3 2016 LEHTI OMAISHOITAJILLE JA LÄHEISILLE Omaishoitajaparlamentti Omaishoitajat kysyivät, päättäjät vastasivat s. 8 Yksinäisyys syö omaishoitajaa s. 12 TEEMAT Hyvinvointi ja yksinäisyys Turvallisuus LAH1603_final.indd 1 8.9.2016 11.26

LAH1603_final.indd 2 8.9.2016 11.26

PÄÄKIRJOITUS MARJA TUOMI toiminnanjohtaja Tarvitaan tahtotila ja lisää voimaa S yksy on taas pyörähtänyt käyntiin. Liiton 25-vuotisjuhlavuoden kohokohta oli elokuun järjestöpäivien yhteydessä järjestetty Suomen ensimmäinen omaishoitajaparlamentti. Parlamentti onnistui hienosti, vaikka kaikki alun perin lupautuneet ministerit eivät pystyneetkään osallistumaan tilaisuuteen. Pääsyy esteisiin oli kuitenkin varsin ymmärrettävä eli henkilövaihdoksia seurannut siirtyminen uusiin tehtäviin. Hienoa oli se, että omaishoidon vastuuministeriön eli sosiaali- ja terveysministeriön perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula oli paikalla koko tilaisuuden ajan ja myös, että muista omaishoidon kannalta keskeisistä ministeriöistä oli lähetetty paikalle korkeita virkamiehiä. Parlamentin kyselytunnilla saatiin vastauksia yhdistysten ja omaishoitajien lähettämiin kysymyksiin. Näistä lisää sivuilla 8–11. Lakimuutoksilla vapaapäiviä ja hyvinvointipalveluja Maan nykyinen hallitus on luvannut parannusta omaishoitajien asemaan ja arkeen. Heinäkuun alussa tuli voimaan lakimuutoksia, joilla pyritään tähän tavoitteeseen (ks. s. 26–27). Kentältä on tullut pettymyksen ilmaisuja sen suhteen, että parannukset ovat varsin vähäisiä eivätkä koske kaikkia omaishoitajia. Tämä onkin aivan totta. Niille omaishoitajille, joille vapaavuorokausia ei aikaisemmin myönnetty, lain muutos on kuitenkin parannus. Omaishoitolain muu- tosten perusteella omaishoitajien pitäisi nyt saada aiempaa helpommin myös muita omaa hyvinvointiaan tukevia palveluja. Tämä edellyttää kuitenkin, että kunnat varaavat omaishoidon tukemiseen riittävästi määrärahoja ja että ne toteuttavat lakia säädetyllä tavalla. Omaishoito esiin kuntavaaleissa Lupauksiin väsyneille omaishoitajille parannusten tahti tuntuu puuduttavan hitaalta. Kuten hyvin tiedämme, muutokset ovat kuitenkin mahdollisia. Tarvitaan vain se paljon puhuttu päättäjien tahtotila ja omiin joukkoihimme lisää omaishoidon puolestapuhujia, lisää voimaa. Omaishoitajat tietävät parhaiten, mitä pitää muuttaa, mutta yksin emme ole tarpeeksi voimakkaita. Mitä laajemman tuen asiallemme pystymme hankkimaan, sitä todennäköisempää on, että asiat menevät eteenpäin. Omaishoidon merkitys tunnustetaan yli puoluerajojen. Ensi vuoden kuntavaaleissa meillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa siihen, kuka on päättämässä asioistamme. Ollaan tarkkoina, mitä ehdokkaat ajattelevat omaishoidosta. Pitäisikö meidän olla myös aktiivisia ja yrittää saada ehdokkaiksi asian hyvin tuntevia henkilöitä? Kunnissahan ne omaishoidon tukemista koskevat päätökset kuitenkin vielä muutaman vuoden ajan tehdään. Hyvää syksyä! Toivotaan, että saamme kauniita kuulaita syyspäiviä! LÄHELLÄ 3/2016 LAH1603_final.indd 3 3 8.9.2016 11.27

TIEDÄTKÖ MILTÄ MUSIIKKI TUNTUU? Taikofon Therapy FeelSound Player on hämmästyttävä tapa kokea musiikkia ja ääntä sekä kuulo- että tuntoaistilla. Äänituntumasoitin Taikofon on monipuolinen terapiaväline, jonka äänisisältö on vapaasti valittavissa. Taikofon rauhoittaa ja viihdyttää sinua ja läheistäsi. Taikofon on helppokäyttöinen, halittava ja sykähdyttävä suomalainen huippuinnovaatio, joka tuo iloa ja mielekästä sisältöä elämään. taikofontherapy LAH1603_final.indd 4 8.9.2016 11.27

tä 3 2016 JULKAISIJA KUVA: PASI LEINO KUVA: JUHA TUOMI / RODEO OY TÄSSÄ NUMEROSSA s.20 Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Förbundet närståendevårdare och vänner rf Hämeentie 105 A 18, 00550 Helsinki Puh. 020 7806 500 www.omaishoitajat.fi PÄÄTOIMITTAJA Marja Tuomi marja.tuomi@omaishoitajat.fi VASTAAVA TOIMITTAJA Tiina Kokko tiina.kokko@omaishoitajat.fi TOIMITUSSIHTEERI Juha Viitanen juha.viitanen@omaishoitajat.fi TOIMITUSNEUVOSTO Pertti Rajala, puheenjohtaja, Tiina Kokko, Eero-Veikko Niemi, Marja Tuomi, Juha Viitanen Omaishoitajaparlamentti SVENSK RESUMÉ Maria Österlund 8-11 TEEMA: HYVINVOINTI JA YKSINÄISYYS 12 16 Yksinäisyys syö omaishoitajaa Virtaa arkeen TEEMA: TURVALLISUUS 20 22 Vaara vaanii kotona Ennakointi ehkäisee tapaturmia TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET MUUT JUTUT 8 18 Omaishoitajat tenttasivat päättäjiä eReissuvihon avulla yhteys lyhytaikais hoitopaikkaan 24 Liitto huolissaan kielteisistä kuntoutus päätöksistä 26 Omaishoitoa koskevat lait muuttuivat 1.7. 28 Ennen ja jälkeen ruusujen 31 Suomalaiselta suomalaiselle 33 Inkontinenssin hoitoon oikeanlaiset suojat Lähellä-lehti on jäsenetu paikallisyhdistyksille ja heidän jäsenilleen. Lehti ei ole tilattavissa. Mikäli henkilö haluaa lehden, hänen tulee liittyä paikallisyhdistyksen jäseneksi. Myös yhteisöt voivat liittyä yhdistysten jäseniksi. Osoitteenmuutokset ks. s. 58. ILMOITUSMYYNTI TJM Systems Oy, PL 75, 02921 Espoo Jaana Martiskainen jaana.martiskainen@tjm-systems.fi Puh. 044 566 7195 ILMOITUSAINEISTOT aineistot@tjm-systems.fi ULKOASU Ad Twist Ky / Jaana Kurvinen PAINOPAIKKA Forssa Print KANNEN KUVA Mikko Simula SEURAAVA LEHTI VAKIOPALSTAT 3 Pääkirjoitus: Tarvitaan tahtotila ja lisää voimaa Ilmestyy 1.12.2016 25 Omaishoito 2016: Lakimuutokset 35 Puheenjohtaja: Sote-uudistus herättää järjestöissä kysymyksiä 36 Ajankohtaista 40 Lomat ja kuntoutukset 43 Yhdistykset toimivat 45 Lakimies: Kunnat päättävät palvelusetelin käytöstä 47 Terveys: Afasia hidastaa keskustelua, ei älyä 49 Ristikko 50 Svensk resumé 56 Paikallisyhdistykset 58 Osoitemuistio tukevat omaishoitajien jaksamista Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. ISSN 1235-8401. 25. vuosikerta. Lähellä-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. LÄHELLÄ 3/2016 LAH1603_final.indd 5 5 8.9.2016 11.27

OMAISHOIDON LOMITUSTA JA APUA KOTIIN Tarvitsetko luotettavaa hoivaa läheisellesi ja enemmän apua ja tukea arkeen? Meillä Validia Asumisessa on pitkä kokemus asumisen palveluista, joilla voimme auttaa sinua jaksamaan paremmin omaishoitajana. Tuomme kotiinne laadukkaita avustamisen palveluita, mm. • kotihoitoa • kotisairaanhoitoa • asiointiapua • myös tilapäiseen avun tarpeeseen esimerkiksi sinun tai läheisesi toipuessa leikkauksesta. Tarjoamme lisäksi ympärivuorokautista huolenpitoa Validiatalossa tai Validia-kodissa omaishoitajan loman ajan. Toimimme yli 20 paikkakunnalla ympäri Suomen ja palvelujamme voi maksaa myös palvelusetelillä. Kysy lisää lähimmästä Validia-toimipisteestä, tutustu osoitteessa www.validia.fi/asuminen tai soita ja kysy lisää Validia Asuminen, p. 020 33 1200 (0,0835 €/puh.+0,169 €/min) Validia Asuminen tarjoaa asumispalveluita ja kotiin vietäviä palveluita vammaisille henkilöille ja ikäihmisille. Kokonaan kotimainen Validia Asuminen on yhteiskunnallinen yritys ja osa Invalidiliitto-konsernia. LAH1603_final.indd 6 8.9.2016 11.27 O Yk O O ta la ai va 1 kä

N Huolehditko silmiesi hyvinvoinnista? Ikääntyminen ja lääkitykset voivat kuivattaa silmiä. Kuivasilmäisyyden tavallisimpia oireita ovat silmien kirvely ja vetistys sekä roskan tunne silmissä. Oftagel ainakin aamuin illoin pitää silmät virkeinä ja kosteina. m- sa on silmägeeli OFTAGEL® 2,5 mg/g karbomeeri. Käyttöaiheet: Keratoconjunctivitis sicca ja muu kuivan silmän oireenmukainen hoito. Annostus: 1 tippa silmään 1–4 kertaa/vrk. Pipetti on yhtä antokertaa varten. Yksi pipetillinen riittää kumpaankin silmään. Käytetty pipetti ja mahdollisesti jäljelle jäänyt sisältö hävitetään. Vasta-aiheet: Yliherkkyys jollekin valmisteen sisältämälle komponentille. Varoitukset: Oftagel-silmägeeli silmätippapullossa sisältää säilytysaineena bentsalkoniumkloridia, joka saattaa saostua pehmeisiin piilolinsseihin. Pehmeitä piilolinssejä ei tulisi käyttää valmisteen käytön yhteydessä. Oftagel-silmägeeli kerta-annospipetissä ei sisällä säilytysainetta ja sopii täten säilytysaineille yliherkille potilaille. Piilolinssit tulisi poistaa ennen valmisteen tiputtamista silmään ja asettaa takaisin aikaisintaan 15 min. silmätippojen laiton jälkeen. Yhteisvaikutukset: Käytettäessä muuta paikallista silmälääkitystä tulee lääkkeiden annon välillä olla vähintään 15 min. tauko ja Oftagel-silmägeeli tulee aina laittaa silmään viimeisenä. Raskaus ja imetys: Valmistetta tulee käyttää raskauden ja imetyksen aikana vain, jos lääkityksestä koituva hyöty on sikiölle tai rintaruokinnassa olevalle lapselle mahdollisesti aiheutuvaa riskiä suurempi. Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn: Oftagel-silmägeeli saattaa ohimenevästi heikentää näkökykyä. Haittavaikutukset: Välittömästi valmisteen annon jälkeen saattaa esiintyä ohimenevää näön sumentumista, lievää kirvelyä tai paikallista ärsytystä. Pakkaukset ja hinnat: (VMH 8/2016) 10 g 7,93 €, 3x10 g 15,76 €, 30x0,5 g 14,23 €, 120x0,5 g 32,15 €. Apteekista ilman reseptiä. Tutustu pakkauksessa olevaan käyttöohjeeseen. Oireiden pitkittyessä ja diagnoosin varmistamiseksi käänny lääkärin puoleen. LAH1603_final.indd 7 8.9.2016 11.27

TEKSTI: TIINA KOKKO KUVAT: JUHA TUOMI / RODEO OY Omaishoitajat tenttasivat päättäjiä Omaishoitajaparlamentissa vallitsi innostunut tunnelma. Uutta tietoa saivat niin kysyjät kuin vastaajatkin. H otelli Arthurin juhlasalissa yleisö seurasi keskittyneenä Suomen ensimmäistä omaishoitajaparlamenttia. Puhemiehenä toiminut kansanedustaja Eero Heinäluoma veti parlamentin vahvalla rutiinilla ja hauskutti yleisöä vertaamalla tilaisuutta eduskunnan kyselytuntiin. ”Yleisö on täällä erilaista kuin eduskunnassa. Kaikki ovat ajoissa paikalla ja kuuntelevat, eivätkä näprää puhelimiaan.” Ministeriaitiossa omaishoitajien kysymyksiin vastasivat perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.), Päivi Laajala, kunta- ja aluehallinto-osaston ylijohtaja valtiovarainministeriöstä, sekä Tuija Oivo, ylijohtaja työ- ja elinkeino­ministeriöstä. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ei päässyt paikalle, mutta hänelle esitettyjen kysymysten vastaukset luettiin tilaisuudessa. Kysymysten pohjana olivat liiton juhlavuoden kunniaksi päivitetyt omaishoidon teesit. Teesit on julkaistu Lähellä-lehdessä 2/2016. Teeseihin voi tutustua myös osoitteessa www. omaishoitajat.fi/omaishoidon-teesit. Helpolla vastaajat eivät päässeet. ”Tämä oli kova paikka minulle. Osasin ennakoida, että täällä mennään iholle ja pelkät perusvastaukset eivät riitä. 8 Joskus ministerinkin on pakko vastata, että en tiedä, mutta otan selvää. Olen kuitenkin valmis tulemaan uudelleen omaishoitajaparlamenttiin, sillä asiat eivät karkuun juoksemalla ratkea”, lupasi ministeri Rehula. Uuttakin tietoa vastaajille tuli. ”Kuulen nyt ensimmäisen kerran termin etäomaishoitaja”, Rehula kohahdutti yleisöä. ”Tosin kyllä ymmärrän, mitä sillä tarkoitetaan. Eikä etäomaishoitajan tunnustamiselle ole lainsäädännöllistä estettä. Arvio tehdään kunnassa.” Sote tuo yhdenvertaisuutta? Nykyisin omaishoidon tuen kriteerit vaihtelevat kunnittain, koska lainsäädäntö antaa siihen mahdollisuuden. Rehulan mukaansa sote-uudistus parantaa omaishoitajien asemaa. Kun päätökset tehdään Manner-Suomen 297 kunnan sijasta 18 maakunnassa, omaishoidon tukeen liittyvät käytännöt yhdenmukaistuvat. ”Lisäksi tulevilla maakunnilla on kuntia leveämmät hartiat vastata myös omaishoidon tukemisesta, mikä tulee lisäämään palvelujen yhdenvertaista saatavuutta. Myös valtion LÄHELLÄ 3/2016 LAH1603_final.indd 8 8.9.2016 11.27

” Joskus ministerinkin on pakko vastata, että en tiedä, mutta otan selvää. toiminnallinen ja taloudellinen ohjaus tulee olemaan nykyistä kuntien ohjausta tiukempaa, koska valtio rahoittaa maakuntien tehtävät”, kertoi Laajala. ”Sote-uudistuksen myötä omaishoitajia myös kuullaan heitä koskevia palveluita suunniteltaessa. Maakuntalaissa nimittäin edellytetään, että palveluja kehitetään yhdessä niiden käyttäjien kanssa”, lupasi Rehula. Yhteistyömalleja testataan Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa -kärkihankkeessa. Kansallista omaishoidon kehittämisohjelmaa ei ole kuopattu, vaikkei sitä sellaisenaan toteuteta. ”KOHOa käytetään työpaperina. Esimerkiksi 1.7.2016 voimaan tullut omaishoitajien vapaapäivämahdollisuuden laajentaminen on suoraan KOHO-raportista”, Rehula muistutti. Tavoitteena omaishoidon ja ansiotyön yhdistäminen ”Tavoitteena tulisi olla omaishoidon ja ansiotyön joustava yhdistäminen. Mitä joustavammat työmarkkinat ovat, sitä paremmin erilaisiin tilanteisiin löytyy sopivia työsuhteita. Jos omaishoitaja joutuu jäämään kuitenkin ansiotyöstä kokonaan pois, on yhteiskunnan turvattava hänen ja hänen perheensä riittävä toimeentulo”, linjasi Orpo. Tähän Rehula lisäsi, että työssä käyvää omaishoitajaa pitää myös tukea. Orpon mukaan on työntekijän, työnantajan ja yhteiskunnan etu, että työ on sovitettavissa yhteen omaishoidon arjen kanssa. Hän nosti esiin myös naisten työmarkkina-aseman. Naisia omaishoitajista on noin 70 prosenttia. Erityisen haastavaa työelämään paluu on jopa vuosikymmeniä kestäneen omaishoitajuuden jälkeen. Tällainen tilanne tulee usein eteen erityislapsia pitkään kotona hoitaneelle naiselle. ”Naisten työmarkkina-aseman parantaminen on huomioitava kaikilla aloilla. On valitettava tosiasia, että eläkeläisköyhyys koskee nimenomaan naisia. Tätä tasa-arvotyötä on tehtävä kokonaisvaltaisesti työmarkkinoilla huomioiden valtion tukijärjestelmät sekä työmarkkinajärjestöjen mahdollisuudet Parlamentin puhemiehenä toimi kansanedustaja Eero Heinäluoma (vasemmalla). Omaishoitajien kysymyksiin vastasivat työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Tuija Oivo, perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula ja valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osaston ylijohtaja Päivi Laajala. vaikuttaa muutokseen”, pohti Orpo. Tuija Oivon mukaan työn ja perhe-elämän yhteensovittamisesta tulisi käydä keskustelua työpaikoilla. Lainsäädäntö tarjoaa välineitä yhteensovittamiseen, mutta ratkaisujen hakeminen kuuluu työpaikoille. Työterveyslaitoksen hankkeissa on tuotettu aiheeseen liittyvää materiaalia, hän vinkkasi. ”Jos omaishoitopesti on sovittu työnantajan kanssa, oikeus palata työhön on selkeä. Ellei työsuhdetta ole, omaishoitajalla on sama tilanne kuin muilla työnetsijöillä”, summasi Oivo. Tuen verokevennyksestä hyötyisivät vähiten pienituloiset Petteri Orpo ei lämpene omaishoidon tuen palkkion verotuksen keventämiselle. Hän kehittäisi omaishoitoa muilla keinoilla. ”Progressiivinen tuloverojärjestelmä johtaa siihen, että verotuksen jälkeen käteen jäävä osuus omaishoidon tuesta on sitä suurempi, mitä pienemmät omaishoitajan muut ansiotulot ovat. Vastaavasti mitä suuremmat muut Avauksessaan liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Anneli Kiljunen korosti liiton työtä omaishoitajien edunvalvojana ja yhdistysten merkitystä omaishoitajien tukijoina. LÄHELLÄ 3/2016 LAH1603_final.indd 9 9 8.9.2016 11.27

Omaishoitajat olivat varautuneet esittämään tiukkoja kysymyksiä. Kuvassa eturivissä vasemmalta Lilli Hartikainen, Lea Kumpulainen, Hannu Koivula, Sinikka Salomaa, Maija-Liisa Pulkkinen, Taina Pitkänen-Koli, Annamaija Saastamoinen ja Riitta Ratia-Nummelin. Takarivissä oikealta Meeri Rinta-Jouppi, Kaisu Rundelin, Matti Mäkelä, Tanja Tukkikoski, Kati Oinonen ja Ritva Simonen. ansiotulot ovat, sitä pienempi osuus omaishoidon tuesta jää verotuksen jälkeen käteen. Tämä tarkoittaa sitä, että omaishoidon tuen verovapaus hyödyttäisi omaishoitajaa sitä enemmän, mitä suuremmat hänen muut ansiotulonsa ovat ja esimerkiksi pelkkää omaishoidon tukea saavalle henkilölle tuen verovapaudella ei olisi juurikaan vaikutusta.” ”Omaishoitoa on tarkoituksenmukaisempaa kehittää muilla toimilla kuin verotuksen keinoin. Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa vuodelle 2017 esitetään omais- ja perhehoidon kehittämiseen 40,7 miljoonan euron lisärahoitus kunnille”, muistutti valtiovarainministeri Orpo. Kotiin saatavat palvelut säilyvät maksullisina Omaishoitoperheiden toiveeseen saada kotiin tuotavat palvelut maksuttomiksi ministeri Rehula vastasi: ”En pidä todennäköisenä.” Laajala vetosi tässä yhteydessä perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteeseen, jonka mukaan mitään yksilöä tai 10 ryhmää ei saa asettaa ilman yleisesti hyväksyttävää perustetta muita edullisempaan tai epäedullisempaan asemaan. Omaishoitajien valmennuksessa siirrytään monituottajamalliin Liittoa ja sen paikallisyhdistyksiä askarruttaa, mitkä ovat niiden mahdollisuudet järjestää Ovet-valmennuksia® sen jälkeen, kun omaishoitajien valmennus muuttuu kuntien lakisääteiseksi tehtäväksi 1.1.2018. Tähän huoleen Rehula vastasi: ”Tehtävästä tulevat huolehtimaan ne tahot, joille kunta antaa tämän tehtävän. Ei niitä osaajia missään muualla ole kuin järjestöissä, jotka sitä valmennusta nytkin antavat.” Päivi Laajalan mukaan muutoksen takana on hallituksen halu varmistaa, että valmennusta tarvitsevat omaishoitajat ovat keskenään yhdenvertaisia. Järjestötoimintahan ei ole kaikilla paikkakunnilla aktiivista. ”Lain myötä kunnalle tulee vastuu järjestää valmennus ja kunta voi ostaa palvelun järjestöltä, mutta kunta voi käyttää myös muita palveluntuottajia, esimerkiksi oppilaitoksia. Sitten kun maakunnat on perustettu, tarkoitus on toteuttaa monituottajamalli eli järjestöjen lisäksi myös esimerkiksi yrityksillä tulee olla mahdollisuus tarjota näitä palveluita”, täydensi Laajala. Muusikko Mikko Herranen esitti omaishoitajille säveltämänsä ja sanoittamansa laulun Uhri vai soturi. Laulun voi kuunnella osoitteesta www.omaishoitajat.fi/Uhri-vai-soturi. LÄHELLÄ 3/2016 LAH1603_final.indd 10 8.9.2016 11.27

