www.ampumaurheiluliitto.fi Suomen Ampumaurheiluliiton jäsenlehti 3/2018 Upea alkuvuosi takana, tapahtumarikas kesä edessä: Maaaa: HYVIÄ OSUMIA! Satu Mäkelä-Nummela hurjassa vireessä → 14–15 Practicaliin taas iso MM-mitalipotti → 16–17 Hyvällä tiellä kohti MM-Koreaa UA_3_2018.indd 1 → 10 02/07/18 07:59

Lapua Naturalis A42Urheiluampuja 3 2018.indd 1 UA_3_2018.indd 13.6.2018 13.46.25 02/07/18 07:59

.46.25 PERUSTETTU 1927 90. vuosikerta. Viisi numeroa/vuosi. ISSN 0789-516X JULKAISIJA Suomen Ampumaurheiluliitto ry PÄÄTOIMITTAJA Lassi Palo, puh. 050 339 0644 lassi.palo@ampumaurheiluliitto.fi OSOITTEENMUUTOKSET Kirsi Kankaanmäki, puh. 0400 930 527 kirsi.kankaanmaki@ampumaurheiluliitto.fi Tilaushinta 50 euroa/kalenterivuosi. MAINOSTILAN MYYNTI OS-Media Oy, puh. +358 (0) 40 413 0730 ilmo@os-media.fi ULKOASU Rauno Hietanen, Sanatakomo Oy PAINOPAIKKA Forssa Print 2018 ARTIKKELIVASTUU Jutut edustavat kirjoittajansa henkilö­ kohtaista mielipidettä lukuunottamatta SAL:n virallisia tiedotuksia. TEKSTIN LAINAAMINEN Sallittu julkaisijan luvalla, julkaisija mainiten. SUORAMARKKINOINTI Lehden osoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinointiin. SUOMEN AMPUMAURHEILULIITTO RY Osoite: Valimotie 10, 00380 Helsinki Puhelin: 0400 930 527 Faksi: (09) 147 764 Sähköposti: etunimi.sukunimi@ ampumaurheiluliitto.fi SAL:N HENKILÖKUNTA Toiminnanjohtaja Anne Lantee Taloussihteeri Sanna Hellgren Kilpailu- ja palvelusihteeri Kirsi Kankaanmäki Viestintäpäällikkö Lassi Palo Nuoriso- ja koulutuspäällikkö Timo Rautio Valmennuksen johtaja Per-Ole Lindell Ympäristö- ja olosuhdepäällikkö Lotta Jaakkola K A N N E N K U VA : L A S S I PA LO L A S S I PA LO Viivi Kemppi lähtee nuorten olympialaisiin VIIVI KEMPIN paikka lokakuussa Buenos Airesissa järjestettäviin nuorten olympialaisiin on varmistunut, kun Olympiakomitea julkaisi kisojen valintajärjesViivi Kemppi matkaa Buenos Airesiin. telmän. Elokuun 15. päivänä valittavaan joukkueeseen nimetään kaikki henkilökohtaisen paikan saaneet urheilijat. Nuorten kesäolympialaisten (Youth Olympic Games, YOG) valinnat perustuvat kansainvälisiin lajikohtaisiin kriteereihin ja huippu-urheiluyksikön omiin valintakriteereihin. MYLLYKOSKEN AMPUJIA edustava kivääriampuja Viivi Kemppi ampui Suomelle maapaikan tyttöjen ilmakiväärissä Bakussa heinäkuussa 2017. – Olen hyvillä mielin tietysti, ja nyt jo jännittää, Kemppi sanoi saatuaan onnitteluviestin Olympiakomitealta. – Odotan hyvää kilpailua sekä tutustumista uusiin kavereihin ja paikkoihin. Siellä on kovia kilpakumppaneita. Lähden Buenos Airesiin tekemään parhaani. Tulevien kuukausien aikana harjoittelen hyvin niin kuin aina ennenkin. BUENOS AIRESIN YOG-kisoihin lähtevän joukkueen viimeistely- ja tiimileiri pidetään 20.–23. syyskuuta Kuortaneen urheiluopistolla. Kemppi voi juhlia siellä syntymäpäiväänsä, sillä hän täyttää kuusitoista vuotta 20. syyskuuta. Vuoden 2018 nuorten kesäolympialaiset pidetään Argentiinassa Buenos Airesissa 6.-18. lokakuuta. Kisoissa kilpaillaan 32 lajissa, ja kisoihin odotetaan 4000 urheilijaa yli 200 maasta. Tämän vuoden kisoihin voivat osallistua lajista riippuen 15–18-vuotiaat urheilijat. Suomen joukkueen koko on 25–30 urheilijaa 8–10 lajissa. Suomen joukkueen valintapäivä on 15. elokuuta. LASSI PALO SISÄLTÖ LEHDESSÄ 3/2018 4 Pääkirjoitus: Lassi Palo: Ikimuistoinen satavuotis­ teemapäivä. 5 Ajankohtaista: SAL huolissaan aselakiin esitetyistä muutoksista. 6 Miten drop out -ilmiötä voi ehkäistä? 8 Ville Koivukangas para-ampujien leirillä. 10 Etelä-Korean MM-kisoihin hyvällä tiellä. 12 Naiset eteviä myös ruutilajeissa. 14 Satu Mäkelä-Nummela: ”Surprise!” 15 Juho Kurki maailmancupin palkinnoille. 16 Practicalissa taas iso mitalipotti. 18 Mitä kuuluu haulikkolajien mc:lle? 19 Yhteenveto Lapua Eurooppa cupista. 20 Valmennuksen johtajan kolumni. 21 SAL:n näkemyksiä uudesta aselaista. 22 Urheilija arjessa: Timo Keskisimonen. 24 Noin 20 kysymystä: Jorma Lång. 26 Seuraesittely: Ylivieskan Kuula. 28 Siluetin MM-kisat Sipoossa. 30 Esittelyssä: Lasarus Hangassalo ja Alexandra Rosenlew. 32 ”Kaikki samalla viivalla!” 33 Mustaruutiampuja Reijo Näätänen. 34 Kuka on mies Pete Patruunan takana? 35 Kesän tuokiokuvia. 36 SAL100: juhlavideon kuvaukset. 39 i Tiedotuksia i tapahtumia. 44 Svenska sidor. 46 i Radoilta kerättyä i 10 napakkaa. 47 Finaali: Kimmo Yli-Jaskari. 100 uku hakuammuntaa l 4041 0428 PEFC/02-31-162 ”TÄMÄ OLI JÄNNÄÄ MUTTA HAUSKAA! Kiva, kun pääsin mukaan. Ei tällaisia kuvauksia kauhean usein ole. Onkin kunnia olla mukana liiton 100-vuotisjuhlavideolla.” i sivut 36–37 3/2018   URHEILUAMPUJA UA_3_2018.indd 3 3 02/07/18 07:59

PÄÄKIRJOITUS • LEDARE • 9.7.2018 Hienoja päiviä hienojen urheilijoiden kanssa E i voi kuin ihailla suomalaisten ampumaurheilijoiden innostusta ja asiantuntemusta. Ja heidän taitojaan. Ampumaurheiluliiton 100-vuotisjuhlavuoden videota on kuvattu tähän mennessä kaksi kertaa, ensin Salon Kultahippufinaaleissa huhtikuussa ja sitten Sipoossa juhannusviikolla. Lapset ja nuoret – eivätkä varmaan heidän vanhempansakaan – huomanneet, että joku hääri tapahtumassa ison kameran kanssa. Jos huomasikin, ei välttämättä tiennyt, mistä oikeasti on kyse. SSG:N RADALLA olikin sitten aurinkoisena kesäpäivänä ihan eri meininki. Seitsemän urheiluampujaa saapui radalle noin tunnin välein, puki ampumavarusteensa ylleen, esitteli asettaan tai aseitaan ja kertoi, mikä juuri hänen lajissaan on erityistä ja tärkeää. Sitten oli Snou Creative -yhtiön Jesse Väänäsen ja Juho Heinolan vuoro toimia. Urheilijat tekivät työtä käskettyä, ja Väänänen ja Heinola olivat tyytyväisiä. Nopeimmillaan selvittiin parissa kymmenessä minuutissa, joidenkin kanssa kuvaus kesti runsaan tunnin. Hyvää materiaalia, kuvaajat totesivat. Fina dagar med fina idrottare M an kan inte annat än beundra de finska sportskyttarnas entusiasm och expertis. Och deras begåvning. Sportskytteförbundets 100-årsjubileumsvideo har hittills filmats i två etapper, först på Kultahippu-finalerna i Salo i april, sedan i Sibbo under midsommarveckan. Varken barnen eller ungdomarna – och knappast heller deras föräldrar – lade märke till att någon gick omkring med en stor kamera. Och lade de märke till det så visste de nödvändigtvis inte vad saken gällde. LASSI PALO SAL:n viestintäpäällikkö / SAL:s kommunikationschef ANNAT VAR DET PÅ SSG:S bana en solig sommardag. Sju sportskyttar kom till banan med ungefär en timmes mellanrum, tog på sig sin skytteutrustning, uppvisade sitt eller sina vapen och berättade vad som var speciellt och viktigt med just deras gren. Sedan tog Jesse Väänänen och Juho Heinola från företaget Snou Creative över. Idrottarna gjorde som de blev ombedda och Väänänen och Heinola var nöjda. Som snabbast var det färdigt på tjugo minuter, med en del tog inspelningen en dryg timme. Bra material, konstaterade kameramännen. AMPUMAURHEILULIITTO TÄYTTÄÄ siis ensi vuonna kunniakkaat 100 vuotta. Kuten trap-ampuja Vesa Törnroos Sipoossa sanoi, liitto täyttää vain kerran sata vuotta. Siksi juhlavuosi on tärkeä. Jokainen urheilija sanoikin olleensa otettu siitä, että juuri hänet oli pyydetty mukaan kuvauksiin. ”Kunnia-asia.” Kuten aiemminkin on sanottu, on hyvä ideoida ja suunnitella, mitä omassa seurassa ja omalla alueella tapahtuu ampumaurheilun juhlavuonna 2019. Toiminnanjohtaja Anne Lanteeta lainaten: ”Toivottavasti kaikki seurat, alue- ja lajijaostot ottavat haasteen vastaan ja ideoivat ennakkoluulottomasti paikallisia tapahtumia juhlavuodelle.” Kalenteriin kannattaa jo merkitä pääjuhla lauantaina 31.8. 2019, jolloin juhlimme yhdessä koko ampumaurheiluperheen voimin 100-vuotisjuhliamme Tampereella. SPORTSKYTTEFÖRBUNDET FYLLER alltså ärorika 100 år nästa år. Som trapskytten Vesa Törnroos sa i Sibbo är det bara en gång som förbundet fyller 100 år. Därför är jubileumsåret viktigt. Alla skyttarna sa att de kände sig hedrade över att ha blivit ombedda att delta i inspelningen. ”En hederssak.” Som tidigare sagts vore det bra att planera vad det i ens egen förening och region kunde hända under jubileumsåret 2019. För att citera verksamhetsledare Anne Lantee: ”Jag hoppas att alla föreningar, regionala sektioner och grensektioner tar emot utmaningen och med ett öppet sinne planerar lokala evenemang för jubileumsåret.” Det är värt att redan nu i kalendern notera lördagen den 31.8.2019, datumet för huvudfesten, då vi med hela sportskyttefamiljen firar vårt 100-årsjubileum i Tammerfors. SUOMALAISET URHEILUAMPUJAT ja heidän taustajoukkonsa ovat juhlansa ansainneet. Jos oli Sipoossa ikimuistoinen satavuotisteemapäivä pienellä porukalla, tehdään pääjuhlasta ja koko ensi vuodesta upea isommalla porukalla! VÅRA SPORTSKYTTAR och deras hjälptrupper är denna fest värda. 100-årstemadagen i Sibbo var med ett litet gäng oförglömlig; låt oss nu med hjälp av ett större gäng göra både huvudfesten och hela nästa år otroliga! PS. VIDEOSTA VIELÄ. Siluetti kuvataan myöhemmin tässä kuussa MM-kisojen yhteydessä. Video julkistetaan juhlavuoden alussa, ja sitä esitetään juhlavuoden tapahtumissa. PS. GÄLLANDE VIDEON: siluett filmas senare den här månaden i samband med VM. Videon kommer att publiceras i början av jubileumsåret och förevisas på jubileumsårets evenemang. YHTEISTYÖSSÄ: 4 URHEILUAMPUJA  3/2018 UA_3_2018.indd 4 02/07/18 07:59

AJANKOHTAISTA Liitto huolissaan aselakiin esitetyistä muutoksista L A S S I PA LO Ampumaurheiluliitto on erityisesti huolissaan muutosten vaikutuksista ampumaurheilun harrastamiseen. S uomen Ampumaurheiluliitto on osallistunut asiantuntijana tuliasedirektiivin kansalliseen täytäntöönpanoon ja antanut lausuntonsa toukokuun 31. päivänä hallituksen esitysluonnokseen ampuma-aselain, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain ja asevelvollisuuslain 97 §:n muuttamisesta. Esityksen tavoitteena on panna täytäntöön 17.5.2017 annetun EU:n asedirektiivin vaatimat muutokset. AMPUMAURHEILULIITON keskeinen pyrkimys EU:n tuliasedirektiivin kansallisessa toimeenpanossa on se, ettei ampumaharrastuksen perusedellytyksiä vaaranneta uuden aselain myötä. – Keskeisiä perusedellytyksiä yleisen turvallisuuden ja järjestyksen säilyttämisen rinnalla ovat matala lainsäädännöllinen kynnys urheiluammunnan aloittamiseen, mahdollisuus hankkia urheiluammunnassa tarvittavia omia aseita ja patruunoita yksilöllisten kilpaurheilu- ja harrastustaipumuksien mukaisesti sekä eri sukupuolet ja erityisryhmät huomioivan tasa-arvoisen ampumaharrastuksen pitkäjänteisyyden turvaaminen varmistamalla aseiden hallussapito-oikeuden säilyminen niitä tarvitsevilla, Ampumaurheiluliiton lausunnossa todetaan. Ampumaurheiluliitto katsoo, että lakiehdotukseen sisältyy paljon sellaisia muutoksia, joita tuliasedirektiivi ei edes vaadi. Ampumaurheiluliiton keskeinen pyrkimys EU:n tuliasedirektiivin kansallisessa toimeenpanossa on se, ettei ampumaharrastuksen perus­ edellytyksiä vaaranneta uuden aselain myötä. Aiheesta lisää sivulla 21. 6 kiperää  L A S S I PA LO Lapuan Seudun Ampujien AARO VUORIMAA, 15, kuuluu liikkuvan maalin tehoryhmään. AMPUMAURHEILULIITON mielestä lakiehdotukseen on sisällytetty paljon sellaisiakin muutoksia, joita tuliasedirektiivi ei edes vaadi. – Lopputuloksena on muodostumassa siis kokonaisuus, joka on sekä direktiivin vaatimaa minimitasoa että kansallisen lakihankkeen alussa ilmoitettuja tavoitteita selvästi tiukempi, mikä ei ole Ampumaurheiluliiton mielestä hyväksyttävää.  Milloin aloitit ammunnan? Pappa vei minut Lapuan ilma-aseradalle syksyllä 2014, ja Lapuan Seudun Ampujat otti minut ilolla vastaan. Ensimmäisen talven ammuin diopterilla ja sitten vaihdoin Metsästäjäliiton lajeihin. Viime syksynä aloin ampua myös liikkuvaa maalia. Millaista aika on ollut? On ollut hienoa kiertää ympäri Suomea ja saada kokemuksia ampumakisoista. Ennätyksesi kehittyvät nopeasti. Kerro esimerkkejä. Joulukuussa 10m normaalijuoksut 527 ja seka- juoksut 340, kesäkuussa 557 ja 378. Mitä ajatuksia sinulla on tulevaisuudestasi? Maajoukkueeseen pyritään ja maailmanmestaruus on suurin haave, koska liikkuva maali ei ole enää olympialaji. Mitä on vielä odotettavissa tältä vuodelta? Toivottavasti uusia Suomen ennätyksiä. Mikä tässä kaikessa on parasta? Saa hienoja kokemuksia, pääsee kiertämään ampumakisoja kotimaassa ja toivottavasti myös maailmalla. LASSI PALO 3/2018   URHEILUAMPUJA UA_3_2018.indd 5 5 02/07/18 07:59

Mitä voi tehdä ampuma­ urheilun drop out -ilmiölle? Ampumaurheilun drop out -ilmiöstä tehdyn tutkimusprojektin mukaan lopettamisen syyt eivät yllätä sen tekijää Timo McKeownia. Kehittämistyötä ilmiön pysäyttämiseksi on tehty liiton toimesta jo pitkään, ja tulokset puhuvat puolestaan. Teksti LASSI PALO Kuva TIMO RAUTIO D rop out -ilmiö on maailmanlaajuinen ongelma. Sitä tapahtuu kaikessa nuorisourheilussa ja voi sanoa, että kaikissa lasten ja nuorten harrastuksissa. Drop out -ilmiöllä tarkoitetaan nuorten äkillistä harrastuksen lopettamista. Se on melko vakiintunut termi, suomeksi siitä voi käyttää ilmaisua pois putoaminen. Lopettamisen syitä voi olla useita. Ampumaurheiluliiton pistoolilajien päävalmentaja Timo McKeown on äskettäin saanut valmiiksi tutkimuksensa, jonka aineisto kerättiin kyselyjen avulla kultahippu- ja tehoryhmäikäisiltä urheiluampujilta sekä jo ampumaurheilun lopettaneita nuorilta. He olivat 10–20-vuotiaita ja harrastivat kiväärija pistooliammuntaa. – Tarkoituksena oli kerätä tietoa siitä, miksi nuoret lopettavat ampumaurheilun juuri Kultahippukauden päätyttyä sekä ennen kaikkea löytää kehitysideoita ja -kohteita, joilla ampumaurheilua voidaan kehittää niin, että olosuhteet ovat jatkossakin riittävän haastavat mutta motivoivat nuorelle ampujalle, McKeown sanoo. Kyse on McKeownin Haaga-Helia ammattikorkeakoulun liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelman opinnäytetyöstä. – Tutkimusprojekti alkoi vuonna 2013 ja tuli juuri oikeaan aikaan, sillä ampumaurheilun lopettaminen ei koskaan ole ollut yhtä suurta kuin tuolloin. NUORET ALOITTAVAT ampumaurheilun yleensä Kultahipputoiminnan kautta, ja tarkoituksena on, että lapsilla on matala kynnys aloittaa laji. Tämän jälkeen nuoret siirtyvät ampumaan nuorten sarjoihin, ja jos nuorella on tahtoa ja potentiaalia kehittyä 6 urheiluampujana, he voivat hakea mukaan tehoryhmätoimintaan. – Tehoryhmätoiminta on nuorten potentiaalisten ampujien auttamista, kannustamista ja tukemista harjoittelussa ja valmennuksessa. Nuorten tavoitteena on kehittyä hyväksi urheilijaksi, menestyä kilpaurheilussa ja kasvaa vähitellen huippu-urheilijaksi, McKeown sanoo. Kun nuorilta kysyttiin, mikä ampumaurheilussa on mukavinta ja mikä siinä kiinnostaa, esiin nousivat muun muassa kilpaileminen, onnistuminen, kehittyminen, kaverit ja matkat. MIKSI NUORET sitten lopettavat ampumisen? McKeown tiivistää, että lopettamisen suurimmiksi syiksi nousivat ajan puute, muiden harrastusten vaatima aika ja tulostason romahtaminen tuki- ja vastapainotuki­ ammunnasta vapaalle kädelle siirryttäessä etenkin pistoolissa. Ampumaurheilun jo lopettaneiden vastauksista nousi vahvasti esille myös valmennuksen huonon tason vaikutus lopettamispäätökseen. – Ampumaurheilussa yksi yleisimmistä lopettamisen syistä on se, että nuoret eivät koe liikunnallista pätevyyttä, kun tulokset putoavat normaaliin ampuma-asentoon siirtymisen takia. Yksi yleinen syy lopettamiselle oli toisen urheilulajin aloittaminen. Sen sijaan oman aseen puuttuminen ja pitkät matkat eivät olleet McKeownin mukaan merkittäviä syitä lopettamiselle, eikä myöskään mopokortti tai tyttö- tai poikaystävä. – Merkittävin syy oli koulunkäynti, koska se vie liikaa aikaa. Kun on kyse nuorista urheilijoista, tämä ei ole yllättävä syy, McKeown toteaa. MCKEOWN NOSTAA ESIIN myös sen, että nykyisin nuoret tulevat niin sanotusti val- Huhtikuussa järjestetyissä Salon Kultahippu­f inaaleissa miiseen pöytään. Vanhemmat kuljettavat ja opastavat nuoria urheilun pariin, ovat läsnä ja mukana vaikuttamassa. – Aiemmin nuorilta vaadittiin enemmän sitoutumista, nuorten piti kulkea harrastuksiin itse ja he olivat muutenkin enemmän vastuussa harrastamisestaan ja päätöksistään, jotka harrastamiseen ja lajivalintoihin URHEILUAMPUJA  3/2018 UA_3_2018.indd 6 02/07/18 07:59

Kultahippujärjestelmän tarkoitus on kirjattu näin: ”- - uudistetut tukiampumaurheilun säännöt on tehty tukemaan lasten kehitystä matkalla ilman tukea ammuttaviin sarjoihin. Ei ole tarkoituksenmukaista pitäytyä vastapainojen enimmäismäärissä koko sen ajan, jonka säännöt mahdollistavat, vaan tukea lapsen kehitystä esimerkiksi vähentämällä tukipainoja taitojen karttuessa.” Mainittakoon, että Salossa viime huhtikuussa järjestetyissä ilma-aseiden Kultahippufinaaleissa oli 30 paikkaa kiväärin 14VT-sarjassa, ja jo 26 ampui ilman tukea. Tehoryhmätoiminnan ikärajaa on nostettu 24 ikävuoteen, jotta nuoret saadaan pysymään valmennusryhmissä pidempään. Valmennusorganisaatiota on myös uudistettu ja valmennuksen laatuun kiinnitetty erityistä huomiota. Myös valmentajien koulutukseen, valmentajien ja seurojen väliseen yhteistyöhön sekä maajoukkueiden rakenteisiin ja kriteereihin on tehty muutoksia. – Valmentajakoulutuksen kehittämisessä pitää selkeästi vielä satsata resursseja, rahaa sekä tietotaitoa kultahippu- ja tehoryhmäikäisiin ja heidän valmentamiseensa. Tämä toteutetaan muun muassa luomalla valmentajapolkua ampumakouluohjaajan ja 1-tason valmentajakurssin väliin, Ampumaurheiluliiton nuoriso- ja koulutuspäällikkö Timo Rautio linjaa McKeownin tavoin. LISTA JATKUU. Tehoryhmä- ja maajoukkuevalmentajien seurakäyntejä tulee lisätä, jotta saadaan seuroihin lapsia ja nuoria valmentaville vanhemmille lisää tietotaitoa myös lajitekniselle puolelle, ja tehoryhmätoimintaa tulee myös tehostaa luomalla haastavampia harjoitteita ja kouluttamalla tehoryhmävalmentajia sekä lajiteknisissä että sosiaalisissa taidoissa. Kultahippuikäisten kilpailusääntöihin on tehtävä lisää muutoksia tukemaan paremmin vapaalle kädelle siirtymistä ja lajiin tarvittavien lihasvoimatasojen kehittymistä riittävän ajoissa. Kiväärissä ei tarvita ajatusta, jonka mukaan seuraaviin sääntöihin pitäisi viedä laji, jossa 14 VT-sarjalainen ampuisi suorituksessa puolet vastapainotuelta ja puolet vapaalta kädeltä. – Pistoolissa tämä voisi olla aiheellista, Rautio sanoo. f­ inaaleissa lähes kaikki 14VT-sarjalaiset ampuivat ilman tukea. liittyivät. Näin myös lajiin sitoutuminen oli parempaa. Nykyään on helpompaa lopettaa laji, kun siihen ei ole itse samalla tavalla sitoutunut. AMPUMAURHEILULIITOSSA, kuten muissakin lajiliitoissa, ongelma on tiedostettu ja muutoksiin oli ryhdytty jo ennen kuin Mc- Keownin tutkimus loppukeväästä tuli julki. Kultahippusääntöihin on tehty muutoksia, joiden tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja kehitystä kohti nuorten ikäsarjoja sekä kehittää niissä tarvittavia ominaisuuksia. Uudistetut Kultahippusäännöt astuivat voimaan 1.11.2017, joissa kaikki nämä asiat on otettu huomioon. AMPUMAURHEILULIITON nuorisovaliokunnan linjauksen mukaan lapset kehittyvät eri tavoin ja nopeudella. – Annetaan kaikille mahdollisuus harrastaa hienoa lajiamme omalla tasollaan ja tavallaan. Viedään nopeammin kehittyviä eteenpäin mahdollisuuksien mukaisesti ja annetaan hitaammin edistyvien kehittyä rauhassa. Koskaan ei voi tietää etukäteen kumpi pääsee pidemmälle! Meidän aikuisten on vanhempina, ohjaajina ja valmentajina pidettävä huoli siitä, että nuoret viihtyvät lajimme parissa. Tulostavoitteellisuus ei saa olla ehto viihtymiselle, ei varsinkaan meille aikuisille! 3/2018   URHEILUAMPUJA UA_3_2018.indd 7 7 02/07/18 07:59

