LABYRINTTI 3/2018 Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ma ma 2:20 Laulaja Milana Misic: Avoimuus ja puhuminen ovat olleet keino selvitä elämän raskaista vaiheista Hädässä ystävä tunnetaan LAB1803_I ja IV_Kannet.indd 1 Yhteys, jota ystävyydeksi kutsutaan ”Sama taajuus, vaikka saattaa välillä vähän rätistä” 30.10.2018 14:26:59

ILMOITUS Kotihoito Terveyspalvelut Turvapuhelin Kotisiivous Lämmintä ja luotettavaa apua omaishoidon arkeen O ma koti on ihmisille rakas paikka, ja sujuva arki syntyy jokaiselle erilaisista asioista. Siksi me Stellalla suunnittelemme omaisten hoitoa tukevan kotihoidon aina henkilökohtaisesti sekä asiakkaamme että hänen omaistensa toiveita kuunnellen. – Moni arvostaa meissä sitä, että kotiin on saatavilla juuri omiin tarpeisiin sopivaa apua luotettavilta ammattilaisilta, sanoo aluepäällikkö Karoliina Nikitin. Stellan toimistot ovat pääkaupunkiseudulla, Hyvinkäällä, Turussa, Tampereella, Valkeakoskella, Lahdessa, Kuopiossa ja Oulussa, ja palvelemme laajalti myös lähikunnissa Naantalista Kemiin. LAB1803_2-3_sisältö.indd 2 Palveluitamme voi hankkia itse maksaen ja kunnan myöntämällä palvelusetelillä. Itse maksettaessa kotihoidon palveluista voi tehdä 50 %:n kotitalousvähennyksen verotuksessa. Vähennyksen voi tehdä myös vanhempansa tai isovanhempansa kotihoitoa maksavat lapset. Vähennyksessä on vuosittain sadan euron omavastuu. – Kotitalousvähennyksen avulla myös moni palvelusetelillä maksava voi täydentää kunnan myöntämiä palveluita helposti ja edullisesti, Karoliina Nikitin sanoo. Stellan kotihoidon palveluihin voi tutustua helposti maksuttomalla suunnittelukäynnillä. ■ � Mukavat ja kokeneet terveyspalvelujen ammattilaiset � Kotitalousvähennyksellä jopa 50 %:n veronpalautus � Hyväksytty palvelusetelituottaja lukuisissa kunnissa Varaa maksuton suunnittelukäynti! 020 768 9788 tai stella.fi Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min 30.10.2018 14:21:27

LABYRINTTI 3/2018 KUVA: MARIKA FINNE Teema: Ystävyys 5 Pääkirjoitus: Ystävyys rakentuu vastavuoroisuudelle 6 Omalla äänellä 11 Omaisen ääni: Ystävyyden helminauha 12 Hädässä ystävä tunnetaan 16 Yhteys, jota ystävyydeksi kutsutaan 18 Puheenjohtaja: Ystävyys 20 Kolumni: Aito ystävyys 21 Kolumni: Minä myös 22 ”Sama taajuus, vaikka saattaa välillä vähän rätistä” 24 Mielenterveyspooli kokoaa järjestöt yhteen 26 Kolumni: Mitä ystävyys on? 28 Ovet-valmennuksesta® tukea mielenterveysomaisille 30 Jos suljet silmät -musiikkivideo nostaa esiin näkymättömät lapset 32 Ajankohtaista 34 Kolumni: Yksinäisyys nakertaa suomalaisten ja maahanmuuttajien hyvinvointia LUKIJAN KUVA. – EN PELÄNNYT PUHUA MINULLE TÄRKEILLE IHMISILLE. SE ON OLLUT TODELLA SUURI RIKKAUS. Labyrintti 4/2018 Sukupolvien kohtaaminen Seuraavaan lehteen tarkoitettujen aineistojen tulee olla 5.12.2018 osoitteessa Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami, Meritullinkatu 4 B 10, 00170 Helsinki tai marika.finne@finfami.fi. KANSIKUVA: MARIKA FINNE Labyrintti-lehti on ainoa mielenterveysomaisille ja -omaishoitajille suunnattu lehti Suomessa. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. ● Julkaisija Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry. ● Päätoimittaja Pia Hytönen ● Toimituspäällikkö Marika Finne ● Toimituksen osoite Meritullinkatu 4 B 10, 00170 Helsinki p. 050 464 2739, jaana.humalto@finfami.fi ● Ilmoitusmyynti Jukka Eriksson/ Je-Mark Ky p. 09 5489 3630, 050 339 6137, 441 612 Painotuote je-mark.oy@netlife.fi info@je-mark.fi www.je-mark.fi ● Taitto Forssa Print/Taittopalvelu ● Painopaikka Forssa Print ● Tilaukset ja osoitteenmuutokset Labyrintti on jäsenetu alueellisille omaisyhdistyksille ja heidän jäsenilleen. Lehti ei ole tilattavissa. Mikäli henkilö haluaa lehden, hänen tulee liittyä jäseneksi omaisyhdistykseen. Myös yhteisöt voivat liittyä yhdistysten jäseniksi. Osoitteenmuutokset voi toimittaa suoraan paikallisyhdistykseen. 3/2018 LAB1803_2-3_sisältö.indd 3 3 30.10.2018 14:21:50

PSYKIATRISTA KUNTOUTUSTA JA TUKIASUNTOPALVELUJA NUORILLE AIKUISILLE Tulevaisuuden Portti on ammatillinen psykiatrinen hoitokoti, joka tarjoaa psykoterapiaa ja erilaisia terapiahoitoja. Pidämme tärkeänä, että nuoret mielenterveyskuntoutujat eivät jää ns. eläkeputkeen, vaan haluamme satsata ammatilliseen kuntoutukseen ja itsenäistymisen tukemiseen. Tiiviin omahoitajasuhteen tärkeys, prosessinomainen työskentely, henkilöstön ammattitaito ja sitoutuneisuus hoitosuhde työskentelyyn yksilöllisin tavoittein ovat tuottaneet erinomaisia hoitotuloksia. www.kokemuskoulutus.fi Tulevaisuuden Portti Ehdatoksentie 6 46930 Huruksela Puh. 050 913 2990 tulevaisuudenportti@hotmail.com www.tulevaisuudenportti.com tukiasuminen ja arvioiva asumisvalmennus >> osallisuutta vahvistava kuntouttava työtoiminta >> sosiaalinen kuntoutus >> työllisyyspalvelut >> Avoin Paja Inspis >> Mielen Avoin Opisto - Recovery College >> kaikille avoin kurssi- ja ryhmätoiminta >> kokemusasiantuntijatoiminta >> vapaaehtoistoiminta >> kehittämishankkeet >> LAB1803_4-5_pääkirj.indd 4 30.10.2018 14:20:51

PÄÄKIRJOITUS Marika Finne, viestintävastaava, FinFami ry Ystävyys rakentuu vastavuoroisuudelle P KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ ari vuotta sitten heräsin sattumalta aamuyöstä ystäteessa olevia ja löytää uusia, merkityksellisiä ihmisiä elämään. väni viestiin. Hän oli kohdannut traagisen meneParhaimmassa tapauksessa järjestöistä voi löytää elinikäisiä tyksen: ystäväni alle kouluikäinen perheenjäsen oli ystäviä. Kannattaa siis tutustua ja osallistua esimerkiksi oman menehtynyt yllättäen. Heti viestin saatuani oli selvää, alueen FinFami-yhdistyksen toimintaan. että kuuntelen ja annan hänelle kaiken tukeni. Tuona FinFamin syksy on ollut täynnä toimintaa ja mielenterveysaamuyönä puhuimme tunteja puhelimessa, kun ystäväni kertasi omaisten ääntä on saatu onnistuneesti kuuluviin. Mielenterepäuskoisena ja järkyttyneenä tapahtunutta. Myöhemmin hän veysomaisten valtakunnallista päivää eli Ilonan päivää vieteton kertonut, että ystävien antama tuki on ollut ensisijaisen tiin jälleen kerran lokakuussa. Päivän aikana korostettiin tärkeätä siinä, että elämää on voinut jatkaa eteenpäin. Asiasta lapsiomaisten ja nuorten hoivaajien tuen tarvetta. Oli hienoa puhuminen yhä uudestaan ja uudeshuomata, miten teema huomioitiin laajasti taan on auttanut käsittelemään meneeri tiedotusvälineissä. Päivän aikana tystä. Huonoja hetkiä tulee toki edelleen, julkaistiin myös vaikuttava ja kantaaotmutta hän voi aina luottaa meidän ystätava Jos suljet silmät -musiikkivideo, joka vien tukeen. muistuttaa, ettei lapsiomaisten tilanteelta Puhuminen ja avoimuus ovat olleet ja heidän kantamaltaan näkymättömältä myös laulaja Milana Misicille tapoja taakalta pidä ummistaa silmiä. Kappaleella selviytyä kipeistä ja raskaista elämän järjestö haluaakin rohkaista kaikkia avun vaiheista ja kokemuksista. Misic kertoo tarjoamiseen ja sen hakemiseen. lehdessämme oman lapsiomaisen tariLapsiomaisten tilanne ja tuen tarve on nansa ja korostaa läheisten ja erityisesti selvästi aihe, joka liikuttaa, kiinnostaa ja sellaisten turvallisten aikuisten merkipuhututtaa. Kuten tiedämme, perheentystä, joiden kanssa lapsi voi keskusjäsenen mielenterveyden ongelmat tella mieltä askarruttavista asioista. Misikoskettavat aina koko perhettä. Kun cille tällaisia tärkeitä aikuisia olivat rakkaat tilanne kotona huolestuttaa, perheen lapsi isovanhemmat, jotka jaksoivat lohduttaa ja voi muuttua näkymättömäksi huolehtivastata kysymyksiin lapselle ymmärrettäjaksi, joka jättää omat tarpeensa syrjään. villä sanoilla. Tämä voi vaikuttaa myös kaverisuhteisiin. Misicin elämässä muita selviytymiLapset jäävät usein yksin, koska mielenseen vaikuttavia tekijöitä terveys- ja päihdeongelmiin ovat olleet myös musiikki, liittyy häpeäleima. PuhuKRIISIN KESKELLÄ YSTÄVÄLTÄ KAIPAA ENNEN mattomuus, yksinäisyys, jota hän luonnehtii suureksi KAIKKEA LÄSNÄOLOA JA MYÖTÄELÄMISTÄ. rakkaudekseen sekä ystävät erilaisuuden ja ulkopuolija huumori. Ystävien kanssa suuden kokemukset sekä jaetut ajatukset ja hetket ovat tuoneet niin energiaa kuin lohtua vaikeus saada palveluita lisäävät lapsiomaisten riskiä syrjäytyä ja elämään. Läheisiltä ihmisiltä saamaansa tukea laulaja pitääkin sairastua myös itse. Tähän pitää puuttua. rikkautena. FinFami haluaakin haastaa kaikki mukaan työhön lapsioLehdessämme oman tarinansa jakavat myös Leena Kallio ja maisten ja nuorten hoivaajien hyväksi. Ilonan päivänä käynnisAhti Mäkelä, jotka ovat vaikeassa elämäntilanteessa läheisen tetyn #äläsuljesilmiäsi -haastekampanjan avulla järjestö haluaa sairastuessa löytäneet toisistaan hyvät ystävät. Jokainen ystäherättää keskustelua ja vaikuttaa siihen, että lapsiomaiset ja vyyssuhde on omanlaisensa ja on vaikea määritellä tiettyjä ystä- nuoret hoivaajat tunnistettaisiin, tunnustettaisiin ja heille tarjotvyyden elementtejä. Kallio ja Mäkelä ovat kuitenkin yhtä mieltä taisiin oikeita tukimuotoja. Iloksemme suuri joukko eturivin siitä, että kriisin keskellä ystävältä kaipaa ennen kaikkea läsnäpoliitikkoja ja muita yhteiskunnallisia vaikuttajia ovat jo lähteoloa ja myötäelämistä. neet mukaan haasteeseen. Voit seurata haasteen etenemistä Kallio ja Mäkelä tapasivat toisensa FinFami Pirkanmaan ja uusia haasteen vastaanottajia FinFamin sosiaalisen median kokemusasiantuntijakoulutuksessa. Järjestöt ovatkin mainikanavissa hashtagilla #äläsuljesilmiäsi Osallistu sinäkin ja osoita oita paikkoja kohdata toisia samankaltaisessa elämäntilantukesi lapsiomaisille! 3/2018 LAB1803_4-5_pääkirj.indd 5 5 30.10.2018 14:20:52

