LAH1601 digi

1 2016 LEHTI OMAISHOITAJILLE JA LÄHEISILLE Mitä omaishoidossa tapahtuu 2016? s. 16 25 vuotta edunvalvontaa s. 8 TEEMAT Omaishoidon tuki Asuminen

PÄÄKIRJOITUS MARJA TUOMI toiminnanjohtaja Etäyhteys ei korvaa kohtaamista J oululahjoja miettiessämme päätimme mieheni kanssa hankkia yksin asuvalle anopilleni iäkkäille henkilöille tarkoitetun netti- ja kuvapuhelinyhteyden. Anoppi asuu muutaman sadan kilometrin päässä meistä. Ajatuksemme oli päästä lähemmäksi hänen jokapäiväistä elämäänsä kuvan välityksellä. Harmiksemme ohjelmasovellus ei toiminut. Kotona asuminen edellyttää palveluja ja apuvälineitä Iäkkäiden mahdollisuus asua kodissaan mahdollisimman pitkään on ollut tavoitteena jo usealla hallituskaudella. Laitospaikkojen määrä onkin vähentynyt selvästi viime vuosina. Tavoitteena kotona asumisen tukeminen on tietysti kannatettava. Se edellyttää kuitenkin monenlaisia tukitoimia, -palveluita ja apuvälineitä etenkin iäkkäille kotona asuville. Laitospaikkojen vähentäminen ei kuitenkaan saa poistaa mahdollisuutta pitkäaikaisesta hoivasta yksityiskodin ulkopuolella silloin, kun kotona asuminen edes läheisen avustamana ei enää onnistu. Kaikille omaishoitajille tukea Omaishoito – sekä yhdessä asuen että etänä – mahdollistaa kotona asuminen. Päätöksentekijöiden on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että omaishoito perustuu vapaaehtoisuuteen ja molempien osapuolten yhteiseen haluun toteuttaa läheisen hoivaa tällä tavoin. Omaishoidon hyödyt, niin inhimilliset kuin taloudellisetkin, ovat yleisesti tiedossa. Omaishoitajien jaksamisen tuki, todellinen mahdollisuus vapaapäiviin ja omaan aikaan on turvattava kaikille läheisistään huolehtiville. Tuki ei saa rajoittua vain omaishoidon tuen piirissä oleviin, vaan siihen tulisi olla mahdollisuus kaikilla niillä läheisistään huolta pitävillä, joita ilman läheinen ei selviydy arjestaan, ja jotka tuntevat tarvitsevansa tukea. Myös lähipiirillä ja perheillä on suuri merkitys omaishoitajien jaksamisen tukemisessa. Perhehoito on pitkään nähty yhtenä vaihtoehtona omaishoitajien vapaiden järjestämiseen. Lasten ja nuorten sijaishoidossa perhehoito on toiminut kohtalaisen hyvin, sen sijaan iäkkäiden sijaishoitoon käytäntö ei ole vakiintunut toivotusti. Maan nykyisen hallituksen tavoitteena on saada perhehoito laajempaan käyttöön myös iäkkäille. Tehtävä ei kuitenkaan ole helppo. Lähtökohta lasten ja nuorten ja iäkkäiden perhehoidossa on varsin erilainen. Omaishoitajien tukemiseksi tätäkin mallia kannattaa kehittää edelleen. Myös liitto osallistuu tähän työhön. Uutta teknologiaa harkiten Digitalisaatio nähdään yhtenä vaihtoehtona kotona asumisen tukemiseksi. Uusi teknologia ei kuitenkaan ole ratkaisu kaikkeen eikä kaikissa tilanteissa. Olemme siirtymävaiheessa, jossa perinteisen kotiin tuotavan tuen ja palvelun rinnalla otetaan käyttöön uutta teknologiaa. Nettiyhteydet eivät vielä toimi moitteettomasti koko maassa. Pelkästään niiden varaan ei voi ihmisten hyvinvoinnin tukemista laskea. Uusia, elämää helpottavia ja tukevia nettisovelluksia tulee koko ajan lisää ja hyvä niin. Kuitenkaan paraskaan kaukoyhteys ei korvaa tapaamisia ja yhdessäoloa. Anopin joululahja lienee jo toiminnassa tämän lehden ilmestyessä, mutta kuvayhteys ei korvaa kasvokkain kohtaamista, joten tulossa ollaan taas. Hyvää alkavaa kevättä kaikille Lähellä-lehden lukijoille! LÄHELLÄ 1/2016 3

1 2016 JULKAISIJA TÄSSÄ NUMEROSSA KUVA: VILMA SUURONEN Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Förbundet närståendevårdare och vänner rf Hämeentie 105 A 18, 00550 Helsinki Puh. 020 7806 500 www.omaishoitajat.ﬁ PÄÄTOIMITTAJA Marja Tuomi marja.tuomi@omaishoitajat.ﬁ VASTAAVA TOIMITTAJA Tiina Kokko tiina.kokko@omaishoitajat.ﬁ TOIMITUSSIHTEERI Liitto 25 vuotta omaishoitajien edunvalvojana 18-21 TOIMITUSNEUVOSTO 8-9 Uuteen kotiin Juha Viitanen juha.viitanen@omaishoitajat.ﬁ Pertti Rajala, puheenjohtaja, Tiina Kokko, Eero-Veikko Niemi, Marja Tuomi, Juha Viitanen SVENSK RESUMÉ Arkea monivammaisen lapsen kanssa 24-25 TEEMA: OMAISHOIDON TUKI MUUT JUTUT 10 13 14 15 8 24 26 16 Tukea läheisen hoitamiseen Oikeusasiamies valvoo viranomaisia Omaishoito ei aina onnistu Sote-muutos antaa omaishoidolle tilaa kehittyä Mitä omaishoidossa tapahtuu 2016? TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Lähellä-lehti on jäsenetu paikallisyhdistyksille ja heidän jäsenilleen. Lehti ei ole tilattavissa. Mikäli henkilö haluaa lehden, hänen tulee liittyä paikallisyhdistyksen jäseneksi. Myös yhteisöt voivat liittyä yhdistysten jäseniksi. Osoitteenmuutokset ks. s. 54. ILMOITUSMYYNTI Hei, me vaikutetaan! Jokainen on vahva, kun on pakko Oman näköisiä palveluja omaishoitoperheille TJM Systems Oy PL 75, 02921 Espoo Jaana Martiskainen jaana.martiskainen@tjm-systems.ﬁ Puh. 044 566 7195 ILMOITUSAINEISTOT aineistot@tjm-systems.ﬁ ULKOASU Ad Twist Ky / Jaana Kurvinen TEEMA: ASUMINEN 18 Maria Österlund PAINOPAIKKA Forssa Print Uuteen kotiin KANNEN KUVA Rodeo Oy VAKIOPALSTAT 3 SEURAAVA LEHTI Pääkirjoitus: Etäyhteys ei korvaa kohtaamista Vammaislainsäädäntö ajan tasalle 28 7 Asioita ajassa 27 Puheenjohtaja: UUSI KYSYMYSPALSTA: Lukijoilta 29 Ajankohtaista 33 Lomat ja kuntoutukset 37 Yhdistykset toimivat 41 Lakimies: Verohelpotusta kotipalvelumaksuihin 43 Lääkäri: Kipu kuriin 47 Ristikko 48 Svensk resumé 52 Paikallisyhdistykset 54 Osoitemuistio Ilmestyy 2.6.2016 Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. ISSN 1235-8401. 25. vuosikerta. Lähellä-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. LÄHELLÄ 1/2016 5

KUVA: ANTERO AALTONEN ASIOITA AJASSA Oikeus Kelan lääkinnälliseen kuntoutukseen laajeni Lääkekorvaukset muuttuivat vuodenvaihteessa SUURIN MUUTOS aiempaan verrattuna on uusi 50 euron alkuomavastuu. Kun asiakas on maksanut korvattavat reseptilääkkeensä 50 euroon asti kokonaan itse, Kela maksaa osan korvattavan lääkkeen hinnasta. Korvattavat lääkkeet kuuluvat kolmeen korvausluokkaan kuten aiemminkin. Peruskorvaus nousi 35 prosentista 40 prosenttiin, alemman ja ylemmän erityiskorvausluokan korvausprosentit (65 % ja 100 %) säilyvät ennallaan. Ylemmän erityiskorvausluokan lääkkeen omavastuu on 4,50 euroa. Lääkekulujen vuosiomavastuu eli niin sanottu lääkekatto on 610,37 euroa vuonna 2016. Lääkekattoon lasketaan alkuomavastuu ja korvattavista lääkkeistä maksetut omavastuut. Lääkekaton ylittyessä asiakas maksaa korvattavasta lääkkeestä 2,50 euron omavastuun asiointikertaa kohden. Tieto lääkekuluista päivittyy apteekkien ja Kelan tietojärjestelmiin. Omavastuiden täyttymistä voi itse seurata Kelan asiointipalvelussa www. kela.ﬁ/asiointi. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla. OIKEUS KELAN vaikeavammaisten lääkinnälliseen kuntoutukseen ei enää edellytä, että hakija saa myös korotettua tai ylintä vammaisetuutta. Samalla vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen nimi muuttui vaativaksi lääkinnälliseksi kuntoutukseksi. Oikeus kuntoutukseen voidaan ratkaista ilman vaikeavammaisen käsitettä. Kuntoutuksen myöntäminen perustuu sairauteen tai vammaan, niihin liittyviin rajoitteisiin ja huomattaviin vaikeuksiin arjessa suoriutumisessa sekä vähintään vuoden kestävään kuntoutustarpeeseen. Korotuksia sosiaali- ja terveydenhuollon maksuihin SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON Omaishoidon tuen hoitopalkkiot 2016 1.1.2016 ALKAEN omaishoidon tuen hoitopalkkion vähimmäismäärä on 387,49 euroa kuukaudessa. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio on vähintään 774,98 euroa kuukaudessa. Tarkistus tehdään myös palkkioihin, jotka on sovittu vähimmäismäärää suuremmiksi tai pienemmiksi ja jotka perustuvat ennen tarkistusajankohtaa voimassa olleeseen omaishoitosopimukseen. Omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikainen sijaishoito voidaan järjestää omaishoidon tuesta annetun lain 4 a §:n perusteella toimeksiantosopimuksella, jonka kunta tekee sijaishoitajan kanssa. Kunta päättää sijaishoidon hoitopalkkioiden suuruuden. Hoitopalkkioiden noin 0,73 prosentin korotus tehdään myös omaishoidon tukena järjestettävän sijaishoidon palkkioihin. Omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi järjestettävistä palveluista hoidettavalle voi tulla maksettavaksi enintään 11,50 euroa vuorokaudelta. Maksua ei lasketa mukaan terveydenhuollon asiakasmaksujen maksukattoon. Muista omaishoidon ohella annettavista palveluista hoidettava maksaa tavanomaisen asiakasmaksun, ellei kunnan kanssa muuta sovita. asiakasmaksuja ja tulorajoja tarkistettiin indeksikorotuksilla vuoden vaihteessa. Lisäksi tasasuuruisia asiakasmaksuja korotettiin hallitusohjelman mukaisesti. Asiakasmaksujen lisäksi indeksillä tarkistettiin mm. terveydenhuollon maksukattoa (691 euroa vuonna 2016) ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan vähimmäiskäyttövaraa (107 euroa vuonna 2016). Asiakasmaksuasetuksessa säädetään palvelujen enimmäismaksu. Maksujen periminen ja niiden suuruus enimmäismaksujen rajoissa kuuluvat kunnan harkintavaltaan. Asiakkaan taloudellinen asema ei voi olla esteenä palveluiden saamiselle. Jos maksun periminen vaarantaa henkilön toimeentulon, palvelun tuottava kunta tai kuntayhtymä voi asiakasmaksulain mukaan alentaa maksuja tai jättää niitä perimättä. LÄHELLÄ 1/2016 7

Hei, me vaikutetaan! TEKSTI: MERJA SALANKO-VUORELA KUVA: OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITON ARKISTO 25 vuotta täyttävä liitto on ollut aloitteellinen koko historiansa ajan. Liitto on mm. päässyt mukaan kaikkiin sosiaali- ja terveysministeriön työryhmiin, joissa omaishoitoa on kehitetty. 1980-luvulla vammaisia lapsia ei enää sijoitettu laitokseen ja kotien asumistason parantumisen myötä myös ikäihmiset asuivat pitkään kotonaan. Kodeissa oli yhä rankempia hoitotilanteita ja omaiset uupuivat. Ei vielä osattu ajatella, että omaishoidon tukeminen voitaisiin lainsäädännöllisesti kytkeä kunnan velvollisuuksiin. Uusi järjestö mukaan asetuksen tekoon Omaishoitajat ja läheiset -liitolle oli sosiaalinen tilaus. Järjestön syntyä vauhditti vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kotihoidon tuki, jolla haluttiin lisätä kotona hoidettavien määrää. Liitto syntyi tarpeesta tukea omaisia hoitotehtävässä, saada heille etuuksia ja estää uupuminen. Tärkeää oli muuttaa asenteet omaishoitajista juhlapuheiden uhrautujista arvonsa tunteviksi ammattilaisten kumppaneiksi. Uusi järjestö alettiin heti noteerata. Se vaati ponnekkaasti omaishoitajalakia. Lobbauksen avulla liitto pääsi mukaan komiteaan valmistelemaan ensimmäistä asetusta omaishoidon tuesta. Se astui voimaan vuonna 1993. Siihen aikaan sosiaalija terveysjärjestöjen pääsy komiteaan oli harvinaista. Vuonna 1994 liiton toimintapiiriin tulivat vanhusten omaisten lisäksi vammaisten lasten perheet ja pitkäaikaissairaiden omaiset. Liiton painoarvo kasvoi. Lomia, kuntoutusta ja vapaapäiviä Liitto vaati omaishoitajien taakan kevennystä. Sosiaaliset lomajärjestöt innostuivat lomayhteistyöstä. Lomajärjestöt ja liitto antavat lomille omaishoitajien jaksamista tukevan sisällön. Liitto teki vuonna 1995 aloitteen kuntoutusasian neuvottelukunnalle omaishoitajien kuntoutuksen kehittämiseksi. 8 LÄHELLÄ 1/2016 Sosiaalineuvos Merja Salanko-Vuorela on liiton ensimmäinen ja pitkäaikainen toiminnanjohtaja. Liiton johdossa hän toimi vuoden 2013 elokuuhun saakka. KUVA: ANTERO AALTONEN Kelan kuntoutuskursseja saatiin lisää vuosittain. Liitto oli ajan hermolla ja tarttui haasteisiin. Avustusta saatiin niin palvelusetelitoiminnan kehittämiseen kuin lyhytaikaisen omaishoidonkin kokeiluun. Liitto vaati vapaapäiviä ja ne saatiin osaksi sosiaalihuoltolakia vuonna 1998. Lausuntoja ja kannanottoja monista asioista Pääsy Raha-automaattiyhdistyksen jäsenjärjestöksi vuonna 2000 kuvasi liiton merkittävyyttä, koska vuosiin ei ollut hyväksytty uusia jäseniä. Lausuntoja ja kannanottoja annettiin koskien autonhankintatukea, kotitalousvähennystä, verotusta, laitoshoitoa, asiakasmaksuja, työttömyysturvaa, tapaturmavakuutusta, hoitotarvike- ja apuvälinekysymyksiä. Kantaa otettiin ympäristökysymyksiin, pelastustoimeen, työn ja omaishoidon yhteensovittamiseen jne. Omaishoidon kehittämisohjelma syntyi liiton aloitteesta Tärkeänä järjestönä liitto pääsi vuosittain eduskuntaan kuultavaksi valtion budjetista. Vuonna 2002 omaishoitajille saatiin tapaturmavakuutus. Liitto vaati omaishoidon tuen uudistamista. Vuonna 2006 astui voimaan ensimmäinen laki omaishoidon tuesta. Omaishoidon tuki on hoidettavalle myönnettävä sosiaalipalvelu, joka sisältää hoidettavalle annettavat palvelut sekä hoitajalle hoitopalkkion hoitamisen tueksi ja hoitajan jaksamiseksi tarvittavat palvelut. Eduskunnan tilintarkastajat teettivät liitolla selvityksen uuden omaishoitajalain toteutumisesta. Se avasi monen

Liitto ja paikallisyhdistykset järjestivät vuonna 2008 mielenosoituksen eduskuntatalon edessä. Paikalla oli satoja omaishoitajia, jotka vaativat asemansa parantamista. päättäjän silmät. Laki toteutui huonosti. Liiton aloitteesta Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea antoi siitä kunnille nuhteita vuonna 2013. Lakiin on saatu parannuksia liiton vaikuttamistyön tuloksena, mutta merkittävä saavutus oli liiton aloitteesta vuonna 2014 aikaan saatu Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Liiton ehdotuksesta omaishoito nähdään hoitomuotona jo palvelutarvetta arvioitaessa. Mallia otettiin Englannissa ja Irlannissa aiemmin tehdyistä omaishoidon kehittämisohjelmista. Hankkeet vaikuttavat ja luovat uutta Liiton ja paikallisyhdistysten hankkeissa kehitetään uusia toimintamalleja. Hankkeiden myötä paikallisyhdistysten toi- minta ammattimaistui ja syntyi toimivia innovaatioita kuten Ovet-omaishoitajavalmennus. Vuosien varrella liitolla ja yhdistyksillä on ollut yhteensä satoja kehittämisprojekteja. Omaishoitajille tarkoitettu toiminta on vuosien varrella muodostunut pääasiassa paikallisyhdistysten tehtäväksi. Liitto vaikuttaa verkostojen ja yhteistyön avulla sekä kouluttamalla. Esimerkiksi kuntayhteistyönä on toteutettu Hyvä ja laadukas omaishoito -vaikuttamishanke 35 paikkakunnalla vuosina 2003–2007. Myös kirkon Yhteisvastuukeräyksen Sairaan hyvät -hanke vuosina 2001–2003 lisäsi tietoa omaishoidosta. Vuodesta 2005 toiminut Suomen omaishoidon verkosto kokoaa yhteen omaishoitoon ja siihen liittyviä toimijoita. Vaikuttamistyötä ei voi tehdä yksin. Omaishoitajien, yhdistysten jäsenten ja toimijoiden sekä liiton asiantuntemuksen hyödyntäminen vie yhteistä asiaamme eteenpäin. TEKSTI: MARJA TUOMI Katse tulevaan: Tukea kaikille omaishoitajille Vaikuttaminen ja edunvalvonta ovat yksi liiton uuden strategian painopistealueista. Vaikuttamistyön tavoitteet pohjautuvat pitkälti Kansalliseen omaishoidon kehittämisohjelmaan. Omaishoitajat ja läheiset -liitto on kaikkien – sekä omaishoidon tuen piirissä että sen ulkopuolella olevien – omaishoitajien liitto. Yksi vaikuttamisen tärkeimmistä tavoitteista on saada maahan yhtenäiset omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja palkkioluokat. Lisäksi liitto ajaa kaikille omaishoitajille mahdollisuutta vapaapäiviin ja omaan aikaan. Muita tavoitteita ovat mm. omaishoidon tuen säätäminen etuoikeutetuksi tuloksi, omaishoidon tuen verotuksen keventäminen, työn ja omaishoidon yhteensovittaminen sekä paikallisyhdistysten vaikuttamistyön tukeminen. Omaishoito soteen denhuollon uudistus. Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille 1.1.2019. Liiton tehtävä on varmistaa, että omaishoito otetaan huomioon sote-uudistuksessa. Vaikuttaminen on yhteistyötä Kannanottojen ja lausuntojen lisäksi liitto tekee entistä enemmän vaikuttamistyötä yhteistyökumppaneittensa ja eduskunnan omaishoidon tukiryhmän kanssa. Lisäksi panostetaan siihen, että omaishoitajat ja omaishoitoperheet otettaisiin enemmän mukaan suunnittelemaan heille tarkoitettuja palveluja, ja että omaishoitajien osaaminen, kokemus ja tieto saisivat sille kuuluvan arvon. Alkaneella strategiakaudella toteutuu sosiaali- ja terveyLÄHELLÄ 1/2016 9

TEEMA OMAISHOIDON TUKI TEKSTI: MATTI MÄKELÄ, MERJA PURHONEN JA JUHA VIITANEN KUVA: RODEO OY Tukea läheisen hoitamiseen Omaishoitaja voi saada tietoa, palveluita ja omaishoidon tukea. Niitä pitää kuitenkin hakea. O maishoitaja on henkilö, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti. Suomessa on pääasiallisia omaishoitajia noin 350 000. Erilaisia omaishoitotilanteita Omaishoito yhdistetään usein ikäihmisten avun tarpeeseen. Omaishoito voi kuitenkin olla yhtä lailla vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen, nuoren tai työikäisen henkilön auttamista tai hoitamista. Omaishoitotilanne voi syntyä vähitellen ja omaishoidon tarve kasvaa esimerkiksi läheisen ikääntymisen mukanaan tuomien sairauksien vuoksi. Joskus omaishoitotilanne syntyy äkillisesti sairauden tai vammautumisen seurauksena tai esimerkiksi silloin, kun perheeseen syntyy vammainen lapsi. Monet omaishoitajat käyvät myös samanaikaisesti ansiotyössä. Raja läheisen toisilleen antaman avun ja virallisen kunnan tukeman omaishoitajuuden välillä on liukuva. Hoivan ja avun tarpeen lisääntyessä sekä hoidon ja sitovuuden kasvaessa siirrytään tavanomaisesta auttamisesta omaishoitajuuteen. Omaishoitaja voi sanana tuntua vieraalta. On kuitenkin tärkeää, että hoitava henkilö tunnistaa ajoissa olevansa omaishoitaja tai että omaishoitajuus voi olla pian ajankohtaista. Omaishoitajan on saatava tukea hoitotyöhön. Kaikesta ei tarvitse selvitä yksin. Omaishoidon tuki sisältää hoitopalkkion ja palvelut Omaishoitolain mukaan omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista palveluista sekä omaishoitajalle myönnettävästä hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoidon tuki ei ole ns. subjektiivinen eli ehdoton oikeus. Tuen myöntämisperusteet ja hoitopalkkioiden suuruus voivat vaihdella kunnasta toiseen. 10 LÄHELLÄ 1/2016 Omaishoidon tukea haetaan hoidettavan kotikunnasta. Myös omaishoitajien paikallisyhdistyksistä, järjestöistä ja seurakunnista voi kysyä tukea omaishoitotilanteeseen. Vuonna 2015 noin 43 000 omaishoitajaa oli tehnyt omaishoidontukisopimuksen. Kaikilla omaishoitajilla tuen saannin ehdot eivät täyty, kunnilla ei ole riittäviä määrärahoja tai omaishoitajat eivät osaa tai halua hakea tukea. Valtaosa omaishoitajista toimii siis läheisensä tukena ilman yhteiskunnan tarjoamaa apua. Omaishoito ei ala omaishoidon tuen saamisesta. Tukea kannattaa kuitenkin hakea.

