LABYRINTTI 1/2021 Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami Muusikko Mikko Kuustonen: Mielenterveydestä on pidettävä huolta säännöllisesti Omainen toivoo palveluissa tietoa ja kuuntelua ”Kaikesta selviää, myös vaikeimmista asioista” Mielenterveysomaisten kuntavaalikysely

Hae tukea www.finfami.fi onko läheisesi sairastunut psyykkisesti? Älä jää yksin.

MARIKA FINNE LABYRINTTI 1/2021 Teema: Omaistilanteen ja avuntarpeen tunnistaminen ja mielenterveysomaisen tukeminen 5 6 ”KUN ELÄMÄSSÄ ON HYVÄ VAIHE, KAVEREITA RIITTÄÄ YMPÄRILLÄ, MUTTA KRIISIN TULLESSA, EI VÄLTTÄMÄTTÄ TIEDÄKÄÄN, KENELLE SOITTAA. SIKSI OLEN OPETELLUT PITÄMÄÄN PAREMMIN YHTEYTTÄ YSTÄVIINI.” Pääkirjoitus: Mielenterveysomaisten ääni kuuluviin! ”En usko, että yksin pärjäämisellä ja sinnittelyllä voittaa yhtään mitään” 10 12 16 20 23 24 28 Omaisen ääni: Kun muut ymmärtävät, mitä koet 30 Arki voi olla hyvää perheenjäsenen psyykkisestä sairaudesta huolimatta 33 34 Hyvinvointinurkka “Kaikesta selviää, myös vaikeimmista asioista” ”Kellokorttityössä olisin ollut suurissa vaikeuksissa” ”Voin hyvin, kun tiedän, mitä lapselleni kuuluu” FinFamin kuntavaalitavoitteet Mielenterveysomaisten kuntavaalikysely puolueille Kuntavaalit lähestyvät – vastaathan mielenterveydestä? Puheenjohtaja: Meistä jokainen voi vaikuttaa Labyrintti 2/2021 Kun ammattilainen on kaksoisroolissa Seuraavaan lehteen tarkoitettujen aineistojen tulee olla 26.4.2021 osoitteessa Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami, Meritullinkatu 4 B 10, 00170 Helsinki tai marika.finne@finfami.fi. M ISTÖME R I 1/2021 R PÄ KK Labyrintti-lehti on ainoa mielenterveysomaisille ja -omaishoitajille suunnattu lehti Suomessa. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. ● Julkaisija Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry. ● Päätoimittaja Pia Hytönen ● Toimituspäällikkö Marika Finne ● Toimituksen osoite Meritullinkatu 4 B 10, 00170 Helsinki p. 050 464 2739, jaana.humalto@finfami.fi ● Ilmoitusmyynti Jukka Eriksson/ Je-Mark Ky p. 09 5489 3630, 050 339 6137, je-mark.oy@netlife.fi info@je-mark.fi www.je-mark.fi ● Taitto PunaMusta, Sisältö- ja suunnittelupalvelut ● Painopaikka PunaMusta, Forssa ● Tilaukset ja osoitteenmuutokset Labyrintti on jäsenetu alueellisille omaisyhdistyksille ja heidän jäsenilleen. Lehti ei ole tilattavissa. Mikäli henkilö haluaa lehden, hänen tulee liittyä jäseneksi omaisyhdistykseen. Myös yhteisöt voivat liittyä yhdistysten jäseniksi. Osoitteenmuutokset voi toimittaa suoraan paikallisyhdistykseen. YM KANSIKUVA: MARIKA FINNE ILJ ÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 3

Tulevaisuuden Portti on ammatillinen psykiatrinen hoitokoti, joka tarjoaa psykoterapiaa ja erilaisia terapiahoitoja. Pidämme tärkeänä, että nuoret mielenterveyskuntoutujat eivät jää ns. eläkeputkeen, vaan haluamme satsata ammatilliseen kuntoutukseen ja itsenäistymisen tukemiseen. Tiiviin omahoitajasuhteen tärkeys, prosessinomainen työskentely, henkilöstön ammattitaito ja sitoutuneisuus hoitosuhde työskentelyyn yksilöllisin tavoittein ovat tuottaneet erinomaisia hoitotuloksia. ž•ŽŸŠ’œžžŽ—ȱ˜›Ĵ’ Ehdatoksentie 6 46930 Huruksela Puh. 050 913 2990 ž•ŽŸŠ’œžžŽ—™˜›Ĵ’ȓ‘˜–Š’•ǯŒ˜–    ǯž•ŽŸŠ’œžžŽ—™˜›Ĵ’ǯŒ˜– ZZZNRNHPXVNRXOXWXVÀ PSYKIATRISTA KUNTOUTUSTA JA TUKIASUNTOPALVELUJA NUORILLE AIKUISILLE Uskon ja toivon sydämellisessä ilmapiirissä on helppo toipua! 4 1/2021

PÄÄKIRJOITUS Pia Hytönen, FinFamin toiminnanjohtaja Mielenterveysomaisten ääni kuuluviin! M KUVA: MIKKO MÄNTYNIEMI eillä on hyvin poikmielenterveysomaisten oikeutta omaiskeuksellinen vuosi hoidon tukeen ja palveluihin täytyy lisätä. takana, ja myös tuleva Näitä FinFamin yhteisiä edunvalvonnan mietityttää. Korona tavoitteita käsitellään tässä lehdessämme. on vaikuttanut meidän Keskusteltaessa omaisten kanssa, kaikkien elämään ja hyvinvointiin tavalla nousee aina esiin, että omaiselle tärkein tai toisella. FinFami Pirkanmaa teki viime tuki on, että sairastunut läheinen saa keväänä kyselyn koronan vaikutuksista apua ja hyvää hoitoa ajoissa. Avun tarve mielenterveysomaisten tilanteeseen, ja koskettaa myös omaista itseään. Tällöin selvä vastaus oli, että omaiset olivat ja on tärkeää, että meillä on matalan ovat huolissaan sekä sairastuneen hyvinkynnyksen palveluita sekä sairastuneelle voinnista että omasta ja koko perheen että omaisille ja läheisille, koko perheelle. jaksamisesta. Koettiin yksinäisyyttä, Tämän takia me mielenterveysjärjestöt pelkoa, huolta, toivottomuutta, sitä mistä ajamme mm. terapiatakuun toteutusaa apua tähän kaikkeen. mista. Sitä, että jokainen mielenterveysSiitä, että olemme voineet näissä poikapua tarvitseva saa tarvitsemansa avun. keusoloissa tarjota voimaannuttavaa Siitä hyötyy niin avun tarvitsija, omaiset vertaistukea, tärkeää ja ajankohtaista ja lähipiiri, kuin yhteiskunta. tietoa, omaisneuvontaa sekä korvaamaVaikka apua olisi tarjolla, niin puhutonta apua monille lapsille ja nuorille, minen ja ensimmäisen askeleen ottajoiden vanhempi sairastaa tai isille, minen kohti apua ei aina ole helppoa. äideille, sisaruksille, puolisoille, isovanMutta se kannattaa. Avoimuuden ja avun hemmille, kollegoille, ystäville – kiitos hakemisen merkitystä korostaa myös kuuluu teille FinFamin vapaaehtoiset ja muusikko Mikko Kuustonen, joka työntekijät. kertoo lehdessämme pitävänsä mielenMielenterveyden edistäminen ja terveydestään huolta säännöllisesti. laadukkaat mielenterveys- ja perhepalJoskus tilanteen selkiyttää ulkopuolinen velut ovat kuitenkin koko yhteiskunnan apu kuten Kuustonen toteaa. asia, omaisten tukemista ja auttamista ei Meillä kaikilla on mielenterveys ja voi jättää yksin järjestöjen harteille. Nyt kenen tahansa mielenterveys voi myös TUODAAN YHDESSÄ kun kuntavaalit ovat ovella, maakuntahorjua. Haastankin meidät kaikki mukaan MIELENTERVEYSOMAISTEN viemään mielenterveysomaisten asiaa vaalit tulossa sekä sote-uudistus tekeillä, on tärkeä hetki tuoda yhdessä esiin eteenpäin ja yhdessä rakentamaan avoiÄÄNI KUULUVIIN! mielenterveysomaisten asemaan liittyviä mempaa ja myönteisempää keskusteluilparantamistarpeita. mapiiriä mielenterveyden ympärille. Että Olemme kuulleet mielenterveysomaisia, vapaaehtoisia olemme omalta osaltamme vaikuttamassa siihen, että ymmärrys sekä työntekijöitä ja koonneet yhdessä järjestömme mielestä ja tietoisuus kaikkien mielenterveysomaisten tilanteesta ja tuen tärkeimmät, mielenterveysomaisia koskettavat teemat, joihin tarpeesta lisääntyy. Samalla olemme murtamassa sitä hiljaitarvitaan kiireellisesti parannusta. Yhteiseksi tavoitteiksi kiteysuuden, häpeän ja väärien uskomusten kulttuuria, jota mielentyivät seuraavat kolme kokonaisuutta: jokaiselle psyykkisesti terveyden ongelmiin usein liitetään. sairastuneelle pitää taata hoitokontakti, jossa omainen tulee Ennakkoluuloja vähentämällä yhä useampi uskaltautuu puhukuulluksi ja koko perhe huomioiduksi, lapsiomaisten tuen tarve maan mielenterveyden huolista ja samalla kynnys hakeutua täytyy tunnistaa ja heidän saamaansa tukea tulee lisätä. Lisäksi avun piiriin madaltuu. Tuodaan yhdessä mielenterveysomaisten mielenterveysomaisten työelämäjoustoja tulee parantaa ja ääni kuuluviin! 1/2021 5

”En usko, että yksin pärjäämisellä ja sinnittelyllä voittaa yhtään mitään” Muusikko Mikko Kuustoselle mielenterveys on samassa kategoriassa kuin liikunta ja ruokavalio: voidakseen hyvin siitä on pidettävä huolta säännöllisesti. Tiukoissa paikoissa hän on hakenut ja saanut myös ulkopuolista apua. M uusikko Mikko Kuustoselle mielenterveysasiat ovat sydämen asia: hän puhuu ja luennoi 6 MIKKO KUUSTONEN SYNTYI vuonna 1960 iäkkäiden vanhempien iltatähdeksi. Hänen vanhempiensa tausta oli traumaattinen: Mikon isä oli yli viisi vuotta rintamalla, ja äiti oli huutolaislapsi. – Molemmat asiat olivat perheessämme vaikenemisen asioita. Kuustosen vanhempien ikäpolvella oli kuitenkin tehtävä: se rakensi sotien jälkeistä Suomea. Trauma selätettiin työnteolla ja katse pidettiin tiukasti tulevassa. Palkitsevuutta toi se, että yhteiskunta muuttui ja meni eteenpäin omien silmien alla. Kansakunta ”selvisi” sodanaikaisista traumoista työtä tekemällä; maa nousi jaloilleen ja vaurastui ennennäkemättömän nopeasti. Alkoi kaupungistuminen sekä elintason ja koulutustason nousu. – Näin jälkeenpäin ajateltuna tuo sukupolvi, jos mikä, olisi tarvinnut terapiapalveluita. Vaikenemisesta ▲ niistä mielellään. Hän on kuitenkin varovainen sen suhteen, ettei puhu mielenterveydestä jonkinlaisena projektina, joka alkaa elämän synkimmästä hetkestä ja päättyy tervehtymiseen. Sellaiseen ihminen on hänen mielestään aivan liian monimutkainen olento. Sen sijaan Kuustonen haluaa muistuttaa, ettei ihminen ole koskaan vain joko iloinen tai surullinen, onnellinen tai masentunut. Hän voi olla kaikkea mahdollista samaan aikaan. Kuustonen on kertonut usein hirtehistä esimerkkiä siitä, miten samaan aikaan, kun hän sai kuulla tulleensa valituksi vuoden positiivisimmaksi suomalaiseksi, käteen oli lykätty masennuslääkeresepti. – Moni loukkaantui, kun kerroin, miten huono olo minulla itse asiassa silloin oli. Mutta juuri tämä on mielestäni se pointti: julkisuudessa oleva työminäni on osatotuus. Minulla mahtuu aivan hyvin samaan päivään paljon hervotonta naurua sekä käpertyminen sikiöasennossa pimeään huoneeseen. Hän kuitenkin pitää itseään loppujen lopuksi positiivisena ihmisenä. – Kiinnitän huomiota enemmän mahdollisuuksiin kuin epäonnistumisiin ja pyrin pitämään toivoa elossa myös itseni tähden. 1/2021

Aina solmut eivät aukea omin tai ystävien voimin. Silloin Kuustonen kannustaa hakemaan ulkopuolista apua. 1/2021 7

tehtiin taidetta ja sisu mitattiin hiljaisuudella, Kuustonen sanoo. Kuustosella on useita sisaruksia. Heidän kauttaan hän on nähnyt sekä vanhemmilta opittuja malleja että korjausliikkeitä. Itse hän kuuluu korjausliikeläisiin – ainakin sen suhteen, että ei ole vaiennut. – Olen perheen nuorin lapsi ja koen syntyneeni hieman helpompaan maailmaan kuin vanhemmat sisarukseni. Esimerkiksi vanhin veljeni on syntynyt juuri ennen sotia. Kuustonen sanoo, ettei ole koskaan syyttänyt vanhempiaan heidän vaikenemisestaan. Lähinnä surrut sitä, miten vaativa heidän osansa on ollut. Eikä maailma tietenkään ollut valmis Kuustosen omassakaan nuoruudessa. – Jos mietin mielenterveyden kannalta esimerkiksi seksuaali-identiteetin pohdintaa, 1970-luku oli menneestä hippikaudesta huolimatta melko ahdasta aikaa. Homoseksuaalisuuden kriminalisointihan poistettiin vasta tuolloin. Asennemuutokset ovat usein piinallisen hitaita ja tarvitaan myös ylilyöntejä keskustelun tuulettamiseksi. Muusikko Mikko Kuustonen hoitaa mielenterveyttään joka päivä. Liikunta, keskustelut ja riittävä uni ovat hänen keinonsa. 8 ILMAPIIRIN HENKINEN MUUTOS oli kuitenkin vääjäämätön. – 1980-luku toi mielenterveyttä tuoreemmin julkiseen keskusteluun. Muistan lukeneeni esimerkiksi Sex Pistolsin basistin Sid Viciousin tyttöystävästä Nancy Spungenista kirjoitetun kirjan, Nancy. Teemat liittyivät addiktioihin ja mielen järkkymiseen, ja opuksesta tuli pieni sukupolvi-ilmiö. 1990luvulta muistan Harri Sirolan Imagelehteen kirjoittaman jutun masennuksesta. Se palautuu mieleeni usein vieläkin. Muita Kuustoselle tärkeitä julkisia ulostuloja ovat olleet teatteri- ja televisio-ohjaaja Neil Hardwickin teos Hullun lailla sekä kirjailija-teatterintekijä Juha Hurmeen kamppailu terveytensä kanssa. – Kaikenlaisen taiteen merkitys mielenterveysasioiden käsittelyssä ja toipumisessa on suunnattoman iso. Avoimen linjan on valinnut myös Kuustonen. Hän on antanut useita haastatteluita muun muassa raitistumisestaan ja terapiassa käymisestään sekä liittänyt mielenterveyden teemoja myös yritysvalmennuksiinsa. 1/2021

