Koneet käyntiin! Lasten lehtikone, Koululehtikone ja Sarjiskone opetuksessa 1

Sisällys: Koneet käyntiin! LASTEN LEHTIKONE Varhaiskasvatus ja esiopetus 5 Yhdessä tutkien ja kokeillen 6 Mediakasvatus, monilukutaito, moniaistisuus ja toiminnallisuus korostuvat opetussuunnitelmassa. Koneet käyntiin! -mediakasvatusmateriaali opastaa hyödyntämään Aikakausmedian verkkosovelluksia varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja alakoulussa eri oppiaineissa. Pedagoginen dokumentointi 8 Kuvat ja tarinat herättävät tunteita 10 Tehtäviä Lasten lehtikoneelle 12 SARJISKONE Sarjiskone opetuksessa luokilla 1–3 17 Sarjakuva itseilmaisun välineenä 18 Sarjakuvassa tekniikka on vapaa! 20 Kuvalla on tekijänoikeus 22 Journalismi on median vahva kulmakivi. Vapaa ja luotettava tiedonvälitys taas on demokraattisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan peruspilareita. Mediaan liittyvä tietotaito ja medialukutaito nähdään kansalaistaitoina, jotka koskevat kaikkia ikään katsomatta. Käsitteenä media on laaja ja medialukutaito vielä laajempi. Mediassa tietoa ja viihdettä sekä tuotetaan, että vastaanotetaan. Kansallisten mediakasvatuksen linjausten mukaisesti nykypäivän mediakasvatuksella parhaimmillaan lisätään ihmisten välistä ymmärrystä ja yhteenkuuluvuutta, vahvistetaan digitaitoja ja osallisuuden tunnetta: minäkin osaan, tiedän ja saan oman ääneni kuuluviin! Tehtäviä Sarjiskoneelle 25 Aikakausmedian verkkosovellukset Lasten lehtikone, Sarjiskone ja Koululehtikone ovat osa Aikakausmedian Aikakauslehdet mediakasvattajina -toimintaa. Koneilla tuotetaan omaa mediasisältöä: tarinoita, juttuja, verkkolehtiä ja sarjakuvia. Tämä oppimateriaali antaa koneille yhteiset kannet. KOULULEHTIKONE Koululehtikone opetuksessa luokilla 4–6 31 Lukijasta tekijäksi vai toisin päin? 32 Kuka tunnistaa luotettavan lähteen? 34 Kun luokka muuttuu lehden toimitukseksi 36 Lasten lehtikone, Koululehtikone ja Sarjiskone opetuksessa – Mediakasvatusmateriaali varhaiskasvatukseen ja alakouluun Koneet käyntiin! -mediakasvatusmateriaali muodostaa pedagogisen jatkumon esiopetuksesta alakoulun kuudennelle luokalle: jo päiväkodissa tutustutaan oman lehden tekemiseen Lasten lehtikoneella, 1.–3. luokilla harjoitellaan kuvakerrontaa Sarjiskoneella ja 4.–6. luokalla syvennetään mediakasvatusta Koululehtikoneella. Tehtäviä Koululehtikoneelle 38 Toimittanut: Ulkoasu, kuvitus ja taitto: Outi Laine Tehtävissä huomioimme eri oppiaineet: miten koneita voi hyödyntää esimerkiksi matematiikan tai ympäristöopin tunneilla. Kaikki kolme konetta toimivat verkkoselaimessa maksutta. Tekstit: Julkaisija: Ja nyt – Koneet käyntiin! Outi Laine / Aikakausmedia Outi Laine Leena Mela Maija Puska Aikakausmedia 2021 Painopaikka: Star-Offset, Helsinki 2 3

Ideoita ja ajatuksia: Lasten lehtikone Lasten lehtikone on varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tarpeisiin suunniteltu mediakasvatuksen verkkosovellus, jolla toteutetaan lasten oma lehti. Millaisia tarinoita ja mistä aiheista juttuja syntyy – ajatuksia ja ideoita on rajattomasti! Saduttaminen, mielikuvittelu tai jatkokertomustekniikat ovat oivia välineitä tarinankerrontaan. Ohjaaja toimii yhteisen tarinan kirjurina ja lopputuloksena syntyy paperille tulostettava lehti. Lasten lehtikoneen käyttöliittymä on yksinkertainen, ja alakoulun ensimmäisillä luokilla lapset voivat jo käyttää sitä itsenäisesti ihan omiin juttuihinsa. Sovellus toimii näppärästi tabletilla – yhdelle ryhmälle riittää yksi sellainen. Kasvattajana voit käyttää Lasten lehtikonetta myös oman opetuksen dokumentointiin: koko vuoden tapahtumat ja tekemiset voi tulostaa kotiin jaettavaksi lehdeksi. Päiväkotivuodesta jää silloin koko perheelle konkreettinen muisto. Kasvattajalle Lasten lehtikone toimii siis myös oman työn kehittämisen ja tallentamisen apuvälineenä. www.lastenlehtikone.fi 4 5 TEKSTI Leena Mela

Metsässä polun yli kaareutuneen puun ali kulkeminen voi johdattaa uuteen maailmaan. Lapsen mielikuvituksella ei ole rajoja. Lähde mukaan tarinaan! Yhdessä tutkien ja kokeillen Varhaiskasvatuksen tärkeä tavoite on edistää lasten intoa tutkia ja kokeilla asioita. Pienet lapset ovat luonnostaan uteliaita. He osaavat pysähtyä havainnoimaan ympäristöään ja esittävät siitä kysymyksiä, jotka saattavat haastaa myös aikuisen näkemään asioita uusin silmin ja totutusta poikkeavasta näkökulmasta. Muuttuvassa maailmassa omien ajattelu- ja toimintamallien ajoittainen kyseenalaistaminen on välttämätöntä. Varhaiskasvatuksen perusteissa puhutaan elinikäisestä oppimisesta, joka edellyttää rohkeutta, innostusta ja avointa mieltä uusia asioita kohtaan. Tutkiva ja utelias asenne sekä avoin mieli auttavat pärjäämään monenlaisissa toimintaympäristöissä ja muuttuvissa tilanteissa. Ajattelun ja oppimisen taidot kehittyvät kun lapset tutkivat, tulkitsevat ja harjoittelevat erilaisia ilmaisun taitoja. Kokeile rohkeasti! Ideoita ja ajatuksia: Ole utelias! Opi tutkimalla! Anna lapsen tehdä itse! Luo omaa tietoa! Valmiita vastauksia ei tarvitse olla! Tärkeintä on ilo, into ja riemu, ei täydellinen tuotos! Aikuisen ei tarvitse aina tarjota valmiita vastauksia kysymyksiin. Mielekkäämpää on tarttua ennakkoluulottomasti lasten esiin nostamiin asioihin ja lähteä tutkimaan niitä yhdessä sekä tuottamaan tietoa ja tarinoita ihan itse. Lähde tutkimaan tuttua ympäristöä niin kuin näkisit sen ensimmäistä kertaa! Oman lehden, kuvakirjan tai tarinoiden tekeminen ja sisältöjen tuottaminen yksin ja yhdessä tukee lapsen luovan ajattelun ja yhteistoiminnan taitoja sekä lukutaitoa. Itselle merkityksellisten ja tärkeiden asioiden, ajatusten ja näkökulmien esille tuominen sekä kuulluksi tuleminen vahvistavat osallisuutta. Tärkeää on antaa lapselle tilaa tehdä ja päättää itse. Lopputulosta olennaisempaa on prosessi, jossa toteutuu lapsen oma kokemus osallisuudesta ja mahdollisuudesta vaikuttaa. Ihmettelyä, kyselyä ja havainnointia on syytä tukea ja nähdä se myös laaja-alaiseen oppimiseen kuuluvan monilukutaidon alkuna. Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten viestien tuottamisen ja tulkinnan taitoa. Laajan tekstikäsityksen mukaan viestit voivat olla monen muotoisia: puhetta, tekstiä, merkkejä ja symboleja, kuvaa, ääntä, digitaalista ja painettua. Niiden ymmärtäminen edellyttää monipuolisia lukutaitoja: kuvan-, median- ja tekstinlukutaitoa. Monilukutaito kehittyy, kun lapsilla on tilaa ja mahdollisuus tutkia, käyttää ja luoda viestejä erilaisissa, myös digitaalisissa, ympäristöissä. 6 7