Katso omaishoitajaparlamentin videotallenne www.omaishoitajat.fi/omaishoitajaparlamentti ”Virkistävä tilaisuus, jossa käsiteltiin haastavia asioita. Lisäksi virkamiehet ja poliitikot saivat uutta tietoa omaishoitajan arjesta”, Eero Heinäluoma kommentoi parlamenttia. ”Omaishoitajaparlamentti on erinomainen idea. Tästä täytyy saada jokavuotinen traditio! Omaishoitajien ja päättäjien vuoropuhelulla voidaan parantaa omaishoitajien asemaa. On ihan eri asia olla paikalla ja käydä keskustelua kuin antaa yksipuolisia lausuntoja”, painotti Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin omaishoidon intressiryhmän varapuheenjohtaja. ”Mukaan keskusteluun pitää saada eri alojen päättäjiä, toimijoita ja omaishoitajia.” Eurocarersin toimitusjohtaja Stecy Yghemonos seurasi kiinnostuneena omaishoitajaparlamenttia. ”Minusta oli kerta kaikkiaan uskomatonta, että teillä Suomessa poliittiset päättäjät tulivat paikalle kahdeksi tunniksi vastaamaan kysymyksiin ja keskustelemaan omaishoitajien kanssa.” Hän myös muistutti, että omaishoito on tärkeä teema Euroopan unionissa. EU:ssa arvioidaan olevan ainakin 100 miljoonaa omaishoitajaa, noin viidennes koko väestöstä. ”Mielestäni suomalaiset omaishoitajat olivat erittäin kohteliaita päättäjiä kohtaan. Esimerkiksi meillä Irlannissa omaishoitajat olisivat vastaavassa tilaisuudessa olleet ärtyisiä tai suorastaan vihaisia ainakin ministereitä kohtaan”, sanoo John Dunne, Eurocarersin puheenjohtaja. ”Kun palaan Brysseliin, voin kertoa entistä varmemmin, että eri puolella Eurooppaa omaishoitajat kohtaavat samoja haasteita, kuten miten yhdistää työssäkäynti ja omaishoito tai miten turvata omaishoitajien yhdenvertainen kohtelu.” ”Parlamentti onnistui erinomaisesti, en löydä juuri mitään parannettavaa. Ainoa aihe, joka teiltä puuttui, olivat nuoret omaishoitajat. He ovat Skotlannissa vahvasti esillä”, sanoo Sebastian Fischer, Skotlannin VOCAL-omaishoitajajärjestön toiminnanjohtaja. Skotlannissa omaishoitajaparlamentti on järjestetty jo neljästi. Parlamentin juuret yltävät Skotlantiin Liiton 25-vuotisjuhlavuosi huipentui 25.8. omaishoitajaparlamenttiin Helsingissä. Eduskunnan kyselytunnin tapaan järjestetyssä tilaisuudessa omaishoitajat esittivät kiperiä kysymyksiä päättäjille. Parlamenttiin osallistui noin 170 liiton paikallisyhdistysten edustajaa eri puolilta Suomea, lisäksi kutsuvieraita sekä liiton edustajia. Kaikkiaan Suomen ensimmäisessä omaishoitajaparlamentissa mukana oli noin 250 henkilöä. ”Tavanomaisen juhlan sijasta halusimme järjestää parlamentin, jossa omaishoitajat pääsevät kysymään suoraan päättäjiltä ja päättäjät myös vastaavat kysymyksiin”, kertoi Merja Purhonen, Omaishoitajat ja läheiset -liiton järjestöpäällikkö. Parlamentin esikuva löytyy Skotlannista. Siellä omaishoitajien parlamentteja on järjestetty vuodesta 2012 alkaen. Viides pidetään Edinburghissa tämän vuoden marraskuussa. Skotlannissa ajatus omaishoitajaparlamentista syntyi aluehallituksen aloitteesta. Omaishoitajille haluttiin antaa mahdollisuus keskustella aluehallituksen jäsenten ja johtavien virkamiesten kanssa. Parlamentissa on käsitelty mm. omaishoitajien vapaita, palkkioita, koulutusta ja työelämään palaamista sekä omaishoitotietouden lisäämistä. Parannusehdotusten etenemistä seurataan aina seuraavassa parlamentissa. Skotlannissa omaishoitajat äänestävät kaksi edustajaa parlamenttiin jokaisesta 73 vaalipiiristä. Edustajien pitää olla entisiä tai nykyisiä omaishoitajia. JULKILAUSUMA: Omaishoidon maksut asiakasmaksukattoon, verotus kohtuullisemmaksi! Omaishoitajaparlamentin yhteydessä pidettiin liiton ja sen paikallisyhdistysten järjestöpäivä. Sen yhteydessä annettiin julkilausuma, jonka voi lukea osoitteessa www.omaishoitajat.fi > Ajankohtaista. LÄHELLÄ 3/2016 LAH1603_final.indd 11 11 8.9.2016 11.27

TEEMA HYVINVOINTI JA YKSINÄISYYS TEKSTI: SAKARI KAINULAINEN KUVA: PIXABAY Yksinäisyys syö omaishoitajaa Hyvinvointia ylläpitävät oma aika, virkistäytyminen, ihmissuhteet ja ystävät. 12 LÄHELLÄ 3/2016 LAH1603_final.indd 12 8.9.2016 11.27

Sakari Kainulainen työskentelee erityisasiantuntijana Diakonia-ammattikorkeakoulussa. KUVA: SAKARI KAINULAISEN KOTIALBUMI Y ksin eläminen voi olla valittu elämäntapa ja sopia joidenkin luonteelle. Yksinäisyys sen sijaan on vastentahtoista yksin olemista, jolloin mahdollisuus hyviin ihmissuhteisiin ei toteudu. Yksinäisyys on psyykkistä kokemusta, joka vaikuttaa haitallisesti myös fyysiseen toimintakykyyn. Jos vapausrangaistusta kärsivää vankia pitää rangaista vielä lisää, hänet tuomitaan yksinäisyyteen. Dosentti Niina Junttila on keskittynyt yksinäisyyden, erityisesti lasten yksinäisyyden tutkimiseen. Junttilan mukaan yksinäisyys määritellään tutkijoiden keskuudessa ”kutakuinkin yksimielisesti negatiiviseksi psyykkiseksi olotilaksi, jossa ihminen kokee ahdistusta määrällisesti tai laadullisesti puutteellisista ihmissuhteista”. Emotionaalista ja sosiaalista yksinäisyyttä Yksinäisyyttä on kahdenlaista. Emotionaalisesti yksinäisellä ihmisellä on ihmissuhteita, mutta hän kokee ne epätyydyttäviksi. Hänellä ei ole kunnollisia ystävyyssuhteita. Sosiaalisesti yksinäisellä ihmisellä ei ole sosiaalisia kontakteja. Näistä emotionaalinen yksinäisyys on ihmiselle haitallisempaa kuin sosiaalinen yksinäisyys. Yksinäisyys ei automaattisesti helpotu sosiaalisia kontakteja lisäämällä, sillä huonot ihmissuhteet voivat jopa lisätä yksinäisyyden tunnetta. Yksikin hyvä ystävä on siis kullan arvoinen. Yhden hyvän ystävän merkitys tulee konkreettisesti näkyviin esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän kouluterveyskyselyn tuloksissa. Kysely tehdään muun muassa Suomen yläasteiden viimeisellä luokalla. Kyselyn tuloksissa näkyy hyvän ystävän merkitys. Yksinäiset lapset kertovat ” LAH1603_final.indd 13 enemmän kouluun ja muuhun elämään liittyvistä ongelmista kuin lapset, joilla on hyviä ystäviä. Sydänystävillä, tai hyvillä ystävillä, on suuri vaikutus koettuun hyvinvointiin myös aikuisilla. ”Ei se määrä, vaan laatu” on merkittävä periaate ystävyyssuhteita arvioitaessa. Pyrkimys hyvinvointitasapainoon Hyvinvointi koostuu monista tekijöistä. Pelkistetyimmillään hyvinvointi voidaan nähdä hyvien ja huonojen asioiden summana ihmisen elämässä. Erään teorian mukaan ihmisellä on luontainen pyrkimys pitää hyvinvointinsa aina samalla tasolla, joko lisäämällä voimavarojaan tai vähentämällä vaikeuksiaan. Tutkijat ovat yrittäneet ymmärtää, minkä vuoksi ihmisten koettu hyvinvointi näyttää sijoittuvan lähes aina tasolle 70–80, jos hyvinvointia arvioidaan asteikolla nollasta sataan. Elämässä eteen tulevia vaikeuksia pyritään korvaamaan voimistamalla omia vahvuuksia. Hyvinvoinnin kokemus pysyy tämän seurauksena suhteellisen samalla tasolla aina siihen saakka, kun vaikeuksia tulee niin paljon, että omat voimat eivät riitä. Ympäristö vaikuttaa hyvinvointiin Toisen näkemyksen mukaan koettu hyvinvointi on seurausta ulkoisesta, ihmistä ympäröivästä maailmasta. Asema yhteiskunnassa, käytössä olevat rahat ja vaikkapa ihmissuhteet vaikuttavat siihen, kuinka hyväksi elämä koetaan. Mitä paremmin asiat ovat, sitä paremmalta elämä tuntuu ja päinvastoin. Hyvinvoinnin kokemukseen vaikuttaa se, vertaileeko Omaishoito voi heikentää hyvinvoinnin kokemusta. LÄHELLÄ 3/2016 13 8.9.2016 11.27

” Aikaa tulisi jäädä myös muuhun elämään kuin omaishoitoon. omaa tilannettaan muiden tilanteeseen vai omiin arvostuksiin. Kokemus siitä, että muut ovat saaneet elämältään enemmän, madaltaa helposti tyytyväisyyttä omaan elämään. Jos taas kokee itse saaneensa elämältä enemmän kuin muut, oma tyytyväisyys kasvaa. Hyvinvoinnin kokemus voi laskea, jos on asettanut elämälleen tavoitteita, joita ei sitten saavuttanutkaan. Esimerkiksi omaishoito voi heikentää hyvinvoinnin kokemusta, mikäli oma elämä kaventuu niin paljon, ettei sitä voi elää toivomallaan tavalla. Tunteet ja järki vaikuttavat onnellisuuteen Tutkijat selittävät koettua hyvinvointia järjellä ja tunteilla. Miellyttävät ja epämiellyttävät tunteet vuorottelevat mielessä ja painottuminen jompaankumpaan suuntaan vaikuttaa siihen, millaiseksi hyvinvointi koetaan. Hollantilaisen hyvinvointitutkijan, professori Ruut Veenhovenin mukaan onnellisuus muodostuu koetusta hyvinvoinnista ja elämälle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Onnellisuuden juuret ovat sekä mielialassa että mahdollisuuksissa toteuttaa itseään. Tutkijoille on vielä epäselvää kumpi, tunteet vai järki, selittää onnellisuutta voimakkaammin. Kun on tutkittu eri maiden välisiä eroja, on päädytty siihen, että onnellisuus on enemmän seurausta järjen äänestä kuin mieluisten ja epämieluisten tunteiden tasapainosta. 14 Kun samaa asiaa on tutkittu yksilötasolla, on havaittu, että tunteilla saattaa olla onnellisuudelle suurempi merkitys kuin järkeilyllä, saavuttaako elämässä asioita, joita haluaakin saavuttaa. Tunteiden ja järjen vaikutuksesta onnellisuuteen on Suomessakin etsitty vastausta kahteen kertaan. Sekä vuonna 2012 että 2016 kerätyt laajat aineistot antavat viitteitä siitä, että tunteiden merkitys on keskeinen onnellisuuden kokemukselle. Olipa totuus kahden onnellisuuden tekijän keskinäisestä suhteesta mikä tahansa, on selvää, että ne molemmat ovat hyvin tärkeitä. Tunteiden merkitystä ihmisen koetulle hyvinvoinnille ei pidä vähätellä. Vuonna 2014 julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, minkä verran on ihmisiä, jotka taloudellisesta niukkuudesta huolimatta ovat elämäänsä tyytyväisempiä kuin suomalaiset keskimäärin. Tutkimuksen mukaan noin joka kuudennella työikäisellä suomalaisella rahat ovat tiukalla, mutta elämä on silti elämisen arvoista. Yksi selitys on se, että hyvät ja positiivisia tunteita tuottavat ihmissuhteet auttavat jaksamaan, vaikka elämässä olisi niukkuutta. ihmiset tekevät torjuakseen yksinäisyyden tunneta. Noin kolmekymmentätuhatta ihmistä vastasi. Vastausten perusteella yksinäisyys puhuttaa ihmisiä paljon. Tämä ei ole ihme, sillä yksinäisyydellä on kansainvälisissä tutkimuksissa havaittu olevan hyvin suuria vaikutuksia elämään, jopa kuolleisuuteen. Helsingin Sanomien kyselyyn vastanneista usein itsensä yksinäiseksi kokevien yksinäisyyden torjuntakeinoja verrattiin kyselyssä esiin nousseisiin keskimääräisiin torjuntakeinoihin. Ryhmien välillä oli havaittavissa selvä ero. Usein itsensä yksinäiseksi kokevat pyrkivät torjumaan tunnettaan itsekseen, kun taas tavanomaisesti ihmiset torjuivat yksinäisyyttään menemällä muiden ihmisten luo ja tekemällä heidän kanssaan jotain mielekästä. Yksinäiset ihmiset torjuivat yksinäisyyden tunnetta muun muassa nettiä selaillen, televisiota katsellen, alkoholia juoden tai pornoa katsellen. Toki internet ja television katselu olivat yleisiä yksinäisyyden torjuntakeinoja myös muiden kuin yksinäisten keskuudessa. Mutta muut kuin usein itsensä yksinäisiksi kokevat hakeutuivat yksinäisiä selvästi useammin ystävien, työkavereiden tai harrastusten pariin. Yksinäiset torjuvat yksinäisyyttä itsekseen Ihmissuhde voi löytyä netistä Tutkijat kysyivät vuonna 2015 Helsingin Sanomien toimittajan kanssa lehden lukijoilta kokemuksia yksinäisyydestä, hyvinvoinnista ja siitä, mitä Syvästi yksinäiset ihmiset hakeutuvat tavanomaista harvemmin muiden ihmisten seuraan. Jos muiden joukkoon meneminen tuntuu vaikealta tai tun- LÄHELLÄ 3/2016 LAH1603_final.indd 14 8.9.2016 11.27

tuu, ettei siihen ole mahdollisuutta, kannattaa pohtia, mistä syystä muiden joukkoon meneminen ei kiinnosta tai miksi se ei ole mahdollista. Eikö hoitovastuusta pääse irti? Vai eikö tarjolla tunnu olevan itseä kiinnostavaa toimintaa tai keskusteluja? Jos ongelman syy löytyy, siihen voi etsiä ratkaisua. Yksi ratkaisu voi löytyä suomalaisten suosituimmasta yksinäisyydentorjujasta, internetistä. Sitä kautta voi löytyä voimia antavia ihmissuhteita, vaikka ne voivatkin olla etäisiä ja virtuaalisia. Jos yksinäisyys on luonteeltaan emotionaalista, olisi hyvä pysähtyä miettimään vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, miksi sosiaaliset suhteet eivät tuota sellaista tyydytystä, että yksinäisyyden tunne vähenisi. Joskus voi siis myös olla niin sanottu peiliin katsomisen paikka. Sosiaaliset verkostot kannattelevat omaishoitajaa Yksinäisyyden näkökulmasta omaishoitajan ja hoidettavan välisellä ihmissuhteella on merkitystä. Vaikka esimerkiksi lastaan hoitavalla on lapseen vahva tunneside, suhde ei kuitenkaan ole sama asia kuin kahden aikuisen ystävyyssuhde. Lastaan hoitavan on tärkeää huolehtia, että hänellä on läheisiä aikuisia, joiden kanssa voi jakaa arjen iloja ja murheita. Mikäli aikuista ihmissuhdetta ei ole, tulisi pyrkiä ainakin siihen, että omaishoitaja voisi osallistua sosiaalisiin verkostoihin kuten vertaisryhmiin, seurakunnan kerhoihin ja järjestöjen toimintaan. Emotionaalinen yksinäisyys on seurausta hyvän ystäväsuhteen puuttumisesta. Puolisoilla hyvä suhde voi säilyä, vaikka arki ja vuorovaikutus olisivat erilaisia kuin ennen omaishoitoa. Myös parisuhteessa elävät ihmiset voivat olla yksinäisiä. Puolisot ovat saattaneet asua kauankin toistensa kanssa, mutta jompikumpi voi kokea voimakasta tyytymättömyyttä puolisoa kohtaan. Silti jommankumman voimien ehtyessä toinen ryhtyy häntä hoitamaan. Kyse voi vilpittömän rakkauden lisäksi olla myös altruistisesta eli epäitsekkäästä ja pyyteettömästä auttamishalusta, totutusta rutiinista, velvollisuudesta, mutta myös läheisriippuvuudesta tai taloudellisesta mahdottomuudesta lähteä pois suhteesta. Hoitajan motiiveista riippuen hoitosuhteesta voi muodostua lämmin ja tasapainoinen jatko eletylle yhteiselle elämälle tai katkeruuden värittämä yhteinen arki. Erityisen ongelmallista on, jos omaishoitajalla ei ole muita ihmissuhteita kuin puoliso. Jos sydänystävää tai hyvää ystävää ei ole, omaishoitajan olisi hyvä lisätä tai laajentaa sosiaalisia verkostoja. Aikaa tulisi jäädä myös muuhun elämään kuin omaishoitoon, esimerkiksi vertaisten kanssa keskusteluun, kouluttautumiseen tai virkistäytymiseen vaikkapa omaishoitajien yhdistyksessä. Sosiaalinen yksinäisyys voi vaivata omaishoitajaa, jos hänellä ei ole muita ihmissuhteita kuin suhde hoidettavaan. Hyväkin ihmissuhde hoidettavaan voi joskus tuntua riittämättömältä. Voi tulla tunne, että arki kapeuttaa elämää ja haluaisi kehittää itseään, kuulla muiden ajatuksia ja vaikuttaa vaikka yhteiskuntaan. Omista voimista, myös henkisistä, tulisi kyetä huolehtimaan. Kotoa tulee päästä aika ajoin pois ja virkistäytymään. Harrastuspiirit, sukulaisvierailut, yhteiseen toimintaan osallistuminen ja omien ihmissuhteiden ylläpitäminen vähentävät sosiaalista yksinäisyyttä ja lisäävät myös omaishoitajan hyvinvointia. Ei ole kenenkään etu, että omaishoitaja on yksinäinen ja että hänen koettu hyvinvointinsa on matala. Se voi aiheuttaa katkeruutta, sulkeutumista omiin ajatuksiin ja hoitosuhteen toimimattomuutta. Omaishoitajan sosiaalisia suhteita ja läheisiä ihmissuhteita tulee vaalia ja vahvistaa. Omaishoitajan läheisillä, naapureilla ja järjestöjen etsivällä työllä on erittäin suuri merkitys, kuinka omaishoitajat ja hoidettavat voivat. Yksinään ei kukaan selviä, mutta vaikeissakin oloissa jaksaa, jos muut kannattelevat. LÄHELLÄ 3/2016 LAH1603_final.indd 15 15 8.9.2016 11.27

TEEMA HYVINVOINTI JA YKSINÄISYYS TEKSTI: ANNE HONKANEN KUVAT: TAPANI ROMPPAINEN, IKÄINSTITUUTTI Virtaa arkeen Liikunta lisää hyvinvointia, pitää kehon kunnossa ja mielen virkeänä. veys- ja liikuntajärjestöistä, yksityisiltä kuntokeskuksilta ja omaishoitajien paikallisyhdistyksistä. Viestintäkoordinaattori Anne Honkanen työskentelee Ikäinstituutissa ikäihmisten terveysliikunnan ja mielen hyvinvoinnin parissa. KUVA: OSSI GUSTAFSSON H yvä fyysinen kunto helpottaa omaishoitajan arkea. Liikunta on tehokas keino lisätä omaa jaksamista, vaikka oman ajan ja voimien löytäminen liikkumiseen tuntuisikin haastavalta. Omaishoitotilanne voi olla niin raskas, että voimia ei tunnu riittävän liikuntaan. Myös omat liikuntaa koskevat vaatimukset voivat olla korkealla. Kuitenkin yksikin liikuntahetki päivässä edistää hyvinvointia. Kaikkien ei tarvitse olla himoliikkujia. Liikunta ylläpitää yleiskestävyyttä ja -kuntoa sekä pitää hengitys- ja verenkiertoelimet ja tuki- ja liikuntaelimet kunnossa. Mieleinen laji saa liikkeelle Liikunnan tulisi olla mieluisaa, eikä aiheuttaa lisäpaineita. Tärkeintä on löytää itselle sopiva ja mieluisa tapa liikkua. Se voi olla kuntopiiri ennen lauantaisaunaa, päivittäinen kävelyretki läheisen seurassa tai viikoittainen pallopeli ystävän kanssa. Omaishoitajan arkiliikunta voi koostua vaikka pyörätuolin työntämisestä tai hoidettavan avustamisesta jumpassa. Kun liikkumisen sisällyttää luonnolliseksi osaksi arkirutiineja, päivittäinen liikkumissaldo kasvaa huomaamatta. Säännöllisellä voima- ja tasapainoharjoittelulla sekä ulkoilulla keho pysyy kunnossa ja mieli virkeänä. Ystävän kanssa liikkeelle lähtö on yleensä helpompaa ja yhdessä kuntoillessa voi myös vaihtaa kuulumisia. Ohjattuja liikuntaryhmiä voi tiedustella kuntien liikunta- ja terveystoimesta, paikallisista eläkeläis-, kansanter- 16 Voima- ja tasapainoharjoittelua kahdesti viikossa Pienistäkin liikuntahetkistä on hyötyä, jos ei ole mahdollisuutta käydä ohjatuilla viikkotunneilla. Jo kymmenen minuutin reippaat liikuntatuokiot edistävät terveyttä, kunhan niitä kertyy riittävästi. Terveysliikuntasuositusten mukaan kestävyyskuntoa tulisi harjoittaa 2,5 tuntia viikossa ja sen lisäksi vielä lihaskuntoa ja liikehallintaa vähintään pari kertaa viikossa. Vain muutama prosentti eläkeikäisistä liikkuu kestävyysja lihaskuntosuositusten mukaisesti. Erityisesti voima- ja tasapainoharjoittelu on liian vähäistä. Yli 65-vuotiaiden terveysliikuntasuositusten mukaan voimaa, tasapainoa ja liikkuvuutta tulisi harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa. Lihasvoimaa kasvatetaan oman kehon painolla tai lisäpunnuksilla kotona, salilla tai liikuntapuistossa. Omaishoitajan lihaskuntoa nostavat jo monet hoivatyön edellyttämät liikkeet, kuten nostamiset ja siirtämiset, kunhan ne tehdään oikein. Tuloksia jo kuukaudessa Tasapainoa kehittävät mm. voimistelu, tanssi, pallopelit ja vaihtelevassa maastossa liikkuminen. Notkeutta puolestaan lisäävät erilaiset jumpat, venyttely ja jooga. Hyviä kestävyyskunnon kohottajia ovat kävely ja pyöräily sekä raskaat puutarha- ja kotityöt. On suositeltavaa liikkua kerran viikossa niin, että hikoilee ja hengästyy. Sykettä nostavat haravointi tai lumenluonti, uinti, juoksu, kuntopyöräily ja hiihto. Liikkuminen ei tuo pikavoittoja vaan pitkävaikutteista hyvinvointia keholle ja mielelle. Lisääntynyt voima ja parantunut tasapaino näkyvät arjessa hyvinvoinnin lisääntymisenä jo kuukauden säännöllisen harjoittelun tuloksena. LÄHELLÄ 3/2016 LAH1603_final.indd 16 8.9.2016 11.27

