Palveluopas 2016-2017 Omaishoitajille ja läheisille
140 hoiva- ja palvelukotia Lepää hetki – me pidämme huolta Attendon hoivakodeissa • ammattitaitoinen ja työlleen omistautunut henkilökunta on aina läsnä, ympäri vuorokauden • hoivaa ja kuntouttavaa toimintaa on tarjolla niin paljon kuin asukas tarvitsee ja haluaa • jokaisella asukkaalla on oma viihtyisä huone, jossa on invamitoitettu WC/kylpyhuone Kysy lisää lyhytaikaisesta asumispalvelusta omaishoitajan lepopäivien ajaksi tai pysyvästä hoivakotipaikasta: Anne Flink 050 538 9010 I www.attendo.fi/hoivapalvelut
Palveluopas 2016–2017 Lukijalle Julkaisija: Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Hämeentie 105 A 18, 00550 Helsinki Puh. 020 7806 500 Omaishoidon neuvontapuhelin 020 7806 599 ma−to 9−15. Neuvontapuhelin on maksullinen. www.omaishoitajat.fi Toimitus: Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Taitto: TJM-Systems Oy Ilmoitukset: TJM-Systems Oy Jaana Martiskainen jaana.martiskainen@tjm-systems.fi Puh. 044 566 7195 Painopaikka: Forssa Print, Forssa Kannen kuva: Rodeo Oy 20. painos ISBN 978-952-5659-22-1 PalveluoPas on suunnattu omaishoitajille ja omaishoitajien kanssa työskenteleville ammattilai sille. Yhteiskunnan tarjoamat palvelut on lueteltu aakkosjärjestyksessä. Jos palvelusta vastaa vain yksi viranomainen, se on mainittu otsikossa. Opas auttaa omaishoitajaa selvittämään, millainen palvelu tai tuki olisi tarpeen omaishoitotilanteessa. Luettelo ei ole kattava ja joidenkin hakusanojen alle mahtuu useita erilaisia mahdollisuuksia. Kotiin saatavat palvelut, hoitotarvikkeet, apuvälineet ja kodin muutostyöt helpottavat arjen sujumista ja suovat omaishoitajalle omaa aikaa tai lepoa. Taloudelliset tuet turvaavat toimeentuloa ja kattavat sairaudesta tai vammasta johtuvia kustannuksia. Paikallisyhdistyksissä, ryhmissä, lomilla ja kuntou tuskursseilla omaishoitajat voivat tavata toisia omaishoitajia ja jakaa kokemuksia. Taloudellisia tukia ja palveluja täytyy aina erikseen hakea, niitä ei saa automaattisesti. Hakeminen saattaa aluksi tuntua monimutkaiselta, jos edessä on joukko uusia käsitteitä ja lomakkeita. Hallintolain mukaan viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkaalleen neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin. Neuvonta on maksutonta. Jos asia ei kuulu viranomaisen toimivaltaan, asiakas tulee opastaa oikeaan osoitteeseen. Tiedot löytyvät myös Omaishoitajat ja läheiset -liiton nettisivuilta www.omaishoitajat.fi
Hengähdä hetki, me huolehdimme läheisestäsi . Kysy lisää lyhytaikaisista tai pysyvistä lisuus l a n n i m toi isyys l l ö s i e t yh suus i l l a v r u t www.coronaria.fi/hoivapalvelut
Palveluopas 2016–2017 1 Omaishoito .................................7 Kuka on omaishoitaja? .......................................... 7 1.1 OMaIsHOIDON TuKI............................ 7 Kenelle ja milloin tukea myönnetään? ............ 7 Mistä ja miten tukea haetaan?............................ 7 omaishoitosopimus ............................................... 7 Hoitopalkkio .............................................................. 8 eläketurva .................................................................. 8 omaishoitajan vapaapäivät ................................. 8 Hoidettavalle annettavat palvelut .................... 9 omaishoitajalle annettava tuki .......................... 9 Palveluista perittävät maksut .............................. 9 tapaturmavakuutus .............................................10 omaishoidon tuen päättyminen ja keskeytyminen ........................10 1.2 OMaIsHOIDOssa TaPaHTuu ...........10 Muutoksia lakiin omaishoidon tuesta............10 Muutoksia sosiaalihuoltolakiin .........................11 liiton kanta lakimuutoksiin ...............................11 Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa kärkihanke ....................................11 1.3 OMaIsHOIDON TeesIT ......................11 2 Palveluilla paremmaksi ...........15 2.1 HYvÄ TIeTÄÄ ......................................15 2.2 aaKKOseLLINeN HaKeMIsTO ..........15 apteekit ....................................................................15 apuvälineet .............................................................15 asiakasmaksut ........................................................15 asiamiehet ...............................................................15 asumispalvelut.......................................................16 asumistuki ...............................................................16 asunnon muutostyöt ...........................................16 ateriat ........................................................................16 autoveronpalautus ja auton hankintatuki .....16 avustajat, tukihenkilöt ........................................17 edunvalvoja / Maistraatti ....................................17 edunvalvontavaltuutus .......................................17 eläkettä saavan hoitotuki ...................................17 eläkkeet.....................................................................17 erityishoitoraha ......................................................17 erityinen tuki lasten päivähoidossa ................18 Henkilökohtainen apu .........................................18 Henkinen tuki omaishoidossa ..........................18 Hoitotahto................................................................18 Hoitotarvikkeet ......................................................19 Hoitotuet ..................................................................19 Hoitovapaa, osittainen hoitovapaa ja raha...19 Kirjastot .....................................................................19 Korjausavustus .......................................................20 Kotihoito ...................................................................20 Kotipalvelut .............................................................20 Kotisairaala ..............................................................20 Kotisairaanhoito.....................................................20 Kotitalousvähennys ..............................................21 Kuljetuspalvelut .....................................................21 Kuntoutus.................................................................21 lapsen hoitotuki ....................................................21 lomatoiminta .........................................................21 lyhytaikaishoito .....................................................22 lääkekorvaukset ....................................................22 Maksukatot ..............................................................22 Matkakorvaukset ...................................................22 Muutoksenhaku .....................................................23 nuoren kuntoutusraha ........................................23 omaapuryhmä, vertaistuki...............................23 Palveluasuminen ...................................................23 Palvelumaksut ........................................................24 Palvelusetelit ...........................................................24 Perhehoito ...............................................................24 Perhevapaa, poissaolo työstä perheen jäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi .......24 Pitkäaikaishoito ......................................................24 Potilasvakuutus ......................................................25 Pysäköimislupa ja vapautus ajoneuvoverosta ................................25 Päihteet .....................................................................25 Päivätoiminta ..........................................................26 Rahan käyttö ja omaisuuden hoito.................26 saattohoito ..............................................................26 seurakuntien tuki omaishoitajille ...................26 sopeutumisvalmennus .......................................26 sotaveteraanien ja sotainvalidien etuuksia ...26 tapaturmavakuutus .............................................27 terveydenhuollon maksukatto ........................27 toimeentulotuki ....................................................27 tulkkipalvelut .........................................................28 työttömyysturva....................................................28 vammaisetuudet ...................................................28 vammaispalvelut ...................................................28 vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki .................29 vähennykset verotuksessa .................................29 Yhdistystoiminta....................................................29 3 Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry.......................30 4 Palvelu- ja tuoteilmoitukset.....33
Hyödyt: • Sydän- ja verenkiertoelimistön toiminnan vilkastuminen ja kestävyyden lisääminen • Lihasvoiman vahvistaminen ja säilyminen • Jäykistymisen välttäminen ja liikkuvuuden lisääminen • Aineenvaihdunnan ja ruoansulatuksen tehostaminen • Liikkuminen lisää mielihyvähormonien tuotantoa Laitteen mukana jalkakaukalot ja käsikahvat, jotka vaihdettavissa pikalukituksella ilman työkaluja. medical device Maahantuonti • Myynti • Huolto • Kokonaisratkaisut Fysioline Oy Arvionkatu 2, 33840 Tampere puh. 03-2350 700 • info@fysioline.fi www.fysioline.fi