Ville Koivukangas on aikeissa hankkia itselleen uuden aseen, mutta vasempaan käteen tullut tulehdus on viivästyttänyt aikeita. Kovin odotuksin trapin pariin Teksti & kuvat LASSI PALO V ille Koivukangas vammautui auto-onnettomuudessa viime vuoden tammikuussa. Hän osallistui ensimmäisen kerran para-ampujien trap-leirille, joka järjestettiin toukokuussa Orimattilassa. – Viime vuosi oli hankala, koska selkäni toipui onnettomuudesta, ja kivut olivat kovat. Vammautumisestani huolimatta ammuin viime vuonna noin 4000 laukausta, tänä vuonna niitä on kertynyt viitisensataa, Koivukangas, 28, kertoi aurinkoisella Orimattilan radalla toukokuun toisella viikolla. KOIVUKANGAS oli tuolloin hankkimassa omaa ”kunnon rata-asetta”, jotta harrastus pääsisi kunnolla vauhtiin. Orimattilan Seudun Urheiluampujien Heikki Romppanen ja Pekka Maunula antoivat hänelle arvokkaita vinkkejä. – Olen harrastanut metsästystä ja ampumahiihtoa sekä ampunut ilmakiväärillä. Nyt olen ekaa kertaa tällä leirillä, koska haluan päästä todella kiekon ampumisen pariin. Nyt on kovat odotukset, ja aion panostaa tähän talvihorroksen jälkeen tosissaan! Kesäkuussa hän kertoi, että kaikki ei olekaan mennyt suunnitelmien mukaan. Takapakkia oli tullut: 8 Trap-leiri ´´ Para-ampujien vuoden ensimmäiselle trap-leirille Orimattilan ampumaradalla osallistui seitsemän urheiluampujaa. ´´ Ville Koivukankaan lisäksi osallistuivat Vesa Järvinen (Trap 73), Timo Vapola (KP-V), Pasi Saarinen (OSU), Juha Myllymäki (KP-V), Kai Hyvärinen (OSU) ja Pentti Kumpulainen (KEUA). Valmentajina toimivat Pekka Maunula ja Heikki Romppanen. Ville Koivukangas on pyörätuolikoripalloilun Suomen mestari. – Vasen käsi on tulehtunut niin, etten pysty nostamaan sitä olkapään yläpuolelle. Koska olen pyörätuolissa ja kaikki liikkuminen on käsien varassa, tulehdus rajoittaa ja hankaloittaa elämääni, Koivukangas harmitteli. LIIKA OLI LIIKAA. Näin Koivukangas arvioi tulehduksen syytä. – Se on tullut liian kovasta rasituksesta. Minun olisi pitänyt malttaa mieleni, mutta nyt tuli touhuttua liikaa. Olen ampunut tänä vuonna nyt kaikkiaan noin tuhat laukausta, Orimattilan jälkeen Salossa kansallista trapia. Koivukangas on kaikesta huolimatta optimistinen ja toivoo tulehduksen parantuvan mahdollisimman pian. Hän käy kaksi kertaa viikossa fysioterapeutilla. – Tämän takapakin takia en ole vielä hankkinut uutta asetta. Nostava käsi on poissa pelistä, hän sanoi. KOIVUKANGAS asuu perheineen Turussa ja on liittynyt Salon Seudun Ampujiin. Hän pelasi pyörätuolikoripalloa Salon Vilppaassa ja voitti kauden päätteeksi SM-kultaa. – Kaksi hyvää harrastusta täydentää elämää. En ole enää työelämässä, vaan tapaturmaeläkkeellä, Koivukangas kertoi. Koripalloharrastus jatkuu taas syyskuussa. – Olemme nyt kesätauolla. Aion pelata myös ensi kaudella. URHEILUAMPUJA  3/2018 UA_3_2018.indd 8 02/07/18 07:59

OCHP-supistajat Kiinteät supistajat Steelium PRO PRO Steelium PLUS PLUS Steelium Hiilikuitukisko 10 x1 0 10 x1 0 Matta piipun viimeistely Säädettävä poskipakka m m m m +2 ,6 Leveämpi lukkokehys +1 ,3 +1 ,3 m m Black Edition lukkokehys Hiilikuituinen laukaisukoneiston runko Irroitettava laukaisukoneisto Säädettävä liipaisin Polymeeripinnoitettu avaussalpa V al m iu s Saatavana säätöperällä Säädettävä tukki Microcore-perälevy Saatavilla myös tehdasmittaperä malleihin 692 ja DT11. Sako Oy | PL 149, 11101 Riihimäki | Puh. 010 830 5200 | www.sakosuomi.f i 2/2018   URHEILUAMPUJA UA_3_2018.indd 9 9 02/07/18 07:59

Vesa Törnroos on nimetty Suomen joukkueeseen haulikkolajien EM-kilpailuihin ja Etelä-Korean MM-kilpailuihin. Hyvällä tiellä kohti Etelä-Koreaa Suomalaiset ampuma­ urheilijat ovat menneet selkeästi eteenpäin tämän kauden aikana, Olympiakomitean tarkkuuslajien lajiryhmä­ vastaava Kimmo Yli-Jaskari sanoo. Teksti & kuva LASSI PALO M aailmalta kantautui vuoden ensimmäisen puoliskon aikana melkein harva se viikko hyviä uutisia suomalaisten ampumaurheilijoiden suorituksista. Kansainvälisen ampumaurheiluliiton (ISSF) maailmancupeissa Satu Mäkelä-Nummela otti upeat naisten trapin perättäiset voitot Changwonissa ja Siggiewissä, Vesa Törnroos sijoittui miesten trapissa kolmanneksi Meksikossa, missä Suomen kaksikko Törnroos – Mäkelä-Nummela otti tulevassa olympialajissa eli trapin parikilpailussa komean voiton. Heidän nimiinsä kirjattiin peruskilpailun (143) ja finaalin (44) ME-tulokset. Kuwait vei suomalaisilta peruskisan ME:n ammuttuaan huhtikuussa Changwonin maailman10 cupissa tuloksen 145. Sebastian Långström sijoittui maaliskuussa Sydneyssä järjestetyssä nuorten maailmancupissa toiseksi poikien 50m pienoiskiväärin asentokilpailussa. TOUKOKUUSSA kuultiin hyviä uutisia Yhdysvaltain Fort Benningistä, missä Juho Kurki otti uransa ensimmäisen maailmancupin palkintosijan, kun hän sijoittui miesten ilmakiväärissä toiseksi. Saksan Münchenissä ammuttiin toukokuussa kivääri- ja pistoolilajien maailmancup. Suomalaiset tekivät siellä hyviä henkilökohtaisia tuloksia, ja parhaaksi sijoitukseksi tuli ilmapistoolin parikilpailun 18. sija. Suomen joukkueessa ampuivat Joonas Kallio ja Ritva Karri. Näiden lisäksi on tullut useita muitakin hienoja suorituksia, joista mainittakoon vielä Oskari Kössin miesten skeetin seitsemäs sija, Mopsi Veromaan naisten trapin neljäs sija ja Jukka Laakson miesten trapin kuudes sija. ENSIMMÄISET olympiamaapaikat ovat jaossa Etelä-Korean Changwonissa 31.8.– 14.9. järjestettävissä ISSF:n kaikkien lajien MM-kilpailuissa. Jaossa on neljä paikkaa jokaisessa henkilökohtaisessa lajissa eli 48 paikkaa. Parikilpailuissa on jaossa paikat kunkin lajin kahdelle parhaalle (ilmakivääri, ilmapistooli, trap). Vuoden viimeinen ISSF:n maailmancup (haulikkolajit) järjestetään Yhdysvaltain Tucsonissa 9.–19. heinäkuuta. AMPUMAURHEILULIITTO nimesikin jo kesäkuun puolivälissä ensimmäiset urheilijat kahteen kesän arvokilpailuun, Changwonin lisäksi haulikkolajien EM-kilpailuihin, jotka ovat Itävallan Leobersforfissa 30.7.–13.8. Etelä-Koreaan nimettiin viisitoista urheiluampujaa, ja Itävaltaan nimettiin viisi haulikkoampujaa. Changwonin viimeinen näyttöpäivä on 8. heinäkuuta. Lopullinen MM-joukkue julkistetaan seuraavana päivänä. EM-joukkuetta täydennettiin viimeisten näyttökilpailujen jälkeen kesäkuun viimeisenä päivänä, ja joukkueen lopullinen koko on viisitoista urheilijaa. OLYMPIAKOMITEAN tarkkuuslajien lajiryhmävastaava Kimmo Yli-Jaskari on seurannut tyytyväisenä suomalaisampujien suorituksia. – He ovat menneet selkeästi eteenpäin aikaisempiin kausiin verrattuna. Se antaa mahdollisuuksia arvokisoissa, mutta ei takaa mitään. Potentiaalia on, hän sanoi kesäkuun viimeisellä viikolla. – Menestys maailmancupeissa ei ole ollut vähään aikaan näin hyvää. Ratkaisevaa on nyt se, miten valmistautuminen arvokisoihin onnistuu ja miten kilpailuvire pidetään yllä. Suunnitelmat on tehtävä tarkasti, jotta vire on hyvä myös syksyllä. URHEILUAMPUJA  3/2018 UA_3_2018.indd 10 02/07/18 07:59

SUOJAA JA VARMUUTTA AMMUNTAAN BERETTA -AMPUJANLASIT JA -KUULOSUOJAIMET Ampujanlasit ja kuulosuojaimet luovat perustan turvalliselle ampumasuoritukselle. Ammattilaisampujien suunnittelemat ja testaamat Beretta Clash -lasit ovat saatavilla useissa eri väreissä ja säädettävissä täydellisiksi juuri sinun päätäsi varten. Valikoimastamme löydät myös Beretta Puull -lasit vaihdettavilla linsseillä. Anatomisesti suunnitellut passiiviset Beretta Earphones Mini Head Set Passive-kuulokkeet ovat puolestaan erityisesti ammuntaa ja metsästystä varten suunnitellut kevyet kuulokkeet. Kuulokkeet ovat mukavat ja sopivat myös pitkäaikaiseen käyttöön, koska ne eivät hiosta korvia tai aiheuta tavallisille kuulokkeille tyypillistä epämiellyttävää painetta. Beretta-ampujanvarusteet tukevat sinua parhaaseen mahdolliseen suoritukseesi. Jälleenmyyjä: Sako Oy | PL 149, 11101 Riihimäki | Puh. 010 830 5200 | www.sakosuomi.fi UA_3_2018.indd 11 02/07/18 07:59

Naiset eteviä myös ruutila Ampumaurheiluliiton valmennuksen johto seuraa tuloksien kehittymistä ja säätää arvokilpailujen valintarajatuloksia vuosittain. Teksti & grafiikka MIKKO TAUSSI Kuva LASSI PALO K irjoitin edellisessä Urheiluampuja-lehdessä, millä tasolla naiset aloittivat vuoden 2018 kansainvälisen kilpailukauden ilmakiväärissä ja -pistoolissa. Keskeinen innoitukseni kirjoitukseen oli se, että Kansainvälinen ampumaurheiluliitto (ISSF) muutti vuoden alussa kilpailusääntöjään siten, että naiset ja miehet ampuvat samat, aiemmin miesten ampumat, laukausmäärät arvokilpailuissa. Heräsi siis kysymys, mikä on naisten ja miesten ero muutoksen alkuvaiheessa. Kirjoituksessa tarkastelin vain ilma-aseita siksi, että niissä oli ollut jo kolme varteenotettavaa kansainvälistä kilpailua: ilma-aseiden EM-kilpailut ja kahdet maailmancupin kilpailut. Ampujina tiedämme, että kasa alkaa muodostua aikaisintaan kolmen iskemän jälkeen. Ruutikilpailuja oli ollut vasta nuo kaksi maailmancupia, joten niiden perusteella en alkanut esittää ruutilajien keskiarvoja, vaikka joitain viitteitä tilanteesta oli jo nähtävissä. OSU:n Noora Antikainen on ampunut trapissa ennätyksekseen 117. KESKEISENÄ JOHTOPÄÄTÖKSENÄ ilma-aseiden osalta oli, että ilmakiväärissä naisten taso on yhtä kova kuin miesten. Miehet olivat peruskilpailun voittajatuloksissa vielä hieman edellä, mutta finaaliin pääsy naisten sarjassa oli vaatinut korkeampia tuloksia. Ilmapistoolissa miehet olivat parempia, mutta vain noin pisteen sarjaa kohti. Peruskilpailun tuloksien perusteella parhaat naiset olisivat yltäneet myös miesten finaaleihin. TÄSSÄ KIRJOITUKSESSA tarkastelen, miltä naisten ja miesten tilanne näyttää pienoiskiväärin asentokilpailussa sekä haulikon trapissa ja skeetissä. Valitettavasti pistoolin ruutilajeissa ei ole yhteisiä lajeja naisille ja miehille, joten niistä ei pysty tekemään vertailua. Pienoiskiväärin tuloksissa on huomioitu neljä maailmancup-kilpailua: Meksiko, Etelä-Korea, Yhdysvallat ja Saksa. Haulikon tuloksissa on huomioitu Meksikon ja Etelä-Korean lisäksi kesäkuun Maltan maailmancup. Vertailussa tarkastellaan peruskilpailujen sijalukujen 1, 8, 16, 24 ja 32 12 keskiarvotuloksia sekä haulikossa lisäksi kuuden urheilijan finaalirajoja. PIENOISKIVÄÄRIN asentokilpailun (3x40) naisten ja miesten taso on hyvin lähellä toisiaan, vain noin puoli pistettä sarjaa kohti sijaluvulle 24 saakka eron kasvaessa sen jälkeen. Naisten peruskilpailun parhaiden keskiarvo oli neljässä maailmancupissa 1178,5 pistettä. Naisten peruskilpailujen kärkitulos 1180 pistettä tehtiin Saksan maailmancupissa kiinalaisten Binbin Zhangin ja Dongqi Chenin ampumina. Miesten peruskilpailun parhaiden keskiarvo oli 1180,5 pistettä. Miesten paras tulos 1185 pistettä tehtiin Etelä-Korean maailmancupissa Venäjän Sergei Kamenskyn ampumana. Pääsyrajat finaaliin vaihtelivat naisilla 1160–1176 keskiarvon ollessa 1167,3 pistettä. Miehillä finaaliin pääsyn raja vaihteli välillä 1167–1178 keskiarvolla 1173,8 pistettä. Tuloskeskiarvot muilla sijaluvuilla on vertailtavissa yllä olevassa kaaviossa. URHEILUAMPUJA  3/2018 UA_3_2018.indd 12 02/07/18 07:59

ilajeissa HAULIKON TRAP-AMMUNNASSA naisten ja miesten tasot eroavat lähes kiekon kierrosta kohti miesten eduksi sijalukuun 16 saakka. Sen jälkeen erot kaksinkertaistuvat. Naisten peruskilpailun parhaiden keskiarvo oli kolmessa kilpailussa 119,7 kiekkoa. Naisten peruskilpailun kärkitulos 122 kiekkoa tehtiin Etelä-Korean maailmancupissa (San Marinon Alessandra Perilli). Naisten peruskilpailun voittoon on vaadittu vähintään 118 kiekkoa. Miesten peruskilpailun parhaiden keskiarvo oli puolestaan 121,7 kiekkoa. Miesten parhaat tulokset 123 tekivät Suomen Vesa Törnroos Meksikossa ja Tshekin Jiri Liptak Etelä-Koreassa. Miesten peruskilpailun voittoon on vaadittu vähintään 119 kiekkoa. Finaalin kuuden parhaan joukkoon pääsyrajat vaihtelivat naisilla 115–117 kiekon välillä keskiarvon ollessa 116. Miehillä finaaliraja on vaihdellut 116–121 kiekon välillä keskiarvolla 119 kiekkoa. Tuloskeskiarvot muilla sijaluvuilla on vertailtavissa Trap 125 -kaaviossa. SKEETISSÄ NAISTEN JA MIESTEN tasot eroavat runsaan kiekon kierrosta kohti miesten eduksi sijalukuun 16 saakka. Sen jälkeen erot kaksinkertaistuvat, kuten trapissakin. Naisten peruskilpailun parhaiden keskiarvo oli kolmessa kilpailussa 118 kiekkoa. Kärkitulos 122 kiekkoa tehtiin Meksi- kon maailmancupissa Yhdysvaltain Kimberly Rhoden ampumana. Pienimmillään peruskilpailun voittoon vaadittiin naisten sarjassa 112 kiekkoa. Miesten peruskilpailun parhaiden keskiarvo oli puolestaan 123,3 kiekkoa. Miesten parhaan tuloksen 124 ampui Venäjän Anton Astakhov tuulisessa Maltan osakilpailussa. Miesten peruskilpailun voittoon on vaadittu vähintään 123 kiekkoa. Finaalin kuuden parhaan joukkoon pääsyrajat vaihtelivat naisilla 109–118 kiekon välillä keskiarvon ollessa 113,7. Miehillä raja vaihteli välillä 119–121 kiekkoa keskiarvolla 120,3 kiekkoa. Tuloskeskiarvot muilla sijaluvuilla on vertailtavissa Skeet 125 -kaaviossa. AMPUMAURHEILULIITON valmennuksen johto seuraa tuloksien kehittymistä ja säätää arvokilpailujen valintarajatuloksia vuosittain. Liitto määrittelee rajatulokset kolmen viimeisen vuoden arvokisojen (ei MC-kilpailut) perusteella, mikä tasaa tulosheilahteluja. SAL:n valintaraja muodostuu parhaan 30 % sijaluvun tuloksien mukaan, mikä on vastannut melko hyvin tavoitesijalukua 16. Nyt tarkasteltujen maailmancupin tuloksien perusteella pienoiskiväärin asentokilpailujen 16. sijaluvun keskiarvo on naisilla 1163,3 pistettä ja miehillä 1168,3 pistettä. Nämä ylittävät SAL:n nykyiset valintarajat naisilla 7,3 pistettä ja miehillä 2,3 pistettä. SEN SIJAAN HAULIKOSSA tämän vuoden maailmancupeissa on toistaiseksi 16. sijan tuloskeskiarvo ollut liiton valintarajoja alempi. Trapissa 16. sijaluvun keskiarvo oli naisilla 110,3 ja miehillä 116,3 kiekkoa. Naisten valintaraja on siis 4,5 ja miehillä 1,7 kiekkoa alempi. Skeetissä 16. sijalukujen keskiarvo oli naisilla 108,7 kiekkoa, joka on 6,3 kiekkoa vähemmän kuin liiton valintaraja. Miesten skeetin keskiarvotulos oli 117,3 kiekkoa eli 1,7 kiekkoa vähemmän. Haulikossa järjestetään vuoden viimeinen maailmancup Yhdysvaltain Tucsonissa heinäkuussa. KESÄN 2018 ARVOKILPAILUT ovat haulikon EM-kisat Itävallassa elokuussa ja kaikkien lajien MM-kisat Etelä-Koreassa syyskuussa. Nämä antavat arvokasta lisätietoa naisten ja miesten tulostasoista. Oletettavaa on, että kansainvälinen taso on vahvassa nousussa. Tämä on otettava huomioon SAL:n valmennuksessa, mutta erityisesti jokaisen huipulle pyrkivän urheilijan valmentautumisessa. Joka päivä. mikko.taussi@gmail.com 3/2018   URHEILUAMPUJA UA_3_2018.indd 13 13 02/07/18 07:59

”Ihmeiden aika ei ole ohi!” ”Surprise, surprise, ihmeiden aika ei ole ohi!” kommentoi trapampuja Satu MäkeläNummela kahta perättäistä maailmancupin henkilökohtaista voittoaan. Teksti & kuva LASSI PALO S atu Mäkelä-Nummelan (Orimattilan Seudun Urheiluampujat) vuoden ensimmäinen puolisko oli erinomainen. Kauden ensimmäisessä maailmancupissa Meksikossa hän sijoittui kymmenenneksi ja voitti parikilpailun Vesa Törnroosin kanssa. Etelä-Korean Changwonissa tuli henkilökohtaisen kilpailun voitto ja parikilpailun seitsemäs sija Vili Kopran kanssa. Kesäkuussa Maltan Siggiewissä Mäkelä-Nummela ampui peruskilpailun parhaan tuloksen 118 ja jäi kolme kiekkoa hänen nimissään olevasta ja aiemmin keväällä tekemästään Suomen ennätyksestä. Finaalissa Mäkelä-Nummela otti voiton vakuuttavalla tavalla, sillä hän oli Saksan Katrin Quoossia parempi pistein 44–41. Tämä oli Mäkelä-Nummelan toinen maailmancupin voitto peräkkäin ja kaikkiaan uran kahdeksas. Lisäksi hänellä on yksi maailmancupin finaalin voitto (2012). Maltalla hän ampui parikilpailun Jukka Laakson kanssa. Suomi sijoittui 11:nneksi jääden vain kiekon päähän finaaliuusinnasta. KUINKA YLLÄTTYNYT olet kauden saavu- tuksistasi tähän mennessä? – Onko kukaan voittanut kahta maailmancupia peräkkäin naisten trapissa? En ole ihan varma. On se kuitenkin enemmän kuin koskaan olen ajatellut. Maailmancupin finaali on jo yksi erävoitto eli hyvä saavutus, mutta että noin hemmetti… Surprise, surprise, ihmeiden aika ei ole ohi, Mäkelä-Nummela nauroi. Mäkelä-Nummela on tyytyväinen myös siksi, että tulostaso on ollut tasainen – siitäkin huolimatta, että hän on noin tuhat laukausta jäljessä suunnittelemastaan määrästä. – Ammun hyvällä fiiliksellä. Jos minulla on viikkosuunnitelmaan kirjattu vaikkapa 500 kiekkoa, se ei välttämättä toteudu. Joskus se menee sen yli ja joskus jää alle. Tuloksellisesti tällä ei ole ollut negatiivisia vaikutuksia, hän naurahti. Mäkelä-Nummelan menestys on poikinut positiivisia yhteydenottoja. Toimittajat soittivat hänelle kauden ensimmäisen voiton jälkeen, mutta eivät enää yhtä usein 14 Satu Mäkelä-Nummela on ollut erinomaisessa vireessä koko alkuvuoden ajan. Kuvassa hän on touko toisen voiton jälkeen. Mäkelä-Nummelaa on lähestytty myös yhteistyösopimusasioissa. KANSAINVÄLISEN ampumaurheiluliiton (ISSF) vuodenvaihteessa voimaan astuneiden uusien sääntöjen mukaan naisten laukausmäärät ovat samat kuin miesten eli trapissa 125 kiekkoa. Muutos ei ole aiheuttanut Mäkelä-Nummelalle vaikeuksia: – Kolmen sarjan jälkeen ei voi lösähtää, koska seuraavana päivänä on vielä kaksi sarjaa jäljellä. Reissupäiviä on tullut lisää myös parikilpailun takia. Mutta totta on sekin, että tämä muutos on paluuta entiseen. Olen jo niin vanha (47), että olen ampunut kisoissa 125 kiekkoa, sitten 75 kiekkoa ja nyt taas 125 kiekkoa! HAASTATTELU tehtiin juhannusviikolla, jolloin Mäkelä-Nummela oli lomalla mökillään. – Ansaitulla sellaisella. Ei tämä kuiten- kaan mitään lepoa ole ollut, sillä olen siivonnut kaikki paikat. Mökillä on paljon tekemistä, mutta rentouttavaa tämä on. Urheilullisesti tämä on ollut täydellistä lepoa. – Kun oli kolea sää, katsoin telkkaria päivällä ja hämmästyin, millaisia ohjelmia sieltä tulee. Minulla ei ole kotona ikinä aikaa katsoa televisiota päivisin. Olen myös päivittänyt leikekirjaani ja harjoituspäiväkirjaani. Lehtileikkeissä olen nyt joulukuussa 2016 ja harjoituspäiväkirjassani tammikuussa. Kirittävää siis on! ENTÄ SITTEN vuoden toinen puolisko? Urheilijan arki on koittanut taas Mäkelä-Nummelalle, kun tätä juttua luetaan. Heinäkuussa järjestetään vuoden viimeinen maailmancup Yhdysvalloissa Arizonan Tucsonissa ja haulikkolajien EM-kilpailut Itävallassa. – Minulla on ennen Tucsonia tiukempi treenijakso, ja siitä sitten lasketaan alaspäin. URHEILUAMPUJA  3/2018 UA_3_2018.indd 14 02/07/18 07:59

hi!” ”Mies ja kalusto kunnossa!” Kivääriampuja Juho Kurki valmistautuu elosyyskuussa järjestettäviin MM-kisoihin hyvillä mielin. ”Mies ja kalusto ovat kunnossa!” Teksti LASSI PALO Kuva PIRJO PELTOLA K ankaanpään Ampumaurheilijoiden Juho Kurki oli ilmakiväärissä upeasti toinen, kun Yhdysvaltain Fort Benningissä kilpailtiin 11. toukokuuta maailmancupin kisa. – Ensimmäinen mitalini maailmancupissa! Olen valtavan tyytyväinen, hän riemuitsi kilpailun jälkeen. Kurki teki peruskilpailussa tuloksen 625,9, jolla hän oli kahdeksanneksi paras. Se merkitsi sitä, että Kurki pääsi maailmancupin finaaliin – kuudennen kerran uransa aikana. Kurjen edellinen finaalipaikka oli Bakusta 2016 ja paras sijoitus ennen Fort Benningiä viides sija Münchenistä 2013. Kurki oli finaalissa Fort Benningissä myös vuonna 2015. Kurki jätti Fort Benningissä taakseen muun muassa Kiinan Yang Haoranin, jolla on tilillään useita maailmancupin voittoja ja mitalisijoja. än on toukokuun Polar GP:ssä. Tucsonissa on varmasti kuuma, ja rusketus voi syventyä. Se on taas uusi kilpailu, jossa toivottavasti on sihti kohdillaan. Tucsonin jälkeen kilpailen Italiassa Perazzi-cupissa ja sitten EM-kisoissa. Mäkelä-Nummela nimettiin kesäkuussa Suomen MM-joukkueeseen Etelä-Korean Changwoniin, jossa kilpaillaan maailmanmestaruuksista 31.8.–15.9. Changwonissa ovat jaossa myös ensimmäiset olympiamaapaikat Tokioon 2020. – Aijai, Etelä-Koreaan on vielä paljon aikaa! Samalla tavalla sinne mennään kuin muuallekin eli finaalipaikkaa tavoittelemaan. Ei siinä mitään, taistelemaan lähdetään. Miten pidät hyvän vireesi yllä? – Hyvällä fiiliksellä. Mitäs minä menisin harjoittelemaan, jos on huono fiilis ja kylmä ilma. Ammun joku viikko enemmän ja joku viikko taas vähemmän. Kelkka soljuu tasaisesti edestakaisin. KURKI OLI EDELLISENÄ PÄIVÄNÄ käydyn asentokilpailun jälkeen pettynyt ja lähti revanssi mielessä ilmakiväärikilpailuun. Hän ei olisi peruskilpailun ensimmäisen sarjan jälkeen uskonut pääsevänsä finaaliin. – Toiseen sarjaan sain 10,8:n osuman, ja siitä se lähti rullaamaan. Viimeisillä laukauksilla piti rauhoitella, ja menihän siinä aikaa. Kannatti malttaa mielensä, Kurki naurahti. Finaalin alku oli "jäätävän hyvää ampumista ja keskikymppiä tuli kuin tyhjää vaan”. Kurki taistelikin tiukasti voitosta, mutta niin vain kävi, että Saksan Julian Justus meni ohi ja vei voiton 248,7 pisteellään. Kurki hävisi hänelle 1,6 pistettä. Tämä oli Justuksen toinen maailmancupin voitto. Edellinen oli vuodelta 2010. Kiväärivalmentaja Pirjo Peltola kertoi Kurjen todenneen ennen finaalia, että ”nyt se mitali tulee”. – Hän oli oikeassa, Peltola sanoi hänkin erittäin tyytyväisenä. PUOLITOISTA KUUKAUTTA Fort Benningin jälkeen Kurki kilpaili Hollolassa järjestetyssä 300m kiväärilajien Lapua Eurooppa cupissa, missä hän nappasi kaksi henkilökohtaista pronssimitalia. Takana olivat erit- Juho Kurki ja uran ensimmäinen mitali maailmancupissa. täin kiireiset viikot: maailmancupit Changwonissa, Fort Benningissä ja Münchenissä, Sveitsissä pidetyt sotilaiden MM-kilpailut ja kansainvälinen kilpailu Ruotsin Eskilstunassa. – Olen ollut kotona ehkä kymmenen päivää, Kurki naurahti. – Eka maailmancupin mitali maistuu edelleen erittäin hyvältä. Olin odottanut mitalia koko ajan, ja tiesin, että se joskus tulee. Fort Benning on hyvä paikka kilpailla. KURJEN MUKAAN heinäkuu on ”väljempi” kuin edelliset kuukaudet ovat olleet. – Ehdin hengähtää ja ehdin harjoitella. Vähän aikaa on kevyttä, mutta sitten taas treenit kovenevat. Vire pysyy tällä tavalla hyvänä MM-kisoihin asti. Kurki nimettiin MM-kisoihin ensimmäisten suomalaisurheilijoiden joukossa kesäkuun puolivälissä. – Kausi on mennyt hyvin, ja se jatkuu samaan malliin. Lähden Etelä-Koreaan hyvillä mielin. Mies ja kalusto ovat kunnossa. Changwonissa on hyvät olosuhteet ampua. "Eka maailmancupin mitali maistuu edelleen erittäin hyvältä. Olin odottanut mitalia koko ajan, ja tiesin, että se joskus tulee." Juho Kurki 3/2018   URHEILUAMPUJA UA_3_2018.indd 15 15 02/07/18 07:59