Omalla äänellä Puhuminen on ollut laulaja Milana Misicille tapa selviytyä kipeistä kokemuksista. Läheisiltä ihmisiltä saamaansa tukea laulaja pitää rikkautena. U jo, seinän viereen hakeutuva tyttö. Sellaisena laulaja Milana Misic muistaa itsensä lapsena. Nyt laulaja istuu punaisessa nojatuolissa suositussa helsinkiläiskahvilassa, ja kertoo omaa elämäntarinaansa. Ujouden tilalla loistaa avoimuus. Milana haluaa puhua asioista niiden oikeilla nimillä. – Mielestäni pahempaa ihmiselle on pitää yllä suurta sirkusta, naamiota. Se syö sen ihmisen ja lähipiirinkin. Minun mielestäni heikkoutta ei ole sanoa, että olet välillä tosi särkynyt, Milana toteaa ja katsoo vakavana silmiin. Merja Asikaisen toimittama Milana – Elämäni Laila Kinnusen tyttärenä -kirja (Like 2018) ilmestyi huhtikuussa. Omaisen näkökulmasta kirjoitetussa teoksessa Milana käy läpi elämäänsä ja kasvamistaan epävarmuuden, väkivallan ja alkoholismin ympäröimänä. Vaikka Milana peräänkuuluttaa avoimuutta, niin etukäteen kirjaprojekti epäilytti häntä. Pyyntöjä kirjan kirjoittamiseen oli tullut jo aiemminkin. – Olin miettinyt, että miksi. Mikä tarve tällä on? Kiinnostaako ketään, ja miksi minä puhuisin kokemuksistani? 6 LAB1803_6-9_Omalla äänellä.indd 6 Milanan mukaan lopullinen päätös syntyi tarpeesta kertoa perheensä tarina hänen omalla äänellään. Milanan äiti, Laila Kinnunen, oli aikanaan yksi Suomen kuuluisimpia laulajia. Tähteyttä ja Kinnusen elämää varjosti kuitenkin alkoholiongelma. Kirjaprojekti alkoi varsinaisesti toukokuun 2017 lopussa. Projektin myötä Milana on saanut varmuuden useisiin asioihin, jotka hän oli tiennyt jo sisimmässään. Sosiaalitoimiston häntä koskevat paperit olivat sekä surullista että voimaannuttavaa luettavaa. – OLEN KYLLÄ AINA SAANUT TUODA AJATUKSENI JULKI. EN PELÄNNYT PUHUA MINULLE TÄRKEILLE IHMISILLE. SE ON OLLUT TODELLA SUURI RIKKAUS. – Tavallaan olen vahvempi itsenäni, kun tiedän, että en ole kuvitellut asioita. Voisin kuvitella, että monelle aikuisellekin, jolla on perheessä päihde- tai mielenterveystaustaa voi olla epäselvää se, että mitä on tapahtunut, Milana pohtii nyt kun suurin pöly kirjaprojektin ympärillä on jo hieman laskeutunut. 3/2018 30.10.2018 14:20:06

Loppuvuonna Milana tulkitsee muun muassa slaavilaisia sävelmiä konserteissa ympäri Suomen. Milanalle tunteikkaiden kappaleiden esittäminen käy luontevasti. – On todella paljon lauluja, jotka elän, kun minä ne esitän. En olisi sellainen ilman historiaani. 3/2018 LAB1803_6-9_Omalla äänellä.indd 7 7 30.10.2018 14:20:10

Kirja oli miltei vuoden intensiivinen vuonna 2018, Milana arvioi pelänneensä Milana kokee saaneensa itseään projekti, joka poiki lisäksi laulun Aikoja sitä, mitä hänestä itsestään oli nuorena vanhemmilta ihmisiltä perspektiiviä sitten, jonka Milana on tehnyt koko naisena kasvamassa. elämään siitä, mikä on järkevää. Perhe kansan tuntemalle äidilleen. Samalla – Olen pitänyt isoja asioita sisälpainotti Milanalle koulutuksen tärkenimellä kulkevalla konserttikiertueella läni. En ollut ymmärtänyt, miksi olen yttä. Milanan menestyi koulussa, ja hän Milana kertoo yleisölle nyt perheensä sellainen kun olen. Luin vanhoja päiväon opiskellut optikoksi. Musiikin ohella tarinaa. Lavalla kuullaan sekä tyttären kirjojani, ja valaistuin itseni suhteen Milana tekee edelleen optikon töitä. että äidin tuotantoa. todella paljon. Perheessä, jossa musiikki oli aina läsnä, – Esitys on toki Milana sai omien sanojensa mukaan omasta näkökulmyös realistista oppia siitä, mitä musiik– EN ANNA MUN ELÄMÄÄN TULLA mastani. En niitä kiala voi karuimmillaan ja kauneimmilSELLAISIA IHMISIÄ, JOTKA LUOVAT rankimpia juttuja laan olla. kerro sanallisesti, – Olen sellainen, että pois rajojen KAAOSTA. EN SAA SIITÄ VOIMAA. KOEN, mutta vihjaan maailmasta, Milana pohtii. ETTÄ OLEN KAAOKSEN KOKENUT, ENKÄ mikä minua vei eri Pyrkiminen pois raja-aitojen määritTARVITSE SITÄ ENÄÄ. tilanteisiin ja mitä telemistä muoteista näkyy Milanan itse koin, Milana kohdalla niin taitona yhdistää kaksi hyvin kertaa esityksen kaarta. Ristiriitaisessa tilanteessa Milanaa erilaista ammattia kuin rohkeudessa olla Ujosta pikkutytöstä on kuoriutunut verrattiin aina perheenjäseniinsä, erityiavoin. Mummin ja vaarin lisäksi Milana konserttilavoilla syviä tunteita tulkitseva sesti koko kansan tuntemaan äitiinsä. Itse pystyi puhumaan vakavista asioista laulaja. Aikoja sitten -konsertin lisäksi hän ei olisi sitä halunnut. vanhempiensa kanssa. Milana toimii syksyn pimeinä iltoina – Parikymppisenä kun aloitin laula– Vaikka puhun äidistäni, ja hänen solistina yhdessä Tomi Metsäkedon ja misen, minulla oli levy ja olin niin onnel- elämänsä ei ollut sellainen kuin olisin Amadeus Lundbergin kanssa Ystävän linen. Yht’äkkiä kaikki puhuivat äidistä, toivonut, niin kyllä mä puhuin niistä laulu – Slaavilainen laulu -konserttikierja minä en ollut mitään. Kuka haluaa olla asioista myös hänen kanssaan. tueella. Monet esitettävistä kappaleista sellaisessa tilanteessa? Olen ymmärtänyt, Puhumista Milana vaalii yhä. herättävät myös yleisössä suuria tunteita että haluni olla itseni on täysin normaali. – Mielestäni puhuminen on tärkeä kuten Milanan konsertissa tulkitsema Ulkona syystuuli puhaltaa pistävästi, ja asia. Olen kyllä aina saanut tuoda ajatukkappale Rakastan elämää. ripsii vettä, mutta sisällä puheensorinan seni julki. En pelännyt puhua minulle Milanalle tunteiden välittäminen on täyttämässä kahvilassa on lämmin. Milana tärkeille ihmisille. Se on ollut todella luontaista. katsoo silmiin ja kertoo, että juuri avoisuuri rikkaus. – Olen sen luonteinen ihminen, että muus ja puhuminen ovat olleet hänen Rikkautta Milanan elämään tuovat en pysty vaan suorittamaan musiikkia. keinonsa selvitä elämän Tunnen sen. On todella paljon lauluja, raskaista vaiheista. – SE ETTÄ PIKKUTYTTÖ PUHUU jotka elän, kun minä ne esitän. En olisi – Minulle se, että VAKAVISTA ASIOISTA ON HASSUA, sellainen ilman historiaani. puhun näistä asioista, Milanan sinisiin silmiin syttyy valo on ollut pelastukseni, KUN AJATTELEE JÄLKEENPÄIN. puheen kääntyessä musiikkiin. On vaikea Milana pohtii. MUMMI JA VAARI YRITTIVÄT SELITTÄÄ kuvitella, että laulaja päätti parikymppiJo pikkutyttönä MULLE ISOJA KYSYMYKSIÄ LAPSELLE senä lopettaa laulamisen kokonaan. Näin Milana sai turvallisten YMMÄRRETTÄVILLÄ SANOILLA. oli kuitenkin käydä 1990-luvun alkupuoaikuisten keskuudessa lella, Milanan aloitellessa omaa musiikäänensä kuuluviin. Haaskiuraansa julkisuuden valokeilassa. tattelun kääntyessä lapsuuden ajan tärkei- suuren rakkauden musiikin lisäksi ystä– Tein keikkoja, ja olin ahdistunut. siin asioihin ja ihmisiin Milana mainitsee vyys ja huumori. Huumori näkyy myös Jouduin salaamaan, miten huonosti heti “mummin ja vaarin”, joiden luona laulajan tavassa käsitellä arkoja aiheita. äidillä meni. 23-vuotiaana ajattelin, etten hän asui lapsuutensa ja nuoruutensa. Rajuistakin asioista voi laskea leikkiä tietkoskaan enää esiinny. Ihanaa, että nyt Milana muistelee lämmöllä, kuinka tyyn rajaan saakka. Kuten vaikkapa siitä, voin nauraa sille ajatukselle! Milana muis- rakas vaari jaksoi lohduttaa ja vastata kuinka netin kommenttipalstoilla hänestä telee. hänelle esitettyihin kysymyksiin. Milanan saatetaan edelleen kirjoittaa ilkeään Laulaja kertoo olleensa tuohon aikaan syntyessä vuonna 1970 Artturi-vaari oli sävyyn “median kipeänä wannabena, erittäin huolissaan äidistään. Jatkuva 76-vuotias. Elämänkokemuksen rikastutjoka on vain varjo äidistään”. huoli toi mukanaan raastavan ja selittätamalla rintaäänellä vaari osasi valita oikeat – Niin mieti, mitä se on ollut vuonna mättömän ahdistuksen. Milanan mukaan sanat aiheen kuin aiheen käsittelyyn. 1991, kun aloitin laulajana? Nyt eletään häneltä on mennyt pitkä tovi ymmärtää – Se että pikkutyttö puhuu vakavista vuotta 2018! Milana naurahtaa. omaa pahaa oloaan. asioista on hassua, kun ajattelee jälkeenMilana on siivonnut elämästään pois Kirjaprojektin myötä Milana palasi päin. sellaiset ihmiset, jotka eivät tee hänen takaisin vanhojen päiväkirjojensa ääreen. Mummi ja vaari yrittivät selittää mulle hyvinvoinnilleen hyvää. Ne ovat myös selittäneet ja jäsentäneet isoja kysymyksiä lapselle ymmärrettävillä – En anna elämääni tulla sellaisia hänen matkaansa tähän pisteeseen. Nyt, sanoilla. ihmisiä, jotka luovat kaaosta. En saa 8 LAB1803_6-9_Omalla äänellä.indd 8 3/2018 30.10.2018 14:20:14