Kuka on omaishoitaja? omaishoitaja on henkilö, joka pitää huol ta sairaasta, vammaisesta tai ikääntyvästä läheisestään. omaishoitotilanne voi syn tyä vähitellen ja omaishoidon tarve kas vaa esim. läheisen ikääntymisen muka naan tuomien sairauksien vuoksi. Joskus omaishoitotilanne syntyy äkillisesti sai rauden tai vammautumisen seurauksena esimerkiksi silloin, kun perheeseen syntyy vammainen lapsi. Monet omaishoitajat käyvät myös samanaikaisesti ansiotyössä. on tärkeää, että hoitava henkilö tun nistaa ajoissa olevansa omaishoitaja tai että omaishoitajuus voi olla pian ajan kohtaista. omaishoitajan on saatava tehtäväänsä tietoa ja tukea. Kaikesta ei tarvitse selviytyä yksin. 1.1 OMaIsHOIDON TuKI omaishoidon tuella tarkoitetaan koko naisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista palveluista sekä omaishoi tajalle myönnettävästä hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista pal veluista. omaishoitolakia koskeva lain säädäntö uudistui 1.7.2016 erityisesti la kisääteisten vapaiden osalta (Katso koh ta 1.2). Muutoksia saattaa tulla myös tä män oppaan voimassaoloaikana. Mah dollisista muutoksista kerrotaan lähellä lehdessä, oman kotikuntasi tiedotteissa ja tiedotusvälineissä. Kunnan on huolehdittava siitä, että en nen omaishoitolain muutosten voimaan tuloa tehdyt omaishoitosopimukset ja niiden liitteinä olevat hoito ja palvelu suunnitelmat tarkistetaan vastaamaan lainsäännöksiä viimeistään 1.4.2017 men nessä. Kenelle ja milloin tukea myönnetään? Raja läheisten toisilleen antaman avun ja virallisen, kunnan tukeman omaishoita juuden välillä on liukuva. Hoivan ja avun tarpeen lisääntyessä ja hoidon sitovuu den ja vaativuuden kasvaessa siirrytään tavanomaisesta auttamisesta omaishoi tajuuteen. omaishoidon tukea voidaan myöntää sekä pitkä että lyhytaikaisen hoidontarpeen perusteella silloin, kun omaisen antama hoito on hoidettavan edun mukaista ja edellytykset omaishoi don toteuttamiseksi ovat olemassa. omaishoidon tuki ei ole ns. subjektii vinen (= ehdoton) oikeus. omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja hoitopalk kioiden suuruus voivat vaihdella kun nasta toiseen. suomessa on yli 350 000 omaishoitajaa. omaishoidon tukea myön netään noin 44 000 (2015) omaishoito tilanteeseen. 1 Omaishoito 1 Omaishoito Mistä ja miten tukea haetaan? omaishoidon tuen järjestämisestä vastaa hoidettavan kotikunta. omaishoidon tu ki on hoidettavalle myönnettävä sosiaali palvelu. tarkempaa tietoa hakumenette lystä saa oman kunnan sosiaalitoimistos ta. Käytännössä omaishoidon tukiasioita hoitaa yleensä kotipalveluohjaaja ja van hus tai vammaistyön sosiaalityöntekijä. Kun hakemus on tehty, omaishoidon tu esta vastaava henkilö tekee kotikäynnin hoito ja palvelutarpeen arvioimiseksi. Omaishoitosopimus omaishoidon tuesta laaditaan omaishoi tajan ja kunnan välille sopimus, jonka liitteenä on oltava hoito ja palvelusuun 7
1 Omaishoito nitelma. Omaishoitaja ei ole työsuhteessa kuntaan eikä hoidettavaan, vaan kysees sä on toimeksiantosopimus. Omaishoito sopimus on voimassa toistaiseksi. Vain erityisestä syystä sopimus voidaan tehdä määräaikaisena. Tarvittaessa sopimusta on tarkistettava. Omaishoitosopimuksen tulee sisältää tiedot ainakin 1) hoitopalkkion määrästä ja maksutavasta 2) omaishoitajan vapaapäivistä 3) vapaan jäjestämisestä 4) määräaikaisen sopimuksen kestosta sekä 5) hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä 6) kunnan yhteyshenkilön nimen. Omaishoidon tukisopimukseen kuuluu aina hoito- ja palvelusuunnitelma, jo hon kirjataan omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö, hoidettavan ja hoitajan tarvitsemat palvelut sekä selvi tys hoidettavan hoidon järjestämisestä omaishoitajan vapaan tai muun poissa olon aikana. Hoitopalkkio Hoitopalkkio porrastetaan hoidon sitovuu den ja vaativuuden perusteella. Omais hoidon tuen hoitopalkkion suuruus on 1.1.2016 lukien vähintään 387,49 euroa kuukaudessa ja hoidollisesti raskaaseen siirtymävaiheeseen on mahdollista ha kea omaishoidon tukea, joka on vähin tään 774,98 euroa kuukaudessa. Tällai nen siirtymävaihe voi olla esimerkiksi saattohoito tai hoidettavan toipuminen vakavasta leikkauksesta. Perheen tulot 8 ja varallisuus eivät vaikuta palkkion määrään. Hoitopalkkio on verotettavaa tuloa. Eläketurva Omaishoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa. Omaishoidon hoitopalkkio kartuttaa eläkettä, jos palk kio on maksettu ennen 68 vuoden täyttä mistä. Tämä koskee vuonna 1940 ja sen jäl keen syntyneitä henkilöitä. Tarkempia tie toja ennen vuotta 1940 syntyneiden eläk keistä sekä muista omaishoitajan eläkettä koskevista kysymyksistä saa Kevan (Kun tien eläkevakuutus) neuvonnasta, Unio ninkatu 43, Helsinki, puh. 020 614 2837 maanantaista perjantaihin klo 8–16. Omaishoitajan vapaapäivät Omaishoidon tuesta annettua lakia muutettiin 1.7.2016 alkaen siten, että omaishoitajien oikeutta vapaisiin laajennetaan. Kaikilla omaishoitosopimuksen tehneillä omaishoitajilla on jatkossa oikeus pitää vapaata kaksi vuorokautta kalenterikuu kautta kohti. Niillä omaishoitajilla, jotka ovat sidottuja hoitoon yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin ympärivuorokau tisesti tai jatkuvasti päivittäin, oikeus va paaseen on edelleenkin vähintään kolme vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuoro kautiseksi siitä huolimatta, että hoidetta va viettää vähäisen osan vuorokaudesta (n. 7 h/vrk) kotinsa ulkopuolella käyttäen sosiaali- tai terveyspalveluja, esimerkiksi päiväsairaalaa tai saaden kuntoutusta tai opetusta. Lisäksi sosiaalihuoltolakiin lisätään säännökset omaistaan tai läheistään hoitavan henkilön vapaista sekä kunnan velvollisuudesta järjestää vapaan aikai nen tarkoituksenmukainen sijaishoito. Tämä säännös koskee sitovassa ja vaati
palveluja. Vapaapäivien ajalta on oikeus omaishoidon hoitopalkkioon. Myös tuen ulkopuolella toimivat omaishoitajat tar vitsevat lepoa, virkistystä ja vapaapäiviä. Vaikka kunnalla ei ole järjestämisvelvolli suutta, omaishoitajan kannattaa keskus tella kunnan kanssa tilanteestaan ja ha kea palveluita. 1 Omaishoito vassa hoivatilanteessa olevia omaishoi tajia, jotka eivät ole tehneet omaishoito sopimusta. Sosiaalihuoltolain mukaisiin omaishoidon vapaisiin sovelletaan sa moja maksuja kuin omaishoitosopimuk sen tehneillä omaishoitajilla. Käytäntöjä ja ohjeistusta tästä muutoksesta odote taan vuoden 2016 aikana. Mikäli kunnan kanssa sovitaan, vapaa päiviä voi koota pidemmäksi ajanjaksok si, ketjuttaa esimerkiksi viikoksi tai kah deksi kerrallaan. Kunta ja omaishoitaja voivat myös sopia, että vapaat pidetään useana alle vuorokauden mittaisena jaksona. Omaishoitajalla tulee aina olla mahdollisuus pitää vapaat kokonaisina vuoro kausina ja pidempinä jaksoina. Kunta voi myös määritellä sen, kuinka pitkän ajanjakson kuluessa vapaita voi kerätä esimerkiksi samaan tapaan kuin työsuhteissa toimitaan lomanmääräytymis jakson ja loman pitämisajankohtien suhteen. Kunta voi lisäksi järjestää sopimuk sen tehneelle omaishoitajalle vähimmäis määrää enemmän vapaapäiviä sekä alle vuorokauden pituisia virkistysvapaita. Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestä misestä hoitajan lakisääteisen vapaan aikana. Vapaan järjestäminen on mahdollis ta mm. lyhytaikaisena hoitona vanhaintai hoivakodissa, terveyskeskusten tai sairaaloiden vuodeosastoilla tai kotipalvelun avulla. Kunnat voivat tehdä toimeksianto sopimuksen tehtävään soveltuvan henki lön kanssa tai hankkia hoitoa myös ostopalveluna yksityisiltä palvelujentuottajil ta tai myöntämällä omaishoitajalle palve luseteleitä. Omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikana järjestettävästä hoidosta voidaan periä enintään 11,50 euron hoitomaksu/vrk (v. 2016). Tämä alennettu palvelumaksu koskee myös palvelusetelillä annettavia Hoidettavalle annettavat palvelut Omaishoidon tukeen sisältyy hoidetta valle annettavia sosiaali- ja terveyspal veluja, jotka kirjataan palvelusuunnitel maan. Tällaisia voivat olla esimerkiksi ko dinhoitoapu ja siihen liittyvät tukipalve lut (esimerkiksi ateria-, kylvetys- ja kulje tuspalvelu), henkilökohtainen avustaja, apuvälineet, päivä- ja lyhytaikaishoito ja muut terveydenhuollon palvelut. Omaishoitajalle annettava tuki Kunnan on nimettävä omaishoitajalle yhteyshenkilö ja annettava ohjausta ja neuvontaa. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan voidaan kirjata myös omaishoitajan tar vitsema kuntoutus sekä eri järjestöjen tuottamia palvelu- ja tukimuotoja kuten vertaistukea, lomia, virkistystä, koulutus ta ja sopeutumisvalmennusta. Omaishoitolakiin lisättiin 1.7.2016 säännös kunnan velvollisuudesta tarvittaessa järjestää omaishoitajalle hyvinvointija terveystarkastuksia ja hyvinvointia tukevia sosiaali- ja terveyspalveluja. Lisäksi lakiin tuli säännös kunnan velvollisuu desta tarvittaessa järjestää omaishoita jalle valmennusta ja koulutusta hoitotehtävää varten. Valmennus tulee kunnan lakisääteiseksi tehtäväksi kuitenkin vas ta vuoden 2018 alusta. Palveluista perittävät maksut Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluis ta voidaan periä maksuja siten kuin asia 9
1 Omaishoito kasmaksuista on säädetty. Omaishoidon tukeen liittyvistä palveluista voidaan periä tulotasoon perustuvia palvelumak suja (esim. kotipalveluista ja kotisairaan hoidosta). Kunta voi kuitenkin alentaa tai jättää asiakasmaksut perimättä. Omaishoitajalla on mahdollisuus neuvotella hoito- ja palvelusuunnitelmaa tehdes sään myös palvelumaksujen perimises tä. Palveluja varten kunta voi antaa myös palveluseteleitä. Tapaturmavakuutus Omaishoidon tuesta hoitajan kanssa so pimuksen tehnyt kunta on velvollinen ottamaan hoitajalle tapaturmavakuutus laissa tarkoitetun ns. vapaaehtoisen tapa turmavakuutuksen. Vakuutusturva käsittää kaikki omaishoitotilanteessa tai sii hen liittyvällä matkalla sattuneet tapa turmat. Tapaturman sattuessa tulee heti pyytää lääkärinlausunto (E-lausunto) ja ilmoittaa asiasta kuntaan, joka toimittaa vahinkoilmoituslomakkeen omaishoita jalle. Omaishoidon tuen päättyminen ja keskeytyminen Kunta voi irtisanoa omaishoitosopimuk sen päättymään aikaisintaan irtisano mista seuraavan kahden kuukauden ku luttua. Omaishoitajan irtisanomisaika on yksi kuukausi. Sopimus päättyy kuiten kin heti, jos hoito ei enää vastaa hoidet tavan etua tai vaarantaa hoidettavan tai omaishoitajan terveyden tai turvallisuu den. Hoitajan huonokuntoisuus voi olla peruste sopimuksen purkamiselle. Irti sanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi. Jos omaishoito hoidettavan terveydentilas ta johtuvasta syystä keskeytyy tilapäi10 sesti, hoitopalkkion maksaminen keskey tyy kuukauden kuluttua. 1.2 OMAISHOIDOSSA TAPAHTUU Omaishoidon kehittäminen ja omaishoi tajien jaksamisen tukeminen on mainittu pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa kehittämisalueena, johon myönnettiin myös lisärahaa. Tavoitteeseen pyritään toteuttamalla muutoksia lakiin omais hoidon tuesta ja sosiaalihuoltolakiin sekä Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoi toa -kärkihankkeen kokeiluilla. Kehittä mistoimenpiteet ovat linjassa vuonna 2014 valmistuneen kansallisen omais hoidon kehittämisohjelman kanssa. Muutoksia lakiin omaishoidon tuesta Eduskunta hyväksyi 21.6.2016 muutok sia lakiin omaishoidon tuesta. Omaishoi tajien oikeutta vapaaseen laajennetaan siten, että kaikilla omaishoitosopimuk sen tehneillä omaishoitajilla on oikeus pitää vapaata vähintään kaksi vuoro kautta kalenterikuukautta kohti. Niillä omaishoitajilla, jotka ovat sidottuja hoi toon yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskey tyksin ympärivuorokautisesti tai jatku vasti päivittäin, oikeus vapaaseen on jat kossakin vähintään kolme vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Lakiin lisättiin kunnalle velvollisuus järjestää omaishoi tajalle tarvittaessa valmennusta ja täy dennyskoulutusta sekä hyvinvointi- ja terveystarkastuksia. Lain mukaan kunta ja omaishoitaja voisivat sopia, että omaishoitaja pitää lakisääteiset vapaapäivänsä useampa na alle vuorokauden pituisena jaksona siten, että jaksojen pituus on yhteensä enintään vuorokausi. Vapaan jaksottami nen edellyttää kunnan ja omaishoitajan