” Vain muutama prosentti eläkeläisistä liikkuu suositusten mukaisesti. Voitas.fi-sivuilta jumppaohjeita ikäihmisille Voima- ja tasapainojumpan voi helposti koota Voitas. fi-sivuston liikepankista. Sivustolla on satoja voima-, tasapaino-, verryttely- ja venyttelyliikkeitä. Sivuilta voi tulostaa yksittäisiä jumppaliikkeitä, mutta valmiiden jumppaohjelmien tai oman ohjelman kokoaminen edellyttää ilmaista rekisteröitymistä. Ikäinstituutista voi tilata maksullisia voimisteluohjelmia numerosta (09) 6122 160 tai netistä osoitteesta www.voimaavanhuuteen.fi/materiaalit. Polvennosto ristiin Liike vilkastuttaa verenkiertoa ja lämmittää koko kehon lihakset sekä vahvistaa lonkan koukistajalihaksia ja tasapainoa. 1. Seiso suorassa kädet rentoina vartalon vieressä. 2. Nosta polvi vuorotahtiin ylös ja kosketa kyynärpäällä vastakkaista polvea. 3. Kierrä ylävartaloa koskettaessasi polvea. 4. Toista liike 10 kertaa molemmille puolille. 5. Pidä pieni tauko ja toista liikesarja kolme kertaa. Tässä muutama harjoite Voitas.fi-sivustolta. Korkea silta Mekkaan kumarrus Liike rentouttaa ja venyttää selkälihaksia. Liike vahvistaa pakara- ja selkälihaksia sekä reiden takaosan lihaksia. 1. Asetu selinmakuulle polvet koukussa, jalkapohjat alustalle ja kädet vartalon vieressä. 2. Paina jalkapohjat alustaan, jännitä pakarat yhteen ja nosta lantio ylös. 3. Laske lantio hitaasti alas. 4. Toista liike 15 kertaa. 5. Pidä pieni tauko ja toista liikesarja 2–3 kertaa. 1. Asetu polvi-istuntaan kädet vartalon vieressä. 2. Istu polviesi päälle. 3. Kumarru lattiaa kohti, ojenna kädet suoriksi ja venytä pitkälle eteenpäin. 4. Voit viedä otsan myös kiinni lattiaan. 5. Pidä venytys noin 30 sekuntia. 6. Voit siirtää painoa vuoroin oikealle ja vuoroin vasemmalle kankulle, jolloin liike tuntuu myös selän alaosassa. 7. Muista hengittää rauhallisesti liikkeen aikana. LÄHELLÄ 3/2016 LAH1603_final.indd 17 17 8.9.2016 11.27

TEKSTI: JOHANNA RAHUNEN KUVA: SIRPA-SARI BORG eReissuvihon avulla yhteys lyhytaikaishoitopaikkaan Opastava-hankkeen kokeilussa testattiin sähköistä reissuvihkoa, jolla voidaan jakaa tietoa ja kokemuksia omaishoitoperheiden ja lyhytaikaishoitopaikan välillä. reissuvihkoa, eReissuvihkoa. Sen avulla lyhytaikaishoitopaikan henkilökunta voi kertoa hoitopaikan käytännöistä ja palveluista omaishoitoperheelle. Perhe puolestaan voi antaa hoitopaikkaan tärkeitä tietoja hoidettavan tilanteesta, tarpeista ja taustasta. Sekä perhe että hoitopaikan henkilökunta voivat eReissuvihon avulla myös viestiä keskenään ja suunnitella hoitojaksoa yhdessä. Käyttäjät mukana suunnittelussa ja kehittämisessä eReissuvihkoa kokeilleet omaishoitoperheet ja hoitopaikan työntekijät pitivät sitä helppokäyttöisenä. eReissuvihon koettiin vastaavan perheiden tarpeita. Sen avulla perheiden oli helppo esittää toiveita ja antaa palautetta hoitopaikalle. Hoitohenkilökunta oli mielissään erityisesti toiveiden tallentumisesta. Omaishoitajilta saatu tieto ei jäänyt yhden hoitajan muistin varaan. Sähköisen reissuvihon suunnittelussa ja kehittämisessä otettiin huomioon sekä hoitopaikan henkilökunnan että omaishoitoperheiden tarpeet Perushoitaja Eero Jääskeläinen (vas.) Puijonlaakson palvelukeskuksesta, eläkeläinen Kari Ikonen Senioreiden ATK-yhdistys Savonetti ry:stä ja toiminnanjohtaja Johanna Nikonen Kuopion Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:stä keskustelivat eReissuvihon mahdollisuuksista ja haasteista Opastava-hankkeen Kuopion kokeilun palautetilaisuudessa. 18 ja kokemukset. Esimerkiksi omaishoitajien mielestä eReissuvihossa tuli olla mahdollisuus kieltäytyä hoitojakson aikana omaishoitajalle lähetettävästä väliraportista. Kokeilun osallistujat kuitenkin painottivat, että varsinkin omaishoitotaipaleen alussa oleville omaishoitajille mahdollisuus tiedonsaantiin hoitojakson aikana on tärkeää. eReissuvihkoa kokeilleet näkivät mahdollisen jatkokäytön haasteina käyttöön opastuksen puuttumisen ja käyttäjien sitoutumattomuuden vastavuoroiseen viestintään. Ratkaisuiksi koekäyttäjät ehdottivat riittävää tukea, yhteisten pelisääntöjen luomista ja selkeää ohjeistusta ongelmatilanteisiin. Testaajien mielestä eReissuvihko ei korvaa kasvotusten käytäviä keskusteluja, mutta sen avulla voidaan jakaa kokemuksia ja tietoa hoitopaikan ja omaishoitoperheen arjesta ja hyviksi koetuista käytännöistä. eReissuvihko suunniteltiin ja kehitettiin Opastava-hankkeessa Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry:n, Kuopion kaupungin Puijonlaakson vuorohoitoyksikön ja Kuopion Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n yhteistyönä. Teknisestä toteutuksesta vastasi Solarch Oy/ActiveMEDI ja teknistä tukea antoi Senioreiden ATK-yhdistys Savonetti ry. Lisätietoja Opastava-hankkeesta ja eReissuvihosta: www.opastava.fi. LÄHELLÄ 3/2016 LAH1603_final.indd 18 8.9.2016 11.27 © Moomin Characters O maishoitajan vapaan ajaksi hoidettavalle järjestetään hoito usein kodin ulkopuolisessa hoitopaikassa. Perheen ja lyhytaikaishoitopaikan välinen riittävä tiedon ja kokemusten vaihtaminen voi helpottaa tarpeita vastaavan hoidon toteutumista ja parantaa kokemusta hoidon onnistumisesta. Omaishoitajat ja läheiset -liiton Opastava-hankkeen Kuopion kokeilussa joukko omaishoitoperheitä, Puijonlaakson palvelukeskuksen henkilökuntaa sekä kaupungin ja paikallisten yhdistysten toimijoita kehitti ja testasi sähköistä

! en hd EN EN TE -le lle le: IN AL h e oi l LL T Lä ij A TA u luk EIM . O I Et L JA TT H R LA YKO L ÄI R KE APTEEKISTA Osta Orionin * keräilytuotteita imall (arvo n. 30 €) Fiskarsin veitsisetti ja sakset Arabian Muumimukit Marimekon keittiöpyyhkeet Marimekon kukkarot ja Orionin tuotteita ��/���� © Moomin Characters 5 I le a O Neljä vaihtoehtoa: TESE TT TU SAAT TUOTESETIN * vähintään 9 euron hintainen itsehoitotuote Kampanja koskee itsehoitotuotteita (ei lääkkeet). Keräilykortteja saat apteekista ja leiman jokaisesta ostetusta Orionin keräilytuotteesta. Postita kortti ohjeiden mukaisesti. Keräilyaika 26.9.2016�31.1.2017. Orion on suomalainen avainlippuyritys. LAH1603_final.indd 19 Lisätietoja numerosta 010 426 2928 ark. klo 8–16. 8.9.2016 11.27

TEEMA TURVALLISUUS TEKSTI: VIRPI FAGERSTRÖM Vaara vaanii kotona Suomessa sattuu vuosittain yli miljoona tapaturmaa, joista kaksi kolmasosaa kodeissa tai vapaa-ajalla. Suurin osa vahingoista olisi omilla toimilla ehkäistävissä. I äkkäiden tapaturmista 80 prosenttia johtuu kaatumisista tai putoamisista. Yli 65-vuotiaiden tapaturmaisen kuoleman aiheuttaa tavallisimmin kaatuminen. Kaatumisvaara ei kuitenkaan koske ainoastaan iäkkäitä, sillä vuosittain sattuu yhteensä lähes 390 000 kaatumista, joista lähes puolet johtaa lääkäri- tai sairaalahoitoon. Kaatumistapaturmat, kuten luunmurtumat, nivelten sijoiltaan menot ja pään vammat, aiheuttavat vakavia ja pitkäkestoisia haittoja. Kodin esteettömyyteen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, sillä useimmiten kaadutaan kotona tai kotipihalla. Aluksi on hyvä tarkistaa, että matot pysyvät paikoillaan. Etenkin mattojen hapsottaviin tai rullalle kääntyviin reunoihin voi kompastua, jos kävely on laahaavaa. Mattoliikkeistä saa maton alle sijoitettavia liukuesteitä tai apua maton reunojen kanttaukseen. Apuvälineet helpottavat liikkumista Lisää valoa kulkureiteille Kulkureittien valaistukseen kannattaa panostaa, sillä huono KUVA: SHUTTERSTCK Kynnysten poistaminen, oviaukkojen leventäminen ja luiskien asentaminen portaisiin helpottavat esimerkiksi rollaattorilla ja pyörätuolilla liikkumista. Näihin muutostöihin tarvitaan remonttimiehen apua. Samalla on hyvä asentaa tukikaiteita, joista saa tukea liikkumiseen. Ennen kiinteiden kaiteiden kiinnittämistä kannattaa kokeilla niiden paikkaa, korkeutta ja kaltevuutta imukuppikahvan avulla. Imukup- pikahva on siirrettävä tukikaide, jolla vältytään seinäpinnan aiheettomilta rei’ityksiltä. Imukuppikahvoja myy mm. EN-Apuvälineet -liike. Kerroksesta toiseen siirtyminen onnistuu porrashissin ja hissin avulla, vaikka portaissa kulkeminen tuottaisi vaikeuksia. Apuvälineillä liikkuvaa auttaa myös oven saranapuolelle asennettu käsikahva, jolloin oven sulkeminen perässä onnistuu sujuvasti. Myös liiketunnisteella aukeava ovi ja ääniohjauksella varustettu hissi tekevät liikkumisesta vaivatonta, kun käsiä ei tarvitse käyttää avaamiseen tai napin painamiseen. Tukeva, käsinojallinen ja korkea tuoli on hyvä valinta, jos seisomaan nousu on hankalaa. Lisäksi kunnan apuvälinelainaamosta saa istuinkoroketyynyjä sekä korokkeita wc-istuimeen ja sängyn jalkoihin. Turvarannekkeet ja muut hälytinjärjestelmät lisäävät turvallisuutta, jos hoidettava on esimerkiksi vuodepotilas ja joutuu satunnaisesti olemaan ilman omaishoitajan läsnäoloa. Kulunvalvontalaitteet, kuten oven avaamisesta ilmoittava hälytin, ovat hyödyllisiä apuvälineitä, jos hoidettava ei pärjää ilman valvontaa. 20 LÄHELLÄ 3/2016 LAH1603_final.indd 20 8.9.2016 11.27

KUVA: SHUTTERSTCK Kunnalta avustusta muutostöihin Kunnat myöntävät avustuksia iäkkäiden kodin korjaus- ja muutostöihin sosiaalisin perustein. Korjausavustuksen saaminen edellyttää, että ympärivuotisessa asuinkäytössä olevassa asunnossa ainakin yksi asukas on vammainen tai vähintään 65-vuotias. Tulot tai varallisuus eivät saa ylittää tiettyjä rajoja. Lisäksi vammaishuollon piiriin kuuluvilla kodin muutostyöt ovat lakiin kirjattuja oikeuksia. Apuvälineiden hankkimisessa ja käyttöön opastuksessa auttavat terveyskeskusten fysio- tai toimintaterapeutit, joiden luokse voi hakeutua joko itsenäisesti tai lääkärin lähettämänä. Vähemmän tavaraa, enemmän turvallisuutta Tavaran karsiminen parantaa kodin ja kulkureittien turvallisuutta. Myös hätäpoistuminen asunnosta onnistuu ripeästi, kun tavaroita ei ole esteenä. Käyttämättömistä kalusteista luopumalla saa myös lisätilaa liikkumiseen tai apuvälineiden säilytykseen. Paloherkän materiaalin vähentäminen lisää paloturvallisuutta. Myös palohälyttimen toimintakunnosta ja sähkölaitteiden pölyttömyydestä on hyvä huolehtia säännöllisesti, sillä pölyinen laite voi sytyttää tulipalon. Keittiön paloturvallisuutta voi parantaa ylimääräisillä palovaroittimilla, sammutusvälineillä tai automaattises- KUVA: SHUTTERSTCK KUVA: TUKES JA PELASTUSOPISTO valaistus lisää erityisesti näköhäiriöisen kaatumisriskiä. Lisäksi sängyn vieressä on hyvä olla lamppu, jonka voi sytyttää makuulta ennen liikkeelle lähtöä. Turvaa tuovat myös sisäkäyttöön tarkoitetut, pistorasiaan kytkettävät yövalot. Niitä myyvät mm. rautakaupat ja valaisinliikkeet. Ulkona liiketunnistimella toimivat valot valaisevat kulkureittejä tehokkaasti. Liiketunnistimella toimivia ulkovaloja saa sähköliikkeistä. Niiden asennukseen tarvitaan sähkömiestä. Liesipaloissa syynä on usein se, että lieden päällä tai vieressä on palavaa materiaalia, joka syttyy, kun liesi on unohtunut tai mennyt vahingossa päälle. Kunnat myöntävät avustuksia iäkkäiden kodin korjaus- ja muutostöihin sosiaalisin perustein. ti virran katkaisevilla sähkölaitteilla. Esimerkiksi automaattisesti sammuvia kahvin- ja vedenkeittimiä sekä liesiä saa kodinkoneliikkeistä. Pärjääkö hoidettava auton ja aseen kanssa? Omaishoitaja voi joutua rajoittamaan hoidettavan toimintaa tämän heikentyneen toimintakyvyn vuoksi. Se voi olla vaikeaa, jos hoidettava on eri mieltä toimintakyvystään kuin omaishoitaja. Turvalliseen ratkaisuun tulee pyrkiä arvostavalla ja toisen mielipiteitä kunnioittavalla keskustelulla. Jos omaishoitaja ja hoidettava ovat eri mieltä ajo- ja aselupa-asioista, omaishoitaja voi turvautua viranomaisten apuun ja antaa erimielisyydet heidän päätettäväkseen. Ampuma-aseen turvattomasta käytöstä kuka tahansa voi tehdä ilmoituksen poliisille. Ajoluvan arvioinnin tekee lääkäri. Jos lääkäri katsoo hoidettavan kykenemättömäksi ajamaan autoa, lääkäri ilmoittaa päätöksestään poliisille, joka määrää hoidettavalle ajokiellon. Lisätietoja Liikenteen turvallisuusviraston nettisivuilta www.trafi.fi. Suoramarkkinointia voi rajoittaa Suoramarkkinointia, kuten puhelin- ja sähköpostimyyntiä tai myyntikirjeiden vastaanottamista, voi rajoittaa kiellolla, mutta täysin aukottomaksi sitä ei saa. Myyntikiellon voi ilmoittaa suoraan myyjälle, mutta kielto koskee silloin vain kyseistä yritystä. Puhelinmyyntiä voi rajoittaa ilmoittamalla yhteystietonsa suoramarkkinoinnin rajoituspalveluun, joka välittää yhteystiedot ja myyntikiellon lähes kaikkiin puhelinmyyntiä harjoittaviin yrityksiin. Väestörekisterikeskukseen voi ilmoittaa nimi- ja osoitetiedot ja pyytää suoramarkkinointikiellon, mutta kielto koskee ainoastaan postitse saapuvaa mainontaa. VINKKEJÄ JA TARKISTUSLISTOJA KODIN TURVALLISUUTEEN Koti esteettömäksi www.ymparisto.fi/fi-FI/Asuminen/ Ikaantyneiden_asuminen/Aineistopankki Joka kodin paloturvallisuus www.spek.fi/Suomeksi/Turvatietoa/Paloturvallisuus Tarkistuslista kaatumisen vaaratekijöistä www.ukkinstituutti.fi/filebank/1576-kaatumisseula-tarkistuslista.pdf Rajoita suoramarkkinointia www.vrk.fi/vaestotietojarjestelma/tietojen-luovutuksen-kieltaminen LÄHELLÄ 3/2016 Luiskat helpottavat pyörätuolilla liikkumista. LAH1603_final.indd 21 21 8.9.2016 11.27