Maailman­mestarin tulevais Kilpaurheilijan elämä on täynnä valintoja, joskus hyvin vaikeitakin. Teksti SIMO PARTANEN Y li kaksi kuukautta poissa töistä, reissussa lähes koko kevään, muuton keskellä kisaan valmistautumista. Tästä kaikesta hässäkästä ja uhrauksista koostui Jaakko Viitalan  haulikkopracticalin  maailmanmestaruuskisoja edeltänyt aika. Aika, jolloin kilpa-ampujan oli löydettävä oikeanlainen terävyys kisaamiseen ja saatava tärkeää kisakokemusta ulkomaan kilpailuista. Tehdyt asiat olivat kuitenkin selvästi oikeita – sen kuulee Viitalan äänensävystä noin puolitoista viikkoa kisan päättymisen jälkeen.   NYT ON ERITTÄIN leppoisa olo, Viitala sanoo yksinkertaisesti  erityisen rennolla äänenpainolla.   Ja miksei Nokian Seudun Ampujien edustaja olisi rento ja vapautunut. Jo kauan sitten asetettu tavoite, maailmanmestaruus  haulikkopracticalin  Standard  Manual  -divisioonan yleisessä sarjassa oli vakaasti Viitalan taskussa haastattelun tekohetkellä.  Viiden päivä kisaurakka Ranskan  Chateauroux'ssa  oli  päättynyt noin puolitoista viikkoa sitten, ja nyt on aika palata takaisin arkisempaan rytmiin.   – Stressitasot olivat tosiaan koholla koko kevään, nyt on aika saada tietynlaista järjestystä ja rutiinia elämään, Viitala toteaa.   VAIKKA maailmanmestaruus lopulta irtosi Viitalalle noin sadan kilpailupisteen erolla, ei voitto silti tullut hänelle helposti. Viiteen kisapäivään mahtui suuriakin ylä- ja alamäkiä. Kaksi ensimmäistä kilpailupäivää sujui kuin unelma, mutta kolmas päivä toi mukanaan vaikeuksia. Silloin vuorossa oli  alue, jonka kuudessa stagessa ammuttiin erittäin haastavia kaukana olleita maaleja.   – Kahden ensimmäisen päivän jälkeen minulla oli noin 120 pisteen johto, mutta se kutistui alle puoleen kolmantena päivänä. Pitkän matkan taulut olivat venäläisten kilpakumppanien erikoisalaa, ja tuollaisen päivän jälkeen joutui henkisesti todella kasaamaan itsensä.   Sen viitala todella tekikin, ja kahtena viimeisenä päivänä  hän onnistui taas liikettä vaativilla stageilla keräämään kymmeniä ja taas kymmeniä pisteitä haastajiaan enemmän. Lopulta ero muodostui  30 ammutun  stagen  jälkeen  toiseksi sijoittuneeseen Venäjän Pavel Orloviin 101,6 pisteeseen.  MITÄ TAPAHTUU jatkossa?  Viitalla osaa järjestää ajatuksensa ja sanansa puhuttaessa kilpailuun valmistautumisesta ja sen 16 Haulikkopracticalin Standard Manual -divisioonan yleisen sarjan maailmanmestarin Jaakko Viitalan t J A A K K O V I I TA L A N A R K I S TO Syytä riemuun: maailmanmestaruus lopulta irtosi Jaakko Viitalalle noin sadan kilpailupisteen erolla. URHEILUAMPUJA  3/2018 UA_3_2018.indd 16 02/07/18 07:59

aisuus vielä auki J A A K K O V I I TA L A N A R K I S TO MM-mitalipotti Suomeen S uomi voitti haulikkopracticalin MM-kilpailuissa Ranskan Chateauroux'ssa kesäkuussa yhteensä kahdeksan yksilömitalia. Neljästä ammuntadivisioonasta kolmen yleinen sarja päättyi suomalaisen voittoon, ja yleisen sarjan mitaleita tuli yhteensä viisi. Ylivoimaisimmat voitot nähtiin Modified- ja Standard Manual -divisioonissa, joissa Teemu Rintala ja Jaakko Viitala jättivät lähimmät kilpakumppaninsa molemmat yli sadan pisteen päähän. Modified-divisioonan kakkoseksi ampui voittosuorituksia hienosti säestäen Sami Hautamäki. Myös Standard-divisioona päättyi suomalaisten kaksoisvoittoon, kun Jarkko Laukia päihitti tiukassa kilpailussa Kim Leppäsen noin 30 pisteen erolla. Open-divisioonan paras suomalainen oli seitsemänneksi tähdännyt Lauri Nousiainen. ko Viitalan tyylinäyte. kulusta. Kysymykseen tulevaisuudesta on kuitenkin jo huomattavasti vaikeampi vastata.  Seuraavat  haulikkopracticalin  maailmanmestaruuskilpailut ovat edessä kolmen vuoden kuluttua,  minkälainen on Viitalan tilanne ampumaurheilijana silloin?  – Tämä onkin erittäin mielenkiintoinen kysymys. Siitä en ole vielä tehnyt päätöstä. Minun on juteltava muiden menestyneiden ampujien kanssa asiasta ja mietittävä tätä. Ajatukset ovat vielä katkonaisia ja kirkastuvat varmasti, kun niistä puhuu, Viitala punnitsee.   VAIKKEI VIITALA vielä osaakaan nimetä uusia tavoitteitaan ampumaurheilussa, mikä on täysin ymmärrettävää näin lyhyen aikaa kisan jälkeen, on yksi asia kuitenkin varmaa: ampumaharrastus jatkuu.   – Nyt otan hetken lepoa  ja vietän aikaa perheeni kanssa ennen kuin palaan radalle. Tälle kaudelle on kuitenkin vielä tavoitteita kiväärille ja pistoolille. Paloa lajiin on jäljellä.   Viitalan puheista voi aistia, että tämä palo on jotain tuloksia ja tavoitteita suurempaa. Se on antoisaa kilpailemista kansainvälisesti. Se on matka täynnä elämänopetuksia.   – Kyllä tästä on muodostunut elämäntapa. Olen oikeastaan huomannut, että melkein kaikkeen riittää aikaa, kun riittävästi haluaa ja oppii järjestelemään asioita. Perhe-elämän, työn ja kilpa-ammunnan yhdistäminen on onnistunut hyvin, eli ajanhallinta on siis selvästi ollut kohdallaan.   Viitalalle on siis jo tässä vaiheessa  selvästi jäänyt ammunta käteen valtavasti positiivisia muistoja ja kokemuksia. Hänen asenteellaan ja intohimollaan lajia kohtaan ei ole epäselvää, että näitä muistoja on tulossa vielä paljon lisää. Samalla tulee myös loistavia tuloksia – sen Viitala osoitti näissä maailmanmestaruuskisoissa. MYÖS ERI KATEGORIOISSA mitaleita ropisi urakalla. Modified-divisioonan Senior-kategorian korjasi nimiinsä Mikael Kaislaranta ja Standard-divisioonan vastaavan Mika Riste. Standard Manual -divisioonan Super Senior -kategorian paras taas oli Matti Mikkola. Yksilötunnustuksien lisäksi suomalaisten loistavat suoritukset takasivat kotiin tuomisiksi myös joukkuemitaleita. Standard-, Standard Manual- ja Modified-divisioonissa kaikissa yleisten sarjojen joukkuekilpailut päättyivät Suomen voittoon. Näiden lisäksi Standard-divisioonan Senior-kategoriassa tilille napsahti joukkuepronssi. Ranskan Chateauroux'ssa 4.–10. kesäkuuta ammuttu kilpailu koostui yhteensä 30 stagesta, ja mukana oli yhteensä yli 600 ampujaa. Practicalin seuraavat arvokilpailut järjestetään elokuussa Ruotsissa, jossa vuorossa on kivääripracticalin EM-kilpailu. L A S S I PA LO Teemu Rintala. 3/2018   URHEILUAMPUJA UA_3_2018.indd 17 17 02/07/18 07:59

Lahden maailmancupissa odottava tilanne Haulikkolajien maailmancup saapuu vuoden päästä Hälvälän radalle. Teksti & kuva LASSI PALO H älvälän ampumarata paahtuu kesäkuisen iltapäivän auringonpaisteessa. On hiljaista, sillä ampujia ei ole juuri nyt paikalla. Nurmikko on paahtunut etelänmaista tutun kellertäväksi. Ensi vuoden elokuussa järjestettävien haulikkolajien maailmancupin kisajärjestäjät hikoilevat auringonpaisteessa ja tutkailevat rataa mietteliään näköisinä. Lahden Ampumaseuran Antti Virolainen ja Heikki Keskitalo sekä cupin pääsihteeri Curt Sjöblom keskustelevat siitä, mitä kaikkea tulevan vuoden aikana pitää saada aikaiseksi. LISTA ON PITKÄ. Finaaliradalle rakennetaan noin 500 katsojaa vetävä katsomo. Alueelle pystytetään Kansainvälisen ampumaurheiluliiton (ISSF) selostamo ja vip-tilat sekä ravintolateltta ja mediatila näytteille­ asettajien tiloja unohtamatta. Ratojen edustat ajetaan tasaisiksi, ja aidat ja katokset saavat uudet maalipinnat. Mielenkiintoinen yksityiskohta on aidoissa olevien betonitolppien metalliset yläosat, jotka pitää kunnostaa. Ne ovat peräisin MM-vuodelta 2002. Kisajärjestäjät yllättyivät, kun he laskivat, kuinka monta niitä kaikkiaan on: peräti 62. Nykyiseen päärakennukseen tulevat juryn huone, tulospalvelu ja kilpailutoimisto. Kaikki paikat ja teltat sijaitsevat lähellä toisiaan, sillä pisin kävelymatka on noin 500 metriä. – Penkka säilyy tuollaisena, mutta sen taakse viedään ”tavaraa” eli se täytetään niin, että se on aidan tasalla. Lisäksi pressujen pinnat uusitaan, Virolainen ja Keskitalo kertovat. ENSIMMÄISET OLYMPIAMAAPAIKAT ovat jaossa Etelä-Korean Changwonissa pian eli 31.8.–14.9. järjestettävissä ISSF:n kaikkien lajien MM-kilpailuissa. Jaossa on neljä paikkaa jokaisessa henkilökohtaisessa lajissa eli 48 paikkaa. Parikilpailuissa on jaossa paikat kunkin lajin kahdelle parhaalle. Olympiamaapaikkoja jaetaan kaikissa ensi vuoden maailmancupeissa. Lahden maailmancup järjestetään haulikkolajeissa 11.–22. elokuuta eli sielläkin kilpaillaan maailmancupin voiton lisäksi paikasta To18 Haulikon maailmancupin järjestäjiä ryhmäkuvassa: Antti Virolainen (vas.), Curt Sjöblom ja Heikki Keskitalo. kion olympialaisiin. Lahdessa käytävässä kilpailussa on jaossa kahdeksan maapaikkaa eli kaksi kussakin henkilökohtaisessa lajissa. LAHTEEN ODOTETAAN noin 500 urhei- luampujaa, jotka edustavat noin 80 maata. Cupiin tulee noin 60 vapaaehtoista työntekijää, ja koska se on ensi vuonna ainoa maailmancup, joka järjestetään Euroopassa, sinne odotetaan noin 50 toimittajaa. Suomi päätti hakea kisoja, koska ensi vuosi on paitsi Ampumaurheiluliiton myös käytännön järjestelyistä vastaavan Lahden Ampumaseuran (LAS) 100-vuotisjuhlavuosi. Lahdessa järjestettiin haulikkolajien maailmancup edellisen kerran vuonna 1995. Kun Lahdessa järjestettiin vuoden 2002 ISSF:n kaikkien lajien MM-kilpailut, haulikkolajit järjestettiin Hollolan Hälvälässä eli samassa paikassa kuin missä maailmancup nyt pidetään. HÄLVÄLÄN RADALLE on haettu toistaiseksi voimassaolevaa ympäristölupaa, ja päätöksen pitäisi tulla ihan lähiaikoina. Maailmancup on kuitenkin turvattu, koska nykyinen lupa on voimassa ensi vuoden loppuun saakka. – Tilanne on odottava myös tämän takia. Odottava se on myös siksi, että monet radalla tehtävät projektit odottavat rahoitusta ja rahoitus odottaa viranomaisten päätöksiä, Virolainen sanoo. Sjöblom kävi tutustumassa Maltan Siggiewissä kesäkuussa järjestettyyn haulikkolajien maailmancupiin. Suomalaiset ovat ko- keneita kisajärjestäjiä, mutta kuten Sjöblom sanoi, asiat ovat muuttuneet paljon sitten vuoden 2002. LAHDEN MAAILMANCUPIN aikataulua ei ole vielä lopullisesti päätetty. Kaikki henkilökohtaiset kilpailut ammutaan kolmen päivän aikana. Toistaiseksi on vielä avoinna se, kumpi laji ammutaan Lahdessa ensin, skeet vai trap. – Päätökset tehdään myöhemmin, Sjöblom sanoi kesäkuussa. On yksi asia, joka selvästi harmittaa niin Keskitaloa, Virolaista kuin Sjöblomiakin: kuntapäättäjien laimea kiinnostus. – Haulikkolajien maailmancup on iso tapahtuma kunnalle, kansainvälisin mitä siellä on koskaan järjestetty. Jotta olisimme tehokkaasti päässeet kesän aikana aloittamaan radan kunnostustyöt, olisimme tarvinneet muutaman kymmenen tuhannen euron tilapäisen rahoituksen. Olisimme tehneet sillä rahalla paljon, miehet sanovat. – Riskinottokykyä tai rahoitushaluja ei kuitenkaan ole ollut. Luulisi kuntapäättäjien olevan hieman innostuneimpia. Kilpailuhan on kunnan näyteikkuna yli 80 maahan, ja ovathan koko ampumaurheilumaailman katseet kääntyneet Hollolan Hälvälään ensi vuoden elokuussa niin television, median kuin netinkin välityksellä. – Tiettyjä rajoitteita tässä kieltämättä on, sillä järjestävän seuran kotipaikka on Lahti, mutta kisat pidetään Hollolassa. Aina voi siis vedota siihen, että naapuri hoitaa. Puhumme kuitenkin maailmalla Lahden kisoista, Sjöblom päättää. URHEILUAMPUJA  3/2018 UA_3_2018.indd 18 02/07/18 07:59

Teemu Lahti aikaisesta MMvalinnastaan: ”Erittäin hienoa!” Teksti & kuvat LASSI PALO L Tapio Kajan tarkkana Hollolassa kesäkuun viimeisenä viikonloppuna järjestetyssä 300m kiväärilajien Lapua Eurooppa cupissa. Kajan: 300 metrin kiväärilajien arvostus taas nousussa Lajivalmentajan mukaan piekkarikin alkaa kulkea, kun ampuu myös 300 metristä. Teksti & kuva LASSI PALO A mpumaurheiluliiton 300 metrin kiväärilajien valmentaja Tapio Kajan on tyytyväinen siksi, että lajien arvostus on hetken notkahduksen jälkeen taas nousussa. Täysin tyytyväinen hän ei kuitenkaan ole: – Toivoisin, että 300m kiväärilajit nähtäisiin tasavertaisena lajina olympialajien rinnalla. Se on samalla tavalla verrannollinen laji kuin muutkin lajit. Miksi ne eivät nyt sitten sitä ole? – Yleinen ilmapiiri on vain ollut sellainen, Kajan vastasi kesäkuun viimeisenä päivänä, kun Hollolassa järjestettiin 25/300m Lapua Eurooppa cup. KAJANIN MUKAAN 300M kiväärilajien kustannukset ovat ”mittavat”, mutta niiden ampumisesta saadut hyödyt taas erittäin positiiviset: – Niiden treenaaminen pitäisi pitää ohjelmassa mukana, koska ne kehittävät ja tuovat uusia ”speksejä” harjoitteluun. Yhden lajin ampuminen ei kehitä samalla tavalla. ”Piekkari” alkaa kulkea, kun ampuu myös 300m lajeja. Näkemykseni perustuu kokemukseen, Kajan sanoo. KAJAN NÄKISI MIELELLÄÄN Etelä-Korean Changwonissa 31.8.–15.9. järjestettävissä ISSF:n kaikkien lajien MM-kilpailuissa Suomen joukkueen myös 300m kiväärissä eli kolme ampumaurheilijaa. Suomen joukkueeseen oli lehden painoon mennessä nimetty kaksi mieskivääriampujaa, Juho Kurki (Kankaanpään Ampumaurheilijat) ja Joni Stenström (Raseborgs Skyttar). – Jos Suomeen halutaan MM-mitaleja, on 300m kiväärin joukkueen mitali erittäin realistinen. Joukkueella olisi hyvät mahdollisuudet, vaikka olemmekin pikkaisen jäljessä tulostavoitteista. Pojat ovat suoriutuneet kaudesta kuitenkin mallikkaasti, Kajan totesi ja sanoi esittävänsä miesten 300m kiväärijoukkuetta MM-kisoihin. ESIMERKKINÄ MALLIKKAASTA suoriutumisesta mainittakoon Juho Aution (Oulun Metsästys- ja Ampumaseura) ensimmäinen henkilökohtainen Euroopan cupin voitto, kun hän oli Hälvälässä ykkönen päätöslajissa eli 300m kiväärin makuuasennon kilpailussa. Juha Rutonen (Haminan Ampumaseura) oli kolmas. Autio oli toinen asentokilpailussa, ja Kurki otti kolmannen sijan vakiokiväärillä. Lisäksi Suomen miehet voittivat kaikki kolme joukkuekilpailua. ahden Ampumaseuran Teemu Lahti kuului niiden suomalaisurheilijoiden joukkoon, jotka nimettiin ensimmäisinä Etelä-Koreassa järjestettäviin MM-kilpailuihin jo kesäkuussa. – On erittäin hienoa, että valintoja tehtiin näin aikaisin. Se on tosi hienoa, Lahti sanoi kesäkuun viimeisenä päivänä, kun hän oli kilpaillut Lapua Eurooppa cupin isopistoolin kilpailussa Hollolassa. – Kaikki on ookoo, vaikka nyt isopistoolissa olikin ongelmia. Minulla on nyt kaksi kuukautta aikaa harjoitella ja laittaa aseet kuntoon. En ole lainkaan huolissani. Changwonin MM-kilpailut järjestetään 31.8.–15.9. Lahti kilpailee iso- ja vakiopistoolissa. Hän edusti Suomea myös edellisissä Kansainvälisen ampumaurheiluliiton (ISSF) kaikkien lajien MM-kilpailuissa, jotka pidettiin Espanjan Granadassa 2014. – Ennen Etelä-Koreaa kilpailen SM-kilpailuissa ja Viron Eurooppa cupissa. Ne ovat välitavoitteita matkalla kohti Changwonia. Teemu Lahti. Teemu Lahden aselaukku pääsee nyt ensimmäisen kerran Etelä-Koreaan. 3/2018   URHEILUAMPUJA UA_3_2018.indd 19 19 02/07/18 07:59

KOLUMNI Kohdistamalla ja keskittämällä V iime syksynä tehtiin valmentajien ja Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön kanssa suunnitelmat. Asetimme tavoitteeksi, että jokaisessa tämän vuoden maailmancupin kilpailussa saavutamme vähintään yhden finaalipaikan ja useita podium-paikkoja. Suunnitelmaa laadittaessa tavoite tuntui kovalta. Kauden tässä vaiheessa voi ilolla todeta, että suunnitelma on toteutunut erinomaisesti: parhaimmat onnistumiset ovat Satu Mäkelä-Nummelan kaksi mc-voittoa naisten trapissa Etelä-Koreassa ja Maltalla sekä lisäksi parikilpailun voitto Vesa Törnroosin kanssa Meksikon maailmancupissa. Juho Kurjen ensimmäinen mc-mitali eli toinen sija miesten ilmakiväärissä Fort Benningissä, Vesa Törnroosin kolmas sija ja Jukka Laakson kuudes sija Meksikossa miesten trapissa. Mopsi Veromaan neljäs sija samoissa kisoissa naisten trapissa. Lähellä finaalia oli myös Oskari Kössi miesten skeetissä (Meksikossa 7. sija). Suomen tyttöjen 2. sija ilmakiväärin joukkuekilpailussa Unkarin Györissä ja samoista kisoista Cristian Frimanin neljäs poikien ilmakiväärissä, Emmi Hyrkäksen upeat sijoitukset monessa kilpailuissa. Lista on pitkä ja tätä voisi vielä jatkaakin. ja heidän vanhemmilleen suunnatun laajemman markkinoinnin Turun tarjoamista mahdollisuuksista. Päivittäisvalmennus maajoukkuevalmentajien vetämänä koulun käynnin ja opiskelun kanssa yhtä aikaa takaa parhaat mahdolliset kehittymismahdollisuudet. MYÖS PISTOOLIAMPUJIEN kannattaa hakeutua Turkuun, sillä pitkällä aikavälillä tavoitteemme on keskittää myös pistoolivalmennus sinne. HUY-kesälajien kehittämis- ja tukiprosessi jatkuu tiiviinä tänä syksynä ampujien osalta heti MM-kisojen jälkeen valmennuspalautteella ja suunnitelmien työstämisellä. Vuoden 2019 suunnittelu käynnistettiin valmentajien kanssa jo kevättalvella. On erittäin tärkeää, että jokainen ampuja ryhtyy suunnittelemaan seuraavaa kauttaan heti kilpailukauden ja arvokilpailujen jälkeen. Liitto lähettää syyskuussa jokaiselle maajoukkueurheilijalle, tänä vuonna mukana olleille sekä uusille maajoukkue-ehdokkaille jokavuotisen kyselyn. Kysely koskee ammunnan tuloksia ja harjoittelumääriä sekä ensi vuoden että pitemmän tähtäimen suunnitelmia. Pyydän, että jokainen paneutuu huolella tähän syyskuusEDESSÄ OVAT kuitenkin vielä kauden päätavoitsa toteutettavaan kyselyyn. Vastaaminen edistää jokaisen suunnitelmallista etenemistä kohti omia teet: ensin haulikon EM-kilpailut Itävallassa elokuun PER-OLE LINDELL tavoitteita ja sen tavoitteena on löytää entistäkin alussa ja sen jälkeen kauden huipennuksena ISSF:n Ampumaurheiluliiton täsmällisemmät kehittämiskohteet ja tuen tarpeet. kaikkien lajien MM-kilpailut Etelä-Korean Changwovalmennuksen johtaja Olympiatukiurheilijat vastaavat tämän lisäksi myös nissa. huippu-urheiluyksikön Pulssi-kyselyyn. Changwonissa jaetaan olympialajien neljälle parhaalle ensimmäiset maapaikat Tokion olympiakisoihin 2020. Maapaikkoja jaetaan myös olympiakisojen uusissa lajeissa eli ilmakiväärin, AMPUMAURHEILULIITON toiminnan suunnittelu noudattaa ilmapistoolin ja trapin parikilpailuissa. myös ensi vuonna Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön tuki- ja Parikilpailuun saa jokainen maa osallistua kahdella joukkueella. kehittämisprosessia. Prosessi alkaa elokuussa liittojen valmennusjohKaksi parasta joukkuetta MM-kilpailuissa voittaa maapaikan Tokion don ja HUY:n yhteisellä suunnittelupalaverilla ja jatkuu ohessa olevan kisoihin. Samasta maasta vain yksi joukkue voi saada paikan. Loput pa”Ampujan vuosikellon” mukaisesti. Toivotan kaikille virkistävää ja voimaannuttavaa kesää sekä kaikille rikilpailun maapaikat jaetaan Tokion olympiakisoissa sinne valittujen kisoihin valituille urheilijoille onnistuneita viimeistelyharjoituksia maiden ampujien kesken. ennen Itävallan EM-kisoja ja Etelä-Korean MM-kisoja! TÄSTÄ SYYSTÄ Changwonin parikilpailu on erittäin tärkeä kilpailu. Tätä kirjoittaessani näytöt molempiin arvokisoihin ovat vielä kesken. Uskon kuitenkin alkukauden perusteella, että meiltä tulee vahvat joukkueet kaikkiin lajeihin. Tarkempaa tietoa olympiakisojen valintaperusteista löytyy: https://www.ampumaurheiluliitto.fi/ liitto/kilpailutoiminta/olympialaiset/seuraavat-kesaolympialaiset/ VIIME SYKSYNÄ HUY-prosessissa määritelty tärkein periaate kaikkien lajiliittojen osalta on valmennuksen keskittäminen. Keskittämisen hyödyt näkyvät jo hyvinä tuloksina. Tämän hetken parhaat lajimme trap ja kivääri ovat onnistuneet tämän periaatteen toteuttamisessa: kiväärivalmennus on keskittynyt Turkuun ja trap Orimattilaan. Molemmissa paikoissa harjoittelevat lajin parhaat ampujat päivittäisvalmennuksessa osaavien maajoukkuevalmentajiemme kanssa. Turun osalta seuraava ratkaiseva vaihe on saada lisää maajoukkuetason ampujia hakemaan Turkuun opiskelemaan. Myös urheilulukio on kehittynyt asumisen, lajivalmennuksen ja opiskelun osalta siten, että ensi syksynä aloitamme ampujille 20 URHEILUAMPUJA  3/2018 UA_3_2018.indd 20 02/07/18 07:59