Muutoksia sosiaalihuoltolakiin Eduskunta hyväksyi 21.6.2016 sosiaalihuoltolakiin säännöksen omaistaan tai lä heistään hoitavan henkilön vapaista sekä kunnan velvollisuudesta järjestää vapaan aikainen tarkoituksenmukainen sijaishoito. Molempien lakien muutokset tulivat voimaan 1.7.2016. Liiton kanta lakimuutoksiin Omaishoitajat ja läheiset -liitto toteaa kannanotossaan, että esitetyt lakimuu tokset ovat askeleita oikeaan suuntaan, mutta muutoksista puuttuu tärkein eli omaishoitajien yhdenvertaisen kohtelun turvaaminen. Omaishoidon tuen myön tämisen perusteet ja palkkioluokkien yh denmukaistaminen eivät sisältyneet lain muutosesitykseen. Liitto pitää muutok sia sosiaalihuoltolakiin ja mahdollisuut ta vapaapäiviin ilman sopimusta olevil le omaishoitajille hyvänä, mutta toteaa, että lain muutokset tuovat helpotusta vain pienelle osalle tuen ulkopuolella olevista omaishoitajista. Kannanotossaan Omaishoitajat ja lä heiset -liitto muistutti, että omaishoidon tuessa on kysymys kokonaisuudesta, jo hon omaishoitajan vapaiden lisäksi kuu luvat omaishoitajan palkkio ja omaishoitoa tukevat muut palvelut. Keskittymällä vapaisiin ja asettamalla tavoitteeksi lai toshoidon siirtäminen myöhemmäksi menetetään omaishoidon tuen ennal taehkäisevä vaikutus. Omaishoitoa ei saa tarkastella laitoshoidon vaihtoeh tona, vaan omana ennaltaehkäisevänä hoitomuotonaan. Omaishoitoperheiden hyvinvointiin vaikuttavat suuresti myös muut yhteiskunnalliset päätökset. Palveluiden ja tuen lisäksi muun muassa nou sevat asiakas- ja palvelumaksut heiken tävät omaishoitoperheiden mahdolli suutta hankkia tarvitsemansa palvelut. 1 Omaishoito sopimusta eikä sitä voi kumpikaan osa puoli yksipuolisesti vaatia. Jaksottami sesta voidaan sopia tapauskohtaisesti tai siitä voidaan sopia toistaiseksi voimassa olevasti omaishoitosopimuksessa. Kunnalla on jatkossakin mahdollisuus tarjota lakisääteistä vähimmäismäärää enemmän vapaata sekä alle vuorokau den mittaisia virkistysvapaita. Kunnan velvollisuus hoidettavan hoidon tarkoi tuksenmukaisesta järjestämisestä hoita jan vapaan aikana jäisi ennalleen. Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa -kärkihanke Kärkihankkeen tavoitteena on kehit tää iäkkäille sekä omais- ja perhehoi tajille nykyistä yhdenvertaisemmat, pa remmin koordinoidut ja kustannusten kasvua hillitsevät palvelut. Kärkihank keen puitteissa toteutetaan vuosina 2017–2018 ikäihmisten palvelujen toi mintamalleja (keskitetty alueellinen asiakas-/palveluohjaus, toimiva kotihoito, asumisen ja palvelun yhdistävät ko keilut) sekä omaishoidon vahvistami sen toimintamalleja koskien vammais ten lasten omaishoitoa, mielenterveysja päihdekuntoutujien omaishoitoa se kä muistisairaan iäkkään omaishoitoa. Kaikkiin omaishoidon kokeiluihin sisäl tyy mm. valmennusta sekä monipuo lisia vaihtoehtoja omaishoitajan vapai den aikaiseen sijaistukseen. Lisätietoa http://stm.fi/hankkeet/koti-ja-omaishoito. 1.3 OMAISHOIDON TEESIT Omaishoitajat ja läheiset -liiton 25-vuo tisjuhlavuonna 2016 päivitettiin omais hoidon teesit. Teesijulkaisu kokonai suudessaan löytyy osoitteesta www. omaishoitajat.fi/omaishoidon-teesit. 11
1 Omaishoito TEESI 1 Omaishoitoa on arvostettava • Emme selviydy ilman omaishoitoa. • Omaishoitajia on kohdeltava yhdenvertaisesti. • Omaishoitajien osaamista ja asiantuntemusta on arvostettava. Omaishoitajat tekevät inhimillisestä, yh teiskunnallisesta ja taloudellisesta näkö kulmasta tarkastellen mittaamattoman arvokasta työtä. Yhteiskunta säästää omaishoidon avulla miljardeja euroja vuosittain. Omaishoitajien arvostamista tulee osoittaa käyttämällä syntyneitä säästöjä heidän tukemiseensa. Omaishoito perustuu läheiseen ihmissuhteeseen, mutta se ei poista yhteiskunnan velvoitetta tukea omaishoitotilanteessa eläviä. Omaishoitajia on kohdeltava keskenään ja muiden kanssa tasavertaisina kansa- laisina. Omaishoitajan kokemusasiantuntijuus omaishoitotilanteessa on huomioitava. Omaishoitajaa on kohdeltava sosiaalija terveysalan ammattilaisten yhteistyö kumppanina. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten koulutukseen tulee sisältyä tietoa omaishoidosta. Omaishoidon arvostus on osoitettava turvaamalla omaishoitoperheille riittä vä taloudellinen, tiedollinen, henkinen, sosiaalinen ja muu arjen tarpeisiin vas taava tuki. TEESI 2 Omaishoitotilanteet on tunnistettava • Omaishoidon laajuus ja monimuotoisuus on huomioitava lainsäädännössä ja palvelujärjestelmässä. • Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten on osattava tunnistaa omaishoitotilanne sekä omaishoidon mahdollisuudet ja rajat. • Perheitä on tuettava tunnistamaan omaishoitotilanne sekä tuen ja palveluiden tarve. Jokainen omaishoitotilanne on erilainen. Palvelut ja tukitoimet tulee suunnitella niin, että ne vastaavat omaishoitoper heen todellisia tarpeita. Palvelujen järjestämisvastuussa olevan 12 tahon on jaettava tietoa omaishoidosta. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla tulee olla tietoa ja valmiuksia erilaisten omaishoitotilanteiden tunnistamiseen sekä perheiden kohtaamiseen, neuvo
varhaisessa vaiheessa tuen ja palvelui den vaihtoehdoista. 1 Omaishoito miseen ja ohjaamiseen. Omaishoitoper heille on kerrottava mahdollisimman TEESI 3 Omaishoitoperheen oikeusturvaa on vahvistettava • Omaishoitoperheen tulee saada tukea ja palvelut laissa säädetyllä tavalla. • Omaishoitoperheellä on oltava mahdollisuus vaikuttaa palveluiden sisältöön. • Omaishoitoperheen hyvinvoinnista on huolehdittava. Toimiva palvelukokonaisuus tukee omaishoitoperheen arjessa selviytymistä ja hy vinvointia. Tämä edellyttää, että palvelu järjestelmä mahdollistaa yhteistyön eri toimijoiden kesken ja että omaishoitoper heitä kuullaan ja että ne voivat osallistua palvelukokonaisuutensa suunnitteluun. Omaishoitotilanteessa joudutaan kohtaamaan uusia asioita ja tekemään vai keita päätöksiä. Joskus voi olla vaikea ottaa apua vastaan ja palvelujärjes telmän monimutkaisuus voi herättää avuttomuutta. Omaishoitoperheille on tarjottava sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden rinnalla tietoa, ohjausta, koulutusta, vertaistukea, valmennusta ja kuntoutusta oikeaan aikaan ja oikealla tavalla. TEESI 4 Omaishoitajalla on oltava oikeus omaan aikaan ja ansiotyöhön • Omaishoitajalla on oltava mahdollisuus vapaaseen ja omaishoidosta irtautumiseen. • Omaishoitajalla on oltava mahdollisuus osallistumiseen. • Omaishoitajalla on oltava mahdollisuus käydä ansiotyössä. 13
1 Omaishoito Omaishoitajalle irrottautuminen omais hoidosta on usein haasteellista. Vapaan välttämättömyyden tunnistaminen ja ti lapäishoidon käytännön järjestelyt eivät aina ole helppoja. Omaishoitoperheille on oltava tarjolla riittävästi ja sopivia palveluja omaishoitajan vapaan mahdollis tamiseksi. Osallistumisen mahdollisuudet on turvattava. Esimerkiksi toisten omaishoita jien tapaaminen ja harrastukset ovat tär keitä jaksamiselle. Joskus myös pelkkä jouten olo lisää hyvinvointia. Ansiotyö on toimeentulon lähde, mut ta se tarjoaa myös tauon omaishoitajuu desta, mahdollistaa sosiaaliset kontaktit ja antaa mahdollisuuden itsensä kehittä miseen. Työssäkäynti tukee omaishoita jan hyvinvointia, kun työn ja omaishoi don yhteensovittamisen osa-alueet ovat kunnossa. Omaishoidon ja ansiotyön yhteensovittaminen edellyttää joustavia käytäntöjä sekä työnantajan ja työyhtei sön omaishoitomyönteistä asennetta. TEESI 5 Omaishoitosuhde on ihmissuhde • Hoitosuhteessa pitää olla tilaa myös ihmissuhteelle. • Omaishoito ei saa olla ainoa vaihtoehto. • Omaishoidosta on oltava oikeus luopua. Omaishoito on osa elämää. Omaishoito tilanteessa ollaan ensisijaisesti esimer kiksi vanhempia, puolisoita ja lapsia. Omaishoito vaikuttaa koko perheeseen. Omaishoitotilanteissa perheille tulee tarjota tietoa erilaisista hoivan vaihto ehdoista ja tukimuodoista. Omaishoito ei saa olla itsestäänselvyys eikä se saa edellyttää uhrautumista. Omaishoitajal le ja hoidettavalle on turvattava mah dollisuus luopua omaishoidosta. Näissä tilanteissa perhettä on tuettava. Sarjakuvat: Janne Markkanen 14
2.1 HYVÄ TIETÄÄ Apuvälineet Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsää dännössä edellytetään usein hoitoa, kuntoutusta ja/tai palveluja koskevan suunnitelman laatimista palveluja tar vitseville asiakkaille ja perheille. Palve lun tarvitsijalla on oikeus osallistua näi den suunnitelmien tekemiseen. Apuvälineiden tarkoituksena on tukea niiden tarvitsijaa selviytymään mahdolli simman hyvin päivittäisistä toiminnoista ja askareista. Tavanomaiset apuvälineet myönnetään pääsääntöisesti maksutta tai lainaksi lääkinnällisenä kuntoutukse na terveyskeskuksen kautta. Vaativat ja kalliit apuvälineet kuten liikkumisen ja kommunikoinnin apuvälineet sekä ym päristönhallintalaitteet kuuluvat erikois sairaanhoidon vastuualueeseen. Peruskoulua käyville vammaisille lap sille saa apuvälineitä koulun kautta. Kela järjestää ammatillisena kuntoutuksena vaativat erityistason apuvälineet, jotka ovat vamman tai sairauden vuoksi tar peen opiskelusta selviytymiseksi. Sosiaalitoimistosta voi hakea tukea liikkumisessa, viestinnässä, henkilö kohtaisessa suoriutumisessa kotona ja vapaa-aikana tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankintaa var ten. Vammaispalvelulain mukaan kus tannuksista voidaan korvata puolet. Lisätietoja saa mm. terveyskeskuksesta, sosiaalityöntekijöiltä ja kuntoutusohjaa jilta sekä netistä osoitteesta www.thl.fi/ apuvalineet. 2.2 AAKKOSELLINEN HAKEMISTO Apteekit Resepti- ja itsehoitolääkkeiden lisäksi apteekeista saa mm. lääkkeiden annos telupalvelua sekä henkilökohtaista ohja usta lääkkeiden käytöstä. Apteekkiin voi toimittaa vanhentuneet ja käyttämättä jääneet lääkkeet ja siellä järjestään mm. verenpaine- ja verensokerimittauksia. Sähköinen resepti eli eResepti on lää kemääräys, jonka lääkäri laatii ja allekir joittaa sähköisesti sekä tallentaa keski tettyyn tietokantaan Reseptikeskukseen. Lääkäri antaa potilaalle tiedot määrä tyistä lääkkeistä. Lääkkeen voi hakea mistä tahansa apteekista. Jos joku muu kuin potilas hakee lääkkeen apteekista, hänellä täytyy olla mukana potilasoh je tai potilaan Kela-kortti. Potilaalla on edelleen oikeus saada halutessaan pa perinen resepti ja kieltäytyä sähköisestä reseptistä. Paperisen reseptin saamiseen saattaa tulla muutoksia vuoden 2017 alusta. Täysi-ikäinen voi katsella omia Reseptikeskuksessa olevia tietojaan ja uusia sähköisen reseptin osoitteessa www.omakanta.fi. Palveluun kirjaudu taan omilla verkkopankkitunnuksilla tai sirullisella henkilökortilla. Katso myös kohta Lääkekorvaukset. 2 Palveluilla paremmaksi 2 Palveluilla paremmaksi Asiakasmaksut Katso kohta Pitkäaikaishoito ja Palvelumaksut. Asiamiehet Jokaisessa terveydenhuollon yksikössä on nimetty POTILASASIAMIES, jonka teh tävänä on tiedottaa potilaan oikeuksista sekä edistää ja valvoa oikeuksien toteu tumista. Potilasasiamiehen puoleen voi 15
