutarhuri – puunhoitaja –  viheralueiden hoitaja – viheraluehoitaja – viheraluerakentaja – viherrakentaja – tiiminvetäjä Hortonomi YAMK (Biotalouden liiketoiminnan kehittäminen) Hortonomi YAMK toimii viheralan kehittämis-, hallinto-, koulutus- ja tutkimustehtävissä kuntien, seurakuntien, yritysten tai muiden organisaatioiden palveluksessa joko työntekijänä tai yrittäjänä. Antaa pätevyyden ylempää korkeakoulututkintoa edellyttäviin työtehtäviin ja jatkokelpoisuuden tohtorikoulutukseen. Tehtävänimikkeitä: – kaupunginpuutarhuri – projektipäällikkö – seurakuntapuutarhuri – tilaajapäällikkö – toimialajohtaja –  viheryksikön päällikkö – ylipuutarhuri Puutarha-alan erikoisammattitutkinto (viheraluemestari, golfkenttämestari) Golfkenttämestari toimii golfkentänhoidon suunnittelu-, seuranta- ja johtamistehtävissä. Viheraluemestari johtaa viheralan työmaata tai organisaatiota sekä hoitaa organisaation hankintatai tarjoustoimintaa. Erikoisammattitutkinnon suorittanut toimii viheralan vaativissa ammatillisissa tehtävissä erikoisosaajana, kouluttajana, kehittäjänä tai esimiestehtävissä kuntien, seurakuntien, yritysten tai muiden organisaatioiden palveluksessa joko työntekijänä tai yrittäjänä. Tehtävänimikkeitä: – kenttämestari – puistoesimies – puistomestari – puistotyönjohtaja – puistotyöpäällikkö – seurakuntamestari – seurakuntapuutarhuri – valvojapuutarhuri – viheraluemestari –  vihertöiden työmaapäällikkö – vihertyönjohtaja – vihertyöpäällikkö – ylipuutarhuri

Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti (MMK) Humanististen tieteiden kandidaatti (HuK, maisemantutkimus) Tekniikan kandidaatti (TkK, maisema-arkkitehtuuri) Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti voi toimia alan avustavissa ammatillisissa tehtävissä, mutta tutkinnon suorittaneet jatkavat yleensä opintoja maisterivaiheeseen, josta valmistuttua siirrytään työelämään tai tohtoriopintojen pariin. Tehtävänimikkeitä: projektiassistentti Humanististen tieteiden kandidaatti voi toimia alan avustavissa ammatillisissa tehtävissä, mutta tutkinnon suorittaneet jatkavat yleensä opintoja maisterivaiheeseen, josta valmistuttua siirrytään työelämään tai tohtoriopintojen pariin Tehtävänimikkeitä: projektiassistentti Kandidaatin tutkinto maisema-arkkitehtuurissa ei anna varsinaista ammattipätevyyttä. Kandiopintojen aikana voi toimia suunnittelua avustavissa tehtävissä suunnittelutoimistoissa ja -yksiköissä. Tehtävänimikkeitä: – maisema-arkkitehtiylioppilas – suunnitteluassistentti – suunnitteluavustaja Maatalous- ja metsätieteiden maisteri (MMM) Maatalous- ja metsätieteiden maisteri toimii viheralalla asiantuntija-, opetus-, tutkimus-, kehitys-, neuvonta-, hallinto-, esimies- ja johtotehtävissä kuntien, seurakuntien, yritysten tai muiden organisaatioiden palveluksessa joko työntekijänä tai yrittäjänä. Tehtävänimikkeitä: – asiantuntija – kaupunginpuutarhuri – projektijohtaja – projektipäällikkö – seurakuntapuutarhuri – tilaajapäällikkö – toimialajohtaja – tutkija –  viheryksikön päällikkö Maatalous- ja metsätieteiden tohtori (MMT) Filosofian maisteri (FM, maisemantutkimus) Maisema-arkkitehti Maisemantutkimuksen alalta valmistunut filosofian maisteri toimii kulttuurialan, luonnon- ja kulttuuriympäristön suojelun, alueiden käytön suunnittelun sekä kaupunkien ja maaseudun kehittämisen asiantuntija-, opetus- ja tutkimustehtävissä kuntien, seurakuntien, yritysten tai muiden organisaatioiden palveluksessa joko työntekijänä tai yrittäjänä. Tehtävänimikkeitä: – asiantuntija – erityissuunnittelija – projektipäällikkö – tutkija Maisema-arkkitehti toimii maisema-, yhdyskuntaja infrasuunnittelun sekä kaavoituksen suunnittelu-, asiantuntija-, esimies-, opetus- ja tutkimustehtävissä kuntien, valtion, yritysten ja muiden organisaatioiden palveluksessa joko työntekijänä tai yrittäjänä. Tehtävänimikkeitä: – aluearkkitehti – erityissuunnittelija –  johtava suunnittelija – kaavoitusarkkitehti – kaavoituspäällikkö – kaupunkisuunnittelupäällikkö –  nuorempi suunnittelija – projektiarkkitehti – projektijohtaja – projektipäällikkö – suunnittelujohtaja – suunnittelupäällikkö –  vastaava suunnittelija – yliarkkitehti Filosofian tohtori (FT) Tekniikan tohtori (TkT) Tohtorit toimivat viheralalla pääsääntöisesti asiantuntija-, opetus- ja tutkimus- ja kehitystehtävissä Tehtävänimikkeitä: – asiantuntija – lehtori – professori – projektijohtaja – projektipäällikkö – tutkija – tutkimuspäällikkö – yliopettaja – yliopistonlehtori VIHERYMPÄRISTÖ 5/20 | 39

Katsaus oppilaitoksiin oksiin eralalle! – Tervetuloa opiskelemaan viheralalle! Koonnut HANNA TAJAKKA Suomessa on eri puolille maata sijoittuneena 29 viheralan koulutuksen tarjoajaa. Niistä valtaosa on ammatillisia oppilaitoksia, mutta viheralan opintoja voi suorittaa myös ammattikorkeakoulussa ja yliopistoissa. Esittelemme tässä osan näistä opiskelupaikoista. Ammattiopisto Spesiassa Pieksämäellä voi opiskella puutarha-alan perustutkinnon ja valmistua puutarhuriksi viheralan osaamisalalta. Meille kannattaa tulla opiskelemaan, sillä meillä keskitytään opiskelijan vahvuuksiin ja tarjotaan yksilöllistä tukea haasteisiin. Opiskelu tapahtuu käytännönläheisesti ja aidoissa tilanteissa. Meillä jokainen saa loistaa! Meillä on parasta pienet 12 opiskelijan ryhmät sekä opettajan ja ohjaajan tuki opinnoissa. Bonuksena on mahtavat opiskelukaverit ja pienen kaupungin tarjoamat mukavat puitteet. Spesia on ammatillinen erityisoppilaitos, jossa opiskelee vuosittain yli 1300 opiskelijaa. Tutustu meihin verkkosivuilla www.spesia.fi ja somessa Facebook, Instagram ja Twitter: @AoSpesia #AoSpesia. kuva: Jaakko Posti. 40 | VIHERYMPÄRISTÖ 5/20 Axxell utbildning Ab Espoossa tarjoaa puutarha-alan perustutkintoon eli puutarhuriksi johtavaa koulutusta viheralan osaamisalalta tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Tarjoamme opiskelijalle hyvät mahdollisuudet kehittyä viheralalla pääkaupunkiseudun viheryritysten lähellä. Autamme opiskelijaa luomaan hyvät yhteydet alan ammattilaisiin. Viherala tarvitsee osaavia puutarhureita, jotka tunnistavat kasveja ja osaavat käyttää niitä monipuolisesti sekä osaavat rakentaa ja hoitaa yleisiä viheralueita ja yksityisiä pihoja. Puutarhurina sinulla on mahdollisuus edistää luonnon monimuotoisuutta ja ihmisten hyvinvointia kaupungissa. Meillä on parasta aivan oppilaitoksen vieressä oleva laaja Marketanpuiston näyttelyalue ja monipuolinen kasvillisuus kouluympäristössä. Lisäksi pyrimme löytämään jokaiselle opiskelijalle juuri hänelle sopivan yksilöllisen ja toiveidenmukaisen opintopolun. Löydät meidät myös verkosta www.axxell.fi/overby ja somesta Facebook: @ axxelloverby ja Instagram: @overby_axxell/. kuva: Anna Pensas.

Harjun Oppimiskeskuksessa Virolahden Ravijoella, noin 170 kilometriä Helsingistä itään, voi opiskella puutarha-alan perustutkinnon viheralan osaamisalalta valmistuen puutarhuriksi sekä lisäksi puutarha-alan ammattitutkinnon valmistuen viheraluerakentajaksi tai puistopuutarhuriksi. Meille kannattaa tulla opiskelemaan, sillä opiskelijoiden käytössä on usean hehtaarin puistoalueet ja kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksosen suunnittelema rakenteilla oleva useamman lammen vesiaihekokonaisuus. Uudessa lampipuistossa opiskelijat saavat loistavan mahdollisuuden oppia kivi- ja viherrakentamista. Opiskelijoiden käytössä on myös puistotyöhalli, jossa voi talviajalla harjoitella kivirakentamista. Tämän lisäksi laajat puistoalueet mahdollistavat monipuolisen viheralueiden kunnossapidon oppimisympäristön. Uniikki oppimisympäristömme sijaitsee keskellä luonnonkaunista ja historiallista kartanomiljöötä, jonka historia alkaa jo 1700-luvulta Katariina Suuren ajoilta. Välirauhan aikana rakennettu pääpuolustusasema Salpalinja bunkkereineen ja kiviesteineen kulkee koulutilan läpi. Tähän kokonaisuuteen liittyy myös Vahtivuoren luontonäyttämö, jonka korkea kiviseinämä on syntynyt louhittaessa rakennusmateriaalia Salpalinjan kiviesteisiin. Luontonäyttämö toimii luonto- ja ympäristöalan oppimisympäristönä, sekä retkeilijöiden taukopaikkana ja erilaisten tapahtumien järjestämispaikkana. Lisätietoa meistä www.harjunopk.fi ja somesta Facebook: @harjunopk ja Instagram: @harjun.oppimiskeskus. kuva: Rosa Roslakka Hämeen ammatti-instituutissa Lepaan yksikössä Hattulassa voi suorittaa puutarha-alan perustutkinnon viheralan osaamisalalta valmistuen puutarhuriksi sekä lisäksi puutarha-alan ammattitutkinnon golfkentänhoidon osaamisalalta valmistuen golfkentänhoitajaksi ja puutarha-alan erikoisammattitutkinnon valmistuen golfkenttämestariksi. Meille kannattaa tulla opiskelemaan, sillä meillä on erinomainen ja kaunis puistomainen oppimisympäristö, ammattitaitoiset ja pätevät opettajat sekä laadukas ja ammatillinen kirjasto lehtisaleineen. Tarjoamme perustutkintoa suorittaville lisäksi maksuttoman asuntolapaikan ja ruokailut koulupäivinä. Muutenkin opiskelukustannukset ovat edulliset. Opintoja voi suorittaa sekä lähi- että etäopiskeluna tarpeen mukaan. Erityisesti parasta meillä ovat käytännönläheinen opetus aidossa oppimisympäristössä, hyvät ja tiiviit työelämäyhteydet sekä monipuolinen yhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa, mikä antaa hyvät jatkokoulutusmahdollisuudet. Myös toisen asteen opintojen opiskelijan tukipalvelut ovat erinomaiset. Tutustu meihin verkossa www.hami.fi ja somessa Facebook: @ HamiFI, Instagram: @hami_fi/ ja LinkedIn: hämeen-ammatti-instituutti. kuva: Hämeen ammatti-instituutti. Gradia Jämsässä on tarjolla puutarha-alan perustutkinto, josta voi valmistua puutarhuriksi viheralan osaamisalalta. Oppimisympäristömme Jämsässä keskellä Suomea on tiivis ja yhteisöllinen, ja teemme hyvää ja joustavaa yhteistyötä työelämän kanssa. Meillä on monipuolinen koulutustarjonta, kuten laaja valinnaisten tutkinnon osien tarjonta. Gradia Jämsä on osa Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradiaa ja sen yli 23 000 opiskelijan yhteisöä, mikä tarjoaakin opiskelijoillemme hyvät mahdollisuudet kartuttaa ammattitaitoa monipuolisesti yhdistellen muiden alojen tutkintojen osia. Meillä voit suorittaa myös joustavasti yksittäisiä tutkinnon osia oman tarpeen mukaan. Lisätietoa Gradiasta ja sen koulutustarjonnasta löydät verkosta www.gradia.fi sekä somesta Facebook ja Instagram: @gradiafi jaTwitter @gradia_fi. kuva: Tero Takalo-Eskola VIHERYMPÄRISTÖ 5/20 | 41

Omnia sijaitsee keskeisellä paikalla Espoossa. Meille pääset helposti junalla ja bussilla. Puutarha-alan opetus tapahtuu pääosin Espoon keskuksen kampuksella ja osittain vanhassa Finnsin kansanopiston kulttuurihistoriallisessa ympäristössä. Omniassa voit suorittaa puutarha-alan perustutkinnon viheralan osaamisalalta. Meillä voit suorittaa myös kaksoistutkinnon eli kirjoittaa ylioppilaaksi ja valmistua viherammattilaiseksi yhtä aikaa. Omniassa ammatillisen koulutuksen opiskelijat voivat osallistua lisäksi tietyille Espoon työväenopiston kursseille ja saada suorituksen osaksi opintojaan kurssin jälkeen. Meille kannattaa tulla opiskelemaan muun muassa siksi, että pääkaupunkiseudulla on tarjolla runsaasti työssäoppimispaikkoja. Lämpimästi tervetuloa opiskelemaan Omniaan! Löydät meidät verkosta www. omnia.fi ja somesta Facebook, Instagram ja Twitter: @ Omniasome. kuva: Omnia Viestintä Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksella Espoon Otaniemessä voi suorittaa maisema-arkkitehdin tutkinnon (kandidaatin ja maisterin koulutusohjelmat). Olemme Suomen ainoa maisema-arkkitehtuurin yliopistokoulutusta antava yksikkö, josta valmistuneet ovat kysyttyjä ammattilaisia ympäristösuunnittelun ja -hallinnon tehtävissä. Valmistuneiden maisema-arkkitehtien työllisyys on ollut erinomainen. Opinnoissa korostuvat ratkaisukeskeiset, intensiiviset ja yhteisölliset oppimismenetelmät. Opiskelijoilla on käytössään yhteiset piirustussalit, joissa he työstävät harjoitustöitään ja viettävät aikaa. 42 | VIHERYMPÄRISTÖ 5/20 Työtehoseura TTS Nurmijärven Rajamäellä tarjoaa puutarha-alan perustutkintoon eli puutarhuriksi johtavaa koulutusta viheralan ja kaupan osaamisaloilta, puutarha-alan ammattitutkintoon eli viherrakentajaksi ja puistopuutarhuriksi sekä puutarha-alan erikoisammattitutkintoon eli viheraluemestariksi johtavaa koulutusta. Meillä on kannustavat kouluttajat, useita eri oppimisympäristöjä ja joustavat opintopolut. Työtehoseuralla on laaja ja hyvä yhteistyöverkosto yritysmaailman kanssa. Sijaitsemme lähellä pääkaupunkiseutua ja viheralan työpaikkoja. Olemme monialainen oppilaitos, joten viheralan opintoihin voi myös liittää osatutkintoja muilta aloilta, kuten maarakennus- tai metsäalalta. Lisätietoa meistä verkossa www.tts.fi/puutarha-ala ja somessa Facebook: @ TTSfi, Instagram: @tts_tyotehoseura, Twitter: @ttsfi ja LinkedIn: tts-institute-tyotehoseura. kuva: Pirkko Pekkarinen Kurssilaisten välinen vuorovaikutus, toisilta oppiminen ja keskustelu sekä palautetilaisuudet ovat omiaan kehittämään verkostossa toimimisen taitoja, mitkä ovat myös tulevaisuuden työelämän tukipilareita. Meillä on tiiviit suhteet alan toimijoihin esimerkiksi vierailevien asiantuntijoiden ja Suomen maisema-arkkitehtiliitto MARKin kautta. Kurssien harjoitustyöt toteutetaan yleensä todellisiin kohteisiin. Kansainvälistymistä tapahtuu monella tasolla. Teemme opintomatkoja ulkomaille ja toisinaan yhteistyökursseja tai -projekteja kansainvälisten yhteistyöyliopistojen kanssa. Seuraamme opetuksessa myös aktiivisesti alan kansainvälisiä ilmiöitä. Aalto-yliopisto on tunnettu tieteen, talouden, tekniikan ja taiteen aloja yhdistävänä monialaisen opiskelun edelläkävijänä. Opiskelijalla onkin käytössään koko Aallon kurssitarjonta ja hän voi halutessaan hyödyntää myös toisen suomalaisen yliopiston kurssitarjontaa JOO-sopimuksen kautta. Eloisa kampus ja vapaavalintaiset kurssit yhdistävät eri alojen opiskelijoita tehokkaasti. Tämä luonteeltaan usein varsin spontaani monialaisuus on omiaan synnyttämään uusia ideoita ja yhdistämään niistä innostuneita ihmisiä luoden ystävyyssuhteita, hyödyllisiä verkostoja ja lopulta jopa uusia yrityksiä. Löydät meidät verkosta https:// www.aalto.fi ja somesta Facebook, Instagram ja Twitter: @aaltouniversity, @aaltoarts. kuva: Jyrki Sinkkilä

Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteiden tiedekunnassa Helsingin Viikissä voi suorittaa maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot. Erikoistumisalaksi voi valita puutarhatuotannon, joka sisältää myös vihertuotannon. Opinnoissa pääsee syventymään asioihin laaja-alaisesti ja syvällisesti. Meiltä saa myös hyvät valmiudet toimia alan kehittämis- ja asiantuntijatehtävissä. Käy tutustumassa meihin verkossa https://www.helsinki.fi/ ja somessa Facebook: @HelsinkiUniversity, Twitter: @helsinkiuni, Instagram: @universityofhelsinki. kuva: Paula Elomaa Ammatilliset oppilaitokset Hämeen ammattikorkeakoulun rakennetun ympäristön koulutuksessa voi suorittaa hortonomi AMK:n tutkinnon. Opintomoduulien valinnan mukaan voi painottaa suunnittelijan, viherrakentajan tai rakennetun ympäristön hallinnoijan osaamista. Meille kannattaa tulla opiskelemaan, koska tarjoamme joustavan, yksilöllisen, työelämälähtöisen ja käytännönläheisen opintopolun. Lähiopetuksen lisäksi meillä on laadukkaat ja monipuoliset verkko-opiskelumahdollisuudet sekä oppimistasi tukeva ja kannustava opettajajoukko. Opiskelemme ilmiöpohjaisesti isoja asiakokonaisuuksia tarkastellen. Yleiset oppiaineet, kuten matematiikka ja kieliopinnot, olemme integroineet joustavasti ammattiopintojen sisään. Viheralan tutkimus ja työelämä on koko ajan mukana opetuksessa. Näin pääset rakentamaan itsellesi toimivaa viherammattilaisten verkostoa heti opintojen alusta saakka. Parasta meillä on yhteisöllisyys, jolla on pitkät perinteet ja joka yhdistää opiskelijamme kiinteäksi osaksi ”lepaalaisten heimoa”. Nuorten opiskelijoiden lisäksi meillä on paljon aikuisopiskelijoita, jotka ovat vaihtaneet alaa ja löytäneet uuden urapolun. Arvostamme opiskelijoidemme aiempaa osaamista ja pyrimme löytämään tapoja, miten sitä voidaan hyödyntää viheralan ammattiosaamisen rakentamisessa. Löydät meidät myös verkosta www.hamk.fi ja somesta Facebook: @HortonomiPuutarhuriHamkHami, Twitter: @HamkBiotalous, Instagram @hamk_uas ja LinkedIn: https://fi.linkedin.com/school/hamk/. kuva: Vesa Vuorinen 1.  Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto, Tampere (puutarhuri) 2.  Ammattiopisto Lappia, Tervola (puutarhuri) 3.  Ammattiopisto Livia, Kaarina (puutarhuri, arboristi) 4.  Ammattiopisto Luovi, Kempeleen toimipiste (puutarhuri) 5.  Ammattiopisto Spesia, Pieksämäki (puutarhuri) 6.  Axxell Utbildning Ab, Espoo (puutarhuri, ruotsinkielinen) 7.  Etelä-Savon ammattiopisto, Esedu, Mikkeli (puutarhuri) 8.  Harjun oppimiskeskus, Virolahti (puutarhuri, puistopuutarhuri, viheraluerakentaja) 9.  Hyria koulutus Oy, Hyvinkää (puutarhuri, arboristi, puistopuutarhuri, viheraluerakentaja) 10.  Hämeen ammatti-instituutti, Lepaa, Hattula (puutarhuri, golfkentänhoitaja, golfkenttämestari) 11.  Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia, Jämsä (puutarhuri) 12.  Järviseudun ammatti-instituutti, Kurejoen toimipiste, Alajärvi (puutarhuri) 13.  Kainuun ammattiopisto, Kajaani (puutarhuri, golfkentänhoitaja, golfkenttämestari) 14.  Keuda, Mäntsälä (puutarhuri, puistopuutarhuri, viheraluerakentaja, viheraluemestari) 15.  Kiipulan ammattiopisto, Janakkala, Tampere ja Vantaa (puutarhuri) 16.  Koulutuskeskus JEDU, Haapavesi (puutarhuri) 17.  Omnia, Espoo (puutarhuri) 18.  OSAO, Kempele (puutarhuri, viheraluerakentaja) 19.  Sasky, Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto, Kokemäki (puutarhuri) 20.  Savon ammattiopisto, Toivala, Siilinjärvi (puutarhuri) 21.  Sedu, Ähtäri (arboristi) 22.  Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu, Nokia (puutarhuri) 23.  TTS Työtehoseura, Nurmijärvi (puutarhuri, puistopuutarhuri, viheraluerakentaja, viheraluemestari) 24.  Vuoksi, Kauhajoki (puutarhuri) 25.  Yrkesakademin i Österbotten YA, Vaasa (puutarhuri, ruotsinkielinen) Ammattikorkeakoulut 26.  Hämeen ammattikorkeakoulu, Lepaa, Hattula (hortonomi (AMK), hortonomi (ylempi AMK)) Yliopistot 27.  Aalto-yliopisto, Arkkitehtuurin laitos, Espoo (tekniikan kandidaatti TkK, maisema-arkkitehti, tekniikan tohtori TkT) 28.  Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Helsinki (maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti MMk, maatalous- ja metsätieteiden maisteri MMM, maatalous- ja metsätieteiden tohtori MMT) 29.  Turun yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Pori (humanististen tieteiden kandidaatti HuK, filosofian maisteri FM, filosofian tohtori FT) Huom! Sulkuihin on merkitty tarjolla olevat tutkinnot. Lisätietoa viheralan koulutuksista oppilaitosten verkkosivuilta ja Opintopolusta https://opintopolku.fi/. VIHERYMPÄRISTÖ 5/20 | 43

? Oppisopimuksella vai koulutussopimuksella ammattiin teksti: HANNA TAJAKKA, kuvat: KUVAAJA Viheralan ammatillista tutkintoa – eli puutarha-alan perustutkintoa, ammattitutkintoa ja erikoisammattitutkintoa – opiskeleva voi hankkia osaamista joko kokonaan oppisopimukseen tai koulutussopimukseen perustuen tai yhdistellä näitä joustavasti opintojensa aikana. T yöpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävää koulutusta kutsutaan työelämässä oppimiseksi. Se on aina tavoitteellista ja ohjattua, ja siihen voidaan yhdistää koulutusta esimerkiksi oppilaitoksen opetustiloissa, verkko-oppimisympäristöissä, virtuaalisissa oppimisympäristöissä sekä itsenäisesti opiskellen. Työelämässä oppimisesta sovitaan oppisopimuksella tai koulutussopimuksella. Oppisopimuskoulutus tapahtuu työpaikalla Oppisopimuskoulutus on pääosin työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävää koulutusta, jota täydennetään tarvittaessa muissa oppimisympäristöissä tapahtuvalla opiskelulla. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijalle maksetaan palkkaa ja opiskelija on työnantajan vakuuttama. Palkkauksen perusteet määräytyvät alan työ- tai virkaehtosopimusten perusteella ja siitä sovitaan työnantajan ja opiskelijan kesken. Tutkinnon osia voi suorittaa myös eri työnantajilla, jos sellaiseen on todettu tarve ja siitä on sovittu henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa (HOKS). Tällöin oppisopimus tehdään joko erikseen jokaisen työnantajan kanssa tai päätyönantajan kanssa, joka toimii työnantajaa edustavana sopijaosapuolena koko tutkintoa tai kaikkia tavoitteena olevia tutkinnon osia koskien ja joka siirtää opiskelijan hankkimaan tietyn tutkinnon osan osaamista toiselle työnantajalle. Opiskelijan siirtyminen toisen työnantajan palvelukseen oppisopimuksen aikana suunnitellaan aina koulutuksen järjestäjän kanssa, joka arvioi jokaisen työpaikan edellytykset toimia oppimisympäristönä. Viheralan opettajat suosittelevat oppisopimuskoulutusta erityisesti motivoituneelle, omatoimiselle, itsenäiseen opiskeluun tottuneelle ja alasta aidosti kiinnostuneelle opiskelijalle. Oppisopimus voi olla varteenotettava vaihtoehto myös alaa vaihtavalle, sillä se on hyvä väylä saada osaaminen ja pätevyys uuteen ammattiin. Oppisopimus soveltuu myös viheralalla jo työskentelevälle, jolta puuttuu pätevyys tai joka kaipaa uutta osaamista esimerkiksi työtehtävien laajentuessa tai muuttuessa. Myös työpaikat, jotka tarvitsevat lisää osaava työvoimaa voivat hyötyä oppisopimusopiskelijoista, sillä parhaassa tapauksessa opiskelu johtaa työllistymiseen oppisopimusyritykseen. Oppisopimus on hyvä keino kouluttaa uusia työntekijöitä ammattilaisiksi yhdessä oppilaitoksen kanssa. Koulutussopimus yhdistelee työelämässä ja oppilaitoksessa oppimista Koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa opiskelija hankkii osaamista työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä, jota täydennetään tarvittaessa muissa oppimisympäristöissä tapahtuvalla opiskelulla. Opiskelija ei ole työsuhteessa työpaikkaan, minkä takia 44 | VIHERYMPÄRISTÖ 5/20 hänelle ei makseta palkkaa eikä muuta vastiketta. Koulutussopimus on sopiva ratkaisu opiskelijalle, joka selviää opinnoistaan taloudellisesti opintotuella tai muulla rahoitusmuodolla. Koulutussopimuksessa opiskelijan vakuuttamisesta vastaa oppilaitos. Koulutussopimus soveltuu erityisesti opiskelijalle, joka haluaa opiskella mieluummin ryhmässä kuin täysin itsenäisesti. Koulutussopimus sopii myös opiskelijalle, joka kaipaa enemmän asiantuntijoiden ohjausta ja opetusta oppimisessaan tai joka haluaa vahvan teoriataustan työpaikalla oppimisen lisäksi. Usein koulutussopimuksella opiskelevat toivovat mahdollisimman paljon lähiopetusta, joten koulutusmuoto sopii kaikille, jotka pystyvät sitoutumaan ja tulemaan oppilaitokseen työpaikalla opiskelun lisäksi. Koulutussopimukselle ei ole määritelty minimiaikaa, joten se voidaan tehdä opiskelijan yksilöllisen tarpeen perusteella ja mittaisena. Koulutussopimus on hyvä tapa sekä työpaikalle että opiskelijalle tutustua toisiinsa hyvin ja nähdä, onko työpaikasta jatkossa palkalliseksi työpaikaksi ja opiskelijasta palkalliseksi työntekijäksi. Vaatimukset työpaikalle Riippumatta siitä, solmitaanko työpaikan kanssa oppisopimus vai koulutussopimus, työpaikalta edellytetään sitoutumista ja osaamista opiskelijan hyvään ohjaamiseen ja kannustamiseen. Lisäksi oppimisympäristönä toimivalta työpaikalta edellytetään, että siellä on järjestettävän koulutuksen ja näyttöjen kannalta riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa, tarpeelliset työvälineet sekä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevä henkilöstö. Sopimuksia tehdessä arvioidaan myös työpaikan turvallisuus opiskelijalle. Työnantajalla tai koulutussopimustyöpaikan tarjoajalla on vastuu opiskelijan työturvallisuudesta työturvallisuuslain (738/2002) mukaisesti. Parhaimmillaan työelämässä oppiminen antaa opiskelijalle monipuolisen osaamisen ja laaja-alaisen näkemyksen viheralan työtehtäviin ja mahdollistaa työllistymisen opintojen jälkeen. Huonoimmillaan työelämäjaksoilla saatu osaaminen on pintapuolista ja kapea-alaista, ja saatu ymmärrys työtehtävien taustalla olevasta teoriasta on olematon. Siksi työpaikkojen ja niillä olevien työpaikkaohjaajien ohjaamisen osaaminen ja sitoutuminen opiskelijan opintojen edistämiseen ovat tärkeitä. Jutun pohjateksti perustuu Opetushallituksen verkkosivuilla oleviin tietoihin. Lisätiedot https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/tyoelamassa-oppiminen.