Kaikkea ei millään ehdi dokumentoida. Mikä on tärkeintä nähdä ja mihin kysymyksiin etsit vastauksia? Pedagoginen dokumentointi Kuvallista materiaalia käytetään varhaiskasvatuksen arjessa monipuolisesti toiminnan jäsentämiseen, ohjaamiseen sekä kommunikoinnin apuna. Pedagogisen dokumentoinnin kautta kuvallisen materiaalin käyttö laajenee lasten tarinoiden, tuotosten ja kiinnostuksen kohteiden esille tuomiseen. Ideoita ja ajatuksia: Kerää ja tallenna materiaalia tärkeiden asioiden ympäriltä. Löydätkö vastauksia kysymyksiin dokumentaatiosta? Pysähdy dokumentaation äärelle: mitä se kertoo sinulle, lapselle, huoltajalle ja henkilökunnalle? Mitä mahdollisuuksia kehittämiseen dokumentaatiosta paljastuu? Lapsille päiväkodin arjessa otetut kuvat ovat tärkeitä, ja dokumentoinnin avulla on helppoa avata vanhemmille päiväkodin arkea ja toiminnan sisältöä. Lapset haluavat katsella sekä omia tuotoksiaan että kuvia niistä. Monessa päiväkotiryhmässä itse tehtyä kirjaa jaksetaan lukea yhä uudelleen ja omia tarinoita kuunnella kerta toisensa jälkeen. Kun lasten tekemät kuvat taltioidaan ja asetetaan näkyville, osoittaa se arvostusta lasten tuottamille sisällöille. Oppimisprosessi tulee näkyväksi, kun valmiin työn lisäksi dokumentoidaan myös tekemisen vaiheet. Lopputulosta tärkeämpää on se, mitä lapsessa oppimisprosessin aikana tapahtuu ja millaisia ajatuksia ja oivalluksia työskentelyprosessi herättää. Tee jokaisen lapsen taidot näkyviksi! Mitä dokumentaatio lapselle kertoo: Sinä olet tärkeä! Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa todetaan, että pedagoginen dokumentointi tuo näkyväksi lasten kiinnostuksen kohteet, ajatukset ja tarpeet. Sen tarkoituksena on tuottaa tietoa lasten elämästä, jotta henkilöstö voisi oppia tuntemaan heitä paremmin. Tarkoitus ei ole arvioida lasten taitoja vaan pedagogista toimintaa. Monessa päiväkodissa vielä haetaan niitä toiminnan tapoja, joilla dokumentointia voisi toteuttaa. Tietosuoja-asiat ja dokumentoinnin vaivalloisuus mietityttävät monia. Lasten lehtikone on yksinkertainen ja toimiva vaihtoehto dokumentoinnin välineeksi. Samaa dokumenttia voi muokata helposti sekä tietokoneella, tabletilla että puhelimella. Näin eri työvaiheita voi tehdä niihin parhaiten soveltuvalla laitteella. Lehtikone ei ole julkaisualusta, mutta dokumentin voi halutessaan tulostaa tai jakaa pdf-tiedostona. Päiväkodeissa on innostuttu esimerkiksi toteuttamaan Lasten lehtikoneella kasvunkansioita tai keräämään lasten haastatteluja lehden muotoon. 8 9

Kuvat ja tarinat herättävät tunteita Aikuisen tehtävä on tuottaa mielihyvää ja poistaa mielipahaa. Tärkeä osa tutkimisen ja tekemisen prosessia on aikuisen ja lapsen välinen laadukas vuorovaikutus ja keskustelu. Lapsen vuorovaikutustaidot kehittyvät silloin, kun aikuinen pysähtyy lapsen kysymysten äärelle ja osoittaa aitoa kiinnostusta, vastaa lapsen aloitteisiin, keskustelee ja heittäytyy tutkimaan maailmaa yhdessä lapsen kanssa. Samalla lapselle syntyy kokemus hänen omien ajatustensa tärkeydestä. Jokaisella lapsella on tarve tulla kuulluksi, nähdyksi ja hyväksytyksi omana itsenään – juuri sellaisena kuin on. Myönteiset vuorovaikutussuhteet ja tunnekokemukset edistävät oppimista. Tunnetaitoja lapset taas oppivat jatkuvasti juuri arjen vuorovaikutustilanteissa. Tärkeintä hyvän ja lämpimän vuorovaikutusyhteyden säilyttämisen kannalta ovat läsnäolo, ehdoton lapsen hyväksyntä sekä myötätuntoinen ja sensitiivinen ote. Vuorovaikutuksen pohjana toimii jämäkkä turva. Tarinat, tekstit ja kuvat herättävät monenlaisia tunteita. Erilaisten mediasisältöjen välityksellä voi kohdata ja kokea tunteita turvallisesti: tarinoiden hahmoille sattuu ja tapahtuu. Niiden kautta voi yhdessä nimetä tunteita, miettiä millaisissa tilanteissa erilaiset tunteet heräävät, miten tunteita voi käsitellä ja miten haastavien tunteiden kanssa kannattaa toimia. Tunnesyöppö ei ole puhunut tunteistaan kenellekään ja nyt sen maha on kipeä. Millaisiahan tunteita sen sisään on kertynyt? Ideoita ja ajatuksia: Kun itku tarttuu ryhmässä, se kertoo myös empatiataidon kehittymisestä. Kun pienellä on suuret tunteet, tarvitaan paljon myötätuntoa, hyväksyntää ja jämäkkää turvaa. Tarinallisuuden kautta vaikeatkin asiat voi etäännyttää itsestä. Lasten kanssa voi yhdessä opettaa tarinan hahmoille rauhoittumista hengittämisen avulla tai tunteiden purkamista taiteen keinoin: tanssien, musisoiden tai maalaten. Tunteiden koti on kehossa, jolloin myös tunteiden purku vaatii jonkinlaista liikettä käsillä, jaloilla tai suulla: maalausta, muotoilua, tanssia, tömistelyä, puhetta tai laulua. Tärkeää on osoittaa lapselle, että kaikki tunteet ovat sallittuja – vaikka tunteen vallassa ei saakaan tehdä mitä hyvänsä. Kaverin satuttaminen tai tavaroiden rikkominen ei ole hyvä juttu. Leikki on lapsille luontainen kanava käsitellä omia tunteitaan ja kokemuksiaan. 10 11