– En ajattele mielenterveyttä ongelmien vaan niiden hoitamisen kautta. Haluan tajuta, miksi käyttäydyn, kuten käyttäydyn. Siksi haluan puhua mielenterveydestä samalla tavalla kuin puhun lenkkeilystä ja taiteesta – että se muuttuu iän myötä koko ajan isommaksi ja tärkeämmäksi asiaksi ja siitä on välttämätöntä pitää huolta. Kuustosen alanvalinta on osoittautunut suojaavaksi tekijäksi. Hän sanoo, että työympyröissä ympärillä on aina ollut ihmisiä, jotka ovat paitsi oireil- KUUSTONEN HALUAA MUISTUTTAA, ETTEI IHMINEN OLE KOSKAAN VAIN JOKO ILOINEN TAI SURULLINEN, ONNELLINEN TAI MASENTUNUT. HÄN VOI OLLA KAIKKEA MAHDOLLISTA SAMAAN AIKAAN. leet myös hoitaneet itseään ja osanneet pyytää apua, kun siihen on ollut tarvetta. – On hyvin onnekasta, että olen ajautunut tekemään töitä taiteen parissa. Taidetta tekevät ihmiset ovat usein herkkiä, ja omasta voinnista puhutaan aika avoimesti. Mielenterveysongelmien yhteiskunnallisen stigman heikentämisen kohdalla myös medialla on iso rooli. Media voi pitää asioista esillä ja kirjoittaa mielenterveysongelmista. Samalla se antaa lukijoille, katsojille ja kuulijoille mahdollisuuden ymmärtää asioita ja ihmisiä. Kuustonen sanoo, ettei avoimuudesta sinänsä ole ollut hänelle mitään hyötyä, mutta jos työ on julkista, sitä on vaikea tehdä, jos iso osa persoonaa ja siihen liittyviä asioita on piilossa. – Avoimuuden haitat ovat hyvin pienet. Välillä tulee väärinkäsityksiä, joita sitten joutuu oikomaan. Jotkut ihmiset esimerkiksi kuvittelevat tuntevansa minut sen perusteella, että ovat lukeneet lehdestä haastattelujani ja katsoneet televisio-ohjelmia, joissa olen mukana. Julkinen kuva ei kuitenkaan koskaan ole koko totuus. Kuustonen huomauttaa, että siihen ei myöskään saa alkaa uskoa itse. – Siksi on tärkeää pysyä itse kartalla ja määritellä omat reimarinsa, eli ne merkit, 1/2021 joiden mukaan voi arvioida itseään. Aika usein totumme määrittelemään itsemme työjuttujen kautta. Loppujen lopuksi sillä voi olla todella vähän tekemistä sen suhteen, miten arjessa voimme. Yhden ison merimerkin Kuustonen mainitsee: äidin kuoleman. Mikko oli tuolloin 16-vuotias. – Äitini kuoli syöpään ja jäin kahdestaan vanhan isäni kanssa. Muistan, miten ensimmäinen ajatukseni oli, että en voinut pelastaa äitiäni. Sellainen on vaikuttanut omaan suorittamiseen ja teema nousee esiin hyvinkin usein esimerkiksi kehitysyhteistyön hankkeita tehdessäni. nauttimaan arjesta niin, että normaalit askareet ja päivien rytmi tuovat merkitystä. Ja ehkä hyväksyn paremmin myös joutilaisuuden arvon. Mikko sanoo, että häntä naurattaa aina muisto ensimmäisestä etelänlomasta uuden vaimonsa Hanna Brotheruksen kanssa. – Puolisoni on äärimmäisen toimelias neljän lapsen äiti eikä rantalomailu kuulunut hänen maailmaansa. Kun kysyin lomakohteessa, otetaanko aurinkotuolit, Hanna kysyi, miksi. Hän ei voinut tajuta, että pysähtyisimme varjon alle paikassa, joka oli täynnä nähtävää. Ja niinpä jatkoimme matkaa. MIKKO KUUSTONEN ON MYÖS kääntynyt tietyissä elämäntilanteissa ammattiauttajien puoleen. Hän on käynyt terapiassa parinkymmenen vuoden ajan. Raitistumisen aikoihin vuonna 2004 hän kävi myös Myllyhoidon, joka on kuukauden pituinen päihdekuntoutus. – Joskus tilanteen selkiyttää ulkopuolinen apu, mutta oikean terapeutin valinta kannattaa ottaa tosissaan. Itselläni on ollut kylmän viileitä ja pragmaattisia terapeutteja sekä empaattisia rinnalla kulkijoita, joiden kanssa on naurettu ja itketty. Parhaimmillaan terapeutti auttaa näkemään ison kuvan ja auttaa ydintunteiden tunnistamisessa – eli siinä, mitkä ovat ne omat tavat reagoida ja mistä triggereistä tilanteet kärjistyvät. Oma ymmärrys ei aina yllä riittävän pitkälle. Toisinaan solmut ovat auenneet ystävien kanssa keskustelemalla. – En usko, että yksin pärjäämisellä ja sinnittelyllä voittaa yhtään mitään. Uskon rehelliseen keskusteluun ja jakamiseen. Yleensä puhuminen itselle vaikeista asioista myös parantaa ihmissuhteita. Onneksi omassa sukupolvessa on tapahtunut iso muutos tämän asian suhteen, ja seuraavilla muutos on vieläkin merkittävämpi. Mielenterveyden ylläpitoa on ollut myös sen opetteleminen, että arkea ei tarvitse suorittaa eikä siitä ole järkeä vaan suoriutua voidakseen relata lomalla. Mikko kertoo työskennelleensä pitkään niin, että ensin huhkittiin jokin projekti valmiiksi kaiken muun elämän ollessa pausella ja sen jälkeen palauduttiin makaamalla kuukausi jossakin päin Thaimaata. – Nyt ajattelen tuosta elämäntyylistä, että hohhoijaa… Olen yrittänyt opetella NYKYÄÄN MIKKO HUOLEHTII voinnistaan reagoimalla muun muassa kehonsa viesteihin. Hänen kokemuksensa mukaan se viestii myös mielen voinnista. ².URSSDRQXVHLQÀNVXPSLNXLQ mieli. Jos tunnen, että voin huonosti, pohdin, mistä se kertoo. Niihin viesteihin on kokemukseni mukaan pakko reagoida. Mielenterveydestä huolehtiminen on pieniä arkisia asioita: fyysinen liike, keskustelut ja hyvä uni. – Unen suhteen olen kääntänyt rytmiäni tietoisesti. Aiemmin saatoin mennä arkisinkin nukkumaan vasta kahden aikoihin yöllä. Nyt olen hilannut nukkumaanmenoajan puoli yhteentoista. – Toinen asia, jonka olen ihan kantapään kautta oppinut, on se, että ystävyyssuhteista kannattaa pitää huolta. Kun elämässä on hyvä vaihe, kavereita riittää ympärillä, mutta kriisin tullessa ei välttämättä tiedäkään, kenelle soittaa. Siksi olen opetellut pitämään paremmin yhteyttä ystäviini ja olen pyrkinyt tapaamaan heitä myös pandemia-aikana. Mutta mitä jokainen voisi elämässään tehdä oman mielenterveytensä eteen? Tai saada selville, mitä ympärille oleville kuuluu? Kuustosen mukaan ihan vaikka hidastamalla hetkeksi. – Haluaisin vähän ravistella sitä mitä kuuluu -kysymystä, johon aina vastataan, että ihan hyvää. Kysymys on iso ja tärkeä. Seuraavan kerran kun joku kysyy kuulumisia, kysy vastapalloon, että juteltasko hetki. Teksti Laura Koljonen Kuvat Marika Finne 9

OMAISEN ÄÄNI Aulis Arvinen Kun muut ymmärtävät, mitä koet M eitä istui kymmenkunta syyden, häpeän, synkkyyden ja uupumuksen ihmistä Varsinaissuossa. Vieläkin välillä koen noita tunteita, Suomen FinFamin mutta ainakaan en ole niiden kanssa enää suuren pöydän ympäyksin. Kiitos, että olette. ❤” rillä. Olimme ohjaaOman kokemukseni mukaan Prosjaparini Annamarin kanssa aloittamassa pect-ryhmässä voi huomata, että en psyykkisesti sairastuneiden omaisille ole tunteitteni ja kokemusteni kanssa suunnattua Prospect-ryhmää. Tunnelma yksin, minun tunteeni ovat ihan okei, oli ilmeisen jännittynyt ja odottava. Me minä uskallan puhua, minua kuullaan ja ohjaajat kerroimme, että mekin olemme ymmärretään, minun ei tarvitse hävetä, psyykkisesti sairastuneiden omaisia. enkä minä ole syypää läheiseni sairastuKerroimme myös omat kokemuksemme miseen. sairaan rinnalla kulkemisesta. Tunnelma Ryhmässä ei arvioida muiden ongelvapautui selvästi. mien suuruutta eikä niitä vertailla. AfrikJokainen kertoi vuorollaan oman tarikalainen sananlasku sanoo: ”Et voi nansa kokemuksistaan sairaan omaisena. tietää kuinka raskas on taakka, jota et Kertomuksia ei tarvinnut pyytää, pikemitse kanna”. Prospect-ryhmässä kaikkien PROSPECT ON PARASTA minkin rajoittaa, jotta kaikki saivat oman taakat ovat yhtä tärkeitä. Ryhmässä ei ole aikansa. Muutamia paperinenäliinojakin ammatteja eikä titteleitä. Kaikki ovat vain VERTAISTUKEA MONILLE tarvittiin sekä kertojille että kuulijoille. etunimellään tai nimimerkillään. Kaikki PSYYKKISESTI SAIRAIDEN Tuosta alkoi taas yksi Prospect-matka, ovat tasavertaisia. OMAISILLE. joka oman kokemukseni mukaan on Pidän perinteistä kasvokkain tapahparasta vertaistukea monille psyykkisesti tuvaa Prospect-ryhmää itselleni sopivimsairaiden omaisille. Kymmenen tapaamiskerran aikana käsitelpana. Minua ohjaajana puhuttelee myös osanottajien kehonlään omaisen oman hyvinvoinnin kannalta tärkeimpiä asioita kieli ja ”small talk”, jotka kasvokkaisessa ryhmässä on helppo kuten omaisen kokemia tunteita, oikeutta itsestään huolehtimihavaita. Kuitenkin äskettäin Turussa kaksi aktiivista nuorta seen ja omaan aikaan sekä omaisen eristäytymistä, rajojen laitta- ottivat käyttöön ”Verkko-Prospectin”, jolla on myös eräitä mista ja taitoja näistä asioista huolehtimiseen. suuria etuja. Sen piiriin voi osallistua vaikka ympäri maailmaa, Keskustelun aikana ympärillä on kymmenkunta ihmistä, mikä varsinkin harvaan asuttujen alueiden kohdalla on suuri jotka ovat kokeneet samoja asioita: he ”istuvat samassa etu sekä ajan että matkustamisen kannalta. Toinen huomatveneessä” ja ymmärtävät omakohtaisesta kokemuksesta sen, tava etu on mahdollisuus koota Prospect-ryhmä ”täsmävertaimistä puhut. Useimmille osallistujille kokemus on uusi ja sille” eli esimerkiksi sairastuneiden puolisoille tai sisaruksille. helpottava. Hyvänä esimerkkinä erään ryhmäläisen sosiaaliseen ”Täsmäryhmistä” nämä osallistujat saavat enemmän vertaismediaan laittama kirjoitus, jonka hän jakoi jo ensimmäisten tukea kuin normaaliryhmistä, joissa suuri osa on sairastuneen tapaamiskertojen jälkeen: vanhempia. ”Vertaistuki, sitä parempaa ei vaan ole. Kun kaikki tietää puolesta Minulle Prospect-ohjaajana toimiminen antaa jatkuvaa sanasta, mitä tarkoitat. Kun kukaan ei kauhistele, voivottele, saati vertaistukea sekä lisää ymmärrystä omaisten erilaisista ongelvähättele. Kun ryhmän ekassa tapaamisessa tuntuu, että tunnet nämä mista ja heidän suhtautumisistaan niihin. Prospect-kokemus ihmiset jo todella hyvin. Tunnen, että olen jonkin todella merkittävän antaa myös lisää työkaluja omaisten tukemiseen mm. vertaistumatkan lähtöpostilla.” ellisessa omaisneuvonnassa, jossa ammattilainen kuten sairaanJa noin vuosi Prospect-ryhmän alkamisesta hän kirjoitti: hoitaja tai FinFamin työntekijä sekä vertainen tapaavat yhdessä ”Vuosi sitten elämäni muuttui. Olin vuosia tarponut yksin syyllisairastuneen omaisia. 10 1/2021

kun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu. Kirjat apuna vanhemman ja lapsen keskustelussa mielenterveysongelmista. Matin isä oli vähällä kuolla millan päiväkirja Alakouluikäisille suunnattu kirja vanhemman itsemurhayrityksestä. Kirjaa voi käyttää keskustelun tukena perheissä, joissa vanhempi on käyttäytynyt itsetuhoisesti. Kirja yläkoululaisille vanhemman persoonallisuushäiriöstä. ”Mutsi on ihan sekopää. Tai siis kipee. Sillä on sellainen tauti tai joku ihme häiriö, jonka nimi on epävakaa persoonallisuus. Se häiriö tekee sen, että se ei tuu kenenkään kanssa toimeen, vaan riitelee ja rähjää aina vaikka ei olis mitään aihetta.” Hinta 3 € miian isä on sekaisin Kirja lapsille psykoosista. ”Yhtenä päivänä Miian isä muuttuu ihan kummalliseksi ja joutuu ambulanssikyydillä sairaalaan. Miia on peloissaan ja miettii, saako hän koskaan tavallisen isän takaisin.” Hinta 3 € mikon äiti on masentunut Kirja lapsille masennuksesta. ”Mikon äiti nukkuu kaiken päivää ja itkee koko ajan. Mikko tuntee olonsa yksinäiseksi ja miettii, pitääkö äiti hänestä enää lainkaan.” Hinta 3 € mirjan äidillä on persoonallisuushäiriö Alakouluikäisille suunnattu kuvakirja vanhemman epävakaan persoonallisuuden vaikutuksista lapsen elämään. ”Punaiset tumput ovat hukassa ja äiti suuttuu hirveästi. Mirja pelkää, että äiti satuttaa häntä tai itseään.” Hinta 3 € Hinta 3 € Kirjojen tilaus osoitteesta www.finfamipirkanmaa.fi/materiaalien-tilauslomake Mielenterveysomaiset Pirkanmaa - FinFami ry www.finfamipirkanmaa.fi 1/2021 11