KUVA: SHUTTERSTOCK TEEMA TURVALLISUUS Hoidettavan käytöshäiriöt on hyvä ottaa puheeksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. TEKSTI: VIRPI FAGERSTRÖM Ennakointi ehkäisee tapaturmia Vaaratilanteisiin varautuminen lisää sekä omaishoitajan että hoidettavan turvallisuutta. O maishoitaja voi kokea hoitotyössään turvattomuutta. Mieltä voi kaihertaa huoli, auttaako väärin ja sattuuko tapaturma. Hoidettava voi käyttäytyä aggressiivisesti ja pelottavasti. Myös hoidettava voi tuntea olonsa turvattomaksi. Turvattomuus heikentää erityisesti iäkkäiden hoidettavien toimintakykyä ja ajattelua. Seurauksena voi olla hoidettavan lisääntynyt avun tarve ja esimerkiksi toive siirtyä kotoa palveluasumiseen. Omaishoitaja voi toiminnallaan ja valinnoillaan lisätä omaa ja hoidettavan turvallisuutta, ehkäistä vaaroja ja tapaturmia sekä tukea molempien kotona asumista. Apua liikkumiseen Monen hoidettavan liikkumiskyky heikkenee esimerkiksi iän, neurologisen sairauden tai näkövamman vuoksi. Vaaroja voi poistaa apuvälineillä, jotka tukevat hoidettavan omaa liikkumista ja vähentävät omaishoitajan kuormitusta sekä lisäävät avustamisen turvallisuutta. Respecta Oy:n apuvälineasiantuntija Henna Lehtosen mukaan liikkumista ja siirtymistä tukevia apuvälineitä on paljon. ”Oikeanlaiset apuvälineet tekevät liikkumisesta ja avustamisesta turvallista. Olisi kurjaa, että toista auttaessaan satuttaisi oman selkänsä tai autettava loukkaisi itsensä”, miettii Lehtonen. 22 Kävelykepin, rollaattorin tai pyörätuolin avulla liikkuminen onnistuu, vaikka tasapainossa olisi vaikeuksia tai jalkojen toimintakyky heikkoa. Potilasnostimet ovat hyviä apuvälineitä, kun hoidettava ei enää pysty siirtymään itsenäisesti vuoteesta pyörätuoliin tai hän tarvitsee apua wc:ssä tai suihkussa käynnissä. Nostimen käyttö myös ennaltaehkäisee omaishoitajan liikunta­ elinvaivoja ja loukkaantumista. ”Monesti kuulee sanottavan, että nostin passivoi, mutta asia on päinvastoin. Oikeanlainen nostin ja liina ovat huomattavasti kuntouttavampi vaihtoehto kuin sellainen avustustapa, jossa on riskiä sattua tapaturma”, Lehtonen kertoo. Jos hoidettava on vuodepotilas, hänellä tulisi olla pelastuspatja, jonka avulla evakuointi esimerkiksi tulipalon sattuessa onnistuu nopeasti. Hoidettavan voi kiinnittää patjaan ja avustaja voi vetää patjan lattioita pitkin ulos. Tarvittaessa patjaa voi myös liu’uttaa portaissa. Pelastuspatjaa sopii sellaisenaan vuoteessa käytettäväksi. Patjan voi ostaa esimerkiksi sänkyliikkeistä. Apuvälineitä tarpeen mukaan Liikkumisen ja siirtymisen apuvälineiden lisäksi tarjolla on runsaasti muita apuvälineitä. Esimerkiksi lääkekelloilla ja annoskiekoilla voi varmistaa lääkkeiden turvallisen ja oikean annostelun. Omaishoitajan äänellä puhuvaan muistutin, LÄHELLÄ 3/2016 LAH1603_final.indd 22 8.9.2016 11.27

josta hoidettava kuulee tutulla äänellä nauhoitetun viestin, puolestaan on oiva apu muistisairaan omaishoitajalle. Muistisairaan turvattomuuden tunnetta voi vähentää esimerkiksi viestillä, jossa omaishoitaja kertoo olevan kaupassa ja palaavansa pian. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen nettisivuille on koottu kattava luettelo lainattavista, vuokrattavista ja ostettavista apuvälineistä ja niiden käyttötarkoituksesta. Lista löytyy osoitteesta www. arvostava puhe ja joskus myös huumori hillitsevät käytöshäiriöitä. Kun sanat tai muut toimenpiteet eivät riitä rauhoitteluun, aggressiivisuutta voi vähentää miellyttävän kosketuksen avulla. Pelkästään kämmenen sively rauhoittaa. Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, ettei omalla toiminnallaan lisää toisen kipuja tai tartu arkoihin kehon osiin. Apuvälineet, esimerkiksi kävelyvyö, helpottavat hoidettavaan tarttumista ja antavat omaishoitajalle etäisyyttä. Apuvälineitä voi lainata kotikunnan apuvälinelainaamosta, jossa tervey­ denhoidon ammattilaiset opastavat apuvälineiden valinnassa ja käytössä. Apuvälineitä voi myös ostaa tai vuokrata apuvälinefirmoista. Hätätilanteessa hälytä ensin apua thl.fi/fi/web/toimintakyky/apuvalineet/ apuvalinealan-tietokantoja. Iskujen kohteena? Joihinkin sairauksiin, esimerkiksi Alzheimerin tautiin tai aivovammaan, voi liittyä persoonallisuuden muutoksia. Hoidettavan käytös saattaa muuttua väkivaltaiseksi. Käytöshäiriöt voivat olla merkkejä kivusta, tulehduksesta, lääkkeiden sivuvaikutuksista tai sairauden etenemisestä. Myös hoidettavan puhe- tai kuulo-ongelmat aiheuttavat haasteita omaishoidolle. Nyrkit saattavat heilua omaishoitajaa kohti. Käytöshäiriötilanteissa omaishoitajan on hyvä ottaa etäisyyttä hoidettavaan ja selvitellä syitä hänen käytökseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa kannattaa miettiä, miten häiritsevään käyttäytymiseen voi puuttua. Apua on hyvä hakea ennen kuin vuorovaikutus muuttuu epäasialliseksi ja kuormittavaksi. Omaishoitajan on hyvä tunnistaa omat voimavaransa, sillä väsyneenä tai kiireessä voi tahattomastikin tarttua hoidettavaan liian napakasti. Avustamisen tulisi tapahtua hyvässä yhteishengessä ja kiireettömästi. Kannustava, Varautumisesta huolimatta onnettomuuksia voi tapahtua. Kun tapaturma on sattunut, tärkeintä on hälyttää ensin apua, jotta saa oikeat toimintaohjeet eikä esimerkiksi aiheuta omalla toiminnallaan lisää vahinkoa. Hätänumeroon 112 pitää soittaa aina, kun oma tai toisen henki tai terveys on vaarassa. Jos epäilee, onko kyseessä hätätilanne vai ei, on aina parempi soittaa hätänumeroon kuin olla soittamatta. Hätäkeskuspäivystäjä esittää kysymyksiä arvioidakseen tilanteen vakavuuden ja kiireellisyyden ja antaa soittajalle toimintaohjeita. Älypuhelimiin on hyvä asentaa Soita 112 -sovellus. Sen avulla hätäkeskuspäivystäjät voivat paikantaa puhelimen ja lähettää apua, vaikka soittaja ei pystyisi kommunikoimaan tai kertomaan sijaintiaan. Sovelluksen voi ladata osoitteesta www.digia.com/112suomi. gen pelastavaa ensiapua ja tapaturmien ennaltaehkäisyä. Esimerkiksi Suomen Punainen Risti (SPR) järjestää eripituisia ja -sisältöisiä ensiapukursseja. Lisätietoja kursseista osoitteessa www. ensiapukoulutus.fi/fi. Sosiaali- ja terveysalan turvakorttikoulutus antaa valmiudet onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn ja oikeaan toimintaan onnettomuustilanteessa. Kurssitietoja osoitteesta spek.fi/soster. Ergonomiakoulutuksista saa tietoa turvallisista avustustaidoista ja hoidettavan omatoimisuuden lisäämisestä avustustilanteissa. Lisätietoja mm. www.ergomentor.fi tai www.sotergo. fi/potilassiirto_ergonomiakortti. KUVAT: VIRPI FAGERSTRÖM KUVA: SHUTTERSTOCK ” Pelkästään kämmenen sively rauhoittaa. Kävelyvyö helpottaa hoidettavaan tarttumista ja vähentää hoitajaan kohdistuvaa kuormitusta. Koulutuksista perustiedot Järjestöt, oppilaitokset ja yritykset järjestävät erilaisia turvallisuuskoulutuksia eri puolilla Suomea. Niissä saa mm. tietoa hätätilanteissa toimimisesta ja turvallisista avustustaidoista. Koulutukset sopivat myös omaishoitajalle. Osa koulutuksista on maksullisia. Ensiapukurssilla opetellaan hen- Respecta Oy:n apuvälineasiantuntija Henna Lehtonen esittelee nostimessa käytettävää nostinliina. LÄHELLÄ 3/2016 LAH1603_final.indd 23 23 8.9.2016 11.27

TEKSTI: MATTI MÄKELÄ JA MARJA TUOMI KUVA: MARJA TUOMI Liitto huolissaan kielteisistä kuntoutuspäätöksistä Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen myöntämisperusteet muuttuivat 1.1.2016. Osa kuntoutuksen tarvitsijoista kokee jäävänsä nyt ilman kuntoutusta. K elan uusien vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen myöntämisperusteiden mukaan kuntoutujan ei tarvitse enää saada korotettua vammaistukea saadakseen kuntoutusta. Muutoksen jälkeen myöntämisperusteet koetaan kuitenkin aiempaa tiukemmiksi ja useita vuosia kuntoutusta saaneille on tullut Kelasta kielteisiä päätöksiä. Toimintakykyluokitus ohjaa päätöksentekoa Uudet myöntämisperusteet edellyttävät sairauteen tai vammaan liittyviä huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoista suoriutumisessa ja osallistumisessa. Rajoitetta tarkastellaan hakijan tilanteen mukaan kokonaisuutena, jossa huomioidaan ICF-toimintakykyluokitus. ICF on kansainvälinen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitus (engl. International Classification of Functioning, Disability and Health). Päätösperustelut ihmetyttävät Näyttäisi siltä, että vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen saamisen perusteeksi ei riitä toimintakyvyn nykytason ylläpito. Kielteisten päätösten perusteluina on entistä useammin, että kuntoutusta ei myönnetä, koska kuntoutuksen tavoitteet ovat hoidollisia, tai että kuntoutus ei tue suoriutumista tai osallistumista. Kuntoutujien on ollut vaikea ymmärtää, miksi Kela ei myönnä kuntoutusta, vaikka kuntoutussuunnitelmassa ja terapeuttien lausunnoissa sanotaan, että terapiat edistävät aktiivisuutta kuntoutujan omassa arjessa. ”Minulla on koko elämä edessä ja siksikin kuntoutumiseeni ja toimintakykyyni on syytä panostaa, sen sijaan, että minusta tehdään passiivinen hoidon kohde”, kertoo päätökseen tyytymätön 22-vuotias. Kela ohjaa kuntaan Kelan päätökseen voi hakea oikaisua Kelasta. Kela ohjaa kielteisissä päätöksissään ottamaan myös yhteyttä kotikuntaan ja siellä kuntoutussuunnitelman laatijaan. Kunnan viranomainen päättää, jatketaanko kuntoutusta kunnan omana palveluna. Kelan myöntämä kuntoutus on maksutonta, mutta kunnan järjestämänä hoidossa on 11,50 euron kertamaksu. 24 Liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Anneli Kiljunen kertoi liiton tietoon tulleista kielteisistä kuntoutuspäätöksistä Kelan johtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluomalle. Ota yhteys Kelaan, jos päätös mietityttää Lain muutoksen vaikutuksesta Kelan kuntoutuspäätöksiin keskusteltiin 20.6. Kelassa. Liitosta tapaamiseen osallistuivat puheenjohtaja Anneli Kiljunen ja toiminnanjohtaja Marja Tuomi ja Kelasta johtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, etuuspäällikkö Tuula Ahlgren ja lakimies Lyyti Harju. Puheenjohtaja Kiljunen esitti huolen liiton tietoon tulleista hylkypäätöksistä. Pitkään jatkuneisiin hoitosuunnitelman mukaisiin kuntoutuksiin on saatu kielteisiä päätöksiä. Johtaja Mäki-Lohiluoma kiitti yhteydenotosta ja totesi, että liiton välittämä tieto muutoksista kuntoutuspäätöksissä on tärkeä Kelalle myös ohjeistuksen kehittämisen ja linjausten yhdenmukaistamisen näkökulmasta. Etuuspäällikkö Ahlgren kehotti tuen hakijoita olemaan yhteydessä Kelaan, mikäli saatu päätös mietityttää ja/tai tekemään asiasta valituksen. Hakija voi soittaa Kelan puhelinpalveluun, josta asia viedään tarvittaessa eteenpäin. Näin Kelaan kertyy tietoa esimerkiksi lain tulkinnan alueellisista eroista. Lakimies Harju totesi, että Kelassa seurataan lain vaikutuksia tilastollisesti ja linjausten yhdenmukaisuutta. Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta saavien määrä on noussut noin seitsemän prosenttia. LÄHELLÄ 3/2016 LAH1603_final.indd 24 8.9.2016 11.27

Omaishoito 2 0 1 6 Juttusarjassa seurataan KOHOn esitysten ja liiton strategisten tavoitteiden toteutumista. Seuraava juttu ilmestyy Lähellä-lehdessä 1/2017. TEKSTI: MARJA TUOMI Lakimuutokset tukevat omaishoitajien jaksamista Kansallisessa omaishoidon kehittämisohjelmassa (KOHO) omaishoitajien aseman parantamiseksi esitetyt toimenpiteet ovat myös liiton strategisia tavoitteita. Taulukossa seurataan muutamien keskeisten tavoitteiden toteutumista. Tietoa lakien muutoksista ja perusteluista löytyy mm. osoitteesta https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/ HE_85+2016.aspx. Liiton kannanotot ja lausunnot löytyvät osoitteesta www.omaishoitajat.fi/node/413. KANSALLISEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMAN JA LIITON TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TAVOITE MITÄ HALLITUS TEKEE? MITÄ LIITTO TEKEE? Omaishoitajien yhdenvertainen kohtelu: • yhtenäiset omaishoidon tuen hoitopalkkioiden myöntämisen perusteet ja palkkiot • Osana kärkihankekokeiluja myöhemmin päätettävien maakuntien alueilla yhteisten omaishoidon tuen myöntämiskriteerien kehittäminen. • Vaatimus johdonmukaisesti liiton kannanotoissa ja lausunnoissa. • Lausunto 13.4.2016. Kaikille omaishoitajille mahdollisuus vapaaseen. • Muutos lakiin omaishoidon tuesta 29.6.2016: Kaikille sopimusomaishoitajille oikeus vähintään kahteen vapaavuorokauteen kalenterikuukaudessa. • Kunta ja omaishoitaja voivat sopia, että omaishoitaja pitää vapaansa useana alle vuorokauden pituisena jaksona. • Muutos sosiaalihuoltolakiin 29.6.2016: Kunta voi tarvittaessa järjestää vapaata sekä alle vuorokauden pituisia virkistysvapaita ilman sopimusta olevalle, päivittäin sitovaa hoitoa ja huolenpitoa antavalle omaishoitajalle. • Lausunto 13.4.2016: vapaiden pitäminen on myös turvattava. Omaishoitajan vapaan aikaisen sijaishoidon järjestäminen ja vaihtoehtojen parantaminen. • Osana kärkihankekokeiluja omaishoitajan vapaiden aikaisen sijaishoidon vaihtoehtojen ja mahdollisuuksien kehittäminen sekä perhehoidon lisääminen yhtenä tilapäishoidon vaihtoehtona. - Eduskunta hyväksyi 21.6. hallituksen lisätalousarvioesityksen omais- ja perhehoitolakien muutosten toimeenpanoon täydellä valtionrahoituksella ja 49,3 milj. euron lisäyksen kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen. • Muutos sosiaalihuoltolakiin 29.6.2016: Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä omaishoitajan vapaan aikana. • Keskeinen vaatimus liiton lausunnoissa. Asiakasmaksu • Muutos lakiin omaishoidon tuesta 29.6.2016: Jaksoittain pidetystä vapaasta voidaan periä enintään yksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukainen maksu vapaapäivää kohti. • Sosiaalihuoltolain perusteella myönnetyn vapaan aikaisen sijaishoidon vuorokausimaksun tulee olla sama kuin sopimusomaishoitajilla. • Lausunto 13.4.2016. • Lausunto 13.4.2016: vapaiden myöntämiselle ei saa asettaa liian tiukkoja kriteerejä. Määritellään omaishoidon tuki etuoikeutetuksi tuloksi. • Liiton kannanotoissa 2014–2015. • Liiton hallitusohjelmavaatimus 2015. Omaishoidon tuen verotusta kevennetään. • Liiton kannanotoissa 2014–2015. • Liiton hallitusohjelmavaatimus 2015. Omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset • Muutos lakiin omaishoidon tuesta 29.6.2016: Kunnan on tarvittaessa järjestettävä omaishoitajalle hyvinvointi- ja terveystarkastuksia sekä hyvinvointia ja hoitotehtävää tukevia sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja. • Liiton kannanotot 2014–2015. • Lausunto 13.4.2016. Omaishoitajavalmennus • Kunnan on tarvittaessa järjestettävä omaishoitajalle valmennusta ja koulutusta hoitotehtävää varten. • Valmennusta koskeva säännös astuu voimaan 1.1.2018. • Lausunnot 13.4. ja 25.5.2016. • Asia esillä tapaamisessa ministeri Mäntylän kanssa 7.6.2016. Työn ja omaishoidon yhteensovittamista kehitetään: • joustot • omaishoitajamyönteinen henkilöstöpolitiikka • omaishoidon huomioiminen työterveyshuollossa • Etenee osittain: - Muutos lakiin omaishoidon tuesta 29.6.2016: Vapaapäiväoikeuden laajeneminen. - Sisältyy osittain kärkihankkeen omais- ja perhehoidon toimintamallien kokeiluihin. • Liiton hallitusohjelmavaatimus 2015. • Liitossa on perustettu työryhmä asian edistämiseksi. LAH1603_final.indd 25 8.9.2016 11.27

TEKSTI: MARJA TUOMI MUKAUTUS SELKOKIELELLE: PERTTI RAJALA KUVA: RODEO OY Omaishoitoa koskevat lait muuttuivat 1.7. Omaishoito- ja sosiaalihuoltolakien muutokset vaikuttavat muun muassa omaishoitajien vapaapäiviin, terveystarkastuksiin ja valmennukseen. Eduskunta hyväksyi kesäkuussa muutokset lakiin omaishoidon tuesta sekä sosiaalihuoltolakiin. Uudet lait astuivat voimaan 1.7.2016. Sopimusomaishoitajat ja myös osa ilman sopimusta olevista omaishoitajista saavat tukea lakimuutoksista. Sopimusomaishoitajien vapaapäiväoikeus laajeni Kaikki omaishoitajat, jotka ovat tehneet kunnan kanssa omaishoitosopimuksen, voivat pitää jatkossa vapaata vähintään kaksi vuorokautta kalenterikuukaudessa. Oikeus kolmeen vapaavuorokauteen säilyy niillä omaishoitajilla, jotka ovat sidottuja hoitoon yhtäjaksoisesti ympäri vuorokauden tai jatkuvasti päivittäin. Kunta ja omaishoitaja voivat sopia, että omaishoitaja pitää vapaapäivänsä useana alle vuorokauden jaksona. Jaksojen pituuden on oltava yhteensä enintään vuorokausi. Tällainen vapaan jaksottaminen edellyttää kunnan ja omaishoitajan sopimusta. Sitä ei voi kumpikaan osapuoli yksipuolisesti vaatia. Jaksoittain pidetystä vapaasta voidaan periä enintään yksi maksu vuorokautta kohti. 26 Kunnan täytyy edelleen järjestää sijaishoito, kun hoitaja on vapaalla. Sitovassa hoitotilanteessa vapaata myös sopimuksettomalle omaishoitajalle Jatkossa kunta voi järjestää tarvittaessa vapaata sekä alle vuorokauden pituisia virkistysvapaita myös ilman sopimusta olevalle omaishoitajalle, joka antaa sitovaa hoitoa ja huolenpitoa päivittäin. Vapaan saaminen edellyttää, että omaishoito on kirjattu hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Kunnan täytyy myös järjestää sijaishoito hoitajan vapaan ajaksi. Sijaishoidon vuorokausimaksun tulee olla sama kuin sopimusomaishoitajilla. Valmennus kuntien vastuulle Omaishoitolakiin lisättiin kunnan velvollisuus järjestää omaishoitajalle tarvittaessa valmennusta ja koulutusta, joka tukee hoitotehtävää. Tarkoitus on valmentaa omaishoitajia jo ennen omaishoitosopimuksen tekemistä. Valmennus ei ole sopimuksen edellytys. LÄHELLÄ 3/2016 LAH1603_final.indd 26 8.9.2016 11.27

Kunta voi järjestää valmennuksen itse tai hankkia sen esimerkiksi järjestöltä. Kunta voi huolehtia myös sijaishoidosta valmennuksen ja koulutuksen aikana, mutta kunnan ei ole pakko järjestää sitä. Valmennuksen järjestäminen siirtyy kuntien vastuulle 1.1.2018. Omaishoitajalle hyvinvointi- ja terveystarkastuksia laissa mainittuihin vapaisiin ja palveluihin heti, kun laki on voimassa, vaikka omaishoitosopimusta tai hoito- ja palvelusuunnitelmaa ei olisi tarkistettu. Kunnan on sovittava omaishoitajan kanssa, kuinka omaishoitaja pitää käyttämättä jääneet vapaapäivät. Kunnan tulee järjestää omaishoitajalle hyvinvointi- ja terveystarkastuksia sekä sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka tukevat omaishoitajan hyvinvointia. Hyvinvointi- ja terveystarkastuksessa selvitetään omaishoitajan hyvinvointia, terveydentilaa ja toimintakykyä ja annetaan neuvontaa. Tarkastuksen tekee omaishoitoon perehtynyt terveydenhuollon ammattihenkilö, esimerkiksi terveydenhoitaja. Tarvittaessa omaishoitaja ohjataan muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen piiriin, kuntoutukseen tai esimerkiksi järjestöjen vertaistukiryhmiin. Omaishoitajan tehtäviä voidaan myös keventää. Tarkastuksessa esiin nousseet asiat on tarkoitus ottaa huomioon hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Kaikki omaishoitosopimukset tarkistetaan Kunnan on tarkistettava ennen 1.7.2016 tehdyt omaishoitosopimukset ja palvelusuunnitelmat sellaisiksi, että ne vastaavat muutettua lakia. Tarkistukset on tehtävä 1.4.2017 mennessä. Niihin tehtävät muutokset eivät edellytä sopimusten irtisanomista. Omaishoitajalla on kuitenkin oikeus LÄHELLÄ 3/2016 LAH1603_final.indd 27 27 8.9.2016 11.27

TEKSTI JA KUVA: MATTI MÄKELÄ Ennen ja jälkeen ruusujen Sosiaaliohjaaja astui huoneeseen ja sanoi: ”Sinä et ole vielä vuodepotilas.” Elämä muuttui siitä hetkestä. E lettiin vuotta 2013. Erja Selin työskenteli espoolaisessa kotipalveluyrityksessä ja tapasi kotikäynnillään asiakkaan, joka oli vuodepotilas. Perinnöllistä pikkuaivojen hermostorappeumaa sairastava mies tarvitsi kaikessa apua. Erja oli ensitapaamisesta alkaen toista mieltä. Hän näki Juha Jussilassa virtaa, jota muut eivät huomanneet. oli tuttu, sillä Juhan äiti oli kuollut aiemmin samaan sairauteen. Juhalla ei ollut ketään läheistä ja sairauden myötä yksinäisyys lisääntyi. Tavattuaan Juhan Erja sai kuulla, että Juhan siskokin oli vakavasti sairas. Erja päätti auttaa myös siskoa ja järjesti hänelle paikan Neuroliiton Helsingissä sijaitsevasta palvelutalo Merenpisarasta. Tyly tuomio Kuntoutuksella kiinni elämään Juha sairastui hermostorappeumaan 15 vuotta sitten. Lääkärin mukaan sairaus veisi hautaan 10–15 vuodessa. Tuomio Järjestelmän mielestä kuolevaa asiakasta ei kannattanut kuntouttaa. Erja päätti toimia toisin ja alkoi kartoittaa 28 Juhan tilannetta. Sairaudesta oli vaikea saada tietoa. Pian selvisi, ettei kenelläkään ollut tietoa Juhan kuntoutuksesta ja että häntä oli hoidettu väärillä lääkkeillä. Erja hankki Juhalle lääkityksen, fysioterapiaa ja puheterapeuttipalveluita. Erja kertoo, kuinka oikean lääkityksen myötä voitiin luopua vaipoistakin. Kokonaisvaltainen kuntoutus auttoi, ja Juha pystyi myös syömään itse. Oikeanlaiset silmälasitkin löytyivät. Juhan elämä oli muuttunut. Unelmista ja haaveista totta Erjan ja Juhan ystävyys tiivistyi ja pian LÄHELLÄ 3/2016 LAH1603_final.indd 28 8.9.2016 11.27