siitä voimaa. Koen, että olen kaaoksen kokenut, enkä tarvitse sitä enää. Kaaoksen sijaan Milanalla on nyt elämässään vakautta. Lapsesta saakka Milanan elämässä on ollut paljon kavereita ja ystäviä. Näissä ympyröissä Milana on hyväksytty juuri sellaisena kuin hän on. – Olen todella iloinen, että meillä oli sellainen kouluyhteisö, jossa olimme yhdessä lastentarhasta yhdeksännelle luokalle asti. Vaikka minulla ei ollut isää tai äitiä, siitä ei koskaan tehty numeroa, Milana kertoo. Ystävien kanssa jaetut ajatukset ja hetket ovat tuoneet niin energiaa kuin lohtua elämään. Ystävät toimivat myös peilinä elämän moniin mahdollisiin maailmoihin. Elämässä sattuu ja tapahtuu mitä erikoisimpia asioita, Milana muistuttaa. – Saan energiaa muista ihmisistä. Saan myös laulun aiheita siitä, mitä elämässä tapahtuu. Huhtikuussa julkaistun kirjan myötä Milana on saanut lukuisia yhteydenottoja ihmisiltä, jotka ovat halunneet jakaa oman tarinansa laulajan kanssa. Milana on ollut yhteydenotoista erittäin otettu. Sosiaalisen median kautta tulleet viestit ovat konkretisoineet Milanalle myös hänen omaa suhdettaan asioiden hyväksymiseen ja anteeksiantoon. – Olen ajatellut niin, että ihmiset eivät lähtökohtaisesti ole halunneet, että asiat menisivät huonosti. Sitä kautta olen pystynyt antamaan anteeksi ja ymmärtämään ihmisten tekoja ja erilaisia tilanteita. Läpi haastattelun Milana palaa vastauksissaan “valinnan paikkoihin”. Hänen mukaansa jokaisella meistä on mahdollisuus tehdä omaa elämäämme koskevia päätöksiä – oli lähtötilanne millainen tahansa. Tästä laulajaa on muistuttanut myös hänen isänsä, kroatialaislähtöinen muusikko Milan “Miso” Misic. – Isä painotti minulle pienestä pitäen, että voit olla sun koko loppuelämän vihainen siitä, mitä on tapahtunut. Mutta sinä itse rakennat sun elämää ja päätät, miten sinä elät. Milanalla on ollut lapsesta saakka paljon kavereita ja ystäviä. Toisista ihmisistä Milana saa energiaa. Joskus myös muiden ihmisten elämistä on mahdollista ammentaa inspiraatioita. – Saan energiaa muista ihmisistä. Saan myös laulun aiheita siitä, mitä elämässä tapahtuu. 3/2018 LAB1803_6-9_Omalla äänellä.indd 9 Teksti: Veera Pennanen Kuvat: Marika Finne 9 30.10.2018 14:20:18

Hae tukea www.finfami.fi onko läheisesi sairastunut psyykkisesti? Älä jää yksin. 10 LAB1803_10-11_kolumni_Omaisen ääni.indd 10 3/2018 30.10.2018 14:19:31

OMAISEN ÄÄNI Tuija Eurola, vapaaehtoinen, Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry Ystävyyden helminauha K uukauden ajan pyöräilin todella innolla, jotta hiipii ystävän kohtaamisen tarve. Usein ehdotan ja yritän sopia jaksaisin jakaa viikon pyöräretken ystäväni Päivin yhteisen ajan tapaamiseen, jolloin kasvotusten saamme rupakanssa. Mittariin ehti kertyä lähes 600 kilometriä. tella. Joskus on tarve avautua toiselle mieltä painavista tapahtuKolme päivää ennen suunniteltua lähtöä satutin mista. itseni niin, etten voinut Elokuussa marja- ja omenasato pyöräillä. Reipas Päivi-ystäväni oli parhaimmillaan. Kiitollisena olen tietysti harmissaan, mutta retkelle hän saanut kaksi laatikollista punakanelia suunnisti juuri sovittuna lähtöpäikuorosiskoni omenatarhasta. Kangavänä, ilman retkikumppaniaan. Reitsalan ystäväni poikkesi myös luonani timatkojen sujuvuudesta sain tekstija ilahdutti meikäläistä tuoden kasviviestit päivittäin: millaiset yöpymishuoneestaan kypsyneet tomaatit ja kohteet ovat ja miten matka jatkuu kurkut nautittavakseni. suunnitelmien mukaan. ”Siitä tunnet Ystävyys on yksi arvokkaimmista sä ystävän…” Hän ymmärtää, eikä asioista koko maailmassa. Ystävyyttä hylkää. Ensi vuonna jatketaan paremkannattaa arvostaa ja kunnioittaa malla onnella, onhan kymmenes kaikilla osaamillaan tavoilla. Ystävä yhteinen pyöräretkiviikko edessä. saattaa olla melkein hengenpelastaja, Ystävä on luotettava, empaattinen kun tuntuu, että koko muu maailma ja hauska. Räväkkä ja lojaali. Avaraon itseä vastaan. katseinen ja hyväksyvä. Sopivan Hyvät ystävät ovat kuin lyhtyjä hienotunteinen, mutta kuitenkin tiellä – he eivät lyhennä matkaa, rehellinen. Ensiarvoisen tärkeää ystämutta tekevät sen turvalliseksi kulkea. vien kanssa on myös kyky kuunHyvä ystävä kävelee silloin sisään, nella ja taito sanoa suoraan ne kun muu maailma kävelee ulos. ikävätkin mielipiteet. Lisäksi Sydämessäni on ystävyyden YSTÄVYYS ON YKSI ARVOKKAIMMISTA hyvä ystävä ehtii tavata, vaikka helminauha. Jokaisesta aidosta ASIOISTA KOKO MAAILMASSA. on kiireinen, eikä tuomitse valinystävästä pujotan siihen helmen. toja, vaikka olisi toista mieltä. Nauha säteilee voimaa, kantaa YSTÄVYYTTÄ KANNATTAA ARVOSTAA Hellekesän keskellä sateinen tunteita ja kohtaloita. Jotkut JA KUNNIOITTAA KAIKILLA elokuun päivä avasi tilaisuuden helmistä hohtavat valoa ja iloa, OSAAMILLAAN TAVOILLA. hiljentyä koneen ääreen kirjoittoiset surun takaa pilkottavaa tamaan onnitteluviestit ystäviltoivoa. Osa helmistä on ajan leni. Alkavan viikon keskiviikkopäivään ajoittuivat Marjat, Mari- hiomia; jokaisen arvo on mittaamaton. annat, Marjatat, Marjaanat ja Jatat viettämään nimipäiviään. Sinun helmesi on minulle erityisen rakas. Juuri nyt toivon Koneeni tiedostosta aukenivat oitis päivään sopivat viestit. Sinulle enkelten siipien hipaisun ja suojaavan tuulen tuoksun. Kirjoittamisen myötä sydämeni avautuu ystävilleni. Heidän Mukaan piilotan yhteisen tarinan, se tuokoon mieleesi kanssaan on ilo jakaa valoa, voimia, jaksamista, ymmärrystä, lämpimän, hauskankin muiston. siunausta ja enkelten läsnäoloa elämän hetkiin. Toivon kaikkien lukijoitten iloitsevan ystävyydestä ja ystävisArjen keskellä viestittelen koneellisestikin, kun ajatuksiini tään, jotka kulkevat rinnallamme vuodesta toiseen. 3/2018 LAB1803_10-11_kolumni_Omaisen ääni.indd 11 11 30.10.2018 14:19:33

Hädässä ystävä tunnetaan Kriisin keskellä ystävältä kaipaa ennen kaikkea läsnäoloa ja myötäelämistä. Kaikille hädässä auttaminen ei kuitenkaan ole helppoa, sen Leena Kallio ja Ahti Mäkelä ovat huomanneet. Vaikean elämäntilanteen koittaessa toiset ystävyyssuhteet loppuvat, kun taas toiset vahvistuvat. K UN LEENA KALLION poika alkoi 15-vuotiaana oireilla psyykkisesti, kaipasi Leena olkapäätä, jota vasten nojata. Henkiselle tuelle ja halaukselle olisi ollut tarvetta. Pian Leenalle kuitenkin valkeni, ettei kenestä tahansa ole vaikeassa tilanteessa tukijaksi. – Olen huomannut, etteivät kaikki kykene käsittelemään näitä juttuja ja ymmärtämään. Kun ystäviltä ei saa tukea, on silloin eristyksissä omassa ahdistuksessaan, Leena kertoo. Leenan nyt jo aikuisella pojalla on vakava päihderiippuvuus sekä mielenterveysongelmia. Yksi järkyttävimmistä kokemuksista perheelle on ollut, kun poika joutui armeija-aikoinaan psykoosiin, ja ambulanssi toi hänet kotiin. Apu ja tieto eivät kulkeneet tilanteessa lainkaan. Kyselyistään huolimatta Leena ei saanut ensiapumiehiltä tietoa siitä, mitä oli tapahtunut, ja miten tästä pitäisi jatkaa. – Siitä lähtien pojan tilanne on mennyt koko elämän ajan synkemmäksi. Äidille se tuo ahdistusta, pelkoa, huolta ja itkua. Myös muu perhe on kokenut huolta ja surua. Erityisen raskaasti tilanteen on ottanut perheen kuopus, joka uupui ja masentui. 12 LAB1803_12-15_Hädässä ystävä tunnetaan.indd 12 Leena Kallio ja Ahti Mäkelä tutustuivat FinFami Pirkanmaan kokemusasiantuntijakoulutuksessa muutama vuosi sitten. Silloin he huomasivat, kuinka samankaltaisia kokemuksia heiltä löytyy. Kun ystävällä on taustallaan samanlaisia kokemuksia, on keskusteleminen helppoa. 3/2018 30.10.2018 14:22:22