”Kaikesta selviää, myös vaikeimmista asioista” Maija oppi jo pienenä salailemaan asioita vanhemman päihdeongelman vuoksi. Kodin ulkopuolella hän kuitenkin puhui tilanteestaan lastensuojelun ammattilaisten, sairaanhoitajan ja tukiperheiden vanhempien kanssa, mikä on auttanut vaikeuksien yli. Ä idillä on päällään musta mielenterveys- tai päihdeongelma. paita, jossa on erilaisia kuviLapsiomaiset kokevat usein vaikeita oita, ja hänellä on tyhjä tunteita, kuten yksinäisyyttä, huolta, katse. pelkoa ja häpeää. Niin myös Maija. Alkoholismi on läsnä jo – Olin äidille katkera ja vihainen. Maijan varhaisimmissa lapsuuden muis- Miksi hän ei tehnyt meidän lasten tikuvissa äidistä. kanssa mitään? Miksi antoi tyhjiä lupa– Tajusin henkisesti jo hyvin pienenä, uksia, jotka aina petti? Miksi ihmeessä että äiti oli alkoholisti. Siitä ei kuitenminulle sattui niin, eikä kellekään muulle? kaan puhuttu ääneen, ja se oli ongelma, Pienenä toivoin aina uutta äitiä ja 20-vuotias Maija sanoo. kaipasin turvallista naisellista tukea. Maija kasvoi yhdessä äidin, pikkuÄidiltä Maija peitti hankalat tunteensa. veljen ja isäpuolen kanssa. Molemmat – Piti olla mahdollisimman kiltti, vanhemmat kävivät töissä ja lapsilla siivota jälkensä eikä rikkoa mitään tai oli harrastuksia. Ruuasta tai rahasta ei sanoa vastaan, että ei aiheuttaisi äidille ollut puutetta, ja pihapiirissä käyskenteli mitään vaivaa. kotieläimia. Silti kotona oli usein kireä Joskus mielenterveys- tai päihdeontunnelma. gelmaa sairastavan vanhemman lapsi – Äiti oli paljon töissä, ja kotona voi ajautua omaishoitajan rooliin ja ollessaan hän oli usein humalassa. lapselle voi langeta isoja vastuita oman Muistan, että pelkäsin häntä. Humavanhemman tai sisarusten hoivasta ja lassa hän saattoi räjähtää ja alkaa huutaa perheen arjen sujumisesta. Maija muistaa mistä asiasta myös joutuneensa vain. Minäkin ottamaan vastuuta VANHEMPIEN sain kuulla kodista jo pienenä MIELENTERVEYS- JA kaikkia ilkeimpiä lapsena. syytöksiä, mitä voi – Hoidin pikkuPÄIHDEONGELMA ALTISTAA kuvitella. veljeäni, syötin USEIN MYÖS NUOREN Maijan varhaishäntä ja leikin SAIRASTUMISEEN. lapsuudessa kaksin hänen perheen ulkopuokanssaan paljon liset eivät tienneet kotioloista. Avuntarve jo pienenä. Tein paljon kotihommia, ei aina näy ulospäin, mutta silti arviolta esimerkiksi siivosin, jos meille tuli joka neljäs suomalainen alaikäinen lapsi vieraita. Huolehdin myös itse koulunelää perheessä, jossa vanhemmalla on käynnistäni. 12 – Lapsuudessa oli silti paljon hyvää, Maija sanoo. Lähellä oli turvallisia ihmisiä. Kotona isä huolehti lapsista ja arjen asioista. – Iskä on ollut aina järkevä ja turvallinen vanhempi. Hän tuli elämäämme, kun olin 1-vuotias, ja adoptoi minut, kun olin teini-ikäinen. Iskälle on helppo puhua ja olen aina voinut luottaa häneen. Hän on aina sanonut minulle, että olen huippu ihminen. Maija vietti myös usein viikonloppuja ja vapaa-aikaa läheisten isovanhempien ja naapurissa asuneiden isovanhempien ystävien luona. – Isovanhemmat auttoivat meitä paljon ja koettivat luoda meille lapsille muunlaista arkea esimerkiksi viemällä meitä ulkomaille. KUN MAIJA OLI ALA-ASTEIKÄINEN, poliisit pysäyttivät äidin auton. – Olin äidin kyydissä, kun hän ajoi rattijuopumuksen. Asiasta tehtiin ilmoitus lastensuojeluviranomaisille. Oman alueen lastensuojelu tunnisti perheen avun tarpeen. – Lastensuojelun ihmiset huomasivat, että puhuminen on minulle helppo tapa purkaa asioita, ja olin myös valmis ottamaan apua vastaan. Aloin käydä säännöllisesti tapaamassa psykiatrista sairaanhoitajaa. Puhuminen ammattilaisten kanssa toi Maijan mielestä paljon apua. 1/2021

– Muistan, että jo melko pian sosiaaliavun alkamisen jälkeen aloin ajatella, että äiti ei ole minun äitini, eivätkä hänen mielipiteensä kiinnosta minua. Aloin ymmärtää, että äidin käytös ei ollut minun vikani vaan äidin sairauden vika. Myös lastensuojelun sosiaalityöntekijästä Aulikista tuli Maijalle tärkeä ihminen. – Aulikin luona käyminen auttoi suuresti jaksamaan arkea. Hän oli aikuinen, joka ei tuominnut ja oikeasti ajatteli parastani. Maijalla oli myös ystäviä, joiden luona saattoi viettää aikaa ja saada ajatukset kotoa muualle. Ystävilleen hän ei kodin tilanteesta hiiskunut. – Häpesin. Olin myös oppinut kotoa salailemaan ja valehtelemaan asioita, koska sillä tavoin minusta oli äidille mahdollisimman vähän vaivaa. Koulussa ei kodin tilanteesta puhuttu. – Osa opettajista saattoi tietää, millaista meillä oli, mutta sitä ei otettu esille missään tilanteissa. Toisaalta itsekin halusin, että koulu olisi neutraali ja normaali paikka. KUN MAIJA OLI TEINI-IKÄINEN, hän alkoi kapinoida äitiä vastaan voimakkaammin kuin ennen ja viettää pitkiä aikoja pois kotoa. – Purin vihaa äitiin muun muassa lyömällä tai tönimällä häntä. Noin 15-vuotiaasta olin kotona niin vähän kuin pystyin. Saatoin olla viikkoja isovanhemmilla ja tukiperheiden luona. Isä tiesi aina, missä olin, ja minulla oli hänen lupansa. Yhdessä vaiheessa myös juhlin ja join paljon. Yksi Maijan tärkeimmistä harrastuksista oli ratsastus, jonka kautta hän löysi elämäänsä kaksi läheistä tukiperhettä hieman sattumalta. Toinen tukiperhe järjestyi puolitutun perheen äidin luota. Kun perheenäiti näki, että Maijalla ei ollut kotona kaikki kunnossa, hän ehdotti Maijalle viikonloppukyläilyjä perheensä luona. – Oli tosi tärkeää, että pääsin heille kokemaan normaalia arkea. Tapaan heitä edelleen säännöllisesti, muun muassa joulun aikaan. Toinen tukiperhe löytyi hevostallilla käyvän pikkutytön kautta. Tyttö ystävystyi Maijan kanssa, ja Maija löysi tytön äidin kanssa yhteisen sävelen. – Huomasimme Tiinan kanssa, että olemme tosi samanlaisia, muun muassa urheilullisia ihmisiä. Aloin viettää heilläkin aikaa. Nykyään Maija kutsuu Tiinaa äidikseen. Päihde- tai mielenterveyden häiriöön sairastuneiden lapsiomaiset tunnistetaan usein huonosti ja heidän voi olla vaikea saada tarvitsemiaan palveluita. 1/2021 13

– Jos minulla on jokin ongelma elämässä, jos en vaikka tiedä mihin haen töihin tai poikaystävän kanssa on riitaa, soitan aina Tiinalle. Aiemmin minulle oli erityisen rankkaa nähdä, että muilla lapsilla on turvallisia ja aidosti läsnä olevia vanhempia, mutta tukiperheiden myötä sain elämääni turvallisia vanhempia ja pääsin katkeruudesta yli. PÄIHDE- TAI MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖÖN sairastuneiden lapsiomaiset tunnistetaan usein huonosti ja heidän voi olla vaikea saada tarvitsemiaan palveluita. Maijan mielestä häntä ovat auttaneet merkittävästi sosiaalitoimen mahdollistama ammattiapu jo varhaisessa vaiheessa sekä harrastusten tuoma tukiverkko. – En tiedä, onko tämä joku Hannu Hanhi -ilmiö, mutta koen, että olen saanut kaiken mahdollisen tarvitsemani tuen ja avun. Täällä on ollut tosi hyvä lastensuojelu, joka on hoitanut meidän perheen asioita todella hyvin, Maija sanoo. Myös itse luodut tukiperheet ovat olleet iso juttu Maijan elämässä. Hän toivoisi, että alkoholistien lapsille löytyisi edes joitakuita turvallisia aikuisia elämään ja mahdollisuus harrastaa, jotta elämä ei pyörisi vain vanhemman sairauden ympärillä. – Viralliset tukiperhesysteemit olisivat alkoholistien lapsille hyvä juttu, jos tukiperheitä ei löydy muualta, Maija pohtii. Äiti ja isä erosivat, kun Maija oli 16-vuotias. Sen jälkeen perheen tilanne rauhoittui, mutta Maija sai jatkaa edelleen lastensuojelun asiakkaana ja keskusteluita sairaanhoitajan luona. Myös FinFamin toiminnasta Maija on löytänyt paljon tukea. Sosiaalityöntekijä-Aulikki vinkkasi järjestön leireistä, ja 16-vuotiaana Maija kävi ensimmäisellä mielenterveys- ja päihdeomaisten leirillä. – Leirit ovat olleet turvallista vapaa- – JOS EN OLISI PÄÄSSYT PSYKOTERAPIAAN, EN VARMAAN ENÄÄ EDES SEISOISI PYSTYSSÄ. PSYKOTERAPIAN ANSIOSTA OLEN VOINUT KÄYDÄ LÄPI LAPSUUTTANI JA ALKANUT AJATELLA MONISTA ASIOISTA UUDELLA TAVALLA. aikaa, jossa olen voinut olla itsenäisesti. FinFamin kautta löytyi tukihenkilö Sanna, joka on ollut mukana Maijan elämässä ja edelleen läheinen. Nykyisin Maija on myös FinFamin kokemusasiantuntija, ja käy kertomassa kokemuksistaan järjestössä mukana oleville lapsille ja nuorille. – Kerron mielelläni tarinaani. Jos joku samaa kokenut lapsi tai nuori saa minun kokemuksistani kimmokkeen hakea apua, se on minulle paras lahja. Maija sanoo itse aina olleensa luonteeltaan sosiaalinen ja ulospäinsuuntautunut, mikä on auttanut avun vastaanottamisessa. – Sanon nuorille aina, että yritä olla sellainen ihminen, jolle annetaan apua. Silloin asiat järjestyvät. Vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelma altistaa usein myös nuoren sairastumiseen. Pari vuotta sitten, ylioppilaskirjoitusten aikaan, Maija oli itsekin uupumisen partaalla. – Tunnistan vieläkin itsessäni ylikilt- – OLEN OPPINUT EMPATIAA MUITA KOHTAAN JA HALUN AUTTAA, MUTTA MYÖS ASENTEEN, ETTÄ KAIKESTA SELVIÄÄ – MYÖS NIISTÄ VAIKEIMMISTA ASIOISTA. 18-vuotiaana hän aloitti Kelan tukeman psykoterapian, joka jatkuu vielä noin vuoden ajan. – Jos en olisi päässyt psykoterapiaan, en varmaan enää edes seisoisi pystyssä. Psykoterapian ansiosta olen voinut käydä läpi lapsuuttani ja alkanut ajatella monista asioista uudella tavalla. Olen tajunnut entistä paremmin, että en olisi voinut tehdä mitään toisin. 14 – Pidin lapsuuttani ennen ehkä rankempana kuin mitä siitä nyt ajattelen. Nyt hyväksyn lapsuuteni, ja pystyn elämään ja tulemaan toimeen huonojen kokemusteni kanssa, sillä olen käsitellyt niitä paljon. teyttä, joka on tyypillistä alkoholistin lapselle. Olen ollut aina valmis tekemään kaiken kavereiden eteen ja mennyt tukka putkella opinnoissa ja työelämässä. Itselle on ollut kova paikka todeta, että aina en jaksa. Välit isään ovat läheiset. Isän kanssa Maija on voinut joskus jopa vitsailla lapsuuden kokemuksista. Äitiin hän ei ole missään yhteydessä. – En kanna kaunaa, mutta mielipiteeni äidistä ei muutu. Hän on minulle nykyään aika tuntematon henkilö. Äidin sairaus on silti vaikuttanut siihen, millainen Maija on tänä päivänä. – Olen oppinut empatiaa muita kohtaan ja halun auttaa, mutta myös asenteen, että kaikesta selviää – myös niistä vaikeimmista asioista. Parhaillaan Maija opiskelee urheiluhierojaksi, tekee myös töitä urheiluhierojana ja harrastaa liikuntaa. Hän seurustelee ja on muuttamassa pian yhteen poikaystävänsä kanssa. – Terapian ansiosta myös parisuhteen vaikeudet ovat menneet huomattavasti kivuttomammin. Jos tulevaisuuden elämänvaiheissa tulee tilanteita, että tarvitsen vielä terapiaa, aion mennä puhumaan ammattilaisen kanssa, Maija sanoo. Tulevaisuudessa Maija haaveilee työstä lasten fysioterapeuttina, jatkokouluttautumisesta ja joskus myös äitiydestä. – Omille lapsilleni haluan turvallisemman ja ehjemmän lapsuuden. Jutussa esiintyvien henkilöiden nimet on muutettu asian arkaluontoisuuden vuoksi. Teksti: Elina Jäntti Kuva: Unsplash/ Anthony Tran NYKYÄÄN MAIJA KOKEE, että suurimmat lapsuuden haavat on käsitelty ja elämä on melko hyvässä tasapainossa. 1/2021

1/2021 15

”Kellokorttityössä olisin ollut suurissa vaikeuksissa” Moni mielenterveysomainen on kovilla työelämässä ja kaipaisi työnantajalta joustoja muun muassa työaikaan. Omaishoitajana ansiotyön ohessa toiminut Soili Törmälehto toivoo, että työnantajat huomioisivat myös sen, miten avoin työpaikan ilmapiiri on. K orona-aika on saanut Soili hän toimi muistisairaan omaisensa myös Savon mielenterveysomaiset – Törmälehdon tajuamaan omaishoitajana. FinFamin hallituksen puheenjohtajana yhden asian: työelämä yhdisSairaus antoi merkkejä itsestään vuosia sekä Mielenterveysomaisten keskusliitto – tettynä hoivatyöhön on ennen virallista diagnoosia: omaisella oli FinFamin hallituksen jäsenenä. kuormittavaa. Se on vähän sairaudelle tyypillisiä vaikeita käytösoireita, Näiden vuosien aikana julkisessa erikoinen havainto ihmiseltä, joka on kuten masennusta, apatiaa ja harhaluuloja. keskustelussa on nostettu esiin selvästi useamman vuoden ajan hoitanut omaisTörmälehto huolehti sairastuneen aiempaa enemmän mielenterveysontaan ja käynyt samaan aikaan töissä. pyykki-, ruoka- ja lääkehuollosta, kävi gelmia, kuten masennusta ja uupumusta. – Kun koronavirus alkoi viime maalishänen puolestaan kaupassa ja vei hänet Törmälehto sanoo panneensa myös kuussa levitä Suomessa, julkisuuteen lääkärikäynneille ja valvoi, ettei omainen merkille sen, että hänen työpaikallaan nousi keskustelu siitä, miten vaikeaa ja ollut vaaraksi itselleen. yliopistolla opiskelijat saattavat puhua kuormittavaa on yhteen sovittaa kotona Tämä kaikki tapahtui Törmälehdon jaksamisongelmistaan hyvinkin avoimesti. tehtävä etätyö sekä samalla huolehtia vaativan asiantuntijatyön ohessa. – Mutta ne kaikkein vaikeimmat ja kodin ja perheen arjen pyörittämisestä, kipeimmät asiat, joita omaisten vertaisTörmälehto sanoo. TÖRMÄLEHTO ON TYÖSKENNELryhmissä jaetaan, ovat vielä kaukana Kyseisen keskustelun myötä hän todel- LYT yliopistomaailmassa kahdeksan vuo- julkisesta keskustelusta. lakin havahtui siihen, että työelämä den ajan. Proviisorin koulutuksen saanut Suunta on hänen mielestään toki oikea. yhdistettynä hoiva– Ymmärrän, työhön on kuluttavaa. että ensin puhutaan – En ollutkaan lievemmistä mielenKYSE EI OLE VAIN RAHASTA. ILMAN VIRALLISTA vajaa ja kykenemätön, terveysongelmista, OMAISHOITAJAN STATUSTA OMAINEN EI kun en aina jaksanut. enkä halua niitä YLIPÄÄTÄÄN SAA MITÄÄN HUOMIOTA: EI LOMIA Kuopiossa asuva väheksyä. Kaikkein EIKÄ KESKUSTELUAPUA – EI, VAIKKA OLISI Törmälehto on vaikeimmista mielen mielenterveyssairauksista, kuten ROMAHDUSPISTEESSÄ. omainen. Hän on esimerkiksi skitsofrepienestä pitäen nähnyt niasta, ja niiden aihevaikeita elämäntilanteita ja erilaisia Törmälehto on tällä hetkellä tutkijatohuttamasta taakasta sairastuneelle ja omaimielenterveysongelmia. Elämässä oli torina Itä-Suomen yliopistossa. sille ei edelleenkään puhuta yhtä avoimyös viiden vuoden ajanjakso, jolloin Vuoden 2020 loppuun asti hän toimi mesti. Moni työikäinen ja työssäkäyvä on 16 1/2021