Tehtäviä Lasten lehtikoneelle Miltä tuntuu? Sadut ja tarinat omaksi lehdeksi Tarinointi ja satujen ja kertomusten keksiminen kuuluvat lapsen kasvuun. Niiden avulla opitaan monia asioita kuten mielikuvittelua, erilaisissa tilanteissa toimimista, tunteiden käsittelyä ja tunnistamista, kielellistä ilmaisua ja vuorovaikutusta. Lasten lehtikoneella esimerkiksi saduttamalla syntyneet tarinat tallentuvat kertomuksiksi, joihin voidaan palata uudelleen. Yhdessä keksitty tarina voi syntyä jatkokertomuksena, jolloin juonta punoo eteenpäin jokainen lapsi vuorollaan. Kokemus siitä, että oma juttu on osa suurempaa, yhdessä tehtyä kokonaisuutta on merkityksellinen. Satu voidaan keksiä, kirjata ylös ja valokuvata myös toiminnallisesti yhdessä sovitun päähenkilön ympärille: millainen seikkailu alkaa, kun Uni-Nalle putoaa sängystä? Tarina on mahdollista kuvittaa myös piirroksin ja kuvata ne tabletilla suoraan Lasten lehtikoneeseen, lehden sivulle. Lasten lehtikoneella valmistuneet lehdet kannattaa tulostaa ja säästää – itse keksittyjä juttuja halutaan varmasti lukea myöhemminkin. OPS: Lapsia innostetaan tutkimaan, käyttämään ja luomaan viestejä erilaisissa, myös digitaalisissa ympäristöissä. Mahdollisuudet kokeilla ja tuottaa sisältöjä itse ja yhdessä muiden lasten kanssa käyttäen apuna tieto- ja viestintäteknologiaa edistävät lasten luovan ajattelun ja yhteistoiminnan taitoja sekä lukutaitoa. OPS: Lasten tunnetaidot vahvistuvat, kun heidän kanssaan opetellaan havaitsemaan, tiedostamaan ja nimeämään tunteita. Tässä tehtävässä tunnistetaan tunteita. Sivulle 16 on kuvitettu erilaisia tunnetiloja. Kuvaa ne yksittäin ja etukäteen tabletilla Lasten lehtikoneen sivuille. Katsokaa kuvia tabletilta ja keskustelkaa niistä: - miltä kuvan hahmosta tuntuu? - mistä voi päätellä että siitä tuntuu juuri siltä? - mitä mahtaa olla tapahtunut? Kirjoittakaa kuvalle tarina Lasten lehtikoneeseen. Aihetta voi lähestyä joko miettimällä millainen tapahtuma on johtanut tunteen syntymiseen tai keksimällä mitä pitäisi tehdä silloin kun tuntuu tältä – miten voisi auttaa. Mitä kuvassa on? Tässä hauskassa tehtävässä temppuillaan sanoilla. Seuraavalla aukeamalla on piirrettyjä kuvia oudoista asioista. Kuvaa ne yksittäin ja etukäteen tabletilla Lasten lehtikoneen sivuille. Katsokaa kuvia yhdessä tabletilta – mitä ihmettä ne mahtavat esittää? Keksikää olioille ja esineille nimiä ja pieni tarina: kuka tai mikä se on ja mitä se tekee, missä sellaisen voi tavata, mitä se syö ja missä se asuu, onko se eläin, esine vai kasvikuntaan kuuluva otus? OPS : Kielellä leikittely, nimeäminen sekä kuvailu edistävät lasten kielellisen muistin ja sanavarannon kehittymistä. Haastetta voi lisätä esimerkiksi kirjaimilla: tämän kummajaisen nimi alkaa ööllä, mikähän se voisi olla? Keksi nimi, joka kuulostaa juuri siltä miltä otus näyttää! Örmiäinen, Öipiikkinen, Öpsiili! 12 13

Mitä kuvassa on? 14 15

Miltä tuntuu? Sarjiskone TEKSTI Outi Laine Sarjiskoneella tehdään yhden tai useamman ruudun sarjakuvia verkossa. Tarinankerronta, kuvakerronta, mielikuvitus, kuvanlukutaito ja kuvan tekijänoikeudet ovat tietoja ja taitoja joita Sarjiskone kehittää. Uuden asian opiskelu sarjakuvaa tekemällä tukee monipuolisesti oppimista ja erilaisia oppimisen tapoja. Myös matematiikkaa voi opiskella sarjakuvia tekemällä! Sovellus toimii sekä tabletilla että tietokoneella. Sankari voi yhtä hyvin olla tikku-ukko tai taidokas mangahahmo – kiinnostava tarina on tärkeämpi kuin piirtäjän taidot, ja Sarjiskoneella sarjakuva syntyy myös kätevästi valokuvaten! Sarjiskoneessa on mahdollista perustaa luokalle oma ryhmä, johon kaikkien oppilaiden sarjakuvat tallentuvat. Silloin niitä on helppo yhdessä lukea ja tutkia. Ja tietenkin Sarjiskoneella tehdyillä sarjakuvilla ja piirroksilla voi myös kuvittaa Koululehtikoneella tehdyn oman luokkalehden juttuja! www.sarjiskone.fi Sarjiskoneen tutoriaalivideo: www.sarjiskone.fi/learning 16 17