Erja ja Juha kävivät monesti Espanjan Aurinkorannikolla, jonne Erja suunnittelee nyt sairaanhoitajan vastaanoton käynnistämistä. ” Halusimme toteuttaa rohkeaa elämää ja onnistuimme. oltiin kihloissa ja myöhemmin naimisissa. Pariskunta asui yhdessä, Erja Selin-Jussila kävi töissä ja toimi Juhan omaishoitajana. Erjan poikien välit Juhaan olivat alusta alkaen lämminhenkiset. Pojat olivat välillä myös Juhan henkilökohtaisina avustajina. ”Halusimme toteuttaa rohkeaa elämää ja onnistuimme. Meillä oli tahtoa tehdä asiat oikein ja Juhan vammasta huolimatta teimme kaikkea mahdollista. Juhan jalat eivät toimineet, mutta sehän ei ole tärkeintä, ihminen itsessään on”, Erja kuvailee tuntojaan. Juhan mielestä Erja oli niin hyvä hoitaja, että hän kannusti tätä opiskelemaan. Lähihoitaja-diakoniatutkinnon lisäksi Erja päätti hankkia sairaanhoitajan paperit. Juha puolestaan haaveili pääsystä Arlainstituuttiin opiskelemaan ja sitä kautta työskentelemään IT-alalla. Juha uneksi lämpimistä ulkomaanmatkoista. Erja halusi toteuttaa miehensä toiveita. Matkajärjestelyissä oli oma jännityksensä, mutta pääosin matkat sujuivat hyvin. Espanjan Aurinkorannikon Fuengirolan suuri suomalainen yhteisö tuli pariskunnalle tutuksi. ”Espanjassa Juha sai kaksi kertaa viikossa kuntoutusta, kun Kelan kuntoutuspäätös oli voimassa sielläkin. Hoitopalvelut olivat halvempia kuin Suomessa, ympäristö oli tasaista kulkea eikä ollut talven sohjoa”, Erja vertailee Espanjan ja Suomen oloja. Erjan mukaan Espanjassa hoito sujui muutenkin paremmin kuin Suomessa, sillä siellä oli aina samat hoitajat ja suhtautuminen perheeseen oli erilaista kuin koti-Suomessa. ”Hoitokulttuurimme on jäykempää, kohtaamisissa ei huomata kuinka koko perhe kärsii ja vaikka huomataan, niin ei ymmärretä tai osata auttaa”, Erja huomioi. Suomessa pitäisi hänen mielestään vakavaa etenevää neurologista sairautta sairastavan potilaan hoidossa huomioida koko perhe. Omaishoitajan rankka pesti ”Hoitotyö jo itsessään on rankkaa ja sen lisäksi omaisia kohdellaan usein huonosti. Olet vaikea, jos esität jonkun toiveen tai vaatimuksen”, Erja kertoo ja peräänkuuluttaa kunnioittavaa ja arvokasta kohtaamista. Erja muistelee levähdysaikoja omaishoidosta ja toteaa, että vapaiden aikanakin oli turvaton olo siitä, miten toinen pärjää. ”Anna Juha yhdeksi yöksi sairaalaan, niin saat nukuttua, minulle sanottiin Espoon kotisairaalasta. Juha oli kaksi kertaa muiden hoidossa ja molemmissa tyrittiin”, Erja tiivistää synkkiä kokemuksiaan. Sylistäni lähdit Kaikesta hyvästä huolimatta Juhan sairaus eteni. Syyskuussa 2015 Espanjan matkalla Juhalta hävisi nielemisrefleksi ja hän joutui sairaalaan. Kaiken lisäksi iski keuhkokuume. Hengitys kävi yhä vaikeammaksi. ”Lääkäri sanoi, että jos ei tehdä kuukauden sisällä trakeostomiaa, niin Juha kuolee”, Erja muistelee. Pariskunta pääsi takaisin Suomeen ja Juhalle tehtiin Meilahden sairaalassa operaatio hengityksen helpottamiseksi. Leikkaus onnistui, hengityskanyyli toi- mi hyvin ja elämä jatkui. Lokakuun 20. päivä Erja sai sairaalasta hälytyksen. ”Juha oli sairaalassa, ja saapuessani sinne kanyyliaukko oli jostain käsittämättömästä syystä teipattu kiinni. Yritin elvyttää häntä, mutta hoitovirheen seurauksena Juha tukehtui”, Erja kertoo katkerana. Erja ihmettelee edelleen sitä, miksi hengityskanyylia ei laitettu takaisin ja miksi Juhaa ei sydänelvytetty, vaikka hoitotestamentin mukaan näin olisi pitänyt tehdä. ”Sitä ei kunnioitettu mitenkään”, Erja ihmettelee ja kokee, että hoitotestamentilla ja edunvalvontavaltuutuksella ei ole Suomessa minkäänlaista oikeudellista asemaa, jos lääkäri päättää toisin. Me tapaamme vielä Asunto on valoisa. Omaishoidon ohella Erja on huolehtinut pojistaan. Äiti saattaa nuorimman poikansa päivän töihin. Kaksi muuta poikaa ovat jo lähteneet maailmalle hyvin eväin. Pöydällä on kirjoja ja esitteitä Espanjan aurinkorannikon hoiva-alan yrityksistä. Erja kertoo, että hän suunnittelee sairaanhoitajan vastaanoton käynnistämistä Aurinkorannikolla. Valokuvanäyttö käynnistyy piirongin päällä. Hetket vaihtuvat. Erjan ja Juhan yhteiselo on tallennettu kauniisti. Kaikesta huomaa, että he rakastivat toisiaan. Vahva elämänkatsomus ja vakaumus kantavat eteenpäin. Jäähyväisruusujen jälkeenkin he aikovat vielä tavata toisensa. LÄHELLÄ 3/2016 LAH1603_final.indd 29 29 8.9.2016 11.27

Luotettavat palvelut ikäihmisille meiltä kattavat palvelut erilaisiin elämäntilanteisiin Oletko kiinnostunut kotona asumista tukevista palveluista? Oletko omaishoitaja ja tarvitset vuorohoitopaikkaa tai etsitkö luotettavaa kotia palveluasumisen piiristä? ota yhteyttä ja me kerromme lisää Anne Manninen, asiakkuuspäällikkö p. 040 505 1212 • anne.manninen@dila.fi tutustu netissä: www.dila.fi/ikaantyneille Hyvän elämän puolesta Diakonialaitos Lahti Vuorikatu 4, 3. krs, 15110 Lahti Asumispalvelut • Fysioterapia • Kotihoitopalvelut Miltä tuntuisi aloittaa päivä aamu-uinnilla, oman talon alakerrassa? NYT ON HYVÄ HETKI TEHDÄ KOTIKAUPAT! Nestorin Aarteen asukkaana nautit hyvinvointipalveluista Osta omaksi kodiksi, helppoa asumista hyvillä palveluilla. Nestorin Aarteessa on yhteisöllisyyttä ja toiminnallisuutta. Lisäksi käytettävissä - päiväsali yhteisiin hetkiin tai omiin tarpeisiin esim. syntymäpäiväjuhlatilaksi. - jumppasali, jossa yhteisiä liikuntatunteja tai yksilöllistä ohjattua jumppaa Ensimmäiset malliasunnot valmistuvat jo syksyllä. Tervetuloa esittelyyn lauantaina 29.10. klo 11–12! Tampereen Nestorin Aarre Nestorin Aarteessa nautit laadukkaasta asumisesta ikävuosistasi ja kunnostasi riippumatta – kunhan vähintään yksi huoneistoon muuttava on täyttänyt 55 vuotta. Ensimmäisen viiden vuoden aikana palveluvastikkeeseen sisältyy mm. - Ikifitin fysioterapeutin tekemän kuntokartoituksen vuosittain ja oman harjoitusohjelman laadinta - Ikifitin lääkärin vuositarkastus - liikuntaryhmä kerran viikossa Ensimmäisen viiden vuoden ajan palveluvastikkeen maksaa YIT. YIT Asuntomyynti, Leni Mentula p. 040 532 2288 ja Mari Lindholm 040 826 1063, Hatanpään valtatie 11, 33100 Tampere, p. 020 433 4635 *puhelun hinta 0,088 eur/min kotimaan puheluista, palvelemme ma-pe klo 9–16, facebook.com/YitKotiTampere LAH1603_final.indd 30 Kerrostalo | Meesakatu 3 Rakenteilla. Arvioitu valmistuminen 31.3.2017 Energialuokka C 2013. Esim. mh. alk. vh. alk. tontti* 1 h+kt+alk 30,5 m² 36 000 120 000 7 442 2 h+kk 45,5 m² 51 000 170 000 11 102 3 h+k+s 67,0 m² 69 600 232 000 16 348 *) valinnainen, osakkeenomistaja voi halutessaan maksaa vuokratontin lunastusosuuden pois tai maksaa kuukausittain tontin vuokravastiketta. Lunastusmahdollisuus vuosittain.  Lue lisää Nestorin Aarteesta ja palveluista: yitkoti.fi/nestorinaarre ja kuntoutus- ja erikoislääkärikeskus Ikifitistä www.ikifit.fi ESITTELY La 29.10. klo 11–12 Meesakatu 3, Tampere 020 433 4635* 8.9.2016 11.27

TEKSTI: SUVI HUTTUNEN KUVA: JUSSI VIERIMAA Suomalaiselta suomalaiselle Kuluttajat valitsevat kotimaisen lääkkeen työllistämisen ja laadun vuoksi. me Orionissa uskomme kuluttajien haluavan ostokäyttäytymisellään äänestää suomalaisen yrityksen puolesta”, toteaa Maksimainen. Suomalaisen Työn Liitto myöntää Avainlippu-tunnuksen tuotteelle tai palvelulle, joka on valmistettu tai tuotettu Suomessa. Myös Orionilla on oikeus käyttää Avainlippua. Verot Suomeen Orionin pakkaus- ja logistiikkakeskus Salossa rakennettiin Nokian entisen kännykkätehtaan tiloihin. Keskuksessa työskentelee 170 henkilöä. P eräti 57 prosenttia suomalaisista haluaisi tietää apteekissa halvemman lääkevaihtoehdon lisäksi myös kotimaisesta, suomalaisia työllistävästä tuotteesta. Asia selviää Suomalaisen Työn Liiton Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjan yhteydessä tekemästä tutkimuksesta. Orion on mukana Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjassa, jonka tarkoituksena on muistuttaa jokapäiväisten ostopäätösten vaikutuksesta suomalaisten työllisyyteen. ”Pitkään jatkunut taantuma on lisännyt suomalaisen työn ja osaamisen arvostusta. Vaikuttaa siltä, että kuluttajat haluavat valinnoillaan tukea työtä ja työpaikkoja Suomessa, jotta ne säilyisivät ja niitä syntyisi jopa lisää,” sanoo Orionin lääkemyynti- ja markkinointijohtaja Janne Maksimainen. Kuluttajat valitsevat mieluiten kotimaisen lääkkeen paitsi työllistämisen myös laadun vuoksi. Suomalaisen tuotteen valinnalla on merkitystä. Jos jokainen suomalainen ostaisi kymmenellä eurolla kuukaudessa enemmän suomalaisia tuotteita ja palveluja, se toisi vuodessa 10 000 työpaikkaa. Lääketeollisuus työllistää Suomessa noin 5 400 henkilöä ja lääkkeitä myydään noin 2 830 miljoonalla eurolla. Kyse on siis merkittävästä työllisyysvaikutuksesta ja kulutuksesta. ”Kun tarjolla on kotimaisen yhtiön vaihtoehto, jonka hintaluokka on sama muiden vastaavien tuotteiden kanssa, Orion työllistää Suomessa noin 2 800 ihmistä lääkkeiden valmistuksessa, tutkimuksessa, markkinoinnissa ja tuotekehityksessä. Kun huomioidaan myös kaikki Orionin alihankkijat ja yhteistyökumppanit, työllistämisvaikutus on vielä suurempi. Orionin lääkemyynnistä noin 30 prosenttia tulee Suomesta. Kotimainen myynti on tärkeä, mutta myös kansainvälisellä myynnillä kasvatetaan hyvinvointia ja työllisyyttä Suomessa, sillä se tuo Suomelle merkittävästi vienti- ja verotuloja. Orion maksaa kaikki veronsa Suomeen, mikä osaltaan ylläpitää suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Vuonna 2015 Orion maksoi kaikkiaan 114 miljoonaa euroa veroja. ”Uskomme, että on koko suomalaisen yhteiskunnan etu, että kotimainen lääketeollisuus on kilpailukykyinen tässä globalisoituvassa maailmassa. Laajan, yli 300 tuotetta sisältävän tuotevalikoiman avulla tuodaan ratkaisuja eri potilas­ tilanteiden haasteisiin”, myyntijohtaja Sari Pesonen sanoo. Työpaikkoja tuovat myös lukuisat investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen sekä tuotantolaitoksiin – viimeisimpänä Fermionin tehtaan laajennus Hangossa. Esimerkiksi pari vuotta sitten rakennettu pakkaus- ja logistiikkakeskus Salossa toi työtä noin 170 ihmiselle. ”On mielestäni erittäin tärkeää, että lääkkeiden valmistusta sekä tutkimusta ja kehitystä on Suomessa myös tulevaisuudessa”, Pesonen painottaa. Orion on Omaishoitajat ja läheiset -liiton yhteistyökumppani. Lisätietoja www.omaishoitajat.fi/ajankohtaista/ orion-tukee-omaishoitajia LÄHELLÄ 3/2016 5* LAH1603_final.indd 31 31 8.9.2016 11.27

32 LÄHELLÄ 3/2016 LAH1603_final.indd 32 8.9.2016 11.27

TEKSTI: PIA HIETANEN KUVA: OY SCA HYGIENE PRODUCTS AB Inkontinenssin hoitoon oikeanlaiset suojat Inkontinenssisuojia saa maksutta, kun lääkäri on todennut inkontinenssin sairaudeksi. Terveydenhuollon ammattilaiset opastavat sopivien suojien valinnassa. L aissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista sanotaan, että sairauden hoitoon liittyvät hoitotarvikkeet ovat käyttäjilleen maksuttomia. Hoitotarvike­jakelussa tulee huomioida potilaan yksilöllinen tarve, joten kunta, joka kustantaa hoitotarvikkeet, ei saa rajoittaa tarvikkeiden enimmäismäärää. Valitettavasti monet kunnat kuitenkin rajoittavat merkittävästi esimerkiksi virtsankarkailuun tarvittavien inkontinenssisuojien määrää ja jopa suojien kokoa. Yksilöllisen tarpeen lisäksi inkontinenssisuojien jakamisen tulee perustua terveydenhuollon ammattilaisen tekemään arviointiin ja seurantaan. Lääkärin tulee todeta virtsankarkailu sairaudeksi, joka kirjataan potilaan hoito­ suunnitelmaan. Jotta potilas pääsee hoitotarvikejakelun piiriin, hänen virtsankarkailunsa tulee olla joko keskivaikea tai vaikea. Keskivaikeassa karkailussa virtsaa karkaa usein ja määrä on noin 1,5 dl kerrallaan. Vaikeassa inkontinenssissa virtsaa karkaa runsaasti myös levossa. Suojia tarpeen mukaan Sairaudeksi toteamisen jälkeen potilas saa lähetteen kunnan hoitotarvikejakeluyksikköön. Osastonhoitaja Sirpa Leppänen Lahden sosiaali- ja terveystoimialan hoitotarvikejakelusta suosittelee, että potilas itse tai hänen omaisensa tulee lähetteen kanssa hoitotarvikejakeluun. ”Haastattelemme potilaan, jotta pystymme valitsemaan hänen tarpeisiinsa parhaiten sopivat inkontinenssisuojat”, Leppänen kertoo. ”Kyselemme nykyisestä suojasta, riittääkö sen imukyky ja kastuuko sänky yöllä. Vastausten perusteella arvioidaan, montako vaippaa potilas tarvitsee ja tarvitaanko päivä- ja yökäytössä eri vaippa. Hyvin suunniteltuna vaipantarve ei yleensä ylitä kolmea tai neljää vaippaa vuorokaudessa”, Leppänen jatkaa. Paikanpäälle tuleminen on järkevää myös siksi, että hoitotarvikejakelussa on vaippojen mallikappaleita, joita voidaan sovittaa oikean koon löytämiseksi. Vaippoja voi myös saada kokeiltavaksi kotiin. Jos hoitotarvikejakelussa ei ole sopivaa mallia, voidaan valmistajalta tilata näytteitä suoraan potilaan kotiin. Kun sopiva vaippa on löytynyt, tilataan niitä kerrallaan kolmeksi kuukaudeksi tarvittava määrä. Vaipat toimitetaan potilaan kotiin. Vaippamallia voi vaihtaa siinä vaiheessa, kun uusi kolmen kuukauden jakso on alkamassa. Tuolloin tulee olla yhteydessä hoitotarvikejakeluun. Miehille omat mallit Inkontinenssi on yleistynyt, ja joka neljäs yli 40-vuotias mies kärsii jonkinasteisesta virtsankarkailusta. Yhdelle kahdeksasta miehestä kehittyy inkontinenssi jossain elämänsä vaiheessa. Miesten inkontinenssi ei ole uusi asia, mutta miehille suunnitellut, muulloin kuin laitoksissa käytettävät inkontinenssisuojat ovat. Miehillekin on nykyään tarjolla omia, anatomisesti muotoiltuja virtsankarkailusuojia. Oy SCA Hygiene Products Ab on Omaishoitajat ja läheiset -liiton yhteistyökumppani. Lisätietoja www.omaishoitajat. fi/sites/omaishoitaja.asiakas.fi/files/Tietoa SCAn ja paikallisyhdistysten yhteistyöstä.pdf LÄHELLÄ 3/2016 LAH1603_final.indd 33 33 8.9.2016 11.27

LAH1603_final.indd 34 8.9.2016 11.27

PUHEENJOHTAJA ANNELI KILJUNEN Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Sote-uudistus herättää järjestöissä kysymyksiä Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuottamien palveluiden tulevaisuus on epäselvä. Omaishoitolain muutoksen seurauksena liitossa selvitetään Ovetvalmennuksen® muuttamista tuotteeksi kunnille. P ääministeri Juha Sipilän hallitus julkaisi kesäkuun lopussa ennätyksellisen määrän tietoa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistukseen liittyvistä lainsäädäntö- ja kehityshankkeista. Yhä keskeneräiset sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta koskevat lakiluonnokset nostavat tusinoittain kysymyksiä sosiaali- ja terveysjärjestöjen asemasta. Hallitus esittää valtion rahoittamien maakuntien muodostamista sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtämistä niiden vastuulle. Lisäksi palveluiden järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan. Sen sijaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen jää kuntiin. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kentältä nousee kaksi kysymystä ylitse muiden. Kuuluvatko järjestöjen tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut niihin palveluihin, jotka siirtyvät maakuntien vastuualueeseen? Entä millaisen sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapausmallin hallitus julkaisee marraskuussa? Maakuntiin mahdollisesti siirtyvien, järjestöjen tuottamien, mutta kuntien rahoittamien palveluiden asema on epäselvä. Tukevatko kunnat jatkossa järjestöjen toimintaa? Nähdäänkö järjestöt ainoastaan palveluiden tuottajina? Entä osataanko kunnissa jatkossakin nähdä niiden järjestöjen työn arvo, joiden palvelutuotanto jäisi edelleen kuntiin ja kuntien rahoittamaksi? On nimittäin huomattava, että sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksen siirto maakunnille vie kunnilta suurimman taloudellisen houkuttimen edistää terveyttä ja hyvinvointia. Aiemmin myös tiukassa taloustilanteessa elävän kunnan on kannattanut panostaa ennaltaehkäisyyn, sillä sijoitus on tuottanut säästöä kalliiden erikoispalveluiden tarpeen vähentyessä. Myös asiakkaan vapaus valita palveluita on edelleen auki. Entä antaako valinnanvapausmalli järjestöille mahdollisuudet tuottaa palveluita? Ovet-valmennus® kuntien käyttöön? Erityisen kiinnostavaksi asiaksi nousee kesäkuussa hyväksytty omaishoitolain muutos. Se velvoittaa kuntia tarjoamaan omaishoitajille 1.1.2018 lähtien valmennusta samaan malliin kuin Omaishoitajat ja läheiset -liiton suurta kiitosta saaneessa Ovet-valmennuksessa®. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta piti tärkeänä, että valmennuk- sen tuottamisesta jatkossakin vastaavat myös järjestöt. Omaishoitajat ja läheiset -liitossa tullaan selvittämään, voisiko liitto tuottaa omaishoitajien valmennusta jatkossakin. Jotta valmennuksen tuottaminen onnistuisi, on selvitettävä, miten saadaan aikaan parhaita tuloksia. Voitaisiinko liiton ja paikallisyhdistysten kehittämä valmennus muuttaa tuotteeksi, jota voisi tarjota kunnille eri puolilla maata? Käytännössä valmennusten järjestäminen tulee vaikuttamaan vahvasti liiton toimintaan ja valtakunnalliseen asemaan. Tässä kehitystyössä paikallisyhdistyksemme ovat korvaamattomassa roolissa. Kuntien käyttöön tuotettu valmennus olisi liitolle ja paikallisyhdistyksille mittava mahdollisuus. Tuotteen kehittämisen haasteet on kuitenkin otettava vakavasti ja kysymykset ratkaistava harkiten. Kun sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus syksyn ja talven aikana etenee, selkenevät myös omaishoitajille tarjottavan valmennuksen suuntaviivat. Toivon, että uudistuksen jälkeenkin omaishoitajien valmennus jatkuu liiton ja paikallisyhdistysten tuottamana ja hyvässä yhteistyössä kuntien kanssa. Ovet-valmennusta® ei tule tässä yhteydessä romuttaa. LÄHELLÄ 3/2016 LAH1603_final.indd 35 35 8.9.2016 11.27