Soili Törmälehto sanoo, että mielenterveysomaiset elävät melkoisessa paineessa. Hän toivoisi, että hoitohenkilökunta huomioisi välillä myös omaiset ja kysyisi heidän vointiaan. omaisena henkilölle, jolla on niin sanotusti totaalisesti leikannut kiinni. Törmälehto toivoo, että omaishoitajien asemaa parannettaisiin työelämässä. Hän sanoo olevansa onnellisessa asemassa – työ esimerkiksi joustaa. Yliopistolla opetus- ja tutkimushenkilökunta kuuluu niin sanotun kokonaistyöajan piiriin. Se tarkoittaa sitä, että työntekijä huolehtii siitä, että työsuunnitelman mukaiset työt tulee tehtyä, mutta työ voi sijoittua mihin vuorokaudenaikaan tai viikonpäivään tahansa. – Tämä on työaikojen joustavuuden puolesta unelmatyö. Kellokorttityössä olisin ollut suurissa vaikeuksissa. Jos olisin esimerkiksi apteekissa proviisorina, en voisi valita työaikojani läheskään niin vapaasti kuin nyt. Toki nykyisessä työssäni on sellaisia tehtäviä, kuten opetusta, 1/2021 jolloin pitää olla tiettyyn aikaan tietyssä paikassa, mutta muuten työajat ovat täysin suunniteltavissani. Minun ei myöskään tarvitse selitellä, miksi olen joinakin päivinä etänä. Törmälehto sanoo pitävänsä työstään, sillä se on itsenäistä ja sitä tehdessä saa olla jatkuvasti uuden tiedon äärellä. Itsenäisyys on kuitenkin myös työn kääntöpuoli: työssä on aikapaineet, ja rajanveto työn ja vapaa-ajan välille on vaikeaa. Tietotyöstä täytyy kuitenkin palautua riittävästi. – Eikä palautuminen ole mahdollista, jos omainen vaatii koko ajan huomiota, heräilee öisin tai soittelee useita kymmeniä puheluita vuorokaudessa. Jossakin vaiheessa olisi ollut palautumisen kannalta parempi, että olisin tehnyt rutiininomaisempaa työtä. Keskit- tymiskykyni on välillä ollut niin kadoksissa, että työnteosta ei ole meinannut tulla mitään. OMAISHOITAJANA TÖRMÄLEHTO HOITI omaistaan viikonloppuisin ja etänä. Etäomaisena toimiminen tarkoitti puhelinpäivystystä 24/7, viikonloppuisin 220 kilometrin ajomatkaa läheisen luokse, tämän jääkaapin, pakastimen ja dosentin täyttämistä sekä pyykin pesua ja siivousta, jotta arki kotihoidon käydessä paikan päällä pyörisi sujuvasti. Sen lisäksi Törmälehto hankki paikannin- ja hälytysjärjestelmän sekä muutaman luottohenkilön paikkakunnalta, jotta joku pystyisi käydä nopeasti varmistamassa, että kaikki oli hyvin, jos omaiseen ei jostain syystä saatu yhteyttä. – Saatoin myös olla pitkiä pätkiä 17

paikan päällä etätöissä. Uskon, että suurin osa kuormituksesta tuli siitä, että olin jatkuvassa hälytystilassa. Kun omaishoito päättyi läheisen päästyä hoitokotiin, nukuin pari päivää. Täydelliseen palautumiseen meni varmaan vuosi. Törmälehdon mielestä omaisten asemaa ei kunnolla ymmärretä, ja se harmittaa häntä. – On mielestäni epätasa-arvoista, että omaishoidon tuki painottuu lähes yksistään fyysisiin sairauksiin. Psyykkisesti sairaan läheisen hoitaminen saattaa joissakin tapauksissa olla jopa kuormittavampaa kuin fyysisesti sairaan läheisen hoitaminen. Tiedän esimerkiksi lähipiiristä ihmisiä, jotka hoitavat täyspäiväisesti skitsofreniaan sairastuneita omaisiaan, mutta eivät silti saa omaishoidon tukea. Kyse ei myöskään ole vain rahasta. Ilman virallista omaishoitajan statusta omainen ei ylipäätään saa mitään huomiota: ei lomia eikä keskusteluapua – ei, vaikka olisi romahduspisteessä. Sosiaali- ja terveysministeriön vuoden 2018 raportin mukaan arviolta noin 750 000 työikäistä suomalaista huolehtii joko fyysisesti tai psyykkisesti sairas- si tämän lehden haastattelussa (Labyrintti 3/2020), että työnantaja voi ottaa käyttöön esimerkiksi työaikapankin tai lyhennetyn työajan. Ne ovat kaikki työaikalainsäädännön antamia mahdollisuuksia. Törmälehto on oman työnsä kannalta tyytyväinen työn tarjoamiin joustoihin, mutta mainitsee, että esimerkiksi tietotyöhön soveltuva etätyö ei ole kaikkien saatavilla. Useilla aloilla työnteko vaatii läsnäoloa, eikä työvuorolistoihin ole mahdollista vaikuttaa. – Omaishoitajan kannalta juuri se, että olisi mahdollisuus määritellä omat työvuoronsa, olisi tärkeää. Toinen jousto voisi olla, että kriisitilanteessa olisi mahdollisuus lyhyeen palkalliseen poissaoloon – vähän vastaavalla tavalla kuten on käytäntönä alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa. Konkreettisten joustojen lisäksi Törmälehto toivoisi myös sitä, että esimies loisi työyhteisöstä avoimen. Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että asiat otettaisiin puheeksi ennen kuin alaisen tarvitsee ottaa niitä esille. – On tilanteita, joissa psyykki- ”ON MIELESTÄNI EPÄTASA-ARVOISTA, ETTÄ OMAISHOIDON TUKI PAINOTTUU LÄHES YKSISTÄÄN FYYSISIIN SAIRAUKSIIN. PSYYKKISESTI SAIRAAN LÄHEISEN HOITAMINEN SAATTAA JOISSAKIN TAPAUKSISSA OLLA JOPA KUORMITTAVAMPAA KUIN FYYSISESTI SAIRAAN LÄHEISEN HOITAMINEN.” tuneesta omaisestaan tai läheisestään. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan vuonna 2019 omaishoidon tukea sai noin 48 700 henkilöä, ja pääasiassa sitä maksetaan fyysisesti sairastuneiden omaisille. Törmälehto huomauttaa, että tuki on myös sidottu kuntaan. Toisin sanoen omaisen ja hoidettavan pitää asua samalla paikkakunnalla. – Tiedän, että esimerkiksi moni muistisairaan omainen matkustaa työn, oman kodin ja hoidettavan kodin väliä paikkakunnalta toiselle. TYÖNANTAJALLA ON LAIN PUITTEISSA monia konkreettisia tapoja joustaa mielenterveysomaisten kohdalla. Työministeri Tuula Haatainen mainit18 sesti sairaan omaisen kanssa ei voi olla missään järkevässä yhteydessä. Yleensä omainen elää häpeän stigman kanssa ja yrittää sinnitellä. Sellainen on todella yksinäistä. Törmälehdon mielestä nykypäivän työnantaja viestii työyhteisölle ymmärtävänsä, että mielenterveysongelmat koskettavat monia työntekijöitä joko suoraan tai välillisesti. – Hyvä työnantaja ymmärtää, että alaisilla on erilaisia elämäntilanteita. Ei kaikilla ole puolisoa ja kahta tervettä lasta. Hoivattavia saattaa olla muitakin. Törmälehto muistaa itsekin, miten hassulta kuulosti, kun eräs tuttu kommentoi, että ’kun sinulla ei ole perhettä, niin voit keskittyä vain uraan’. – Mietin, että tietäisitpä vaan... Mielenterveysomaisten on pidettävä huolta omasta jaksamisestaan ja rajoistaan. Soili Törmälehto suosittelee lämpimästi myös vertaistukiryhmiä. Ne ovat olleet hänelle tärkeitä paikkoja käydä läpi kokemaansa. MIELENTERVEYSOMAISELLE JOS JOLLEKIN on tärkeä pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan.Soili Törmälehdolle parasta työkyvyn ylläpitoa on liikunta. – Hiihdän, käyn kuntosalilla ja pyöräilen. Lisäksi iltoihini kuuluu aina dekkarin lukua, hän luettelee. Hän kannustaa kaikkia omaisia pitämään tiukasti kiinni omasta ajastaan ja tarvittaessa hakemaan apua. Kuusi vuotta sitten Törmälehto avasi ensimmäistä kertaa vertaistukiryhmän oven ja suosittelee samaa kaikille omaisille. – Vertaistukiryhmä on ollut ainoa paikka, jossa olen saanut kokea, että on muitakin, joilla on tuskaisen raskas elämäntilanne. Siellä puhutaan asioista, joita on vaikea jakaa, jos toisella ei ole samantyyppisiä kokemuksia. Voi olla hankala selittää ystävälle, mitä käy läpi, jos toinen ei tiedä, mikä on vaikkapa harha tai millaisessa paineessa elää, jos toinen säännöllisesti uhkailee itsemurhalla. Törmälehto sanoo, että mielenterveysomaisten menettäminen työelämästä on yhteiskunnalle iso menetys – ja menoerä. Työelämästä sivuun jääminen tarkoittaa puolestaan omaishoitajalle paitsi työn ja toimeentulon myös eläke-etujen menettämistä. Mielenterveysomaiset kuten jokainen työntekijä on oman työnsä asiantuntija, joita työelämä tarvitsee ja jotka yhteiskunta on verovaroin kouluttanut. – Usein kuulee sanottavan, että lasten saanti parantaa työntekijän organisointija priorisointitaitoja. Nämä taidot ovat hallussa varmasti myös työssäkäyvillä omaishoitajilla. Omaisilla ja mielenterveysomaisilla on myös tunneälyä, joka on vahvuus työelämässä. Meissä olevaa potentiaalia ei pitäisi hukata. Teksti Laura Koljonen Kuvat Piia Hottinen 1/2021

1/2021 19

Omainen toivoo palveluissa tietoa ja kuuntelua ”Voin hyvin, kun tiedän, mitä lapselleni kuuluu” 20 1/2021

Omaisen huomiointi palvelujärjestelmässä auttaa niin omaista kuin kuntoutujaa, mutta unohtuu usein käytännön asioiden alle, tietää salolainen Sirpa Vainio 20 vuoden kokemuksella. Kun Vainion poika sairastui, hän sai psykiatrisesta sairaalasta tietoa ja tukea, joka kantoi uudessa tilanteessa. Huomioiduksi tuleminen palvelujärjestelmässä auttaa häntä äitinä ja omaisena edelleen, vaikka tuen ja tiedon tarpeet ovat vuosien varrella muuttuneet. S irpa Vainion poika sairastui vuonna 2001, ja siitä lähtien äiti on kulkenut poikansa rinnalla erilaisissa palveluissa, toisinaan helpottuneena – Olen saanut apua, joka on auttanut jaksamaan. Yksin asuvana koen silti olevani lopulta aika yksin, kertoo mielenterveysomainen Sirpa Vainio. 1/2021 ja välillä tulevaa peläten. Psyykkisen sairauden lisäksi mukana on päihderiippuvuus. Sirpa Vainio on tänä aikana pitänyt yhteyttä eri hoivakotien, psykiatrisen sairaalan, päihdekuntoutuksen ja avopalveluiden kanssa. Tällä hetkellä pojan tilanne on rauhallinen. Kotipaikkakunnalta on löytynyt hoitokoti, jossa hän viihtyy ja hoito on pysynyt tasapainossa. Hoito on paremmassa tasapainossa kuin vielä vuosia sitten. Huomaan, että monesti sairaalajakso, kun alkoi mennä huonommin. Silloin Vainio koki, ettei häntä aina kuunneltu. Hän ymmärtää, että kaupunki tekee maksamisensa palveluiden kohdalla päätökset, mutta toivoo, että niissä kuultaisiin myös omaista. Olen ennen joitakin asumiskokeiluja kertonut mielipiteeni, ettei onnistu. Siinä kohdassa ei ole välttämättä kuunneltu minua, vaikka tunnen lapseni. Poikani vointi huononi paikoissa, joiden tiesin olevan riittämättömiä hänelle. ”KUNTOUTUJAN ASIOIHIN Tilanteiden muuttuessa Vainio KESKITTYESSÄ TUNTUU MONESTI arvostaa myös OLEVAN VÄHÄN ITSESTÄÄN SELVÄÄ, asiointia, jossa ETTÄ KYLLÄ SE OMAINEN SIINÄ JAKSAA.” omainen kohdataan henkilökohtaisesti ja hänet halutaan tavata jaksan itsekin nyt paljon paremmin, esimerkiksi hoitoneuvotteluissa. Vainio kuvailee nykytilannetta. Nytkin aikuispsykiatrian polikilikalla Nykyisin äiti ja poika tapaavat toisiaan lääkäri on sanonut, että ”kyllä tänne saa viikoittain, ja ennen päivittäinen huoli tulla”, ja poikani on myös itse pyytänyt aikuisesta lapsesta on hellittänyt. minua mukaansa. On kuitenkin ollut myös vaihe, jolloin lääkäri vaihtui eikä halunnut tavata. Kuulluksi tuleminen tärkeää Silloin minua lähestyttiin kirjeellä, mikä Kun Vainion poika sairastui, tämän isä tuntui ikävältä. ei ollut enää elossa. Äiti kokee olleensa alusta saakka melko yksin poikansa tukiTietoa mieluummin jana. työntekijältä kuin netistä Aluksi kävin katsomassa häntä melkein Vainio toteaa ymmärtävänsä, ettei joka päivä psykiatrisessa sairaalassa. vanhempaa välttämättä haluta mukaan Olihan sairastuminen shokki. joka käänteeseen, kun sairastava on täysiOmaa jaksamista tuki kuitenkin jo ikäinen aikuinen. alkuvaiheessa vastaanotto, jonka Vainio Vuosien aikana äitiä on pohditutsai sairaalassa. Hänelle tuli tunne, että tanut, miten paljon aikuisen kuntoutujan hän saa olla mukana poikansa asioissa. Sairaalassa minut otettiin todella hyvin asioihin voi puuttua ja missä tilanteissa olisi syytä jäädä taka-alle. Hän haluaisi huomioon, ja muuallakin olen päässyt antaa myös tilaa pojalleen tukeakseen mukaan hoitoneuvotteluihin. tämän itsenäistymistä. Vainio oli alusta saakka mukana Toiveena on kuitenkin kohtaaminen, hoitoneuvotteluissa. Tämän jälkeen jossa saa tietää kuntoutujan kuulumiset. hänen poikansa kohdalla alkoivat Minun on saatava tietää. Mitä erilaiset asumiskokeilut, joita seurasi 21