Äh, minä en ole yhtään luova! Sarjakuva itseilmaisun välineenä Kuule, taivashan on sininen! Kuka minä olen? Lapsi oppii nopeasti ratkaisemaan ongelmat “oikein”. Vaikka sarjakuvan tekeminen onkin perinteisesti kuulunut kuvallisen ilmaisun tontille, on kuvan ja tekstin kautta itsensä ilmaiseminen paljon laajempi ja merkityksellisempi metodi oppimiselle – kyky ajatella sekä ratkaista ongelmia luovasti. Tukemalla lapsen ja nuoren itseilmaisua monipuolisesti tuetaan samalla luovan elämänasenteen kehittymistä: asioita voi ratkoa monella tapaa. Ideoita ja ajatuksia: Tiesitkö, että luovuus on taito jota voi harjoittaa? Paitsi piirustus- ja kirjoitustaitoa, sarjakuva opettaa päätöksentekoa, prosessinhallintaa, itsearviointia ja tietysti tarinankerrontaa: mikä tarinan kannalta on oleellista ja mikä turhaa. Pääosassa on lapsen näkökulmasta kiinnostava tarina. Sarjakuvahahmo voi yhtä hyvin olla tikkuukko, onnistumisen kokemus on todennäköisempi, eikä kynnys tekemiselle nouse liian korkeaksi. Lapsi jäsentää ympäröivää todellisuutta kokemusten ja elämysten kautta. Oppiminen on prosessi, jossa myös aistien ja tunteen kautta rakennetaan uusia kokemuksia, käsiterakenteita ja taitoja. Lapsi on aktiivinen toimija ja tekemisestä kiinnostuessaan omaksuu asioita syvällisemmin. Sarjakuva oppimisen välineenä kätkee oivallisesti pedagogisen tavoitteen: se on läsnä, mutta riittävän piilossa tehdäkseen hommasta mielenkiintoisen. Oman sarjakuvan tekeminen voi olla jopa voimaannuttava kokemus: lapsi muokkaa ja luo omaa maailmaansa. Mielikuvitus ja omien kokemusten kuvittaminen ovat voimavara myös tulevaan elämään. Oman kokemuksensa purkaminen ulkopuolelta nähdyksi tarinaksi kehittää kykyä ymmärtää tunteita, tapahtumien ja tekojen syitä ja seurauksia. Omasta itsestä puhuminen on helpompaa piirretyn hahmon kautta: miksi hahmo toimii tarinassa näin, mitä siitä seuraa ja mitä voimme siitä oppia. Monikanavainen pedagogiikka ja toiminnan kautta oppiminen tukee myös erilaisia oppijoita, sillä visuaalinen viesti on voimakas ja mieleenpainuva. Etsitkö vastausta valmiiseen kysymykseen? Sarjakuvan tekeminen on prosessi, jossa tekijän on päämäärään päästäkseen tehtävä suunnitelmia, itsearviointia ja päätöksiä. Media on jatkuvasti läsnä myös lasten arjessa ja näkyy lasten tuotoksissa. Se ei ole merkki luovuuden puutteesta. Luovuus on myös luovaa ongelmanratkaisukykyä! Itseilmaisu ja vuorovaikutustaidot kehittyvät käsi kädessä. Lue lisää: www.sarjiskone.fi/oppimisenvalineena 18 Sarjakuvaa tehdessä lapsi rakentaa omaa maailmaansa, reflektoi kokemuksiaan ja käsittelee pelkojaan ja toiveitaan. 19

Sarjakuvassa tekniikka on vapaa Puhekuplat luetaan vasemmalta oikealle ja ylhäältä alaspäin. Kateus ja mökötys. Kippis! Kuvakokoja vaihtelemalla tarinasta saa kiinnostavamman. Kippis! Sarjakuvan määritelmän mukaisesti sarjakuva on sarja kuvia joihin voi joko lisätä tai olla lisäämättä tekstiä tai muita symbolisia elementtejä. Missään ei sanota, että sarjakuvaa tulisi tehdä juuri kynällä tai edes tussilla. Kokeile rohkeasti, tekniikka on vapaa! Sarjakuva itsessään ei motivoi pitkään. Monen ruudun kuvasarjan piirtäminen on yllättävän raskasta työtä. Anna siis lapselle raamit ja ota huomioon ikä ja motoriset taidot tekniikkaa valitessasi. Tabletilla ja Sarjiskoneella sarjakuva syntyy nopeasti valokuvaamalla, piirtämistä rakastavat voivat ottaa kynän käteen, kun taas toisella ryhmällä lehtileikkeet toimivat hyvin sarjakuvan hahmoina. Tyylittely ja pelkistäminen kuuluvat olennaisesti sarjakuvaan, jossa kuvakoko on pieni: miten pelkistät ihmisen, kissan tai koiran. Mikä hahmosta tekee tunnistettavan? Graafisesta suunnittelusta puhumme silloin, kun mietimme miten lukija hahmottaa sarjakuvaa: onko ruutujen lukusuunta selkeä, saako tekstistä selvää ja miten kuvaamme visuaalisesti esimerkiksi liikettä tai kovaa iskua. Sarjakuvaa lukiessaan lukija joutuukin koko ajan tulkitsemaan lukemaansa: ensin yhtä ruutua, sitten sen suhdetta seuraavaan ruutuun ja lopulta kokonaisuuteen. Kuvan koodi on väljempi ja monimuotoisempi kuin kirjoitetun kielen. Sarjakuvan sisältö ja muoto kulkevat tiiviisti käsi kädessä: kuvien kielioppi on jatkuvassa muutoksessa, eikä tekstiin verrattuna sisällä ehdottomia sääntöjä. Sarjakuvan ei tarvitse olla aina hauska. Se voi olla ohjeistava, valistava, kantaaottava tai omaelämänkerrallinen. Olet varmasti koonnut hyllyä Ikean ohjeiden mukaan tai lukenut lentokoneessa pelastautumisohjetta. Nekin ovat tavallaan sarjakuvia. Visuaalinen ohje välittää viestin tehokkaammin kuin pelkkä teksti. Ideoita ja ajatuksia: Pis! Sarjakuvassa asioita kerrotaan monella tavalla: kuvalla, tekstilaatikoilla ja puhekuplilla. Ärrr, purrr, siitäs sait! Sarjakuvassa aika kuluu esimerkiksi näin: Hetkisen kuluttua... Heppu on vihainen. Ei kannata kirjoittaa sitä, minkä voi kertoa kuvalla. Arrgh, kuolen kohta janoon! Lue lisää: Kuvaan voi lisätä äänitehosteita. KIOSKI 200 m www.sarjiskone.fi/sarjakuvan-saannot Laaja kuva kertoo miljööstä: missä tarina tapahtuu. Pienet, mutta tärkeät asiat kannattaa näyttää lähikuvassa! 20 21