” Hakemus tehdään kuntaan Omaishoidon tukea haetaan ottamalla yhteyttä hoidettavan kunnan sosiaalitoimeen ja siellä omaishoidon yhteyshenkilöön. Hänelle kerrotaan tilanteesta, hoidettavan avun tarpeesta ja kuvataan omaishoitajan roolia. Keskustelussa voidaan miettiä eri vaihtoehtoja avun järjestymiseksi sekä omaishoidon tuen mahdollisuutta. Kunnasta pyydetään omaishoidon tuen hakemuspaperit, kunnan omaishoidon tuen linjaukset sekä tiedote hoidettavan ja hoitajan oikeuksia koskevista omaishoitolain säännöksistä ja niiden soveltamisesta. On hyvä tutustua hakemuspapereihin jo ennakkoon ja hankkia hakemukseen tarvittavat liitteet, kuten lääkärin lausunto hoidettavan tilanteesta. Myös hoidettavan kanssa kannattaa keskustella eri vaihtoehdoista, jos se vain on mahdollista. Täytetyt hakemuspaperit lähetetään kuntaan. Kotikäynnillä arvioidaan tuen tarve Kun hakemus on tehty, omaishoidon Palveluita pitää erikseen hakea. tuesta vastaava henkilö tekee kotikäynnin, jolla käydään läpi hoidettavan palvelun tarve ja omaishoidon tuen myöntämisedellytykset. Etukäteen on hyvä miettiä, mitä palvelun, tuen, ohjauksen tai tiedon tarpeita omaishoitoperheellä on ja mikä on niiden tärkeysjärjestys. Neuvotteluun voi pyytää mukaan myös jonkun läheisen, omaisen, ystävän, sukulaisen tai muun tukihenkilön. Omaishoitolain mukaan kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos • henkilö tarvitsee alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa • hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla • hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia • omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää • • hoidettavan koti on hoitoon sopiva tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista. Laki määrittelee sopimuksen sisällön Kotikäynnin jälkeen kunnan viranhaltija tekee päätöksen. Jos päätös on myönteinen, tehdään omaishoitosopimus, jonka liitteeksi tulee hoito- ja palvelusuunnitelma. Jos päätös on kielteinen, siihen voi hakea muutosta päätöksessä olevan ohjeen mukaan. Tukea voi myös hakea myöhemmin uudelleen, jos esimerkiksi hoidon määrä lisääntyy tai hoidettavan tilanne heikkenee. Jos omaishoitosopimus solmitaan, sen tulee omaishoitolain mukaan sisältää vähintään seuraavat tiedot: • hoitopalkkion määrä ja maksutapa • omaishoitajan oikeus vapaapäiviin • vapaan järjestämisen vaihtoehdot • määräaikaisen sopimuksen kesto sekä • hoitopalkkion maksaminen hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä. TIETO AUTTAA Vaikka edellytykset omaishoidontukisopimukseen eivät täyty, kotiin voi saada monenlaisia muita tukipalveluita. Palveluja pitää kuitenkin itse hakea, ne eivät tule automaattisesti. Oma-aloitteisuus ja kyseleminen auttavat palvelujen etsinnässä. Tässä on joitakin vinkkejä. • • Omaishoitajat ja läheiset -liiton valtakunnallinen omaishoidon neuvontapuhelin, puh. 020 7806 599 ma– to klo 9–15. Ks. 54. Palveluopas omaishoitajille ja läheisille auttaa omaishoitajaa selvittämään, mikä tai millainen palvelu tai tuki olisi tarpeen omaishoitotilanteessa. Opas ilmestyy joka vuosi. www.omaishoitajat.ﬁ/tukea-omaishoitotilanteisiin • • • • • Omaishoitajien paikallisyhdistykset eri puolilla Suomea neuvovat ja tukevat omaishoitajia. Tarjolla on mm. vertaistukea ja virkistystä. www.omaishoitajat.ﬁ/paikallisyhdistykset Kansanterveys-, vammais- ja mielenterveysjärjestöillä, Kelalla, vakuutusyhtiöillä ja kunnilla on erilaisia palveluoppaita. Niissä on tietoa sairauksista, kuntoutuksesta, etuisuuksista, omaishoitoa tukevista palveluista ja niiden hakemisesta. Hyödyllisiä linkkejä ja tietoa valtakunnallisista auttavista puhelimista www.omaishoitajat.ﬁ/tukea-omaishoitotilanteisiin Seurakunnat tarjoavat ryhmiä, virkistyspäiviä, luentoja, leirejä ja luottamuksellista keskusteluapua. Yksityisiltä yrityksiltä voi ostaa esim. omaishoitajalomitusta ja kodinhoitopalveluita. LÄHELLÄ 1/2016 11

Verollisen hoitopalkkion vähimmäismäärä vuonna 2016 on 387,49 euroa kuukaudessa. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio on vähintään 774,98 euroa kuukaudessa. Sitovaa ja raskasta hoitotyötä tekevällä omaishoitajalla on oikeus kolmeen vapaavuorokauteen kuukaudessa. Vapaiden ajaksi kunnan tulee järjestää hoidettavalle soveltuva sijaishoito. Vuonna 2016 hoitomaksua sijaishoidosta saa periä hoidettavalta enintään 11,50 euroa vuorokaudessa. Omaishoitajan vapaan aikainen sijaishoito voidaan järjestää myös toimeksiantosopimuksella. Kunta voi tehdä sopimuksen sijaishoitajaksi soveltuvan henkilön kanssa. Kunta päättää sijaishoidon hoitopalkkioiden suuruudesta. Omaishoidon tukeen liittyy myös tapaturmavakuutus ja pääsääntöisesti omaishoitajan eläketurva. Sopimukset solmitaan yleensä toistaiseksi voimassa oleviksi. Sopimuksen liitteeksi hoitoja palvelusuunnitelma Omaishoitaja tarvitsee palveluita, jotta omaishoito onnistuu. Omaishoidontukisopimukseen kuuluu aina hoitoja palvelusuunnitelma, joka laaditaan yhdessä viranomaisen, omaishoitajan ja hoidettavan kanssa. Jos omaishoitaja tai hoidettava on viranomaisen kanssa eri mieltä suunnitelmaan kirjattavista asioista, kirjataan suunnitelmaan sekä viranomaisen että omaishoitajan tai hoidettavan näkemykset. Hoito- ja palvelusuunnitelma ei kuitenkaan ole viranomaisen päätös, vaan suunnitelmaan kirjattuja palveluita pitää erikseen hakea. Kunnan tulee ne myöntää, jos kunnalla ei ole perusteltua syytä menetellä toisin. Lain mukaan hoito- ja palvelu- suunnitelman tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: • omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö • muiden hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen määrä ja sisältö • omaishoitajan hoitotehtävää tukevien sosiaalihuollon palvelujen määrä ja sisältö • miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan, terveydenhoitoon liittyvien käyntien tai muun poissaolon aikana Kun sopimus ja hoito- ja palvelusuunnitelma on tehty, hoitopalkkion maksu ja palvelujen toteuttaminen alkaa. Jos tuntuu, että kokonaisuus ei ole kohdallaan, kunnan kanssa voi neuvotella tilanteesta. Sopimuksen voi myös irtisanoa, jolloin irtisanomisaika on omaishoitajan puolelta yksi kuukausi ja kunnan puolelta kaksi kuukautta. JÄSENYYS KANNATTAA Omaishoitajat ja läheiset -liiton paikallisyhdistysten jäseniksi ovat tervetulleita nykyiset ja entiset omaishoitajat sekä kaikki omaishoitoasioista kiinnostuneet. Liittymällä jäseneksi lisäät myös liiton painoarvoa omaishoitajien edunvalvojana. Yhdessä olemme enemmän. Jäsenenä saat • Paikallisyhdistyksen jäsenyyden, tietoa, vertaistukea ja virkistystä • Lähellä-lehden, 4 numeroa vuodessa • Palveluoppaan vuosittain • Omaishoitajien loma- ja kuntoutuskurssioppaan vuosittain • Omaishoitajakortin • Vaihtuvia yhteistyökumppaneiden etuja, ks. s. 31. 12 LÄHELLÄ 1/2016 Jäsenmaksu on 20 euroa vuodessa (2016). Liittymislomake löytyy sivulta 53. Voit liittyä myös netissä osoitteessa www.omaishoitajat.ﬁ/jäsenasiat. Mikäli et halua jäseneksi, mutta haluat tukea liiton toimintaa, voit liittyä myös liiton kannatusjäseneksi haluamallasi summalla. www.omaishoitajat.ﬁ/liityn-kannattajajäseneksi-yritys-tai-yhteisö Liity jo tänään!

OMAISHOIDON TUKI TEEMA TEKSTI: TAPIO RÄTY KUVA: HANNE SALONEN / EDUSKUNTA Tapio Räty työskentelee esittelijäneuvoksena eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa. Oikeusasiamies valvoo viranomaisia Eduskunnan oikeusasiamiehelle voi kannella kunnan viranomaisten toiminnasta ja päätöksistä. E duskunnan oikeusasiamies valvoo viranomaisten toiminnan laillisuutta. Oikeusasiamiehelle voi kannella, jos epäilee, että viranomainen ei ole noudattanut lakia tai täyttänyt velvollisuuksiaan. Oikeusasiamies ei voi muuttaa tai kumota viranomaisen päätöksiä. Niihin voi ensin hakea muutosta oikaisuvaatimuksella. Päätöksessä on ohjeet oikaisuvaatimuksen tekoon. Jos oikaisuvaatimukseen saatu päätös ei tyydytä, voi valittaa tuomioistuimeen. Muutoksenhaku ei kuitenkaan estä kantelun tekemistä oikeusasiamiehelle. Kanteluiden ratkaisuilla pyritään ohjaamaan viranomaista hyvään ja lailliseen menettelyyn. Ratkaisuissa on pyydetty mm. selvittämään, mihin toimenpiteisiin viranomainen ryhtyy oikeusasiamiehen ratkaisun johdosta tai millä tavoin se korjaa ratkaisussa havaittua virheellistä menettelyään. Kantelun tekeminen on maksutonta ja sen voi tehdä vapaamuotoisesti. Kantelun käsittelyaika on noin kuusi kuukautta. Lisätietoja www.oikeusasiamies.ﬁ. OIKEUSASIAMIEHEN RATKAISUJA Oikeusasiamies on tehnyt omaishoitoa koskevia ratkaisuja. Ne löytyvät www.oikeusasiamies.ﬁ-sivulta kirjoittamalla Hae ratkaisuja -laatikkoon: Omaishoidon tuki. Tässä on joitakin esimerkkejä ratkaisuista. Päätös on tehtävä viivytyksettä Viranomaisen on hallintolain mukaan käsiteltävä palveluja tai tukitoimia koskeva hakemus, esimerkiksi omaishoidontukihakemus, ilman aiheetonta viivästystä ja annettava hakijalle päätös. Mikäli päätös on asiakkaalle myönteinen, se on pantava täytäntöön ilman aiheetonta viivästystä. Päätös on annettava kirjallisesti, se on perusteltava ja siihen on liitettävä ohje oikaisun tekoon. Päätöksentekovelvollisuus koskee sekä myönteisiä että kielteisiä päätöksiä. Jos viranomainen ei tee päätöstä hakemukseen tai viivyttelee päätöksenteossa, asiasta voi kannella. (Esim. ratkaisu 2.3.2012, Dnro 3944/4/10) Päätösten on perustuttava lakiin Kunnan omaishoidon tuen myöntämisperusteet eivät saa olla omaishoitolain vastaisia. Omaishoitolaissa ei ole säännöksiä omaishoidon tuen yhteensovittamisesta muun lain perusteella maksettavan etuuden tai tuen, kuten esimerkiksi Kelan hoidettavalle maksettavan vammaistuen kanssa. Omaishoitolain mukaan kunta ei myöskään voi asettaa tuen myöntämisen ehdoksi jonkun muun etuuden tai tuen saamista tai hakemista. Omaishoitolaissa ei ole estetty tukien saamista päällekkäin. Omaishoidon tuen myöntämistä ei ole laissa sidottu hoidettavan ikään, eikä tuen myöntämisedellytyksiä ole määritelty erikseen eri ikäryhmille. (Ratkaisu 2.3.2013, Dnro 1230/4/11) Kunta ei voi yksin muuttaa sopimusta Kunta ei voi muuttaa yksipuolisesti omaishoitosopimuksen ehtoja. Viimekädessä kunnan on irtisanottava sopimus uuden sopimuksen laatimista varten, mikäli omaishoitaja ja kunta eivät pääse muutetuista sopimusehdoista yksimielisyyteen. Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus luottaa päätöksen pysyvyyteen. Voimassaolevaa päätöstä voidaan muuttaa vain, mikäli olosuhteet ovat muuttuneet tai esimerkiksi omaishoidon tuen suuruudessa tapahtuu muutoksia. Hallintolaki edellyttää, että asiakasta kuullaan päätöksiä tehtäessä. Asiakkaalla on mahdollisuus myös valittaa päätöksestä tuomioistuimeen. (Ratkaisu 9.6.2015, Dnro 3589/4/14). LÄHELLÄ 1/2016 13

TEEMA OMAISHOIDON TUKI TEKSTI: KAARINA JOHANSSON JA TUULA POIKONEN Kaarina Johansson on eläkkeellä oleva sosiaalihoitaja ja aikuisen kehitysvammaisen äiti. Tuula Poikonen on sosiaalityöntekijä ja Omaishoitajat ja läheiset -liiton hallituksen jäsen. KUVA: JUHA VIITANEN KUVA: MAARIT MIETTINEN Omaishoito ei aina onnistu Onnistuessaan omaishoito on rikkaus. Hoidettava saa asua tutussa ympäristössään ja rakkaat ihmissuhteet voivat jatkua. Aina omaishoito ei kuitenkaan ole hyvä ratkaisu. P arhaimmillaan omaishoito mahdollistaa perheiden koossa pysymisen. Useimmat omaishoitajat myös muistelevat kiitollisina omaishoitoaikaa, tehtävän raskaudesta huolimatta. Omaishoito ei kuitenkaan sovi kaikkiin tilanteisiin. Omaishoitajan aika ei riitä Joskus vammaisen lapsen omaishoitajalla ei riitä aikaa perheen muiden lasten kasvun tukemiseen tai omaan työssäkäyntiin. Tällöin kodin ulkopuolinen hoitopaikka voi olla perheelle hyvä vaihtoehto, eikä perhettä pidä syyllistää valinnastaan. Monet perheet kertovat koko perheen hyvinvoinnin parantuneen hoitovastuun jakamisella. Hoitaja voi estää itsenäistymisen Omainen hoitajana voi olla lapsensa itsenäistymisen este. Vanhempi saattaa sitoutua omaishoitoon niin, että ei pysty irrottautumaan aikuistuvasta lapsestaan ja päästää häntä itsenäiseen elämään. Jos tilanne jatkuu yli hoidettavan itsenäistymisvaiheen, muutos vaatii paljon työtä. 14 LÄHELLÄ 1/2016 Hoitajan voimat eivät riitä Omaishoitajan terveydentila ja voimat eivät aina riitä omaishoitoon. Erityisesti ikääntynyt hoidettava voi sitoa hoitajansa kotiin mm. kieltäytymällä tilapäishoidosta hoitajan vapaapäivinä. On kohtuutonta vaatia vanhusta hoitamaan puolisoaan, jos elämään ei mahdu mitään muuta. Tällöin esimerkiksi kunnan omaishoidon työntekijän on tuettava omaishoitajaa luopumaan hoitotehtävästä ja etsittävä muu hoitovaihtoehto. Palkkio ei saa olla syy Vaikka omaishoidon korvaukset eivät ole isoja, saattaa olla, että hoidettavan eläketulot ja omaishoidon palkkio tuovat talouteen toimeentulon, jolla talous pysyy tasapainossa. Tällöin hoitoa jatketaan, vaikka se käy raskaaksi. Omaishoidon ainoa motiivi voi olla hoitotyöstä maksettava palkkio. Mikäli näin on, kunnan sosiaalitoimen on etsittävä omaishoitajalle muita vaihtoehtoja selvitä taloudellisesti. Päihteet ja väkivalta Jos hoidettavalla tai omaishoitajalla on taipumusta päihteiden väärinkäyttöön, omaishoitotilanne saattaa lisätä sitä. On helppo hakea lohtua väsymykseen alkoholista. Jos tilanne riistäytyy käsistä, ulkopuolisten, esimerkiksi kunnan omaishoidon vastuuhenkilön, on etsittävä muita hoitokeinoja. Alkoholin liikakäyttöön voi liittyä perheväkivaltaa. Omaishoitotilanne nostaa usein tunteet pintaan ja saa aikaan kiihtymistä ja suuttumista, jolloin tilanne muuttuu tappeluksi. Myös etenevä muistisairaus voi aiheuttaa aggressiivisuutta. Kunnan omaishoidon vastuuhenkilön pitää puuttua tilanteeseen ja etsiä vaihtoehtoinen hoitomuoto sekä omaishoitajan että hoidettavan turvallisuuden vuoksi. Vastuu on kunnalla Omaishoitosopimusta laadittaessa on tuotava erilaiset vaihtoehdot perheen tietoon. Omaishoitoon ei pidä ketään painostaa vastentahtoisesti tai velvollisuuteen vedoten. Kunnan on valvottava omaishoitotilanteita. Joissakin tilanteissa ainoaksi vaihtoehdoksi jää omaishoitosopimuksen purkaminen ja korvaavien palvelujen järjestäminen.