enemmän tiedän, sitä paremmin voin itse. Vainio pohtii, että myös hoitokodissa voisi olla tarpeellista järjestää silloin tällöin palavereita, joissa omainen voisi kuulla, miten kuntoutujalla on mennyt. Tällaista käytäntöä hän kaipaisi poikansa nykyiseltä hoitokodilta. Poikani ei juurikaan kerro arjestaan eikä välttämättä myöskään muista kertoa, jos jotakin on tapahtunut. Toisaalta Vainio kokee tietävänsä vain vähän hoitokodissa tarjolla olevasta toiminnasta ja kaipaa siitä lisää tietoa. Ehkä se vaatisi vain omaa aktiivisuutta, että soittaisin hoitokotiin ja kysyisin toiminnasta, mutta helposti se jää tekemättä, kun on itse myös työelämässä. Koko palvelujärjestelmän tasolla omaisen huomioimista on myös helposti saatavilla oleva tieto, koskipa tieto palveluita tai läheisen sairautta. – Itse en tykkää hakea tietoa netistä, mutta saatavilla oleva tieto on silti paljon siirtynyt sinne. tuntuu monesti olevan vähän itsestään selvää, että kyllä se omainen siinä jaksaa. Työyhteisössä Vainion elämäntilanteeseen on suhtauduttu ymmärtäväisesti. Työtään hän kuvailee voimavaraksi, joka tuo päiviin taukoa ikävien asioiden murehtimisesta. Työterveydessä hänen ”MITÄ ENEMMÄN TIEDÄN, SITÄ PAREMMIN VOIN ITSE.” rooliaan omaisena ei ole kuitenkaan huomioitu. Vainio on huomannut, että mitä pitempi aika on kulunut, sitä vähemmän omaisen vointia kysellään. Hänen poikansa hoitokodissa äidin jaksaminen ei ole tullut puheeksi. – Kun sairastamisessa on jo pitkä historia, palveluissa varmasti ajatellaan herkästi, että on varmasti jo löytänyt jonkin avun, jolla itseään hoitaa. Hän kuitenkin toteaa, ettei tuen tarve Tuen tarve ei katoa täysin katoa ajan kanssa. Vaikka Vainiolla Vainiolla on vaihtelevia kokemuksia keskustelun tarve on tällä hetkellä takasiitä, miten omaisten jaksamista ja tuen alalla ja keskeisiksi ovat nousseet muut tarvetta otetaan puheeksi eri palvevoimavarat, kuten ystävät ja harrastukset, luissa. Hänellä on hyvä muisto siitä, hän toteaa, että jokaisen omaisen tilanne miten psykiatrisesta sairaalasta ehdoteton yksilöllinen ja voi muuttua. tiin hänelle omaisryhmää, joka kokoontui Matkan varrella Vainio on hakenut sairaalan tiloissa. paljon tukea itselleen ja käynyt keskusteRyhmän tuki oli tärkeää erityisesti lemassa eri tahoilla tilanteestaan. silloin, kun läheiseni oli juuri sairastunut. Hän on mukana paikallisen FinFamiTilaisuudessa oli mukana myös asianyhdistyksen toiminnassa ja käynyt jo pitkään vertaistukiryhmässä, jossa muilla osallistujilla on samanikäisiä ”EN TYKKÄÄ HAKEA TIETOA NETISTÄ, aikuisia lapsia. MUTTA SAATAVILLA OLEVA TIETO – Olen saanut apua, joka on auttanut jaksaON SILTI PALJON SIIRTYNYT SINNE.” maan. Yksin asuvana koen silti olevani lopulta tuntijoita, joilta sain tarvitsemaani tietoa aika yksin. sairaudesta, ja esimerkiksi lääkityksistä Sitten hän kääntyy vierellään leikkivän sekä Kelan palveluista. lapsen puoleen ja hymyilee. Yleisesti Vainion tuntuma kuitenkin – Minulla on kuitenkin pienet lapsenon, että omaisen tilanteesta kysyminen lapseni, joiden seurassa ei tarvitse miettiä jää monissa palveluissa vielä vähälle. murheita. Myös tarjolla olevaa tukea tuodaan hänen havaintojensa mukaan vielä Palvelujärjestelmä vaatii harvoin esille. aktiivisuutta omaiselta – Joskus olen sitten revennyt, kun joku ammattilainen onkin kysynyt, ”miten Omainen voi läheisensä sairastuessa sinä jaksat”. Se on vähän yllättävääkin. kokea, että häneltä edellytetään vastuun– Kuntoutujan asioihin keskittyessä ottoa kuntoutujasta. Vainio on kokenut 22 näin silloin, kun tilanne on ollut akuutti. – Jos yrittää illalla kymmenen aikaan saada läheistään sairaalaan, se voi olla todella hankalaa. Jouduin kerran kuljettamaan poikaani reitin, jossa täytyi ensin mennä päivystykseen Saloon, sieltä Turkuun ja Turusta Salon Halikkoon psykiatriseen sairaalaan. Palvelujärjestelmän käytännöt voivat vaikuttaa myös omaisten talouteen. Vainio nostaa esimerkiksi sen, että hoitokodissa asuvalla kuntoutujalla on hyvin pieni käyttöraha, minkä vuoksi omaiset usein auttavat kuntoutujaa taloudellisesti omien mahdollisuuksiensa mukaan. Esimerkiksi lääkkeiden ja vaatteiden lisäksi maksettavaa kertyy usein harrastuksista, jotka ovat kuntoutujalle myös tärkeitä. – Äitinä maksan aika paljon erilaisia välttämättömiäkin kuluja, ja tämä rasittaa minua omaisena tällä hetkellä eniten. – Vaikka käyttörahan suuruutta säätelee laki, toivon päättäjien huomioivan myös siinä perheen näkökulman. Vuosikymmenien aikana Vainio on nähnyt monet muutokset päihde- ja mielenterveyspalveluissa. Hän kokee, ettei palvelujärjestelmässä voi omaisena juurikaan itse vaikuttaa asioihin, vaikka palveluista löytyy empatiaa ja ymmärrystä. Kokemusten myötä hän on huomannut suhtautuvansa vastoinkäymisiin eri tavalla kuin vielä 20 vuotta sitten. – Kun on tapahtunut jo paljon ja tiedän paljon, en enää hermostu pienistä asioista. Jos sairaudessa tulee käänne huonompaan, se on kuitenkin varmasti shokki, johon ei pysty valmistautumaan etukäteen. Teksti ja kuva: Johanna Sydänoja 1/2021

Miten huomioida mielenterveysomaiset? Tiivistelmä FinFamin kuntavaalitavoitteista FinFami esittää kuntiin seuraavia mielenterveysomaisten aseman kehittämistä tukevia toimenpiteitä: JOKAISELLE SAIRASTUNEELLE TAATAAN HOITOKONTAKTI, JOSSA OMAISIA KUULLAAN JA KOKO PERHE HUOMIOIDAAN TUNNISTETAAN, TUNNUSTETAAN JA TUETAAN LAPSIOMAISIA JA NUORIA HOIVAAJIA • Jopa 46 % mielenterveysomaisista on vaarassa sairastua. • • Omaiselle tärkein tuki on, että sairastunut saa apua ja hyvää hoitoa ajoissa. Omainen saa harvoin riittävästi tietoa sairastuneen hoidosta, eikä tule usein kuulluksi. Arviolta joka neljäs alaikäinen lapsi elää perheessä, jossa vanhemmalla on mielenterveys- tai päihdeongelma. Pahimmillaan tilanne voi johtaa siihen, että lapsi ajautuu omaishoitajan rooliin. • Noin 60 % masentuneiden vanhempien apsista sairastuu alle 25-vuotiaana. Ylisukupolvinen negatiivinen kierre pitää katkaista. • Kun perheenjäsen sairastuu mielenterveyden häiriöön, tulee hoitaa koko perhettä. • Kunnissa tulee kehittää vaikuttavia perhetyön muotoja kuten toimiva perhekeskus ja matalalla kynnyksellä kotiin saatava apu. • Neuvolan, varhaiskasvatuksen ja koulujen tulee yhteistyössä tunnistaa vaikeasta perhetilanteesta kärsivät lapset ja nuoret. • Mielenterveyspalveluissa tulee edistää matalan kynnyksen, ennalta ehkäiseviä ja varhaisen tuen periaatteella toteutettavia palveluita, joissa huomioidaan myös psyykkisesti sairastuneen läheiset. • Sairastuneen hoitoon pääsy tai vastuu hoidosta ei saa kaatua läheisten harteille. • Perusterveydenhuoltoon pitää saada lisää osaamista omaisten tunnistamisesta ja tukemista sekä ohjaamisesta FinFamin toiminnan piiriin. Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami on mielenterveysomaisten ja -omaishoitajien valtakunnallinen edunvalvoja ja omaistyön asiantuntijaorganisaatio. Keskusliitto ja sen jäsenyhdistykset ovat mielenterveysomaistyön asiantuntijoina käytettävissä yllä mainittujen tavoitteiden edistämiseksi. 1/2021 MIELENTERVEYSOMAISILLA ON OIKEUS TYÖELÄMÄN JOUSTOIHIN • Noin 700 000 suomalaisista huolehtii sairastuneesta läheisestään ansiotyön ohessa. • Työelämän joustoilla turvataan se, että työntekijä voi tarvittaessa tehdä joustavasti esimerkiksi lyhyempää työaikaa tai etätyötä omaistilanteen takia. • Omaishoidon tuen saajista vain noin 3 % on mielenterveysomaisia. Perusteet tuen saamiselle tulee olla yhtäläiset. Omaishoidon tuen kriteereissä tulee huomioida emotionaalisen tuen tarve ja kokonaistilanteen kuormittavuus. 23

KUNTAVAALIT 2021 Mielenterveysomaisten vaalikysely Labyrintti-lehti lähetti kaikille eduskuntapuolueille kuntavaalikyselyn, jossa tiedusteltiin puolueiden kantaa mielenterveysomaisille tärkeisiin aihealueisiin. Tutustu, miten puolueiden edustajat vastasivat näihin teemoihin. 1. Psyykkisesti sairastuneen hoidon onnistumisen ja mielenterveysomaisten jaksamisen kannalta on tärkeää, että omaisia kuullaan ja he saavat riittävästi tietoa ja tukea. Millä tavoin mielenterveysomaiset voidaan huomioida paremmin kuntapalveluissa? 2. Lähes joka toinen (46 %) mielenterveysomaisista on vaarassa masentua itse. Miten kunnissa voidaan tulevaisuudessa edistää mielenterveysomaisten hyvinvointia ja terveyttä? 3. Arviolta joka neljäs alaikäisistä lapsista elää perheessä, jossa vanhemmalla on mielenterveys- tai päihdeongelma. Millä keinoin lapsiomaiset voidaan tunnistaa yhä varhaisemmassa vaiheessa? Miten kunnissa turvataan koko perheelle riittävä ja oikeaaikainen tuki? 4. Valtaosa mielenterveysomaisista ei saa minkäänlaista tukea työn ja omaistilanteen yhteensovittamiseen. Miten työelämän tulee muuttua, jotta yhä useammat voivat huolehtia sairastuneesta läheisestään työn ohessa? Miten perheystävällistä työelämää voidaan rakentaa kunnissa? 5. Positiivinen mielenterveys koostuu omista voimavaroista, sosiaalista suhteista ja mahdollisuuksista vaikuttaa omaan elämään. Miten itse ylläpidät mielen hyvinvointia? 6. Miten puolueenne huomioi yllä mainitut teemat vaalityössä ja -keskusteluissa? Asmo Maanselkä, KD, puoluesihteeri, kuntavaaliehdokas Helsingissä 1. Mielenterveysomaisten jaksavuutta sekä osallistumismahdollisuutta edistäviä palveluita tulee lisätä ja lainsäädännöllä parantaa tiedonsaantia. Tärkeää on tunnistaa avun tarve. 2. Kunnissa pitää olla riittävästi matalan kynnyksen ja ennaltaehkäiseviä mielenterveyspalveluita. Mielenterveysomaisen oman kunnon kartoitus tulisi olla pääsääntönä mielenterveyspotilaan hoidon ohella, jotta avuntarpeen tunnistaminen toteutuu. 3. Avun tarve huomioidaan ja tunnistetaan parhaiten neuvola- ja kouluterveydenhuollon ennaltaehkäise24 vissä palveluissa. Myös seurakunnat ja muut kolmannen sektorin toimijat ovat tärkeässä roolissa. Matalan kynnyksen lähipalveluissa huomioidaan perhe kokonaisuudessaan, mutta myös perheen sisällä olevat yksilölliset avuntarpeet. Tiedonkulun kannalta tulee panostaa moniammatillisiin toimintamalleihin sekä lisätä eri toimijoiden yhteistyötä. 4. Työ on monille voimavara. Omaishoidon tuen kehittäminen sekä osa-aikatyön lisääminen ovat keinoja edistää omaisesta huolehtimista työn ohella. Tärkeää on tarjota konkreettisia neuvoja työn ja hoidon yhdistämiseen. Työter- veyshuoltoon tulisi myös lisätä henkistä jaksavuutta lisääviä tukipalveluita. 5. Panostamalla lähi-ihmissuhteisiin sekä harrastamalla liikuntaa. 6. Yllä mainitut teemat ovat keskeisiä Kristillisdemokraattien vaaliohjelmissa ja ehdokkaittemme omissa teemoissa. 1/2021

Minna Minkkinen, Vasemmistoliitto, 2. varapuheenjohtaja, kuntavaaliehdokas Tampereella 1.Toimivat mielenterveyspalvelut ovat koko perheen etu. Toimivuus on avun saannin matala kynnys, ammattitaitoinen henkilökunta ja riittävät resurssit. Lapsille ja nuorille on oltava apua siellä, missä hekin ovat eli varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Mielenterveysomaiset voidaan huomioida paremmin mm. seuraavasti: Yhtenäisten omaisiin liittyvien käytäntöjen luominen ja henkilöstön sitouttaminen niihin. Systeemisen perheterapian tms. työtapoihin kouluttaminen. Varhaisvaiheesta saakka omaisten tiedottaminen järjestöjen tarjoamasta tuesta. Omaishoitajajärjestelmässä myös päihde- ja mielenterveyskuntoutujan omaishoitajien tunnistaminen ja tukeminen. Omaishoitajien tukeminen omais- ja perhehoidon palveluilla, turvaamalla laadukkaita ja monipuolisia sijaishoitojärjestelyjä, esimerkiksi hoidettavan omassa kodissa. Omaishoidon tuen tulee perustua tarpeeseen, ei kunnan budjettiin. 2. Ensisijaista on vastuun siirtyminen hoitotaholle heti ensimmäisen yhteydenoton jälkeen: omaisten ei pidä joutua kamppailemaan sairastuneen oikeudesta hoitoon. Omaisille tulisi aktiivisesti mielenterveyspalveluista tarjota apua. Kunnissa on oltava ammattilaisten ja vertaisten tarjoamaa apua matalalla kynnyksellä. Järjestöt ovat näissä loistavia kumppaneja. Hoitokäytäntöihin vakioksi läheisimpien omaisten (lapset, kumppani, omaishoitaja...) arviointikäynti sekä tarvittaessa ohjaus esim. lyhytterapiaan. 3. Lapsen etu on aina ensisijaista. Kuntien on satsattava perhekuntoutukseen ja perhepalveluihin. Lastensuojelun resurssit on oltava kunnossa, jotta perheitä voidaan tukea riittävän aikaisin. Palvelut on järjestettävä niin, ettei avun pyytäminen jää kiinni esim. huostaanoton pelosta. Järjestelmällinen kysyminen voinnista ja perheen voinnista mm. koulujen terveystarkastuksissa ja neuvoloissa on tärkeää. Koulujen ja varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentäminen niin, että oirehtivat lapset ehditään havaita, kohdata yksilöllisesti ja ohjata avun piiriin. 4. Kunnat ovat isoja työnantajia ja voivat vaikuttaa omien työntekijöidensä hyvinvointiin. Kunta voi kokeilla työajan lyhentämistä. Perheystävällisyyttä lisää mahdollisuus vaikuttaa omiin työvuoroihin. Vuorotyössä erityisesti autonominen työvuorosuunnittelu, työaikapankit yms. lisäävät joustoja ja helpottavat perheen ja työn yhdistämistä. Toimivien hoitoketjujen ohella mm. saavutettava kotipalvelu tukee perheitä, joissa toinen vanhempi sairastaa. 5. Käyn luonnossa retkeilemässä niin usein kuin mahdollista. Ulkoilen koiran kanssa päivittäin. 6. Vasemmistoliitolle on aina ollut tärkeää toimivat julkiset palvelut, reilu työelämä ja oikeudenmukaisuus. Nämä kaikki on myös mielenterveystekoja. Fanni-Laura Mäntylä, SDP, mielenterveystoimija, kuntavaaliehdokas Järvenpäässä 1. Potilaan itsemääräämisoikeutta tulee kunnioittaa, ja samalla huomioida läheisten rooli. Itsemääräämisoikeuslakia tulee selkeyttää. Potilasta tulee kannustaa läheisten osallistamiseen. Alaikäinen omainen ansaitsee ikäänsä soveltuvaa tietoa ja sopivia tukipalveluja. Kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen kunnan palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa on tärkeää. 2. Kaikkien kuntalaisten hyvinvointia palvelevat, saavutettavat liikunta- ja kulttuuripalvelut sekä lähiluonto. Mielen hyvinvointia ja jaksamista edistetään juuri arjessa. Seitsemän (7) päivän hoitotakuu psyykkisille ja fyysisille oireille sekä panostus peruspalvelujen resursseihin ovat tärkeitä. Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytykset on turvattava. Perheenjäsenen sairastuessa on koko perheen saatava tukea. 3. Lapsiomaisten tunnistaminen ja tukeminen vaatii herkkyyttä ja osaamista. Ennakoiva tuki perheelle auttaa lapsen 1/2021 asemaa parhaiten. Leiman pelko ei saa estää avun hakemista. Stigman poistaminen vaatii avointa keskustelua mielenterveyden häiriöistä ja positiivisesta mielenterveydestä. Neuvolapalvelut, varhaiskasvatus, koulutus, nuorisotyö ja harrastukset eli arki ovat avainasemassa lasten ja nuorten hyvinvoinnin huomioimiselle. Oppilas- ja opiskelijahuollossa tulee olla sitovat riittävät mitoitukset. 4. Työelämä tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kunnat suurimpana työnantajana voivat edistää työelämän reiluutta ja joustavuutta eri elämäntilanteissa, mm. osa-aikatyön ja lyhennetyn viikon mahdollisuudella. Omaistaan hoitavat tarvitsevat mahdollisuuden vapaapäivien pitämiseen. Valtakunnallisesti tarvitsemme sosiaaliturvauudistuksen: työn tekemisen tulee aina olla kannattavaa. Lainsäädäntömme ei tunnista nykyistä silpputyötä. Työterveydenhuollossa olisi hyvä tarjota lyhytterapiaa Terapiatakuun hengessä. 5. Hyvinvointini edistämiseen kuuluu arjen tasapaino: ruokailut, harrastaminen, yöunet, ystävät ja perhe, rentoutuminen sekä työ. Kuntoutujataustani vuoksi olen tottunut kuuntelemaan herkällä korvalla jaksamistani. Nautin kävelyistä äänikirjan tahtiin. Suruja ja ahdistusta puran kirjoittaen tai läheisten kanssa. Armollisuuden oppiminen taitaa olla elämänmittainen prosessi. 6. Ennaltaehkäisy ja hyvinvoinnin edistäminen on inhimillisesti, yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kannattavaa. Kuntapäätöksissä tulee arvioida mielenterveysvaikutukset: korona-aika on korostanut mielenterveyttä prioriteettina. SDP kuuluttaa turvallista kampanjointia: tuemme ehdokkaita ja mietimme yhdessä. Vihapuheelle on nollatoleranssi. 25

