www.ampumaurheiluliitto.fi Ampumaurheilun Supervuosi 2019? sivut 5–12 Suomen Ampumaurheiluliiton jäsenlehti 1/2017 Cristian Friman: POLKU KOHTI TOKIOTA sivu 22–23 Valtiovallan terveiset ampumaurheiluväelle → 13 Seuraesittelyssä: Etelä-Saimaan Ampujat → 32–33 Noin 20 kysymystä: Esa Heinonen → 30–31

PER-OLE LINDELL PERUSTETTU 1927 89. vuosikerta. Viisi numeroa/vuosi. ISSN 0789-516X JULKAISIJA Suomen Ampumaurheiluliitto ry PÄÄTOIMITTAJA Risto Aarrekivi, puh. 040 774 6950 risto.aarrekivi@ampumaurheiluliitto.fi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Lassi Palo, puh 050 339 0644 lassi.palo@ampumaurheiluliitto.fi OSOITTEENMUUTOKSET Kirsi Kankaanmäki, puh. 0400 930 527 kirsi.kankaanmaki@ampumaurheiluliitto.fi Tilaushinta 50 euroa/kalenterivuosi. MAINOSTILAN MYYNTI OS-Media Oy, puh. +358 (0) 40 413 0730 ilmo@os-media.fi ULKOASU Rauno Hietanen (Sanatakomo) PAINOPAIKKA Forssa Print 2017 ARTIKKELIVASTUU Jutut edustavat kirjoittajansa henkilökohtaista mielipidettä lukuunottamatta SAL:n virallisia tiedotuksia. Skeet-ampujat harjoitusleirillä Malagassa: valmentaja Tom Alderin (vas.), Tommi Takanen, Heidi Hämäläinen, Marjut Heinonen, Oskari Kössi ja Timo Laitinen. Hyvässä vireessä VUOSI ON ALKANUT mainioissa merkeissä, sillä hyviä ampumaurheilu-uutisia on kantautunut eri puolilta maailmaa. Nuori kivääriampuja Cristian Friman on tehnyt ilma-asekauden aikana jo seitsemän uutta Suomen ennätystä, ja ”tuplatrappari” Miki Ylönen teki poikien SE:n Kyproksella. Skeet-ampuja Timo Laitinen sivusi kovaa ennätystään samoissa maisemissa, ja hänen vanavedessään Miikka Peltonen teki ennätyksensä. Elli Räsänen on kohentanut Suomen ennätystä tyttöjen liikkuvassa maalissa, ja Malagassa tammikuussa pidetyssä kisassa Vili Kopran peruskisan tulos oli erinomainen 119, joka ylittää hänen nimissään olevan M20-sarjan SE-tuloksen yhdellä kiekolla. Samassa kilpailussa Mopsi Veromaa teki naisten trapissa hyvän kansainvälisen tason tuloksen. Muitakin hyviä tuloksia on tehty, kuten esimerkiksi miesten liikkuvassa maalissa, mutta nämä nyt tässä mainittuina. Ja vuosi on vasta alussa! LASSI PALO TEKSTIN LAINAAMINEN Sallittu julkaisijan luvalla, julkaisija mainiten. SUORAMARKKINOINTI Lehden osoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinointiin. SUOMEN AMPUMAURHEILULIITTO RY Osoite: Radiokatu 20 (6. krs), 00240 Helsinki Puhelin: 0400 930 527 Faksi: (09) 147 764 Sähköposti: etunimi.sukunimi@ ampumaurheiluliitto.fi SAL:N HENKILÖKUNTA Toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi Talouspäällikkö Pirjo Manninen Kilpailusihteeri Kirsi Kankaanmäki Viestintäpäällikkö Lassi Palo Nuoriso- ja koulutuspäällikkö Timo Rautio Valmennuksen johtaja Per-Ole Lindell K A N N E N K U VA : L A S S I PA LO SISÄLTÖ LEHDESSÄ 1/2017 4 Pääkirjoitus "On aika kääntää ajattelua" 5 Ajankohtaista Ampumaurheilun Supervuosi 2019? i 6 kiperää 6 Kivikon skeskuksen suunnitelmat etenevät. 9 Ruutikankaan ampumaurheilukeskuksen tilanne 10 Kontti ratkaisee ongelmia. 12 KSF:ssä on paljon tekeillä. 13 Positiivista ja aktiivista vaikuttamista! 14 Uudet hallituksen jäsenet esittäytyvät. 16 Valmennuksen johtajan katsaus. 18 TSUA:n akatemia esittäytyy. 20 Katariina Laineen uusi kotiosoite. 22 Kannessa Cristian Frimanin ennätystehtailu. 24 Konsta Kiven haasteet. 25 Mitä kuuluu skeet-ampujille? 26 Liikkuvan maalin EM-tavoitteet. 27 Sami Hautamäen Moskovan-tavoitteet. 28 Urheilija arjessa: Pauliina Frilander-Soini. 30 Noin 20 kysymystä: Esa Heinonen. 32 Seuraesittely: Etelä-Saimaan Ampujat. 34 Totta toinenkin puoli 20 36 Ase-esittely: Antonio Zoli Kronos. 40 Tiedotuksia, tapahtumia ja kilpailukutsuja. 44 Svenska sidor. 46 Radoilta kerättyä ja 10 napakkaa: Klaus Tupi. 47 Finaali Juha Kytömaa. uku hakuammuntaa l 4041 0428 PEFC/02-31-162 HELSINGIN KIVIKKOON suunnitellun ampumaurheilukeskuksen maanpäälliset ulkomitat, metriä. i sivut 6–8 60x160 1/2017 URHEILUAMPUJA 3

PÄÄKIRJOITUS • LEDARE • 17.2.2017 Katse kohti tulevaa Blicken framåt U U lkona puhaltelee kevyesti föhn-tuuli. Ilmassa on kevään tunte blåser en lätt föhnvind. Man kan ana våren i luften. Våren tua. Keväthän merkitsee uuden alkua ja mahdollista muutosta, innebär ju en ny början och en eventuell förändring, och då rikja katse kääntyy kohti tulevaa. Tehdään suunnitelmia. Nyt tar man blicken framåt. Man planerar. Nu väntar vi även på nya odottelemme myös EU:n uusia tuulia, jotka toivottavasti ovat ampuvindar från EU, vindar som, vad gäller skjutvapendirektivet, förhoppningsvis är varma. ma-asedirektiivin osalta lämpimiä. Åtminstone i det här skedet verkar det blåsa en sorts föhnvind Tässä vaiheessa näyttää sieltäkin puhaltelevan jonkinmoinen därifrån. Man måste naturligtvis vara på alerten när det gäller det nya föhn-tuuli. Uuden direktiivin osalta on toki oltava tarkkana, mutta nyt direktivet, men just nu verkar det som om utövandet av alla våra skyttenäyttää siltä, että lajiemme harrastaminen näyttäisi jatkuvan”urheigrenar fortsätter i och med att direktivet inte förhindrar luammunta- ja reserviläisperusteen” kautta. reservistverksamhet eller annan vapenhobby. Mutta syytä on olla hereillä. AmpumaharrastusMen det är skäl att vara vaken. På Ampumaharrasfoorumin seminaarissa Suomen viranomaispuoli kertoi sisäministeri Paula Risikon suulla olevan vahtusfoorumis seminarium berättade den finska mynvasti olevansa harrastajien puolella. Sisäministeriö digheten, företrädd av inrikesminister Paula Risikko, ”tekee kaikkensa”, jotta suomalaisella ampumaharatt man starkt var på utövarnas sida. Inrikesministeriet rastuksella on jatkossakin tilaa toimia ja edellytykset ”gör allt de kan” för att den finländska skyttehobbyn kehittyä. Risikko toi puheessaan esiin muun muassa även i framtiden kommer att ha plats för verksamhet lupakäytäntöjen joustavoittamisen ja painotti koroch förutsättningar för utveckling. I sitt tal tog Risikko upp bland annat ett flexiblare tillståndsförfarande och kean turvallisuuden tasoa. Hän peräänkuulutti myös betonade en hög säkerhetsnivå. Hon önskade även hyvän vuoropuhelun jatkumista eri harrastajataatt den goda diskussionen med olika utövarinstanser hojen kanssa niin, että sovellettaessa EU-direktiiviä fortsätter, så att vi när EU-direktivet tillämpas på natiokansalliselle tasolle saamme toimivat säädökset. RISTO AARREKIVI Eduskunnassa ovat muutosesitykset menossa nell nivå får fungerande bestämmelser. SAL:n toiminnanjohtaja / ampuma-ase-, rikos- ja poliisilakiin. Jatkossa lupaa Riksdagen behandlar som bäst förslag om ändring SAL:s verksamhetsledare voisi hakea sähköisesti. Sähköisen menettelyn av skjutvapenlagen, strafflagen och polislagen. I fortrinnalla säilyisi mahdollisuus hakea lupaa asioimalla sättningen kunde man ansöka om licens elektroniskt, henkilökohtaisesti poliisilaitoksella. Aseluvan hakeminen ei olisi enää vilket skulle minska på behovet av personlig kontakt. Vid sidan om detta sidottu luvanhaltijan kotikuntaan tai kotipaikkaan, vaan lupahakeskulle fortsättningsvis finnas möjligheten att personligen ansöka om licens på polisstationen. Ansökningen av vapenlicens skulle inte längre muksen voisi jättää haluamalleen poliisilaitokselle. Myös aseen näyttöön ja muihinkin asioihin on tulossa kevennykske på basen av licensinnehavarens hemkommun, utan man kunde siä niin, ettei harrastajan tarvitse ”rampata” useita kertoja poliisilailämna in sin licensansökan på vilken polisstation som helst. toksella. Sisäministeriön mukaan perusteet aseluvan myöntämiselle Uppvisandet av vapen och andra ärenden kommer också att undereivät ole muuttumassa, eikä luvan saaminen helpotu. Uusi lupaprolättas så att utövaren inte tvingas springa ”av och an” till polisstationen. sessi mahdollistaisi sen, että poliisin työaikaa olisi käytettävissä Enligt inrikesministeriet kommer det inte att ske förändringar i grunderenemmän hakijan soveltuvuuden arviointiin ja muuhun lupahakena för vapenlicens, och det blir inte lättare att erhålla vapenlicens. Den muksen perusteiden selvittämiseen. Soveltuvuustestistä oltaisiin siis nya licensprocessen skulle innebära mera tid för polisen att bedöma kuitenkin luopumassa, koska testin hyödynnettävyys on huono. den sökandes lämplighet och utreda grunderna för licensansökan. Sinänsä hyvän ampuma-aselakimuutosesityksen mukana on kuiLämplighetstestet skulle slopas, eftersom dess användbarhet är dålig. tenkin yksi ihmeellisyys pulpahtanut taas esille. Samassa yhteydessä Med ett i och för sig gott ändringsförslag till skjutvapenlagen har muutettavaksi esitettävän poliisilain mukaan kotietsintä olisi jatkossa dock en konstighet dykt upp. I polislagen som föreslås ändras i samma mahdollinen esim. epäiltäessä patruunoita käytettävän väärin. Toteveva vore husrannsakan i fortsättningen möjlig t.ex. vid misstanke om an vain, että tuollaisen epäilyksen perusteella kotietsintä voitaisiin att någon bryter mot bestämmelserna om ammunition. Jag konstateperiaatteessa suorittaa kenen tahansa lainkuuliaisen kansalaisen rar bara att man på basen av en sådan misstanke när som helst kunde kotiin milloin vain. Kyseinen kohta on poistettava kokonaan. göra husrannsakan hos vilken som helst laglydig medborgare. Denna . . . punkt måste avlägsnas helt och hållet. . . . Nyt on vajaat kaksi vuotta liittomme 100-vuotisjuhlaan. Toivoisimme seurojen lähtevän järjestämään erilaisia juhlatapahtumia ja -kilpaiDet är knappt två år till vårt förbunds 100-årsjubileum. Vi önskar få se luja. Tavoitteena saada koko Suomi juhlistamaan ampumaurheilun föreningarna arrangera olika jubileumsevenemang och -tävlingar. Vårt vuosisataa. Eli lyhyesti: nyt on korkea aika ja mahdollisuus hakea mål är att få hela Finland att fira hundra år av sportskytte. Kort sagt: nu är vuodelle 2019 SM-kilpailuja tms. juhlakilpailuja. Laitetaan hakemukdet hög tid och nu har ni chansen att ansöka om FM-tävlingar och andra set liikkeelle, katse siis kohti tulevaa! jubileumstävlingar för år 2019. Skicka in ansökningar, rikta blicken framåt! YHTEISTYÖSSÄ: 4 URHEILUAMPUJA 1/2017

AJANKOHTAISTA Ampumaurheilun supervuosi 2019? Teksti LASSI PALO POLIISIHALLITUKSEN asehallintopäällikkö Mika Lehtonen kertoi kokemuksia ampuma-ase- ja ampumaratalakien uudistuksista, kun Ampumaharrastusfoorumi järjesti vuotuisen seminaarinsa Helsingissä 3. helmikuuta. Hän muun muassa nosti esiin ratavastaavan ilmoittamisen. – Määräaika siirtymäsäännöksessä on kaksi vuotta, ja se päättyy 1. joulukuuta. Ilmoituksia on tullut toistaiseksi vähäinen määrä, ja niiden sisältö on ollut vaihtelevaa. Toiveenamme on, että ilmoitukset tehtäisiin ajoissa ja niissä mainittaisiin ampumarataluvan tiedot. Ilmoitukseen olisi hyvä liittää myös kopio ampumarataluvasta, Lehtonen sanoi. J os kaikki suunnitelmat toteutuvat, ampumaurheilulla on edessään huikea vuosi 2019. Varmaa on se, että Ampumaurheiluliitolla on tuolloin 100-vuotisjuhlavuosi, mutta mitä kaikkea muuta on suunnitteilla ja voi tapahtua? Helsingin Kivikkoon suunniteltu sisäampumaurheilukeskus on nytkähtänyt jälleen isoja askeleita eteenpäin, kuten sivuilla 6–8 kerrotaan. Muutaman vuoden takaisen Kivikon hankekuvauksen viimeinen lause kuuluu: ”Vuonna 2018 Sisäampumaurheilukeskus Napakymppi ottaa vastaan ensimmäiset asiakkaat.” Siihen ei ihan ehditä, mutta alun perin villiksikin visioksi kuvattu hanke saattaa sittenkin olla totta ehkä vain parin vuoden kuluttua, sillä valoa alkaa olla näkyvissä. LIMINGAN JA LUMIJOEN rajalle pitkään kaavaillun ampumaurheilukeskuksen ensimmäiset ampumaradat on tarkoitus saada käyttöön ensi kesänä, ja avajaisia vietetään runsaan kahden vuoden kuluttua juhannuksena. – Mikä tuolloin on sitten valmista, jää nähtäväksi, mutta avajaiset ovat tuolloin, Ruutikankaan ampumaurheilukeskuksen tiedottaja Timo Haataja sanoo. Maaliskuussa selviää, järjestetäänkö Suomessa haulikkolajien maailmancup Ampumaurheiluliiton juhlavuonna. Maailman- Tällä ilmeellä lähdetään kohti juhlavuotta 2019. cupia on haettu, ja se järjestettäisiin Hollolan Hälvälässä. MAINITTAKOON VIELÄ SEKIN, että Kirkkonummelle suunnitellaan uutta ampumarataa. Kyrkslätt Skytteföreningenin puheenjohtajan Lennart Långströmin mukaan ”parhaassa tapauksessa” Vuohimäellä ammuttaisiin vuonna 2019. – Ratahanke on edennyt niin nopeasti kuin se voi tässä demokratiassa. Radalla tul- 6 kiperää  Vastaajana on 30-vuotias skeet-ampuja MIIKKA PELTONEN (Honkajoen Seudun Ampujat). Ratavastaava ilmoitettava 31.11. mennessä Millainen fiilis viime kaudestasi jäi? Ihan hyvä, pikkuhiljaa kohti oikeaa suuntaa. Kunnon onnistumista ei tullut, mutta kyllä se sieltä tulee.  Luonnehdi suomalaista ”skeet-perhettä”. Se on mukava perhe. En avaa tätä sen enempää!  Mikä on tulevaisuuden tähtäimessäsi urheilussa? Samaa kovaa harjoittelua ja kehittymistä.  Missä piilee skeetin viehätys? Se on haastava laji. Koko ajan pitää ylläpitää erilaisia juttuja. Juuri kun luulee osaavansa, se pudottaa laan sallimaan vain matalapaineaseita. Siitä tulee erittäin hiljainen, nollapäästöinen ja ehdottoman turvallinen, hän kertoo. Haataja pitää ampumaurheilun supervuotta ”huikeana visiona”. – On sattumaa, että suunnitelmat osuvat samalle vuodelle – SAL, Kivikko ja Ruutikangas. Se olisi mielettömän hieno tilaisuus nostaa lajin statusta. Toivottavasti suunnitelmat toteutuvat mahdollisimman hyvin, Haataja toivoo. takaisin maanpinnalle.  Mitä teet mieluiten, kun vietät vapaa-aikaasi? Olen minulle tärkeiden ihmisten kanssa ja vietän paljon aikaa luonnossa. Kesäisin harrastan maantiepyöräilyä.  Teit äskettäin uuden ennätyksesi Kypros GP:ssä (122). Mitä muuta toivot kaudelta? Muitakin hyviä kisoja, joissa pystyn viemään kilpailun läpi samalla tavalla kuin Kyproksella. Sitä kautta syntyy uusi ennätyskin. Vielä on kolme kiekkoa parannettavaa ja finaali. 4/2015 URHEILUAMPUJA 5

Kivikon neljästä nurkasta kaksi jo ”paalutettu” Teksti LASSI PALO Kuvat AMPUMAURHEILUKESKUS NAPAKYMPPI OY Helsingin Kivikkoon suunnitellun sisäampumaurheilu keskuksen suunnitelmat etenevät hyvässä myötätuulessa. Keskuksen kaksi nurkkaa on nyt ”paalutettu” ja kaksi on jäljellä, luonnehtii Juha-Pekka Ripatti, yksi hankkeen valmistelijoista. Kivikon urheilupuistoon suunniteltu sisähalli olisi hyötysuhteeltaan vahvin ampumaurheilukeskus. H elsingin Kivikkoon suunniteltu sisäampumaurheilukeskus on nytkähtänyt jälleen isoja askeleita eteenpäin. Opetus- ja kulttuuriministeriö on nostanut hankkeen valtakunnallisesti merkittäväksi ja myöntänyt sille kahden miljoonan euron tuen vuodelle 2018. Lisäksi Kivikon ja Jakomäen urheilualueen asemakaavamuutos sai viime vuoden lopussa lainvoiman, joka mahdollistaa alueelle rakentamisen. Ampumaurheilukeskus Napakympin toimitusjohtaja Juha-Pekka Ripatti pitää kaikesta huolimatta jalat tiukasti maassa, mutta hänen on selvästi vaikea peitellä tyytyväisyyttään tehtyihin päätöksiin. – Ne osoittavat, että Kivikon sisäampumaurheilukeskushanke ei ole enää vain haihattelua, vaan se on tulossa ja alkaa konkretisoitua. Valoa alkaa ihan oikeasti näkyä tunnelin päässä. Jopa niin, että viralliseksi tavoitteeksi on asetettu sotilaiden MM-kilpailujen järjestäminen Kivikossa syksyllä 2020. Se tietysti edellyttää sitä, että rakentaminen voidaan aloittaa ensi vuonna. KYMMENEN VUOTTA. Se on aika, jonka Juha-Pekka Ripatti on käyttänyt sisäampumaurheilukeskuksen ideointiin, suunnitteluun ja lobbaamiseen. Hän on pitänyt tarkkaa päiväkirjaa hankkeen etenemisestä, 6 URHEILUAMPUJA 1/2017 ja nyt kirjassa on 200 sivua. Ripatin ensimmäisten merkintöjen joukossa on lause: ”J-P kehittelee ideaansa ampumaharrastustoiminnan siirtämisestä ulkoilmasta sisätiloihin.” Hän pohti, miksi ampumaurheiluväki on ulkona ja radat usein kaatopaikkojen vieressä. Kaksi vuotta myöhemmin eli 18.5.2009 konsepti alkoi olla valmis ja alettiin puhua Ampumaurheilukeskus Helsinki Metropolista. – Sitä olemme nyt hioneet nykyiseksi versioksi, Ripatti kertoo. Tiimiin kuuluvat Ripatin lisäksi rakennusarkkitehti Jukka Asikainen ja asianajaja Antti Hannula, joka on myös Ampumaurheiluliiton hallituksen jäsen. Tämä kolmikko muodostaa projektiyhtiö Ampumaurheilukeskus Napakymppi Oy:n. Ripatti on tyytyväinen myös siksi, että sisäampumaurheilukeskusta ei ole vastustettu missään vaiheessa. – Se on edennyt kaikki portaat läpi kivuttomasti ja yksimielisesti. Siitä ei ole myöskään valitettu. Ilmapiiri on ollut myönteinen, ja yksi syy siihen on varmasti se, se, että olemme maksaneet kaikki tähänastiset kulut omasta lompakostamme. Tämä on yksityinen hanke. Toinen syy on se, että hankkeella on vihreä leima. VIHREÄLLÄ LEIMALLA Ripatti tarkoittaa sitä, että Kivikon hankkeella on kolme ”kärkeä”. Ne ovat turvallisuus, ympäristöystävällisyys ja pieni hiilijalanjälki. Ampumaurheilua voidaan harrastaa turvallisesti sisätiloissa, meluhaittoja ei ole, jätteet lajitellaan ja kierrätetään ja keskus pyrkii omaan energiatuotantoon aurinkosähköpaneelien ansiosta. Poliitikoille Ripatti kumppaneineen onkin korostanut sitä, että sisäampumaurheilukeskus on ympäristövaikutukseton vaihtoehto. Vain liikenne lisääntyy tietyllä alueella, hän muistuttaa. Kivikko on saavutettavuudeltaan erinomainen, sillä puolen tunnin ajomatkan sisällä asuu noin 850 000 täysi-ikäistä ja koko metropolialueen aseluvanhaltijoista 80 prosenttia. Liikenneyhteydet ovat myös erinomaiset, kun vieressä ovat Kehä I ja Lahden moottoritie. – Kivikon avainsanat ovat hyvä imago, jotka viestivät siitä, että ampumaurheiluun kannattaa panostaa ja se on todellista urheilua, Ripatti toteaa. Koska kyse on sisähallista, sitä varten ei tarvita ympäristölupaa. Ampumaurheilukeskuksen maanpäälliset ulkomitat ovat 60x160 metriä, ja kerrosneliöitä on noin 25000. Kivikossa on jo yksi iso halli, jossa muun muassa hiihdetään. Hallin takana lapset voivat liikkua monin eri tavoin, ja siellä voi pelata myös jalkapalloa ja koripalloa. Kivikon urheilupuisto on muutenkin suosittu ulkoilualue.

REILUT KAKSI VUOTTA SITTEN kirjoitettiin, että ”vaikka sisäampumaurheilukeskuksen toteutuminen ei ole enää utopiaa ja vaikka sitä on 'paalutettu kaikilta mahdollisilta kanteilta' ja vaikka on pyritty ottamaan kaikki eri vaihtoehdot huomioon, on sen toteutuminen vielä monien käänteiden takana”. Yksi niistä oli raha. Tiukassa taloudellisessa tilanteessa rahan ja rahoittajien löytäminen on vaikeaa, todettiin vuonna 2014. Rahoittajia askarrutti keskuksen käyttötarkoituksen muuttaminen, jos keskus ei olekaan taloudellisesti kannattava. Nyt – kuten alussa todetaan – hanke on edennyt siihen vaiheeseen, että kaksi nurkkaa pitää enää paaluttaa. Valmiit nurkat ovat tontti ja ministeriön (OKM) tukipäätös, jäljellä ovat rahoitus ja rakentaminen. Ampumaurheilukeskus Napakymppi Oy on tehnyt äskettäin sopimuksen Rakennuttajatoimisto HTJ Oy:n kanssa. Se on rakennuttamista, työmaavalvontaa, energia- ja ympäristökonsultointia sekä monipuolisia projektinjohtopalveluja tuottava yritys. Ripatin sanoin, ”HTJ auttaa meitä viemään hankkeen maaliin asti”. – Jos kaikki menee hyvin, voisimme alkaa rakentaa jo ensi vuonna. Hyville kohteille löytyy aina rahaa. Kysymys kuuluukin, onko tämä rahoittajien mielestä hyvä kohde. Mielestäni on, ja olen siksi luottavainen. AA RR KK KK II TT EE HH DD II TT MM YY ALEKSIS ALEKSIS KIVEN KIVEN KATU KATU 10 10 EE 60 60 33210 33210 TAMPERE TAMPERE ++ 33 55 88 -- 33 -- 22 11 44 44 77 99 00 m m aa i i l l @ @m m yy -- aa rr kk .. cc oo m m NAPAKYMPPI SISÄAMPUMAURHEILUKESKUS - LUONNOS - 8.6.2015 NAPAKYMPPI - LUONNOS 8.6.2015 1/2017 URHEILUAMPUJA 7

TUULA HELANDER Ripatti on niin optimistinen, että osallistuu ensimmäisen kerran IWA-messuille. Hän menee kevättalvella Saksaan luomaan kontakteja ja tutustumaan näytteilleasettajien tuotteisiin. – Toivon, ettei Kivikko-hanke mene enää kontalleen, vaan mennään pää pystyssä hienoon loppuun asti. Kymmenvuotisjuhlakahveja ei nyt juoda, mutta sitten kun keskus on valmis, juhlat ovat sitäkin hienommat. KESKUKSEEN TULEVISTA tiloista ja tarpeista on keskusteltu myös viranomaisten kanssa eli heidän käyttö- ja koulutustarpeistaan. Ripatin mukaan he ovat kuunnelleet muun muassa poliisia ”herkällä korvalla”. Sisäampumaurheilukeskuksen on suunniteltu olevan avoinna kello 8–22 vuoden melkein jokaisena päivänä. Ovet pysyvät kiinni ehkä vain noin kymmenenä päivänä vuodessa. Kuten Ripatti sanoo, keskuksessa vallitsevat optimiolosuhteet, ja sinne voi tulla melkein milloin vain. Suunnittelussa on koko ajan otettu huomioon myös sisätilojen käyttö muihin tarkoituksiin, kuten messu- ja näyttelytoimintaan. Aseiden säilytystilat, asehotelli, sijaitsevat keskuksen maanalaisessa osassa. Sisähallissa voidaan ampua myös haulikolla kolmella radalla, mikä on Ripatin mukaan ”upea juttu”. Se antaisi haulikkoampujille mahdollisuuden harrastaa ja harjoitella ympärivuotisesti – vaikka joka päivä aamusta iltaan. Se olisi uskomattoman hieno pa- Juha-Pekka Ripatti Saksan Ulmissa sijaitsevan Muellerin sisäampumaurheilukeskuksen myymälän levähdyspaikalla. rannus nykytilanteeseen verrattuna, vaikka se ei kokonaan poistaisikaan edustusampujien tarvetta harjoitella ulkomailla. – Olemme antaneet haulikkolajeissa muille maille etua noin neljä harjoituksetonta kuukautta vuodessa. Toivottavasti saisimme uudella keskuksella kuitattua tämän ”gäpin”. Ajatuksissa on myös se, että kun edustusampujamme menevät Kivikkoon ampumaan, haulikkoradalla olisi samanlainen taustanäkymä kuin seuraavissa kisoissa. Esimerkiksi tätä lähden selvittämään IWAan. Ripatti miettii myös sitä, että Kivikko voisi toimia SAL:n ”paikallisena ja valtakunnallisena valmennusyksikkönä” – tai mikä termi sitten onkaan. MUUALLA MAAILMASSA ei ole tämän kokoluokan sisäampumaurheilukeskusta, Ripatti painottaa. Aiemmin on puhuttu, että koska tällaista kokonaisuutta ei ole aiemmin ollut, suunnittelu on ollut oma juttunsa. Ehkä suursisähallikonseptilla olisi eväitä tuotteistettavaksi muuallekin maailmalle. On myös puhuttu, että Kivikon urheilupuistoon suunniteltu sisäampumaurheilukeskus siirtäisi ampumaharrastuksen imagollisesti ja toiminnallisesti sekä olosuhteiltaan 2000-luvulle. Eikä tämä ole vain metropolialuetta koskeva, vaan valtakunnallinen hanke. – Sisäampumaurheilukeskuksen uudet palvelut houkuttelisivat kävijöitä eri puolilta Suomea sekä varmasti myös Venäjältä, Virosta ja muista Pohjoismaista. Se olisi siten myös merkittävä uusi turistikohde Helsingissä, Ripatti summaa. MUUTAMAN VUODEN takaisen Kivikon hankekuvauksen viimeinen lause kuuluu: ”Vuonna 2018 Sisäampumaurheilukeskus Napakymppi ottaa vastaan ensimmäiset asiakkaat.” Siihen ei ihan ehditä, mutta alun perin villiksikin visioksi kuvattu hanke saattaa sittenkin olla totta ehkä vain parin vuoden kuluttua, sillä valoa alkaa todellakin olla näkyvissä. Toivoa vain sopii, että kaivattu sisäampumaurheilukeskus nousee jo alueella olevia palveluja täydentämään. Browningin legendaarinen kestävyys B 725 SPORTER ADJ B 725 PRO TRAP ADJ. HI-RIB B 725 PRO SPORT ADJ. 8 URHEILUAMPUJA 1/2017 info@gyttorp.fi www.gyttorp.fi