2 Palveluilla paremmaksi kääntyä esimerkiksi, jos on tyytymätön saamaansa hoitoon tai kohteluun. SOSIAALIASIAMIES neuvoo ja opastaa sosiaalihuollon asiakkaita. Laki painot taa asiakkaan oikeutta hyvään palve luun ja kohteluun niin, että asiakkaan etu, toiveet ja yksilölliset tarpeet ote taan huomioon. Sosiaaliasiamiehen yh teystiedon saa kunnasta. VAMMAISASIAMIEHEN tehtävänä on edistää vammaisen ja liikkumis- sekä toimintarajoitteisten henkilöiden elämi sen edellytyksiä kunnassa. Toimi ei ole lakisääteinen. Jokaisen kunnan on lisäksi asetettava vammais- ja vanhusneuvosto osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksi en varmistamiseksi sekä huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Asumispalvelut Sosiaalihuoltolain mukaan asumispalve luilla tarkoitetaan palvelu- ja tukiasumi sen järjestämistä sellaiselle henkilölle, jo ka erityisestä syystä tarvitsee apua tai tu kea asunnon tai asumisensa järjestämi sessä. Asumispalveluihin kuuluvat mm. veteraanien, vanhusten, vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asunnot. Asumispalvelut voidaan järjestää tukitai palveluasunnoissa tai perhekodeissa. Tarkempaa tietoa saa sosiaalitoimistosta, katso myös kohta Palveluasuminen. Asumistuki Pienituloiset henkilöt voivat hakea asu mistukea Kelasta. Asumistukea voi saa da sekä vuokra- että omistusasuntoon. Erikseen maksetaan asumislisää per heettömille opiskelijoille ja eläkkeen saajan asumistukea siihen oikeutetuil le. Omaishoidon tuen hoitopalkkiota ei huomioida tulona yleisessä asumistues sa. Tarkempaa tietoa saa Kelan paikallis toimistoista. 16 Asunnon muutostyöt Asunnon muutostöillä tarkoitetaan kor jaus- ja rakennustöitä, jotka helpotta vat vaikeavammaisen henkilön päivit täistä selviytymistä asunnossaan. Tällai sia ovat esimerkiksi ovien leventäminen, luiskien rakentaminen, kylpyhuoneen ja wc:n laajennus, kynnysten poistaminen ja välineiden asentaminen. Korvausha kemus kustannuksista on hyvä jättää so siaalitoimistoon ennen korjaustöiden aloittamista. Hakemuksen liitteeksi tar vitaan fysio- tai toimintaterapeutin lau sunto muutostöiden tarpeesta ja sisäl löstä sekä rakennusliikkeen tai kunnan rakennusmestarin laatima kustannusar vio. Korvauksia voi hakea myös jälkikä teen 6 kuukauden ajan. Katso myös koh ta Korjausavustus. Ateriat Kotiateriapalvelun piiriin pääsemisestä ja hinnoista saa lisätietoa sosiaalitoimis tosta ja kotipalvelusta tai kotihoidosta. Palvelutaloissa ja kortteliklubeissa on tarjolla edullisia aterioita. Monet kaup paketjut kuljettavat ruokaostokset ko tiin pientä palvelumaksua vastaan. Autoveronpalautus ja auton hankintatuki Vammainen henkilö voi saada autove ronpalautusta omaan käyttöönsä han kitusta autosta. Vero voidaan palauttaa osittain tai kokonaan. Autoveronpalau tusta voi hakea jo ennakkoon tai 6 kuu kauden kuluessa auton hankkimisesta. Katso myös kohta Pysäköimislupa ja vapautus ajoneuvoverosta. Myös omainen voi toimia auton kul jettajana, jos vammainen henkilö ei itse siihen kykene. Tällaisessa tapauksessa haetaan ns. harkintaperusteista vero huojennusta. Verohuojennuksen pe
Avustajat, tukihenkilöt Avustajatoiminta tarkoittaa lähinnä saattajapalvelua virkistys- ja harras tustoimintaan, kuten ulkoiluun, eloku viin, teatteriin ja retkille, osallistumisen mahdollistavaa apua. Avustajapalvelui ta kannattaa tiedustella kotipalvelusta, kotisairaanhoidosta, seurakunnan dia koniatyöntekijältä tai paikkakunnalla toimivista järjestöistä. Erityistä tukea sosiaalisissa suhteissa, harrastustoimintaan osallistumisessa tai muussa vapaa-ajan vietossa tarvitseval le kouluikäiselle lapselle ja nuorelle voi daan sosiaalitoimiston kautta järjestää vapaaehtoinen tukihenkilö. Kuljetuspal veluihin oikeutetuilla vaikeavammaisil la henkilöillä on oikeus niihin liittyviin saattajapalveluihin, katso myös kohta Henkilökohtainen apu. Edunvalvoja / Maistraatti Maistraatti tai käräjäoikeus voi määrä tä edunvalvojan henkilölle, joka ei itse kykene valvomaan oikeuksiaan tai hoi tamaan asioitaan. Edunvalvoja on pää miehensä luottohenkilö. Edunvalvojan on myös huolehdittava siitä, että valvot tava saa sopivan hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen ja että valvottava saa varoistaan riittävästi rahaa omaan käyt töönsä. Edunvalvojaksi voidaan perheen toiveiden mukaan määrätä esimerkiksi lähiomainen, luotettu ystävä tai viralli nen virkamies-edunvalvoja. Edunvalvontavaltuutus Maistraatin antamalla edunvalvontaval tuutuksella voi jo etukäteen huolehtia siitä, että joku toinen hoitaa taloudellisia ja muita asioita tulevaisuudessa, jos itse ei niitä enää pysty hoitamaan esim. sai rauden vuoksi. Maistraatin tulee vahvis taa edunvalvontavaltuutus ja valvoa val tuutetun toimintaa, www.maistraatti.fi. Lisätietoja www.edunvalvontavaltuutus. com. Katso myös kohta Hoitotahto. Eläkettä saavan hoitotuki 2 Palveluilla paremmaksi rusteena oleva ”muu erityinen syy” voi myös olla perheen pienet tulot. Tarkem pia tietoja: Tullin autoveroneuvonta, puh. 0295 5203 tai www.tulli.fi. Vammaispalvelulain mukaan sosiaali virasto voi lisäksi myöntää taloudellista tukea auton hankintaan. Välttämättömät auton muutostyöt korvataan kokonaan. Katso kohta Vammaisetuudet. Eläkkeet Eläkkeistä saa tietoa mm. Kelan oppais ta ja paikallistoimistoista sekä työeläke laitoksista. Yleistä eläketietoa saa myös Eläketurvakeskuksen neuvonnasta, puh. 029 411 2801 tai www.etk.fi. Omaishoidon tuen ja eri eläkkeiden yhteensovittamiseen liittyvissä kysymyk sissä kannattaa ottaa yhteyttä Kuntien eläkevakuutuksen Asiakas- ja eläkeneu vontaan, puh. 020 614 2837 tai omaan eläkelaitokseen. Erityishoitoraha Kela voi maksaa ansionmenetyksen kor vauksena erityishoitorahaa lapsen van hemmalle tai huoltajalle (myös puoli son lapsista sekä kasvatti- ja ottolapsis ta), jos hän osallistuu alle 16-vuotiaan, sairaan tai vammaisen lapsen hoitoon tai kuntoutukseen sairaalassa tai poli klinikalla, kuntoutus- ja sopeutumisval mennuskursseilla tai em. hoitoon liitty vässä kotihoidossa ja lääkäri katsoo sen tarpeelliseksi. Alle 7-vuotiaan lapsen sai rauden ei tarvitse olla vaikea. Kotihoi dossa edellytetään aina vaikeaa sairaut ta, samoin 7–15-vuotiaan lapsen koh dalla. Lisätietoa saa Kelasta. 17
2 Palveluilla paremmaksi Erityinen tuki lasten päivähoidossa Erityisen tuen tarpeen aiheuttajana voi olla esimerkiksi sairaus tai vammaisuus. Arvioinnin tueksi hankitaan yleensä lää kärin tai muun asiantuntijan lausunto. Tukitoimenpiteitä voivat olla esimer kiksi pienryhmätoiminta, perustaitojen harjaannuttaminen, lapsen itsetunnon vahvistaminen ja lapsen oman toimin nan ohjaus. Lapselle voidaan myös jär jestää avustaja tai erityisryhmä. Monissa kunnissa toimii lisäksi vammaisten las ten erityisryhmiä ja -päiväkoteja. Henkilökohtainen apu Henkilölle, joka tarvitsee runsaasti apua jokapäiväiseen elämään liittyvissä asi oissa, voidaan korvata vammaispalvelu lain perusteella avustajan palkkaamises ta aiheutuvat kustannukset. Vammais palvelulaki takaa vaikeavammaiselle henkilölle oikeuden henkilökohtaiseen apuun. Vammainen itse toimii avustajan työnantajana, mutta kunta maksaa pal kan ja muut henkilökulut. Kunta voi an taa myös palvelusetelin, jolla apu han kitaan, tai järjestää itse palvelun omana toimintana tai ostopalveluna. Samas sa taloudessa asuva henkilö voi toimia henkilökohtaisena avustajana; omainen sen sijaan voi toimia avustajana vain pe rustelluista syistä. Omaishoidon tukea voidaan myöntää myös henkilölle, jolla on esimerkiksi omaishoitajan ansiotyön aikana oikeus henkilökohtaiseen apuun. Henkilökohtaista apua voidaan myön tää 30 h tai enemmän, mikäli tarve sitä edellyttää esim. hoidettavan harrastus toiminnoissa avustamiseksi. Lisätietoja saa sosiaalitoimistosta. Henkinen tuki omaishoidossa Jaksaakseen tehtävässään omaishoita jan on hyvä huolehtia myös itsestään 18 ja omien voimavarojensa riittävyydes tä. Henkisen väsymyksen kanssa ei tuli si jäädä yksin. Omaishoitajan kannattaa puhua tilanteestaan ammattihenkilön kuten terveydenhoitajan, sosiaalityön tekijän, kotipalveluohjaajan tai omalää kärin kanssa. Kannattaa kysyä myös si jaishoitomahdollisuudesta. Eräs hyväksi havaittu jaksamisen tukemisen keino on omaishoitajien ryhmä toiminta, katso kohta Oma-apuryhmä, vertaistuki. Valtakunnallisia auttavia puhelimia • Valtakunnallinen kriisipuhelin: 010 195 202 (Suomen Mielenterveysseura) • Vertaislinja muistisairaiden omaisille: 0800 96 000 (Muistiliitto ry) • Palveleva puhelin: 01019 0071, ruotsiksi: 01019 0072 (Suomen ev.lut. kirkko) • Lasten ja nuorten puhelin: 116 111 ja Vanhempain puhelin: 0800 92277 (Mannerheimin Lastensuojeluliitto) • Omaishoidon neuvonta 020 7806 599 ma–to klo 9–15 (Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry) Järjestöt eivät peri puheluista maksua, mutta soittajan puhelinliittymästä riip puen puhelinoperaattori laskuttaa pu heluista hinnastonsa mukaan. Hoitotahto Hoitotahdossaan ihminen ilmaisee tah tonsa sellaisen tilanteen varalta, jos sa hän ei enää itse kykene päätöksente koon. Tahdonilmaisut koskevat usein elä män loppuvaiheen hoitopäätöksiä, ku ten hoidon jatkamista ja hoidon lopetta mista, mutta ne voivat koskea myös hoi topaikan valintaa, hoivan arkea ja muita