OMAISHOIDON TUKI TEEMA TEKSTI: JUHA REHULA KUVA: VALTIONEUVOSTON KUVAPANKKI Sote-muutos antaa omaishoidolle tilaa kehittyä Sote-muutoksessa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta itsehallintoalueille. Palveluiden tarjonta monipuolistuu ja yhdenvertaistuu. J atkossa Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla, jotka ovat valtio, maakuntajaon pohjalta muodostettava itsehallintoalue ja kunta. Kolmen vuoden päästä, vuoden 2019 alusta alkaen, vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä siirtyy kunnilta 18 itsehallintoalueelle. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavien viranomaisten määrä vähenee näin alle kymmenesosaan nykyisestä, kun tehtävät siirtyvät lähes 190 eri vastuuviranomaiselta itsehallintoalueille. Valinnanvapaus kasvaa Itsehallintoalue tuottaa tarvittavat sosiaali- ja terveyspalvelut itse tai yhdessä muiden alueiden kanssa, tai hankkii palvelut yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajilta. Jatkossa asiakas voi nykyistä vapaammin itse valita tuottajan, jolta hän hankkii palvelun. Asiakkaan valinnanmahdollisuudet turvataan yhtenäisillä palveluiden laatuvaatimuksilla ja valintaa tukevalla julkisella tiedolla. Tavoitteena ovat entistä yhdenvertaisemmat palvelut, monipuolisempi julkinen palvelutuotanto sekä asiakkaiden valinnan mahdollisuuksien lisääminen. Nykyisin omaishoidon tuen myöntämisperusteet, hoitopalkkiot ja omaishoitoa tukevat palvelut vaihtelevat merkittävästi eri kunnissa. Soteuudistus yhtenäistää omaishoidon tuki- käytäntöjä, ja lisää sitä kautta eri kunnissa asuvien yhdenvertaisuutta. Palvelut yhtenä kokonaisuutena Uudistuksen jälkeen koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuus on yhden järjestäjän vastuulla. Tällöin sosiaali- ja terveyspalveluita voidaan suunnitella kokonaisuutena. Toimiva palvelujen kokonaisuus lisää alueen väestön terveyttä ja hyvinvointia ja säästää yhteisiä rahoja. Samalla se mahdollistaa yksittäiselle asiakkaalle tarpeisiin vastaavat, yhteen sovitetut ja sujuvat palvelut. Hoidettavien ja omaishoitajien tarpeet ovat yksilöllisiä. Omaishoitoa tukevat palvelut, kuten kotihoito, ovat tyypillisesti lähipalveluita. Myös palvelun tarpeen arviointi säilyy jatkossakin lähipalveluna. Kun palveluiden järjestämisen vastuu on kuntaa laajemmilla hartioilla, edellytykset uudistaa ja monipuolistaa palveluita, levittää hyviä toimintamalleja sekä huolehtia ammattilaisten ja omaishoitajien osaamisesta ja keskinäisestä tuesta ovat nykyistä paremmat. apuvälineet sekä tarvittaessa moniammatillisen tuen turvaaminen. Julkisten palvelujen, omaisten ja läheisten, järjestöjen ja muun epävirallisen tuen yhteistyö on omaishoidossa tärkeää. Vain tätä kautta tuki voi olla toimivaa ja kokonaisuus kustannustehokas. Palvelurakenne uudistuu kohti avohoitoa ja kotipalveluita. Kun omaishoidon määrärahoista vastaa yksittäisten kuntien sijaan suurempi toimija – valtio tai itsehallintoalue – omaishoitoon on mahdollista panostaa suuri kuva huomioiden. Hyvin ohjattu ja turvallisuutta synnyttävä tuki lisää omaishoitoperheiden hyvinvointia ja tulee yhteiskunnallekin edullisemmaksi kuin koordinoimaton tuki. Uudistuksia yhteistyöllä Uudistamista kaipaavia asioita ovat esimerkiksi omaishoitajien ohjaus, omaishoitajan vapaan aikaiset palvelut, käyttäjäystävälliset sähköiset palvelut ja Juha Rehula on Sipilän hallituksen perhe- ja peruspalveluministeri. LÄHELLÄ 1/2016 15

Omaishoito 2 TEEMA 0 1 Uusi juttusarja seuraa KOHOn esitysten toteutumista. Mitkä toimenpiteet kiinnostavat sinua erityisesti? Ota kantaa! 6 OMAISHOIDON TUKI TEKSTI: MARJA TUOMI Mitä omaishoidossa tapahtuu 2016? K aksi vuotta sitten valmistui Suomen ensimmäinen Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma (KOHO). Ohjelman valmistelu käynnistyi liiton vaikuttamistyön tuloksena ja sitä oli työstämässä laajapohjainen asiantuntijaryhmä. Sekä liiton puheenjohtaja Anneli Kiljunen että pitkäaikainen toiminnanjohtaja Merja Salanko-Vuorela olivat työryhmän jäseniä. KOHO sisältää useita omaishoitajien asemaa parantavia ja jaksamista tukevia esityksiä. Liiton hallitusohjelmatavoitteet keväällä 2015 perustuivat pääosin KOHOn esityksiin, samoin uuden strategian vaikuttamistyön tavoitteet. Pääministeri Sipilän hallitusohjelma ei sisällä kirjausta KOHOn toteuttamiseksi, mutta omaishoidon kehittäminen sisältyy hallitusohjelmaan. Omaishoito 2016 -juttusarjassa seurataan myös liiton työtä. Taulukossa tarkastellaan muutamien keskeisten asioiden edistymistä. Puuttuuko taulukosta mielestäsi jotain olennaista? Koko kehittämisohjelma löytyy osoitteesta www. julkari.ﬁ/handle/10024/116146 ja toimenpideohjelma sivuilta 60–63. Mikä toimenpide-esitys pitäisi nostaa seurattavaksi?

KANSALLISEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMAN ESITYSTEN ETENEMINEN KOHON ESITYS MITÄ HALLITUS TEKEE? MITÄ LIITTO TEKEE? Uusi laki omaishoidon tuesta • Uuden lain valmistelu käynnistyi edellisen hallituksen aikana. • Sipilän hallitusohjelmassa ei mainita uutta lakia. Hallitus on luvannut päivittää voimassa olevaa lakia. Uuden lain pitäisi astua voimaan 1.7.2016. • Liiton hallitusohjelmavaatimus. • Lausuntoja 2013–2014. • Kannanotto hallitusohjelmaan kesäkuussa 2015. • yhtenäiset hoitopalkkioiden myöntämisperusteet ja palkkiotasot • omaishoidon tuen järjestämisja rahoitusmalli, joka turvaa omaishoitajien yhdenvertaisuuden • Liiton kannanotoissa 2014–2015. • Liiton hallitusohjelmavaatimus. Määritellään omaishoidon tuki etuoikeutetuksi tuloksi. Omaishoitajan vapaan aikaisen sijaishoidon järjestäminen ja vaihtoehtojen parantaminen. • Sipilän hallitus on päättänyt 2016 alkaen lisämäärärahasta sijaishoidon järjestelyihin. 2016 50 milj. euroa ja 2017–2018 70 milj. euroa. Liittyy omaishoitolain muutoksiin. • Keskeinen asia liiton lausunnoissa säännöllisesti. • Liiton hallitusohjelmavaatimus. • Liitossa on perustettu työryhmä, jonka työ käynnistyy alkuvuonna 2016. Työn ja omaishoidon yhteensovittamista kehitetään. Juttusarjassa seurataan KOHOn esitysten toteutumista. Tähän ensimmäiseen taulukkoon on malliksi poimittu joitakin esityksiä ja niihin liittyviä toimenpiteitä. Jatkossa samaan tapaan seurataan myös muita toimenpide-esityksiä.

Tarkkaan mietityt yksityiskohdat takaavat sujuvan käytön. Fysioline Oy Arvionkatu 2, 33840 Tampere puh. 03-2350 700 info@fysioline.fi www.fysioline.fi

TEEMA ASUMINEN TEKSTI: TEKSTI: MINNA ALA-KYYNY KUVAT: JAANA KURVINEN JA VILMA SUURONEN Uuteen kotiin Moni omaishoitaja joutuu hoidettavan kanssa tilanteeseen, jolloin koti ei ole enää paras paikka asua. Hoidettava saattaa tarvita yhä enemmän palveluita, liikkuminen kotona on vaikeutunut tai hoidettavan turvallisuutta ei voida taata. 18 LÄHELLÄ 1/2016

D osentti, FT Outi Jolanki on tutkimuksessaan haastatellut yli 75-vuotiaita asumisesta ja muuttotoiveista. Hänen mukaansa tärkeää on se, että asumismuoto ja asunto on itse valittu ja muuttoa on pystytty ennakoimaan. ”Vaikka ei olisi vielä mitään omaishoitotilannettakaan, niin eläkeiän lähestyessä kannattaa jo miettiä, missä haluaa asua. Voi pohtia, mikä on itselle tärkeää ja mitä haluaa tehdä, mitkä ovat taloudellisesti mahdolliset vaihtoehdot ja mitä alueella on tarjolla”, sanoo Outi Jolanki. ”Raskainta muutto on tilanteessa, jossa joudutaan kiireessä tekemään päätöksiä, tai jopa joku muu tekee päätöksen sillä välin, kun ollaan laitoshoidossa.” Outi Jolangin mukaan kodin muutostöillä voi helpottaa kotona pärjäämistä paljonkin. Kannattaa myös hakea kotiin saatavia palveluita. Myös muutto palveluiden ja julkisen liikenteen lähelle ympäristöön, jossa ei ole mäkiä ja asunnosta pääsee helposti ulos, voi olla sellainen muutos, että kotona pystyy asumaan pidempään. Omaishoitajan ja hoidettavan yhteisasuminen tuetussa asumismuodossa vaatisi lisää joustoa. ”Tämä pitäisi ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa, jotta voidaan järjestää mahdollisuuksia asua yhdessä”, Outi Jolanki pohtii. Vaihtoehtoja yhä enemmän Varttuneiden asumisoikeusyhdistys Jaso on rakennuttanut Jyväskylän seudulle yhteisöllisiä asumisoikeustaloja. Asukkaat valittiin taloihin jo ennen rakentamisen aloittamista. He olivat mukana suunnittelemassa taloon tulevia toimintoja ja tutustuivat toisiinsa jo ennen muuttoa. Taloissa työskentelee toiminnanohjaaja, joka tukee asukkaiden yhteistä tekemistä. Asukkaat ovat olleet erittäin tyytyväisiä. Jaso ei ole palvelutalo, joten suurin osa asukkaista asuu täysin itsenäisesti, osa saa kotipalvelun apua. Jasoon on muutettu myös omaishoitotilanteessa. Palvelut lähellä Senioritaloon on yleensä alaikäraja, esimerkiksi 55 vuotta ja asukkaiden tulee kyetä itsenäiseen asumiseen. ”Ennen senioritalosta ostamista tai vuokraamista kannattaa mennä paikan päälle katsomaan. Selvittää, onko oikeasti esteettömyyttä ja miten palvelut hoidetaan, mitä rakennuttaja lupaa ja vaatia mustaa valkoisella”, sanoo Outi Jolanki. Uutta mallia edustavat palvelualueet, erityiset seniorikylät, kuten Virkkulankylä-konsepti. Niissä on tarjolla erilaisia vuokra- ja omistusasumismuotoja tavallisista asunnoista palvelutaloasumiseen. Kaikki palvelut ovat lähellä ja yhteisöllistä toimintaa on paljon. Palveluasumista ja perhehoitoa Palveluasumiselle on sovittu standardit, mutta kuntakohtaista vaihtelua on esimerkiksi siinä, mitä palvelupakettiin kuuluu. Palvelutaloissakin kehitetään yhä enemmän yhteisiä tiloja ja toimintaa. Myös eri-ikäisiä pyritään saamaan vuorovaikutukseen, näistä esimerkkinä nuorten ja vanhuksien yhteisasuminen Helsingissä sekä palvelutalon ja päiväkodin yhdistäminen Lahdessa. Tarjolla on myös teemallisia paikkoja, kuten ulkoilua ja puutarhanhoitoa tai taidetta tarjoavia palvelutaloja. Ajatukseen siitä, että palvelutaloissa olisi omaishoitohuoneita, joissa hoidettavan kanssa asuisi läheinen, Outi Jolanki pitää varteenotettavana. ”Palvelutalosysteemihän on aika jäykkä, sinne päästäkseen pitää olla melko huonokuntoinen. Usein pariskunnatkin sijoitetaan eri yksikköön vaivojen perusteella. Niitä ei ole suunniteltu siten, että sinne muutettaisiin yhdessä. Olisi hyvä, että olisi joustavia tiloja”, Outi Jolanki sanoo. Perhehoidossa asutaan hoitajan kotona. Se sopii lievästi muistisairaalle tai muuten melko hyväkuntoiselle, joka tarvitsee pientä apua ja tuntee olonsa turvattomaksi omassa kodissaan. Perhehoito voi olla erinomainen vaihtoehto esimerkiksi maaseudulla, jatkuu.. KOTONA PIDEMPÄÄN Erilaiset muutostyöt lisäävät turvallisuutta ja helpottavat arkea kotona. Niiden avulla hoidettava pärjää omassa kodissa pidempään. Muutostyöt riippuvat asukkaiden yksilöllisistä tarpeista, mutta yleisimpiä ovat oviaukkojen leventäminen, ramppien ja luiskien asentaminen, erilaisten kahvojen asentaminen, wc- ja pesutilojen remontoiminen ja kerrostaloissa hissin rakentaminen. Muutostöihin on mahdollista saada avustusta. Avustusmuotoja ovat esimerkiksi korjausavustus vanhusväestön ja vammaisten asuntoihin, sotilasvammalain mukainen korvaus tai vammaispalvelulain mukainen korvaus. Muutostöiden tekemisestä saa myös kotitalousvähennyksen. Vanhustyön keskusliitto tarjoaa ilmaista korjausneuvontaa, jossa arvioidaan asunnon korjaus- ja muutostarpeet, autetaan tarvittaessa urakoitsijan löytämisessä sekä avustusten hakemisessa. Kodin muutostöistä ja turvallisuuden parantamisesta muilla keinoilla saa lisätietoa monen asiantuntijatahon kautta. www.thl.ﬁ/ﬁ/web/tapaturmat/iakkaat/turvallinen-kotona-asuminen www.muistiliitto.ﬁ/ﬁ/muistisairaudet/erityiskysymyksia/turvallisuus www.vtkl.ﬁ/ﬁn/toimimme/korjausneuvonta/ LÄHELLÄ 1/2016 19

” Eläkeiän lähestyessä kannattaa jo miettiä, missä haluaa asua. missä on vähemmän tuetun asumisen tarjontaa. Uusi ratkaisu on Kaarinan perhehoitokylä. Siellä on viisi perhekotia, joissa kussakin asuu perhehoitajan kanssa neljä ikäihmistä. Kiinnostava ajatus on yhteisöllinen maatila, jossa esimerkiksi ikäihmiset asuvat perhehoidossa tai vuokralla maatilalla, ja saavat tuen ja turvan lisäksi osallistua maatilan arkeen. Keski-Euroopassa tällaisia asumisen ja hoivan palveluita tuottavia maatiloja on jo paljon. Perhehoitoa ja palveluasumista käytetään ikäihmisten lisäksi vammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä mielenterveyskuntoutujien asumisessa. Taloudellista tukea asumiseen Tuettua asumista on tarjolla vuokra-, asumisoikeus- ja omistusasumisena ja sitä tarjoavat kunnat, yksityiset sekä järjes- Itsenäisyys parantaa toimintakykyä KEHITYSVAMMAISILLE sosiaali- ja ter- veyspalveluja tuottavan Rinnekodin palvelutoiminnan johtajan Linda Laatikaisen mukaan myös kehitysvammaisten asumisessa ollaan menossa kohti yhteisöllistä ja aktivoivaa suuntaa yksilöllisillä ratkaisuilla. Myös omaisen ja hoidettavan yhteistä asumista toivotaan omaisten puolelta paljon. Rinnekodissa ratkaisu tehdään aina hoidettavan parasta ajatellen. ”Jos omaisen läsnäolo on kehitysvammaiselle paras vaihtoehto, silloin etsitään sellainen ratkaisu”, kertoo Laatikainen. ”Me yritämme kuitenkin ensisijaisesti selvittää, mitä henkilö itse haluaa. Siihen tarvitaan joskus useampia keskusteluja ja aluksi se voi olla sellaista testailua, että mikä sopii parhaiten.” Linda Laatikainen on huomannut, että hyvää tarkoittavat omaiset tekevät liikaakin kehitysvammaisen aikuisen puolesta. ”Laitetaan tumput käteen 20 vuotta, 20 LÄHELLÄ 1/2016 töt. Jos omaishoitaja ja hoidettava haluavat muuttaa yhdessä, eniten vaihtoehtoja on iäkkäille. Vammais- ja sairausjärjestöt ovat tärkeä toimija nuorempien tuen tarvitsijoiden asumisessa. Heidän osaltaan omaishoitajan ja hoidettavan asuminen yhdessä riippuu paikasta. Tuettuun asumismuotoon voi saada asumistukea asumiskulujen osalta. Mikäli taloudessa on vain eläkeläisiä, kyseeseen tulee eläkkeensaajien asumistuki. Muuten haetaan yleistä asumistukea, johon vaikuttavat koko ruokakunnan tulot. Asumistuen saamisen ehtona tulojen lisäksi on se, että kyseessä ei ole hoitosuhde ja asukkaalla on käytössään oma asunto. Avuntarpeen mukaan Kela voi myöntää palveluihin hoitotukea. Ostetuista palveluista voi saada myös kotitalousvähennyksen. kunnes joku ulkopuolinen huomaa, että henkilö osaa itsekin ne laittaa.” Laatikainen kertoo, miten toimintakyky paranee, kun annetaan mahdollisuus itsenäiseen elämään. ”Eräs asiakas kannettiin rappuset ylös siihen saakka, kunnes hän muutti omaan asuntoon. Nykyään hän juoksee ne itse.” Tukiverkostoon voi kuulua lähikauppa ja kantabaari ”Itsenäisessä asumisessa hyvä apu on se, että on laaja tukiverkosto oman elinympäristön alueella, mukana arjen vaikeissa tilanteissa. Näin yhden tukihenkilön rooli ei kasva niin suureksi, että siitä muodostuu liian suuri taakka. Eikä tukihenkilön tarvitse olla ammattihenkilö vaan vaikkapa naapurin mummo”, Laatikainen sanoo. Erään asiakkaan tukiverkostoon kuuluu äidin ja sisarusten lisäksi serkkuja ja muita sukulaisia sekä ympäristön tukiverkostopisteitä, kuten kantabaari ja lähikauppa. ”Kantabaarissa on piikki aina auki ja henkilökunta on ohjeistettu, milloin asiakkaan olisi hyvä lähteä kotiin”, Linda Laatikainen kertoo. Rinnekoti-Säätiö kehittää koko ajan uusia ratkaisuja erityisryhmien asumiseen. Tällä hetkellä suunnitellaan eri asumistyyppien yhdistelmää, jossa yhdistyisivät yksiöt, soluasunnot sekä ryhmäkoti. Siirrettävät seinät mahdollistaisivat joustavat ratkaisut. Lisäksi pohditaan perhehoitoa tukevia ratkaisuja.

