LABYRINTTI 4/2017 Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami Muotialan ammattilainen Maryam Razavi: Jokaisella meistä on oikeus toteuttaa unelmiamme Puhumattomuus johti yksinäisyyteen LAB1704_1_Kannet.indd 1 Nuori odottaa ammattilaiselta luotettavuutta Vaikuttava apu lähtee kotoa 14.12.2017 7:45:46

LABYRINTTI 4/2017 KUVA: MILKA ALANEN Teema: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy 3 Pääkirjoitus: Mitä jos olisin valinnut toisin? 4 ”Kiusaaminen ei määritä minua” 9 Omaisen ääni: Koko maailman äiti 10 Puhumattomuus johti yksinäisyyteen 14 Nuori odottaa ammattilaiselta luotettavuutta 16 Opiskelijakin voi olla syrjässä 18 Puheenjohtaja: Miten voimme ehkäistä nuorten syrjäytymistä? 20 Omien tunteiden kohtaaminen auttaa sekä nuorta että vanhempaa 22 Haasteet nuorten elämässä 24 Sinun Etusi – kaikkien etu 25 Kolumni: Kaverit mielekkään elämän perusta 26 Kolumni: Ei jätetä nuoria yksin 28 Vuoden FinFamilaiset palkittiin 30 Kolumni: Vähemmän pelkoa, enemmän luottamusta 32 FinFamin työntekijäpäivillä koolla ennätysjoukko ihmisiä 34 Kolumni: Vaikuttava apu lähtee kotoa – AVOIN KESKUSTELUYHTEYS KOULUISSA ON KAIKEN A JA O. EI KUKAAN TULE HUVIKSEEN SANOMAAN KIUSAAMISESTA OPETTAJILLE. LUKIJAN KUVA. Labyrintti 1/2018 Ikääntyneiden omaisten tukeminen Seuraavaan lehteen tarkoitettujen aineistojen tulee olla 19.2.2018 osoitteessa Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami, Meritullinkatu 4 B 10, 00170 Helsinki tai marika.finne@finfami.fi. SISÄLLYS- JA KANSIKUVA: MILKA ALANEN Labyrintti-lehti on ainoa mielenterveysomaisille ja -omaishoitajille suunnattu lehti Suomessa. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. ● Julkaisija Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry. ● Päätoimittaja Pia Hytönen ● Toimituspäällikkö Marika Finne ● Toimituksen osoite Meritullinkatu 4 B 10, 00170 Helsinki p. 050 464 2739, fax (09) 673 661 jaana.humalto@finfami.fi ● Ilmoitusmyynti Jukka Eriksson/ Je-Mark Ky p. 09 5489 3630, 441 612 Painotuote 050 339 6137 je-mark.oy@netlife.fi info@je-mark.fi www.je-mark.fi ● Taitto Pirjo Tähtinen ja Päivi Sillstén-Jokela ● Painopaikka Forssa Print ● Tilaukset ja osoitteenmuutokset Labyrintti on jäsenetu alueellisille omaisyhdistyksille ja heidän jäsenilleen. Lehti ei ole tilattavissa. Mikäli henkilö haluaa lehden, hänen tulee liittyä jäseneksi omaisyhdistykseen. Myös yhteisöt voivat liittyä yhdistysten jäseniksi. Osoitteenmuutokset voi toimittaa suoraan paikallisyhdistykseen. 2 LAB1704_2_sisältö.indd 2 4/2017 14.12.2017 8:02:24

PÄÄKIRJOITUS Marika Finne, viestintävastaava, FinFami ry Mitä jos olisin valinnut toisin? O KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ len koko nuoruuteni ollut enemmän tai Myös mielenterveysongelmat ovat monesti syrjäytymisen vähemmän urheilijatyttö. Rippikouluikäiseksi taustalla. Kuten moni lehtemme jutuista osoittaa, niihin liitasti elämäni täyttyi koripallosta ja koulusta, tyvä stigma ja ennakkoluulot aiheuttavat yksinäisyyttä ja ulkojuuri tuossa tärkeysjärjestyksessä. Harjoittelin puolisuutta. Nämä heikentävät arjessa jaksamista ja tulevaisuupäivittäin ja loput ajasta keskityin kouluun. teen suuntautumista. Negatiivisesta kierteestä voi olla vaikea Menestyin erinomaisesti kummassakin. päästä irti. Olen aina kaivannut ihmisiä ympärilleni ja tuohon aikaan Jokainen nuori tarvitsee tukea ja apua jossain elämänsä ystäväjoukko löytyi kentältä ja sen laidalta. vaiheessa. Oman tarinansa lehdessä Olin onnekas, sillä elämässäni oli paljon kertoo 16-vuotias Julia Pihkanen, joka hyviä ystäviä. Pelikaveri, joka oli nuoruupeitteli monta vuotta totuutta perhedessa paras ystäväni, on sitä edelleen. elämästään ja sairastui lopulta itsekin. Rakas harrastus jätti myös kasan hienoja Vanhemmat ymmärsivät kuitenkin tarttua muistoja. Juuri muutama viikko sitten Julian tilanteeseen ajoissa ja hän sai tarvitmuistelimme ystäväni kanssa kaikkia haussemaansa apua. koja hetkiä ja kommelluksia, joita saimme FinFami-yhdistykset tarjoavat nuorille kokea esimerkiksi pelimatkoilla. tukea ja toiminnasta voi saada itselleen Myöhemmin lukio-ikäisenä piti tehdä jopa elämänikäisiä ystäviä. Näin kävi myös päätös siitä, kuinka aktiivisesti haluan Julialle, joka löysi FinFamin toiminnasta urheiluun panostaa. Lopulta poikayssekä tukiverkoston että parhaan ystävänsä. tävä, ystävät, opiskelu ja juhliminen Mutta miten on, osaavatko ja haluavatko veivät voiton ja koripallo sai pikkuhiljaa alle 18-vuotiaat nuoret lähteä hakemaan jäädä. Vaikka olen aina hoitanut opiskeapua järjestömaailmasta? Ja miten nuorten luni kunnialla, mielenkiintoni suuntautui auttaminen eroaa aikuisten auttamisesta? nyt toisaalle. Ystävien kanssa vietetty Myös näitä teemoja käsitellään lehdesaika houkutteli enemmän kuin pänttääsämme. minen. Myös erilaisia päihteitä oli mahdolNuorten syrjäytymisen ennalta ehkäilista saada, mutta näihin syyn, matalan kynnyksen mahdollisuuksiin en tukeen ja nuorista välitFINFAMI-YHDISTYKSET TARJOAVAT NUORILLE onnekseni tarttunut. Osa tämiseen tulee panostaa TUKEA JA TOIMINNASTA VOI LÖYTÄÄ ITSELLEEN tutuistani valitsi toisin. varhaisessa vaiheessa. ELÄMÄNIKÄISIÄ YSTÄVIÄ. Olen jälkikäteen mietOmaa ulkopuolisuuden tinyt, miten eri tavalla kokemusta ja mielenterasiat olisivat voineet mennä. Ystävät ja mielekäs tekeminen veysasioita voi työstää myös koulussa. Esimerkiksi Varjoton ei ole itsestään selvyys. Arvioiden mukaan Suomessa on tällä mieli -draamakokonaisuus on yläkouluikäisille nuorille suunhetkellä 69 000 alle 30-vuotiasta syrjäytynyttä nuorta. Syrjäynattu materiaali aiheen käsittelyyn. FinFamin ja A-klinikkasäätymisen syyt ovat erilaisia. Esimerkiksi kiusaaminen voi jättää tiön yhdessä tuottama maksuton materiaali on saanut paljon jäljet ihmiseen, joskus loppuelämän ajaksi. Maryam Razavi hyvää palautetta ja sen toivoisi leviävän laajalle. puhuu lehdessä omasta kiusatuksi tulemisen kokemuksestaan ja Elämä koostuu valinnoista ja se sisältää erilaisia taitekohtia. nykypäivän ilmiöstä, sosiaalisessa mediassa tapahtuvasta kiusaa- Välillä huomaan pohtivani, mitä jos olisin valinnut toisin? misesta. Aikuiset eivät aina tiedä, miten raaka paikka some Millaista elämäni olisi nyt? Lopulta kaikki on hyvin pienestä voi olla. kiinni. 4/2017 LAB1704_3 pääkirj.indd 3 3 14.12.2017 8:05:23

4 LAB1704_4-7_pääjuttu.indd 4 4/2017 14.12.2017 13:12:09

”Kiusaaminen ei määritä minua” Yläkoulussa ja lukiossa kiusattu Maryam Razavi sanoo, että nuoruuden kokemukset auttoivat myöhemmin kestämään mallimaailman raakaa ulkonäköarvostelua. 4/2017 LAB1704_4-7_pääjuttu.indd 5 M UOTIALAN MONIPUOLINEN ammattilainen, malli, bloggari, juontaja ja stailisti Maryam Razavi, 34, laajensi viime vuonna osaamistaan dokumenttielokuvien tekemiseen, kun hän ohjasi The Perfect Selfie -elokuvan 16-vuotiaan Olivia Oraksen elämästä sosiaalisessa mediassa. Kokemus opetti muotialan konkarille, miten raadollinen some voi olla. – Some näytti aluksi ihanalta paikalta, ja nuoret osaavat tehdä siellä niin paljon kaikenlaista hienoa. Mutta se on myös loputon labyrintti, jossa ei ole mitään rajoja tai sääntöjä niin kuin elämässä oli meidän nuoruudessamme. Miten vaikeaa sosiaalisessa mediassa suunnistaminen voi olla nuorille, kun en itsekään koe pääseväni perille siitä? Maryam kysyy. Elokuvatekijä kehuu kuvauskohteensa ja tämän vanhempien, kuvataiteilija Johanna Oraksen ja galleristi Reijo Oraksen avoimuutta pari vuotta kestäneen kuvausprojektin aikana. – Meillä aikuisilla ei ole hajuakaan, miten raaka paikka some voi olla, kuinka paljon pahaa mieltä siellä kylvetään. Ehkä oma taustani koulukiusattuna löi kasvoille, kun mietin, että somessa kuka vain voi kiusata ketä tahansa. Keskustelufoorumi Askin ja JODELapplikaation kaltaiset palvelut ovat alka- 5 14.12.2017 13:12:11

Maryamin Razavin koulukiusaamisen lääkkeeksi tarjottiin koulunvaihtoa. – Minusta se on väärä tapa, ei kiusatun pidä joutua vaihtamaan koulua. Kävin Turun parasta koulua enkä halunnut menettää mahdollisuuksiani. neet kauniista ideasta, mutta muuttuneet massojen käsissä suorastaan pelottaviksi, Maryam sanoo. – Olen tosi onnellinen, että minun nuoruudessani ei ollut somea, kun jo koululuokkakin oli tarpeeksi ahdistava paikka. Somessa ahdistavuus on ihan eri luokkaa. Maryamin mielestä kouluissa pitäisi puhua enemmän sosiaalisesta mediasta sekä kiusaamisesta. Opettajien pitäisi myös ottaa kaikki somekanavat haltuunsa. – Aikuiset ovat kypsiä ihmisiä, ja heillä on voima lopettaa esimerkiksi koulukiusaaminen. Vaikka kiusaamiseen puuttuminen olisi kuinka vaikeaa ja ahdistavaa, miten kukaan opettaja voi sulkea siltä silmänsä? KUVANKAUNISTA, IRANILAISEN isän ja suomalaisen äidin vanhempaa tytärtä kiusattiin Turussa koko yläkoulu ja suurin osa lukioajasta. Syyksi riitti mikä tahansa: pituus, hyvä koulumenestys, kantasuomalaisia aavistuksen tummempi ihonväri. Kukaan luokkatovereista ei uskaltanut irtisanoutua kiusaamisesta – siinä pelossa, että joutuu itsekin silmätikuksi. Lopulta Maryam kertoi yläasteella kiusaamisesta äidilleen. Tämä olisi halunnut oitis ryhtyä selvittämään asiaa koulun kanssa, mutta tytär tahtoi ”tsemppariluonteena” hoitaa asiansa itse. – Kun koulukaverini eivät kuunnelleet, menin puhumaan lempiaineeni opettajalle. Hän meni aivan lukkoon, ja tajusin saman tien, että tämä yritys oli täysin yhtä tyhjän kanssa. Se oli kauheaa tajuta, kun itse oli lapsi, ja kerännyt kaiken rohkeutensa mennä puhumaan aikuiselle, Maryam muistelee. Äidinkään keskustelut koulun kanssa eivät lopettaneet kiusausta, mutta tilanne helpottui hieman, kun toinen opettaja havaitsi Maryamia kiusattavan. Lukiossa meno jatkui, mutta onneksi nuori nainen alkoi myös pikkuhiljaa saada ystäviä ja sosiaalista elämää. – Kurjimmalta koulukiusaamisessa tuntui se yksinäisyys – minulla ei ollut yhtään ystävää – ja tunne, ettei kukaan ota sinua vakavasti, ettet ole minkään arvoinen. Kun Maryam puhui koulukiusaamisestaan tänä syksynä Me Naiset -aikakauslehden haastattelussa, jotkut entiset kiusaajat ottivat häneen yhteyttä ja pyysivät anteeksi. 6 LAB1704_4-7_pääjuttu.indd 6 4/2017 14.12.2017 13:12:16