MYÖS LEENAN YSTÄVÄLLÄ Ahti Mäkelällä on taustallaan samankaltaisia kokemuksia kuin Leenallakin. Ahdin pojalla alkoi ilmetä mielenterveysongelmia pitkään jatkuneen koulukiusaamisen myötä. Aluksi kiusaaminen johti koulun keskeyttämiseen ja sen jälkeen kaverisuhteiden puuttumiseen, syrjäytymiseen, masennukseen ja sairaseläkkeeseen. 3/2018 LAB1803_12-15_Hädässä ystävä tunnetaan.indd 13 ”KUN YSTÄVILTÄ EI SAA TUKEA, ON SILLOIN ERISTYKSISSÄ OMASSA AHDISTUKSESSAAN.” – Koulukiusaaminen on jättänyt niin pahat jäljet ja kolauksen itsetuntoon, että siitä ei ole päästy ylitse. Kun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu, kuuluu FinFamin tunnuslause. Ahdin mukaan asia menee juuri näin käytännössäkin. Mielen sairaudet vaikuttavat koko perheen jaksamiseen. – Kun joku perheestä sairastuu, 13 30.10.2018 14:22:26

Leena ja Ahti tekevät FinFami Pirkanmaalla vapaaehtoistyötä yhdessä. Tänä syksynä he työskentelevät omilla vuoroillaan omaiskahvilan emäntänä ja isäntänä. FinFamista he kokevat saavansa virkistystä ja ymmärrystä. silloin on erittäin tärkeää, että lähipiiri – Kun on ystävä, jolla on samanlaisia hyväksyy tosiasiat ja on valmis auttakokemuksia, ei tarvitse jännittää. Voi maan. Perhe tarvitsee tilanteessa tukea sanoa mitä vaan, eikä se kaada toista, toisiltaan. Leena toteaa. Vaikka perheen sisältä tukea löytyi– Pidän siitä, että Ahtiin voi luottaa. sikin, kaipaa keskustelukavereita myös Herkkyys ja taiteellisuus yhdistävät meitä. välillä perheen ulkoMyös Ahti kokee, puolelta. Leenan että yhdistäviä teki”MEIDÄN ON tavoin myös Ahdilla jöitä Leenan kanssa HELPPO PUHUA MISTÄ VAIN löytyy paljon. on kokemusta siitä, JA REHELLISESTI.” kuinka perheen– Meidän vertaisjäsenen psyykkinen tukemme perustuu sairaus vaikuttaa koko perheen sosiaalisiihen, että olemme elämänkoulussa siin suhteisiin. samalla luokalla, Ahti jatkaa. – Jotkut ystävyyssuhteet loppuvat, – Meidän on helppo puhua mistä mutta toiset vahvistuvat. Ei se määrä, vain ja rehellisesti. Uskon, että Leena vaan se laatu. Se korostuu tällaisessa hyväksyy minut tämmöisenä, ja minä tilanteessa, Ahti muistuttaa. hänet semmoisena. Se on yksi ystävyyden kulmakivi. Ei ole mitään muttia. VAIKEASSA ELÄMÄNTILANTEESAhti on päässyt tapaamaan sattumalta SA Leena ja Ahti ovat löytäneet toisismyös Leenan pojan. Siinä, missä Ahti taan hyvät ystävät. Ystävyys alkoi FinFapystyi ottamaan tilanteen rauhallisesti mi Pirkanmaan kokemusasiantuntijakou- vastaan, menevät Leenan monet muut lutuksessa kolmisen vuotta sitten. Kouystävät lukkoon. Jos kokemusta mielen lutuksessa he löysivät omista tarinoistaan sairauksista ei ole, ei niihin välttämättä samankaltaisia piirteitä ja huomasivat, et- osata suhtautua. tä toiselle on helppo jutella. – Nautin siitä, kun näin, että Ahti koki 14 LAB1803_12-15_Hädässä ystävä tunnetaan.indd 14 tilanteen luonnollisena. Ahti vei meitä kumpaakin vuorotellen pienelle moottoripyöräajelulle. Se oli uusi kokemus meille ja kaikilla oli hauskaa. LEENA JA AHTI TIETÄVÄT, että kriisissä ystävältä kaipaa ennen kaikkea läsnäoloa ja kuuntelutaitoa. Ystävän toivoo myötäelävän mukana niin ylä- kuin alamäissäkin. Hyvä ystävä huomaa, kun toisesta ei ole kuulunut mitään moneen viikkoon, ja soittaa perään tarkastaakseen voinnin. – Eikä kannata kysyä mitä kuuluu, vaan nimenomaan, että miten voit. Kun on huono tilanne, ei huvita kertoa, mitä kuuluu, Leena huomauttaa. – Ei ikävistä asioista halua koko ajan puhua. Hyvä ystävä on myös sellainen, jonka kanssa voi unohtaa murheet, pitää hauskaa ja rentoutua. Kokemus on opettanut, että on myös paljon sellaisia asioita, joita ystävän ei toivo tekevän kriisitilanteessa. Tuomitseminen on yksi pahimmista. Kun ystävä sanoo, että lapsellasi on ongelmia, koska et ole pitänyt tarpeeksi kuria, tuntuu se 3/2018 30.10.2018 14:22:27

kuin veistä käännettäisi haavassa. Myöskään ajattelemattomia neuvoja ei mielellään ottaisi ystävältä vastaan. – Ystävän ei pitäisi antaa lonkalta neuvoja. Ota itseäsi niskasta kiinni. Tee sitä tai tätä. Osta lippu ja lähde risteilylle. Jos ihminen on sisältä rikki, ei auta, että pintaan laitetaan laastari, kertoo Ahti. – On myös kavereita, jotka sanovat, että minä en kestä kuunnella tuommoisia asioita, puhutaan jostain muusta. Ja silloin itsellä voi olla juuri sellainen tilanne päällä, että tarvitsisi puhua jollekin. SUOMALAISEEN KULTTUURIIN avun pyytäminen ei istu helposti, eikä se ole koskaan tuntunut helpolta Ahdille tai Leenallekaan, vaikka tilanne olisi ollut kuinka kestämätön. – Minulla on karjalaistausta ja olen evakon tytär. Olen perinyt vahvana asenteen, että minun on pakko selvitä itse. Ystäviltäkin on vaikea pyytää apua, Leena kertoo. Kun omat voimat alkavat huveta, jossain vaiheessa apua on kuitenkin pyydettävä. Ahti huomasi kykenevänsä avunpyyntöön vasta siinä vaiheessa, kun mitään muuta ei ollut enää tehtävissä. – Nyt kun on kerran käynyt oman kestokykynsä rajoilla, tarkoitus ei ole, että seuraavalla kerralla menen vielä vähän pidemmälle. Seuraavalla kerralla sitä tietää, missä mennään. Silloin huomaa itse, milloin täytyy hakea apua, Ahti toteaa. Jatkossa Ahti kertoo myös muistavansa, että sen verran itsekäs on oltava, että pitää huolta myös itsestään. KUN JAKSAMINEN on äärirajoilla, täytyy ihmisen oppia löytämään omat selviytymiskeinonsa. SÄRKYNYT EN VOI KATSELLA VAIN SIVUSTA, KUITENKIN MINUN TÄYTYY KUINKA PALA PALALTA MURTUU SINUSTA, SYDÄMESI SÄRKYY. TAHTOISIN TEHDÄ JOTAIN PUOLESTASI, KULKEA EDES HETKEN RINNALLASI, VAAN SINUN YKSIN VAAN NYT TÄYTYY. – Harmaassa arjessa pitää löytää valopilkkuja, ja niitä pitää löytää myös pienistä asioista. Ei kaiken tarvitse aina olla jotain suurta ja mahtavaa, Ahti toteaa. Ahti ja Leena muistuttavat, että jokainen ihminen tarvitsee jonkin kanavan pahan olon purkamiseen. Itselle oikea kanava voi löytyä esimerkiksi urheilusta, musiikista, luonnosta tai kirjoittamisesta. Sekä Leenalle että Ahdille taide ja kulttuuri ovat suuri voimavarojen lähde. – Aikoinaan kurssillakin minut herättivät Ahdin runot. Yleensäkin löydän runoista ja laulun sanoista itseni ja omia tunteitani. Jollain tavalla pidätetty suru ja tuska pääsevät niiden kautta pois. Ystävyksien mukaan paperille on toisinaan jopa helpompi purkaa omia tuntojaan kuin ystävälle. Runoja kirjoittamalla omat ajatukset saa esiin kirkkaana ja jäsenneltynä. Mieli_Labyrintti_ilmo_177x64_vertaistukea_12012015_final.indd 1 3/2018 LAB1803_12-15_Hädässä ystävä tunnetaan.indd 15 Kirjoittanut Ahti Mäkelä Taiteen lisäksi Ahdille tärkeä jaksamisen keino on luonnossa liikkuminen. Kun jaksaminen alkaa järkkyä, ostaa hän junalipun pohjoiseen ja suuntaa mökkeilemään karun kauniisiin maisemiin. – Olen vakuuttunut, että luonnolla on suuri tukeva merkitys myös sairastuneille. Myös FinFamista Leena ja Ahti ovat löytäneet virkistymisen paikan. Yhteiset vuorot omaiskahvilan emäntänä ja isäntänä tuovat piristystä arkeen. Lisäksi Leena vetää FinFami Pirkanmaan kameraryhmää ja on mukana Ankkuri Aallokossa -projektissa kokemusasiantuntijana. Myös Ahti tekee yhdistyksessä mielellään itselle sopivia tehtäviä. – FinFami on yhdistävä yhteisö, Ahti toteaa. – Täällä kohtaa ymmärtämystä. Teksti ja kuvat: Emilia Aakko 12.1.2015 15.35 15 30.10.2018 14:22:27