Anu Vehviläinen, Keskusta, eduskunnan puhemies, kuntavaaliehdokas Joensuussa 1. Paras tuki omaisille on se, että sosiaali- ja terveyspalvelut sekä koulutoimen oppilas- ja opiskelijahuolto toimivat hyvin. Kun terveysongelmat vähentävät sairastuneen toimintakykyä, verottaa se helposti myös läheisten voimavaroja. Siksi avun saamisen pitää olla mahdollisimman yksinkertaista. Apua on saatava heti kokonaisvaltaisesti eli myös esimerkiksi päihde- ja talousongelmiin. Omaisensa mielenterveydestä huolestuneen yhteydenottoon on suhtauduttava aina vakavasti. Omaiset on nähtävä psyykkisesti sairastuneen hoidossa kumppanina, mutta ei niin, että hoivavastuu jäisi omaisten harteille. Kaikissa tapauksissa myös omaiselta on muistettava kysyä ”miten sinä jaksat?” ja annettava tukea jaksamiseen. On myös hyvä tunnistaa, että kaikki omaiset eivät kykene tai halua osallistua sairastuneen läheisensä elämään. Myös sairastuneen omaa itsemääräämisoikeutta tulee kunnioittaa niin pitkälle kuin mahdollista. 2. Mitä tehokkaammin perheen ensimmäinen sairastunut pääsee hyvän hoidon piiriin, sitä parempi tilanne on myös muiden perheenjäsenten kohdalla. Halli- tusohjelmaan perustuva Tulevaisuuden sotekeskus -toimintamalli vahvistaa hoitotakuun ja Terapiatakuun toteutumista. Kuntien oman palvelutuotannon lisäksi mielenterveysomaisia on hyvä ohjata vertaistuen piiriin kertomalla esimerkiksi FinFamin ja muiden järjestöjen toiminnasta. 3. Jo neuvoloissa ja varhaiskasvatuksessa on kuultava lapsia heidän kotielämästään lapsen ikään sopivalla tavalla. Koulun oppilashuollolla ja lastensuojelulla on tärkeä rooli lapsiomaisten tunnistamisessa. Molempiin on taattava riittävästi henkilöstöä. Moniammatillisuus lapsiomaisten parhaaksi on tärkeää. Järjestöjen rooli julkisten palveluiden rinnalla on merkittävää. Esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Pelastakaa Lapset tarjoavat nuorille turvallisia aikuiskontakteja sekä apua puhelimitse ja erilaisissa verkkopalveluissa. 4. Ansiotyön ja omaisista huolenpidon yhdistäminen on monelle työntekijälle arkea, joskus pitkäaikaisestikin. Perhevapaauudistuksen yhteydessä luodaan viiden päivän palkaton vapaa omaistaan hoitavalle. Työpaikoilla tulisi pystyä sopimaan joustoista, joita hoivavastuuta kantava työntekijä tarvitsee. Huoli omaisista painaa helposti mieltä myös työpaikalla. Siksi on myös työantajan etu, että hoivatilanteisiin saadaan yhdessä sovittua selkeät menettelytavat. 5. Oma sielunmaisemani on PohjoisKarjalassa Höytiäisen rannalla - jo niihin maisemiin pääseminen on minulle aina suuri hyvinvoinnin lähde. 6. Perhekeskeisyys ja ennaltaehkäisyn korostaminen ovat keskustalaisia arvoja. Näistä esimerkkeinä perhekeskustoiminta, matalan kynnyksen kotiapu sekä järjestöjen merkitys ennaltaehkäisevässä työssä. Mielenterveysongelmat ovat arkea myös omaishoitotilanteissa, tämä pitää tunnistaa paremmin. Keskusta on kannattanut valtakunnallisia kriteereitä omaishoitosopimuksille ja palkkioille. Keskustan kuntavaaliohjelmassa korostetaan myös lähimmäisten vastuuta. Veli Liikanen, Vihreät, puoluesihteeri, kuntavaaliehdokas Mikkelissä 1. Omaisten rooli ja heidän tuen tarpeensa tulisi huomioida kaikissa palveluissa. Heillä on tarjottava riittävästi tietoa ja tukea. Matalan kynnyksen mielenterveyspisteitä on lisättävä, jotta keskusteluapua voi saada jonottamatta sekä ilman lähetettä ja tarvittaessa anonyymisti. Myös omaisille tulisi tarjota vertaistukiryhmiä. 2. Painopiste tulee siirtää matalan kynnyksen palveluihin ja ennaltaehkäisevään työhön. Liian moni joutuu odottamaan hoitoon pääsyä kestämättömän pitkään. Kun tarjoamme keskusteluapua, vertaistukea ja matalan kynnyksen palveluita myös mielenterveysomai- 26 sille, pystymme pitämään yhä useamman toimintakykyisenä. 3. Lapsiperheiden sosiaalityöhön on panostettava. Kunnissa on kehitettävä perhekeskuksia, jotta lapsiperheiden palvelut neuvolasta, sosiaalityöhön ja lastensuojeluun löytyvät kootusti yhdestä paikasta. Lapset tulisi huomioida paremmin myös aikuisten mielenterveysja päihdepalveluissa ja koko perheen tilanne tulisi aina kartoittaa. 4. Työelämän on joustettava myös silloin, kun oma tai läheisen mieli on vaarassa murtua. Perheystävällisessä työpaikassa voi päivän aikana osallistua esimerkiksi omaa lastaan koskeviin palavereihin. Työntekijällä on oltava mahdollisuus joustoihin kuten työajan lyhentämiseen. 5. Pidän verkonkin välityksellä säännöllisesti yhteyttä ystäviin, joiden kanssa voin puhua sekä iloista että suruista. Yritän sisällyttää jokaiseen päivään rentouttavan hetken tv-sarjan, pelin tai kirjan parissa. Omien rajojen ja vahvuuksien tunnistamisen olen oppinut kunnolla vasta iän myötä. 6. Mielenterveyden matalan kynnyksen palveluihin ja ennaltaehkäisevään työhön panostaminen on yksi Vihreiden kärkiteemoista näissä vaaleissa. Ehdotamme, että Terapiatakuu toteutetaan jokaisessa kunnassa. 1/2021

Kristiina Kokko, Kokoomus, puoluesihteeri, kuntavaaliehdokas Helsingissä 1. Kokoomus on pitkään ajanut Terapiatakuun toteuttamista. Jokaisen pitää varallisuudesta huolimatta saada nopeasti apua ja tukea mielenterveyden ongelmiin. Se tarkoittaa myös omaisten jaksamisen tukemista. Lisäksi neuvontapalveluiden pitää olla nykyistä paremmin saatavilla ja esimerkiksi omaisten käytettävissä myös esimerkiksi iltaisin ja viikonloppuisin. Omaiset on ylipäätään otettava huomioon. 2. Jokaisen pitää Terapiatakuun kautta olla oikeutettu matalan kynnyksen tukeen. Perustason palveluissa on otettava aktiivisesti puheeksi perheen jaksamiseen liittyviä kysymyksiä ja varmistettava tuki ongelmien ilmetessä. 3. Varhaiskasvatuksessa ja koulussa voitaisiin tutustua vielä paremmin jokaisen perheen tilanteeseen ja arkeen. Paljon hyvää työtä tehdään jo nyt esimer- kiksi monissa päiväkodeissa. Perheen tuntemusta voitaisiin vielä parantaa mm. eri-ikäisten koululaisten kohdalla. Kotipalveluiden pitäisi olla huomattavasti edullisemmin ja paremmin perheiden saatavilla. Nyt esimerkiksi lastenhoito saattaa olla todella kallista ja kodinhoitoja siivousapua on liian vaikea saada. 4. Työelämän joustot ovat tärkeä osa työn ja omaistilanteen yhteensovittamista. Perheystävällinen työelämä syntyy vuoropuhelun ja yhdessä sopimisen kautta. Ihminen on kokonaisuus, joten on tärkeää, että työntekijöiden huolia ja taakkaa voidaan keventää myös yksityiselämässä. Lisäksi esimerkiksi päiväkotien aukioloaikojen joustoja on lisättävä, jotta muuttuva työ, omaisen hoitaminen ja lapsiperheen arki voisivat sopia yhteen entistä paremmin. Kunnat ovat myös merkittäviä työnantajia, joiden on paran- nettava joustavien työaikojen käyttöä ja laajennettava etätyömahdollisuuksia kunnan työntekijöille. 5. Luulen, että turbulenttia ja vaativaa työtä tasapainottaa parhaiten jokapäiväiset rutiinit. Koiran vienti kolmesti päivässä ja lasten hoitaminen pitävät ajatukseni ja askareeni maan pinnalla. Ihanaa mielen nollausta tarjoavat myös ratsastusharrastus ja cheerleadingvalmennus. 6. Kokoomus ajaa vahvasti Terapiatakuun toteutumista. Sydän on oikealla teema tarkoittaa myös sitä, että jokainen ihminen on tärkeä, jokainen yksilö on arvokas. Tarvitsemme kaiken hyvän pohjaksi vahvan kuntatalouden, jotta apua tarvitseville riittää varoja tänään ja tulevina vuosina. Andreas Elfving, RKP, poliittinen sihteeri, kuntavaaliehdokas Inkoossa 1. On selvää, että niiden ihmisten osuus, jotka voivat eri syistä huonosti, on kasvanut Suomessa ja koronavuosi on tietysti pahentanut tilannetta entisestään. Omaisilla on monella tapaa tärkeä rooli, erityisesti tukiessaan henkilöä, joka voi huonosti. Samanaikaisesti omainen tarvitsee myös itse tukea tilanteessa, joka voi tuntua sekä hankalalta että pelottavalta. On paljon kehitettävää siinä, miten omaiset otetaan mukaan prosessiin. Voimme tehdä paljon, jotta potilasturvallisuus ja salassapito turvataan. On kyse terveysviranomaisten tiedosta ja tuesta, ja näemme mielellään, että myös kunnissa panostetaan jälkihoitoon ja pitkäaikaiseen toimintaan kaikkien parhaaksi. 2. Myös omainen tarvitsee tukea vaikeassa ja haastavassa tilanteessa. Monissa kunnissa on järjestöjä, jotka saattavat yhteen ja auttavat omaisia pärjäämään. Kunnat voivat tehdä paljon tekemällä näkyviksi olemassa olevia mahdollisuuksia ja helpottamalla näiden järjestöjen toimintaa. Joissain määrin 1/2021 kunta voi myös itse löytää toimivia toimintatapoja. 3. Tiedämme, että tilanne on hyvin haastava monissa kunnissa, kun koulupsykologien ja koulukuraattorien saatavuus on paikoin huono. Näin ei saisi olla. Me teemme työtä sen eteen, että työmarkkinoilla olisi enemmän pätevää henkilökuntaa. On erityisen tärkeää, että koulu huomioi ne lapset, jotka ovat vaarassa voida huonosti perheen tilanteen takia tai koska yksi vanhempi perheessä voi huonosti. Yhteiskunnan on taattava riittävästi resursseja tähän. 4. Tässä on kyse asenteen muutoksesta yhteiskunnassamme. Tänä päivänä avoimuus ja ymmärrys mielenterveyden haasteiden suhteen on parempi. Tämä on askel oikeaan suuntaan. On täysin selvää, että työelämä on haastavaa monin tavoin eikä helppoja ratkaisuja ole. Me haluamme nähdä työelämän, jossa työnantaja huomioi myös työntekijän elämäntilanteen. Kaikki voittavat silloin, kun työntekijä voi hyvin ja hänellä on mahdollisuus huolehtia sekä itsestään että läheisistään. 5. On tärkeää ylläpitää tasapainoa työn, perheen ja vapaa-ajan kesken. Se ei ole ollenkaan helppoa ja vaatii määrätietoista työtä. Minulla on kuitenkin kyky panna asiat sivuun ja keskittyä muuhun, mikä on minulle suuri apu stressin välttämisessä. Ulkona oleminen esimerkiksi tekemällä pihatöitä tai luonnossa vaeltaminen vahvistaa myös hyvinvointiani. 6. RKP on aktiivisesti tehnyt työtä mielenterveyden hyväksi yhteiskunnassamme. Meille on tärkeää, että mielenterveyteen liittyvistä kysymyksistä voi keskustella avoimesti ja että mielenterveyteen liittyvä stigma häviää. RKP on järjestänyt keskusteluja (näkyvät Facebook-sivuillamme), jossa hyvinvointia käsitellään eri näkökulmista ja meidän kansanedustajamme ovat usein nostaneet nämä asiat esille. 27