– Oli tärkeää kuulla, ettei se kaikki ollut vain minun mielikuvituksessani, liiallista herkkyyttäni. Sain kuulla, että pääkiusaajallani oli taustallaan esimerkiksi syömishäiriötä ja vanhempien avioeroa. Minulle on ollut tärkeää ja helpottavaa saada tietää, ettei se kaikki johtunut minusta. Maryam muistuttaa, että kaikki osapuolia, myös kiusaajia, pitäisi tällaisessa tilanteessa kuulla. Kiusaaminen on hänestä aina oire jostain muusta. – Avoin keskusteluyhteys kouluissa on kaiken A ja O. Ei kukaan tule huvikseen sanomaan kiusaamisesta opettajille. KOULUKIUSAAMISEN KESKELLÄ nuoren Maryam Razavin henkireikä oli lukeminen, opiskeluun keskittyminen. Horjumattoman tuen hän on puolestaan aina saanut perheeltään, vanhemmiltaan ja pikkusiskoltaan Shadilta. – Perheessämme on aina puhuttu kaikesta, mikään puheenaihe ei ole ollut tabu. En olisi pärjännyt elämässä, jos olisin ollut tuppisuuna esimerkiksi kiusaamisesta. Tietenkin puhuminen vaatii rohkeutta, helpompaa olisi olla hiljaa ja vähätellä tunteitaan, Maryam sanoo. Rakastava perhe antoi nuorelle Maryamille sellaista turvaa, että hän jaksoi mennä pahimpinakin aikoina kouluun, vaikkei koskaan tiennyt, millainen päivä tulisi olemaan. – Perheeltäni saatu lämpö ja rakkaus ovat isoja asioita, ymmärrän olevani onnekas. Kuulin vasta myöhemmin, kuinka paljon keskusteluja äitini kävi koulun kanssa kiusaamisesta. Olen aina tuntenut olevani rakastettu ja arvostettu. Vanhempani ovat aina sanoneet meille, että meistä voi tulla elämässä mitä tahansa. Alati läsnäoleva perheen rakkaus on ollut turvallinen alusta kokea elämän huonotkin vaiheet. – Tiedän, että ne ovat vain vaiheita, ja niiden yli pääsee. Elämässä on aina jotain kaunista, valopilkkuja ympärillä. Niistä saa voimaa. Pieniä asioita ei pidä vähätellä. On helppo kyynistyä, mutta haluan pitää kiinni kyvystäni nauttia pienistäkin asioista. VUODESTA 2002 AMMATTIMALLIN töitä tehnyt Maryam sanoo, että tietyllä tavalla kouluajan kokemukset olivat hyvä ”boot camp”, eli intensiivikurssi mallityön rankkaan todellisuuteen. Ne antoi4/2017 LAB1704_4-7_pääjuttu.indd 7 vat työkaluja kestää esimerkiksi ulkonäkökeskeiseen alaan kuuluvaa suoraa arvostelua. – Osaan laittaa asiat oikeaan perspektiiviin. Ja ihmisellä pitää olla oma turvallinen lähipiirinsä, missä hän voi puhua pahat asiat pois systeemistään. Puhua pitää niin pitkään, että ahdistus lähtee pois, eivätkä asiat saa enää niin suurta painoarvoa omassa mielessä. Kun nuorelle kaunottarelle tuli mahdollisuus tehdä mallintöitä, hän ajatteli, ettei missään nimessä jätä tilaisuutta käyttämättä koulukiusaamisen takia. – Olen aina sanonut nuorille, että kiusaaminen ei saa määrittää ketään millin vertaa. Jokainen meistä on arvokas, ja meillä on oikeus toteuttaa unelmiamme. Malliala on kuitenkin hyvin kilpailtu, ja jatkuva ulkonäön arvioiminen on nuorille todella rankkaa. Vertailua muihin on vaikea välttää, ihan niin kuin nykyajan sosiaalisen mediankin luomassa lumemaailmassa. – Halusin mallin työstä kunnon uran, joten opiskelin, mitä muut mallit, kuvaajat ja stailistit tekevät. Siitä syntyi kierre, jossa oli vaikea olla vertaamatta itseään muihin, varsinkin kun muut saivat töitä, mutta oma kalenteri ei täyttynyt, Maryam muistelee. Vasta kun nuori nainen pystyi ymmärtämään, miten hyvä tyyppi hän itse on, tilanne vapautui, ja töitä alkoi tulla. – Oli sen aika, että pystyin olemaan oma itseni. Plan Suomi -järjestön mietelauseeksi Maryam valitsi pyydettäessä englanninkielisen ”You are magic”. – Hyvä ystäväni sanoi sen kerran minulle tilanteessa, jossa se todella kolahti. Tajusin, että meissä kaikissa on taikaa, mutta unohdamme sen helposti. Haluan muistuttaa, että jokaisella on oma loisteensa joka päivä, ja siitä on pidettävä kiinni. NYKYÄÄN ULKONÄKÖPAINEITA ei kasata enää vain ammattimalleille, vaan ihan jokaiselle – siitä on sosiaalinen media pitänyt huolen. Maryamia suuntaus huolestuttaa eikä hän ymmärrä, miksi esimerkiksi ammattimaisia lehtikuvia silotellaan liikaa. – Aloitin onneksi mallintyöt Polaroidvalokuvien ajalla. Vain kerran Kreikan Ateenassa tehtyjen kesävaatemuotikuvausten kuvat oli jälkikäteen käsitelty niin paljon, että sääreni näyttivät kolmemetrisiltä. Ilmeisesti kuvankäsittelyohjelma ei ollut ihan täysin vielä kreikkalaisilla hallussa, Maryam nauraa. Omissa Instagram-kuvissaan Maryam ei käytä suodattamia tai kuvankäsittelyohjelmia nykyään ollenkaan, vaan muokkaa todellisuutta vain kuvanottohetken valaistuksella. Somejulkisuutta ja selfiekulttuuria huippumalli hämmästelee, mutta ymmärtää niiden voiman.  – On hyvä, että niistä puhutaan nyt ääneen. Jonkun somefiidi voi olla täynnä niin hiottuja valokuvia, että minullekin tulee vähän riittämätön olo niitä katsellessa; miksen ehdi salille joka päivä! Voin vain kuvitella, miltä se nuorista tuntuu. Tänä keväänä Huippumalli haussa -televisio-ohjelman tuomarina ja juontajana aloittanut Maryam Razavi on halunnut televisioroolissaan osoittaa sen, ettei mallimaailmassa kritiikkiä aina tarvitse töksäyttää suoraan ja mielivaltaisesti. – Suoraan sanominen kuuluu tähän alaan, mutta ei minusta niin tarvitsisi aina tehdä. Voin sanoa suoraan, miten mallin pitäisi itsessään tai käytöksessään kehittää, mutta voin tuoda myös positiivista puolta esiin. Negatiiviset kommentit pitäisi aina pystyä perustelemaan kunnolla, asioille on annettava syy. Uskon, että siten voi oppia paremmin ja kehittyä. Kun meistä jokainen on itse kuullut lyttäystä niin nuoresta pitäen, emme ehkä enää tiedä, että on toisenlainenkin tapa antaa palautetta. – Kaikki mallikokelaat ovat Huippumalli haussa -ohjelmassa kuitenkin tavoittelemassa unelmiaan, Maryam muistuttaa. Monella voi lähteä kokonaan halu tavoitella unelmiaan, jos heitä lytätään liikaa. Maryam muistaa kansainvälisiltä mallivuosiltaan kollegoita, joita arvostelevat sanat olivat selvästi koskettaneet liikaa. Itse hän sanoo vain sisuuntuneensa arvostelusta. – Muistan kyllä sen tunteen, kun on lytätty. Totta kai arvostelu sattui, mutta kun puhui ystävien ja perheen kanssa asiat halki, sai perspektiivinsä takaisin. Minua on kritisoitu mallinurallani ihan kaikesta mahdollisesta. Yksityiskohdat on jo ehkä unohtanut, mutta tunne jää mieleen pitkäksi aikaa. Teksti Meri Eskola Kuvat Milka Alanen 7 14.12.2017 13:12:16

PERHEKURSSI Mietitkö, millä tavalla puhuisit lapsellesi omasta sairaudestasi? Tuntuuko arki joskus ylivoimaiselta? Haluatko tietää, miten voit tukea ja auttaa lastasi sairaudestasi huolimatta? Kaksiosainen perhekurssi on tarkoitettu perheille, joissa vanhemmalla on psyykkinen sairaus ja perheessä on kouluikäisiä lapsia. Kurssille osallistuvat vanhemmat lapsineen. Perhekurssin teemana on vanhemmuuden ja lapsia suojaavien tekijöiden tukeminen löytämällä yhteistä ymmärrystä perheen tilanteeseen keskustelujen, ohjattujen vertaisryhmien, vertaistuen ja yhteisen toiminnan avulla. KURSSILLE ON JATKUVA HAKU Lue lisää ja täytä hakemuslomake osoitteessa www.finfamiuusimaa.fi/kurssit FinFami Uusimaa ry www.finfamiuusimaa.fi #tulenäkyväksi LAB1704_8-9_kolumni_Omaisen ääni.indd 8 14.12.2017 8:36:06

OMAISEN ÄÄNI Leena Koko maailman äiti ”M ä tarviin sua. Mul on ikävä sua. En On mulla ollut ilojakin, esimerkiksi silloin, kun olit paikalla. enää muista, millon viimeks näin sut. Tukena. Pian sekin alkoi muuttumaan peloksi. Yhdessä kohtaa Muutama viimeistä vuotta oon nähny pelkäsin taukoamatta, sua, sun surua, sun sairautta. En voinu pelkästään sun sairauden. Muistan nauttia sun äitiydestä, odotin vaan, millon se muuttuu, mitä sä aikoja, millon säkin tulit välillä sitten teet ja miten mä selviän siitä. Voin kertoa, että en kovin käymään. Meil oli kivaa, puhuttiin kaikesta ja olit aina mun hyvin. tukena. Yhtäkkii kaikki nää kivat muistot rupes kääntyy mua Oon ikääni nähden käyny liian usein pohjalla ja liian raskaat vastaan. Sun sairaus ei tykänny meijän hyvästä suhteesta. Musta prosessit noustakseni ylös. Sun takias mä nousin ylös. Nyt tuntu, et se kohdisti kaiken vihan ja katkeruuden muhun. Mua nousen itteni takia. Monesti on tehnyt mieli luovuttaa, koska ahdisti. Luulin tosi kauan, et oon syypää sun pahaan oloon ja tuntuu, et joka kerta kun saan itteni kasaan, sun sairaus tulee et oon oikeesti pilannu sun elämän. Se tuntu kamalalta. En oo hajottamaan mut. Tiedän, et se hajottaa sutkin, se ei päästä sua koskaan halunnu pahaa sulle, rakastan sua eniten täs maailenää näkyviin. massa ja mun mielestä ansaitset parasta. Oon pahoillani, et Haluisin pelastaa sut, mutta se ei oo mun tehtävä. Mun sussa on osa, joka ei oo samaa mieltä. En tiiä kamalampaa tehtävä on tukea sua, kun vihdoin päätät pelastaa ittes. Mä tunnetta, kuin et oma äiti on pettyny muhun. En tunne sun tiedän, et sulla on rankkaa ja odotan vaan, et pääset ulos rakkautta enää. Sä et oo enää sun sisäisestä vankilasta ja se, joka kattoo mua. ymmärrät, et oon halunnu ”USKON, ET SÄKIN OIKEESTI TOIVOT Se, joka kattoo mua lasittusulle pelkkää hyvää. Toivon MULLE PARASTA. SILLON KUN OOT LÄSNÄ, vaan, et viel joku päivä neiden silmien läpi ja sanoo NIIN OOT PARHAIN ÄITI, et se vihaa mua, niin mä näkisin sut. uskon sitä. Ennen uskoin Tää kokemus on opettanut MITÄ VOIS IKINÄ TOIVOA.” jopa ansaitsevani sen. Koska paljon ja ehkä liikaakin. Syy, sä et tuu enää takasin rakastamaan mua ja välittämään musta. miks kirjotin tän, on se, et tänään kadotin sut kokonaan. En Huomaan sen, että yrität kovin, mut en usko näkeväni sua enää. nähny susta jälkeäkään. Näin sut, mutta sun sisällä oli joku muu Oot antanu katkeruuden ja pahan olon, sairauden, vallata sut. ja sitä en kutsu äidiksi. Se jokin satutti mua henkisesti ja fyysiMusta tuntuu kurjalta, et oon uskonut, etten sais olla onnelsesti, ylitti rajan, eikä katunu sitä hetkeäkään. Mut muhun sattu, linen, koska sä et oo. mun maailma hajos. Musta tuntuu, et mulla ei oo äitiä enää. Mä Äiti, mä löysin onnellisuutta, tästä tilanteesta ja elämästä pelkäsin tätä tunnetta, tätä tilannetta. Mä en haluu tätä enää. huolimatta. Mä vihdoin tiedän, mitä se on, kun on hyvä olla. Mä en halua enää kuulla sun suusta ilkeitä sanoja. Mä en Mut sun sairaus ei haluu mulle sitä, se piinaa mua. Puhun halua enää kuulla sun tuskanhuutoja. Mä en halua enää kokea sairaudesta, koska en haluu ajatella, et sinä, äitini, haluisit mulle sun vihaa henkisesti tai fyysisesti. Mä en halua enää tuntea, pahaa. Jo ajatus siitä musertaa mut. Se, mitä mä oon kokenu ja ettei mulla ois äitiä, vaikka oot täällä vielä. Mä tiedän, ettet sä tuntenu tässä yhdeksän vuoden aikana, se on niin väärin. Niin voi sille mitään, enkä syytä sua niistä pahoista asioista, mitä sun paljon kipua. Tuskaa. Ahdistusta. Masennusta. Surua. Vihaa. sairaus on aiheuttanu. Mut jos sä et meinaa tulla enää näkyviin, Uupumusta. Toivottomuutta. Yksinäisyyttä. Katkeruutta. Syylniin mä en voi olla sun lähellä. Mun on aika suojella itteäni. lisyyttä. Niin paljon syyllisyyttä. Monen vuoden ajan, vain noita Uskon, et säkin oikeesti toivot mulle parasta. Sillon kun oot tunteita. Tuskin ketään haluaa lapsensa tuntevan niin, varsinläsnä, niin oot parhain äiti, mitä vois ikinä toivoa. Mul on ikävä kaan puolet elämästään. sua.” Julkaisemme kolumnin poikkeuksellisesti nimimerkillä. 4/2017 LAB1704_8-9_kolumni_Omaisen ääni.indd 9 9 14.12.2017 8:36:06

Puhumattomuus j yksinäisyyteen Julia Pihkanen, 16, peitteli monta vuotta kavereiltaan totuutta siitä, mitä kotiin kuuluu. Puhumattomuus ja salailu saivat nuoren olon ahdistuneeksi, ja lopulta hän sairastui itsekin. ”Nyt olen oppinut luottamaan ihmisiin paremmin”, Julia kertoo. K UN 8-VUOTIAS JULIA tuli maanantaina koulusta kotiin, oli isä kotona vastaanottamassa lastaan, ja se oli mahtavaa. Mutta isä oli kotona myös tiistaina, keskiviikkona, torstaina ja perjantainakin. Isä oli aina kotona. – Oli toisaalta ihanaa, että joku oli aina kotona. Toisaalta se oli myös hassua, ja sitä yritti aina selitellä kavereille, Julia muistelee. Julian isällä todettiin vakava masennus, kun Julia oli alakouluikäinen. Erinäisistä masennusoireista isä oli kärsinyt jo nuoruudestaan saakka, mutta kunto romahti täysin aikuisiällä työstä irtisanomisen jälkeen. Isä nukkui koko ajan, eikä hän jaksanut viettää aikaa lastensa kanssa. – Huomasin silloin, että isä muuttui. Itselläni oli todella kysyvä olo. Olin niin pieni, etten ymmärtänyt, mitä se sairaus tarkoittaa. Isä oli tavallaan kipeä. Julian vanhemmat kertoivat Julialle ja tämän veljelle masennuksesta vasta myöhemmin, kun lapset olivat kasvaneet sen verran, että kykenivät ymmärtämään ja käsittelemään asiaa paremmin. Sen jälkeen masennuksesta on puhuttu perheessä hyvin rehellisesti. – Vanhemmat ovat olleet todella avoimia. Meillä on aina puhuttu perheen sisällä paljon. KUN PERHE SAI TIETÄÄ isän sairaudesta, koko elämä muuttui. Isovanhemmat olivat usein apuna arjen pyörittämisessä, kun vanhemmat väsyivät. 10 LAB1704_10-13.indd 10 4/2017 14.12.2017 12:30:46

s johti Kun Julian isällä diagnosoitiin vakava masennus, koko perheen elämä muuttui. Vaikeassa tilanteessa Julia ei halunnut kuormittaa vanhempiaan omilla ongelmillaan, eikä uskaltanut puhua kavereillekaan. ”Tunsin olevani yksin.” 4/2017 LAB1704_10-13.indd 11 11 14.12.2017 12:30:49

– Olin huolissani, miten äiti jaksaa, enkä halunnut puhua omista asioistani, etten kuormita ketään enempää. Samaan aikaan ylisuoritin itseäni urheilussa sekä koulussa, ja minua kiusattiin, Julia muistelee. – Tunsin olevani yksin, ja sitten periaatteessa syrjäydyin. En nähnyt enää kavereita ja vietin aikaa vain kotona omassa huoneessani. En tehnyt yhtään mitään. Yritin paeta maailmaa. Kun vanhemmat huomasivat, kuinka Julia alkoi vetäytyä omiin oloihinsa, yrittivät he houkutella tätä takaisin harrastusten ja kavereiden pariin. Julia ei kuitenkaan ottanut kehotuksia kuuleviin korviinsa. – Aloin räjähdellä, Julia kuvailee käyttäytymistään. Pienimmätkin asiat saivat aikaan raivokohtauksen. Vanhemmat ymmärsivät, ettei raivoaminen johdu pelkästä murrosiästä, joten he päättivät hakea ulkopuolista apua. He varasivat ajan lääkärille Julian vastusteluista huolimatta. – Viime vuosi oli niin synkkä, etten muista siitä mitään. Minulla todettiin keskivaikea masennus, paniikkihäiriö ja ahdistuneisuushäiriö. Vaikka menin vastahakoisesti hoitoon, sain sieltä oikeasti apua ja tarpeeksi ajoissa. Minusta tuntuu, että se pelasti minut. Masennukseen liittyen Julia on saanut isältään paljon tukea. Sairaudesta on hyvä keskustella läheisen kanssa, joka tietää tasan tarkkaan, miltä se tuntuu. – Olisi helppo ajatella, että sairaus pistää perheen erilleen. Minusta kuitenkin tuntuu, että meidän perhettämme sairaudet ovat lähentäneet entisestään. Apua masennuksen käsittelyyn löytyi koulustakin. Yläkouluaikoina Julia kävi juttelemassa viikoittain psykiatrisen sairaanhoitajan ja koulukuraattorin kanssa. Myös opetuksen suunnittelussa masennus otettiin huomioon. Julian koulunkäyntiä helpotettiin esimerkiksi antamalla enemmän aikaa tehtävien palautukseen ja kokeiden tekemiseen. Kokeita oli mahdollista myös siirtää, jos kaksi koetta sattui liian lähelle toisiaan. Entiselle ylisuorittajalle helpotukset olivat suuri apu. – Kaikille minua opettaville opettajille meni viesti siitä, että minulla on nyt tällaiset oikeudet. Monet opettajat tsemppasivat minua. 12 LAB1704_10-13.indd 12 4/2017 14.12.2017 12:30:53

