LABYRINTTI 2/2018 Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami a ma Näyttelijälegenda Seela Sella: Aikuiseksi kasvaminen ei ole koskaan ollut helppoa Kielletty isovanhemmuus Isovanhemman monet roolit Huolehditaan myös isovanhemmista!

ILMOITUS Turvapuhelin Kotihoito Terveyspalvelut Kotisiivous Apua napin painalluksella: Stellan turvapuhelinpalvelut K un oman kodin arkeen kaipaa lisää luottamusta ja uutta turvan tuntua, apu löytyy Stellalta. Stellan turvapuhelimella voi ottaa yhteyden Stellan omaan hälytyskeskukseen, jossa koulutetut ja kokeneet päivystäjät vastaavat puheluihin vuoden ympäri mihin kellonaikaan tahansa. – Keskuksen kaikki päivystäjät ovat aina terveydenhoitoalan tai muun soveltuvan koulutuksen saaneita ammattilaisia, joilla on kokemusta riskiarvion tekemisestä, kertoo Stellan palvelupäällikkö Johanna Kovanen. Stellan turvapuhelimella on asiakkaita jo yli 180 kunnassa ympäri Suomea, ja hälytyskeskuksessa vastataan vuosittain yli miljoonaan puheluun. – Asiakkaamme voivat soittaa meille helposti yhtä nappia painamalla milloin vain. Soittaa saa millaisessa terveyteen liittyvässä asiassa tahansa. Päivystäjämme auttavat asiakastamme mielellään ja arvioivat tilanteet aina ammattilaisen ottein. Päivystäjä voi lähettää paikalle auttajan, joka asiakkaan asuinpaikan ja palvelusopi- muksen mukaan on esimerkiksi Stellan tai kumppaniyrityksen koulutettu turva-auttaja tai oman kunnan kotihoidon työntekijä. – Me autamme kiireettömissä ja lääkkeettömissä tehtävissä. Kiireellisissä tapauksissa päivystäjä auttaa soittajaa tekemään hälytyksen 112:een tai tekee sen soittajan puolesta itse, sanoo Johanna Kovanen. Stellan turvapuhelinpalvelut     Päivystys kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä Yli miljoona vastattua puhelua vuonna 2017 Asiakkaita yli 180 kunnassa ympäri Suomea Ainoa Finanssiala ry:n sertifioima yksityinen terveyspalvelujen hälytyskeskus Suomessa Ota yhteyttä! 010 408 8117 tai stella.fi Turvapuhelinta käyttävät kaikenikäiset aikuiset, jotka haluavat lisää turvaa kotona elämiseen esimerkiksi sairauden tai vamman vuoksi. Jos kaipaa turvaa myös kodin ulkopuolella liikkumiseen, kannattaa valita paikantava turvakello. Se on tyylikäs rannekello, joka toimii sekä turvapuhelimena että GPS-paikannuslaitteena. – Turvakello sopii hyvin esimerkiksi luonnossa liikkuvalle ikäihmiselle tai muistisairaalle, sillä se voi tehdä hälytyksen ennalta rajatun alueen ylittämisestä omaisellekin automaattisesti, ja omainenkin voi soittaa turvakelloon. Stellan turvapuhelinpalvelusta, hälytyskeskuksesta ja turvalaitteista saa lisätietoa Stellan asiakaspalvelusta numerosta 010 408 8117. ■

LABYRINTTI 2/2018 KUVA: MARIKA FINNE Teema: Isovanhemmuus 5 Pääkirjoitus: Isovanhempien elämän eväät 6 Ei mikään auktoriteetti 11 Omaisen ääni: Isovanhemmuus on suuri lahja 12 Isovanhemman monet roolit 14 Huolehditaan myös isovanhemmista! 16 Kielletty isovanhemmuus 18 Isovanhempi lapsiperheen tukena 20 Kolumni: Kiitos rakkaat isovanhemmat 21 Ikääntyvän mielenterveysomaisen tehostettu tuki 22 Puheenjohtaja: Isovanhemmuus tuo iloa 24 Isovanhemmat tukena toisilleen Joensuussa 26 Kolumni: Luonto antaa voimaa 28 Kolumni: Kulttuurikaverit-ryhmä lisää mielen hyvinvointia 29 Kolumni: Omaistyötä Satakunnassa 30 Muutoksen voima itsessä 32 Ajankohtaista 34 Kolumni: Elämän ilot ja haasteet on tehty jaettaviksi LUKIJAN KUVA. – KUN ON LOMAN AIKA, PYSTYN RENTOUTUMAAN NOPEASTI JA OTTAMAAN ITSELLENI AIKAA. Labyrintti 3/2018 Ystävyys Seuraavaan lehteen tarkoitettujen aineistojen tulee olla 1.10.2018 osoitteessa Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami, Meritullinkatu 4 B 10, 00170 Helsinki tai marika.finne@finfami.fi. KANSIKUVA: MARIKA FINNE Labyrintti-lehti on ainoa mielenterveysomaisille ja -omaishoitajille suunnattu lehti Suomessa. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. ● Julkaisija Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry. ● Päätoimittaja Pia Hytönen ● Toimituspäällikkö Marika Finne ● Toimituksen osoite Meritullinkatu 4 B 10, 00170 Helsinki p. 050 464 2739, fax (09) 673 661 jaana.humalto@finfami.fi ● Ilmoitusmyynti Jukka Eriksson/ Je-Mark Ky p. 09 5489 3630, 441 612 Painotuote 050 339 6137 je-mark.oy@netlife.fi info@je-mark.fi www.je-mark.fi ● Taitto Forssa Print/Taittopalvelu ● Painopaikka Forssa Print ● Tilaukset ja osoitteenmuutokset Labyrintti on jäsenetu alueellisille omaisyhdistyksille ja heidän jäsenilleen. Lehti ei ole tilattavissa. Mikäli henkilö haluaa lehden, hänen tulee liittyä jäseneksi omaisyhdistykseen. Myös yhteisöt voivat liittyä yhdistysten jäseniksi. Osoitteenmuutokset voi toimittaa suoraan paikallisyhdistykseen. 2/2018 3

PSYKIATRISTA KUNTOUTUSTA JA TUKIASUNTOPALVELUJA NUORILLE AIKUISILLE Sydämellä Hoitokoti Vilppulan Soilun kartanomainen ympäristö tarjoaa tehostettua asumispalvelua ja kuntoutumisjaksoja mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Toimintamme perustuu yhteisöllisyyden toimintamalliin, jossa asiakkaan oman toimintakyvyn mukaan osallistutaan arjen ja juhlan aktiviteetteihin. Luonto on tärkeä osa toimintaamme puutarhoineen, metsineen ja järvineen. Soilussa löytyy myös useita eri vaihtoehtoja kuntoutumiseen ja hyvinvoinnin ylläpitoon erityisryhmille ja omaishoitajille sekä hoidettaville. Tulevaisuuden Portti on ammatillinen psykiatrinen hoitokoti, joka tarjoaa psykoterapiaa ja erilaisia terapiahoitoja. Pidämme tärkeänä, että nuoret mielenterveyskuntoutujat eivät jää ns. eläkeputkeen, vaan haluamme satsata ammatilliseen kuntoutukseen ja itsenäistymisen tukemiseen. Tiiviin omahoitajasuhteen tärkeys, prosessinomainen työskentely, henkilöstön ammattitaito ja sitoutuneisuus hoitosuhde työskentelyyn yksilöllisin tavoittein ovat tuottaneet erinomaisia hoitotuloksia. Tulevaisuuden Portti Ehdatoksentie 6 46930 Huruksela Puh. 050 913 2990 tulevaisuudenportti@hotmail.com www.tulevaisuudenportti.com Vilppulan Soilu Oy Soiluntie 62, 35700 VILPPULA Puh. 03-471 8623 www.soilu.fi www.kokemuskoulutus.fi Vilppulan Soilu _105x147,5_vedos.indd 1

PÄÄKIRJOITUS Marika Finne, viestintävastaava, FinFami ry Elämän eväät isovanhemmilta J KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ älleen kerran joukko lapsia ja nuoria päättivät kouluvuohempi ei saa tavata lapsenlapsiaan. Tilanne on erittäin kuortensa ja pääsivät viettämään ansaittua kesälomaa. Huomaan mittava, ja moni isovanhempi kantaakin suurta huolta perheen aina näihin aikoihin muistelevani omia isovanhempiani. pärjäämisestä ja arjen hallinnasta. Vietimme perheeni kanssa paljon aikaa heidän luonaan Onneksi isovanhemmille on tarjolla tukea. Esimerkiksi ja kun vanhempani olivat kesäisin töissä, minä ja veljeni FinFamissa on isovanhemmille suunnattuja ryhmiä, joissa pääsimme aina isovanhempiemme hoivaan. Tapoihin kuului, voi käsitellä omaan omaistilanteeseen liittyviä huolia. Näissä että kesäloman ajaksi käytännössä muutimme maalle. vertaisryhmissä on tarjolla tuen lisäksi myös tietoa. Myös VäesTuosta ajasta on paljon lämpimiä muistoja, joihin on mukava töliiton verkkosivut ja puhelinneuvonta tarjoavat tukea juuri palata näin vanhempanakin. Pappani oli kova kalamies, joten isovanhemmille. Omasta läheisestään huolissaan olevat isovanon sanomattakin selvää, että kävimme usein kalassa. Olenpa hemmat voivat lisäksi ottaa yhteyttä MLL:n vanhempainpuheminä voittanut lapsena onkikisojakin! Hänen kanssaan olimme limeen, kirjepalveluun ja chattiin. Näistä kaikista edellä mainipaljon luonnossa ja pappa tuntui aina tuista tukipalveluista löydät tietoa lehdestietävän vastaukset kaikkiin kysymyksiini. tämme. Minulla oli myös pullantuoksuinen isoäiti, Tässä numerossa saamme lukea myös ihan kirjaimellisesti: aina kun saavuimme näyttelijälegenda Seela Sellan ajatukisovanhemmillemme, meitä odotti sista omaan isovanhemmuuteen liitmamman leipomat, uunituoreet leivontyen. Isovanhempana Sella on kaverilnaiset tai hänen valmistama herkullinen linen ja hänelle on tärkeää pysyä kärryillä vispipuuro. Mammani oli hyvin mutkaton, siitä, mistä nykynuorten sukupolvi on lämmin ja lempeä, jolle kaikkien oli helppo kiinnostunut. Sella tietää, ettei aikuiseksi tulla juttelemaan. Myös meidän lasten. kasvaminen ole koskaan helppoa ja hän Koska vietimme paljon aikaa maalla, haluaakin olla lapsenlapsensa elämässä sain sieltä myös hyviä ystäviä, joiden mukana ja tukena. Kuinka tärkeää se kanssa pidän yhteyttä edelleen. Parasta onkaan. kuitenkin tässä kaikessa oli, että sain Isovanhemmat ovat usein perheelle viettää niin paljon aikaa isovanhempieni korvaamaton apu, mutta isovanhemkanssa ja nauttia heidän rakkaudestaan ja muuden odotukset perheenjäsenten huolenpidostaan. Tarvittaessa he olivat kesken eivät aina ole yhteneväiset. Vaikka aina läsnä meille lapsenlapsille ja tiesimme, monesti isovanhemmat rientävät apuun että heihin voi luottaa. Uskon, että kaikki heti, kun kutsutaan, on hyvä muistaa myös tämä on vahvasti vaikutkolikon kääntöpuoli. Ei tanut siihen, millainen FINFAMISSA ON ISOVANHEMMILLE SUUNNATTUJA ole kenenkään etu, jos ihminen minusta on isovanhempi uupuu ja RYHMIÄ, JOISSA VOI KÄSITELLÄ OMAAN kasvanut. hän luopuu aina autoOMAISTILANTEESEEN LIITTYVIÄ HUOLIA. Ei ole yllättävää, että maattisesti omista, itseltutkimuksen mukaan leen tärkeistä menoista. läheisillä ja hyvillä isovanhempisuhteilla on lapselle suuri Onkin tärkeää, että isovanhemmuuden ”pelisäännöistä” sovimerkitys. Ne suojaavat mielenterveyttä etenkin silloin, jos omaa taan yhteisesti ja isovanhempi voi rajata avun antamista oman perhettä koettelevat vaikeudet. Syystä tai toisesta kaikki eivät jaksamisensa mukaan. kuitenkaan ole yhtä etuoikeutettuja siinä, että saisivat nauttia Olen kiitollinen, että olen jo lapsena saanut tuntea olevani omien isovanhempiensa läsnäolosta, huomiosta, ymmärryktärkeä niin monelle aikuiselle ja että nyt oma poikani saa nauttia sestä ja viisaista sanoista tai toisaalta isovanhemmat lastenlasparhaista mahdollisista isovanhemmista ja tuosta samasta tensa ilosta, riemusta, kasvamisesta ja rakkaudesta. merkityksellisyyden tunteesta. Arvostan isovanhempiani kovasti Perheiden tilanteet vaihtelevat ja joskus voidaan olla niin ja toivon, että mahdolliset lapsenlapseni voivat aikanaan muisumpikujassa, että keskusteluyhteys on katkennut ja välit tulehtella omaa lapsuuttaan ja suhdettaan minuun samanlaisella tuneet. Tällöin on usein helpointa valita yhteyksien katkaiselämmöllä kuin minä omiin isovanhempiini. Sukupolvien ketju minen. Joskus oman aikuisen lapsen tai hänen kumppaninsa jatkukoon. mielenterveysongelmat voivat vaikuttaa siihen, että isovan2/2018 5

Ei mikään auktoriteetti Näyttelijälegenda Seela Sella, 81, on lapsenlapsensa Jonatanin hyvä kaveri. Sella sanoo ymmärtävänsä nykynuoria, sillä aikuiseksi kasvaminen ei koskaan ole ollut helppoa. –M inulle on tärkeää pysyä kärryillä siitä, mistä nykynuorten sukupolvi on kiinnostunut, sanoo Seela Sella. Sella tunnetaan useiden elokuvien ja tv-sarjojen lisäksi etenkin myös teatterilavoilta. Pitkällä urallaan Sella on nähty muun muassa monissa Kansallisteatterin sekä Turun, Espoon ja Hämeenlinnan kaupunginteattereiden näytelmissä. Eikä työlle ole tällä hetkellä näkyvissä loppua. Koko kevään ajan Sella esiintyi Kansallisteatterin Tippukivitapaus-musikaalissa, jonka kantaesitys oli marraskuussa 2017, ja jonka esitykset jatkuvat jälleen tämän vuoden syksyllä. Sella nähtiin keväällä niin ikään Kansallisteatterin Tyttö, joka käveli -näytelmässä, joka myös saa jatkoa teatterin syksyn ohjelmistossa. – Taide on auttanut minua näkemään näkymätöntä, kokemaan kokematonta ja tuntemaan tuntematonta, Sella lainaa itseään Teatterikorkeakoulun promootiovideolta. Video tehtiin äskettäin, sillä kesäkuussa Sella saa jälleen erään arvostuksen osoituksen työlleen, kun hänelle myönnetään Teatterikorkeakoulun kunniatohtorin arvo. Työ ei koskaan ole merkinnyt hänelle vain palkkaa. Mitä enemmän Sella tekee työtä, sen sujuvammin hän löytää kontaktiin toisiin ihmisiin. – Kaikilla meillä on kuitenkin samoja ajatuksia ja tunteita käsiteltävinä. Työssä koen avaavani linkin katsojaan, jolloin voimme yhdessä tuntea jotakin. Ajankohtainen monologi Pieni eläin ottaa kantaa luonnonsuojelun ja eläinten puolesta. Sella kertoo olevansa luonnonsuojelija, mutta yksityisesti. – En ole käynyt mielenosoituksissa LEENA TAMMISEN kirjoittaman ja ohjaaman Pieni eläin – TAIDE ON AUTTANUT MINUA -monologiesityksen kanssa Sella NÄKEMÄÄN NÄKYMÄTÖNTÄ, puolestaan on kiertänyt Suomen teattereita jo puolitoista vuotta. KOKEMAAN KOKEMATONTA JA Työstään Sella on palkittu moTUNTEMAAN TUNTEMATONTA. neen kertaan, muun muassa näyttämötaiteen valtionpalkinnolla sekä Jussi-patsaalla sivuosasta elonäiden asioiden puolesta, mutta olen totkuvassa Kalteva torni (2007). Työ on tunut elämään etenkin koirien kanssa. määrittänyt Sellan elämää opiskeluajoista Aiemmin perheessä on ollut esimerkiksi saakka, ja näyttelijä on kokemuksilleen kissoja, kanoja ja lampaita. kiitollinen. Eläimet ovat aina olleet Sellalle lähei- 6 siä, ja nykyäänkin jokaisen päivän ohjelmaan kuuluvat koiranulkoilutuslenkit kotona Munkkiniemessä. Pieni eläin -monologin ansiosta Sella on pohtinut ihmisen ja luonnon suhdetta paljon. Nyt hän muistuttaa, että maailmaan kuuluvat ihmisten ja eläinten lisäksi myös kasvit. – Mikä on kasvien arvo? Ne eivät liiku eivätkä puhu, mutta ilman kasveja ihmiset ja eläimet eivät voisi elää. Maailma voisi hyvin olla olemassa ilman yhtään ihmistä, mutta ei ilman yhtään kasvia. Sellan kysymykset ihmisen ja luonnon suhteesta ovat perustavanlaatuisia ajatuksia, mutta eivät ihmisten kiireisessä arjessa kovin usein nouse päivittäiseen ajatteluun. Sellan mukaan kuitenkin juuri nyt eletään aikaa, joka kaipaisi sanomaa luonnonsuojelun puolesta. – Vaikka jo siitäkin syystä, että juuri luonto ja eläimet tarjoavat ihmisille rauhoittumisen aikaa. Ja juuri se on varmasti mielenterveyden kannaltakin olennaista. SELLA ITSE AIKOO RAUHOITTUA KESÄLOMALLA, jolle kiireisestä työkalenterista huolimatta sentään järjestyy aikaa. – Kun on loman aika, pystyn rentoutumaan nopeasti ja ottamaan itselleni aikaa. Omaan aikaan kuuluvat koira, ystävät ja pian 15 vuotta täyttävä lapsenlapsi Jonatan. Sellalla on kaksi lasta, Ariel ja Ilana, ja yhteensä kolme lastenlasta, joista kaksi asuu Arielin kanssa Israelissa. 2/2018