Kuntavaalit lähestyvät – vastaathan mielenterveydestä? Mielenterveysasiat ovat olleet näkyvästi esillä politiikassa niin paikallisella kuin valtakunnallisella tasolla viime eduskuntavaalien 2019 jälkeen. Esimerkiksi kaksi mielenterveyteen liittyvää kansalaisaloitetta, Terapiatakuu ja psykoterapeuttikoulutuksen maksuttomuus, ovat edenneet eduskunnan käsittelyyn. P itkittyneen koronaepidemian mielenterveysvaikutuksia on käsitelty paljon mediassa. Myös monet vaikuttajat ovat puhuneet asiasta: esimerkiksi YK:n pääsihteeri António Guterres varoitti viime toukokuussa mahdollisesta maailmaa uhkaavasta mielenterveyskriisistä. matta nyt on tarjottava kunnallisille päättäjille ratkaisuja, joilla voidaan vahvistaa mielenterveyttä. Jokaisessa kunnassa pitäisikin tarttua toimeen, sillä terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston mukaan vaikuttavat psykoterapiat ja muut psykososiaaliset hoidot kuuluvat terveydenhuollon julkisesti rahoitettuun palveluvalikoimaan. Käytännössä tämä ei kuitenkaan toteudu, koska hoitoon KUNTAVAALIT OVAT MERKITTÄVÄ pääsy on puutteellista ja viiveet hoidon alkamisessa pitkiä. MAHDOLLISUUS VAIKUTTAA Vaikka päätökset esimerkiksi MIELENTERVEYSPOLITIIKKAAN. Terapiatakuun toteuttamisesta valtakunnallisella tasolla antavat Huhtikuussa järjestettävissä kuntavaaodottaa itseään, on nyt mahdollisuus leihin valmistaudutaan nyt poikkeukselli- toimia kaupungeissa ja kunnissa. Terasessa tilassa. Vakavasta tilanteesta huolipiatakuu voidaan toteuttaa kunnissa jo ennen hallituksen päätöstä. Kuntavaalit ovat siis merkittävä mahdollisuus vaikuttaa mielenterveyspolitiikkaan. Mielenterveyden vahvistaminen on tärkeää sote-uudistuksen jälkeen Mielenterveyspooli, johon myös FinFami kuuluu, on koonnut kunnallisen vaikuttamisen tueksi yhteiset kuntavaalitavoitteet, joita voi ennen kaikkea hyödyntää paikallisen vaikuttamistyön tukena. Tavoitteena on mielenterveyttä tukeva kunta, joka ottaa huomioon myös mielenterveysomaiset. Ensimmäinen Mielenterveyspoolin tavoite koskee mielenterveyden vahvista- Vastaan mielenterveydestä -kampanja Miten pidät huolta omasta mielenterveydestäsi? Milloin kunnassasi tulisi toteuttaa Terapiatakuu? Mielenterveyspoolin kuntavaalikampanjassa haastetaan ehdokkaita vastaamaan muun muassa näihin kysymyksiin sosiaalisessa mediassa. Tavoitteena on luoda keskustelua mielenterveydestä ehdokkaiden omissa kanavissa. “Vastaan mielenterveydestä” slogan korostaa myös ehdokkaiden vastuuta kuntalaisten mielenterveyden vahvistamisesta. Kunnallisella päätöksenteolla on suuri vaikutus esimerkiksi palveluiden saatavuudessa ja mielen hyvin- 28 vointia tukevassa asuinympäristössä. Kampanja toteutetaan ensisijaisesti Instagramissa. Ideana on tehdä helposti monistettava kampanja, johon paikalliset mielenterveysjärjestöt ja -aktiivit voivat tarttua vaivatta. Haluaisitko sinä haastaa oman kuntasi ehdokkaita mukaan? Tutustu kampanjaan ja jaettaviin materiaaleihin osoitteessa PLHOHQWHUYH\VSRROLÀNXQWDYDDOLW 1/2021

lasten ja nuorten hyvinvointiin panostaminen on kunnalle kuin kunnalle todellinen tulevaisuusinvestointi. Siksi jokaisessa perhekeskuksessa on oltava käytössä laadukkaita mielenterveys- ja päihdetyön edistäviä menetelmiä sekä palveluita perheille. Perhettä tulee aina hoitaa kokonaisuutena. Mielen hyvinvointiin voidaan panostaa jo raskaudesta ja vauvaiästä alkaen. Lapsia ja nuoria tulee auttaa oikeassa hetkessä ja matalalla kynnyksellä. Hyvä mielenterveys on voimavara Mielenterveyspoolin “Vastaan mielenterveydestä” slogan korostaa myös ehdokkaiden vastuuta kuntalaisten mielenterveyden vahvistamisesta. mista ja huomioimista myös sote-uudistuksen jälkeen. Mielenterveyden edistäminen tulee kirjata kunnan strategiaan sekä mielenterveysvaikutukset tulee arvioida kaikessa kunnallisessa päätöksenteossa: esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalveluissa, varhaiskasvatuksessa ja oppilaitoksissa, kulttuuripalveluissa, kaavoituksessa ja virkistysalueiden suunnittelussa ja osallistumismahdollisuuksissa. Mielenterveyspalveluiden saatavuutta ja laatua pitää parantaa Neljäs tavoite koskettaa kaikkien kuntalaisten hyvää mielenterveyttä, joka on voimavara kunnille. Kunnan tulee huolehtia omien työntekijöidensä yhteisöllisestä ja yksilöllisestä työsuojelusta ja -terveydestä siten, että työn psykososiaalisia voimavaratekijöitä vahvistetaan ja riskitekijöihin puututaan. Omaishoitajia tulisi myös tukea riittävästi tarjoamalla vertaistukea ja ohja- palveluissa tulee tarjota tukea sekä tietoa omaisille ja läheisille. Tärkeää on myös se, että kuntien mielenterveyden palveluhankinnoissa tulee lähtökohtana TERAPIATAKUU VOIDAAN olla palveluiden laatu, hinnan ohella. Palveluiden kehittämiTOTEUTTAA KUNNISSA JO seen tulee ottaa mukaan myös ENNEN HALLITUKSEN PÄÄTÖSTÄ. koulutetut kokemusasiantuntijat sekä palveluiden käyttäjiä ja läheisiä edustavat järjestöt. usta. Palveluissa pitää huomioida erilaiset elämäntilanteet ja ihmisryhmät, erityisesti mielenterveyden riskiryhmät, kuten Lasten ja nuorten syrjinnästä kärsivät ja pitkäaikaisesti mielenterveyden vaikeissa elämäntilanteissa elävät ihmiset. vahvistaminen on tulevaisuusinvenstointi Toinen Mielenterveyspoolin kuntavaalitavoite on, että Terapiatakuu otetaan käyttöön kaikissa Suomen kunnissa. Lisäksi Kolmas tavoite liittyy ihmisen varhaisiin vuosiin, sillä vanhemmuuteen sekä Teksti Kalle Erkkilä Kuva Mielenterveyspooli Verkkokoulutus auttaa vaikuttamistyön aloittamisessa Mielenterveyspoolin verkkokoulutus avaa oven vaikuttamisen maailmaan ja kokoaa yhteen mielenterveysjärjestöjen toimijat. Koulutuksessa saa eväitä vaikuttamiseen mielenterveyden puolesta kuntavaalien 2021 alla. Maksuton koulutus järjestetään Moodle-oppimisalustalla, jossa sen voi suorittaa omaan tahtiin. Läpikäynti kestää yhteensä noin 2-3 tuntia. Se on tarkoitettu Mielenterveyspoolin jäsenjärjestöjen valtakunnallisille ja paikallisille toimijoille sekä muille mielenterveysvaikuttamisesta kiinnostuneille. 1/2021 Koulutuksessa vaikuttamisvinkkejä antavat alan huippuasiantuntijat, kuten vasemmistoliiton puheenjohtaja ja opetusministeri Li Andersson, vihreiden varapuheenjohtaja Jaakko Mustakallio ja Mielenterveyspoolin hankepäällikkö Turkka Sinisalo. Ilmoittaudu mukaan koulutukseen lähettämällä sähköpostia osoitteeseen: NDOOHHUNNLOD#PLHOLÀ 29

Arki voi olla hyvää perheenjäsenen psyykkisestä sairaudesta huolimatta Mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolviset vaikutukset on tunnistettu monissa tutkimuksissa. Muilla perheenjäsenillä on riski uupua kuormittavan arjen keskellä. Koko perheen hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtiminen on tärkeää, sillä se tukee yksilön toipumista ja kannattelee koko perhettä. P erhetausta vaikuttaa lapsen myöhäisempään hyvinvointiin. Mielenterveys- ja päihdeongelma koskettaa koko perhettä, sillä se voi muuttaa perheen vuorovaikutusta, rooleja ja vastuunjakoa. Toisissa perheissä arkeen tulee enemmän haasteita, kun taas joissakin perheissä yhteenkuuluvuus vahvistuu. Kaikilla perheillä on omia vahvuuksia, jotka voimaannuttavat perhettä ja joita voidaan hyödyntää toipumisen tukena. Kun perheenjäsenet huomioidaan ja heitä tuetaan kaikissa kohtaamisissa, vahvistetaan koko perheen hyvinvointia ja ennaltaehkäistään kuormitusta. Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFamin ja Tampereen mielenterveysja päihdepalvelujen yhteisesti toteutetussa Toivosta turvaa -hankkeessa on kehitetty perhekeskeisiä tukimuotoja. Tukimuodot sisältävät keinoja puheeksi ottamisen ja monialaisen yhteistyön 30 tueksi sekä moninaisia vertaistukimuotoja. Tarkoitus on, että systeemisen ajattelutavan mukaisesti huomio kiinnitetään koko perheeseen, perheen jäsenten sisäisiin suhteisiin ja vuorovaikutukseen. Tavoitteena on, että perheet tulevat kuulluksi ja saavat yksilöllistä tukea arkeen. Jokaisen jaksamisella on rajansa Oikea-aikaisella ja riittävällä tuella iso osa perheistä selviää hyvin. Perheitä suojaa tieto siitä, miten perheenjäsenen mielenterveyden häiriö vaikuttaa juuri heidän arkeensa ja millaisilla keinoilla arjen hyvinvointia pidetään yllä. Toivosta turvaa -hankkeessa on kehitetty moninaisia hyvinvoinnin tukikeinoja. Näistä yksi konkreettinen työkalu on Perheiden hyvinvointipuu, joka toimii puheeksi oton välineenä perheille ja perheitä työssään kohtaaville. Hyvinvointipuu perustuu ajatukseen, että kaikissa perheissä on olemassa voimavaroja. Työkalun avulla voidaan kartoittaa, millaiset asiat perheessä ovat jo hyvin ja millaisia tekijöitä voidaan pyrkiä vahvistamaan. Perheiden hyvinvointipuu koostuu viidestä teemasta, joita ovat arjen rakenteet, perheen voimavarat, kodin tunneilmapiiri, turvaverkko sekä toivo ja toipuminen. Teemat on muodostettu yhdessä Toivosta turvaa -hankkeen perheiden kanssa. KAIKILLA PERHEILLÄ ON OMIA VAHVUUKSIA, JOTKA VOIMAANNUTTAVAT PERHETTÄ JA JOITA VOIDAAN HYÖDYNTÄÄ TOIPUMISEN TUKENA. 1/2021

Hyvinvointipuu perustuu ajatukseen, että kaikissa perheissä on olemassa voimavaroja. Puhuminen ei aina ole helppoa, mutta se auttaa Rohkeus puhua niin aikuisten kuin lastenkin kesken on tärkeää. Vertaistapaamisissa vuorovaikutusteemat ovat olleet usein esillä. On tärkeää, että jokaisella on vähintään yksi turvallinen aikuinen kenelle puhua. Puhuminen ei kuitenkaan tunnu välttämättä helpolta, varsinkaan lapsille ja tähän kaivataankin usein tukea. Toivosta turvaa-hankkeessa julkaistiin lastenkirja ”Isi piirretäänkö kirahveja”, joka esiteltiin tarkemmin Labyrintissa 4/2020. Kirjassa kuvataan yhdenlainen tarina lapsesta, jonka vanhempi sairastaa masennusta. Tarina on hyvä keino auttaa lasta käsittelemään vanhemman sairastumista, mutta myös omia tunteitaan ja ajatuksiaan. 1/2021 Voimaa vertaisuudesta Toivosta turvaa -hankkeen myötä vertaistukimuotoja on lisätty vahvistamaan perheiden arkea. Vertainen, saman vaikean elämäntilanteen läpikäynyt henkilö, voi auttaa perheenjäseniä hahmottamaan omaa arkea ja auttaa tunnistamaan perheen valmiita tietoja ja taitoja, joilla jaksaa eteenpäin. Lisäksi tiedon vastaanottaminen vertaiselta on usein helpompaa. Vertaistuella onkin todettu olevan positiivisia vaikutuksia hyvinvointiin. Perheen hyvinvointia vahvistava tukipaketti sisältää: • Omaisten vertaistukipuhelin: 050 505 6533, maanantaisin klo 13-16 ja torstaisin klo 13-16 • Hyvinvoinnin vahvistamiseen keskittyvät perheneuvontatapaamiset • Virkistys- ja retkitapahtumat (voimassa olevat rajoitukset huomioiden) TOIVOSTA TURVAA -HANKKEESSA ON KEHITETTY PERHEKESKEISIÄ TUKIMUOTOJA. Tuetaan yhdessä meidän kaikkien arjen hyvinvointia: WRLYRVWDWXUYDDDW

ÀQIDPLSLUNDQPDDÀWDL puhelin 050 5056 533 Tekstin on kirjoittanut sairaanhoitaja YAMK Suvi Saarinen työskennellessään Tampereen mielenterveys- ja päihdepalveluiden ja Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry:n Toivosta turvaa -yhteistyöhankkeessa. 31

FINFAMI PIRKANMAAN kevään 2021 kurssien haku on alkanut! Kursseille voi hakea myös Pirkanmaan ulkopuolelta. AURINGONKUKKIA-kurssi 23.–25.4.2021 Hauhon Ilorannassa Oletko ollut pitkään psyykkisesti sairastuneen läheinen? Psyykkisesti sairastuneiden läheisille suunnattu oman jaksamisen tukemiseen ja voimavaroihin painottuva kurssiviikonloppu luonnon helmassa. Viikonlopun aikana on mahdollisuus vahvistaa ja löytää uusia voimavaroja luonnosta, yhdessä vietetystä ajasta, saunan löylyistä, pienryhmä- ja työpajatyöskentelystä sekä vertaisuudesta. Kurssi alkaa perjantai-iltana ja päättyy sunnuntaina iltapäivästä. Kurssikokonaisuuteen kuuluu myös jatkotapaaminen Tampereella 12.6. Kurssin hinta on 100 €/hlö, sisältäen majoituksen kahden hengen huoneessa, ruokailut, kurssiohjelman ja jatkotapaamisen. Ilorannan osoite on Rukkoilantie 129. Kurssille haetaan 24.3. mennessä sähköisellä hakulomakkeella osoitteessa: finfamipirkanmaa.fi/kurssit Paperisia hakulomakkeita on saatavilla yhdistyksen toimistolta. Postitse hakemusten palautus osoitteeseen: Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry, Hämeenkatu 25 A 3. krs. 33200 TAMPERE Hakemukset ja lisätiedot: juho.soukka@finfamipirkanmaa.fi tai puh. 040-547 7619 NUORTEN LIIRUMLAARUM –leiri Martinmäki -mökillä Virroilla 21.–23.5.2021 Leiri on tarkoitettu n. 13–19 -vuotiaille nuorille, joiden läheisellä (sisaruksella, vanhemmalla, isovanhemmalla, ystävällä…) on jokin mielenterveyden häiriö tai päihdeongelma. Leirin tarkoituksena on herätellä nuoria huomaamaan, että myös muita nuoria on samankaltaisissa tilanteissa. Leirillä puhutaan asiaa yhdessäolon, grillailun ja yleisen chillailun lomassa. Leirille mukaan mahtuu 7–10 nuorta ja meitä ohjaajia lähtee kaksi; Sari ja Juho. Luonnollisesti tarvitsemme vanhempien suostumuksen alaikäisten leirille osallistumiseen. Leiri on nuorille maksuton! Virroille Martinmäki -mökille (omakotitaloksi rakennettu) matkataan Tampereelta yhteiskuljetuksella. Automatkat, yöpymiset, ruokailut ja retket ovat nuorille maksuttomia. Pientä käyttörahaa voi olla mukana. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Me ohjaajat tulemme mielellämme tapaamaan leiristä kiinnostuneen nuoren ja kertomaan enemmän. Nuoren ei tarvitse olla Tampereelta tai Pirkanmaalta. Ilmoittautumiset 6.5.2021 mennessä. sari.nurminen@finfamipirkanmaa.fi tai puh. 040 544 3139