Vaikeudet ovat kasvattaneet Juliasta sen Julian, joka hän on nyt. ”Minusta on tullut rakastavampi ihminen. Tietyllä tavalla olen todella herkkä, mutta en koe sitä huonona asiana.” MASENNUKSEEN LIITTYEN JULIA ON SAANUT ISÄLTÄÄN PALJON TUKEA. SAIRAUDESTA ON HYVÄ KESKUSTELLA LÄHEISEN KANSSA, JOKA TIETÄÄ TASAN TARKKAAN, MILTÄ SE TUNTUU. YSTÄVILLEEN JULIA ON PUHUNUT omasta masennuksestaan rohkeasti ja peittelemättä. Sen sijaan isän masennuksesta hän kertoi kavereilleen vasta vuosi sitten, samaan aikaan kuin omasta masennuksestaan, vaikka isän sairaus todettiinkin jo Julian alakouluaikoina. – Oli vaikeampaa kertoa kavereille ensimmäistä kertaa isän masennuksesta kuin omasta masennuksestani. Minua ahdisti. Kaverit sanoivat minulle aina, että teillä on täydellinen perhe ja sinulla on kaikkea. Minulle tuli tunne, etten voi kertoa isästä kenellekään. – Tietyllä tavalla myös häpesin asiaa. En halunnut kavereilta sääliä, enkä sitä, että he alkaisivat kohdella minua eri tavalla. Nyt olen kuitenkin oppinut luottamaan ihmisiin paremmin. Ensimmäinen ystävä, johon Julia luotti välittömästi ja jolle hän pystyi heti kertomaan kodin tilanteesta, löytyi FinFamin kautta. – On ihanaa, että FinFami on olemassa, koska sain sen kautta uuden ystävän. Kolme tuntia sen jälkeen, kun olimme tavanneet, olimme ihan parhaat kaverit. Hän auttaa minua aina. Vaikka myös muut ystävät ovat ottaneet Julian uutisen vastaan erittäin hyvin, on heidän käytöksensä Juliaa kohtaan hieman muuttunut. Toisinaan kaverit varovat, mitä Julian seurassa puhuvat. – Se on ehkä hyväkin asia, mutta en halua, ettei minulle voisi sanoa asioita suoraan. Kaverit eivät heitä esimerkiksi mustaa huumoria silloin, kun minä olen vieressä. Joskus tunnen itseni vähän ulkopuoliseksi. Nuorten keskuudessa masennus on niin yleistä, ettei sitä enää pidetä tabuna tai muulla tavoin erityisenä. Kun Julia kertoo koulun ruokapöytäkeskusteluissa masennuksestaan, saattaa joku muukin yllättäen avautua omista kokemuksistaan. Opetuksessa mielenterveysaiheet tuntuvat sen sijaan kantavan edelleen stigmaa. Julian mukaan koulussa on näennäisesti lisätty puhumista mielen sairauksista, mutta todellisuudessa niistä ei vieläkään avoimesti keskustella. – Terveystiedon tunneilla mielenterveysaiheet skipataan, koska niihin ei ole aikaa. Niitä ei pidetä yhtä tärkeinä kuin ohjeita siitä, miten istut ergonomisesti. FINFAMIIN JULIA tutustui, kun perhe osallistui yhdessä viikonlopun mittaiselle perheleirille. Sen jälkeen Julia on ollut 4/2017 LAB1704_10-13.indd 13 mukana muun muassa nuorten leffailloissa ja retkillä. Yksi mieleenpainuvimmista kokemuksista Julialle oli, kun hän pääsi viime kesänä FinFamin kautta puhumaan lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan kanssa, ja sai näin mahdollisuuden vaikuttaa nuorten asioihin. Omaisyhdistyksestä Julia on oppinut, ettei ole huoliensa kanssa yksin. Myös muissa perheissä on mielenterveysongelmia. – FinFamin myötä tajusin, että ei meidän perheemme ole erilainen. Kukaan ei määrittele, mikä on normaali perhe, Julia kiteyttää. FinFamista Julia on löytänyt myös vertaistukea ja oman tukiverkoston. Erityisen tärkeäksi henkilöksi Julialle on muodostunut FinFami Pirkanmaan nuorten kanssa työskentelevä Sari Nurminen, jonka kanssa Julia on yhteydessä useamman kerran kuukaudessa. Tapaamisissa puhutaan tavallisista asioista; arjesta, suruista, iloista, huolista ja perheestä. Erityisesti Julia kiittelee FinFamia siitä, kuinka helppoa toimintaan on ollut tulla mukaan. – Voit vain kävellä sisään ja olla että moi, tulin pullakahville. VAIKKA VAIKEUKSIA Julian matkalle on mahtunutkin, menneisyydestään hän ei haluaisi muuttaa mitään. – Olen tyytyväinen siihen, mitä minulle on annettu. Vaikeudet ovat kasvattaneet minusta sen, kuka olen nyt. – Olen oppinut näyttämään tunteeni paremmin ja minusta on tullut rakastavampi ihminen. Olen myös oppinut kuuntelemaan muita, koska muut ovat kuunnelleet ja auttaneet minua. Tällä hetkellä kaikki on hyvin niin kotona kuin koulussakin. Hoitojakson myötä Julian isä on virkeämmässä kunnossa ja jaksaa olla mukana lastensa arjessa. Harrastukset ovat olleet Julialle aina se arjen suurin voimavara. Moukarinheittoa SM-tasolla harrastava nuori nainen treenaa useita kertoja viikossa ja valmentaa pienempiä harrastajia. Yleisurheilun lisäksi kalenteri täyttyy mallintöistä. – Toivon, että urheilu pysyisi aina mukana elämässäni ja olisin vain onnellinen. Teksti ja kuvat: Emilia Aakko 13 14.12.2017 12:30:57

KUVA: PIXABAY Nuori odottaa ammattilaiselta luotettavuutta Nuoren auttaminen vaatii erilaista otetta kuin aikuisen auttaminen. Luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen rakentaminen on ensisijaisen tärkeää, kun nuori aloittaa matkaansa omaisyhdistyksessä. J oka neljäs lapsi elää perheessä, jossa vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelmat vaikuttavat jokapäiväiseen elämään. Nämä lapset ja nuoret tarvitsevat erityistä tukea arjessa jaksamiseen ja selviytymiseen. Apua löytyisi muun muassa FinFami-yhdistyk14 LAB1704_14-15.indd 14 sistä, mutta osaavatko ja haluavatko alle 18-vuotiaat lähteä hakemaan apua järjestömaailmasta? – Olen ollut talossa syyskuusta 2011, ja tänä aikana ainoastaan yksi nuori on soittanut minulle ja kysynyt tietoja nuorten kurssista, kertoo FinFami Pirkanmaan lapsiperheistä, nuorista ja kouluyhteistyöstä vastaava koordinaattori Sari Nurminen. Siinä missä aikuiset hakevat ongelmatilanteeseen itse aktiivisesti apua, tarvitsevat nuoret usein pienen alkusysäyksen. Useimmiten nuoret ohjautuvat yhdistyk4/2017 14.12.2017 8:44:27

seen ammattilaisten, kuten psykiatristen sairaanhoitajien vastaanoton kautta, tai omien vanhempien kannustamana esimerkiksi FinFamin perheleirille osallistumisen jälkeen. – Nuorella täytyy olla luottamuksellinen suhde siihen henkilöön, joka hänet ohjaa yhdistykseen, oli se sitten ammattilainen tai vanhempi, Nurminen korostaa. – Ja silloin, kun ammattilainen esittelee FinFamin toimintaa nuorelle, vaatii se myös ammattilaiselta tietämystä siitä, mikä pulju me oikeastaan olemme. Nuoret eivät tule yhdistykseen sillä, että heille antaa meistä esitteen. LUOTTAMUKSEN RAKENTAMISEN Juvonen aloittaa nuoreen tutustumalla ja häntä kuuntelemalla. Ammattilaisen tulisi aina ottaa nuoren kertomukset ja ongelmat vakavasti. – Monessa tapauksessa nuori on törmännyt monta kertaa siihen, ettei hän itse tule autetuksi, eivätkä vanhemmat lakkaa juomasta. Nuori ei usko eikä luota enää mihinkään. Tällöin psykiatrisen sairaanhoitajan tehtävänä on toivon välittäminen. Hän yrittää saada nuoren näkemään, ettei vastuu vanhemman hoidosta ole nuorella. Sen sijaan nuoren on tärkeää panostaa omaan jaksamiseensa ja nähdä oman elämänsä merkitys. Juvosen luona keskustellaan muun muassa mielenterveyden pulmista sekä kasvamiseen liittyvistä mietteistä. – Kun myöhemmässä vaiheessa tulee sellainen tunne, että tähän väliin mahtuisi joku muukin, otan FinFamiin yhteyttä. Kaikkia nuoria en voi tietenkään FInFamiin ohjata. Ohjaan yhdistykseen sellaiset nuoret, joiden uskon saavan alkaa rakentua heti aktiivisen kuuntelemisen myötä. Nurmisen mukaan yksi asia, mitä nuoret tulevat yhdistyksestä hakemaan, onkin nimenomaan aikuinen keskustelukaveri, jolle voi puhua luottamuksellisesti. – Monet nuoret eivät kerro asioistaan paljonkaan kavereille, mutta jos toinen osapuoli on vieras, pystyvät he puhumaan paremmin. Luottamuksen rakentumisen kannalta on tärkeää, että nuori saa itse tehdä päätökset siitä, missä tapaaminen järjestetään ja minkä verran hän itsestään ja elämästään kertoo. PIRKKALAN NUORISOPSYKIATRIENSIMMÄISEN TAPAAMISEN JÄLSEN HOIDON psykiatrinen sairaanhoiKEEN Nurminen jatkaa luottamuksellitaja Pirjo Juvonen on malliesimerkki siisen vuorovaikutussuhteen rakentamista tä, kuinka hoitajan olisi hyvä johdattaa aktiivisella yhteydenpidolla nuoren kansnuori mukaan yhdistyksen toimintaan. sa. WhatsApp-palvelun kautta nuorelSuurin osa FinFami Pirkanmaan nuorista le on helppo lähettää tietoa erilaisista taon löytänyt yhdistykseen Juvosen kautta. pahtumista ja uutisista, jotka nuorta saatJuvonen toimi aikoinaan FinFamin taisivat kiinnostaa. Välillä on hyvä kysyä vapaaehtoisena vetäen muun muassa myös nuoren kuulumisia. nuorten depressioryhmää sekä nuorten – Yhteydenpitoa täytyy olla, koska vanhempien ryhmää. Noilta muutenhan kaikki näivetajoilta hänelle on jäänyt tyisi, Nurminen muistuttaa. vankka ymmärrys omaisyh- ”NUORELLA TÄYTYY OLLA LUOTTAMUKSELLINEN Aktiivisen viestittelyn SUHDE SIIHEN HENKILÖÖN, JOKA HÄNET distyksen toiminnan perija kahdenkeskisten tapaaaatteista. misten myötä nuoret innosOHJAA YHDISTYKSEEN, OLI SE SITTEN – En tiedä, osaisinko tuvat helposti osallistumaan AMMATTILAINEN TAI VANHEMPI.” ohjata nuoria samalla myös muuhun nuorille tavalla FinFamille, jos en suunnattuun toimintaan. olisi aikoinaan sinne itsekin eksynyt ja sieltä välittämistä, vertaistukea ja ymmär- FinFami Pirkanmaalla nuorille järjesseurannut toimintaa läheltä, Juvonen rystä. Se on nuorelle todella tärkeää. tetään muun muassa yhteisiä leffailpohtii. Juvosella itsellään on FinFamista toja, joissa he pääsevät tapaamaan Juvosen vastaanotolla nuorten omaisti- vain hyviä kokemuksia, minkä vuoksi samassa tilanteessa olevia ikätovereilanteet näyttäytyvät useimmiten jomman- hänen onkin helppo suositella yhdistystä taan. Muutaman kerran vuodessa järjeskumman vanhemman päihdeongelmana. nuorille ja kertoa perusteellisella sekä tetään uusille nuorille suunnattu nuorten – Vanhemmat itse eivät välttämättä tuo kiinnostavalla tavalla sen toiminnasta. leiri. Viime aikoina nuorille on alettu asiaa esille, kun kysytään heidän omista – Myös toisten nuorten kertomana järjestää myös vertaistapaamisia, joissa he sairauksistaan. Kuitenkin nuorta haastayhdistystä on hyvä markkinoida, Juvonen pääsevät jakamaan kokemuksiaan. teltaessa vanhemman toiminta kuvautuu vinkkaa. Vaikka nuorille on yhdistyksessä niin, että siinä on epävakaasti käyttäytyvä tarjolla monenlaista, eivät he sitoudu vanhempi. KUN JUVONEN ON OHJANNUT yhdistystoimintaan samalla tavalla kuin Toinen Juvosen vastaanotolla yleinen nuoren FinFamille ja antanut tämän yhaikuiset ja ikääntyvät omaiset. Kun elämä mutta vähemmän huomioitu omaisteystiedot nuorten kanssa työskenteleväl- täyttyy koulusta, harrastuksista sekä tilanne on silloin, kun nuoren sisarus le Sari Nurmiselle, ottaa Nurminen yhkavereista, jää aikaa muille puuhille rajalhakeutuu nuorisopsykiatrian hoitoon. teyttä nuoreen WhatsApp-viestisovellisesti. FinFami on nuorille paikka, josta Tällöin vanhemmat ja sairastunut nuori luksen kautta ja ehdottaa nuorelle tapaahe hakevat apua ja tukea silloin, kun saavat keskusteluapua, mutta sairasmista. niille on tarvetta. tuneen nuoren sisarus jää usein täysin – Tavallaan heitän pallon siinä kohtaa – Se, että nuorilla on paljon tekemistä, huomiotta. nuorelle. Olen kokenut, että se toimii on iloinen asia. Minulla ei ole sellaista – Tässä on kipeä kohta, jota mietin kaikista parhaiten. ajatusta, että sitoisin nuoret yhdistykseen. usein. Kun vastaanotolle tulee nuoria, Ensimmäisessä tapaamisessa nuoret Olemme käytettävissä aina silloin, jos joilla on ongelmia, sisarukset jäävät kertovat usein hyvin oma-aloitteisesti nuoren elämässä tulee vastaan kriisejä. huomioimatta kokonaan. Sairastuneiden elämästään, eikä Nurmisen tarvitse juurisisaret eivät osaa hakea apua itselleen. kaan keskustelua johdatella. Luottamus Teksti: Emilia Aakko 4/2017 LAB1704_14-15.indd 15 15 14.12.2017 8:44:27