Ampumaurheilukeskus ympäröidään aidalla, ojiin kulku metsä- ja viljelypalstoille porttien kautta Sähkö ja vesijohto tuodaan alueelle Sallisenperältä m2 kosteikko purku nykyisiin ojiin Varastorak. ja kuivakäymälät 350 m2 allas + 1730 m2 kosteikko TRAP+COMPAK 1 Kuvassa on esitelty Ruutikankaan ampumaurheilukeskuksen aluesuunnitelma. 20 ap +35 20 20 50 Shotnet-suojaverkko 2 +35 20 75 ap practical -ratojen päätyvallit h= 10 m sivuvallit h = 8 m 30 10 0 PN 60ap Varastorak. ja kuivakäymälät +36 50 24 50 60ap V +4 +36 meluvalli, h = 6 m 24 30 ap 30 24 0 10 +37 11 20 11 35 2 20 +35 40 ap 24 5 m maavalli + 5 m betoniseinä varastorak. ja kuivakäymälät varastorak. 150 ap 100 50 42,8 128 28 m =1 8 60ap COMPAK +35 30 meluseinä, h = 4 m ap 20 30 V 20 20 +35 20 varastorak. ja +35 30 25 10 ap 20 1 10 42,8 V 120 ap +51 p 0a +36 10 ap +36 30 40 ap +48 60ap meluseinä, h = 4 m 30 25 Huoltoalue: jätekontit, huoltokaluston säilytys 30 60 60 m 40= mx 60 60 m 40= mx 10 1,5 SKEET 9,6 7 m maavalli + 3 m betoniseinä 10 ap 20 +38 1,5 +38 varastorak. ja kuivakäymälät 20 30 160 +35 20 ap 30 (jätevedet säiliöön), varastorak. ja WC:t 8 m = 96 Toimisto-/kahvilatilat (jätevedet säiliöön), varastorak. ja WC:t +35 m 96 12,5 60 1,6mx mx80 1.6 30 varastorak. ja kuivakäymälät 10 ap +40 KIVÄÄRI 75 33,7 Toiminnot sijoitetaan karttaan rajatulle alueelle mm. maastonmuotjen ja turvallisten ampumasuuntien perusteella. Ampumasekstorien valinnassa huomioidaan naapurikiinteistöt, haulien kantomatka ~250 m. +35 Vj11 0 10 35 SPORTING -ALUE: (kuvan rakenteet ohjeellisella paikalla) - sporting-rata 10 kpl - varasto/ akkujen latauspiste - pienet varastot ~10 kpl - polku ratojen välille +35 3 23 Toimisto-/kahvilatilat (jätevedet säiliöön), varastorak. ja WC:t 40 +40 TRAP+COMPAK avedet an ueen ohi uojiin 20 20 20 30 30 SKEET KISAKESKUS - toimisto, ravintola, pesutilat, neuvottelutilat - varaus sisäampumaradalle 20 m Puhtaat pintavedet kerätään ojaan ja ohjataan alueen ohi nykyisiin laskuojiin 150 60ap KIVÄÄRI 150 ja 300 +42 42,8 25 SKEET Shotnet-suojaverkko 8 60ap 160 ap 96 =96m mx60 1.6 +42 42,8 Huoltotie, tieyhteys viljelypalstoille Puomitus radan sivuteille 25 SKEET +48 42,8 +42 240 ap 8 40 =40m mx25 1.6 Ruutikankaalla kova draivi päällä 60ap pintavedet ojaan n alueen ohi askuojiin Practical - taskujen edessä olevat meluseinät h = 4 m +37 ÄÄR KIV 0m I 60 600 +43 Tilavaraus helikopterikentälle Kisatorialue Portti/puomi Ampumaurheilukeskus ympäröidään aidalla, Teksti LASSI PALO Kuva OULUN SEUDUN AMPUMAURHEILUKESKUS R uutikankaalle suunniteltu uusi ampumaurheilukeskus etenee aikataulussaan ja yhteen hiileen puhaltaen, sanoo Timo Haataja, joka toimii valtavan hankkeen tiedottajana. Hän tosin kutsuu itseään mieluummin pr-päälliköksi tai jokapaikanhöyläksi, koska tehtäviä on niin paljon. Se ei kuitenkaan ampumaurheilusta palavasti innostunutta miestä haittaa: – Meillä on kova draivi päällä, erittäin kova! Olen ollut harvoin mukana tällaisessa hankkeessa, jossa yhteishenki on hyvä eikä ongelmia ole ollut. On ollut käsittämätöntä huomata, että kaikki – niin maakuntaliitto, kunnat kuin viranomaisetkin – tekevät töitä tämän merkittävän hankkeen puolesta. RUUTIKANKAALLE suunniteltu uusi ampumaurheilukeskus sijaitsee valtatie 8:n länsipuolella, Limingasta noin kymmenen kilometriä Raahen suuntaan Limingan ja Lumijoen kuntien omistamilla kiinteistöillä. Keskus on maa-alaltaan noin sata hehtaaria, ja sinne rakennetaan kolmessa vaiheessa yhdeksän haulikkorataa, viisi kiväärirataa, kaksi hirvirataa ja villikarjurataa, yksi pistoolirata, 25 practical-rataa ja sportingrata. Ampumaurheilukeskuksessa arvioidaan ammuttavan haulikolla 750 000 laukausta ja luotiaseilla 3,5 miljoonaa laukausta vuodessa. Ruutikankaalla on mahdollista harrastaa kaikkia ampumaurheilulajeja paitsi ampumahiihtoa. Ampumahiihtäjille varataan harjoittelumahdollisuus. Ensimmäisessä vaiheessa eli tämän vuoden aikana valmistuu viisi haulikkorataa sekä kaksi hirvirataa. Hauliverkko korvaa Ruutikankaalla maavallit. Haatajan mukaan näin säästetään pinta-alaa, sillä maavallin pitäisi olla kuusitoista metriä korkea, 90 metriä leveä ja kilometrin pitui- kulku metsä- ja viljepalstoille porttien kautta nen. Pinta-alan lisäksi kyse on myös verkon käytettävyydestä: – Se pysyy oikeassa mitassa ja kerää haulit talteen eli puhumme kierrätyksestä. Hauliverkko on innovatiivinen tuote, jollaista ei ole Suomessa eikä muuallakaan Pohjoismaissa. Ympäristöviranomaiset ovatkin olleet siitä erittäin kiinnostuneita, Haataja kertoo. RAHOITUS ON tietysti kaikki kaikessa, Haataja toteaa. Häntä harmittaa eräässä sanomalehdessä ollut otsikko, jonka mukaan ”Ruutikankaalle suunniteltu Pohjoismaiden suurin ampumaurheilukeskus on yhä vailla rahoitusta”. Haatajan mukaan ei siis missään nimessä ”yhä”, sillä tarkan rahoitussuunnitelman on alunperinkin suunniteltu valmistuvan maaliskuussa. – Sen jälkeen alamme hakea tukea eri paikoista, ja kun rahat alkavat olla kasassa, siirrymme rakennusvaiheeseen, joista ensimmäinen siis valmistuu tänä vuonna. Asiat etenevät hyvin. Ruutikankaan kokonaisbudjetti on runsaat kymmenen miljoonaa euroa. Tukea haetaan muun muassa Opetus- ja kulttuuriministeriötä. Kahdenkymmenen henkilön myyntiorganisaatio tekee Haatajan mukaan koko ajan töitä rahoituksen hankkimiseksi. Kaikki rahoituskanavat ovat auki. Ampumaurheilukeskus ottaa lainaa, ja keskuksen nimi on kaupan, ja kuten julkisuudessa on aiemminkin kerrottu, rahaa voisi herua paitsi valtiolta ja EU:lta myös sponsoroinnista kiinnostuneilta ase- ja patruunavalmistajilta. – Meillä on ollut myös mielenkiintoisia päänavauksia Keski-Euroopan ja Aasian suuntaan, Haataja sanoo, muttei paljasta tämän enempää. JOS KAIKKI suunnitelmat toteutuvat, ampumaurheilulla on edessään huikea vuosi 2019. Varmaa on se, että Ampumaurheiluliitolla on tuolloin 100-vuotisjuhlavuosi, mutta kuten tätä lehteä lukemalla huomaa, paljon muutakin on suunnitteilla ja voi tapahtua. Helsingin Kivikkoon suunniteltu sisäampumaurheilukeskus on nytkähtänyt jälleen isoja askeleita eteenpäin, ja siellä saatetaan ampua ensimmäiset laukaukset parin vuoden kuluttua. Ruutikankaalle pitkään kaavaillun ampumaurheilukeskuksen ensimmäiset ampumaradat on siis tarkoitus saada käyttöön ensi kesänä. Avajaisia vietetään runsaan kahden vuoden kuluttua juhannuksena. – Mikä tuolloin on sitten valmista, jää nähtäväksi, mutta avajaiset ovat tuolloin, Haataja sanoo. Hän tekee töitä Ruutikankaan hyväksi talkooperiaatteella. Sydämensä ampumaurheilulle menettäneellä miehellä on kaino toive: – Jos avajaisissa saisi sitten ampua yhden ilmaisen kierroksen! MAALISKUUSSA SELVIÄÄ, järjestetäänkö Suomessa haulikkolajien maailmancup Ampumaurheiluliiton juhlavuonna. Maailmancupia on haettu, ja se järjestettäisiin Hollolan Hälvälässä. Haataja pitää ampumaurheilun supervuotta ”huikeana visiona”. – On sattumaa, että suunnitelmat osuvat samalle vuodelle – SAL, Kivikko ja Ruutikangas. Se olisi mielettömän hieno tilaisuus nostaa lajin statusta. Toivottavasti suunnitelmat toteutuvat mahdollisimman hyvin, hän toivoo ja naurahtaa: – Pidetään kaikki sormet ja varpaat pystyssä, jotta näin tapahtuu. Lisätietoa: www.ruutikangas.fi 1/2017 URHEILUAMPUJA 9 Rakennuskohde Oulun Seudun Amp Ruutikankaan amp LIMINKA/LUMIJOKI Päiväys 23.11.2016 Pääsuunn. Kai Tolonen Hyv.

Kontti – ratkaisu moniin ongelmiin Ville Maijanen on ollut kehittämässä ympäristö ystävällistä luodinkeräysinnovaatiota ampumaradoille. Hänen mielestään merikontti sopii hyvin tehtävään. Teksti LASSI PALO Kuvat VILLE MAIJANEN A mpumaurheiluliitto myönsi joulukuussa Vuoden ympäristöteko -palkinnon Ville Maijaselle ja Pauli Harjulalle. He saivat palkintonsa siirrettävän ja ympäristöystävällisen merikontti -luodinkeräysinnovaation kehittämisestä ulkoampumaradoille. Maijasen vetämä erillinen tutkimushanke on kulkenut nimellä Ampumaradan luodinkeräilyn järjestäminen BAT-periaatteella merikonttiratkaisussa. Tutkimushankkeen tavoitteena on ollut kehittää luotettava, turvallinen ja kustannustehokas ratkaisu luotien talteenottamiseksi valtakunnallisesti kaikilla ampumaradoilla vapaasti hyödynnettäväksi. Hankkeen tuloksena ovat syntyneet 10 URHEILUAMPUJA 1/2017 Mikä konttihanke? ´ Merikontti on tutkimushank- määritelmä) mukaisen luotienkeräysratkaisun haluamaltaan toimittajalta tai valmistaa sen itse. keen kuluessa tuotteistettu soveltuvaksi kahteen vaatimustasoltaan erilaiseen käyttötarkoitukseen eli 1) .22LR kaliiperisille aseille ja 2) korkeapainekivääreille. ´ Hankkeesta on vastannut Espoon Ampumaratayhdistys. Kehitys- ja testausvaiheet on tehty Pohjois-Espoon Lahnuksen ampumarata-alueella. Hanketyöryhmään ovat kuuluneet Maijasen lisäksi Markku Vehmas ja Yrjö Paananen. Valvojana on toiminut Opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämä ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet OKM:n lisäksi edustajat Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta, Suomen ympäristökeskuksesta, Puolustushallinnon rakennuslaitoksesta ja Ampumaurheiluliitosta. ´ Hankkeen ovat tuellaan mahdollistaneet Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Urlus-Säätiö. LUOTETTAVA JA kustannustehokas ratkaisu mahdollistaa siis luotien talteenoton, jolla estetään maaperän pilaantuminen. Luodit pysäytetään turvallisesti ja estetään kimmokkeet. Lyijy kerätään kontin maaperästä eristettyyn kuivaan sisätilaan. Taululaitteet ovat kontin sisällä suojassa sääolosuhteilta ja ilkivallalta. – Konttiratkaisu mahdollistaa ampumaratatoiminnan jatkamisen myös pohjavesialueilla, Maijanen kertoi joulukuussa Ampumaurheiluliiton liittokokoukseen osallistuneille. Maijanen on dokumentoinut tarkasti merikonttihankkeen kaikki työvaiheet. Hänen viestinsä on, että ampumaratoja ylläpitävien kannattaa katsoa hankemateriaali läpi. – Konsepti voi vastata joihinkin ampumarataoperaattorin käytännön haasteisiin. Se ei ole ratkaisu kaikkiin ongelmiin, mutta joihinkin varmasti. Kannattaa siis tutustua asiaan; josko siellä olisi meille jotain, Maijanen sanoo. muun muassa valmiit rakennepiirustukset ja työselostukset, joiden avulla ampumaradan haltija voi tilata toimivan BAT-periaatteen (parhaan käyttökelpoisen tekniikan KUTEN MAIJANEN hankedokumentaation johdannossa kirjoittaa, osin ampumaratalain johdosta ”tarvitaan ampumaratojen rakentamista, kunnossapitoa ja käyttöä varten entistä tarkempi ohjeistus”.

Kontin etuja Parantaa merkittävästi ympäristönsuojelun tasoa ulkona sijaitsevilla ampumaradoilla. Konttiin on asennettu ampumahiihtotaululaitteet sekä vanerilevytaustat, joihin halutut pahvitaulut voidaan kiinnittää nitojalla. Yrjö Paananen tarkastelee valaistuksen laatua asennuksen jälkeen. Vähentää ratojen rakentamistarvetta, koska sama kontti voi sisältää usean eri ammuntalajin edellyttämiä taululaitteistoja (pahviset-, elektroniset-, kääntyvät-, sivuittain liikkuvat- sekä ampumahiihtotaululaitteet). Saattaa olla tulevaisuudessa pienten ratojen ainoa kustannustehokkuudeltaan käyttökelpoinen luotiloukkuratkaisu erityisesti haasteellisilla pohjavesialueilla ja siten mahdollistaa lähiliikuntapaikkaverkoston säilymisen nykyisellään. Parantaa merkittävästi luotiromun talteenottoa ja sen jälleenhyödyntämistä. Korkeapainekiväärikontin alarakenteet – erityisesti elektronisen taululaitteen alaosa – on helppo suojata etuvallilla. Kaivukoneella rakentaminen sujuu vaivattomasti. Lisää edelleen ratojen turvallisuutta ohjaamalla mahdolliset ohilaukauksetkin kontin sisään. Voi joko kokonaan tai osittain vähentää muiden ampumaratarakenteiden tarvetta, esimerkkinä vaikkapa taustapenkka. Korkeapainekiväärin luoti pysäytetään polyuretaani-granulaattimassaan. Kuvassa väliaikainen maalitaulu ennen Megalink-järjestelmän asennusta. – Luotien talteenottaminen tulee olemaan ympäristölupavaatimusten takia sekä uusien että vanhojen ampumaratojen keskeisiä tehtäviä. Tavoitteellisesti luotiaseradoilla kaikki ammutut luodit on otettava luotettavasti talteen taikka käytettävä maaperästä eristettyjä ja katettuja taustapenkkoja, jotta luotien sisältämä lyijy ei pääse liukenemaan maaperään, Maijanen toteaa johdannossaan. Hän toivoo, että konttikonsepti yleistyisi niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Hän pitää sitä ”toimivana”, jota se varmasti onkin. – Se on fakta, että jatkossa ympäristöluvissa yleistyy velvoite toteuttaa luodinkeräys. Kun näin tapahtuu, se täytyy jotenkin ratkaista. Ympäristöluvan lupamääräyksiä ei voi kiertää, eikä velvoitteesta pääse eroon. Vaikka kontti jotain maksaakin, on se kuitenkin edullinen tapa toteuttaa luodinkeräys. – Ohjeet ovat nyt olemassa, ja niihin kannattaa perehtyä. Suomessa on 500–600 toimivaa ampumarataa, joista suurin osa pieniä, ja olosuhteet vaihtelevat suuresti. Moni taistelee ympäristölupien kanssa. Nyt olisi maaperän pilaantumisen estämiseen ratkaisu olemassa, ja sitä varten voi ja kannattaa hakea EU:n hanketukea. Kehotan olemaan hereillä paikallisen Leader-rahoituksen osalta, Maijanen painottaa. – Sama problematiikka ja saman tasoiset ympäristövaatimukset ovat muuallakin niin sanotussa sivistyneessä Euroopassa. En keksi syitä, miksei merikontti olisi käyttökelpoinen ratkaisu muuallakin kuin Suomessa. Jos yksikin ampumarata säilyy käytössä tämän ratkaisun ansiosta, olen tyytyväinen. Pääongelmat ulkoradoilla ovat melu ja maaperän pilaantuminen. Ampumaratojen parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) edustavalla merikonttiratkaisulla poistetaan mainituista jälkimmäinen, jolloin lupateknisesti voidaan keskittyä melun hallintaan. Lähde: Ampumaradan luodinkeräilyn järjestäminen BAT-periaatteella merikonttiratkaisussa, hankedokumentaatio 22.12.2016 www.espoonampumarata.fi/konttihanke Pohjois-Espoon Lahnuksen pienikaliiperisten radan neljä eri prototyyppi-luodinkeräyskonttia rakennusvaiheessa. Sopivaan kulmaan avautuvat luukut ohjaavat ohilaukaukset kontin sisään. Helposti lukittavana kokonaisuutena mahdollistaa ratalaitteiston turvallisen säilyttämisen suojassa niin sääolosuhteilta kuin ilkivallaltakin sekä Mahdollistaa helposti liikuteltavana rakennelmana ampumaratalaitteiston siirtämisen tilapäistä ampumatapahtumaa varten ilmenevien tarpeiden mukaisesti. 200 miljoonaa matkaa vuodessa KONTTI ON tavarankuljetussäiliö, jota voidaan siirtää kuljetusvälineestä toiseen ilman sisällön uudelleenlastausta. Se on myös rahtitavaraliikenteen mittayksikkö (TEU), joka vastaa kuuden metrin pituista konttia. Kontteja voidaan käyttää tavarankuljetuksen lisäksi myös sisältä varusteltuina parakkeina toimisto- sekä muina työ- ja huoltotiloina. KONTTI ON YKSI tärkeimmistä logistisista keksinnöistä. Se otettiin käyttöön vuonna 1956. Vuonna 2015 merikuljetuksissa noin 90 prosenttia irtotavaralastista kuljetetaan konteissa ja koko meriliikenteestä yli 60 prosenttia on konttiliikennettä. Konttialuksia on yli 6 000. Vuosittain kontit tekevät noin 200 miljoonaa matkaa. 1/2017 URHEILUAMPUJA 11

´ KSF solmi syksyllä 2014 Kisakallion Urheiluopiston kanssa yhteistyösopimuksen, jota on sittemmin jatkettu Tokion olympialaisiin 2020 saakka. ´ KSF onkin jo järjestänyt Kisakalliossa EYL-kilpailun lisäksi muun muassa Suomi–Viro -maaottelun, kaksi EM-näyttökilpailua ja ilma-asecupin. ´ Kaikille avoin harjoitusleiri järjestetään 6.-8. lokakuuta. KSF:n puheenjohtaja Lennart Långström (vas.) ja Ampumaurheiluliiton nuorisopäällikkö Timo Rautio tutustumassa rataan. KUVA VASEMMALLA Anton Ekberg (edessä), Artturi Aarni ja Alec Suursalmi harjoittelemassa KSF:n uusitulla ilma-aseradalla. KSF hyvässä myötätuulessa Teksti & kuvat LASSI PALO Kirkkonummelalainen Kyrkslätt Skytteförening etenee myötätuulessa. K yrkslätt Skytteförening (KSF) on noin 120 urheiluammunnan harrastajan tiivis ja hyvähenkinen yhteisö. Lämpimän kotoisan ilmapiirin aistii, kun lapsia ja nuoria tulee Gesterbyn koulukeskuksessa sijaitsevalle ilma-aseradalle. Ovi käy tiuhaan tammikuun viimeisenä tiistaina. Kaikki huomioidaan, ja kaikkien kanssa vaihdetaan kuulumisia. KSF:n jäsenmäärä onkin nousussa – kiitos ampumaurheilukoulujen ja runsaasti kävijöitä houkutelleiden Open house -päivien. Paljon muutakin on ollut ja on Kirkkonummella tekeillä: uusittu ilma-aserata, Vuohimäen ratahanke ja ensi vuonna Kisakalliossa järjestettävät ilma-aseiden SM-kilpailut. Yksin ei ole tarvinnut asioita kuitenkaan miettiä eikä tehdä, sillä KSF uskoo yhteistyön voimaan, puheenjohtaja Lennart Långström sanoo. Seuralla on yhteistyösopimuksia Rauman Seudun Urheiluampujien, Porkkalan Ampujien, Raseborgs Skyttaren ja Kisakallion Urheiluopiston kanssa. Lisäksi se on järjestänyt hauliukkoammuntatilaisuuksia Sibbo Skyttegilletin kanssa. KSF:N TOIMINTALINJA on se, että se on avoin yhteistyölle kaikkien niiden tahojen kanssa, joiden arvomaailma on yhteinen seuran kanssa. Eli KSF vaatii itseltään ja yhteistyökumppaneiltaan urheilun reilun pelin periaatteiden kunnioittamista. 12 URHEILUAMPUJA 1/2017 KSF:lle myönnettiin Sinettiseuratunnus marraskuussa 2015. KSF:n tärkeimmät kulmakivet ovatkin lasten ja nuorten ampumaurheilukoulu, harrasteammunta ja huippu-urheilu. – Mistä meidän hyvä ”draivimme” tulee? Kyllä se tulee huippu-urheilusta. Meillä on kova ja realistinen tavoite: saada joku ampujistamme Tokion olympialaisiin 2020, Långström sanoo. KSF:stä nimettiin kolme nuorta urheiluampujaa maaliskuussa Sloveniassa järjestettäviin ilma-aseiden EM-kilpailuihin, kun Ampumaurheiluliitto valitsi Suomen joukkueeseen Sebastian Långströmin, Henna Viljasen ja Jenna Kuisman. Ari Dufvelinin vetämä eliittitoiminta on sekin siis hyvässä vauhdissa, ja lisää on luvassa, sillä KSF virittelee valmennusyhteistyötä kivääriammunnan legendan Juha Hirven kanssa. – Valmennus on ollut hyvää Dufvelinin, Kirsi Rönnqvistin, Michael ja Jan Liljebergin johdolla, mutta Juhalla on meille paljon annettavaa. Hän tietää paljon, ja hän on esikuva, Långström kehuu. KSF:LLÄ ON naapuriseura Porkkalan Ampujien kanssa sopimus Gesterbyn ilma-aseradan käytöstä ja suunnitellun Vuohimäen ratahankkeen toteutuksesta. Molemmat seurat ovat osallistuneet hankkeiden kustannuksiin. Viimeisin projekti on ollut lokakuussa valmistunut ilma-aseradan remontti. Tila saneerattiin perusteellisesti, ilmastointi uusittiin ja radasta tuli esteetön. Sinne rakennettiin uudet ampumapöydät, ja taustaseinä uusittiin. Seura hankki lisäksi siirrettävät sähköiset taululaitteet, joita voidaan radalla käyttää. Gesterbyssä voi nyt ampua Siuksen tauluihin, ja urheiluampujat voivat nauttia myös liikkuvaan maalin ja ilmaolympiapistoolin uusista tauluista. Långström antaakin isot kiitokset Torsti Annalalle, Kim Moringille ja Jan Nygårdille tehdystä työstä. KSF:n tuorein yhteistyösopimus on solmittu RSA:n kanssa. Seurat järjestivät viime vuoden huhtikuussa nuorten Euroopan liigan pohjoisen alueen karsintakilpailut Kisakalliossa. KSF:lle myönnetyt ilma-aseiden SM-kisat tullaan nekin järjestämään seurojen välisenä yhteistyönä. KSF:N MENETETTYÄ Masalan ulkoradan loppuvuodesta 2015 solmittiin yhteistyösopimus RS:n kanssa Inkoon ulkoradan käytöstä. KSF järjestää Inkoossa harjoituksia, ja Inkoon ilma-aserata on myös seuran käytettävissä. KSF:n ampujat ovat saaneet RS:ltä usein apua aseteknisiin ongelmiin (Ralf Westerlund) ja myös valmennukseen (Westerlund ja Christer Lassus). Mahdollisuus käyttää Inkoon rataa on tärkeä myös tulevaisuudessa. – Vuohimäen suunniteltu rata on pieni, tarkoitettu päivittäisharjoitteluun eikä mahdollista suuria ulkoratatapahtumia, haulikko- eikä metsästyskivääriammuntaa tai ampumahiihtoa ja -juoksua, Långström sanoo. Långströmin mukaan ”parhaassa tapauksessa” Vuohimäellä ammuttaisiin vuonna 2019. – Ratahanke on edennyt niin nopeasti kuin se voi tässä demokratiassa. Radalla tullaan sallimaan vain matalapaineaseita. Siitä tulee erittäin hiljainen, nollapäästöinen ja ehdottoman turvallinen. Paljon on kaikkea siis tekeillä? – On syytä ollakin, Långström hymyilee.