HYVINVOINTINURKKA Hyvinvointinurkka on Labyrintin uusi osio, jossa julkaistaan helposti toteutettavissa ja kaikkien saatavilla olevia ideoita, ajatuksia ja keinoja oman hyvinvoinnin vahvistamiseksi arjen keskellä. Rentouttavia hetkiä! KUVA: PEXELS/ KAROLINA GRABOWSKA Kiitollisuuspäiväkirja Kesto: 1-5 minuuttia, tee joka päivä. Tavoite: Löytää ja kiinnittää huomiota arjesta löytyviin ilon ja kiitollisuuden lähteisiin. Sopii: Kaikille. Erityisesti tilanteisiin, joissa elämä tuntuu raskaalta ja hyvien asioiden näkeminen tuntuu vaikealta. Etsi mieluisa vihko tai kirjoita puhelimeesi ylös. Illalla esimerkiksi ennen nukkumaanmenoa pysähdy hetkeksi ja mieti kulunutta päivää. Mieti ja kirjoita listalle viisi asiaa, joista juuri tällä hetkellä voit olla kiitollinen. Kiitollisuuden aiheet voivat olla kaikenlaisia pieniä tai isoja asioita kuten kiitollisuus terveydestä tai siitä, että kahvi maistui erityisen hyvälle. Mistä juuri sinä olet tänään ollut kiitollinen? Pidä kiitollisuuspäiväkirjaa joka päivä kahden viikon ajan. Mitä huomaat? Löydätkö kiitollisuuden aiheita päivästäsi helpommin kuin aloittaessasi? Kiinnitätkö niihin kenties huomiota jo päivän aikana? Kiitollisuuspäiväkirjaa voi pitää itsekseen tai vaikka koko perheen tai ystäväporukan kanssa yhdessä. Lepohetki arjessa Kesto: 1-5 minuuttia. Tee vaikka joka päivä. Tavoite: Rauhoittaa mieli ja keho juuri tähän hetkeen ja antaa itselle lepohetki arjen keskellä. Sopii: Tilanteisiin, joissa olet turvassa, etkä ole kauhean ahdistunut, mutta mielesi pyrkii välillä karkailemaan tulevaisuuden tai menneisyyden murheisiin. a) Istu tai makaa mukavassa asennossa. Laita silmät kiinni. Käy läpi kehosi osia järjestyksessä jaloista päähän: varpaat, jalkapöydät, jalkapohjat, nilkat, sääret, pohkeet, polvet jne. Sano halutessasi kehon osat ääneen mielessäsi ja tunnustele, miltä ne tuntuvat. Sinun ei tarvitse muuttaa tuntemuksiasi mihinkään. b) Tee sama harjoitus, mutta käy kehosi sijasta huoneen huonekaluja läpi silmät kiinni: pöytä, kaksi laatikostoa pöydän sivuilla, vihko ja kyniä pöydän päällä, pöydän vieressä verhot, verhojen vieressä valkoista seinää, kaappi, taulu jne. Kun mielesi karkaa muihin asioihin, palauta vain huomiosi takaisin kehosi osiin tai huonekaluihin. Karkailu ei haittaa mitään. 1/2021 Perhoshalaus ja silitys Kesto: 30 sekuntia. Tee joka päivä. Tavoite: Rauhoittaa ja lohduttaa itseä fyysisen kosketuksen avulla. Sopii: Tilanteisiin, joissa järkipuhe ei rauhoita ja tunnet itsesi turvattomaksi ja yksinäiseksi. Jos haluat, halaa tai silitä toista ihmistä tai eläintä. Voit halata luonnossa myös puuta. Jos olet yksin, tee perhoshalaus eli kiedo käsivarret ympärillesi ja halaa itseäsi. Halaa tiukasti, rauhallisesti ja pitkään, älä tee vain pikaista selälle taputus -halausta. Silitä itseäsi melko voimakkaasti, mutta rauhallisesti esimerkiksi päästä, reiden ulkosyrjästä tai muusta hyvältä tuntuvasta paikasta ja puhele itsellesi rauhallisesti tyynnyttäviä sanoja kuten ”ei ole hätää”, ”mä pidän susta huolen”. Kirjoittajat: FinFami Kanta-Hämeen vapaaehtoinen ja työntekijä 33

PUHEENJOHTAJA Anita Ruutiainen Meistä jokainen voi vaikuttaa K KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ äsissäsi on Labyrintin kuntavaalinumero. Nyt kun Mielestäni meiltä puuttuu turvaverkko, jonka avulla voitaisiin vaalit ovat tulossa, kannustan kaikkia nostamaan mahdollisimman nopeasti tunnistaa perheessä olevia ongelmia esille FinFami-järjestökentän yhteisiä edunvalvonta- ja puuttua ajoissa niihin tilanteisiin, joissa lapset joutuvat kantatavoitteita, joita esitellään tämän lehden sivuilla. maan liian suuren vastuun perheen arjen sujumisesta. Vaikeissa Nyt jos koskaan mielenterveysasiat ovat vahvasti elämäntilanteissa oleviin perheisiin on tärkeää saada apua, jotta esillä johtuen ankarasta koronapandemiasta. Se koettelee vältyttäisiin lasten liialta kuormittumiselta ja samalla ehkäistäimaatamme ja meistä jokaista aiheuttaen myös ahdistusta ja siin heidän mahdollista omaa sairastumistaan erilaisiin mielenmasennusta. Tuskin onkaan yhtään kuntavaaliehdokasta, jolla ei terveyshäiriöihin. Kysehän on meidän kaikkien tulevaisuudesta, olisi mitään kosketuspintaa mielenterveysasioihin. koska lapsissa on tulevaisuus. Uskon, että kun aktiivisesti kerromme Olen aikaisemminkin kirjoittanut ehdokkaille tavoitteistamme, lisääntyy yhdestä edunvalvontatavoitteestamme eli tietoisuus mielenterveysomaisten tilantyöelämän joustoista, mutta koskaan asia teesta ja tuen tarpeesta koko maassa. ei ole liian paljon esillä. On hyvin tärkeää, Yhdessä voimme paremmin edistää että psyykkisesti sairastuneesta läheisesmielenterveysasioita ja saada järjestömme tään huolehtiva voi saada joustoja työaiedunvalvontatavoitteita läpi. kaansa. Me omaiset tiedämme, miten Pidän erittäin tärkeänä vaalitavoitkuormittavaa on yhtä aikaa keskittyä teena saada jokaiselle psyykkisesti sairastyöhön ja hoitaa mieleltään sairastunutta tuneelle hoitokontakti, jossa myös sairasläheistään. Monesti voi tuntua siltä, että tuneen läheiset huomioidaan. Kenellä kumpikaan asia ei tule kunnolla hoideonkaan parempi tieto sairastuneen histotuksi ja se rasittaa. Kuinka vaikea onkaan riasta kuin häntä läheltä seuranneella? keskittyä työhön, kun ajatukset pyörivät Läheisen kuunteleminen auttaa hoitosiinä, miten sairastunut läheinen tulee tahoa ymmärtämään paremmin sairastoimeen yksin ollessaan! Olisikin kerrastuneen persoonaa ja samalla hoito tulee saan hyvä asia, jos omaistilanteessa voisi yksilöllisemmäksi. Sillä vaikka henkilöillä tarvittaessa tehdä väliaikaisesti lyhennettyä on sama diagnoosi, eivät samat hoitotyöaikaa ja palata normaaliin, kun sairaskeinot tuota aina toivottua tulosta. tunut tulee parempaan kuntoon. VOIMME YHDESSÄ EDISTÄÄ Tässä kohtaa haluan nostaa esiin Myös omaisille on helpotus, jos MIELENTERVEYSOMAISTEN ASIAA. myös omaishoidon tuen, jota psyykhän saa seurata sairastuneen kuntoukisesti sairastuneen omaisen on tumista sekä voi olla avuksi ja hyvin vaikea saada. Kriteereitä pitäisikin päivittää siten, että tukena siinä, missä sairastunut tukea tarvitsee. Monet omaiset niissä huomioitaisiin paremmin, mitä ongelmia psyykkinen kuitenkin uupuvat itse, koska joutuvat huolehtimaan sairassairaus tuo tullessaan. Onhan sairastuneita, joiden toimintakytuneesta, vaikka eivät ole saaneet mitään ohjeita kuntoutujan vyssä ei päällepäin ole mitään ongelmaa, mutta hänen arkensa jatkohoidosta. Olisi mielestäni kaikkien edun mukaista, jos sujuu mutkattomasti vain sen vuoksi, että omainen ohjaa ja perheet otettaisiin mukaan sairastuneen hoitoketjuun heidän neuvoo häntä monissa arkipäivän asioissa. Ja näitä tehtäviä on omien kykyjensä ja mahdollisuuksiensa mukaan. Tällöin myös usein runsaasti. Kokemuksesta myös tiedän, että yksinäisyyden sairastuneella olisi turvallisempi olo. lisäksi sairastuneella on monia muita pulmia, joihin hän tarvitsee Entä oletteko ajatelleen niitä lapsia ja nuoria, jotka joutuvat omaisen apua. Ilman tukea tämän vastuun kanssa voi uupua. kasvamaan perheessä, jossa on mielenterveysongelmia? Mitä sitten voi tehdä näin kuntavaalien aikaan? Meillä jokaiMonesti jopa pienet lapset kokevat syyllisyyttä vanhemman sella on ainakin yksi tuttu vaaliehdokas, jolle voimme vinkata sairastumisesta. Usein he ottavat hoivaajan roolin ja yrittavoitteistamme. Tietysti sitä parempi, mitä useammalle ehdoktävät parhaansa, että sairastuneella vanhemmalla olisi mahdolkaalle saamme välitettyä tiedon hyvistä tavoitteistamme. Vaikulisimman hyvä olla. Lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat tekevät tetaan yhdessä mielenterveysomaisten asemaan! paljon sellaisia arkipäivän töitä, jotka eivät kuulu heidän ikäisilVoit tutustua tarkemmin FinFamin kuntavaalitavoitteisiin leen ja normaali lapsuus jää elämättä. Valitettavan usein lapset P\|VYHUNRVVDRVRLWWHHVVDÀQIDPLÀNXQWDYDDOLW ovat lojaaleja vanhemmilleen, eivätkä helposti kerro ulkopuoliHyvää kevättä ja pysytään terveinä. sille, miten kotona menee. 34 1/2021

Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin jäsenyhdistykset: ETELÄ-KARJALA: FinFami – Mielenterveysomaiset Etelä-Karjala ry Ari Koponen pj 044 389 8425 koponenari@hotmail.com HELSINKI: www.finfamiuusimaa.fi FinFami – Uusimaa ry. Kumpulantie 5, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Jämsänkatu 2, 4.krs, 00520 Helsinki puh. (09) 686 0260 info@finfamiuusimaa.fi Meritullinkatu 4 B 10 00170 Helsinki puh. 050 464 27 39 www.finfami.fi info@finfami.fi Toiminnanjohtaja Pia Hytönen puh. 040 776 5911 pia.hytonen@finfami.fi Asiantuntija, viestintä Marika Finne puh. 045 844 0135 marika.finne@finfami.fi Asiantuntija, järjestö- ja henkilöstöasiat Jaana Humalto puh. 050 464 27 39 jaana.humalto@finfami.fi Asiantuntija, vapaaehtois- ja omaistoiminnan kehittäminen Vaula Ollonen puh. 0400 274 624 vaula.ollonen@finfami.fi Asiantuntija, yhdistyshallinto Arto Bäckström puh. 045 642 8510 arto.backstrom@finfami.fi Erityisasiantuntija, ESR Recovery-toipumisorientaatio mielenterveyspalveluissa Minna Kallunki puh. 045 800 4903 minna.kallunki@finfami.fi HÄMEENLINNA: www.finfamikantahame.fi FinFami – Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry. Suomen Kasarmi, rak. 2, h. 117 13100 Hämeenlinna toimisto@finfamikantahame.fi JOENSUU: www.tukitupa.fi Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset FinFami ry Karjalankatu 4 a 2, 80200 Joensuu puh. 050 534 6772 katja.pesonen@tukitupa.fi JYVÄSKYLÄ: www.finfamiks.fi Keski-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry. Tapionkatu 4 A 5, 40100 Jyväskylä puh. 050-528 0030 toimisto@finfamiks.fi KERAVA: www.sopimuskoti.fi Keski-Uudenmaan Sopimuskoti ry. Klondyketalo, Kumitehtaankatu 5 C, 04260 Kerava puh. 040 511 8543, faksi (09) 273 1455 sirkka.vaisto@sopimuskoti.fi KUOPIO ja MIKKELI: www.omary.fi Savon mielenterveysomaiset - FinFami ry Kuopion toimipiste Asemakatu 16, 70100 Kuopio puh. 040 556 4292 toimisto@omary.fi Mikkelin toimipiste Otto Mannisen katu 4, 50100 Mikkeli (järjestötalo Estery) puh. 040 586 7359 toimisto.mikkeli@omary.fi LAHTI: www.omaiset.fi Päijät-Hämeen mielenterveysomaiset FinFami ry Rauhankatu 3, 15110 Lahti S-posti: toimisto@omaiset.fi www.omaiset.fi p. 040 704 9913 PORI: www.finfamisatakunta.fi FinFami Satakunta ry Otavankatu 5A, 28100 Pori puh. 044 303 6282 toimisto@finfamisatakunta.fi PORVOO: www.ituspy.com Itä-Uudenmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry. Mannerheiminkatu 25 B, 06100 Porvoo puh. 050 307 4844 paivi.nousiainen@ituspy.com ROVANIEMI: www.lappilaiset.fi/toimija/ lapin-mielenterveysomaiset-finfami/ Lapin mielenterveysomaiset – FinFami ry Info.lapinmielenterveysomaiset@gmail.com SALO: www.finfamisalo.fi FinFami – Salon seudun mielenterveysomaiset ry. Turuntie 8, 4. krs, 24100 Salo puh. 040 722 4961 toimisto@finfamisalo.fi SEINÄJOKI: www.finfamiep.fi FinFami Etelä-Pohjanmaa ry. Huhtalantie 2, 3. krs, 60220 Seinäjoki www.finfamiep.fi TAMPERE: www.finfamipirkanmaa.fi Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry. Hämeenkatu 25 A 3. krs. ja 6. krs. 33200 Tampere puh. 040 722 4292 (neuvonta) puh. 040 582 5343 (toimisto) omaiset@finfamipirkanmaa.fi Mielen ry www.mielen.fi Åkerlundinkatu 2 A 4. krs, 33100 Tampere puh. 050 562 3403 toimisto@mielen.fi TURKU: www.vsfinfami.fi/ Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset FinFami ry Itäinen Pitkäkatu 11 A, 20520 Turku puh. 044 793 05 80 puh. 044 793 05 82 ark.10-14 (neuvonta) www.vsfinfami.fi VAASA: www.finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Kirkkopuistikko 31, liiketila, 65100 Vaasa puh. 044 033 4280 info@finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Kaarlelankatu 21, 67100 Kokkola puh. 044 763 4100 minna.pellinen@finfamipohjanmaa.fi Svenska Österbottens Anhörigförening SÖAF rf www.soaf.fi Svenska Österbottens anhörigförening, co Wasa wellness, Långviksgatan 13, 65100 Vasa. puh. 050 407 1827 eva.astrand@soaf.fi Osoitteenmuutokset suoraan omaan paikallisyhdistykseen! Sieltä ne välittyvät myös Labyrintti-lehteen.

Kun yksi Kun yksi sairastuu sairastuu monen maailma monen maailma muuttuu. muuttuu. Et jää yksin. Et jää yksin.