Oletko ottanut tai tehnyt kuvan itse? Kuvan tekijänoikeudet Teoksella on aina tekijä ja tekijällä on tekijänoikeus teokseensa. Tämä tarkoittaa sitä, että toisen tekemää teosta ei ole sallittua esittää julkisesti ilman lupaa. KYLLÄ! Ideoita ja ajatuksia: Esimerkiksi netistä ladatun valokuvan tai kaverin piirtämän sarjakuvan jakaminen verkossa luvatta rikkoo tekijänoikeuksia. Valokuvat ja piirrokset nauttivat nimittäin tekijänoikeussuojaa. Kuvan tekijällä on oikeus päättää kuvansa käytöstä ja julkaisemisesta sekä tulla nimetyksi kuvan tekijänä. Luvattomasta käytöstä voi joutua korvausvastuuseen, ja siksi Sarjiskoneella tekemiseen hyvä lähtökohta on se, että julkaiset aina vain omaa materiaalia. EN. Ei ongelmaa, voit julkaista kuvan! LAT ASI N Sarjakuvan tekijälläkin on siis tekijänoikeus Sarjiskoneella tehtyyn sarjakuvaan. Tekijänoikeuksia on hyvä tuoda esiin koulun arjessa esimerkiksi kysymällä oppilaalta lupa esittää hänen piirroksiaan, valokuviaan tai sarjakuviaan vaikkapa luokkahuoneen seinällä. Se on paitsi kohteliasta, myös mediakasvatuksellista toimintaa: pieni ele korostaa tekijänoikeuksien merkitystä. Julkaisemisen suhteen ollaan siis turvallisilla vesillä, kun oma sarjakuva on luotu alusta loppuun ihan itse. Muiden tekemiä teoksia on sallittua ladata ja tulostaa yksityiseen käyttöön, esimerkiksi tietokoneen taustakuvaksi tai oman huoneen seinälle. On hyvä ymmärtää, että kuvan julkaiseminen omalla sometilillä tai koulun käytävällä on julkista esittämistä! Miksi kuvan tekijänoikeuksia pitäisi kunnioittaa – kaikkihan jakavat netissä muiden kuvia koko ajan! Tekijänoikeus koostuu taloudellisista ja moraalisista oikeuksista. Se tarkoittaa sitä, että teoksen tekijä saa mahdollisesti elantonsa teostaan myymällä. Silloin teosta luvattomasti käyttävä aiheuttaa taloudellista vahinkoa teoksen tekijälle. Tekijällä on myös moraalinen oikeus päättää miten ja missä hänen teostaan esitetään, ja saako sitä muunnella tai liittää osaksi toista teosta. Teos on usein tekijälleen tärkeä ja merkityksellinen: siihen syntyy vahva tunneside jota tekijä haluaa varjella. Jo se on hyvä syy kunnioittaa tekijänoikeuksia. Kyllä, kuvalla on Creative Commons ISTÄ ! ! -lisenssi. Hups ,k ei tai uvalla da ol l CC-li senss a iä! Onko kuvalla CC-lisenssi? Pyydä lupa kuvan käyttöön kaverilta! Älä julkaise kuvaa! www.tekijanoikeus.fi 22 NET LAINASIN KUVAN KAVERILTA! ennen Tarkista lisenssin käyttöä dot! käyttöeh Lue lisää: SEN 23

Creative Commons Ei hätää, verkosta voi hakea myös Creative Commons -lisensoituja kuvia! CC-lisenssi tarkoittaa käytännössä sitä, että kuvan tekijä voi kuvaa julkaistessaan määritellä sen CC-lisenssin alaiseksi materiaaliksi – kuvaa voivat käyttää siis muutkin tietyin ehdoin omissa julkaisuissaan. Kuvahaulla voit etsiä pelkästään CC-lisensoituja kuvia valitsemalla hakutyökaluun käyttöehdoksi jonkin seuraavista: Alkuperäinen tekijä mainittava Saa käyttää uudelleen ja muokata Saa käyttää uudelleen Saa käyttää uudelleen ei-kaupallisesti ja muokata Saa käyttää uudelleen ei-kaupallisesti Tehtäviä Sarjiskoneelle Vieras kieli OPS 1-2: Kielten opetuksessa kehitetään monilukutaitoa ja tutustutaan erilaisiin tapoihin oppia kieltä. Terve, hello, hej! Sarjakuvalla voi kertoa helposti pieniä tarinoita ja harjoitella niiden avulla esimerkiksi fraaseja, kuten uuden ihmisen tapaamista ja tervehtimistä eri kielillä: ”Hello!”. Toiminnallisuus ja toiminnan tallentaminen tarinaksi tukee oppimista. Sarjakuvan voi tehdä näytellen ja valokuvaten: Matti tapaa Maijan, miten he tervehtivät ja mitä puhekupliin kirjoitetaan? OPS 1-2: Kielenopiskelutaidoissa tehdään havaintoja kielistä, arvataan ja päätellään sanojen ja ilmausten merkityksiä. Arvaatko, mikä sanoo oink oink? Tässä tehtävässä opetellaan tunnistamaan kieltä ja eläinten ääniä vieraalla kielellä. Opettajana voit tehdä valmiin, esimerkiksi viiden ruudun sarjakuvan, jonka jokaisessa ruudussa on eri eläin. Sarjakuvan voit projisoida tietokoneelta valkokankaalle. Eläinten kuvia löydät seuraavalta aukeamalta. Miettikää sitten yhdessä, mikä opettajan esittämä eläimen ääni kuuluu millekin eläimelle: oink, cock-a-doodle-do, woof, meow, baa, hee-haw! Entä miten ne kirjoitetaan englanniksi? Lue lisää: Lisää kuviin puhekuplat ja teksti, sen jälkeen ääniä on hauska harjoitella kuorossa! Mitkä eläimet kuulostavat samalta suomeksi ja englanniksi? www.creativecommons.org 24 25

Arvaatko, mikä sanoo oink oink? Tehtäviä Sarjiskoneelle Ympäristöoppi OPS 1-2: Oppimistehtäviä valitaan siten, että ne liittyvät kotona ja koulussa toimimiseen: havainnoidaan oppimisympäristöjä turvallisuuden kannalta ja harjoitellaan turvallista toimimista lähiympäristössä ja liikenteessä. Turvallisuusohje / toimintaohje Näin toimimme -sarjakuvan avulla tutustutaan siihen, miten toimitaan yhdessä sovitusti erilaisissa tilanteissa. Sarjakuvan voi tehdä esimerkiksi turvallisesta välitunnista tai siitä, miten ruokalassa toimitaan: ei etuilla jonossa, pestään kädet, viedään astiat paikoilleen ja kiitetään ruoasta. Käykää ensin paikalla ja keskustelkaa hyvistä käytännöistä yhdessä. Miettikää ohjeiden järkevä järjestys: mitä pitää tehdä ensin ja mitä seuraavaksi. Toteuttakaa ohje tabletilla ja Sarjiskoneella valokuvaten. Lisätkää lopuksi ruutuihin tarvittavat tekstit. Valmiin ohjeen voi tulostaa ruokalan seinälle kaikkien luettavaksi. OPS 3-6: Tutkitaan omaa ympäristöä. Ohjataan oppilasta suunnittelemaan ja toteuttamaan pieniä tutkimuksia, tekemään havaintoja ja mittauksia monipuolisissa oppimisympäristöissä eri aisteja ja tutkimus- ja mittausvälineitä käyttäen. 26 Metsä oravan silmin Miltä metsä näyttää oravan silmin? Tabletilla on helppoa hypätä oravan perspektiiviin: sammaleen keskeltä kurkistaen, kannon päältä tai kuusen oksalta katsellen. Kuinka alas tai ylös tabletti täytyy asetella, jotta näet saman kuin orava? Kuvatkaa sarjakuva oravan päivästä: mitä se näkee liikkuessaan metsässä. Mitä kasveja, hyönteisiä tai muita eläimiä orava kulkiessaan kohtaa? Huomaako orava jotakin sellaista, joka meiltä jää näkemättä? 27