Suunnitelmissa kimppaasuminen MARGIT ISOMÄKI on neljättä vuotta eläkkeellä ja viettää vielä hyvin aktiivista elämää harrastusten ja järjestötyön merkeissä. Hän on kuitenkin jo miettinyt, miten haluaisi tulevaisuudessa asua. ”Olemme ystävien kanssa suunnitelleet, että jos meitä olisi vaikka neljä naista, voisimme vuokrata ison huoneiston. Ja sinne palkata sitten yhdessä hoitajan, kun kunto huononee”, kertoo Margit Isomäki. ”Kaikki me asumme vielä omistusasunnoissa ja olemme alle seitsemän- Nuoria palvelutalossa HELSINKILÄISESSÄ palvelutalo Rudol- fissa on odottava tunnelma. Taloon on juuri muuttanut kolme 18–22-vuotiasta nuorta. Asukkaat ja henkilökunta haluaisivat jo kovasti päästä kokeilemaan yhteiseloa. Idea nuorten ja ikäihmisten yhteisasumisesta tuli Hollannista, missä nuorisoasiainkeskus oli tutustunut vastaavanlaiseen ratkaisuun. Ritva-Liisa Salmi, 72, oli mukana haastattelemassa asukkaaksi haluavia nuoria. Hänen mukaansa valitut nuoret osoittivat mielenkiintoa yhteistä tekemistä kohtaan ja vaikuttivat aktiivisilta. ”Kyllä minä heille vähän mustamaalasinkin, että ei näiden mummojen kanssa niin kovin kiva ole jutella. Tietävät sitten, mihin ovat ryhtymässä”, Ritva-Liisa sanoo. ”Nuorten mielenkiinnon mukaan varmasti tekemistä keksitään. Asukkaat odottavat ainakin virkistystä ja ulkoilua. Minä odotan, että pääsisin juttelemaan nuorten kanssa”, kertoo Ritva-Liisa. Nuoret maksavat yksiöistään edul- kymppisiä, eli touhua on, mutta sitten kun tulee yksinäisyys ja turvattomuus. Kaiken maailman juttuja voisi tehdä yhdessä.” Margitin mukaan koti on rakas ja paras paikka, mutta jos siellä käy kotihoito maksimissaan neljä kertaa päivässä puoli tuntia kerrallaan, silloin koti on turvaton paikka ja elämä yksinäistä. ”Tyttäreni sanoo, että hänen kodissaan on aina tilaa. Mielestäni vierekkäin ja lähekkäin voi asua, mutta ei saman katon alla.” Margitin eräs ystävän perhe on jo vuoden etsinyt kerrostaloasuntoja vierekkäin siten, että tytär ostaisi isomman asunnon ja äiti pienen. Sitä hän pitää oikein hyvänä vaihtoehtona. Hän kertoo myös Vaasassa sijaitsevasta Ruukinkartanosta, jota pitää ihanteellisena paikkana. ”Ruukinkartanossa on kuusi pienkotia, aina hoitaja paikalla, ruokala, harrastusmahdollisuudet, paljon musiikkia ja muita esityksiä. Se on minusta hyvä ratkaisu”, hän sanoo. Margit Isomäki on työskennellyt itse kaikkien asumismallien parissa ja nähnyt vanhushuollon kehityksen. Hänen mukaansa haaveet ovat vielä kaukana, mutta on hyvä, että yhteisöllisiä malleja on jo enemmän. lista vuokraa, 250 euroa kuukaudessa, ja vastineeksi pitävät palvelutalon asukkaille seuraa kolmesta viiteen tuntia viikossa. Henkilökuntaa nuoret eivät korvaa, vaan tuovat apua yksinäisyyteen ja vaihtelua päivään. Palvelutalo Rudolfin johtaja Mia Rosenström on tyytyväinen, että eri sukupolvien yhteisöllistä asumista kokeillaan. ”Henkilökunnallekin työn tekeminen on mielekästä, kun asukkailla on hyvä olla”, hän sanoo. Tekemistä palvelutalossa riittää, jos asukas vain itse haluaa osallistua. Tarjolla on kuvataiteen ryhmä, leipomista, perunan ja yrttien kasvatusta, bingo ja monenlaisia retkiä. Ritva-Liisan mielestä oikein mukava projekti oli viereisen päiväkodin kanssa tehty rumpuesitys. Tapaamisia kun oli sen verran, että lapset ehtivät tulla tutuiksi. Mia Rosenströmin mukaan suurelle osalle asukkaista muutto palvelutaloon on tullut yllättäin toimintakyvyn äkillisen heikkenemisen takia, joten sopeutuminen ei ole aina helppoa. Näin kävi Ritva-Liisallekin. ”Aivoinfarktin seurauksena tänne muutin. Muutos oli psyykkisesti hirveän iso”, Ritva-Liisa sanoo. Pojan kanssa on keskusteltu muista asumisvaihtoehdoista, mutta Ritva-Liisa ei koe pystyvänsä asumaan yksin. Palvelutalossa on apu kellonsoiton päässä ja se tuo turvaa. ”Olen asunut täällä kaksi vuotta ja nyt ruvennut kyllä tykkäämään. Hoitajat ovat tulleet tutuiksi ja oma asunto on ihan hyvä. Varsinkin keittiö, kun siellä pääsee työskentelemään. Vähän on pieniä puutteita esteettömyydessä näin pyörätuolin käyttäjän näkökulmasta, kun on vanha talo”, Ritva-Liisa kertoo. Kaikilla asukkailla on oma asunto, jossa saa olla kuin kotonaan. Vieraita saa pyytää koska vain ja omaiset voivat vaikka yöpyäkin. Samoin omaan rauhaan on mahdollisuus, jos niin haluaa. Palvelutalon ruokaan Ritva-Liisa ei ole aina tyytyväinen. Henkilökohtaisen avustajan kanssa pääsee onneksi ulos syömään ja kauppaan. Nytkin jääkaappi on kuulemma täynnä herkkuja. LÄHELLÄ 1/2016 21

" &$%!!##$ #!#$)"&! Hoivakoti Varpula Turvallinen hoivakoti Helsingin Oulunkylässä. Kuntouttavaa ja aktiivista arkea sekä hellää hoivaa 25-vuoden kokemuksella uudistetuissa tiloissa. Toiminnasta vastaa geriatrian erikoislääkäri Matti Sandström. Meillä käy palveluseteli. (Helsinki, Espoo, Vantaa) Tervetuloa tutustumaan, Paikkatiedustelut arkisin klo 9-15 p. 0103284780 22 LÄHELLÄ 1/2016

LÄHELLÄ 1/2016 23

TEKSTI JA KUVA: MAARET TIENSUU PIKKUKUVAT: FREEPIK Jokainen on vahva, kun on pakko Monica Björkell-Ruhl on poikansa omaishoitaja ja auttaa myös isäänsä pyörittämään arkea muistisairaan äidin rinnalla. Perheen arjesta ei puutu vauhtia ja vaarallisia tilanteita. K ahdeksanvuotias Mikael huristelee leikkiautolla keittiön pöydällä niin, että pöytäliina menee ruttuun. Äiti Monica, 39, pyytää poikaansa siirtämään leikit lattialle ja isä Rafael, 44, houkuttelee Mikaelia työhuoneeseen, mutta itsepäisen Mikaelin päätä ei noin vain käännetä. Normaalisti Mikael on arkisin koulussa, mutta nyt keuhkokuume on pakottanut aktiivisen pojan kotiin lepäämään. Keuhkokuume onkin säännöllinen vieras kehitysvammaisen Mikaelin elämässä. Mikael sairastaa muun muassa astmaa, joka altistaa hänet hengitystieinfektioille. Ennen kuin Mikael syntyi, kaiken piti olla kunnossa. Heti syntymän jälkeen pojan hengityksessä havaittiin kuitenkin erilaisia oireita. Kahden päivän ikäisenä Mikaelilla diagnosoitiin sydänvika ja lisäksi häneltä löytyi kromosomipoikkeavuus, jollaista ei ole kenelläkään muulla maailmassa. ”Huoli vaipanvaihdosta jäi nopeasti pienimmäksi murheeksi ja huoli lapsen selviytymisestä nousi päällimmäiseksi”, Monica muistelee. Taistelusta toiseen Koska Mikaelin kromosomipoikkeavuus oli kaikille tuntematon, myös avun ja tukien saaminen oli ensimmäisinä vuo- ” Omaishoitajuuteen liittyy paljon riittämättömyyden tunteita. Työ ei tule koskaan valmiiksi. 24 LÄHELLÄ 1/2016 sina monen tuskan takana. Edes terveysalan ammattilaiset eivät tuntuneet täysin ymmärtävän, mikä on vikana. ”Saimme apua vanhemmiltani, mutta he eivät halunneet hoitaa Mikaelia säännöllisesti kokonaista viikonloppua. Nykyään äidin muistisairaus aiheuttaa sen, että isä ei jaksa valvoa sekä Mikaelia että vaimoaan.” Monica kertoo, että vielä tänäänkin perhe joutuu jatkuvasti taistelemaan. Tukiviidakko on tullut tutuksi, mutta ihmiset eivät aina ymmärrä, millaista arki monivammaisen lapsen kanssa on. ”Mikael sai vihdoin kolmevuotiaana kehitysvammadiagnoosin, mikä auttoi avun hakemisessa. Diagnoosi tuli kuitenkin kolme vuotta liian myöhään.” ”Olin ensimmäiset vuodet niin tiukilla, että uuvuin täysin Mikaelin ollessa neljävuotias. Vietin kolme viikkoa sairaalassa, mikä oli minulle uusi alku. Tuntui, että raskas tilanteemme otettiin vihdoin vakavasti.” Lääkäri ohjeisti Monicaa ja Rafaelia tekemään lastensuojeluilmoituksen. Monica päätti, että apua on nyt saatava keinolla millä hyvänsä ja lastensuojelusta tilattiinkin perheelle kotipalvelu heti seuraavaksi päiväksi. ”Meitä seurattiin, kun lastensuojelu oli tilanteessa mukana. Tuntui vihdoin siltä, että meidän tilanteemme ei enää menisi niin huonoksi.” Lyhytaikaishoito ja leikkiterapia helpottavat arkea Mikael käy muutamana päivänä kuussa lyhytaikaishoidossa, missä hänellä on paljon ystäviä. Lisäksi Mikael käy puhe-, fysio- ja toimintaterapiassa. Kuntoutuksessa opetellaan rutiineja ja itsenäistymistä. Monica iloitsee, että perheen arki on helpottunut huomattavasti alkuajoista. ”Lyhytaikaishoito on yksi tärkeimmistä tukimuodoistamme, en tiedä, miten pärjäisimme ilman sitä, kun vanhem-

matkaan eivät voi enää olla apuna.” Mikaelilla on erilaisia käyttäytymisongelmia, esimerkiksi raivokohtauksia. Hänellä oli myös kahden ja kolmen ikävuoden välillä korostunut uhmaikä, kun hän ei osannut puhua. ”Hän heitti tavaroita ja satutti itseään ja meitä. Päiväkodin aloittaminen helpotti, sillä sain itse vähän hengittää päiväsaikaan.” Monica kertoo, että hänellä ja Mikaelilla on aina ollut hyvin vahva side, eikä Mikael ole aina hyväksynyt isäänsä hoitajakseen. Perhe on petrannut tiimityötään Theraplay-leikkiterapian avulla ja Mikaelin käytösongelmat ovatkin sittemmin helpottaneet. Omat kokemukset auttavat muita Kärsiessään masennuksesta Monica sai apua tukihenkilöltä, jonka kanssa kartoitettiin Monican vahvoja puolia ja luotiin elämään uusia tavoitteita. ”Valmentaja oli siitä tärkeä, että hänen kanssaan sain tehdä minulle tärkeitä juttuja. Psykiatrin kanssa ei voi mennä kahville – toisin kuin valmentajan.” Monica innostui kokemuksesta siinä määrin, että opiskeli myös itse valmentajaksi. ”Nyt voin innostaa muita pitämään huolta itsestään. Jos voimme muuttaa ihmisen elämää, olemme muuttaneet Monica uskoo, että Mikaelin on saatava elää sellaista elämää kuin tavallisetkin lapset ja hän on valmis tekemään työtä sen eteen. kyseisen henkilön maailmaa. Se taas leviää positiivisena energiana henkilön ympäristöön.” Monica käy lisäksi kokemusasiantuntijakoulutuksessa. Hän kokee, että jakamalla omia kokemuksiaan ja tuntojaan saa myös terapiaa itselleen. ”On ihanaa, kun voin auttaa muita ja kokea itseni tärkeäksi. Koen tietysti, että olen tärkeä Mikaelille, mutta omaishoitajuuteen liittyy myös paljon riittämättömyyden tunteita. Työ ei tule koskaan valmiiksi.” Toiveita ja pelkoja ”Olen yrittänyt vakuuttaa itselleni, että Mikael voi paljon paremmin kuin alkuaikoina. Hän on oppinut paljon uutta, mutta se ei kuitenkaan tarkoita, että tilanne helpottuu, se vain muuttuu. Nyt kahdeksanvuotiaana Mikael oppii tosi paljon, mutta sen eteen pitää tehdä työtä. Ero Mikaelin ja tavallisen kahdeksanvuotiaan välillä on suuri.” Monica on huolissaan Mikaelin terveydestä. Toistuvat keuhkokuumeet pelottavat. ”En aina edes itse tajua, kuinka paljon energiaa huolehtimiseen menee. Pelkään, että menetän Mikaelin.” ”Joskus ihmiset päivittelevät, että oi kun olet vahva! Luulen, että jokainen ihminen on vahva, kun on pakko. Toisaalta ei aina jaksa olla vahva, eikä tarvitsekaan. Avun pyytäminen on hyvä asia.” Mikael on pieni sisupussi ja Monica uskoo, että tuo ominaisuus on se, joka pitää Mikaelin elossa – vaikka voimakastahtoisuus vie välillä vanhempien hermot. Mikaelia kutsutaankin koulussa drama queeniksi. ”Mikael saattaa muuttaa mieltään tosi nopeasti ja päättää esimerkiksi, ettei haluakaan lähteä juhliin. Arkea ei siis voi suunnitella kovin tarkasti.” Monica unelmoi siitä, että Mikael saa tulevaisuudessa asua omassa asunnossaan ja tehdä töitä. Tämä voisi olla mahdollista esimerkiksi avustajan kanssa. ”Mutta pitäähän jokaisella supertähdellä ollakin avustaja”, Monica pohtii. ”Tämä vaatii meiltä vanhemmilta todella paljon, vaikka tukimuodot ovatkin nykyään parempia. On todella tärkeää, että omaishoitajiin satsataan, sillä he taistelevat omaistensa puolesta. Ihmeitä voi tapahtua, kun vain jaksaa auttaa.” LÄHELLÄ 1/2016 25

TEKSTI: VEERA NURMENNIEMI KUVA: MARJO LEHTINEN Oman näköisiä palveluja omaishoitoperheille Lyhytaikaishoidon onnistuminen edellyttää, että sekä hoitoon tulevan että hänen omaishoitajansa tarpeet huomioidaan hoitoa suunniteltaessa ja sen aikana. O maishoitajan vapaan aikainen sijaishoito järjestetään usein kunnan hoitopaikassa. Palvelua ei kuitenkaan haluta käyttää, jos se ei toimi toivotulla tavalla. Omaisten tiedon hyödyntäminen kodin ulkopuolista hoitoa kehitettäessä on tärkeää. Tämä ilmeni myös omaishoitajien osallisuutta edistävän Opastava-hankkeen pilottiprojekteissa, joita Omaishoitajat ja läheiset -liitto ja Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami toteuttivat neljällä paikkakunnalla 2013–2015. Porin ja Kuopion piloteissa omaiset olivat jo mukana kehittämässä lyhytaikaishoitopalveluja. Hyvinvointia myös omaishoitajalle Porissa omaishoitajista koulutetut kokemuskehittäjät arvioivat kahta lyhytaikaishoitoyksikköä yhdessä asiakkaiden omaisten kanssa. Arviointiin osallistuneet ikäihmisten Palvelukeskus Himmeli ja lasten ja nuorten tilapäisyksikkö Poiju saivat omaisilta ensisijaisesti kiitosta. Omaisille tehtyjen kyselyjen ja haastattelujen perusteella henkilökunta otti omaiset huomioon, ja hoito vastasi monelta osin omaishoitajan ja hoidettavan tarpeita. Moni koki saavansa hengähtää, kun läheinen oli hoidossa. Joillekin omaisille tämä oli ainoa mahdollisuus saada nukkua kunnon yöunet. Vaikka palaute oli pääasiassa positiivista, läheisen hoitoon jättäminen ei ollut helppoa. Omaisia vaivasivat esimerkiksi syyllisyyden tunne ja huoli sekä kodin ja hoitopaikan erilaiset käytännöt. Yleinen toive hoitopaikalle oli hoidettavien yksilöllisten tarpeiden huomiointi. Vastausten perusteella hoitohenkilökunnan ja omaisten välille tarvitaan lisää vuorovaikutusta. Osa omaisista kaipasi lisää tietoa siitä, miten heidän kehittämistoiveensa ovat vaikuttaneet hoitopaikan toimintaan. Samaan aikaan henkilökunta suorastaan toivoi Lasten ja nuorten tilapäisyksikkö Poijun henkilökunta sai Opastavan selvityksessä kiitosta omaisilta. Kuvassa takana myös selvityksen toteuttaneita kokemuskehittäjiä. 26 LÄHELLÄ 1/2016 omaisilta lisää palautetta ja toiveita. Tiedonvaihdon helpottamiseksi kokemuskehittäjät ehdottivat esimerkiksi lisää tiedotus- ja tutustumistilaisuuksia omaisille, reissuvihon käytön kehittämistä ja lomaketta kartoittamaan, millaisista asioista omaiset haluavat saada tietoa. Lisää vuorovaikutusta toivotaan Opastavan Kuopion pilotissa omaishoitoperheet ja hoitohenkilökunta kehittivät verkossa toimivaa palvelua keskinäiseen tiedonvaihtoon ja lyhytaikaishoidon seurantaan. Omaishoitoperheet ja hoitohenkilökunta pääsivät testaamaan, helpottaisiko sähköinen reissuvihko vuorovaikutusta kodin ja hoitopaikan välillä. Sähköisen sovelluksen avulla omaiset esittivät esimerkiksi toiveitaan tulevaa hoitojaksoa varten ja antoivat palautetta päättyneestä hoitojaksosta. Työkalun teknisestä toteutuksesta vastasi Solarch Oy. ”Pilotissa haluttiin saada hoidon onnistumisen kannalta tärkeä tieto konkreettisesti sekä omaishoitoperheiden että hoitohenkilökunnan saataville. Tärkeää tietoa eivät ole pelkästään hoidettavan terveydentila tai käytettävät lääkkeet, vaan myös omaishoitoperheen arjen käytännöt, kuten unirytmi, hoidettavan mieltymykset tai esimerkiksi hoidettavan elämänkokemukset”, Opastavan projektisuunnittelija Johanna Rahunen kertoo. Kerro omista lyhytaikaishoitopalveluihin liittyvistä kokemuksistasi. Tarinoita julkaistaan www.opastava.ﬁ-sivulla. Lähetä kirjoituksesi osoitteella johanna. rahunen@omaishoitajat.ﬁ.