AJANKOHTAISTA Omaishoitajille lakineuvontaa KUTSU SYYSKOKOUKSEEN Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry:n sääntömääräinen syyskokous Liitto tarjoaa kokeiluna lakineuvontaa vaikeissa, ennakko­ tapauksen luonteisissa omaishoidon valitustapauksissa joka tiistai klo 9.30–11 numerossa 050 467 3140. Liitto ei peri puhelusta maksua, mutta puhelinoperaattori laskuttaa puhelusta hinnastonsa mukaan. Lakineuvontaa antaa OTL, VTT Yrjö Mattila. 19.10.2016 klo 17 Muissa omaishoidon kysymyksissä voi soittaa liiton maksulliseen neuvontapuhelimeen 020 7806 599 ma–to klo 9–15, ks. s. 58. Omaishoitajat ja läheiset -liitto, Hämeentie 105 A, 1. krs., 00550 Helsinki Syyskokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokous­ edustajien tulee esittää edustamansa yhdistyksen valtakirja. Liiton hallitus toivottaa yhdistyksen edustajat tervetulleiksi. LOMAOHJAAJAKOULUTUS 9.–10.11. Cumulus Mikkeli, Mikonkatu 9, Mikkeli. Koulutuksesta saa perustiedot lomaohjaajana toimimiseen. Koulutukseen ovat tervetulleita kaikki, jotka ovat kiinnostuneita toimimaan lomaohjaajina liiton tai sen paikallisyhdistysten järjestämillä omaishoitajien tuetuilla lomilla. Lisätietoja kaisu.haggqvist@omaishoitajat.fi tai puh. 020 7806 533. KUINKA LAKIA LUETAAN -SEMINAARI Omaishoitotilanteisiin liittyvää lainsäädäntöä 12.10. klo 9.30–16 Ilmoittautumiset 25.10. mennessä anu.nurmi@omaishoitajat.fi tai puh. 020 7806 500. Kerro ilmoittautuessasi majoitustarpeesi, erityisruokavaliosi ja paikallisyhdistyksesi, jos osallistut paikallisyhdistyksen lähettämänä. ODL Hyvinvointikeskus, Wegelius-Sali. Albertinkatu 16, Oulu Seminaarissa käsitellään omaishoitoperheitä koskevia ajankohtaisia lakikysymyksiä kuten sosiaalihuoltolakia, vammaislainsäädäntöä sekä omaishoitolain muutoksia. Seminaarin osallistumismaksu on 20 € omaishoitajilta, liiton paikallisyhdistysten sekä Suomen omaishoidon verkoston järjestöjen edustajilta. Muilta osallistumismaksu on 30 €. Kahvitarjoilu sisältyy seminaarin osallistumismaksuun, lounas on omakustanteinen. Lisätietoja merja.purhonen@omaishoitajat.fi tai puh. 020 7806 522. Ilmoittautumiset 30.9. mennessä anu.nurmi@omaishoitajat.fi tai puh. 020 7806 500. 36 Nuoret omaishoitajat puhuttavat Euroopassa Eurocarersin vuosikokouksessa ja seminaarissa kesäkuussa Brysselissä kerrottiin uusimmasta eurooppalaisesta omaishoidon tutkimuksesta ja nuorista hoivaajista. Tutkimustietoa hyödynnetään liiton uudessa Jangsterit – nuoret hoivaajat meillä ja muualla -projektissa, jossa tavoitteena on mm. tunnistaa nuoret omaishoitajat Suomessa ja kehittää heille tukitoimia. Liitosta paikalla olivat toiminnanjohtaja Marja Tuomi ja koordinaattori Malla Heino. Lisätietoja www.eurocarers.org. LÄHELLÄ 3/2016 LAH1603_final.indd 36 8.9.2016 11.28

AJANKOHTAISTA LYHYTAIKAISHOIDON KEHITTÄMINEN -SEMINAARI VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN VIRKISTYSPÄIVÄ 3.11. klo 9.30–15 30.11. klo 10–15 Original Sokos Hotel Alexandra, Hannikaisenkatu 35, Jyväskylä Tulppaanitalo, Pinninkatu 51, Tampere Seminaarissa käsitellään lyhytaikaishoitoon liittyviä ajankohtaisia asioita sekä pureudutaan lyhytaikaishoidon kehittämisen mahdollisuuksiin. Lisätietoja kaisa.parviainen@omaishoitajat.fi tai puh. 020 7806 512. Lisätietoja johanna.rahunen@omaishoitajat.fi tai puh. 020 7806 590. Ilmoittautumiset 21.10. mennessä anu.nurmi@omaishoitajat. fi tai puh. 020 7806 500. Ilmoittautumiset 7.11. mennessä anu.nurmi@omaishoitajat. fi tai puh. 020 7806 500. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä yhdistyksesi sekä vapaaehtoistehtäväsi. KUVA: JUHA VIITANEN KUVA: JUHA VIITANEN Suomesta oppia Etelä-Koreaan Kristiina Arramies aloitti OmaisOiva-koulutussuunnittelijanaa ”Aloitin elokuussa koulutussuunnittelijana OmaisOivassa Sandra Gehringin äitiyslomasijaisena. Koulutukseltani olen sairaanhoitaja ja psykoterapeutti, erikoistumisalanani voimavarakeskeinen perheterapia. Olen työskennellyt terapeuttina päihde- ja mielenterveyskuntoutujien ja heidän perheidensä parissa sekä sairaanhoitajana sairaalassa teho- ja valvontaosastolla. Tuntuu mukavalta päästä toteuttamaan ja kehittämään palveluita omaishoitajille, ja sitä kautta tukea omaishoitajien elämää arjen keskellä”, Kristiina Arramies kuvailee tunnelmiaan. Vapaaehtoispäivä järjestetään vapaaehtoistoimijoiden iloksi, tueksi ja virkistykseksi. Päivä on suunnattu kaikille liiton ja yhdistysten vapaaehtoistehtävissä toimiville. Etelä-Korean sosiaali- ja terveysministeriön sekä kansallisen terveysvakuutuslaitoksen edustajat olivat kesäkuussa opintokäynnillä liitossa. Eteläkorealaiset saivat tietoa mm. Suomen omaishoidon lainsäädännöstä ja liiton kehittämästä Ovet-valmennuksesta®. Etelä-Koreassa suunnitellaan omaishoitajille tukitoimintaa ja Suomesta haetaan mallia toiminnalle. Valtakunnallisen omaishoitajien viikon tapahtumat netissä Omaishoitajien viikkoa vietetään 20.–27.11. Viikon avaa valtakunnallinen omaishoitajien kirkkopyhä 20.11. Pääjuhla järjestetään 25.11. klo 12.30–15.30 Vaasan kaupungintalon juhlasalissa, Senaatinkatu 1, Vaasa. Liiton paikallisyhdistykset järjestävät teemaviikolla sekä yksin että yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa runsaasti tapahtumia eri puolilla Suomea. Yhdistykset tiedottavat tapahtumista omilla nettisivuillaan ja tiedotteissaan sekä alueidensa paikallislehdissä. Yhdistysten nettiosoitteet www.omaishoitajat.fi/paikallisyhdistykset. Tapahtumatietoja ei julkaista Lähellä-lehdessä, vaan niitä lisätään syksyn aikana osoitteeseen www.omaishoitajat.fi/valtakunnallinen-omaishoitajien-viikko LÄHELLÄ 3/2016 LAH1603_final.indd 37 37 8.9.2016 11.28

AJANKOHTAISTA Kehittämisideoita työn ja omaishoidon yhteensovittamiseen Liittoon on perustettu työryhmä, joka tulee jatkossa esittämään liitolle työn ja omaishoidon yhteensovittamiseen liittyviä kehittämisideoita. Toukokuun kokouksessa Mia Silfver-Kuhalampi esitteli Työssäkäynti ja läheishoiva – työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen -tutkimuksen tuloksia. Työryhmä kokoontuu seuraavan kerran syyskuussa pohtimaan, miten saada suomalaiset työnantajat kiinnostumaan enemmän työssäkäyvien ja työhön palaavien omaishoitajien tukemisesta. KUVA: JUHA VIITANEN KUVA: JUSSI SALO Omaishoito esillä Islannissa Liiton koulutus- ja kehittämispäällikkö Merja Kaivolainen luennoi kesäkuussa eurooppalaisten perus- ja lähihoitajien järjestön EPN:n (The European Council of Practical Nurses) kansainvälisessä konferenssissa Islannissa. Aiheena oli Omaishoitaja, asiakas, asiantuntija, yhteistyökumppani – kohti toimivaa yhteistyötä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Eurooppalaisten perus- ja lähihoitajien järjestön tavoitteena on yhteistyö jäsenmaiden perus- ja lähihoitajien kanssa. Konferenssiin osallistui 150 EPN:n edustajaa Suomesta, Norjasta, Tanskasta, Islannista, Färsaarilta ja Luxemburgista. TEKSTI: JOHANNA PAASIKANGAS-TELLA KUVA: ORION Hyvinvointia rakentamassa Porissa Porin SuomiAreenassa heinäkuussa keskusteltiin vilkkaasti niin esiintymislavoilla kuin toreilla ja teltoissakin. Liitto oli mukana Orionin teltalla kolmivuotisen yhteistyösopimuksen myötä. Orionilaiset keskustelivat teltassa poikenneiden kanssa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista. Liiton toiminnanjohtaja Marja Tuomi toi esille huolen omaishoitajien jaksamisesta. ”Esimerkiksi lakisääteisiä vapaapäiviä ei välttämättä pidetä, jos hoidettavalle ei löydy vapaapäivän ajaksi hyviä hoitopaikkavaihtoehtoja”, kertoi Tuomi. A K Kuvassa vasemmalta: Espoon ja Kauniaisten Omaishoitajat ja Läheiset ry:n toiminnanjohtaja Kristiina Mustakallio ja projektisuunnittelija Mia Silfver-Kuhalampi, Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n hanketyöntekijä Silvo Nybacka, Väestöliiton erityisasiantuntija Anna Kokko, Omaishoitajat ja läheiset -liiton koordinaattori Malla Heino ja toiminnanjohtaja Marja Tuomi sekä työryhmän puheenjohtaja, Omaishoitajat ja läheiset -liiton hallituksen jäsen, Ylivieskan Seutukunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry:n pj. Meeri Rinta-Jouppi pohtivat työn ja omaishoidon yhteensovittamista. Tilaa kalentereita Vuoden 2017 kalenteri on ilmestynyt. Kuvat ovat liiton henkilökunnan ottamia. Kalenterin koko on 17 cm x 11 cm ja hinta kolme euroa. Yksityishenkilöille minimitilaus on viisi kappaletta ja paikallisyhdistyksille kymmenen kappaletta. Yhdistykset saavat lisäksi 25 %:n alennuksen. Tilauksiin lisätään postikulut. Tilaukset anu.nurmi@omaishoitajat.fi tai puh. 020 7806 500. Orionin teltalla piipahti Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden organisoinnista vastaavan Suomi 100 -hankkeen pääsihteeri Pekka Timonen. Yhdessä Marja Tuomen kanssa he ideoivat reseptin juhlavuodeksi: ”Pidetään huolta toisistamme!” 38 Ihmettä kerrakseen 2017 LÄHELLÄ 3/2016 LAH1603_final.indd 38 8.9.2016 11.28

Vanhuus on hyvä ikä. Suomen merkittävin ikääntymisen ratkaisuja, ilmiöitä ja palveluja käsittelevä messutapahtuma pidetään jälleen Tampereella lokakuussa. Messuilta saat ideoita ja ratkaisuja ikääntyvien hyvinvointiin ja sujuvaan arkeen sekä ammatilliseen kehittämiseen. Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry on mukana messuilla. Tervetuloa osastolle 526! AISTIT | ASUMINEN | HOIVA KUNTOUTUS | TEKNOLOGIA 20.-21.10.2016 Tampereen messu-ja urheilukeskus a Perjantain skustelu paneelike osta, omaishoid htajana puheenjo annola Pirkko M Avoinna: to 20.10. klo 9-17 pe 21.10. klo 9-16 Liput: 10 € TUTUSTU OHJELMAAN NETISSÄ WWW.HYVAIKA.FI Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry tarjoaa jäsenilleen tällä lipukkeella ilmaisen sisäänpääsyn HYVÄ IKÄ -messuille! Järjestäjät:  NIMI: Yhteistyössä: Kuuloliitto ry LAH1603_final.indd 39 SÄHKÖPOSTI: 20.-21.10.2016 Tampereen messu-ja urheilukeskus 8.9.2016 11.28

LOMAT JA KUNTOUTUKSET KUVA: VELI-MATTI SAUKKONEN / KRUUNUPUISTO OMAISHOITAJIEN LOMAT kaan. Kuntoutujille, ja parikursseilla myös hoidettaville, laaditaan kirjallinen kurssiohjelma. Suurin osa toiminnasta on ryhmämuotoista. Vuoden 2016 kaikkien lomien hakuajat ovat jo päättyneet. Ensi vuoden lomista löytyy tietoa marraskuussa osoitteesta www. omaishoitajat.fi -> Lomat ja kuntoutukset. Uusi lomaopas ilmestyy vuoden vaihteessa. Parikursseilla hoidettava osallistuu kuntoutukseen koko kurssin ajan siltä osin kuin se hänen toimintakykynsä puolesta on mahdollista. Kuntoutusjaksojen aikana avustava henkilöstö vastaa hoidettavan kuntouttavasta hoitotyöstä ja ohjauksesta, ellei hoidettavan ja hänen omaishoitajansa kanssa ole sovittu toisin. Kuntoutuksen kustannukset OMAISHOITAJIEN KUNTOUTUSKURSSIT Kela järjestää omaishoitajien kuntoutuskursseja sekä yksilö- että parikursseina. Parikursseille osallistuvat omaishoitajat ja hoidettavat yhdessä. Kuntoutuskurssit järjestetään avo- tai laitosmuotoisina kuntoutujien yksilöllisten tarpeiden mukaan. Kuntoutuskurssien rakenne ja ohjelma Sekä yksilö- että parikurssit kestävät yhteensä 15 vuorokautta. Viiden vuorokauden jakson jälkeen tehdään kotikäynti ja sen jälkeen on vielä kaksi viiden vuorokauden jaksoa. Kurssit järjestetään arkipäivisin maanantain ja perjantain välillä 12 kuukauden aikana. Kurssin ohjelma määräytyy osallistujien tarpeiden ja tavoitteiden mu­ 40 Kuntoutuslaitosjakso on kuntoutujalle maksuton. Kuntoutuksen aikaisesta sijaishoidosta voi aiheutua omaishoitoperheelle kuluja. Parikurssien kuntoutuslaitosjaksot ovat maksuttomia sekä kuntoutujalle että hoidettavalle. Matkakorvaukset Kela korvaa kuntoutukseen liittyvät kohtuulliset ja tarpeelliset matkakustannukset omavastuun ylittävältä osalta (yhteen suuntaan tehdyltä matkalta 16 € vuonna 2016, katso www.kela.fi). Matkakorvausta haetaan toimittamalla Kelaan matkakorvaushakemus (SV4), osallistumistodistus kuntoutuksesta sekä matkaliput ja maksukuitit. Korvausta on haettava kuuden kuukauden kuluessa matkasta. Kuntoutukseen hakeminen Kuntoutuskurssit ovat alueellisia. Omaishoitaja voi hakea ainoastaan oman vakuutuspiirinsä alueen kursseille. LÄHELLÄ 3/2016 LAH1603_final.indd 40 8.9.2016 11.28

LOMAT JA KUNTOUTUKSET HAKEMUS JA LIITTEET • kuntoutushakemus (KU132) • B-lääkärinlausunto omaishoitajasta; lausunnossa on oltava maininta kuntoutustarpeesta ja omaishoitotilanteesta. • parikurssille haettaessa lausunnossa on oltava maininta hoidettavan osallistumisesta kuntoutukseen yhdessä omaishoitajan kanssa; lisäksi tarvitaan hoidettavan terveydentilasta ja toimintakyvystä joko hoitotiivistelmä, sairaus-/potilaskertomus tai kotisairaanhoidon palvelu- ja hoitosuunnitelma. Kuntoutushakemuslomakkeita saa Kelan toimistoista tai ne voi tulostaa Kelan verkkosivuilta www.kela.fi. Kelasta saa myös neuvoja hakemuksen täyttämiseen. Kuntoutushakemus liitteineen toimitetaan Kelan toimistoon. 59779 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 28.11.–2.12. Kuntoutus Peurunka, Laukaa 59708 12.–16.12. Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Kuntoutus Peurunka, Laukaa Kuntoutuspäätöksen antaa Kela. Kelan kuntoutuskurssit yhteistyössä Omaishoitajat ja läheiset -liiton kanssa Liitto tekee yhteistyötä Rokuan Kuntoutuksen, Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen ja Hyvinvointi Sammon kanssa. Kurssit toteutuvat joko laitosmuotoisina tai avokuntoutuksellisina jaksoina. Sekä yksilö- että parikurssit kestävät yhteensä 15 vuorokautta. Viiden vuorokauden kurssin jälkeen tehdään kotikäynti tai verkostoneuvottelu ja sen jälkeen on vielä kaksi viiden vuorokauden kuntoutusjaksoa. Kurssit järjestetään arkipäivisin maanantain ja perjantain välillä 12 kuukauden aikana. Vuoden 2016 kursseista ainoastaan Hyvinvointi Sammon kurssilla on vielä paikkoja. Vuoden 2017 kursseista kerrotaan Lähellä-lehdessä 4/2016. ITÄ- JA POHJOIS-SUOMI 59763 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 17.–21.10. Kruunupuisto, Punkaharju 59757 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 24.–28.10. Taukokangas, Oulainen 59769 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 7.–11.11. Hyvinvointikeskus Toivonlahti, Ilomantsi 59764 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 28.11.–2.12. Kruunupuisto, Punkaharju 59772 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 28.11.–2.12. Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron, Kuopio Hyvinvointi Sammon omaishoitajakurssi on tarkoitettu Itä- ja Pohjois-Suomessa asuville omaishoitajille. Tarkempaa tietoa kurssista saa Jussi Komulaiselta Hyvinvointi Sammosta puh. 040 849 1406 tai jussi.komulainen@kalevalankk.fi. Listaan on poimittu 9.8.2016 ne kurssit, joissa on vielä tilaa. Kurssihaku Kelan sivulta www.kela.fi/kuntoutus. Valitse sivulta kuntoutuskurssihaku. Avautuvalla kurssitarjonta-sivulla valitse ainoastaan seuraavat valintakohdat: valitse sairaudeksi omaishoitajat ja valitse asuinkunta tai alue -valintakohdasta oma asuinkuntasi. Suorita haku. 59691 Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Hyvinvointi Sammossa. Ajankohdat: 12.–16.12.2016, 5.–9.6.2017, 27.11.–1.12.2017 sekä yksi asiantuntijan kotikäynti tai verkostoneuvottelu 17.12.2016–16.1.2017 välisenä aikana. KUVA: VELI-MATTI SAUKKONEN / KRUUNUPUISTO ITÄ- JA POHJOIS-SUOMESTA KUHMOON JA ROKUALLE Alueelliset kuntoutuskurssit Kurssinumero, kurssin ajankohta ja kurssipaikka jaoteltuina alueittain. Tarkempia tietoja kursseista saa Kelasta. ETELÄ-SUOMI 60160 60150 60151 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 10.–14.10. Omaishoitajien kuntoutuskurssi 31.10.–4.11. Omaishoitajien kuntoutuskurssi 12.–16.12. Kaikki kurssit pidetään Validia Kuntoutus Lahdessa. LÄNSI-SUOMI 59783 17.–21.10. Omaishoitajien kuntoutuskurssi Härmän Kuntoutus, Ylihärmä LÄHELLÄ 3/2016 LAH1603_final.indd 41 41 8.9.2016 11.28