”Estradi haltuun asiantuntemuksella!” Ampuma harrastusfoorumin seminaarissa ammunnan harrastajia kehotettiin ottamaan estradi rohkeasti haltuun asiantuntemuksella. Teksti & kuvat LASSI PALO A mpumaharrastusfoorumi (AHF) järjesti perinteisen seminaarinsa helmikuun alussa Helsingissä. Tilaisuuden avasi AHF:n uusi puheenjohtaja Saku Liehu, joka toimii Reserviupseeriliiton järjestösihteerinä. Hän toivoi, että lakeja suunniteltaisiin jatkossa EU:ssa ”entistä paremmin”. – Nyt tuntuu siltä, että lakeja suunnittelevat asevastustajat ja turvallisuusviranomaiset. Asiantuntevat harrastajat pitäisi saada mukaan valmistelutyöhön, koska me haluamme viedä yleistä turvallisuutta eteenpäin. Sisäministeri Paula Risikko (kok) sanoi, että sisäministeriö ”tekee kaikkensa”, jotta suomalaisella ampumaharrastuksella on jatkossakin tilaa toimia ja edellytykset kehittyä. – Ampuma-aseiden lupaprosessiin ehdotetaan uudistuksia. Tavoitteena on sujuvoittaa ja nopeuttaa aseiden lupaprosessia aseturvallisuudesta tinkimättä. Risikko korosti, että AHF on tärkeä yhteistyökumppani, jonka kanssa keskustelu on ollut avointa ja ilmapiiri hyvä. – Toivottavasti nämä säilyvät, ja mikseivät säilyisi, kun ne ovat tähänkin asti toimineet. Seminaarissa on hyvä henki, ja kaikki ovat samassa veneessä. Siitä syystä älkää keikuttako sitä, Risikko totesi. EUROPARLAMENTAARIKKO Jussi Halla-aho ja Sisäministeriön johtava asiantuntija Johanna Puiro kävivät läpi asedirektiivivalmistelua EU:ssa. Direktiivistä päätetään niin sanotussa tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä, ja virallinen hyväksyntä tulee Euroopan parlamentin täysistunnossa todennäköisesti maaliskuussa ja sen jälkeen neuvostossa. Suurin osa säännöksistä on laitettava kansallisesti täytäntöön viidentoista kuukauden kuluessa direktiivin voimaantulosta. Keskeiset muutokset liittyvät muun muassa aseiden luokitteluun, poikkeuslupiin ns. A-luokan aseissa, etäkauppaan, aseiden merkintään, asetietojärjestelmään ja tietojenvaihtoon sekä lääkärintarkastuksiin. Halla-aho kiitti harrastajakuntaa siitä, Sisäministeri Paula Risikko ja Ampumaharrastusfoorumin uusi puheenjohtaja Saku Liehu AHF:n seminaarissa Katajanokan Kasinolla. että se on toiminut ”ansiokkaasti”, sillä todella vähän on nähty sitä, että yksi laji nousisi esiin ja väheksyisi muita, hän totesi. Hän toi myös esiin näkemyksensä, jonka mukaan suuri osa poliitikoista ei ole asevastaisia, vaan tietämättömiä. – Jos asia ei kosketa henkilökohtaisesti, on se helppo kieltää, Halla-aho sanoi. – Epätoivoa on ollut havaittavissa, ja ne on koettu hankaliksi. Voimme kuitenkin parantaa tilannetta, hän lohdutti. – Hakemukset on tehty hyvin ja yksityiskohtaisesti liittyen aseisiin ja ampumiseen. Niistä kuitenkin puuttuvat usein ympäristönkuvaus, ympäristövaikutusten arviointi, BAT ja riskinarviointi. Viranomaisen laatimassa ympäristöluvassa sitten POLIISIHALLITUKSEN asevelvoitetaan tutkimaan maapehallintopäällikkö Mika Lehtorä, teettämään melumittaukset ja mallinnukset sekä puhdistanen kertoi kokemuksia ampuma-ase- ja ampumaratalakien maan – ilman, että tiedettäisiin, onko teetettäville tutkimuksille uudistuksista. Hän muun ja toimenpiteille perusteita. muassa nosti esiin ratavastaavan ilmoittamisen. Jaakkolan mukaan käsikir– Määräaika siirtymäsäänjoitus annetaan siis ulkopuonöksessä on kaksi vuotta, ja lisen kirjoitettavaksi, ja sitten se päättyy 1. joulukuuta. Ilpaikkaamiseen tarvitaan konmoituksia on tullut toistaiseksi sultteja, jolloin kustannukset vähäinen määrä, ja niiden sinousevat. Hän kysyi, mikä on sältö on ollut vaihtelevaa. Toi- Europarlamentaarikko kaiken tämän hyöty ja tarkoiveenamme on, että ilmoitukset Jussi Halla- aho. tuksenmukaisuus. tehtäisiin ajoissa ja niissä mai– Halvemmalla pääsee ja tenittaisiin ampumarataluvan hokkaampi vaihtoehto on tehtiedot. Ilmoitukseen olisi hyvä liittää myös dä esiselvitys, jossa luodaan kokonaiskuva kopio ampumarataluvasta. ja hahmotetaan merkittävät vaikutukset ja jossa tutkimusresurssit kohdistetaan merJOHANNA KARI Sisäministeriöstä kävi läpi kittäviin vaikutuksiin ja jossa on riskiarvikansallisen aselainsäädännön joustavoitta- ointi. Mustan laatikon sijaan siis on käsitys misen. Valtioneuvosto antoi 19. tammikuu- siitä, mihin mennään. ta eduskunnalle hallituksen muutosesitykset Jaakkola kannusti myös positiiviseen ja ampuma-aselakiin, rikoslakiin ja poliisila- aktiiviseen vaikuttamiseen: kiin. (Tiivistelmä on Sisäministeriön verk– Onnistuminen ei ole sattumaa, ja prokosivuilla: www.intermin.fi/fi/ajankohtaista) sessin alkuvaiheeseen kannattaa satsata. Avainasemassa ovat laadukkaasti tehdyt AHF:N RATA-ASIANTUNTIJANA toiminut perustyöt ja lupahakemus. Asennemuutosta Lotta Jaakkola kertoi kokemuksistaan am- tarvitaan siinä, mennäänkö virran mukana vai otetaanko estradi haltuun. pumaratojen ympäristölupaprosesseista. 1/2017 URHEILUAMPUJA 13

Vastavalituilla jäsenillä runsaasti ideoita Teksti & kuvat LASSI PALO ”Yksin olemme hyvin vähän, yhdessä paljon enemmän”, sanoo Martti Purmonen, yksi Ampumaurheiluliiton uusista hallituksen jäsenistä. V Viisi kysymystä uusille hallituksen jäsenille 1. Miksi lähdit liittohallituksen toimintaan mukaan? 2. Mitkä ovat kolme tärkeintä kehityskohdetta ja vahvuutta liiton toiminnassa? 3. Millaisena näet liiton roolin suomalaisessa urheilu- ja liikuntaelämässä? 4. Miten luonnehdit pian 100-vuotisjuhliaan viettävää Ampumaurheiluliittoa? 5. Entä vasta alkanut uusi olympiadi eli ”Road to Tokyo” – mitä odotat? Timo Haataja 1. Haluan kehittää urheiluammuntaa Suomessa, erityisesti lähellä sydäntäni on Pohjois-Suomi.  Ampumaurheilun kehittäminen vaatii kovaa työtä ja SAL:n hallituspaikka on yksi parhaimpia mahdollisuuksia tähän. 2. Tasa-arvoisuuden kehittäminen lajien välillä, ampumarataverkoston kehittäminen ja avoimuuden lisääminen. Vahvuuksia ovat esimerkiksi liiton koko eli voimme ajaa asioita kansallisesti ja kansainvälisesti, ammattitaito ja historia. iime joulukuussa pidetyn SAL:n varsinaisen kokouksen jälkeen järjestetyssä liittovaltuuston kokouksessa Jaakko Hyvätti valittiin Vesa Nissisen tilalle hallituksen jäseneksi (2017). Muut uudet hallituksen jäsenet (2017–18) ovat Timo Haataja ja Martti Purmonen. Haataja on Oulun Seudun Haulikkoampujien puheenjohtaja, Oulun seudun ampumaurheilukeskuksen tiedottaja ja hallituksen jäsen sekä Pohjois-Pohjanmaan aluejaoston jäsen. Helsinkiläinen Hyvätti, 46, kuuluu Haukilahden Urheiluampujiin ja on Etelä-Suomen aluejaoston puheenjohtaja. Hänet valittiin liittovaltuustoon 2014. Purmonen, 66, on toiminut Kuusankosken Ampujien puheenjohtajana vuodesta 2012 lähtien. 3. SAL on merkittävä tekijä suomalaisessa urheilu- ja liikuntaelämässä nyt ja tulevaisuudessa. Meidän täytyy keskittyä urheiluammunnan kehittämiseen ja tunnettavuuden parantamiseen. Tämän kautta saamme uusia harrastajia ja mahdollisesti niitä tulevaisuuden huippuja. SAL pyrkii myös aktiivisesti vaikuttamaan lainsäätäjiin erilaisissa ampuma-aseisiin liittyvissä aloitteissa.  4. Pitkä historia takana ja tätä pitää ehdottomasti hyödyntää tulevaisuudessa. Emme myöskään saa unohtaa uudistumista eli "ainoa mikä on pysyvää, on muutos..." 5. Edelliset olympialaiset olivat luonnollisesti pettymys kaikille, ja tulevalla olympiadilla on pyrittävä saamaan parempia tuloksia aikaiseksi. Valmennusjohto ja maajoukkueampujat ovat varmasti nälkäisiä, ja liiton tehtävä on tukea heitä tällä matkalla. "Ensimmäinen kehityskohta on tiedon louhiminen jäsenistöstä ja toiminnasta. Viime vuosina on ollut jäsenmäärän kasvua. Etsitään mistä se johtuu ja vahvistetaan sitä." Jaakko Hyvätti 14 URHEILUAMPUJA 1/2017 Martti Purmonen 1. Urheiluelämä on tullut minulle tutuksi seuratoiminnan kautta. Kun tuli tilaisuus päästä tarkastelemaan ampumaurheilua liittohallituksen tasolta, oli vaikea olla tarttumatta tilaisuuteen. Vaikuttimena on halu vaikuttaa, tuoda omia näkökulmia esillä ja olla mukana kehittämässä lajin tulevaisuutta. Tekemällä uusien ihmisten kanssa voi myös oppia uutta ja avartaa omia näkökulmia. 2. Vahvuus on pitkä perinne ampumaurheilussa ja sitä kautta syntynyt kokemus ja osaaminen. Vaara on silloin, että asiat rutinoituvat ja sekä totuudet että tavat muuttuvat yhdennäköiseksi. Silloin kehityskohteeksi tulee se, miten tämä vaara vältetään ja hyvien asioiden säilyttämisen rinnalle saadaan synnytettyä kehittävä, innostava ja uudistava henki ja ilmapiiri. Vahvuus on tietysti myös se, että ampumaurheilu on arvostettua huippu-urheilua. Tämän arvostuksen synnyttää erityisesti urheilullinen menestys, joka ei ole itsestään selvää. Se vaatii lahjakkaita yksilöitä, erinomaisia valmentajia ja kehittymiselle suopeita olosuhteita. Siitä syntyy taas kehityshaaste. Miten myös jatkuvuus varmistetaan ja saadaan lajin pariin lisää nuoria ja tulevia menestyjiä. Kolmantena vahvuutena ottaisin tähän ihmisten halun hoitaa asioita hyvin. Totuushan on, että yksin olemme hyvin vähän, yhdessä paljon enemmän. 3. Kyllä minä näen, että liittoa arvostetaan. Ongelma on kuitenkin siinä, että ammunta ei urheilulajina näy julkisuudessa niin kuin monet muut nuoria ja myös julkista sanaa kiinnostavat lajit. 4. Iäkäs ja arvostettu mutta nuorekas ampumaurheilun lipunkantaja ja ampumaurheilun kuvan rakentaja, joka luo edellytyksiä ja mahdollisuuksia harrastamiselle ja menestymiselle. 5. Odotan, että nyt jo tiedossa olevat mahdolliset menestyjät jaksavat pitää innostusta yllä ja edelleen kehittyä niin, että he ovat kisoissa parhaimmillaan. Samalla toivon, että nuoret tulisivat vahvasti esille ja haastamaan vanhempia mestareita.

Lopullista uutta sääntökirjaa odotetaan vielä K Jaakko Hyvätti 1. Halusin olla käytännössä mukana liiton vaikuttamistoiminnassa laki- ja yhteiskunta-asioissa ja halusin oppia ja etsiä liiton toiminnasta ne asiat, joita parantamalla saadaan ampumaurheilu kiinnostavammaksi ja tunnetummaksi ja liiton jäsenmäärä kunnolliseen kasvuun. 2. Sen minäkin haluaisin tietää! Ehkäpä juuri siksi ensimmäinen kehityskohta on tiedon louhiminen jäsenistöstä ja toiminnasta. Viime vuosina on ollut jäsenmäärän kasvua. Etsitään mistä se johtuu ja vahvistetaan sitä. Toinen vahvuus on, että ampumaurheiluun suhtaudutaan juuri nyt ehkä hieman paremmin kuin joitakin vuosia sitten. Edistetään tätä asiaa lisäämällä näkyvyyttä nykyaikaisin keinoin niin sosiaalisessa kuin muussakin mediassa. Kolmas vahvuus on monipuolinen lajikirjo, jossa kaikilla on toisiltaan opittavaa. Ja tähän liittyen kehityskohde on kommunikaation parantaminen, vapaan keskustelun edistäminen liiton sisällä. Vapaaehtoisesti toimivat ihmiset itseorganisoituvat ennalta arvaamattomilla tavoilla, jota ei voi keskusjohtoisesti määrätä. 3. Ampumaurheilu antaa kilpaurheiluun osallistumisen mahdollisuuden isommalle osalle suomalaisia kuin mikään muu urheilulaji. Kilpaurheilu, itsensä koetteleminen muita kilpailijoita vastaan, opettaa ihmiselle itsestään paljon. Sen mahdollistaminen esimerkiksi laajemmalle ikähaitarille on tärkeää. 4. Todella vaikea kysymys. Näen liiton siinä toimivien ihmisten yhteisönä, jossa jokainen toimillaan luo liitolle uutta luonnetta. Toisaalta näen liiton paljon oman toivekuvani mukaisena – kasvavana ja tunnettuna, jonka suuret harrastajajoukot ovat ottaneet omakseen, mikä ei ole kuitenkaan rehellistä sanoa vielä nykyään. 5. Toivon, että osaamme kohdistaa resurssimme siten, että taas menestyksellä saadaan näkyvyyttä koko ampumaurheilulle. Monet muut kansainväliset kisat tässä välillä tukevat tätä tavoitetta, kun niihin saadaan myös menestystä. ansainvälisen ampumaurheiluliiton (ISSF) uudet säännöt on käännetty, ja Ampumaurheiluliiton verkkosivuilla ovat niin sanotut käännösversiot, joista näkee mitä kohtia säännöistä poistuu ja mitä tulee tilalle. ISSF:n verkkosivuille ilmestyi tänään (16.2.) lopullinen versio englanninkielisten sääntöjen ensimmäisestä painoksesta – Edellinen alustava versio julkaistiin jo joukukuun puolessa välissä eikä meillä ole tiedossa miksi lopullisen version julkaiseminen on kestänyt näinkin kauan, Ampumaurheiluliiton hallituksen, kilpailuvaliokunnan ja sääntötyöryhmän jäsen Curt Sjöblom ihmettelee. – Valmiita, hyväksyttyjä sääntöjä ei tämän takia vielä ole. Suomen Ampumaurheiluliitossa työ etenee niin, että nyt verrataan rivi riviltä kääännösten pohjana olleita sääntöjä lopulliin ensimmäisen painoksen sääntöihin. 15. maaliskuuta pidettävässä hallituksen kokouksessa säännöt hyväksyttäneen, jonka jälkeen ne julkaistaan SAL:n sääntösivuilla netissä. Painetut kirjat tulevat todennäköisesti huhtikuun aikana. Sääntöjen vertaaminen onkin työläs homma. Sjöblom suhtautuu hieman skeptisesti ISSF:n aikaisempaan ilmoitukseen siitä, että lopullisessa versiossa olisi vain formatointi- ja numerointimuutoksia. Neljä vuotta sitten tuli L A S S I PA LO Ilmakivääriampujat Espoo Openissa helmikuun alussa. Kuvassa Emmi Hyrkäs (vas.), Saana Peltonen ja Inka Havukainen. kolmannessa versiossa – mikä tämä lopullinen versiokin on – vielä paljon varsinaisia sääntömuutoksia, hän muistaa. – Tokion olympialajeistakaan ei olla vielä päätetty, joten muutoksia nyt julkaistuihin sääntöihin nähdään todennäköisesti vielä myöhemmin tänä vuonna. SAL:n hallituksen tekemän päätöksen mukaan vuodenvaihteesta lähtien on noudatettu uusia vuoden 2017 sääntöjä englanninkielisinä (tai käännösversioita) kunnes saadaan hyväksytyt suomenkieliset säännöt. Lisää tietoa: www.issf-sports.org ja www.ampumaurheiluliitto.fi/ Mikä on suomalaisen ampumaurheilun merkittävin veljessarja? K olhon veljekset, Voitto, Lauri ja Yrjö, olivat suomalaisen ampumaurheilun pioneereja. He kilpailivat olympiakisoissa ja menestyivät hyvin. Vuonna 1885 syntynyt V.V. Kolho oli veljeksistä vanhin. Hän ampui jo Lontoon 1908 ja Tukholman 1912 olympiakisoissa, mutta parhaiten hän menestyi Antwerpenin olympiakisoissa 1920. Silloin hän sai sotilaskiväärin (makuu) joukkuekilpailussa pronssia. Se oli dramaattinen pronssi, sillä aluksi Suomi näytti jäävän viidenneksi. Tarkistuksen jälkeen Suomi sai kuitenkin pronssia, Sveitsi jäi neljänneksi ja Ruotsi viidenneksi.' Yrjö Kolho oli mukana Antwerpenin olympiakisoissa 1920. Hän kuului kahteen hirviammunnan mitalijoukkueeseen. Kertalaukauksien joukkuekilpailusta tuli hopeaa ja parilaukauksien joukkuekilpailusta pronssia. Lauri Kolho ampui Lontoon 1908 olympiakisoissa vapaakiväärillä 39:nneksi ja Tukholmassa 57:nneksi. Yhteensä Kolhon veljekset ampuivat siis kolme olympiamitalia. Diplomi-insinööri V.V. Kolho toimi Suomen ampumajoukkueen johtajana Helsingin olympiakisoissa vuonna 1952. YKSIT YISKOKOELMA V.V. Kolho harjoittelee Lontoon olympiakisoissa 1908. Ovatkohan Kolhon veljekset suomalaisen ampumaurheilun merkittävin veljessarja? Tunnetko sinä muita menestyneitä sisarussarjoja tai sukuja ampumaurheilun parista? Lähetä sähköpostia Suomen Ampumaurheiluliiton 100-vuotishistoriaa kirjoittavalle Kalle Virtapohjalle osoitteella kalle.virtapohja@ampumaurheiluliitto.fi 1/2017 URHEILUAMPUJA 15

KOLUMNI Suomen ampumaurheilu kansain U kolmen parhaan maajoukkueampujan tulosten kesusi vuosi ja olympiadi ovat alkaneet hyvillä kiarvo oli 122,3. Tulos oli erinomainen, ja joukkueen tuloksilla, etenkin trapissa ja skeetissä. Myös tavoite onkin, että tulokset kansainvälisissä kisoissa ilmakiväärissä tulokset ovat hypänneet miesten maajoukkueella ovat tänä vuonna 120uudelle tasolle. Malagan ja Kyproksen GP-kisoissa 123:n välillä. useita haulikkoampujia oli finaaleissa, ja lisäksi saaliina oli upeita tuloksia nuorten sarjoissa. Kiväärissä tehty kova työ alkaa näkyä hyvinä tuVAIKKA PÄÄHUOMIO on A-maajoukkueessa, loksina; ilmakiväärin kovissa IWK-kisoissa Müncheehdottoman tärkeää on huolehtia tulevasta kehinissä oli kaksi ampujaamme finaalissa. tyksestä, jatkuvuudesta ja nuorten valmennuksesta. Olemme vielä olympialajien ykkösprioriteetTarvitsemme toden teolla nuorten maajoukkuetilajina mukana tukien osalta. Valmistautuminen valmentajia kaikkiin olympialajeihin sekä hyvän Tokioon (2020) on alkanut, ja se näkyy olympiadin järjestelmän nuorten maajoukkueen rakentamiseksi: PER-OLE LINDELL aikana entistä huolellisempana valmentautumisena. tehoryhmät, alueet ja seurat. Ampumaurheiluliiton Olemme tarkentaneet A-maajoukkuekriteerejä ja Tänä vuonna aloitamme tehostetun valmennusvalmennuksen johtaja tarkennamme edelleen kohti Tokiota. Keskitämkoulutuksen. Näin varmistamme, että tieto-taito me panostukset parhaille urheilijoillemme, joilla siirtyy kaikissa lajeissa seuroille, alueille, henkilökohtulostensa perusteella on realistiset mahdollisuudet kilpailla paikoista taisille valmentajille ja tehoryhmän valmentajille. Maajoukkuevalmenolympialaisiin. tajat siirtävät parasta osaamistaan eteenpäin. Ainoastaan hyvin koulutettujen, osaavien ja pätevien valmentajien avulla pystymme jatkossa kilpailemaan kansainvälisellä huipulla. Meillä on paljon tekemistä, ja se OLEMME VIELÄ eri vaiheissa eri lajiryhmissä: kun vertaillaan eri lajien vaatii kaikilta lisää aikaa ja resursseja. maajoukkueita, kiväärin A-maajoukkue on vielä fyysisen ikänsä puoUusi lajiosamateriaali valmistuu helmi-maaliskuun aikana kivääri- ja lesta seuraavissa kisoissa erittäin nuori. Keski-ikä on nyt 22,4 vuotta. pistoolilajeissa, haulikossa vähän myöhemmin. Toivon tällä uudella Vertailuna mainittakoon, että skeetin A-maajoukkueen keski-ikä on 26 materiaalilla vielä runsaampaa osallistumista meidän I- ja II-tason valvuotta ja trapin 34,5 vuotta. mennuskursseille. Seuraavalle II-tason kurssille maaliskuussa valmisHaulikkolajien useimmat urheilijat ovat nyt siinä otollisessa iässä, tuu uusi lajiosamateriaali. että meillä on oikeus odottaa heiltä Tokiossa huipputuloksia. KivääLajien valmennuslinja on valmis, kun seuraavana vuonna 2018 rissä on tällä hetkellä tavoitteena saada yksi ampuja olympialaisiin, valmistuu lajin III-tason materiaali. haulikossa sama: vähintään yksi urheilija per laji. Tarkennamme tavoitetta tämän kauden jälkeen. Pistoolin tilanne on haasteellisin, sillä tällä hetkellä vain yksi urheilija yltää A-maajoukkuetasolle. VALINTAMENETELMÄT ja kriteerit puhuttavat aina. Tänä vuonna valinnat on tehty entistä avoimemmiksi ja selkeämmiksi siten, että tulokset ovat olleet välittömästi nähtävissä netissä. Keskusteluja on KANSAINVÄLISEN KÄRJEN saavuttaminen vaati paljon töitä, käyty paljon, mutta entistä rakentavammin. laukauksia ja kiekkoja. Oikoteitä huipulle ei ole. Se on mahdollista vain Kriteerit ovat selkeät: valintaraja perustuu edellisten kolmen vuokovalla omalla työllä ja erinomaisella valmennuksella. Kun olemme vertailleet harjoituspäiväkirjoja, laukauksia ja kiekkoja den arvokisojen ja maailmancupien tuloksiin. 30 prosentin raja on ylivuoden aikana, huomaamme, että eniten töitä tehneet ovat myös tettävä kolmessa kilpailussa. Haluamme tällä rajalla nostaa taitotasoa tuloksiltaan parhaita. Erot maajoukkueen sisällä ovat tällä hetkellä liian lähemmäksi kansainvälistä huippua. Taso on kova, mutta se ei tarkoita isot. Kaikki eivät ole pystyneet panostamaan riittävästi. vielä sitä, että on heti finaalitason urheilija. Finaalitasolle on vielä siitä matkaa, joka yleensä tarkoittaa monen vuoden kovaa työtä. Arviomme valintajärjestelmämme toimivuutta kevään aikana. KäyHYVÄN VALMENNUKSEN ja kovan harjoittelun lisäksi paneudumtössä on monenlaisia järjestelmiä maasta riippuen. Valintajärjestelmän me tänä vuonna moneen uuteen kehitysprojektiin ja tehostamme on kehityttävä koko ajan tulostason mukaisesti. valmennuksen seurantaa. Tärkein yhteistyökumppanimme on Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU) Jyväskylässä. Haulikkolajeissa ryhdytään kesällä soveltamaan samanlaista ammunHARJOITUSKÄYTTÖÖN riittäviä elektronisilla taululaitteilla varustetnan seurantatestiä kuin kiväärissä. Pystymme kuvaamaan ja mittaamaan tuja ratoja alkaa olla jo monella paikkakunnalla, josta kiitos kuuluu rahaulikon ja hauliparven liikkeitä suhteessa kiekkoon. Testaamme älyL A S S I PA LO vaatteita, sähköimpulsseja oppimisen tehostamiseksi sekä ammunnan aikaisen stressikäyrän mittaamista – nämä kaikki antavat valmentajalle tärkeää lisätietoa ampujan suoritukseen vaikuttavista tekijöistä. TÄMÄN JA SEURAAVAN vuoden tavoitteemme on nostaa A-maajoukkueen tulostaso kansainvälisiin lukemiin siten, että olemme valmiit kilpailemaan olympiapaikoista kolmen vuoden kuluttua. Tämä tarkoittaa, että kaikkien lajien parhaiden ampujien tulostason on oltava selvästi yli nykyisten arvokilpailukriteerien tason. Esimerkiksi skeetin A-maajoukkueelle se tarkoittaa, että kahden, kolmen vuoden kuluttua miesten keskimääräisten tulosten on oltava 123:n tasolla. Noilla luvuilla kaikki pystyvät kilpailemaan maailmancupin ja arvokisojen finaalipaikoista joka kerta. Tällä tulostasolla on mahdollista menestyä myös olympialaisissa, ja tuo taso on täysin saavutettavissa määrätietoisella, systemaattisella työllä. Tämän vuoden ensimmäisessä GP-kilpailussa Malagassa skeetin 16 URHEILUAMPUJA 1/2017 Timo Laitinen sivusi ennätystään 124 Kypros GP:ssä helmikuun alussa.

nväliselle tasolle tojen kehittämiseen satsanneille seuroille. Tarvitsemme niitä kuitenkin lisää saadaksemme kansainvälisen kärjen kiinni. Lisää haasteita tulee, kun siirrytään ulkoradoille, sillä elektronisilla taululaitteilla varustettuja ulkoratoja on vielä vähän. Meidän on pystyttävä ampumaan kilpailuja ulkona aikaisin keväällä, vaikka olosuhteet ovat vielä talviset. Tänä vuonna, kun nuorten kisat ovat aikaisin, joudumme tekemään valinnat jo toukokuussa. Tästä syystä joitakin näyttökilpailuja ammutaan myös sisäradoilla. Tällä tavalla kaikki saavat mahdollisuuden antaa näyttöjä kotimaassa. Tulostaso sisäolosuhteissa tulee olemaan tasaisten olosuhteiden ansiosta hiukan korkeampi kuin ulkoradoilla, mutta samalla se harjaannuttaa ampujan parempiin tuloksiin. Lisäksi urheilijamme tarvitsevat enenevässä määrin kansainvälisiä kilpailukokemuksia ulkomailta. ILOISIA KUULUMISIA Turusta. Tammikuun alusta aloitimme yhteistyön Turun Seudun Urheiluakatemian (TSUA) kanssa luotilajeissa, kiväärissä ja pistoolissa. Yhteistyö tarkoittaa, että SAL keskittää kiväärin ja pistoolin valmennustoiminnan sekä parhaiden urheilijoiden päivittäisvalmennuksen Turkuun. Yhteistyötä ohjaa vahvasti HUY. Pirjo Peltola on tehnyt ison henkilökohtaisen panostuksen ja merkittävän ratkaisun muuttaessaan Joensuusta Turun seudulle asumaan. Hän vastaa kiväärin maajoukkuevalmentajana valmennuksesta Turussa. Turusta Tokioon -ohjelmaan valitut urheilijat opiskelevat tai/ja asuvat Turussa, harjoittelevat yhdessä ja sparraavat toisiaan päivittäin. ´ ”Urheilijan Turun” etuja ovat muun muassa kompaktius eli harjoittelu-asuminen-opiskelu alle 5km etäisyydellä, tehokas ajankäyttö ja turvallisuus eli urheilijan hyvinvointi, Campus Kupittaa (2019) sekä harjoitusolosuhteiden lisäksi asiantuntijapalvelut ja opiskelupaikat samalla alueella. Kaikki kaupungin harjoitusolosuhteet ovat maksutta urheilijoiden käytössä, ja yläkoululaisille ja toisella asteella oleville on kuljetus kouluille aamuharjoituksista. Painopistelajeissa ovat Suomen parhaat olosuhteet. Turusta Tokioon -ohjelman tavoitteet ovat: aika ja fokus parhaiden valmennuksessa, oman osaamisen kehittämisessä sekä jakamisessa, keskinäinen sparraus ja parhaat asiantuntijat mukaan eli tavoitteena kansainvälinen menestys 2017–2020. Edut ja hyödyt urheilijoille ovat: harjoitteluolosuhteiden kehittyminen, tiivis ja aiempaa laajempi päivittäisvalmennuksessa mukana oleva valmentaja- ja asiantuntijaverkosto, kattavat asiantuntijapalvelut (parhaille urheilijoille kaikki tarvittava tuki), kehittymisen ja kuormituksen seurannan integroituminen valmennukseen, lajin valmennukseen kehitettävät uudet valmennus- ja tukiratkaisut, vertaistuki ja inspiraatio myös muiden lajien urheilijoista (harjoittelu ja asiantuntijapalveluihin liittyvät ryhmätapaamiset yli lajirajojen ja ”tiimipäivät” 1-2 kertaa vuodessa). TURUN KAUPUNKI on mukana omalla suunnitelmalla olosuhteiden kehittäjänä. Se tarkoittaa ensimmäisessä vaiheessa Kupittaan ampumaradan olosuhteiden kehittämistä uusilla taululaitteilla. KIHU on tiiviissä yhteistyössä mukana kehittämässä valmennusta ja seurantaa. Edut ja hyödyt seuroille sekä lajeille ovat: lajin valmennusolosuhteiden ja kehittymisen ja kuormituksen seurannan kehittyminen, jatkuva vuorovaikutus huppuvaiheen valmentajaverkoston, asiantuntijoiden ja fysiikkavalmentajien kesken (osaamisen jakaminen ja lisääminen ja vertaistuki), lajiryhmätiimien (6) vapaamuotoinen ja tarpeesta lähtevä yhteydenpito, ”huippuvalmennusyksikkö” (yhteinen tapaaminen noin kahden kuukauden välein, mukana myös fysiikkavalmentajat ja asiantuntijat), ja kv. tason valmennuksen säteilyvaikutus nuoriin urheilijoihin ja paikalliseen valmentajayhteisöön. Edut ja hyödyt suomalaiselle huippu-urheilulle ovat kansainvälistä toimintakulttuuria lähestyvät paikalliset (ja edulliset) ratkaisut sekä kasvava kansainvälinen menestys. SAMALLA TAVALLA on työn alla haulikkolajien keskittäminen ensimmäisessä vaiheessa Lahti-Orimattila -alueelle. Toisessa vaiheessa tavoitteena on löytää yhteinen kansainvälinen valmennuskeskus ulkomailla, jonne voisi ensisijaisesti keskittää haulikon toimintaa sekä mahdollisesti myös kiväärin ja pistoolin ulkomaan leiritoimintaa. Tällä hetkellä haulikon leirit pidetään pääsääntöisesti Malagassa ja Kyproksella. Edelleen haluan korostaa ampumavalmennuksen lisäksi ampujiemme yleis- ja lihaskunnon nostamisen tärkeyttä. Olen muistuttanut siitä joka kerta tavatessamme ja lähes jokaisessa kirjoituksessanikin. Kisakallion testit viestivät, että fyysistä harjoittelua on tehostettava. Huipputulokset, kilpailukestävyys, matkustamisen rasitukset ja vaihtuvat olosuhteet edellyttävät huippukuntoa. Kiväärin maajoukkueurheilijat saivat seurata Tanhuvaarassa kansainvälisen huippuampujan harjoittelua ammunnassa ja fyysisessä kunnossa, kun Australian Dane Sampson vieraili leirillä. Hän teki ennätykset Kihun testeissä, ja myös Sampsonin fyysinen kunto oli huipputasoa. Haulikon uudet finaalisäännöt pidentävät kilpailupäivää, ja pitkän kilpailupäivän päätteeksi pitää pystyä vielä ampumaan kaksi täyttä kierrosta finaalia (50 pistettä). Vaihtuvissa, vaativissa ja välillä yllättävissäkin olosuhteissa on venyttävä huippusuorituksiin. Esimerkiksi ensi kesänä Bakun EM-kilpailuissa tulee olemaan erittäin lämpimät olosuhteet, joissa pärjääminen vaatii rautaista pohjakuntoa. Aikaa on vielä kunnon kohottamiseksi ensi kesän kisoja varten – kunhan on myös tahtoa ja motivaatiota. Lisää tietoa: www.urheiluakatemia.fi. Laadukas Gyttorp urheilupatruuna takaa erinomaisia osumia! info@gyttorp.fi www.gyttorp.fi 1/2017 URHEILUAMPUJA 17