Liitto: Ei tiukempia vaatimuksia kuin tuliase­ direktiivi edellyttää Ampumaurheiluliitto esittää aselain muuttamista koskevassa lausunnossa huolestuneisuutensa siitä, kuinka hyvin poliisiviranomaisen resurssit riittävät siltä edellytettyihin uuden aselain mukaisiin tehtäviin tulevaisuudessa. T ässä yhteydessä on myös hyvä mahdollisuus tarkastella jo voimassa olevassa kansallisessa aselaissa olevien uudistettua direktiiviä tiukempien normien, määräyksien ja menettelyjen purkamista ja säätämistä eurooppalaiselle tasolle. Ampumaurheiluliitto on tarkastellut hallituksen esitysluonnosta urheiluammunnan näkökulmasta. AMPUMAURHEILULIITTO haluaa hyvästä lain valmistelusta huolimatta kiinnittää sisäministeriön ja lainsäätäjän huomion muutamiin epäkohtiin, jotka tulisi määritellä uudelleen joko lain varsinaisiin kohtiin tai lain perusteluihin. Niitä ovat patruunoiden valmistaminen henkilökohtaiseen käyttöön (19a §), ilmoitusvelvollisuus poliisille aseen tai aseen osan lainaamisesta (42c §) sekä ampumaharrastuneisuuden osoittaminen (44§, kohta b sekä 45§). Ampumaurheiluliiton mukaan kansallisessa laissa ei pidä asettaa tiukempia vaatimuksia ampumaharrastuneisuuden osoittamiseksi kuin mitä tuliasedirektiivi edellyttää. Liiton mielestä uudistettavassa aselaissa pitää harrastuneisuuden osoittamisaikana ennen aseluvan saamista olla direktiivin mukainen 12 kuukautta. ESITYSLUONNOKSEN mukaan aseluvan saaminen erityisen vaaralliselle aseelle sekä nykyisen kansallisen lain mukaan pistoolille, pienoispistoolille, revolvereille ja pienoisrevolvereille edellyttää 24 kuukauden todennettua harjoittelua. – Tämä on merkittävä ja kohtuuton este kilpa-ammunnan valmentautumiselle ja muulle ampumaharrastamiselle sekä epätasapainossa erityisen vaarallisten aseiden aselupien saamisen kanssa muissa Euroopan unionin maissa, liitto toteaa. Tuliasedirektiivi asettaa vaatimuksen, että aseluvan saadakseen erityisen vaaralliselle aseelle henkilön on täytynyt harjoitella 12 kuukautta aktiivisesti ampumaseurassa tai vastaavassa (6 artikla, kohta 6.c.i). Koska tuliasedirektiivi ei aseta pidempää vaatimusta eikä vaatimuksia sille, minkälaisella aseella tämänkaltainen harjoittelu toteutetaan, ei varsinaisessa lakitekstissä, lain perusteluissa kuin myöhemminkään annettavissa soveltamisohjeissakaan tule niin tehdä. Direktiivin 12 kuukauden sääntöä on sovellettava sellaisenaan uudessa aselaissa niin erityisen vaarallisille aseille, kuin jo tällä hetkellä kansallisessa aselaissa määritetylle harrastamiselle vähemmän vaarallisilla pistooleilla, pienoispistooleilla, revolvereilla ja pienoisrevolvereilla. ASELUVAN saamisen vaikea ja pitkäkestoinen prosessi pistooleja varten on arvioitu yhdeksi merkittävimmistä haitoista Suo- "Lupaedellytysten seuranta­ järjestelmän ja aselupien viisivuotistarkastelun on oltava sellainen, ettei se aiheuta kohtuuttomia velvoitteita harrastajille eikä myöskään viranomaisille." men Ampumaurheiluliiton kansainvälisessä huippu-urheilumenestyksessä pistoolilajeissa. Lisäksi aselupa pistooleille ja erityisen vaarallisille aseille olisi voitava olla mahdollista jo henkilön täytettyä 18 vuotta, mikäli muut aseluvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Tuliasedirektiivin määrittämä alaikäraja on 18 vuotta, mutta kansallisessa lainsäädännössä on säädetty 20 vuoden ikäraja. Lupaedellytysten seurantajärjestelmän ja aselupien viisivuotistarkastelun on oltava sellainen, ettei se aiheuta kohtuuttomia velvoitteita harrastajille eikä myöskään viranomaisille. Menettelyn tulisi perustua ensisijaisesti viranomaisten hallussa jo olevien ja muutoin keräämien tietojen yhteistarkasteluun. ERILLINEN harrastuneisuuden jatkumisen näyttövelvoite voisi koskea vain erityisen vaarallisia aseita. Ensiaseiden osalta harrastuksen jatkumisen näyttövelvoite voisi koskea myös pistooliaseita. Sen sijaan harrastuneisuuden jatkumisen osoittaminen itselataavien kertatuliaseiden kanssa voidaan poistaa erillisen näyttövelvoitteen alaisista aseista, mikäli kyseessä on ns pitkä ase ja ns lyhyt lipas (B-luokan ase). Lupamenettelyn seurantajärjestelmä, aselupien säännöllinen tarkastelu ja viranomaisten velvoite olla tietoinen aseiden omistajista ja aseista tulisi olla mahdollisimman ehyt ja yhtenäinen kokonaisuus. 3/2018   URHEILUAMPUJA UA_3_2018.indd 21 21 02/07/18 07:59

URHEILIJA ARJESSA Ampuma­ urheilua, perhearkea ja iloinen koira Timo Keskisimonen sovittaa harjoittelunsa perheensä arkeen ja toivoo pystyvänsä urheilemaan ammatikseen. Matkalla kohti Tokion paralympialaisia (2020) tärkeä harjoituskaveri on lähiseudulla asuva joukkuetoveri Jarkko Mylly. Teksti & kuvat HEIDI LEHIKOINEN V aro iloista koiraa -kyltti tervehtii tulijaa Keskisimosten omakotitalon portilla Raahen Piehingissä. Kyltti vastaa todellisuutta, kun Lucas tutustuu tulijaan. Perässä tervehtimään saapuu Keskisimosen perheen kissoista toinen, toista ei niin kiinnosta. Perheen 3- ja 1,5-vuotiaat lapset ovat päivähoidossa, vuorotyötä tekevä vaimo Anna-Kaisa on vielä kotona. KEITTIÖN PÖYDÄN ääreen leppoisasti kahvikupin kanssa istahtava Timo Keskisimonen on tällä hetkellä työttömänä, joten hänen urheilijan arkensa harjoitteluineen rytmittyy enimmäkseen vaimon töiden mukaan. – Tämä on tavallista arkea, kahta lasta ja eläimiä hoitelen. Pitää harjoitukset sovittaa muuhun elämään, silloin kun pääsen. Ei siitä ole liikaa vaivaa ollut, vähän sumplimista vain. Anoppi ja appi auttavat välillä ja vahtivat lapsia, 33-vuotias ampuja kertoo. Hän teki aiemmin kuljetuspuolen hommia, sittemmin hänet koulutettiin pienkonekorjaajaksi. – Täällä ei ole töitä. Yrittäjyyttä yritettiin ehdottaa, mutta olisi pitänyt ensin päästä töihin vähäksi aikaa saamaan kokemusta ja luottamusta omaan osaamiseensa, vuodesta 2011 työttömänä ollut mies sanoo. 22 Pienoiskiväärillä hän käy harjoittelemassa Palokankaalla, ilmakiväärillä harjoittelua helpottaa vastikään vanhaan virastotaloon siirtynyt uusi rata. Se mahdollistaa harjoittelun ympäri vuoden, kun aiempi ilma-aserata oli käytössä vain talvisin. – Vakiintunut on kolmesta viiteen kertaa, joskus saatan käydä joka päivä harjoittelemassa. KESKISIMONEN on kotoisin Taivalkoskelta, mutta asunut vuodesta 2011 Raahessa. – Viihtyisä paikka, hän sanoo. Taivalkoskella jokien ja järvien keskellä kasvaneelle kalastus on mieluisa harrastus, toinen on moottoripyöräily. Moottoripyöräilyä hän harrastaa myös vaimonsa kanssa. – Eilen ajelin auttamaan kaveria Pudasjärvelle katon laitossa, hän kertoo haastatteluhetkellä tuoreimmasta reissustaan. – Olemme käyneet Jänkhällä jytisee -tapahtumassa kaverin kanssa neljä tai viisi kertaa peräkkäin, tänäkin vuonna olemme menossa. KESKISIMONEN löysi ampumaurheilun vammautumisensa jälkeen 2011. Ammattikoulussa ollessaan hän harrasti jääkiekkoa, eivätkä aseetkaan olleet täysin vieraita. – Olin kiinnostunut aseista ja niiden toiminnasta, ja eno yritti saada metsästämään, muttei se nuorempana jaksanut kiinnostaa. Kun jalka lähti 2011, tuli ensin pieni nörttikausi muutaman vuoden ajan. Olin tietokoneen ääressä koko ajan. ja se alkoi tympiä. Sitten ajattelin, että jotain muuta pitää keksiä, ja otin yhteyttä Raahen ampujiin. HÄN KÄVI kokeilemassa 2013, ja lajista tuli harrastus, joka on jo nyt antanut paljon. Raimo Pajalan neuvoja ja apua on paljosta kiittäminen, että laji sai uuden innokkaan harrastajan. – Ei ole vielä ainakaan kaduttanut, aika hyvin olen jäänyt koukkuun. Vaikka välillä vitsailenkin, että pitäisi vaihtaa pistoolilajeihin, jotta ei tarvitsisi niin paljon tavaraa kuljettaa mukana. Kuten niin monet muutkin lajin harras- Timo Keskisimonen jäi ensikokeilusta koukkuun ja tähtä "Kun aloitin, kehitys ei tuntunut kovin nopealta. Nyt, kun jälkeen päin katsoo sitä, ajattelee vain, että voi kun olisi nytkin yhtä nopeaa." Timo Keskisimonen tajat, haastavuuden kanssa on ajoittain ihmeteltävää. – En tiedä, olisiko tämä sitten niin hauskaa, jos olisi helpompaa, hän sanoo nauraen. KESKISIMONEN pääsi melko nopeasti kansainvälisiin kilpailuihinkin. Ensimmäinen kerta hänellä oli vuonna 2014 Puolassa, sen jälkeen maajoukkuetoiminta kutsui tasaiseen tahtiin ja toi Keskisimosen maailmankartalle nopeasti uusia paikkoja. – Kun aloitin, kehitys ei tuntunut kovin nopealta. Nyt, kun jälkeen päin katsoo sitä, ajattelee vain, että voi kun olisi nytkin yhtä URHEILUAMPUJA  2/2018 UA_3_2018.indd 22 02/07/18 07:59

nopeaa. Kun aloittaa, yhden suuren asian oppimisella mennään eteenpäin. Nyt ammunta alkaa olla pienten asioiden viilaamista. Joskus vaan yhtäkkiä hoksaa jälkeenpäin, että asia nytkähti eteenpäin. Kansainväliset kisareissut para-ampumaurheilun kilpailuissa ovat olleet Keskisimoselle antoisia kokemuksia. Hän on seurannut tarkasti kansainvälisten kilpakumppaneidensa tekemistä ja varusteita ja pyrkinyt ottamaan oppia. – Yritän katsoa, missä itsellä olisi parannettavaa. Jos joku toimii jollakin, mietin, pitäisikö itsekin joskus kokeilla, Keskisimonen sanoo ja näyttää esimerkin asentoon liittyvästä muutoksesta. PARA-AMPUJIEN piirit ovat Suomessa pienet ja tiiviit, mutta säännöllisempää yhteistoimintaa rajoittavat usein etäisyydet. Siinä Keskisimosella on ollut onnea, sillä tärkeä harjoituskaveri Jarkko Mylly asuu 1,5 tunnin matkan päässä. Mylly ja Keskisimonen ovat lähes viikoittain yhteydessä ja treenaavat paljon yhdessä. – Testailemme aseita ja puhumme siitä, mitä olemme keksineet. Se on aika iso asia, hän kiittää samanhenkistä seuraa. Myös Minna Leinosen vinkit ja opit ovat olleet arvossaan. Ennen Leinosen lopettamista hän kerkesi käydä kilpailureissuilla monia keskusteluja. – Lisäksi myös Minnan valmentaja Jukka Salonen on auttanut meitä paljon. Olemme käyneet Keuruulla harjoittelemassa hänen valvovan silmänsä alla. Jukka tietää paljon ja sanoo kaiken, mitä tietää, Keskisimonen kiittää osaavaa valmentajaa. uun ja tähtää nyt Tokioon. Timo Keskisimonen ja Lucas-koira. KESKISIMONEN on muutamassa vuodessa uppoutunut ampumaurheiluun monella tapaa. Hän on nyttemmin myös seuransa Raahen Ampujien puheenjohtaja, ja metsästyslupakin on hankittu. Viime vuonna hän oli ensimmäisen kerran hirviporukoissa. Kysymykseen, olisiko hän urheilija ilman ampumaurheilua, vastausta hän miettii hetken. – Hmm…en oikein. Jos en olisi ilma- ja pienoiskiväärissä, luultavasti harjoittelisin trapia. Lähinnä olen sportingia ampunut, trapiakin kokeillut. Compak sporting on Keskisimoselle mieluisa sivulaji. – Se on välillä hyvä, että ei tarvitse miettiä mitään. Ilmakiväärissä kun miettii koko suoritusta. Ne tasapainottavat toisiaan. Kun kiväärilajit tympivät, sen kun lähtee haulikolla ampumaan. Keskisimonen harjoittelee kehittyäkseen edelleen kohti Tokion paralympialaisia (2020) edettäessä. Tuloksellisesti hän on toistaiseksi ampunut ilmakiväärin 60 lau­ kauksen makuukilpailussa 633,5 ja pienoiskiväärillä vastaavasti 607,5. Millaisia tavoitteita sinulla ampumaurheilussa on? – Tällä hetkellä voisin sanoa, että jos elättäisin itseni. Siihen vaadittaisiin se, että jokaisessa kansainvälisessä kilpailussa olisin finaalissa, Keskisimonen sanoo. 3/2018   URHEILUAMPUJA UA_3_2018.indd 23 23 02/07/18 07:59

NOIN 20 KYSYMYSTÄ JORMA LÅNG: Pitkän linjan ampuma­ urheilu­aktiivi Teksti & kuva LASSI PALO K ankaanpään Ampumaurheilijoiden puheenjohtaja Jorma Lång haaveilee ajasta, jolloin työ ei haittaisi harrastusta. ”En viitsi laskea tunteja, sillä ne voisivat vaikka loppua kesken.” Jorma Lång on kotoisin Kankaanpäästä, missä hän nykyään­kin asuu avovaimonsa kanssa. Långillä on viisi lasta, joista kotona on vielä nuorin poika Jimi. Lisäksi siellä asuu karvainen ”nakki” Milo. Lång lähti työelämään 14-vuotiaana ja on myöhemmin ”joutunut koulutuksia hankkimaan”. – Olen töissä metallialan yrityksessä, ja teen myös metsäalan töitä yrittäjänä. AMPUMAURHEILUA Lång on harrastanut pikkupojasta lähtien. – Aina ammuttiin, kun patruunoita jostain saatiin. Kankaanpään Ampumaurheilijoiden harjoituksiin eksyin joskus toisella kymmenellä, ja siellä pyörin jokseenkin säännöllisesti kymmenisen vuotta. Homma hiipui, kun perhe alkoi kasvaa. Vuonna 2006 palasin uudestaan kilpa-ammunnan pariin, ja nyt tähän on sitten nähtävästi jääty jumiin. Lång liikkuu ja urheilee monipuolisesti. Hän on kiertänyt Pirkan kierroksen kaksi kertaa ja pyöräillyt muun muassa Skandinavia Loppetin. ”Kuusikymmentä vuotta nuori” Lång on KaA:n puheenjohtaja ja Lounais-Suomen aluejaoston jäsen sekä ”häärää” myös Lounais-Suomen tehoryhmässä valmentajana. 1 Vuosi on edennyt jo yli puolenvälin, kun tätä juttua luetaan. Millainen ampumaurheiluvuosi on ollut tähän mennessä? 2 Olet monessa mukana ampumaurheilussa. Mikä on ollut tämän vuoden kohokohta ja miksi? Hyvin on näyttänyt kulkevan. Hienoja tuloksia on tehty niin naisten kuin miestenkin puolella. Suomalaisurheilijoiden mitalisijoitukset maailmancupeissa ja maailmalla ovat todella kovia suorituksia. Meille seurana SM-joukkuekisojen läpivienti oli iso juttu. Vaikka olemme pienehkö seura, meillä on mahtava talkooporukka, joka hoitaa hommat tehokkaasti. Juho Kurjen upea ammunta, joka toi kakkostilan Fort Benningin maailmancupin ”impparikisassa”, oli urheilullinen kohokohta. 3 Kuinka pitkällä katseesi ja suunnitelmasi jo ovat, kun puhutaan ensi syksystä ja ensi vuodesta? 4 Miten luonnehdit seuraasi Kankaanpään Ampumaurheilijoita? 24 URHEILUAMPUJA  3/2018 Seura pääsee miehen ikään (60), ja syksyllä juhlitaan. Järjestämme pistoolin aluemestaruuskisat ruutipuolella ja myös ilma-asekisa on tulossa. Neljäs Kankaanpää Open on suunnitteilla. Meillä on todella vireä ja toimiva seura, jossa tekemisen meininki ja talkoohenki elävät voimakkaina. Panostamme voimakkaasti nuoriin UA_3_2018.indd 24 Jorma Lång Ampuma­ urheiluliiton tehoryhmän leirillä kesäkuussa. ja pyrimme ampumaurheilukoulun kautta saamaan uusia harrastajia seuraan. Olemme hankkineet elektroniset taululaitteet, uusimme myös ilma-asekaluston ja rakensimme piekkariammunnan harjoittelua varten merikonteista nelipaikkaisen radan Kuninkaanlähteelle. 5 Millainen asema ampumaurheilulla on Kankaanpäässä? Meillä on kaupungin tiloissa omassa käytössä oleva ilma-aserata, palloiluhallia olemme saaneet käyttää isompiin kisoihin todella hyvin ja myös näkyvyys paikallislehdessä on hyvä. Tähän pitää olla tyytyväinen. Toki aina voisi olla paremmin, mutta kilpailu on kovaa. Kankaanpäästä löytyy monia eri lajien seuroja, joissa on todella hyvin menestyviä urheilijoita ja joukkueita. 6 7 Miten ja kuinka paljon seuraat kotimaista ja kansainvälistä ampumaurheilua? 8 Millaista ja kuinka tärkeää Ampumaurheiluliiton tehoryhmän toiminta on? 9 Millaisena näet kivääriammunnan kehityksen niin Suomessa kuin kansainvälisestikin? Millainen urheiluampuja itse olet? Varmaan jotain "ladon seinään sisäpuolelta" riippuen siitä keneltä kysyy. Paljon. Käyn kisoissa ahkerasti, ja netin kautta tulee paljon seurattua mitä maailmalla tapahtuu. Olen omien poikien myötä ollut mukana vuosien ajan ja nykyään myös valmentajana. Urheilijat saavat valmennusta, jota ei aina muualta saa. Ryhmässä oleminen ja yhteinen tekeminen tukevat nuoren ampujan kehitystä, ja porukassa saa uutta tietoa ja hyviä vinkkejä tekemiseen. Lapuan antama tuki ryhmälle on hieno juttu. 02/07/18 07:59

Se näyttää menneen meillä huimasti eteenpäin, harmi kyllä, mutta niin se on mennyt muuallakin. Olemme kuitenkin saaneet kärkeä kiinni. 15 Ampumaurheilusta on lajeja moneen makuun ja harrastusmahdollisuuksia löytyy vielä laajalti, vaikka ratoja on myös suljettu. Lisäksi innokkaita aktiiveja löytyy vielä pyörittämään seuratoimintaa. Haasteina ovat nuorien saaminen laji pariin, kiinnostavien kilpailujen järjestäminen ja nuorten urheilijoiden tukeminen niin, että he pystyvät kehittymään. Taso maailmalla on kova, mutta ainakin kaksi naista ja kaksi miestä nähdään kisoissa kiväärissä ja haulikossa ainakin yhtä monta. Pistooli taitaa kyllä vaatia sen “pöljän päivän”. 10 11 12 Mitkä ovat kolme vahvinta ja kolme eniten kehitettävää asiaa suomalaisessa ampumaurheilussa? Millainen on suomalainen ”ampumaurheiluperhe”? Tuntuu siltä, ettei aina mahdu saman katon alle. Olisiko sellainen uusperhe? Kuinka paljon aikaa ampumaurheilu vie sinulta viikossa ja kuukaudessa eli kuinka hyvin onnistut yhdistämään työn ja ampumaurheilun? En viitsi laskea tunteja, sillä ne voisivat vaikka loppua kesken. Kyllä se joskus vaatii mielikuvitusta ja säätämistä, ettei työ haittaisi harrastusta. Haaveilen ajasta, jolloin se onnistuu. 13 Millaisia ohjeita haluat antaa nuorelle, uraansa aloittelevalle kivääriampujalle? 14 Millaisena näet ampumaurheilun aseman ja arvostuksen suomalaisessa urheiluelämässä? Maltti on valttia. Maailma luotiin kuulemma seitsemässä päivässä, ja tässä hommassa menee kyllä jonkin verran pidempään. Se ei ole nykyään saanut sille kuuluvaa näkyvyyttä. Aivan viime aikoina ollaan ehkä menty vähän parempaan suuntaan. Millaisin ajatuksin kohti Tokion olympialaisia, jotka järjestetään vuonna 2020? Kuinka monta suomalaista kivääriampujaa Tokiossa nähdään? Entä muiden lajien ampujia? 16 Mikä sinua innostaa ja motivoi toimimaan ampumaurheilun parissa? 17 On sanottu, että ampumaurheilussa haetaan voittoja liian nopeasti. Mitä mieltä olet? 18 Mikä on mielestäsi kiehtovin asia ampumaurheilussa ja kivääriammunnassa? 19 Miten vietät mieluiten oikeaa vapaa-aikaasi – eli kun voit vain olla? Olen aina ollut urheilussa mukana, ja ampumaurheilu on ehkä se omin laji, jota on tullut seurattua tarkkaan jatkuvasti. Lajin haastavuus valmentajan näkökulmasta kiinnostaa, ja hyvässä porukassa on hieno toimia. Taitaa kuulua nykyaikaan, ja voihan se näin ollakin. Helposti se ei ainakaan tässä lajissa onnistu. Kyllä se taitaa olla mielen hallinta. Toki monta muutakin asiaa pitää hallita, mutta varmaan se pään sisällä tapahtuva on haasteellisin ja sitä kautta kenties kiehtovin. Ei kyllä usein osu kohdalle, mutta jos kuitenkin joskus näin käy, niin metsästys, kalastus, marjastus ja sienestys olisivat varmaan nykyään listan kärjessä. 3/2018   URHEILUAMPUJA UA_3_2018.indd 25 25 02/07/18 07:59