Opiskelijakin voi olla syrjässä Kysy, kuuntele, kiinnostu ja kunnioita. Välittäminen, kunnioittava kohtelu ja toiset huomioon ottava tapa kohdata muita lisäävät yhteenkuuluvuuden kokemusta. K eskustelu nuorten syrjäytymisestä on jatkunut jo pitkään. Yhtä pitkään keskustelua on leimannut syrjäytymiskäsitteen epämääräisyys. Tänä päivänä syrjäytyminen määritellään useimmiten koulutuksen ja työllistymisen näkökulmasta. Se, onko nuori koulutuksen tai työelämän ulkopuolella – yhteiskunnallisen toiminnan ulkokehällä – ei kuitenkaan kerro mitään siitä, kokeeko nuori itse olevansa syrjäytynyt tai syrjässä. Nuorten syrjäytymisestä keskusteltaessa on tärkeää kuunnella myös nuorten omaa kokemusta syrjäytymisestä tai ulkopuolisuudesta. KUVA: UNSPLASH Ryhmäytymisen merkitystä ei voi liikaa korostaa. Se vaikuttaa myös tapaan, jolla kohtelemme muita. 16 LAB1704_16-17.indd 16 4/2017 14.12.2017 12:32:05

Tiedetään, että koulutus on yksi tehokMyös opiskelijat, jotka kuuluvat kaimmista keinoista ehkäistä syrjäytyjohonkin vähemmistöryhmään, mistä. Koulutus on myös keskeinen kohtaavat vaikeuksia vertaisyhteisöihin mielenterveyttä suojaava tekijä. Koulukiinnittymisessä. Neljännes eli noin tuksen piirissä oleminen eli opiskele74 000 korkeakouluopiskelijaa identifioi minen kiinnittää nuoren mukaan yhteisitsensä tähän ryhmään kuuluvaksi. Seksukunnalliseen toimintaan. Se ei kuitenaali- ja sukupuolivähemmistöön, uskonkaan kaikkien kohdalla tarkoita kokenollisiin ja etnisiin vähemmistöihin sekä musta ryhmään ja yhteisöön kuulumiterveydentilansa (esimerkiksi mielensesta. Opiskelija voi kokea olevansa ON TÄRKEÄÄ KUUNNELLA NUORTEN syrjässä ja ulkoOMAA KOKEMUSTA SYRJÄYTYMISESTÄ puolinen omassa TAI ULKOPUOLISUUDESTA. yhteisössään. KORKEAKOULUISSA KOETAAN ULKOPUOLISUUTTA JA YKSINÄISYYTTÄ. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen (KOTT) 2016 mukaan useampi kuin joka viides opiskelija kokee, ettei kuulu mihinkään ryhmään kuten vuosikurssi, laitos tai ainejärjestö. Nyyti ry:n 2014 toteuttama uusien opiskelijoiden kysely osoitti, että opiskelujen alussa joka kuudes uusi opiskelija kokee vaikeana päästä mukaan porukoihin. Noin puolet korkeakouluopiskelijoista kokee kaipaavansa ihmisiä ympärilleen ja eri mittareiden mukaan yksinäisyyttä kokee 4-10 % opiskelijoista. Opiskelijabarometrien 2012 ja 2014 tulosten perusteella on myös arvioitu, että 40 % opiskelijoista kokee ajoittain tai usein yksinäisyyttä. Tämä tarkoittaa sitä, että yksinäisyys koskettaisi noin 120 000 tuhatta korkeakouluopiskelijaa. Ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden kokemusten taustalta löytyy mitä moninaisimpia niin yksilöön kuin yhteisöön ja rakenteisiin liittyviä tekijöitä. Lasten ja nuorten osalta yksinäisyyden on todettu stabilisoituvan ja jatkuvan läpi koko peruskoulun. Niina Junttilan lasten ja nuorten yksinäisyyttä käsittelevistä tutkimuksista selviää, että yksinäisistä aikuisista kolmannes on ollut yksinäinen jo lapsena. Voidaan siis olettaa, että yksinäisyyden kokemus muodostaa koulutusasteet ylittävän jatkumon. Maili Pörhölän korkeakoulukiusaamiskokemuksia selvittäneiden tutkimusten mukaan myös kiusaaminen vaikuttaa muodostavan jatkumon. Korkeakoulukiusaaminen ei ole marginaalinen ilmiö, sillä noin 8 % opiskelijoista kokee olevansa korkeakouluopintojen aikana usein tai satunnaisesti muiden opiskelijoiden kiusaamisen kohteena. 4/2017 LAB1704_16-17.indd 17 terveysongelmien) puolesta vähemmistöön kuuluvat opiskelijat kokevat kolme kertaa enemmän kiusaamista, syrjintää ja häirintää enemmistö-opiskelijoihin verrattuna. Myös yksinäisyyden kokemus on tavallisempaa vähemmistöryhmiin kuuluvilla. Kouluun tai opiskelemaan pääseminen ei kuitenkaan yksin poista nuoren syrjäytymiskehityksen riskiä. Opiskelevista nuorista on syytä pitää hyvää huolta, jotta heidän opinnoissa pärjääminen ja opintojen suorittaminen sekä sujuva siirtyminen työuralle voidaan turvata. Tässä yksi avaintekijöistä on pyrkiä turvaamaan kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet kokea osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. TUUTORITOIMINTA ON TÄRKEÄÄ JA VAIKUTTAVAA. Se auttaa opiskelijoita kiinnittymään vertaisyhteisöihin ja luomaan vertaissuhteita. Tähän tulisi jatkossakin panostaa ja toimintaa kehittää esimerkiksi pidentämällä tuutoritoiminnan kestoa. Ryhmäytymisen merkitystä ei voi liikaa korostaa ja ryhmäyttämisen tulisi olla vahvasti integroitunut osaksi opetusta. Erityistä huomioita tulisi kiinnittää opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien vahvistamiseen ja kiusaamisen ehkäisyyn. Myös opiskelijoiden erilaiset tarpeet olisi hyvä ottaa huomioon opiskeluyhteisöissä ja kehittää ilmapiiriä moninaisuutta tukevaksi. KOKEMUS JOUKKOON KUULUMATTOMUUDESTA, ulkopuolisuudesta, ei ole pikkujuttu. Yksinäisyys satuttaa kuten fyysinen kipu ja se on yhteydessä moniin hyvinvointia heikentäviin tekijöihin YKSINÄISYYS VÄHENTÄÄ LUOTTAMUSTA ja kokemuksiin. YhteiMUIHIN IHMISIIN JA ITSEEN, JA ERISTÄÄ söön kuulumattomuuden kokemuksen on toSOSIAALISESTI. dettu olevan yhteydessä koettuun terveydentilaan, masentuneiVaikka korkeakouluopiskelijat ovat jo suuteen ja alakuloisuuteen, opintojen suylittäneet aikuisuuden kynnyksen, vuorojumiseen, opintoihin ja opiskeluyhteisöön vaikutustaitojen ja sosiaalisten taitojen kiinnittymiseen ja tulevaisuususkoon. Yk- ohjausta sekä niiden harjoittelun tärkesinäisyys vähentää luottamusta muihin yttä ei voi sivuuttaa. Yhteenkuuluvuuden ihmisiin ja itseen, ja eristää sosiaalisesti. tunne sekä välittämisen ja keskinäisen Myös kiusaaminen vaikuttaa vahvasti itse huolenpidon kulttuuri syntyvät myötäopiskeluun: sillä on todettu olevan negatuntoisista ja toisia huomioivista kohtaatiivinen yhteys opiskelukykyyn ja opinto- misista. Lopulta syrjään jäämisen tai menestykseen. syrjään jättämisen ehkäiseminen kiertyy Kokemus ulkopuolisuudesta, yksijuuri ihmisten välisiin kohtaamisiin ja näisyys sekä kiusatuksi ja syrjityksi tulesiihen, miten toisiamme kohtelemme. misen kokemukset ovat riskitekijöitä Hyvä muistisääntö on Niina Junttilaa opintojen keskeyttämiselle. Sitä myötä lainaten neljä K:ta: kysy, kuuntele, kiinne vaikuttavat myös syrjäytymiseen, siinä nostu ja kunnioita. merkityksessä kuin syrjäytyminen tavallisimmin ymmärretään. Teksti: Minna Savolainen, Nyyti ry Sysmän Apteekki Sysmäntie 38 19700 Sysmä 17 14.12.2017 12:32:05

PUHEENJOHTAJA Anita Ruutiainen Miten voimme ehkäistä nuorten syrjäytymistä? T KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ änä päivänä puhutaan paljon nuorten syrjäytymisestä. selvää, että kaikkia ei kiinnosta pelkkä teorian opiskelu, vaan Siitä on tehty lukuisia tutkimuksia. Pelkkä tieto ja osa haluaa päästä kokeilemaan käytännön töitä. Paljon puhututkimukset nuorten syrjäytymisestä eivät kuitenkaan taan työssä oppimisesta, mutta meiltä puuttuu paikkoja, poista itse ongelmaa, vaan meillä joissa nuoret voisivat harjoitella kykytulisi olla keinot syrjäytymisen jensä mukaista työntekoa. Tällä tavalla ehkäisemiseksi. voisimme ohjata ainakin osan syrjäyOlisiko syrjäytymiseen mahdollista tymisvaarassa olevista nuorista kohti puuttua ajoissa? Laskelmat osoittavat, normaalia elämää. että nuorten syrjäytymisen aiheuttamat Tietenkin on myös nuoria, joilla on kustannukset yhteiskunnalle ovat huomatjo lähtökohtaisesti vaikeuksia sopeutua tavia. Kuten monessa muussakin tapayhteiskuntaan, esimerkiksi heikon itseuksessa, myös tässä, varhainen puuttutunnon takia. Mielestäni tällaisessa tapaminen vähentäisi kustannuksia. Onko uksessa tarvitaan kodin lisäksi myös kuitenkin niin, että tämän hetken arvoulkopuolista auttajatahoa, joka kannusvalinnat vaikuttavat siihen, että syrjäytytaisi ja ohjaisi nuorta hyväksymään minen lisääntyy? itsensä. Tutkimuksissa luetellaan monia syitä, Kun teini-ikäisen nuoren itsetunto jotka johtavat syrjäytymiseen. Näitä ovat on heikko, hän on epävarma omista nuorten kohdalla esimerkiksi koulutuksen mahdollisuuksistaan ja on omasta vähäisyys, työn saannin vaikeudet ja taloumielestään paljon ikätovereitaan delliset ongelmat. Koska Suomi luetaan huonompi. Häneltä puuttuu monesti monilla mittareilla hyvinmyös kavereita ja harrasvointivaltioksi, luulisi, että tuksia. Olisikin tärkeää, ON AIKA TARTTUA TEKOIHIN, JOILLA VOIMME nämä ongelmat voitaiettä epävarma nuori EHKÄISTÄ NUORTEN SYRJÄYTYMISTÄ JA siin ratkaista yksinkertaisin voitaisiin ohjata hyvän ANTAA HEILLE TARVITTAVA TUKI SEKÄ TOIVOA keinoin. harrastuksen pariin, koska Meillä tulisi olla turvasieltä voi löytyä mielenPAREMMASTA TULEVAISUUDESTA. verkostot, joilla pystymme kiintoista tekemistä ja ehkäisemään sen, että yksikavereita. kään nuori ei syrjäytyisi. Seurantaa pitäisi olla jo lasten ollessa Esteeksi voi muodostua taloudelliset vaikeudet, koska monet pieniä. Suomessa on hyvä, pienille lapsille suunnattu neuvolaharrastukset ovat kalliita ja kaikilla vanhemmilla ei yksinkertoiminta, mutta meiltä puuttuu nuorille suunnattu ohjaus. taisesti ole varaa lasten harrastuksiin. Mielestäni lapsilla pitäisi Tässä kohdin voi tietysti vedota kotien velvollisuuteen kuitenkin olla samat mahdollisuudet harrastaa vanhempien huolehtia omista lapsistaan. Vanhemmilla on toki vastuu lapsis- taloudellisesta asemasta huolimatta. Voisimmeko siis ohjata taan, mutta aina heillä ei välttämättä ole voimavaroja ohjata rahaa lasten harrastuksiin ja ehkäistä näin nuorten mahdollista lastaan riittävästi. syrjäytymistä? Liian paljon nuoria syrjäytyy sen vuoksi, että he eivät täytä Mielestäni viimeistään nyt on aika tarttua tekoihin, joilla koulutusvaatimuksia ja eivät näin ollen saa sopivaa jatkokouvoimme ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja antaa heille tarvittava lutuspaikkaa. Olisiko mahdollista löytää koulutusväylä heille, tuki sekä toivoa paremmasta tulevaisuudesta. joille normaali oppiminen tuottaa suuria vaikeuksia? On aivan Hyvää uutta vuotta! 18 LAB1704_18-19_Puheenjohtaja.indd 18 4/2017 14.12.2017 12:33:15

Kevättä kohti 60 + -vuotiaille Ikaalisten kylpylässä 17.–18.3.2018 Koetko olevasi kuormittunut läheisen mielenterveys- tai päihdeongelman vuoksi? Rajoittaako läheisesi sairaus omaa arkeasi? Tarvitsetko hengähdystaukoa ja mahdollisuutta keskustella jaksamisestasi muiden samankaltaisessa tilanteessa olevien kanssa? Kurssin tavoitteena on tukea erityisesti ikääntyvien omaisten hyvinvointia. Kurssilla pohditaan omaisena olemisen peruskysymyksiä yhdessä muiden omaisten kanssa. Elämää voivat kuormittaa läheisen sairauden lisäksi oman toiminnan rajoitteet, mahdolliset sairaudet ja kunnon heikkeneminen. Omien voimavarojen löytäminen tukevat selviytymistä ja hyvinvointia kuormittavassa elämäntilanteessa. Kurssin hinta on 80 €/henkilö sisältäen majoituksen, buffetruokailut, kurssiohjelman sekä kylpylän ja kuntosalin vapaan käytön. Majoitus on hotelli Ikaaliassa. Hakemukset palautetaan 19.2. mennessä osoitteella: Mielenterveysomaiset Pirkanmaa - FinFami ry Hämeenkatu 25 A 3. krs. 33200 TAMPERE Hakemukset ja lisätiedot: Tiina Rissa p. 040 5050 819 tai tiina.rissa@finfamipirkanmaa.fi PSYKIATRISTA KUNTOUTUSTA JA TUKIASUNTOPALVELUJA NUORILLE AIKUISILLE www.kokemuskoulutus.fi Tulevaisuuden Portti on ammatillinen psykiatrinen hoitokoti, joka tarjoaa psykoterapiaa ja erilaisia terapiahoitoja. Pidämme tärkeänä, että nuoret mielenterveyskuntoutujat eivät jää ns. eläkeputkeen, vaan haluamme satsata ammatilliseen kuntoutukseen ja itsenäistymisen tukemiseen. Tiiviin omahoitajasuhteen tärkeys, prosessinomainen työskentely, henkilöstön ammattitaito ja sitoutuneisuus hoitosuhde työskentelyyn yksilöllisin tavoittein ovat tuottaneet erinomaisia hoitotuloksia. Tulevaisuuden Portti Ehdatoksentie 6 46930 Huruksela Puh. 050 913 2990 tulevaisuudenportti@hotmail.com www.tulevaisuudenportti.com 4/2017 LAB1704_18-19_Puheenjohtaja.indd 19 19 14.12.2017 12:33:16

Omien tunteiden kohtaaminen auttaa sekä nuorta että vanhempaa Vanhemmuuteen liittyy uusia haasteita, kun lapsi tulee nuoruusikään. Vielä suurempia haasteita on, jos lapsi on sairastunut psyykkisesti. Tällöin vanhempien omat tunnetaidot voivat olla ratkaisevassa asemassa. N uoren suhde vanhempiinsa on tyypillisesti ristiriitainen. Samalla kun nuoren pitäisi aloittaa irtiotto ja katkaista napanuora, tarvitsee hän myös edelleen tukea ja turvaa vanhemmiltaan. Samaan aikaan nuoren keho ja mieli muuttuvat, lapsesta alkaa muodostua aikuinen. KUVA: PIXABAY Vaikeiden tunteiden kohtaaminen ja käsittely ovat välttämätön osa sekä nuoren että vanhemman sopeutumista. Ei tunteista välttämättä pääse eroon, mutta ne voi hyväksyä osaksi itseään, tulla sinuiksi niiden kanssa. 20 LAB1704_20-21.indd 20 4/2017 14.12.2017 9:26:46