Yhteys, jota ystävyydeksi kutsutaan Korkeakouluopintojen alkamiseen liittyy monella toive oman yhteisön ja ystävien löytämisestä. Uudessa elämäntilanteessa on tärkeä voida jakaa ajatuksia, kokemuksia ja tuntemuksia vertaisten kanssa. Kaikki opiskelijat eivät kuitenkaan löydä ystäviä tai omaa porukkaa, johon tuntee kuuluvansa. Verkkokeskusteluissa saatu vertaistuki antaa mahdollisuuden jakaa mieltä askarruttavia ja huolta aiheuttavia asioita. Samalla opiskelija usein huomaa, että onkin vaan ihan tavallinen opiskelija kuten muutkin. L ähes kaikilla meillä on kaipuu läheiseen yhteyteen toisen ihmisen kanssa: yhteyteen, jota ystävyydeksi kutsutaan. Ystävyys tarjoaa hyväksytyksi tulemisen ja yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä emotionaalista turvallisuutta, jotka ovat perustarpeitamme. Kun perustarpeet tyydyttyvät, ihminen voi hyvin. Perustarpeiden tyydyttämättä jääminen puolestaan lisää ahdistuneisuutta ja huolta, mikä saa meidät voimaan huonosti ja esimerkiksi stressaantumaan helpommin. Ystävyyden kaipuu ei katso ikää, vaan tarvitsemme läheisiä ihmissuhteita lapsuudesta vanhuuteen. Ystävyys on parhaimmillaan vastavuoroista elämänkokemusten, tunteiden, ajatusten ja arjen jakamista toisen ihmisen kanssa. Se tarkoittaa keskinäistä luottamusta ja tunnetta siitä, että on tärkeä toiselle ihmiselle: ystävä on kiinnostunut minusta ja tukee vaikeissa tilan- YSTÄVYYDEN KAIPUU EI KATSO IKÄÄ, VAAN TARVITSEMME LÄHEISIÄ IHMISSUHTEITA LAPSUUDESTA VANHUUTEEN. 16 LAB1803_16-17_Yhteys jota ystävyydeksi kutsutaan.indd 16 teissa. Ystävälle voin jakaa MUUTOSTEN KESKELLÄ TARVITAAN itselleni merkitykselliset asiat ASIOITA JA IHMISIÄ, JOTKA ANTAVAT ja hänkin haluaa jakaa omaa VOIMIA JA TUOVAT EMOTIONAALISTA elämäänsä minulle. Ystävä on parhaimmillaan erityinen TURVALLISUUTTA. neuvonantaja, joka tukee visaisten päätösten ratkaisemisessa. ystävyyssuhteet muuttuvat, ehkä hiipuvat Ystävän olemassaolo vastaa myös ihan ja katkeavat. Seurustelusuhteisiin voi tulla arkisiin kysymyksiin: kuka on se ihminen, suuriakin muutoksia. Opintojen alkajonka kanssa pohdin kurssivalintoja tai essa avautuu aivan erilainen näkökulma elämää valmistumisen jälkeen? Kenen elämään – alkaa oman ammatti-identikanssa keskustelen ihmissuhteiden iloista teetin etsiminen ja vahvistaminen. ja suruista tai elämän kummallisuuksista? Siirtyminen uuteen vaati vanhasta luopumista, sopeutumista ja uusien KORKEAKOULUOPINTOJEN taitojen opettelua. Muutosten keskellä ALOITTAMINEN ajoittuu yleensä noin tarvitaan silti vahvasti jotain pysyvää, 20 – 30 ikävuoteen. Samaan ikäkauteen sellaisia asioita ja ihmisiä, jotka antavat ajoittuu myös elämänvaihe, jolloin siirvoimia ja tuovat emotionaalista turvallirytään nuoruudesta aikuisuuteen. Siirsuutta. Tarvitaan hyvä tukiverkosto, jossa tymä nuoruudesta aikuisuuteen voi suystävällä on tärkeä sijansa. jua jouhevasti ilman sen suurempia ongelmia, mutta joskus siirtyminen voi tun- USEIN KORKEAKOULUOPINTOJEN tua vaikealta. ALOITUKSEEN liittyy odotuksia ja toiElämänvaihe on erityisen täynnä veita samanhenkisten, jopa koko elämän muutoksia opiskelujen alkuvaiheessa. ajan mukana kulkevien ystävien löytämiMoni opiskelija vaihtaa asuinpaikkasestä. Kun opiskellaan samaa alaa, tuntuu kuntaa ja muuttaa kenties ensimmäistä luontevalta odottaa löytävänsä uusia yskertaa yksin asumaan omaan kotiin: täviä. Opiskeluaika tarkoittaa monen ajaomasta kodista ja taloudesta on nyt tuksissa ja unelmissa tutkinnon suorithuolehdittava itse. Lapsuuden perhe ei tamisen ohella kaveriporukoiden kansole enää läsnä arjessa ja vanhat kaveri- ja sa hengailua ja elämän suurten kokemus3/2018 30.10.2018 14:23:26

”LIVEKESKUSTELUT OLIVAT PARASTA JA SE, ETTÄ TAJUSI, ETTEI MUILLAKAAN KAIKKI AINA IHAN HERKKUA OLE.” nousee esiin yksinäisyys ja toive voida jakaa omia ajatuksia, tunteita ja kokemuksia vertaisten kanssa. Moni kirjoittaa, ettei ole ketään, joka välittäisi ja kysyisi esimerkiksi ”mitä sulle kuuluu?”. Keskusteluissa pohditaan myös sitä, mistä löytyisi porukka, johon voisi liittyä ja johon voisi kokea kuuluvansa. KUVA: UNSPLASH ten jakamista. Varsinkin aiemmin yksinäisyydestä kärsineelle odotukset voivat olla suuret. Moni korkeakouluopiskelija kokee kuitenkin itsensä yksinäiseksi. Yksinäisyys koetaan sekä läheisten ihmissuhteiden puutteena että ulkopuolisuuden tunteena opiskelijayhteisössä. Vuoden 2016 Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksessa havaittiin, että 4 – 10 % opiskelijoista koki itsensä yksinäiseksi usein. Lisäksi jopa 22 % opiskelijoista koki, ettei kuulu mihinkään ryhmään. Yksinäisyys koetaan hyvin kipeänä ja ahdistavana asiana. Lisäksi yksinäisyyteen liittyy usein tunne, että ”kukaan ei ymmärrä” ja tunne, että ”minussa 3/2018 LAB1803_16-17_Yhteys jota ystävyydeksi kutsutaan.indd 17 on jotain vikaa”. Yksinäisyyteen liittyy myös häpeää, mikä vaikeuttaa entisestään tutustumista ja syvempien ihmissuhteiden luomista. Yksinäisyys on vakava asia, jonka on todettu lisäävän opiskelijoiden ahdistusta ja masennusta sekä vaikuttavan negatiivisesti opiskelukykyyn, jolloin opinnot venyvät ja keskeytyvät helpommin. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksessa havaittiin lisäksi, että 10 % miehistä ja 3,5 % naisista koki, ettei hänellä ole mahdollisuutta luottamukselliseen keskusteluun. Myös Nyytin eli opiskelijoiden mielenterveyttä edistävän järjestön avoimissa ryhmächateissa ja nettiryhmissä VERTAISTUKI EI KORVAA YSTÄVÄÄ ja tunnetta siitä, että on jollekin ihmiselle erityisen tärkeä ja rakas. Vertaistuella on silti iso merkitys. Vertaistuki on parhaimmillaan vaikeidenkin tunteiden ja kokemusten jakamista. Hyvä vertaistuki antaa kokemuksen siitä, ettei ole yksin omien vaikeuksien kanssa ja on ihan ok kokea ja tuntea näin. Vertaisen kanssa ollaan samalla viivalla ja ymmärretään toista syvemmin kuin vain ajatuksen tasolla. Nyyti ry:n vertaistuellisissa nettiryhmissä ja avoimissa ryhmächateissa keskustellaan hyvin erilaisista asioista: muun muassa mielenterveyteen liittyvistä ongelmista, jaksamisen vaikeuksista, ihmissuhteiden haasteista, päihteiden käytöstä, jännittämisestä, yksinäisyydestä ja tutustumisesta. Lisäksi kirjoittajia puhututtaa opiskeluun liittyvät kysymykset, kuten opiskelutaidot, osaaminen, pärjääminen, uravalinnat ja työllistymisen haasteet. Monesti keskusteluun osallistujan oloa helpottaa jo se, että kuulee muiden pohtivan samoja asioita kuin mitä itsekin miettii. On tärkeä ja helpottavaa kuulla, ettei ole ainoa vaikeiden kysymysten kanssa kamppaileva, vaan ihan ”tavallinen” opiskelija. Se, että muillakin on samankaltaisia ajatuksia ja samantapaisia tilanteita on helpotus, vaikka toisen nettiryhmään tai chattiin osallistuvan ongelmista ei ollakaan iloisia. Vertaiskeskusteluissa tsempataan ja lohdutetaan toisia kirjoittajia sekä jaetaan vinkkejä ja keinoja, jotka ovat auttaneet itseä ratkaisemaan vaikean tilanteen ja ohjanneet eteenpäin. Vertaistuki onkin usein osallistujien mielestä ryhmien parasta antia: ”Livekeskustelut olivat parasta ja se, että tajusi, ettei muillakaan kaikki aina ihan herkkua ole.” Teksti: Päivi Kohta, asiantuntija, Nyyti ry 17 30.10.2018 14:23:28