Vihertyönjohtaja Susanna Holappa VM Suomalainen Oy:stä suoritti puutarha-alan erikoisammattitutkinnon työpaikallaan oppisopimuksella valmistuen viheraluemestariksi syksyllä 2019. Ajatus opinnoista syntyi työpaikan toisen omistajan Santtu Vesterisen kerrottuaan omista kokemuksista viheraluemestarin tutkinnon suorittamisesta. – Koulutuksen aloittaminen TTS:llä oli todella vaivatonta ja helppoa opettajien ohjauksella. Erityisen hienoa oli, että työn ja opintojen aikataulujen sovittamisen pystyi tekemään niin, että lähijaksot ja näytöt toteutettiin, kun töissä ei ollut kiirettä. Haasteitakin oli, sillä verkko-opetuksessa käytetyt verkkoalustat eivät olleet ennalta tuttuja ja ne eivät aina toimineet saumattomasti yhteen muiden ohjelmien kanssa. Myös näyttöjen tekeminen jännitti aluksi, mutta loppujen lopuksi ne sujuivat hyvin, ja myös teknisten haasteiden yi päästiin. Kokonaisuudessaan opiskelukokemus oppisopimuksella oli myönteinen, Holappa summaa tuntemuksia. Enni Silvo suoritti puutarhatalouden perustutkinnon opintoja eli puutarhurin tutkinnon yhdistellen työelämässä opiskelua oppisopimuksella ja koulutussopimuksella. Toimitusjohtaja Minna Keskitalolla Viherkehä Oy:stä on kokemusta opiskelijoiden ohjaamisesta yrityksessään sekä koulutus- että oppisopimuksella. – Työelämässä opiskelu oppisopimuksella motivoi itseäni enemmän, koska työnteosta oli mahdollista saada palkkaa. Tällöin myös hieman vähemmän kiinnostavat työtehtävät tuntuivat mukavammilta tehdä. Koulutussopimuksella opiskellessa olin pelkän opintorahan ja ”ruokarahan” varassa. Tiukka rahatilanne vaikutti muun muassa siihen, että aina ei ollut mahdollista käydä lounasravintolassa syömässä muun työporukan kanssa, mistä johtuen ei päässyt muuhun työporukkaan niin hyvin sisään. Jonkin verran oli eroa myös siinä, millaisia töitä teetettiin. Koulutussopimuksella työskennellessä kaikki työt eivät välttämättä liittyneet omaan opiskeltavaan alaan, kun taas oppisopimusopiskelussa työnantaja ohjasi viheralan työtehtäviin, joiden perusteella palkka maksettiin. Kaiken kaikkiaan minulla kävi kuitenkin hyvä tuuri ja sain erinomaiset oppisopimus- ja koulutussopimuspaikat. Yhdestä niistä poiki töitäkin valmistumisen jälkeen, Silvo toteaa tyytyväisenä. – Mielestäni molemmat vaihtoehdot ovat toimivia työelämän kannalta, eikä niiden välillä sinällään ole eroa. Kokemukset molemmista ovat olleet myönteisiä. Erityisen tyytyväinen olen ollut, että molempien kautta olemme saaneet hyviä ja osaavia työntekijöitä yritykseen opiskelijoiden valmistuttua. Kehittämistoiveena olisi, että toimintatavat, ohjeistukset ja asiakirjat opiskelijan ohjaamiseen työpaikalla olisivat samanlaiset riippumatta siitä, minkä oppilaitoksen kautta opiskelija päätyy työpaikalle. Kaikilla oppilaitoksilla ei vielä ole aivan loppuun asti hiottu toimintatapoja, jotta asiat sujuisivat mutkattomasti. Lisäksi toivoisin, että opiskelijoiden työkoneiden ja teknisten laitteiden käsittelyosaamista vahvistettaisiin jo ennen työelämässä oppimista. Yrityksellämme on paljon kiinteistönhoitokohteita, joissa sujuva ja turvallinen työkoneiden ja -laitteiden käsittely on tärkeää. Siksi olisi hyvä, jos opiskelijalla olisi vahva koneiden käsittelytaito, jolloin työkohteissa voitaisiin keskittyä opiskelemaan hoidon laatutason hallintaa. Voisiko osaamista vahvistaa yhteistyöllä oppilaitoksen konepuolen opetuksen kanssa, Keskitalo ehdottaa. Miten hakeudutaan työelämässä oppimiseen tai tarjotaan opiskelijalle paikkaa? Jos työelämässä oppiminen tai opiskelijan ottaminen työpaikalle kiinnostaa, otetaan yhteyttä halutun koulutuksen järjestäjän neuvontapalveluun. Tarvittaessa koulutuksen järjestäjä ohjaa eteenpäin toisen koulutuksen järjestäjän palvelujen piiriin, jos he eivät itse järjestä juuri kiinnostuksen kohteena olevaa koulutusta. Tarjolla olevia oppisopimustyöpaikkoja voi löytää myös TE-palvelujen avoimista työpaikoista. Työnantajat voivat TE-palvelussa ilmoittaa tarjoamansa oppisopimuskoulutuspaikat. Kun opiskelemaan hakeutuva ja työnantaja kohtaavat, koulutuksen järjestäjä toimii kehittämiskumppanina, joka hoitaa käytännössä opiskelijaksi ottamisen, opintojen suunnittelun ja sopimusten laadinnan sekä koulutukseen liittyvän ohjauksen ja tuen. Koulutuksen järjestäjä vastaa myös opintojen etenemisen seurannasta ja näytön toteuttamisesta. Oppisopimuskoulutus sopii myös yrittäjälle Yrittäjälle voidaan järjestää oppisopimuskoulutusta omassa yrityksessä, jolloin sopijaosapuolina ovat koulutuksen järjestäjä ja yrittäjä. Tällöin koulutuskorvaus voidaan maksaa toiselle yrittäjälle tai muulle henkilölle, joka toimii opiskelevan yrittäjän ohjaajana neuvonnasta aiheutuviin kustannuksiin. Yrittäjälle tehtävässä yrittäjän oppisopimuskoulutuksessa työpaikkaohjaaja voi olla myös toisesta yrityksestä tai muutoin tehtävään soveltuva henkilö. VIHERYMPÄRISTÖ 5/20 | 45

Täydennyskoulutuksesta lisävauhtia ammattiosaamiseen ja elinikäiseen oppimiseen Viherala kehittyy ja muokkautuu koko ajan. Uudet toimintamallit ja työtavat, vaihtuvat materiaalit ja tuotteet sekä päivittyvät säädökset ja laatuvaatimukset edellyttävät ammattilaisen osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Täydennyskoulutus tukee viherammattilaisen elinikäistä oppimista. teksti ja kuvat: HANNA TAJAKKA A mmatillisissa puutarha-alan oppilaitoksissa on mahdollista hakeutua jatkuvassa haussa suorittamaan puutarha-alan perustutkinnon osia viheralan osaamisalalta. Jotkut koulutuksen järjestäjät tarjoavat myös puutarha-alan ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon sisältämiä tutkinnon osia täydennyskoulutuksena muillekin kuin koko tutkintoa suorittaville. Koulutuspäällikkö Soile Viljakka Hämeen ammatti-instituutti Hamista toteaa, että ammattiosaamisen täydentäminen yksittäisiä tutkinnon osia opiskelemalla lisääntyy koko ajan. Kun tarvetta on uuden lisääosaamisen hankkimiseen, kannattaa selvittää oppilaitosten tarjoamia mahdollisuuksia tutkinnon osien suorittamiseen. Yksittäisiä tutkinnon osia suorittamalla saa omaan työhönsä kohdennettua osaamista ilman, että tarvitsee suorittaa koko tutkintoa. Suoritetuista erillisistä tutkinnon osista voi koota myöhemmin myös kokonaisen tutkinnon. Tutkinnon osia voi yleensä suorittaa joustavasti sekä päivä- että monimuoto-opintoina riippuen tutkinnon osan sisällöstä ja koulutuksen järjestäjän tarjoamista opiskeluvaihtoehdoista. Puutarha-alan perustutkintoon, ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon sisältyviin tutkinnon osiin voi tutusta ePerusteet-palvelussa (eperusteet.opintopolku.fi). Samasta palvelusta löytyy myös tieto, missä oppilaitoksissa tutkintoja on tarjolla ja milloin seuraava aloitus- tai hakuajankohta on käsillä. Apua saa myös työpaikkaohjaamiseen. Ammatilliseen koulutukseen liittyvää työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ohjaavat opettajien lisäksi työpaikkaohjaajat. Työpaikkaohjaajakoulutuksissa käydään läpi muun muassa, miten suunnitellaan, ohjataan ja annetaan palautetta opiskelijan oppimisesta työpaikalla. Työpaikkaohjaamista tukee myös Ohjaan.fi-verkkopalvelu. Vaihtoehtona avoimet yliopistot ja ammattikorkeakoulut Ammattioppilaitosten lisäksi täydennyskoulutusta on tarjolla ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Viheralan ammattiaiheisiin, kuten maisema-arkkitehtuuriin, maisemasuunnitteluun, maisematutkimukseen, viherrakentamiseen tai viherkunnossapitoon liittyen ei vielä ole kovin laajaa täydennyskoulutusta tarjolla. Sen sijaan korkeakoulujen avoimet yliopistot ja avoimet ammattikorkeakoulut sekä täydennyskoulutusyksiköt tarjoavat kattavan valikoiman opintojaksoja, kursseja ja polkuopintoja, joiden avulla voi täydentää nykyistä ammattiosaamista poikkitieteellisesti tai koota opintopisteitä työn ohessa korkeakoulututkintoa varten. 46 | VIHERYMPÄRISTÖ 5/20 Viherympäristöliiton Kaupunkipuiden arvonmääritys KAM-kurssilla harjoitellaan pienryhmissä puiden taloudellisen arvon määrittämistä. Korkeakouluista voi myös tiedustella maksullista opinto-oikeutta tiettyjen kurssien suorittamiseen. Joissakin tiedekunnissa ja koulutusohjelmissa voidaan henkilölle, jolla ei ole tutkinnonsuoritusoikeutta yliopistossa, myöntää oikeus suorittaa erillisiä opintoja. Erillisopinnot eivät johda tutkintoon. Opiskeluoikeus voidaan myöntää esimerkiksi henkilölle, joka tarvitsee opintokokonaisuuden tutkintonsa täydentämiseksi tai lisäpätevyyden hankkimiseksi. Avoimet korkeakouluopinnot voivat toimia myös siltaopintoina ammattikorkeakoulututkinnon ja yliopistotutkinnon välillä. Avoimessa suoritettuja opintoja voi sisällyttää maisteriopintoihin, jos sisällöt soveltuvat kyseiseen maisterintutkintoon eikä suoritettuja avoimen korkeakoulun opintoja ole aiemmin käytetty muuhun tutkintoon. Lukukauden 2020–2021 täydennyskoulutustarjonta Hämeen ammattikorkeakoulun täydennyskoulutus, avoin ammattikorkeakoulu, erikoistumiskoulutukset ja Hämeen kesäyliopisto muodostavat yhdessä nyt uuden HAMK Up -kokonaisuuden. Tulossa on entistä kattavampi koulutustarjonta yksilöllisempiin tarpeisiin myös viheralan ammattilaisille.

Syksyn 2020 aikana avataan koulutusten verkkokauppa, josta omaan tarpeeseen sopivia koulutuksia voi ostaa helposti. Kokonaan verkossa toteutettavien täydennyskoulutusten tarjonta laajenee. Tarjolle tulee perinteisten koulutusten lisäksi myös nonstop-koulutuksia, jotka voi käydä omaan tahtiinsa omien aikataulujen mukaisesti. – Seuraamme koronatilannetta ja kokoontumissuosituksia ja tarvittaessa suurin osa koulutuksista on mahdollista toteuttaa myös verkossa, lehtori Siri Pekuri toteaa. HAMK Up:ssa on tulossa tutut leikki- ja lähiliikuntapaikkojen turvallisuuden perus- ja päivityskoulutukset, vihervalvojan perus- ja päivityskoulutukset, työnjohtajakoulutus sekä maisemarakennuttajan koulutus. Tulossa on muun muassa georakentamisen koulutus viheralan näkökulmasta. Koulutusta voi hyödyntää myös FISE-pätevyyden osana. Uusia koulutuksia ovat myös Vectorworks -päivityskoulutus ja luomuhule -koulutus, jossa tutustutaan pinnantasaussuunnittelun mahdollisuuksiin luonnonmukaisen huleveden hallinnassa rakennetussa ympäristössä. Talvella 2021 TTS:llä alkaa pihasuunnittelun täydennyskoulutus, joka on suunnattu puutarha-alan ammattilaisille, jotka suunnittelevat ja rakentavat yksityispihoja. – Koulutus syventää puutarha-alalla saatuja tietoja pienpihan suunnittelusta ja kasvien käytöstä sekä antaa valmiudet laatia suunnitelma-asiakirjoja. Haku koulutukseen on käynnissä syksyn 2020 aikana, koulutuspäällikkö Miia Tapio esittelee TTS:n tulevaa täydennyskoulutustarjontaa. Hyvän lisän viheralan täydennyskoulutukseen tuovat myös Viherympäristöliitto jäsenyhdistyksineen tuottamalla erilaisia ajankohtaisia seminaareja, työpajoja ja ammattiretkiä. Näiden tiedot löytyvät kootusti Viherympäristöliiton tapahtumakalenterista www.vyl.fi/tapahtumat/. Korttikoulutuksia on hyvin tarjolla Lisäksi erilaisia pätevyys- ja korttikoulutuksia tarjotaan paljon. Viherammattilaisen kannattaakin kysellä kasvinsuojelu-, työturvallisuus-, tulityö- ja ensiapukoulutuksia lähimmästä oppilaitoksesta, kun on tarve uusia näihin liittyvät kortit ja pätevyydet. Osan kortti- ja pätevyyskoulutuksista voi suorittaa itsenäisesti verkossa. Kasvinsuojelukoulutusta tarjoavat muun muassa Kasvinsuojelututkinto.fi-sivusto, Kstutkinto.fi-sivusto ja ProAgrian tarjoama sähköinen kasvinsuojelututkinto. Vuoden 2020 alusta myös Tieturva1-korttikoulutus ja -tentti ovat siirtyneet pelkästään verkossa suoritettaviksi. Väylävirasto hallinnoi sähköistä Tieturva1-koulutusta e-tieturva.fi-sivustolla. Opiskelun iloa Täydennyskoulutus tuo lisäintoa työhön! Christina Walden toimii omaa nimeään kantavan yrityksen toimitusjohtajana. Yritys suunnittelee ja toteuttaa korkealaatuisia vapaa-ajankohteita Päijät-Hämeen alueella. Palkkalistoilla on kymmenkunta työntekijää. – Työnkuvaani kuuluvat muun muassa asiakastapaamiset, pihasuunnitelmien ja asiakirjojen laatiminen. Osittain suorittavana työnjohtajana vastuullani on myös viherrakennustyön suunnittelu, toteutus ja valvonta sekä rakentamiseen liittyvien materiaalien jälleenmyynti. Muutaman vuoden ajan olemme vastanneet kohteisiin liittyvistä puurakenteista, myös rakennuksista sekä niihin liittyvistä lupa- ja valvontamenettelyistä. Teen itse myös laskutuksen sekä kirjanpidon, Walden luettelee työtehtäviään. Monipuolinen työnkuva edellyttää monenlaista osaamista. Waldenin opintopolku onkin mutkitellut erilaisten tutkintojen kautta. Tällä hetkellä suoritettuna ovat ylioppilaan, floristin ja rakennetun ympäristön hortonomin tutkinnot. – Parhaillaan teen loppuun viime vuonna aloittamani maisemantutkimuksen opinnot (filosofian maisteri FM). Niistä on jäljellä gradu, jonka teen nyt syksyllä. Sen jälkeen suoritan vihertyövalvojan koulutuksen. Suoritetun FM tutkinnon jatkeeksi houkuttelisi väitellä maisemantutkimuksesta. Aiheista ei ole pulaa, Walden linjaa tulevia opintosuunnitelmia. Walden haluaisi jakaa opiskelun ilosanomaa muillekin aikuisiän saavuttaneille viheralan ammattilaisille. Hän toteaa, että aikuisiällä hankitut lisäkoulutukset ovat tuoneet aivan valtavasti lisäintoa ja tietotaitoa työhön. Uuden osaamisen soveltaminen työtehtäviin kasvukaudella on tuonut kaiken talvella opintoihin uhratun ajan korkojen kera takasin. – Suosittelen lämpimästi käyttämään pitkän talvikauden sellaisiin opintoihin, jotka tukevat mahdollisimman hyvin omia viheralan työtehtäviä. Opiskelun avulla avautuu myös mahdollisuus siirtyä kevyempiin työtehtäviin iän karttuessa. Mielestäni viheralan koulutusta on saatavissa helposti ja monipuolisesti – pitää vain rohkeasti tarttua opintoihin! VIHERYMPÄRISTÖ 5/20 | 47