Turun kivääriampuja-akatemia Ampumaurheilun akatemiavalmennus on ollut muutaman viikon ajan käynnissä Turussa. Teksti & kuva LASSI PALO A katemia tarkoittaa korkeasti oppineiden yhteisöä. Turkulaiseen akatemiaan kuuluu nyt yhdeksän osaavaa kivääriampujaa, jotka ovat aloittaneet yhteisharjoituksensa Turussa. Ampumaurheilun akatemiavalmentajana toimii Pirjo Peltola. – Akatemian yhteisharjoitukset alkoivat helmikuun alussa, mutta neljä kivääriampujaa oli harjoitellut täällä jo jonkin aikaa, heistä pisimpään Joni Stenström, Peltola kertoo. Stenström, 22, asuu Turussa ja opiskelee kolmatta vuotta valtiotieteitä Åbo Akademissa. Hänen haaveenaan olikin ollut, että Turkuun tulisi ”tällaista toimintaa”. – On hyvä, että ampumaurheiluun tulee vielä enemmän panostusta kuin aikaisemmin. Tämä kaikki on bonusta, Stenström myhäili tammikuun lopussa, kun akatemiatoimintaa esiteltiin muun muassa Turun Sanomille. Mistä oikein on siis kyse? AMPUMAURHEILU KYTKEYTYY nyt tiiviisti Turun Seudun Urheiluakatemiaan (TSUA), joka on oppilaitosten, urheilijoiden, urheilun lajiliittojen, urheiluseurojen, Turun kaupungin ja urheilun tukipalveluja tarjoavien tahojen muodostama yhteistyöverkosto, joka toimii yhdessä muiden urheiluakatemioiden ja Suomen Olympiakomitean kanssa. Urheilijoiden valmennuksesta sekä valmennuksen kehittämisestä vastaavat lajiliitot yhteistyössä paikallisten seurojen ja oppilaitosten kanssa. Harjoituspaikat ovat urheilijoiden käytössä, ja päivittäinen harjoittelu tapahtuu laji- ja oheisharjoittelupaikoilla. Kaikki harjoittelupaikat sijaitsevat alle kymmenen kilometrin etäisyydellä Turun keskustasta ja oppilaitoksista. Peltola kertoo, että ampumaurheilun akatemiaurheilijoille on varattu Kupittaan radalta omia harjoitusvuoroja. Niiden lisäksi he voivat käyttää Turun Seudun Ampujien yleisövuoroja. Akatemiaurheilijoille on suunnitteilla myös kaksi tehostetun harjoittelun viikonloppua. Turussa järjestetään kevään aikana myös kaksi kiväärin maanantaista perjantaihin kestävää maajoukkueleiriä. – Nämä siis muun akatemiaharjoittelun lisäksi, Peltola täsmentää. ENTINEN HUIPPUAMPUJA ja valmen18 URHEILUAMPUJA 1/2017 tajana pitkään toiminut Peltola teki ison elämänmuutoksen ja muutti viime vuoden lopussa pitkäaikaisesta kotikaupungistaan Joensuusta Naantaliin eli lähelle Turkua. – Olen innostunut, koska pääsen nyt mukaan päivittäisvalmennukseen, hän sanoo. Peltola toimii myös Ampumaurheiluliiton nuorten olympiavalmentajana. Suomen Valmentajat ry valitsi Peltolan vuoden naisvalmentajaksi yksilölajeissa vuosina 2002 ja 2004. Ampumaurheiluliito puolestaan nimesi Peltolan vuoden valmentajaksi 2002. PELTOLA TOIMII myös Stenströmin henkilökohtaisena valmentajana. Valmennettava onkin tyytyväinen myös siksi, että valmentaja on nyt aina paikalla. Stenströmille urheiluampujien näin laaja ja säännöllinen yhteinen toiminta on uutta, mutta ei akatemiatoiminta enää, sillä hän on osallistunut siihen Turussa jo runsaan kahden vuoden ajan. Hän on käynyt eri lajien urheilijoiden yhteisharjoituksissa – jopa telinevoimistelussa – ja saanut uusia ideoita omiin fysiikkatreeneihinsä. – Aiemmin jouduin puurtamaan enimmäkseen yksin. Hyvää on se, että nyt on muitakin ampujia samaan aikaan Kupittaalla harjoittelemassa, Raaseporin Snappertunasta kotoisin oleva urheiluampuja sanoo. Keuruulta kotoisin oleva Saana Peltonen, 20, hakee vielä askelmerkkejään uudessa kotikaupungissaan. Hän muutti Turkuun viime syksynä, kun hän aloitti biologian opintonsa yliopistossa. – Treenimahdollisuuksien takia. Turku oli paras vaihtoehto, hän kertoo muuttonsa syyksi. Emmi Hyrkäs opiskelee Turussa tietojenkäsittelyä. Kaikki akatemian urheilijat eivät kuitenkaan ole koulunpenkillä, vaan esimerkiksi Aleksi Leppä ja Annika Sihvonen keskittyvät ammuntaan. Juho Kurki työskentelee Niinisalon varuskunnassa, ja Anna-Maria Siivonen tekee töitä muun muassa vartijana. PELTOLA NÄKEE kivääriampujien yhteisharjoituksissa useita hyviä puolia. Suunnitelmat hioutuvat vähitellen, mutta varmaa on se, että esimerkiksi porukalla keskustelemalla haetaan ratkaisuja erilaisiin kysymyksiin ja leirikisoissa saadaan sykkeet nousemaan. Peltola puhuu urheilijoiden itseluottamuksen kohentamisesta perusharjoitusten kautta: – Psyykkinen puoli ja mielenhallinta ovat läsnä kaikessa tekemisessä, koska tätä kautta urheilijat saavat lisää uskoa itseensä ja huomaavat, kuinka hyviä he ovatkaan. Harjoituksissa on pidettävä sopiva tasapaino, jotta

Akatemiavalmentaja Pirjo Peltola kahden akatemia-ampujan eli Saana Peltosen ja Joni Stenströmin kanssa Kupittaan radalla. ”akkuja” ei tyhjennetä joka viikko. TSUA:n valmennuskoordinaattori Janne Salmi sanoo, että ”on hienoa saada Turkuun tarkkuuslajien pro-tason valmentaja ja urheilijoita”. – Saamme nyt hyvin erilaisia ja uusia juttuja työmaakoppiin. Ne rikastuttavat toimintaa puolin ja toisin. Salmen mukaan TSUA varmistaa, että olosuhteet toimivat. Ampumaurheilu ei ole urheilijoiden määrässä mitattuna iso akatemialaji, mutta merkittävä se on, hän painottaa. – Se vahvistaa Kupittaan kampusajattelua ja akatemiaa kansallisesti. Saimme yhden lajin lisää toimintaamme mukaan, ja toivottavasti saamme myös lajin pienen alamäen käännettyä ylämäeksi, Salmi viittaa ampumaurheilun olympiamenestykseen. VERKOSTOSTA EI tyytymätöntä lenkkiä löydy, sillä myös TSA:ssa ollaan tyytyväisiä kivääriampujien akatemiatoiminnan käynnistymiseen. Puheenjohtaja Harri Pekola ja varapuheenjohtaja Jarmo Engblom myhäilevät siksi, että Turkuun saadaan nyt lisää aktiivista ampumaurheilutoimintaa. – TSA tarjoaa urheilijoiden käyttöön ratakapasiteettia, tiloja ja laitteita. Katsoimme lukujärjestystä ja totesimme, että kaikki sopivat radalle hyvin. Meidänkin urheilijamme hyötyvät, koska valmentaja on aina paikalla. Toivottavasti pistoolikin saadaan pian akatemiatoimintaan mukaan. Lisätään tyytyväisten pitkään listaan vielä yksi nimi eli Ampumaurheiluliiton valmennuksen johtaja Per-Ole Lindell, jonka mukaan kyse ei ole lyhyestä projektista, vaan pitkäjänteisestä toiminnasta. Tarkoituksena on. että Tokiossa vuonna 2020 järjestettäviin olympialaisiin tähtäävät luotilajien urheilijat harjoittelevat jatkossa Turussa. Road to Tokyo alkaa siis Suomen Turusta. Aika näyttää, liitetäänkö Turun kunniakkaaseen akatemiahistoriaan myös suomalaisten urheiluampujien nimiä. TSUA:n ampumaurheilun akatemiaurheilijat ´ Emmi Hyrkäs (Simpeleen Hahlo) ´ Juho Kurki (Kankaanpään Ampumaurheilijat) ´ Katariina Laine (Hämeenlinnan Ampumaseura) ´ Aleksi Leppä (Haminan Ampumaseura) ´ Saana Peltonen (Keuruun Seudun Ampujat) ´ Anna-Maria Siivonen (Turun Seudun Ampujat) ´ Joni Stenström (Raseborgs Skyttar) ´ Annika Sihvonen (Savonlinnan Metsästys- ja Ampumaseura) ´ Henna Viljanen (Kyrkslätt Skytteförening) 1/2017 URHEILUAMPUJA 19

Kun kotiosoite on Kisakal Kivääriampuja Katariina Laine nauttii elämästään uudessa kotiosoitteessaan. Miksei nauttisi, sillä olosuhteet Kisakallion urheiluopistossa ovat kaikinpuolin erinomaiset. Teksti & kuvat LASSI PALO K ivääriampuja Katariina Laine, 22, alkoi viime syksynä miettiä mitä elämässään seuraavaksi tekisi. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Hämeenlinnassa keväällä 2015 ja muutti hetkeä myöhemmin Heinolaan, missä vierähti vuoden päivät. Laine ei ole halunnut aloittaa opiskeluja, vaan on viettänyt kaksi välivuotta, koska ei ole ollut varma siitä, mitä haluaisi ”isona” tehdä ja on tuntunut hyvältä hetkeltä panostaa kunnolla urheiluun. Vähitellen Laineella kypsyi ajatus siitä, voisiko hän muuttaa Kisakallion urheiluopistoon ja harjoitella siellä sekä suorittaa avoimen yliopiston kursseja lähellä sijaitsevassa Espoon Aalto-yliopistossa. Hän kysyi asiaa valmentajaltaan Pasi Wedmanilta, joka selvitti faktat. – Kaikki meni ja on mennyt yllättävän hyvin. Tykkään tästä paikasta, Laine hymyili tammikuun puolivälissä Kisakallion urheiluopistossa. KATARIINA LAINE on asunut Kisakalliossa vuokralla syyskuusta lähtien. Askelmerkit ja rutiinit ovat tulleet tutuiksi. Hän noutaa postinsa opiston vastaanotosta, syö päivittäin ravintolassa ja harjoittelee – paljon. Kotiovelta on minuutin kävelymatka omalle yksipaikkaiselle ilma-aseradalle ja kuntosalille. Ravintolaan matka kestää ehkä kaksi minuuttia. – Minulla on huoneessani pieni keittiö eli mahdollisuus tehdä ruokaa. Syön kuitenkin melkein aina ravintolassa, koska siellä ruoka on erittäin monipuolista, Laine kertoo. Hän on tyytyväinen, sillä aikaa ei kulu matkustamiseen eikä ruoanlaittoon eikä juurikaan kaupassakäyntiin. – Täällä on kaikki se, mitä tarvitsen. Olen yrittänyt tehdä oloni kotoisaksi sisustamalla huonettani. Laine alkaa pian lukea Aalto-yliopiston pääsykokeisiin, jotka ovat kesäkuun alussa. Hän on kiinnostunut matematiikasta ja fysiikasta, ja hän haluaisi päästä opiskelemaan tuotantotaloutta tai informaatioteknologiaa. Jos hän pääsee opiskelemaan, ”ihanteellinen ratkaisu” olisi se, että hän voisi asua jatkossakin Kisakalliossa. – Minulla on vuokrasopimus toukokuun loppuun asti, mutta jatkosta on jo keskusteltu. 20 URHEILUAMPUJA 1/2017 Katariina Laine ilma-aseradallaan Kisakallion urheiluopistossa. Hän muutti juuri Turkuun ja on tuttu toiminta jatkuu taas Kisakalliossa. HIVENEN KÄRJISTÄEN voi todeta, että Laineen ammatti on urheiluampuja. Ainoa särö on se, ettei hän saa ammatistaan palkkaa. Harjoittelu on ammattimaista, sillä päivän ohjelmaan kuuluvat aamulenkki, aamu- ja iltapäivätreeni sekä kuntosaliharjoittelu. Normaalina päivänä harjoitustunteja kertyy neljästä viiteen, mutta on sellaisiakin päiviä, jolloin hän ampuu 750 laukausta eli noin kahdeksan tunnin ajan. Hierojalla hän käy kerran kuukaudessa. Laine harjoittelee pääasiassa yksin, joten ohjelman noudattaminen vaatii rutkasti itsekuria. Wedman käy Kisakalliossa noin joka toinen viikko, mutta he soittelevat päivittäin. – Kun ammun tai olen kuntosalilla, en kaipaa seuraa. Juho (Kurki) on käynyt täällä, ja kiväärileirejä on usein. KSF:n ampujat käyvät täällä viikoittain, ja harjoittelen heidän kanssaan aina, kun olen paikalla ja mahdun mukaan. Ihmisiä on ympärillä paljon, ja aina voin soittaa kavereilleni. Jos harjoittelisin aina yksin, se voisi käydä raskaaksi, Laine sanoo. – Olen nyt tottunut tällaiseen elämään. Kun näkee Laineen privaattiradan, voi todeta, että siellä yksin harjoitteleminen todellakin vaatii itsekuria. Kapea tila sijaitsee palloiluhallin takana, metallisen oven takana. Hallissa harjoittelevien äänet kuuluvat radalle. Tila toimii puolittain varastona, ja siellä käy ihmisiä hakemassa milloin mitäkin – kori- tai lentopalloja, salibandymaaleja, verkkoja. Kun Laine aloittaa ampumaharjoituksensa, hän laittaa turvallisuussyistä oveen kyltin, jossa lukee: ”Ammunta käynnissä.” KAIKEN TAVOITTEENA ovat Tokiossa vuonna 2020 järjestettävät kesäolympialaiset. Aika rientää, sillä Rion olympialaiset

llion urheiluopisto Laineen lisäksi käsipalloilijoita K isakallion urheiluopiston rehtori ja valmennuskeskuksen johtaja Asko Härkönen sanoo olevansa iloinen siitä, että Katariina Laine on asunut ja harjoitellut Kisakalliossa. – Olemme olleet joskus vähän huolissamme siitä, että hän harjoittelee niin paljon yksin. Olen kuitenkin tyytyväinen, jos hän on antanut myönteistä palautetta ajastaan täällä. Teemme mielellämme tällaista yhteistyötä kumppanilajiemme kanssa niissä puitteissa, jotka ovat mahdollisia, Härkönen sanoo. Kisakalliossa harjoittelee ja asuu kahdeksan käsipallonuorta samalla periaatteella kuin Laine. He tosin käyvät lukiota Lohjalla. Uransa Rion olympialaisten jälkeen lopettanut rytminen kilpavoimistelija Jekaterina Volkova myös asui ja harjoitteli Kisakalliossa. – Ei tämä ole meille bisnes, mutta haluamme tukea urheilijoita heidän arkiharjoittelussaan, Härkönen toteaa. siellä akatemiatoiminnassa mukana huhtikuun alkuun asti. Sen jälkeen päättyivät puolisen vuotta sitten, ja nyt voi jo sanoa, että ensimmäiset olympiapaikat Tokioon jaetaan ensi vuonna. Laine ei tyylinsä mukaisesti turhia hötkyile, vaan suhtautuu vasta alkaneeseen uuteen olympiadiin rauhallisesti: – Olympialaiset alkavat tuntua todelliselta, ja pian pitää oikeasti alkaa ampua tuloksia. Tokio on ollut unelmani, ja nyt tavoittelen sinne joka päivä. Vuosi kerrallaan kuitenkin mennään. Syksyllä katsotaan ensi vuotta. On totta, että aika menee äkkiä. Laine on voittanut Suomen mestaruuksia niin tyttöjen kuin naistenkin sarjassa. Hänen ennätyksensä ilmakiväärissä on 414,0, ja pienoiskiväärissä hän on parhaimmillaan tähdännyt tulokset 580 (3x20 ls) ja 620,6 (makuu). Laine on edustanut Suomea paitsi kansainvälisissä arvokilpailuissa myös kolme kertaa maailmancupeissa. Tämän vuoden päätavoitteet on asetettu Katariina Laine kotitalonsa edessä. Kävelymatka harjoituksiin kestää noin minuutin. kesällä järjestettäviin Bakun EM-kisoihin. Laine haluaa myös Münchenin ja Gabalan maailmancupeihin. Maaliskuun alussa Slovenian Mariborissa järjestettäviin ilma-aseiden EM-kisoihin hän ei päässyt. Laine on ampunut ilmakiväärillä treeneissä hyviä tuloksia, jopa kuusi pistettä parempia kuin kisoissa. – Minulla on ollut ongelmia kilpailutilanteen hallinnassa, mutta olen kehittynyt siinä. En ole kuitenkaan vielä onnistunut ”siirtämään” sitä taitoa kokonaan kisoihin. – Olen ilmakiväärissä taitavampi ja teknisesti parempi kuin ”piekkarissa”, mutta toisin kuin ilmakiväärissä, olen päässyt piekkarikisoissa samalle tasolle kuin harjoituksissakin, Laine kertoo. – Minulla on kova luotto siihen, että voin lähitulevaisuudessa ampua sellaisia tuloksia, jotka riittävät kansainväliselle huipputasolle. LAINE ON pitänyt harjoituspäiväkirjaa vuodesta 2011 lähtien. Laukaisumäärät ovat kasvaneet tasaisesti, kuten pitääkin. Hän ampui kuusi vuotta sitten 18 000 laukausta, ja tämän vuoden tavoite on 30 000 laukausta. – Varustelaukussa mukana kulkeva päiväkirja on hyvä historiikki. Lisäksi minulla on niin sanottu ajatusvihko, johon kirjaan tuntemuksiani ja ajatuksiani harjoituksista. Minulla on – kuten kaikilla urheilijoilla – välillä hyviä ja välillä huonoja päiviä. – Minulla on perushyvä fyysinen kunto, eikä kroppani väsy ampuessa. Jaksan aina vetää suunnitellun treenin läpi. Jos suunnitelmaa ei olisi, se olisi paljon vaikeampaa. Kun olen jotain päättänyt, sen myös teen. Tällä asenteella pääsee varmasti pitkälle – Tokioon asti. Aiheesta lisää sivulla 43 1/2017 URHEILUAMPUJA 21

Cristian Friman Tuulimäen väestönsuojassa eli samassa paikassa missä hänen kotiratansa sijaitsee. Talven kovimmasta startista EM-Mariboriin Teksti & kuva LASSI PALO K ivääriampuja Cristian Frimanin talven jännittävimmällä tapahtumalla ei ole mitään tekemistä ampumaurheilun kanssa. Hän pyörähteli vanhojen tansseissa pari viikkoa sitten, eikä ehtinyt harjoitella niitä varten riittävästi. Henkistä kanttia koeteltiinkin ajoittain: – Tanssipariltani tuli muutama vihainen viesti, kun olin taas kerran poissa harjoituksista. Mutta minun oli vaikea tulla kouluun, kun olin kilpailumatkalla Saksassa ja Itävallassa, Friman naurahti kotiradallaan Espoon Tuulimäessä. Esbo Skytteföreningeniä edustava Friman 22 URHEILUAMPUJA 1/2017 on nuori urheiluampuja, vasta 17-vuotias, mutta ikäisekseen jo kokenut urheilija. ”Kilometrejä” on takana ampumaurheilussa jo melkoisesti – huomattavasti enemmän kuin tanssissa. Siksi hän ei mennyt vanhojen tansseihin yhtä varmoin ottein kuin kisoihin. Frimania naurattaa, kun häneltä kysyy, olivatko vanhojen tanssit kauden vaikein startti. – Nojoo… Toivottavasti niistä tulee positiivisella tavalla hauska tapahtuma, eikä niin, että askeleet menevät väärin ja törmään parini kanssa, hän sanoi kaksi viikkoa ennen h-hetkeä. AMPUMARADALLA Frimanin askelmerkit sen sijaan ovat tarkasti kohdallaan, ja hän on ottanut isoja harppauksia urallaan käynnissä olevan ilma-asekauden aikana. Hän on kohentanut SE-lukemia jo seitsemän kertaa – viimeisimpänä M20-sarjan ennätystä lukemiin 625,8, joka syntyi Saksan Münchenissä järjestetyissä kovatasoisissa IWK-kisoissa. Reissu oli mitä mainioin, sillä Friman vastasi heti avauspäivänä parhaasta suomalaissijoituksesta ja -suorituksesta ottamalla yhdeksännen sijan poikien ilmakiväärissä ja tekemällä M20-sarjan Suomen ennätyspisteet 623,5. Friman kohensi edellä mainittua entistä ennätystään 1,9 pisteellä. Hänen entinen ennätyksensä vanheni vain kolme viikkoa, sillä se syntyi loppiaisena Ruotsin Swedish cupissa. Frimanin tuoreimman SE:n vanavedessä

toppuutella poikaansa, sillä poika tuntee kroppansa niin hyvin, että tietää milloin on syytä ottaa kevyemmin. Frimanilla ei vapaapäiviä juurikaan ole, vaan lepopäivä tarkoittaa useimmiten kevyttä päivää. – Tottakai minun pitää varoa harjoittelemasta liikaa. Mutta esimerkiksi tämä Espoo Openin päivä ei ole raskas: puolen tunnin aamulenkki ja kaksi makuun kisaa, hän sanoi helmikuisena lauantaina. Frimanin harjoitusviikkoon kuuluu ammuntaan liittyvää harjoittelua 12–15 tuntia, kuntosaliharjoittelua 4–6 tuntia ja karatea kolme tuntia. Lisäksi tulevat jokapäiväinen tasapainoharjoittelu ja usein yksi uintikerta viikossa eli vajaa tunti uintia. Friman etenee altaassa vapaauintitekniikalla parikin kilometriä kerrallaan. Kun aiemmin on todettu, että Friman on ikäisekseen kokenut urheilija, on tätä syytä selventää. Hänet palkittiin Vuoden kultahippuampujana vuonna 2013, ja seuraavana vuonna hän jo edusti Suomea nuorten olympialaisissa Kiinan Nanjingissa. Hän on voittanut 27 Suomen mestaruutta ja paukuttanut vielä enemmän Suomen ennätyksiä niin kivääri- kuin pistoolilajeissakin. Sebastian Långström (Kyrkslätt Skytteförening) teki myös uuden ennätyksensä, sillä hän jäi Frimanista vain 0,2 pistettä (625,6). Finaalissa Långström sijoittui neljänneksi ja Friman viidenneksi. ELI VIELÄ KERRAN: Frimanille kolme Suomen ennätystä kolmessa viikossa. – Hyvä vireeni on tullut varmasti pitkään jatkuneen kovan harjoittelun tuloksena. Pariin vuoteen tulokseni eivät nousseet, mutta nousujohde on jatkunut nyt jonkin aikaa. Vuosi sitten tammikuussa Friman tähtäsi 617,4 pistettä, nyt siis 8,4 pistettä enemmän. Kova suoritus, mutta se ei kunnianhimoiselle nuorukaiselle riitä. – Minusta tuntui siltä, että voin vielä parantaa. Aika vaikeaa se varmasti on, mutta pystyn kyllä siihen, koska siellä oli yksi 9,2:nen. Uusi ennätys tulee jos on tullakseen. Tottakai toivon tulokseni vielä paranevan. Ammunnassani kaikki on automatisoitunut. En ole muuttanut asentoani, vaan keskittynyt hengitykseni ja lähestymiseni parantamiseen. FRIMAN HARJOITTELEE 25–30 tuntia viikossa. Valmentajaisä-Mikaelin ei tarvitse SEURAAVAKSI FRIMAN lähtee edustamaan Suomea ilma-aseiden EM-kilpailuihin, jotka järjestetään Slovenian Mariborissa 6.–12. maaliskuuta. Poikien kivääriin on nimetty Frimanin lisäksi Långström ja Poliisien Ampumaseuran Matias Kiuru, joka hänkin on tehnyt tällä kaudella ennätyksensä ilmakiväärissä (618,0). Kisoihin pääseminen ei ole enää Frimanille tärkeää, vaan hän janoaa jo menestystä: – Tavoitteeni on olla kisoissa kauden parhaassa kunnossani ja ainakin finaalipaikka pitää saavuttaa. Ruutilajien EM-kilpailut järjestetään Azerbaidzhanin Bakussa heinä-elokuussa. Niin pitkälle Friman ei ole vielä asioitaan miettinyt, vaan sanoo ensin odottavansa, miten ”piekkari lähtee käyntiin”. – Mielessäni on nyt EM-Maribor. Ampumaurheilun ohessa myös Frimanin koulunkäynti on alkanut sujua paremmin. – Yllättävän hyvin, hän huudahtaa iloisesti, kun häneltä kysyy, miten koulu sujuu. – Ehkä se auttaa, kun on alkanut lukea, hän virnistää. TOKION KESÄOLYMPIALAISET ovat vuonna 2020. Uusi olympiadi on siis vasta alussa, ja sitä kutsutaan kansainvälisesti nimellä Road to Tokyo. Friman suhtautuu siihen tyylinsä mukaisesti erittäin rauhallisesti: – Katsotaan nyt, ei se enää mahdottomalta näytä, mutta mitä tahansa voi tapahtua. Tokiota kohti mennään joka tapauksessa. Hivenen hämmentävää on ajatella, että Tokion kisojen aikaan Friman on vasta 20-vuotias. Jos hän siellä kilpailee, tulee se olemaan hänen uransa toistaiseksi kovin starttinsa. Varmaa on myös se, että se on vanhojen tanssien kanssa yksi ikimuistoisimmista kokemuksistaan – ja toivottavasti sekin positiivisella tavalla. Ilma-aseiden EM-kilpailuihin 11 suomalaisurheilijaa A mpumaurheiluliitto on nimennyt yksitoista urheiluampujaa maaliskuussa pidettäviin ilma-aseiden EM-kilpai- luihin. Ilma-aseiden EM-kilpailut järjestetään Slovenian Mariborissa 6.–12. maaliskuuta. Ampumaurheiluliitto on nimennyt kisoihin yksitoista urheilijaa. Heistä seitsemän on kivääriampujia ja neljä liikkuvan maalin ampujia. Suomella on täydet joukkueet eli kolme urheilijaa poikien ja tyttöjen ilmakiväärissä sekä miesten liikkuvassa maalissa. Pistooliampujia ei EM-joukkueessa tänä vuonna ole. Suomalaiset saivat vuosi sitten EM-hopeaa ja -pronssia, kun kisat pidettiin Unkarin Györissä. Mitalit tulivat liikkuvan maalin lajeista. Ilmaaseiden EMkilpailut 6.-12.3. Maribor, Slovenia ´ ILMAKIVÄÄRI ´ Miehet: Juho Kurki (Kankaanpään Ampumaurheilijat) ´ Pojat: Cristian Friman (Esbo Skytteförening), Matias Kiuru (Poliisien Ampumaseura), Sebastian Långström (Kyrkslätt Skytteförening) ´ Tytöt: Jenna Kuisma (Kyrkslätt Skytteförening), Marianne Palo (Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseura), Henna Viljanen (Kyrkslätt Skytteförening) Kiuru ja Kuisma valittiin joukkuevalintakriteerin mukaan, koska joukkueena ne ylittävät vaaditun kolmannen sijan tason. ´ LIIKKUVA MAALI ´ Miehet: Tomi-Pekka Heikkilä (Kymppi 64), Krister Holmberg (Raseborgs Skyttar), Heikki Lähdekorpi (Satakunnan Ampujat) ´ Tytöt: Elli Räsänen (Kuopion Metsästys- ja Ampumaseura) 1/2017 URHEILUAMPUJA 23

Kiven kovat haasteet Konsta Kivi on uusien ja mielenkiintoisten haasteiden edessä. Yksi niistä on ampuminen heikommalla eli oikealla kädellä. Teksti & kuvat LASSI PALO T urun Seudun Ampujien nuori pistooliampuja Konsta Kivi elää juuri nyt mielenkiintoisia aikoja. On ylioppilaskirjoituksia, on hakeminen Puolustusvoimien Urheilukouluun, on silmäleikkaus ja siitä toipuminen ja on ampumaan opetteleminen heikommalla eli oikealla kädellä. Kauempana haaveissa elää sotilasura. Kiven silmäleikkaus oli samana päivänä kuin tämä lehti meni painoon eli helmikuun 17. päivänä. Hänen vasen silmänsä oli leikattu kerran aikaisemmin, noin kaksi vuotta sitten, mutta nyt se oli leikattava uudestaan, koska arpikudos piti poistaa. – Molemmissa silmissäni on sarveiskalvon pullistuma. Näen oikealla silmälläni paremmin ja arkielämässä ihan normaalisti. Lääkärini on sanonut, ettei vasemmalla silmälläni ole enää mitään tekemistä tähtäämisen kanssa, sillä oikean silmän näkö on niin paljon parempi, että siitä on muuttunut dominoiva silmä, Kivi kertoi Kisakallion urheiluopistolla tammikuussa, kun siellä alkoi vuoden ensimmäinen pistoolin maajoukkueleiri. –Ampumaurheilussa vaihdoin mieluummin kättä kuin asentoa. Näkö vasemmassa silmässä oli vuosi operaation jälkeen parempi, mutta jossain välissä se oli mennyt huonommaksi. En nähnyt enää jyvää, vaan se oli jotain sinnepäin, hän naurahti ja luetteli kiusallisia haittatekijöitä: näön samentuminen, varjostumat ja hajataitto. KIVI ALKOI opetella ampumista oikealla kädellään joulukuussa. Hänen mukaansa se oli aluksi ”tosi kummallista”. – Totuin siihen kuitenkin yllättävän nopeasti. Käden hermotus ei tietenkään vielä toimi läheskään samalla tavalla kuin vasemman, mutta se on paljon parempi kuin joulukuussa. Edelleen tulee laukaisuvirheitä, joita ei ole vasemmalla kädellä tullut vuosiin. Tämä on ollut kivaa omalla tavallaan. Halusin kokeilla tätä, koska en halunnut antaa periksi. Laukauksia on nyt takana noin tuhat, mutta kuinka paljon sitten tarvitsen laukauksia päästäkseni hyvälle tasolle, en osaa sanoa. Kivi oli aiemmin haastatteluviikolla ampunut 40 laukauksella tuloksen 370. 24 URHEILUAMPUJA 1/2017 Konsta Kivi vuoden ensimmäisellä pistooliampujien maajoukkueleirillä Kisakalliossa tammikuussa. Konsta Kivi on totuttu näkemään vasenkätisenä ampujana, kuvassa Tanhuvaarassa viime vuoden tammikuussa. Oikealla kädellä kympin arvoinen suoritus. – Muutos on ollut iso, koska kaikki on pitänyt muuttaa. Kivi on edustanut Suomea muun muassa ilma-aseiden EM-kilpailuissa Moskovassa vuonna 2014. Hän teki siellä ennätyksensä 565. Viime vuonna hän oli mukana nuorten EM-kisoissa Tallinnassa ja nuorten maailmancupissa Saksan Suhlissa. KIVEN MUKAAN tärkein asia kuitenkin on se, että molemmissa silmissä olisi normaali näkö. Se kun vaikuttaa tulevaisuudessa myös ammatinvalintaan. Kiven suunnitelmissa on hakeutua sotilasuralle. Hän haluaa suorittaa varusmiespalveluksensa Urheilukoulussa ja myöhemmin tulevaisuudessa päästä kadettikouluun. Ensin ovat kuitenkin vuorossa viimeiset ylioppilaskirjoitukset. Jäljellä ovat englanti, psykologia ja venäjä. – Kyllä minä läpi pääsen, Kaarinan lukion opiskelija hymyili. Tammikuussa 20 vuotta täyttäneellä nuorukaisella on siis isoja viikkoja sekä takanaan että edessään, ja kaikessa toiminnassa tarvitaan hyvää näköä: – Jos vain ampumaurheilua ajattelee, pidän kädenvaihtoa mahdollisuutena. Se oli helpotus, kun näin vihdoin tähtäimen piipun päällä. Se näkyi oikeanmuotoisena ja kirkkaana. Tuskailua kesti pari vuotta. KIVI KERTOO lääkärin sanoneen, että arpikudos voi kadota silmästä tai sitten ei. Kun ”totuus valkeni” viime marraskuussa – eli arpikudos ei kadonnut – hän otti uuden haasteen vastaan ja alkoi harjoitella ampumista oikealla kädellä. Jatkossa Kivi ei enää erotu kilpailijoiden joukosta vasenkätisenä ampujana, vaan sopii riviin, kuten hän itse sanoo. – Se on helpompi näin. En tiedä johtuuko se siitä, että näen tähtäimen kunnolla, vai siitä, etten enää tuijottele ketään. Onko se jompikumpi vai molemmat, Kivi mietti. Ensin on kuitenkin toivuttava uudesta leikkauksesta. Se ei ole Kiven mukaan nopea prosessi. – Ei mikään kahden viikon ”keissi”. Haasteita siis riittää, mutta Kivi nähdään varmasti jatkossakin edustustehtävissä, sillä nuorukaisella on motivaatiota ja aikaa – sekä kivenkova tahto.