PUHEENJOHTAJA Vammaislainsäädäntö ajan tasalle ANNELI KILJUNEN Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Suomi ei ole ratiﬁoinut YK:n yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista, koska maan oma lainsäädäntö ei ole sopimuksen edellyttämällä tasolla. Y hdeksän vuotta sitten Suomi allekirjoitti YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista. Sopimus on yksi laajimmin hyväksytyistä YK:n ihmisoikeussopimuksista. EU:ssa on kolme maata, joissa ratifiointi on yhä tekemättä: Alankomaat, Irlanti – ja Suomi. Asia koskettaa monia omaishoitoperheitä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan omaishoidossa olevista neljäsosalla hoidon tarpeen syynä on pitkäaikainen fyysinen sairaus tai vamma, ja viidellätoista prosentilla kehitysvamma. YK:n yleissopimus velvoittaa takaamaan vammaisille henkilöille heidän ihmisoikeuksiensa ja perusvapauksiensa toteutumisen. Sopimuksen johtavia periaatteita ovat syrjinnän kielto, yksilön itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, yhdenvertaisuus, vammaisten henkilöiden yhteiskunnallinen osallistumismahdollisuus sekä esteettömyys ja saavutettavuus. Esteettömyys ja saavutettavuus merkitsevät kaikkien sellaisten esteiden poistamista, jotka vaikuttavat vammaisten mahdollisuuksiin osallistua yhteiskuntaan sen täysivaltaisina jäseninä. Itsemääräämisoikeus kynnyskysymys Suomen käytäntö on ollut, että YK:n sopimuksia ei ratifioida ennen kuin maan oma lainsäädäntö on sopimuksen edellyttämällä tasolla. Tämä on vienyt kohtuuttoman kauan. Eduskunta hyväksyi varsinaisen yleissopimuksen lopulta viime keväänä, mutta ratifioinnin tielle jäi vielä yksi este: sopimuksen edellyttämiä muutoksia vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuteen ei ehditty hyväksyä ennen eduskuntavaaleja. Ratifiointi siirtyi jälleen. Kyse on merkittävästä asiasta. Olemme yhä tilanteessa, jossa esimerkiksi kehitysvammaisten erityishuollossa ihmisten perusoikeuksia voidaan joutua rajoittamaan ilman, että toimenpiteistä olisi säädetty selkeästi laissa. Tämä on hyvin ongelmallista vammaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan kannalta. Järjestöjen on puututtava lakiesityksen epäkohtiin Sipilän hallitus valmisteli viime kesänä esityksen, jolla kehitysvammalain puutteet pyritään korjaamaan. Esityksen ensimmäinen versio sai osakseen kipakkaa kritiikkiä vammaisjärjestöiltä, jotka katsoivat sen keskittyvän liiaksi vammaisten henkilöiden rajoitustoimenpiteisiin ja liian vähän heidän itsemääräämisoikeutensa vahvistamiseen. Osa ongelmakohdista korjattiin lopulliseen esitykseen, mutta tätä kirjoitet- taessa asian käsittely on yhä kesken. On hyvin tärkeää, että käsittelyn jatkuessa epäkohtiin pureudutaan ja laki saadaan sellaiselle tolalle, että yleissopimuksen henki todella toteutuu. Järjestöjen asiantuntemuksella ja aktiivisuudella on tässä tärkeä rooli. Vammaisista aktiivisia yhteiskunnan jäseniä Poliittisia päättäjiä täytyy jatkossakin muistuttaa, että yleissopimuksen ratifiointi ei ole pitkän prosessin loppu, vaan alku uudistustyölle. Sopimus velvoittaa Suomea seuraamaan, edistämään ja suojelemaan sopimuksen toteutumista. Se antaa myös vahvasti suuntaa ajattelutavan muutokselle, jossa vammaisia henkilöitä ei enää nähdä passiivisina hyväntekeväisyyden kohteina, vaan oikeuksien haltijoina ja aktiivisina yhteiskunnan jäseninä. Seuraava askel uudistustyössä voisi olla vammaislakien yhdistäminen uudeksi vammaispalvelulaiksi. Tätä valmisteltiin pitkälle jo edellisessä hallituksessa, mutta toistaiseksi on epäselvää, onko Sipilän hallituksella rohkeutta viedä uudistusta eteenpäin. Uusi laki edistäisi vammaisten henkilöiden osallisuutta yhteiskunnassa sekä heidän itsemääräämisoikeuttaan ja itsenäistä suoriutumista. Tämä olisi myös YK-sopimuksen mukaista. LÄHELLÄ 1/2016 27

LUKIJOILTA Kysy liitolta Tiedän, että liitto järjestää koulutusta. Miksi liiton uudessa organisaatiokaaviossa ei kuitenkaan näy koulutusta? tävästä lomajärjestöstä kaksi kuukautta ennen loman alkua. - Jaana Boström Kaisu Häggqvist, koulutussihteeri, Omaishoitajat ja läheiset -liitto Koulutus on osa liiton perustoimintaa. Koulutuksen avulla toteutetaan ja viedään eteenpäin monia liiton toimintakenttään kuuluvia asioita. Koulutus- ja kehittämispäällikkö -nimikeyhdistelmästä luovuttiin, koska liitossa ei ole erillistä koulutukseen keskittyvää henkilöä tai yksikköä. Koulutus koskee kaikkea liiton toimintaa ja siten se on osa monen työntekijän toimenkuvaa. Merja Kaivolainen, kehittämispäällikkö, Omaishoitajat ja läheiset -liitto Milloin saan tietää, olenko päässyt hakemalleni omaishoitajalomalle? Miksi valitsematta jääneille ei lähetetä kielteistä päätöstä? - Armi Hellstöm Omaishoitajalomalle valituille tulee tieto lomalle pääsystä 2–2,5 kuukautta ennen loman alkua. Lomajärjestöt valitsevat osallistujat lomille ja he myös laittavat myönteiset päätökset valituille. Valitettavasti järjestöllä ei ole resursseja lähettää kielteisiä päätöksiä hakijoille. Lomapäätöstä voi tiedustella myös loman järjes- Suomen omaishoidon verkoston esitteessä kerrotaan, että verkosto tekee kansainvälistä yhteistyötä ja että se on eurooppalaisen yhteistyöverkosto EuroCarersin jäsen. Kuulostaa tosi kiinnostavalta ja haluaisinkin kuulla, miten suomalaiset omaishoitajat hyötyvät tästä yhteistyöstä? mukana. Muiden maiden käytännöistä voidaan ottaa oppia. Britanniassa taas monet työnantajat ovat huomanneet työntekijöiden joukossa olevien omaishoitajien tukemisen merkityksen ja tarjonneet heille esimerkiksi joustavia työaikajärjestelyjä. Näitä toimivia ja työssäkäyvän omaishoitajien arkea helpottavia käytäntöjä verkosto pyrkii tuomaan tutuiksi niin omaishoitajille kuin päättäjillekin. Malla Heino, Suomen omaishoidon verkoston koordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset -liitto - Päivi Juvala Omaishoito yhdistää maita yli kansallisten rajojen. Omaishoitajia kuitenkin tuetaan eri maissa erilaisin tavoin. Suomessa on hyviä käytäntöjä omaishoitoperheen arkea helpottamaan, ja niitä kannattaa opettaa muillekin. Toisaalta muissa maissa on tunnistettu omaishoidon ongelmia ja kehitetty niihin vastaavia toimintatapoja, joita Suomessa ei ole vielä tiedostettu. Esimerkiksi Skotlannissa ja USA:ssa on jo pitkään tiedetty, että myös lapsilla ja nuorilla voi olla vastuullaan raskastakin hoivaa tarvitsevia läheisiä. Näille nuorille on kehitetty erilaisia tukimuotoja. Nuorten tilannetta lähdetään nyt selvittämään Suomessa ja verkosto on selvitystyössä Miten RAY:n, Veikkauksen ja Fintoton yhdistyminen tulee vaikuttamaan paikallisyhdistysten rahoituksiin ja omaishoitajiin? Onko syytä olla huolissaan? - Sinikka Salomaa Raha-automaattiyhdistyksen edustaja totesi liiton Jyväskylän neuvottelupäivillä elokuussa 2015, että toistaiseksi kaikki jatkuu ennallaan, ja että RAY informoi muutoksista hyvissä ajoin heti, kun niitä on tiedossa. Eli tällä hetkellä ei ole syytä huoleen. Marja Tuomi, toiminnanjohtaja, Omaishoitajat ja läheiset -liitto Kysy omaishoitoon liittyvistä asioista, kommentoi tai anna palautetta Lähellä-lehdestä. Kirjoita asiallisesti ja napakasti (alle 700 merkkiä) ja omalla nimelläsi. Lähetä kirjoituksen mukana yhteystietosi: nimi, osoite, puhelinnumero. Yhteystietoja ei luovuteta ulkopuolisille. Toimitus valitsee julkaistavat kirjoitukset sekä tarvittaessa otsikoi, lyhentää ja muokkaa niitä. Palautetta voit antaa myös netissä www.omaishoitajat.ﬁ/palautelomake. Lähetä kirjoituksesi sähköpostitse toimitussihteeri Juha Viitaselle, juha.viitanen@omaishoitajat.ﬁ tai postitse osoitteella Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, Juha Viitanen, Hämeentie 105 A 18, 00550 Helsinki. 28 LÄHELLÄ 1/2016

AJANKOHTAISTA KUTSU KEVÄTKOKOUKSEEN Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry:n sääntömääräinen kevätkokous 20.4.2016 klo 17 Omaishoitajat ja läheiset -liitto, Hämeentie 105 A, 1. krs., 00550 Helsinki Kevätkokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokousedustajien tulee esittää edustamansa yhdistyksen valtakirja. Liiton hallitus toivottaa yhdistysten edustajat tervetulleiksi. OVET-OHJAAJAKURSSIT 9.–10.3. 27.–28.9. 2.–3.11. Helsingissä Kuopiossa Seinäjoella Kurssi antaa tietoa Ovet-valmennuksen sisällöstä ja työskentelymenetelmistä ja perustietoa ryhmän ohjaamisesta. Kurssin (sis. materiaalit, majoituksen ja ruoat) hinta paikallisyhdistyksille on 130 €, ilman majoitusta 80 €. Muille 160 €, ilman majoitusta 110 €. Matkat maksetaan itse. Kullekin kurssille mahtuu 16 osallistujaa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Sandra Gehring, puh. 020 7806 520 tai sandra.gehring@omaishoitajat.ﬁ. OMAISHOITAJILLE LAKINEUVONTAA Liitto tarjoaa lakineuvontaa vaikeissa, ennakkotapauksen luonteisissa omaishoidon valitustapauksissa joka tiistai klo 9.30–11 numerossa 050 467 3140. Liitto ei peri puhelusta maksua, mutta puhelinoperaattori laskuttaa puheluista hinnastonsa mukaan. Lakineuvontaa antaa OTL, VTT Yrjö Mattila. Muissa omaishoidon kysymyksissä voi soittaa liiton neuvontapuhelimeen 020 7806 599 ma–to klo 9–15, ks. s. 54. MAKSUTON VERKKOVALMENNUS OMAISHOITAJILLE 11.4.–9.5. Valmennus koostuu neljästä osasta, joissa käsitellään omaishoitajuutta, yhteiskunnan tukimuotoja, hoivatyön perusteita ja vertaistukea. Valmennukseen sisältyy itse opiskeltavaa materiaalia, pohdintatehtäviä, verkossa tapahtuvaa keskustelua sekä mahdollisuus henkilökohtaisen päiväkirjan pitämiseen. Valmennukseen mahtuu 55 osallistujaa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 24.3. mennessä sandra. gehring@omaishoitajat.ﬁ. OmaisOiva laajenee RAY myönsi OmaisOiva-toimintaan avustusta seitsemälle uudelle paikallisyhdistykselle. Nyt OmaisOiva-toimintaa on yhteensä 25 yhdistyksessä. Yhdistykset järjestävät omaishoitajille mm. OmaisOiva-kioskeja ja -kahviloita, vertaisryhmiä ja Ovet-valmennuksia. Lisätietoja www.omaishoitajat.ﬁ/omaisoiva-toiminta. LÄHELLÄ 1/2016 29

AJANKOHTAISTA OIVALLISET VERTAISOHJAAJAT -KOULUTUS ASIAKASRAATI PALVELUIDEN KEHITTÄJÄNÄ -KOULUTUS 12.–13.4. 10.–11.5. Rovaniemellä Helsingissä Vertaisohjaajakoulutuksessa osallistujat saavat perustietoa omaishoitajuudesta ja omaishoitoon liittyvistä tukimuodoista, ryhmän ohjaamisesta, omaishoitoperheen kohtaamisesta sekä välineitä ryhmän kanssa toimimiseen. Koulutus sisältää luentoja ja ryhmätyöskentelyä. Koulutuksen (sis. materiaalit, majoitus, ruoat ja kahvit) hinta paikallisyhdistysten lähettämille edustajille on 100 €, ilman majoitusta 50 €. Muille 130 €, ilman majoitusta 80 €. Koulutukseen mahtuu 16 osallistujaa. Lisätietoja ja ohjelma Sari Havela, puh. 020 7806 572 tai sari.havela@omaishoitajat.ﬁ Ilmoittaudu 30.3. mennessä Anu Nurmi, puh. 020 7806 500 tai anu.nurmi@omaishoitajat.ﬁ. Kerro ilmoittautuessasi majoitutko koulutuspaikassa (hotelli) ja erityisruokavaliosi. Asiakasraadissa omaishoitajat pääsevät vaikuttamaan asioihinsa ja kehittämään käyttämiään palveluja. Liiton Opastava-hanke järjestää koulutuksen asiakasraadin toteuttamisesta ja yhdessä kehittämisen menetelmistä. Koulutus on tarkoitettu yhdistyksien ja kuntien toimijoille. Lisätietoja ja ohjelma Virpi Vepsäläinen, puh. 020 7806 515 tai virpi.vepsalainen@omaishoitajat.ﬁ. UUSI PROJEKTI: Nuorten omaishoitajien tarpeita selvitetään Liitto sai RAY:ltä rahoituksen Jangsterit – nuoret hoivaajat meillä ja muualla -projektille vuosiksi 2016–2018. Projektin tavoitteena on kansainvälistä kokemusta hyväksi käyttäen tunnistaa nuoret omaishoitajat Suomessa, tehdä alustava selvitys heidän tarpeista ja aloittaa tukitoiminnan kehittäminen. Lisätietoja Malla Heino, puh. 020 7806 518 tai malla. heino@omaishoitajat.ﬁ. Liitto kiittää Isojoen Konehallia Isojoen Konehalli Oy lahjoitti joululahjarahansa omaishoitajien hyväksi tehtävään työhön. Kauhajoenseudun omaishoitajat ja Omaishoitajat ja läheiset -liitto saivat molemmat 5 000 euroa. Liitto käyttää lahjarahat omaishoitajakorttien ja muun omaishoitajia tukevan materiaalin tuottamiseen. 30 LÄHELLÄ 1/2016 Työkalupakki palvelujen asiakaslähtöiseen suunnitteluun Liiton ja Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin Opastava-hankkeessa on kokeiltu asiakaslähtöisen suunnittelun menetelmiä omaishoitoperheiden palvelujen kehittämisessä. Yhdessä kehittämisen työkaluja on koottu työkalupakkiin, joka on luettavissa ja ladattavissa www.opastava.ﬁ-sivulla. Opas on tarkoitettu omaishoitajien, yhdistystoimijoiden ja palveluntarjoajien kehittämisyhteistyön tueksi. Valtakunnallisen omaishoitajien viikon tapahtumat netissä Viikkoa vietetään 20.–27.11. Viikon avaa valtakunnallinen omaishoitajien kirkkopyhä 20.11. Paikallisyhdistysten tapahtumat julkaistaan osoitteessa www.omaishoitajat.ﬁ/valtakunnallinen-omaishoitajien-viikko. Tietoa tapahtumista voi lähettää Juha Viitaselle, juha.viitanen@omaishoitajat.ﬁ.

AJANKOHTAISTA Jäsenetuja yhteistyökumppaneilta Liiton paikallisyhdistysten jäsenet saavat rahanarvoisia etuja liiton yhteistyökumppaneilta. Lisätietoja www.omaishoitajat.ﬁ/ yhteistyöyritysten-etuja. Järjestölomista vähintään 10 %:n alennus. Orion ja Omaishoitajat ja läheiset -liitto haluavat herättää keskustelua omaishoitajien asemasta. Yhteistyö laajenee tänä vuonna, asiasta lisää tulevissa Lähellä-lehdissä. Terveydenhuollon tuotteista 5 %:n alennus. Kaikista Fennokaupan tuotteista 10 %:n alennus. Alennusta silmälaseista 25 %, aurinkolaseista 20 % ja piilolaseista 10 %. Osasta Holiday Clubin kohteista 15 %:n alennus. Alennusta risteilyhinnoista. Omaishoitajat ja läheiset -liiton hallitus 2016 Hallituksen tehtäviin kuuluu mm. johtaa liiton yleistä toimintaa lain, liiton sääntöjen ja liiton kokousten päätösten mukaisesti, tehdä esityksiä liiton toiminnan kehittämiseksi, hyväksyä jäsenet liittoon ja pitää luetteloa jäsenistä, huolehtia ja vastata varojen hankinnasta ja omaisuuden hoidosta ja asettaa tarpeelliset toimikunnat. KUVA: JUHA VIITANEN HALLITUKSEN JÄSENTEN YHTEYSTIEDOT Anneli Kiljunen, kansanedustaja Leena Karhu-Westman, KTM Yrjö Mattila, OTL, VTT Seija Hyvärinen, SHJ, TH Marja-Leena Lehtinen, sosiaalineuvos Marja Lehtonen, YTM Seija Paatero, terveydenhuoltoneuvos Jari Pirhonen, YTM Tuula Poikonen, sosiaalityöntekijä Pertti Rajala, maakuntajohtaja Meeri Rinta-Jouppi, ympäristöterveydenhuollon johtaja Marja Tuomi, toiminnanjohtaja, YTT puheenjohtaja varapuheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri 050 511 3123 050 466 0943 040 715 4166 044 031 5957 050 322 7171 044 521 1829 040 545 7609 045 187 0505 050 355 1564 050 552 3827 anneli.kiljunen@eduskunta.ﬁ leena.karhuvestman@saunalahti.ﬁ yrikmattila@gmail.com seija-hyvarinen@hotmail.com marjaleena.lehtinen1@gmail.com marjalehtonen21@gmail.com seijapekka.paatero@pp.inet.ﬁ jari.pirhonen@uta.ﬁ poikonentuula@gmail.com pertti.rajala@satakunta.ﬁ 044 279 9794 020 7806 514 meeri.rintajouppi@gmail.com marja.tuomi@omaishoitajat.ﬁ Takarivissä vasemmalta: Meeri Rinta-Jouppi (Alavieska), hallituksen sihteeri, toiminnanjohtaja Marja Tuomi, Yrjö Mattila (Asikkala), Jari Pirhonen (Tampere), Seija Paatero (Turku) ja henkilökunnan edustaja Kaisu Häggqvist. Eturivissä vasemmalta: Leena Karhu-Westman (Helsinki), Marja Lehtonen (Mikkeli), puheenjohtaja Anneli Kiljunen (Lappeenranta), Marja-Leena Lehtinen (Hämeenlinna) ja Seija Hyvärinen (Salo). Kuvasta puuttuvat Tuula Poikonen (Helsinki) ja Pertti Rajala (Pori). LÄHELLÄ 1/2016 31

AJANKOHTAISTA Omaishoitajat ja läheiset -liiton työryhmät ja toimikunnat 2016 TOIMITUSNEUVOSTO Pertti Rajala, pj. Tiina Kokko, vastaava toimittaja Eero-Veikko Niemi Marja Tuomi, päätoimittaja TYÖVALIOKUNTA Juha Viitanen, siht. Anneli Kiljunen, pj. Leena Karhu-Westman, varapj. Myöhemmin nimettävä uusi jäsen. Yrjö Mattila, varapj. Seija Paatero, TYÖN JA OMAISHOIDON asiantuntijajäsen Marja Tuomi, siht. YHTEENSOVITTAMINEN Meeri Rinta-Jouppi, pj. JUHLAVUOSITYÖRYHMÄ Tuula Poikonen (KEVÄT 2016) Pertti Rajala Merja Purhonen, pj. Malla Heino Leena Herranen Oulun seudun omaishoitajat ja Marja-Leena Lehtinen läheiset ry, Silvo Nyback Pia Järnstedt, siht. Työryhmä täydentyy myöTiina Kokko hemmin. Tiina Lehtinen SISÄISET TARKASTAJAT LIITON TOIMINNAN Leena Karhu-Westman KEHITTÄMINEN Tuula Poikonen Seija Paatero, pj. Seija Hyvärinen OMAISTAITO OY:N HALLITUS Marja Tuomi, siht. Anneli Kiljunen pj. Keski-Karjalan Omaishoitajat Leena Karhu-Westman ry, Ritva Simonen Tiina Lehtinen, Napapiirin Omaishoitajat ry, toimitusjohtaja, siht. Tarja Hannola Marja Tuomi PUHEENJOHTAJISTO Anneli Kiljunen, pj. Leena Karhu-Westman, varapj. Yrjö Mattila, varapj. KUVA: JUHA VIITANEN TALOUSTYÖRYHMÄ Leena Karhu-Westman, pj. Tiina Lehtinen siht. Marja Tuomi Matti Mäkelä (mukana varainhankinnan kysymyksissä) 32 OPASTAVA-HANKKEEN OHJAUSRYHMÄ Seija Paatero, pj. Merja Purhonen Virpi Vepsäläinen, siht. Kuopion Seudun Omaishoita- jat ja Läheiset ry, Pirkko Kuukkanen Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry, Pirkko Granö Muut tahot: Työ- ja elinkeinoministeriö, Mikko Martikainen Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry ja Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry nimeävät edustajansa myöhemmin. OMAISOIVA-TUKIRYHMÄ Merja Kaivolainen, pj. Jari Pirhonen Sandra Gehring, siht. Merja Purhonen Juha Timoskainen Yhdistykset nimeävät edustajansa. keskeisiltä toimijatahoilta. OMA-TYÖRYHMÄ Seija Hyvärinen, pj. Marja Tuomi, siht. Muut tahot: Lakeuden Omaishoitajat ry, Anne-Maria Halmesmäki Metropolia, Tuula Mikkola Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, Maarit Väisänen Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, Soili Hyvärinen Sosiaalialan Työnantajat ry, Riikka Pirinen Suomen Sairaanhoitajaliitto ry, Riitta Karjalainen Super ry, Sari Erkkilä Talentia ry, Päivi Mäkinen Muut tahot: Muistiliitto ry, Maaret Alanranta Kehitysvammaisten palvelusäätiö, Markku Vellas Suomen Kuntaliitto, Eeva-Liisa Virnes SUOMEN OMAISHOIDON VERKOSTO 12 valtakunnallisen järjestön verkosto liiton edustajat Marja Lehtonen, varapj. Malla Heino, siht. Merja Purhonen JANGSTERIT – NUORET HOIVAAJAT MEILLÄ JA MUUALLA -PROJEKTIN TUKIRYHMÄ Jari Pirhonen, pj. Malla Heino, siht. Marja Tuomi Tukiryhmään kutsutaan edustajia TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA Marja Tuomi, pj. Malla Heino, työsuojeluvaltuutettu Merja Kaivolainen, 1. varavaltuutettu Pia Järnstedt, 2. varavaltuutettu Liittoon Senioriklubi Liiton entiset hallituksen jäsenet ja eläkkeelle jääneet työntekijät perustivat Senioriklubin. Kokoontumisissa keskustellaan omaishoidon ajankohtaisista kysymyksistä. Joulukuun tapaamisessa toiminnanjohtaja Marja Tuomi (vas.) kertoi liiton uudesta organisaatiosta ja omaishoidossa vireillä olevista asioista Kaarina Johanssonille, Annikki Korhoselle, Sinikka Flemingille, Raija Olkkoselle, Merja Salanko-Vuorelalle ja Pirjo Somerkivelle. LÄHELLÄ 3/2015 1/2016