Nuoruuden ajan yksi tärkeimmistä ja lapsen elämä ei menekään sillä tavalantaa se paremmat mahdollisuudet myös kehitystehtävistä on identiteetin rakenla kuin oli odottanut. Se voi ottaa kovilnuorelle itselleen hyväksyä sairaus osaksi taminen ja siihen liittyen omien arvojen le. Tunteiden käsittely muistuttaa usein omaa elämäänsä. löytäminen ja maailmankatsomuksen suruprosessia: Ensin tulee shokki ja tarJos vanhemmat haluavat todella tukea kehittäminen. Ei ole tavatonta tai huoles- ve kieltää koko asia. Hiljalleen, kun asian nuorta pärjäämään sairautensa kanssa ja tuttavaa, että nuori haluaa silloin katsella kykenee ottamaan vastaan, alkaa jollakin sopeutumaan sen luomiin reunaehtoihin hieman vanhempiensa rakentaman aidan tapaa reagoida tilanteeseen ja myös käsi– joissain tapauksissa jopa paranemaan yli, josko ruoho olisi toisella puolella tellä tunteitaan. Hyvä uutinen on se, että sairaudesta – on heidän ensin käsiteltävä vihreämpää. Ehkä omat tunteensa ja myös pieni kapinointi hyväksyttävä sairaus ON PAREMPI ANTAA NUOREN KOKEA ELÄMÄSSÄÄN vanhempia vastaan ja sen mukanaan PETTYMYKSIÄ KUIN TAPPAA HÄNEN UNELMANSA. voi joskus olla paikaltuomat ajatukset SAMA KOSKEE MYÖS VANHEMPIA. laan. osaksi elämäänsä. Vanhemmille Koska se on tärkein tämä tarkoittaa muutosta kasvatustehprosessin viimeisessä vaiheessa vanhemviesti, joka heidän täytyy omalle lapseltävässä. Olennaista on myötäelämisen pikin voi sopeutua uuteen tilanteeseen. leen osoittaa: tämän kanssa pärjätään taito, olla kuunteleva, luotettava ja läsnä Mutta entä häpeä sitten. Kuinka kyllä, ja sinä et ole yhtään huonompi tai oleva aikuinen. Myötäelämisen kautta paljon katsommekaan itseämme toisten vähemmän arvokas. vanhempi pääsee jakamaan nuoren ihmisten silmien kautta. Tiedetään, että tunteet, niin ilot kuin surutkin. mielenterveyden häiriöihin liittyy stigma NUORUUS ON IDENTITEETIN RAeli häpeäleima. Muiden ihmisten kielKENTUMISEN AIKAA. NuoruudesTILANNE ON KUITENKIN TOINEN, teinen tai ennakkoluuloinen suhtautusa on myös tehtävä ensimmäiset valinnat jos oma lapsi on psyykkisesti sairastunut. minen sairautta kohtaan aiheuttaa sairasoman elämänsä suunnista ja tulevaisuuKuunteleminen muuttuu huolehtimisektuneessa sekä hänen läheisissään häpeää. desta. Kuinka paljon oman sairauden täysi ja arkinen läsnäolo kuormittavammak- Ei ole hyväksi antaa stigmalle liikaa tyy antaa häiritä identiteetin ja koko eläsi. Vanhempi haluaa aina jakaa osan lapvaltaa, mutta vaikeaa sitä on välttääkään. män suunnan rakentumista? Kannattaasensa tunnekuormasta, ja sairastuneen Vielä vaikeampaa on, kun stigma on ko haaveilla, jos joutuu elämään sairaulapsen kuorma on paljon normaalia suusisäsyntyistä. Nuori tai vanhempi saatden varjossa? Myös vanhemmalle nämä rempi. Siinä riittää taakkaa kannettavaksi. tavat leimata itse itsensä, eivätkä häpeän ovat kipeitä kysymyksiä, menettämisen ja Nuoruuden ilojen, surujen ja tunnevuoksi puhu sairaudesta ulkopuolipettymisen pelko eivät jätä rauhaan. myrskyjen sekä kasvukipujen ja epävarsille tai hae tarvittavaa apua. Suurin tabu On kuitenkin parempi antaa nuoren muuden sietämisessä on jo oma työnsä. on vanhemman tuntema häpeä omasta kokea elämässään pettymyksiä kuin Psyykkinen sairaus lisää vaikeuskerlapsestaan. Häpeä voi kauhistuttaa, eihän tappaa hänen unelmansa. Sama koskee rointa entisestään. Vaikeudet heijastuvat omasta lapsestaan saa tuntea häpeää. myös vanhempia. Tässä palataan suoraan myös vanhemmuuteen. HelpotVanhemmatkin voivat siis hävetä onneksi takaisin tavalliseen nuoruuteen taisiko, jos olisi joku ketä syyttää? Kun omaa lastaan, mutta on ymmärrettävä, ja vanhemmuuteen. Kaikki nuoret ja syyllisiä ei tilanteeseen löydy, päätyy etsijä että ei ole väärin tuntea häpeää. Ei ole vanhemmat joutuvat kohtaamaan pettyturhaan peilin eteen itseään soimaamaan. väärin tuntea mitään tunteita. Vaikeiden myksiä, omat rajallisuutensa ja kipeitä Kysyykö kukaan silloin vanhemtunteiden kieltäminen itseltään sen menetyksiä. Niistä me kasvamme, ne malta, miltä se tuntuu, kun oma lapsi sijaan on haitallista ja jättää jälkensä. On ovat osa elämää. sairastuu tai oireilee psyykkisesti? Onko parempi ottaa vaikeatkin tunteet vastaan Unelmat, tulevaisuuden suunnitedes lupa ajatella omia tunteitaan, kun kuin elää elämäänsä katkeroituneena. telu ja usko tulevaisuuteen ovat niin lapsihan se on, joka kärsii? Mutta samaa tärkeitä voimavaroja, että niiden varaan tunne-elämän taakkaa kantavat myös VAIKEIDEN TUNTEIDEN KOHTAAkannattaa rakentaa. Nuorille tämä on vanhemmat. On mahdotonta auttaa MINEN JA KÄSITTELY ovat välttämäusein selkeämpää kuin varttuneemmille. omaa lastaan, jos ei ensin voi ottaa tön osa sekä nuoren että vanhemman so- Kuinka moni vanhempi muistaa kysyä vastaan ja käsitellä omia tunnekokemukpeutumista. Ei tunteista välttämättä pääitseltään, elänkö nyt sellaista elämää ja siaan. se eroon, mutta ne voi hyväksyä osaksi sellaista vanhemmuutta, jota itse haluan Ja pahaltahan se tuntuu. Riittämätitseään, tulla sinuiksi niiden kanssa. Hyelää? Jokaisen on iästä riippumatta hyvä tömyyden tunteen kaikkivoipainen väksyntä tuo asiaan tarvittavaa etäisyytpysähtyä joskus hetkeksi pohtimaan, lamaannuttavuus kietoo vanhemman tä, mikä antaa tilaa nähdä asioita uusista miten minä voisin elää enemmän myös niin tiukasti sisäänsä, että ulospääsy voi näkökulmista. Tilaa nähdä toivoa ja mah- itseäni varten. tuntua mahdottomalta. Enkö todella voi dollisuuksia elämässä. Vanhemmallakin on lupa tehdä valinottaa tätä sairautta pois lapsestani? Huumorin käyttö voi olla merkki siitä, toja, rajata elämäänsä, olla terveellä että on oppinut hieman löysäämään. tavalla itsekäs ja unelmoida tulevaiSAIRASTUMINEN LIITTÄÄ VANJos asialle osaa nauraa, on jo alkanut suudesta. Sellainen ihminen on paras HEMMUUTEENKIN TUNTEITA, joisymmärtää, että kaikkeen ei voi eikä mahdollinen esikuva nuorelle. ta ei niin paljon välittäisi. Pelkoa, inhoa, tarvitse voida vaikuttaa. Jos vanhemmat häpeää, vihaa, surua ja pettymystä. Oma ja muut läheiset hyväksyvät sairauden, Teksti: Arto Bäckström 4/2017 LAB1704_20-21.indd 21 21 14.12.2017 9:26:46

Haasteet nuorten elämässä Pohjanmaalla toimii Yhdessä enemmän -projekti, jonka tavoitteena on ennaltaehkäistä nuorten mielenterveysongelmia sekä tukea perheitä, joissa joku läheinen sairastaa psyykkisesti. Projektin työntekijät jalkautuvat oppilaitoksiin, joissa tapaavat nuoria ja aktivoivat keskustelua mielenterveydestä ja mielen hyvinvoinnista. M itä nuoret vastajoka paperilta. Nämä haasteet olivat sivat, kun heiltä kysytkoulu ja koulun aiheuttamat paineet sekä tiin, mitä haasteita vapaa-aika. heidän elämästään Seuraavaksi nuorten kanssa syvennytlöytyy? Kysymyksen tiin käsittelemään erityisesti näitä haasavulla nuoret saivat itse reflektoida omaa teita. Nuorille esitettiin kysymys, jonka elämäänsä: sitä, miltä haasteet tuntuvat ja avulla pyrittiin selvittämään, miksi juuri miten niitä ratkotaan. nämä haasteet aiheuttavat erityisen Erään oppilaitosvierailun aluksi nuoret paljon stressiä heidän elämässään. saivat hetken aikaa miettiä ryhmissä, Ensimmäisenä käytiin läpi koulua ja sen millaisia haasteita he kohtaavat. Tämän mukanaan tuomia paineita. jälkeen he kirjoittivat vastaukset pape– Aikaiset tunnit ovat rasittavia, ei rille. Lopputunnista käytiin yhdessä läpi, jaksa nousta niin aikaisin. mitä he olivat ryhmissä keskustelleet. Toinen nuori oli eri mieltä ja ajatteli, Tehtävän aikana jokaisessa ryhmässä oli että koulun laatimat paineet ovat suurin yksi ohjaaja tukena. syy, miksi koulu on haaste. Kun vastauksia lähdettiin purkamaan, – Pitää olla aktiivinen joka tunti ja ensimmäiset minuutit olivat hiljaisia. kaikkea pitäisi tietää ja moneen asiaan – Eihän meillä ole haasteita. Mehän pitäisi olla jokin mielipide. Enää ei riitä, ollaan nuoria, aloitti eräs nuorista. että tekee kaikki tehtävät, läksyt ja kokeet – Koulu ja koulun paineet, totesi kunnolla ja kunnialla. Jos et ole aktiikuitenkin toinen nuori hetken päästä. vinen tunneilla, niin arvosana laskee. Tämän jälkeen haasteita alkoi nousta Tämä kuulostaa stressaavalta, varsinkin esille. Nuorten elämä ei vaikuttanutkaan kun kaikki eivät ole, eikä tarvitsekaan enää niin haasolla, puheliaita ja teettomalta kuin KOULU JA KOULUUN LIITYVÄT aktiivisia. Kysyensimmäiset mykseen siitä, PAINEET SEKÄ VAPAA-AIKA minuutit antoivat miltä tällainen AIHEUTTIVAT NUORILLE ENITEN vaatimustaso olettaa. – Stressi ja tuntuu, vastattiin HAASTEITA. aikaiset aamut. seuraavasti. – Ihmissuhteet ja ulkonäköpaineet, – Tämä voi olla stressaavaa, varsinkin jatkoivat toiset. hiljaisille oppilaille. Se voi johtaa ahdis– Vapaa-aika, huusi joku nuorista. tuneisuuteen ja moni tuntee kovaa Kaikki tuumasivat yhteen ääneen, että painetta koulun puolesta. Tämä taas voi tämä pitää paikkansa, vapaa-aika aiheutjohtaa siihen, ettei halua tulla kouluun, taa nuorille stressin tunnetta. kun tuntuu, ettei kestä paineita. On niin Vaikka haasteet olivat ryhmissä sanotusti luovuttanut koulun suhteen. hyvinkin erilaisia, kaksi niistä nousi ylitse – Tämä voi mennä kahteen suunmuiden. Kaksi haastetta, jotka löytyivät taan, joko niin, että luovuttaa tai sitten 22 LAB1704_22-23.indd 22 niin, että rääkkää itseään ja tuntee että on pakko saada hyviä arvosanoja. Eli jotkut laittavat korkeat vaatimukset itselleen, jatkoi toinen vastaaja. Se, että nuoret joutuvat kertomaan mielipiteensä tunneilla, valmistelemaan esitelmiä ja olemaan lojaaleja muita kohtaan, voi johtaa ahdistuneiKUVA: UNSPLASH 4/2017 14.12.2017 12:50:56

suuteen. Tuntuu siltä, että nuoret eivät enää saa olla omia itsejään, vaan pitäisi olla jonkinlainen supermies tai -nainen, jotta pärjäisi koulussa. Nuoret mainitsivat myös, että heillä on paljon kotitehtäviä sekä pienimuotoisia ryhmätöitä ja projekteja. Näiden esittely ei kuitenkaan ole pakollista, vaan ne, jotka haluavat, saavat omat tuotoksensa esittää. TOINEN HAASTE, JONKA NUORET NOSTIVAT ESILLE, oli vapaa-aika. Moni nuori ajatteli, että koulu ja vapaa-aika liittyvät hyvin paljon yhteen. Koulusta tulee paljon läksyjä ja vapaa-ajalla on paljon tekemistä ja harrastuksia, jotka vievät aikaa. Tämäkin voi johtaa stressaantumiseen ja siihen, että nuoret eivät esimerkiksi jaksa nousta aamulla kouluun, koska väsyttää. – Treenit ovat illalla ja niihin menee paljon aikaa. Treenien jälkeen pitäisi vielä ehtiä tapaamaan kavereita ja sen lisäksi pitäisi ehtiä syödä. Perhekin haluaisi, että olisi joskus kotona. Vapaaajalla on paljon tekemistä ja koulutehtäviä ei aina ehdi tehdä ajoissa ja tämä johtaa huonoon arvosanaan, ahdistuneikeräävät puhelimet pois ja vaikka kaikki suuden tunteeseen ja stressiin, kuvaili sitä yrittää välttää, niin ei niitä puhelimia eräs nuorista. näy niin paljon tunnilla. Nuorten mielestä nykyään on paljon ”VAPAA-AJALLA ON PALJON TEKEMISTÄ erilaisia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. JA KOULUTEHTÄVIÄ EI AINA EHDI TEHDÄ Tekemisen puutetta AJOISSA. TÄMÄ JOHTAA HUONOON nuorilla ei ole ja he ARVOSANAAN, AHDISTUNEISUUDEN hengailevat mielellään TUNTEESEEN JA STRESSIIN.” kavereidensa kanssa vapaa-ajalla. – Reweli (Vaasan ostoskeskus Rewell On hyvin tuttua, että nuorten kanssa center) on auki klo 21 saakka arkisin ja kuulee usein puhuttavan, kuinka ”mun myös viikonloppuisin. Sinne on helppo on pakko kattoo instaa” ja että ”en pysty mennä hengaileen kavereitten kanssa. olemaan ilman puhelinta”. Nuorten Myös nuorisotalot ovat auki joka ilta. vastausten perusteella tuntuu, että Kun nuorista on kyse, ei voi välttää jotkut voivat tuntea tästä asiasta stressiä. myöskään kysymystä somesta ja puheStressin tunne voi olla jopa isompi limen käytöstä. Onko some lisännyt tuntien aikana, kun puhelinta ei ole stressiä nuorten elämässä, kun tuntuu, käytössä. että aina pitää olla tavoitettavissa? – Ei ole lisännyt ainakaan minun ENNEN TUNNIN LOPPUMISTA mielestä. Kaikki valitsee itse, kuinka NUORET saivat miettiä, miten he pääaktiivisesti sitä käyttää ja se ei velvoita sisivät eroon mainitsemistaan haasteista. sinua olemaan aina tavoitettavissa. Moni osallistui keskusteluun ja he kävivät Tuntien aikana opettajat esimerkiksi asiaa enimmäkseen läpi koulun ja vapaa- Yhdessä enemmän -projekti Yhdessä enemmän -projektin tarkoituksena on lisätä tietoa sekä vähentää mielenterveyteen liittyvää stigmaa ja ennakkoluuloja. Se toimii kuudessa eri yläkoulussa Pohjanmaalla. Työtä tehdään erilaisten teemapäivien ja pop up -tapahtumien kautta. Projektin kohderyhmänä on kahdeksasluokkalaiset, heidän vanhempansa sekä opettajat. Projekti on kaksikielinen. Lisätietoja antaa projektisuunnittelija Maarit Nummi, maarit.nummi@finfamipohjanmaa.fi ajan aiheuttamien paineiden näkökulmasta. He muun muassa miettivät, että olisi hyvä, jos nuoret oppisivat jakamaan aikaansa paremmin, koulun, vapaa-ajan ja rentoutumisen välillä. – Stressi on lisääntynyt, kun on paljon tekemistä, ja paineet ovat kovat. Vapaaajalla on paljon tekemistä ja kaikki koulun tehtävät pitäisi saada ajoissa valmiiksi. Pitäisi osata jakaa aika oikein niin, että stressi vähentyy, tiivisti nuori, joka ei tuntenut stressiä juuri siksi, että osasi jakaa aikansa oikein ja pitää huolen siitä, että löytää ajan myös rentoutumiseen. Teksti: Maarit Nummi, FinFami Pohjanmaa ry 4/2017 LAB1704_22-23.indd 23 23 14.12.2017 12:50:58