42 LÄHELLÄ 3/2016 LAH1603_final.indd 42 8.9.2016 11.28

YHDISTYKSET TOIMIVAT TEKSTI: KATRI MUSTAKANGAS KUVA: POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS Napapiirillä Ovet-valmennusta® kuvapuhelimella NAPAPIIRIN Omaishoitajat ry, Erityislasten Omaiset ELO ry ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Virtu.fi-hanke järjestivät keväällä 2015 omaishoitajille Ovet-valmennusta® kuvapuheluna. Siinä usea henkilö voi keskustella internetyhteyden välityksellä ja nähdä toisensa tietokoneen ruudulla. Valmennus palveli erityisesti omaishoitajia, joille perinteisiin valmennusryhmiin osallistuminen on vaikeaa esimerkiksi hankalien liikenneyhteyksien, ansiotyön tai sitovan hoitotilanteen vuoksi. Valmennukseen osallistui seitsemän omaishoitajaa neljästä Lapin kunnasta. Osallistuminen oli omaishoitajille maksutonta ja heille tarjottiin opastusta kuvallisen etäyhteyden käyttöön. Valmennukseen pystyi osallistumaan kotona omalle tietokoneelle ladatun kotilisenssin avulla tai kuntien sähköisen asioinnin Virtu-palvelupisteistä. Valmennus järjestettiin viitenä iltana pari tuntia kerrallaan. Omaishoitajien palautteiden mukaan tekniikka oli helppoa ja osallistumiseen oli matala kynnys. Palautteissa toivottiin omaishoitajien jaksamisen tueksi kuvapuhelimitse muutakin toimintaa, esimerkiksi vertaisryhmiä. Napapiirin Omaishoitajat ry suunnittelee Ovet-valmennusta® kuvapuhelinpalvelun avulla, mutta seuraavan valmennuksen ajankohta on vielä avoin. Lisätietoja: katri.mustakangas@napapiirinomaishoitajat.fi Kuvapuhelinvalmennukseen saattoi osallistua myös Virtu-palvelupisteistä. Oulussa opiskelijat kummeina omaishoitajille ja hoidettaville OULUN SEUDUN omaishoitajat ja läheiset ry tarjoaa Ou- lun Aikuiskoulutuskeskuksen kanssa maksutta sosiaali- ja terveys­alan opiskelijoita kummeiksi omaishoitajille ja hoi- ”Eilen oli virallisesti vimppa kummitoiminta, mutta en raaskinu hyvästellä tätä minun Annikki-mummelia, josta on tullut minun kaveri. Oon jo aiemminki ajatellu, että nyt kohta kun koulu loppuu, nii jatkan silti hänen kauppa-apuna ja seurakaverina”, kertoo kummiopiskelija Annika (vas.). dettaville. Kummiopiskelijapari eli kaksi aikuisopiskelijaa käy noin vuoden kestävien opintojensa aikana viikoittain pari tuntia kerrallaan omaishoitajan ja hoidettavan luona. Omaishoitajan ja hoidettavan toiveet huomioiden opiskelijat esimerkiksi ulkoilevat, askartelevat tai juttelevat hoidettavan kanssa. Omaishoitaja saa omaa aikaa ja voi käydä vaikkapa omilla asioilla. Moni omaishoitaja on halunnut myös itse viettää aikaa opiskelijoiden kanssa keskustellen. Omaishoitaja voi ilmoittaa Oulun yhdistykseen kummitoiveensa milloin vain. Yhdistys välittää toiveet oppilaitokseen. Aikuiskoulutuskeskus valitsee sopivan kummiopiskelijaparin ja oppilaitoksen kouluttaja tekee opiskelijoiden kanssa omaishoitajan ja hoidettavan luokse kotikäynnin, jossa käydään läpi toiveet ja tehdään sopimus kummitoiminnan aloittamisesta. Kummius päättyy opiskelijoiden opintojen loppuessa tai omaishoitajan tai hoidettavan tilanteen muuttuessa. Lisätietoja marja.heikkinen@osol.fi TEKSTI: MARJA HEIKKINEN KUVA: HELI PERKIÖ LÄHELLÄ 3/2016 LAH1603_final.indd 43 43 8.9.2016 11.28

on itsenäistä asumista sekä leppoisaa arkea ja toimintaa hyvällä sijainnilla. Kodikasta vuokra- ja omistusasumista Maununkadun Kaarina, Nokia Nokian keskustan tuntumaan Maununkadulle valmistuu viihtyisiä ja esteettömiä vuokrakoteja, joihin pääsee muuttamaan arviolta elokuussa 2017. Kodit ovat ikärajattomia. Kalevan Akseli, Tampere Sarvijaakonkadulle tulevien omistuskotien rakentaminen alkaa vuonna 2016. Kalevassa puistot, uimahalli ja kauppakeskus ovat lähellä. Kodit ovat yli 55-vuotiaille. Kotosalla Säätiö, Aleksis Kiven katu 26, 33200 Tampere 44 www.kotosalla.fi LÄHELLÄ 3/2016 LAH1603_final.indd 44 8.9.2016 11.28

LAKIMIES YRJÖ MATTILA OTL, VTT Kunnat päättävät palvelusetelin käytöstä Palvelusetelit lisäävät asiakkaiden valinnanvapautta. Niiden käytöllä on kuitenkin rajoituksia. P alvelusetelillä kunnan sosiaalija terveyspalveluiden asiakas voi hankkia palveluita yksityisiltä yrityksiltä ja järjestöiltä. Jokainen kunta voi kuitenkin päättää itsenäisesti, ottaako se palvelusetelin käyttöön ja mitä palveluja sillä voi ostaa. Setelien käytöstä ei ole yhtenäistä valtakunnallista linjausta. Asiakas voi valita, mistä palvelun ostaa Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltija arvioi asiakkaan avun tarpeen. Viranhaltija voi myöntää palvelu­ setelin, jolloin kunta ei anna palvelua omana toimintanaan. Asiakas voi puolestaan päättää, haluaako hän palvelun kunnan tuottamana vai ostaako hän sen yritykseltä tai järjestöltä. Palvelusetelin vastaanottaminen on asiakkaalle vapaaehtoista. Kunta voi myös määritellä setelin arvon, jonka ei aina tarvitse kattaa palvelun koko hintaa. Yleensä asiakkaalle jää myös maksettavaksi omavastuu. Palveluseteliä koskevassa lainsäädännössä sanotaan vain, että setelin arvon tulee olla kohtuullinen. Vain silloin, kun kysymyksessä on asiakkaalle maksuton palvelu, palvelusetelin on katettava palvelun kustannus kokonaan. Kunnilla on siis laaja vapaus päättää, mihin palveluseteleitä käytetään ja mikä on setelin arvo. Palvelusetelillä voi ostaa palveluja vain kunnan hyväksymiltä yksityisiltä palveluntuottajilta. Luetteloon pääsyn edellytyksenä on, että yksityisen tuottajan palvelujen taso vastaa kunnan omien palvelujen tasoa. Viranhaltija voi rajoittaa setelin käyttöä Asiakkaat ovat olleet tyytymättömiä setelien käytön rajoittamiseen. Korkein hallinto-oikeus on vahvistanut päätöksessään (KHO 2010:10) kunnan viranhaltijan oikeuden rajata setelien käyttöä. Päätöksessä todettiin, että palveluseteleitä, jotka oli myönnetty omaishoitajan lakisääteisten vapaapäivien aikaisen sijaishoidon ostamiseen, ei voitu käyttää muihin tarkoituksiin. Omaishoitaja oli anonut setelien käyttöä mm. kampaamo- ja kauneus­ hoitolamaksuihin. Omaishoitaja piti näitä käyntejä tärkeinä hoidettavan psyykkiselle terveydelle. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin katsoi, että palvelusetelien käyttö esimerkiksi kampaamokäynteihin ei ole laissa tarkoitettua omaishoitoa ja huolenpitoa. Asiakasta on kuultava Kun viranhaltija ehdottaa palvelu­ seteleitä, asiakas voi esittää toiveita ja mielipiteitä, mihin palveluihin seteliä voidaan käyttää. Laki sosiaali- ja tervey­denhuollon palvelusetelistä edellyttää, että asiakkaan mielipide palvelu­ setelin saamisesta ja käytöstä tulee ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon. Omaishoitajille ja hoidettaville palveluseteli on hyödyllinen, sillä setelillä voidaan ostaa myös palveluja, joita kunta ei itse tarjoa. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi siivous- tai hierontapalvelut. Pääministeri Sipilän hallituksen Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihankkeen osana toteutetaan palveluseteli­ kokeilu. Sen sisältö tarkentuu hankkeen edetessä, mutta suunnitteilla on ainakin palvelusetelin käyttö suun terveydenhuollossa. LÄHELLÄ 3/2016 LAH1603_final.indd 45 45 8.9.2016 11.28

HELSINKI: Forum 010 76 66622, Kallio 010 76 66505, Itäkeskus 010 76 66593, Malmi 010 76 66632, Töölö 010 76 66536 Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne. Etuja omistajalle: hok-elannonlakipalvelu.fi 46 ESPOO: Espoonlahti 010 76 66641, Leppävaara 010 76 66611, Tapiola 010 76 66572 VANTAA: Myyrmäki 010 76 66601, Tikkurila 010 76 66563 KERAVA: 010 76 66551 HYVINKÄÄ: 010 76 66582 LÄHELLÄ 3/2016 LAH1603_final.indd 46 8.9.2016 11.28

Palstalla Suomen omaishoidon verkoston jäsenjärjestöt ja muut liiton yhteistyökumppanit käsittelevät hyvinvointiasioita omaishoidon kannalta. TERVEYS TEKSTI: VICTORIA MANKKI KUVA: ILPO VAINIONPÄÄ Afasia hidastaa keskustelua, ei älyä Kanssaihmiset pystyvät omalla toiminnallaan helpottamaan afaattisen henkilön mahdollisuuksia kommunikoida. A fasia on kielenoppimisen jälkeen saatu kielihäiriö. Afasian voi aiheuttaa aivoverenkiertohäiriö, aivokasvain, trauma tai etenevät neurologiset sairaudet. Afasia vaikuttaa puheen tuottamiseen ja ymmärtämiseen sekä lukemiseen ja kirjoittamiseen. Afasian vaikeusaste vaihtelee lievästä erittäin vaikeaan. Jokaisen afaattisen henkilön oirekuva on erilainen – kahta samanlaista afasiaa ei löydy. Afaattista henkilöä tulee kohdella kuin ketä tahansa aikuista, sillä hän ajattelee ja tuntee samoin kuin ennen sairastumistaan. Anna aikaa ja vältä taustamelua Afaattiselle henkilölle ajatusten pukeminen puheeksi saattaa olla vaikeaa tai hidasta. Monesti auttaa, kun keskustelukumppani sanoo: ”Minä tiedän, että tiedät, mitä haluat sanoa”. Puheen tuottamiseen ja ymmärtämiseen saattaa mennä huomattavan paljon aikaa. Keskustelussa on hyvä välttää päälle puhumista ja puolesta puhumista. Hiljaiset tauot keskustelussa antavat afaattiselle henkilölle mahdollisuuden muokata ajatuksiaan puheeksi tai ymmärtää, mitä hänelle on sanottu. Virheiden korjaaminen ei ole oleellista, vaan sen tarkistaminen, että on ymmärtänyt asian oikein. Tärkeintä keskustelussa ei ole viestin muoto ja sanavalinnat, vaan että viesti kulkee perille. Afaattisen henkilön puheen ymmärtäminen saattaa olla vaikeutunut. Taustamelua tulisi välttää, esimerkiksi radio tai tv on hyvä sulkea keskustelun ajaksi. Ryhmäkeskustelussa on hyvä, jos vain yksi puhuu kerrallaan. Afaattinen henkilö voi hyötyä esimerkiksi kuulosuojaimien käytöstä lukiessaan lehteä. Häiritsevät äänet jäävät ulkopuolelle. Puhetta voi tukea näyttämällä asioita. Esimerkiksi lomasuunnitelmia tehtäessä kannattaa näyttää kalenterista, mistä viikosta tai päivästä puhutaan. Samalla tavalla voi hyödyntää karttoja, kun puhutaan paikoista, ja valokuvia, kun puhutaan läheisistä ihmisistä tai paikoista. Puheessa on hyvä säilyttää aikuismaisuus, mutta käyttää yksinkertaisia lauserakenteita. Myös keskittyminen yhteen asiaan kerrallaan, helppojen sanojen käyttäminen ja puhenopeuden hidastaminen auttavat puheen ym- Puheterapeutti Victoria Mankki työskentelee Aivoliiton Kommunikaatiokeskuksessa. Aivoliitto on Suomen omaishoidon verkoston jäsenjärjestö. www.aivoliitto.fi märtämistä. Puheen hidastaminen ei tarkoita, että sanoja venytetään, vaan että puheeseen lisätään lyhyitä taukoja. Keskustelukumppanin kanssa pidetään katsekontakti. Tukisanat auttavat ymmärtämään Tukisanat ovat yksittäisiä, sisällön kannalta keskeisiä sanoja, jotka auttavat ymmärtämään ja jäsentämään keskustelua. Tukisanoja voi kirjoittaa tikkukirjaimilla paperille. Tehokkain tapa on käyttää A4-kokoista valkoista paperia ja mustaa tussia. Sanat kirjoitetaan isoilla, noin 3–4 senttimetrin korkuisilla kirjaimilla. Jos keskustellaan esimerkiksi eläkeasioista, kirjoitetaan paperiin ELÄKE. Tukisanat ovat hyödyllisiä myös esimerkiksi kauppalistan teossa. Listaan voi myös lisätä valokuvia tai piirtää kuvia. LÄHELLÄ 3/2016 LAH1603_final.indd 47 47 8.9.2016 11.28

Hoivakoti Varpula Turvallinen hoivakoti Helsingin Oulunkylässä. Kuntouttavaa ja aktiivista arkea sekä hellää hoivaa 25-vuoden kokemuksella uudistetuissa tiloissa. Toiminnasta vastaa geriatrian erikoislääkäri Matti Sandström. Meillä käy palveluseteli. (Helsinki, Espoo, Vantaa) Tervetuloa tutustumaan, Paikkatiedustelut arkisin klo 9-15 p. 0103284780 48 LÄHELLÄ 3/2016 LAH1603_final.indd 48 8.9.2016 11.28

RISTIKKO Vastaa ja voita! Ristikon oikein vastanneiden kesken arvotaan viisi ihonhoitotuotteita sisältävää tuotekassia. Lähetä ratkaistu ristikko ja yhteystietosi 10.10.2016 mennessä osoitteella Juha Viitanen / Ristikko Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Hämeentie 105 A 18, 00550 Helsinki Nimi: Lähellä 2/2016 ristikon ratkaisu ja voittajat Onnetar suosi seuraavia: Seija Veranko Turku, Eeva Surakka Hyvinkää, Inkeri Hirvansalo Kemi ja Marja-Leena Eklund Helsinki. Palkintona oli Filosofinen värityskirja. Onnea voittajille! Osoite: LÄHELLÄ 3/2016 LAH1603_final.indd 49 49 8.9.2016 11.28

SVENSK RESUMÉ TEXT: MARJA TUOMI, VERKSAMHETSLEDARE ÖVERSÄTTNING: MARIA ÖSTERLUND Det behövs vision och mera styrka H östen är här igen. Förbundets 25-årsjubileumsårs höjdpunkt var Finlands första närståendevår­ darparlament som arrangerades i samband med organisationsdagarna i augusti. Parlamentet var en framgång fastän alla ministrar som hade lovat vara på plats inte kunde närvara. Den huvudsakliga orsaken till återbuden var att personerna hade övergått till andra uppgifter. Återbuden var således helt förståeliga. Det var fint att familje- och omsorgsminister Juha Rehula från social- och hälsovårdsministeriet som har ansvar för närståendevården kunde närvara under hela tillställningen. Också andra ministerier som är centrala för närståendevården hade sänt höga tjänstemän till vårt parlament. På parlamentets frågetimme fick vi svar på många frågor som föreningarna och närståendevårdarna hade sänt in. Mera om detta (på finska) på sidorna 8–11. Lediga dagar och stöd för välbefinnande genom lagändringar Landets nuvarande regering har lovat förbättringar i närståendevårdarnas vardag och ställning. I början av juli trädde flera lagändringar i kraft med vilka man strävar efter att komma närmare det målet (se sidorna 26-27). Från fältet har vi fått signaler om att förbättringarna är ganska blygsamma och inte heller berör alla närståendevår­ dare. Det här är helt riktigt. För de närståendevårdare som inte tidigare har haft rätt till lediga dagar innebär lagändringen ändå en förbättring. Ändringarna i närståendevårdar- 50 lagen borde ändå leda till att närståendevårdarna nu lättare än tidigare kan få också andra tjänster som stöder deras välbefinnande. Men det här förutsätter att kommunerna reserverar tillräckliga resurser för att stödja närståendevården och att de förverkligar det lagen föreskriver. Närståendevården framme inför kommunalvalet För de närståendevårdare som är trötta på löften känns takten med vilken förbättringarna genomförs alldeles för långsam. Men som vi vet är förändringar ändå möjliga. Det behövs bara en vision hos beslutsfattarna, fler som talar om närståendevården i våra egna led och mera styrka. Närståendevårdarna vet bäst vad som borde förändras, men ensamma är vi inte tillräckligt starka. Ju bredare stöd vi lyckas få för vår sak, desto sannolikare är det att vi får ärendena framåt. Betydelsen av närståendevård erkänns över partigränserna. I kommunalvalet nästa år har vi alla möjlighet att påverka vem som bestämmer om våra ärenden. Vi bör vara uppmärksamma på vad de olika kandidaterna tänker om närståendevården. Borde vi också vara aktiva och försöka få personer som känner väl till vår sak att ställa upp som kandidater? Det är ändå i kommunerna som besluten om stöd för närståendevården fattas ännu i några år. Jag önskar er en fin höst! Vi hoppas på många klara vackra höstdagar! LÄHELLÄ 3/2016 LAH1603_final.indd 50 8.9.2016 11.28

TEXT: MARJA TUOMI, VERKSAMHETSLEDARE ÖVERSÄTTNING: MARIA ÖSTERLUND Lagändringar som berör närståendevården i kraft 1.7 Ändringarna i lagen om stöd för närståendevård och i socialservicelagarna inverkar på närståendevårdarnas lediga dagar, hälsogranskningar och träning. I juni godkände riksdagen förändringarna i lagen om stöd för närstående­ vård och socialvårdslagen. Lagändringarna trädde i kraft 1.7.2016. Genom lagändringarna stöder man både de närståendevårdare som har avtal och en del av vårdarna som saknar avtal. Rätten till lediga dagar ökade Alla närståendevårdare som har ingått ett avtal om närståendevård med kommunen kan hålla ledigt två dygn per kalendermånad från 1.7.2016. Rätten till tre lediga dagar står kvar för de närståendevårdare som är bundna vid vården varje dag dygnet runt, oavbrutet eller med få avbrott. Kommunen och närståendevår­ daren kan komma överens om att närståendevårdaren i stället håller flera kortare ledigheter. En ledig period ska då sammanlagt vara högst ett dygn. Om ledigheterna delas upp på det här sättet kräver det en överenskommelse mellan kommunen och närståendevårdaren. Ingendera parten kan ensidigt kräva detta. För ledigheter som delas upp kan man uppbära högst en avgift per dygn. Det är fortfarande kommunen som ska ordna ersättande vård för den vårdbehövande under vårdarens ledighet. dagar och rekreationsledigheter kortare än ett dygn, också för närståendevårdare som saknar avtal men som är bundna av daglig vård och omsorg. För att få ledighet krävs det ändå att närståendevården är inskriven i den vårdbehövandes vård- och serviceplan. Kommunen måste också ordna ersättande vård för den vårdbehövande under ledigheten. Dygnsavgiften för den ersättande vården ska vara den samma som för närståendevårdare med avtal. Förberedelsen blir kommunens ansvar Det lades till en passus i lagen om stöd för närståendevård om att kommunen är skyldig att vid behov förbereda och träna närståendevårdaren för vårduppgiften. Det är meningen att närståendevårdarna ska tränas redan innan avtalet om närståendevården görs. Träningen är ändå inte en förutsättning för avtalet. Kommunen kan ordna träningen själv eller köpa den av någon organisation. Kommunen kan också sköta den ersättande vården under tiden för träningen. Kommunen är ändå inte skyldig att ordna ersättande vård. Ansvaret för att ordna träning för närståendevårdare faller på kommunerna 1.1.2018. Rätt till ledighet också utan avtal Närståendevårdaren ska få hälsogranskning Enligt ändringarna i socialvårdslagen kan kommunen vid behov ordna lediga Kommunen bör ordna med undersökningar av närståendevårdarnas välmå- ende och hälsa, samt erbjuda social- och hälsovårdstjänster som stöder välmåendet. Med dessa undersökningar avser man granskning av hälsotillståndet och funktionsförmågan och rådgivning. Det är en yrkeskunnig person inom hälsovården som är införstådd med realiteterna i närståendevården, till exempel en hälsovårdare, som utför hälsogransk­ ningen. Vid behov kan närståendevår­ daren hänvisas till andra social- eller hälsovårdstjänster, rehabilitering eller någon grupp för kamratstöd. Det är också möjligt att göra närståendevårdarens uppgifter lättare. Saker som kommer fram vid granskningen bör beaktas när man gör upp vård- och serviceplanen för den vårdbehövande. Alla närståendevårdaravtal ska granskas Kommunen ska granska och uppdatera närståendevårdaravtal och serviceplaner som är gjorda före 1.7.2016 så att de motsvarar ändringarna i lagen. Granskningarna ska göras senast 1.4.2017. Förändringarna som görs förutsätter ändå inte att avtalet sägs upp. Närståendevårdaren har rätt till serviceformer som stöder vårduppdraget och ledigheter genast när lagen är i kraft, fastän varken närståendevårdar­ avtalet eller vård- och serviceplanen har granskats. Kommunen bör komma överens med närståendevårdaren om hur närståendevårdaren använder de lediga dagarna som inte har utnyttjats. LÄHELLÄ 3/2016 LAH1603_final.indd 51 51 8.9.2016 11.28

www.rehashop.fi 52 LÄHELLÄ 3/2016 LAH1603_final.indd 52 8.9.2016 11.28

verkkokaupassamme: Humantechnik Hyvä Ikä -messut 20.-21.10.2016 Tampereella Tervetuloa osastollemme 409 MESSUTARJOUS verkkokaupassa www.kuuloverkko.fi Introson digitaalinen TV:n kuuntelulaite Messutarjous! 145€ (norm. 175 €) Langaton kuuntelulaite kuulokkeilla tai silmukalla Korkealaatuinen äänentoisto ilman häiriöitä Säädettävä äänenvoimakkuus Sisältää 2 akkua arjen turvaksi kotimaiset JOKI-kalusteet koivusta kaikkein kauneinta – löydät huonekaluliikkeistä kautta maan LÄHELLÄ 3/2016 LAH1603_final.indd 53 53 8.9.2016 11.28

Lähihoitaja- sekä muistihoitajapalvelut Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Vi betjänar också på svenska. 040 581 2124 www.dianacare.fi PALVELUASUNTOJA ARJESSA APUA TARVITSEVILLE – MYÖS LYHYTAIKAISIA PAIKKOJA Toimimme valtakunnallisesti, Helsingistä Rovaniemelle Kysy lisää: 020 742 9888 LÄHI- JA PERUSHOITAJIA TARVITAAN KAIKKIALLA, MISSÄ IHMISIÄ HOIDETAAN JA AUTETAAN. Lähi- ja perushoitajat työskentelevät aina lähellä ihmistä lasten, nuorten, työikäisten ja vanhusten keskuudessa. Myös lääkehoito on osa heidän työtään. www.superliitto.fi 54 LÄHELLÄ 3/2016 LAH1603_final.indd 54 8.9.2016 11.28