Tunnistatko muodot? Tehtäviä Sarjiskoneelle Matematiikka Sarjakuva-arvoitus Harjoita älynystyröitä keksimällä omia ja ratkaisemalla muiden sarjakuva-arvoituksia. Ne voivat perustua esimerkiksi omaan kokemukseesi kuumana kesäpäivänä. Pillille, Masalle ja Patselle tulee jano. OPS 1-2: Kielten opetuksessa kehitetään monilukutaitoa ja tutustutaan erilaisiin tapoihin oppia kieltä. Pilli ja Patse jakavat neljä pulloa. RÖYH! HIK! Patse ja Masa juovat yhteensä kolme pulloa Jaffaa. Pilli ja Masa kilistävät vielä pullon mieheen. Kuinka monta pulloa Pilli joi Jaffaa? Geometriaa Tehtävässä tutustutaan geometrisiin muotoihin ja etsitään niitä omasta ympäristöstä. Lieriö: vessapaperirulla, terottimen säiliö, pilleripurkki, papiljotti, shampoopullo, hiuslakka, teemuki. Neliö: betonilaatta, kylpyhuoneen kaakeli, pöytäliina, huivi, pannunalunen, peili. Kuutio: juusto, leivänpaahdin, noppa, rasia. OPS 3-6: Oppilasta ohjataan havainnoimaan ja kuvailemaan kappaleiden ja kuvioiden geometrisia ominaisuuksia sekä tutustumaan geometrisiin käsitteisiin. Kuvaa tai piirrä löytämäsi esineet ja kokoa niistä esimerkiksi viiden ruudun sarjakuva. Nimeä muodot tekstiruutuihin tai puhekupliin. Voit myös keksiä tarinan: mitä vessapaperirulla sanoi papiljotille? 28 29

Ideoita ja ajatuksia: Koululehtikone Koululehtikone on mediakasvatuksen työkalu, jolla koululuokat voivat tehdä omia verkkolehtiä. Luokkalehtiprojekti kehittää lasten ja nuorten monilukutaitoa sekä tvt-taitoja, ja tarjoaa erilaisille oppijoille mahdollisuuksia loistaa. Lehden tekemiseen tarvitaan monenlaista osaamista. Oman lehden toimituksessa oppilaat toimivat eri rooleissa: toimittajina, kuvaajina, juttujen kuvittajina, faktantarkistajina, sarjakuvataiteilijoina, oman alansa asiantuntijoina tai vaikkapa teräväsanaisina kolumnisteina. Ryhmässä työskentely ja yhteinen tavoite toteutuvat myös lehtien toimituksissa. Jokaisen työpanos on yhtä tärkeä lopputuloksen kannalta, ja luokkalehtiprojekti tarjoaa tilaisuuden moninaisille taidoille tulla näkyväksi. Koululehtikoneessa opettaja perustaa toimituksen ja kutsuu oppilaat sen jäseniksi. Lehteä tehdessä opitaan ryhmätyötaitoja mutta myös toimitustyön prosesseja ideoinnista taustatyöhön ja jutun kirjoittamiseen. Koululehtikoneessa kaikki toimituksen jäsenet pääsevät kokeilemaan myös lehden kannen ja tyylin suunnittelua. Lopuksi opettaja päätoimittajan roolissa hyväksyy lehden sisällön ja julkaisee valmistuneen verkkolehden. www.koululehtikone.fi Koululehtikoneen tutoriaalivideo: www.koululehtikone.fi/tietoa 30 31 TEKSTI Maija Puska

Lukijasta tekijäksi vai toisin päin? Lasten ja nuorten mediakulttuuri on luonteeltaan multimodaalista ja toiminnallista. Lasten näkökulmasta lukijuus tarkoittaa siis yhä useammin myös tekijyyttä. Tekemällä oppiminen on siksi lapsille luontainen tapa harjaannuttaa omaa monilukutaitoaan. Monilukutaitoa on hyvä harjoitella yhdessä turvallisissa digitaalisissa ympäristöissä. Koulu on monilukutaidon kuntosali. Monilukutaito on kykyä ymmärtää moniäänisyyttä. Se on taitoa tulla ymmärretyksi. Se on taitoa tulkita ja tuottaa itse erilaisia multimodaalisia tekstejä. Monilukutaito on jokaisen lapsen oikeus. Ideoita ja ajatuksia: Pienet koululaiset kuluttavat vielä paljon muiden tekemiä mediasisältöjä kuten sarjakuvalehtiä, pelejä ja videoita. Lapsia alkaa kiinnostaa kuitenkin myös omien mediasisältöjen tekeminen ja jakaminen. Varhaisnuorille sosiaalinen media ja verkkoyhteisöt ovat merkityksellisiä osallisuuden ja nähdyksi tulemisen paikkoja. He etsivät identiteettiään ja erilaisia tapoja vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin, ja kaipaavat siksi ihan erityisesti taitoja tunnistaa ja analysoida median vaikutuksia. ”Istu paikallasi ja pysy hiljaa!” Lasten ja nuorten mediakulttuurissa lukijasta on tullut tekijä ja tekijästä lukija. Passiivisia rooleja ei yksinkertaisesti ole enää tarjolla. Lasten mediakulttuuri on luonteeltaan multimodaalista eli kerroksista ja tekstuaalisesti moninaista. Esimerkiksi lapsille ja nuorille suunnatut aikakauslehdet ovat visuaalisesti näyttäviä ja niissä käsitellään usein erilaisia mediakulttuurin ilmiöitä. Lisäksi lapsille tuotetaan yhä enemmän journalistista sisältöä myös sosiaalisen median kanaviin, sinne missä lapset jo muutenkin ovat. Koululaiset ovat tyypillisesti hyvin tietoisia sosiaalisen median palveluiden esittämisen tavoista. He arvioivat mediasisältöjä niiden visuaalisuuden, tarinallisuuden ja sosiaalisuuden näkökulmista, usein jopa huomaamattaan. Lasten ensimmäiset omat mediateokset kopioivat tavallisesti some-vaikuttajia. Matkimalla oppiminen on paitsi äärimäisen tehokasta myös sosiaalisesti hyväksytty tapa harjoitella itseilmaisua ja tvt-taitoja. Toimessaan multimodaalisissa mediaympäristöissä ihminen tarvitsee monilukutaitoa. Perinteinen lukijan rooli ei riitä. On opittavaa tulkitsemaan, tuottamaan ja arvioimaan yhä moninaisempia tekstejä erilaisissa yhteyksissä ja ympäristöissä. Lapset etsivät nähdyksi tulemisen kokemuksia. Samaan aikaan mediakulttuuri on kuin peilitalo: täynnä erilaisia kuvajaisia, joita voi muokata. 32 33