2/2018 7

– Luonto ja eläimet tarjoavat ihmisille rauhoittumisen aikaa. Ja juuri se on varmasti mielenterveyden kannaltakin olennaista, sanoo legendaarinen näyttelijätär Seela Sella. 8 2/2018

– Heidän kanssaan näemme niin harsävyyn vuonna 1992 edesmenneestä mie- Nykyäänhän yhteiskunta sen sijaan on voin, että suhde on jäänyt etäisemmäksi. hestään. Sellat olivat oman aikansa edelhyvin minä-keskeinen. Siitä minulla on aina vähän huono omaläkävijöitä. Siinä missä Sellan mukaan ennen autunto. Mutta Jonatanin kanssa sen sijaan – Elis hoiti enemmän kotia kuin minä. tettiin kaveria ja naapuria, joudutaan yholemme erittäin läheisissä väleissä. Se ei ollut 60-luvulla todellakaan mikään teiskunnassa nyt etenemään kyynärpääTeini-ikäinen Jonatan ja yli 80-vuotias tavanomainen ratkaisu, vaan lähes kaitaktiikalla. Solidaarisuus on unohtunut. Seela Sella tulevat mainiosti toimeen, ja kissa muissa perheissä asiat olivat toiEnsin kilpaillaan opiskelupaikoista, sitten kaverukset ovat onnistuneet työpaikoista. rakentamaan sillan yli sukuLisäksi päälle tulevat sekä perin– EHKÄ ON NIIN, ETTÄ AIKUISEKSI polvien välisen kuilun. teisen että etenkin sosiaalisen meKASVAA LOPULLISESTI VASTA OMIEN – Tietysti olen hänelle dian luomat paineet siitä, minkämyös isoäiti, mutta oikeastaan LASTEN MYÖTÄ. TÄYTYY OTTAA HEISTÄ laista elämän pitäisi olla ja mitä ajattelen olevani hänen kavesiihen tulisi kuulua. VASTUU JA ONGELMAT TÄYTYY rinsa. Ymmärrän häntä mur– Kaikessa teknisessä kehitykKOHDATA PAKOILEMISEN SIJAAN. rosiän myrskyissä. Muistan sessä on hyvät ja huonot puolet. hyvin, ettei se aikuiseksi kasMutta pystyykö oma persoonallivaminen koskaan ole ollut helppoa. sinpäin, eli äidit kotona lasten kanssa. suus kasvamaan luonnollisesti, kun ulkoSellan mielestä aikuiseksi kasvaminen Meidän perheellemme järjestely sopi kui- puolelta tulee niin paljon vaikutusta, Sella menee suomalaisessa yhteiskunnassa yhä tenkin erittäin hyvin. kysyy. vaikeammaksi. Nuoret asetetaan nykyään yhä varhaisemmin asemaan, jossa heidän KUN SELLA VERTAA OMAA MURISOÄITINÄ HÄN MYÖNTÄÄ OLEon tehtävä suuria valintoja tulevaisuuROSIKÄÄNSÄ lapsenlapsensa elämään, VANSA hieman lepsu. tensa suhteen. huomaa hän Suomen näyttävän nyt var– Kyllä minä Jonatania vähän lellin, – Heidän täytyy niin aikaisessa vaisin erilaiselta. enkä varmaan kasvattajana ole mikään heessa päättää, että mitä haluavat elämäs– Aivan kaikki on muuttunut. Jonatan esimerkillinen. En osaa ottaa isoäitiyttä sään tehdä, vaikka harvahan sitä vielä haastatteli minua juuri koulutehtävään, sillä tavalla, että olisin joku auktoriteetti. tuossa iässä tietää. Harva on niin onneljossa piti kertoa, että minkälaista oli Minkälainen maailma sitten on jäälisessa asemassa kuin minä, joka tiesin jo silloin kun isoäiti oli 15-vuotias. mässä lapsenlapsi Jonatanin sukupolvelle? pienenä lapsena haluavani näyttelijäksi. Haastattelusta tuli mielenkiintoinen su– Toivon ihmisten jo heränneen siihen, Sellan oma urapolku selkiytyi jo ennen kellus suomalaiseen kulttuurihistoriaan, että planeetan tuhoaminen täytyy lokuin hän osasi lukea ja kirjoittaa. Äidin mutta menneen maailman selittäminen pettaa. En halua mitään kamalia katastroesimerkki harrastajanäyttelijänä sekä runykynuorelle ei ollut mikään helppo teh- feja ennustaa, vaan luotan evoluution järnonlausujana sai Sellan vakuuttuneeksi tävä. Sellan nuoruudessa ei edes tunnettu jestävän asian lopulta parhain päin. siitä, että hän halusi esiintyä työkseen. sanaa teini, ja aikuisuuden ikäraja oli 21 Sellan elinaikana ihmiskunnan tek– Opin jo hyvin pienenä lapsena ulkoa vuotta. nologinen kehitys on ollut hurjaa. Hän runoja, joita lausuin mielelläni kaikenlai– Jonatan kysyi, että mitä tv-ohjelmia muistaa selkeästi, kuinka ihmiskunta heisissa tilaisuuksissa. me katsoimme. Sanoin, että ei ollut tenäkuussa 1969 pysähtyi seuraamaan amelevisioita. Radiokin oli harvinainen, SELLA ON KIINNITTÄNYT HUOMIO- eikä sieltä tullut mitään nuorille tar– ENNEN AUTETTIIN KAVERIA TA NYKY-YHTEISKUNNAN piirteekoitettua musiikkia. Läheskään joka seen, jossa ihmisten nuoruus tuntuu pittalossa ei ollut puhelinta tai edes siJA NAAPUREITA. NYKYÄÄNHÄN kittyvän 30-40-vuotiaaksi saakka. sävessaa. YHTEISKUNTA ON SEN SIJAAN – Teini-ikä näyttää alkavan siinä 10 ikäKun he katsoivat yhdessä vanhoja HYVIN MINÄ-KESKEINEN. vuoden jälkeen, eikä joillakin lopu laisinvalokuvia, huomasivat he myös nuokaan. Ehkä on niin, että aikuiseksi kasvaa risomuodin muuttuneen melkoisesti. lopullisesti vasta omien lasten myötä. – Tai eihän mitään nuorisomuotia silrikkalaisten astronauttien kuukävelyä. Täytyy ottaa heistä vastuu ja ongelmat loin ollut olemassakaan. Olin valokuEhkä tulevien sukupolvien tulevaisuus täytyy kohdata pakoilemisen sijaan. vissa 15-vuotias. Jonatan sanoi minun onkin tähdissä. – Jos kehitys seuraavan 80 vuoden aiSella itse kertoo olleensa äiti, joka oli näyttävän 20-vuotiaalta, eli vanhalta. Se kana menee eteenpäin samaa tahtia, hyvin paljon töissä. Samaan aikaan hänen johtui siitä, että käytimme samoja vaatemme osaa edes kuvitella, minkälaista aviomiehensä Elis Sella vastasi Seelaa teita kuin aikuiset. tulevaisuudessa on. Ehkä menemme jo enemmän lasten kasvattamisesta, vaikka Jos materiasta olikin nykyaikaan verElikselläkin oli oma työelämänsä hoidetrattuna puutetta, silti Sellan mukaan nuo- toisille planeetoille ja aloitamme uuden elämän siellä. Eihän sata vuotta sitten tavana. rilla oli paljon unelmia. Sellan ollessa osattu kuvitella sitä, mitä kaikkea ih– Hän oli aivan loistava isä. Itse tein 15-vuotias, sodan loppumisesta oli vasta minen nyt avaruudessa tekee. ympäripyöreää työpäivää, aamuisin radikuusi vuotta. ossa, päivällä näytelmäharjoituksissa ja il– Yhteiskuntaa rakennettiin ja kaikki lalla esityksissä. meni eteenpäin. Ilmapiiri oli sellainen, Teksti: Jukka Vuorio Kuvat: Marika Finne Seela Sella puhuu edelleen kiitolliseen että välitettiin toisista ja autettiin heitä. 2/2018 9

Hae tukea www.finfami.fi onko läheisesi sairastunut psyykkisesti? Älä jää yksin. 10 2/2018

OMAISEN ÄÄNI Pia Parikka, mummo 60v. Isovanhemmuus on suuri lahja I stun keittiön pöydän ääressä ja ajatukseni palaavat maan. Kun lapsenlapseni sitten lähti päiväkotiin, siitäpä ei lapsuuteeni. meinannut tulla mitään. Pieni tyttönen kaipasi mummoaan ja Ajattelen lämmöllä isovanhempiani, jotka saivat minut tietysti myös mummokin häntä. kolmen kuukauden ikäisenä kasvatettavakseen. Kutsuin Asuimme silloin hyvin lähellä toisiamme, vain muutaman heitä mammaksi ja papaksi. talon päässä, joten vanhemmat joutuivat kiertoteitse menemään Olen heille suunnattoman kiitolja tulemaan kotoaan. Taisi kulua jopa linen siitä, että he ottivat minut kaksi viikkoa, kun emme nähneet, mutta ITSE KOEN MUMMONA empimättä omakseen ja jaksoivat sitten vanhemmat luovuttivat ja tulivat OLON SUURENA LAHJANA, kantaa suuren vastuun ja rakastaa. käymään. Se riemu oli molemminpuoHe joutuivat yllättävään tilanteeseen lista ja sen jälkeen päiväkotiin meno oli JOTA KAIKKI EIVÄT SAA ja käsittelemään ristiriitaisia tunteita. huomattavasti helpompaa. SYYSTÄ TAI TOISESTA He olivat paitsi isovanhempia, mutta Kaikki lapsenlapseni ovat myös yökyKOKEA. myös vanhempia. Nyt he ovat olleet läilleet hyvin usein mummolassa. Pappajo kauan tähtinä taivaalla. parka joutuu sohvalle, kun peti on Nykyhetkeen palatessani sydämeni tuntee onnen, kun ajattäynnä. Nukkumaanmenoaika on papalle erityinen, koska hän telen rakkaudella omia lapsenlapsiani. He ovat rikastuttaneet saa kertoa isommille lapsille iltasadun ihan omasta päästään. elämääni vauvasta kouluikäisiksi. Koen heidän kasvattaneen Lapsia asia kylläkin naurattaa. myös itseäni. Näihin vuosiin on mahtunut niin iloja, suruja ja Itse koen mummona olon suurena lahjana, jota kaikki eivät suuria tunteita laidasta laitaan. Erityinen suhde on syntynyt saa, syystä tai toisesta, kokea. Toisinaan sydäntäni puristaa niin, vanhimpaan lapsenlapseeni, joka on nyt 12-vuotias. Hoidin ettei henkikään tahdo kulkea, kun ajattelen, miten elämä kantaa häntä, kun hänen äitinsä meni opiskelemaan ja isänsä, eli lapsenlapsiani kaikissa tilanteissa matkalla aikuisuuteen. poikani, meni armeijaan. Hoidin häntä puolivuotiaasta kahden Koen myös äärettömän suurta rakkautta heitä kohtaan. vuoden ikäiseksi. Koen onnea omia lapsiani kohtaan, kun he antavat ja luottavat Ikimuistoisia hetkiä: vaipanvaihtoa, tuttipullon lämmitystä, lapsensa minulle, antaen olla läsnä heidän elämässään sellaisena ensiaskeleet ja hampaaton hymy. Hyviä muistoja liittyy jopa kuin olen. He kaikki ovat sydämeeni suljetut, rakkaudella. siihen, kun tytön hampaat puhkesivat ja hän oli kova pure- 2/2018 11