TUTKITTUA Maltalla hotellit kohoavat lintukosteikkojen paikalle, vaikka kosteikoista muodostuva rannikko sopeutuisi merenpinnan nousuun paremmin. Ostereita, hiekkaa ja karnevaalit teksti ja kuvat: VILJA LARJOSTO Maisema-arkkitehtuurin tutkimus muutoskestävän kaupunkiympäristön suunnittelusta. K uinka vuodenaikojen vaihtelua voitaisiin hyödyntää suunnittelussa? Maisema-arkkitehtuurin alalta valmistunut väitöskirja tutkii turistisesonkia ja osterinviljelyä Saksassa, Maltalla ja Brasiliassa sekä ehdottaa kiipeilypaikkoja kalkkikivilouhoksiin, rapujen tuomista asutuksen keskelle, ja uusia kesätöitä. Tavoitteena on kasvattaa resilienssiä eli lisätä elinympäristöjen sekä asuinalueiden muutoskestävyyttä. Työssä kehittynyttä lähestymistapaa voidaan soveltaa myös Suomen rannikolla. Ilmastonmuutos ja sesonki-ilmiöt urbaaneilla saarilla Viheralueiden merkityksestä kaupunkien resilienssin eli muutoskestävyyden lisäämisessä on viime vuosina kirjoitettu paljon. Saarilla ekologiset prosessit ja kaupunkirakenne ovat ainutlaatuisen tiheässä vuorovaikutuksessa. Ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen vaikutuksia voi tarkastella kuin suurennuslasin alla. Globaalisti kansainvälisen matkailun trendi on nousussa, ja aiemmin vaikeasti saavutettavista paikoista on tullut suosittuja turistikohteita. Maankäytön ristiriidat kärjistyvät ja saarilla tarvitaan innovatiivisia ratkaisuja, kun esimer- 48 | VIHERYMPÄRISTÖ 5/20 kiksi hotellit, kalastajat sekä lintukosteikot kilpailevat samasta paikasta - merenpinnan noustessa. Saaria käsittelevä väitöskirjani kehittää maisemasuunnittelun keinoja kaupunkiympäristön muutoskestävyyden lisäämiseen. Yksi maailmalla yleistyvistä, tulevaisuuskelpoisista keinoista on sinivihreän infrastruktuurin suunnittelu, jota osittain sovelsin tutkimuksessa. Vaikka osa saarten kohtaamista haasteista on kansainvälisiä, tutkimukseni keskiössä ovat saarien paikalliset kausittaiset ilmiöt kuten veden kierto, maanviljely, off-season, karnevaalit sekä lintujen muutto. Kausi-ilmiöiden hyödyntäminen toi uusia oivalluksia suunnitelmiin. Lisäksi tuloksena on suunnittelumenetelmä, jota on mahdollista soveltaa toisilla saarilla sekä mantereella. Uutta suunnittelumenetelmää kehittämässä Näin väitöstutkimuksen tilaisuutena hyödyntää ja kehittää maisema-arkkitehtuurin mahdollisuuksia ajankohtaisten globaalien haasteiden ratkaisemisessa. Suoritin tohtorinopinnot Saksassa Leibniz Universität Hannoverissa, missä olin myös opettanut kaksi vuotta

maisemasuunnittelua. Väitöstutkimuksen alussa testasin ajatuksiani kausi-ilmiöitä ja ajallisia kerrostumia huomioivasta suunnittelumenetelmästä järjestämällä studiokurssin Sylt-saaresta maisteriohjelman opiskelijoille. Opiskelijat tutkivat millaisia ajallisia kerrostumia ja toistuvuuksia saaren kylistä, hotellikeskittymistä ja dyyneiltä löytyy, ja kuinka niitä voi hyödyntää saariympäristön kehittämisessä. Lopputuloksena oli sarja kekseliäitä ideasuunnitelmia. Itse kehitin Maltan ja Itaparican saarille muun muassa kausittaista tulvariskiä sekä harvinaisten elinympäristöjen katoa lieventäviä ratkaisuja. Suunnittelemalla tutkiminen (research by design, research through design) on sitä, että itse suunnitteluprosessi on keskeinen keino hakea vastauksia tutkimuskysymyksiin. Suunnitteleminen ja luonnostelu on arkkitehdeille ja maisema-arkkitehdeille luonteva tapa lähestyä asioita ja kehitellä ratkaisuja. Kansainvälisesti yhä useampi väitöstutkimus hyödyntää sitä tutkimuksessa. Saksassa maisema-arkkitehtien perustamassa Studio Urbane Landschaften -yhteisössä saman tyyppisille töille on avautunut mahdollisuuksia. Suurin osa tutkimuksesta on kuitenkin perinteisempää, eikä itse suunnittelu ole osa metodiikkaa. Suunnittelemalla tutkimisen etuna on se, että suunnittelualan työtavat sekä tieteellinen tutkimus kehittyvät samalla. Tuloksia voidaan hyödyntää myös menetelmien osalta esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa. Uusien menetelmien ja lähestymistapojen kehittäminen on erittäin haasteellista kun se yhdistyy uuden aiheen tutkimukseen. Tämä valkeni itselleni työn edetessä. Suomen Kulttuurirahaston apurahan tukemana sain onneksi tehdä kehitystyötä rauhassa kokeillen sen sijaan, että olisin heti lähtenyt soveltamaan saarilla suunnitteluviranomaisten tai muiden yhteistyötahojen kanssa. Prosessista olisi voinut tulla epäselvä ja raskas. Tämä on haasteena Saksassa käynnissä olevissa “transformatiivisen” tutkimuksen (transformative science) tutkimushankkeissa, joihin osallistuu eri alojen tutkijoita, paikallisen kunnan viranomaisia sekä esimerkiksi asukkaita. Omassa tutkimuksessani muokkautunut pilottiversio on käynyt läpi ensimmäisen kriittisen seulan ja sitä on mahdollista soveltaa käytännön hankkeissa. Saarilta Suomeen: Ekosysteemeihinperustuva sopeutuminen Saariesimerkit Maltalta, Saksasta ja Brasiliasta ovat ympäristöltään, väestöltään sekä infrastruktuuriltaan hyvin erilaisia Suomen saaristoon verrattuna. Suunnittelukysymykset ovat kuitenkin pitkälti samansuuntaisia, esimerkiksi kesäasukkaita varten tarvittaviin palveluihin, ympäristön kantokykyyn sekä ympärivuotiseen asutuksen edellytyksiin liittyen. Myös saariston ainutlaatuisten maisemallisten piirteiden säilyttäminen on merkittävä teema. Vuodenaikojen vaihtelut sekä tulevaisuuden epävarmuus esimerkiksi talven ja jääpeitteen suhteen vaikuttaa huomattavasti Suomen saaristoon. Ilmastonmuutokseen ja kaupunkirakenteeseen liittyvät haasteet ovat nousemassa myös rannikkokuntien työpöydille. Ilmastonmuutoksen hillintätoimien lisäksi on tarve kehittää sopeutumistoimenpiteitä. Niiden keskiöön ovat nousemassa sinivihreän infrastruktuurin rakentaminen sekä luontopohjaiset ratkaisut, jotka kansainvälisessä termistössä nivoutuvat ekosysteemeihin perustuvan sopeutumisen ja riskinhallinnan alle (Ecosystem-based Adaptation sekä Ecosystem-based Disaster Risk Reduction). Eräänlaisena edelläkävijänä Dynamic Urban Islands -tutkimus tuo optimismia ja ideoita kaupunkiympäristön muutoskestävyyden hankkeisiin. Kirjoittaja on väitellyt maisema-arkkitehti ja töissä Sitowisella Julkaisut: Larjosto, Vilja (2019): Dynamic Urban Islands: Seasonal Landscape Strategies for Resilient Transformation, väitöskirja, Leibniz Universität Hannover. DOI: Larjosto, V. 2019: Research through Design as a Transformative Approch, in: Abassiharofteh, Milad; Baier,Jessica; Göb, Angelina; Thimm, Insa; Eberth, Andreas; Knaps, Falco; Larjosto,Vilja; Zebner, Fabiana (toim.). Räumliche Transformation – Prozesse, Konzepte, Forschungsdesigns. Forschungsberichte der ARL 10, Hannover, pp. 217-225. Kausi-ilmiöiden hyödyntäminen toi uusia oivalluksia kaupunkiympäristön muutoskestävyyttä tavoitteleviin suunnitelmiin. Kaaviossa luontopohjaisten elinkeinojen kehittäminen, Itaparica, Brasilia. Leibniz Universität Hannoverin maisema-arkkitehtuurin opiskelijoita ekskursiolla Syltin saarella. VIHERYMPÄRISTÖ 5/20 | 49

PUUNHOIDON AMMATTILAISET PALVELUKSESSANNE Suomen Puunhoidon Yhdistys SPY ry:n kautta löydät vastuulliset tekijät alueeltasi kaikkiin alan töihin. www.suomenpuunhoidonyhdistys.fi JÄSENYRITYKSET Arbomare Oy www.arbomare.fi Arboristi Tom Nylund www.puunkaato.fi Arboristipalvelu Lehtoranta Oy www.lehtoranta.pro Entti Oy www.entti.fi Fri-Tec www.fri-tec.fi Helsingin puunkaatopalvelu tmi www.helsinginpuunkaato.fi Juurista latvaan arboristipalvelu www.juuristalatvaan.fi Jyväskylän Arboristipalvelu Oy www.arboristipalvelu.fi Kuntec Oy www.kuntec.fi Lahden Metsuri- ja sahauspalvelu Ky www.sahauspalvelu.com Länsi-uudenmaan PuuApu www.lu-pa.fi Metsätyö T. Koponen Oy www.arboristi.net Neulapuu Oy www.neulapuu.fi Oulun Arboristipalvelu Oy www.pihapuuoulu.fi Pihapalvelu Oksat Poikki www.oksatpoikki.fi Pihapuut Pinoon www.pihapuutpinoon.fi Pohjois-Karjalan Arboristipalvelu www.pkarboristipalvelu.fi Pohjolan kantojyrsintä- ja arboristipalvelu www.arborist.fi Puidenhoitajien Oy www.puidenhoitajat.fi Puiden hoito TS Ympäristöpalvelu Ky www.puidenhoito.fi Puu- ja pihapalvelu TIKKA Oy www.puujapihapalvelutikka.fi Puunhoitajat Mantere ja Hopeakoski Oy www.puuasiat.fi Puunhoito Antti Virkki www.anttivirkki.com Puunkaatopalvelu O&L Oy www.puunkaatopalvelu.com Puuromu https://puuromu.fi Silmu & Sydänpuu www.silmujasydanpuu.fi SMP Arboristit Oy www.smp-arboristit.fi Tmi Mikko Pajuniemi www.arboristi.info Touran Puu-apu Oy www.puuapu.fi Jäsenyritystemme tarjoamia palveluja ovat esim. • kaikki arboristityöt, puiden hoitoleikkaukset ja latvustuennat • puiden kaadot ja siirrot, tonttija maisemahakkuut, haketus ja kantojen jyrsintä • kuntoarviot ja arvonmääritykset, puuston inventointi ja hoitosuunnitelmat. Suomen Puunhoidon Yhdistys SPY ry:n jäsenyritykseksi hyväksytään viher- ja/ tai metsäalalla toimiva yritys, jonka vakituisista työntekijöistä vähintään yksi on koulutukseltaan arboristi. SPY:n jäsenyrityksen tulee noudattaa hyvää ammatillista toimintatapaa sekä huolehtia yhteiskuntavelvoitteistaan. 瀀椀栀愀瀀甀甀琀瀀椀渀漀漀渀⸀ǻ 倀椀栀愀瀀甀椀搀攀渀 欀愀愀搀漀琀Ⰰ 欀愀渀琀漀樀攀渀 樀礀爀猀椀渀琀               ⬀㌀㔀㠀 㐀　　 㐀㄀㘀 㠀㌀㌀ Seuraa meitä somessa! Puunkaatopalvelu O&L Oy Suomen Puunhoidon Yhdistys SPY Finnish Tree Care Association @PuunhoitoSPYry

- it ja y:n a/ ka än Y:n ää uo- a! PY Suomen Puunhoidon Yhdistys SPY ry järjestää 24. Puunhoidon seminaari ja ammattilaisnäyttely 27.11.2020 Virastotalo, Itsenäisyydenaukio 2, 20800 TURKU PUIDEN MAANALAINEN ELÄMÄ - Underlife of trees 8:30 Aamukahvi, ilmoittautuminen ja näyttelyyn tutustuminen 9:00 Seminaarin avaus Puheenjohtaja Eeva-Maria Tuhkanen, Suomen Puunhoidon Yhdistys SPY ry 9:10 Fungal community structure and function in wood decomposition. Sieniyhteisöt puun lahottajina. Esitys etänä englanniksi. Professori Lynne Boddy, Cardiff University, UK. 9:50 Tauko 10:05 Mykorritsojen merkitys puiden menestymiselle ja maan biodiversiteetin merkitys ekosysteemin toiminnalle. Johtava tutkija Taina Pennanen, Luonnonvarakeskus. 10:45 The roles of mycelia and invertebrates in nutrient cycling in soil. Sienten ja selkärangattomien merkitys maan ravinnekierrossa. Esitys etänä englanniksi. Professori Lynne Boddy, Cardiff University, UK. 11:25 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen 13:00 Huomionosoitukset 13:15 Hienojuurten kasvu, merkitys maan karikkeessa ja puiden juuristoyhteydet. Professori Heljä-Sisko Helmisaari, Helsingin yliopisto. 13:55 Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen 14:30 Puuvartisten kasvualustasuositukset. Asiantuntija Anu Riikonen, Sitowise. 15:00 Kantavat kasvualustat ja muut puiden kasvualustaratkaisut, ml. biohiilen käyttö. Käytännön näkökulmia ja esimerkkejä. Puuasiantuntija Aki Männistö, Turun kaupunki. 15:30 Loppukeskustelu ja seminaarin päätössanat 16:00 Tilaisuus päättyy Osallistumismaksu Osallistuminen paikalla: SPY:n jäsenet 110 €, ei-jäsenet 130 €, opiskelijat 65 € Osallistumismaksuun sisältyvät luennot, seminaarijulkaisu, kahvit ja lounas. Osallistuminen etänä: SPY:n jäsenet 90 €, ei-jäsenet 110 €, opiskelijat 40 € Etäosallistumismaksuun sisältyvät luennot ja sähköinen seminaarijulkaisu. Etäosallistumisohjeet lähetetään ilmoittautuneille. Osallistumisen peruuttamisesta ilman lääkärintodistusta viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen peritään koko osallistumismaksu. Seuraamme koronatilannetta ja viranomaisten määräyksiä ja suosituksia. Tarvittaessa seminaari järjestetään kokonaan etänä. Sitova ilmoittautuminen 30.10.2020 mennessä ensisijaisesti linkin kautta https://www.lyyti.in/puunhoidonseminaari_2020 Tarvittaessa osoitteeseen puheenjohtaja@suomenpuunhoidonyhdistys.fi Jälki-ilmoittautumiset SPY:n jäsenet 150 €, ei-jäsenet 170 €, opiskelijat 80 € Sähköpostitse puheenjohtaja@suomenpuunhoidonyhdistys.fi Seminaarin jälkeen on todistustenjakotilaisuus Hyrian, Livian ja Sedun valmistuville arboristeille. Yleisö on tervetullut seuraamaan tilaisuutta. Järjestäjä pidättää oikeuden muutoksiin.