SEURAESITTELY Pienellä porukalla ja hyväll Ylivieskassa pidetään harrastajista ja radoista hyvää huolta. Tekstit & kuvat HEIDI LEHIKOINEN Y livieskan Kuulassa urheiluammuntaa harrastava porukka on pieni, mutta sitäkin innokkaampi ja yhdessä aktiivisesti tekevä. Ilahduttavaa on, että myös nuoria on tullut toimintaan lisää. – Nuorta porukkaa käy treeneissä enemmän. Määrä on lisääntynyt viime vuosien aikana. Välillä tiistain ja torstain harjoituksissa ovat kaikki paikat täynnä. Kisapuolelle aina joku tarttuu joka vuosi, sanoo puheenjohtaja Kai Haarala seuran ilma-aseradalla. Haarala on puheenjohtajana vielä melko tuore, sillä siinä roolissa hän on ollut puolen vuoden ajan. Seurassa hän on kuitenkin ollut jo seitsemän vuotta. Hän tuli toimintaan mukaan pojan harrastuksen kautta, samoin nuorisovastaava Jari Härkönen. – Aika pienellä väellä tätä pyöritetään, ydinjoukko on pieni, kaksikko kertoo. UUSIA HARRASTAJIA on tullut sekä ampumaurheilukoulun että aktiivisen eri tapahtumissa mukanaolon kautta. Paikallisia tapahtumia on ollut monenlaisia, myös lukiolaiset ovat käyneet aktiivisesti kokeilemassa. – Ampumaurheilukoulu on ollut kolme vuotta, ja sitä kautta ainakin on tullut uusia harrastajia. Varmaan nämä nuoret puhuvat keskenäänkin, sekin vaikuttaa. Ylivieskan lukion alakerrassa sijaitseva ilma-aserata on seuran urheiluampujien toinen koti viidentoista kilometrin päässä sijaitsevan Huhmarin ruutiaseradan lisäksi. Seuran ratatilanne on moneen paikkakuntaan verrattuna ollut vakaa jo pitkään: lukion alakerrassa ilma-aserata on ollut jo useita vuosikymmeniä, HUHMARIN RATA valmistui 1980-luvun lopussa. – Hirveän hieno asia on, että on näin iso rata tässä. Hyvät ovat radat Huhmarissakin, molemmat sanovat. Seura on myös kokoonsa nähden aktiivinen ja laadukas kisajärjestäjä. Sekin vaatii ponnisteluja, mutta mitkä ovat suurimmat haasteet tulevina vuosina? – Suurin haaste on, että väkeä saisi pidettyä tässä toiminnassa mukana. Mielelläänhän tätä harrastajakuntaa lisää ottaisi. Uskon, että täällä on tulevaisuutta ampumaurheilulla, vaikka paljon on lajeja paikkakuntaan nähden. Uskon, että laji pysyy täällä, Haarala sanoo. 26 Lukion alakerrassa sijaitsevalla ilma-aseradalla on seuran ampujien hyvä harjoitella. Etualalla Ossi H Kai Haarala, Ossi Härkönen ja Jari Härkönen kehuvat pientä, mutta aktiivista ja hyvähenkistä seuraporukkaa. Tällä hetkellä jäseniä on 54, joista nuoria neljätoista. – Aseita pitäisi olla enemmän ja elektroniset taululaitteet. Siinä saisi kertakäynnillä asian paremmin esiteltyä, Härkönen sanoo. JOS HE JOHONKIN ovat erityisen tyytyväi- siä, se on oma porukka. Kaikenikäiset toimivat yhdessä lajin parhaaksi ja toinen toistaan auttaen. – Lajin aloittaminen on mielestäni tehty aika helpoksi, jos haluaa tulla kokeilemaan. Myös radoista on pidetty hyvää huolta, molemmat sanovat tyytyväisenä. URHEILUAMPUJA  3/2018 UA_3_2018.indd 26 02/07/18 07:59

vällä hengellä YK Kehitys motivoi Sari Nivalaa S ari Nivala harjoittelee ilma-aseradalla keskittyneesti, mutta hymyillen. Ampumaurheilusta on tullut hänelle muutamassa vuodessa tärkeä ja mieluisa harrastus. – Kuusi kautta olen kilpaillut, pari kautta sitä ennen ampunut, mutten niin aktiivisesti. Ensimmäisiä kertoja kävin kokeilemassa todella kauan sitten, mutta se jäi pitkälle tauolle lastenhoidon takia, Nivala muistelee. – Lapsuudesta asti laji on vähän kiinnostanut, sillä siskoni mies ampui pistoolilla ja haulikolla. Kesälomalla pääsin kokeilemaan. Kuulin, että Ylivieskassa voi harrastaa, ja lähdin kokeilemaan, Nivala sanoi. lalla Ossi Härkönen. Hauskuus koukutti lajiin HÄN KIITTÄÄ harrastuksensa alusta nyt jo edesmennyttä Kalervo Simiä, joka auttoi aloittelijaa ja samalla sai Nivalan harrastamaan lajia tosissaan. – Hän antoi neuvoja ja tsemppasi. Hän oli tavallaan ensimmäinen valmentaja ja neuvoja, ja lisäksi sain toiseksi valmentajaksi Matti Leskelän. Hän on tehnyt minulle harjoitusohjelmaa ja myös neuvonut ja kannustanut eteenpäin. Nivala jäi harrastukseen koukkuun, kun tuloksia alkoi tulla. Hän on edennyt ja kehittynyt alusta lähtien pikku hiljaa. – Laitoin itselleni tavoitteen, että kun tietyn rajan ylitän, aloitan kilpailun. Sitten aloitin, hän kertoo luontevasta siirtymästään myös kilpailutoimintaan. NIVALA KUVAA LAJIA haasteelliseksi mutta mukavaksi. Aina löytyy kehitettävää, ja välillä voi tuntua, että kehitys polkee paikallaan. Sitten tulee taas kehittymisen elämyksiä. Niitä on vuosiin mahtunut. – Harjoittelumäärä on hirveästi lisääntynyt, ja mukava on ollut nähdä, että tulostakin tulee, hän kertoo taipaleestaan. Nivala on tykästynyt erityisesti ilmakivääriin, vaikka on kokeillut pistooliakin. Harjoituskertoja tulee viikosta riippuen kolmesta viiteen kilpailukaudella, muuten minimissään kaksi kertaa. – Lisäksi juoksen, suunnistan ja pyöräilen sekä käyn vähän kuntosalilla. Ammunnassa pitää olla kunto kohdallaan. SEURASTAAN Nivala puhuu lämpimästi. Hän on myös itse aktiivinen uusien harrastajien houkuttelussa: – Muutama työkaverinikin on käynyt kokeilemassa. Toivottavasti he innostuisivat enemmänkin, että saataisiin naisampujia lisää. Toivon mukaan jäsenmäärä koko ajan nousisi, että saataisiin tätä harrastusta eteenpäin vietyä. Tämä on koukuttava, mielenkiintoinen ja haastava laji. Kun harjoittelee ja tulee edistymistä, se vaan lisää sitä nälkää. Ei ole kahta samanlaista päivää. O ssi Härkönen on 13-vuotiaana jo lajin konkari, sillä hän aloitti urheiluammunnan runsaat kuusi vuotta sitten. – Tultiin vaan tänne. Oli hauskaa, hän kuvaa alkuaan ja sanoo jääneensä aika lailla heti koukkuun. Alun jälkeen on tullut sekä palkintoja että kehitystä. – Kaikki kisat ovat olleet ihan hyviä, myös näyttelyä harrastava poika sanoo. AMPUMASSA hän käy kahdesti viikossa, joskus kolmesti. Seuraporukassa hän viihtyy, vaikka nuoria onkin joihinkin muihin seuroihin verrattuna vähemmän. – On täällä jo enemmän kuin pari vuotta sitten, Härkönen sanoo suuntauksesta tyytyväisenä. Omista tavoitteistaan hän sanoo, että ensiksi vaikkapa Suomen mestaruus. – Olen viimeisimmäksi oppinut, että tämä on hauskaa. Tai no, sen olen oppinut jo aika kauan sitten, Ossi Härkönen virnistää. Sari Nivala iloitsee, kun harjoituksissa tehty työ tuo tulosta. 3/2018   URHEILUAMPUJA UA_3_2018.indd 27 27 02/07/18 07:59

SSG isännöi siluetti­ ammunnan MM-kilpailuja Sibbo Skyttegille (SSG) järjestää siluettiammunnan 13. maailman­m estaruus­ kilpailut. Ne käydään Sipoon keskus­a mpuma­ radan siluetti­r adoilla 16.–27. heinäkuuta. Teksti & kuva CURT SJÖBLOM S iluetin MM-kilpailut järjestetään vuorovuosin EM-kilpailujen kanssa. Kilpailut ovat järjestyksessä kolmannet Suomessa järjestetyt lajin MM-kilpailut. Ensimmäiset, vuonna 1998 järjestetyt, olivat niin ikään Sipoossa. Vuonna 2008 ne järjestettiin Heinolassa, ja siis nyt jälleen Sipoossa. – Näyttää siltä, että Suomi saa kilpailut joka kymmenes vuosi, toteaa järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Juhani Lehtosaari. SILUETISSA ammutaan kuusitoista henkilökohtaista lajia: kaksi isokaliiperista kiväärilajia, kaksi pienoiskaliiperista kiväärilajia, neljä isopistoolilajia, neljä pienoispistoolilajia, kaksi ratapistoolilajia sekä ilma-aselajit kivääri ja pistooli. Lisäksi lasketaan tuloksista kuusi niin sanottua aggregaatti- eli yhdistelmätulosta, molempien isokaliiperisten kiväärien yhteistulos, pienoiskaliiperisten kiväärien yhteistulos, isokaliiperisten pistoolien yhteistulos, pienoiskaliiperisten pistoolilajien yhteistulos, ratapistoolilajien yhteistulos sekä seisten yhteistulos, joka koostu kahden ratapistoolilajin lisäksi iso- ja pienoiskaliiperipistoolien seisten lajeista. JUNIOREILLA ON lisäksi omat yhdistelmälajit, pienoisikaliiperiset kiväärit ja pienoiskaliiperiset pistoolit. Henkilökohtaisten ja yhdistelmälajien lisäksi kilpaillaan maajoukkueiden välisessä joukkuekilpailussa kuudessa lajissa. – Mitaleita onkin rutkasti jaettavana palkintojenjakoseremoniassa, toteaa kansainvälisen siluettiliiton hallituksen toinen suomalaisjäsen SSG:n Petri Savinainen. – Täytynee varmasti pitää tauko välissä. MM-KILPAILUIHIN osallistuu 155 urheilijaa neljästätoista maasta. Suorituksia tulee yhteensä noin 980. Suomella on vahva edustus kotikisoissa, kuten odottaa saattaa. Mukana ovat kaikki lajin suomalaishuiput. Myös muut maat ovat 28 Kilpailuohjelma: ISOT KIVÄÄRIT: ´´ Ma 16.7. ´´ Ti 17.7. ´´ Ke 18.7. harjoitukset / kilpailu (molemmat lajit) Metsästysluokan kilpailu / metsästysluokan pudotusammunta* Siluettiluokan kilpailu / siluettiluokan pudotusammunta* .22 PISTOOLI, ISO PISTOOLI, .22 KIVÄÄRIT, ILMA-ASEET: ´´ To 19.7. harjoituspäivä, avajaiset ´´ Pe 20.7.–Ke 25.7. kilpailupäivät, kaikki lajit ´´ To 26.7. kilpailupäivä, kaikki lajit / pudotusammunta ilma-aseet* ´´ Pe 27.7. pudotusammunta, muut lajit*, loppubanketti *Pudotusammunta eli ns. finaalit järjestetään vain, mikäli kolmesta ensimmäisestä sijasta on tasatuloksia. 27.7. on runsaasti pudotusammuntoja. Osa 27.7. pudotusammunnoista voidaan tarvittaessa ampua jo 26.7. Isopistoolin kuvat odottavat kaatamista. lähettäneet kilpailuihin kärkijoukkueensa. Suurimmat joukkueet ovat Ranskasta, Norjasta, Etelä-Afrikasta ja Unkarista. Uusi tulokas MM-näyttämöllä, kaikista isoimmalla joukkueella, on MM-kilpailujen ensikertalainen Sri Lanka, joka osallistuu viidentoista urheilijan joukkueella. – Sri Lanka oli mukana myös viime vuonna Tshekin EM-kilpailussa, joiden yhteydessä käytiin siluetin maailmancupin kilpailu, Savinainen kertoo. Myös Venäjä on uusi maa. Sieltä saapuu kilpailuihin yksi urheilija. – Useampi oli tulossa, mutta jalkapallon MM-kilpailujen takia aseiden vienti Venäjältä on rajoitettu eikä aseiden vientilupia myönnetty. KISOJEN JÄRJESTELYT ovat edenneet aika- taulun mukaisesti, toteaa Lehtosaari. – Olemme kunnostaneet ratoja panostaen erityisesti ympäristöhaittojen vähentämiseen. Sipoon kunnan ja Sipoon säästöpankkisäätiön avustuksella olemme hankkineet .22-puolelle luotiloukut, jotka keräävät kaikki luodit sekä äänieristäneet ampumakatoksen katon ja takaseinän. Olemme saaneet äänitason katoksen takana vähenemään yli 20 desibelillä. Nyt paviljongin terassilla voi jutustella ilman kuulonsuojaimia. Myös siluettiradan paviljonki on saanut uuden maalikerroksen ja paikoitusalue on saanut uuden sorakerroksen. – Pääasiassa pärjäämme olemassa olevin rakennelmin, mutta jonkin verran tilapäisrakennelmia tarvitaan myös, jatkaa Lehtosaari. Ramirentiltä tulee hieman aitaa sekä konttiratkaisuna tilapäiset WC-tilat. KANSAINVÄLISEN siluettiliiton IMSSU:n yleiskokous järjestetään aina MM-kilpailujen yhteydessä. Niin myös tälläkin kertaa. Kokous järjestetään torstaina 26. heinäkuuta Sokos Hotelli Flamingossa. Kokouksessa valitaan muun muassa liiton hallitus seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. – Suomella on ollut IMSSU:n hallituksessa kaksi edustajaa, minä sekä IMSSU:n varapuheenjohtajana toimiva Sami Mäkelä, toteaa Savinainen. – Toivomme saavamme myös jatkossa pitää kaksi paikkaa hallituksessa. IMSSU:n kuuluu 20 jäsenliittoa. Ihan kaikista ei odoteta osallistujia, mutta varmasti tulee muutama edustaja maista, jotka eivät osallistu itse kilpailuun, Savinainen arvioi. MM-KILPAILUJA voi hyvin tulla seuraamaan paikan päälle, toteaa Lehtosaari. Jännittävimmät päivät ovat ns. finaalipäivät. Isokiväärissä 17. ja 18. heinäkuuta sekä muiden lajien osalta 26. ja 27. heinäkuuta. Toki kilpailuja voi tulla seuraamaan myös muutoin. Kilpailun verkkosivut ovat osoitteessa www.imssu2018.fi ja sinne tulee tarkempaa tietoa kilpailun edetessä. Joten ei muuta kuin tervetuloa! URHEILUAMPUJA  3/2018 UA_3_2018.indd 28 02/07/18 07:59

Marko Nikko palasi viime vuoden heinäkuussa Suomeen kuuden kultamitalin ja kahden pronssin kanssa siluettiammunnan EM-kilpailuista Tshekin Decinistä. K U VA : L A S S I PA LO Marko Nikko on valmis MM-kultajahtiin kotiradallaan Teksti MATTI ERKKILÄ S ako Oy:n aseseppä Marko Nikko lienee maailman menestynein siluettiammunnan taitaja. Hän on reilun 20 vuoden aikana ollut suoranainen mitalirohmu lähes joka EM- ja MM-kilpailussa. Parhaimmillaan taituri on saavuttanut samoissa kilpailuissa useita henkilökohtaisen kilpailun voittoja. Mitalitilastoa hän ei pidä eikä ala arvioida mitaliensa yhteismäärää. – Menestys perustuu ehkä siihen, että vaikka kisat ovat välillä haastavia muutenkin kuin vain ammunnan osalta, niin koetan perehtyä paikallisiin olosuhteisiin ja tehdä oman suorituksen parhaalla mahdollisella tavalla, hän kiteyttää. – Kaikki taitavat hieman jännittää kisoissa, mutta siihenkin auttavat kokemus ja vain omaan suoritukseen keskittyminen. Olympiakisojen hopeamitalisti Juha Hirvi ajatteli samoin: ”Kaikki jännittävät, kyse on siitä, kuka hallitsee jännityksensä parhaiten.” Nikko kuuluu siihen jälkimmäiseen, harvojen ryhmään. NIKKO SAA perheeltään suuren avun. – Kyllä perhettä saan kiittää saamastani tuesta. Etenkin vaimoa, joka toimii spotterinani (osumien tähystäjä). Hän myös valvoo, että kisan aikana muun muassa tu- loksieni kirjaus tehdään oikein. – Kiitän myös kotimaisia tukijoitani Sakoa ja Lapuaa. Yhtiöt ovat mahdollistaneet riittävän harjoittelun hyvillä välineillä ja patruunoilla. Henkilökohtaista valmentajaa Nikolla ei ole, mutta puoliso pitää huolen siitä, että harjoituksia ei jää käymättä! Ulkomaisiin kilpakumppaneihin hän pitää sähköpostin välityksellä yhteyttä. Jutustelut koskevat usein myön valmentautumista. – Kyllä Sakolla työskentelystä on ollut ja on hyötyä. Välineiden tuntemus on tärkeä osa ammunnan harrastusta. Vain tarkalla ase/patruunayhdistelmällä on mahdollista saavuttaa menestystä arvokisoissa. Kun tietää, että varustukset ovat kunnossa, on helpompaa keskittyä muihin oleellisiin seikkoihin. MARKO NIKOLLA on lukuisia MM- ja EM-voittoja. Siksi mieluisimman nimeäminen tarvitsee lyhyen pohdinnan. – Se on ensimmäinen MM-voittoni kahdenkymmenen vuoden takaa! – Vain muutamissa maissa arvokilpailut pystytään järjestämään yhtä hyvin kuin Suomessa. Siksi Sipoon tämän kesän MM-kilpailuihin on taas turvallista mennä. Toivottavasti SSG jälleen onnistuu, joten onnea matkaan. Samoin myös sata vuotta täyttävälle Ampumaurheiluliitolle! NIKON VALMISTAUTUMINEN MM-kisoihin on sujunut hyvin. – Muut kiireet ovat nipistäneet hieman harjoitusajoista. Tulokset ovat silti olleet lupaavia, mitalisuosikki sanoo. Siitä todisteena käyvät Heinolassa toukokuussa järjestetyt SM-kilpailut, joissa hän voitti kaikki (6) siluetin pienen ja ison kiväärin mestaruudet. Kimmo Iivonen on jonkun kerran kotimaisessa kilpailussa pystynyt voittamaan suosikin. Jos on jouduttu uusimaan voitosta, niin siinä Iivonen ei ole pystynyt taituria kukistamaan. – Nikko on äärimmäisen kova kilpailija, erittäin rehti urheilija, joka ei panttaa tietojaan, Iivonen kehuu kiväärisiluetin ”kuningasta”. ARVOKILPAILUISSA Marko Nikolla ei ole enää mitään uutta voitettavaa. Se ei kuitenkaan laske maaliskuussa 50 vuotta täyttäneen miehen motivaatiota. Paras mahdollinen suoritus on yhä tavoitteena. Jos ja kun hän siinä onnistuu, mitaliputki saa jatkoa kotiradallakin heinäkuussa järjestettävissä MM-kilpailuissa. Lopulta löytyy yksi toteutumaton unelma: – Joskus on ollut aikomus käydä Yhdysvaltain mestaruuskisoissa, mutta toistaiseksi se ei ole ollut mahdollista. Siluettiammunnan MM-kilpailut 16.–27.7. Sipoossa. 3/2018   URHEILUAMPUJA UA_3_2018.indd 29 29 02/07/18 07:59

”Katson kuinka pitkälle pääsen itseni kanssa” eilija Esittelyssä tehoryhmäurh LASARUS HANGAS­ SALO Teksti & kuva LASSI PALO SEURA: ISONKYRÖN METSÄSTYSJA AMPUMASEURA ”K atson kuinka pitkälle pääsen itseni kanssa.” Näin vastasi sanavalmis ja huumorintajuinen Lasarus Hangassalo, kun häneltä kysyttiin tulevaisuudestaan pistooliampujana. – Pelkän fiiliksen mukaan ei voi urallaan kuitenkaan edetä. Aikataulu pitää olla. Lokakuussa 18 vuotta täyttävä Hangassalo on moninkertainen kultahippufinaalien voittaja, joka aloitti ampumaharrastuksensa vuonna 2006. – Eli muutama vuosi sitten, hän naurahti Ampumaurheiluliiton tehoryhmän leirillä kesäkuussa tehdyssä haastattelussa. Tyrrin ampumaradalla vallinnut kylmä sää ja vesisade eivät hyydyttäneet Hangassalon hyvää fiilistä eivätkä huumoria – Aloitin kivääriampujana Marjo Yli-Kiikan opastuksella. Kivääri vaihtui pistooliksi neljä vuotta sitten. Pistooli vain alkoi tuntua omalta. Miksi? – Se on hyvä kysymys. Ei ainakaan tarvitse tulla radalle ison aselaukun kanssa, Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseuran urheiluampuja virnisti. Hangassalon ennätyksistä mainittakoon M20-sarjan urheilupistoolin 553 ja ilmapistoolin 543. Hänen parhaita saavutuksiaan ovat ”kaikki SM-mitalisijat”, joista viimeisimpänä M20-sarjan ilmaolympiapistoolin Suomen mestaruus viime huhtikuussa. HANGASSALO aloittaa ylioppilaskirjoituk- set ensi syksynä maantiedon kokeella. Muut aineet hän kirjoittaa ensi keväänä – kaikkiaan seitsemän ainetta. Millainen oppilas olet? – Rauhaton, mutta tämä vuosi meni parempaan päin, Kyrönmaan lukion tuleva abiturientti naurahti. – Ja kyllä, valkolakki on tavoitteenani. Kiireistä aikaa tämä on, kun on koulu, ampu30 Lasarus Hangassalo Tyrrin ampumaradalla kesäkuussa. maurheilu, leirit ja kisamatkat. Ehdin tehdä toki muutakin, kuten käydä hirvi- ja lintumetsällä sekä kuntosalilla. Olen vasta aloittanut saliharjoittelun, Hangassalo kertoi. Hänellä on kolme lajiharjoitusta viikossa, ja niiden lisäksi hän käy salilla joka päivä. – Lihaskuntoa ja rasvanpolttoa armeijaa varten. Haluaisin päästä Urheilukouluun vuoden kuluttua. HANGASSALO ON KILPAILLUT muutaman kerran ulkomailla, Ruotsin Sävsjössä järjestettävässä Swedish cupissa ja Viro-maaottelussa. Lisää reissuja kuulemma pitäisi saada. Onko sinulla esikuvia? – Hyvä kysymys, jota minulta ei ole koskaan aikaisemmin kysytty. Pienempänä esikuvani oli Yli-Kiikka, mutta kehtaako samaa esikuvaa enää sanoa? Entä kuka on henkilökohtainen valmentajasi? – Minulla ei ole. Tämä asia on vaiheessa, ja sen pitäisi selvitä tämän vuoden aikana. Minulla on Kyrössä hyvät harjoitusolosuhteet. Sisäradalle on seitsemän ja ulkoradalle kymmenen kilometriä. Hangassalo kertoi, että molemmat radat on ”rempattu”. Miten harjoitusmatkat taittuvat? – Mopoauto auttaa paljon, hän naurahti ja kertoi aloittavansa autokoulun elokuussa. HANGASSALO KUULUU Ampumaurheiluliiton tehoryhmään nyt kolmatta vuotta. Leirit ovat reilusti plussan puolella, sillä hän on saanut niiltä ”tosi paljon taitoa ja informaatiota”, jotka ovat johtaneet kehittymiseen urheiluampujana. Ainoa miinus ovat pitkät leirimatkat. Nuorukaisen kesäsuunnitelmat – ampumaurheilun lisäksi – olivat myös selvillä: töitä, kavereita ja valmistautumista syksyn kirjoituksiin. Hangassalo ”pesee ja puunaa” linja-autoja jo kolmatta kesää Lehtonen Oy:ssä. URHEILUAMPUJA  3/2018 UA_3_2018.indd 30 02/07/18 07:59