Isovanhemman monet roolit Isovanhemmuus voi olla yksi merkityksellisimmistä asioista elämässä. Toisaalta isovanhemmalla on usein myös monia muita rooleja ja oma elämänsä elettävänä. On tärkeää, että isovanhempi voi rajata avun antamista oman jaksamisensa mukaan. S uomessa on yli miljoona isovanhempaa. Tästä joukosta noin 80 prosenttia on jollain tavalla rikastuttamassa lastenlastensa perheiden elämää. Loput 20 prosenttia isovanhemmista ovat niin iäkkäitä, sairaita tai asuvat kaukana, etteivät voi osallistua lastenlastensa arkeen. Tähän samaan joukkoon kuuluvat myös ne isovanhemmat, jotka haluaisivat, mutta eivät jostain syystä saa mahdollisuutta osallistua lastenlastensa elämään. Jotkut isovanhemmat ovat myös vapaaehtoisesti valinneet lastenlastensa elämään osallistumattomuuden. Osa isovanhemmuusikäisistä jää potemaan tyhjän sylin kaipuuta, kun oma pitkäaikaissairas aikuinen lapsi ei saakaan lapsia. Joku kokee tyhjänsylin musertavan surun kahdesti. Hän ei saa koskaan itse kokea vanhemmaksi tuloa ja tuska iskee toistamiseen siinä vaiheessa, kun ikätoverit väläyttelevät kuvia lapsenlapsistaan. ISOVANHEMMUUTEEN LIITTYY LUKUISIA odotuksia lasten vanhempien taholta. Isovanhemmista toivotaan auttavia lisäkäsiä lasten ollessa pieniä. Isovanhemmat ovat kansantaloudellisestikin merkittävä hoitoresurssi, jonka arvoksi on arvioitu 540 miljoonaa euroa vuodessa. Isovanhemmat ovat myös niitä henkilöitä, jotka ensimmäisenä rientävät sairastuneiden lasten hoitoavuksi, jotta vanhemmat pääsevät töihin. Isovanhemmat tarjoavat lisäksi monelle lapsiperheelle taloudellista apua. Kun sukupolvien välistä avunantoa on tutkittu, on todettu, että henkilöt auttavat mieluummin omia jälkeläisiään kuin vanhempiaan. Mikä tahansa avun tarjoamisen muoto onkaan, sen pitää olla 12 sopusoinnussa isovanhemman aika- ja voimavararesurssien kanssa. Tämä rajanveto on yksinomaan isovanhemman vastuulla. Hänen tulee itse pystyä sanomaan ”Ei” vetoaviinkin avunpyyntöihin silloin, kun hän itse niin haluaa rajata. Tämä rajanveto oman jaksamisen tai harrastusten ja läheisen avunpyynnön välillä ei ole aina kovin helppoa. Moni isovanhempi kokee syyllisyyttä, jos valitsee oman, etukäteen sovitun menonsa sen sijaan, että suostuisi pyyntöön tulla hoitamaan lapsia. Sekä aikuisia lapsia että isovanhempia helpottaa, kun asiat on puhuttu ja sovittu valmiiksi. Apua saa aina pyytää, mutta isovanhempi rajaa, milloin se ihan oikeasti sopii hänelle. Silloin molemmille osapuolille jää hyvä mieli ja lapsenlapset saavat nauttia jaksavasta isovanhemmasta. loppupuolella elämänsä ruuhkaisimmat vuodet käsillä. Myös isovanhemman parisuhde saattaa olla myllerryksessä. Moni eroaa tyhjänpesän vaiheen jälkeen ja erosta toivuttuaan etsii uuden kumppanin. Isovanhemman tuore ja innostava parisuhde haastaa lastenlasten hoivatarpeen kilpailuun ajasta ja huomiosta. Tämä tuottaa isovanhemmalle ristiriitaisia ajatuksia. Hän on voinut odottaa pitkään muiden tarpeita myötäillen, että vihdoin koittaisi myös hänen henkilökohtaisen elämänsä nautinnon aika. Toisaalta uusi rooli isovanhempana kiinnostaa. Missä kulkee raja terveen itsekkyyden ja auttamistarpeen suhteen? Joskus myös isovanhemman kumppani sairastuu vakavasti, eivätkä yhdessä kaivatut ja odotetut hetket lastenlasten parissa toteudukaan. Yhtäkkiä hoivan tarpeessa onkin oma rakas puoliso sekä MONI ON KIINNI HEKTISESSÄ lapsenlapset. Elämä ei mennytkään suunTYÖELÄMÄSSÄ isovanhemman rooliin nitelmien mukaan. Tämä voi katkesiirtyessään. Joissain tapauksissa isovanroittaa terveenä säilyneen isovanhemman hemman luona saattaa asua vielä omiakin sekä altistaa uupumukselle ja masennuklapsia. Monella on myös jo omilleen selle. Näissä tilanteissa isovanhemman onkin erityisen tärkeä pitää huolta OSA ISOVANHEMMUUSIKÄISISTÄ JÄÄ omasta hyvinvoinPOTEMAAN TYHJÄN SYLIN KAIPUUTA, nistaan ja miettiä, KUN OMA PITKÄAIKAISSAIRAS AIKUINEN missä kulkevat hänen oman jaksaLAPSI EI SAAKAAN LAPSIA. misensa rajat. muuttaneita nuoria aikuisia lapsia, jotka tarvitsevat usein vanhempansa talouLAPSIPERHEESSÄ TAPAHTUVA dellista tukea esimerkiksi opiskelujensa ERO voi hankaloittaa erityisesti miehen vuoksi. vanhempien suhdetta lapsenlapsiin. Toisaalta isovanhemmalla saattaa elää Äidinäiti on tutkimusten mukaan usein myös omat, elämän ehtoopuolta vietläheisin isovanhemmista. Lasten ollessa tävät vanhemmat, jotka tarvitsevat paljon hyvin pieniä, jää usein äiti heidän lähiapua. Mahdollinen pitkä välimatka vanhemmakseen ja isän tapaamiset lisää huolta ja vaikeuttaa auttamistyötä. lastensa kanssa voivat ajoittua lähinnä Isovanhemmalla saattaakin olla työuransa viikonloppuihin. 2/2018

Jos välit lasten äitiin ovat heikot tai katkeavat, tapaamismahdollisuudet lastenlasten kanssa vähenevät joskus dramaattisesti. Toisinaan eroissa otetaan vahvasti kantaa tapahtuneisiin tai valitaan ”puoli”, mitkä ovat lapsen näkökulmasta katsottuina erittäin ikäviä asioita. Jos ero tapahtuu isovanhempien parisuhteessa, ovat isänisät erityisessä riskissä jäädä uuden perhejärjestelmän ulkopuolelle. VÄLIT AIKUISEN LAPSEN JA ISOVANHEMMAN välillä voivat olla tulehtuneet monesta syystä. Joskus taustalla ovat lapsuuden muistot. Aikuinen lapsi haluaa katkaista sukupolvien ketjun jatkumon esimerkiksi kuritusväkivallan käytön suhteen. Hän ei halua altistaa omia lapsiaan enää samaan, itsensä kokemaan pelon ilmapiiriin. Nämä ovat usein hyvin kipeitä ja vaikeita asioita, joista harvoin kyetään keskustelemaan rakentavalla tavalla. Keinoksi valikoituu usein välien katkaiseminen. Alkoholinkäyttö kuuluu osaksi monen isovanhemman elämää. Isovanhemmat kokevat myös elämän merkityksettömyyttä, yksinäisyyttä ja ahdistusta. Päihteet ja mielenterveysongelmat haastavat sukupolvien välisiä suhteita. Aikuisten lasten on vaikea luottaa vanhempiinsa, jos näitä ongelmia on esiintynyt jo heidän ollessaan lapsia. Moni asettaakin nollatoleranssin omille vanhemmilleen siksi ajaksi, jolloin he viettävät aikaa lastenlastensa kanssa. He haluavat viheltää poikki lasisen lapsuuden ketjun. 2/2018 ISOVANHEMMAT JOUTUVAT VALTAVAN paineen alaisiksi tilanteissa, joissa heillä olisi voimavaroja auttaa, mutta oma aikuinen lapsi tai lapsen kumppani on vaikeuksissa oman elämänhallintansa kanssa. Aikuisella lapsella voi olla monenlaisia vakavia ongelmia, esimerkiksi päihteisiin tai mielenterveyteen liittyen. Aikuinen lapsi on todennäköisesti jo saanut monenlaisia kolhuja itsetunnolleen ja kyvylleen toimia vanhempana. Vanhemmuus on hyvin herkkä alue, johon kajoaminen aiheuttaa puolustusreaktion. Isovanhemmilla on usein näissä tilanteissa pakottava tarve pelastaa lapsenlapset. Aikuinen lapsi voi kokea isovanhemman auttamisyritykset omien vanhemmuustaitojen arvosteluksi ja hän voi ryhtyä vastarintaan. JOKAISEN PERHEEN TILANNE ON YKSILÖLLINEN ja usein hyvin monisyinen. Huoli lasten hyvinvoinnista ja turvallisista kasvuolosuhteista on joskus täysin perusteltua, kun taas joskus pelot ja murehtiminen ovat täysin ylimitoitettuja. Jokainen osapuoli tarkkailee tilan- netta omasta poterostaan ja pyrkii pitämään kynsin hampain kiinni omista oikeuksistaan. Kuka muistaa silloin ajatella, mikä on lapsen etu? Jos keskusteluyhteyttä, halua sovintoon tai ymmärrystä toisen osapuolen näkökannoille ei löydy, hankalat tilanteet kärjistyvät ja välit pistetään poikki. Tulehtuneet tilanteet päätyvät pahimmillaan eriasteisiin oikeussaleihin. Aikuisten pitkittyneissä ja jumiutuneissa välirikoissa lapset ovat niitä häviäjiä, jotka katoavat pesuveden mukana. Isovanhemmat voivat olla korvaamaton läheisapu lapsiperheille. Samalla myös lapsenlapset tuovat valtavasti iloa isovanhempien elämään. Isovanhemmuutta on verrattu elämän jälkiruokaan, jossa on usein erilaisia makuvivahteita. Joskus liiallisten haasteiden vuoksi elämän jälkiruoka happanee, mutta useimmiten niin isovanhemmat kuin aikuiset lapset, voivat yhdessä teoillaan ja asenteillaan vaikuttaa siihen, että se on enimmäkseen makeaa. Teksti: Minna Oulasmaa, perhesuhteiden asiantuntija, Väestöliitto Kuva: Pixabay Tukea isovanhemmille Väestöliiton verkkosivut isovanhemmille https://www.vaestoliitto.fi/vanhemmuus/tietoa_vanhemmille/ isovanhemmuus/ Väestöliiton puhelinneuvonta (tavallisen puhelinmaksun hinnalla) isovanhemmille to klo 13-15, p. 040 480 2100 13

Huolehditaan myös 14 2/2018

isovanhemmista! Oman lapsen psyykkinen oireilu tai sairastuminen on kova paikka kaikille vanhemmille. Isovanhempien tarjoama apu ja tuki on monille tällöin korvaamatonta, toisilla sitä taas ei syystä tai toisesta ole lainkaan tarjolla. Mutta jos lapsen vaikeudet ovat raskaita vanhemmille, voivat ne olla yhtä kova tai jopa kovempi paikka myös isovanhemmille. K aikille on varmasti vanhastaan tumiselle. Isovanhemmat eivät myöstodennäköisesti heidän omatkin vanhemtuttu sanonta, jonka mukaan kään välttämättä halua enää kiinnittyä ja pansa ovat käsitelleet samoja ajatuksia ja lapsen kasvattamiseen tarvisitoutua lastenlastensa hoitoon samalla tunteita. taan koko kylä. Nykyisin tavoin kuin menneinä aikoina. On myös ymmärrettävä, että jokainen moni ehkä ajattelee, että jos läheinen käy oman hyväksymisprosesei nyt sentään kylää, niin ainakin osalVAIKKA TÄNÄ PÄIVÄNÄ ISOVAN- sinsa läpi omaan tahtiinsa. Vasta kun listuvat isovanhemmat olisi hyvä olla. HEMMILLA on täysi oikeus elää itseitse on sinut vaikeiden asioiden kanssa, Haastavaksi asian tekee kuitenkin se, että näistä ja jälkeläisistään riippumatonta voi olla todella avuksi muille. Tässä jos perinteiset kyläyhteisöt ovat muutelämää, haluaa valtaosa isovanhemmista vaiheessa omien tunteiden sanoittaminen tuneet kaupungeiksi, niin samalla myös silti olla aktiivisesti mukana lastenlastensa ja niistä puhuminen helpottavat tilanperinteinen isovanhemmuus on muutperheiden elämässä. Mutta tavat, jolla netta. Samalla aukeaa mahdollisuus sopia tanut muotoaan. isovanhemmat osallistuvat, voivat vaihterveet rajat ja sopivat tavat isovanhemIsovanhemmat eivät enää tänä della paljonkin. Siksi on hyvä yhdessä pien osallistumiselle. päivänä ole automaattisesti yhtä kiinteä sopia, millä tavalla ja millä ehdoilla Rajoja ja yhteisiä näkemyksiä on rakenosa perhettä kuin vanhojen kyläyhteiisovanhemmat ovat mukana. nettava, jotta yhteiselo täyttää tasapuosöjen aikana. lisesti kaikkien Vaikka perheitä odotuksia. Toisaalta ON HYVÄ YHDESSÄ SOPIA, MILLÄ TAVALLA JA on moneen rajoja tarviMILLÄ EHDOILLA ISOVANHEMMAT OVAT MUKANA lähtöön, niin taan myös, jotta LASTENLASTENSA PERHEIDEN ELÄMÄSSÄ. yleisesti ottaen isovanhemmilla perhekäsitykon mahdollisuus semme on kutistunut ydinperheeksi, Erityisesti silloin, kun lapsenlapsi on osallistua oman jaksamisensa rajoissa. johon kuuluvat vanhemmat ja lapset. psyykkisesti sairastunut, vammainen, Hyvä lähtökohta on, että isovanhemIsovanhemmat käyvät vierailemassa; ovat neurobiologisesti poikkeava tai muulla milla on oikeus tehdä omaa isovanhemsiis vieraita, vaikka saattavat olla hyvinkin tavalla erilainen, voi tilanne olla herkkä. muuttaan koskevat ratkaisut itse samoin läheisiä. Tilanteessa, jossa perheet kaipaisivat kuin vanhemmilla perhettään koskevat On onnekasta kuulua niiden etuoikipeästi isovanhempien tukea arjessa, ratkaisut omin ehdoin. keutettujen joukkoon, joiden lapsilla on voivat tuen tarpeessa olla myös isovanRiippumatta perheiden erilaisista tilanosallistuvat isovanhemmat. Kiireisten hemmat itse. Ei ole välttämättä yhtään teista, ovat osallistuvat isovanhemmat ja haasteellisten ruuhkavuosien läpi on sen helpompaa isovanhemmille käydä arvokas asia sekä lasten että koko turvallisempi taivaltaa, kun tietää, että lapsenlapsensa tilannetta mielessään läpi. perheen näkökulmasta. Loppujen lopuksi isovanhempien puoleen voi tarvittaessa Samat syyllisyyden, epätoivon, pettyjokaisen isovanhemman tulisi voida osalkääntyä. Kaikesta tuesta on syytä olla myksen, katkeruuden ja lohduttomuuden listua lapsenlapsensa perheen elämään erittäin kiitollinen. tunteet voivat koskea niin vanhempia oman jaksamisensa rajoissa ja omalla Mutta kaikki eivät ole yhtä onnekkaita. kuin isovanhempiakin. Isovanhemmat tavallaan – ja yhdessä sovituilla ehdoilla. Monien perheiden elämässä läheisverjoutuvat peilaamaan omaa vanhemmuutTeksti: Arto Bäckström koston tuki jää hyvin ohueksi. Isovantaan uudelleen, ja jopa vuosikymmeniä Kuva: Marika Finne hemmat saattavat asua pidemmän vanhat riittämättömyyden kokemukset matkan päässä, he saattavat itsekin olla voivat nousta uudestaan pintaan. Kasvakiinni kiireisessä työelämässä tai sitten tusmallimme ovat vahvasti periytyviä, heillä voi olla muita rajoitteita osallisjoten vanhempien on hyvä tiedostaa, että 2/2018 15

Kielletty ISOVANHEMMUUS SHUTTERSTOCK Aikuisen lapsen tai tämän puolison mielenterveysongelma voi johtaa siihen, ettei isovanhempien anneta enää tavata lapsenlapsiaan tai lähettää heille edes syntymäpäiväkorttia. Tilanne voi jatkua vuosia, ja tällöin isovanhemman täytyy punnita, mitä kaikkea on valmis kestämään. Voiko toivoa pitää yllä loputtomiin? K un ryhmä isovanhempia kokoontuu FinFami Pirkanmaan toimistolla ja käy läpi viimeisimpiä kuulumisiaan, asiat purkautuvat kipeysjärjestyksessä. Joku ei ole nähnyt lapsenlapsiaan vuosiin, joku toinen on onnekkaampi ja tapasi lapsenlapsensa muutama kuukausi sitten. Huoli siitä, kuinka lapsenlapset voivat, on yhteinen. Toisten tunteita ja ajatuksia ymmärretään puolesta sanasta. FinFami Pirkanmaalla on järjestetty viime syksystä lähtien ryhmää isovan16 hemmille, jotka eivät pääse tapaamaan lapsenlapsiaan oman lapsen tai tämän puolison mielenterveys- tai päihdeongelman vuoksi. Sairastunut pyrkii estämään isovanhempien ja lastenlasten yhteydenpidon ja tapaamiset syystä tai toisesta. Vaikka isovanhempi olisi lähettänyt lapsenlapselleen vain syntymäpäiväkortin, vanhempi on saattanut ilmoittaa, että jos olet vielä yhteydessä, otamme yhteyttä poliisiin häirinnästä. – Viime vuoden keväällä nämä asiat alkoivat nousta esille omaisneuvonnassa. Teema oli näkyvillä mediassa, joten ihmiset rohkaistuivat hakemaan apua, kertoo FinFami Pirkanmaan omaisneuvonnan koordinaattori Lea Härö. SYYT SIIHEN, miksei isovanhempien anneta tavata lapsenlapsiaan, ovat moninaisia. Osalla välit omiin lapsiin ovat olleet jo entuudestaan vaikeat, kun taas osalla yhteys on katkaistu täysin yllättäen ja yhtäkkisesti puhjenneen sairauden myötä. Viesteihin ja puheluihin ei ole enää vastattu, eikä ovea avattu. – Perheiden tilanteet ovat monimutkaisia, ja lisäksi aikuisen lapsen 2/2018