Venevajat muodostavat kuvauksellisen kokonaisuuden Suntin rannalla 52 | VIHERYMPÄRISTÖ 5/20

PUISTOT Kokkolan kansallinen kaupunkipuisto teksti: SINI SANGI, kuvat: KOKKOLAN KAUPUNKI Kokkolan kansallinen kaupunkipuisto perustettiin ympäristöministeriön päätöksellä 3.7.2020, eli samana vuonna, kun kaupunki juhlii 400 -vuotista historiaansa. Kokkolan kansallinen kaupunkipuisto käsittää lähes 20 000 hehtaarin laajuisen alueen, joka on sekoitus maankohoamisrannikon monipuolista meriluontoa ja historiallista kaupunkikuvaa. Kokonaisalueesta hieman yli 1000 hehtaaria on maa-alaa ja loput vesialuetta. K ansalliset kaupunkipuistot kertovat, säilyttävät ja kehittävät kaupungin tarinaa. Niiden tavoitteena on säilyttää kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä laajana, eheänä kokonaisuutena. Kokkolan erityispiirteitä ovat merellisyys, maankohoaminen ja historialliset elementit, kuten elinkeino- ja asutushistoria sekä kaupunkirakenteen kerroksellisuus ja säilyneisyys. Laajat ja monimuotoiset luonnonalueet ja virkistyspalvelut ovat tärkeä osa kokonaisuutta. Suomessa on tällä hetkellä kymmenen kansallista kaupunkipuistoa, jotka sijaitsevat Hämeenlinnassa, Heinolassa, Porissa, Hangossa, Porvoossa, Turussa, Kotkassa, Forssassa, Kuopiossa ja Kokkolassa. Yhdessä ne muodostavat aktiivisen, suomalaista maisemaa ja kulttuuria esittelevän kansallisten kaupunkipuistojen verkoston. Tarinallisen jatkumon, joka kertoo yksittäisten kaupunkien historian kautta koko Suomen luonnosta ja kehityskulusta. Jatkuva muutostila Kokkola on maankohoamisrannikkoa, ja sen vaikutukset ovat nähtävissä kaikkialla kaupunkikuvassa ja luonnossa. Kaupunkia halkova kaupunginsalmi - Sunti - on jäänne entisestä merenlahdesta ja käytännön esimerkki maankohoamisen luomasta muutostilasta. Kaupunkilaiset muistelevat kaiholla sitä aikaa, kun veneellä pääsi Suntia pitkin keskustaan. Nykypäivänä sen rannat toimivat kaupungin suosituimpana ulkoilureittinä ja sinivihreänä yhteytenä kaupungilta merelle. Maankohoaminen on vaikuttanut myös Kokkolan puistojen syntyyn. Maankohoamisen vuoksi satamatoiminnot ovat vuosien myötä siirtyneet aina vain kauemmas keskustasta. Satamatoimintojen tilalle on luotu uutta, ja esimerkiksi Englanninpuisto perustettiin vuonna 1895 entisen tervatorin paikalle. Jatkuva muutostila näkyy myös luonnonympäristössä. Rummelö-Harrbådan Natura 2000 -alueen matalat vesialueet, ruovikot ja rehevät lehtimetsät esittelevät maanko- hoamisrannikon vyöhykkeistä kasvillisuutta ja toimivat tärkeänä levähdyspaikkana monimuotoiselle linnustolle. Historialliset viheralueet Kokkolan puistohistoria yltää aina 1800 -luvun puoliväliin, jolloin kaupungin ensimmäiset viralliset puistot perustettiin. Aivan ydinkeskustassa, Isokadun varrella sijaitseva Chydeniuksenpuisto perustettiin vuonna 1860. Tontti testamentattiin kaupungille sillä ehdolla, että paikalle rakennettaisiin puistoalue. Chydeniuksenpuiston upeinta antia ovat vanhat lehmukset, jalavat ja lehtikuuset. Puusto luo oman viileän ja varjoisan maailmansa kaupungin hälinän keskelle. Chydeniuksenpuisto on R1-luokan arvoviheralue. Länsipuistoa halkova vanha nupukivinen tullitie johti aikanaan kaupungintullille. Silloisen kaupungin ulkopuolella sijaitseva puistoalue oli pitkään luonnontilaisena alueena ja puutarhaviljelyskäytössä. Virallisesti puisto perustettiin vuonna 1860. Länsipuistossa on sijainnut aiemmin paviljonki ja puistoravintola. Nykyisin se toimii tärkeänä viheralueena ja virkistyspaikkana aivan ydinkeskustassa. Puiston yksi nähtävyyksistä on Karl G. Nylundin Tyrsky-patsas (1973). Katariinanpuisto eli katariinantori luo kauniin edustan Torikadun näkymän päätepisteessä sijaitsevalle Vartiolinnalle, joka toimii nykyisin kaupunginteatterina. Puistoalue oli aiemmin aukio, jonka vieressä sijaitsi mestauspaikka. Nykyisin R1luokan arvoviheraluetta kaunistaa Karl G. Nylundin Hylkeet -veistos (1970) joka oli lahja kaupungin 350 -vuotisjuhliin. Katariinanpuiston ympärillä levittäytyy kaunis Mäntykankaan alue, joka on osa Kokkolan kansallista kaupunkipuistoa. Suntin varressa sijaitseva Englanninpuisto perustettiin vuonna 1895 tervatorin paikalle. Puistoon sijoitettu vanha englantilaisten tykkivene eli barkassi kertoo kaupungin sotahistoriasta. Englanninpuistoon on rakennettu yhtenä Kokkola 400-juhlavuoden hankkeena kaupungissa aiemmin sijainneen Pususillan kopio. Merelle päin kuljettaessa tullaan Puurokarille, joka on entinen meritullin sijoituspaikka. Kau- VIHERYMPÄRISTÖ 5/20 | 53

pungin perustamisen aikaan 1600 -luvun alkupuolella alue oli pieni kalliosaari Suntissa. Vehreä kävelykeskusta Kaija Kontulaisen veistossarja Olohuone kotikaupungissa kertoo kokkolalaista tarinaa. Kokkolan kävelykeskusta on keskustan vihreä olohuone ja kaupungin sydän, josta viherverkostot kurottuvat ympäröivään kaupunkiin ja merelle. Nykyinen kävelykeskusta on toteutettu vuonna 2008. Uudistamistyö sai Elävä kaupunkikeskusta ry:n keskustapalkinnon vuonna 2011 ja vuonna 2012 SAFA-palkinnon. Keskustassa kulkijaa tervehtivät Kaija Kontulaisen tarinalliset teräslankaveistokset, joiden luomaa kertomusta täydentävät suuret luonnonkiviset istutusaltaat. Istutusten teemoina ovat mm. lapsiystävällinen Kokkola, kukkivat niityt ja lahopuumetsät. Pimeän aikaan teräslankaveistokset muuttuvat valotaideteoksiksi. Katua rajaavat lehmukset tuovat kadulle intiimin tunnelman. Kesäkukkaistutukset ovat merkittävä osa Kokkolan ilmettä. Istutuksiin panostetaan vuosittain ja ne vaihtelevat paikan ja teeman mukaan. Syötävät istutukset ja hyönteiskasvit ovat nousseet teemoituksessa merkittävään rooliin. Sinivihreä väylä merelle Suntinvarren viheralueet muodostavat idyllisen väylän kaupungista merelle. Tankarin majakkasaari on upea kokonaisuus historiaa ja ulkosaariston luontoa. 54 | VIHERYMPÄRISTÖ 5/20 Kaupunkia halkova Sunti muodostaa luonnollisen sini-viherreitistön maalta merelle. Suntin vartta reunustaa yhtenäinen Keskuspuiston viheralue. Suntin merkitys virkistyskäytössä ja on suuri, ja tämä tuli ilmi myös Kansallisen kaupunkipuiston esiselvityksen asukaskyselyissä. Maankohoamisen myötä meri on paennut Kokkolan keskustasta, mutta vesiyhteys on kuitenkin säilynyt Suntin myötä merelle. Sunti muodostaa historiallisen kerrostuman ja tarinallisen väylän, jonka kiintopisteitä ovat viheralueet ja vanhat rakennukset ja rakennelmat. Kaupunki jakautui Oppistaninin eli “yläkaupungin” porvareiden ja rikkaiden kauppiaiden ja Neristanin eli “alakaupungin” käsityöläisten ja merimiesten asuinalueisiin. Oppistan sijaitsee nykyisen keskustan ytimessä, ja tämä on nähtävissä alueen vanhassa rakennuskannassa. Suntia merelle päin kulkiessa tullaan Neristanin eli Vanhankaupungin alueelle, joka levittäytyy Suntin länsipuolelle. Neristan on suuri ja yhtenäisenä säilynyt arvokas puurakennusalue. Neristanin valokuvaukselliset kadut täyttyvät kesäisin villinä rehottavasta unikkomerestä. Matkalla merelle nähdään uutta ja vanhaa. Hollihaassa aikoinaan sijainneiden laidunalueiden tilalle rakennettiin muutama vuosi sitten toiminnallinen Brita Marian puisto ja Hollyhaan skeittipaikka. Puistosta löytyy mm. puistoluistelurata ja arboretum. Meren läheisyydessä sijaitseva Idyllinen venevajojen alue käsittää lähes 100 pientä rakennusta molemmin puolin Suntia. Venevajoja on rakennettu vuodesta 1883 saakka veneiden säilytyspaikaksi. Vajojen yhteydessä Suntin yli kulkee idyllinen Punainen silta. Kevyen liikenteen reitistö jatkuu Halkokarin puolella merenrantaa kulkevana rantaraittina, jossa kulkija pääsee ihailemaan avomerta. Suntinsuulla, meren ja maan solmukohdassa sijaitsee Kokkolan merellisin puistoalue - Meripuisto. Meripuisto on rakennettu vuonna 2006 - 2007, ja se perusparannettiin yhtenä kaupungin juhlavuosihankkeista vuosina 2019 - 2020. Meripuisto on kaupungin suosituin puistoalue, ja siellä sijaitsee mm. uimaranta, leikkipuisto, frisbeegolf-rata ja grillauspaikka . Meripuistosta lähtevät myös risteilyt merelle Tankarin majakkasaarelle, joka seisoo Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston päätepisteessä. Suntinvarren viheralueet jatkuvat Meripuistosta Sannanrannan huvila-alueille ja aina Rummelö-Harrbåda Natura 2000 -alueille saakka. Matkan edetessä vihreys lisääntyy ja muuttuu luonnonympäristöksi. Kirjoittaja työskentelee kaupunginpuutarhurina Kokkolan kaupungilla.

KOLUMNI Miten oppia paremmaksi neuvottelijaksi Eeva Blomberg | eeva.blomberg@pihasuunnittelu.net K oko elämä on yhtä neuvottelua. Pitää sopia kavereiden kanssa lomapäivän vietosta, pomon kanssa palkasta ja anopin kanssa, voiko kylään tulla ilmoittamatta. Jos pidät omista mielipiteistäsi kouristuksenomaisesti kiinni tai suutut helposti, sinua aletaan helposti välttelemään tai pelkäämään. Saat ehkä tahtosi läpi ja olet hetken tyytyväinen, mutta muille osapuolille jää tilanteesta huono maku. Onneksi neuvottelutaitoa voi opetella ja sitä opetetaankin nykyään jo päiväkodissa. Tärkeää on toisen kunnioittaminen ja kuuntelu, sillä usein riidoissa on kyse väärinkäsityksistä ja negatiivisista asenteista. Tehdään tulkintoja toisen osapuolen tarkoitusperistä tai nähdään toinen osapuoli vihollisena, joka pitää päihittää. Tyyliin: ”Mitäköhän tästäkin tulee, eihän tuo ymmärrä yhtään mitään.” tai ”Kaikki urakoitsijat ovat ketkuja, jotka yrittävät peitellä virheitään.” tai ”Suunnittelijalla on taas karannut mopo käsistä, eihän tämmöistä voi toteuttaa.” Olemme omien mielikuviemme ja asenteidemme vankeja – ja niiden muuttaminen se vasta vaikeaa onkin. Itselläkin on negatiivisia asenteita, täytyy tunnustaa. Minua ärsyttää asiakkaat, jotka ovat nähneet jossain jotain kaunista ja haluavat saman omalle tontilleen, vaikkei se istu mittakaavallisesti tai muutenkaan heidän paikkaansa. Minua harmittaa myös yrittäjä, joka ei halua yhtään puuta pytinkinsä eteen, koska silloin asiakkaat eivät löydä heitä; vaikka kaavassa on määrätty istutettavaksi puita. No, laitetaan sitten pylväshaapoja. Miksi palkata suunnittelijaa, jos tietää ja osaa itse paremmin? No, rakennuslupaa varten täytyy se suunnitelma olla. Työssäni kohtaan myös taloyhtiön asukkaita, jotka vastustavat ihan kaikkea, jo periaatteen vuoksi ja ainakin, jos se maksaa. Näistä selviää ottamalla pari syvään hengitystä ja perustelemalla kantansa. Mutta olen huomannut, ärsyyntyminen kuuluu helposti puheen läpi, eikä se johda mihinkään. Toisaalta, pitääkö aina olla viilipytty? Jos asfalttifirma ajaa nurmikot rullalle ja hajottaa aidat urakan valmistumisen aattona, ei kai se ole ihme, jos muutama ärräpää irtoaa. Tai jälkitarkastuksen jälkitarkastuksessakin asiat roikkuvat yhä kesken tai on tehty huonosti. Paljon käytetään aikaa ja energiaa turhiin lupauksiin ja muuttamalla aiemmin sovittua. Paremmaksi neuvottelijaksi voi päästä säilyttämällä päänsä kylmänä, käymällä hankalia tilanteita etukäteen läpi ja harkitsemalla, vaikka nukkumalla yön yli. Syyttely ja raivoaminen eivät auta. Aseta asiat oikeisiin mittasuhteisiin, eihän tässä meidän työssä yleensä ole kyse sentään elämästä ja kuolemasta. Pysy kuitenkin jämäkkänä, perustele ja tarjoa vaihtoehtoja. Ja vielä, jos oma olo on tasapainoinen, edellinen yö nukuttu hyvin, parisuhde kunnossa ja nautit työstäsi, olet varmasti myös parempi neuvottelija. Eli pidä itsestäsi hyvää huolta. Lopuksi keräsin asiantuntijan vinkit pohjautuen Sami Miettisen ja Juhana Torkin kirjaan Neuvotteluvalta - Miten tulla huippuneuvottelijaksi? 1. Pohdi, millainen rooli sinulla on neuvottelijana. Kiihdytkö helposti ja tulet vihaiseksi? Älä toimi niin: kiukku toimii pommin lailla. Se vaikuttaa huonolla tavalla lopputulokseen. 2. Opettele kontrolloimaan tunteitasi. Hillitse kieltäsi ja pyri olemaan sinnikäs ja kärsivällinen. 3. Älä ahdistu neuvottelutilanteessa. Se lamaannuttaa ja saa tekemään hätiköityjä ratkaisuja. ”Toisaalta, pitääkö aina olla viilipytty.” 4. Muista, että vain asiat riitelevät. Erottele ihmiset ja ongelmat toisistaan. 5. Pyri yhteistyöhön ja tavoittele yhteistä sovittua tavoitetta. 6. Opi olemaan avoin neuvottelutilanteessa ja uskalla esittää kysymyksiä. 7. Älä lannistu, jos kaikki ongelmat eivät ratkea kerralla. Usein tarvitaan useampi tapaamiskerta. 8. Ole luotettava ihmisenä. Silloin vältyt riidoilta ja saat jopa virheitä anteeksi. 9. Opettele neuvottelutaituriksi: ole strategi, näe vaihtoehtoja, arvioi todennäköisyyksiä ja lue ihmisiä. Tässähän sitä on harjoiteltavaa loppuelämäksi. Sitkeyttä ja voimaa meille kaikille! VIHERYMPÄRISTÖ 5/20 | 55