Alexandra Rosenlew oli mukana Ampuma­ urheiluliiton tehoryhmän leirillä kesän alussa. ”On tässä vielä säätämistä!” Esittelyssä kultahippuampuja ALEXANDRA ROSENLEW SEURA: KANKAANPÄÄN AMPUMAURHEILIJAT Teksti & kuva LASSI PALO K un kivääriampuja Alexandra Rosenlewia luonnehtii lajihistoriansa ja tulostensa valossa ”aika tekijäksi”, hän kommentoi napakasti: – No, on tässä vielä säätämistä! Syyskuussa 13 vuotta täyttävä Rosenlew on harrastanut ampumaurheilua vajaan kolmen vuoden ajan, mutta on napannut Kultahippufinaaleissa kaksi henkilökohtaista voittoa ja yhden joukkuekilpailun voiton. Hänen ennätyksensä ilmakiväärissä ovat 408,7 (40 ls) ja 611,8 (60 ls) pistettä. Ilmakiväärin 3x20 ls kilpailussa hän on tähdännyt parhaimmillaan tuloksen 592. ROSENLEW ON KÄYNYT metsällä isänsä Ralf Olánin kanssa useiden vuosien ajan, jo pikkutytöstä lähtien. Siitä hänen kiinnostuksensa ampumaurheilua kohtaan on alkanutkin. – Lopulta menin Nokialle ampumaurheilukouluun, ja Jorma Kiiski oli ensimmäinen valmentajani, Rosenlew kertoi kesäkuun alussa Tyrrin radalla, kun siellä järjestettiin Ampumaurheiluliiton tehoryhmän leiri. Rosenlew siirtyi vuodenvaihteessa Nokian Seudun Ampujista Kankaanpään Ampumaurheilijoiden väreihin, ja samaan aikaan valmentaja vaihtui Juho Kurkeen – suomalaisen kivääriammunnan tämän hetken kärkinimeen. NUOREN TYTÖN ennätykset kohenevat varmasti, koska hän on määrätietoinen ja motivoitunut urheiluampuja. Siitä esimerkkinä kerrottakoon se, ettei Alexandra ole ampunut koskaan tuelta. Oman lisänsä tytön kehitykseen tuo Kurki, joka on valmennettavansa mielestä ”hyvä valmentaja”. – Yhteistyömme toimii hyvin. Juho tietää asiat, koska hän on hyvä ampuja. Hän tekee myös rankkoja treenejä. Alexandra tekee ampumaharjoitteita kolme kertaa viikossa kilpailujen lisäksi. Hän ja Kurki tapaavat noin kerran kahdessa viikossa ja useamminkin, jos Kurjen ohjelma antaa myöten. Tämän lisäksi isä-Ralf ja Kurki ovat usein puhelinyhteydessä. ROSENLEW ASUU isänsä ja äitinsä kanssa Nokian Siurossa ja aloittaa syksyllä yläasteen Tampereella sijaitsevassa Svenska Samskolanissa. Millainen ala-asteen viimeinen todistuksesi oli? – Ihan hyvä. Haluatko kertoa vähän tarkemmin? – En ole koskaan itse tyytyväinen, mutta se oli muiden mielestä hyvä. Ralf-isä vahvisti hetken kuluttua, että todistuksen keskiarvo oli noin yhdeksän – eli ihan hyvä todellakin! Isän mukaan Alexandra suhtautuu tekemisiinsä kriittisesti, innostuu helposti uusista asioista ja haluaa mukaan, jos kyse on esimerkiksi haulikkoammunnasta. Alexandran harrastuksiin kuuluu myös ratsastus. – Olen kesätöissä talleilla, mutten saa siitä rahaa. Autan ja saan sitten ratsastustunteja. Kesä menee varmasti taas liian nopeasti, hän naurahti. ENTÄ SITTEN TULEVAISUUS urheiluampujana? Rosenlew tietää mitä haluaa. Hän on kilpaillut kaksi kertaa Ruotsin Sävsjössä järjestettävässä Swedish cupissa, mutta se ei riitä: – Haluan ulkomaille kilpailemaan, tehoryhmään ja maajoukkueeseen. Myös tulevan kesän tavoiteasettelu on tehty: – Ylläpidän ilmakivääriä harjoittelemalla sitä kerran viikossa. Toivottavasti saan ”piekkarilla” jonkun SM-mitalin, hän hymyili. Siitä on hyvä ponnistaa kohti loppuvuotta. Vuodenvaihteessa alkaakin sitten hänen viimeinen vuotensa kultahippuampujana. 3/2018   URHEILUAMPUJA UA_3_2018.indd 31 31 02/07/18 07:59

”Kaikki samalla viivalla!” Teksti & kuvat LASSI PALO K un kiväärin ja pistoolin tehoryhmät olivat harjoitusleirillä Tyrrin ampumaurheilukeskuksessa kesäkuun alussa, nuorille urheiluampujille pidettiin SUEK:n toimesta antidoping-asioihin liittyvä luento. Ennen sitä Urheiluampuja-lehti teki pikagallupin kolmelle nuorelle urheiluampujalle. He kaikki olivat sitä mieltä, ettei dopingia tule hyväksyä, vaan kaikkien pitäisi olla samalla viivalla. Gallupista kävi ilmi myös se, että kolmikko uskoo vakaasti puhtaaseen urheiluun. Tutustu KAMUlääkehakuun! K AMU-lääkehaussa voi tarkistaa vain Suomesta saatavia resepti- ja itsehoitolääkevalmisteita. Lääkehaku ei sisällä erityislupavalmisteita. Mikäli haettua lääkevalmistetta ei löydy, käyttäjän tulee olla yhteydessä SUEKiin. OTATHAN huomioon valmistetta tarkistaessasi, että antotapa täsmää etsimääsi valmisteeseen. Lääkehaussa on samannimisiä valmisteita, joiden antotapa vaihtelee esimerkiksi tabletista voiteeseen. Näistä toinen voi olla sallittu ja toinen kielletty. Lääkevalmiste voi sisältää useita vaikuttavia aineita, joilla on eri dopingluokitus. Mikäli lääkevalmiste sisältää yhdenkin kielletyn vaikuttavan aineen, on valmiste kielletty. Tarkentavissa viitteissä on täsmennyksiä. SUOMESSA ja ulkomailla saattaa olla samannimisiä lääkevalmisteita, jotka sisältävät eri lääkeaineita. KAMU-lääkehausta ei siksi tule tarkistaa ulkomailta hankittujen lääkkeiden sallittavuutta. Teknokemiallisia tuotteita, homeopaattisia valmisteita, ravintolisiä ja niin sanottuja luontaistuotteita ei haussa ole. Niiden koostumusta tulee tiedustella myyjältä tai maahantuojalta. Joskus ravintolisät saattavat sisältää kiellettyjä aineita, vaikka niitä ei ole mainittu tuoteselosteessa. On hyvä muistaa, että urheilija on aina itse vastuussa käyttämistään valmisteista. Lähde: SUEK 32 Kiväärin ja pistoolin tehoryhmät harjoittelivat Tyrrin ampumaurheilukeskuksessa kesäkuun alussa. 1. Mitä mieltä olet dopingista? 2. Oletko tehnyt Puhtaasti paras -verkkokoulutuksen? 3. Kuinka hyvin tunnet KAMU:n eli Kielletyt lääkeaineet ja menetelmät urheilussa -sivuston? 4. Kuinka tärkeänä pidät antidoping-koulutusta? 5. Uskotko puhtaaseen urheiluun? Urho Hieta­niemi, 18 ALAVUDEN AMPUJAT, PISTOOLI 1. En hyväksy sitä. Se on muiden huijaamista. 2. Olen tehnyt. 3. En muista kaikkia ulkoa, mutta jos aikoo käyttää jotain lääkettä, voi sieltä tarkistaa, onko se listalla vai ei. 4. Se on hyödyllistä, koska silloin ei tietämättään käytä jotain sellaista lääkettä, joka luokitellaan kielletyksi. ´´ 5. Kyllä! Neea Vuorela, 14 NOKIAN SEUDUN AMPUJAT, KIVÄÄRI 1. Kaikkien pitäisi olla samalla viivalla. 2. Olen tehnyt, se oli opettavaista. 3. En tunne sitä hirveän hyvin, mutta olen yrittänyt opetella. Sieltä voi tosin aina tarkistaa asioita. 4. On tärkeää, että kerrotaan mitä tapahtuu. Olen kuulunut tehoryhmään nyt noin puolen vuoden ajan, enkä ole ollut aiemmin adt-koulutuksessa. Niissä oppii lisää. 5. Kyllä! Mikko Helenius, 16 NOKIAN SEUDUN AMPUJAT, KIVÄÄRI 1. Se ei ole missään nimessä oikein. Kaikkien pitäisi olla samalla viivalla. Tavoitteisiin pitäisi päästä treenaamalla huippusuoritusta varten, ei huijaamalla. 2. Olen tehnyt. 3. Tiedän suurin piirtein, mikä vaikuttaa mihinkin, ja tiedän, mistä niitä voi tarkistaa. 4. Koulutuksesta on varmasti hyötyä, koska sieltä saa lisää tietoa. 5. Juu! URHEILUAMPUJA  3/2018 UA_3_2018.indd 32 02/07/18 07:59

Reijo Näätänen ja komea musketin pamaus. MM-kisat piristävät mustaruutiampujaa Teksti & kuva MATTI ERKKILÄ H elsinkiläinen Reijo Näätänen toimii Ampumaurheiluliiton mustaruudin lajijaoston puheenjohtajana. Juuri nyt keskeisenä asiana on saada menestyvä joukkue elokuussa Itävallassa järjestettäviin MM-kilpailuihin. 4–5 mitaliin on mahdollisuuksia. Luottoampujia ovat hänen veljensä Timo Näätänen Lihavainen, Sakari Viertola, Tarmo Ansamaa, Pekka Paatinen ja Jari Janhunen. On toki muillakin suomalaisilla riittävästi taitoa osua mitalisijoille. Mustaruutiammunta on täyttänyt Näätäsen vapaa-ajan kohta kolmenkymmenen vuoden ajan. – Ei tämän lajin aktiiviselle harrastajalle jää aikaa työn lisäksi muuhun. Karkeasti arvioin, että mustaruutiampujan ajankäyttö jakaantuu näin: kilpaileminen 10 prosenttia, harjoittelu 40 prosenttia, luodinvalu ja asehuolto 50 prosenttia, Näätänen miettii. USEIMMISSA lajeissa patruunat ostetaan valmiina kaupoista, mutta perinnelajissa ne valmistetaan monien kokeilujen perusteella itse. – Minua olivat aseet kiinnostaneet ja nuorena. Ensimmäisenä hankin revolverin ja sitten mustaruutiaseen. Laitoin sen ampumakuntoon ja jopa osuin. Se vei mennes- sään, ja matka jatkuu. Minua on kiehtonut lajin historian tutkiminen, vanhojen menetelmien opiskelu ja käsillä tekeminen. MONET SUOMEN ja Pohjoismaiden mestaruudet ja EM-kisojen kuudes sija kertovat miehen menestyksestä arvokilpailuissa. – Paras saavutukseni on kuitenkin vuodelta 1996. Olen toiminut vaimoni valmentajana ja hoitanut myös hänen asehuoltonsa. Hän voitti tuolloin MM-kilpailun. Meille yhteistyö on ollut helppoa. Tunnen hänet ja hänen ajatusmaailmansa. Janita kuuntelee ”kroppaansa” ja löytää nopeasti mahdollisen asentovirheensä. Minusta naiset osaavat käsitellä asiat kilpailuissa paremmin kuin miehet. ON NÄÄTÄNEN menestynyt myös ”kabineteissa”. Ensimmäisessä seurassaan Haukilahden Urheiluampujissa hän toimi lajijaoston puheenjohtajana, niin myös nykyisessä seurassaan Sibbo Skyttegillessä. Ampumaurheiluliitossa hän on parhaillaan jaoston vetäjänä. Liitossa häneen on luotettu lisäksi kilpailuvaliokunnassa ja tuomarikoulutuksessa. Kansainvälisissä tapaamisissa Näätänen on Suomen joukkueen delegaattina. Suomessa on järjestetty kahdesti lajin EM-kilpailut. Halikossa vuonna 2003 ja Haminassa 2011. Ensimmäisissä hän toimi pääsihteerinä kantaen järjestelyjen päävastuun. Kolmannen arvokisan järjestäminen Suomessa ei Näätästä nykyisessä tilanteessa kiinnosta. Järjestelyihin tarvitaan runsaasti talkooväkeä ja talouspuolella olisi vaikeata saada kuluja peitettyä. Näillä näkymin ampujamme joutuvat toistaiseksi nauttimaan muiden kisajärjestelyistä. MUSTARUUTIAMPUJA maksaa Suomessa harrastuksensa lähes kokonaan itse. EM- ja MM-kisoihin voi saada SAL:lta ja ehkä seuraltaan pienen avustuksen. Siinä kaikki! – Minä en ole koskaan uskaltanut laskea harrastukseni nielemää rahamäärää, Näätänen melkein kuiskaa. Kotimaan kisojen lisäksi hän on vuodesta 1993 alkaen osallistunut jokaiseen kahteentoista EM-kilpailuun, MM-kisojen osanottoja on kymmenen, kun kahdesti kilpailut ovat jääneet väliin. – Mustaruutiammuntaa vaivaa ukkoutuminen. Moniin tehtäviin on vaikeata löytää tekijöitä. Uusia jäseniä saamme jonkin verran, mutta he pysyttelevät kotiradoillaan ja välttelevät osallistumista muihin kilpailuihin. Minusta juuri kilpaileminen kotimaassakin on innostavin tekijä. – Juuri nyt meillä on vauhti päällä, kilpailukausi on meneillään ja kesän MM-kilpailut saavat meidät erittäin toimeliaiksi, mustaruutijaoston vetäjä Reijo Näätänen sanoo innoissaan. 3/2018   URHEILUAMPUJA UA_3_2018.indd 33 33 02/07/18 07:59

Mies Pete Patruunan takana Teksti & kuva LASSI PALO M äntsälän Hautjärvellä sijaitsee Makezone, josta lähtee eri puolille Suomea pilapiirroksia, kuvituskuvia, logoja ja sarjakuvia – jatkossa myös Urheiluampuja-lehteen. Makezonea ei ole kuitenkaan merkitty karttaan eikä sitä löydy gps:n avulla. Se on piirtäjä Markku Haapaniemen entisen kollegan aikoinaan keksimä lempinimi, josta sittemmin tuli Haapaniemen yrityksen nimi. Haapaniemi ottaa vieraansa vastaan kotipihallaan kesäkuisena hellepäivänä. Koti sijaitsee rauhallisella alueella järven rannassa. – Olen syntyperäinen mäntsäläläinen, mutta asunut Vantaan Tikkurilassa 1980-luvulla. Kun tuli tilaisuus muuttaa takaisin, rakensimme tämän talon, Haapaniemi kertoo aurinkolasiensa takaa samalla, kun hän kaataa vieraalleen kahvia. HAAPANIEMEN työt ovat tuttuja suurelle osalle ampumaurheilijoita, sillä hän on piirtänyt Kultahippufinaalien logoja jo 2000-luvun alusta lähtien. Hän on myös suunnitellut Pete Patruuna -lintuhahmon. Peten nimi ei ole kuitenkaan hänen ideansa, vaan ”jonkun muun”. Olisikohan sen keksinyt liiton nuorisopäällikkö Timo Rautio, Haapaniemi pohtii. Rautio ei kuitenkaan ota kunniaa itselleen, vaan kehottaa tarkistamaan asian hänen edeltäjiltään. Hekään eivät pysty sitä sataprosenttisesti vahvistamaan, joten jääköön nimen keksijä tällä erää arvoitukseksi. Nimikilpailu kuitenkin oli, ja kolme ehdotusta valittiin jatkoon. Ihmiset saivat äänestää näistä parasta, mutta se, kenen ehdotus se oli, ei tarkkoja muistikuvia ole. Saattoi olla jopa nimettömiä ehdotuksia jossain Kultahippufinaalissa, arveltiin. HAAPANIEMI luonnehtii itseään graafisen alan sekamieheksi. Ura alkoi Mäntsälässä, kun hän ”taskurahaa saalistaakseen” marssi paikallislehden toimitukseen ja kysyi, olisiko hänen piirustuksilleen käyttöä. Nuorukainen sai neuvon, joka on sittemmin kantanut pitkälle: häntä neuvottiin tekemään ”jotain paikallista”, ja tämä ohjenuora mielessään Haapaniemi, 59, on työllistänyt itsensä. Vuonna 1985 hän sai graafikon töitä Keski-Uusimaa-lehdessä, ja eri vaiheiden jälkeen hän perusti vuonna 1999 toiminimensä. – Minulla on vakioasiakkaita, joille teen muun muassa kunnallista päivänpolitiikkaa, mutta sitten on paljon niin sanottuja satunnaisia töitä, kuten nämä Ampumaurheiluliiton työt. Asiakkainani on myös järjestölehtiä, kirjasto ja kansalaisopisto ovat pieni osa ”salaattiani”, mutta muita urheilujärjestöjä minulla ei ole. – En ole koskaan kirjannut, kuinka mo34 Piirtäjä Markku Haapaniemen ideat syntyvät hienoissa Hautjärven maisemissa. nelle asiakkaalle olen tehnyt töitä. Piirrettyjen pilapiirrosten määrän voin sanoa karkeasti: niitä on yli 4000, sarjakuvat ja kuvituskuvat niiden päälle. Minulla on hyvä verkosto, joka on poikinut töitä. Paikallisuus ja huumori ovat valttikorttejani. Jos tekisin vain yhdenlaisia töitä, urautuisin nopeasti. Logot ja muut työt ovat mukavaa vaihtelua, kotonaan työskentelevä Haapaniemi hymyilee. PAIKALLISUUS näkyy muun muassa hänen piirtämissään Kultahippulogoissa. Seuraavat ruutiaseiden Kultahippufinaalit järjestetään Hyvinkäällä, ja niin kisalogossa näkyy kaupungin juna-asema. Sama paikallisuus on näkynyt myös Savonlinnan ja Salon kisalogoissa, pari esimerkkiä mainitaksemme. – Minulla ei ole ampumaurheiluun ammatillista näkemystä, harvoin edes on eri aiheisiin. Olen urheiluihminen, ja seuraan kaikkea urheilua. Harrastan aktiivisesti salibandya ja sulkapalloa. Haapaniemi ei ole kuitenkaan ihan tyhjän päällä, kun puhutaan ampumaurheilusta. Hän omistaa pienoiskiväärin, ja ”armeijassa sain kultaisen ampujan merkin”, hän virnistää. Markku Haapaniemen ensimmäinen sarjakuva julkaistaan Urheiluampujassa vielä tämän vuoden aikana. URHEILUAMPUJA  3/2018 UA_3_2018.indd 34 02/07/18 07:59

KESÄN TUOKIOKUVIA Skeet-ampujia Polar GP:ssä: Aleksi Ahokas (vas.), Tommi Takanen, Lari Pesonen, Timi Vallioniemi ja Miikka Peltonen. 25/300m Lapua Eurooppa cup käytiin kovassa tuulessa Hälvälän ampumaradalla. Eemil Pirttisalo. Riku Koskela tehoryhmän leirillä, kun lämpöasteita oli 11 ja vettä satoi kaatamalla. Sami Aaltonen. Joonas Kallio (vas.), Aleksi Pirttimäki, Teemu Lahti ja Jan Parhiala lämmittelemässä auringonpaisteessa isopistoolikisan tauolla Lapua Eurooppa cupissa. 3/2018   URHEILUAMPUJA UA_3_2018.indd 35 35 02/07/18 07:59

SAL 100 Urheilijat ylpeänä mukana Ampumaurheiluliiton 100-vuotisjuhlavideota kuvattiin juhannusviikolla SSG:n radalla Sipoossa. Urheiluampujille mukana olo on kunnia-asia. Teksti & kuvat LASSI PALO A mpumaurheiluliitto täyttää 100 vuotta ensi vuonna. Juhlavideon kuvauksia tehtiin juhannusviikolla SSG:n radalla Sipoossa. Sinne kokoontui kuvausryhmän lisäksi seitsemän urheiluampujaa. Isäntänä toimi SSG:n sihteeri ja liiton hallituksen jäsen Curt Sjöblom. Juhlavideon tekee Snou Creative -yhtiö. Snousta kuvauksissa olivat paikalla Jesse Väänänen ja Juho Heinola. Kuvauksia tehtiin jo huhtikuussa ilma-aseiden Kultahippufinaaleissa, ja siluetti kuvataan MM-kisoissa myöhemmin heinäkuussa. Mustaruutiampuja Reijo Näätänen sai kunnian olla kesäkuussa ensimmäinen kuvattava, ja hän ampuikin komean juhlavuoden ”lähtölaukauksen” piilukkomusketillaan. "Kuvaukset ”"Tämä oli jännää mutta hauskaa! Kiva, kun pääsin mukaan. Ei tällaisia kuvauksia kauhean usein ole. Onkin kunnia olla mukana 100-vuotisjuhlavideolla.” olivat mukavaa vaihtelua, eikä aina sitä samaa. Ampu­ maurheiluliitto täyttää vain kerran sata vuotta – siksi on iso kunnia päästä mukaan videolle!” Vesa Törnroos, haulikko (trap) Henna Viljanen, kivääri ”Ihan mukavaa päästä juhlavideolle. Olen porukan nuorin (15). Ei mitään odo­ tuksia, tulee mitä tulee.” Aappo Korpi, kasa-ammunta 36 URHEILUAMPUJA  3/2018 UA_3_2018.indd 36 02/07/18 07:59

ana juhlavideolla ”Tämä oli hauskaa, todella hauskaa! On mahtavaa, kun pääsee näyt­ tämään, mistä lajissa on kyse. Toivottavasti kuvaajat saivat hyvää matskua.” Teemu Rintala, practical ”Sata vuotta on mittapaalu liitolle ja ampuma­u rheilulle. Tällaisiin projekteihin pitää olla valmis osallistumaan. Ampumaurheilu on muuttunut. Olen ollut mukana vuodesta 1987 lähtien, ja ensimmäisiin kansainvälisiin arvokisoihin osallistuin 1992.” ”Tämä oli positiivinen kokemus kaikinpuolin. On se tietynlainen kunnia-asia olla mukana juhlavuoden videolla.” Reijo Näätänen, mustaruuti ”Pitkää, satavuotista taivalta on syytä juhlia, ilman muuta. Takana on paljon onnistumisia ja paljon on tulossa. Tämä oli kokemuk­ sena ihan jees. Olen ollut ampumaurheilussa mukana kymmenen vuoden ajan.” Krister Holmberg, liikkuva maali Reetta Hynninen, pistooli 3/2018   URHEILUAMPUJA UA_3_2018.indd 37 37 02/07/18 07:59

SAL 100 Ikä on vain numero ampumaurheilussa Suomen edustusampujien nestori on ollut kuusissa olympiakisoissa yli 50-vuotias. Kuusissa olympiakisoissa ampunut Juha Hirvi oli vasta 48-vuotias lopettaessaan olympiauransa Pekingissä 2008. Hän oli silloin vasta ensimmäisen kerran Suomen joukkueen vanhin ampuja. Vanhimmat suomalaiset olympia-ampujat* IKÄ 59 56 55 54 53 50 NIMI Konni Huber Sakari Paasonen Nestori Toivonen Adolf Schnitt Kalle Sievänen Albert Ravila OLYMPIAKISAT Helsinki 1952 Barcelona 1992 Antwerpen1920 Tukholma 1912 Tokio 1964 Lontoo 1948 *Vertailussa on olympiajoukkueen vanhin ampuja jokaisista olympiakisoista. 19-vuotias, käytännössä vielä teini-ikäinen, ampuessaan Helsingin olympiakisoissa viidenneksi vuonna 1952. Pääministeri Urho Kekkonen oli seuraamassa tätä Linnosvuon mitalitaistelua Helsingissä. Linnosvuo ampui viimeisen kerran olympiakisoissa kuusitoista vuotta myöhemmin Meksikossa vuonna 1968. Hän teki puolitosissaan comebackin vielä vuonna 1984 ja oli lähellä kuudensiin olympiakisoihinsa selviytymistä. Hän olisi ollut silloin vasta 51-vuotias, eli ei millään tavalla liian vanha menestysmahdollisuuksia ajatellen. Teksti KALLE VIRTAPOHJA Kuva LASSI PALO R io de Janeirossa vuonna 2016 esiintyi ampujien ikäpresidenttinä 45-vuotias Satu Mäkelä-Nummela. Kymmenenneksi sijoittunut orimattilalainen oli Suomen ykkösampuja myös Riossa, kuten kaksissa edellisissäkin olympiakisoissa. Vuoden 2008 olympiavoittaja on Tokion olympiakisojen aikaan 2020 vasta 49-vuotias. ONKO 49 VUOTTA ampujalle paljon vai vähän? Tutkitaanpa, millaisia vuosirenkaita suomalaisille ampujille on olympiakisoissa piirretty. Vanhin suomalainen olympia-ampuja on ollut Konni Huber, 59, joka täräytti haulikolla koko 160-kiloisen vartalonsa tuelta viidenneksi Helsingin olympiakisoissa 1952. Toiseksi vanhin olympia-ampuja on ollut Sakari Paasonen, joka oli 56-vuotias ampuessaan ilmapistoolilla viidenneksi Barcelonassa vuonna 1992. Se oli samalla hänen paras saavutuksensa olympiatasolla. Hän vietti samana syksynä 57-vuotissyntymäpäiviään. Kolmanneksi vanhin olympia-ampuja on ollut 55-vuotias Nestori Toivonen, joka ampui Antwerpenissä 1920 kahdessa mitalijoukkueessa. Toivosesta tuli näin vanhin mitaleille sijoittunut suomalainen ampuja. Neljänneksi vanhin olympia-ampuja on ollut 54-vuotias Adolf Schnitt, joka ampui henkilökohtaisessa kilpailussa haulikolla seitsemänneksi Tukholmassa 1912. Schnittin pojanpoika Ben Gustav Schnitt oli 38 Sakari Paasonen kuvattuna ilma-aseiden SM-kilpailuissa 2014. Suomen parhaita skeetampujia 1960-luvun lopulla ja toimi aikanaan myös SAL:n liittohallituksessa. Axel Fr. Londén oli Tukholman olympiakisojen aikaan 52-vuotias. Hän oli siis pari vuotta nuorempi kuin Schnitt. Molemmat ampuivat viidenneksi sijoittuneessa joukkueessa. OHEISEN TAULUKON olen koonnut tutkittuani Suomen olympiajoukkueiden ikäpresidenttejä eri olympiakisoissa. Vaikka ampumaurheilu tarjoaa mahdollisuuden tällaisiin ”viidenkympin villityksiin”, on myös nuorilla tulokkailla mahdollisuutensa. Nuorin suomalaisampuja olympiakisoissa on ollut Pentti Linnosvuo, joka oli vasta SUOMESSA ON perinteitä sille, että ikä ei estä ampumaharrastusta. Presidentti Ukko-Pekka Svinhufvud osallistui SM-kisoihin täytettyään 80 vuotta vuonna 1943. Kauan ampui aikanaan myös Vilho Vauhkonen, joka järjesti kilpailut juhlistaakseen puoli vuosisataa kestänyttä ampujauraansa. Kirjoitin edellisessä numerossa juuri Vilho Vauhkosesta ja hänen henkilökohtaisen olympiamitalinsa kohtalosta. Sen jälkeen tutkimme Urheilumuseon erikoistutkijan Vesa Tikanderin kanssa Antwerpenin vuoden 1920 olympiakisojen virallisia tuloksia. Paljastui, että tulokset tarjoavat kaksi tulkintamahdollisuutta. Sen vuoksi Suomessa oltiin vuosikymmenien ajan siinä uskossa, että Vauhkonen sai henkilökohtaisen pronssimitalin, mutta Ruotsin tilastomiehet ovat puolestaan olleet sitä mieltä, että Vauhkonen oli korkeintaan neljäs. Tikander on tekemässä kansainvälistä selvitystä asiasta tämän hämmentävän alkusyyn paljastuttua virallisista papereista. Vauhkonen eli muutamaa päivää vaille 90-vuotiaaksi. Tukholman MM-kisojen joukkuekilpailussa 51-vuotiaana MM-hopeaa voittanut Bruno Frietsch oli elontaipaleellaan vasta puolivälissä. Hän kuoli 100-vuotiaana Keravalla joulukuussa 1996. URHEILUAMPUJA  3/2018 UA_3_2018.indd 38 02/07/18 07:59