Sinun Etusi – kaikkien etu FinFami Etelä-Pohjanmaa ry järjesti lokakuussa Sinun etusi -kiertueen neljällä paikkakunnalla. Kahden päivän aikana kierrettiin Alajärvellä, Lapualla, Kauhajoella ja Seinäjoella. Kaupungintalojen valtuusto-saleihin, palvelukotiin ja kaupunginkirjastoon saapui mielenterveysomaisia sekä ammattilaisia ympäri maakunnan. T arve etuusasioiden käsittelyyn nousi esiin vuosi sitten, kun FinFami Etelä-Pohjanmaan aluetyöntekijä Teija Matalamäki kiersi tapaamassa omaisryhmiä Etelä-Pohjanmaalla. Omaiset toivoivat tuolloin tilaisuutta, jossa käytäisiin keskustelua mielenterveysomaisten oikeuksista, erilaisista tuen mahdollisuuksista ja vertaistuen merkityksestä. – Mielenterveysasioiden esiin nostaminen on tärkeää, sillä vielä nykypäivänäkin näitä asioita hävetään. Mielenterveyssairauksia tulisi kuitenkin katsoa sairauksina muiden sairauksien rinnalla ja ne vaativat yhtä lailla hoitoa kuin muutkin sairaudet. Myös mielenterveysomaiset tarvitsevat tukea samoin kuin muut eri sairausryhmien omaiset. Omaisroolin tunnustaminen ja tuen sekä avun hakeminen omaan tilanteeseen on äärimmäisen tärkeää, sanoo Matalamäki. PERHEENJÄSENEN PSYYKKINEN SAIRAUS KUORMITTAA omaisia ja sairaus sitoo läheisen usein jatkuvaan hoito- ja valvontavastuuseen. Tästä huolimatta mielenterveysomaisten tunnistaminen voi olla vaikeaa. Kiertueella tuli ilmi, että moni mielenterveysomaisista on yhä vailla tukea. Taloudellisen tuen lisäksi on kyse myös muista omaisten jaksamista tukevien 24 LAB1704_24.indd 24 palvelujen puutteesta. Mielenterveysomaisista vain kolme prosenttia saa omaishoidon tukea. Syynä saattaa olla se, ettei tukea osata hakea. Mielenterveysomaisena oloa tai omaishoitajuutta ei ehkä myöskään tunnisteta. Alueellisia eroja on paljon, esimerkiksi siinä, miten ammattilaiset ohjaavat omaisia asioiden hoidossa. Lähtökohtana on kuitenkin omaisen oma tunnusta- MIELENTERVEYSOMAISEN TUNNISTAMISEEN TARVITAAN VALPPAUTTA. minen: minä olen mielenterveysomainen. Sinun etusi -tilaisuuksissa kuulijoille jaettiin omaishoitajuuden tunnistamiseen käytössä oleva "Testaa, oletko omaishoitaja" -kortti, joka auttaa arvioimaan omaa tilannetta. – Raskas elämäntilanne voi vaikuttaa voimakkaasti omaisen hyvinvointiin. Omaistutkimuksen mukaan jopa 46 % omaisista on vaarassa sairastua masennukseen. Moni asia vaatii kuitenkin omaisen omaa aktiivisuutta. Aina omaisen voimavarat eivät riitä ja silloin tarvitaan ammattilaisten tukea, kertoo toiminnanjohtaja Pia Hytönen Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamista. OMAISILLA ON USEIN MERKITTÄVÄ ROOLI SAIRASTUNEEN läheisen arjessa ja heillä on arvokasta tietoa läheisensä sairaudesta ja hoidosta. – Kun omainen on mukana läheisen hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa tehtäessä, "heikkoa lenkkiä" ei ole, eräs omainen kommentoi kiertueella. Toisinaan psyykkisissä sairauksissa sairastuneen tila voi järkkyä niin, ettei hän välttämättä pysty tekemään loogisia päätöksiä oman hoitonsa suhteen. Psykiatrinen hoitotahto vahvistaa potilaan itsemääräämisoikeutta ja helpottaa hoitohenkilökunnan työskentelyä. Psykiatrisen hoitotahdon ilmaiseminen ja ylös kirjaaminen on kuin varautumista pahan päivän varalle. Monikaan paikalla olleista ei ollut kuullut hoitotahdosta. Psykiatrinen sairaanhoitaja Mikko Ketola Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä kehottaakin omaisia ottamaan asiasta selvää ja vaatimaan hoitotahdon kirjaamista. – Ihmisen yksilölliset tarpeet ja toiveet on perustana hyvälle hoidolle. Diagnoosin perusteella ei tulisi tehdä olettamuksia siitä, mitä ihminen tarvitsee, totesi kiertueelle osallistunut ammattilainen ja omaishoitaja. Sinun Etusi-kiertueella jaettava materiaali on saatavilla www.finfamiep.fi -sivuilla. 4/2017 14.12.2017 12:51:46

KOLUMNI Hanna Vilkka, sosiologi ja vapaaehtoinen, FinFami - Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry Kaverit mielekkään elämän perusta A amiaispöydässä kysyin 12-vuotiaalta tyttärelikätoverit ja tunne sosiaalisesta pärjäämisestä. Nuorelle pärjäätäni ja hänen kaveriltaan, mikä on kavereissa minen tarkoittaa päivästä selviytymistä ja onnistumista niin, että tärkeintä. Toinen heistä vastasi: ”No se, että uskaltaa unelmoida, haaveilla ja innostua. Nuoret haluavat elää voi kertoa sille vaikeistakin asioista, joista ei mielekkäästi omalla tavallaan ilman pelkoa huomisesta. voi puhua vanhemmille.” Ensin hämmennyin. Kuitenkin moni nuori on ilman ikätovereita. He saattavat Eikö vanhemmille olla yksin, vaikka he viettävät suuren voikaan kertoa kaikkea? osan vuorokaudesta harrastuksissa Moni nuori voi emotionaalija koulussa eli siellä, missä on ikätosesti huonosti, vaikka materiaavereita. Näissä paikoissa on myös linen elämä olisi kunnossa. Emotioaikuisia, jotka voivat edistää kaverisuhnaalinen huonovointisuus on teiden syntymistä. Nähtävästi harrasmonesti eri syistä johtuvaa kaverien tuksissa ja koulussa aikuisten tulopuutetta. Kun kavereita ei ole, nuori kulma on kuitenkin yhtä vino kuin ei saa riittävästi purettua ikätasonsa meidän vanhempienkin. Ajattelemme, mukaisia tunnekokemuksiaan eli että kaverit ovat nuorelle hyväksi, ”höpistä kaikenlaista vanhemmilta mutta ensisijaisesti heidän pitää salaa.” Ilman kavereita kuva itsestä kuitenkin pärjätä koulussa ja harrasvoi jäädä kielteiseksi ja nakertaa tuksissa. muodostumassa olevaa sosiaalista Jos aikuiset ponnistelisivat yhtä identiteettiä ja itsetuntoa. Tämä taas paljon kaverien saamisen eteen kuin vaikeuttaa entisestään kavereiden he tekevät nuorten harrastuksiin ja saamista, koska kielteinen kuva koulunkäyntiin liittyen, olisiko nuorten itsestä luo myös sosiaalista pelkoa. elämä toisenlaista? Toimisiko kaveriIkätasoiset kaverit vahvistavat suhteiden luomisessa kolmen koon vaikeassa kasvuvaiheessa taktiikka: kustanna, kuljeta, olevan uskoa omaan pystyvyykannusta? KAVERISUHTEET VAIKUTTAVAT NUOREN teen. He antavat tunteen, että Professori Juho Saari on ELÄMÄNLAATUUN, HYVINVOINTIIN on hyväksytty ja arvostettu. todennut teoksessa YksiJA TERVEYTEEN. Siksi kaverien puute on valtava näisten Suomi, että yksinäisyys paine nuorelle. Paine heikentää vaikuttaa suoraan ihmisten nuoren psyykkisiä voimavaroja ja psyykkistä joustavuutta. elämänlaatuun, hyvinvointiin ja terveyteen. Se voi sairastuttaa Kaverien puute estää myös osallisuutta ja luo eriarvoisuutta. mielen. Kaverit taas voivat myötävaikuttaa sairastuneen mielen Kukaan ei halua katsoa lasin takaa, miten kivaa muilla on. elpymisessä. Läheisten kannattaa siis kiinnittää tähän huomiota. Kaverittomuus on lisäksi otollinen perusta alakulolle, ahdisJokaisessa sosiaalisessa tilanteessa on mahdollisuus kaverisuhtukselle ja masentumiselle. teen muodostumiselle. Vanhemmista ei ole kaveriksi. Kaverien puutteen jättämää Aikuisten tehtävä on tukea nuorta silloin, kun hän ei siihen aukkoa ei täytetä hyvillä arvosanoilla, arvostetulla opiskelupaiomin avuin pysty. Kaveriksi ei voi ketään pakottaa, mutta jokaikalla ja menestyvällä työuralla. Iästä riippumatta aukon täyttää sesta on kaveriksi. 4/2017 LAB1704_25_kolumni_Hanna Vilkka.indd 25 25 14.12.2017 12:59:00

KOLUMNI Jaana Humalto, asiantuntija, FinFami v Ei jätetä ketään yksin S KUVA: MARIKA FINNE uomessa on tällä hetkellä noin 69 000 alle yhdistykset tukevat aktiivisesti myös nuoria mielenterveys30-vuotiasta syrjäytynyttä nuorta. Nuorten omaisia. syrjäytyminen maksaa yhteiskunnalle arviolta Meistä jokainen voi vaikuttaa syrjäytymisen ehkäisyyn. 1,4 miljardia euroa Oletko sinä jo tutustunut järjestömme vuodessa. toimintaan tai tiedätkö jonkun, joka Jokainen ihminen hyötyisi toiminnastamme? Esimerkokee joskus vastoinkäymisiä kiksi Varsinais-Suomen mielentervejollakin elämän osa-alueella. Tilanne ysomaiset – FinFamin ja Salon seudun muuttuu huolestuttavaksi, kun mielenterveysomaiset – FinFamin ongelmat kasaantuvat niin, että oma kumppaanuushanke Moip! tarjoaa elämänhallinta kärsii. Kun henkilö tukea 16–29 -vuotiaille nuorille aikuijää yhteiskunnan normien ja arjen sille, joiden läheinen on sairastunut toimintojen ulkopuolelle, puhutaan psyykkisesti tai käyttää päihteitä. Hanksyrjäytymisestä. keen kautta nuori saa halutessaan yksiNuoret kokevat, että ystävien lötukea tai hän voi osallistua voimautpuute ajaa syrjäytymiseen. Syrjäytaviin vertaistukiryhmiin. tyminen ja syrjässä oleminen ovat Nuorten tukemiseen ja mielenterkuitenkin kaksi eri asiaa, aivan veysasioiden käsittelemiseen nuorten kuten yksinäisyys ja yksin oleminen. kanssa on kehitetty myös erilaisia Syrjässä oleva nuori ei siis välttävarhaisen tukemisen materiaaleja. mättä koe olevansa syrjäytynyt. FinFamin Mieletön Mahdollisuus Syrjäytyminen on monen tekijän -projekti on tuottanut maksuttomia summa ja sen merkkejä draamakokonaisuuksia ovat esimerkiksi putoavarhaiskasvatukseen, JOKAISELLA MEISTÄ AIKUISISTA ON minen opintopolulta, alakouluikäisille lapsille ja pitkäaikainen työttömyys, MAHDOLLISUUS ENNALTA EHKÄISTÄ JA VAIKUTTAA yläkouluikäisille nuorille ongelmat toimeentulossa, sekä näiden kanssa toimiLASTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN. terveyden ongelmat, ville ammattilaisille ja ulkopuolisuus sosiaaliaikuisille. Materiaalit sista suhteista ja kokonaisvaltainen elämänhallinnan mureneauttavat perheitä mielenterveys- ja päihdeongelmien käsitteleminen. Tilanne tulee kuitenkin aina arvioida kokonaisvaltaisesti misessä lasten ja nuorten kanssa. ja tapauskohtaisesti, sillä edellä mainitut eivät automaattisesti Jokaisella meistä aikuisista on mahdollisuus ennaltaehkäistä ja viesti syrjäytymisestä. vaikuttaa lasten syrjäytymisen ehkäisyyn. Itse yritän esimerkiksi Joka neljäs alaikäinen lapsi elää perheessä, jossa vanhemmalla olla kummitätinä välittävä, kuunteleva ja kannustava aikuinen on mielenterveys- tai päihdeongelma. Arviolta 60 % masentuja rohkaista kummilapsiani omalle polulleen. Haluan välittää neiden vanhempien lapsista sairastuu alle 25-vuotiaana masenheille ajatuksen siitä, että on tärkeää uskoa itseensä, tavoitella nukseen. Näitä perheitä voidaan tukea. On tärkeää, että asioista rohkeasti omia unelmiaan sekä olla ystävällinen ja kannustava uskalletaan puhua rohkeasti ja hakea tukea silloin, kun sitä omalle lähipiirille. tarvitaan. Kouluissa, harrastuksissa ja vapaa-ajalla tulee kiinnittää Nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn, matalan kynnyksen huomiota siihen, ettei kukaan nuori jää tahtomattaan yksin tukeen ja nuorista välittämiseen tulee panostaa varhaisessa vaikeiden asioiden kanssa. On tärkeää luoda sellainen suvaitvaiheessa. FinFami-järjestö tarjoaa monipuolista tukea erilaisevaisuuden kulttuuri, jossa jokainen nuori on hyvä omana sissa elämäntilanteissa oleville mielenterveysomaisille. FinFami- arvokkaana itsenään. 26 LAB1704_26-27_kolumni_Jaana Humalto.indd 26 4/2017 14.12.2017 12:59:40

Löydä oma tarinasi® vertaistukiryhmä nuorille, joiden läheisellä on psyykkinen sairaus FinFami Uusimaa ry:ssä käynnistyy keväällä 2018 Löydä oma tarinasi® -vertaistukiryhmä nuorille, joiden läheisellä on psyykkinen sairaus. Ryhmä toteutetaan yhteistyössä Suomen Mielenterveysseuran kanssa. Ryhmä on tarkoitettu 18 – 29-vuotiaille nuorille, jotka kokevat tarvitsevansa tukea jaksamiseensa, elämäntilanteensa jäsentämiseen ja tulevaisuuden suunnittelemiseen. Ryhmään ovat tervetulleita kaikki, joita läheisen psyykkinen sairaus mietityttää. Ryhmä alkaa tiistaina 13.3.2018 ja kokoontuu viikoittain yhteensä 10 kertaa. Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet löydät osoitteesta www.finfamiuusimaa.fi/loydaomatarinasi FinFami Uusimaa ry www.finfamiuusimaa.fi #tulenäkyväksi LAB1704_26-27_kolumni_Jaana Humalto.indd 27 14.12.2017 12:59:40