LOMAT JA KUNTOUTUKSET KUVA: VESILEPPIS OMAISHOITAJIEN LOMAT Kaikilla lomilla on täysihoito. Hakulomakkeita voi tilata puhelimitse 020 7806 533 tai sähköpostitse kaisu.haggqvist@ omaishoitajat.ﬁ tai tulostaa nettisivuilta www.omaishoitajat.ﬁ/ lomat. Teemalomilla käsiteltävät asiat liittyvät loman kohderyhmän erityispiirteisiin. Loman painopiste on lomaohjaajan johdolla käydyillä keskusteluilla ja ryhmästä saatavalla vertaistuella. Erityisteemalomalla paneudutaan teemalomaa syvällisemmin jonkin tietyn erityiskysymyksen tai voimavaroja tukevan menetelmän käsittelyyn. 5.–10.9. Kruunupuisto, Punkaharju 6.–11.6. Kyyhkylän Kuntoutuskeskus, Mikkeli 9.–14.10. Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa Iloa ja innostusta -teemaloma omaishoitajille ja hoidettaville. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 5.6. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 11.–16.9. Validia Kuntoutus Lahti Laulellen lepoa -teemaloma omaishoitajille ja hoidettaville. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 11.6. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. Uusia unelmia -teemaloma omaishoitajille ja hoidettaville. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 16.3. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. Miesten mielestä -teemaloma miesomaishoitajille. Omavastuu 120 € / henkilö. Hakuaika päättyy 15.7. Lomatuen myöntää Solaris-lomat ry. 27.6.–2.7. Lehmirannan lomakeskus, Salo 10.–15.10. Sokos Hotel Bomba, Nurmes Tanssin taikaa -teemaloma omaishoitajille. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 27.3. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 3.–8.7. Sport & Spa Hotel Vesileppis, Leppävirta Perheen parhaaksi -teemaloma omaishoitoperheille. Omavastuu 100 € / henkilö, alle 17-vuotiaat lapset veloituksetta. Hakuaika päättyy 3.4. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 14.–19.8. Ruissalon Kylpylä, Turku Haaveita haravoimassa -teemaloma omaishoitajille ja hoidettaville. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 14.5. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 22.–27.8. Kyyhkylän Kuntoutuskeskus, Mikkeli Musiikkia muistoista -teemaloma omaishoitajille ja hoidettaville. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 22.5. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. Katse huomiseen -erityisteemaloma omaishoitajille, joiden hoidettava on siirtynyt kodin ulkopuoliseen hoivaan tai kuollut. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 10.7. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 7.–12.11. Kunnonpaikka, Siilinjärvi Kevennymme kahden -teemaloma omaishoitajille ja hoidettaville. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 7.8. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. Lomaopas 2016 Omaishoitajien lomat ja kuntoutuskurssit 20.–25.11. Hotelli Ylläsrinne, Kolari Kepeästi kuutamolla -teemaloma omaishoitajille. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 21.8. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. LÄHELLÄ 1/2016 33

LOMAT JA KUNTOUTUKSET OMAISHOITAJIEN KUNTOUTUSKURSSIT Kela järjestää omaishoitajien kuntoutuskursseja sekä yksilö- että parikursseina. Parikursseille osallistuvat omaishoitajat ja hoidettavat yhdessä. Kuntoutuskurssit järjestetään avo- tai laitosmuotoisina kuntoutujien yksilöllisten tarpeiden mukaan. Kuntoutuskurssien rakenne ja ohjelma Sekä yksilö- että parikurssit kestävät yhteensä 15 vuorokautta. Viiden vuorokauden jakson jälkeen tehdään kotikäynti ja sen jälkeen on vielä kaksi viiden vuorokauden jaksoa. Kurssit järjestetään arkipäivisin maanantain ja perjantain välillä 12 kuukauden aikana. Kurssin ohjelma määräytyy osallistujien tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Kuntoutujille, ja parikursseilla myös hoidettaville, laaditaan kirjallinen kurssiohjelma. Suurin osa toiminnasta on ryhmämuotoista. Parikursseilla hoidettava osallistuu kuntoutukseen koko kurssin ajan siltä osin kuin se hänen toimintakykynsä puolesta on mahdollista. Kuntoutusjaksojen aikana avustava henkilöstö vastaa hoidettavan kuntouttavasta hoitotyöstä ja ohjauksesta, ellei hoidettavan ja hänen omaishoitajansa kanssa ole sovittu toisin. Kuntoutuksen kustannukset Kelan kuntoutuskurssit yhteistyössä Omaishoitajat ja läheiset -liiton kanssa Liitto tekee yhteistyötä Rokuan Kuntoutuksen, Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen ja Hyvinvointi Sammon kanssa. Kurssit toteutuvat joko laitosmuotoisina tai avokuntoutuksellisina jaksoina. Sekä yksilö- että parikurssit kestävät yhteensä 15 vuorokautta. Viiden vuorokauden kurssin jälkeen tehdään kotikäynti tai verkostoneuvottelu ja sen jälkeen on vielä kaksi viiden vuorokauden kuntoutusjaksoa. Kurssit järjestetään arkipäivisin maanantain ja perjantain välillä 12 kuukauden aikana. LÄNSI-SUOMESTA MASKUUN Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen omaishoitajakurssit ovat tarkoitettu Länsi-Suomessa asuville omaishoitajille. Tietoa kursseista saa Maskun neurologisesta kuntoutuskeskuksesta Päivi Loukkaanhuhdalta puh. 040 133 7010 tai paivi.loukkaanhuhta@ neuroliitto.ﬁ. 59727 Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Maskun neurologisessa kuntoutuskeskuksessa. Ajankohdat: 25.–29.7.2016, 5.–9.12.2016, 12.–16.6.2017 sekä yksi asiantuntijan kotikäynti tai verkostoneuvottelu 1.–26.8.2016 välisenä aikana. Kuntoutuslaitosjakso on kuntoutujalle maksuton. Kuntoutuksen aikaisesta sijaishoidosta voi aiheutua omaishoitoperheelle kuluja. Parikurssien kuntoutuslaitosjaksot ovat maksuttomia sekä kuntoutujalle että hoidettavalle. 59786 Omaishoitajien kuntoutuskurssi Maskun neurologisessa kuntoutuskeskuksessa. Ajankohdat: 8.–12.8.2016, 21.–25.11.2016, 5.–9.6.2017 sekä yksi asiantuntijan kotikäynti tai verkostoneuvottelu 15.8.–9.9.2016 välisenä aikana. Matkakorvaukset 59728 Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Maskun neurologisessa kuntoutuskeskuksessa. Ajankohdat: 12.–16.9.2016, 9.–13.1.2017, 14.–18.8.2017 sekä yksi asiantuntijan kotikäynti tai verkostoneuvottelu 19.9.–14.10.2016 välisenä aikana. Kela korvaa kuntoutukseen liittyvät kohtuulliset ja tarpeelliset matkakustannukset omavastuun ylittävältä osalta (yhteen suuntaan tehdyltä matkalta 16 € vuonna 2016, katso www.kela.ﬁ). Matkakorvausta haetaan toimittamalla Kelaan matkakorvaushakemus (SV4), osallistumistodistus kuntoutuksesta sekä matkaliput ja maksukuitit. Korvausta on haettava kuuden kuukauden kuluessa matkasta. Kuntoutukseen hakeminen Kuntoutuskurssit ovat alueellisia. Omaishoitaja voi hakea ainoastaan oman vakuutuspiirinsä alueen kursseille. HAKEMUS JA LIITTEET • kuntoutushakemus (KU132) • B-lääkärinlausunto omaishoitajasta; lausunnossa on oltava maininta kuntoutustarpeesta ja omaishoitotilanteesta. • parikurssille haettaessa lausunnossa on oltava maininta hoidettavan osallistumisesta kuntoutukseen yhdessä omaishoitajan kanssa; lisäksi tarvitaan hoidettavan terveydentilasta ja toimintakyvystä joko hoitotiivistelmä, sairaus-/potilaskertomus tai kotisairaanhoidon palvelu- ja hoitosuunnitelma. Kuntoutushakemuslomakkeita saa Kelan toimistoista tai ne voi tulostaa Kelan verkkosivuilta www.kela.ﬁ. Kelasta saa myös neuvoja hakemuksen täyttämiseen. Kuntoutushakemus liitteineen toimitetaan Kelan toimistoon. Kuntoutuspäätöksen antaa Kela. 34 LÄHELLÄ 1/2016 ITÄ- JA POHJOIS-SUOMESTA KUHMOON JA ROKUALLE Hyvinvointi Sammon ja Rokuan Kuntoutuksen omaishoitajakurssit on tarkoitettu Itä- ja Pohjois-Suomessa asuville omaishoitajille. Tarkempaa tietoa kursseista saa Jussi Komulaiselta Hyvinvointi Sammosta puh. 040 849 1406 tai jussi.komulainen@kalevalankk. ﬁ ja Rokuan Kuntoutuksen Eija Väänäseltä puh. 020 781 9376 tai kuntoutus@rokua.com. 59689 Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Hyvinvointi Sammossa. Ajankohdat: 4.–8.4.2016, 3.–8.10.2016, 20.–24.3.2017 sekä yksi asiantuntijan kotikäynti tai verkostoneuvottelu 9.4.–8.5.2016 välisenä aikana. 59745 Omaishoitajien kuntoutuskurssi Hyvinvointi Sammossa. Ajankohdat: 11.–16.4.2016, 10.– 15.10.2016, 27.–31.3.2017 sekä yksi asiantuntijan kotikäynti tai verkostoneuvottelu 17.4.–16.5.2016 välisenä aikana. 59752 Omaishoitajien kuntoutuskurssi Hyvinvointi Sammossa. Ajankohdat: 5.–9.9.2016, 23.–27.1.2017, 28.8.–1.9.2017 sekä yksi asiantuntijan kotikäynti tai verkostoneuvottelu 10.9.–9.10.2016 välisenä aikana. 59690 Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Hyvinvointi Sammossa. Ajankohdat: 28.11.–2.12.2016,

LOMAT JA KUNTOUTUKSET 2.–6.5.2017, 13.–17.11.2017 sekä yksi asiantuntijan kotikäynti tai verkostoneuvottelu 3.12.2016–2.1.2017 välisenä aikana. 59691 Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Hyvinvointi Sammossa. Ajankohdat: 12.–16.12.2016, 5.–9.6.2017, 27.11.–1.12.2017 sekä yksi asiantuntijan kotikäynti tai verkostoneuvottelu 17.12.2016–16.1.2017 välisenä aikana. Alueelliset kuntoutuskurssit Kurssinumero, kurssin ajankohta ja kurssipaikka jaoteltuina alueittain. Tarkempia tietoja kursseista saa Kelasta. ITÄ- JA POHJOIS-SUOMI 59704 11.–15.4. Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Vetrea Terveys, Joensuu 59754 18.–22.4. Omaishoitajien kuntoutuskurssi Taukokangas, Oulainen 59702 25.–29.4. Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Hyvinvointikeskus Toivonlahti, Ilomantsi 60009 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 25.–29.4. ODL Terveys, Oulu 59770 Omaishoitajien kuntoutuskurssi Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron, Kuopio 2.–6.5. ETELÄ-SUOMI 60148 60158 60149 60159 60160 60150 60161 60162 60151 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 16.–20.5. Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi 8.–12.8. Omaishoitajien kuntoutuskurssi 29.8.–2.9. Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi 5.–9.9. Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi 10.–14.10. Omaishoitajien kuntoutuskurssi 31.10.–4.11. Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi 7.–11.11. Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi 5.–9.12. Omaishoitajien kuntoutuskurssi, 12.–16.12. Kaikki kurssit pidetään Validia Kuntoutus Lahdessa. LÄNSI-SUOMI 13.–17.6. Omaishoitajien kuntoutuskurssi Kruunupuisto, Punkaharju 60010 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 27.6.–1.7. ODL Terveys, Oulu 59687 Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Taukokangas, Oulainen 59761 25.–29.7. 59692 Saamenkielisten omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi 1.–5.8. Rokuan Kuntoutus, Utajärvi 59697 1.–5.8. Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Kruunupuisto, Punkaharju 59762 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 5.–9.9. Kruunupuisto, Punkaharju 59776 16.–20.5. Omaishoitajien kuntoutuskurssi Kuntoutus Peurunka, Laukaa 59688 Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi 3.–7.10. Taukokangas, Oulainen 59782 6.–10.6. Omaishoitajien kuntoutuskurssi Härmän Kuntoutus, Ylihärmä 59772 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 3.–7.10. 59717 22.–26.8. Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Kuntoutuskeskus Kankaanpää Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron, Kuopio 59777 22.–26.8. Omaishoitajien kuntoutuskurssi Kuntoutus Peurunka, Laukaa 59707 19.–23.9. Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Kuntoutus Peurunka, Laukaa 59778 26.–30.9. Omaishoitajien kuntoutuskurssi Kuntoutus Peurunka, Laukaa Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi 10.–14.10. Kruunupuisto, Punkaharju 59698 59763 17.–21.10. Omaishoitajien kuntoutuskurssi Kruunupuisto, Punkaharju Omaishoitajien kuntoutuskurssi 24.–28.10. Taukokangas, Oulainen 59757 59699 Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Kruunupuisto, Punkaharju 59785 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 10.–14.10. Ikaalisten Kylpylä 7.–11.11. 59783 17.–21.10. 7.–11.11. Omaishoitajien kuntoutuskurssi Hyvinvointikeskus Toivonlahti, Ilomantsi 59764 Omaishoitajien kuntoutuskurssi Omaishoitajien kuntoutuskurssi Härmän Kuntoutus,Ylihärmä 59718 Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi 24.–28.10. Kuntoutuskeskus Kankaanpää 59719 21.–25.11. Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Kuntoutuskeskus Kankaanpää 59779 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 28.11.–2.12. Kuntoutus Peurunka, Laukaa 59708 Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi 12.–16.12. Kuntoutus Peurunka, Laukaa 59769 28.11.–2.12. Kruunupuisto, Punkaharju Listaan on poimittu 25.1.2016 ne kurssit, joilla on vielä tilaa. Kurssihaku Kelan sivulta www.kela.ﬁ/kuntoutus. Valitse sivulta kuntoutuskurssihaku. Avautuvalla kurssitarjonta-sivulla valitse ainoastaan seuraavat valintakohdat: valitse sairaudeksi omaishoitajat ja oma asuinkuntasi. Suorita haku. LÄHELLÄ 1/2016 35

Hetki hengähdysaikaa Lyhytaikaishoidon palveluilla www.kvps.fi Tarjoamme omaishoidon lomitusta ja muuta lyhytaikaishoitoa perheille, joissa on kehitysvammainen tai muuten erityistä tukea tarvitseva perheenjäsen. t Perhelomitusta t Perhehoitoa t Ryhmälomitusta t Leirejä Kehitysvammaisten Palvelusäätiö www.kvps.fi #"$(# &$ ) (#!&#'

....

'+'+''/$( ,!++"' !"#)%-,***!"#)%36 LÄHELLÄ 1/2016

YHDISTYKSET TOIMIVAT Kokkolassa parkkitoimintaa kuksessaan tänä vuonna alkaneella parkkitoiminnalla omaishoitajille lyhytaikaista asiointivapaata. Omaishoitajan vapaan ajan hoidettava on parkissa ohjaajan kanssa omaishoitajan antaman ohjeistuksen turvin. Hoidettavan toimintakyky ja toiveet otetaan huomioon. Tarjolla on mm. keskustelua, lehtien lukua ja pelien pelailua. Parkkiin voivat tulla kaikenikäiset ja paikalla voi olla enintään kolme tuntia kerrallaan. Samaan aikaan mukaan mahtuu enintään neljä hoidettavaa. Parkki on aluksi auki yhtenä päivänä viikossa, mutta aukiolo muokkautuu omaishoitajien ja hoidettavien tarpeiden mukaan. Parkkiin voi tulla vaikka joka kerta, kun se on auki, mutta tulosta pitää ilmoittaa etukäteen Omaishoivakeskukseen. Parkkitoiminta on maksutonta. Lisätietoja jyrki.jouppi@kokkolanomaishoitajat.fi KUVA: FREEPIK KOKKOLANSEUDUN Omaishoitajat ja Läheiset ry tarjoaa Omaishoivakes- Helsingissä perheinfoja TEKSTI JA KUVA: SARI TUIKKANEN PÄÄKAUPUNKISEUDUN Omaishoitajat ja Läheiset ry, Helsingin kaupungin Etelän sosiaali- ja lähityö, Geriatrian poliklinikka ja Asukastalo Betania kokeilivat loppuvuonna 2015 perheinfoja muistisairaiden omaishoitoperheille ja tukiverkostoille. Perheinfoissa tarjottiin tietoa sekä muistisairaudesta että omaishoidosta ja omaishoitoon liittyvistä palveluista kaikille hoidettavan hoitoon osallistuville, siis muillekin kuin varsinaisille omaishoitajille. Jokaisella kolmella infotilaisuudella oli oma teemansa: muistisairaudet, omaishoiva ja kaupungin palvelut. Järjestäjät pitivät luennot ja omaishoitoperheet tavoitettiin järjestäjien kautta. Osallistujat olivat antiin tyytyväisiä. Tiedonsaannin lisäksi omaishoitajat tapasivat kasvokkain eri tahojen toimijoita ja kokivat tapaamisen jälkeen yhteydenottamisen esimerkiksi viranomaisiin helpottuvan. Perheinfossa tavoitettiin niitä ihmisiä, joilla on korkea kynnys lähteä etsimään tietoa virastoista. Nyt tieto tuli lähelle oman alueen asukastaloon. Perheinfot jatkuvat Helsingissä keväällä 2016 ja niiden sisältöä kehitetään. Infoihin toivotaan jatkossa enemmän mukaan omaishoitoperheen tukiverkostoon kuuluvia henkilöitä, esimerkiksi omaishoitajan tai hoidettavan lapsia, lastenlapsia ja muita läheisiä. Lisätietoja soili.hyvarinen@polli.fi. Heikki Fiskaali on avustajansa Janika Rehulan kanssa tutustumassa Omaishoivakeskuksen parkkiin. TEKSTI: SOILI HYVÄRINEN OMA Hoivapalvelusta kotiapua Omaishoivakeskuksessa toimii Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n lisäksi OMA Hoivapalvelu Oy, joka on yhdistyksen perustama ja jäsenistön omistama yritys. OMA Hoivapalvelu täydentää yhdistyksen toimintaa tarjoamalla erilaisia kotipalveluita omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa tukemiseksi sekä pysyvään että tilapäiseen tarpeeseen. Yritys tarjoaa kotiapua ja hoivapalveluita myös muillekin kuin omaishoitajille. Työntekijöitä on parisenkymmentä. Lisätietoja raija.norppa@omahoivapalvelu.fi. LÄHELLÄ 1/2016 37