TIEDOTUKSIA, TAPAHTUMIA JA KILPAILUKUTSUJA Ampumaurheiluseuroille kutsu Tähtiseura-laatuohjelmaan T ähtiseura on Olympiakomitean, lajiliittojen ja aluejärjestöjen uusi seurojen laatuohjelma, joka tukee suomalaisen urheilun keskeistä vahvuutta: seuratoimintaa. Laatuohjelma auttaa seuroja kehittämään sen itse valitsemia osa-alueita modernien työkalujen ja toimintatapojen avulla yhdessä muiden laatuseurojen kanssa. OLYMPIAKOMITEA, LAJILIITOT ja aluejärjestöt ovat yhdessä luoneet Tähtiseura-ohjelman, jonka tavoitteena on suomalaisen urheiluseuratoiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen. Ohjelman tunnuksena on Tähtimerkki, joka viestii siitä, että seura täyttää kohderyhmäkohtaiset (lapset & nuoret, aikuiset sekä huippu-urheilijat) sisältövaatimukset ja kaikille yhteiset johtamisen laatutekijät. Tähtimerkin saaneet seurat toimivat osana maanlaajuista Tähtikuviota – jatkuvan kehittämisen verkostoa, jossa seurat saavat tukea omaan toimintaansa ja jakavat hyviä käytäntöjään. SEURALLE myönnetty Tähtimerkki on myös lupaus laadusta nykyisille ja uusille seuran jäsenille sekä heidän lähipiirilleen ja tukijoille. Se on osoitus modernista, ketterästä ja inhimillisestä toimintatavasta, joka sopii kaikille liikkujille ja urheilijoille. Se vastaa erilaisten yksilöiden tarpeisiin, mutta myös kehittyy heidän mukanaan. Lasten ja nuorten osa-alueella Tähtimerkki tarkoittaa ennen kaikkea kehittävää ja innostavaa ympäristöä harrastamiseen ja urheiluun. Aikuiset-tähtimerkin saanut seura kiinnittää puolestaan huomiota sekä joustaviin harrastusmahdollisuuksiin että laajempaan osallistumismahdollisuuteen seuran toiminnassa. Huippu-urheilijoille Tähtiseura luo entistä paremmat edellytykset harjoitella ja menestyä ohjaamalla resursseja urheilijoidensa tukemiseen. SEURA SAA tukea seuran kehittämiseen, joka mahdollistaa entistä parempaa seuratoimintaa. Ohjelmaan voivat ilmoittautua kaikki laadun kehittämisestä kiinnostuneet Ampumaurheiluliiton jäsenseurat. Ampumaurheiluliiton entisistä Sinettiseuroista on seuraavat seurat auditoitu Lasten ja nuorten osa-alueen tähtiseuroiksi. AMPUMAURHEILUN Lasten ja nuorten tähtiseuroja ovat: Haapajärven Ampumaseura, Hämeenlinnan Ampumaseura, Härmän Seudun Ampujat, Kyrkslätt Skytteförening, Orimattilan Seudun Urheiluampujat, Pieksämäen Seudun Ampujat, Siilinjärven Luotiampujat, Tornionseudun Ampujat ja Turun Seudun Ampujat. Tiedustelut: Timo Rautio timo.rautio@ampumaurheiluliitto 2/2018   URHEILUAMPUJA UA_3_2018.indd 39 39 02/07/18 07:59

TIEDOTUKSIA, TAPAHTUMIA JA KILPAILUKUTSUJA Kultahippujen ruutifinaalit järjestetään Hyvinkäällä 28. heinäkuuta K vähintään yhdestä virallisesta kilpailusta. Viralliseksi kilpailuksi katsotaan kilpailu, jonka järjestämiseen on SAL:n tai aluejaoston lupa ja jonka tulokset on toimitettu SAL:oon. Karsintatulokseksi hyväksytään myös M16ja N16-sarjassa ammuttu tulos. ultahippujen ruutifinaalit järjestetään Hyvinkäällä 28. heinäkuuta. Ilmoittautuminen on tehtävä 17. heinäkuuta mennessä. Kisat järjestetään HyMAS:n ampumaradalla (Hikiäntie 1466, 05820 Hausjärvi). Finaalin järjestäjinä toimivat Hyvinkään Metsästys- ja Ampumaseura, Keski-Uusimaan Ampumaseura ja Mäntsälän Urheilijat.  ALUEIDEN kultahippukisoista voi myös tiedustella oman alueen Kultahippupäälliköiltä. Ilmoittautumiset seuroittain tiistaihin 17. heinäkuuta mennessä sähköpostilla: ruutikh2018@gmail.com KULTAHIPPUFINAALIIN osallistumisen edellytys on se, että ampujalla on oltava kultahippupassi tai nuorisolisenssi ja suoritus Tee Puhtaasti paras -verkkokoulutus! P uhtaasti paras on verkkokoulutus urheilijoille ja heidän tukijoukoilleen. Sen sisältö perustuu antidoping-sääntöihin, jotka ovat tulleet voimaan 1.1.2015. Koulutukseen kuuluu seitsemän moduulia, joissa annetaan keskeistä tietoa antidoping-asioista. Kunkin moduulin suorittamiseen kuluu 3–4 minuuttia. Moduuleissa on videoita, harjoituksia ja tietosisältöä. Kaikkia moduuleja ei tarvitse suorittaa kerralla, koska suoritukset tallentuvat ohjelmaan. KUN KAIKKI moduulit on suoritettu, saat sähköpostitse diplomin. Jokaisen moduulin jälkeen saat sähköpostitse yhteenvedon moduulin tärkeimmistä asioista. Puhtaasti paras toimii mobiililaitteissa sekä PC- ja Mac-tietokoneissa. Maailman Antidopingtoimisto WADA on laatinut oman vastaavan ohjelmansa nimeltä ALPHA: alpha.wada-ama.org. ALPHA sopii erityisesti huippu-urheilijoille, jotka haluavat lisätä tietämystään. Verkkokoulutus löytyy osoitteesta puhtaastiparas.fi Tarkka, tarkempi, AIR ARMS. COAL-ilma-aseluodit Air Arms S510 tehonsäädin 1 • Katso tehoja! 27J/4,5 mm ja 38J/5,5 mm • säädettävä teho 9,5J – 27J mahdollistaa sisäammunnan myös lyhyillä etäisyyksillä! • 10 luodin lipas UUTUUS! EU:ssa valmistettua laatua vuodesta 1960. Coalin White Pellet WPluodit valmistetaan erittäin tasalaatuisesti, tehdas sallii enintään +/- 0,004 gramman painonvaihtelun luotien välillä (4,5 mm). 1 White Pellet –nimi kertoo luodin kirkkaasta väristä, joka saadaan aikaan huippuhionnalla. Multi Shot Single Shot WP-hionta tasoittaa ja kiillottaa luodin pinnan, minkä ansiosta luodin ballisnyt 999€ alk. 829€ (4,5 mm / 5,5 mm) ennen 1099 € tiikka paranee huomattavasti. Sakari Paasonen ilma-aseiden SM-kilpai(4,5 mm / 5,5 mm / mm) luissa 6,35 2014. Air Arms S510 Target Normal Rifle Match WP 0,52 g 10 m -luoti 1299€ 4,49 mm / 4,50 mm / 4,51 mm 9,90€ Air Arms MPR Biathlon (500 kpl rasia) Ampumahiihdon harjoitteluun ilma-aseella Todella tarkka ja tehokas paineilmakivääri Field Target WP 1,0 g >50 m -luoti • 16J/4,5 mm ja 38J/5,5 mm • Säädettävä teho mahdollistaa sisäammunnan 5,50 mm / 5,52 mm myös lyhyillä etäisyyksillä • 10 luodin lipas • laadukas säädettävä tukki 1299€ sekä laukaisukoneisto 10,90€ (250 kpl rasia) • neljä kpl viiden laukauksen lipasta. Lippaille paikka etutukissa Air Arms ProSport • tehokas: 19,5J/4,5 mm ja 21,5J/5,5 mm • Lothar Walther -tarkkuuspiippu • säädettävä kullattu liipaisin 899€ • Lothar Walther -tarkkuuspiippu • laadukas diopteritähtäin ja etutunneli • kaliiperi: 4,5 mm (4,5 mm tai 5,5 mm) Vipuviritteisten ilmakiväärien aatelia. intoihin. t sisälly h timet eivä n e m i a v ja n. Kiikarit, jalat Kuvien aseet erikoisvarustei 40 URHEILUAMPUJA  3/2018 UA_3_2018.indd 40 maahantuoja: Tarjoushinnat voimassa sitoumuksetta 30.9.2018 asti. Katso lähin jälleenmyyjäsi osoitteesta www.hjorth.fi. 02/07/18 07:59

SAL:n kokous pidetään 24.11. Jyväskylässä K ahden vuoden välein pidettävä Suomen Ampumaurheiluliiton liittokokous järjestetään Jyväskylässä 24. marraskuuta kello 10. Liittokokouksen jälkeen pidetään samassa paikassa myös liittovaltuuston syyskokous. Kutsu liittokokoukseen lähetetään myöhemmin seuroille. Ampumaurheiluliitto Riihimäen Erämessuilla A mpumaurheiluliitto esittäytyi Riihimäen kansainvälisillä Erämessuilla 7.–10. kesäkuuta. Erämessut järjestettiin Riihimäen Urheilupuistossa 23. kerran. Erämessut ovat vakiinnuttaneet asemansa alan ykköstapahtumana Suomessa. Messuilla kävi runsaat 40 000 kävijää, jotka tutustuivat noin 600 näytteilleasettajan tuotteisiin ja palveluihin. AMPUMAURHEILULIITON osastolla voi tuttuun tapaan testata tarkkuuttaan muun muassa SimWayHunt-simulaattorilla ja haastaa vaikka kaverin pieneen kisailuun. Erämessut järjestetään seuraavan kerran vuonna 2020. Tarkkuuslajit (ammunta, curling, jousiammunta ja keilailu) jatkavat yhteistyötä valmentajakoulutuksessa. Lajit järjestävät jo perinteisen yhteisen 1-tason valmentajakoulutuksen syksyllä 2018. Koulutus sisältää yhteensä kolme lähijaksoa (pe-su), joista kaksi on yleisjaksoa ja kolmas toteutetaan lajikohtaisesti erillisenä. Koulutus sisältää lähijaksojen lisäksi oppimistehtäviä. n Tarkkuuslajien yhteinen 1-taso valmentajakoulutus öt Aikataulut ja koulutusten sisäll Harjoittelun perusteet 14.–16.9.2018 Kuortane Valmennuksen periaatteet 19.–21.10.2018 Kisakallio Lajitaitojen oppimisen perusteet Kurssikirja Fyysinen valmennus Biomekaniikka Yksittäisen harjoituksen suunnittelu • • • • • Lasten ja nuorten kehittyminen ja harjoittelu Valmentajana kehittyminen LASTEN JA NUORTEN HYVÄ HARJOITTELU hintaan 32 € + postikulut. • Valmentajan ominaisuudet • Taitovalmennus • Oppiminen ja opettaminen • Psyykkinen valmennus n • Paraurheilijoiden valmentamine ne • Keilailu: 16.–18.11.2018, Kuorta Kuortane • Jousiammunta: 17.–18.11.2018, kallio • Ammunta: 31.11.–2.12.2018 Kisa • Curling: ilmoitetaan myöhemmin Koulutuksen hinta n kso sisältäen koulutuksen ja majoitukse Koulutuksen hinta on 250 euroa/ja sa käytetään kurssikirjaa (32€+postitustäysihoidolla (2 hh). Lisäksi koulutukses ta ostaa iltapala. kulut). Lisähinnasta on mahdollis Ilmoittautumiset uslaji ja slajeista enintään 15 valmentajaa/tarkku Mukaan mahtuu kaikista tarkkuu iön, yksessä. Mikäli osallistujia tulee yli kiint paikat täytetään ilmoittautumisjärjest lajiliitot valitsevat osallistujat. sä: Ilmoittautumiset 15.8.2018 mennes taan kootusti internetissä osoitteessa Kaikkien lajien ilmoittautumiset suorite Sw1 https://goo.gl/forms/3FGd6hCsaBkupJ T I M O R AU T I O PALVELUHAKEMISTO Vakio- ja irtovuoroja Ampumaurheiluliiton maajoukkueeseen kuuluva skeet-ampuja Eetu Kallioinen näytti osaamistaan SAL:n osastolla. lauottua ”Aloitin kivääriampujana Marjo Yli-Kiikan opastuksella. Kivääri vaihtui pistooliksi neljä vuotta sitten. Pistooli vain alkoi tuntua omalta. Miksi? "Se on hyvä kysymys. Ei ainakaan tarvitse tulla radalle ison aselaukun kanssa.” IMAS:n Lasarus Hangassalo sivu 30 ”Menestys maailmancupeissa ei ole ollut vähään aikaan näin hyvää. Ratkaisevaa on nyt se, miten valmistautuminen arvokisoihin onnistuu ja miten kilpailuvire pidetään yllä. Suunnitelmat on tehtävä tarkasti, jotta vire on hyvä myös syksyllä.” Olympiakomitean tarkkuuslajien lajiryhmävastaava Kimmo Yli-Jaskari viittaa syyskuun MM-kisoihin sivu 10 Pienoispistoolirata 25 m: ampumapaikkoja 5 kpl, maksimikaliperi 22 50 m rata: ampumapaikkoja 3 kpl, ampua voi 9 mm aseella, kohdistuspöytä Ampumaratoja voi käyttää vain, jos on oma ase ja siihen hallussapitolupa. Helsingin Urheilutalo Helsinginkatu 25, puh. 09 3488 6419 urheiluhallit.fi/kallio VIRKISTÄVÄN MUKAVA. ASEET JA AMPUMATARVIKKEET Liikkeemme avoinna ma-pe 9.00-17.00 la sopimuksen mukaan Maahantuonti-, tukku- ja vähittäismyyntiliike Keskustie 5, 34800 VIRRAT Puh. 03-4755371 Kotisivumme: www.asetalo.com Sähköposti: asetalo@asetalo.fi Kotisivut: www.asetalo.com Sähköposti: asetalo@asetalo.fi www.ampumaurheiluliitto.fi Vuoden 2018 neljäs Urheiluampuja ilmestyy 24.9. 3/2018   URHEILUAMPUJA UA_3_2018.indd 41 41 02/07/18 07:59

TIEDOTUKSIA, TAPAHTUMIA JA KILPAILUKUTSUJA TAVARAPÖRSSI ONNITTELUT MYYDÄÄN FEINWERKBAU ILMAKKO JA PIEKKARI Oikeakätinen ilmakko FWB 800 X, jossa säiliö käy 2023 asti. Vasenkätinen piekkari 2700. molemmissa alkuperäset tähtäimet mukaan. ilmakossa poskipakka menny hajalle, jonka olen korvannu itse tehdyllä. 1800e ilmakko, 1000e piekkari. neuvotteluja voidaan käydä jos hinta ei miellytä. Ilmoittaja: timo keskisimonen, keskisimonen@hotmail.com, 044-0102655 85 VUOTTA MYYDÄÄN ANSCHUTZ AMMUNTA-ASU Kokoa 48 oleva asu (takki+housut) myynnissä, melko vähän käytetty. Myös kengät, samaa merkkiä, kokoa 45. Ollut 43–44-kokoisessa jalassa ja ihan passelit. Hp. Tarjoa Ilmoittaja: Joonas Kosloff, joonas_kosloff@hotmail.com, 0504042614 MYYDÄÄN ARMI SALVINELLI-HAULIKKO, CAL 12/70, SISÄLTÄÄ KAHDET PIIPPUPARIT Piiput: 28”/70cm, 5-supistajaa Cyl->F + säätöavain, amm n. 9000 lk ja 30”/76cm,Custom-painotetut, 5-supistajaa Cyl->F, amm n. 500 lk. Piiput käyvät myös teräshaulille. Säädettävä liipaisin. Mukana alkup 2-piippuparin laukku. 3-eri perää (myös ns. stopperi-malli) puulaatu grade 4/5. Ase erittäin siisti ja hyväkuntoinen, myydään tarpeettomana, aseella ei ole ammuttu 4 vuoteen. Ase sopii SKEET/trap/ compaq-ammuntaan ja myös metsästykseen. Hinta 3300 €. Ilmoittaja: Markku, tintti.tintti@hotmail.com, 040-5339284 MYYDÄÄN BERETTA 686, SILVER PIGEON TRAP-HAULIKKO (OSTETTU 2015). Hyväkuntoinen, juuri huollettu (jouset vaihdettu). Kaliiperi 12 / 70. Piipunpituus 30” = 76cm. Mukana alkuperäinen etu- ja takatukki säädettävällä poskipakalla sekä asesalkku. Hinta 1450 euroa. Myydään lisäksi pistoolikahvallinen perä säädettävällä poskipakalla hinta 450 euroa. Ilmoittaja: Topi Kotti, topi.kotti@outlook.com, 040 183 6575 MYYDÄÄN KAUKOPUTKI KOWA TSN 3 Hyvin vähän käytetty, laadukas fluoriittiobjektiivillä varustettu putki ja useita vaihtoehtoisia okulaareja + tarvittaessa myös Manfrotto jalusta. Kova kantolaukku. Hinta riippuu varustuksesta. Ilmoittaja: Kaseva Heikki, heikki.kaseva@kolumbus.fi, 0400 440845 MYYDÄÄN WALTHER LP 53 ILMAPISTOOLI ALKUPERÄINEN Niin sanottu James Bond (Sean Connery) Walther. Alkuperäiskuntoinen, on erittäin hienokuntoinen. Mukana oma laatikko,2x takahahlo+2x etu jyvä, panokset, ja piippurassi jos haluaa saa mukaan. On myös toinen pelkkä ase, jossa ei takatähtäintä, perän suojista pieni pala lohjennut yläosasta molemmin puolin. Muuten toimiva ja hienokuntoinen. Koko paketti 430 euroa. Ilmoittaja: Mauri Mäki, maurimaki@luukku.com, 040-5378276 OSTETAAN PARABELLUM TYKISTÖ/LAIVASTO Voi ollamyös rakenneltu versio 6-8 tuuman piipulla. 7,65/9 mm. Ampujan lasit iiriksellä. Ilmoittaja: Hannu Siljanen, hannu.siljanen@vattulahti.com, 0505126621 OSTETAAN FEINWERKBAU C60 Ostetaan junioriampujien käyttöön pari kappaletta Feinwerkbau C60 ilmakivääriä. Ilmoittaja: SMAS / Pasi Turtiainen, pasi.tutrtiainen@savonlinna.fi, 050-3517846 Tavarapörssi on tarkoitettu yksityishenkilöille ja ­ampumaseuroille. Kerro ilmoituksessasi, onko kyseessä myynti, osto vai vaihto. Esittele lyhyesti tuote, sen kunto, hinta ja yhteystietosi. Voit täyttää sähköisen ilmoituspohjan osoitteessa: www.ampumaurheiluliitto.fi/ myy-ja-osta/ilmoitukset/lisaa-ilmoitus Ilmoituksen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen urheiluampuja@ampumaurheiluliitto.fi tai postitse osoitteeseen Ampumaurheiluliitto, Lassi Palo, SAL, Valimotie 10, 00380 Helsinki. Julkaisemme ilmoituksen Urheiluampuja-lehdessä ja Ampuma­ urheiluliiton nettisivulla, kun olet maksanut 10 euroa Ampumaurheilu­liiton tilille Nordea FI41 1328 3000 0421 57. 42 Antti Mäkelä 80 VUOTTA Aaro Aitamäki Esa Lahtinen Esko Sandell 75 VUOTTA Olavi Koski Markku Kaiti Pekka Kantonen Jaakko Salo Heikki Leino Veikko Ylitalo 70 VUOTTA Vladimir Dernjatin Viljo Hakkinen Matti Lappalainen Tor Bergman Yrjö Suominen Tapio Lehto Onni Sivonen Karl Weurlander 65 VUOTTA Juhani Jokinen Matti Pouta NoSA 9.7. TSA 29.8. K-UAS 2.9. TSA 28.9. K-UAS 26.7. TSA 3.8. NoSA 4.8. VarkA 11.8. TSA 5.9. NorA 30.9. HVA 9.6. NoSA 19.7. KaA 31.7. TSA 7.8. NoSA 26.8. NoSA 6.9. K-UAS 6.9. NoSA 27.9. 60 VUOTTA Kari Wuokko Petri Alvinen Risto Haaponiemi Kari Jonsson Unto Vallius Matti Yli-Paunu 55 VUOTTA Lasse Koskinen Kari Malinen 50 VUOTTA HVA 24.5. NoSA 26.7. NoSA 18.8. TSA 19.8. NoSA 17.9. TSA 18.9. K-UAS 19.8. K-UAS 8.9. Jukka Väänänen Kari Rintamäki Jyrki Päivärinta Mika Arponen Turo Nolvi Petri Otranen Riku Autio Juha Pakkala Jari Jalava Kari Aaltonen Timo Sokka Reini Karppinen HVA 18.6. K-UAS 10.8. K-UAS 12.8. ESF 13.8. TSA 14.8. HVA 19.8. NoSA 19.8. K-UAS 30.8. TSA 30.8. K-UAS 10.9. NoSA 12.9. NoSA 18.9. K-UAS 17.8. NoSA 17.8. Urheiluampuja-lehti julkaisee vain ne syntymäpäiväonnittelut, jotka seurat toimittavat Ampumaurheiluliittoon LEHDEN AINEISTOPÄIVÄÄN MENNESSÄ. Seurojen pitää varmistaa, että syntymäpäiväsankarit suostuvat merkkipäivätietojensa julkaisemiseen. Merkkipäivätiedot voi toimittaa sähköpostitse osoitteeseen urheiluampuja@ampumaurheiluliitto.fi tai postitse osoitteeseen Ampumaurheiluliitto, Lassi Palo, SAL, Valimotie 10, 00380 Helsinki. "Olympiakomitean ei pidä tehdä kaikkea. Sen pitää keskittyä huippu-urheilussa koordinaatioon, verkostojohtamiseen, jolla varmistetaan, että suomalaisissa lajiliitoissa tehdään mahdollisimman ammattimaista huippu-urheilutyötä. Olympiakomitean pitää erityisesti vaikuttaa yhteiskunnassa siihen, että syntyy edellytyksiä sekä levittää osaamista lajien välillä. Yksikkö vastaa vuosittain muun muassa suomalaisurheilijoiden osallistumisesta useisiin monilajitapahtumiin. Helposti unohdetaan, että talvi- ja kesäolympiakisojen lisäksi lähtee Suomesta joukkueita myös erilaisiin nuorten olympiakisoihin ja muun muassa Universiadeihin.” i Olympiakomitean puheenjohtaja Timo Ritakallio Yle urheilun haastattelussa 4.6.. Urheiluampuja 2018 Lehden numero Varauspäivä Aineistopäivä Ilmestymispäivä 4/2018 18.8. 3.9. 24.9. 5/2018 2.11. 19.11. 13.12. URHEILUAMPUJA  3/2018 UA_3_2018.indd 42 02/07/18 07:59