Skeetampujien tavoitteet korkealla Teksti LASSI PALO Kuvat PER-OLE LINDELL S uomen skeet-ampujat ovat olleet vuoden alussa hyvässä vireessä. Maajoukkueen ruotsalainen päävalmentaja Tom Alderin onkin seurannut suojattiensa otteita tyytyväisin mielin – niin leireillä kuin kilpailuissakin. – Tämä vuosi ei olisi voinut alkaa paremmin kuin hyvällä harjoitusleirillä Malagassa tammikuussa. Ampujat olivat motivoituneita ja hyvässä vireessä ja hengessä mukana, hän summaa alkuvuoden tilanteen. ”Skiittareiden” toinen harjoitusleiri pidettiin Kyproksella, ja siihen liittyi kansainvälinen GP-kilpailu. – Olin vaikuttunut siitä, kuinka hyviä tuloksia siellä ammuttiin. Ison-Britannian Jeremy Bird ampui peruskisassa täydet 125, ja suomalaisista Timo Laitinen sivusi ennätystään (124) ja Miikka Peltonen teki uuden ennätyksensä 122. Oskari Kössi ampui myös hyvin (121). – Erinomaisia tuloksia tässä vaiheessa kautta – eli kauden ollessa vasta alussa, Alderin sanoo. TOM ALDERIN aloitti viime vuonna työt Suomen skeet-maajoukkueen kanssa. Ruotsalaiskoutsi on kokenut valmentaja, jonka suojatit ovat voittaneet useita arvokisamitaleja, viimeksi Kuwaitissa. Alderin esittäytyi suomalaisille urheiluampujille ensimmäisen kerran melkein tarkalleen vuosi sitten Kisakallion urheiluopistolla järjestetyllä testileirillä. – Minun ei ole helppo analysoida viime kautta, koska minulla ei ollut juurikaan tietoa urheilijoistamme ennen viime vuotta. Se oli minun ensimmäinen vuoteni joukkueen kanssa, ja olin yllättynyt, kuinka paljon on sellaisia hyviä ampujia, joista en aiemmin tiennyt. – Tutustuimme toisiimme viime vuoden aikana, mikä oli tietysti tärkeää, koska puolin ja toisin pitää löytää ymmärrys toimintatavoista – niin valmentajan kuin urheilijoidenkin. Joka tapauksessa Alderinin mielestäni viime vuosi oli ”erittäin hyvä ensimmäinen vuosi”, ja joukkuehenki oli parempi kuin hän osasi odottaa. – Valmentajan oli mukava tuntea itsensä Heidi Hämäläinen (vas.) ja Marjut Heinonen Malagan-leirillä, kuten myös… tervetulleeksi joukkueeseen! Hyvää oli myös se, että kansainvälisissä kilpailuissa oli eri ampujia, jolloin opimme tuntemaan toisemme myös kilpailutilanteissa. ALDERININ MUKAAN tä tämän vuoden tavoitteena on luoda hyvä perusta hyville ja tasaisille tuloksille. Jos muutoksia pitää tehdä, niitä sitten tehdään, hän sanoo. – Jotkut meidän urheilijoistamme ovat jo enemmän tai vähemmän valmiita nousemaan maailman kymmenen parhaan joukkoon ja pääsevät finaaliin hyvän päivän osuessa kohdalle. Etenemme nyt kilpailun kerrallaan ja analysoimme tarkasti jokaisen kisan, jonka jälkeen katsomme, onko jossain parannettavaa ja teemme töitä entistä korkeamman tulostason saavuttamiseksi. – Meillä on vielä paljon opittavaa, ja koko maajoukkue on valmis tekemään töitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Tommi Takanen PÄÄTAVOITE ON – totta kai – Tokiossa vuonna 2020 järjestettävissä seuraavissa (vas.), Oskari Kössi kesäolympialaisissa. Matkan varrella on ja Timo Laitinen… kuitenkin useita tärkeitä kilpailuja, kuten maailmancupit sekä EM- ja MM-kilpailut. – Niissä kisoissa pitää olla palkintokorokkeella, jotta saa maapaikan olympialaisiin, Alderin sanoo. Suomen skeet-joukkueen tavoitteena on saavuttaa kaksi paikkaa Tokioon. – Tiedän, että se on kova tavoite, mutta uskon, että urheilijamme pystyvät tähän. Olen sitä mieltä, että pitkän ajan tavoitteiden pitääkin olla korkealla. Joukkueessamme on erittäin hyvä henki, ja kaikki kannustavat toisiaan parempien tulosten saavuttamiseksi. Ja nimenomaan ja kaikki valmentaja Tom Alderinin joukkueena pystymme saavuttamaan asete asetekanssa ryhmäkuvassa. tut tavoitteet. 1/2017 URHEILUAMPUJA 25

Harjoiteajattelun voimin huipulla kuussa? Miten valmistautuminen etenee Mariborin jälkeen? Teksti LASSI PALO Kuva HEIDI LEHIKOINEN Kevääseen on panostettu ulkomaan leirien ja kisareissujen merkeissä. Käymme Ranskassa ja Pilsenissä ja 50m reenit aloitetaan ennen lumien sulamista Inkoossa. Keväällä kiertää vähän pienempi ydinporukka, mutta isommilla resursseilla. Baku kiinnostaa, ja sinne mennään pärjäämään. Se on uusi paikka meille, ja sinne tulee varmasti kova kisa paikoista. Katsoimme kisaohjelmaa, joka on aika "mielenkiintoinen. Olemme kisojen lopussa, kun muut poistuvat paikalta. Rata kasataan näemmä neljän tunnin aikana 300m radan tilalle. Vähän epäilyttää.... L iikkuvan maalin lajipäällikkö Ville Häyrinen luottaa omiinsa sataprosenttisesti. Hän on tehnyt kovan lupauksen liittyen pian alkaviin ilma-aseiden EM-kisoihin, jotka järjestetään Slovenian Mariborissa. Lisäksi hän puhuu voimakkaasti harjoiteajattelun puolesta. Ville Häyrinen, millaisin ajatuksin liikkuvan maalin ampujat lähtevät Mariborin EM-kisoihin? Hyvillä mielin! Porukka on taas paremmassa kunnossa kuin aiemmin. EM-kisapaikoista oli kova kisa, ja kisoihin valitut näyttivät vielä Jurvan SM-kilpailuissa, että oikea porukka on kisoihin lähdössä. Viimeistelyleiri on pidetty, ja viimeiset kovat reenit ovat nyt menossa. Kävimme vielä helmikuun alussa Ruotsin Eskilstunaan hakemassa vähän kovempaa kisaa alle ennen Mariboria. Joukkue on sama, joka voitti molemmat ilmakiväärilajien MM-joukkuekultamitalit 2016, joten siitä voi päätellä mitalitavoitetta, kun mukana ovat vielä MM-mitalistit Tomppa (Heikkilä) ja Elli (Räsänen). Virallista tavoiteta ei ole, mutta jos ilman mitalia jäämme, niin minä jään Sloveniaan! Krister (Holmberg) on esimerkki tasosta ja tekemisestä, joita maailmalla vaaditaan. Tomppa on kehittynyt joka vuosi kohta vuosikymmenen ajan ja alkaa olla vääjäämättä maailman parhaita. Heikin (Lähdekorpi) taitotaso riittää myös mihin vaan. Elli on parhaimmillaan tyttöjen kärkeä Euroopassa, kunhan epäolennaisuudet jäävät pois. Ovatko kaikki terveenä vai onko ollut sairasteluja talven aikana? Suuria sairasteluja ei ole ollut kenelläkään. Me olemme huippukunnossa ja minä parhaassa. Ketkä urheilijat tai mitkä maat ovat nyt kovimpia kilpakumppaneita? Aika tutut nimet siellä tulevat vastaan. Ruotsin Emil Martinsson oli MM-kisojen paras urheilija, Lukasz Czapla on aina mitalien tuntumassa ja kuka tahansa venäläisistä voi voittaa. Ja veikataan jokerina vielä Unkarin melkein viisikymppinen Joszef Sike, jolla ainakin viime aikojen kisoissa tulosta on tullut.   Miten tämä ilma-asekausi on mielestäsi sujunut? Mikä on ollut hyvää ja mikä vähemmän hyvää? Tekemisen taso ja harjoitusten taso nousevat edelleen, vaikka määriä ei enää oikein tällä 26 URHEILUAMPUJA 1/2017 Onko harjoitteluun tehty isompia muutoksia edellisiin vuosiin verrattuna? Jos on, millaisia? Tomi-Pekka Heikkilä oli Suomen tasaisen miesten kolmikon ykkösnimi viime kesän MM-kilpailuissa. Nyt hän lähtee uusin tavoittein ilma-aseiden EM-kisoihin. "Baku kiinnostaa, ja sinne mennään pärjäämään. Se on uusi paikka meille." porukalla ole varaa kasvattaa. Keskinäinen kisa on kovaa, ja se näkyy myös harjoituksissa. Olemme saaneet keskittyä omaan tekemiseemme ilman huolia. Liiton panos meihin on vähän kasvanut, ja jokaisella urheilijalla alkaa olla koko elämän "paketti" kunnossa niin, että urheilulla on siellä kaikki tarvittava tila ja tukitoimet. Aina pitäisi jotain kehitettävää olla. Sanotaan, että urheilijat ovat niin hyvällä tolalla kuin he amatööreinä pääsevät. Valmentaja voisi kehittyä nimenomaan keskustelu-, kuuntelu-  ja ajatustenvaihtoa koskevien taitojeni osalta. Nyt kun päätyökin on 25 ihmisen esimiehenä, niin puutteet tuossa näkyvät aika raa'asti. Koetan kehittää tätä puolta ja hyödyttää molempia työnantajiani. Entä kuluva vuosi pidemmällä tähtäimellä, esimerkiksi Bakun EM-kisat heinä-elo- Pelkän ampumisen sijaan panostetaan koko ajan enemmän harjoitteisin ja osa-alueisiin. Ei harjoitella vain harjoittelun takia, vaan pilkotaan suoritusta osiin ja tehdään töitä muutaman osa-alueen kanssa kerrallaan. Luodaan jatkuvaa ainetta urheilijalle myös harjoitustilanteeseen. Tämä haastaa paitsi urheilijat myös valmentajan jatkuvasti miettimään omaa tekemistään ja kehittämään sitä. Harjoiteajattelua ylipäätään pitäisi saada vielä enemmän ammuntaan. Siitä puhuu Suomessakin tosi harva – edes valmentajista – ja pelkään olevani ainoa. Usein ollaan vähän sellaisessa tilanteessa, jossa ampujien harjoittelu muutettuna pituushyppääjän harjoitteisiin tarkoittaisi vain hiekkalaatikkoon hyppäämistä. Eli jauhetaan vain lajisuoritusta ilman isompaa analyysiä ominaisuuksista, osa-alueista ym. Meille oleellista kansainvälisten kilpailujen käymisessä on ollut oman tasoisten kisojen löytämien. Nykyään ehkä liikaa keskitytään eri lajeissa arvokisavalintoihin ja rajan ylityksiin. Arvokisat on kuitenkin harvoin se paikka, jossa opitaan pärjäämään. Paljon tärkeämpää on löytää kehittyville ampujille sellaisia kisoja, joissa he voivat pärjätä jo oman tasonsa tuloksilla. Liikkuvan maalin menestys on rakennettu näin jo 90-luvun alkuvuosista, oppi-isäni Erkki Rintakosken toimesta, ja koko nykymaajoukkueen runko on tuotu nykytasolleen tällä toimintatavalla. Minusta edelleen suomalaisampujat käyvät liian vähän pienempiä eurooppalaisia ja pohjoismaisia kisoja. Esimerkiksi Ruotsista löytyisi jo kultahippuikäisille sopivia, kansainvälisentuntuisia kisoja. Ei kokemusta ole pakko lähteä hakemaan vasta maailmancupista tai arvokisoista.

Pian joku on kaikkien aikojen ensimmäinen mestari cal practi Ensimmäiset muistetaan aina. Nimi jää elämään historiaan, tarinoihin ja ihmisten puheisiin. Teksti SIMO PARTANEN Kuvat ANNE HAUTAMÄKI V uosi 2017 on practical-ammunnassa vuosi, jolloin joku saa kunnian olla täysin uusi ja malliaan ensimmäinen maailmanmestari. Nimittäin kesäkuussa Venäjällä Moskovan lähistöllä järjestettävät kivääripracticalin maailmanmestaruuskilpailut ovat ensimmäiset laatuaan. Sami Hautamäki on ampuja, joka lähtee itänaapurin järjestämään kilpailuun tätä himoittua kunniaa tavoittelemaan. Vuoden 2015 Euroopan mestari Standard Semi-Auto -divisioonassa päätti jo kauan sitten, että Venäjälle lähdetään voittamaan. – Kyllä se päätös tuon Unkarin kilpailun ja EM-kullan jälkeen tuli. Silloin päätin, että sitä lähdetään yrittämään, 43-vuotias Hautamäki kertaa. MAAILMANMESTARUUDEN voittaminen on kuitenkin vielä monta pykälää haastavampi suoritus kuin EM-kullan nappaus. Sen Hautamäki tottakai tiedostaa ja kertookin ketkä tulevat haastamaan kivääripracticalia Euroopassa jo vuosikausia hallinneet suomalaisampujat. – Euroopan taso tiedetään, mutta muun maailman taso on hiukan hämärän peitossa. Yhdysvalloista tulee kuitenkin varmasti erittäin kova joukkue, se on varma juttu. Heillä on erittäin kovia kivääriampujia, Pohjanmaa Practicalia seuratasolla edustava Hautamäki mainitsee. Maailmanmestaruuskilpailun ja uusien kovien kilpakumppanien tuomat haasteet pakottavat kesäkuuta varten valmistautuvat urheilijat treenaamaan itsensä aivan äärimmilleen, jotta menestys on mahdollista. Näin on toiminut myös Hautamäki, joka lokakuussa aloitti valmistautumisen tätä koitosta kohti. – Kovasti pitäisi treenata nyt, kun on sen aika! Talvella päivän lyhyyden takia en ole päässyt radalla kuin viikonloppuisin, mutta olen paikannut tämän fysiikkatreeneillä ja runsaalla kylmätreenillä. – Nyt kun valoisa aika lisääntyy, aion käydä aamulla radalla, tai sitten lähden töistä vähän aikaisemmin. Työnantajan kanssa olen onneksi saanut sovittua asiat oikein mallikkaasta, Hautamäki sanoo. Valon puuttuessa kotiradalta on Hautamäki yrittänyt ampua jopa auton valojen Hautamäki arvelee, että vaikeiden ampuma-asentojen harjoittelu maksaa itsensä takaisin MM-kilpailussa. keisiin ampuma-asentoihin ja erilaisiin tuen käyttö -tilanteisiin on keskityttävä. Ne ovat vaikeita asioita, ja nimenomaan vaikeita asioita pitää treenata. Heikkoudet pois, se on minun tapani. – Aina kun menee radalle, pitää olla suunnitelma valmiina, muuten laukaukset menevät täysin hukkaan. Yleensä treenaan 2-3 asiaa kerralla, enempään ei oikein voi kerralla keskittyä laadun kärsimättä. Sami Hautamäki on hallitseva Euroopan mestari kivääripracticalin Standard Semi-Auto Divisioonassa. Mestaruuskilpailu käytiin vuonna 2015 Unkarissa. avustuksella. Valitettavasti näkyvyysongelma ei täydellisesti ratkennut edes tällä erikoisella keinolla. – Taulut saa kyllä valaistua, mutta sitten avotähtäimet jäivät pimeiksi eikä lopputulos ollut oikein hyvä, harmittelee Hautamäki. PIKKUHILJAA TALVI on kuitenkin jälleen kääntymässä kevääseen, ja Suomenkin radoilla alkaa nähdä samaan aikaan sekä taulut että tähtäimet. Samalla Hautamäki on valmiina treenaamaan lujaa. – Liipaisuun, pieniin maaleihin, vai- HAUTAMÄEN TREENIKAAVA kuulostaa tehokkaalta, simppeliltä ja samaan aikaan erittäin kehittävältä. Maailmanmestaruuskilpailussa pärjäämiseen tarvitaan kuitenkin ampumatekniikan ohella, kuten ammunnassa aina, aivan raudanlujia kilpailijan hermoja. Satunnaiset virheet stageilla, kisaviikon aikana muodostuvat mielikuvat ja muiden kilpailijoiden antamat suorituspaineet ovat asioita, jotka maailmanmestaruuden voittavan urheilijan on pakko selvittää. – Kisastressin kannalta on aivan mainio juttu, että Moskovaan jaosto on järjestänyt yhteiskuljetuksen ja hoitanut lähes kaikki majoitusjärjestelyt. Se helpottaa, kun voi vain hypätä mukaan, Hautamäki mietiskelee. Ja mukaan Hautamäki on nimenomaan hypännyt. Hän on nyt lukuisien menestystä havittelevien urheilijoiden mukana kisassa, jonka maalissa odottaa maailmanmestaruus. Katsotaan, kuka on ensimmäinen. 1/2017 URHEILUAMPUJA 27

URHEILIJA ARJESSA Omien polkujen kulkija Teksti & kuvat LASSI PALO P auliina Frilander-Soini kokeili lapsena melkein kaikkia mahdollisia urheilulajeja. Ampumaurheilun pariin hän tuli Marko Matilaisen vetämän ampumaurheilukoulun kautta. Frilander-Soini ei kuitenkaan kokenut olevansa urheilullinen eikä nähnyt itseään urheilijana. Nuori naarajärveläinen kivääriampuja selvitti vuonna 1998 tiensä Kultahippukarsintojen kautta finaaleihin, joissa hän jäi toiseksi viimeiseksi. Äidin kertoman mukaan tyttö oli tyytyväinen eikä lopettanut, vaan jäi lajin pariin ja alkoi pian ampua ilman tukea. – Kehityin ampujana nopeasti, enkä ajatellut sitä sen kummemmin. Hain tehoryhmään 14-vuotiaana, mutta olin alaikäinen. Seuraavana vuonna olin jo maajoukkueessa, joten pomppaus tuli äkkiä. Marko Matilaisen poika Toni puhui Frilander-Soinin ympäri Kuortaneen urheilulukioon, joten hän alkoi olla urheilijan polullaan jo pitkällä. Sittemmin Frilander-Soini on edustanut Suomea useissa arvokisoissa ja voittanut SM-mitalien lisäksi muun muassa opiskelijoiden maailmanmestaruuden 2010. – Kun johonkin ryhdyn, haluan tehdä sen kunnolla. Ampumaurheilu on minulle elämäntapa, iso ja tärkeä osa minun elämääni. En aina tee asioita niin kuin muut tekevät, vaan olen enemmänkin omien teiden kulkija, enkä tarvitse laumaa ihmisiä ympärilleni. FRILANDER-SOINI on juuri palannut kisamatkaltaan Saksan Münchenistä ja odottaa Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaalissa bussikyytiä kotikaupunkiinsa Tampereelle. On harmaa tammikuinen sunnuntai-iltapäivä. – Saksassa olisi voinut mennä paremminkin. Olin pettynyt lähinnä jälkimmäiseen kisaan. Mutta eka kisa, joka oli EM-näyttökisa ja siten tärkeämpi, meni ihan hyvin, kuitenkin EM-rajan yli. Pieksämäen Seudun Ampujia edustava urheilija summaa. Odotukset olivat korkeammalla, sillä muutama viikko aikaisemmin Frilander-Soini oli tehnyt naisten ilmakiväärissä uuden Suomen ennätyksen 417,2. Se syntyi tammikuun 7. päivänä Ruotsin Sävsjön pe28 URHEILUAMPUJA 1/2017 Pauliina Frilander-Soini on voittanut SM-mitalien lisäksi opiskelijoiden maailmanmestaruuden. rinteisessä Swedish cupissa. Frilander-Soinin näyttökisojen keskiarvo ei aivan riittänyt valintaan ilma-aseiden EM-kilpailuihin, jotka ovat maaliskuussa Slovenian Mariborissa. Hän jäi rajasta vain 0,6 pistettä, ja jossiteltavaakin jäi: – Olin useassa näyttökilpailussa kipeänä, mutta kauden keskiarvoni on parempi kuin edellisillä kausilla eli sillain kausi on mennyt ihan hyvin. Heti SE:n jälkeen Frilander-Soini sanoi, ettei ennätys ollut yllätys, ”koska olen treeneissä pystynyt samanlaisiin tuloksiin”. Se antaa myös uskoa tulevaisuuteen. – Kiva on, että tulos tuli nyt kisoissakin, 28-vuotias urheiluampuja toteaa. VAIKKA EM-VALINTAA ei tullutkaan, nyt voi puhua Frilander-Soinin uudesta tulemisesta. Hän on samaa mieltä: – Välissä oli huonoja vuosia, varsinkin ilmakiväärissä. Ostin viime keväänä uuden ampujantakin ja -housut, ja aseeni huollettiin juuri Münchenissä. Tulokseni ovatkin parantuneet. En pysty uusimaan varusteita kovinkaan usein. Frilander-Soini kertoo myös vähentäneensä ampumaharjoitustensa määrää. Hänen harjoittelussaan painottuu ampumisen lisäksi jopa enemmän fyysinen harjoittelu. Osin elämäntilanteestaan johtuen, osin siksi, että se on hänen kohdallaan toiminut. Tärkeintä on, että kaikki on elämässäni mahdollisimman hyvin tasapainossa, hän korostaa. – En halua, että minulla on koko ajan sellainen olo, että minun pitäisi olla tekemässä jotain muuta. Haluan keskittyä olennaiseen. Koen sen niin, ettei minun kannata mennä radalle, jos minulla on sellainen fiilis, että minun pitäisi esimerkiksi opiskella. Kun sitten menen ampumaan, keskityn siihen mitä teen. Frilander-Soini opiskelee psykologiaa. Kandidaatintutkinto pitäisi olla valmis kesään mennessä. Syksyllä jatkuvat sitten jo aloitetut maisteriopinnot. Hän myöntää avoimesti, että taloudellinen tilanne on myös treenin vähentämisen taustalla. – Minulla on kuitenkin parempi motivaatio ampua nyt kuin joskus aikaisemmin oli. Uudesta tulemisestani voi kyllä puhua, mutta talous painaa taustalla koko ajan. Pauliina Frilander-Soini tutussa ympäristössä: IWK-kilpailuista. FRILANDER-SOINI on aiemmin hankkinut rahaa hoitamalla lapsia, mutta ei enää. Syykin on selvä: lapset kasvoivat isoiksi. Nyt hän saa rahaa yliopiston projekteista, joissa hän on mukana muutaman kuukauden kerrallaan. Lisäksi hän avustaa Ampumaurheiluliittoa päivittämällä urheilijaprofiileja. – En ole lopettamassa ampumaurheilua, vaan toivon, että pystyn elämään sen ehdoilla. Tuet eivät kata kaikkea, enkä voi kovin usein maksaa tuhannen euron reissuja omasta pussistani. Kovia kisoja ja kansainvälistä kokemusta kuitenkin tarvitaan. Ampumaurheilun ehdoilla siis mennään ja eletään, mutta koskaan ei voi tietää, mitä elämässä tapahtuu, hän pohtii. Frilander-Soini on laskenut, kuinka monta tuntia häneltä menee aikaa ampumaurheiluun viikossa, kun mukaan otetaan kaikki mahdollinen: ajomatkat, valmistelut, suunnittelut, harjoitukset. Ihan kaikki. – Yleensä se on yli 40 tuntia, mutta joskus

"Ampumaurheilu on osa identiteettiäni, enkä osaa ajatella elämääni ilman urheilua." Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Hän on juuri palannut Saksan Münchenissä järjestetyistä – Onneksi olen löytänyt sellaisia töitä, joita voin tehdä omien aikataulujen mukaisesti ja melkein missä tahansa. Päivitin juuri urheilijaprofiileja, kun odotin lentoa Münchenissä. Espoossa järjestettiin helmikuussa viimeinen ilma-aseiden EM-näyttökilpailu. Frilander-Soinin näytöt eivät riittäneet matkalippuun Mariboriin. Nyt tavoitteena ovat ruutilajien EM-kilpailut kesällä. jopa 60. Tämä on ammattimaista toimintaa, josta ei kuitenkaan saa palkkaa. Se on siis iso taloudellinen panostus, jos ajattelee niin, että tämä aika on kaikesta muusta pois – jos olisi esimerkiksi töissä tai vain opiskelisi. AZERBAIDZHANIN Bakussa heinä-elokuussa järjestettävät ruutilajien EM-kilpailut ovat Frilander-Soinille tärkeämmät kuin ilma-aseiden EM-kilpailut, joihin häntä ei siis valittu. Sen sijaan hän matkusti Intian maailmancupiin, joka pidettiin tämän lehden ollessa painossa. Matkan taustalla olivat oma halu ja ajatus lähteä Delhiin. Frilander-Soinin arvoasteikossa ”piekkari” menee ilmakiväärin edelle, koska se on ollut hänen ”päälajinsa” viimeksi kuluneiden vuosien ajan. – Näen, että minulla on siinä paremmat mahdollisuudet menestyä. Toivottavasti pääsen EM-Bakuun, jonne näytöt on annettava ennen juhannusta. NYT ON MENEILLÄÄN Frilander-Soinin ”taiteilijajuhlavuosi”, sillä hän meni ampumaurheilukouluun tasan kaksikymmentä vuotta sitten. Kun tämän mainitsee taiteilijalle itselleen, hän silminnähden hämmästyy: – Tosi äkkiä aika menee, hän huudahtaa. – Vuosikymmenet ovat olleet antoisia. Ampumaurheilu on osa identiteettiäni, enkä osaa ajatella elämääni ilman urheilua. Jos vain opiskelisin tai tekisin ”tavallisia” töitä, varmasti tuntuisi tylsältä elää vain yhden asian vuoksi. Aika paljon sanottu naiselta, josta ei koskaan pitänyt tulla urheilijaa. Urheiluampujan ajatuksissa ovatkin Tokiossa vuonna 2020 järjestettävät seuraavat kesäolympialaiset, jotka määrittävät Frilander-Soinin aikatauluja ja elämää jollain asteella: – On pakko elää ja mennä noin vuosi ja hetki kerrallaan, ja ennen Tokion olympialaisiakin ehtii elämässä tapahtua paljon kaikenlaista, jota ei voi ennakoida tai ainakaan ennustaa. Esimerkiksi tällä hetkellä pyrin panostamaan näyttökisoihin ja sitä kautta sitten muun muassa maailmancupeihin ja arvokisoihin, joissa olympiapaikkojakin jaetaan, ja jos sellaisen joskus saisi, sitten pitää taas miettiä jatkoa tarkemmin sen mukaisesti. Frilander-Soini pyrkii ”ennen kaikkea” koko ajan siihen, että hän saisi ampumistaan vähitellen eteenpäin, jolloin tulokset, kisat ja menestys tulevat kyllä sitten sen myötä. – Se on ehkä minulle ominaisempi tapa ajatella sen sijaan, että haihattelisin osin epärealistisestikin olevani seuraavissa olympialaisissa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettenkö mahdollisesti niitäkin kohti menisi ja työskentelisi. Tämänhetkisillä resursseilla ja systeemeillä se vain tuntuu välillä vähän ”tuulimyllyjä vastaan taistelemiselta”. Puhdas sattuma on, että tämä on Frilander-Soinista tehty ensimmäinen juttu Urheiluampujassa. Olkoon tämä sitten se 20-vuotissynttärihaastattelu! Hän on sanonut, että hänestä itsestään on aina tullut se urheiluun tarvittava ”sisäinen tahto ja palo” – ei niinkään valmentajien ”tartuttamana”. Ei siis puhalleta paloa sammuksiin, vaan toivotaan, ettei liekki sammu. 1/2017 URHEILUAMPUJA 29