Omaishoidon lomitusta ja energiaa arkeen HENGÄHDÄ HETKI, ME HUOLEHDIMME Omaishoitajana teet arvokasta työtä. Muista kuitenkin pitää huolta jaksamisestasi. Validia Asumisen omaishoidon lomitus takaa läheisellesi turvaa ja huolenpitoa yli 20 paikkakunnalla ympäri Suomen – myös palvelusetelillä. Validia Kuntoutuksen parikursseilla vietät virkistävän ja rentouttavan kuntoutusjakson omaisesi kanssa. Vertaisryhmässä voit jakaa omia kokemuksiasi ja saat tukea muilta samassa elämäntilanteessa olevilta. Tutustu luotettaviin ja laadukkaisiin palveluihimme osoitteessa www.validia.fi tai soita ja kysy lisää Validia Kuntoutus Lahti, p. 03 812 8207 Validia Asuminen, p. 020 33 1200 Validia on lupaus suomalaisesta, asiantuntevasta ja yhteiskunnallista hyvinvointia lisäävästä palvelusta. Validia Kuntoutus, Asuminen ja Ammattiopisto kuuluvat Invalidiliitto-konserniin. | www.validia.fi

LÄHELLÄ 1/2016 39

HYVINVOINTILOMALLE LOMPS! HAE NYT KESÄN 2016 TUETUILLE TÄYSIHOITOLOMILLE Loma myönnetään taloudellisin, terveydellisin ja sosiaalisin perustein. Viiden täysihoitovuorokauden lomasta peritään 60–125 euroa. Alle 16-vuotiaat lapset maksutta. HAKEMUKSET JA LISÄTIEDOT: Hyvinvointilomat ry, www.hyvinvointilomat.fi toimisto@hyvinvointilomat.fi Haapaniemenkatu 14, 00530 Helsinki (Merihaka) puh. 010 830 34 00 (arkisin klo 9.00–12.00) RYHMÄLOMAT VUODELLE 2017 YHDISTYKSILLE JA YHTEISÖILLE Vuoden 2017 ryhmälomien hakuaika on 1.3.–31.5.2016. Lisätietoja ja hakulomakkeen saat Hyvinvointilomien kotisivuilta tai tilaamalla toimistolta. /rantasipi.ﬁ KYLPYLÄLOMA KAHDELLE alk. yö / huone ANSAITTU TAUKO ARJESTA ITSENSÄ hemmottelu on sallittua, jopa suotavaa. Rantasipi-kylpylähotelleissa voit rentoutua allasosastolla sekä hemmottelevissa hoidoissa ja nauttia monipuolisista ravintolapalveluista, kuten uudesta hyvän olon aamiaisesta. Hinta sisältää yhden yön majoituksen kahden hengen huoneessa, hyvän olon aamiaisen sekä kylpylän allasosaston, saunan ja kuntosalin käytön. Voimassa PINS- ja K-Plussa-korteilla vuoden 2016 loppuun asti. Hinta saattaa vaihdella päivän ja saatavuuden mukaan. Varaukset osoitteessa www.hotellimaailma.ﬁ tai 020 055 055 (0,59/min + pvm/mpm) Lue lisää osoitteessa www.rantasipi.ﬁ

LAKIMIES YRJÖ MATTILA OTL, VTT Verohelpotusta kotipalvelumaksuihin Yritykset, järjestöt ja säätiöt voivat myydä omaishoitoperheille kotipalveluja ilman 24 prosentin arvonlisäveroa, jos verottajan määrittelemät ehdot täyttyvät. K un kunta laskuttaa kotipalveluista, summassa ei ole arvonlisäveroa. Myös yksityiset palveluntuottajat, joilla verottaja tarkoittaa esimerkiksi yrityksiä, järjestöjä ja säätiöitä, voivat myydä kotipalveluja ja niiden tukipalveluja ilman 24 prosentin arvonlisäveroa. Ehtona on, että palvelut myydään sosiaalihuollon tarpeessa olevalle henkilölle sosiaalihuoltopalveluina ja että myyjän toiminta on sosiaaliviranomaisen valvomaa. Verottaja tarkoittaa kotipalveluilla esimerkiksi asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen elämään kuuluvia toimia tai niissä avustamista. Kotipalvelun tukipalveluilla verottaja taas tarkoittaa esimerkiksi ateria-, vaatehuolto-, siivous-, kylvetys- ja saattajapalveluja sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja. Etu sosiaalihuoltopalveluista Verottajan määritelmän mukaan sosiaalihuollon tarpeessa on henkilö, jonka toimintakyky on alentunut esimerkiksi iän tai sairauden takia. Omaishoitotilanteessa hoidettava, mutta myös omaishoitaja, voi olla verottajan tarkoittama sosiaalihuollon tarpeessa oleva henkilö. Tällöin omaishoitotilanteeseen ostettavat palvelut ovat sosiaalihuoltopalveluja. Kotipalveluja ja niiden tukipalveluja voidaan myydä ilman arvonlisäveroa ja ilman sosiaaliviranomaisen asiakaskohtaista päätöstä, kun seuraavat verottajan ehdot täyttyvät: • Palveluntuottaja (esim. yritys) on tehnyt kotipalvelujen ja tukipalvelujen (esimerkiksi siivous) tuottamisesta ilmoituksen siihen kuntaan, jossa toimii palveluntuottajana. • Palveluntuottaja on tehnyt palvelusuunnitelman yhdessä asiakkaan, esimerkiksi hoidettavan tai omaishoitajan, kanssa. • Palveluntuottaja on tehnyt asiakkaan kanssa palvelusopimuksen palvelujen tuottamisesta sosiaalihuoltopalveluina. • Palveluntuottajalla on vastuuhenkilö, joka vastaa palvelujen laadusta. • Palveluntuottajalla on omavalvontasuunnitelma. Omavalvontasuunnitelmasta on säännöksiä uudessa sosiaalihuoltolaissa. Kirjallinen sopimus ja palvelusuunnitelma Palvelujentuottaja vastaa kunnalle tehtävästä ilmoituksesta, vastuuhenkilön hankkimisesta ja omavalvontasuunnitelmasta. Lisätietoja alueesi verotoimistosta ja kuntasi sosiaaliviranomaiselta. Asiakkaan, siis esimerkiksi omaishoitajan tai hoidettavan, tulee palveluja ostaessa tehdä palveluntuottajan kanssa kirjallinen sopimus. Siihen kirjataan mm. mitä palveluja ja kuinka paljon asiakkaalle myydään ja mitä ne maksavat. Palveluntuottajilla on valmiita sopimuslomakkeita. Sopimuksen lisäksi palveluntuottajan vastuulla on laatia yhdessä asiakkaan kanssa palvelusuunnitelma, johon kirjataan sosiaalihuollon tarpeen peruste, asiakkaan toimintakyky, palvelujen ja hoidon tarve ja tavoitteet, toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi ja tarpeen vaatiessa myös hoito-ohjeet. Kun edellä mainitut verottajan ehdot arvonlisäverottomuudesta täyttyvät, ja palveluntuottaja ja asiakas ovat tehneet keskenään palvelusopimuksen ja -suunnitelman, palveluja saa neljänneksen halvemmalla. Asiakkaan saamasta laskusta on siis jätetty pois 24 prosentin arvonlisävero. LÄHELLÄ 1/2016 41

42 LÄHELLÄ 1/2016

LÄÄKÄRI ERKKI MÄKINEN Yleislääkäri Kipu kuriin Krooninen kipu aiheuttaa useita terveyshaittoja. Onneksi pitkittynyttäkin kipua voidaan lievittää monin tavoin. K ipu on meille kaikille tuttu ilmiö. Useimmiten se on onneksi ohimenevää ja korjautuu kotikonstein, levolla tai lievällä lääkityksellä. Joskus kipu kuitenkin pitkittyy. Reilu kymmenen prosenttia suomalaisista kärsii päivittäin kroonisesta kivusta. Krooninen kipu hankaloittaa arkea Krooninen kipu on ikävä seuralainen ja se aiheuttaa myös muita terveyshaittoja. Kipu häiritsee nukkumista ja aiheuttaa väsymystä. On ymmärrettävää, että kroonisesti kivulias ihminen käy helposti ärtyneeksi ja kiukkuiseksi. Kipu häiritsee keskittymiskykyä ja voi vaikeuttaa esimerkiksi muistihäiriön oireita. Kipu hankaloittaakin monia omaishoitotilanteita. Kipu voi olla liikkumisen ja kuntoutumisen este. Sopiva kipulääkitys ja apuväline, kuten kävelytuki, voi olla ratkaisevaa, jotta esimerkiksi päivittäinen ulkoilu onnistuu. Tasapainoilua sivuvaikutusten kanssa Akuutti kipu, joka liittyy esimerkiksi kaatumisen aiheuttamaan vammaan, on melko yksinkertaista hoitaa. On olemassa runsaasti erilaisia ja erivahvuisia kipulääkkeitä, joilla useimmat kivut kyllä saadaan pois tai ainakin lievenemään siedettäviksi. Ongelma vahvoissa kipulääkkeissä on niiden sivuvaikutukset, jotka ovat yleensä sitä voimakkaampia, mitä vahvempi lääke. Sopiva lääkitys on huolellisesti valittava lääkärin kanssa neuvotellen ja lääkärin ohjeita on syytä noudattaa. Hoitosuunnitelma kivun hoitoon Parasta on selvittää kivun syy ja poistaa se. Joskus kivun kokonaan poistaminen ei kuitenkaan ole mahdollista. Tyypillisiä kroonisen kivun muotoja omaishoitotilanteissa ovat nivelrikkokivut ja ääreishermoston kiputilat, joita ei aina saada kokonaan pois. Tosin esimerkiksi polven ja lonkan nivelrikkokipu voidaan poistaa keinonivelleikkauksella, mutta monien muiden nivelten, erityisesti selkänikamien nivelrikkokipuja, on vaikea kokonaan poistaa. Kipuja voidaan kuitenkin lievittää monin tavoin niin, että niiden kanssa tulee mahdollisimman hyvin toimeen. Kipujen hoidossa yhteistyö on voi- maa. Lääkäri voi auttaa kivun luonteen ja anatomisen syyn selvittämisessä sekä lääke- ja muun hoidon valinnassa. Useimmiten kivun lievittäminen on kokonaisuus, joka edellyttää sitä, että huolehditaan yleiskunnosta, lihasvoimista, säännöllisestä liikunnasta tai liikeharjoittelusta, sopivasta ravinnosta ja säännöllisestä yöunesta. Kuka tahansa voi välillä tuskastua näin monipuolista asennoitumista vaativaan hoitoon, ja sairailla hoidettavilla omat voimavarat voivat olla rajalliset. Siksi onkin hyvä laatia hoitosuunnitelma, joka sisältää kaikki nämä osaalueet. Suunnitelma kannattaa tehdä yhdessä hoidettavan, omaishoitajan, lääkärin, fysioterapeutin, lähihoitajan sekä muiden hoitoon osallistuvien kesken. Suunnitelma on hyvä kirjata, jotta se pysyy kaikkien osapuolten mielessä. Kroonisenkaan kivun kohdatessa ei siis kannata lannistua. Sen hoitaminen voi olla vaikeaakin, mutta keinot ovat olemassa. LÄHELLÄ 1/2016 43

www.rehashop.ﬁ 44 LÄHELLÄ 1/2016

Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry:n jäsenetu* -10% FENNO MEDICAL OY 09 276 360 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN LÄHELLÄ 1/2016 45

Verkkokaupasta nyt kaikki -10 % 46 LÄHELLÄ 1/2016 NYT -10 %

RISTIKKO Vastaa ja voita! Ristikon oikein vastanneiden kesken arvotaan kolme Mediman niskanlämmitintä. Yksi koko. Materiaali 45 % villaa, 35 % polyakryyliä ja 20 % angoraa. Lähetä ratkaistu ristikko ja yhteystietosi 20.4.2016 mennessä osoitteella Juha Viitanen / Ristikko Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Hämeentie 105 A 18, 00550 Helsinki Lähellä 4/2015 ristikon ratkaisu ja voittajat Onnetar suosi seuraavia: Paavo Sollu Lahti ja Eeva Peltola Rauha. Palkintona oli lumilapio. Onnea voittajille! Nimi: Osoite: LÄHELLÄ 1/2016 47

SVENSK RESUMÉ TEXT: MARJA TUOMI, VERKSAMHETSLEDARE ÖVERSÄTTNING: MARIA ÖSTERLUND Fjärruppkoppling ersätter inte ett möte N är vi funderade på julklappar bestämde vi med min man att vi skaffar en nät- och bildtelefonanslutning avsedd för äldre till min svärmor som bor ensam. Svärmor bor några hundra kilometer från oss. Vår tanke var att vi skulle komma närmare hennes dagliga liv med hjälp av bildkontakten. Vi blev besvikna över att programapplikationen inte fungerade. Hemmaboende förutsätter service och hjälpmedel Målsättningen att gamla ska kunna bo kvar i sitt eget hem möjligast länge har varit uttalad redan under flera regeringsperioder. Antalet platser på anstalter har minskat klart de senaste åren. Det är givetvis en bra målsättning att stödja de äldres hemmaboende. Men man får inte minska anstaltsplatserna så mycket att det inte längre finns möjlighet till långvarig omvårdnad utanför det privata hemmet i det skedet när det inte längre går att bo kvar hemma ens med hjälp av en närstående. Alla närståendevårdare ska få stöd Närståendevård – både i gemensamt hem och på distans – möjliggör boende hemma. Beslutsfattarna måste ändå komma ihåg att närståendevård baserar sig på frivillighet och på att bägge parter gemensamt vill förverkliga omvårdnaden på det här sättet. Det är allmänt känt att närståendevården är en vinst både ekonomiskt och mänskligt sett. Stödet som hjälper närståendevårdarna att orka och möjligheten att verkligen ha lediga dagar och egen tid måste tryggas för alla de som sköter sina närstående. Stödet får inte begränsas bara till dem som har ett avtal om närståendevård. Stödet borde kunna ges till alla som 48 LÄHELLÄ 1/2016 tar hand om sina närstående som inte klarar sin vardag utan hjälp, och som upplever att de behöver stöd. Också familjen och närkretsen är betydelsefulla när det gäller att hjälpa närståendevårdarna att orka. Familjevård har länge ansetts vara ett sätt att ordna ledighet för närståendevårdarna. När det gäller barn och unga har det fungerat ganska bra med familjevård utanför hemmet. När det gäller äldre har familjevård utanför hemmet däremot inte blivit så vanlig som man hade hoppats. Landets nuvarande regering har satt som mål att familjevård ska börja användas mera också när det gäller äldre vårdbehövande. Det här är ingen lätt uppgift. Utgångspunkten är väldigt olika när det gäller å ena sidan familjevård för barn och unga och å andra sidan för äldre personer. För att stödja närståendevårdarna lönar det sig ändå att utveckla också den här vårdmodellen. Också förbundet deltar i detta arbete. Ny teknik med försiktighet Digitaliseringen ses som ett alternativ när det gäller stöd för hemmaboende. Den nya tekniken är ändå inte alltid en lösning på allt i alla situationer. Vi lever i ett övergångsskede där vi vid sidan av traditionell hjälp som kommer hem, också tar i bruk ny teknik. Nätförbindelserna fungerar ändå inte helt felfritt i hela landet. Man kan inte lämna människors välmående helt i händerna på tekniken. Det utvecklas hela tiden nya nätapplikationer som kan hjälpa och stödja oss och det är väl bra. Ändå kan inte ens den bästa fjärruppkoppling ersätta verkliga möten och tid tillsammans. När den här tidningen utkommer tror jag att svärmors julklapp redan fungerar, men en bildkontakt ersätter inte en träff öga mot öga. Vi är alltså på väg snart igen. Jag önskar tidningens alla läsare en fin start på våren!

TEXT: MINNA ALA-KYYNY ÖVERSÄTTNING: MARIA ÖSTERLUND BILD: JAANA KURVINEN OCH VILMA SUURONEN Till nytt hem Många närståendevårdare och vårdbehövande kommer till den punkt när det egna hemmet inte längre är den bästa platsen att bo på. Man kanske behöver mera hjälp och det känns det inte tryggt hemma längre. D ocent Outi Jolanki har i sin forskning intervjuat över 75-åringar om boendet och önskan att flytta. Enligt henne är det viktigt att man själv får välja boendeform och bostad och att man har kunnat förutse flytten. ”När man närmar sig pensionsåldern, lönar det sig att fundera på var man vill bo, också fastän man ännu inte är i en närståendevårdarsituation. Man kan fundera på vad som är viktigt för en själv och vad man vill göra, vilka de ekonomiska möjligheterna är och vilka alternativ det finns i området”, säger Outi Jolanki. ”Det är tyngst att flytta när man i all hast tvingas fatta beslut eller när kanske någon annan gör beslutet medan man själv är inne för vård.” Outi Jolanki anser att vissa ändringar i hemmet kan göra det lättare att klara sig hemma. Det lönar sig också att skaffa en del service hem. Genom att flytta närmare service och kollektivtrafik kan det också bli lättare att bo hemma längre. Det ﬁnns allt ﬂer alternativ Jaso är en bostadsrättsförening som har låtit bygga kollektiva bostadsrättshus för seniorer i Jyväskylä. Invånarna till bostäderna valdes redan innan bygget påbörjades. Invånarna deltog i planeringen av verksamheten och de blev bekanta med varandra redan före flytten. Husen har en verksamhetsledare som stöder de boende i deras gemensamma aktiviteter. Jaso är inte ett servicehus så största delen av invånarna bor helt självständigt, en del får hjälp av hemtjänsten. Också par där den ena verkar som närståendevårdare har flyttat till Jaso. Servicen är nära Det finns vanligen en undre åldersgräns och ett krav på att klara självständigt boende för den som vill flytta till ett seniorhus. ”Det lönar sig att besöka stället innan man hyr eller köper en bostad i ett seniorhus. Man ska ta reda på om huset är hinderslöst och hur servicen är ordnad, vad byggherren verkligen lovar”, säger Outi Jolanki. Det finns också helt nya serviceområden, särskilda seniorbyar, som till exempel Virkkulankylä. I dessa finns olika typer av hyres- och ägarbostäder, allt från vanliga bostäder till servicebostäder. Där är servicen nära och det finns mycket gemensam verksamhet. Serviceboende och familjevård När det gäller serviceboende varierar det från kommun till kommun vad som ingår i servicepaketet. Outi Jolanki anser att det vore värt att fundera på att servicehusen skulle ha rum också för närståendevårdare. Då kunde vårdaren och den vårdbehövande bo nära varandra. ”Man måste vara i ganska dåligt skick för att få komma till ett servicehus. Ofta placeras dessutom makarna på olika avdelningar utgående från deras sjukdomar. Servicehusen är inte planerade för att par ska flytta dit tillsammans. Det vore bra om det fanns flexibla utrymmen”, säger Outi Jolanki. I familjevård bor man hemma hos vårdaren. Det passar för den som är i ganska gott skick, för den som bara behöver lite hjälp och som känner sig otrygg i sitt eget hem. Familjevård kan vara en utmärkt vårdform på landsbygden där det finns ett sämre utbud av stödboende. En ny lösning är familjevårdsbyn i S:t Karins. Där finns fem familjehem där det i vardera bor fyra gamla människor hemma hos vårdaren. LÄHELLÄ 1/2016 49

50 LÄHELLÄ 1/2016

!! 27€ 6€ SOS-teräsranneke Omaishoitajakortti Pakkaus sisältää tietoliuskan, johon merkitään sairaudet, veriryhmä, allergiat, lääkitys sekä omat ja läheisen yhteystiedot. Amuletti ja ranneke ruostumatonta terästä. Korttiin kirjoitetaan yhteyshenkilön tiedot, johon otetaan yhteyttä jos omaishoitajalle sattuu jotain. Näin myös kotona hoidettava ei jää ilman huolenpitoa. Sisältää kortin, muovitaskun ja kaulanauhan.