Hoitotarvikkeet Terveyskeskus antaa kotikäyttöön tietty jen pitkäaikaisten sairauksien hoidossa ja seurannassa tarvittavia hoitovälineitä ja -tarvikkeita, esimerkiksi katetrit, avan ne- ja virtsapussit, vaipat ja sokeritautia sairastavien päivittäiset hoitotarvikkeet. Hoitotarvikkeiden tarpeen arvioi aina hoitava lääkäri tai terveydenhuollon am mattihenkilö. Tarvikkeet ja välineet luo vutetaan maksutta eikä niistä tule periä omavastuuosuuksia, toimituskuluja eikä muitakaan maksuja. Kuntaliiton ja sosiaa li- ja terveysministeriön suosituksen mu kaan hoitotarvikkeita tulisi saada maksut ta, jos hoidon tarve jatkuu yli 3 kuukaut ta. Lisätietoa terveyskeskuksesta. Hoitotuet Katso kohta Vammaisetuudet. Hoitovapaa, osittainen hoitovapaa ja -raha Työntekijällä on oikeus saada hoitova paata lapsensa tai muun hänen taloudes saan vakituisesti asuvan lapsen hoitami seksi, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Osittaista hoitovapaata voi käyttää työajan lyhentämiseen lapsen toisen kouluvuoden loppuun. Pidennetyn op pivelvollisuuden piiriin kuuluvan lapsen vanhemmilla on oikeus osittaiseen hoi tovapaaseen kolmannen lukuvuoden loppuun. Kela maksaa osittaista hoito rahaa tältä ajalta. Osittaisen hoitorahan edellytyksenä on, että vanhemman keskimääräinen viikoittainen työaika on enintään 30 tuntia viikossa. Lisäksi vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaan lapsen työssäkäyvillä vanhem milla on oikeus käyttää osittaista hoito vapaata siihen asti, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta, jos lapsi vaatii erityistä huol toa ja hoitoa. Järjestelyistä tulee sopia työnantajan kanssa. Työajan lyhennyk sen osalta ei makseta palkkaa. Työntekijän lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkilli sesti on työntekijällä oikeus saada tila päistä hoitovapaata lapsen hoitamiseksi tai hoidon järjestämiseksi enintään neljä työpäivää kerrallaan. Lisäksi työntekijällä on oikeus olla ly hytaikaisesti poissa työstä, jos hänen väli tön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta ar vaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. Työn ja omaishoidon yhteensovittami seksi työsopimuslakiin on tehty muutos, joka mahdollistaa omaishoitajalle mah dollisuuden jäädä hoitamaan omaistaan myös pitemmäksi aikaa. Laissa ei ole säännöksiä vapaan pituudesta. 2 Palveluilla paremmaksi potilaan elämänkatsomuksen kannalta tärkeitä seikkoja. Tällaisen hoitotahdon voi antaa lähiomaisilleen tai terveyden huollon työntekijälle sairauskertomuk siin liitettäväksi. Lomakemalleja hoito tahdon ilmaisemiseksi voi tulostaa mm. osoitteista www.hus.fi tai www.muistiliit to.fi tai www.terveyskirjasto.fi. Kirjastot Monet kirjastot järjestävät asiakkaalle maksutonta kirjaston kotipalvelua yksi tyishenkilöille, jotka eivät ikänsä tai ter veydentilansa vuoksi jaksa tai pysty tu lemaan tavalliseen kirjastoon. Celia-kir jasto on valtion erikoiskirjasto, joka tuot taa ja välittää kirjallisuutta esim. äänikir joina, pistekirjoina ja elektronisina kirjoi na. Celian kirjoja voivat käyttää kaikki, joille tavallisen kirjan lukeminen on sairauden tai vamman vuoksi vaikeaa. Lisätietoa Celiasta suomeksi 0295 333 050, 19
2 Palveluilla paremmaksi palvelut@celia.fi ja ruotsiksi 0295 333 060, tjanster@celia.fi Korjausavustus Korjausavustuksia voidaan myöntää asunnon kunnostamiseen silloin, kun ruokakunnassa on vähintään yksi vam mainen tai yli 65-vuotias henkilö. Avus tuksia on myönnetty esimerkiksi van hojen asuntojen kylpyhuone- ja keittiö remontteihin, omakotitalojen kattoihin, lämmitykseen ja jopa maalaustöihin. Kustannuksista voidaan korvata 40 %. Valtion rahoittaman korjausavustuk sen saamiseen vaikuttavat hakijaruo kakunnan tulot ja varallisuus. Jos hoi toa tarvitseva henkilö ei ole oikeutettu vammaispalvelulain mukaisiin asunnon muutostöihin tai jos korjaustarve ei kuulu muutostöiden piiriin, kannattaa tiedustella korjausavustuksia kunnan asuntotoimistosta. Kotihoito Monissa kunnissa kotisairaanhoito ja ko tipalvelu on yhdistetty kotihoidoksi. Ko tihoidon mahdollisuutta kannattaa ky syä riittävän aikaisessa vaiheessa hoidet tavan asuinkunnasta palvelujen saannin varmistamiseksi. Kotipalvelut Kotipalveluja saavat ikäihmiset, vam maiset ja sairaat. Lapsiperheillä on oike us saada kotipalvelua, kun se on välttä mätöntä lapsen hyvinvoinnin turvaami seksi. Perheelle on järjestettävä tarvitta essa kotipalvelua esimerkiksi perheen jäsenen vamman, sairauden, uupumuk sen tai erityisen perhetilanteen vuoksi. Erityinen perhetilanne voi olla myös per heessä, jossa on omainen hoidettavana. Kotipalveluista ja kotihoidosta laadi taan yhdessä palvelun käyttäjän kanssa 20 palvelu- ja hoitosuunnitelma. Sen toteu tumista seurataan ja sitä tarkistetaan palvelujen tarpeen muuttuessa. Kotipalvelu tukee ja auttaa, kun asia kas tarvitsee sairauden tai alentuneen toimintakyvyn vuoksi apua kotiin selviy tyäkseen arkipäivän askareista ja henki lökohtaisista toiminnoista kuten hygie nian hoitamisesta. Kotipalvelu voi olla tilapäistä tai jatkuvaa. Kotipalvelun tukipalveluina voidaan järjestää esimerkiksi ateria-, kylvetys-, pyykki- ja siivouspalveluja sekä asioin tiapua, päivätoimintaa tai turvapuhe linpalveluja. Kotipalvelulla on useilla paikkakunnilla myös ilta- ja yöpartiot, jotka käyvät huonokuntoisten asiakkai den luona. Kotipalvelua voi myös saada omaisen tarvitessa virkistystä ja lomaa. Kotipalvelua haetaan sosiaalitoimis tosta. Kotipalvelusta peritään asiakkaan maksukyvyn mukainen maksu. Kunnat tai asiakas voivat myös ostaa palveluita yksityisiltä palvelun tuottajilta. Useissa kunnissa on mahdollisuus saada palve luseteleitä tarvittavien kotipalveluiden ostamiseksi. Kotisairaala Useilla paikkakunnilla toimii kotisairaala. Sen tarkoituksena on mahdollistaa poti laan hoito kotona hänen niin halutessaan. Kotisairaalan toiminnasta saa tietoa ter veyskeskuksesta tai keskussairaalasta. Kotisairaanhoito Kotihoidon tarkoituksena on mahdollis taa asiakkaan kotona asuminen sairau desta huolimatta huolehtimalla tarvitta vista terveyden- ja sairaanhoidon palve luista. Kotisairaanhoito kuluu terveyskes kuksen järjestämiin palveluihin, joissa esi merkiksi terveydenhoitaja tai lähihoitaja hoitaa asiakasta kotona hoitosuunnitel
Kotitalousvähennys Katso Vähennykset verotuksessa. Kuljetuspalvelut Kunnan on järjestettävä vammaispal velulain perusteella kuljetuspalveluita henkilöille, joilla on vaikeuksia liikkua julkisilla kulkuneuvoilla. Vaikeavammai silla on oikeus saada vammaispalvelu lain mukaan kuukaudessa vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa erityiskulku neuvolla, kuten taksilla tai invataksilla alennetulla hinnalla, joka vastaa julkisen liikenteen taksoja. Vammaispalvelumatkat on tarkoitettu asioimiseen ja virkistykseen eikä niitä voi käyttää terveydenhuollon matkoi hin tai kuntoutukseen. Korvaus haetaan Kelasta. Kuljetustuki voidaan myöntää joko yksilöllisesti tai ryhmäkuljetuksina (esim. palvelukeskukseen). Kuljetuspal veluita haetaan sosiaalitoimistosta. Kunta järjestää lisäksi uudistetun so siaalihuoltolain mukaista liikkumista tukevaa palvelua henkilölle, joka ei ky kene itsenäisesti käyttämään julkisia liikennevälineitä sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn takia. Palvelua voi saada asioimiseen tai muuhun jokapäiväiseen elämään kuuluvaan tarpeeseen. Kuntoutus Kuntoutustarpeen arvioi ja kuntoutus suunnitelman laatii hoitava lääkäri terveyskeskuksessa tai sairaalassa yhdessä asiakkaan kanssa. Lääkinnällisenä kun toutuksena voidaan myöntää esimerkiksi erilaisia terapioita (avokuntoutus), apuvä- lineitä, laitoskuntoutusjaksoja tai sopeutumisvalmennusta. Ammatillisen kuntou tuksen keinoja ovat esimerkiksi perus-, jat ko- ja ammattikoulutus, kuntoutustutki mus, työkokeilu ja työhön valmennus. Kuntoutusta rahoittavat terveyden huolto, sairaalat ja terveyskeskukset, Kela sekä vakuutusyhtiöt (liikennevahin got, työtapaturmat ja ammattitaudit). Terveydenhuollon ja Kelan työnjako riip puu sairauden tai vamman vaikeusas teesta ja kestosta sekä kuntoutujan iästä. Tarkempia tietoja saa terveydenhuollon työntekijöiltä, kuten kuntoutuksen oh jaajalta sekä Kelan paikallistoimistoista. Sotaveteraanien kuntoutus, katso Sota veteraanien ja sotainvalidien etuuksia. Hoitotyötä tekevän omaisen on syy tä oman jaksamisensa takia huolehtia myös omasta kuntoutuksestaan. Kela tarjoaa kuntoutuskursseja myös pari kursseina, joihin pääsee mukaan myös hoidettava. Kela rahoittaa omaishoita jien kuntoutuskursseja, joita haetaan Kelan paikallistoimistoista (lomake KU 132). Hakemuksessa on tärkeää kuvata omaishoitotilannetta. Liitteeksi tarvitaan B-lääkärinlausunto omaishoitajasta. Omaishoitajalle kurssit ovat maksutto mia, myös matkat korvataan omavastuu osuuden (25 euroa/suunta, v. 2016) ylimenevältä osalta. Omaishoitajien kun toutuskursseja voi tiedustella Omaishoi tajat ja läheiset -liitosta puh. 020 7806 533 tai Kelan paikallistoimistoista. 2 Palveluilla paremmaksi man mukaisesti. Tarvittaessa kotisairaan hoidon lääkärit tekevät myös kotikäyn tejä. Kotisairaanhoidosta peritään asiak kaan maksukyvyn mukainen maksu. Lapsen hoitotuki Katso Vammaisetuudet. Lomatoiminta Omaishoitajat ja läheiset -liitto järjes tää sosiaalisten lomajärjestöjen kanssa omaishoitajille suunnattuja lomia. Ha kulomakkeita voi tilata Omaishoitajat ja 21
2 Palveluilla paremmaksi läheiset -liitosta puh. 020 7806 533 tai tulostaa www.omaishoitajat.fi-sivuilta. Lomat ovat yleensä viiden vuorokauden mittaisia ja niissä on omavastuuosuus. Osa lomista on yhteisiä sekä hoitajalle että hoidettavalle tai lomalle voi osallis tua koko perhe. Useimmilla lomajaksoil la on mukana liiton lomaohjaaja. Yleen sä tuettua lomaa voi saada korkeintaan joka toinen vuosi. Kuntoutuskurssit ei vät ole esteenä omaishoitajalomille pää semiseksi. Lyhytaikaishoito Lyhytaikaishoidon tarkoituksena on tu kea asiakkaan kotona asumista. Erityi sesti lyhytaikainen ja jaksottainen hoi to voi olla suureksi avuksi omaishoito tilanteessa, jossa omaishoitaja tarvitsee lepoa ja omaa aikaa esimerkiksi kuntou tukseen tai lomalle osallistumiseen. Ly hytaikaishoito voi kestää muutamasta vuorokaudesta yhteen kuukauteen. Ly hytaikaista hoitoa järjestetään erilaisis sa laitoksissa, hoitokodeissa tai palvelu taloissa. Lyhytaikaishoito voi olla myös jaksottaista esimerkiksi kolme viikkoa kotona ja yksi viikko laitoksessa. Lyhyt aikaishoidosta saa lisätietoa kunnan so siaalitoimistosta. Lääkekorvaukset Kelasta voi hakea korvausta lääkkeis tä, perusvoiteista ja kliinisistä ravinto valmisteista, jotka lääkäri on määrännyt sairauden hoitoon. Alennus lasketaan ostotilanteessa, kun asiakas esittää Ke la-kortin. Oikeutta erityiskorvauksiin on haettava erikseen Kelan paikallistoimis tosta. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan Blääkärinlausunto. Useimmat vaihtokelpoiset lääkevalmis teet kuuluvat viitehintajärjestelmän pii riin. Tällöin korvaus lasketaan enintään 22 lääkkeen viitehinnasta. Lääkekuluista ostaja maksaa aina ns. omavastuuosuuden. Lääkekustannuksilla on oma ka lenterivuosittainen kattonsa, joka on 610,37 euroa (v. 2016). Katon täyttymi sen jälkeen asiakas maksaa vain 2,50 eu ron omavastuun lääkettä kohti. Lääke korvausten alkuomavastuu on 50 euroa vuoden 2016 alusta. Korvauksen saa suoraan apteekista, kun esittää Kelakortin ja Kelan ilmoituksen lisäkorvaus oikeudesta. Korvausta voi myös hakea jälkeenpäin puolen vuoden ajan. Lisä tietoja saa apteekeista tai Kelasta. Maksukatot Katso Terveydenhuollon maksukatto, Matkakorvaukset ja Lääkekorvaukset. Matkakorvaukset Kela maksaa sairauden tutkimuksesta ja hoidosta. Kela korvaa myös kuntoutuk seen tehtyjä matkoja, kun kuntoutus pe rustuu Kelan tai julkisen terveydenhuol lon kuntoutuspäätökseen. Kela ei kor vaa erikseen tehtyä lääkkeiden haku matkaa apteekkiin. Kelan korvattavat matkat tilataan keskitetystä palvelunumerosta. Jokai sen sairaanhoitopiirin alueella on oma tilausnumeronsa. Matkakorvauksen saa heti taksissa. Korvausta maksetaan oma vastuuosuuden (25 €/suunta) ylittävältä osalta. Kela-kortti näytetään kuljettajalle ennen matkan alkamista. Jos matka tilataan muualta kuin alueellisesta tilausnumerosta, esim. paikallisen taksiaseman numerosta, omavastuu on 50 euroa/suunta. Tällöin maksetaan mat kan koko hinta kuljettajalle ja sitten hae taan korvausta Kelasta. 50 euron omavastuuosuutta ei lasketa matkojen vuo tuiseen omavastuuseen. Jos sairaanhoitoon tai kuntoutukseen