NOIN 20 KYSYMYSTÄ ESA HEINONEN: ”Jos ei ole hymy herkässä, tulostakaan ei luultavasti tule!” Teksti & kuva LASSI PALO E sa Heinonen, 42, on syntynyt Ruotsin Trollhättanissa ja muuttanut Suomeen Haapavedelle 1980. Hän muutti armeijan jälkeen Ouluun opiskelemaan 1994. Nykyään Oulunsalossa asuvalla Heinosella on pitkä historia haulikkoammunnan parissa. – Erkki-isä oli innostunut lajista Ruotsissa ollessaan, ja siitä se sitten lähti. Ammuin ensimmäiset laukaukset haulikolla kuusivuotiaana. Eka Metsästäjäliiton SM-kilpailu oli 12-vuotiaana. Skeet taisi tulla vuosi, kaksi myöhemmin, hän muistelee. Heinonen pääsi suorittamaan asepalvelusta Puolustusvoimien Urheilukouluun, ja vuonna 1994 hän saavutti Y20-sarjassa EM-joukkuepronssia ja sijoittui henkilökohtaisessa kisassa neljänneksi. – Lopetin kansainvälisen huipun tavoittelemisen 1990-luvun lopulla. Suuri kiitos vanhemmilleni, sillä ilman heidän tukeaan en olisi pystynyt jatkamaan noinkaan pitkälle. Vuonna 2005 hän oli voittamassa skeetin yleisen sarjan joukkuekultaa Toni Hakolan ja Jani Eklundin kanssa. – Nelisen vuotta myöhemmin kilpailukärpänen puraisi hieman lujemmin uudestaan, ja niin vuonna 2011 voitin yleisen sarjan henkilökohtaisen SM-kultamitalin lisäksi samalla porukalla myös joukkuekultaa. Heinosella alkoi vuosina 2012–2013 kypsyä ajatus siitä, pitäisikö hänen siirtyä valmennuksen puolelle. – Aloin valmentaa Marjutia (Heinonen), ja Niina ja Sami Aaltonen tulivat hieman myöhemmin mukaan kuvioihin, muistaakseni vuonna 2015. Heinonen ei ainoastaan valmenna, vaan on Oulun Seudun Haulikkoampujien (OSH) johtokunnan jäsen ja Ampumaurheiluliiton haulikkojaoston jäsen. Hän työskentelee käyttöinsinöörinä Oulun yliopiston mikroskopian ja nanoteknologian keskuksessa. Perheeseen kuuluvat vaimo ja neljä lasta. 1  Sinut on nimetty vuoden alusta lukien Ampumaurheiluliiton naisten skeetin projektivalmentajaksi. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Toimenkuvaani kuuluvat tällä hetkellä leirit ja valmennustoiminta Suomessa, yhteistyössä Saaren Pentin ja Alderinin Tomin kanssa. 2  Edelliseen liittyen, mitä asioita toivot tapahtuvaksi tämän vuoden aikana? Saataisiin vedettyä läpi monta hyvää leiriä niin, että urheilijat saavat niistä mahdollisimman paljon hyötyä tätä kautta ja myös tulevaisuutta varten. 3  Kolmella sanalla: mitkä ovat avainsanasi ampumaurheiluun liittyvässä toiminnassa? Keep it simple eli keskitytään perusasioihin. 30 URHEILUAMPUJA 1/2017 4  Suomen naisten skeetin kärkiampujiin kuuluvat Marjut Heinonen, joka on siskosi, Heidi Hämäläinen ja Niina Aaltonen. Millainen kolmikko mielestäsi on? Sekoitus kokemusta ja nuoruutta, potentiaalia löytyy! 5  Entä laajemmin: millaisena näet esimerkiksi alkaneen olympiadin, joka päättyy Tokion olympialaisiin 2020? Positiivisin mielin. Naisten maajoukkeessa on tällä hetkellä kaikkiaan viisi ampujaa, kolmen edellä mainitun lisäksi Katja Poutanen ja Kaisa Kurki. Odotan tietenkin ennenkaikkea näiltä viideltä hyvää suorittamista ja panostusta lajiin. Naisammunta kokonaisuudessaankin on Suomessa hyvässä nosteessa, joten odotan tiukkaa kisaamista (myös maajoukkuepaikoista) tulevina vuosina. Rakennetaan perustus kuntoon, niin siitä on helpompi lähteä ponnistamaan kohti tulevaa. 6  Skeetin tiimissä on viime vuodesta lähtien ollut mukana kokenut ruotsalainen valmentaja Tom Alderin. Millaisena näet hänen roolinsa ja panoksensa? Tom on aika tärkeässä roolissa, ja hänen panoksensa koko maajoukkueen osalta tulee olemaan merkittävä. 7  Millainen ”perhe” Ampumaurheiluliiton skeet-tiimi on? Hyvältä näyttää! Tiivis ja toisiaan tukeva. Toki myös kilpailuhenkisyyttä löytyy ja pitääkin, mutta samalla osataan kannustaa toisia. Hyvä joukkuehenki, mikä on todella tärkeää! 8  Miten luonnehdit vuonna 2019 sata vuotta täyttävää Ampumaurheiluliittoa? Monessa mukana. Kehittyvä organisaatio, joka tukee ja kannustaa ampujia, tärkeä osa erityisesti kansainvälistä kilpailua ajatellen. 9  Millainen on oma historiasi urheilun ja liikunnan parissa? Urheileminen ja liikkuminen on aina kiinnostanut. Ammuntaharrastus on ollut mukana kuvioissa pienestä lähtien. Lisäksi kaikenlaiset pallo- ja mailapelit ovat aina jotenkin sykähdyttäneet. Sulkapalloa tulee nykyäänkin harrastettua varsin säännöllisesti. Myös saliharjoittelua pidän mukavana ja tärkeänä sekä erityisen hyvin ampujille sopivana.

"Huumori, kannustus ja hyvä joukkuehenki kantavat yllättävän pitkälle." Esa Heinonen 16  Millaista kaikki tämä on ollut – vuodet ampumaurheilun parissa? Esa Heinonen vieraili tammikuussa ”etelässä” eli Helsingissä. 10  11  Mikä sinua motivoi ja innostaa toimimaan ampumaurheilun parissa? Halu kehittyä ja kehittää – sekä itseä että muita. On sanottu, että ampumaurheilussa haetaan voittoja liian nopeasti, vaikka tärkeintä on tasainen kehittyminen. Mitä mieltä olet? Kyllä kärsivällinen pitää olla. Laji on kuitenkin henkisesti raskas ja vaativa. Vaikka olisi muuten niin sanotusti kunnossa, menestymistä ei välttämättä heti niin helposti tulekaan. 12  Millaisin ajatuksin seurasit Rioon päättyneen olympiadin tapahtumia? Hieman haikein mielin. Marjutin kanssa metsästimme paikkaa Rioon, joka jäi kuitenkin ikävä kyllä saavuttamatta. Miesten skeetissä oltiin pari kertaa todella lähellä olympiapaikka, ja siitä jäi ehkä hieman karvasta makua suuhun. Onneksi Satu ja Vesa lunastivat paikan trapissa. 13  Mitkä asiat haluat nostaa erityisesti esiin – hyvässä ja kenties ”pahassakin”? Resurssit tai oikeastaan niiden puute. Ei ole helppoa kilpailla ”amatöörinä” samalla viivalla ammattilaisten kanssa. Toisaalta, olemme siitä huolimatta menestyneet todella hyvin. 14  Millaisia ajatuksia herätti se, ettei suomalaista kivääri- eikä pistooliampujaa eikä myöskään skeet-ampujaa nähty viime elokuussa järjestetyissä Rio de Janeiron olympialaisissa? Harmittihan se. Onneksi oli pari trap-ampujaa kisoissa. Seurasin innolla heidän kisaamistaan. 15  Kuinka iso kurssinmuutos tarvitaan, jotta seuraavissa kesäolympialaisissa Tokiossa vuonna 2020 tilanne olisi parempi? No ei välttämättä mitään isoja muutoksia itse tekemiseen. Töitä on jo tehty kovasti, jatketaan vaan kärsivällisesti, niin eiköhän niitä paikkojakin tule. Ammuntalajeissa olympiapaikan saaminen ei ole helppoa ja ehkä odotukset ovat sen suhteen joskus jopa liiankin suuret. No, sekaan mahtuu tietysti sekä ylä- että alamäkiä. Pääosin onneksi ihan mukavaa, välillä tuskaista puurtamista. En silti vaihtaisi harrastustani! Kaiken tavoitteellisuudenkin keskellä täytyy yrittää muistaa, että tämän pitäisi olla ennenkaikkea hauskaa. Jos ei ole hymy herkässä, niin tulostakaan ei luultavasti tule. 17  Mikä auttaa sinua jaksamaan? Vai onko intohimo voimavarasi, josta voi ammentaa paljon, muttei kenties loputtomiin? Kyllä läheiset ovat tärkeitä, erityisesti vaimo Hannele, muu perhe ja ystävät. Huumori, kannustus ja hyvä joukkuehenki kantavat myös yllättävän pitkälle. 18  Millaisia ajatuksia sinulla on valmentajana eli voitko listata Top3-tavoitettasi? Urheilijan ehdoilla mennään, yhteistyössä henkilökohtaisen valmentajan kanssa, hymyssä suin, kohti maksimaalista suoritusta ja uutta parempaa huomista. 19  Miten luonnehdit suomalaisen ampumaurheilun tilaa juuri nyt? Harjoituspaikkojen määrän väheneminen huolettaa. Ampumaratojen riittävä määrä ja laatu olisivat kaikille harrastajille ensisijaisen tärkeitä. Myös aselupa-asioiden hankaloittaminen niin Suomessa kuin EU-tasollakin askarruttaa. Huippu-urheilun resurssit… mikä on lajimme tulevaisuus Suomessa? Saisimmeko vihdoin myös suurempaa rahallista tukea menestyksemme tueksi? Sekä harrastajaettä kilpailulisenssien määrät ovat kuitenkin nousussa, ja lajin arvostus myös nousee. Tulevaisuuteen on helpompaa katsoa optimistisen positiivisesti. 20  Jos saisit heti päättää ja sinulla olisivat kaikki resurssit käytössäsi, mitä muuttaisit tai mitkä kolme asiaa laittaisit kotimaisessa ampumaurheilussa ensimmäisenä kuntoon? YKSI: Moninkertaistaisin laadukkaiden suorituspaikkojen määrän. Lisäksi, sisähalli (tai useampikin) talviharjoittelua varten olisi paikallaan. KAKSI: Sekä ampujien että valmennuksen rahoitus kuntoon. Päivätyöstä ei ole helppoa irtaantua huippu-urheiluun. KOLME: Yrittäisin nostaa ampumaurheilun imagoa ”tavallisen” kansan silmissä ja ymmärrystä miksi näin hienoa taitolajia ja siinä menestymistä pitäisi arvostaa. 21  Miten vietät oikeaa vapaa-aikaasi – eli silloin kun voit vain olla? Paheena on tietokone- ja konsolipelaaminen. Lisäksi lueskelen ja katselen leffoja. 1/2017 URHEILUAMPUJA 31

SEURAESITTELY Henkeä historiasta, huolt tulevaisuuden harrastaji Etelä-Saimaan Ampujat on lappeenrantalainen urheiluseura, jossa kohtaavat perinteet ja kansainvälisyys, innostus ja osaaminen. Seurassa on moni asia viimeisen päälle, mutta puuhamiehiä ja -naisia huolettaa ja harmittaa junioreiden vähyys. Teksti & kuvat HEIDI LEHIKOINEN E telä-Saimaan Ampujilla on jäseniä hieman alle 300, suurin osa puheenjohtaja Juha-Pekka Hulkkosen sanoin ikäihmisiä. – Junnuja ei ole yhtään, Topikin (Hulkkonen) on jo 21 vuotta. Ampumakoulussa kyllä harrastajia on, mutta he eivät vaan syystä tai toisesta jää lajin pariin. Työsarkaa riittää siinä, että saadaan yksikin jäämään aktiiviseksi harrastajaksi, Hulkkonen harmittelee. Ampumakoulussa lajiin on tälläkin hetkellä perehtymässä kahdeksantoista inno- Jouko Lehikoisella (vas.), Topi Hulkkosella, Juha-Pekka Hulkkosella ja Kaarlo Kivimäellä on yht kasta, laskee johtokunnan jäsenenä monen harrastajia. asian hyväksi toimiva Jouko Lehikoinen. – Olemme pyrkineet tekemään kaiken mahdollisimman helpoksi, Lehikoinen sanoo. Sen myötä seurassa harrastajien ikäjakauma on kahdeksasta 56-vuotiaaseen, myös naisia on ilahduttavan paljon tullut mukaan. Lappeenrannassa haaste on monille paikkakunnille tuttu: jääkiekko, jalkapallo, salibandy ja koripallo kiehtovat harrastajia yksilölajeja enemmän. – Ampumaurheilu on vähän yksin puurtamista, vaikka porukassa ollaankin, Lehikoinen sanoo. Seurassa ollaan kuitenkin kiitollisia nykyisistäkin jäsenistä, kuten vaikkapa iloisia ikäihmisistä, joille urheiluammunta ja radalla harjoittelu on sosiaalinen tapahtuma. – Aikuisia olemme saaneet toimintaan mukaan, mutta nuorempia voisi olla enemmän. Ikärakenne on aika huono seuran jatkumisen kannalta, mutta koko ajan yri- Pistoolirata teki Muukon ampumaurheilukeskuksesta entistäkin monipuolisemman tämme kovasti keksiä kaikenlaista, että seu- vuonna 2005. Kuvassa meneillään Willimiehen Pistoolikisa elokuussa (Kuva: ESA) 32 URHEILUAMPUJA 1/2017

ta ista ESA ESA osalta Huhtaniemen ampumarata lakkautettiin 1975, Muukon ampumaradan valmistuttua 1984 ESA:n ampumaurheilutoiminta pyörähti uudelleen vireämpänä käyntiin. Muukon ampumaurheilukeskuksen toiminta monipuolistui entisestään, kun sinne valmistui vuonna 2005 pistoolirata. – Olemme yrittäneet taas elvyttää kilpailutoimintaa, Hulkkonen kertoo. teisenä toiveena saada toimintaan lisää nuoria raan saataisiin jatkuvuutta. Kaikkemme me teemme, että junioritoimintaa olisi enemmän, Hulkkonen sanoo. Hulkkonen on seuran aktiivina toiseen otteeseen. Ensimmäisen kerran hän oli jäsenenä 1970-luvun lopulta 80-luvulle, nykyinen aktiivisempi toiminta alkoi vuonna 1999 kiväärijaostossa. Puheenjohtajana hän on ollut kaksi kautta. JOS JOKU ON seuran todellinen konkari, se on Kaarlo Kivimäki. Vuosikymmenet aktiivisesti harrastanut mies on ollut korvaamaton, kun seuran tiloissa ja radoilla on rakennettu ja kunnostettu melkeinpä mitä vaan. – Meillä on itsellämme intohimo parantaa olosuhteita, Kivimäki sanoo. Nykyisellään olosuhteet ovat hyvät, joten siitäkään lajin harrastaminen ei ole kiinni. Lappeenrannassa on siinä mielessä harvinainen tilanne, että 50 metriäkin on mahdollista ampua ilma-aseradalla. Ulkoratojen MONENLAISTA KILPAILUAKIN on Lappeenrannassa ehditty käydä, sillä Etelä-Saimaan Ampujat on Suomen vanhimpia ampumaurheiluseuroja. Seuran sen toiminta alkoi 1920. Perinteet elävät vahvana, sillä pienoiskiväärin osalta Ukko-Pekka -kilpailut ovat yhä voimissaan. Tiettävästi ainoat presidentin muistokilpailut ovat nähneet monenlaista. – Aikoinaan sitä järjestettiin yhteistyössä vuorotellen Imatran kanssa. Me saimme sen sitten järjestettäväksemme yksin, Kivimäki kertoo Yksi seura-aktiivi on tiedottamisesta vastaava Olga Wolkoff, joka sai Suomen kansalaisuuden ja liittyi seuraan 2003. Pistooliammunnassa kilpaileva Wolkoff on ollut tärkeässä roolissa, kun ESA on tehnyt kansainvälistä yhteistyötä Viipurin kanssa. – Neljä kertaa olemme nyt viipurilaisten kanssa tavanneet. Me käymme keväisin siellä ja he tulevat syksyllä kilpailemaan tänne, Hulkkonen sanoo. YHTEISTYÖ KÄYNNISTYI viipurilaisten aloitteesta. He muistelivat menneillä vuosikymmenillä tehtyä yhteistoimintaa ja toivoivat yhteistyön elvytystä. Laina-aseilla käytävissä kilpailuissa on kaksi kivääriampujaa ja kolme pistooliampujaa joukkueissa, yhteistulokset ratkaisevat. Kilpailuiden kiertopalkinto siirtyi nyt ensimmäisen kerran Lappeenrantaan. – Se on meille mielenkiintoinen tapahtuma. Siellä ollaan hyvin ystävällisiä, Wolkoff sanoo. Viipurissa tapahtuma on ollut iso asia. Paikallismedia oli ensimmäisellä kerralla sankoin joukoin paikalla suomalaisia tapaamassa. Tapahtumassa venäjäksi tehtyjä lehtijuttuja sekä muistoksi saatuja piirroksia on komeasti ilma-aseradan seinällä esillä. TOPI HULKKONEN kuuntelee seuransa kokeneemman kaartin juttuja hymyillen. Hänelle itselleen urheiluammunta tuli isän kautta luontevasti. Yhteistyö viipurilaisten ampujien kanssa on mukava lisä normaaliin seuran toimintaan. ESA on syystäkin ylpeä pitkästä historiastaan ja perinteikkäästä Ukko-Pekka -kilpailustaan. Lehtileikkeet muistuttavat menneestä. Ylläolevassa kuvassa presidentti P.E. Svinhufvud ampumakilpailussa. – Kuusivuotiaasta asti olen isän mukana kulkenut radalla. Pikkuhiljaa itsekin siirryin tähän lajiin, kivääriharrastuksen kautta liikkuvan maalin ampujaksi päätynyt mies sanoo. Vertailupohjaa on, sillä harrastuslistalla ovat olleet salibandy, yleisurheilu, paini, pesäpallo ja urheilukalastus SM-tasolla asti. Muista ei kuitenkaan ollut urheiluammunnan voittajaksi, vaikkei junioreita harrastuskavereiksi löytynytkään. Hulkkonen on ottanut tilanteen sellaisena kuin se on. – Olisi mukavaa, että täällä olisi muitakin saman ikäisiä treenaamassa. Mutta ei sille mitään mahda. Toivoisin, että kaikki löytäisivät punaisen langan tästä ampumaurheilusta, silloin tähän jää koukkuun. Itse lähdin heti ensimmäisenä kesänäni SM-kilpailuihin. Siellä tuli menestystä, ja tiesin tämän olevan minun lajini, jossa haluan kehittyä. Yksikin kisa voi riittää, että saa intoa ja motivaatiota, vuodesta 2011 lähtien pelkästään liikkuvaan maaliin keskittynyt nuorukainen sanoo. 1/2017 URHEILUAMPUJA 33

TOTTA TOINENKIN PUOLI Haastattelussa Pietari Keisu Tornionseudun Ampujista. Oman näkemyksensä kertoo Pietarin isä Hannu Keisu. Koelaukaukset: Kuka olet? Pietari Keisu. Mikä on unelmasi urheilijana? Kuulua maailman parhaimpiin ampumaurheilijoihin. Minkä ikäinen olet? 13-vuotias. Minkälainen on hyvä valmentaja? Se, joka aina kannustaa, vaikka ei niin hyviä suorituksia tulisikaan joka kerta. Missä asut ja mitä koulua käyt? Asun Torniossa ja käyn Putaan koulun 7-luokkaa. Kuka on esikuvasi ampumaurheilussa? Juha Hirvi.  Mitä seuraa edustat? Tornionseudun Ampujat. Mitä muuta toivoisit seurasi toiminnalta kuin ammuntaa? Yhteisiä reissuja.   Kuinka kauan olet harrastanut ampumaurheilua? Noin vuoden. Ampumaurheilukoulua olen käynyt syksystä 2016 saakka. Mikä on lajisi? Ilma-aseet, erityisesti kivääri. VT14. Kuka toimii valmentajanasi? Ampumaurheilukoulun ohjaajat Jossu, Riku, Tero, Jussi ja oma isä. Mitä muita harrastuksia sinulla on? Kuntosali, metsästys, kalastus ja laskettelu. Miten aloitit ampumaurheilun? Isän houkuttelemana ampumaurheilukouluun ja enon mukana hirvimettällä. Minkälainen olet luonteeltasi? Rauhallinen, enkä luovuta helpolla. Kisalaukaukset: Miksi harrastat ampumaurheilua? S Se on hauskaa, ja olen kiinnostunut aseista. Mitkä ovat tavoitteesi? P Päästä osallistumaan mahdollisimman moniin Kultahippukilpailuihin ja tulevaisuudessa SM-kisoihin. Mikä on kivointa ampumaurheilussa? Kilpailut, ja se, että ampuminen rauhoittaa mieltä. Millainen hyvä ampuja on luonteeltaan? Rauhallinen, kärsivällinen ja jämäkkä. 34 URHEILUAMPUJA 1/2017 Finaali: Pietari Keisu Tekniikka vai tahto? Tahto. Mukavin kouluaine? En osaa valita yhtä. Liikunta, tekninen työ ja kotitalous ovat mukavimmat. Suosikkiohjelmasi televisiossa? Murdochin Murhamysteerit. Suosikkiyhtyeesi? Ei ole suosikkiyhtyettä, mutta tykkään Electro House -musiikista. Paras elokuva? Ehdottomasti Fast & Furious. Lempiruokasi? Purkkilihamakarooni. Mikä sinusta tulee isona? Rakennusmies. n Tuuletukse paikka: otto. Voit Kerro vitsi tai m rveisiä! te ää tt myös lähe Motto on: ä! Luuserit selittä Mihin haluaisit matkustaa? Amerikkaan. Kenet haluaisit tavata? Juha Hirven. 1 2 3 4 5 6 78 9

TOTTA TOINENKIN PUOLI Määrittele kouluarvosanalla seuranne ryhmähenki? Yhdeksän. Millainen on vanhempien rooli seurassanne? Vanhempien rooli on ensiarvoisen tärkeä. Olla kannustavia vanhempia, jotka rakentavat ampumaurheilusta perheen yhteisen harrastuksen. Miten kehittäisit lasten ja nuorten ampumaurheilua? Ampumaharjoittelun lisäksi lapsen ja nuoren kasvun tukemista erilaisten toiminnallisten harjoitteiden myötä. Kuinka rahoitatte seuranne toimintaa? Jäsenmaksuilla ja sponsoreilla. Mikä on tärkeintä lasten ja nuorten harrastuksessa? Se, että kaikki lapset ja nuoret saisivat harrastaa monipuolisesti. Liikkuvatko lapset ja nuoret riittävästi seurassanne? Aina voisi liikkua enemmän. Millaiset harjoitusmahdollisuudet seurassanne on? Mainiot. Millainen on nuorten harrastajien tilanne seurassasi? Vuosi vuodelta parempi. Jäsenmäärä noususuunnassa. Hannu Keisu Millainen on hyvä ohjaaja/valmentaja? Innostava, kannustava, kärsivällinen ja asiallinen. Intro: Mikä on ohjaajan/valmentajan työssä palkitsevinta? Osallistujamäärä ja lapsen ja nuoren kehitys ampumaurheilijana. Kuka olet? Hannu Keisu Entä haasteellisinta? Pitää harrastuksen kipinä yllä. Mistä olet kotoisin? Torniosta. Mitä nuoret kaipaavat toimintaan ammunnan lisäksi? Uusia kaverisuhteita, hienoja kokemuksia ja yhdessä tekemisen iloa. Mikä on urheilutaustasi? untourheilija. Kuka on hienoin ampumaurheilija, jonka tiedät? Juha Hirvi. Miksi olet alkanut valmentaa/ohjata? Laji on mielenkiintoinen, ja poika tuli mukaan ampumaurheilutoimintaan. Mikä on valmennusmottosi? Pikkuhiljaa hyvää tulee. Bonusraita: Hitit: Mikä on onnellisen elämän avain? Elä päivä täysillä! Mitkä ovat ampumaurheilijan tärkeimmät ominaisuudet? Rauhallinen ja lujatahtoinen. Mikä on suomalaisen ampumaurheilun tila? Noususuhdanteinen. 987 Mikä on SAL:n alueesi ampumaurheilun tila? Kohtalainen. "Vanhempien rooli on ensiarvoisen tärkeä." Mitkä ovat tavoitteesi ohjaajana/ valmentajana? Kehittyä ampujana ja ohjaajana. Mikä on ohjauksesi ohjenuora? Olla kannustava aikuinen, joka pystyy tekemään ohjaustyötä kaikille tasapuolisesti. 1/2017 URHEILUAMPUJA 35

ASEESITTELY Antonio Zoli Kronos – keskihintainen urheiluhaulikko Teksti PEKKA SUURONEN kuvat PEKKA SUURONEN JA A ntonio Zoli Kronos Sporting on italialainen keskihintainen kiekkohaulikko. Zoli on tunnettu nimi Gardone Val Trompiassa Brescian pohjoispuolella Pohjois-Italiassa. Useampikin Zoli-niminen on valmistanut vuosien varrella aseita, mutta tällä kertaa esittelemme Zoleista tunnetuimman, Antonio Zolin, ja sen valmistaman keskihintaisen kiekkohaulikon Kronosin. Nykyinen Zoli Antonio srl -yritys on ollut asebisneksessä 1945. Nyt johdossa on Paolo Zoli, Antonion pojanpoika. Hänellä on hallussaan piilukkopistooli vuodelta 1850, jonka on rakentanut Giovanni Zoli. Tänä päivänä Zoli Antonio valmistaa päällekkäispiippuisia haulikoita sekä radalle että metsälle, päällekkäispiippuisia kaksoiskivääreitä, päällekkäispiippuisia haulirihloja, drillinkejä ja pulttilukkokivääreitä. Tukkipuissa on valinnanvaraa sekä mitoituksessa että laadussa. Kun Husqvarna lopetti aseiden valmistuksen vuonna 1970, Zoli valmisti vuosikymmeniä aseita Husqvarnan myyntiorganisaatiolle ja Husqvarnan nimellä. NYT ESITELTÄVÄ Kronos-sarja syntyi kym- menkunta vuotta sitten. Se on suunniteltu urheiluhaulikoksi, jossa ripaus lyxiä tulee vaihdettavan laukaisulaitteen muodossa. Malleja on lukuisia. Ensinnäkin Black- ja Silver-versiot, jotka viittaavat poskien viimeistelyyn. 36 URHEILUAMPUJA 1/2017 "Kronos-sarja syntyi kymmenkunta vuotta sitten. Se on suunniteltu urheiluhaulikoksi." Monoblokin liukupinnat on hienosti pyöröhiottu. Ulostyöntäjän liikematka on 9 mm. Löytyy versiot trap, skeet, sporting ja Elise. Piipunpituuksia on 71, 75 ja 81 cm mallista riippuen. Löytyy kiinteäsupisteiset (IM ja F) ja vaihtosupisteiset versiot. Kaliiperi on 12, paitsi sportingissa 12 tai 20, molemmat 76 mm pesillä. Välilista on aina ventiloitu. Perätukin harja on joko kiinteä tai säädet- tävä. Koko laajaa mallistoa ei ole varastossa Suomessa. Tilata toki voi. Kirjoitushaulikko on maahantuojan esittelyase. Se tuntui norjalta käsitellä, paitsi taiton viimeiset kulma-asteet olivat vielä jäykkiä. Malli on Black Sporting 12/76-pesillä, viidellä supparilla ja kiinteällä takatukilla. Piippuparin pituus on 750 mm (nimellisesti 29,5”). Aseen kokonaispituus on 1200 mm. Kirjoitusase painoi tyhjänä tasan 3700 g. ASE TOIMITETAAN mustassa, kovassa Negrinin laukussa, jonka mitat ovat 960x280x85 mm. Siinä on kaksi helppokäyttöistä salpaa, joissa molemmissa numerolukot. Riippulukon sangalle ei ole reikää. Laukussa on pehmusteet pohjassa ja kannessa. Aseen puolikkaille on veluuripussit. Laukusta löytyy aseen lisäksi 2,5 mm T-kuusiokoloavain laukaisulaitteen irrottamiseen, 1,5 mm L-kuusiokoloavain liipaisimen säätöön, kaksi rosterista iskuripiikkiä ja niille kierrejouset. Näiden vaihtoa ei ole ohjekirjassa neuvottu. 24-sivuinen ohjekirja (115 x 1165 mm) on minikokoinen ja vain englanninkielinen. Maahantuoja lisää suomennoksen mukaan. Laukussa on ZOLI-tarra, jos haluaa kiinnittää sen aseen piippuun. Haulikon yleisilme on tavanomainen ja koristelut minimaaliset. Työn laatu on siistiä ja huolellista. LAUKAISULAITE ON irrotettava. Kronosin ostaja voi hankkia varalaitteen, jotta tärkeä