! punaisenristinkauppa.ﬁ

LÄHELLÄ 1/2016 51

PAIKALLISYHDISTYKSET Yhdistysten netti- ja sähköpostiosoitteet www.omaishoitajat.ﬁ/paikallisyhdistykset ETELÄ-SUOMEN YHDISTYKSET Espoon ja Kauniaisten Omaishoitajat ja Läheiset ry Esbo och Grankulla Närståendevårdare och Vänner rf Pj. Stig Kankkonen, Tsto: puh. 050 528 4224 Pohjantie 3, 02100 Espoo Heinolan Seudun omaishoitajat ja läheiset ry Pj. Helga Nurminen-Ekholm, puh. 040 861 0840 Hiiden seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Pirjo Mäkinen, puh. 040 543 5573 Tsto: puh. 040 189 2121 Karnaistenkatu 43, 08100 Lohja Hyvinkään Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Riikka Sakki, puh. 050 566 2252 Tsto: Onnensilta, Siltakatu 6, 05900 Hyvinkää Hämeenlinnan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Marja-Leena Lehtinen Tsto: puh. 040 526 6632, (03) 656 5060 Hallituskatu 20, 13100 Hämeenlinna Kaarinan seudun omaishoitajat ja läheiset ry Pj. Marco-Mihail Iljin, puh. (02) 258 7001 Rantamäentie 12, 21620 Kuusisto Keski-Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Eila Kojima, puh. 0400 883 239 Kujanpääntie 10 A, 05400 Jokela Kymenlaakson Omaishoitajat 15 ja Läheiset ry Pj. Alpo Mäkelä Sirpa Kristeri, puh. 050 491 6646 Reitkallintie 569, 49520 Reitkalli Tsto: Muuramistontie 13 B, 45120 Kouvola Loimaan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Seppo Paldanius, puh. 040 845 5740 Tsto: puh. 044 974 7883 Pekankuja 4, 32200 Loimaa Lounais-Hämeen Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Aira Tukio, puh. 044 202 0915 Tsto: 050 918 9344 Vapaudenkatu 4, 2. krs., 30100 Forssa Länsi-Uudenmaan Omaishoitajat ja 10 Läheiset ry, Västra nylands Närståendevårdare och Vänner rf Pj. Marja-Leena Kuusi, Tsto: puh. 050 376 3830 Päijät-Hämeen Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Anne Louhelainen, puh. 050 512 0428 Tsto: puh. 050 469 4209 Päijänteenkatu 1, 15140 Lahti Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, Huvudstadsregionens Närståendevårdare och Vänner rf Pj. Tuula Mikkola, Tsto: puh. 040 533 2710 Pasilan puistotie 8, 00240 Helsinki 52 LÄHELLÄ 1/2016 Riihimäen seudun Omaishoitajat 15 ja Läheiset ry Pj. Reijo Kurkela puh. 050 463 1069, 044 555 1043 Lopentie 6-8 C 34, 11100 Riihimäki Salon omaishoitajat ry Pj. Seija Hyvärinen, puh. 044 0315 957 Tsto: puh. 050 339 4254, 044 734 8115 Torikatu 12, 24100 Salo Suur-Kouvolan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Irja-Liisa Harju, puh. 045 609 7777 Turun Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, Åbo Regionens Närståendevårdare och Vänner rf Pj. Seija Paatero, puh. 040 545 7609 Tsto: puh. 040 515 8006, (02) 231 0244 Vanha Hämeentie 105, 20540 Turku Uudenkaupungin Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Sinikka Kassila, puh. 050 569 9031 ITÄ-SUOMEN YHDISTYKSET Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Irma Torvela, puh. 040 541 0522 Tsto: puh. 040 739 1234 Perillistenkatu 3, 53100 Lappeenranta Hankasalmen Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Eija Puttonen, puh. 0400 310 122 Tsto: puh. 040 848 7503 Petäjätie 8–14 C 15, 41500 Hankasalmi as. Pieksämäen Omaishoitajat ry Pj. Jarna Räsänen, puh. 040 867 4534 Tsto: puh. 050 597 8836 Tasakatu 4-6, 1. krs, 76100 Pieksämäki Savonlinnan Seudun Omaishoitajat ry Pj. Irma Honkanen, puh. 040 707 2688 Varkauden Seudun Omaishoitajat ry Pj. Airi Hirvonen, puh. 0400 372 911 Tsto: puh. 050 464 1889 Kauppakatu 20, 2. krs., huoneisto 12, 78200 Varkaus Varpaisjärven ja Lähikuntien 10 Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Pekka Väisänen, puh. 0400 775 060 Ylä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Marja Tanskanen, puh. 050 469 1001 Ääneseudun Omaishoitajat ry Pj. Kirsi Uusitalo-Leppänen Tsto: puh. 0400 452 609 Sammonkatu 2, 44100 Äänekoski LÄNSI-SUOMEN YHDISTYKSET Isojoen Omaishoitajat ry Pj. Päivi Harju-Keturi, puh. 0500 613 192 Hedborgintie 3 as 3, 64900 Isojoki Jämsän Seudun Omaishoitajat ry Pj. Kaarlo Nurminen, puh. 040 561 2754 Joensuunseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Terttu Turunen, puh. 0400 273 551 Tsto: puh. 0400 544 244 Koulukatu 24 B 23, 80100 Joensuu Järviseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Terttu Lakaniemi, puh. 040 716 5137 Tsto: puh. 044 299 1001 Patruunantie 13 C 4, 62800 Vimpeli Juuan Omaiset ja Läheiset ry Pj. Sirpa Räsänen Pieni-Heikkiläntie 4, 83900 Juuka Kankaanpään Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Hilkka Alanen, puh. 050 438 8208 Jyvässeudun Omaishoitajat ry Pj. Irma Nieminen, puh. 040 572 2736 Tsto: puh. 050 409 6975 Väinönkatu 28 A 7, 40100 Jyväskylä Kauhajoenseudun omaishoitajat ry Pj. Tarja Tapanainen, puh. 0400 945 160 Kainuun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Terhi Kukkonen, puh. 040 256 6458 Voudintie 1 A 2, 87200 Kajaani Keski-Karjalan Omaishoitajat ry Pj. Ritva Simonen, puh. 050 539 8461 Kuopion Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Pirkko Kuukkanen, puh. 0440 353 520 Tsto: puh. 050 494 1575 Tulliportinkatu 15 H, 70100 Kuopio Laukaan Omaishoitajat SAMARIA ry Pj. Eila Naukkarinen, puh. 050 581 2168 Tsto: puh. 050 336 7425 Lieksan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Maija Kaverinen, puh. 0500 773 717 Tsto: 0400 513 755, Pielisentie 8, 81700 Lieksa Mikkelin seudun Omaishoitajat 15 ja Läheiset ry Pj. Marja Lehtonen, puh. 044 521 1829 Tsto: Mikonkatu 5, 50100 Mikkeli Kuusiokuntien Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Helena Juurakko, puh. 050 372 4839 Hynniläntie 759, 63230 Lentilä Lakeuden Omaishoitajat ry Pj. Leena Huhtamäki, puh. 040 578 6543 Tsto: puh. 050 444 1028 Järjestötalo, Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki Parkanon seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Katja Santala, puh. 0400 458 099 Taavetinkuja 5, 39700 Parkano Perhonjokilaakson Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Mirja Mastokangas, puh. 040 771 7137 Tsto: puh. 040 765 3327 Emäntäkouluntie 30, 69730 Tunkkari Pirkanmaan Omaishoitajat ry Pj. Aarre Alanen, puh. 040 839 0336 Tsto: puh. 044 377 7174 Väinölänkatu 15, 33500 Tampere

Rauman Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Tuire Leskinen, puh. 0400 325 148 Meijeritie 17, 27230 Lappi Nivalan Seudun Omaishoitajat ry Pj. Aune Pääkkö, puh. 044 268 1109 Ruojantien 4, 85500 Nivala Ruoveden Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Salme Lehtonen, puh. 0400 463 836 Pietarsaaren Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Marianne Hietala, puh. 050 511 1043 Kärpänkuja 10, 68660 Pietarsaari Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Auli Olenius, puh. 040 840 5608 Tsto: puh. 045 200 8150 Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori Tampereen Seudun Omaishoitajat ry Pj. Eero-Veikko Niemi, puh. 0400 337 060 Tsto: puh. 040 595 8313 Mustalahdenkatu 20, 33210 Tampere Vaasan seudun omaishoitajat ry, 10 Vasanejdens närståendevårdare rf Pj. Helle Pellinen, puh. 040 548 8400 Tsto: puh. 050 517 7220 Kapteeninkatu 36 C 59, 65200 Vaasa VÄLI-SUOMEN YHDISTYKSET Haapajärvi-Reisjärvi ja lähiseudun omaishoitajat ja läheiset ry Pj. Anneli Ojala, puh. 0400 190 962 Pyhäjärven Omaishoitajat 15 ja Läheiset ry Pj. Leena Sarkkinen, puh. 0400 518 309 Susitie 13, 86800 Pyhäsalmi Raahen seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Aarne Eskola, puh. 040 552 3331 Tsto: 044 551 6803, Kauppakeskus Masto, Ollinkalliontie 3, 2. krs., 92100 Raahe Rantsilan omaishoitajien yhdistys ry Pj. Helena Tuomaala, puh. 046 640 4890 Ylivieskan Seutukunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Meeri Rinta-Jouppi, puh. 044 279 9794 Tsto: puh. 044 986 8159, 044 986 8009 Juurikoskenkatu 6, 84100 Ylivieska POHJOIS-SUOMEN YHDISTYKSET Haapaveden-Siikalatvan Omaishoitajat ja Läheiset ry Varapj. Anna-Maria Mattila Tsto: puh. 044 299 1868 Pappilantie 2 A, 86600 Haapavesi Inarin Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Marjatta Akujärvi, puh. 040 590 0057 Siskelintie 9, 99800 Ivalo Kokkolanseudun omaishoitajat ja läheiset ry Pj. Helge Kattilakoski, puh. 050 410 7816 Tsto: puh. (06) 822 6725, 044 336 0122 Kaarlelankatu 22, 67100 Kokkola Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Saila Käsmä-Karjalainen Tsto: puh. 040 065 4227 Atimotalo, Keskuskuja 6, 93600 Kuusamo Länsi-Pohjan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Hilma Uusitalo Tsto: puh. 0400 616 748 Laivurinkatu 2-4 C 31, 95400 Tornio Oulujokilaakson omaishoitajat ry Pj. Kerttu Mehtälä, puh. 040 913 8303 Vaalatie 1 a 6, 91700 Vaala Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry Pj. Taina Pitkänen-Koli, puh. 0400 925 345 Tsto: puh. (08) 882 1690 Isokatu 47, 90100 Oulu Puolangan Omaishoitajat ry Yhteys aluevastaavan kautta, katso s. 50 Napapiirin Omaishoitajat ry Pj. Mauri Hakulinen, puh. 040 550 4840 Tsto: puh. 0400 987 633 Pohjolankatu 2, 96100 Rovaniemi Sodankylän omaishoitajat ry Yhteydenotot Napapiirin Omaishoitajat ry Ylikiimingin Omaishoitajat ry Pj. Rauni Sankilampi-Vähäaho Tsto: puh. 040 747 7934 Autiontie 2 B 4, 91300 Ylikiiminki VALTAKUNNALLISET YHDISTYKSET Omaisena edelleen ry Vpj. Marianne Paajanen Tsto: puh. 020 741 1140 Tikkurilantie 68 A, 01300 Vantaa Liitto onnittelee tänä vuonna 10 ja 15 vuotta täyttäviä yhdistyksiä. JÄSENASIAA Liiton sääntöjen mukaan kaikki henkilöjäsenet liittyvät lähimmän paikallisyhdistyksen jäseniksi. Paikkakunnalla voi toimia useita yhdistyksiä. Ilmoita jäseneksi liittyessäsi, mihin paikallisyhdistykseen haluat kuulua. Vuonna 2016 jäsenmaksu on 20 €. Jäsenmaksu sisältää Lähellä-lehden (4 numeroa vuodessa), lomaoppaan ja palveluoppaan kotiin postitettuna sekä vaihtuvia yhteistyökumppaneiden etuja. Kannattajajäsenmaksu vuonna 2016 on valinnan mukaan 50 €, 70€, 100 € tai enemmän. Eroamiset tulee ilmoittaa kirjallisesti. Jäsenet, jolla on kaksi perättäistä jäsenmaksua maksamatta, erotetaan automaattisesti. Liityn jäseneksi Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry:n paikallisyhdistykseen. TÄYTÄ TEKSTATEN Liity netissä www.omaishoitajat.fi Paikallisyhdistyksen nimi: Sukunimi: Kaikki etunimet: Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: LÄHELLÄ 1/2016 53

OSOITEMUISTIO KESKUSTOIMISTO OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY, FÖRBUNDET NÄRSTÅENDEVÅRDARE OCH VÄNNER RF KESKUSTOIMISTO: Hämeentie 105 A 18, 00550 Helsinki / Puhelinvaihde 020 7806 500 / Omaishoidon neuvonta 020 7806 599 ma–to klo 9–15 / Jäsenasiat 020 7806 510 / Materiaalitilaukset 020 7806 500 Lomat ja kuntoutuskurssit 020 7806 533 / etunimi.sukunimi@omaishoitajat.ﬁ / www.omaishoitajat.ﬁ • yhdistysten talousasioiden konsultointi ALUETOIMISTOT Toimistosihteeri Anu Nurmi Puh. 020 7806 500 • toiminnanjohtajan sihteeri • materiaalitilaukset • ilmoittautumiset Etelä-Suomen aluetoimisto Annankatu 8 24240 Salo Aluevastaava, koordinaattori Matti Mäkelä Puh. 020 7806 568 • Etelä-Suomen alueohjaus • yritysyhteistyö Koordinaattori Malla Heino Puh. 020 7806 518 • Suomen omaishoidon verkosto • Jangsterit-projekti Järjestöpäällikkö Merja Purhonen Puh. 020 7806 522 • järjestötyön kehittäminen • aluetyön sekä ohjaus ja neuvonta -toiminnan suunnittelu ja koordinointi • hankevastaava (Opastavahanke) Itä-Suomen aluetoimisto Kuninkaankatu 23 70100 Kuopio Aluevastaava Sirpa Määttä Puh. 020 7806 588 • Itä-Suomen alueohjaus Koulutussihteeri Kaisu Häggqvist Puh. 020 7806 533 • omaishoitajien tuetut lomat ja kuntoutuskurssit Projektisuunnittelija Johanna Rahunen Puh. 020 7806 590 • Opastava-hanke (Tampereen ja Kuopion pilotit) Kehittämispäällikkö Merja Kaivolainen Puh. 020 7806 513 • koulutuksen ja omaishoitajien jaksamista tukevien erityistoimintojen kehittäminen Projektikoordinaattori Virpi Vepsäläinen Puh. 020 7806 515 • Opastava-hankkeen koordinointi (Turun pilotti) Toiminnanjohtaja Marja Tuomi Puh. 020 7806 514 • hallinto ja kehittäminen • järjestöyhteistyö • Lähellä-lehden päätoimittaja Koulutussuunnittelija Sandra Gehring Puh. 020 7806 520 • OmaisOiva Viestintäpäällikkö Tiina Kokko Puh. 020 7806 566 • ulkoisen ja sisäisen viestinnän kehittäminen • Lähellä-lehden vastaava toimittaja Talouspäällikkö Tiina Lehtinen Puh. 020 7806 524 • talouden suunnittelu ja hoito • varainhankinta Tiedottaja Juha Viitanen Puh. 020 7806 544 • ulkoinen viestintä • Lähellä-lehden toimitussihteeri • haastateltavat medialle Talous- ja Osoitteenpalvelusihteeri muutokset Paula Väisänen Paulalle. Puh. 020 7806 510 • jäsenasiat • palkat ja palkkiot, huomionosoitukset, ansiomerkit Koulutusvastaava Juha Timoskainen Puh. 020 7806 575 • OmaisOiva-toiminnan koordinointi Länsi-Suomen aluetoimisto Antinkatu 15 C 28100 Pori Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Puh. 020 7806 581 • Länsi-Suomen alueohjaus Väli-Suomen aluetoimisto Sovionkatu 4-6 92100 Raahe Aluevastaava, suunnittelija Sari Havela Puh. 020 7806 572 • Väli-Suomen alueohjaus • OmaisOiva 96200 Rovaniemi Aluevastaava Johanna Tervala Puh. 020 7806 541 • Pohjois-Suomen alueohjaus OMAISHOIDON NEUVONTA Tampereen toimisto Hämeenkatu 13 B, 4. krs 33100 Tampere Koulutussuunnittelija Marjo Lehtinen Puh. 020 7806 589 • Opastava-hanke (Porin pilotti) Puhelun hinta on kiinteästä puhelinverkon liittymästä soitettaessa 8,28 snt/puhelu +5,52 snt/min ja matkaviestinverkosta soitettaessa 8,28 snt/ puhelu + 22,14 snt/min. puh. 020 7806 599 ma–to klo 9–15 LIITON HALLITUS 2016 Puheenjohtaja Anneli Kiljunen, kansanedustaja Varapuheenjohtajat Leena Karhu-Westman, KTM Yrjö Mattila, OTL, VTT Jäsenet Seija Hyvärinen, SHJ, TH Marja-Leena Lehtinen, sosiaalineuvos Marja Lehtonen, YTM Seija Paatero, terveydenhuoltoneuvos Jari Pirhonen, YTM Tuula Poikonen, sosiaalityöntekijä Pertti Rajala, maakuntajohtaja Meeri Rinta-Jouppi, ympäristöterveydenhuollon johtaja Sihteeri Marja Tuomi, toiminnanjohtaja, YTT Netissä ajankohtaista asiaa ja perustietoa Liiton verkkosivuille on koottu uutiset, liiton antamat lausunnot, Lähellä-lehdet, tapahtumakalenteri ja paljon muuta hyödyllistä tietoa. Yhteistyökumppaneiden logoja klikkaamalla pääset tutustumaan etuihin ja tarjouksiin. www.omaishoitajat.ﬁ www.facebook.com/ omaishoitajatjalaheiset Pohjois-Suomen aluetoimisto Ainonkatu 1, 3. krs Vastaanottaja maksaa postimaksun Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Förbundet närståendevårdare och vänner rf TUNNUS 5009275 00003 VASTAUSLÄHETYS 54 LÄHELLÄ 1/2016

Vaivatonta vuokra-asumista palveluin P ikonlinnan historiallisen päärakennuksen kolmanteen kerrokseen on rakennettu kauniita vuokraasuntoja. Kaikista huoneistoista avautuu näkymä joko Vesijärvelle tai Pikonlinnan puutarhaan. Asuntojen materiaalit ovat tyylikkäitä ja huolella harkittuja. Työnjälki on kauttaaltaan ensiluokkaista. Alue kutsuu liikkumaan ympäröivään luontoon ja kauniisti hoidettuun puutarhaan. Turvallinen paikka asua ja elää %! % ' % %! Kerromme mielellämme lisää www.pikonlinna.ﬁ pikonlinna@pikonlinna.ﬁ p. 040 7291908

Luotettava, vaippaan kiinnitettävä virtsatieinfektiotesti TENA U-test -virtsatieinfektiotesti on helppokäyttöinen testi, jonka avulla voit tunnistaa tai poissulkea virtsatieinfektion mahdollisuuden täysin kivuttomasti ja nopeasti. TENA U-test on kehitetty henkilöille, joilla on inkontinenssi ja joiden on hankala antaa virtsanäytettä. Huomaamaton TENA U-test asetetaan vaippaan ja se antaa luotettavan vastauksen jo 15 minuutin kuluttua virtsaamisesta. Tulos säilyy 24 tuntia, joten sen voi lukea vaikkapa seuraavan vaipanvaihdon yhteydessä. TENA U-test on saatavana kahden kappaleen pakkauksissa hyvin varustetuista apteekeista ja TENA Kaupasta. Lisätietoja ja tilaus suoraan kotiin kuljetettuna TENA Kaupasta puh. 02 437 9660 tai verkkokaupasta tenakauppa.ﬁ TENA U-test TENA U-test -käyttöohje: Kiinnitä TENA U-test paikoilleen heti pakkauksen avaamisen jälkeen. Poista testin suojakalvo. Aseta testi puhtaaseen vaippaan mahdollisimman tarkasti virtsaputken kohdalle. Vaihda vaippa normaaliin tapaan. Poista TENA U-test vaipasta pitämällä kiinni sinisestä nauhasta. Pue vaippa normaaliin tapaan. Testi voidaan tarvittaessa lukea jo 15 minuuttia virtsaamisen jälkeen. Lue TENA U-test. Tulos on voimassa 24 tuntia sen asettamisesta. Mikäli tulos on positiivinen tai oireet jatkuvat negatiivisesta tuloksesta huolimatta, ota yhteyttä lääkäriin tilanteen selvittämiseksi. Oy SCA Hygiene Products Ab, Incontinence Care Itsehallintokuja 6, 02600 ESPOO www.TENA.ﬁ, www.tenakauppa.ﬁ