Kuka tunnistaa luotettavan lähteen? Luotettavan lähteen tunnistaminen on aikuisillekin toisinaan vaikeaa. Muuttuvissa mediaympäristöissä faktan, fiktion ja mielipiteen erottamisen ja analysoinnin taidot korostuvat. Onneksi apuna ovat journalistin ohjeet. Tieto voi olla monenlaista: opittua, lehdistä luettua, itse pääteltyä tai kaverilta kuultua. Tulkitsemme uutta tietoa aina eri tavoin ja yhdistämme sen aikaisempiin kokemuksiimme. Ideoita ja ajatuksia: Aktiivisen ja tiedostetun tiedonhaun sijaan varhaisnuoret usein vielä ajautuvat erilaisten tietolähteiden äärelle. Esimerkiksi kavereiden suositukset, sosiaalisen median vaikuttajien mielipiteet, huumori, mainonta tai osallisuuden tarpeet ohjailevat lasten mediankäyttöä. Alakouluikäisten lasten on tutkitusti vaikea erottaa journalistista sisältöä ja mainoksia saati yhdistysten, yritysten tai muiden toimijoiden markkinointiviestintää toisistaan. Tiedonhaku muuttuvissa mediaympäristöissä vaatii pitkäjänteistä harjoittelua ja herpaantumatonta mediakriittisyyttä. On käytettävä aikaa ja tarkistettava sama tieto eri lähteistä. On hyödynnettävä käänteisiä verkkohakuja ja tunnistettava mielipiteet, sarkasmi, algoritmien vaikutukset ja sisältömarkkinoinnin muodot. Luotettavan ja monipuolisen tiedon hankkiminen nopeiden internetyhteyksien aikakaudella on yllättävän monimutkaista. Tiedonhaun taitojen myötä lapsilla ja nuorilla on kuitenkin mahdollisuus oppia tarkastelemaan monipuolisesti myös esimerkiksi median yhteiskunnallisia vaikutuksia. Erilaisten brändien arvot näyttelevät jatkuvasti tärkeämpää roolia siinä, minkälaisia vaikuttamisen välineitä ne ovat. Kiihtyvän arvopuheen keskellä onkin helpottavaa, että ammattijournalistien työ nojaa aina samaan luotettavaan eettiseen ohjeistukseen: journalistin ohjeisiin. Journalismi edistää aina sananvapautta ja demokratiaa. Sen tehtävä on siis myös tehdä medioiden välittämä todellisuus näkyväksi. Journalistin ohjeet ovat hyvä työväline tiedonhaun taitojen ja erilaisten tekstien tuottamisen harjoittelemiseen. Lue lisää: www.jsn.fi/journalistin_ohjeet 34 Tiedonhaku on vaativaa: täytyy osata etsiä eri lähteistä, täytyy arvioida, täytyy tehdä valintoja, vertailla, tarkistaa ja jäsennellä lopuksi kaikki aihetta koskevat ajatukset. Journalistin ohjeet ovat paitsi ammattijournalistien eettinen ohjeistus myös tiedonhakijan luotettava apuri. Kun etsimme tietoa luotettavista journalistisista lähteistä, osa tiedonhakuprosessiin liittyvästä työstä on jo tehty puolestamme. Kätevää! 35 Hmm. Voisiko journalistin ohjeista olla minulle apua myös erilaisten tekstien tuottajana?

Kun luokka muuttuu lehden toimitukseksi Aikakauslehti on aina yhteistyön taidonnäyte. Lehden toimituksessa tarvitaan esimerkiksi päätoimittajan ongelmanratkaisukykyä, graafikon visuaalista näkemystä, toimitussihteerin täsmällisyyttä ja toimittajan sosiaalisia taitoja. Näitä samoja taitoja löytyy myös kaikista koululuokista. Jokaisen lapsen koti on pieni mediakupla. Koulussa kuplat puhkeavat ja silloin tarvitaan ammattitaitoista pedagogia. Mikä edes on aikakauslehti? Ideoita ja ajatuksia: Kun koululuokka muuttuu lehden toimitukseksi, erilaisille oppijoille tarjoutuu mahdollisuuksia loistaa.  Eri taustoista tulevien lasten mediankäytön tottumukset eroavat jatkuvasti enemmän toisistaan. Yhden kotona ei kenties seurata lainkaan suomenkielisiä uutisia. Toisen kotona taas aikuiset ehkä lukevat lehtijuttuja älylaitteilta, mutta eivät keskustele lukemastaan lastensa kanssa. Koulu on sulatusuuni, jossa lasten mediasuhteet ja niihin liittyvät taidot törmäävät yhteen. Kurkistus oman perheen mediakuplan ulkopuolelle edistää oppimista. Muuttuvat mediaympäristöt vaativat, että harjoittelemme tuottamaan ja arvioimaan yhä moninaisempia tekstejä erilaisissa yhteyksissä ja ympäristöissä. Omien mediateoksien tekeminen tuo tehokkaasti näkyväksi myös medioiden tuottamia merkityksiä ja niiden välittämää todellisuutta. Lehden tekemiseen liittyy monia työvaiheita: suunnittelua, työnjakoa, tiedonhakua, haastattelemista, kirjoittamista ja valokuvaamista. Näiden työvaiheiden kautta luokan yhteinen lehtiprojekti tarjoaa oppilaille tilaisuuksia harjoitella yhteistyötä, ristiriitojen käsittelyä ja ratkaisujen etsimistä sekä päätöksentekoa. Lisäksi kokemus oman lehden tekemisestä tarjoaa työkaluja tarkastella ammattimaisiakin mediatuotoksia uusilla kriittisillä tavoilla. Hyvä yhteistyöprojekti tekee lasten erilaiset taidot näkyviksi ja mahdollistaa vertaisoppimisen. Lyhyet tekstilajit tai otsikoiden kynäily saattavat avata portin tekstin tuottamiseen, vaikka esimerkiksi oma kieli- tai lukutaito kaipaisikin vielä vahvistusta. Pitkät ja syvälliset lehtijutut taas opettavat eri aiheiden monitahoista tarkastelua ja mahdollistavat opetuksen eriyttämisen ylöspäin. Elviira, pitääkö sinun aina! Raimo, miksi sinä olet niin hiljaa? Miten niin aina? Ideoin kolmatta sarjakuvaromaaniani. Yhteistyötaidot Tarvitaanko elämässä muka muitakin taitoja? Koululuokkaan kätkeytyy paljon osaamista ja mediataitoja.  Lue lisää: www.koululehtikone.fi/oppiminen 36 37