Kronosin koristelu on yksinkertaista ja pelkistettyä. Logo baskyylin pohjassa, ”Kronos”-teksti molemmissa poskissa. kilpailu ei jäisi tästä kiinni. Se irrotetaan 2,5 mm kuusiokoloavaimella. Aseen on oltava laukaistussa tilassa ja varmistettuna, kun laukaisulaite irrotetaan. Ohjekirjan mukaan sitä ei pitäisi irrottaa huvin vuoksi, ainoastaan kun se on välttämätöntä. Liipaisimessa on ees-taas-siirtomatkaa kahdeksan milliä. Varmistin sijaitsee tutulla paikalla aseen kaulalla. Se on ei-automaattinen niin kuin kiekkohaulikolta toivotaan. Varmistimen yhteydessä on poikittain liikkuva piipunvalitsin. Symbolit ovat yksi punainen täplä = alapiippu ensin; kaksi täplää = yläpiippu ensin. Laukaisu on selkeän oloinen. Etuvetoa on millin verran. Laukaisuvastus on 16001700 g. Liipaisimia on yksi. Vaihdin perustuu rekyyliin. Jos ensimmäinen patruuna ei laukea, ei lähde toinenkaan. Toisen piipun saa käyttöön käyttämällä varmistinta välillä Safe-asennossa. TUKKIPUU ON melko tavanomaista öljyttyä pähkinäpuuta. Etutukissa on Deeley-salpa. Sen toiminta on juoheaa ja etutukki irtoaa kivuttomasti. Etutukki on 250 mm pitkä ja käden otekohdalta 44 mm leveä. Se on karhennettu lähes koko pituudeltaan. Perätukki on oikeakätinen melko selvällä sivuvääryydellä. Perän pudotukset ovat 25 ja 40 mm. Perälevy on umpinainen, mustaa kumia ja 10-12 mm paksu. Vetopituus on 367-375 mm. Piiput ovat kiiltäväksi mustatut. Päällä on Laukaisulaite on irrotettava, kuvassa vasarat lauenneena. Kierrejouset. Rekyyliin perustuva kirkas heilurivaihdin oikeassa päässä. Työkalut ja varaosat tulevat siistissä rasiassa, samoin vaihtosupistimet ja niiden avain. Avaimen valkoisessa polyamidiosassa on supistimen kierteiden puhdistustyökalu. kapeneva (11>8 mm) matala, karhennettu tähtäinkisko. Sen nokalla on punainen loistejyvä. Vaihtosupistimet näyttävät rosterilta. Suuhisen pituus on 50 mm. Suuhisavain on T-mallinen, ja se kiinnittyy jämerästi neljällä hakasella. Irrotus ja kiinnitys vaativat 14+ kierrosta. Kierteet ovat patruunapesän päässä. Avaimen toisessa päässä on kierteiden puhdistaja. Laukaisulaite irrotetaan mukana seuraavalla kuusiokoloavaimella. Ruuveja on yksi. KIRJOITUSASEEN MUKANA tuli viisi supistinta, F, IM, M, IC ja CYL/SKEET/SK1-CL-merkitty. Jälkimarkkinoilta löytyy enemmänkin. Supistimen päässä on pistemerkinnät. Kylkeen on laserkaiverrettu pisteluokitus ja englanninkielinen lyhenne (esim. IMP/CYL) sekä teräshaulien kestävyys. Zoli sallii ampua terästä MOD-asteeseen saakka. Piippujen monoblokin pohjasta löytyy Ranskan lilja (teräshaulikoeammunta), jonka näkeminen tosin vaatii suurennuslasia. Se kertoo, että haulikko on koeponnistettu vähintään 1320 barin paineella. Ejektorit ovat valikoivat. Ulosvetäjä nykäisee ampumatonta patruunaa 9 mm. Haulikon koneisto on box-lukkoinen. Iskurijouset ovat kierrejousia. Iskuripiikit jäävät ammuttuna ulos. Varmistin lukitsee liipaisimen. Piippupari lukitaan kahdella baskyylin sivusta tulevalla harkolla, jotka vastaavat alapiipun kohdalla oleviin kuurniin. Alasulku ja saranatapit ottavat rekyylin vastaan. ZOLI KRONOSIN takuu on kaksi vuotta. Kirjoitushetkellä Zoli oli tarjouksessa hintaan 3600 euroa. Normaalihinta on 3990 euroa. Antonio Zolin maahantuoja on kokkolalainen HW-Hunt Oy. Myyvät aseliikkeet kautta maan. hw-hunt.fi/uutiset/antonio-zoli-aseet www.zoli.it 1/2017 URHEILUAMPUJA 37

NorDisin uudet haulikonpatruunat Lapuan tytäryhtiö NorDis on ottanut uusia patruunoita ohjelmaansa. Teksti & kuva PEKKA SUURONEN N orDis on takavuosina markkinoinut haulipatruunoita muun muassa nimillä Lapua ja VihtaVuori, mutta nyt brändit ovat Boar, NorDis ja Lyalvale Express. Luotipatruunoita löytyy brändien Lapua, SK ja Blaser alla. Mutta nyt katsotaan vain haulipatruunat. Boar PATRUUNAT VALMISTETAAN Puolassa. Patruunatehtaan juuret menevät vuoteen 1923, mutta nykymuodossaan yritys on perustettu Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen 1991. Boaria on tuotu Suomeen vuosikymmeniä eri toimijoiden toimesta. NorDis tuo maahan metsästyspatruunoita 12/70 32 g ja 36 g latauksilla, lisäksi 28 g Brenneke-täyteislatausta. Magnum-luokan 12/76 patruunoita ovat 45 g haulipatruuna ja 39 g täyteinen. Lisäksi löytyy metsästyshommiin 12/70 buckshot-latauksia karkeilla hauleilla sekä 20/76 32 g. NorDis NORDIS TEETTÄÄ samassa tehtaassa (Fa- bryka Amunicji Myśliwskiej "FAM-Pionki", Pionki, Puola) omalla grafiikallaan patruunoita, joille on annettu selkokielisiä nimiä: Kyyhky, Riekko, Minimagnum, Sorsa, Tavi, Royal, Metso, Ukkometso (viimeiset kolme ovat nostalgisia viittauksia Vihtavuoren aikoihin!). Lisäksi Metso 16, joka on 16/70 metsästyspatruuna. Kaikissa patruunoissa on useita haulikokoja, haulikuormia ja välitulppia. Haulimateriaali Sorsa- ja Tavi-patruunoissa on terästä (rautaa). 12/70 Tavissa on 32 g 3,25 g teräshauleja. Lähtö on 375 m/s. Tämä on siitä erikoinen patruuna, että NorDis uskaltaa luvata sen ampumisen kaikissa C.I.P.-testatuissa haulikoissa, siis jopa ilman Ranskan liljaa (eli virallista teräshaulikelpoisuutta) olevissa. Sorsa ja Tavi ovat laillisia vesilinnustuksessa. 38 URHEILUAMPUJA 1/2017 Vasemmalla NorDis-brändin rasia ja patruuna, oikealla brittiäisen Lyalvalen vastaavat. Molemmissa merkeissä löytyy lukuisia patruunalaatuja moneen käyttöön. Kiekkourheilijoille on omat patruunansa. NorDis Skeet on 12/70 lataus 24 g lyijyhauleilla. Haulikoko on 9 eli 2,00 mm. NorDis Trap on 12/70, 24 g, 7½ numeron (2,40 mm) lyijyhauleilla. NorDis Sporting on 12/70, 28 g, 7 numeron eli 2,50 mm hauleilla. Tämän lähtönopeudeksi ilmoitetaan 410 m/s. Haulikuormat ovat sääntölailliset. Haulikoot noudattavat yleistä käytäntöä. Hieno detalji on, että valmistusvuosi on selkokielisesti ilmoitettu läpän sisäpuolella. Samoin pakkauksessa on ilmoitettu ”käyttöikä 10 vuotta”. Tämä on ilmoitettu turvallisella marginaalilla, mutta harvoinpa kiekkopatruunat kerkiävät vanhenemaan. Metsästyspatruunoiden kanssa voi olla toisin. Pakkauksesta käy ilmi lähtönopeus, joka on esimerkiksi sportingissa 410 m/s. Urheilupatruunoiden putki on sininen. Siihen on painettu patruunan tyyppi (skeet/ trap/sporting), haulikuorma ja haulikoko numero/halkaisija mm. Kantavahvikkeen pituus on 11 mm. Kantaleimana ytimekkäästi ”12/12” ja 3 + 3 tähteä. Lyalvale Express BRITTILÄINEN haulipatruunavalmistaja on perustettu 1983. Tehdas sijaitsee Staffordshiressa Keski-Englannissa. Yritys valmistaa ainoastaan haulikon patruunoita, mutta niitä sitten pidemmän kaavan mukaan. Sekä metsästys että rata. Haulikoot AAA:sta 9,5:een. Kaliiperit 12-410. Patruunapesän pituus 50-76 mm (2”-3”), myös 12/65 ja 12/67 brittipatruunat. Haulikuormat 9-42 g. Lähtönopeudet 317-457 m/s. Välitulppa muovia tai huopaa. Hylsyn putki muovia tai paperia. Kantavahvikkeen korkeus 8-25 mm. Korvaavat materiaalit teräs tai HeviShot. Erikoispatruunoina kevyt haulilataus = kevyt rekyyli. PATRUUNOITA löytyy kaikkiin Suomessa harjoitettaviin kiekkourheilumuotoihin ja sen lisäksi puoleen tusinaan Suomessa tuntemattomiin. NorDis tuo maahan sekä urheilupatruunoita että metsästykseen tarkoitettuja. Edellisiä ovat Super Light, High Velocity, English Sporter ja Wold Cup Parcours. Super Light 12/70:ssä on 21 g haulikuorma. Ajateltu aloitteleville, junioreille ja naisille. SuperComp trap 12/70:ssa haulikoko on 7, 24 g, muovihylsy ja muovivälitulppa. Haulimateriaali joko lyijy tai teräs (rauta). Metsästyspuolella valikoimassa ovat kaliiperit 12/65, 12/70, 12/76, 16/65, 20/67 ja kohtalaisena harvinaisuutena 28/70. Hylsy on muovia tai paperia. Valinnanvaraa on sekä muovi- että fiiberivälitulpista ("huopa"). Haulimateriaali lyijyä, mutta valikoimassa on neljä vesilintupatruunaa teräshauleilla, 32 g ja 36 g.

30 HYVÄÄ TEKOA - KULTAHIPPUTOIMINTA 30 Tämä artikkeli on osa Urheilun Unema-Arvan ”Annetaan hyvän kiertää!”-artikkelikokonaisuutta. Artikkeleissa kerrotaan, miten Suomessa tuetaan taloudellisesti lasten liikunta- ja urheiluharrastuksia. Annetaan hyvän kiertää. Suomen Ampumaurheiluliiton SAL alle 14-vuotiaille suunnattu seuratoiminta tunnetaan Kultahippu-nimellä. Kultahipputoiminnalla ampumaseurat saavat innostettua ja pidettyä lapsia ampumaurheilun parissa. Kultahipputoiminnassa muistetaan, että kyseessä on lasten juttu, ei aikuisten. SAL tukee asiantuntemuksellaan seuroja niin kisojen järjestämisessä kuin oikeiden harjoitteluvälineiden ja olosuhteiden hankkimisessa. Kultahippuja lapsille toimintaa, rauhoittumista ja ystäviä Kultahipputoiminnassa mukana olevat lapset ovat innoissaan harrastamisestaan. Ampuma-joukkueissa ja -kisoissa mukana oleminen opettaa lapsille yhteishenkeä ja myös häviämistä. Joskus kilpailuissa voittaa ja joskus ei - ja silti kaikilla on kivaa. Lasten ammuntaharrastuksen kultahippu on myös rento harrastaminen. Suorittaminen ja totisena hampaat irvessä kilpaileminen ei kuulu kultahippulaisten tapoihin. Alle 14-vuotiaiden poikien ja tyttöjen ampumaseuratoiminta on enemmänkin iloista nuorisokasvatusta kuin vakavaa kilpailutoimintaa. Ampuminen opettaa nykyajan lapsia keskittymään. Ampumapaikalla oltaessa ei meset, snapchatit ja instat häiritse. Nykyään lastenkin maailma koostuu monesta äänekkäästä ja huomiota vievästä osasesta. Ammuttaessa keskittyminen ja rauhoittuminen itse suoritukseen on tärkeää, tältä osin harrastuksemme opettaa lapsille koulu- ja työelämässäkin tarvittavia ominaisuuksia. Varainhankinta mahdollistaa lasten Kultahipputoiminnan ampumaurheilussa. Varainhankinta seuratoiminnassa on nyt ja tulevaisuudessa elintärkeää. Urheilun julkiset tuet vähenevät ja järjestöjen ja seurojen on löydettävä tehokkaita tapoja hankkia varoja toimintaansa. Liiton tuki tärkeää Hyvänä esimerkkinä mitä taloudellisella tuella saadaan aikaan on Kultahipputoimintamme. Lisäksi kehittyvä teknologia on tuonut tullessaan mm. sähköisen ampumataulutaulutekniikan. Seuroille esim. näiden taulujen hankinta on iso taloudellinen panostus, mikä helpottuu aktiivisella varainhankinnalla. Arpajaistoiminnan ylijäämällä pystymme kehittämään Kultahipun kaltaisia toimintoja. SAL on yhtenä edunsaajana ja omistajana Urheilun Unelma-Arvassa, mikä on mainio tapa kerätä varoja. Unelma-Arpa on tukijalle palkitseva; sen arvokkaat tavaravoitot antavat mahdollisuuden isoihinkin voittoihin ja samalla tietää tekevänsä hyvää. Unelma-Arpojen ja arpajaisten ylijäämällä olemme pystyneet kehittämään Kultahipun kaltaisia toimintoja seurojemme käyttöön. Uusi palkitseva tapa, jossa sekä suoraan seura että tukijakin hyötyy… Seuroissa ollaan isojen taloudellisten haasteiden edessä. Olemme kehittäneet uuden varainhankintamuodon seuroille. Kuukausitilausarvalla sekä tukija että suoraan seura saavat hyödyn, kun osa arpatuotoista menee suoraan ostajan nimeämään seuraan. Näin ostaja itse vahvasti vaikuttaa tuen kohdistamiseen paikalliseen toimintaan. Tutustu tarkemmin konseptiin. Tuetaan yhdessä nuortemme harrastamista. Heidän joukostaan nousevat tulevaisuuden olympiavoittajat. Risto Aarrekivi, toiminnanjohtaja, SAL KUUKAUSITILAUSARPA antaa seurallesi enemmän... Kuukausitilausarpa on ollut Ruotsissa jo yli 50 vuoden ajan seurojen ja järjestöjen varainhankinnan kulmakivi. Vuosittain siellä myydään tilausarpoja yli 500 miljoonan euron arvosta. Ruotsissa tilausarvalla on merkittävä rooli urheilun varainhankinnassa. Suomessa konsepti on vielä varsin uusi, mutta arpojen raaputtaminen on koettu mukavaksi ajanvietteeksi, jossa voi kokeilla konseptia tai olla mukana pitempäänkin. Konseptissa on monta hyvää etua ja isojakin voittoja on jaossa samalla, kun voi kohdistaa osan tuotosta suoraan nimeämälleen seuralle.Tämä suora seuratuki on voimassa niin kauan kun tilaus on voimassa. Urheilun Unelma-Arvan edunsaajina ovat Suomen Ampumaurheiluliitto ja 15 muuta urheilujärjestöä. Arpajaisten ylijäämä jaetaan edunsaajaliitoille lasten ja nuorten liikuntaharrastuksien tukemiseen. www.unelma-arpa.fi 1/2017 URHEILUAMPUJA 39

Hae ampumaurheilun sinettiseuraksi! A mpumaurheilun sinettiseurahaku päättyy 31. toukokuuta. Haku koskee uusia ampumaurheilun sinettiseuroja. Uusien sinettiä tavoittelevien seurojen tulee olla ennakkoon yhteydessä Ampumaurheiluliiton nuoriso- ja koulutuspäällikköön Timo Rautioon. Yhteydenotossa keskustellaan seuran tilanteesta ja verrataan sitä sinettikriteereihin, ja tarvittaessa tehdään suunnitelma, jolla seuraa lähdetään kehittämään sinettikriteerit täyttäväksi seuraksi. Hakulomakkeen jättämisen lisäksi sinettiseuraksi valinta edellyttää Ampumaurheiluliiton edustajan auditointikäyntiä, jonka jälkeen Ampumaurheiluliitto voi myöntää Olympiakomitean sinetin kriteerit täyttävälle seuralle. SINETTISEURAT TEKEVÄT arvokasta työtä lasten ja nuorten urheilun parissa. Toiminnan lähtökohtana on lapsen ja nuoren paras. Seurat tarjoavat jokaiselle mukana olevalle lapselle ja nuorelle kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa. Sinetin saaminen on seuralle kunnia-asia. Sinetti tuo seuralle arvostusta, mutta myös vastuuta. Sinettikriteerit toimivat seuratoiminnan kehittämisen apuvälineenä. Sinettiseura voi toimia aktiivisesti lasten ja nuorten parissa, jossa kilpaurheilu on merkittävä osa toimintaa tai seura voi keskittyä lasten ja nuorten harrasteurheilun laadukkaaseen toteuttamiseen. Useimmissa Sinettiseuroissa on sekä kilpa- että harrasteurheilutoimintaa. SINETTISEURAKRITEERIT perustuvat lasten ja nuorten urheilun laatutekijöihin. Ne pohjautuvat suuren asiantuntijajoukon tekemiin lasten ja nuorten urheilun selvityksiin. Selvitysten tavoitteena on ollut kuvata hyväksi urheilijaksi kasvun mahdollistavia tekijöitä. Selvitysten taustayhteisöinä ovat olleet Valo (Nuori Suomi), Olympiakomitea sekä Kilpa- ja huippu-urheiluntutkimuskeskus (KIHU) yhteistyössä lajiliittojen asiantuntijoiden kanssa. Näiden selvitysten lisäksi Sinettikriteerien laadinnassa on otettu huomioon harrasteurheilun näkökulma sekä seuraorganisaationa. Sinettikriteerit tarkastelevat seuraavia osa-alueita • Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa o organisointi ja toimintaperiaatteet o osaamisen kehittäminen o viestintä • Innostuksesta intohimoon – harrastajien ja seuratoimijoiden innostuneisuus o miten tyytyväisiä lapset, nuoret ja aikuiset ovat toimintaan o millainen ilmapiiri ja yhteishenki seurassa on o miten toimintaan pääsee osalliseksi • Monipuolisuus, lajitaidot ja harjoittelu • Urheilulliset elämäntavat • Kilpailemisen ja harrastamisen periaatteet Tällä hetkellä 44 lajissa on yhteensä 637 sinettiseuraa. Ampumaurheilussa sinettiseuroja on kymmenen. SINETTISEURAKSI HAKUOHJEET ja -lomake löytyvät SAL:n verkkosivuilta: http://www.ampumaurheiluliitto.fi/liitto/nuoriso/sinettiseurat/ Ampumaurheiluliitossa sinettiseuratoiminnasta koskeviin kysymyksiin vastaa Timo Rautio timo.rautio@ampumaurheiluliitto.fi Ampumaurheilun Sinettiseurat: Haapajärven Ampumaseura (HaaAS), Hämeenlinnan Ampumaseura (HlAS), Härmän Seudun Ampujat (HSA), Kyrkslätt Skytteförening (KSF), Orimattilan Seudun Urheiluampujat (OSU), Pieksämäen Seudun Ampujat (PiekSA), Siilinjärven Luotiampujat (SiiLa), Sodankylän Ampujat (SodA), Tornionseudun Ampujat (TorSA) ja Turun Seudun Ampujat (TSA). T I M O R AU T I O Tornion tammikuiseen haulikon ohjaajakoulutukseen osallistui 29 osanottajaa, keskellä lajikouluttaja Reijo Alkku (punaiset haulikkoliivit). (Kuva Timo Rautio) 40 URHEILUAMPUJA 1/2017

Ruutikisojen Kultahippufinaalin järjestäjä haussa vuosille 2018–19 AMPUMAURHEILULIITON nuorisovaliokunta hakee seuraavaa ruutiaseiden Kultahippufinaalin järjestäjää vuosille 2018-2019. Yksipäiväiset ruutiaseiden Kultahippufinaalit järjestetään elokuussa. Viime vuonna Siilinjärvellä pidettyihin finaaleihin osallistui 95 ampujaa 20 seurasta. Joukkuekilpailussa oli mukana 25 kolmehenkistä joukkuetta. Vuoden 2017 Kultahippufi- naalit järjestetään Siilinjärvellä Raasionradalla 5. elokuuta. Hakemukset seuraavaksi ruutiaseiden Kultahippufinaalien 2018–2019 järjestäjäksi on jätettävä 31. toukokuuta mennessä sähköpostitse: timo.rautio@ampumaurheiluliitto.fi Tiedustelut ruutiaseiden Kultahippufinaalien järjestelyistä myös puhelimitse Timo Rautiolta 040 820 2300. Aluekarsintojen kautta Tanhuvaaran Kultahippufinaaleihin PÄÄSTÄKSEEN kultahippufinaaliin ampujan on osallistuttava alueensa karsintakilpailuihin eli kultahippukarsintoihin. Kaudella 2017 voi myös tarvittaessa osallistua toisen alueen karsintoihin. Ensisijaisesti osallistutaan oman alueen karsintoihin. Joukkueiden ei tarvitse karsia. Oman alueen kultahippukarsinnoista voi myös tiedustella oman alueen Kultahippupäälliköltä. Alueellisten Kultahippukarsintojen tulokset lähetettävä seuraaviin osoitteisiin: kirsi.kankaanmaki@ampumaurheiluliitto. fi ja finaalin järjestäjälle ilmoittautumiset@ pieksa.fi Ilma-aseiden Kultahippufinaali pidetään 8.-9. huhtikuuta Savonlinnassa Tanhuvaaran Urheiluopistolla. Tutustukaa kisainfoon tästä. Finaaliin ilmoittautumiset seuroittain viimeistään sunnuntaina 12.3. klo 24.00 mennessä. Kielletyt aineet ja menetelmät urheilussa -kirjasta ei enää paineta SUOMEN URHEILUN eettinen keskus SUEK / Suomen Antidopingtoiminta ADT ei enää julkaise Kielletyt aineet ja menetelmät urheilussa -nimistä kirjasta. Kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelo on yksi Maailman antidopingtoimiston WADA:n viidestä kansainvälisestä standardista, ja sen soveltaminen on pakollista organisaatioille, jotka noudattavat WADA:n antidopingsäännöstöä. Kiellettyjen aineiden ja menetelmien luetteloa päivitetään vuosittain, ja uusi versio tulee voimaan aina tammikuun 1. päivänä. Luettelo on luettavissa SUEK:n verkkosivuilla; www.suek.fi. Siitä on myös tulossa tämän vuoden aikana mobiilisovellus. SAL:n liittovaltuuston kokous lauantaina 29.4. Helsingissä AMPUMAURHEILULIITON liittovaltuuston kokous järjestetään lauantaina 29. huhtikuuta Helsingissä Olympiakomitean toimitalossa (ent. Valo-talo). Osoite on Radiokatu 20, Helsinki. Kokous alkaa kello 10. kilpailukutsu Talvimusketti 2017 perinteisesti Orivedellä MUSTARUUTIKILPAILUKAUDEN ennätyskelpoinen avajaiskilpailu Talvimusketti 2017 ammutaan perinteisesti Orivedellä, Loilon ampumaradalla 2.4.2017 alkaen klo 9.00 100m:n lajeilla. Talvimusketissa ammutaan seuraavat lajit ja sarjat: Takaaladattava mustaruutikivääri, Minie, Whitworth, Walkyrie, Miguelet Y ja Y60, Vetterli Y ja Y60, Lamamora, Mariette/ Colt Y ja Y60, Kuchenreuter Y ja Y60 sekä Cominazzo. Ilmoittautumiset Juha Niemelle 18.3. mennessä s-postitse juha.niemi@pp.inet. fi (tai hätätilanteessa puhelimitse Juhalle numeroon 040 526 3342). Maksut: 10€/laji, maksetaan kilpailupaikalla. Eräluettelot tulevat jaoston kotisivulle kilpailuviikolla. Tervetuloa Orivedelle! P.S. Muistakaa kilpailulisenssi. PALVELUHAKEMISTO Vakio- ja irtovuoroja Pienoispistoolirata 25 m: ampumapaikkoja 5 kpl, maksimikaliperi 22 50 m rata: ampumapaikkoja 3 kpl, ampua voi 9 mm aseella, kohdistuspöytä Ampumaratoja voi käyttää vain, jos on oma ase ja siihen hallussapitolupa. Helsingin Urheilutalo Helsinginkatu 25, puh. 09 3488 6419 urheiluhallit.fi/kallio VIRKISTÄVÄN MUKAVA. ASEET JA AMPUMATARVIKKEET Liikkeemme avoinna ma-pe 9.00-17.00 la sopimuksen mukaan Maahantuonti-, tukku- ja vähittäismyyntiliike Keskustie 5, 34800 VIRRAT Puh. 03-4755371 Kotisivumme: www.asetalo.com Sähköposti: asetalo@asetalo.fi Kotisivut: www.asetalo.com Sähköposti: asetalo@asetalo.fi www.ampumaurheiluliitto.fi Vuoden 2017 toinen Urheiluampuja ilmestyy 12.5. 1/2017 URHEILUAMPUJA 41

TIEDOTUKSIA, TAPAHTUMIA JA KILPAILUKUTSUJA TAVARAPÖRSSI ONNITTELUT MYYDÄÄN Kaksi vuotta vanha Kurt Thune Smart -ampumapuku. Puku on ollut käytössä nuorella ampujalla hänen ollessaan 150–170 cm pitkä. Puvun valmistuksessa on otettu huomioon kasvavan nuoren tarpeet; housuissa on leveämpi teipitys kiinnitykselle ja lahkeita pystyy kääntämään sisään pari senttiä. Myös takin kappaleisiin on jätetty sauman taakse pari senttiä ylimääräistä kangasta. Takissa ja housuissa on nimi. Puvun hinta 350 euroa. Puvun ostajalle kaupan päälle käytetyt Kurt Thunen Coldwinner paita (XS) ja Kurt Thunen Solid lyhytsorminen ampumahanska (XS), molemmat hyvässä kunnossa. Puku on Espoossa. Pasi Koota, pkoota@yahoo.com, +358 50 3171423 MYYDÄÄN hyväkuntoisen ja vähän ammutun Match Guns MG-2 vakio/olympiapistoolin. Kaliiperi .22 LR, mekaaninen laukaisu, työstämätön alkuperäinen, L-koon Morinin kahva. Alkuperäinen laukku ja tarvikkeet mukaan. Hinta 700 euroa. Aki Keskinen, 044 355 78 69. Imatra, kuljetus onnistuu myös Pk-seudulle ja Kymenlaaksoon. Aki Keskinen, aki.keskinen@kehy.fi, +358 44 3557869 MYYDÄÄN hyväkuntoisia ampumavarusteita. 2 kpl Simetra-ampujan takkeja koot: 152 ja 164 hinta 80 €/kpl, ampujan housut Simetra koko 164 hinta 55 € ja ampujan kengät Simetra koko 39 hinta 50 €. Kai Haarala, haarala.kai@gmail.com, +358 40 543 9953 MYYDÄÄN kilpa-aseita: vapaapistooli Haidurow laukkuineen ja varaosineen (hinta 100 e) ja Sako vaihtokaliberipistooli cal.22 ja cal.32 piipuilla lippaineen ja laukkuineen (hinta 500 e). Vapaapistooli: Haidurow. SAKO vaihtokaliberipistooli: vakio- ja isopistooli. Molemmat aseet ovat kilpailukunnossa. Sakon isopistoolipiipulla (cal32) ammuttu vain muutama sata laukausta. Veikko Kähkönen, 040 500 2078 MYYDÄÄN Ilmapistooli Pardini K12 Absorber (ovh. 2200 e) hintaan 1700 e, syynä muutto ulkomaille ja harrastuksen jääminen. Pari vuotta vanha, hyväkuntoinen, muutama sata laukausta takana. Varusteina ekstra ilmasäiliö ja aselaukku. Ostettu Rantaselta pari vuotta sitten, kun Pardini K12 -malli saapui Suomeen. Hp: 1700 e. Helsinki. Roope Pirttiniemi, rjpirt@gmail.com OSTETAAN harrastekäyttöön käytetty Feinwerkbau-ilmakivääri 601603. ilkka.lahteenoja@gmail.com, 0400 611 189 Tavarapörssi on tarkoitettu yksityishenkilöille ja ampumaseuroille. Kerro ilmoituksessasi, onko kyseessä myynti, osto vai vaihto. Esittele lyhyesti tuote, sen kunto, hinta ja yhteystietosi. Voit täyttää sähköisen ilmoituspohjan osoitteessa: www.ampumaurheiluliitto.fi/ lomakkeet/myydaan_ostetaan_vaihdetaan_lahj/ Ilmoituksen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen urheiluampuja@ampumaurheiluliitto.fi tai postitse osoitteeseen Ampumaurheiluliitto, Pirjo Manninen, Radiokatu 20, 00093 SLU. Julkaisemme ilmoituksen Urheiluampuja-lehdessä ja Ampumaurheiluliiton nettisivulla, kun olet maksanut 10 euroa Ampumaurheiluliiton tilille Nordea FI41 1328 3000 0421 57. Urheiluampuja 2017 42 Lehden numero Varauspäivä Aineistopäivä Ilmestymispäivä 2/2017 4.4. 19.4. 12.5. 3/2017 1.6. 16.6. 12.7. URHEILUAMPUJA 1/2017 85 VUOTTA Pirkkala Pentti 80 VUOTTA Dahlqvist Kurkinen Rosenqvist Mikkola Seppo Pekka Börje Erkki 75 VUOTTA Antila Yli-Hemmo Kokkonen Mauno Degerlund Rajamäki Arasalo Raimo Toivo Markku Erkki Sointu Kalervo Osmo 70 VUOTTA Paajanen Reijo Kalmari Veijo Saarnikoski Eero Hulkkonen Teppo Valtari Niilo Kiiski Jorma Tuominen Hannu Säkkinen Jorma Jussila Tapio TSA 12.5. KAMS HVA PS-PA LAS 4.3. 11.3. 20.4. 23.4. NoSA NoSA TSA TSA ESF NoSA NoSA 12.1. 1.3. 2.4. 7.4. 9.4. 22.4. 7.5. NoSA HanA LAS LAS LAS NoSA TSA OMAS TSA 5.1. 2.3. 4.3. 8.3. 17.3. 26.3. 28.3. 1.4. 5.4. Soini Engblom Seppo Jarmo 65 VUOTTA Karppinen Kai Kortteisto Jarmo 60 VUOTTA Kuorikoski Henttonen Pikkumäki Hiltunen Mattila Suominen Pelkonen Urberg Tenhunen Oksanen Willner Nevala Antikainen Jukka Esa Jorma Jorma Heikki Reijo Eino Kari Aarre Kari Lauri Kari Hannu TSA TSA VarkA 18.3. NoSA 13.5. NoSA TSA PMS NoSA LAS NoSA NoSA LAS TSA TSA HVA SaSA HVA 2.3. 10.3. 12.3. 25.3. 2.4. 3.4. 13.4. 14.4. 16.4. 17.4. 20.4. 21.4. 26.4. Ollipekka NoSA Timo LAS Marttijaakko TSA Marko TSA Hannu HVA Mikko NoSA 19.3. 10.4. 11.4. 17.4. 3.5. 8.5. 50 VUOTTA Seppälä Åstedt Mikkilä Ekman Napari Ojala 2.5. 6.5. Urheiluampuja-lehti julkaisee vain ne syntymäpäiväonnittelut, jotka seurat toimittavat Ampumaurheiluliittoon Pirjo Manniselle LEHDEN AINEISTOPÄIVÄÄN MENNESSÄ. Seurojen pitää varmistaa, että syntymäpäiväsankarit suostuvat merkkipäivätietojensa julkaisemiseen. Merkkipäivätiedot voi toimittaa sähköpostitse osoitteeseen pirjo.manninen@ampumaurheiluliitto.fi tai postitse osoitteeseen Ampumaurheiluliitto, Pirjo Manninen, Radiokatu 20, 00093 SLU. lauottua ””Aina kun menee radalle, pitää olla suunnitelma valmiina. Muuten laukaukset menevät täysin hukkaan.” Practical-ampuja Sami Hautamäki i sivu 27 ””Ampujilta vaaditaan paljon, mikä on minusta ihan oikein. Päätavoitteeni on päästä pienoiskiväärin EM-kilpailuihin. Siihen vaaditaan, että kolmen parhaan valintakilpailun keskiarvo on 1167.” Haminan kaupungin parhaaksi urheilijaksi jo neljännen kerran peräkkäin valittu kivääriampuja Aleksi Leppä. ilma-aseiden EM-joukkueen valinnasta. i Kymen Sanomat 6.2. 2017