PUHEENJOHTAJA Anita Ruutiainen Ystävyys M KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ itä onkaan aito ystävyys? Lapsena kirjoitTämä salailu voi tehokkaasti sulkea meidät mielenterveystelimme toistemme vihkoihin seuraavasti: omaiset ulos ystäväpiiristämme, sillä eihän kukaan jaksa jatkukolme sanaa sinulle, ole ystävä minulle. vasti salata kaikkia asioitansa. Koska usein ystävät kyselevät Lapsuudessani ystäviä tuntui löytyvän elämästämme, lapsistamme ja heidän opiskelu-, työ- ja perhehelposti: aina oli koulukaveri tai naapurin asioista, voi olla monesti helpompi jäädä kotiin ja eristäytyä lapsia, joiden kanssa leikimme ja olimme todella hyviä ystäviä. muista ihmisistä. Me mielenterveysomaiset voimme ajatella, Tänä päivänä olemme kaikki hajaantuneet ympäri Suomea ja että kenelläkään toisella ei ole samanlaisia ongelmia kuin meillä. jäljellä on vain hyvät muistot niiltä ajoilta. Voimme myös kohdistaa itseemme Jokin aika sitten kävimme sisareni kanssa sellaisiakin asioita, joita ei ole meille edesmenneen äitimme vanhoja papereita tarkoitettu ja tulemme epäluuloisiksi läpi ja totesimme, että jo silloin ennen toisia henkilöitä kohtaan. 1920-lukua lapsilla oli ollut samanlaisia Kuitenkin silloin, kun elämä tuntuu muistivihkoja. Ja myös äidilleni oli moni raskaalta ja on vaikeaa selvitä omista ystävä kirjoittanut saman lauseen kuin asioista, tarvitsemme toisen ihmisen minulle myöhemmin. ystävyyttä. Monesti se paras ystävä voi Mutta millainen on nykylasten tilanne? olla puoliso tai joku muu perheenjäsen, Ovatko heidän ystävyyssuhteet vain elleivät kaikki perheessä ole jo liian somessa ja chatissa? Meille jäi jäljelle kuormittuneita vallitsevasta tilanteesta. muistivihkoja, joita voimme vielä näin Usein emme kuitenkaan halua rasittaa vanhana selata ja muistella niiden avulla läheisiämme omilla murheillamme. omia lapsuusystäviämme. Mitä nykyajan Vaikka itse olen ollut avoin tyttälapsille jää? Toisaalta Facebookin avulla remme sairastumisesta ja olemme siitä voimme nykyään löytää lapsuusystävät paljon keskustelleet perheen sisällä, uudelleen myös matkojen päästä. Miten ja myös sairastuneen itsensä kanssa, riemastuttavaa onkaan vaihtaa vanhan olen silti tarvinnut myös ulkopuoystävän kanssa tietoja. Tuntuu kuin vuosilisia auttajia. Onneksi löysinkin mielenkymmenet jäisivät taakse terveysomaisten yhdisja olisimme edelleen niitä tyksen silloin, kun elimme OMAISYHDISTYKSESTÄ OLEN LÖYTÄNYT samoja koulukavereita kuin raskainta aikaa. Sieltä ELÄMÄÄNI IHANIA IHMISIÄ, JOIDEN AVULLA joskus aikanaan. olen saanut parhaan TIEDÄN SELVIYTYVÄNI NIISTÄ VAIKEUKSISTA, ”Mistä tunnet sä ystävän? avun, sekä omaisneuvoJOITA KOHTAAN MIELENTERVEYSOMAISENA. Onko oikea sulle hän? Anna jilta että vertaistukiryhmeren se selvittää, kuka mästä. Miten huojenviereesi jää.” Ystävän laulu, joka on alkuperältään Vladimir tavaa onkaan keskustella asioista henkilöiden kanssa, jotka ovat Vysotskin säveltämä ja sanoittama, on puhutellut ainakin samassa elämäntilanteessa ja joihin voin täysin luottaa ajatminua paljon. Ehkä tunnetuin suomalainen sanoitus tästä on telematta, että asiat tulisivat kuulopuheina ja suurenneltuina Junnu Vainion tekemä. Miten paljon me mielenterveysomaiset huhuina takaisin korviini. Saamme yhdessä jakaa surumme ja joudummekaan miettimään sitä, kenelle voimme uskoutua ilomme, sillä emme tosiaankaan aina ryve surkeudessamme, omista asioistamme, jotka saattavat tuntua joistakin ystävisvaan yhdessä löydämme elämäämme monia ilon aiheita, kiitoltämme oudoilta ja pahimmassa tapauksessa katkaista koko lisuutta ja toivoa. ystävyyssuhteen. Onhan mielenterveysasiat olleet vuosisatoja Olen aikaisemminkin kirjoittanut Prospect-vertaistukivaiettu ongelma ja vielä nykyäänkin monet omaiset arastelevat koulutuksesta, mutta en voi olla mainitsematta sitä nytkään. puhua niistä. Vasta tämän koulutuksen myötä opin paremmin ottamaan Tämä on ymmärrettävää, koska aikaisemmin ja ehkä vielä oman elämäni hallintaani ja sain tarvittavan tuen, jonka avulla nykyäänkin jotkut ajattelevat, että koko perhe on sairas, jos yksi voimaannuin. Omaisyhdistyksestä olen löytänyt elämääni perheenjäsen sairastuu mieleltään tai ainakin jotain outoa täytyy ihania ihmisiä, joiden avulla tiedän selviytyväni niistä vaikeukperheessä olla, kun näin on käynyt yhdelle perheenjäsenelle. sista, joita kohtaan mielenterveysomaisena. Toivon, että myös Monesti myös me vanhemmat ajattelemme suojelevamme teillä kaikilla lukijoilla on henkilöitä, joiden kanssa voitte jakaa sairastunutta perheenjäsentä sillä, kun emme puhu asiasta ulko- elämänne surut ja ilot. puolisille. Hyvää talven odotusta. 18 LAB1803_18-19_Puheenjohtaja.indd 18 3/2018 30.10.2018 14:19:02

OLEN VIERELLÄSI -VALOKUVANÄYTTELY Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ja Omaishoitajat ja läheiset -liitto esittelevät Satu Kemppaisen kuvia omaishoitajuudesta. Valokuvanäyttely kertoo omaishoitajien ja heidän hoitamiensa läheisten arjesta. Haluaisitko nähdä valokuvanäyttelyn omalla kotipaikkakunnallasi? Ota yhteyttä: viestintävastaava Marika Finne, marika.finne@finfami.fi tai p. 045 844 0135 3/2018 LAB1803_18-19_Puheenjohtaja.indd 19 19 30.10.2018 14:19:04

KOLUMNI Jaana Humalto, asiantuntija, FinFami ry Aito ystävyys V KUVA: MARIKA FINNE oiko ystävyyttä määritellä? Ystävyys syntyy kahden ja sen tulee olla vastavuoroista. Ystävät ovat toisilleen läsnä tai useamman toisistaan välittävän ja toistensa vastaavissa tilanteissa. seurassa viihtyvän ihmisen välille. YstäväporuYstävyyttä miettiessä tulee myös ajatella kolikon toista kasta puhutaan silloin, puolta: Miltä tuntuisi, jos ei olisi kun samaan ystäväpiiyhtään ystävää. Mitä jos haluaisit riin kuuluu useita ihmisiä. Ystäville ystävän, mutta sellaista ei löydy? on tunnusomaista hyvä huolenpito ja Entä jos sinulla olisi useita kavereita, välittäminen toisistaan. 1980 – luvulla mutta kokisit, ettei yksikään heistä alettiin viettää ystävänpäivää ja päivä ole sydänystävä, jolle voisit kertoa tuli kalenteriin virallisesti vuonna syvimpiä ajatuksiasi? Tärkeintä on, 1996. että yrität puhua yksinäisyydestäsi. Hyvälle ystävälle on monta nimeä. Ystävyys on suvaitsevaista ja jokaiHän on aarre, tuki ja turva silloin, sella on oikeus hyvään ystävään. kun koet elämässä vastoinkäymisiä. Otetaan uusia ihmisiä joukkoomme Hän iloitsee kanssasi onnistumisista. kouluissa, työpaikoilla, kaveriporuYstävyys ei katso ikää, taustaa, varallikoissa ja harrastuspiireissä. Annetaan suutta tai välimatkaa. Ei ole olemassa jokaiselle ihmiselle mahdollisuus ystäyhtä ystävyyden muottia. Ystävät vyyteen! voivat olla harrastustovereita, työkaUudet ystävyyssuhteet eivät sulje vereita, sukulaisia, naapureita, koulupois vanhoja, vaan voivat parhaimkavereita, lapsuudenystäviä, puolimillaan rikastuttaa. Uskon siihen, että soiden kautta tutustuneita kavereita ihmiset voivat ystävystyä yllättävistai ystävyys voi olla muodostunut säkin paikoissa. Ystävyys syntyy usein samanlaisesta elämäntilanteesta. yhdistävistä tekijöistä tai kiinnosTärkeintä on, että ystävyytuksen kohteista. JÄRJESTÖT TARJOAVAT PAIKKOJA, dessä ollaan vapaaehtoisesti ja Järjestöt tarjoavat paikkoja, JOISSA IHMISET VOIVAT KOHDATA ilolla mukana. Hyvä ystävyys joissa ihmiset voivat kohdata. TOISIAAN JA YSTÄVYSTYÄ. säilyy silloinkin, jos välimatkaa on Meillä FinFamissa on tarjolla tuhansia kilometrejä. Ystävyydessä monia kohtaamispaikkoja. Ihmiset kumpikin osapuoli saa olla oma voivat kohdata FinFamin vapaaehitsensä. Vaikka ystävän kanssa ei ehdittäisi nähdä joka viikko tai toistehtävissä, vertaistukiryhmissä tai vaikka yhdistyksen virkiskuukausi, yhteyttä pidetään puhelimen, verkon tai sosiaalisen tysretkellä. Oletko jo katsonut, mitä kaikkea FinFami tarjoaa? median välityksellä. Järjestössämme on jokaiselle jotakin. Ystävyydessä ei ole tärkeintä määrä vaan laatu. Ystävyys Jos sinulla on ihana ystävä; soita hänelle. Kysy, mitä hänelle punnitaan vaikeissa elämäntilanteissa ja murheiden keskellä. kuuluu. Kerro, kuinka tärkeä hän on sinulle. Pyydä hänet Kuka jaksaa kuunnella ja tukea, kun ilon aiheita on vähän? kahville tai kylään. Yllätä hänet kauniilla kortilla. Muista häntä Ystävä tietenkin. Ystävyyttä ei pidä pitää itsestäänselvyytenä muulloinkin, kuin ystävänpäivänä tai jouluna. Kirjoita kirje. 20 LAB1803_20_kolumni Jaana Humalto.indd 20 3/2018 30.10.2018 14:23:56

KOLUMNI Nimimerkki Aino Sofia Minä myös # metoo on edelleen paljon puhuttu. Tässä kirjoiTilanne kotona kuitenkin jatkui ja väsyin siihen uudelleen. tuksessa on kuitenkin kysymys hieman eri asiasta. Olin töissä kireä. Ymmärtävä esimieheni suositteli työterveysAihe, josta kirjoitan, on yleinen, mutta vaiettu. psykologia. Olen päihderiippuvaisen sekä mielenterveysonPsykologin vastaanotolla padot aukenivat. Minusta tuntui, gelmaisen omainen. Haluan nostaa esiin omaisena että henki loppuu. Psykologi oli hetken hiljaa ja kysyi: ”Vitutolon, sen vaativan roolin. Kuinka joudut jatkuvasti kestämään taako?” Tyylikkäältä ja hillityn oloiselta ammattilaiselta se oli ja tukemaan, mutta sinullakin on rajasi. Joskus ne rajat ylittyvät, yllättävä kysymys. Vastasin hartaasti, että kyllä. Hän selitti, että ja silloin voi sanoa #metoo, minä myös. vielä kun jaksaa vituttaa, niin on tarmoa jäljellä. Kun sekin Myös minä olen uupunut ja sairastunut masennukseen. On loppuu ja olo on ihan turta, ovat vitsit vähissä. tutkittu, että jopa 46 % päihde- ja mielenterveysomaisista Työterveyspsykologilla saa käydä vain viidesti. Tuntui ahdissairastuu jossain vaiheessa elämäänsä. tavalta, kun kerrat loppuivat, mutta olo oli yhä sellainen, Masennus ei ole muunneltavissa oleva mielentila. Se ei etteivät omat siivet vielä kanna. Psykologi kirjoitti lähetparane sillä, että vain päättää teen mielenterveystoimistoon. reipastua. Masennus on sairaus, Minulla oli hyvä tuuri, sillä sain joka pahimmillaan vie tilaan, tavata tutun sairaanhoitajan. VERTAISTUKI ON SELLAISTA RAUTAA, jossa ei kykene huolehtimaan Jotenkin silti tuntui, että JOKA TUKEE JUURI OIKEALLA TAVALLA. itsestään lainkaan. kaikki nämä hoitokerrat olivat Minun ensimmäinen masenvain laastaria haavoille. Olisi nusjaksoni oli kuormittavassa ja vain ajan kysymys, milloin vaikeassa elämäntilanteessa. Mies sairasti syövän, jonka jälkiseu- haavat aukeaisivat uudelleen. rauksena hän masentui ja alkoholin käyttö lisääntyi. Minä vaihMieheni päihderiippuvuus on tällä hetkellä kurissa, mutta nyt doin työpaikkaa, ja muutimme uudelle paikkakunnalle. Kun hänellä on todettu maanis-depressiivisyys. Samoin pojallani. kaikki tämä ruljanssi oli ohi, minä vain itkin. Nämä ongelmat eivät poistu, vaikka kuinka hyppäisi keskusteleJuuri ja juuri jaksoin mennä lääkäriin. Lääkäri suositteli massa ammattilaisten kanssa. minulle lääkitystä ja sanoi, että sen myötä pystyisin paremmin Olen saanut itseni ja voimani takaisin FinFamin tarinapuhumaan ja itku vähenisi. Niin tapahtuikin. Lääkkeet eivät ryhmän ja kokemusasiantuntijakoulutuksen avulla. Vertaistuki poista masennusta aiheuttavaa ongelmaa, mutta minulle ne on sellaista rautaa, joka tukee juuri oikealla tavalla. Lisäksi olen määrättiin keskustelun tueksi sekä oireiden uusimisriskin mukana omaisryhmässä. pienentämiseksi. Olen käynyt jyrän alla, mutta päässyt vahvempana takaisin. Mielenterveystoimistossa oli ihana ja ymmärtävä sairaanKaikki asiat on tongittu juuria myöten ja tästä on hyvä jatkaa. hoitaja. Keskusteluissa hänen kanssaan ajattelutapani muuttui Lähde sinäkin rohkeasti matkaan; suosittelen omaisryhmää valoisammaksi ja löysin omia voimavarojani. Tervehdyin ja lämpimästi! jatkoin elämää. 3/2018 LAB1803_21_kolumni Aino Sofia.indd 21 21 30.10.2018 14:18:38