Muutoksenhaku Henkilö, joka on tyytymätön viranomai selta saamaansa päätökseen, voi yleen sä hakea päätökseen muutosta, ts. hä nellä on valitusoikeus. Hakijalla on oike us saada kirjallinen päätös, joten suul liseen vastaukseen ei kannata tyytyä. Päätöksessä on myös ilmoitettava, mi hin osoitteeseen ja minkä ajan kuluessa valituksen voi tehdä. Muutoksenhakuai ka lasketaan postileiman mukaan siitä kirjekuoresta, jossa päätös lähetettiin. Omaishoidon tukea koskeva valitus tehdään 30 päivän sisällä päätöksen tie doksisaannista sosiaali- tai perusturva lautakunnalle. Lautakunnan päätökseen tyytymätön voi valittaa edelleen 30 päi vän kuluessa hallinto-oikeuteen. Samaa valitustietä käytetään, jos halutaan valit taa vammaispalvelulakia koskevista päätöksistä. Terveydenhuollossa ei ole selvästi kir jattua valitustietä. Jos potilas on tyyty mätön terveydenhuollon päätöksiin, hä nen tulee tehdä muistutus hoitoyksikön johtavalle lääkärille. Jos asiassa ei päästä yhteisymmärrykseen, potilas voi tehdä kantelun aluehallintovirastoon. Kelan päätöksiä koskevat valitukset lä hetetään Kelan paikallistoimistoon, jossa voidaan mahdollisesti tehdä oikaisupää tös. Jos päätöstä ei oikaista, Kela lähet tää valituksen eteenpäin Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan ja ilmoit taa siitä asiakkaalle. Jos viranomainen on toiminut virheellisesti tai lainvastaisesti, asiasta voi kannella aluehallintoviras toon tai eduskunnan oikeusasiamiehelle, www.oikeusasiamies.fi. Nuoren kuntoutusraha Kela voi maksaa 16–19-vuotiaalle nuorel le kuntoutusrahaa, jos hänen työ- ja an siokykynsä tai mahdollisuus valita am matti ja työ ovat olennaisesti heikenty neet. Edellytyksenä kuntoutusrahan saa miselle on kotikunnassa laadittu henkilö kohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuun nitelma (KHOPS), joka on laadittu nuoren, hänen huoltajansa ja muiden kotikunnan asiantuntijoiden yhteistyönä. Jos lääkäri ei ole osallistunut suunnitelman tekoon, tarvitaan lisäksi lääkärinlausunto. 2 Palveluilla paremmaksi liittyvien matkakustannusten omavas tuut kalenterivuoden aikana ylittävät 300 euroa, Kela maksaa ylittyvän osan tarpeellisista matkakustannuksista koko naan. Vuotuiseen omavastuuosuuteen lasketaan sekä matkojen omavastuu osuudet että niitä pienemmät kerta luontoiset matkakustannukset. Matkakorvauksia tulee hakea Kelasta 6 kuu kauden kuluessa matkan tekemisestä. Oma-apuryhmä, vertaistuki Omaishoitajien hyväksi todettu tuki muoto on ryhmätoiminta. Samassa elä mäntilanteessa olevien omaishoitajien on helppo keskustella omasta tilantees taan. On tärkeää huomata, ettei ole yksin, vaan että muillakin on samanlaisia aja tuksia, tunteita, huolia ja iloja. Omaishoi tajien ryhmätoimintaa on useilla paikka kunnilla Omaishoitajat ja läheiset -liiton paikallisyhdistysten, kunnan, seurakun nan, eri järjestöjen tai jonkin muun ta hon järjestämänä. Palveluasuminen Palveluasumista voi järjestää joko vam maispalvelulain tai sosiaalihuoltolain perusteella. Kunnan on järjestettävä palveluasuminen vaikeavammaiselle hen kilölle, joka tarvitsee vammansa tai sai rautensa vuoksi toisen henkilön apua päivittäisissä toiminnoissa. Vammaispalvelulain mukaiseen palve 23
2 Palveluilla paremmaksi luasumiseen kuuluvat asunto sekä asu miseen liittyvät palvelut. Palveluasumi nen voidaan toteuttaa palvelutalon tai muun vastaavan lisäksi myös vammaisen henkilön omistus-, vuokra- tai muussa vastaavassa asunnossa järjestämällä sin ne tarvittavat palvelut. Vammaispalvelu lain mukaiset palveluasumiseen liittyvät palvelut ovat maksuttomia. Sosiaalihuoltolain mukaista palvelu asumista kunnat järjestävät yleensä van huksille tarkoitetuissa erityisissä palvelu taloissa. Palvelutaloja ylläpitävät kunnat, järjestöt ja yksityiset palveluntuottajat. Palvelutalossa asuva asukas maksaa itse vuokran sekä palvelumaksun. Asukas voi saada asumiseensa asumistukea. Kunnat järjestävät myös ympärivuoro kautista tehostettua palveluasumista. Palveluasumista voi tiedustella kunnan sosiaalitoimesta. Palvelumaksut Kunta voi periä maksuja sosiaali- ja tervey denhuollon palveluista. Useimmat mak sut määritellään asiakkaan tulojen perus teella. Useimmiten omaishoidon tukeen liittyvistä palveluista peritään palvelu maksuja (mm. vapaapäiväjärjestelyistä ja kotihoidon palveluista). Omaishoita jalla on mahdollisuus neuvotella palveluja hoitosuunnitelmaa tehdessään myös palvelumaksuista kunnan kanssa. Palvelusetelit Joissakin kunnissa on käytössä palvelu seteleitä mm. siivouspalveluja ja omaishoitajien palveluja varten. Palvelusete leitä voi saada myös vapaiden hankkimi seksi. Palveluseteleiden avulla omaishoi taja ja hoidettava voivat valita ja mak saa tarvitsemansa palvelut. Seteli kattaa yleensä vain osan kustannuksista. Palvelu seteleiden arvo, sisältö ja ostettavien pal24 velujen valinnanmahdollisuudet vaihtelevat kunnittain. Lisätietoja Kuntaliitos ta, www.kunnat.net. Perhehoito Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön kasvatuksen, hoivan ja huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Perhehoito voi olla jatkuvaa tai lyhytaikaista esim. omais hoitajan vapaan ajaksi järjestettyä tila päishoitoa. Lisätietoa perhehoidosta saa kunnan sosiaalitoimesta ja osoitteesta www.perhehoitoliitto.fi. Perhevapaa, poissaolo työstä perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi Työntekijällä voi olla mahdollisuus jää dä määräajaksi pois työstä perheen jäsenen tai muun läheisen hoitamisek si. Perheenjäsenellä tarkoitetaan samas sa taloudessa asuvien henkilöiden lisäk si etenevässä tai takenevassa polves sa työntekijän, tämän avio- tai avopuo lison tai rekisteröidyssä parisuhteessa elävän lähisukulaisia. Työstä poisjäämi nen edellyttää aina sopimusta työnte kijän ja työnantajan välillä. Työntekijäl lä ei ole subjektiivista oikeutta vapaa seen, mutta työnantajan on annettava selvitys, mikäli vapaan järjestäminen ei ole mahdollista. Poissaolo perheenjäse nen tai muun läheisen hoitamiseksi on palkatonta. Työntekijän on pyydettäessä esitettävä lääketieteellinen tai sosiaali viranomaisten antama selvitys poissa olon ja sen keskeyttämisen perusteesta. Pitkäaikaishoito Pitkäaikaista hoitoa annetaan kunnallisis sa ja yksityisissä vanhainkodeissa, asuinja hoivakodeissa sekä terveyskeskuksen tai vanhustenhuollon palvelukeskuksen
Potilasvakuutus Potilasvakuutus korvaa potilasvahinko lain mukaisesti Suomessa terveydenja sairaanhoidon yhteydessä potilaalle aiheutuneen henkilövahingon. Ilmoitus potilasvahingosta tehdään Potilasva kuutuskeskukselle, joka hoitaa korvaus käsittelyn ja korvausten maksamisen. Li sätietoja saa potilasasiamieheltä tai po tilasvakuutuskeskuksesta www.pvk.fi. Pysäköimislupa ja vapautus ajoneuvoverosta Liikuntaesteinen voi hakea vammaisen pysäköimislupaa, jolla auton saa pysä köidä mahdollisimman lähelle asiointi kohdetta tai vammaisille tarkoitetuille yleisille pysäköintipaikoille. Lupaa hae taan Trafin palveluntuottajan Ajovarman palvelupisteestä (www.ajovarma.fi) ja siihen tarvitaan lääkärinlausunto. Luvan voi saada myös silloin, kun omainen on auton kuljettaja. Lupa on henkilökohtai nen eikä ajoneuvokohtainen. Pysäköimisluvan yhteydessä voi hakea vapautusta ajoneuvoveron perusveros ta. Lisätietoja saa Ajovarman neuvon nasta puh. 075 323 9999 tai nettisivuilta www.trafi.fi. Lisäksi uuden auton hankin taan voi saada palautuksen autoverosta. 2 Palveluilla paremmaksi vuodeosastolla. Pitkäaikaishoitopaikkaa haetaan yhteistyössä lääkärin kanssa. Laitoshoitomaksua määrättäessä kun tien tulee ottaa huomioon kotiin jäävän perheen elatus. Ennen pitkäaikaisen lai toshoidon maksun määräämistä tulee selvittää, onko asiakkaalla avio- tai avo puolisoa, alaikäisiä lapsia tai täysi-ikäisiä opiskelevia lapsia, joiden elatuksesta asiakas on kokonaan tai osittain vastan nut. Maksua määrättäessä yhteistalou dessa eläneen henkilön tai alaikäisten lasten elatus tulee turvata. Selvityksessä tulee ottaa huomioon vanhempien vas tuu 18 vuotta täyttäneen lapsen koulu tuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Pitkäaikaishoitoon lähtevän asiakkaan hoitomaksu on enintään 85 % hänen nettotuloistaan. Jos hoitoon menee perheen suurituloisempi puoliso, niin hoi tomaksu on enintään 42,5 % puolisoi den yhteenlasketuista nettotuloista. Vammaisetuudet (eläkettä saavan hoitotuki, hoitotuen osana maksettava ve teraanilisä, alle 16-vuotiaan vammais tuki, 16 vuotta täyttäneen vammaistuki) otetaan huomioon pitkäaikaisen laitos hoidon maksun määräämisen perustee na olevana tulona. Myös kotona olevan puolison vammaisetuudet otetaan huo mioon tulona asiakasmaksulain nojalla. Lain mukaan pitkäaikaisessa laitoshoi dossa olevan henkilökohtaiseen käyt töön tulee jäädä vähintään 107 euroa (v. 2016 lähtien) kuukaudessa. Kunta voi harkintansa mukaan alentaa hoitomak suja tai jättää ne perimättä, jos kotiin jäävän perheen toimeentulo vaarantuisi maksujen takia. Päihteet Jos tarvitaan lääkitystä, tulee huomioi da, että alkoholi ei sovi lainkaan tai sopii erittäin huonosti yhteen joidenkin lääk keiden kanssa. Alkoholin ja lääkkeiden yhteensopivuus tuleekin aina tarkistaa lääkäriltä. Lisäksi on hyvä muistaa, että ikääntymisen myötä elimistö reagoi al koholiin voimakkaammin kuin aikaisem min. Jos oma tai hoidettavan alkoholin käyttö huolettaa, kannattaa asiasta keskus tella esimerkiksi terveyskeskuslääkärin, sosiaalityöntekijän, seurakunnan diako niatyöntekijän tai A-klinikan työntekijän kanssa. Lisätietoja aihealueesta löytyy osoitteesta www.paihdelinkki.fi 25