VAIKKA ISOVANHEMPI OLISI LÄHETTÄNYT LAPSENLAPSELLEEN VAIN SYNTYMÄPÄIVÄKORTIN, VANHEMPI ON SAATTANUT ILMOITTAA, ETTÄ JOS OLET VIELÄ YHTEYDESSÄ, OTAMME YHTEYTTÄ POLIISIIN HÄIRINNÄSTÄ. sairaus aiheuttaa vuorovaikutuksellisia esteitä isovanhemman ja lapsen välissä, selvittää tilannetta isovanhempien ryhmää ohjannut koordinaattori Sari Nurminen. Joissain tapauksissa tapaamisten estäjänä on toiminut oman lapsen sijaan tämän sairastunut puoliso, joka pyrkii pitämään kaikki langat omissa käsissään, eikä halua ulkopuolisia osaksi perheen elämää. – Moni on kysynyt, että onko tämä jokin nykyajan ilmiö, Härö huomauttaa. suuden ja vertaistuen toteutumista. – Vertaisuuden merkityksellisyys nousee esiin siinä, kun omaa tilannettaan, toimintaansa ja ratkaisujaan voi peilata toisen samankaltaisessa tilanteessa elävän henkilön kanssa. Asioita ja tunteita ei tarvitse selitellä -- kaikki puhuvat samaa kieltä, Härö toteaa. Myös tieto siitä, ettei tilanteessa ole yksin, on isovanhemmille äärimmäisen tärkeä. Ryhmä on monille ainoa paikka, missä omasta tilanteesta voi puhua täysin avoimesti, ilman pelkoa häpeästä. KUN YHDISTYKSEN OMAISNEUVONNASSA HAVAITTIIN, kuinka samankaltaisten asioiden kanssa omaisneuvontaan hakeutuneet isovanhemmat kamppailivat, lähdettiin heille kehittelemään vertaistukiryhmää. – Vaikka tilanteet ovat erilaisia ja ihmiset ovat menossa asian suhteen eri vaiheissa, kokemukset ja tunteet ovat todella samankaltaisia, Härö toteaa. – Osa isovanhemmista tapaa lapsenlapsiaan ajoittain, ja osalla on useita vuosia siitä, kun on heitä viimeksi nähnyt. Tilanne on kauhean haasteellinen siinä kohtaa, jos hiljaisuutta on jatkunut esimerkiksi viisi vuotta. Isovanhempia täytyy vain auttaa näkemään, voisiko olla vielä jotain, mitä he olisivat valmiit yrittämään, Nurminen jatkaa. Ryhmästä isovanhemmat kertovat löytäneensä ymmärrystä, tukea ja voimia arkeen. Kevään puolella ryhmää alkoi ohjata työntekijän sijasta yhdistyksen vapaaehtoinen, mikä on edistänyt vertai- HÄPEÄN TUNTEEN LISÄKSI lapsenlapsista erossa olemiseen liittyy luontaisesti voimakasta surua. Isovanhempi ei pääse näkemään lasten kehittymistä, eikä olemaan heidän elämässään mukana ukkina tai mummina. – On tärkeää punnita omia voimavarojaan ja sitä, kuinka paljon itse jaksaa tällaisessa raskaassa tilanteessa. – Monet isovanhemmat pyrkivät pitämään yhteyden perheeseen jollain tapaa jatkuvista pettymyksistä huolimatta. Osa taas on tullut siihen päätökseen, että se on aivan liian kivuliasta. On piinallista kuukaudesta ja vuodesta toiseen vain odottaa ja pitää yllä toivoa lapsenlapsensa näkemisestä. Tässä tilanteessa ainoa ratkaisu on saattanut olla se, että sulkee lapsensa perheen kokonaan pois elämästään, Härö kertoo. On sanomattakin selvää, että tilanne on tuskallinen myös lapsenlapsille. Lapsi ei opi tuntemaan isovanhempiaan, eikä pääse hakemaan tukea mummilta ja ukilta sitä tarvitessaan. Voi myös olla, että lapsi on jo ehtinyt tavata isovanhempiaan monia vuosia ja kiintyä heihin, ennen kuin yhteydenpito kielletään kokonaan. Yhtäkkiä lapsen elämästä puuttuu kaksi tärkeää ihmistä LAPSENLAPSISTA EROSSA OLEMISEEN LIITTYY LUONTAISESTI VOIMAKASTA SURUA. ISOVANHEMPI EI PÄÄSE NÄKEMÄÄN LASTEN KEHITTYMISTÄ, EIKÄ OLEMAAN HEIDÄN ELÄMÄSSÄÄN MUKANA UKKINA TAI MUMMINA. 2/2018 TÄLLÄ HETKELLÄ ISOVANHEMMILLA EI OLE lakiin vedoten mahdollisuutta hakea lastenlasten tapaamisoikeutta. Härö kuitenkin kertoo, että jotkut isovanhemmat ovat asian tiimoilta ottaneet yhteyttä kansanedustajiin nostaakseen Mitä isovanhempana voi tehdä, jos aikuinen lapsi estää tapaamiset lapsenlapsen kanssa? • Jos lapsenlapsi on alle kouluikäinen, ja olet huolissasi hänen hyvinvoinnistaan, voit kertoa huolesi neuvolaan. • Harkitse lastensuojeluilmoituksen tekemistä. Ilmoitus ei johda heti toimenpiteisiin, mutta viranomaiset alkavat selvitellä perheen tilannetta. • Tee valinta, jonka kanssa jaksat elää. Harkitse, jaksatko kantaa perheen tilanteesta jatkuvaa huolta, vai pitäisikö yhteydenpitoyritysten suhteen luovuttaa. • Keskustele tilanteesta sekä omista tunteista ja ajatuksista avoimesti vertaisten kanssa. Voit ottaa yhteyttä myös FinFamin omaisneuvontaan tai muuhun tahoon, mistä saat tukea ja pääset puhumaan asiasta. • Hyväksy, että usein tilanteeseen ei voi vaikuttaa. • Huolehdi itsestäsi ja omasta jaksamisestasi. Kun läheisesi on paremmassa kunnossa ja haluaa jälleen pitää yhteyttä, sinulta löytyy siihen jälleen voimavaroja. • Älä menetä toivoa. asiaa esille ja saadakseen lakiin muutosta. Isovanhemmat ovat valmiita tekemään kaikkensa, jotta myös heille taattaisiin oikeus tavata lapsenlapsiaan. Vaikka mahdollisuus tavata lapsenlapsia näyttäisikin toivottomalta, monen isovanhemman mielessä elää haave siitä, että kun lapsenlapsi on täysi-ikäinen, ottaa hän mummiin ja ukkiin yhteyttä. Silloin mummilla ja ukilla on tilaisuus kuroa kiinni menetettyä aikaa ja kertoa, että ovat välittäneet koko ajan. Teksti: Emilia Aakko Kuva: Shutterstock 17

Isovanhemmat voivat olla perheelle korvaamaton apu. Aina kaikki ei suju kuitenkaan ongelmitta. Ristiriidoilta voi välttyä, kun isovanhemmuuden odotuksista ja pelisäännöistä puhutaan avoimesti etukäteen. Tärkeintä on pitää mielessä lapsen etu. T Lapsi hyötyy useista turvallisista ihmissuhteista. Isovanhemman ja lapsenlapsen suhde alkaa rakentua heti lapsen syntymästä alkaen. 18 utkimusten mukaan suomalaiset vanhemmat saavat hyvin apua lapsensa fyysiseen kasvuun ja kehitykseen sekä terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Sen sijaan vanhempana toimimiseen tai perheen arkea koskeviin pulmiin on vähemmän apua tarjolla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) lapsiperhekyselyyn (2012) vastanneista äideistä noin kaksi viidestä ja isistä joka kolmas oli huolissaan jaksamisestaan vanhempana. Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) vanhemmuuskyselyyn (2016) vastanneista vanhemmista noin 30 % kertoi, ettei heillä ole läheisiä auttamassa arjessa. MLL:n Vanhempainpuhelimeen soittavien vanhempien arki näyttäytyykin usein yksinäisenä ja uuvuttavana. Avun antaminen tai vastaanottaminen ei ole aina helppoa, ei edes perheenjäsenten kesken. Isovanhemman ja aikuisten lasten suhteet määrittyvät uudelleen, kun ensimmäinen lapsenlapsi syntyy. Siihen, millaiseksi suhteet muodostuvat, vaikuttaa aiempi yhteinen historia. Millainen on ollut lapsivanhempi -suhde, millaiseksi se on aikuisiällä muotoutunut, millaisia jännitteitä siihen mahdollisesti sisältyy? Isovanhempien hyväntahtoiset neuvot saatetaan tulkita arvosteluna, syyttelynä tai mitätöintinä. Aikuiset lapset haluavat ehkä tehdä kaiken eri tavalla kuin omat vanhemmat. Isovanhemmat taas muistelevat itseään pikkulasten tai murrosikäisten vanhempina ja katuvat omia virheitään. Huoli aikuisten lasten pärjäämisestä kääntyy helposti ylihuolehtimiseksi, mikä ärsyttää ja kiukuttaa nuoria vanhempia. He voivat kokea, ettei heidän vanhemmuuteensa ja arvostelukykyynsä luoteta. Onkin elämänmittainen tehtävä oppia, miten antaa apua olematta holhoava tai tunkeileva ja miten ottaa apua vastaan tuntematta häpeää tai syyllisyyttä. 2/2018

Isovanhempi lapsiperheen tukena LAPSI HYÖTYY USEISTA TURVALLISISTA IHMISSUHTEISTA. Isovanhemman ja lapsenlapsen suhde alkaa rakentua heti lapsen syntymästä alkaen. Jos isovanhempi ei ole läsnä lapsen elämässä pienestä pitäen, suhteen rakentaminen myöhemmin on työläämpää. ”Odotan, että hän osaa keskustella tai pelata tennistä” ei ole hyvä lähtökohta. Isovanhemmuus on tunnetusti helpompaa kuin vanhemmuus, koska isovanhemmalla ei ole vanhemman vastuuta. Toisaalta isovanhempi voi joutua tasapainoilemaan perheen tuen tarpeen ja oman elämäntilanteen välillä. Elämäntilanteiden yhteensopivuus vaikuttaa siihen, miten paljon isovanhempi pystyy auttamaan. Onko isovanhempi edelleen aktiivinen työelämässä, onko hänellä aikaa? Riittääkö oma tai puolison terveys? Jos puolisolla on fyysinen tai psyykkinen terveysongelma, rajoittaa se isovanhemman mahdollisuuksia auttaa. Omaishoitajana toimiminen vie voimia ja ylimääräistä aikaa ei juuri ole. Ristiriitoja voi tulla, kun odotukset puolin ja toisin eivät kohtaa. Perhe voi kun he lähtevät. Ja näinhän saa ollakin: vilske ja vilinä on ihanaa, mutta toisaalta siihen sisältyy myös paljon vastuuta ja huolehtimista. Tämä on myös vanhempien hyvä ymmärtää, ja heidän tulee asettaa odotuksensa realistiselle tasolle. Odotuksista ja pelisäännöistä olisikin hyvä yhdessä keskustella. Olisi myös hyvä luoda ilmapiiriä, jossa on lupa sanoa ei, jos ei jaksa tai ehdi. Mikäli tulee riitaa, hyvä lähtökohta on miettiä, mikä olisi lapsen näkökulmasta paras tapa toimia. HENKISESTI RASKAINTA ISOVANHEMMUUDESSA voi olla huoli perheen pärjäämisestä, esimerkiksi silloin, kun toisella tai molemmilla vanhemmilla on mielenterveysongelmia. Isovanhempi alkaa ottamaan enemmän vastuuta kuin hänen tarvitsee, sillä hän ei luota vanhempien kykyyn selviytyä. Hän voi alkaa murehtimaan ja pelkäämään lasten ja perheen puolesta. Jatkuvassa huolitilassa oleminen kuluttaa voimia. Myönteinen ajattelu ja usko siihen, että elämä lopulta kantaa, luo toivoa ja vahvistaa kaikkien voimavaroja. On myös tärkeä muistaa, että vanhempi voi olla hyvä vanhempi, vaikka häJOS PUOLISOLLA ON FYYSINEN nellä olisikin mielenterveysTAI PSYYKKINEN TERVEYSONGELMA, ongelmia. Vanhemmuus on kevyRAJOITTAA SE ISOVANHEMMAN empää, kun siihen saa MAHDOLLISUUKSIA AUTTAA. henkistä ja käytännöllistä odottaa enemmän apua kuin isovantukea. Pienikin apu voi olla suurta. Arjen hempi haluaa tai pystyy antamaan. apu lastenhoidossa tai taloustöissä, Isovanhempi voi ajatella, että olen vaikka vain silloin tällöin, helpottaa lapsihoitanut omat lapseni, nyt on teidän perheen elämää. Joskus avun tarve voi vuoronne. Hän tapaa kyllä mielellään olla väliaikaisesti suurempi, esimerlapsenlapsiaan, mutta haluaa elää myös kiksi silloin, kun mielenterveysongelomaa elämäänsä. mista kärsivä vanhempi on sairaalahoiRanskalaisilla isovanhemmilla on dossa. Isovanhemman jaksamista auttaa, sanonta ”Ihanaa – Huhhuh”. Ihanaa, kun tietää että tilanne on väliaikainen ja kun lapsenlapset tulevat ja huh helpotus, tasoittuu ajan myötä. Arjen helmiä ovat 2/2018 Mistä apua isovanhemmuuden kysymyksiin? MLL:n Vanhempainpuhelin, kirjepalvelu ja chat ovat ilmaisia, nimettömiä ja luottamuksellisia palveluja, joihin myös isovanhemmat voivat ottaa yhteyttä. Vanhempainnettisivusto tarjoaa tietotekstejä ja oma-apuvälineitä 0-18 -vuotiaiden lasten ja nuorten vanhemmille. Sivustolla kerrotaan myös MLL:n paikallisesta lapsiperhetoiminnasta kuten perhekahviloista, kerhoista, lastenhoitoavusta ja perhekummitoiminnasta. www. vanhempainnetti.fi. Väestöliitto on avannut isovanhemmille nimettömän neuvontapuhelimen, joka on auki torstaisin klo 13-15 numerossa 0404802100. Puhelu maksaa tavallisen puhelun hinnan. hetket, joissa yhdessä lapsen kanssa leikitään, nauretaan ja ihmetellään. Sukupolvet kohtaavat ja oppivat toisiltaan. Isovanhemmuus on antamista ja saamista, mutta myös luopumista. Ehkä suurin luopumisen tunne koetaan vaiheessa, jossa lapsi kasvaa ja kaverit tulevat yhä tärkeämmiksi. Tällöin myös vanhempien avun tarve vähenee. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, etteikö isovanhempi olisi edelleen rakas, elämäntilanteet vain muuttuvat. On tärkeää, ettei isovanhempi auttaessaan perhettä koe uhrautuvansa, vaan tekee sen, minkä pystyy ja jaksaa. Isovanhemmuus on myös tervettä itsekkyyttä: rajojen asettamista ja omasta hyvinvoinnista huolehtimista. Isovanhempi on niin paljon muutakin: puoliso, ystävä, himoliikkuja, maailmanmatkaaja, ihan mitä vain. Hänellä onkin oikeus varata aikaa myös itselleen tärkeisiin asioihin. Lisäksi hänellä on oikeus siihen, että lapset ja lapsenlapset huolehtivat hänestä, kun hän tarvitsee apua. Teksti: Marie Rautava, Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) Kuva: Pixabay 19