Vuoden FinFamilaiset palkittiin Vuoden FinFamilaiset palkittiin neljässä eri kategoriassa. Kuvassa mahtava esimies Oili Huhtala (vas.), verraton vapaaehtoinen Pirjo Tervonen (kesk.) ja valovoimainen työkaveri Teija Matalamäki (oik.). Kuvasta puuttuu innovatiivisena puheenjohtajana palkittu Sirpa Pahalahti. FinFami-järjestössä on suuri joukko toimijoita ja jokaisella heistä on tärkeä rooli mielenterveysomaisten asian eteenpäin viemisessä. Osana järjestömme henkilöstöstrategiaa käynnistettiin vuoden FinFamilaisten palkitseminen neljässä eri kategoriassa. Kategoriat olivat verraton vapaaehtoinen, innovatiivinen puheenjohtaja, mahtava esimies ja valovoimainen työkaveri. FinFami-järjestön toimijat saivat äänestää ehdokkaitaan näihin neljään kategoriaan. Ehdokkaat palkittiin syksyn ja alkutalven tilaisuuksissa. Jokainen valittu FinFamilainen on tittelinsä ansainnut. Tässä jutussa esittelemme palkitut, jotka ovat kaikki valovoimaisella asenteella, tahdolla ja loistavalla esimerkillä toteuttaneet mielenterveysomaisjärjestön tehtäviä. Suuri kiitos heille! Kysyimme jokaiselta palkitulta seuraavat kysymykset: 1. 2. 3. 4. 28 LAB1704_28-29.indd 28 Mitä vuoden FinFamilaisen titteli merkitsee sinulle? Mihin haluat erityisesti kiinnittää huomiota työssä mielenterveysomaisten hyväksi? Mikä motivoi sinua työssäsi/ vapaaehtoistyössä? Terveisesi Labyrintin lukijoille. 4/2017 14.12.2017 13:00:41

Pirjo Tervonen, vapaaehtoinen, FinFami Etelä-Pohjanmaa ry 1. Otan kiitollisena vastaan Verraton vapaaehtoinen -tittelin. Ajattelen, että se tuo näkyväksi paitsi minun työni myös lukemattomien muiden vapaaehtoisten työn. On tärkeää, että toimintamme huomioidaan. 2. Minusta on erityisen tärkeää, että jokainen omainen huolehtii myös omasta jaksamisestaan. Tärkeää on myös hoitotahtoon kirjattujen asioiden huomioiminen osana hoitoa, jolloin omaisen rooli selkiytyy. 3. Kun puhun tyttäreni kanssa, haluan välittää ihmisille toivoa siitä, miten sairauden kanssa voi selvitä. Minua motivoi, jos saan edes yhden ihmisen ajattelemaan: ”Psyykkinen sairaus on yksi sairaus sairauksien joukossa.” 4. Toiminta vapaaehtoisena antaa voimia omaan elämään, kannattaa lähteä mukaan. Olen mukana itserakkaasta syystä: saan kanssatoimijoilta, vertaisilta, niin paljon. Sirpa Pahalahti, puheenjohtaja, Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry 1. Vuoden FinFamilaisen titteli on suuri kunnia. Se tulee mielestäni koko tiimille, hallitukselle ja työntekijöille. On helppoa olla hyvä puheenjohtaja, kun on toimiva hallitus ja sitoutuneet työntekijät.  2. Haluaisin kiinnittää huomiota siihen, että mielenterveysomaiset tunnistettaisiin ja heidät nähtäisiin itsenäisinä avun tarvitsijoina. Mielenterveyspotilaan hoitoketjussa tulisi huomioida omaisten jaksaminen ja voimavarat. Heitä tulisi aktiivisesti ohjata tuen piiriin. Erityisesti tuen tarve tulisi nähdä lapsiomaisten kohdalla. Kenenkään alaikäisen ei pitäisi joutua huolehtimaan sairaasta läheisestään.  3. Puheenjohtajana minua motivoi se, että on mukana mahdollistamassa monen ihmisen avun saantia. Työntekijät voivat rauhassa keskittyä omaan tehtäväänsä ja kehittymiseensä, kun hallitus hoitaa oman tehtävänsä. Yhdistys mahdollistaa monille sekä avun saamisen että antamisen. On hienoa nähdä, miten ihmiset ensin itse apua saatuaan tuovat omat tietonsa ja taitonsa toisten avuksi. Ryhmien ohjaamisessa minua motivoi eniten se, kun näkee ihmisten voimaantuvan. Jokaisen ryhmän jälkeen huomaan, miten ihmiset lähtevät edes himpun verran vahvempina eteenpäin. Itsekin vahvistun jokaisen ryhmän myötä. Sanonta ”antaessaan saa” on niin totta vapaaehtoistyössä.  4. Kaikista tärkeintä on, että et jää yksin. Voisimme jo unohtaa sellaisen yksin pärjäämisen eetoksen, josta ei monestikaan ole hyvää seurannut. Ei ihmistä ole tehty selviämään yksin. Aina on parempi pyytää apua ja ottaa apua vastaan.  4/2017 LAB1704_28-29.indd 29 Oili Huhtala, toiminnanjohtaja, Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry 1. Nöyrästi vastaanotin tittelin. Koen tunnustuksen kentän kiitoksena vuosien työstä mielenterveysomaisten parissa. Varsinaisen huomionosoituksen lisäksi erityisen paljon sydäntä lämmitti yhteistyökumppaneiden kommentit: ”Oikeaan osoitteeseen meni, olet palkinnon ansainnut.” 2. Mielenterveysomaisilla on merkittävä ja vaativa tehtävä sairastuneen läheisensä rinnalla kulkijana. Meidän järjestöjen tulee sinnikkäästi jatkaa vaikuttamistyötä, jotta omaiset tulevat huomioiduksi ja saavat omaan omaistilanteeseensa oikeanlaista tietoa ja tukea. Näen tärkeäksi, että jokaisessa mielenterveys- tai päihdeasiakkaita hoitavassa toimipaikassa on kirjattuna omaistyön ohjeet ja hyvät käytännöt. 3. Omaistyössä minua motivoi erityisesti työn merkityksellisyys. Voin tehdä hyvää sekä yksittäisten ihmisten että koko yhteiskunnan kannalta. Toiminnanjohtajana olen näköalapaikalla. Saan tehdä töitä lähellä apua tarvitsevia ihmisiä ja yhdessä ihmisten kanssa. Työn sisältö nousee omaisten ja ympäristön tarpeista. Työssäni minulla on lupa innostua ja ideoida. Mahdollisuudet ideoiden toteuttamiseen ovat hyvät, sillä lähelläni on asiantunteva hallitus, osaavat työntekijät, innostuneet vapaaehtoiset ja iso joukko vuosien varrella hankittuja yhteistyökumppaneita. Innostus lisääntyy, kun ideasta tulee totta (esim. sairaala ottaa vastuun omaisneuvonnasta tai kokemusasiantuntijoita pyydetään kehittämistyöryhmiin). 4. Lämpimät terveiset kaikille. Ottamalla huolen puheeksi ja osallistumalla FinFamin toimintaan et jää yksin. Teija Matalamäki, aluetyöntekijä, FinFami Etelä-Pohjanmaa ry 1. Tämä oli ihana yllätys! Minulle tulee siitä tunne, että olen saanut tuotua omaisen ääntä näkyväksi. Tämä työ on vienyt mukanaan. Minut on otettu hienosti vastaan ja olen saanut olla monessa mukana. On hienoa olla yksi FinFamilaisista! Olen tehnyt paljon töitä ja saanut paljon. Arvostan tätä huomionosoitusta, otan sen nöyränä vastaan ja olen siitä kiitollinen. 2. Toivon, että pystyisin työssäni kuulemaan kentältä tulevat tarpeet ja vastaamaan niihin. Haluan vaikuttaa asenteisiin ja vähentää ennakkoluuloja. Pyrin löytämään yhteistyön paikkoja, että voisimme yhdessä tehden tarjota koko Etelä-Pohjanmaan alueella tukea, tietoa ja iloa sitä tarvitseville. 3. Minua motivoi omaisilta, työkavereilta ja yhteistyökumppaneilta saatu palaute sekä se, että saan työssäni käyttää luovuutta ja kokeilla erilaisia tapoja tukea ja virkistää omaisia. Motivoivaa on myös se tunne, että voin oikeasti auttaa toista. Tieto siitä, että teen merkityksellistä työtä. Onnistumiset. Tämä palkitseminen. 4. Tee yksi ihminen onnelliseksi joka päivä – vaikkapa vain itsesi. –Tony Pettito 29 14.12.2017 13:00:49

KOLUMNI Sanna Huhtonen, asiantuntija, FinFami ry Vähemmän pelkoa, enemmän luottamusta O KUVA: MARIKA FINNE sallistuin seminaariin, jonka aiheena oli Nopealla empiirisellä havainnoinnilla sanoisin puhetapamme lasten ja nuorten koulu-uupumus. Sain olevan ongelmakeskeinen. Korostamme haasteita ja pyörittekuulla, että uupumus vaivaa erityisesti lemme ongelmia. Tulokulmamme asioihin on usein negatiityttöjä. Joka viides tyttö kokee uupumusta. vinen. Mitähän erityisesti ne nuoret, jotka ovat uupuneita tai Koulu näyttäytyy monelle suorituspaisyrjäytyneitä ajattelevat tätä kuunnellessaan? neiden areenana. Jos kuvittelet nuoren, hämmenUupumisen prosessit siirtyvät salakatyneenä, ristiriitaisten ajatusten ja valasti vanhemmalta lapselle. tunteiden, ehkä epätoivonkin keskellä, Koulu-uupumus on osaltaan lisääauttaako tällainen puhe häntä eteenmässä syrjäytymistä. Suomessa valtava päin? Rohkaiseeko se häntä yrittämäärä nuoria on tällä hetkellä joko mään? syrjäytymisuhan alla tai jo syrjäytynyt. Luulenpa, että kylmän faktan sijaan Jäänyt ulkopuolelle, kuulumattomaksi nuoret kaipaavat rohkaisevia sanoja ja oikein mihinkään. puhetta, josta välittyy usko asioiden Syrjäytymisen nähdään liittyvän järjestymiseen. Puhetta, joka ei keskeisesti neljään tekijään: työtmaalaile uhkakuvia ja lokeroi ihmisiä tömyys, koulutuksen ulkopuolella diagnoosin, toimintakyvyn tai suorioleminen, mielenterveysongelmat ja tusten perusteella. Puhetta, joka ei harrastusten puute. Yksilön tasolla vertaile ja joka nostaa erilaisuuden syrjäytyminen on mitä suurimmassa arvoon. määrin vääristynyt käsitys itsestä. Nuoret tarvitsevat tukea omien Arvoton. Kelpaamaton. Turha. vahvuuksiensa, vaihtoehtojen ja Monet tahot tekevät aktiivista työtä elämän valoisan puolen näkemisyrjäytymisen poistamiseen. Heihin pitäisi seksi. Koulu-uupumukvalaa pelon sijaan luotseen voidaan vaikuttaa tamusta siihen, että YHDENKÄÄN NUOREN EI PITÄISI JOUTUA lisäämällä matalan jokaiselle löytyy paikka KUULEMAAN, ETTÄ HÄNEN KOHDALLAAN kynnyksen palveluja. tältä maapallolta, ON LIIAN MYÖHÄISTÄ. Sellaisia ovat esimerkiksi jokainen löytää oman anonyymit tukipalvelut polkunsa. Heidän on netissä. Niitä lapset ja nuoret tarvitsisivat lisää. Erinomaisia tärkeää saada kuulla, että ihmisen arvoa ei lasketa euromäärissä tuloksia on saatu myös toimintatavoilla, joilla koulu on pyrkinyt tai suoritusten perusteella. sopeutumaan oppilaiden tarpeisiin, ei toisin päin. Kodin ja Yhdenkään nuoren ei pitäisi joutua kuulemaan, että hänen koulun vuorovaikutus on kolmas keskeinen tekijä tilanteen kohdallaan on liian myöhäistä. Että hän kuuluu prosenttiosuukorjaamiseksi. teen, joka putosi pois. Että hän on kustannus, jonka muut Se, mitä olen jo pidempään pohtinut, on puhetyylimme joutuvat maksamaan. vaikutus asioiden kulkuun. Kun puhumme esimerkiksi kouluMeidän on hyvä miettiä, millaisen ilmapiirin ja millaisia uupumuksesta, mielenterveysongelmista tai syrjäytymimerkityksiä puheillamme luomme. Lapset ja nuoret rakensestä, painotammeko ongelmia vai ratkaisuja? Tai kun kotona tavat käsityksen omasta arvostaan ja tulevaisuuden näkymistään juttelemme lastemme kanssa tulevaisuudesta, nostammeko puheidemme perusteella. Millaisen kuvan soisimme heidän esiin uhkia vai mahdollisuuksia? näkevän? 30 LAB1704_30-31_kolumni_SannaH.indd 30 4/2017 14.12.2017 13:01:36

nuorisotyön ammattilaisille Hullu nuoruus 2.0 - nuorisotyön kehittämispäivät 15.-16.2.2018 Torstaina 15.2.2018 klo 9.00-16.00 Perjantaina 16.2.2018 klo 8.30-12.30 Paikka: Kulttuurikeskus Gloria (Pieni Roobertinkatu 12, Helsinki) Nyt jatkuu puhe nuoruudesta ja mielenterveydestä! Mitä on nuoren inhimillinen kohtaaminen? Tulevatko nuoret kohdatuiksi? Mikä kohtaamisissa menee metsään? Hullu nuoruus tulee jälleen, entistä kohtaavampana! Luvassa ajankohtaisia puheenvuoroja, verkostoitumista, taidetta, työpajoja ja yllätyksiä. Älä jätä tätä väliin! Tutustu ohjelmaan finfami.fi Viime vuonna tilaisuus täyttyi nopeasti, joten ilmoittaudu heti varmistaaksesi paikkasi! Viimeinen ilmoittautumispäivä on 2.2.2018. Kahden päivän osallistumismaksu 20€, yhden päivän osallistumismaksu 15€. Opiskelijat ja työttömät puoleen hintaan. Osallistumismaksu sisältää ohjelman ja kahvitarjoilut molempina päivinä. Lounas ja matkat ovat omakustanteisia. Lisätietoja saat tuottaja Mari Arpiaiselta, hullunuoruus@finfamiuusimaa.fi, 044 777 2604. 4/2017 LAB1704_30-31_kolumni_SannaH.indd 31 31 14.12.2017 13:01:37