2 Palveluilla paremmaksi Päivätoiminta Kunnan on järjestettävä vaikeavammai selle henkilölle päivätoimintaa, jos hen kilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutu akseen tavanomaisista elämän toimin noista. Monet kunnat tai järjestöt järjestävät lisäksi päivätoimintaa vanhuksille. Esim. muistisairaille on myös omia päivähoito paikkoja. Päivätoimintoja voi tiedustella terveyskeskuksesta, sosiaalitoimistosta ja kotihoidosta. Rahan käyttö ja omaisuuden hoito Pääsääntöisesti useimmat hoidettavat hoitavat raha-asiansa itse tai myöntävät esimerkiksi valtakirjalla hoitavalle omai selle oikeuden käyttää tilejään. Esimer kiksi läheisen sairastaessa muistisairaut ta voidaan kuitenkin tarvita edunval vojaa. Lisätietoja kannattaa tiedustel la maistraatista tai sosiaalityöntekijöiltä, katso kohta Edunvalvoja / Maistraatti. Saattohoito Saattohoito on ihmisen loppuvaiheen oireita ja kärsimystä lievittävää hoi toa. Lähtökohtana on kuolevan henki lön ihmisarvon ja itsemääräämisoikeu den kunnioittaminen. Saattohoito pe rustuu oireiden hyvään hoitoon, lähes tyvään kuolemaan valmistautumiseen ja läheisten tukemiseen. Saattohoito ei ole sidoksissa diagnoosiin. Hoitava lää käri tekee saattohoitopäätöksen kuul tuaan myös omaisia ja läheisiä. Saattohoitoa voidaan kodin lisäksi antaa esimerkiksi saattohoitokodissa, palvelukodissa, sairaalassa ja hoivako dissa. Lisätietoa saa hoidettavan hoi toyksikön lääkäriltä ja hoitajilta. Kat so myös Hyvä saattohoito Suomessa, 26 Valtioneuvoston pysyvä linkki http:// urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3033-9. Seurakuntien tuki omaishoitajille Seurakunnat ja diakoniatyö tarjoavat omaishoitajille ryhmiä, omaishoitajien virkistyspäiviä, luentoja ja leirejä. Li säksi seurakunnat tarjoavat jäsenilleen mahdollisuuden keskustella luottamuk sellisesti seurakuntapapin tai diakonin kanssa. Sairaalapappien ja -lehtoreiden palvelut on tarkoitettu sekä potilaita et tä omaisia varten. Jaksamiseen voi hakea apua myös seurakunnan perheasiain neuvottelukeskuksesta ja mielenterveys työn parissa työskenteleviltä toimenhal tijoilta. Tarkempia tietoja saa diakonia työntekijöiltä. Sopeutumisvalmennus Sopeutumisvalmennus auttaa vammaista tai sairasta henkilöä itseään ja hänen lä heisiään elämään sairauden tai vammai suuden kanssa mahdollisimman täysi painoista ja hyvää elämää. Sopeutumisvalmennus järjestetään pääasiassa kurssi- ja ryhmämuotoisena, mutta myös yksilöllisesti. Sopeutumisvalmen nusta voi tiedustella terveyskeskuksesta, sairaalasta, kansanterveys- ja vammais järjestöistä, Kelasta, sosiaalitoimistosta tai vakuutusyhtiöstä, jos henkilö saa vam mautumisensa tai sairautensa vuoksi kor vausta. Sopeutumisvalmennukseen pääsemiseksi tarvitaan yleensä lääkärin laa tima kuntoutussuunnitelma, jossa suosi tellaan sopeutumisvalmennusta. Sotaveteraanien ja sotainvalidien etuuksia Rintamaveteraanit, sotainvalidit ja hei dän omaisensa sekä kaatuneiden ja ka donneiden omaiset voivat saada val tion (Valtiokonttori) ja kuntien varoista
kemus ja lääkärin B-lausunto toimite taan Lotta Svärd Säätiölle. Lisätiedot osoitteesta www.lottasaatio.fi tai puh. (09) 4770 2881. Tapaturmavakuutus Katso Omaishoito/tapaturmavakuutus. Terveydenhuollon maksukatto Kunnallisista terveyspalveluista perittä villä asiakasmaksuilla on kalenterivuo sittainen maksukatto, joka on 691 euroa (v. 2016). Maksukaton ylittymisen jäl keen ovat siihen sisältyvät avopalvelut maksuttomia käyttäjälleen kalenteri vuoden loppuun. Alle 18-vuotiaan käyttämistä palve luista perityt maksut lasketaan yhteen hänen huoltajansa maksujen kanssa. Kun maksukatto ylittyy, palvelut ovat maksuttomia kaikille niille henkilöille, joiden maksut ovat yhdessä kerryttä neet maksukattoa. Terveydenhuollon maksukattoon las ketaan kalenterivuoden aikana perityt maksut terveyskeskuksen avosairaan hoidon lääkärinpalvelusta, yksilöllisestä fysioterapiasta, poliklinikkakäynnistä, päiväkirurgisesta hoidosta, sarjahoidos ta, yö- ja päivähoidosta, kuntoutushoi dosta sekä lyhytaikaisesta sosiaali- ja terveydenhuollon laitoshoidosta. Omaishoitajan lakisääteiseen vapaa seen liittyvää 11,50 euron (v. 2016) vuo rokausimaksua ei lasketa maksukattoon. 2 Palveluilla paremmaksi erityisiä korvauksia, palveluja, hoitoa ja kuntoutusta. Rintamasotilaseläkettä, rintamalisää ja ylimääräistä rintamalisää hallinnoi Kela. Kela korvaa myös hammashuollon kustannuksia rintamaveteraaneille. Ve teraanilisää maksetaan henkilölle, joka saa korotettua tai ylintä hoitotukea ja myös rintamasotilaseläkelain mukaista ylimääräistä rintamalisää. Veteraanilisä maksetaan myös laitoshoidossa olevalle veteraanille. Veteraanilisä otetaan huo mioon ylimääräisen rintamalisän tapaan veteraanien sosiaali- ja terveydenhuol lon maksukyvyn mukaista maksua mää rittäessä. Kotipalvelu sekä siihen liittyvät tuki palvelut ja laitoshoito ovat vähintään 20 %:n sotainvalidille maksuttomia. Näi hin palveluihin ovat oikeutettuja myös henkilöt, jotka ovat vuosien 1939–1945 sotien johdosta vahingoittuneet tai sai rastuneet ja joiden haitta-aste on vähin tään 15 %. Kunta voi tukea sotainvalidia hoitavaa henkilöä myöntämällä tälle omaishoidon tukea, katso Omaishoito. Lisätietoja veteraanien ja sotainvalidien etuuksista saa Valtiokonttorista, puh. 0295 50 3070 tai www.valtiokonttori.fi. Rintamaveteraaneilla ja sotainvalideil la sekä vaikeavammaisten sotainvalidien aviopuolisoilla, leskillä ja sotaleskillä on oikeus kuntoutukseen, jota järjestetään laitos-, päivä- tai avokuntoutuksena. Rintamaveteraani tai sotainvalidi voi ha lutessaan antaa osan omasta kuntoutuk sestaan aviopuolisolleen, kun hän on itse mukana kuntoutusjaksolla. Tarkempia tietoja saa terveyskeskuksesta ja sotain validien sekä aviopuolisoiden ja leskien kuntoutuksen osalta Valtiokonttorista. Lotta Svärd Säätiö myöntää kuntoutuk seen maksusitoumuksia Lotta-toiminnas sa mukana olleille. Vapaamuotoinen ha- Toimeentulotuki Kun henkilö tai perhe on taloudellisen tuen tarpeessa, eivätkä omat tulot ja va rat riitä kattamaan välttämättömiä me noja, henkilö tai perhe on oikeutettu toi meentulotukeen. Tuen tarvetta arvioita essa otetaan kaikkien samassa taloudes sa asuvien perheenjäsenten menot ja tu 27
2 Palveluilla paremmaksi lot huomioon. Toimeentulotukiasioissa auttaa sosiaalitoimi. Tulkkipalvelut Tulkkipalveluja on järjestettävä vaikeas ti kuulovammaiselle, kuulo- ja näkövam maiselle tai puhevammaiselle henkilöl le. Tulkkauspalvelut ovat käyttäjälleen maksuttomat. Lisätietoja saa lähimmäs tä Kelan toimistosta. Työttömyysturva Työttömyysturva kuuluu työikäiselle henkilölle, joka on ilmoittautunut työt tömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeino toimistoon. Työttömyysturvan saanti edellyttää, että hakija on työkykyinen ja työmarkkinoiden käytettävissä. Omaishoito ei automaattisesti ole työttömyyspäivärahan myöntämisen este, mutta omaishoitajan täytyy osoittaa olevansa työmarkkinoiden käytettävis sä. Omaishoitajan on selvitettävä työ voimatoimistolle, miten läheisen hoito järjestyisi omaishoitajan työssäkäynnin aikana. Sijaishoitojärjestelyt on syytä kir jata omaishoidon tukisopimukseen kuu luvaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Vammaisetuudet Vammaisetuuksien tarkoituksena on tu kea vammaisen tai pitkäaikaisesti sairai den selviytymistä jokapäiväisessä elä mässä ja parantaa elämänlaatua. Vam maisetuudet ovat verottomia. Vammais etuuksia haetaan Kelasta ja hakemuk sen liitteeksi tarvitaan C-lääkärinlausun to. Vammaisetuuksia maksetaan myös niille, joiden hoitojakso julkisessa hoito laitoksessa kestää yli 3 kuukautta. Eläkettä saavan hoitotuki (ent. eläkkeensaajien hoitotuki) Eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu 28 tukemaan sairaan tai vammaisen eläk keensaajan kotona asumista ja siellä ta pahtuvaa hoitoa sekä vammaisuudesta aiheutuvia erityiskustannuksia. Hoito tuen saaminen edellyttää aina, että hen kilön toimintakyky on heikentynyt yhtäjaksoisesti ainakin vuoden ajaksi. Hoi totuki on suuruudeltaan kolmeportai nen. Alle 16-vuotiaan vammaistuki (ent. lapsen hoitotuki) Vammaisen ja pitkäaikaisesti sairaan lap sen kotihoidon tukemiseksi Kela maksaa alle 16-vuotiaan lapsen vammaistukea. Vammaistuet ovat suuruudeltaan kol meportaisia. Hoidon ja kuntoutuksen tarpeen tulee kestää vähintään kuusi kuukautta. Tuki päättyy lapsen täytettyä 16 vuotta, minkä jälkeen saattaa syntyä oikeus 16 vuotta täyttäneen vammais tukeen. Yli 16-vuotiaan vammaistuki Yli 16-vuotiaan vammaistukea voidaan maksaa 16–64-vuotiaalle henkilölle, jo ka ei ole eläkkeellä. Tuen myöntäminen edellyttää, että hakijalla on jokin sairaus tai vamma, joka aiheuttaa toimintakyvyn alentumista ainakin vuoden ajan. Vam maistuet ovat suuruudeltaan kolmepor taisia. Vammaispalvelut Vammaispalvelujen tarkoituksena on edistää vammaisten mahdollisimman omatoimista selviytymistä jokapäiväi sissä toiminnoissa. Vammaispalveluihin sisältyy mm. asumiseen liittyviä palve luja, kuljetus- ja saattopalveluja, talou dellisia tukitoimia ja korvauksia. Vam maispalvelulaki ei tunne ikärajoja eikä mitään vammaryhmää ole suljettu lain soveltamisen ulkopuolelle. Oikeus pal
Vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Järjestöt ja seurakunnat kouluttavat omaisten tueksi vapaaehtoistyönteki jöitä. Vapaaehtoinen hoidettavan tuki henkilö tai ystävä antaa hoitajalle hen gähdystauon hoitotyöstä. Vapaaehtois työntekijöitä välittävät mm. Suomen Punaisen Ristin osastot, lähimmäispal veluyhdistykset, seurakunnat ja kuntien sosiaalitoimistot. Vapaaehtoisten anta ma apu on maksutonta. Vähennykset verotuksessa Invalidivähennyksen saa henkilö, jolla on sairaudesta tai vammasta aiheutunut pysyvä, vähintään 30 %:n haitta-aste. Täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavan haitta-asteeksi katsotaan 100 % ja osa eläkettä saavan 50 % ilman lääkärinlau suntoa. Kotitalousvähennyksen saa henkilö, joka maksaa kotonaan tai vapaa-ajan asunnossaan tehdystä työstä ulkopuo liselle työntekijälle palkkaa tai työkor vausta. Vähennysoikeus koskee myös verovelvollisen tai puolison vanhemmil le tai isovanhemmille ostettuja palve luja. Puolisoista vähennyksen voi saada kumpikin erikseen. Palveluja voivat olla kotitalous-, hoivatai hoitotyöt sekä asunnon kunnossapito- tai perusparannustyöt. Vähennyk sen piirin kuuluvat myös tietotekniikan asennus- ja neuvontapalvelut. Omais hoitaja ei voi saada verovähennystä sel laisesta työstä, joka kunnan kanssa teh dyn sopimuksen mukaan kuuluu hänen omaishoitotyöhönsä. Kotitalousvähennyksen enimmäismää rä vuonna 2016 on 2 400 euroa vuodessa ja vähennykseen liittyy 100 euron oma vastuuosuus. Kun palvelu ostetaan yri tykseltä, korvaus on 45 % arvonlisäverol lisesta työkorvauksesta, ja kun palkataan henkilö, korvaus on 15 % ja työnantajan sivukulut. Veronmaksukyvyn alentumisvähennys on harkinnanvarainen. Myöntämi seen vaikuttavat verovelvollisen ja hänen perheensä tulot ja varallisuus. Myöntä minen edellyttää erityisen syyn, esimer kiksi sairauden tai työttömyyden olemassaoloa. Tarkempia tietoja saa veroviras tosta, www.vero.fi. 2 Palveluilla paremmaksi veluihin riippuu vammaisuuden astees ta ja vammaisuus määritellään aina suh teessa haettavaan etuuteen. Palveluja on mahdollisuus hakea oman kunnan sosiaalitoimesta. Yhdistystoiminta Omaishoitajien omana järjestönä toimii Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, joka on valtakunnallinen kaksikielinen liitto. Se antaa ohjausta omaishoitajille ja huo lehtii omaishoitajien asemaan liittyvistä kysymyksistä. Liiton paikallisyhdistyksil lä on monipuolista toimintaa eri puolilla maata. Lisätietoja saa liiton nettisivuilta www.omaishoitajat.fi ja liiton toimistois ta. Keskustoimiston puh. 020 7806 500. Mielenterveyskuntoutujien omaisilla on lisäksi oma etu- ja palvelujärjestö Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry, www.finfami.fi Kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen tiedotus, palvelut ja toiminta on monilta osin suunnattu myös sairastuneiden ja vammaisten omaisille. 29
Oletko omaishoitaja? Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry (Förbundet närståendevårdare och vänner rf ) on omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa edunvalvonta- ja tukijärjestö. Liitto on perustettu vuonna 1991. Paikallisyhdistyksiä on 70 ja henkilöjäseniä yli 12 000 (kesäkuu 2016). Liitto toimii omaishoitajien aseman parantamiseksi valtakunnallisella tasolla mm. antamalla kannanottoja ja lausuntoja sekä vaikuttamalla lainsäädäntöön ja mieli pideilmastoon. Liitto tarjoaa ohjausta ja neuvontaa sekä koulutusta omaishoidon kysymyksissä. Omaishoitoperheiden tukemiseksi toteutetaan erilaisia kehittämis hankkeita. Maailmassa on vain neljänlaisia ihmisiä heitä, jotka ovat olleet omaishoitajia heitä, jotka ovat omaishoitajia heitä, joista tulee omaishoitajia ja heitä, jotka tarvitsevat omaishoitajia. Rosalynn Carter 30 Kuvat: Sami Lamberg, Antero Aaltonen ja Rodeo Oy 3 Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry 3 Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry
Paikallisyhdistyksissä omaishoitajat saavat neuvoja ja tietoa sekä tapaavat samassa elämäntilanteessa eläviä ihmisiä. Yhdistykset järjestävät omaishoitajille erilaisia ver taisryhmiä, retkiä, tapahtumia, valmennusta ja virkistystä. Lisäksi yhdistykset ajavat omaishoitajien asiaa paikallisella tasolla, tarjoavat tilaisuuksia vapaaehtoistoimintaan ja väylän yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Liity jäseneksi Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry:n paikallisyhdistykseen Jäsenenä saat neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Lähellä-lehden, Palveluoppaan, Omaishoitajien loma- ja kuntoutuskurssioppaan, paikallisyhdistyksen jäsenyyden sekä vaihtuvia yhteistyökumppanien etuja. Jäsenmaksu on 20 € vuodessa (v. 2016). Mikäli tiedät, mihin paikallisyhdistykseen haluat liittyä, kirjoita yhdistyksen nimi liittymislomakkeeseen. Muussa tapauksessa liitämme sinut lähimmän paikallis yhdistyksen jäseneksi. 3 Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Aktiivisia paikallisyhdistyksiä Voit liittyä jäseneksi myös netissä T Ä Y T Ä TE K STATEN : www.omaishoitajat.fi Liityn jäseneksi Paikallisyhdistyksen nimi: Sukunimi: Kaikki etunimet: Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelinnumero: Syntymävuosi: Sähköpostiosoite: ❑ En halua paikallisyhdistyksen tiedotteita sähköpostitse. 31
3 Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Hämeentie 105 a 18 00550 Helsinki Puh. 020 7806 500 www.omaishoitajat.fi OMaIsHOIDON NeuvONTa ma–to klo 9–15 puh. 020 7806 599 Puhelun hinta on kiinteästä puhelinverkon liittymästä soitettaessa 8,28 snt/puhelu + 5,52 snt/min ja matkaviestinverkosta soitettaessa 8,28 snt/puhelu + 22,14 snt/min. Löydät meidät myös Facebookista www.facebook.com/omaishoitajatjalaheiset vastaanottaja maksaa postimaksun omaishoitajat ja läheiset liitto ry Förbundet närståendevårdare och vänner rf tunnus 5009275 00003 vastauslÄHetYs 32
auttaa arjessa. Saat kauttamme parhaat apuvälineet sinun ja läheisesi hyvinvointiin. • hyvä nukkuminen • turvallinen siirtäminen • liikkuminen • hygienia Toimimme maanlaajuisesti. 020 7912 740 www.haltija.fi asiakaspalvelu@haltija.fi
Henkilökohtainen palvelu Tilaa TENA-tuotteet suoraan kotiin Puhelimitse 02 437 9660 Verkosta tenakauppa.fi TENA Kauppa on nopein ja helpoin tapa hankkia TENA-tuotteita. Tilaa naisten ja miesten inkontinenssisuojat, laadukkaat pesu- ja ihonhoitotuotteet sekä innovatiivisia terveystuotteita kuten kotikäyttöönkin sopiva virtsatieinfektiotesti. Tuotteet toimitetaan suoraan haluamaasi osoitteeseen. TENA Kaupasta saat henkilökohtaista tuoteneuvontaa ja palvelua puhelimitse ma–pe klo 8–16. TENA yhteistyössä Omaishoitajat ja läheiset -liiton kanssa. www.tenakauppa.fi
Enemmän elämyksiä Rauhalahdessa Iloista lomaa koko perheelle Nauti kylpylän lämmöstä ja hemmottelevista hoidoista, herkuttele ravintoloissamme ja majoitu mukavasti. Rauhalahti tarjoaa monipuolista lomaohjelmaa, tanssia, huippuesiintyjiä ja unohtumattomia elämyksiä tunnelmallisella Jätkänkämpällä. Katso ajankohtaiset tarjoukset: www.rauhalahti.fi Katiskaniementie 8, 70700 KUOPIO p. 030 608 30, www.rauhalahti.fi Puhelun hinta: lankapuh. 0,032 e/min. + 0,0835 e/puhelu, matkapuh. 0,192 e/min sis. alv 24 %.
OMAISHOIDON LOMITUSTA JA ENERGIAA ARKEEN Omaishoitajana teet arvokasta työtä. Muista kuitenkin pitää huolta jaksamisestasi. Validia Kuntoutuksen kuntoutuskurssi antaa omaishoitajalle voimavaroja kotielämään. Saat tukea omaan hyvinvointiisi ja arjessa selviytymiseen. Validia Asumisen omaishoidon lomitus takaa läheisellesi turvaa ja huolenpitoa yli 20 paikkakunnalla ympäri Suomen – myös palvelusetelillä. KYSY LISÄÄ Validia Kuntoutus Lahti, p. 03 812 8207 Validia Asuminen, p. 020 33 1200 (0,0835 €/puhelu + 0,169 €/min) Validia on lupaus suomalaisesta, asiantuntevasta ja yhteiskunnallista hyvinvointia lisäävästä palvelusta. Validia Kuntoutus, Asuminen ja Ammattiopisto kuuluvat Invalidiliitto-konserniin. | www.validia.fi
SENIORARBETE Vaikuttavaa vanhustyötä Lehti sopii ikääntyvien ja vanhusten parissa työskenteleville ammattilaisille, luottamushenkilöille ja alan opiskelijoille, myös omaishoitajille ja ikääntyneille itselleen. Tiedot jäsenyhteisöjen palveluista www.vtkl.fi/palveluhaku Monipuolista apua kotiin! Lehti ilmestyy kuutena teemanumerona vuodessa. AUTAMME AIVOJA TOIMIMAAN masennusinfo.fi skitsofreniainfo.fi Oy H. Lundbeck Ab www.lundbeck.fi www.lundbeck.com Logomo Byrå Köydenpunojankatu14 20100 TURKU FI-NOTPR-2016.04-00007045 Tilaushinnat: vuosikerta 43 €, kestotilaus 40 €, opiskelijatilaus 26 € Määräalennus -yhteinen laskutusosoite, lehdet voidaan lähettää eri osoitteisiin: 2 tilausta 40€/tilaus/v, 3-4 til. 33€/tilaus/v. 5>til. 26€/ tilaus/v. Tarjoamme pääkaupunkiseudulla • Omaishoidon lomitusta • Kotipalvelua ja kodin puhtauspalveluja • Kotisairaanhoitoa • Jalkahoitoa kotiin tuotuna • Kotipalvelua lapsiperheille Ota yhteyttä! Puhelin 09 3508 6070, www.vtkl-palvelut.fi ÄlÄ jÄÄ yksin miettimÄÄn sOitA eDes sUVAntO-linjA PUH. 0800-06776 Apua, tukea, neuvoa ja ohjausta kaltoinkohtelua, hyväksikäyttöä ja väkivaltaa tai niiden uhkaa kokeneille ikääntyneille. Valtakunnallinen ja maksuton auttava puhelin päivystää ti ja to klo 12-16. Lakineuvonta joka parillisen viikon ke 16-18. toimintaa tukee: Raha-automaattiyhdistys ry Tilaukset: tuote@vtk.fi / 09 350 8600 Verkkokaupan kautta tilaat lehden ja muita vanhustyöhön liittyviä julkaisuja vaivattomasti.
Hetki hengähdysaikaa Lyhytaikaishoidon palveluilla Tarjoamme omaishoidon lomitusta ja muuta lyhytaikaishoitoa perheille, joissa on kehitysvammainen tai muuten erityistä tukea tarvitseva perheenjäsen. • Perhelomitusta • Perhehoitoa • Ryhmälomitusta • Leirejä www.kvps.fi
Luotettavat palvelut ikäihmisille meiltä kattavat palvelut erilaisiin elämäntilanteisiin Oletko kiinnostunut kotona asumista tukevista palveluista? Oletko omaishoitaja ja tarvitset vuorohoitopaikkaa tai etsitkö luotettavaa kotia palveluasumisen piiristä? ota yhteyttä ja me kerromme lisää Anne Manninen, asiakkuuspäällikkö p. 040 505 1212 • anne.manninen@dila.fi tutustu netissä: www.dila.fi/ikaantyneille Hyvän elämän puolesta Diakonialaitos Lahti Vuorikatu 4, 3. krs, 15110 Lahti Asumispalvelut • Fysioterapia • Kotihoitopalvelut
P M alv lähikk ele ikuelis mm nn sä e iss ja a Apua kotiisi. Me autamme, kun • voimasi ovat vähissä • tarvitset tukea arjen askareissa • sairautesi vaatii GERIWELL geriwell.fi kotihoitoa Puh. 044 726 2801 • asiakaspalvelu@geriwell.fi
Arjen turvaksi Omaishoitajakortti 6€ Korttiin kirjoitetaan sen henkilön tiedot, johon otetaan yhteyttä jos omaishoitajalle sattuu jotain. SOS-tuotteet Tuotteisiin merkitään mm. sairaudet, allergiat, lääkitys sekä yhteystiedot. Kortti lompakkoon 3,50 € Rannekkeet: teräs 27 € nylon 21 € punainen ja musta, sopii myös lapselle ICAS Palovaroitin + TestApuri Ei kiipeilyä katonrajassa! Tarkista toimivuus tai sammuta hälytys seinään kiinnitettävästä apupainikkeesta. www.napra-rehab.fi AMMATTILAISTEN SUOSIMAT TERVEYSTUOTTEET JA LÄÄKINNÄLLISET TUKISUKAT TYÖHÖN, HARRASTUKSIIN JA MATKAILUUN 54€ SUORAAN MAAHANTUOJALTA Tilaukset: punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi puh. 020 701 2211 Yli 100 euron tilaukset rahtivapaasti alennuskoodilla “OMAIS”
Hoiva, omaishoito ja hygienia - Lähellä sinua Tehtaanmyymälä ja verkkokauppa www.paperplast.fi
Turvallista asumista ja yksilöllistä hoivaa � MYÖS LYHYTAIKAISHOITOA! Toimimme valtakunnallisesti, Helsingistä Rovaniemelle. Olemme suomalaisia arjen asiantuntijoita jo 20 vuoden kokemuksella. LUE LISÄÄ: WWW.YRJOJAHANNA.FI TAI SOITA ��� ��� ����