KOLUMNI Jaana Humalto, asiantuntija, järjestö- ja henkilöstöasiat, FinFami ry Kiitos rakkaat isovanhemmat R KUVA: MARIKA FINNE akkailla isovanhemmilla on monta nimeä: tärkeissä tilaisuuksissa: rippi- ja ylioppilasjuhlissa ja syntymäpäiisoäiti, isoisä, mummi, mummo, pappa, vaari. villä. Heitä on aina kiinnostaneet omat kuulumiseni. Mikä rooli heillä on lastensa perheissä? Asiaa voidaan Eräs isovanhempani rakasti matkustamista, toinen taas kaipasi tarkastella vanhempien ympärilleen ihmisiä, vilskettä ja tai lastenlasten näkökulvilinää. Toisen isovanhemman luona masta. Kummassakin tilanteessa vietettiin aikaa useita päiviä, toisen rooli on tärkeä. Isovanhemmuus on luona kului aikaa pari - kolme tuntia. voimavara vanhemmille ja tärkeimpiä On monta tapaa olla isovanhempi. suhteita lapsille. Tämä toteutuu, Jokaista tapaa tulee kunnioittaa ja kun kaikkien osapuolten voimavarat ymmärtää. huomioidaan. Valitettavasti kaikilla Kysyin lähipiiriltäni heidän kokemukperheillä ei ole isovanhempien tukisiaan isovanhemmuudesta. Isovanverkkoa syystä tai toisesta. hemmat ovat antaneet tietoa. He ovat Suomessa yli miljoona suomalaista on olleet kiinnostuneita lasten ajatukisovanhemman roolissa. Isovanhemsista ja aina ilahtuneet lapsenlapsen maksi tullaan keskimäärin 56-vuotiyhteydenotoista. Lapselle pienetkin aana eli työikäisenä. Isovanhemmuus asiat ja hetket isovanhemman kanssa on monimuotoisempaa kuin ennen. ovat merkityksellisiä. Lapsuudesta voi Isovanhemmista 70 % antaa lastenmuistaa perunan kuorimisen isovanhoitoapua ja 40 % taloudellista tukea. hemman kanssa tai isoisän hyväntuuIsovanhemmuuden suhteen joka lisuuden. viidennellä isovanhemmalla on On tärkeätä, että isovanhemmuuden ongelmia. Niitä voivat aihetunteista, niin positiivisista uttaa esimerkiksi liiallinen puutkuin negatiivisistakin, puhutaan tuminen lastenlasten ja heidän ON TÄRKEÄTÄ, ETTÄ ISOVANHEMMUUDEN ääneen. FinFamin omaisneuperheidensä elämään, välirikko vonnassa voi keskustella isovanTUNTEISTA, NIIN POSITIIVISISTA KUIN omiin lapsiin, omien lasten hemmuuden tuomista haasNEGATIIVISISTAKIN, PUHUTAAN ÄÄNEEN. teista, kun läheinen sairastaa huonot kokemukset lapsuudessa ja lapsenlapsen vanhempsyykkisesti. FinFamilla on pien eron seurauksena viilenvertaistukiryhmiä eri elämäntineet välit. Isovanhemmuus saattaa olla taakka, jos oma elämä ja lanteissa oleville ihmisille. Myös Väestöliitolla on isovanhemisovanhemmuuden rooli eivät ole tasapainossa. muudesta omat sivunsa, joihin kannattaa tutustua. Jokaisen Isovanhemmilla on oikeus omaan henkilökohtaiseen elämään. meistä tulee pitää hyvää huolta lähimmäisistämme, myös Omien voimavarojen huomioon ottaminen on tärkeää. Vain isovanhemmistamme. siten jaksaa ja voi antaa jotakin myös toisille. Jokaisen ihmisen on tärkeää keskittyä kiireidenkin keskellä Mitä isovanhemmuus on merkinnyt minulle? Isovanhemmiettimään, mitä lähiomaisille kuuluu. Kenelle soittaisin seuraamuus ei ole tarkoittanut minulle pelkästään biologista sidettä, vaksi? Miten isovanhemmat voivat? Pienikin ele tai huomionvaan tärkeitä aikuisia. Isovanhempani ovat olleet läsnä elämäni osoitus voi tuottaa suurta iloa toiselle ihmiselle. 20 2/2018

Ikääntyvän mielenterveysomaisen tehostettu tuki Viola-hankkeessa on kehitetty malli ikääntyvän mielenterveysomaisen tukemiseksi. Malli koostuu hyvinvointitapaamisista sekä omaista tukevista tukimuodoista. Viola-hankkeen aikana on tullut esiin, että nykyiset iäkkäät mielenterveysomaiset, ainakin Etelä-Pohjanmaalla, ovat sukupolvea, joka on tottunut pärjäämään itse. Siten he eivät välttämättä ole ensimmäisenä hakemassa tukea itselleen, vaan tarvitsevat tietoa matalan kynnyksen tuen mahdollisuudesta ja rohkaisua siihen tarttumiseen. Puhumattomuus vaikeista asioista sekä häpeä iola-hankkeen (Voimaa mielen häiriöitä ja sairauksia kohtaan Ikääntyvän Omaisen Liikovat tässä ikäryhmässä vielä hyvin tavalkumiseen Arkeen) tarkoilisia. tuksena on edistää ja Koulutustilaisuuksien kautta voidaan tukea kotona asuvien yli tehdä mielen hyvin- ja pahoinvointiin 65-vuotiaan mielenterveysomaisten sekä sairauksiin liittyviä asioita tutumarjessa selviytymistä ja elämänlaatua. maksi ja tavallisemmaksi. Tehostettua Hanke on ollut osa STEA:n Eloisa ikä tukea tarvitsevat edelleen kuormitta-hankekokonaisuutta. vassa omaistilanteessa elävät mielenterHankkeessa toteutetveysomaiset, jotka rohkaistuvat tujen hyvinvointitapaapyytämään ja ottamaan vastaan ON TÄRKEÄÄ PITÄÄ ESILLÄ KYSYMYSTÄ, misten aikana on arvioitu apua. On myös tärkeää pitää MITEN PALVELUJÄRJESTELMÄN ERI yhdessä omaisen kanssa, esillä kysymystä, miten palvelumiten olemassa olevia voimajärjestelmän eri toimijat voivat TOIMIJAT VOIVAT TUKEA IKÄÄNTYVIÄ varoja voidaan hyödyntää tukea ikääntyviä mielenterveysMIELENTERVEYSOMAISIA. hänen elämässään. Omaiselle omaisia. on tarjottu myös erilaisia, Ikääntyviä mielenterveysyksilöllisiä tukimuotoja yhteistyössä eri pohditaan yhdessä myös mahdollista omaisia voi ohjata omaisyhdistyksen toimijoiden kanssa. Malli on kehitetty osallistumista vertaistukiryhmään tai tuen piiriin. Eloisa ikä -mallit ja VIOLA yhdessä omaisten kanssa. sellaiseen omaista kiinnostavaan virkis-materiaali ovat kaikkien palvelujärjesHyvinvointitapaamisten prosessi tystoimintaan, joka tukisi hänen jaksatelmän ammattilaisten hyödynnettävissä. koostuu neljästä käynnistä. Ensimmäimistaan sekä tukiverkoston luomista ja VIOLA- hanke järjestää vuonna 2018 sellä käynnillä on tärkeää kertoa tapaaylläpitämistä. yhteistyössä Seinäjoen Ikäkeskuksen misten tarkoituksesta, tavoitteesta ja Toimintamalli liitteineen löytyy kanssa vanhusten viikolla ikäihmisille käyntimääristä sekä siitä, että tarkoitukFinFami Etelä-Pohjanmaan kotisivuilta suunnatun hyvinvointia käsittelevän sena on olla hetken aikaa rinnalla kulkija. sekä Innokylästä otsikolla Ikääntyvän seminaarin. Seminaarin pääpuhujana on Tavoitteena on löytää yhdessä avaimia mielenterveysomaisen tehostettu tuki. Marja Saarenheimo (FT, psykologi ja arkeen ja kannustaa omaista itsestä Sieltä löytyvät myös toimintamallissa psykoterapeutti). Lisätietoja saat FinFami huolehtimiseen. käytettävät sisällöt: HyvinvointitapaaEtelä-Pohjanmaan yhdistyksestä www. Käynnit tehdään kotikäyntinä omaisen misen lomake, Ikääntyvän mielentervefinfamiep.fi luona. Jos tämä ei ole mahdollista, ysomaisen tehostetun tuen malli, Hyvinvointitapaamisen sisältö, Hyvää mieltä voidaan myös tavata yhdessä sovitussa Teksti: Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja, FinFami Etelä-Pohjanmaa ry. tuovia asioita ja Suostumus-lomake. paikassa. Kolme ensimmäistä käyntiä   V 2/2018 on hyvä tehdä suhteellisen tiiviissä aikataulussa (viikon/kahden välein), jolloin keskustellut asiat pysyvät ja prosessoituvat mielessä. Kolmannen ja neljännen käynnin (lopputapaaminen) väli on pidempi, koska käynnin aikana on tarkoitus varmistaa suunniteltujen tukitoimien toimivuus. Ennen viimeistä käyntiä omaiselle soitetaan, jolloin voidaan jo puhelimessa kartoittaa hänen sen hetkistä tilannettaan. Koko prosessin ajan työntekijällä tulee olla palveluohjauksellinen näkökulma. Mahdollisiin ongelmiin puututaan ja omainen ohjataan palvelujen piiriin. Käynnit ovat tavoitteellisia ja ammatillisia omaisen tapaamisia, joiden tarkoitus on tukea omaista ja auttaa häntä vaikeassa elämäntilanteessa. Käyntien aikana 21

PUHEENJOHTAJA Anita Ruutiainen Isovanhemmuus tuo iloa K KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ un synnyin, isovanhempani eivät olleet enää elossa. monia asioita, joita pidämme tärkeinä. Yhdessä tekeminen ja Onneksemme meillä oli lastenhoitaja Emmi, joka yhteisten muistojen luominen on merkityksellistä myös itselle ja piti meistä pienistä lapsista huolta. Muistan vieläkin tuo voimia omaan elämään. lämmöllä niitä monia asioita, satuja ja lauluja, joita Sitten koittaa esikoulu ja ala-aste. Tuossa vaiheessa meistä Emmi meille luki, lauloi ja opetti. Hän leikki kansaikuisista aika on kulunut todella nopeasti, vaikka lapsi voikin samme ja keskittyi täysin vain meihin lapsiin. Mikä suuri suru olla asiasta täysin toista mieltä. Saamme seurata, miten asiat se olikaan, kun kasvoimme ja Emmi lähti meiltä pois hoitaalkavat sujumaan koulussa ja miten avoimesti ja silmät loistaen maan toisten perheiden lapsia. Onneksi pienet lapset kertovat onnistumisistaan. side Emmiin säilyi koko hänen elinMummille ja papalle kerrotaan pienetkin ikänsä ajan: kun hän tuli vanhaksi, eikä salaisuudet ja isovanhemmat ovat hyvilenää jaksanut leikittää lapsia, Emmi palasi lään, kun lapsi uskaltaa kertoa heille takaisin lapsuudenkotiini. omista asioistaan. Miten paljon opimmeOman lapsuuteni kokemukset ovat kaan lapsen maailmasta! varmaankin vaikuttaneet siihen, että Yläasteella lapsesta kehittyy nuori ja halusin antaa lapsilleni mahdollisuuden hänellä voi olla monia kysymyksiä ja viettää aikaa isovanhempiensa kanssa. pulmia, joista ei vielä lapsena tarvinnut Joulun aikaan meillä oli aina luonamme huolehtia. Nuori voi esimerkiksi pohtia, molempien äidit ja mieheni sairas veli mihin suuntautuu aikuisena ja mitä ja kesällä lomien aikana vierailimme lähtee opiskelemaan. Lisäksi kysymykset usein mummoloissa. Valitettavasti tuolkuten miten kaverit hyväksyvät minut, loin lasteni isoisät olivat jo kuolleet. olenko riittävän hyvä ja kelpaanko tällaiTätä perinnettä vaalimme niin kauan, sena kuin olen, voivat vaivata mieltä. kun mummit olivat elossa. Ajattelin, Tätä pohdintojen taakkaa lisää, jos että lasteni on hyvä saada kokemuksia kotona kaikki asiat eivät ole kunnossa. ja muistoja mummoilta. Muistan, miten Jos vanhemmilla on työttömyyttä, hauskaa heillä oli keskemielenterveyden häirinään ja miten hyviä ohjeita öitä tai liiallista päihYHDESSÄ TEKEMINEN JA YHTEISTEN mummot antoivat lapsenteiden käyttöä, oma koti MUISTOJEN LUOMINEN ON MERKITYKSELLISTÄ lapsilleen. on paikka, johon nuori NIIN ISOVANHEMMALLE KUIN Sitten minusta tuli ei halua kutsua kavereita. mummi. Miten suuri ilo Joskus myös perheen LAPSENLAPSELLEKIN. onkaan saada pieni lapsentaloudellinen tilanne voi lapsi ensi kertaa syliinsä! Voi sitä ihanaa vauvan tuoksua! On olla niin heikko, ettei nuori voi saada kaikkea sitä, mitä muilla helppo uskoa enkeleihin, kun katselee nukkuvaa vauvaa, joka on. Tämä voi tuntua eriarvoiselta suhteessa muihin. Toivon selvästi näkee ”enkeliunta” suussaan pieni hymynkare, jota hartaasti, että me isovanhemmat, jotka olemme jo nähneet hän ei ole vielä valveilla ollessaan suonut edes omalle äidilpaljon elämämme aikana, voisimme ymmärtää ja olla tukena leen. Tällaiset muistot auttavat meitä jaksamaan silloin, kun on tässä kehityksen vaiheessa ja nuoren ratkoessa pulmiaan. vaikeaa ja täytyy vain jaksaa ponnistella eteenpäin. Tämä onnistuu vain siten, että vanhemmat hyväksyvät Miten nopeasti aika kuluukaan! Ei mene kauan, kun vauvasta isovanhemmat mukaan lapsensa elämään. Siksi haluan olla kehittyy pienokainen ja saamme huomata, että jokaisella pieno- vanhempien luottamuksen arvoinen. On todella hienoa, että kaisella on oma luonteensa, jota me aikuiset voimme vain saamme olla mukana ja seurata lastenlasten kasvamista aikuiihailla. On hienoa nähdä tämä kehityksen kulku. Pian koittaa suuteen. aika, kun pienokaista viedään päiväkotiin tai muualle päivähoiNautitaan, opitaan ja virkistytään lastenlasten seurasta. toon ja huomaamme, miten hän oppii uutta ja saa uusia virikHyvää kesää ja iloa päiviinne. keitä. Tällöin on myös helppoa olla isovanhempi ja antaa aikaa lapsenlapsille: voimme leikin varjolla opettaa pienokaisille 22 2/2018

OLEN VIERELLÄSI -VALOKUVANÄYTTELY Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ja Omaishoitajat ja läheiset -liitto esittelevät Satu Kemppaisen kuvia omaishoitajuudesta. Valokuvanäyttely kertoo omaishoitajien ja heidän hoitamiensa läheisten arjesta. Haluaisitko nähdä valokuvanäyttelyn omalla kotipaikkakunnallasi? Ota yhteyttä: viestintävastaava Marika Finne, marika.finne@finfami.fi tai p. 045 844 0135 2/2018 23