”Sama taajuus, vaikka saattaa välillä vähän rätistä” Päihde -ja mielenterveysjärjestöjen yhteisessä tutkimusohjelmassa (MIPA) on kerätty tietoa vertaisuuden ja kokemusasiantuntijuuden merkityksestä toipumisessa ja kuntoutumisessa. Myös FinFami Uusimaa ry on mukana tässä hankkeessa. Tässä artikkelissa esitellään tutkimukseen pohjautuvia vertaistoiminnan merkityksiä. ”S e on jännä juttu, miten ihmisten läheisyys ja yhteisyys korjaa myös sillä lailla ihmistä…jos oon pitkän aikaa pois, niin maailma kutistuu pieneen, kun pääsee olemaan porukan kanssa tekemisissä niin se virittää ja virkistää sillä lailla.” Vertaistukea voidaan pitää yhtenä vapaaehtoistyön erityisenä muotona, jossa samassa tilanteessa olevat tai samanlaisen sairauden tai samantyyppisiä ongelmia omaavat jakavat kokemuksiaan. Päihde -ja mielenterveysjärjestöjen yhteisessä tutkimusohjelmassa suoritetuissa tutkimushaastatteluissa tuli esiin vertaistoiminnan ainutlaatuinen merkitys toipumisprosessissa sekä vertaisten halu auttaa toisia oman kokemuksensa pohjalta. Vertaistoiminnan kautta saavutetaan merkityksellisiä kohtaamisia. Juuri kohtaamisten kerrottiin olevan syvästi palkitsevia. Vertaisuuden merkitystä kuvattiin monesti juuri oivalluksena: ”ei olekaan yksin kaikkien ajatusten kanssa täs maailmassa”, vaan on muita samankaltaisessa elämäntilanteessa olevia. Elämän kriisikohdissa on erityisen tärkeää tulla kuulluksi, ymmärretyksi ja hyväksytyksi. Yksi aktiivisesti vertaisena toimiva henkilö kuvasi: ”Elämä on niin hektistä nykyään, ettei tule kuulluks helposti. On tärkeetä, että tulee rauhallisesti nähdyks ja avulla itsetunto voi kohentua ja luotkuulluksi. Se on kaikista olennaisinta.” tamus ihmisiin palautua. Vertaistoimintaa Parhaimmillaan vertaistoiminnassa voidaan käyttää myös oman identiteetin syntyy vastavuoroisia kestäviä sidoksia rakentajana ja vahvistajana. Päihdetoiihmisten välille. Vastavuoroisuuden tuntu pumisen kohdalla myös uusi päihteettöon vahva, erään haastatellun sanoin ”se on myyttä tukeva seura on tärkeää ja usein niin vastavuoroista ku olla ja ossaa”. Toisen se saattoi tarkoittaa entisestä kaveripiivertaisen mukaan: ”heti kun tapaa toisen niin tietää, mistä ELÄMÄN KRIISIKOHDISSA ON voi puhua. Eikä tarvii kaarrella ERITYISEN TÄRKEÄÄ TULLA KUULLUKSI, ja kierrellä, koska se on vaan YMMÄRRETYKSI JA HYVÄKSYTYKSI. jotenkin niin…en mä tarkota, että meillä ois leima otsassa… mut jotenkin sen vaistoo.” ristä luopumista ja kokonaan uuden sosiVertaistoiminnassa syntyy todellisia aalisen piirin etsimistä. ystävyyssuhteita. Jotkut painottivat juuri Tärkeäksi vertaisten seurassa koettiin mahdollisuutta ystävyyteen ja painotjuuri se, että ”saa olla sellainen kuin on”. tivat kuvatessaan toisia aidoiksi ystäviksi. Omakohtainen kokemus tuo ymmärKun haastattelussa tutkijoina puhutrystä ja madaltaa puhumisen kynnystä. tiin vertaisista, yksi haastatellut korjasi ja Vertaistuki auttoi usein kuntoutujia painotti: ”Nää on enemmän mun ystäviä, ei hyväksymään oman sairautensa sekä ne oo vertaisia, vaikka ne on vertaisia. Hän on omaisia hyväksymään kulloisenkin tilanmun ystävä”. teen ja näkemään sen uudenlaisista näkökulmista. Tunnetason tuen lisäksi saatiin KAIKILLA EI OLE LUONNOLLISIA tiedollista tukea ja käytännön vinkkejä. TUKIVERKOSTOJA ja vertaistoimin”Ja yhtäkkiä se, että sulla on ihmisiä, jotka ta tarjoaa silloin mahdollisuuden uuteen ymmärtää sua. Se on ihan huiman tärkeetä, tukiverkostoon. Haastatteluissa kuultiin ett… ihan tosi tärkeetä.” toistuvasti, kuinka vertaiset hyväksyvät ja Vertaisten kesken saattaa toki tulla ymmärtävät eivätkä tuomitse tai syyllistä. välillä erimielisyyksiä. Erään haastatellun Vertaisten seurassa ei tarvitse kokea itsanoin heillä on ”Sama taajuus, vaikka voi seään maailman erikoisimmaksi ja kumvälillä rätistä”. Rätinöistä ja ristiriidoista mallisimmaksi ihmiseksi. Yksi haastatelparhaiten selvitään avoimella keskustelut kertoi olleensa jopa ”mah- lulla ja hienotunteisuudella. ”Varokaa! dollisesti maailman huonoin Täällä on ihmisiä” totesi toinen haasta”NÄÄ ON ENEMMÄN MUN YSTÄVIÄ, ihminen”. teltu ja kehotti muistamaan, että ”kaikki EI NE OO VERTAISIA, Vertaisten hyväksyvän on inhimillistä toimintaa ja sieltä voi tulla aika katseen ja myötätunnon pahastikin siipeen, kun on oikein rikkinäinen VAIKKA NE ON VERTAISIA.” 22 LAB1803_22-23_Sama taajuus.indd 22 3/2018 30.10.2018 14:24:18

ihminen ja meet puuttuu väärässä kohtaa vääriin asioihin.” ”Muut ei varmaan tiedä, ett kuinka paljon niinku semmosta pelkäämistä liittyy omaisena olemiseen, ett pitää olla varuillaan ja pelätä ...ei voi ottaa ihan rennosti oikeestaan koskaan, aina pitää olla jotku tuntosarvet.” Pelon kokemus liittyy huoleen läheisen kunnon romahtamisesta. Muiden, kuin esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien omaisten tai vaikeaa päihderiippuvuutta sairastavien omaisten, voi olla vaikea tavoittaa huolen ja pelon laatua ja määrää. Tässäkin mielessä vertaisten antama tunnetason ymmärrys ja lohduttava näkökulma ovat arvokkaita. Kuormittuneessa tilanteessa mielenterveysomaisella itsellään on myös tutkimusten mukaan kohonnut riski uupua ja sairastua. Vaikea huolenpi"IHMISEN TARVII KUITENKIN totilanne kuormittaa erityiTUNTEE KUULUVANSA JOHONKIN sesti, jos omaisella on PORUKKAAN, NIIN JOTENKIN TUNNEN suuri valvontavastuu tai kun sairastunut läheinen KUULUVANI TÄNNE." tarvitsee paljon omaisen apua arjessa selviytymiseen. Toisen tuskassa myötäeläminen on tärkeää, ”Valtavan hieno fiilis kun ihminen tullu mutta haastatteluissa kerrottiin myös parempaan kuntoon…on ollu hyötyä muillekin ilosta: ”tulee ihan ilosiikin asioita sieltä.” kun mulle itelleni” Vertaistoiminnalla on järjestöissä Sitä, että voi olla avuksi toisille omilla pitkät perinteet ja järjestöt antavat kyvyillään, taidoillaan ja kokemuksillaan, mahdollisuuden solmia merkitykselpidettiin haastatteluissa tärkeänä, mikä lisiä sosiaalisia suhteita. Vertaisen sanoin: myös lisää tunnetta elämän merkityksel"Ihmisen tarvii kuitenkin tuntee kuuluvansa lisyydestä. johonkin porukkaan niin … jotenkin tunnen Myötätuntouupumisen riski on kuuluvani tänne." kuitenkin hyvä huomioida, kun kohtaa paljon satuttavia ja vaikeita tarinoita. On Teksti: Elina Mäenpää ja Timo Ilomäki Kuva: Milka Alanen pidettävä huolta omasta jaksamisesta. MIPA Päihde – ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma on kymmenen järjestön ja Diakonia-ammattikorkeakoulun yhteinen hanke (2015-2019) Tutkimus kohdentuu järjestöjen toimintaan, toimijoiden hyvinvointiin ja Kuntoutussäätiön toteuttamassa osatutkimuksessa vertaisuuteen ja kokemusasiantuntijuuteen. Osahankkeessa tehtiin 42 haastattelua, joihin osallistui 75 vertaisia ja/tai kokemusasiantuntijaa ja 7 työntekijää. Ks. www.a-klinikka.fi/mipa MIPA:n 8. järjestötyöpaja järjestetään 7.11.2018 Diakonia-ammattikorkeakoulun tiloissa. 3/2018 LAB1803_22-23_Sama taajuus.indd 23 23 30.10.2018 14:24:22