Opas ilmestyy syksyllä 2016. Tilaus- ja hintatiedot julkistetaan sivulla www.diabetes.fi/d-kauppa. Seuraa sivua! Tietoa ja työkaluja kaatumisten ehkäisyyn! a etesliitost Uutta Diab Iäkäs tyypin 2 diabeetikko kotona – opas kotihoidon ammattilaisille ja läheisille www.kaatumisseula.fi Uusi opas auttaa ratkaisemaan iäkkään diabeetikon hoitoon liittyviä arjen pulmatilanteita: • Mitä on diabetesta sairastavan ikäihmisen väsymyksen ja huonovointisuuden taustalla? • Mitä verensokerimittaukset kertovat? Milloin ja miksi mitataan? • Mitä pitää tietää iäkkään diabeetikon insuliinihoidosta? Miten huolehdin hoidon turvallisuudesta? • Miksi ruoka ei maistu? Mitä lautaselle päivän mittaan? Miten turvaan hyvän ravitsemuksen? • Mitä tarkoittaa iäkkään diabeetikon kokonaisvaltainen hoito? Mitä siihen kuuluu? Tulossa hankkeen päätösseminaari helmikuussa 2017. Ohjelma verkossa marraskuussa. Opas on tarkoitettu kotihoidon ammattilaisille ja omaishoitajille. Tilaukset: Diabetesliitto / Materiaalitilaukset Kirjoniementie 15�� 33680 Tampere P. 03 2860 111 keskus (ma–pe klo 8–13) materiaalitilaukset@diabetes.fi www.diabetes.fi/d-kauppa Arvo 4190 e Tartu lanka an! JATKOS O KENT TÄ DAN POSTIA LEMPE Ä LIIKET T Ä Ä SYDÄM E L LE LAH1603_final.indd 55 M UHK E ITA MA K UJA PA DASSA 8.9.2016 11.28

PAIKALLISYHDISTYKSET Yhdistysten netti- ja sähköpostiosoitteet www.omaishoitajat.fi/paikallisyhdistykset ETELÄ-SUOMEN YHDISTYKSET Espoon ja Kauniaisten Omaishoitajat ja Läheiset ry Esbo och Grankulla Närståendevårdare och Vänner rf Pj. Stig Kankkonen, Tsto: puh. 050 528 4224 Pohjantie 3, 02100 Espoo Heinolan Seudun omaishoitajat ja läheiset ry Pj. Helga Nurminen-Ekholm, puh. 040 861 0840 Hiiden seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Vt.pj. Marianne Lind, puh. 045 196 5123 Tsto: puh. 040 189 2121 Karnaistenkatu 43, 08100 Lohja Hyvinkään Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Riikka Sakki, puh. 050 566 2252 Tsto: puh. Kankurinkatu 4–6 B1, 05800 Hyvinkää Hämeenlinnan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Marja-Leena Lehtinen Tsto: puh. 040 526 6632, (03) 656 5060 Hallituskatu 20, 13100 Hämeenlinna Itä-Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset, Östra Nylands Närståendevårdare och Vänner ry Pj. Tuomo J. Rytkölä, puh. 0400 210 021 Kaarinan seudun omaishoitajat ja läheiset ry Pj. Marco-Mihail Iljin, puh. (02) 258 7001 Rantamäentie 12, 21620 Kuusisto Keski-Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Eila Kojima, puh. 0400 883 239 Kujanpääntie 10 A, 05400 Jokela Kymenlaakson Omaishoitajat ja Läheiset ry 15 Pj. Alpo Mäkelä Sirpa Kristeri, puh. 050 491 6646 Tsto: Muuramistontie 13 B, 45120 Kouvola Loimaan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Seppo Paldanius, puh. 040 845 5740 Tsto: puh. 044 974 7883 Pekankuja 4, 32200 Loimaa Lounais-Hämeen Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Aira Tukio, puh. 044 202 0915 Tsto: 050 918 9344 Vapaudenkatu 4, 2. krs., 30100 Forssa Länsi-Uudenmaan Omaishoitajat ja 10 Läheiset ry, Västra nylands Närståendevårdare och Vänner rf Pj. Marja-Leena Kuusi, Tsto: puh. 050 376 3830 Päijät-Hämeen Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Anne Louhelainen, puh. 050 512 0428 Tsto: puh. 050 469 4209 Päijänteenkatu 1, 15140 Lahti Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, Huvudstadsregionens Närståendevårdare och Vänner rf Pj. Tuula Mikkola, Tsto: puh. 040 533 2710 Pasilan puistotie 8, 00240 Helsinki 56 Riihimäen seudun Omaishoitajat 15 ja Läheiset ry Pj. Reijo Kurkela, puh. 044 555 1043 Lopentie 6–8 C 34, 11100 Riihimäki Pieksämäen Omaishoitajat ry Pj. Jarna Räsänen, puh. 040 867 4534 Tsto: puh. 050 597 8836 Tasakatu 4-6, 1. krs, 76100 Pieksämäki Salon omaishoitajat ry Pj. Seija Hyvärinen, puh. 044 0315 957 Tsto: puh. 050 339 4254, 044 734 8115 Torikatu 12, 24100 Salo Savonlinnan Seudun Omaishoitajat ry Pj. Irma Honkanen, puh. 044 323 3061 Suur-Kouvolan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Irja-Liisa Harju, puh. 045 609 7777 Varkauden Seudun Omaishoitajat ry 10 Pj. Airi Hirvonen, puh. 0400 372 911 Tsto: puh. 050 464 1889, Kauppakatu 20, 2. krs., huoneisto 12, 78200 Varkaus Turun Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, Åbo Regionens Närståendevårdare och Vänner rf Pj. Seija Paatero, puh. 040 545 7609 Tsto: puh. 040 515 8006, (02) 231 0244 Vanha Hämeentie 105, 20540 Turku Varpaisjärven ja Lähikuntien 10 Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Pekka Väisänen, puh. 0400 775 060 Uudenkaupungin Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Sinikka Kassila, puh. 050 569 9031 Ääneseudun Omaishoitajat ry Pj. Kirsi Uusitalo-Leppänen Tsto: puh. 0400 452 609 Kautonkatu 3, 44100 Äänekoski ITÄ-SUOMEN YHDISTYKSET Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Irma Torvela, puh. 040 541 0522 Tsto: puh. 040 739 1234 Perillistenkatu 3, 53100 Lappeenranta Hankasalmen Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Eija Puttonen, puh. 0400 310 122 Tsto: puh. 040 848 7503 Petäjätie 8–14 C 15, 41500 Hankasalmi as. Joensuunseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Terttu Turunen, puh. 0400 273 551 Tsto: puh. 0400 544 244 Koulukatu 24 B 23, 80100 Joensuu Juuan Omaiset ja Läheiset ry Pj. Sirpa Räsänen Pieni-Heikkiläntie 4, 83900 Juuka Jyvässeudun Omaishoitajat ry Pj. Irma Nieminen, puh. 040 572 2736 Tsto: puh. 050 409 6975 Väinönkatu 28 A LH7, 40100 Jyväskylä Kainuun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Terhi Kukkonen, puh. 040 256 6458 Voudintie 1 A 2, 87200 Kajaani Keski-Karjalan Omaishoitajat ry Pj. Ritva Simonen, puh. 050 539 8461 Kuopion Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Pirkko Kuukkanen, puh. 0440 353 520 Tsto: puh. 050 494 1575 Tulliportinkatu 15 H, 70100 Kuopio Ylä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Marja Tanskanen, puh. 050 469 1001 LÄNSI-SUOMEN YHDISTYKSET Isojoen Omaishoitajat ry Pj. Päivi Harju-Keturi, puh. 0500 613 192 Hedborgintie 3 as 3, 64900 Isojoki Jämsän Seudun Omaishoitajat ry Siht. Anne Kumpulainen, puh. 040 505 9587 Järviseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Terttu Lakaniemi, puh. 040 716 5137 Tsto: puh. 044 299 1001 Patruunantie 13 C 4, 62800 Vimpeli Kankaanpään Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Hilkka Alanen, puh. 050 438 8208 Kauhajoenseudun omaishoitajat ry Pj. Tarja Tapanainen, puh. 0400 945 160 Kuusiokuntien Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Helena Juurakko, puh. 050 372 4839 Hynniläntie 759, 63230 Lentilä Lakeuden Omaishoitajat ry Pj. Sari Riskumäki, puh. 040 549 3659 Tsto: puh. 050 444 1028 Järjestötalo, Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki Parkanon seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Katja Santala, puh. 0400 458 099 Taavetinkuja 5, 39700 Parkano Laukaan Omaishoitajat SAMARIA ry Pj. Eila Naukkarinen, puh. 050 581 2168 Tsto: puh. 050 336 7425 Perhonjokilaakson Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Mirja Mastokangas, puh. 040 771 7137 Tsto: puh. 040 765 3327 Emäntäkouluntie 30, 69730 Tunkkari Lieksan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Paula Lehikoinen, puh. 040 838 3649 Tsto: puh. 0400 513 755 Pielisentie 8, 81700 Lieksa Pirkanmaan Omaishoitajat ry Pj. Aarre Alanen, puh. 040 839 0336 Tsto: puh. 044 377 7174 Väinölänkatu 15, 33500 Tampere Mikkelin seudun Omaishoitajat 15 ja Läheiset ry Pj. Mali Soininen, puh. 044 237 5771 Tsto: Mikonkatu 5, 50100 Mikkeli Rauman Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Tuire Leskinen, puh. 0400 325 148 Meijeritie 17, 27230 Lappi LÄHELLÄ 3/2016 LAH1603_final.indd 56 8.9.2016 11.28

Ruoveden Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Salme Lehtonen, puh. 0400 463 836 Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Auli Olenius, puh. 040 840 5608 Tsto: puh. 045 200 8150 Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori Tampereen Seudun Omaishoitajat ry Pj. Eero-Veikko Niemi, puh. 0400 337 060 Tsto: 595 8313 Kirkkokatu 8 E 37, 33100 Tampere Vaasan seudun omaishoitajat ry, Vasanejdens närståendevårdare rf Pj. Helle Pellinen, puh. 040 548 8400 Tsto: puh. 050 517 7220 Kapteeninkatu 36 C 59, 65200 Vaasa Nivalan Seudun Omaishoitajat ry Pj. Aune Pääkkö, puh. 044 268 1109 Ruojantie 4, 85500 Nivala Länsi-Pohjan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Hilma Uusitalo, Tsto: puh. 0400 616 748 Laivurinkatu 2-4 C 31, 95400 Tornio Pietarsaaren Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Marianne Hietala, puh. 050 511 1043 Kärpänkuja 10, 68660 Pietarsaari Oulunjokilaakson omaishoitajat ry Pj. Soili Rautiainen, puh. 040 913 8303 Vaalatie 1 a 6, 91700 Vaala Pyhäjärven Omaishoitajat ja Läheiset ry 15 Pj. Leena Sarkkinen, puh. 0400 518 309 Susitie 13, 86800 Pyhäsalmi Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry Pj. Taina Pitkänen-Koli, puh. 0400 925 345 Tsto: puh. (08) 882 1690 Isokatu 47, 90100 Oulu Raahen seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Aarne Eskola, puh. 040 552 3331 Tsto: 044 551 6803, Kauppakeskus Masto, Ollinkalliontie 3, 2. krs., 92100 Raahe Rantsilan omaishoitajien yhdistys ry Pj. Helena Tuomaala, puh. 046 640 4890 VÄLI-SUOMEN YHDISTYKSET Ylivieskan Seutukunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Meeri Rinta-Jouppi, puh. 044 279 9794 Tsto: puh. 044 986 8159, 044 986 8009 Juurikoskenkatu 6, 84100 Ylivieska Haapajärvi-Reisjärvi ja lähiseudun omaishoitajat ja läheiset ry Pj. Anneli Ojala, puh. 0400 190 962 Haapaveden-Siikalatvan Omaishoitajat ja Läheiset ry Varapj. Taimi Maliniemi, puh. 050 363 8090 Tsto: puh. 044 299 1868 Pappilantie 2 A, 86600 Haapavesi Kokkolanseudun omaishoitajat ja läheiset ry, Karlebynejdens Närståendevårdare och Vänner rf Pj. Helge Kattilakoski, puh. 050 410 7816 Tsto: puh. (06) 822 6725, 044 336 0122 Kaarlenkatu 22, 67100 Kokkola POHJOIS-SUOMEN YHDISTYKSET Inarin Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Marjatta Akujärvi puh. 040 590 0057 Siskelintie 9, 99800 Ivalo Puolangan Omaishoitajat ry Yhteys aluevastaavan kautta, katso s. 58 Napapiirin Omaishoitajat ry Pj. Mauri Hakulinen, puh. 040 550 4840 Tsto: puh. 0400 987 633 Pohjolankatu 2, 96100 Rovaniemi Sodankylän omaishoitajat ry Yhteydenotot Napapiirin Omaishoitajat ry Ylikiimingin Omaishoitajat ry Pj. Rauni Sankilampi-Vähäaho Tsto: puh. 040 747 7934 Autiontie 2 B 4, 91300 Ylikiiminki VALTAKUNNALLISET YHDISTYKSET Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Saila Käsmä-Karjalainen Tsto: puh. 040 065 4227 Atimotalo, Keskuskuja 6, 93600 Kuusamo Omaisena edelleen ry Vpj. Marianne PaajanenTsto: puh. 020 741 1140 Tikkurilantie 68 A, 01300 Vantaa Liitto onnittelee tänä vuonna 10 ja 15 vuotta täyttäviä yhdistyksiä. JÄSENASIAA Liiton sääntöjen mukaan kaikki henkilöjäsenet liittyvät lähimmän paikallisyhdistyksen jäseniksi. Paikkakunnalla voi toimia useita yhdistyksiä. Ilmoita jäseneksi liittyessäsi, mihin paikallisyhdistykseen haluat kuulua. Vuonna 2016 jäsenmaksu on 20 €. Jäsenmaksu sisältää Lähellä-lehden (4 numeroa vuodessa), lomaoppaan ja palveluoppaan kotiin postitettuna sekä vaihtuvia yhteistyökumppaneiden etuja. Kannattajajäsenmaksu vuonna 2016 on valinnan mukaan 50 €, 70€, 100 € tai enemmän. Eroamiset tulee ilmoittaa kirjallisesti. Jäsenet, jolla on kaksi perättäistä jäsenmaksua maksamatta, erotetaan automaattisesti. Liityn jäseneksi Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry:n paikallisyhdistykseen. TÄYTÄ TEKSTATEN Paikallisyhdistyksen nimi: Liity netissä www.omaishoitajat.fi Sukunimi: Kaikki etunimet: Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Sähköposti: Syntymävuosi: En halua paikallisyhdistyksen tiedotteita sähköpostitse. LÄHELLÄ 3/2016 LAH1603_final.indd 57 57 8.9.2016 11.28

OSOITEMUISTIO KESKUSTOIMISTO Toiminnanjohtaja Marja Tuomi Puh. 020 7806 514 • hallinto ja kehittäminen • järjestöyhteistyö • Lähellä-lehden päätoimittaja Koulutussuunnittelija Kristiina Arramies (Sandra Gehringin äitiyslomasijainen) Puh. 020 7806 589 • OmaisOiva Koulutussuunnittelija Sandra Gehring (äitiyslomalla) Koordinaattori Malla Heino Puh. 020 7806 518 • Suomen omaishoidon verkosto • Jangsterit-projekti Koulutussihteeri Kaisu Häggqvist Puh. 020 7806 533 • omaishoitajien tuetut lomat ja kuntoutuskurssit Kehittämispäällikkö Merja Kaivolainen Puh. 020 7806 513 • koulutuksen ja omaishoitajien jaksamista tukevien erityistoimintojen kehittäminen Viestintäpäällikkö Tiina Kokko Puh. 020 7806 566 • ulkoisen ja sisäisen viestinnän kehittäminen • Lähellä-lehden vastaava toimittaja OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY, FÖRBUNDET NÄRSTÅENDEVÅRDARE OCH VÄNNER RF KESKUSTOIMISTO: Hämeentie 105 A 18, 00550 Helsinki / Puhelinvaihde 020 7806 500 / Omaishoidon neuvonta 020 7806 599 ma–to klo 9–15 / Jäsenasiat 020 7806 510 / Materiaalitilaukset 020 7806 500 Lomat ja kuntoutuskurssit 020 7806 533 / etunimi.sukunimi@omaishoitajat.fi / www.omaishoitajat.fi Väli-Suomen aluetoimisto • ulkoinen viestintä • Lähellä-lehden toimitussihteeri Sovionkatu 4-6, 92100 Raahe Aluevastaava, suunnittelija • haastateltavat medialle Sari Havela Puh. 020 7806 572 Osoitteen• Väli-Suomen alueohjaus Talous- ja muutokset • OmaisOiva palvelusihteeri Paulalle. Paula Väisänen Pohjois-Suomen Puh. 020 7806 510 Toimistosihteeri aluetoimisto • jäsenasiat Anu Nurmi • palkat ja palkkiot, huomion- Korkalonkatu 18, 2. krs Puh. 020 7806 500 96200 Rovaniemi osoitukset, ansiomerkit • toiminnanjohtajan sihteeri Aluevastaava • materiaalitilaukset Johanna Tervala ALUETOIMISTOT • ilmoittautumiset Puh. 020 7806 541 • Pohjois-Suomen alueohjaus Etelä-Suomen aluetoimisto Koulutussuunnittelija Annankatu 8 Kaisa Parviainen LIITON HALLITUS 2016 24240 Salo Puh. 020 7806 512 Aluevastaava, koordinaattori • OmaisOiva Puheenjohtaja Matti Mäkelä Anneli Kiljunen, Puh. 020 7806 568 Järjestöpäällikkö kansanedustaja • Etelä-Suomen alueohjaus Merja Purhonen • yritysyhteistyö Puh. 020 7806 522 Varapuheenjohtajat • järjestötyön kehittäminen Leena Karhu-Westman, KTM • aluetyön sekä ohjaus ja neu- Itä-Suomen aluetoimisto Yrjö Mattila, OTL, VTT vonta -toiminnan suunnittelu Kuninkaankatu 23 70100 Kuopio ja koordinointi Jäsenet Aluevastaava • hankevastaava (OpastavaSeija Hyvärinen, SHJ, TH Sirpa-Sari Borg hanke) Marja-Leena Lehtinen, Puh. 020 7806 588 sosiaalineuvos • Itä-Suomen alueohjaus Projektisuunnittelija Marja Lehtonen, YTM Johanna Rahunen Seija Paatero, Koulutusvastaava Puh. 020 7806 590 terveydenhuoltoneuvos • Opastava-hanke (Tampereen Juha Timoskainen Jari Pirhonen, YTM Puh. 020 7806 575 ja Kuopion pilotit) Tuula Poikonen, • OmaisOiva-toiminnan sosiaalityöntekijä koordinointi Projektikoordinaattori Pertti Rajala, maakuntajohtaja Virpi Vepsäläinen Meeri Rinta-Jouppi, ympäristöLänsi-Suomen aluetoimisto Puh. 020 7806 515 terveydenhuollon johtaja Antinkatu 15 C • Opastava-hankkeen koordi28100 Pori nointi (Turun pilotti) Sihteeri Aluekoordinaattori Marja Tuomi, Pia Järnstedt Tiedottaja toiminnanjohtaja, YTT Puh. 020 7806 581 Juha Viitanen • Länsi-Suomen alueohjaus Puh. 020 7806 544 Talouspäällikkö Tiina Lehtinen Puh. 020 7806 524 • talouden suunnittelu ja hoito • varainhankinta • yhdistysten talousasioiden konsultointi OMAISHOIDON NEUVONTA puh. 020 7806 599 ma–to klo 9–15 Puhelun hinta on kiinteästä puhelinverkon liittymästä soitettaessa 8,28 snt/puhelu +5,52 snt/min ja matkaviestinverkosta soitettaessa 8,28 snt/ puhelu + 22,14 snt/min. Netissä ajankohtaista asiaa ja perustietoa Liiton verkkosivuille on koottu uutiset, liiton antamat lausunnot, Lähellä-lehdet, tapahtumakalenteri ja paljon muuta hyödyllistä tietoa. Yhteistyökumppaneiden logoja klikkaamalla pääset tutustumaan etuihin ja tarjouksiin. www.omaishoitajat.fi www.facebook.com/ omaishoitajatjalaheiset Vastaanottaja maksaa postimaksun Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Förbundet närståendevårdare och vänner rf TUNNUS 5009275 00003 VASTAUSLÄHETYS 58 LÄHELLÄ 3/2016 LAH1603_final.indd 58 8.9.2016 11.28

KOOT: 34–36 37–39 40–42 43–45 46–47 Tilaukset: (03) 211 0406 Haapasaari 13, 37600 Valkeakoski VÄRIT: sininen punainen vihreä harmaa Karjalan Rapu OY www.karjalanrapu.fi LÄHELLÄ 3/2016 LAH1603_final.indd 59 59 8.9.2016 11.26

- 10 % TENA Kaupasta Virtsatietulehdus vai ei? Luotettava, vaippaan kiinnitettävä virtsatieinfektiotesti TENA U-test -virtsatieinfektiotesti on helppokäyttöinen, vaippaan kiinnitettävä testi, jonka avulla voit tunnistaa tai poissulkea virtsatieinfektion mahdollisuuden täysin kivuttomasti ja nopeasti. TENA U-test on kehitetty henkilöille, joilla on inkontinenssi ja joiden on hankala antaa virtsanäytettä. Omaishoitajat ja läheiset -liiton yhteistyökumppanina tarjoamme kaikista TENA Kaupan tuotteista 10% alennuksen koodilla LÄHELLÄ916. Tarjous on voimassa 30.11.2016 asti. Tilaa TENA Kaupasta www.tenakauppa.fi tai puh. (02) 437 9660. TENA U-test on saatavana myös hyvin varustelluista apteekeista. TENA yhteistyössä Omaishoitajat ja läheiset -liiton kanssa. TENA U-test -käyttöohje: Kiinnitä TENA U-test paikoilleen heti pakkauksen avaamisen jälkeen. Poista testin suojakalvo. Aseta testi puhtaaseen vaippaan mahdollisimman tarkasti virtsaputken kohdalle. Vaihda vaippa normaaliin tapaan. Poista TENA U-test vaipasta pitämällä kiinni sinisestä nauhasta. Pue vaippa normaaliin tapaan. Testi voidaan tarvittaessa lukea jo 15 minuuttia virtsaamisen jälkeen. Lue TENA U-test. Tulos on voimassa 24 tuntia sen asettamisesta. Mikäli tulos on positiivinen tai oireet jatkuvat negatiivisesta tuloksesta huolimatta, ota yhteyttä lääkäriin tilanteen selvittämiseksi. www.tenakauppa.fi LAH1603_final.indd 60 8.9.2016 11.26