Isovanhemmat tukena toisilleen Joensuussa Huoli isovanhempien jaksamisesta käynnisti toiminnan Pohjois-Karjalassa. I sovanhemman rooli perheiden arjessa voi muuttua nopeasti, jos jompikumpi vanhemmista sairastuu. Huolen kantaminen ja oman lapsen perheen arjen haasteiden kohtaaminen saattavat kuormittaa isovanhempaa. POHJOIS-KARJALAN MIELENTERVEYSOMAISET – FINFAMIN LAPSIOMAISTYÖN KEHITTÄMISHANKKEESSA pilotoitiin isovanhempien vertaisryhmää ensimmäistä kertaa syksyllä 2017. Ajatus isovanhempien ryhmän perustamisesta oli kuitenkin syntynyt jo edellisenä keväänä. Usea yhteistyökumppani oli tavannut isovanhempia, jotka kantavat isoa huolta lapsensa perheen pärjäämisestä. Viestiä ryhmän tarpeellisuudesta oli tullut sekä suoraan isovanhemmilta että muun muassa Joensuun Pelastakaa Lapset ry:n Kaisa Kontkaselta, joka oli kiinnittänyt huomiota isovanhempien rooliin perheissä, joissa toinen vanhempi sairastaa. Tukituvalla tartuttiin tarpeeseen ja kehittämishankkeen työntekijä Mari Eronen ja yhdistyksen toiminnanjohtaja Minna Turunen ryhtyivät kasaamaan ryhmää Tukituvalle. Toiminnan käynnistymisestä tiedotettiin verkostoissa, paikallislehdissä ja radiossa. Vertaistuen tarpeessa olevia isovanhempia tavoitettiin hyvin ja ryhmä aloitti toimintansa neljän isoäidin 24 voimin. Talven aikana mukaan saatiin lisää isovanhempia ja kaiken kaikkiaan ryhmässä on Mari Erosen mukaan käynyt kuukausittain 4-8 isovanhempaa. Vaikka ryhmän toiminnassa mukana olevien isovanhempien tilanteet ovat erilaisia, on ryhmässä vahvasti läsnä jaettu huoli lapsen perheestä ja lapsenlapsista. Myös isovanhempien roolit perheiden arjessa ovat moninaisia. Osa isovanhemmista asuu eri paikkakunnalla lastensa kanssa ja huolta kannetaan satojenkin kilometrien päässä asuvista lapsenlapsista. Toiset isovanhemmista taas ovat pärjäämisestä painaa ja asioita otetaan hoidettavaksi enemmän, kuin mihin omat voimat ehkä riittäisivätkään. Tukituvan isovanhempien ryhmässä painotetaan puhumisen tärkeyttä. Se, että saa jakaa huoliaan jollekin, joka kuuntelee, kuulee ja ymmärtää keventää omaa taakkaa. Vertaistukiryhmä auttaa myös lähipiirin jaksamista ja tarjoaa ulkopuolisen näkökulman, vaikka ratkaisua ei suoraan kaikkiin pulmiin löytyisikään. Omasta jaksamisesta huolehtimiseen liittyy itselle tärkeistä asioista ja harrastuksista kiinni pitäminen. Useimmat Tukituvan isovanhempien ryhmästä kertovat, että heille yhdistystoiminta ja omat harrasISOVANHEMMAN ON TÄRKEÄÄ tukset ovat olleet iso MUISTAA HUOLEHTIA MYÖS voimavara. ITSESTÄÄN. Tärkeää on myös omien voimavarojen tunnistahyvinkin tiiviisti läsnä lastensa arjessa minen. Kaikkea ei tarvitse osata korjata ja auttavat pyörittämään perheen arkea ja ratkaista yksin. Lapsellekaan ei tarvitse pyykinpesusta ruoanlaittoon. Monet osata antaa valmiita ratkaisuja kaikkiin isovanhemmista tukevat myös taloudelli- ongelmatilanteisiin. Joskus riittää se, että sesti lastensa perheitä. lupaa kulkea rinnalla ja auttaa yhdessä Perheissä on sekä psyykkisiä- että etsimään vastauksia. somaattisia sairauksia, jotka hankaloittavat arkea ja kuormittavat vanhempia RYHMÄN VETÄJÄNÄ KULUNEEN sekä lapsia. Lähes kaikilla isovanhemmilla talven toiminut Mari Eronen kertoo, että suhde lapsen perheeseen on haastava ryhmässä on vieraillut asiantuntijoita lapsen tai lapsen puolison sairauden takia. kertomassa niin perheille tarjolla olevista tukipalveluista, kuin päihde- ja mielenterOMAN LAPSEN PERHEESTÄ huolta veyssairauksien problematiikastakin. kantava isovanhempi unohtaa helposti Erityisen arvokkaina isovanhemmat kantaa huolta itsestään. Vastuu perheiden ovat itse kokeneet viranomaistahot, jotka 2/2018

ovat kertoneet saatavilla olevasta avusta sekä kokemusasiantuntijavieraan, joka on auttanut ymmärtämään sairastuneen näkökulmaa. Useimmille ryhmän jäsenistä toiminnan arvokkain anti on kuitenkin ollut mahdollisuus jakaa iloja ja suruja muiden ryhmäläisten kanssa. Monet omassa mielessä isoiksi kasvaneet VERTAISRYHMÄSSÄ ON TARJOLLA TUEN LISÄKSI TIETOA. murheet ovat ryhmäläisten kokemuksen mukaan puolittuneet vertaisryhmässä. Muille samankaltaisessa elämäntilanteessa eläville isovanhemmille Tukituvan ryhmän jäsenet antavat neuvoksi, että vaikka oman perheen ongelmista puhuminen voi olla välillä vaikeaa, kannattaa kerätä itselleen ”rohkeutta lähteä ja heittäytyä vertaisryhmän turvaverkkoon, joka kantaa”. ISOVANHEMPIEN VERTAISRYHMÄSSÄ on pohdittu myös perheiden ja ammattilaisten kohtaamisia sosiaalija terveyspalveluissa. Isovanhempien rooli osana perheen arkea saattaa jäädä huomaamatta, jos perheen kohtaava työntekijä ei osaa siitä kysyä. Tukituvan ryhmässä olevilla isovanhemmilla on monenlaisia kohtaamiskokemuksia lapsen perheen kanssa työskentelevien ammattilaisten osalta. Erityisen iso kiitos heiltä lähtee niille työntekijöille, jotka ovat tiedostaneet isovanhemman roolin perheessä ja tarjonneet tukea myös isovanhemmalle. Isovanhemmat ovat arvostaneet myös sitä, että heiltä itseltään on kysytty, miten he haluavat ja pystyvät tukemaan lapsensa perhettä. Isovanhemmat kertovat toivovansa, että heillä olisi paremmat mahdollisuudet saada konkreettista tietoa lastensa perheissä olevista sairauksista, jotta perheessä tapahtuviin tilanteisiin osaisi suhtautua ennakoiden ja ennaltaehkäistä ristiriitatilanteita. Ryhmässä on myös nostettu esille toive siitä, että perheitä kohtaavat tahot pystyisivät omalta osaltaan tukemaan avoimemman keskusteluyhteyden rakentamista perheiden sisälle. Se, että saa jakaa huoliaan jollekin, joka kuuntelee, kuulee ja ymmärtää, keventää omaa taakkaa. Vinkkejä isovanhemmille lapsenlapsen tukemiseen: Yhdessä tekeminen: leipominen, retkeily, johonkin uuteen harrastukseen tutustuminen yhdessä. Läsnäolo on tärkeintä. Hyvän huomaaminen: Lapsen kehuminen ja kiittäminen, onnistumisten huomioiminen. Kuulumisten kysyminen: Vaikka et aina saisikaan vastausta, kysy sil- ti. Se osoittaa lapselle, että olet kiinnostunut hänen elämästään ja välität siitä, mitä hänelle kuuluu. Kiinnitä huomiota lapsen kiinnostuksen kohteisiin ja anna niille arvoa. Teksti: Hanna Fabritius, projektityöntekijä, Joensuun Pelastakaa Lapset ry 2/2018 25

KOLUMNI Sanna Saarenkoski, Päijät-Hämeen mielenterveysomaiset – FinFamin toiminnanjohtaja Luonto antaa voimaa T utkimusten mukaan luonnon vaikutukset osallistuva rouva katsoi silmiini ja sanoi: ”Te naurattekin näiden hyvinvointiimme ovat huimat. Metsän tuoksut, retkien aikana?”. Vahvistin hänen havaintonsa ja totesin, että äänimaisema, värit ja materiaalit tarjoavat kyllä, näinkin usein tapahtuu. kokonaisuuden, jota on Vaikka ihmisestä tulee omainen ja hänestä käytetty useissa maissa muun saattaa hetkeksi kadota ilo ja kyky nauraa, muassa masennuksen hoitoon. voi joku puolestaan kadottaa kyvyn tai Suomessakin on pilottipaikkakuntia, joissa mahdollisuuden itkeä. Kun omainen terveydenhoidossa on otettu luonto avuksi. löytää omaisyhdistyksen ja kokee, että Luonto hoitaa meitä tiedostamattamme ja häntä kuunnellaan ja hänet hyväksytään ottamalla meidät hyväksyvästi vastaan juuri sellaisenaan, hän voi hetkeksi riisuutua sellaisina kuin olemme. häpeästä ja löytää kadonneen itkun tai Pelkkä luonnossa oleskelu vaikuttaa naurun. Vertaisten kanssa saa olla heikko, hyvinvointiimme ja terveyteemme iloinen, surullinen tai pelokas. Vertaisen kokonaisvaltaisesti. Luonto vähentää kanssa voi saada tukea nykyhetkeen, mutta psyykkisiä ongelmiamme, ahdistusta, vihaa, myös toivon paremmasta huomisesta. väsymystä ja stressihormonia. Se alentaa Rouva kertoi minulle, kuinka hänen myös sykettä ja verenpainetta. Luonnossa poikansa oli aikoinaan saanut diagnoosin. oleilu auttaa säilyttämään keskittymis- ja Skitsofrenia. Hän oli kokenut olevansa toimintakykymme sekä lisää syyllinen ja yksin suuren yhteenkuuluvuuden tunnetta. tuntemattoman edessä. Hänen VERTAISEN KANSSA VOI SAADA TUKEA mielessään kaikuivat yhä Vuosia sitten yhdistyksemme NYKYHETKEEN, MUTTA MYÖS TOIVON lääkärin sanat vuosikymmenien järjesti mieleeni painuneen luontoretken. Saavuttuamme takaa. Tätä sairautta ei PAREMMASTA HUOMISESTA. linja-autolla suuren metsä- ja kuulemma voida parantaa. järvialueen reunalle, sukelsimme Vuosien myötä rouva kadotti reppuinemme metsään ja annoimme polun johdattaa meitä. minuutensa, ilonsa, sosiaaliset suhteensa sekä terveytensä Näin hymyn miltei jokaisen osallistujan kasvoilla luonnon poikansa asioita hoitaessaan. Nyt poika on jo aikuinen ja aloittaessa hiljaista hoitotyötään mielissämme ja kehoissamme. voi paremmin, joten rouva on voinut alkaa pohtimaan myös Jonkin ajan kuluttua, suurten, tuoksuvien havupuiden ottaessa itseään ja ilottomuuttaan. Toisaalta on syntynyt myös uusi meidät syliinsä ja kevyen tuulen hyväillessä ihoamme, olimme murehtimisen aihe: lapsenlapsi. Periytyykö sairaus? Miten pojan valmiita tekemään tulet ja nauttimaan nokipannukahvit. terveys saadaan säilymään? Jos vuosikymmenien takainen Höyryävä juoma, hyvä seura ja kevyt liikunta tekivät olosta ajatus siitä, että äiti aiheuttaa lapsensa skitsofrenian, pitääkin raukean. Huomasin erään herran vilkaisevan puhelintaan ja paikkansa, voiko isoäiti tehdä sen myös? huolen hetkeksi palaavan hänen kasvoilleen. Puhelin katosi Linja-auton lähestyessä kohti Lahtea katsoin rouvan pian takaisin taskun uumeniin ja rauha palasi hänen kasvoilleen kyyneleisiin silmiin ja kehotin häntä hengittämään hetken auringon hyväillessä hänen elämää nähnyttä ihoaan. Se kätki vain itseään varten. Tuoreen isoäidin silmiin palasi isoäidin alleen vuosien huolen vaimosta, lapsista ja lapsenlapsista, mutta ylpeys. Lapsi ansaitsee olla täydellinen, oma itsensä, suvun tänään hän oli päättänyt olla vain itseään varten. taakasta huolimatta. Ja isovanhemmalla tulee olla oikeus iloita Iltapäivällä oli aika lähteä kotimatkalle. Sen aikana ehdin nykyhetkestä menneisyydestä huolimatta - tai ehkä juuri siksi. kuulostella osallistujien ajatuksia päivästä. Eräs palaute jäi Voimaannuttavia luontoelämyksiä kesääsi toivotellen. mieleeni erityisen hyvin. Ensimmäistä kertaa toimintaamme 26 2/2018

Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry:n KURSSIT SYKSYLLÄ 2018 TUNNELISSA Kurssi vanhemmille, joiden noin 16 - 29 -vuotiaalla nuorella on päihdekäyttöä, ja joka oireilee myös psyykkisesti Aika: 29. - 30.9. Paikka: Ikaalisten kylpylä (Hämyläntie 2) Majoittuminen on hotelli Ikaaliassa. Hinta: 90 euroa/hlö sisältäen kurssiohjelman, majoituksen, ruokailut sekä kylpylän ja kuntosalin käytön Nuoren sairaus saattaa uuvuttaa ja hämmentää koko perhettä. Kurssilla pohditaan mm. rajojen asettamisen tärkeyttä ja vanhemman roolia suhteessa sairastuneeseen nuoreen aikuiseen. Viikonlopun aikana sinulla on mahdollisuus kuulla muiden samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien tarinoita ja saada vertaistukea, sekä uusia näkökulmia ja voimavaroja omaan jaksamiseesi ja vanhemmuuteesi. Tiedustelut ja hakemukset: Tiina Rissa puh. 040 5050 819 tiina.rissa@finfamipirkanmaa.fi tai Juho Soukka puh. 040 547 7619 juho.soukka@finfamipirkanmaa.fi Ilmoittautua voit myös netissä: https://www.lyyti.in/tunnelissa Säröillä Kurssi omaisille, joiden läheinen on sairastunut psykoosiin tai skitsofreniaan Aika: 27. - 28.10. Paikka: Ikaalisten kylpylä (Hämyläntie 2) Majoittuminen on hotelli Ikaaliassa. Hinta: 90 euroa/hlö sisältäen kurssiohjelman, majoituksen, ruokailut sekä kylpylän ja kuntosalin käytön Kun läheisen mieli on säröillä, hänestä voi olla jatkuva huoli ja omatkin voimat saattavat olla vähissä. Omien voimavarojen vahvistaminen ja stressinhallinta tukevat omaisen selviytymistä ja hyvinvointia kuormittavassa elämäntilanteessa. Viikonlopun aikana saat tietoa psykoosista ja skitsofreniasta, oireidenhallinnasta sekä varhaisista varomerkeistä. Tule pohtimaan yhdessä, miten vuorovaikutusta sairastuneen läheisen kanssa voidaan parantaa, ja kuinka vaikeita tunteita käsitellään. Aikaa on myös virkistäytymiseen. Tiedustelut ja hakemukset: Tiina Rissa puh. 040 5050 819 tiina.rissa@finfamipirkanmaa.fi tai Sari Nurminen puh. 040 544 3139 sari.nurminen@finfamipirkanmaa.fi Ilmoittautua voit myös netissä: https://www.lyyti.in/saroilla finfamipirkanmaa.fi 2/2018 27

KOLUMNI Ari Leinonen, Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset – FinFamin hallituksen jäsen Kulttuurikaverit-ryhmä lisää mielen hyvinvointia K ulttuuri on aihe, joka yhdistää. Toisaalta jokaisen erilaisia kiinnostuksen kohteita ja on hienoa, että tätä kautta kiinnostuksen kohteet vaihtelevat ja pidämme pääsee tutustumaan aivan uusiin asioihin ja paikkoihin, joihin ei keskenään hyvinkin erilaisista kulttuurin muodoista. itse tulisi lähdettyä. Joku pitää kuvataiteesta, joku urheilusta, kun taas Olemme pyrkineet pitämään kustannukset vähäisinä, jotta toiset oopperasta tai esimerkiksi kevyen musiikin mahdollisimman moni voi tulla mukaan toimintaan. Olemme konserteista. Kaikki näistä edellä mainituista tarjoavat kuitenkin myös yhteisesti sopineet, että tarvittaessa tuemme pääsylipun yleisölle mahtavia elämyksiä. Onkin mielenkiintoista välillä verran vähävaraisia, toiminnasta kiinnostuneita osallistujia. hypätä sen itselle tutuimman Koemme tärkeäksi, että jokaikiinnostuksen kohteen ulkopuosella mielenterveysomaisella on MUIDEN IHMISTEN TAPAAMINEN JA lelle ja tutustua uudenlaiseen taloudellisesta tilanteesta riippuKULTTUURIN HARRASTAMINEN LISÄÄ kulttuuritarjontaan. matta mahdollisuus hengähdysYhdistyksessämme, Varsinaistaukoon ja omaan aikaan. MIELEN HYVINVOINTIA. Suomen mielenterveysomaiset – Muiden ihmisten tapaaminen FinFamissa, toimii Mitä seuraaja kulttuurin harrastaminen lisää vaksi tapahtuu? -työryhmä, joka suunnittelee yhdistyksen mielen hyvinvointia. Liian helposti me sairastuneen läheiset tulevia tapahtumia. Tässä työryhmässä monet esittivät aikajäämme kotiin omien murheidemme kanssa, vaikka kaikkien naan toiveen, että yhdistykseemme tulisi perustaa jonkinlainen kannalta on parempi, että sairastuneen läheinen pitää hyvää kulttuuriryhmä. Sittemmin tämän kulttuuriryhmän nimeksi tuli huolta myös itsestään ja omasta hyvinvoinnistaan. Kulttuurikaverit.  Monelle saattaa olla myös suuri kynnys lähteä erilaisiin kultKulttuurikaverit on tarkoitettu mielenterveysomaisille, jotka tuuritapahtumiin yksin. Kulttuurikaverit onkin mainio ja haluavat elämäänsä lisää kulttuurin mukanaan tuomaa hyvinhelppo tapa osallistua yhdessä muiden kanssa erilaisiin tapahtuvointia. Ryhmä käy yhdessä tutustumassa eri kulttuurikohteisiin miin. Samalla saa tavata vertaisiaan, samankaltaisessa tilanteessa ja osallistuu monentyyppisiin tapahtumiin. Jokainen voi tulla olevia ihmisiä, ja vaihtaa ajatuksia keskenään. mukaan tai jäädä pois kulloistenkin voimavarojensa mukaan. Paljon on tullut tehtyä, mutta paljon on vielä nähtävää. Ensi kerran Kulttuurikaverit-työryhmä kokoontui pari vuotta Haluan tässä yhteydessä välittää kiitokset Merja Koskiselle, takaperin, jolloin alettiin suunnitella ryhmän toimintaa. Ensim- joka toimii Kulttuurikaverit-ryhmän lippuvastaavana. Oma mäinen tapahtuma, johon ryhmä osallistui, oli paikallisen roolini on saada porukat liikkeelle ja toivonkin, että tulevaisuuharrastelijateatterin näytelmä. Tämän jälkeen olemme käyneet dessa saamme mukaan entistä enemmän uusia osallistujia ja muun muassa konserteissa, teattereissa, elokuvissa ja paljon voimme tarjota mahdollisimman suurelle joukolle erilaisia kultsuosiota saaneissa, opastetuissa taidemuseotapahtumissa. tuurielämyksiä. Jokainen Kulttuurikaverit-ryhmän jäsen saa vaikuttaa ja Hyvää kesää kaikille! Nautitaan kesälomista ja jatketaan taas ehdottaa seuraavaa kulttuurikohdetta. Ryhmän jäsenillä on syksyllä täysillä. 28 2/2018