Tehtäviä Koululehtikoneelle Ympäristöoppi Äidinkieli ja kirjallisuus Runolehti Kirjoittakaa omat äitienpäivärunot ja työstäkää niistä Koululehtikoneella äitienpäivän runolehti. Koululehtikoneella tehdyn lehden voi julkaista verkossa niin, että jokaisen oppilaan äiti pääsee lukemaan sen. Lisätkää runoihin myös kuvia. OPS 3-6: Tavoitteena on kielellisesti virikkeinen ja yhteisöllinen oppimisympäristö, jossa oppilaiden näkemyksiä arvostetaan ja jossa on mahdollisuus tarkastella ja tuottaa tekstejä yksin ja yhdessä turvallisesti myös viestintäteknologian avulla. OPS 3-6: Tutustutaan yhteiskunnan toimintaan yksilön, perheen ja muiden lähiyhteisöjen näkökulmasta. Pohditaan, kuinka jokainen voi itse vaikuttaa lähiyhteisön turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Korjaa epäkohta Etsikää koulun lähiympäristöstä epäkohtia, joihin voisitte vaikuttaa. Onko koulun viereinen katu roskainen? Kaipaavatko koulun jalkapallot pumppaamista tai luokan viherkasvit kastelua? Voisitteko helpottaa kuvataidetuntien sujumista järjestelemällä värikynät? Muistakaa kuvien tekijänoikeudet. Jakautukaa pienryhmiin ja jakakaa jokaiselle ryhmälle yksi epäkohta yhdessä ideoimaltanne listalta. Ryhmän tehtävänä on korjata sovittu epäkohta ja dokumentoida prosessin eri vaiheet valokuvaten. Kuvataide Työstäkää lopuksi omista projekteistanne kuvareportaasin Koululehtikoneella. Valitkaa reportaasiin kolme kuvaa ottamistanne valokuvista ja keksikää kuville sopivat kuvatekstit ja koko reportaasille sopiva otsikko. Oma kansi Tutkikaa yhdessä erilaisten aikakauslehtien kansia. Minkälaisia kuvia, nimiöitä, kansiotsikoita ja graafisia elementtejä löydätte? Mitä kansi kertoo lehdestä? Miten kuvailisitte erilaisten kansien visuaalisuutta? Työstä Koululehtikoneella aikauslehden kansi, jotka kuvaa sinua itseäsi. Valitse kanteesi taustakuva ja suunnittele kanteen nimiö, kansiotsikot ja graafiset elementit, jotka kertovat jotain sinusta. Voisivatko kansiotsikot kertoa vaikkapa harrastuksistasi tai lemmikistäsi? Tallenna lopuksi oman lehtesi kansi. Silloin opettaja näkee sen omassa Koululehtikoneen käyttäjänäkymässään. Halutessanne voitte tulostaa kaikkien tekemät kannet luokan seinälle. Tulostus onnistuu esikatselunäkymän kautta. 38 OPS 3-6: Opetuksen sisällöt valitaan erilaisista ympäristöistä, esineistä, mediakulttuureista ja virtuaalimaailmoista. Sisältöjä valitaan monipuolisesti rakennetuista ja luonnon ympäristöistä sekä mediasta. Julkaiskaa kaikki reportaasit yhteisessä verkkolehdessä Koululehtikoneella. OPS 3-6: Sisällöiksi valitaan omaan elinympäristöön liittyviä tutkimustehtäviä. Elinympäristössä kiinnitetään huomiota elolliseen ja elottomaan luontoon, rakennettuun ja sosiaaliseen ympäristöön sekä ympäristön ilmiöihin, materiaaleihin ja teknologisiin sovelluksiin. Elollinen vai eloton? Valitse rakennetusta ympäristöstä paikka, jossa viihdyt hyvin (esim. koulun jalkapallokenttä) ja ota siitä kuva. Etsi sitten valitsemastasi paikasta yksi elollinen ja yksi eloton yksityiskohta (esim. kentän laidalla kasvava voikukka ja jalkapallomaali) ja ota molemmista lähikuvat. Kirjaa ylös valitsemasi elottoman yksityiskohdan nimi, ikä ja käyttötarkoitus. Kirjaa sitten ylös valitsemasi elollisen yksityiskohdan nimi, ikä ja kuvaile sitä lyhyesti. Koosta keräämiesi tietojen ja ottamiesi kuvien pohjalta valitsemastasi paikasta pieni esittely Koululehtikoneella. 39

Tehtäviä Koululehtikoneelle ? Kirjoita tähän kysymys haastateltavalle, esimerkiksi: Onko ananas pitsassa hyvää? Merkitse tähän haastateltujen vastaukset, esimerkiksi: Kyllä Ei Matematiikka OPS 3-6: Kehitetään oppilaiden taitoja kerätä tietoa järjestelmällisesti kiinnostavista aihepiireistä. Tallennetaan ja esitetään tietoa taulukoiden ja diagrammien avulla. Taulukoista tiedelehdeksi Kerätkää pareittain tilastotietoa luokasta, esimerkiksi: Kuinka moni pitää ananaspitsasta? Kuinka moni on maistanut kahvia? Kuinka moni on lukenut kaikki Harry Potterit? Kuinka monella on kotona koira? Ketä haastattelet? Kirjoita tähän haastateltavien nimet: Piirtäkää kerätyistä tiedoista diagrammit tai käyttäkää taulukkolaskentaohjelmaa. Voitte myös keksiä kerättyjen tietojen pohjalta omia matematiikan tehtäviä, ja julkaista sekä kerätyt tilastot ja diagrammit, että omat tehtävät Koululehtikoneella verkossa – Äärimmäisen tärkeiden tietojen tiedelehdeksi. Kyselyssäni selvisi että... 100% Mitä opitte toisistanne? Minkälaisten tietojen taulukointi oli helppoa? Entä vaikeaa? Elämänkatsomustieto Kohtaava gallup Tutustukaa nuortenlehdissä julkaistuihin gallupeihin. Miettikää, miten gallup tehdään. Miten toimittajan kannattaa kohdata tuntematon ihminen, jonka mielipiteen hän haluaisi julkaista gallupissa? 100% 0% OPS 3-6: Harjoitellaan toisen kohtaamista ja erilaisten näkökulmien arvostamista. 50% Mitä tietoja toimittajan tulee kertoa haastateltavalleen? Saako toimittaja vääristellä haastateltavan vastauksia? Miten gallupista saadut tiedot on lehdessä esitetty? 25% 75% Toteuttakaa pareittain omat harjoitusgallupit luokassa. Sopikaa ensin gallupin aihe ja etsikää sitten kolme haastateltavaa. Kirjoittakaa haastateltavien vastaukset tarkasti ylös. Kirjoittakaa gallupeista lehtijutut Koululehtikoneella. 0% = henkilöä 40 50% Väritä kyselysi tulokset diagrammeiksi. 41

Ideoita ja ajatuksia: 42