KYSY ENSIN MEILTÄ Betonikiviä Betonikiviä Tutustu Vallikulmaan ja muihin pihauutuuksiin www.hb-betoni.fi Sorvarinkatu 3, 20360 Turku Puh. 02 511 8800 Katoksia ja pyörätelineitä Betonikiviä UUTUUS Muoto on vapaa − vaikka pyöreä Suunnittele oma mallisi − päästä luovuutesi valloilleen uusilla muodoilla ja astu uuteen veikeään maailmaan. Kukonkankaantie 8, Hollola • 03 877 200 www.rakennusbetoni.fi ® Kunttaa Maankatteita ja viherkattoja www.eg-trading.fi Kainuusta kaikkialle Suomeen 050 5450 050 kuntta@piiraisenviherpalvelu.fi www.piiraisenviherpalvelu.fi 56 | VIHERYMPÄRISTÖ 5/20 Saksalaiset Anrin pintavesikourut

Multaa Taimitarhatuotteita Koe kasvun ihme Tilaa edullista multaa toimitettuna, tai nouda itse. Tilaa: metsapirtinmulta.fi tai puh. 050 336 5703 Mullan valmistaja ja myyjä: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY PL 100, 00066 HSY, Ilmalantori 1, 00240 Helsinki, puh. 09 1561 2011 (asiakaspalvelu) KESTÄVIÄ TAIMIA, LAAJA VALIKOIMA Taimitarhatuotteita PUUT, PENSAAT, HAVUT, HYÖTYKASVIT, PERENNAT, KÖYNNÖKSET... MONIPUOLINEN VALIKOIMA LAATUA ! PYYDÄ TARJOUS! AHOSEN TAIMISTO www.ahosentaimisto.fi info@ahosentaimisto.fi Karstula Puh. (014) 465 131 Taimitarhatuotteita RENGON TAIMITARHA OY Lukkopellontie 34, 14300 RENKO puh 050 572 2634, 03-652 6122 www.rengontaimitarha.fi myynti@rengontaimitarha.fi Taimitarhatuotteita Tule mukaan ilmoittajana vuoden 2020 Vihreä Kirjaan Varaa paikkasi Syrjäharjuntie 95 31300 Tammela Puh. 040 733 3772 toimisto@vikstenintaimisto.fi www.vikstenintaimisto.fi Hannu Pyykkö, 050 2250, hannu.pyykko@mediabookers.fi Viherkattojen vedeneristystuotteita Viherrakentamisen tuotteita Varmista viherkaton toimivuus laadukkaille vedeneristeillä! Tule tutustumaan Vihertekniikkanäyttelyn osastolle 634 bmigroup.com/fi VIHERYMPÄRISTÖ 5/20 | 57

Asukkaita kannustetaan yhteisöllisyyteen eri tavoin. Kunta tarjoaa asukkaille erikorkuisia viljelyaltaita sekä palstoja, jotka sopivat esteettömään käyttöön. Puupinnat luovat ympärivuotista elävää pintaa. Asuntomessut Tuusulassa Ikärakenteen muutos, uudenlaiset palvelut ja digitalisaatio ’Luonnonläheinen kyläkaupunki, jossa on hyvä elää’. Näin mainostettiin 50. kerran Suomessa järjestettyjä asuntomessuja kulttuurihistorialtaan värikkäässä Tuusulan Rykmentinpuistossa. Tuusulan historian kolmannella asuntomessualueella huokui kokemus, viimeistellyt detaljit sekä yhteisöllisyys. teksti ja kuvat: ESSI MÄKINEN T uusulan keskustan, Hyrylän vanhalle kasarmialueelle rakentuu lähivuosina kutsuva puutarhakaupunginosa jopa 15 000 ihmiselle. Asuntomessualue luo valmistuvalle kyläkaupungille elävän kaupunkikeskuksen ja sen ympärille rakentuu luonnon muovaamia puistokyliä modernilla arkkitehtuurilla. Rakentuva Rykmentinpuisto on kokonaisuudessaan yksi pääkaupunkiseudun suurimmista aluerakentamishankkeista. Messualueella lähtökohtina ovat asumisen uudet palvelut sekä rakentaminen kestävän kehityksen ja uusiutuvan energian ehdoilla. Ajattelutapa heijastuu asuinrakennuksista viherympäristöihin. Tuusulanjärven luoman erityispiirteen ympäröimässä asuinalueessa on panostettu yhteisöllisiin ratkaisuihin, valmisteltu yksityiskohtia taiteen ehdolla ja huomioitu kaikenikäiset käyttäjät. Alueen vihreät kaistaleet luovat turvallista ympäristöä, jossa on lupa harrastaa. Rykmentinpuiston asemakaava kuuluu Puustellinmetsän asemakaava-alueeseen. Kunnan lanseeraama ”Tulevaisuuden kyläkaupunki” -hanke Rykmentinpuistossa on kunnan kärkihankkeita ja viestiä on mahdollisimman monipuolisesti pyritty toteuttamaan elävässä katuympäristössä ja puistoissa, siinä onnistuen. Tila mahdollistaa erilaisten ihmisten kohtaamisen ja läsnäolon. Messualue rajautuu 15 hehtaarin kokoiseen Puustellinmetsän puistoon, jonka monivaiheisesta suunnittelusta vastaa Ramboll Finland Oy. Suunnittelun keskeiset teemat ovat olleet taide, valo, kestä- 58 | VIHERYMPÄRISTÖ 5/20 vät energiaratkaisut sekä aktiivinen arki. Puistosta löytyvät monipuoliset leikki- ja kuntoilualueet, laajat viljelypalstat ja kasvialtaita, nuotiopaikka, runsaasti erilaisia oleskelualueita ja yrttipuutarha. Puistosta on valmiina noin kuuden hehtaarin alue ja se laajenee tulevaisuudessa kosteikkoa ympäröivällä pitkospuureitillä sekä Baanaksi kutsutulla, nopean liikkumisen kevyenliikenteenväylällä. Kestävä kehitys ja luonnonmukaisuus suunnittelussa Alue on huomattavan laaja ja tiivis, se kattaa yli 40 hehtaarin suunnittelualueen, josta asuntomessualue on vain osa. Asuntomessualueen julkisten ulkotilojen yleissuunnitteluvaihe on käynnistynyt vuonna 2016, jolloin alueelle määriteltiin yleisilme sekä visio tavoitelluista toiminnoista. Suunnittelua rajasi erittäin kiireinen aikataulu, sillä alueen huonot pohjaolosuhteet vaativat esirakentamisen aloittamisen mahdollisimman nopeasti. Julkisten alueiden suunnitelma valmistui vuonna 2017. Suunnitelmassa on keskeisenä tekijänä luonnon ja ihmisen sommittelu yhteen. Monipuolisilla maisematiloilla on jopa huomaamatta sijoitettu luonnollisia ympäristöjä keskeisille, rakennetuille alueille. Esimerkiksi Puustellintorin kiveys on tehty luonnonkivistä, joka kantaa vanhaa kyläkaupungin henkeä. Värikkääseen harmaaseen katutilaan on istutettu katupuita kymmenen metrin välein, joka mahdollistaa joustavan pysäköinnin sekä tarjoaa tilaa myös lumenkasaukselle. Diagonaalinen ladonta muodostaa monivärisen betonikiven kanssa suuren ruutukuvion, joka yhdistää jalankulun ja ajoradan yhdeksi kokonaisuudeksi. Alusta on kestävä ja elävän näköinen, vaikka ihmisiä liikkuisi jalkakäytävällä vähän. Rakennetulta harmaalta alustalta hulevedet liikutetaan joustavasti kohti kasvualustoja. Ne hyödynnetään sekä katutilassa että puistoissa. Katujen hulevedet imeytetään ensin puiden kasvualustoihin ja lopulta ne päätyvät puistoon, jossa ne näkyvät asukkaille ilmeisinä hulevesilampina ja laajana valmistuvalla kosteikkoalueena. Hulevesiallas tarjoaa suojaisia, laiturimaisia oleskelualueita näyttävien heinäistutusten lomassa.

ASUNTOMESSUT Vitreo Oy:n Plateau piknik -pöytään asennettava Sunhub mahdollistaa mobiililaitteiden lataamisen ja oman musiikin kuuntelun. Se toimii aurinkoenergialla eikä se tarvitse kaapelointeja, jolloin se on helppo sijoittaa eri ympäristöihin. Yrttipuutarhan jokaiselle kasviryhmälle on teetetty omat nimikyltit oppimisympäristön luomiseksi. Hulevedet ovat keskeinen osa yrttitarhaa, jonka poikki allas kulkee. Uomien yli voi kävellä sillan vartta pitkin. Alueelle onkin istutettu valtava määrä kasvillisuutta. Suunnittelussa on pyritty luomaan monipuolisia kasviyhdyskuntia ja biodiversiteettiä eri eliöille. Hoidettavuuden kannalta helpottava tekijä on dynaaminen istutussuunnittelu, jonka avulla rikkakasvien kasvupintaa pyritään vähentämään. Kasvillisuuden monilajisuus ja peittävyys näkyvät esimerkiksi puiston yrttitarhassa, jossa syötävät puutarhakasvit toimivat myös maanpeitekasveina. - Yrttitarha tuo iloa asukkaille sekä pörriäisille! Monivuotiset yrttikasvit luovat oppimisympäristöä koko perheelle ja yksittäispensaiden tapaan käytetyt marjapensaat ruokkivat välipalana, kunnanpuutarhuri Riitta Kalliokoski kertoo. merkiksi monimuotoisia kasvillisuusrakenteita oli paljon ja niille tuli laatia viiden vuoden kunnossapitosuunnitelma. Kaiken tämän lisäksi projektista piti laatia myös erillinen toteutussuunnitelma. Tiesimme kuitenkin koko ajan, että taitorakenteita ja kestävää rakentamista sisältävä kohde on VRJ:n näköinen ja olimme valmiita ottamaan haasteen vastaan! Haasteita urakoitsijalle aiheutti muun muassa kiristyvät hermot tiukan aikataulun omaavassa kohteessa. - Tarjouspyyntö jätettiin maaliskuussa 2019 ja huhtikuussa hyväksytyn hankintapäätöksen myötä alkoi rakentaminen. Kiireen tuntu oli läsnä koko hankkeen ajan ja mietimme usein, kuinka selviämme eri työvaiheiden yhteensovittamisesta. Hermojen kiristelyä aiheuttivat myös massiiviset viivästymissakot, en ole urallani kohdannut niin isoja sakkoja! Onneksi niiltä vältyttiin hyvällä yhteistyöllä, Jansson tiivistää. Alueen esirakennustöistä, kuten pohjanvahvistuksista sekä rakennekerrosten viimeistelystä, vastasi Terrawise. VRJ jatkoi toukokuussa 2019 tehden pintamaan poistoa, hulevesien salaojitusta, rakennekerroksia, perusrakenteita, kasvualustoja, puu- ja kivitöitä sekä viimeisteli julkisten alueiden pinnat vuoden 2020 puolella tämänhetkiseen loistoonsa. Aikataulullisesti haastetta tuottivat toisiinsa kytkeytyvät työvaiheet, eikä eri vaiheissa ollut varaa jäädä jälkeen. - Positiivista hankkeessa oli erityisen sujuva yhteistyö kunnan kanssa. Kokouksissa saimme asiat sovittua joustavasti, työmaan eri tilanteisiin saimme vastaukset nopeasti ja urakoitsijaa kuunneltiin. Yhteistyö sujui moitteettomasti, kun osapuolilla oli sama tavoite: tuottaa laadukasta ympäristörakentamista. Laatu 70, hinta 30 Asuntomessualueen julkiset alueet valmistuivat aikataulussa hyvän yhteistyön saattelemana. Kymmenen kuukautta kestänyt urakka oli Suomen ensimmäinen kilpailullisella neuvottelumenettelyllä ostettu puisto, jonka tavoitteena oli taata laadukas lopputulos sovitussa budjetissa. Poikkeuksellinen hankintamenettely painotti pisteytyksessä ja valintaperusteissa 70 prosenttisesti laatua ja 30 prosenttisesti hintaa. - Pisteytys oli poikkeuksellinen ja siitä kiinnostava! Näin rakentajana tulee kehua tilaajaa, sillä tarjouskilpailussa huomasimme, kuinka laatupisteytykseen oli panostettu. Aihe on riitaherkkä, sillä laadun pisteytys ja arviointi tulisi esittää tyhjentävästi, jotta arviointi olisi tasapuolinen kaikille osapuolille – ja tässä onnistuttiin, kommentoi Inari Jansson VRJ Etelä-Suomi Oy:stä. Urakoitsijan valinnassa olikin painotettu henkilöstön puistorakentamisen osaamista kokemuksen ja koulutuksen kautta, yrityksen edellisiä asuntomessureferenssejä sekä erikseen laadittava ylläpitosuunnitelmaa. - Jo hankintavaiheessa kohde työllisti useamman henkilön, sillä esi- Taiteen ehdoilla Rykmentinpuistossa alueen yhdeksi vetovoimatekijäksi on tunnistettu VIHERYMPÄRISTÖ 5/20 | 59