KOLUMNI Elina Uusivuori, toiminnanjohtaja, FinFami Satakunta ry Omaistyötä Satakunnassa F KUVA: SALLA RISTOLAINEN inFami Satakunta ry on satakuntalainen omaisyhja erityisesti odotamme FinFami-perheen kehittämien upeiden distys, jossa työskentelevät toiminnanjohtaja ja toimintojen tuomista Satakuntaan. On mielenkiintoista seurata omaistyöntekijä sekä omistautunut vapaaehtoisten ja olla mukana erilaisissa omaisten hyväksi tehtävissä kehitjoukko. Yhdistys tukee tämisprojekteissa, jotka toteutekaikenikäisiä satakuntataan yhteistyössä muiden FinFamilaisia mielenterveysomaisia perheen alueyhdistysten kanssa. Jotta ja läheisiä. Yhdistyksen perusta on voimme kasvaa ja kehittyä, tarvitvertaistuellisessa auttamisessa ja tukesemme erilaisia auttamisen keinoja misessa sekä omaisneuvonnassa. ja tukemisen muotoja kaikenikäiVuodesta 2016 lähtien omaisneusille omaisille, kunkin kohderyhmän vonnassa käyvien omaisten määrä on tarpeista ja toiveista käsin. ollut tasaisessa kasvussa. Ihmisten Tämän lehden teemana on isovanhätä ja omaistilanteet ovat osoittauhemmuus. Kun vanhempi sairastuu tuneet monitahoisemmiksi vuosi psyykkisesti, isovanhemmat ovat vuodelta. Olemme tehneet työtä usein lapsiomaisille tuki ja turvallisen oikea-aikaisen avun tarjoamisen, lapsuuden mahdollistaja. Lapsi saa edunvalvonnan ja markkinoinnin isovanhemmilta tukea muuttuneen eteen, jotta omaiset löytäisivät yhdistilanteen ymmärtämiseksi. Lisäksi tyksemme avun piiriin. hän saa turvallisuuden tunteen kokeViime vuodet ovat olleet oppimuksen tilanteessa, joka herättää misen, kehittämisen ja vahvistumisen ihmetystä, pelkoa ja turvattomuuden aikaa. Olemme kehittäneet koulutunteita. tuksia, kursseja ja hyvinvointia Isovanhemmille lapsi tulee lisääviä toimintoja omaisille sekä nähdyksi. Isovanhemmille voi TARVITSEMME ERILAISIA AUTTAMISEN kertoa asioita ja tulla kohdatuksi. perustaneet matalan kynnyksen KEINOJA JA TUKEMISEN MUOTOJA TukiTorstai-omaisneuvontatoiMummin tai vaarin kanssa pääsee minnan Poriin. Kaupunkiin on kokemaan tavallista lapsuutta ja KAIKENIKÄISILLE OMAISILLE, KUNKIN myös perustettu asiakasraati, nauttimaan huvipuistoista, kesäiKOHDERYHMÄN TARPEISTA JA jonka toiminta on jo nyt tuotsestä uintiretkestä tai ihan tavalTOIVEISTA KÄSIN. tanut opinnäyteyhteistyön nepsylisesta arjesta. Hetkistä, jotka henkilöiden ja heidän omaismuovaavat lapsen muistoja tensa kohtaamiseksi asiakastyössä. Yhdistys on mukana myös lapsuudesta, ja johon kaikilla lapsiomaisilla on oikeus. FinFamin Omaha-hallintopilotissa, jonka myötä asiantuntiOlemme työssämme nähneet myös sen, miten suurena juus yhdistyksen johtamistyöstä on kehittynyt, yhdistyksen tukena isovanhemmat voivat olla, kun lapsenlapsi sairastuu hallinnon rakenteet vahvistuneet sekä ennakoiminen ja arvipsyykkisesti. Tuki ja turva, jota omilta läheisiltään tuossa tilanointi helpottunut. teessa saa, on korvaamatonta. Täytyy kuitenkin muistaa, että Yhteistyö järjestöjen, kuntien, kaupunkien, oppilaitosten ja tällöin isovanhemmastakin tulee vertainen ja huolenkantaja. On yritysten kanssa on vahvistunut. Yhdistyksemme on esimertärkeää muistaa huolehtia myös isovanhemman jaksamisesta. kiksi mukana kehittämässä satakuntalaista vapaaehtois- ja kokeKun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu – myös isovanmustoimintaa sekä järjestötoimintaa tulevaisuuden SataSotessa. hempien. Apua ja tukea on kuitenkin olemassa. Et jää yksin. Tulevina vuosina haluamme edelleen jatkaa kehittämistyötä 2/2018 29

Muutoksen voima itsessä Jokainen kohtaaminen ja kokemus vaikuttavat meihin. FinFami Uusimaan kehittämä Omakuva N.Y.T -koulutus teki lähtemättömän vaikutuksen siihen osallistuneisiin kolumbialaisiin ja nyt malli leviää myös Suomen ulkopuolella. ”K aikki muuttuu maailmassa, eikö olisikin kummallista, jos minä en muuttuisi mukana?” Tätä Mercedes Sousan laulua lauloivat liikuttuneina Omakuva N.Y.T -ohjaajakoulutuksensa juuri päättäneet ohjaajat tammikuussa Externadon yliopistolla Bogotassa, Kolumbiassa. Jokainen kohtaaminen ja kokemus vaikuttavat. Ne voivat jopa muuttaa meitä, mikäli vain sallimme sen ja alamme uskomaan muutoksen voimaan itsessämme. Kukapa olisi esimerkiksi täysin samanlainen ihminen kurkistettuaan sisimpäänsä yhdessä muun ryhmän kanssa ja sen kannattelemana kymmenen ryhmäkerran Omakuva N.Y.T -kurssilla? Omakuva N.Y.T -kurssi oli kaksi viikkoa kestänyt intensiivinen ohjaaja- koulutus 22:lle ammattilaiselle. Heistä Kouluttajat olivat uskomattomia ja väsykukin työskentelee tahoillaan lasten, mättä jakoivat arvokasta tietoaan sekä nuorten, aikuisten ja perhetyön parissa kokemuksiaan pioneerityöstään mallin sekä Kolumbian pääkaupungissa että parissa Suomessa. maakunnissa. Kaksiosainen koulutusKouluttajat innostivat kurssilaisia projekti toteutui Suomen Madridin muun muassa miettimään, millä tavoin kulttuuri-instituutin ja FinFami Uusijokainen voisi soveltaa mallia omien maan yhteistyönä Externadon yliopiskohderyhmiensä kanssa sisällissodan tolla Bogotassa. Rahoitusta saatiin myös jälkeisessä Kolumbiassa. Vaikka suurimSuomen ulkomilta osin ministeriöltä. sotaa on käyty YHTEISTYÖPROJEKTIT ERI Bogotan pääkaupunJÄRJESTÖJEN VÄLILLÄ OVAT ohjaajakoulugista katsottuna ELINTÄRKEITÄ JA NIILLÄ ON tuksen koulutkaukana olevissa AINA USEAMPIA FUNKTIOITA. tajina olivat maakunnissa, FinFami Uusisodan vaikumaan upeat Space! Tilaa nuorten ehkäitukset ylettyvät vieläkin laajalti koko sevään mielenterveystyöhön (2016-2018) maahan ja etenkin suurimpiin kaupun-projektin työntekijät Sanni Sihvola ja keihin, kuten Bogotaan. Ursula Hallas, jotka ovat yhdessä kehittäneet taiteellisen kasvuryhmän mallin. VUONNA 2017 KOLUMBIAN PRESIDENTILLE, JUAN MANUEL SANTOSILLE, myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto työstään rauhan edistämiseksi Kolumbiassa. Tämä oli merkittävä kunnianosoitus Kolumbialle. Se oli osoitus siitä, että koko kansainvälinen yhteisö antaa tukensa rauhanprosessille. Rauhansopimuksen onnistuminen on kuitenkin paljolti riippuvainen ihmisten asenteiden muutoksesta, kyvystä antaa anteeksi ja kuvitella rauhanomainen tulevaisuus. Sota ja konfliktit ovat koskettaneet suurinta osaa Kolumbian maaseudun köyhästä väestöstä menetettyinä koteina, elinkeinoina, lapsina ja aviopuolisoina. Kansalaiset ovat edelleen hyvin kyynisiä ja ajattelevat, ettei Santosin rauhanprosessi ole ensimmäinen yritys, jonka avulla yritetään löytää ratkaisu lähes 60 vuotta Kolumbiassa ei tunneta työhyvinvoinnin käsitettä. Omakuva N.Y.T -koulutukkestäneelle sisällissodalle. seen osallistuminen oli työntekijöille kuin terapiaa, sillä tuntui hyvältä, että väTämä asenne peilaa rehellisesti lillä myös heistä pidettiin huolta. 30 2/2018

ihmisten epäluottamusta valtiota ja sen virkamiehiä kohtaan, kun taas yhteisöllisyys ja perheen merkitys korostuu vahvasti kolumbialaisessa yhteiskun- myös heistä pidettiin huolta. Tämä toteamus nostaa esiin tärkeän ja huomionarvoisen seikan kolumbialaisesta työelämästä tai pikemminkin sen puutteen eli työhyvinvoinnin. Vastaavanlaista termiä ei ole käytössä edes puhekielessä. toimen alaisuudessa. Jokainen mukana olleista 16:sta taiteilijasta koordinoi musiikin, teatterin, varhaiskasvatuksen ja kuvataiteiden osa-alueita Bogotan eri kaupunginosissa. Nämä koordinaattorit toimivat myös esimiehinä monille TAIDEPOHJAINEN kymmenille taiteilijoille, jotka ohjaavat TYÖSKENTELY VOI NYT JÄLKEENPÄIN TUNTUU USKOlasten ja nuorten taideryhmiä. RESONOIDA YLI MATTOMALTA, ETTÄ NETTA Idarteksen CREA-ohjelman pääkoorVARGAN vuonna 2012 tekemä vierailu dinaattorin Catalina Orozcon mukaan KULTTUURIRAJOJEN. FinFami Uusimaa -yhdistykseen tulisi ohjelman puitteissa Bogotassa työskennassa. Perheeseen ja Jumalaan voi luottaa joskus kantamaan hedelmää aina Kolum- telee noin 800 yhteisötaiteilijaa. Näin täydestä sydämestä, kun taas valtio jää biaan asti. Palaset alkoivat loksahdella ollen Omakuva N.Y.T -koulutuksen aina viimeiselle sijalle. paikoilleen vuonna 2016 Buenos Airesaaneet koordinaattorit tulevat replikoisissa, kun Varga oli Suomen Madridin maan kurssia tulevaisuudessa mahdolliKOULUTUKSEN LOMASSA TUTUSkulttuuri-instituutin asiamiesten koulusimman monille taideopettajille. TUTTIIN myös CES Waldorf -nimituspäivillä. Tuolloin sen aikainen johtaja Yliopisto Externado ymmärsi myös seen yhdistykseen, jonka on peruspyysi jokaista asianaista ja -miestä pohtiOmakuva N.Y.T -mallin voiman ja tanut Saksasta 18-vuotiaana Kolummaan Suomi100-juhlavuoden kunnihaluaa sisällyttää samaisen koulutuksen biaan muuttanut Helmut von Loebell. aksi taiteeseen ja koulutukseen liittyvää uuteen vuoden mittaiseen erikoistumisKuten nimikin jo kertoo, yhdistys käyttää projektia, joka sopisi heidän edustakoulutukseen, joka toteutetaan vuosina Waldorf -pedagogiikkaa työssään lasten, maansa maahan. 2018-2019. Koulutuksen avulla on nuorten ja aikuisten parissa. YhdistykVarga tiesi, että Kolumbian kontekstiin tarkoitus tarjota lisää työkaluja ammattisellä on oma monitoimikeskus Ciudad tarvittaisiin muutakin kuin yksittäinen laisille, jotka työskentelevät Kolumbian Simon Bolivarin slummialueella Sierra kokemus taiteesta. Hänestä Omakuva rauhanprosessin hyväksi eri yhteisöissä. Morenassa, jota On selvää, että ylläpidetään yksitämänkaltaiset yhteisKOULUTTAJAT INNOSTIVAT KURSSILAISIA MUUN tyisten ihmisten ja MUASSA MIETTIMÄÄN, MILLÄ TAVOIN JOKAINEN VOISI työprojektit eri järjesyritysten lahjoituktöjen välillä ovat elinSOVELTAA MALLIA OMIEN KOHDERYHMIENSÄ KANSSA tärkeitä ja niillä on silla. SISÄLLISSODAN JÄLKEISESSÄ KOLUMBIASSA. Kaksi keskukaina useampia funktisessa työskenteoita. Verkostoitumisen levää naista, päiväkodissa lastenhoitajana N.Y.T -taiteellisen kasvuryhmän malli lisäksi ne antavat mahdollisuuden tutkia työskentelevä Bertha ja sosiaalityönvaikutti olevan yksi sellainen metodi, jo hyväksi todettuja työtapoja eri kulttuutekijä Claudia, kävivät läpi Omakuva jonka avulla olisi mahdollista katalysoida reissa antaen oivalluksia siitä, mikä toimii N.Y.T. -koulutuksen ja aikovat nyt siirtää jokin muutos ihmisissä ja sitä kautta jopa ja mikä ei. Tämä projekti todisti sen, että oppimaansa muille työyhteisönsä jäsekokonaisissa yhteisöissä. taidepohjainen työskentely voi resonoida nille. Claudia onkin jo alkanut ohjaaSen jälkeen kun Varga oli käynyt läpi yli kulttuurirajojen. Kulttuurivaihto rikasmaan voimaannuttavaa ryhmää, jossa on kaksi eri koulutusjaksoa Bogotassa ja hän tuttaa aina ajattelua. Sen avulla saa uusia mukana 20 – 94 -vuotiaita naisia. huomasi saaneensa kurssista niin paljon näkökulmia ja luovaa potkua työn eteenKummallakin naisella, Berthalla ja hyvää itselleen, hän halusi pian päästä päin kehittämiseksi kotimaassa. Lisäksi se Claudialla, on vahva kutsumus auttaa siirtämään tämän voimaannuttavan koke- avaa uusia väyliä kansainväliselle yhteisvähempiosaisia. Autettavia on kerta muksen myös muille ihmisille. Ja siten työlle. kerran enemmän. Konfliktin myötä saadaan hyvä kiertämään maailmassa. kotiseutunsa ovat joutuneet jättämään Linkkejä: jo neljä miljoonaa ihmistä, joista noin ENEMMISTÖ OHJAAJAKOULUTUK- https://madrid.fi/omakuvanyt-2/ kolme miljoonaa on tullut Bogotaan SESSA mukana olleista henkilöistä työshttp://www.ceswaldorf.org/w/en/ paremman elämän toivossa. Kummatkin kentelee CREA-projektin parissa Idartes- http://www.facebook.com/SPACEKolumbia/ naiset totesivat, että koulutus oli heille nimisessä kulttuuriorganisaatiossa, joka https://www.idartes.gov.co/es kuin terapiaa ja oli ihanaa, että välillä toimii Bogotan kaupungin kulttuurihttps://www.uexternado.edu.co Netta Varga on suomalainen tanssija, joka työskentelee joogaohjaajana ja hyvinvointivalmentajana Externadon yliopistolla Bogotassa, Kolumbiassa. Vuodesta 2014 lähtien Varga on toiminut myös Suomen Madridin kulttuuri-instituutin asianaisena Kolumbiassa. Suistamontie 4, 73100 Lapinlahti p. 010 231 1220 / kuntoutuskoti, toimisto p. 050-432 8988 / päivätoiminta 2/2018 Lapinlahden Virkko_vedos .indd 1 31 12.4.2017 9:32:09