Valmentaja Pasi Wedman erittäin tyytyväinen Kisakallion olosuhteisiin KIVÄÄRIAMPUJA Katariina Laine on asunut ja harjoitellut alkuvuoden ajan Kisakallion Urheiluopistossa. Nyt hän on jonkin aikaa Turun urheiluakatemiassa, mutta palaa Kisakallioon huhtikuussa. Valmentaja Pasi Wedman on sitä mieltä, että Kisakalliossa pääsee treenaamaan erittäin hyvin sekä ilmakiväärin lajitekniikkaa että fyysistä kuntoa. – Tämä mahdollistaa huippu-urheilijalle vaadittavan ympäristön ja olosuhteet. ”Katsu” voi tehdä 2–3 ammuntatreeniä päivässä sekä lisäksi oheisharjoitukset. Harjoitusohjelman tekeminen ammattimaisesti harjoittelevalle urheilijalle siis onnistuu siten kuin sen tuleekin onnistua.   Wedman sanoo, että ”Katsu” pystyy viettämään huippu-urheilijan elämää, koska kaikki harjoitusmahdollisuudet ovat ihan vieressä ja hyvässä kunnossa. – Henkilökunta suhtautuu toimintaamme hyvin, ja se pyrkii auttamaan kaikessa, mitä tarvitsemme. 50 metrin rata puuttuu, joten sen harjoittelu täytyy hoitaa muualla. Tarkkuuslajit (ammunta, curling, jousiammunta ja keilailu) jatkavat yhteistyötä valmentajakoulutuksessa. Lajit järjestävät perinteisen yhteisen 1-tason valmentajakoulutuksen syksyllä 2017. Koulutus sisältää yhteensä kolme lähijaksoa (pe-su), joista kaksi on yleisjaksoa ja kolmas toteutetaan lajikohtaisesti erillisenä. Koulutus sisältää lähijaksojen lisäksi oppimistehtäviä. Tarkkuuslajien yhteinen 1-tason valmentajakoulutus Aikataulut ja koulutusten sisällöt Urheilijan harjoittelun perusteet (1. viikonloppu19 t) 15.–17.9.2017 Kuortane Valmentaminen ja oppiminen (2. viikonloppu19 t) 20–22.10.2017 Kisakallio Lajitaitojen oppimisen perusteet (3. viikonloppu lajikohtaisesti) L A S S I PA LO • • • • • • • • • • • • • • Koulutuksen hinta Kurssikirja LASTEN JA NUORTEN HYVÄ HARJOITTELU hintaan 32 € + postikulut. Kirja laskutetaan 1. koulutusjakson yhteydessä. Valmentajan ominaisuudet Valmentaminen Opettaminen ja oppiminen Biomekaniikka pähkinänkuoressa Taitojen opettaminen Keilailu: 17.–19.11. Kuortane Ammunta: 10.–12.11. Kisakallio ne Jousiammunta: 25.–26.11. Kuorta Curling: ilmoitetaan myöhemmin kso sisältäen koulutuksen ja majoituksen Koulutuksen hinta on 245 euroa/ja täysihoidolla (2 hh). Ilmoittautumiset a intään 15 valmentajaa/tarkkuuslaji j Mukaan mahtuu kaikista tarkkuuslajeista en , ä. Mikäli osallistujia tulee yli kiintiön paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksess WEDMANIN MUKAAN Laineen ominaisuudet ovat kehittyneet viime vuosina tasolle, jossa huipputuloksien ampuminen alkaa olla mahdollista sekä ilmakiväärissä että pienoiskiväärissä. Kyseessä on vielä nuori urheilija, jolla lisäkokemuksen saaminen ja erityisesti kisakovuuden hankkiminen on tärkeää. – ”Katsun” harjoitettavuus on erinomaisella tasolla, eli urheilija kestää suuria harjoitusmääriä harjoittelun laadun ja keskittymisen pysyessä hyvänä. Kehitettävää on tietysti monella saralla enemmän tai vähemmän, mutta pääsääntöisesti kyseessä on pieniä hiottavia asioita. WEDMANIN MUKAAN valmennuksessa on tähdättävä pitkälle, ja niinpä he tekevät tarkat suunnitelmat aina vuosi kerrallaan. – Sen lisäksi pyrimme hahmottamaan tulevaisuutta muutaman vuoden eteenpäin harjoittelun, kilpailemisen, opiskelun ja muun elämän suhteen. Tokio (2020) on selvä etappi, johon pyrimme, ja se on täysin mahdollinen. Myös vuoden 2024 olympialaiset ovat selkeänä tavoitteena, sillä yksi olympiadi on kuitenkin loppujen lopuksi lyhyt aika. Olympialaisten välissä on myös kisoja, jotka ovat tärkeitä kehittymisen kannalta, ja niihin on asetettu myös menestystavoitteet. Arvokisat sekä maailmancupit ovat vuosittaisia maajoukkueurheilijoidemme näytönpaikkoja. Psyykkinen valmennus Oppiminen ja opettaminen ittelu Lasten ja nuorten kehitys sekä harjo Fyysinen harjoittelu Harjoittelun suunnittelu lajiliitot valitsevat osallistujat. ä: Ilmoittautumiset 15.8.2017 menness essa itetaan kootusti internetissä osoitte Kaikkien lajien ilmoittautumiset suor 3BP0N2 https://goo.gl/forms/dsEh8GR0a4b Tarkkuuslajit (ammunta, curling, keilailu, jousiammunta) jatkavat vuonna 2017 yhteisen 2-tason valmentajakoulutuksen toteuttamista. Koulutus koostuu neljästä lähijaksosta (pe–su), joista kaksi on yleisjaksoa ja kaksi lajijaksoa. Lähijaksojen lisäksi koulutuksessa on oppimistehtäviä sekä käytännön valmennusnäyttöjä. 2-tason kokonaislaajuus on yhteensä 150 tuntia. Pääsyvaatimus koulutukseen on aikaisempi 1-tason (tai vastaavan) koulutuksen suorittaminen ja mukanaolo käytännön valmennustyössä. Koulutukset alkavat perjantaisin klo 12 ja päättyvät sunnuntaisin n. klo 16. Tarkkuuslajien yhteinen 2-tason valmentajakoulutus ja paikat: Yleisosien ja lajijaksojen ajankohdat 1. Yleisjakso Psyykkinen harjoittelu, ihmissuhdetaidot ja itsensä kehittämisen taidot (20 t) 17.–19.3.2017, Kisakallio 2. Yleisjakso Urheiluosaaminen (20 t) 25.–27.8.2017, Kuortane • • • • • • • • • Psyykkinen harjoittelu Taitoharjoittelu Itsensä kehittämisen taidot Harjoittelun suunnittelu ja ohjelmointi Antidoping Fyysinen harjoittelu ja suunnittelu Biomekaniikka ja taitoharjoittelu Psyykkinen harjoittelu ja vuorovaikutustaidot Ravitsemus Lajio sat 1. Lajiosa: • • • • Kurssikirja LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENTAMISEEN hintaan 45 €. Kirja laskutetaan 1. koulutusjakson yhteydessä. Ammunta: 21.–23.4.2017, Kisakallio Jousiammunta: 5.–7.5.2017, Kuortane Keilailu: 12.–14.5.2017, Kuortane Curling: ilmoitetaan myöhemmin 2. Lajiosa: • • • • Keilailu: 6.–8.10.2017, Kuortane Jousiammunta: 10.–12.11.2017, Kuortane Ammunta: 10.–12.11.2017, Kisakallio Curling: ilmoitetaan myöhemmin Koulutuksen hinta kso sisältäen koulutuksen ja majoituksen Koulutuksen hinta on 245 euroa/ja ksetaan lajiliittoon. täysihoidolla (2 hh). Kurssimaksu ma Ilmoittautumiset intään 15 valmentajaa/tarkkuuslaji. Mukaan mahtuu kaikista tarkkuuslajeista en jiliitot valitsevat osallistujat. Mikäli osallistujia tulee yli kiintiön, la ä: Ilmoittautumiset 28.2.2017 menness essa itetaan kootusti internetissä osoitte Kaikkien lajien ilmoittautumiset suor 1 jna9Msv qmg3MO ms/Bam https://goo.gl/for Jukka Törmänen (vas.) ja Mikko Mattila tarkkailevat Jimi Långin suoritusta kiväärin tehoryhmän testileirillä Kisakalliossa viime marraskuussa. 1/2017 URHEILUAMPUJA 43

SVENSKA SIDOR Seniorer, Gevär. Katarina Långström KSF Guld, Maria Knutsson SWE Silver, Erika Dufvelin KSF och Anders Henricsson SWE delat Brons. Långström segrade i Sverige SWEDISH CUP S ebastian Långström från Kyrkslätt SF presterade jämnt och bra under hela tredagars tävlingen, Swedish cup i svenska Sävsjö. Det belönades med en seger och viktigaste av allting, han bröt den utsatta EM-gränsen för herrjuniorena på luftgevär. Långström var i final varje dag, men sista dagen kom den riktiga fullträffen. Då sköt han först nytt personbästa i grundserien med 621,0 poäng och efter det segrade Långström i finalen. I finalen sköt Långström på 24 skott, 247,8 poäng. – Grundserien var jobbig, jag hamnade jobba för mitt resultat och finalen bara löpte på efter självsäkerheten jag fått från grundserien, berättar Långström. De andra två dagarna var Långström åttonde efter finalen. Första dagen sköt han 618,7 poäng i grundserien och andra dagen 619,5 poäng. Första dagen var samtidigt en EM-granskningstävling för de finländska skyttarna. Långströms resultat innebar att hans medeltal på de tre första granskningstävlingar, överskrider medeltalsgränsen som är 617 poäng, medeltalet räknas alltså från skyttens tre bästa granskningstävlingar. Det här betyder 44 URHEILUAMPUJA 1/2017 att Långström är klar för EM i Maribor i början av mars, så länge inte tre andra herrjuniorer når ett bättre medeltal. FRIMAN ANDRA Cristian Friman från Esbo Skytteförening knep en andra plats under Swedish Cup i herrjuniorernas luftgrevär. Friman steg upp på silverpallen den andra dagen. Då sköt han i grundserien nytt finländskt rekord, 621,6 poäng, som han sedermera själv har förbättrat. I finalen fick han se sig besegrad av Henrik Larsen från Norge, men Friman sköt en bra final. Resultatet i finalen löd 248,3 poäng, nytt finländskt rekord. Första dagen missade Friman finalen knappt när han sköt 615,4 poäng och kom in som nionde. Sista finalplatsen knep man med 615,5 poäng. Tredje dagen var Friman sedan 11:e med 612,7 poäng. STENSTRÖM TVÅ GÅNGER I FINALEN Joni Stenström från Raseborgs SKyttar tog sig två gånger till finalen i herrklassen på luftgevär. Första dagen sköt Stenström 620,8 poäng och var tredje i grundserien. I finalen föll han ut som första man. Andra dagen kom Stenström då andra gången till finalen. Då sköt Stenström 619,3 poäng och var i grundserien åttonde, i finalen var hans placering den samma. Tredje dagen kvalificerade Stenström sig inte för final. Då sköt Stenström 616,4 poäng och kom in på en elfte plats. FLERA FINALPLATSER Nya KSF-skyttarna, Henna Viljanen och Jenna Kuisma klarade tävlingarna riktigt bra också. Viljanen knep en finalplats. Sista dagen nådde Viljanen finalen i damjuniorernas luftgevär. Hon sköt då 411,2 poäng och kom som sista skytt med till finalen. I finalen föll hon ut som första skytt så hon var alltså åttonde. Tävlingen vanns av svenska Emilia Bédoire. Jenna Kuisma var då 11:e med 410,9 poäng. Första dagen kom Viljanen in på en 12:e plats med 410,2 poäng och Kuisma var 20:e med 408,6 poäng. Andra dagen var både igen bland de 20 bästa när Viljanen placerade sig på en 14:e plats med 409,7. Nu var Kuisma 17:e med 409,3 poäng. Några andra skyttar från SFS deltog också i Swedish Cup, men utan större framgångar. SFS-skyttarna har också tävlat ute i Europa och hemma i Finland under januari-månad med mycket fin framgång.

Långström fjärde i München Falling Target F yra KSF-skyttar och Sophia Arrakoski från Raseborgs Skyttar deltog i landskampen på falling target mellan Sverige och Finland under veckoslutet i Växjö, Sverige den 28:e till 29:e januari. Finland representeras i tävlingarna av Svenskfinlands sportskytteförbund. Katarina Långström, KSF och Jenna Kuisma. KSF segrade individuellt i seniorernas tävling respektive juniorernas på luftgevär. Båda var nästbästa i respektive klass i grundserien, men i slutspelen fanns ingen att stoppa dem. Kuisma presterade mycket fint när hon sammanlagt i semifinalen och finalen sköt endast en bom på 20 skott. Jimi Lång från Finland var tvåa, så man knep här en dubbelseger. Långström var inte lika het i slutspelet, men hon sköt tillräckligt bra för att segra. Maria Knutsson från Sverige fick se sig besegrad i finalen. Grundserie segraren KSF:s Erika Dufvelin kom in på en tredje plats efter att hon blivit utslagen i semifinalen, i grundserien träffade Dufvelin 35 av 40 tavlor. KSF:s fjärde representant Jan Liljeberg blev utslagen i kvartsfinalen i seniorernas luftgevär. Sophia Arrakoski som var fjärde bäst i grundserien i juniorernas luftpistol, blev också utslagen i kvartsfinalen. LAGSILVER Alla finländska lagen fick se sig besegrade av de svenska lagen i söndagens lagtävling. I juniorernas luftgevär var det ganska jämnt, annars var de svenska lagen bättre med marginal. SFS läger ekenäs 2 1.– 22.1 ordnade SFS läger för gevär- och pistolskyttar i Västerby skyttehall, i Ekenäs. De skyttar som skulle delta i Falling target- tävlingen i Sverige hade förkörsrätt till lägret och programmet var också uppsatt så att skyttarna fick träna ordentligt att skjuta på fallande tavlor inför landskampen. Det var bra träning för de andra skyttarna också i och med att man verkligen måste träffa i mitten av tavlan för att ”fälla” de sista tavlorna, och överlag bra övning att skjuta på kommando. I samband med lägret hölls det också domarkurs för gevär- och pistolskyttar. Skyttarna hade möjlighet att gå kursen för första och andra klass domarkort. PETRA LILJEBERG München K yrkslätt Skytteförenings Sebastian Långström lyckades utmärkt när han var fjärde i de högklassiga luftvapentävlingarna i tyska München. Långström tävlade i herrjuniorenas luftgevär. Tävlingarna består av två tävlingsdagar för varje idrottare. Det var andra dagen som var en fullträff för Långström. Först i grundserien sköt han mycket fina 625,6, med det var han femte. Endast 0,2 poäng efter Cristian Friman en annan finländare som sköt ett topp-resultat, som samtidigt var nytt finländskt rekord. Långströms resultat var nytt personbästa också. MAN KAN ANVÄNDA herrarnas EM-gräns som måttstock till hur bra resultat Långström uppnådde, gränsen är 622,8 poäng. I finalen lyckades Långström alltså lyfta sin placering med ett pinnhål. Den första dagen var Långström 25:e med 620,1 poäng. – Jag klarade av att hantera nervositeten jätte bra den andra dagen och i finalen njöt jag bara och hade roligt fast jag var jätte nervös, berättade en glad Långström. Långström litade också på att han kan nå resultat som dessa. – Före tävlingen talade vi med Pasi Wedman (landslagstränare) att 625 poäng skulle vara helt möjligt att skjuta, sade Långström skrattande. Fast han nog medgav att resultatet var i övrekanten av hans kunnande. Nu kommer Långström ladda upp inför EM hemma i Finland. VILJANEN ÖVER EM-GRÄNSEN KSF:s andra representant i München var Henna Viljanen i damjuniorernas luftgevär. Viljanen säkrade sin överskridning av EM-gränsen under första tävlingsdagen, som samtidigt var en EM-granskningstävling, andra dagen var inte. Viljanen sköt då nytt personbästa på 413,8 poäng. Med det var hon 22:a. Det innebär alltså att Viljanens medeltal på hennes tre bästa granskningstävlingar är över EM-gränsen som är 411,4 för damjuniorerna. – Jag var nervös hela tävlingen, men jag höll mig lugn och det rullade på bra, berättade Viljanen om sin bästa tävling någonsin. – Det här var egentligen min första lyckade granskningstävling, konstaterade Viljanen. Det innebär att vi kan se mera fina resultat av henne ännu. Andra dagen misslyckades Viljanen då var hon endast 79:e med 405 poäng. För gevär och pistol skyttarna skjuts den sista granskningstävlingen nu inkommande veckoslut, sen skall lagen väljas. De Europeiska mästerskapen avgörs i början av mars i Slovenska Maribor. "Jag klarade av att hantera nervositeten jätte bra den andra dagen och i finalen njöt jag bara och hade roligt fast jag var jätte nervös." Sebastian Långström S F S SVENSKA FINLANDS SPORTSKYTTEFÖRBUND.R.F (SFS) Petra Liljeberg SFS:s hemsida 0500 872 045 www.sfs.idrott.fi petra_liljeberg92@hotmail.com 1/2017 URHEILUAMPUJA 45

RADOILTA KERÄTTYÄ 40 VUOTTA SITTEN... Muistuuko mieleen? Seuraamme historiasarjassa Urheiluampujan vaiheita eri vuosikymmeniltä. K. O. Tanner kirjoitti ”erään Suomen ennätyksen arvostuksesta” Ampujainlehdessä 1977, kun lapualainen lukiolainen Jussi Aho oli paukutellut villikarjuammunnan uudeksi SE:ksi 575 pistettä nuorten katsastuskilpailuissa. Tanner soitti Urheiluruutuun hyvissä ajoin ja kertoi Ahon, 20, ennätyksestä, josta ”monessa maassa oltaisiin mielissään”. – Toimittaja ryhtyi alkajaisiksi selittämään, ettei me noista nuorten tuloksista. Totesin, että kyseessä on nuori ampuja, mutta tulos on myös yleisen sarjan SE ja neljä pinnaa ME:stä. Soitin vielä uudelleen ja varmistuin sanoman perille menosta. Tulos oli se, ettei Urheiluruutu julkaissut uutista 8. toukokuuta. – Koska kysymyksessä ei ollut ensimmäinen Urheiluruudun huomaamattomuus, soitin toimittajalle ”uutisia” seuranneena päivänä. Yhtenä syynä ja selityksenä toimittaja vetosi kuva-aineiston puutteeseen. Tanner päättää kirjoituksensa seuraavasti: – Uskon, että kuvaruutu kertoo tulevaisuudessa entistä enemmän ampumaurhei- K U VA : L A S S I PA LO 10 napakkaa Klaus Tupi on 22-vuotias pistooliampuja Turun Seudun Ampujista. Tupi voitti syyskuussa isopistoolin hopeaa kuurojen MM-kisoissa. Nyt hän on mukana Timo McKeownin vetämässä maajoukkueleirityksessä. 46 URHEILUAMPUJA 1/2017 lutapahtumista. Kuuluuhan Suomi ampumaurheilun suurmaihin. Muistammehan, että saimme viime MM-ammunnoissa 62:n osallistuneen maan joukosta 9:ksi parhaan  EKA ENNAKOIVA: Miten ja milloin ampumaurheilu-urasi sai alkunsa? Pitkis-Sportin leiristä 2004, säännöllisesti vuodesta 2009.  TOKA TUNKEILEVA: Miten laukaisumääräsi ovat kasvaneet vuosittain? Eksponentiaalisesti vuodesta 2009.  KOLMAS KOVISTELU: Mitä muuta teet kuin harrastat pistooliammuntaa ja miten saat yhdistettyä kaiken muun tekemisesi urheiluun? Opiskelen Turun ammattikorkeakoulussa konetekniikkaa toista vuotta. Lukujärjestyksen kanssa ei ole ollut ongelmia, ja rata on lähellä.  NELJÄS NALLITUS: Millä aseilla ammut? Morinilla, FASseilla ja Tozilla.  VIIDES VARMISTAVA: Mitä muuta harrastat? Laidasta laitaan. maan mitalisaaliin. Olemme maailmanmestaruuden haltijoita jne. Näin siis 40 vuotta sitten. LASSI PALO  KUUDES KUJEILEVA: Kuinka monta seuraajaa sinulla on Instagramissa ja kuinka monta Facebook-kaveria sinulla on? Ei ole Instagramia ja Facessa muutama.  SEITSEMÄS SIHTAUS: Millainen urheiluampuja ja urheilija olet? Urheiluampujana nuori, aloin ampua tavoitteellisesti vasta vuodesta 2015. Urheilijana vasta alkutaipaleella, nyt pyritään tekemään oikeanlaista työtä.  KAHDEKSAS KULTAHIPPU: Mitkä ovat ennätyksiäsi? Vakio 548, ilmapistooli 573, 25m pistooli 571 ja 50m pistooli 524.  YHDEKSÄS YRITYS: Millaisia tulevaisuudensuunnitelmia sinulla on ampumaurheilun parissa? Katsotaan mihin polku vie...  NAPAKYMPPI: Mikä olisi tämän vuoden napakymppi? Joku mitali ehkä? LASSI PALO

FINAALI ”Vain taivas on rajana!” Teksti & kuva LASSI PALO J uha Kytömaa on ampumaurheilussa monessa mukana – niin sporting-ampujana, valmentajana kuin haulikkojaoston jäsenenäkin. Hän on myös mainostoimistomies ja markkinoinnin asiantuntija. Kytömaan tuorein ampumaurheiluun liittyvä tehtävä on ollut se, kun hän on suunnitellut SAL:n 100-vuotisjuhlavuoden teemoja ja tulevaisuuden ilmettä. Ampumaurheiluliiton viime kauden päätöstilaisuudessa Grande Finalessa Kytömaa painotti sitä, että juhlavuoden teemojen on oltava selkeitä. Tunnuksen, ilmeen ja teemojen on oltava sellaisia, että niiden avulla voidaan saavuttaa ampumaurheilun uskottava statuksen nosto 2020-luvulle, hän korosti. AMPUMAURHEILUSSA MINUA KIEHTOO ehkä eniten mahdollisuus etsiä rajojaan tarkkuudessa, kehon- ja mielenhallinnassa ja keskittymisessä niin omia resursseja kuin kanssakilpailijoitakin vastaan. Mahdollisuus elää hetkessä ja unohtaa arjen rutiinit harjoitellessa ja kilpailussa. tauduin compakin SM-kilpailuihin ja osallistuin vielä sportingin MM-kisoihin Kyproksella. Innostuin todella ja jäin koukkuun, kuten niin moni muukin. Nyt 58-vuotiaana kilpailen Y55-sarjassa tavoitteenani kehittyä vielä paljon. SAL:N 100-VUOTISJUHLAVUOSI on ehkä aikamme suurin mahdollisuus näkyä isosti muulloinkin kuin olympiavuonna. Katseet kääntyvät meihin urheiluampujiin. On toimittava ja käytettävä mahdollisuus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen haluamallamme tavalla. HALUAN NÄHDÄ AMPUMAURHEILULIITON kehittyvänä ja aktiivisena toimijana sekä meidän ammunnan harrastajien, kilpaurheilijoiden ja seurojen vahvana edunvalvojana. Mielestäni liitolla tulisi olla yhteinen polku, joka mahdollistaa osumisen ilon hyvässä seurassa myös jatkossa. ENITEN ON YLLÄTTÄNYT SE, miten erilaisia ihmisiä ammunnan harrastajissa on. Se on myös ampumaurheilulajin rikkaus ja osoittaa, että laji on helposti lähestyttävä riippumatta sosiaalisesta asemasta tai ulkoisesta olemuksesta. PIDÄN ARVOKKAANA SITÄ, että olemme saaneet uusia lupaavia junioreja ja myös naisia mukaan haulikkolajien pariin. Mikä moderni lajikokonaisuus on sellainen, missä kokoontuu vain vanhoja ukkoja? VALITSIN SPORTINGIN SIKSI, ETTÄ kaikista lentoonammuntalajeista näen sporting-lajit monipuolisimpana lajikokonaisuutena. Olen melko lyhytjännitteinen AMPUMAURHEILUN LISÄKSI olen toistakymmentä vuotta ollut mukana suunnittelemassa sotiemme veteraanien tukikampanjoita. luonteeltani, joten minulle sopii hyvin, että saan nauttia erilaisista radoista eikä tarvitse opetella ulkoa jonkun tietyn kiekon lentorataa. Pidän myös siitä, että sporting-lajien kilpailuradat (layoutit) ovat aina uniikit. HAASTAVINTA LAJISSANI ON ehkä juuri tuo kiekkojen koon, tyypin, lentoratojen sekä ampumaetäisyyksien vaihtelevuus. Näitä kun ei kilpailuissa kerrota etukäteen. Yleensä kisassa onnistuu se, joka nopeimmin kykenee lukemaan oikein kiekot ja niiden yhdistelmät ja asemoimaan suorituksensa oikein. URHEILUAMPUJANA OLEN vanhana aloittanut. Olen harrastanut metsästystä pikkupojasta asti ja käynyt haulikkoradalla yleensä ennen jahtikautta ampumassa muutaman kerran kiekkoja pitääkseni ampumataitoa yllä. Vuonna 2008, jolloin täytin 50 vuotta, maksoin ensimmäisen SAL-kilpailulisenssini ja suoritin II-luokan tuomarikortin. Ilmoit- Juha Kytömaa ´ ´ ´ ´ SYNTYNYT: 6.9.1958 ASUINPAIKKA: Vantaa SEURA: Sibbo Skyttegille AMMATTI: Art Director, yrittäjä Sky Advertising Oy:ssä vuodesta 1994. ´ ASE: Browning B725 Sporter ´ PARHAAT SAAVUTUKSET: ”Sporting-lajin SAL-valmennusjärjestelmän luominen ja käynnistäminen Suomessa. Jokunen SM- ja PM-mitali sporting-lajeissa lämmittää myös.” ´ HARRASTUKSET: Sporting, metsästyskoiratoiminta ja lukeminen. ´ MOTTONI: ”Sky's the Limit!” 1/2017 URHEILUAMPUJA 47