taide, joka kiinnitti sekä suunnittelijan että urakoitsijan huomion jo heti alkuvaiheessa. Haastavat taitorakenteet otettiin innolla vastaan. Puistolle on laadittu oma taideohjelma, jonka mukaan taidetta toteutetaan yhteistyössä alueen toimijoiden, asukkaiden sekä taitelijoiden kanssa. Alueelle syntyvä laaja taiteen kokonaisuus on vetonaula ja se ohjaa asukkaita ympäristötaiteen äärelle ulkotiloihin. Laadukkaan näyttävät viheralueet, kuten yrttitarha sekä hulevesiallas toimivat itsessään jo näyttävinä taidekeskuksina, jonka lisäksi puistoalueen ympäristöön sijoitetut varsinaiset teokset luovat alueelle erityispiirrettä ja yhteisiä maamerkkejä. Julkisiin paikokoihin sijoitettava taide on jokaisen saavutettavissa ilman pääsymaksuja ja aukioloaikoja. Taidehankkeet ja tapahtumat ovat ainutlaatuisia: paikkakuntaansa sidottua kulttuuritoimintaa, mikä luo alueelle omaa vahvaa identiteettiä. Esimerkiksi Pekka Jylhän ”Auringonsilta”, auringonkukan mallinen, lähes yhdeksän metriä korkea teräsveistos sijaitsee Rykmentinpuistotien varrella, ylikulkusillan kupeessa. Huomiota herättävä ympäristötaideotos on samalla viitoittava katuvalaisin. Leikkipuiston vetonaulana toimii Kompan Oy:n Silmukka-malliston Bumerangi, joka on koko malliston isoin laite ja ensimmäinen laatuaan Suomessa. Veistoksellinen leikkiväline soveltuu tilaajan taidenäkökulmaan halkomalla maisemaa ja kiinnittämällä huomiota kirkkaalla oranssilla värillä. Luonnon yhteiseloa ja värikästä jännittävyyttä on tuotu myös lasten leikkivälineiden turva-alustoihin. 2D-piirroksina alustaan on maalattu perhosia ja salamantereita, jotka innostavat huomaamatta leikkiin. Kompan Oy:n Bumerangin silmukat herättivät myös aikuisen kiusaukset kiivetä aina välineen ylös asti ja tutkia koko rakennelma polkuineen. Haastava väline innostaa lapset kehittämään fyysisiä ominaisuuksia huomaamatta. Viherympäristöliitto pääsi tutustumaan asuntomessualueeseen Maisemasuunnittelijoiden retkipäivässä. Kierrosta veti kunnanpuutarhuri Riitta Kalliokoski (eturivissä sinisellä takilla), joka toimii viherpalveluiden päällikkönä. Tuusulan kunnan viherpalvelut ovat toimineet omana yksikkönään vuodesta 2019 lähtien ja alueella työskentelee 10 vakituista viheraluehoitajaa. 60 | VIHERYMPÄRISTÖ 5/20

TUTKITTUA Latva kohti taivasta, jalat tukevasti maassa? teksti ja kuvat: ANU RIIKONEN Kaupunkipuut kärsivät juurialueensa kaivamisesta, mutta sitä on kaupungissa usein vaikea välttää. Kaivamisesta syntyvät juurivauriot heikentävät puun veden ja ravinteiden saantia ja elinvoimaisuutta, ja saattavat myös tehdä siitä vaarallisen, kun juurten kyky pitää puuta pystyssä heikkenee. Tästä on kuitenkin kautta aikain tehty vähän tutkimuksia, sillä puiden vakauden tutkiminen on vaikeaa. Vielä vähemmän on tutkittu sitä, miten pitkään kestää, ennen kuin juuristo toipuu kaivuvaurioista ja puun vakaus palautuu ennalleen. M ilanossa aloitettiin laaja ja pitkäjänteinen kaupunkipuiden juuristojen tutkimushankesarja 2000-luvun alkuvuosina. Eräässä hankkeen kokeessa tehtiin koekaivantoja koekentällä kasvavien nuorten, rungonläpimitaltaan noin 10-senttisten lehmusten ja hevoskastanjoiden juuristoalueelle. Kolmasosalle puista 70 cm syvät kaivannot tehtiin kahdelle puolen puuta noin 40 sentin päähän tyvestä, kolmasosalle vain yhdelle puolen, ja kolmasosalle ei lainkaan. Tehdyt kaivannot täytettiin saman tien, sillä tarkoitus oli matkia kaupungissa tapahtuvia kaapelien ynnä muun infrastruktuurin huollon ja asennuksen aiheuttamia juurivaurioita. Kahdelta puolen kaivetun puun laskettiin menettävän käsittelyssä noin 70 % juuristostaan, ja yhdeltä puolen kaivetun noin 40 %. Tämän käsittelyn jälkeen puita seurattiin viiden kasvukauden ajan. Puiden kasvua, veden saantia maasta, juuriston kattamaa maaalaa ja puiden vakautta mitattiin useita kertoja. Puiden vakautta mitataan tavallisimmin vaikealla ja työläällä vetotestillä. Siinä mitataan, miten suurella voimalla puuta pitää vetää vinoon, jotta puu kallistuu 0,2 astetta. Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että tällainen kallistus on vielä puulle itselleen turvallinen. Tarvittava voima kertoo kuitenkin siitä, miten tukevasti puu on pystyssä. Puun kasvu ja kunto kärsivät juurivaurioista Juuriston vaurioittaminen alensi puiden kasvua noin 30–40 % verrattuna puihin, joiden juurialueelle ei tehty kaivantoja. Neljä vuotta vaurion jälkeen kasvuvauhdin ero oli yhä lähes sama kuin heti vaurion jälkeen, eikä puiden kasvu ollut selvästi toipumassa. Hevoskastanjan kasvu näytti kärsivän juurivaurioista vielä lehmustakin enemmän. Kasvun lisäksi mitattiin esimerkiksi puiden yhteytystehoa, jonka todettiin alentuneen muutamia kymmeniä prosentteja lähinnä siksi, että puiden vedensaanti oli vaikeutunut. Lehmusten vedensaanti ja yhteytys kuitenkin toipui melko hyvin kolmessa vuodessa, hevoskastanjan puolestaan ei juuri lainkaan vielä viidessäkään vuodessa. Puiden kasvun heikkeneminen ja elinvoimaisuuden lasku ei ehkä tunnu sinällään suureltakaan ongelmalta. Ne kuitenkin heikentävät puiden vastustuskykyä muille stresseille, joten pitkällä aikavälillä tällaiset ongelmatkin kertyvät ja tuottavat vahinkoa. Paljon ilmeisempiä ja välitöntä huolta aiheuttavia ovat silti puun turvallisuuteen ja vakauteen suoraan vaikuttavat tekijät. Pitkäkestoista vahinkoa puiden turvallisuudelle Kokeen puille tehtiin vetotesti kahdesti: juuristokaivantojen tekokesää seuraavan vuoden keväällä ja neljä vuotta kaivantojen teon jälkeen. Lisäksi samoina ajankohtina mitattiin niiden juuriston pinta-alat, mistä voitiin myös laskea puun vakaudelle tunnusluku. Vetokokeen perusteella kahden puolen kaivetun puun kaatumiseen vaadittiin ensimmäisessä vetokokeessa noin puolet vähemmän voimaa kuin juuristovaurioilta säästyneen. Yhden puolen kaivettujen puiden vakaus oli myös alentunut muutamia kymmeniä prosentteja. Toisen vetokokeen tulokset neljä vuotta juuristovaurioiden jälkeen olivat todella huolestuttavia. Toisin kuin yleensä uskotaan, puiden vakaus ei ollut palautunut oikeastaan lainkaan. Kahdelta puolelta kaivettujen puiden kaatamiseen tarvittiin yhä noin puolet vähemmän voimaa kuin verrannepuiden. Yhdeltä puolen kaivettujen puiden vakaus ei sekään ollut parantunut lainkaan niihin puihin verrattuna, joiden juuristoa ei ollut kaiveltu. Juuriston pinta-alasta lasketut vakauden tunnusluvut osoittivat samansuuntaista tilannetta. Juuristovauriot on otettava vakavasti Tämän tutkimuksen kuluessa olosuhteet olivat puille otolliset, sillä neljä viidestä kesästä juuristovaurion jälkeen oli tavallista sateisempia, ja vettä riitti puille hyvin. Puut eivät kasvun alentumaa lukuun ottamatta näkyvästi kärsineet juurivauriosta, ne eivät kellastuneet eikä oksia kuollut. Tästä huolimatta parhaassa nuoruusiässään ja vahvassa terveydentilassa olleiden puiden toipuminen ja turvallisuuden palautuminen rajun juuristovaurion jälkeen oli lähes olematonta. Kun siis nuoret, terveet puut toipuvat huonosti, miten huonosti toipuvatkaan ne jo ennestään kolhitut ja kuivuuden koettelemat katupuut, joiden juuriston alle kaapelit 80-luvulla tuli paremman tiedon puutteessa sijoitettua? Juurivaurion pitkäaikaiset seuraukset puille tukevat osaltaan sitä havaintoa, että puut kuolevat liian hitaasti. Kun juurivaurioitettu puu päättää päivänsä ehkä viisi tai viisitoista vuotta kaivutyön jälkeen epämääräiseen elinvoiman alenemaan, ovat sylttytehtaalle vievät jäljet jo kauan sitten kadonneet katukuvasta. Tarkasteltu artikkeli: Fini, A., Frangi, P., Mori, J., Sani, L., Vigevani, I., & Ferrini, F. (2020). Evaluating the effects of trenching on growth, physiology and uprooting resistance of two urban tree species over 51-months. Urban Forestry & Urban Greening, 126734. VIHERYMPÄRISTÖ 5/20 | 61

KAUPUNKIEN VIHERALUEET Savonlinna Monipuolisten viheralueiden ja vesistöjen kaupunki teksti ja kuvat: EEVA VÄNSKÄ Savonlinnan kaupungissa on paljon näkyvää viherympäristöä, jota ihmiset käyttävät arjessaan. Haasteena on se, että vaikka puistotyöntekijämäärä ei kasva, työt lisääntyvät. S avonlinnan keskusta-alueella rakennettua viheraluetta on 72 hehtaaria. Yhteensä kantakaupungin alueella on puistot-yksikölle kuuluvia luokiteltuja viheralueita noin 200 hehtaaria. Savonrannassa, Punkaharjulla ja Kerimäellä, jotka ovat liitoskuntia, viherympäristöä hoitaa urakoitsija. Savonranta liitettiin Savonlinnaan vuonna 2005 ja Punkaharju sekä Kerimäki vuonna 2013. Työssä jaksaminen Kaupunginpuutarhuri Raili Aurava tuntee kaupunkinsa, ja sanoo tarkastelevansa ympäristöä useimmiten ”työsilmälaseilla”. – Ensi alkuun hoidimme liittyneiden kuntien viheralueita omin voimin, mutta siitä ei tahtonut tulla mitään. Nyt syksyllä päättyy ensimmäinen kaksivuotinen urakkasopimus, ja samalla linjalla aiotaan jatkaa. Savonlinnan puistot-yksikössä työskentelee 11 vakituista työntekijää. – Lisäksi on vaihtuva luku määräaikaisia työntekijöitä. Työllistettäviä on noin 50 vuoden mittaan, ja tällä hetkellä heitä on työssä parikymmentä. Kokonaistyöntekijämäärä on tällä hetkellä 35. Aurava toteaa, että ehkä kaikkein suurin haaste puistot-yksikössä on vakituisen väen väsyminen. – Tilannetta helpottaisi, jos hyviä määräaikaisia saataisiin pitää työssä, ja saataisiin varmuus eläköityvien paikkojen täyttämisestä. Samalla ottaisin mielelläni tähän oppiin tulevan uuden kaupunginpuutarhurin, jolle voisi jakaa hiljaista tietoa. Viihtyisyys ja turvallisuus Savonlinnassa on menty eteenpäin viheralueiden hoidossa siinä mielessä, että konekantaa on uusittu. Uudet isot ruohonleikkurit ja monitoimitraktori helpottavat työskentelyä. – Itse työ on tuttua perustyötä: nurmien leikkuuta, kukkien istutusta ja hoitoa ja yleisesti sanottuna kaupungin kaunistusta. Huolehdimme myös kevyenliikenteen väylien kunnossapidosta ja esimerkiksi portaista, joita löytyy kaupungilta sekä viheralueilta, kuten Casinon takaa saarilta. Kaikista tärkeintä on, että ihmiset viihtyvät ja että kaikilla on turvallista olla ja liikkua. – Pitää myös muistaa, että perinteisen rakennetun viherympäristön lisäksi meiltä löytyy vapaasti käytössä olevia muita viheralueita. Aurava sanoo, että paikalliset ihmiset eivät aina ymmärrä kaupungin monipuolisen vihreän merkitystä, vaan sitä pidetään itsestäänsel- 62 | VIHERYMPÄRISTÖ 5/20 vyytenä. – Saarille pääsee kävelemällä, on hyvä polkuverkosto, hoidettuja portaita ja viihtyisää ympäristöä. Yhtenä erikoisena alueena Aurava nostaa esiin Talvisalonmäen. – Alue on puhdasta umpimetsää, ja sijaitsee keskellä kaupunkia. Siellä käydään marjassa ja sienessä, itse keräsin sieltä kantarelleja. Yhteydet paranivat Kaupungin infrassa on tapahtunut merkittävä muutos aiempaan, kun saatiin uusi 24,5 metriä korkea silta. Aiemmin syväväylä kulki keskeltä kaupunkia ja Kyrönsalmen siltoja piti nostaa useita kertoja päivässä. Samalla puistot-yksikön varusteiden kuljettaminen ja henkilöstön liikkuminen hankaloitui. – Uuden Laitaatsalmen sillan ali mahtuvat sekä purjeveneet että rahtilaivat. Kaupungin keskustan vierestä kulkee myös rinnakkaisväylä, eli kaikkea tavaraa ei tarvitse rahdata keskustan halki. Samalla kun uusi silta helpottaa viheralan koneiden ja laitteiden kuljetusta, on aiemmista varikoista luovuttu. – Tekninen toimi on luopunut varikoista, Savonrannan varikko on myyty ja Kerimäen varikolla on kuntakokeilupaja, eli se säilyy kaupungilla, mutta toisessa käytössä. Urakoitsija vastaa myös talvikunnossapidosta alueilla. Myös leikkipuistojen hoito on liitoskunnissa urakoitsijalla, paitsi vuositarkastusten teko. Tulevan siintäessä – Saimme yhden koirapuiston kaupunkiin, ja painetta olisi rakentaa kaksi uutta, keskustaan ja Kerimäelle, Raili Aurava kertoo. Lisäksi uutta työtä on tullut entisen opettajankoulutuslaitoksen tiluksista. Kun laitos muutti Joensuuhun, rakennukset ja maa-alue jäivät kaupungille: rakennukset siirtyivät toimitilapalveluiden vastuulle, metsä metsätoimelle ja viheralueiden hoito puistot-yksikköön. – Siellä oli aikanaan hienot näytepuutarhat, mutta alue on kymmenessä vuodessa ränsistynyt. Nyt mietitään miten aluetta ryhdytään hoitamaan. Viiden vuoden päästä homma pitäisi olla jollain mallilla. Mitään erillistä määrärahaa OKL:n alueelle ei kuitenkaan ole merkitty, joten vain se on varmaa, että kaikki on epävarmaa. – Luulen että lähitulevaisuudessa meillä on nykyinen määrä henkilöstöä hoitamassa viheralueita. Mikäli tullaan tilanteeseen, että oma väki ei riitä, joudumme ostamaan palvelua ulkopuolelta. Jo nyt on ostettu muun muassa rakentamista ja kivitöitä. Kirjoittaja on freelancetoimittaja.