A J A N KO H TA I S TA O M A I S K E N T Ä L L Ä Mielenterveysomaisten vertaistukitoiminta käynnistyi Rovaniemellä F inFami on järjestö, joka tarjoaa tukea ja toivoa kaikille mielenterveysomaisille. Nyt FinFamin toimintaa on vihdoin saatavilla säännöllisesti myös Pohjois-Suomessa, kun ensimmäinen vertaistukiryhmä käynnistettiin toukokuussa Rovaniemen Järjestötalolla. Aloitustapahtumaan osallistui runsas joukko asiasta kiinnostuneita ihmisiä. FinFamin keskusliitosta mukana olivat asiantuntijat Arto Bäckström ja Vaula Ollonen sekä kokemuspuheenvuoron pitänyt, pitkän linjan vapaaehtoisaktiivi Mauno Kaartinen. Osallistujat kuvasivat tunnelmaa odottavan innostavaksi, sillä tähän saakka alueen omaisille on ollut heikosti tukea saatavilla. – Saamme jatkuvasti yhteydenottoja, että omaisille suunnattua tukitoimintaa kaivattaisiin kipeästi Lapin alueella. On upeaa, miten hienosti meidät on otettu Rovaniemellä vastaan ja miten paljon erilaisia innostuneita ihmisiä on ilmoittautunut mukaan, kommentoi FinFamin vapaaehtois- ja omaistoiminnan asiantuntija Vaula Ollonen. Vertaistukitoiminnan aloitustapaamisessa käsiteltiin vertaistukiryhmän käytännön järjestelyjä sekä sovittiin loppuvuoden tapaamispäivämäärät. Kaikille avoin vertaistukiryhmä kokoontuu loppuvuonna 14.8., 4.9., 9.10., 13.11. sekä 11.12. klo 17.30–19.00. Mukaan ovat tervetulleita kaikki, joilla on psyykkisesti sairastunut tai oireileva läheinen. Toiminta on osallistujille maksutonta. FinFami ja Sähäkkä Oy toteuttavat alueella myös Ensitietopäivän, joka järjestetään 14.9. Aloitustapahtumassa osallistujat esit- tivät toiveen, että alueella järjestettäisiin asiantuntijaluentoja ja virkistyspäiviä. Tulevaa toimintaa ja Pohjois-Suomen oman FinFami-yhdistyksen perustamista kokoonnutaan valmistelemaan 29.8. – FinFamin toiminnan juurruttaminen Rovaniemellä näyttää nyt erittäin lupaavalta, koska mukana on paitsi toiminnasta kiinnostuneita omaisia myös useita vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneita henkilöitä. Näillä näkymin saamme perustettua Pohjois-Suomeen oman alueyhdistyksen vielä syksyn aikana, toteaa FinFamin yhdistyshallinnon asiantuntija Arto Bäckström. Kaikkia, jotka haluavat lisätietoja tai ilmoittautua mukaan toimintaan, kehotetaan olemaan rohkeasti yhteydessä Arto Bäckströmiin (p. 045 642 8510) tai Vaula Olloseen (p. 0400 274 624). AGORA-projektin teatteriryhmällä tuulta siipien alla F inFami n AGORA-projektissa on ollut teatterintäyteinen kevät. Yksi projektin päätuotoksista tulee olemaan teatteriesitys, joka perustuu maahanmuuttajataustaisten osallistujien elämänkokemuksiin. Esitystä pääsee ensi vuonna katsomaan pääkaupunkiseudun lisäksi muillakin paikkakunnilla. Maahan muuttaneista nuorista aikuisista koostuvan teatteriryhmän ensimmäinen tapaaminen oli huhtikuussa, jolloin alkoi sukellus teatterin maailmaan. Opastettu kierros Suomen teatterimuseolla oli täydellinen tapa aloittaa matka kohti omaa esitystä. Kohokohta oli, kun opas päästi ryhmän penkomaan pukuvarastoa, josta jokainen sai valita mieleisensä asun. Värikkään lopputuloksen voi nähdä tämän tekstin yhteydessä olevassa kuvassa. Ryhmä on myös käynyt katsomassa useaa esitystä, jotka ovat edustaneet hyvin erilaisia tyylisuuntia ─ klassisesta perhedraamasta fantasiaan ja ihonväriä käsittelevään nykytanssiin. Helsingin 32 Kaupunginteatterilla ryhmä pääsi kulissikierrokselle, jossa esiteltiin maan suurinta teatteria koko loistossaan sisältäen muun muassa ompelimon, lavasteverstaan ja kampaamon. Osallistujat pääsivät myös kokeilemaan, miltä tuntuu seistä keskellä 800 m² kokoista päälavaa. Osa totesi, että jonain päivänä aion seistä tässä yleisön edessä. Syksyllä alkaa oman esityksen rakentaminen ja treenaaminen teatteriammattilaisen johdolla. Teatteriryhmäläisten kokemuksia ja työskentelyä voi seurata ryhmän blogista, joka löytyy osoitteesta https://agoradrama.blog. 2/2018

KLVL ry:n NAPPI-LEHTI kertoo kuulovamma-alan uutiset ja ilmiöt sekä mielenkiintoisimmat tarinat. Tilaa Nappi! 35 € / vuosi (4 numeroa) toimisto@klvl.fi p. 040 7554 551 2/2018 33

KOLUMNI Sanna Huhtonen, asiantuntija, lapset ja nuoret, FinFami ry Elämän ilot ja haasteet on tehty jaettaviksi M KUVA: MARIKA FINNE itä tehdä, kun olet juuri laittautumassa avuksi. Mutta sitä en ole koskaan pitänyt itsestäänselvyytenä. aamun tärkeää työpalaveria varten ja En ole olettanut, että isovanhemmuus sisältäisi velvollisuuksia samassa huomaat, että lapsellesi on suhteessa lapsenlapsiin, mutta olen ollut iloinen, että tunnenoussut kuume, eikä häntä voikaan side lapseni ja hänen isovanhempiensa välille on kehittynyt niin viedä päiväkotiin? Entä kun lapsi soittaa luonnostaan. Nyt, kun vanhempani ovat ikääntyneempiä, olen kesken kouluiloinen, että he käyttävät paljon aikaa päivän sairastuneensa ja olet itse yli myös omien harrastustensa ja kiinnostunnin matkan päässä kotoa? tuksenkohteidensa parissa. Tiedän olevani etuoikeutettu, sillä Myös työssäni, FinFamin lasten näissä tilanteissa voin aina soittaa ja nuorten projektissa, isovanhemvanhemmilleni. He asuvat vain kiven muuden merkitys nousee esille. Se heiton päässä kotoamme ja pitävät on usein perheille tärkeä voimavara tarvittaessa yölläkin kännykkää auki silloin, kun vanhemmilla on haasteita aamun yllättävien hoitotarpeiden oman jaksamisensa kanssa. Sukupolvaralta. En muista kertaakaan, että vien ketju on parhaimmillaan silloin, he eivät olisi rientäneet apuun, kun kun hoiva ja huolenpito jakautuu tarvetta oli. useamman aikuisen kesken. HaasYstäväpiiriimme kuuluu myös teiden kohtaaminen on helpompaa, paljon perheitä, joissa vastaavaa kun kaikki ei ole yhden kortin varassa. luksusta ei ole. Eikä ole oikeastaan Turvaverkon ei kuitenkaan tarvitse muitakaan henkilöitä turvaverkkona koostua vain biologisesta perheestä arjen eri tilanteissa. Moni perhe elää tai sukulaisista. Moni saa tukea varakahden vanhemman varassa ja usein mummuilta, ystäviltä ja tuttavilta, arki on aikataulujen sumplimista ja jotka ovat tulleet matkan varrella ovella läpsystä vaihtoa. mukaan elämään. Oli Kun sain lapseni ja sitten kyseessä isovanSUKUPOLVIEN KETJU ON PARHAIMMILLAAN isyysvapaan loppuessa hempi tai joku muu toivuin vielä synnyläheinen, soisin, että SILLOIN, KUN HOIVA JA HUOLENPITO JAKAUTUVAT tykseen liittyneestä jokaisen lapsen ja USEAMMAN AIKUISEN KESKEN. leikkauksesta, äitini perheen elämässä olisi ilmoitti hankkineensa joku turvallinen lisäaikuukauden bussikortin, jotta voisi tulla vaikka joka päivä auttakuinen tukena. Niin iloissa kuin suruissakin. Elämä on minusta maan vauvan kanssa ja seuraksi vaunulenkeille. Siitä ajasta olen hienointa silloin, kun tunteet ja kokemukset voi jakaa hyvien aina kiitollinen. Kun sitten muutimme vielä lähemmäs vanhem- ihmisten kanssa. pieni kotia ja yllättäen minulle tarjoutui mahdollisuus palata Tämä kolumni on tällä erää minun osaltani viimeinen. Kesän takaisin työelämään, äitini hyppäsi kehiin hoitamaan puolitoiskoittaessa jään äitiyslomalle ja yhdeksän vuoden tauon jälkeen tavuotiasta tytärtämme kotonamme. Myös siitä olen aina kiitol- perheemme täydentyy pikkusisaruksella. Olen iloinen, että linen. Lapseni aloitti päiväkodin vasta kolmen vuoden iässä, pääsen jakamaan siihen liittyvät ilon, onnen ja kaikki muutkin jolloin hän oli jo ihan valmis päiväkotilainen. tunteet läheisteni kanssa. Isovanhempien yhtenä tärkeimmistä. Arjessamme on jatkuvasti tilanteita, joissa vanhempani ovat 34 2/2018

Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin jäsenyhdistykset: Meritullinkatu 4 B 10 00170 Helsinki puh. 050 464 27 39 www.finfami.fi Toiminnanjohtaja Pia Hytönen puh. 040 776 5911 pia.hytonen@finfami.fi Kehittämispäällikkö Riika Hagman-Kiuru puh. 045 800 4903 riika.hagman-kiuru@finfami.fi Viestintävastaava Marika Finne puh. 045 844 0135 marika.finne@finfami.fi Asiantuntija, järjestö- ja henkilöstöasiat Jaana Humalto puh. 050 464 27 39 jaana.humalto@finfami.fi Asiantuntija, vapaaehtois- ja omaistoiminnan kehittäminen Vaula Ollonen puh. 0400 274 624 vaula.ollonen@finfami.fi Asiantuntija, yhdistyshallinto Arto Bäckström puh. 045 642 8510 arto.backstrom@finfami.fi Asiantuntija Erkka Öörni puh. 045 844 0150 erkka.oorni@finfami.fi Asiantuntija, Lapset ja nuoret Sanna Huhtonen puh. 045 184 7009 sanna.huhtonen@finfami.fi HELSINKI: www.finfamiuusimaa.fi FinFami – Uusimaa ry. Kumpulantie 5, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Jämsänkatu 2, 4.krs, 00520 Helsinki puh. (09) 686 0260 info@finfamiuusimaa.fi PORI: www.finfamisatakunta.fi FinFami Satakunta ry. Isolinnankatu 16 (Satakunnan Yhteisökeskus), 28100 Pori puh. 044 303 6282 toimisto@finfamisatakunta.fi PORVOO: www.ituspy.com Itä-Uudenmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry. Mannerheiminkatu 25 B, 06100 Porvoo puh. 050 307 4844 paivi.nousiainen@ituspy.com SALO: www.finfamisalo.fi FinFami – Salon seudun mielenterveysomaiset ry. Turuntie 8, 4. krs, 24100 Salo puh. 040 722 4961 toimisto@finfamisalo.fi HÄMEENLINNA: www.omaisyhdistys.com FinFami – Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry. Suomen Kasarmi, rak. 2, h. 117 13100 Hämeenlinna SEINÄJOKI: www.finfamiep.fi FinFami Etelä-Pohjanmaa ry. Kauppakatu 11 A 4, 2. krs, 60100 Seinäjoki puh. (06) 414 8994 toimisto@finfamiep.fi JOENSUU: www.tukitupa.fi Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset FinFami ry Karjalankatu 4 a 2, 80200 Joensuu puh. 050 534 6772 katja.pesonen@tukitupa.fi TAMPERE: www.finfamipirkanmaa.fi Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry. Hämeenkatu 25 A 3. krs. ja 6. krs. 33200 Tampere puh. 040 722 4292 (neuvonta) puh. 040 582 5343 (toimisto) omaiset@finfamipirkanmaa.fi JYVÄSKYLÄ: www.finfamiks.fi Keski-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry. Tapionkatu 4 A 5, 40100 Jyväskylä puh. 050-528 0030 toimisto@finfamiks.fi KERAVA: www.sopimuskoti.fi Keski-Uudenmaan Sopimuskoti ry. Klondyketalo, Kumitehtaankatu 5 C, 04260 Kerava puh. 040 511 8543, faksi (09) 273 1455 sirkka.vaisto@sopimuskoti.fi KUOPIO ja MIKKELI: www.omary.fi Savon mielenterveysomaiset - FinFami ry Kuopion toimipiste Microkatu 1 G-osa 4.krs., 70210 Kuopio puh. 040 556 4292 toimisto@omary.fi Mikkelin toimipiste Otto Mannisen katu 4, 50100 MIKKELI (järjestötalo Estery) puh. 040 586 7359 toimisto.mikkeli@omary.fi LAHTI: www.omaiset.fi Päijät-Hämeen mielenterveysomaiset FinFami ry Rauhankatu 3, 15110 LAHTI S-posti: toimisto@omaiset.fi www.omaiset.fi p. 040 704 9913 Mielen ry www.mielen.fi Åkerlundinkatu 2 A 4. krs, 33100 Tampere puh. 050 562 3403 toimisto@mielen.fi TURKU: www.vsfinfami.fi/ Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset FinFami ry Itäinen Pitkäkatu 11 A, 20520 Turku puh. 044 793 05 80 puh. 044 793 05 82 ark.10-14 (neuvonta) omtls@vsfinfami.fi VAASA: www.finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Kirkkopuistikko 31, liiketila, 65100 Vaasa puh. 044 033 4280 info@finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Isokatu 15 B 4.krs, 67100 Kokkola puh. 044 763 4100 minna.pellinen@finfamipohjanmaa.fi Svenska Österbottens Anhörigförening SÖAF rf www.soaf.fi Svenska Österbottens anhörigförening, co Wasa wellness, Långviksgatan 13, 65100 Vasa. puh. 050 407 1827 eva.astrand@soaf.fi Asiantuntija, maahanmuuttajatyö Johanna Warius puh. 045-119 2533 johanna.warius@finfami.fi 2/2018 Osoitteenmuutokset suoraan omaan paikallisyhdistykseen! Sieltä ne välittyvät myös Labyrintti-lehteen. 35

Kun yksi Kun yksi Kun yksi Kun yksi Kun yksi sairastuu sairastuu sairastuu sairastuu sairastuu monen maailma monen maailma monen maailma monenmonen maailma maailm muuttuu. muuttuu. muuttuu. muuttuu. muuttuu. Et jää yksin. Et jää yksin. Et jää yksin. Et jää yksin. Et jää yksin.