FinFamin työntekijäpäivillä koolla ennätysjoukko ihmisiä Työntekijäpäiviä vietettiin Turussa marraskuussa. Päivien aikana tutustuttiin Varsinais-Suomen FinFamin toimintaan, pohdittiin FinFami-järjestöjen vaikuttamisviestintää ja vaihdettiin kokemuksia omaistyöstä. F inFamin työntekijöille suunnattuja työntekijäpäiviä vietettiin tänä vuonna Turussa 8.-9. päivä marraskuuta. Koolla oli ennätysmäärä ihmisiä, lähes 70 työntekijää eri FinFami -yhdistyksistä ympäri Suomea. Päivien aikana paneuduttiin vaikuttamisviestinnän teeman ympärille. Lisäksi tutustuttiin Varsinais-Suomen FinFamin toimintaan. Tänä vuonna päivät järjestettiin kuudennen kerran. Ensimmäisenä päivänä työpajatyöskentelyn avulla pohdittiin eri näkökulmista käsin järjestökenttämme toteuttamaa vaikuttavaa viestintää. Työpajatyöskentelyn avulla koostetaan FinFamin uutta viestintästrategiaa, joka valmistuu vuonna 2018. Toisena päivänä tutustuttiin Varsinais-Suomen FinFamin toimintaan. Päivän aluksi katsottiin hauska ja taitavasti toteutettu filmi yhdistyksen toimin- 32 LAB1704_32.indd 32 nasta. Kävimme tutustumiskierroksella myös Perhetalo Heidekenillä. Perhetalo Heideken on varsinaissuomalaisten lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa toimivien järjestöjen yhteinen talo. Lisäksi vierailtiin Varsinais-Suomen FinFamin toimistolla. Varsinais-Suomen FinFamilla on kattavasti toimintaa Turussa ja sen lähialueilla. Esimerkiksi yhdistyksen Moip-projekti toimii sekä Turussa että Salossa. Moip!hanke on suunnattu 16 - 29 - vuotiaille nuorille aikuisille, joilla on kokemus siitä, kun läheisellä on mielenterveyden tai päihteiden käytön haasteita. Hanketta toteutetaan yhteistyössä FinFami Salon seudun kanssa. Työntekijäpäivien parasta antia on kokemusten vaihto ja toisten työntekijöiden kohtaaminen. Palaute päivistä oli pääosin myönteistä. Tiukka aikataulu on herättänyt monena vuonna kritiikkiä. Tähän pyritään vastaamaan ensi vuonna. Työntekijäpäivillä palkittiin myös kolme vuoden FinFamilaista. Sirpa Pahalahti, Turun yhdistyksen puheenjohtaja palkittiin vuoden innovatiivinen puheenjohtaja-kategoriassa. Tampereen yhdistyksen toiminnanjohtaja Oili Huhtala palkittiin mahtava esimies-kategoriassa ja Seinäjoen yhdistyksen Teija Matalamäki valovoimainen työkaveri -kategoriassa. Onnea valituille! Ensi vuonna työntekijäpäivät järjestetään tuttuun tapaan marraskuussa. Tuolloin kokoonnutaan Hämeenlinnaan, jossa työntekijät pääsevät tutustumaan Kanta Hämeen mielenterveysomaiset FinFamin toimintaan. Lisäinfoa ensi vuoden työntekijäpäivistä tiedotetaan alkuvuodesta 2018. Teksti: Johanna Jussila Kuva: Marika Finne 4/2017 14.12.2017 10:29:04

Ritvaa muistaen M arraskuun 12. päivä saimme suruviestin. Meille kaikille tärkeä ja läheinen Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry:n hallituksen puheenjohtaja ja keskusliiton hallituksen varapuheenjohtaja Ritva Mantela nukkui pois. Ritva ehti olla mukana omaisyhdistyksen toiminnassa kahta päivää vaille 20 vuotta. FinFami Pirkanmaan yhdistyksen hallituksessa Ritva oli vuodesta 2004 ja puheenjohtajana 2009 alkaen. Ritva toimi vuosia myös Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin hallituksessa. Ritva oli varsinainen omaistyön uranuurtaja Pirkanmaan yhdistyksessä, keskusliitossa ja valtakunnallisesti koko mielenterveysomaisten kentällä. Hän toimi aktiivisesti myös Euroopan omaisjärjestössä EUFAMIssa ja oli mukana mm. Eufamin Prospect-hankkeessa, jossa kehitettiin ryhmämalli omaisille. Ritva toimi vuosia Prospectryhmien ohjaajana ja Prospect-kouluttajana. Omaisten vertaisryhmänohjaajana Ritva toimi vuodesta 1998 alkaen. Ritva oli työelämänsä aikana tottunut esiintymään ja matkustelemaan. Tämä näkyi hänen vuorovaikutuksessaan, suvaitsevuudessaan ja ihmisten kohtaamisessa. Ritva toikin rohkeasti omaisasiaa esille myös julkisuudessa (lukuisat lehtihaastattelut, esiintyminen televisiossa ja radiohaastatteluissa). Minulle henkilökohtaisesti Ritva oli tärkeä ihminen. Tunsimme toistemme tavat toimia. Ritva luotti minun ammattitaitooni toiminnanjohtajana ja minä Ritvan toimintaan yhdistyksen keulahahmona ja hallituksen puheenjohtajana. Ritva piti työntekijöiden, vapaaehtoistoimijoiden ja omaisten puolia. Ritva oli aina hyvällä tuulella ja jaksoi hymyillä. Usein kysyinkin häneltä, että miten sinä jaksat? Sanoin hänelle, että minä ammattilaisena teen työtä pääasiassa viitenä päivänä viikossa, mutta sinä jaksat lähteä vapaaehtoistyöhön vielä viikonloppunakin. Tähän Ritva yleensä totesi, että tärkeän asian puolesta jaksaa. Ritva kutsui toisinaan minua, ja varmaan muitakin omaistyöntekijöitä, lapsiksi. Soittaessani myöhään iltapäivällä Ritvalle, hän totesi, että vieläkö lapsi olet siellä puurtamassa? Mene jo kotiin lepäämään. Ritvan kanssa oli aina kivaa. Hän osasi nauttia hetkistä ja se luultavasti olikin hänen elämänmyönteisyytensä ja jaksamisensa tae. Vielä muutamaa päivää ennen kuolemaansa Ritva sanoi, että ei tässä nyt pöydän alle vajota. Niin kauan kuin on toivoa, on elämää. Ja jos lähdetään, niin lähdetään liehuvin lipuin. Olen iloinen, että Ritva sai lähteä liehuvin lipuin. Hän oli mukana elämässä aivan viime päiviinsä asti. Kiitos Ritvalle yhteisistä omaistyön vuosista. Syvä osanotto omaisille. Oili Huhtala, toiminnanjohtaja, Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry   4/2017 LAB1704_33.indd 33 33 14.12.2017 13:03:37

KOLUMNI Sari Nyberg, nuorten Vamos-palveluiden palvelualuejohtaja Vaikuttava apu lähtee kotoa S KUVA: PERTTI NISONEN uomessa on jopa 69 000 syrjäytynyttä nuorta. joille matalan kynnyksen palvelukin on liian korkea. Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos Mindset Käytännössä Mindset hyödyntää jalkautuvaa valmennusta. -toiminnassa on tehty kolme keskeistä havaintoa Jos nuori ei pysty lähtemään ulos, valmennus aloitetaan kotoa. nuorten syrjäytymisen Työskentely lähtee nuoren tarpeista ja taitekohdista. luottamuksen rakentamisesta. VähiEnsimmäinen havainto tellen nuorta tuetaan kiinnittymään on, että iso osa nuorista syrjäytyy ryhmätoimintaan ja itsenäistymipudotessaan jatko-opinnoista. He seen. Lopullisena tavoitteena on, että jäävät vuosiksi kotiin, eivätkä aktinuori pääsisi kestävästi työelämään voidu kodin ulkopuoliseen toimintai koulutukseen. Olennaista on, että taan. Toinen kriittinen kohta on siirtyötä tehdään kiinteässä yhteistyössä tymä nuorisopsykiatrista aikuisten julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Täysi-ikäisenä palvealan ammattilaisten kanssa. Sektoluiden käyttö edellyttää omatoimirirajat ylittävästi palvelut integroisuutta, jota huonosti voivalla nuorella daan toisiinsa, jotta nuoren tarpeiei ole. Ilman intensiivistä tukea osa siin voidaan vastata mahdollisimman nuorista putoaa palveluiden ulkopuohyvin. lelle. Kolmas kohta johtaa alennettuun Nuorten syrjäytyminen on Suomen toimeentulotukeen: kun nuori ei aktitulevaisuuden keskeinen kysymys. voidu kuntouttaviin toimenpiteisiin, Siksi Diakonissalaitos käynnisti myös hän jää tuen ulkopuolelle ja alennetun kampanjan muistuttamaan, että nyt on toimeentulotuen varaan. tehtävä suunnankäännös ja pysäytetNäillä nuorilla on usein pulmia tävä nuorten syrjäytyminen. mielenterveyden Kurssin muutos on kanssa, eivätkä he tehtävä myös nuorten TARVITAAN KUNTIEN, YRITYSTEN JA JÄRJESTÖJEN hyödy olemassa palveluissa. Tarvitaan YHTEISTYÖTÄ SEKÄ PALVELUIDEN INTEGROIMISTA, olevista palveluista tai kuntien, yritysten ja JOTTA SYRJÄYTYNEITÄ NUORIA VOIDAAN AUTTAA ovat kokonaan niiden järjestöjen yhteistyötä KESTÄVÄSTI JA TEHOKKAASTI. ulkopuolella. Syitä on sekä palveluiden integmonia: bussilla kulkeroimista, jotta syrjäyminen psykiatriselle poliklinikalle jännittää liikaa, ryhmätoityneitä, mielenterveysongelmien kanssa kamppailevia nuoria mintoihin ei uskalla mennä kiusaamiskokemusten takia, sovitvoidaan auttaa kestävästi ja tehokkaasti. Sillä yksikin syrjäytynyt tuja aikoja on vaikea muistaa tai univaikeuksista kärsivä nuori nuori on liikaa. nukkuu niiden ohi. Alakuloinen mieliala ja aloitekyvyttömyys Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos on matalan kynnyksen palvelu tekevät tavanomaisten arjen asioiden hoitamisesta ylitsepääsesyrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Tarkoituksena on vahvistaa nuoren mätöntä. Nopeasti nuori voi olla kierteessä, jossa syrjäytyminen voimavaroja ja tukea kiinnittymään koulutukseen tai työhön. Vamos syvenee.   aloitti toimintansa vuonna 2008 ja on laajentunut jo kuudelle paikkaHelsingin Diakonissalaitoksen Vamoksessa käynnistettiin kunnalle. Uutena toimintana vuonna 2017 alkoi Vamos Mindset, joka vuoden 2017 alkupuolella Mindset-toiminta, joka pureutuu on osa hallituksen Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan -kärkihanmielenterveysoireilun takia työn ja koulutuksen ulkopuolelle ketta. Mindset pyrkii tavoittamaan palveluiden ulkopuolelle jääneet tai jääneiden nuorten tilanteeseen. Se pyrkii tavoittamaan nuoret, niistä hyötymättömät nuoret. Mindset jatkuu vuoden 2018 loppuun asti. 34 LAB1704_34_kolumni_Sari Nyberg.indd 34 4/2017 14.12.2017 10:32:14

Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin jäsenyhdistykset: Meritullinkatu 4 B 10 00170 Helsinki puh. 050 464 27 39 www.finfami.fi Toiminnanjohtaja Pia Hytönen puh. 040 776 5911 pia.hytonen@finfami.fi Kehittämispäällikkö Riika Hagman-Kiuru puh. 045 800 4903 riika.hagman-kiuru@finfami.fi Viestintävastaava Marika Finne puh. 045 844 0135 marika.finne@finfami.fi Asiantuntija, järjestö- ja henkilöstöasiat Jaana Humalto puh. 050 464 27 39 jaana.humalto@finfami.fi Asiantuntija, vapaaehtois- ja omaistoiminnan kehittäminen Vaula Ollonen puh. 0400 274 624 vaula.ollonen@finfami.fi Asiantuntija, yhdistyshallinto Arto Bäckström puh. 045 642 8510 arto.backstrom@finfami.fi Asiantuntija Erkka Öörni puh. 045 844 0150 erkka.oorni@finfami.fi Tiedottaja Johanna Jussila puh. 045 847 9463 johanna.jussila@finfami.fi Asiantuntija, Lapset ja nuoret Sanna Huhtonen puh. 045 184 7009 sanna.huhtonen@finfami.fi HELSINKI: www.otu.fi FinFami – Uusimaa ry. Kumpulantie 5, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Jämsänkatu 2, 4.krs, 00520 Helsinki puh. (09) 686 0260 otu@otu.fi PORI: www.finfamisatakunta.fi FinFami Satakunta ry. Isolinnankatu 16 (Satakunnan Yhteisökeskus), 28100 Pori puh. 044 303 6282 toimisto@finfamisatakunta.fi PORVOO: www.ituspy.com Itä-Uudenmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry. Mannerheiminkatu 25 B, 06100 Porvoo puh. 050 307 4844 paivi.nousiainen@ituspy.com SALO: www.finfamisalo.fi FinFami – Salon seudun mielenterveysomaiset ry. Turuntie 8, 4. krs, 24100 Salo puh. 040 722 4961 toimisto@finfamisalo.fi HÄMEENLINNA: www.omaisyhdistys.com FinFami – Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry. Suomen Kasarmi, rak. 2, h. 117 13100 Hämeenlinna SEINÄJOKI: www.finfamiep.fi FinFami Etelä-Pohjanmaa ry. Kauppakatu 11 A 4, 2. krs, 60100 Seinäjoki puh. (06) 414 8994 toimisto@finfamiep.fi JOENSUU: www.tukitupa.fi Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset FinFami ry Karjalankatu 4 a 2, 80200 Joensuu puh. 050 534 6772 katja.pesonen@tukitupa.fi TAMPERE: www.finfamipirkanmaa.fi Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry. Hämeenkatu 25 A 3. krs. ja 6. krs. 33200 Tampere puh. 040 722 4292 (neuvonta) puh. 040 582 5343 (toimisto) omaiset@finfamipirkanmaa.fi JYVÄSKYLÄ: www.finfamiks.fi Keski-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry. Tapionkatu 4 A 5, 40100 Jyväskylä puh. 050-528 0030 toimisto@finfamiks.fi KERAVA: www.sopimuskoti.fi Keski-Uudenmaan Sopimuskoti ry. Klondyketalo, Kumitehtaankatu 5 C, 04260 Kerava puh. 040 511 8543, faksi (09) 273 1455 sirkka.vaisto@sopimuskoti.fi KUOPIO ja MIKKELI: www.omary.fi Savon mielenterveysomaiset - FinFami ry Kuopion toimipiste Microkatu 1 G-osa 4.krs., 70210 Kuopio puh. 040 556 4292 toimisto@omary.fi Mikkelin toimipiste Otto Mannisen katu 4, 50100 MIKKELI (järjestötalo Estery) puh. 040 586 7359 toimisto.mikkeli@omary.fi LAHTI: www.omaiset.fi Päijät-Hämeen mielenterveysomaiset FinFami ry Rauhankatu 3, 15110 LAHTI S-posti: toimisto@omaiset.fi www.omaiset.fi p. 040 704 9913 Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry www.muotiala.fi Åkerlundinkatu 2 A 4. krs, 33100 Tampere puh. 050 562 3403 toimisto@muotiala.fi TURKU: www.vsfinfami.fi/ Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset FinFami ry Itäinen Pitkäkatu 11 A, 20520 Turku puh. 044 793 05 80 puh. 044 793 05 82 ark.10-14 (neuvonta) omtls@vsfinfami.fi VAASA: www.finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Kirkkopuistikko 31, liiketila, 65100 Vaasa puh. 044 033 4280 info@finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Isokatu 15 B 4.krs, 67100 Kokkola puh. 044 763 4100 minna.pellinen@finfamipohjanmaa.fi Svenska Österbottens Anhörigförening SÖAF rf www.soaf.fi Svenska Österbottens anhörigförening, co Wasa wellness, Långviksgatan 13, 65100 Vasa. puh. 050 407 1827 eva.astrand@soaf.fi Asiantuntija, maahanmuuttajatyö Johanna Warius puh. 045-119 2533 johanna.warius@finfami.fi 4/2017 LAB1704_35_III kansi.indd 35 Osoitteenmuutokset suoraan omaan paikallisyhdistykseen! Sieltä ne välittyvät myös Labyrintti-lehteen. 35 14.12.2017 10:39:06

Kun yksi Kun yksi Kun yksi Kun yksi Kun yksi sairastuu sairastuu sairastuu sairastuu sairastuu monen maailma monen maailma monen maailma monenmonen maailma maailma muuttuu. muuttuu. muuttuu. muuttuu. muuttuu. Et jää yksin. Et jää yksin. Et jää yksin. Et jää yksin. Et jää yksin. LAB1704_1_Kannet.indd 36 Kun yksi_Veikkaus.indd 1 14.12.201710:12:20 13:06:17 16.10.2017