Tutkimus: Liikunta- ja urheilu­ seuroilla menee pääosin hyvin Seurakentän keskeisimpiä trendejä ovat eriytyminen, moninaistuminen, ammattimaistuminen ja kustannustason nousu, selviää tuoreesta tutkimuksesta. P asi Koski ja Pasi Mäenpää ovat julkaisseet äskettäin tutkimuksensa Suomalaiset liikunta- ja urheiluseurat muutoksessa 1986–2016. Sen mukaan seuratoiminta on kolmen viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana monimuotoistunut, laajentunut ja vahvistunut. Myös seurojen asiantuntemus ja osaaminen ovat kohentuneet. Vapaaehtoisten toiminnassa koetaan haasteita, vaikka aktiivisimpien toimijoiden määrä seuraa kohden on kasvanut. Seuratoiminta koskettaa suoraan tai välillisesti suurta osaa koko kansasta. TUTKIMUKSEN perusteella liikunta- ja urheiluseuroilla menee pääosin hyvin. Liikunnan yhteiskunnallinen asema on kohentunut. Liikunta- ja urheiluseuratoiminta on edelleen vahva osa kansalaistoimintaa, ja sillä on merkittävä yhteiskunnallinen tehtävä. – Suomalaisen liikunnan kivijalka on seuratoiminnassa ja seuroissa tehtävässä vapaaehtoistyössä, urheiluministeri Sampo Terho korosti julkistamistilaisuudessa. – Seuroissa ei vain liikuteta, vaan myös kasvatetaan. Liikunta yhdistää taustoiltaan erilaisia ihmisiä ja rakentaa lapsen ja nuoren omaa itsetuntoa. Palkitsevinta on lasten liikunnan ilo ja urheilullisen menestyksen saavuttaminen. – Seuratoiminta lepää vapaaehtoistoiminnan harteilla. Vapaaehtoistyön ja talkootoiminnan määrä on merkittävä ja se mahdollistaa kansalaistoiminnan elinvoimaisuuden. Seuratoiminta saa kuitenkin väestön merkittävänä liikuttajana vain vähän huomiota. Käytännössä seurat ovat esillä vain tulosurheilussa palloilulajien pääsarjoissa. Sen sijaan junioriliikunnan seuratoiminta tai seuroissa lisääntynyt yhteiskuntavastuullinen työ saavat harvoin ansaitsemaansa median huomiota tai julkista arvostusta, Terho huomautti. KOLMEN vuosikymmenen aikana ymmärrys liikunnasta on laventunut merkittäväs- ti. Niin kansalaisten kuin yhteiskunnan intressit liikuntakulttuurilta ja sitä tuottavilta toimijoilta ovat monimuotoistuneet. Seurojen toiminta on monipuolistunut niin toiminnan sisältöjen kuin kohderyhmien osalta. Ikääntyneille on tarjolla toimintaa aiempaa yleisemmin ja ikääntyneiden suhteellinen osuus jäsenistössä sekä seurajohdossa on ollut kasvussa. Naisten asema seuratoiminnassa on vankistunut ja laajentunut. Puheenjohtajien joukossa naisten osuus on kaksinkertaistunut 1980-luvulta. Silti osuus on pienempi kuin jäsenistössä. KOKO SEURATOIMINNASSA tarjonta on monipuolistunut, mutta yksittäisten seurojen tasolla lajiorientaatio on vankistanut otettaan. Yhden lajin seurojen osuus koko seurakentästä on jo 70 prosenttia. Leimaa-antavaa monessa seurassa on lajikulttuurin ylivalta suhteessa seurakulttuuriin. Toisaalta yksittäisen lajin kautta seuran tekeminen keskittyy olemassaolonsa ytimeen eli urheiluun. Vapaaehtoistoimijoiden rinnalle palkataan yhä useammin kokopäiväisiä palkallisia työntekijöitä. Vuonna 2016 seuroissa työskenteli yli 5000 päätoimista ja 28 000 osa-aikaista työntekijää. Seurat alkavat olla työllistämisenkin näkökulmasta merkittäviä yhteiskunnallisia toimijoita. Ammattimaistumisen ja väestön koulutustason nousun myötä seurojen käytössä oleva asiantuntemus on kohentunut ja monipuolistunut. Toimijat osaavat hyödyntää opiskelussa ja työnsä kautta hankittua pääomaa myös yhdistystoiminnan parissa. VUODEN 2016 suomalaisseurojen vuotuisten kulujen kokonaissumman perusteella voi arvioida, että kansallisella tasolla puhutaan jo miljardiluokan liikevaihdosta. Seurojen taloudellisten kulujen summa oli yli kolminkertaistunut 20 vuoden aikana. Seuratoiminnan välillinen vaikutus ulkopuolisten toimijoiden talouteen ja näin myös työllisyyteen on vuosi vuodelta suurempi. Vaikka seurojen tuloista kunnallisen seuratuen osuus on suhteellisen pieni, ovat seurat monella tavalla riippuvaisia joko suoraan tai epäsuoraan kunnan resursseista ja liikuntapolitiikasta. Tila-asiat kuluttivat aiempaa enemmän seuran toimintapotentiaalia ja talousresursseja. Kuntien taloudellinen tilanne lienee yksi syy, miksi tilojen maksullisuuteen oli yleisemmin siirrytty. Yksityisten liikuntatilojen ja seuran itse omistamien liikuntatilojen käyttö on yleistynyt selvästi 30 vuoden aikana. Pasi Koski & Pasi Mäenpää: Suomalaiset liikunta- ja urheiluseurat muutoksessa 1986-2016  Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:25. 3/2018   URHEILUAMPUJA UA_3_2018.indd 43 43 02/07/18 07:59

SVENSKA SIDOR SFS:are ute på världen I L A S S I PA LO maj och juni har SFS-skyttarna tävlat flitigt ute på världen. Sedvanligt så har det kommit en hel del framgångar till näst kan ni läsa om dem. Börjandes från världscuperna. Kössi 16:e i Changwon SIBBO SKYTTEGILLES Oskari Kössi kom in på en 16:e plats i världscupen i Changwon, Sydkorea. Kössi tävlade i herrarnas skeet. Kössi träffade sköt 119 träffar av 125 möjliga och missade finalen med två träffar. Kössis klubbkamrat, Timo Laitinen var 59:e i samma tävling. Laitinen hade 113 träffar. Grundserie-ettan Vincent Hancock, USA var också bäst i finalen. I grundserien sköt Hancock 123 träffar. Joni Stenström. Veromaa 18:e MOPSI VEROMAA kom in på en 18:e plats i damernas trap. Veromaa sköt 111 av 125 möjliga träffar. Med det resultatet missade hon finalen med sex träffar. Alessandra Perilli från San Marino var bäst i grundserien på nytt världsrekord, 122 träffar. Satu Mäkelä-Nummela var sedan bäst i finalen. Friman 70:e CRISTIAN FRIMAN, Esbo Skytteförening deltog i herrarnas gevärstävlingar. I luftgevärstävlingen var Friman 70:e när han sköt 617,6 poäng. Till final krävdes 627 poäng. Segrade gjorde Alexander Dryagin från Ryssland. På 3x40 skott tappade Friman en placering när han var 71:a. Friman sköt nu 1151 poäng. Segrade gjorde Sergei Kamenskiy från Ryssland, till final krävdes 1177 poäng. I september återvänder skyttarna till Changwon när VM avgörs här. Stenström och Friman i München JONI STENSTRÖM, Raseborgs Skyttar och Cristian Friman, ESF deltog i världscupen på gevär och pistol i tyska München. Våra herrar tävlade på gevär. Man inledde med 3x40 skott på 50 meter I grundserien sköt Stenström 1170 poäng. Stenström placerade sig på 40:e plats med det. Friman hade 1154 poäng och var med det 74:e. Haoran Yang från Kina segrade efter finalen när han prickade in ett nytt världsrekord. Yang och Sergei Kamenskiy från Ryssland tangerade dessutom världsrekordet för grundserien i kvalet när båda sköt 1187 poäng. Stenström 79:e på luftgevär STENSTRÖM SKÖT 619,4 poäng och kom in som 79:e luftgevärstävlingen. Friman sköt nu 615,2 poäng och kom in på en 102:a plats. Till finalen krävdes hela 629,2 poäng. Segrade efter finalen gjorde Illia Carheika från Vitryssland. Långström åttonde i Pilsen NÅGRA SFS-SKYTTAR tävlade i början av maj i Tjeckiska Pilsen i årliga Liberation GP. Sebastian Långström från Kyrkslätt Skytteförening nådde en finalplats. Sebastian Långström, Joni Stenström, RS och bröderna Björn och Cristian Friman från ESF deltog i herrarnas gevärstävlingar. Långström nådde den bästa placeringen när han var åttonde på luftgevär. Långström sköt 623,3 i grundserien och var med det också åttonde, i finalen lyckades han alltså inte höja sin placering. Joni Stenström var i samma tävling 24:e när han sköt 621,8 poäng, Cristian Friman var 33:e med 619,8 poäng. Segrade gjorde Österrikes Martin Strempfl som också var bäst i grundserien där han sköt fina 629,9 poäng. På liggande och 3x40 skott med miniatyrgevär uppnådde Stenström de bästa placeringarna. Stenström var 25:e i båda grenarna. På liggande sköt han 621,5 poäng och på 3x40 skott 1160 poäng. På liggande skjuter man internationellt inte längre final och Tjeckiens Jan Cestr var etta med 626,6 poäng, till medalj krävdes 625,5 poäng. Björn Friman sköt 618,1 poäng och 44 var 53:e. Långström sköt 616,7 poäng på liggande och var 67:e. Cristian Friman var 110:e med 609,2 poäng. På 3x40 skott krävdes det 1170 poäng för att nå finalen och etta i både grundserien och finalen var Matthew Emmons från USA, Emmons sköt fina 1183 poäng i grundserien. Cristian Friman sköt samma resultat som Stenström, 1160 poäng och var 28:e. Långström var nu 34:e med 1158 poäng. Björn Friman var 54:e med 1150 poäng. Holmberg åttonde KRISTER HOLMBERG, RS deltog på rörligt mål. Holmberg var som bäst åttonde. Holmberg uppnådde sin placering på normalloppet på 50 meter, hans resultat löd 582 poäng. Holmberg var i ledningen efter de första 30 skotten men tappade sedan på det snabba momentet. Finland tog en trippelseger när Tomi-Pekka Heikkilä segrade, Heikki Lähdekorpi var andra och Topi Hulkkonen var tredje. Heikkilä sköt 590 poäng, det hade också Lähdekorpi, Hulkkonen sköt 589 poäng. På normalloppet på 10 meter var Holmberg tionde. Då uppnådde Holmberg resultatet, 562 poäng. Segrade gjorde Ihor Kizyma från Ukraina efter medaljmatcherna. Kizyma var också bäst i grundserien när han sköt 577 poäng, för att nå medaljmatcherna krävdes 569 poäng. Viljanen och Kuisma tävlade HENNA VILJANEN och Jenna Kuisma från KSF deltog i damernas gevärsgrenar. På 3x40 skott var Viljanen 65:e med 1133 poäng och Kuisma 70:e på 1128 poäng. Till final krävdes 1160 poäng. Segrade gjorde Serbiens Sanja Vukasinovic, i grundserien var Sloveniens Ziva Dvorsak bäst på 1173 poäng. På luftgevär var Viljanen 59:e med 616,5 poäng och Kuisma var 69:e med 615,0 poäng. Finalgränsen landade på 623,3 poäng. Etta var Urska Kuharic från Slovenien med 626,2 poäng. Segarde i finalen gjorde Mihika Poore från Indien. Damerna avslutade med liggande. Här var Viljanen 32:a med 613,4 poäng och Kuisma var 58:a med 603,5 poäng. Segrade gjorde Inka Havukainen på nytt finländskt rekord, 624,6 poäng. URHEILUAMPUJA  3/2018 UA_3_2018.indd 44 02/07/18 08:00

Friman segrade i Hannover grundserien och var femte. I finalen fick han ändå tyvärr se sig utslagen som åttonde. På liggande var Långström tredje bäst i grundserien när han sköt 620 poäng. I finalen var Långström sjunde. På 3x40 skott sköt Långström 1163 poäng med det var han tredje i grundserien. Långström slogs ut som åttonde man i finalen. NÅGRA SFS GEVÄRSSKYTTAR tävlade i International shooting competition of Hannover i Tyskland. De uppnådde många finalplatser, bland annat knep Cristian Friman, ESF en seger i herrjuniorernas gevärsgrenar. Stenström fjärde Friman segrade på liggande var han sköt JONI STENSTRÖM, RS tävlade i herrarnas 622,4 i grundserien och där var han andra. Finalen kontrollerade Friman hela vägen gevärsgrenar. Stenströms bästa prestation och segrade relativt komfortabelt. Max kom på luftgevär när han sköt nytt personBraun från Tyskland var bäst i grundserien bästa, 625,4 poäng. Stenström var tredje i grundserien i finalen fick han nöja sig med med 624,5 poäng. I luftgevärstävlingen knep Friman ett en fjärde plats. George Norton från USA var etta i grundserien med 626,3 brons. Friman var då också tredje bäst i grundserien poäng, i finalen var Gagan Narang från Indien bäst. Fjärde var på 620,3 poäng. Etta var Atsushi Shimada från Japan på Stenström också på liggande när fina 630 poäng. I finalen var han sköt 621,9 poäng i grundseändå Maximillian Ulbrich rien och gick till final som femte man, finalen var mycket jämn från Tyskland bäst. På 3x40 skott sköt Friman 1158 poäng och Stenström missade medaljen i grundserien och placerade med 0,1 poäng. sig på en fjärde plats med det. Bästa grundserieresultatet I finalen tappade Friman en Cristian Friman sköt Kazakstans Yuriy Yurkov plats när han kom in som femmed 625,1 poäng, Yurkovs landste. Lucas Kryzs från Frankrike man Alexey Kleimyonov var bäst var etta i grundserien med 1167 poäng. Max i finalen. På 3x40 skott var Stenström också i Braun från Tyskland segrade efter finalen final när han sköt 1168 poäng och var tredje Sebastian Långström, KSF nådde också i grundserien. I finalen fick Stenström denfinalen tre gånger i herrjuniorernas gevärs- na gång nöja sig med en sjunde plats. Yurkov grenar. På luftgevär sköt Långström 619,4 i var här bäst i både finalen och grundserien, Holmberg segrade i Frankrike KRISTER HOLMBERG och Niklas Hyvärinen från Raseborgs Skyttar tävlade på rörligt mål i franska Lingolsheim i maj. Holmberg var mycket väl framme och knep bland annat en seger och två tredje platser. Holmberg var etta på normalloppet på 50 meter. 589 poäng uppnådde Holmberg. Med det segrade han till tvåan, landsmannen Tomi-Pekka Heikkilä med en poäng. Hyvärinen var åttonde här med 578 poäng. Tredje var Topi Hulkkonen också från Finland med 585 poäng. Två brons FÖRUTOM SEGERN var Holmberg två gånger tredje. Första tredje platsen kom på blandloppet på 50 meter. Då sköt Holmberg fina 390 poäng. Tomi-Pekka Heikkilä se- S F S grade denna gång när han sköt 392 poäng, Topi Hulkkonen var andra med 391 poäng. Hyvärinen var igen åttonde nu sköt han 380 poäng. På normalloppet på 10 meter var Holmberg också tredje. Holmberg sköt då 573 poäng i grundserien och var med det tredje bäst, etta i grundserien var Bedrich Jonas från Tjeckien med 579 poäng. I medaljmatcherna fick Holmberg nöja sig med att kämpa om brons och det tog han. Heikkilä segrade till slut. På blandloppet på 10 meter var Hyvärinen den bättre av RS-skyttarna. Hyvärinen sköt 377 poäng och var sjätte. Nu misslyckades Holmberg och kom in på en 14:e plats med 366 poäng. Jonas från Tjeckien var överlägsen när han sköt mycket fina 390 poäng och besegrade tvåan Heikkilä med hela åtta poäng. i grundserien sköt han 1175 poäng. Björn Friman, ESF tävlade också i herrklassen. På liggande var Friman 15:e med 620,1 poäng, till final krävdes, 621,5 poäng. På 3x40 skott var Friman också 15:e denna gång sköt han 1149 poäng, nu behövde man 1162 poäng för att nå finalen. Nya finländska rekord KYRKSLÄTT SKYTTEFÖRENINGS Henna Viljanen och Jenna Kuisma sköt båda varsitt nytt finländskt rekord i damjuniorernas gevärsgrenar. Efter årsskiftet ändrade man damernas och damjuniorernas skottmängder till samma som herrarna och herrjuniorerna så finländska rekorden förnyades samtidigt. Viljanen sköt nytt finländskt rekord på 3x40 skott, 1159 poäng samtidigt var hon andra i grundserien och tog sig till final. Där var Viljanen sedan sjätte, Kuisma var 33:e med 1129 poäng. Bäst i grundserien var Hannah Steffen från Tyskland med 1162 poäng, i finalen segrade Frankrikes Océane Muller. Kuisma sköt nytt finländskt rekord på luftgevär när hon sköt 621,4 poäng, en förbättring med 0,2 poäng till det gamla rekordet, med det var hon tolfte, en poäng från finalen. Viljanen var nu 30:e med 618 poäng. I grundserien var Mihika Poore från Indien bäst med 629,6 poäng. På liggande segrade Agathe Girard från Frankrike med 619,5 poäng. Viljanen var 18:e på 612,4 poäng och Kuisma 47:e med 600,4 poäng. Hagel­världscup på Malta I JUNI TÄVLADE man i världscupen på Siggiewi, Malta. Några SFS-skyttar deltog här också. I damernas trap var Mopsi Veromaa, SSG 19:e med 109 träffar. Till final krävdes nu 115 träffar. Satu Mäkelä-Nummela var bäst här också. Veromaa har fin världscupssäsong bakom sig. Oskari Kössi, SSG var 27:e i herrarnas skeet när han sköt 116 träffar. Klubbkamraten Timo Laitinen var 43:e med 113 träffar. Till final krävdes 121 träffar. Som i Changwon segrade Vincent Hancock. Heidi Hämäläinen, SSG tävlade i damernas skeet och var där 47:e med 92 träffar. Till final krävdes 109 träffar, segrade gjorde Storbritanniens Amber Hill. SVENSKA FINLANDS SPORTSKYTTEFÖRBUND.R.F (SFS) Petra Liljeberg Joni Stenström SFS:s hemsida 0500 872 045 Svenska sidor skribent www.sfs.idrott.fi petra_liljeberg92@hotmail.com joni.stenstrom@gmail.com 3/2018   URHEILUAMPUJA UA_3_2018.indd 45 45 02/07/18 08:00

RADOILTA KERÄTTYÄ 40 VUOTTA SITTEN... Muistuuko mieleen? Seuraamme historiasarjassa Urheiluampujan vaiheita eri vuosikymmeniltä. V uonna 1979 ilmestyneessä Ampujainlehdessä nimimerkki Peho kertoo saaneensa päätoimittajalta ohjeen kirjoittaa pakinaansa liiton 60-vuotisjuhlan kunniaksi ”muistoja menneiltä ajoilta”. Tässä kaksi poimintaa aukeaman kokonaisuudesta. AMPUJAINLEHDEN alkutaipaleella näyttää olleen kirjoittajia melkein yli tarpeen päätellen siitä uutisesta, joka lehden ensimmäisen vuosikerran (1927) numerossa oli julkaistu. Se kuului: ”Avustajiltamme täytyy meidän pyytää anteeksi – samalla kun lausumme kiitoksemme – siitä, että heidän avustuksiensa julkaiseminen viipyy. Ne ovat kuitenkin ladottuina – jo montakin numeroa voitaisiin niillä täyttää – ja tulevat kyllä kaikki julkaistuiksi.” – Niin silloin 52 vuotta takaperin. Miten nyt, Peho kysyi. Saman kysymyksen voisi esittää myös vuonna 2018. PEHO kirjoitti pakinassaan myös Pauli Janhosesta, jolta oli kysytty, mitä hän tekee talvisin kuntonsa hyväksi. Janhonen oli kertonut käyvänsä talviongella. Kaikki olivat kuulemma ihmetelleet, miten kunto kohentuu avannon reunalla värjötellessä. Janhonen oli kertonut hiihtävänsä noin L A S S I PA LO 10 napakkaa Vastaajana on Mikkelin Ampujien (MA) kivääriampuja Satu Korhola, 22. Korholan varusmiespalvelus päättyi viime syksynä. Hänet palkittiin kurssinsa priimuksena Urheilukoulussa. 46 15 kilometrin päässä olevalle järvelle ja ”porailevansa siellä puolimetriseen jäähän päivän mittaan muutaman kymmenen reikää” ja sitten hiihtelevänsä takaisin kotiin.  EKA ENNAKOIVA: Milloin ampumaurheilusi alkoi? Kun olin kahdeksan. Veljeni harrastivat ampumahiihtoa. Olin ampumahiihdossa mukana 15-vuotiaaksi asti.  TOKA TUNKEILEVA: Mitä muuta elämääsi kuuluu? Olin PV:n Urheilukoulussa sopimussotilaana kesäkuuhun asti. Alan syksyllä opiskella energiatekniikkaa.  KOLMAS KOVISTELU: Milloin olet ehtinyt hankkia opiskelupaikkasi? Ennen varusmiespalvelustani.  NELJÄS NALLITUS: Millä aseilla ammut? Anschützilla.  VIIDES VARMISTAVA: Muut harrastat? Kuntosali ja lenkkeily.  KUUDES KUJEILEVA: Kuinka monta seuraajaa sinulla on Instagramissa? 717 ja määrä on nousussa. – Kyllä sen reissun päälle uni maistuu, Janhonen oli sanonut ja varmaan se kuntokin vähän kohentui. LASSI PALO  SEITSEMÄS SIHTAUS: Millainen urheiluampuja ja urheilija olet? Liian pessimistinen ja ankara itselleni. Nautin ampumaurheilusta, ja koen, että kehityn, mutta minun pitää saada vielä pääkoppa mukaan.  KAHDEKSAS KULTAHIPPU: Mitkä ovat ennätyksesi? Piekkarin asentokilpailussa 1136 ja makuussa 613,3, 300m kiväärissä 1130, joka on Suomen ennätys.  YHDEKSÄS YRITYS: Tulevaisuudensuunnitelmasi ampumaurheilussa? Olen innostunut 300m lajeista, ja toivon pystyväni harrastamaan niitä myös jatkossa. Tavoitteita on myös ilma- ja pienoiskiväärissä.  NAPAKYMPPI: Tämän vuoden napakymppi? Se on vielä tulossa. Rikon oman SE-tulokseni. LASSI PALO URHEILUAMPUJA  3/2018 UA_3_2018.indd 46 02/07/18 08:00

FINAALI Kokenut ampumaurheilun ammattilainen Teksti & kuva LASSI PALO S uomen Olympiakomitea valitsi toukokuussa viisi lajiryhmävastaavaa huippu-urheiluyksikön palvelukseen seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Kimmo Yli-Jaskari (kuvassa) jatkaa tarkkuuslajien – eli muun muassa ampumaurheilun – sekä soudun ja melonnan lajiryhmävastaavana. Yli-Jaskari, 56, on ampumaurheilussa erittäin kokenut, tunnettu ja arvostettu, sillä hän on toiminut lajin parissa useissa eri tehtävissä jo vuodesta 1974 lähtien. Hän meni tuolloin ensimmäisen kerran ilma-aseradalle. HUIPPU-URHEILUYKSIKÖN johtajana niin ikään 1. heinäkuuta aloittanut Mika Lehtimäki kertoi valintojen tukevan suomalaisen huippu-urheilun strategiaa. Lajiryhmävastaavien ensisijainen työmaa on urheilijoiden ja valmentajien auttaminen valmentautumisen arjessa. Valinnoissa painottuivat Lehtimäen mukaan kokemus ja monipuoliset näytöt vaativissa huippu-urheilutehtävissä. – Kaikilla valituilla on liikuntatieteellinen opintotausta, ja jokaisella heistä on kokemusta päävalmentajan tai valmennuspäällikön tehtävistä maajoukkuetasolta sekä vahvat näytöt myös menestyksekkäästä arjen valmennustyöstä. HUIPPU-URHEILUYKSIKÖN TÄRKEIN tehtävä on auttaa urheilijoita ja valmentajia heidän päivittäisessä työssään sekä tukea samalla lajien valmennusjohtoa ja maajoukkuevalmentajia. ENSIMMÄINEN RUPEAMANI TEHTÄVÄSSÄ OPETTI MINULLE SEN, ETTÄ ampumaurheilun vaatimustaso kasvaa jatkuvasti sekä tulostason että harjoituskokonaisuuden osalta. Siihen on vahvasti vastattava, mutta ei tämä varsinaisesti mikään yllätys ole ollut. AMPUMAURHEILUSSA ON ENITEN KEHITETTÄVÄÄ siinä, että saamme kaikki osa-alueet toimimaan ammattimaisesti – niin päivittäisen harjoittelun ja valmennuksen kuin tukipalvelutkin. Tärkeintä ei ole vain pysyä kehityksessä mukana, vaan olla edelläkävijä. Juuri tähän edelläkävijyyten meidän on satsattava. AMPUMAURHEILUN VAHVUUDET ovat menestyksen osalta pitkät perinteet ja niin sanottu hiljainen tieto, jota on paljon. Se ei ole kaikissa lajeissa suinkaan itsestäänselvyys, mutta ampumaurheilussa sitä pidetään jo ”normina”. Meillä on terävä kärki ja hyviä nuoria tulossa. NAUTIN TYÖSTÄNI SIKSI, ETTÄ urheilu ja valmentaminen ovat elämäntapa ja jollakin tavalla myös kutsumus. Palkitsevinta on, jos pystyn auttamaan ja tulosta tulee. On hienoa työskennellä huippu-urheilun parissa! SUOMALAISET URHEILUAMPUJAT omaavat kovan potentiaalin. Se pitää kaivaa esiin kovalla harjoittelulla, työnteolla ja asenteella. OLEN ERITTÄIN TYYTYVÄINEN, JOS vuosittain mennään kansainvälisessä menestyksessä eteenpäin. En puhu tarkoista mitalimääristä, vaan siitä, että joka vuosi pystytään hieman parantamaan eri kisoissa edelliseen vuoteen verrattuna. Hienoa olisi myös se, jos seura- ja nuorisotoiminta virkistyisi ja saisimme lisää innokkaita valmentajia ja ohjaajia. Haulikkoon olisi hyvä saada samanlaista toimintaa kuin on kultahipuissa kiväärissä ja pistoolissa. 3/2018   URHEILUAMPUJA UA_3_2018.indd 47 47 02/07/18 08:00

TIKKA T1x MTR THE BEST OF BOTH WORLDS MONTA KOHDETTA – YKSI RATKAISU Uraauurtava Tikka T1x -pienoiskiväärimme on varustettu ainutlaatuisella cross-over -piipulla, joka takaa raskaamman piipun mukanaan tuomat edut ja tasapainon lisäämättä aseen kokonaispainoa merkittävästi. Uuden pienoiskiväärimme ylivertainen Tikka-laatu mahdollistaa täydellisen suorituksen aina laukaus toisensa jälkeen niin radalla kuin maastossakin. Lue lisää: tikka.fi SAKO OY | PL 149 | 11101 Riihimäki | Puh. 010 830 5200 | www.sakosuomi.fi TUTUSTU UUTEEN TUOTEKUVASTOOMME LÄHIMMÄLLÄ SAKO-JÄLLEENMYYJÄLLÄSI Seuraa meitä myös sosiaalisessa mediassa: www.facebook.com/sakofinland Tilaa uutiskirjeemme osoitteessa www.sakosuomi.fi/uutiskirje ja pysyt aina ajan tasalla. UA_3_2018.indd 48 02/07/18 08:00