2 1 3 4 5 6 1. Raili Auravan mielestä yksi parhaita asioita työssä ovat työkaverit: puistot-yksikön kenttäihmiset sekä muut työkaverit kaupungintalon käytävillä.  2. Työssä Olavinlinnan lähellä.  3. Syksyn alkaminen ei haittaa, kun aurinko vielä lämmittää.  4. Savonlinnan pinta-alasta 40 prosenttia on vettä. Keskusta levittyy kolmen saaren alueelle.  5. Olavinlinnan alue kuuluu museovirastolle, mutta linnan ympäristö polkuineen kaupungin vastuulle.  6. Pikku Kakkosen leikkipaikka on perheiden suosiossa; leikkipaikan vieressä sijaitsee Koulukadun uimaranta. VIHERYMPÄRISTÖ 5/20 | 63

ARVONIITYT Tampereen Hevoshaan arvoniityllä on runsaasti maisema- ja luontoarvoja. Se on arvokasta hyönteis- ja lintualuetta sekä tärkeää lepakkoaluetta. Avoin niitty on myös osa Iidesjärvelle tyypillistä vanhaa viljelymaisemaa. Hevoshaan niityn tärkein hoitomuoto on niitto ja niittojätteen keruu. Hoito ylläpitää viljelymaisemaa sekä edistää alueen luonnon monimuotoisuutta. Hoidon myötä niitty säilyy avoimena, ja niittojätteen keruun myötä alueen maaperä köyhtyy vähitellen. Tällöin perinteiset niittylajit saavat lisää elintilaa. Pidetään niityt avoimina Opintoretki Tampereen seudun arvoniityille teksti: RIIKKA SÖYRINKI ja ANNINA VUORSALO, kuvat: ANNINA VUORSALO S uurin osa niityistä on muodostunut ihmisen toiminnan tuloksena, ja säilyäkseen avoimina ne tarvitsevat säännöllistä hoitoa. Niittyjen pinta-ala romahti Suomessa 1900-luvun aikana maankäytön muutosten myötä. Niittyjä otettiin pelto-, metsä- ja rakennuskäyttöön. Siitä on seurannut eliölajiston nopea köyhtyminen ja maisemien yksipuolistuminen. Viherympäristöliiton opintoretkellä Tampereen seudun arvoniityille tutustuttiin muun muassa niittyjen hoitoon ja peruskunnostuksiin sekä Tampereen kaupungin avoimien viheralueiden viherpalveluohjelmaan. Niityt ovat arvokkaita ympäristöjä Avoimet viheralueet ovat tärkeä osa alueellisia niittyverkostoja. Niityt omaavat usein merkittäviä maisema-, luonto- ja virkistysarvoja. Lajistoltaan arvokkaat niityt ovat perinnebiotooppeja. Suomen ympäristökeskuksen arvioinnissa (2018) kaikki perinnebiotooppien luontotyypit todettiin uhanalaisiksi, ja niillä elää joka neljäs kaikista Suomen uhanalaisista lajeista. Niittyjen väheneminen on huolestuttavaa myös pölyttäjien näkökulmasta. Niityillä ja niillä elävillä hyönteisillä on merkittävä rooli biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjinä. Niit- 64 | VIHERYMPÄRISTÖ 5/20 tyverkostoa vahvistamalla voimme siis hillitä monimuotoisuuden hupenemista. Niityt tarjoavat myös monenlaisia virkistyspalveluita ja luontoelämyksiä asukkaille. Samoin niihin liittyy kulttuurihistoriallisia arvoja. Niittyjen avoimuus säilyy hoitamalla Niityt ovat avoimia, valoisia ja vähäpuustoisia alueita, joilla elää omanlaisensa lajisto. Avoimuus ei säily ilman säännöllistä kunnossapitoa. Niiton tai laidunnuksen lisäksi tarvitaan myös puustoisten reunojen ja saarekkeiden raivausta. Monilla niityillä olisikin raivaustarvetta, vaikka niittohoito pystyttäisiin pääosin tekemään. Useimmiten niittyjen puusto on kehittynyt alueelle luontaisesti. Yllättävän usein niityillä on myös istutettua puustoa, jopa isohkoja puuryhmiä. Täytyy muistaa, että varjostavaa puustoa tulisi olla vain pienissä määrin, jotta alueen avoimuus ja valoisuus säilyy. Joten malttia puiden istuttamisessa niityille. Hoitamattomina niityt kasvavat nopeasti umpeen. Tällöin kannattaa arvioida, kannattaako kohde vielä kunnostaa avoimeksi. Toteutetuista peruskunnostuksista on saatu hyviä kokemuksia esimerkiksi Tampereen ja Vantaan niityiltä. Niityn siemenpankki säilyy maassa jopa vuosikymmeniä, joten ennallistaminen on mahdollista.

Teemu Kylmäkoski Tampereen Infra Oy:sta esitteli Rukkamäen arvoniittyä yhdessä Huitun lammastilan edustajien kanssa. Samalla kuultiin myös Tampereen kaupungin viherpalveluohjelmasta, jonka tavoitteena on nostaa niitty- ja peltoalueiden hoitotasoa, lisätä asukkaiden luontokokemuksia ja virkistysmahdollisuuksia sekä lisätä tietoa avoimien viheralueiden merkityksestä kaupunkirakenteessa. Tampereen Rukkamäenpuiston tärkein hoitomuoto on laidunnus. Niitty on erittäin vanhaa viljelyaluetta 200-vuotisen Rukkamäen torpan läheisyydessä. Laidunnus lisää paitsi luonnon monimuotoisuutta, myös alueen virkistyskäyttöä ja tarjoaa elämyksiä asukkaille. Rukkamäenpuistolle valmistui hoito- ja käyttösuunnitelma vuonna 2013. Suunnittelupäällikkö Timo Koski ja ympäristösuunnittelija Katri Laihosalo Tampereen kaupungilta esittelivät Hevoshaan arvoniittyä ja Iidesjärven alueelle perustettavaa uutta luonnonsuojelualuetta. Kohde on harvinaislaatuinen maisemakokonaisuus. Puustoiset hakamaat ja metsälaitumet Meillä on myös puustoisia perinnebiotooppeja eli vanhoja hakamaita ja metsälaitumia. Näillä alueilla on vanhaa, arvokasta puustoa ja usein myös lahopuuta, ja puuston käsittelyn osalta tarvitaan tarkempaa harkintaa. Puustoisemmat alueet ovat niittotyön kannalta haasteellisempia, ja näillä alueilla laidunnus olisikin erittäin hyvä hoitotapa. Laidunnuksella voidaan lisätä merkittävästi kasvillisuuden sekä hyönteislajiston monimuotoisuutta. Niittyihin kohdistuu muutospaineita Kaupunkiympäristössä niittyihin kohdistuu monenlaisia odotuksia. Maankäytön suhteen voi olla paineita esimerkiksi rakentamisesta tai metsittämisestä, etenkin jos alueet eivät ole kunnossapidon piirissä. Olemme jo menettäneet niittyjä viime vuosikymmeninä suuren määrän luontaisen metsittymisen kautta. Miten huolehdimme siitä, että nyt kun etsitään aktiivisesti uusia hiilinieluja, niityt säilyisivät jatkossakin avoimina? Metsittäminen on ympäristöteko ilmastonmuutoksen puolesta, mutta samalla voidaan menettää merkittäviä monimuotoisuusarvoja. Harkintaa ja malttia tarvitaan. Samoin tarvitaan lisää tietoa niittyjen hiilensidonnasta. Metsitettäviä alueita meillä varmasti riittää, mutta avoimia niittyjä on jäljellä todella vähän. Niittyjen kokonaisuus haltuun Niittyjen monimuotoisuutta kannattaa ylläpitää sekä kehittää suunnitelmallisen kunnossapidon kautta. RAMS -kunnossapitoluokitus antaa uusia mahdollisuuksia niittyjen monimuotoisuuden huomioimiseen. Kunnossapitoluokitus on tärkeä työkalu, jolla voidaan mm. tunnistaa arvoniityt sekä potentiaaliset kehitettävät kohteet. Niittyverkoston kokonaisuus on ensin tunnettava, jotta voidaan asettaa tavoitteet Tampereen seudulla hyvän esimerkin puustoisesta niitystä tarjoaa Piikahaka, jonka alueella ovat aikanaan laiduntaneet Raholan kartanon lampaat. Kohde on suosittu ulkoilualue ja siellä risteilee runsaasti kevyen liikenteen väyliä sekä polkuja. Niitty- ja lehtoalueet yhdessä vanhan puuston kanssa muodostavat arvokkaan, luonnoltaan ja maisemaltaan monimuotoiseen kokonaisuuden. Alueella on myös säilytetty lahopuuta ja maapuuta. Kerran vuodessa kasvillisuus niittomurskataan, mikä toimii hyvin rehevän alueen hoitomuotona. Lisäksi kulkuväylien pientareet leikataan kuukausittain. alueiden kunnossapidolle. Sen jälkeen käytännön hoitotyöt pystytään kohdistamaan tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti erilaisille niittyalueille. Riikka Söyrinki on ProAgria Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten maisema-asiantuntija. Annina Vuorsalo on Viherympäristöliiton toiminnanjohtaja. VIHERYMPÄRISTÖ 5/20 | 65

VYL VIHERALAN TAPAHTUMIA Viheralalle kolme FISE-pätevyyttä Viheralueita koskevat vaatimukset kasvavat ja monipuolistuvat. Rakennuttajilla, suunnittelijoilla ja käytännön toteutuksella tulee olla valmiudet lisääntyviin haasteisiin. Viherympäristöliitto ja FISE Oy:n yhteistyönä valmistellaan kolmea uutta FISE-pätevyyttä, jotka tarjoavat viheralan ammattilaiselle mahdollisuuden osoittaa osaamisensa ja tilaajille työkalun kelpoisuuden arviointiin. Valmistelussa ovat maisemarakennuttajan, maisemarakentamisen suunnittelijan ja maisemarakentamisen työnjohtajan pätevyydet, joista pisimmällä on maisemarakennuttamisen pätevyyden laatiminen. Seuraavaksi tavoitteena on saada valmiiksi suunnittelijan pätevyys ja viimeisimpänä on alettu työstää työnjohtajan pätevyyttä. Näiden uusien pätevyyksien perustana on olemassa oleva FISE-pätevyysrakenne, jota sovelletaan koulutuksen ja työkokemuksen osalta viheralalle. Pätevyysperusteiden lisäksi järjestelmään liittyy tarvittava täydennyskoulutusvaatimus. Maisemarakennuttamisen uudet pätevyydet ovat yksi keino kohti parempia ja laadukkaampia viherympäristöjä. Viheralan historiikki -hanketyöryhmä kokousti 17.8.2020 Helsingissä. Kuvassa Pekka Metsola, Viljo Muuronen, Seppo Närhi ja Sauli Rouhinen. Annina Vuorsalo, toiminnanjohtaja Henkilöstöuutisia Viherympäristöliiton toimistossa vuodesta 2017 työskennellyt Essi Mäkinen jatkaa 1.10.2020 alkaen vakituisena järjestösuunnittelijana. Koordinaattori Tiia Naskali palaa töihin 2.10.2020 alkaen. Viheralan tapahtumat liiton nettisivuilla: www.vyl.fi VYL:n opintoretkellä Tampereen seudun arvoniityille 25.8.2020 matkustettiin asianmukaisin suojavarustein. Lue myös juttu retkestä sivulla 62. Viherympäristöliiton pitkäaikaisen pääsihteerin Seppo Närhin eläkekahvijuhlaa vietettiin Helsingin Malmilla 27.8.2020. Juhlassa hänelle myönnettiin Viherympäristöliiton vanhemman neuvonantajan arvostuskirja sekä istutettiin puutarhaneuvoksen hevoskastanja Malmin laidunpuistoon. Lisää Viherympäristöliitosta www.vyl.fi Toimisto: Viherympäristöliitto ry, Viljatie 4 C, 00700 HELSINKI info@vyl.fi Annina Vuorsalo, toiminnanjohtaja, Viherympäristöliiton yleiset asiat, 040 197 1273, annina.vuorsalo@vyl.fi 66 | VIHERYMPÄRISTÖ 5/20 Essi Mäkinen, järjestösuunnittelija, 040 749 9331, essi.makinen@vyl.fi Tiia Naskali, koordinaattori, tiia.naskali@vyl.fi, 050 438 1860. Jyri Uimonen vihervalvoja-asiat, jyri.uimonen@puutarhaliitto.fi, 040 827 4833.

Suuren suosion saavuttaneet puunhoidon koulutukset saavat jatkoa! Puunhoidon koulutuspäivät 2020 Viherympäristöliitto ja Suomen Puunhoidon Yhdistys SPY järjestävät Puunhoidon koulutuspäiviä syksyllä 2020, Helsingissä ja Tampereella. Koulutuksessa käydään läpi modernin puunhoidon sisältämiä puille tehtäviä toimenpiteitä. Kouluttajina toimivat kokeneet kotimaiset arboristit Suomen Puunhoidon yhdistyksestä. Kurssi soveltuu kaikille viherasioiden parissa työskenteleville, kuten puutarhureille, kiinteistönhoitajille, isännöitsijöille, työnjohtajille, suunnittelijoille, rakennuttajille ja valvojille. Koulutukset järjestetään: • • • Kaksipäiväinen Puunhoidon koulutus, Helsinki 4.-5.11.2020 Kaksipäiväinen Puunhoidon koulutus, Tampere 10.-11.11.2020 Puunhoidon koulutuspäivä, Helsinki 17.11.2020 Ilmoittauminen ja lisätiedot: www.vyl.fi

Uuma-kivi uusiomateriaaleja hyödyntäen Louhikivi Uuma-kivi Betoni kiertää - 1000 tonnia betonimursketta pihakivien valmistukseen Uuma-kivi on ympäristötietoisen valinta Ruduksen Uuma-kivissä hyödynnetään kierrätettäviä uusiomateriaaleja. Aikaisemmin Uuma-kiviä on valmistettu lämmöntuotannon sivutuotteena syntyvää keinokiviainesta hyödyntäen. Nyt valmistamme uusioraaka-ainetta murskaamalla omaa ylijäämäbetonia ja kierrätämme betonimurskeen takaisin pihakivien raakaaineeksi. Kierrättämällä betonituotetehtaan ylijäämäbetonit takaisin pihakivituotantoon • Säästämme 15-20% neitseellisiä luonnonkiviaineksia • Vähennämme jätteen ja raaka-aineiden kuljetuksista aiheutuvia päästöjä Tilaamalla Uuma-Kartanokiviä asiakas voi olla varma, että tuotteen valmistuksessa on käytetty kierrätettyä uusiomateriaalia. Kuluneen kesän aikana Tampereen tehtaalla on tehty uusiomassalla valmistettuja pihakiviä myös muissa kivimalleissa. Merkkinä Uuma-tuotteesta on tuotelavan etikettiin lisätty ympäristöarvoja kuvaava lehti-kuvake. Lue lisää: www.rudus.fi/ajankohtaista