Mielenterveyspooli kokoaa järjestöt yhteen Mielenterveysjärjestöjen yhteinen äänitorvi vaikuttaa paremman mielenterveyspolitiikan puolesta. M ielenterveyspoolin projektipäällikkö Alviina Alametsä viihtyy eduskunnan kahvilassa. Hänen aikansa ei käy siellä pitkäksi, koska seuraa riittää. – Usein poliitikot tulevat jopa pyytämään tapaamisia. He kaipaavat tietoa mielenterveydestä. Mielenterveyspooli tarjoaa sitä sekä kuntapäättäjille, kansan24 LAB1803_24-25_Mielenterveyspooli.indd 24 edustajille että kansainväliseen vaikuttaPorin Suomi Areenassa esimerkiksi edusmiseen, hän sanoo. kuntapuolueiden puheenjohtajat. HaasAlametsä aloitti tehtävässään kuluvan tattelimme heitä videoille. vuoden huhtikuussa. Tähän mennessä Sosiaalisessa mediassa julkaistuilla hän on tavannut jo yli 60 päättäjää, avus- videoilla puheenjohtajat avaavat, kuinka tajaa tai virkahenkilöä. he itse vahvistavat mielenterveyttään ja – Tapasimme sitoutuvat edistäMielenterveysmään mielenterveMIELENTERVEYSPOOLI ON poolin viestintäyttä tulevalla halliMIELENTERVEYSJÄRJESTÖJEN suunnittelija Kalle tuskaudella. Erkkilän kanssa – On ollut ilo YHTEINEN ÄÄNITORVI. 3/2018 30.10.2018 14:24:50

nähdä, että tavoitteemme uppoavat päättäjiin. Toivottavasti se kantaa myös vaalien yli, Alametsä kertoo. Päättäjien tapaaminen on vain yksi osa Mielenterveyspoolin työtä. Hankkeessa tavoitellaan myös mielenterveysongelmien stigmaa vähentävää julkista keskustelua ja parempaa mielen hyvinvointia Suomessa kaikilla keinoilla. – Tavalliseen työpäivään Mielenterveyspoolissa kuuluu vaikuttajatapaamisten lisäksi lakivaikuttamistyötä, lausuntoja, kansainvälistä yhteistyötä, kampanjoiden ideointia, someviestintää ja mediayhteistyötä. Keskeinen tavoitteemme on yhdistää mielenterveysjärjestöjen vaikuttamistyötä ja luoda uusia yhteistyörakenteita. Sloganimme ‘Järjestöt yhdessä’ tiivistää hyvin periaatteemme. MIELENTERVEYSPOOLIIN KUULUU yhteensä 23 suomalaista mielenterveysjärjestöä. Kun Alametsä aloitti työssään, hän kokosi järjestöjen toiveista ja tavoitteista yhteisen vaikuttamisohjelman pohjan, jota työstettiin järjestöjen kanssa. Vaikuttamisohjelmaan koottiin keskeisimmät yhteiset tavoitteet hallituskaudelle, paikalliseen päätöksentekoon ja EU-politiikkaan. Mielenterveysooli vaikuttaa strategisissa paikoissa tavoitteiden saavuttamiseksi: se toimii esimerkiksi eduskunnan mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan esittelijänä. Yksi olennaisimmista Poolin tehtävistä on mielenterveystiedon tiivistäminen ja kohdentaminen. – Nykyajassa politiikka ja viestintä pirstaloituvat, joten tiivistäminen ja selkeys ovat avainasemassa. On tärkeää, että mielenterveysalan toimijoilla on yhteiset vaikuttamistavoitteet, koska yhdessä olemme vahvempia ja saamme paremmin äänemme kuuluviin, Alametsä sanoo. Vaikuttamistavoitteita ovat muun muassa psykoterapiatakuun luominen hoitoon pääsemiseksi kuukauden sisällä, itsemurhien ehkäiseminen laaja-alaisesti ja tulevien sukupolvien mielenterveyden ja mielenterveystaitojen tukeminen. Tavoitteille on myös laskettu hintalappu. Syyskuun lopussa Mielenterveyspooli julkaisi esityksiä valtion talousarvioon, jotta mielenterveyden edistämiseen saataisiin lisärahoitusta. – Haluamme tuottaa helposti omaksuttavaa tietoa päättäjille, jotta he voivat 3/2018 LAB1803_24-25_Mielenterveyspooli.indd 25 nostaa mielenterveysteemoja esiin työssään. Katsomme aina eteenpäin ja pohdimme, miten voimme vaikuttaa tuleviin hallitus- ja budjettineuvotteluihin tai puoluekokousten aloitteisiin. ENSI KEVÄÄNÄ KÄYDÄÄN sekä eduskunta- että eurovaalit. Mielenterveyspooli aikoo saada vaalien aikana mielenterveysteemat näkyviin niin perintei- – Aiemmin mielenterveys ei ole ollut vaaleissa näkyvillä kovinkaan laajasti. Kaikki nyökyttelevät mielenterveyden edistämisen tärkeydelle, mutta neuvotteluissa rahasta mielenterveys jää usein pohjimmaiseksi. Alametsä nostaa esiin myös medianäkyvyyteen liittyvän haasteen. – Mielenterveysteema ei herätä juurikaan konfliktia, minkä luulisi olevan hyvä TAVOITTEENA ON EDISTÄÄ KANSALAISTEN MIELENTERVEYTTÄ JA KOHENTAA MIELENTERVEYSPALVELUJA TARVITSEVIEN ASIAKKAIDEN JA HEIDÄN OMAISTENSA ASEMAA. sessä kuin sosiaalisessa mediassa. – Vaalikampanjamme pyörähtää käyntiin vuodenvaihteessa. Mielenterveyspoolin järjestöt kampanjoivat vaaleissa yhdessä yhdellä myöhemmin julkistettavalla kärkiteemalla, joka halutaan saada mukaan myös ehdokkaiden kampanjoihin yli puoluerajojen, Alametsä kertoo. Mielenterveyspoolin vaalikampanjassa näkyvät kärkiteeman lisäksi muut vaikuttamistavoitteet. Työaikaa käytetään myös jäsenjärjestöjen vaalikampanjoiden tukemiseen. Poolin tavoitteena on luoda osallistava yhteinen vaalikampanja, joka aktivoi sekä ehdokkaita, äänestäjiä että järjestöjä. asia, mutta silloin se ei myöskään nouse kiihkeisiin debatteihin mediassa. Mielenterveyspoolin 23 järjestöä voivat kuitenkin yhdessä tuoda mielenterveysteemoja entistä näkyvämmäksi vaaleissa. Yhteinen ääni kantaa pidemmälle. Viime kädessä valta on silti päättäjillä. – Nykyajan politiikassa näkyvyys ratkaisee, joten monet tärkeät asiat vesittyvät. Siksi pitää vaikuttaa yhdessä täysillä ja varmistaa, että poliitikot antavat tärkeistä asioista lupauksia, ja pitävät ne, Alametsä päättää. Teksti ja kuva: Kalle Erkkilä Mielenterveyspooli – Järjestöt yhdessä • Mielenterveyspoolin muodostavat suomalaisen mielenterveystyön keskeiset toimijat, yhteensä 23 järjestöä. • Mielenterveyspoolin jäsenistä FinFami, KoKoA – Koulutetut kokemusasiantuntijat, Mielenterveyden keskusliitto, Nyyti ry, Psykosociala förbundet, Suomen Klubitalot ja Suomen Mielenterveysseura toteuttavat yhteisen valtakunnallisen hankkeen ”Mielenterveyspooli 2.0” vuosina 2018-2020. • Puheenjohtajana toimii FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytönen • Vaikuttaa yhteiskunnassa kansalaisten henkisen hyvinvoinnin parantamiseksi. • Tavoitteena on edistää kansalaisten mielenterveyttä ja kohentaa mielenterveyspalveluja tarvitsevien asiakkaiden ja heidän omaistensa asemaa, palvelujen laatua ja henkilöstön työolosuhteita. • Vaikuttaa päättäjiin ja lainvalmisteluun, kuulee kokemusasiantuntijoita, järjestää keskusteluja, kertoo tapahtumista ja kokoaa mielenterveysjärjestöt yhteen. • Verkossa: www.mielenterveyspooli.fi 25 30.10.2018 14:24:50

KOLUMNI Ulla Räsänen ja Jaana Tyrväinen, vapaaehtoiset, Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry Mitä ystävyys on? W ikipedian määritelmä ystävyydestä: ”Ystävyys tarkoittaa kahden tai useamman ihmisen välistä ihmissuhdetta, jota pidetään tuttavuutta läheisempänä - tosin molemmissa on eritasoista läheisyyttä. Ystävyyttä ja tuttavuutta ajatellaan usein saman jatkumon osina”. Mielestämme ystävyys on sekä arkea että juhlaa, yhteistä aikaa ja tietoisuutta, että jossakin on joku juuri meitä varten. Meidän ystävyytemme toimii arjen voimavarana, kannattelee ja auttaa jaksamaan työelämässä sekä omaisena olemisen haasteissa. Ystävä hyväksyy toisen epätäydellisyyden, hyväksyy sinut omana itsenäsi; heikkoutesi ja vahvuutesi. Sillä yhdessä olemme täydellisiä. Ystävyys on ennen kaikkea kokemusasiantuntijuutta. Hyvä ystävä tukee, hyväksyy ja on terveyden tukijalka. Ystävä voi olla hengenpelastaja tilanteessa, jossa olet hukkumassa häpeään ja osaamattomuuteesi omaisena. Erityisen merkitykselliseksi ystävyys ja yhteisöllisyys tuleekin elämän haasteissa. MEIDÄN HAASTEEMME oli läheisen ihmisen sairastuminen. Miten kertoa ja miten kohdata uusi asia? Miten stigman kanssa voi elää ja olla hyvä omainen sairastuneelle läheiselle sekä pärjätä työelämässä? Alun hämmennyksen jälkeen tämä uusi tilanne tiivisti ystäVOIKO TYÖELÄMÄSTÄ JA TYÖSTÄ SAADA vyyttämme entisestään. Kuuntelu ja keskustelu ei enää riittänyt, YSTÄVÄN? Ja entä jos näin kävisi kaikille, miten se muuttaisi vaan tarvitsimme lisää selviytymiskeinoja. Tarvitsimme yhteityöelämää? Olisiko se tie työhyvinvointiin ja entistä parempiin söllisyyttä ja kokemusasiantuntijuutta jakamaan vaikeaa asiaa. saavutuksiin? FinFamin vertaisryhmien ja koulutusten kautta saimmekin Usein työssä koemme uusia selviytymiskeinoja. Selviykuitenkin kaveruutta ja mielestymisprojektimme missiona oli YSTÄVYYS KESTÄÄ VAIKEITA ASIOITA tämme se onkin jo toinen ja on oma sekä läheisten hyvinJA VAIKEITA AIKOJA. juttu. Ystävyys on jotakin vointi - tai ainakin parempi syvempää kuin kaveruus. vointi. Meidän ystävyytemme alkoi työstä ja yhteisistä työtehtävistä. Lukuisat illat ja yhteiset pohdinnat työtehtävien ongelmien MEIDÄN YSTÄVYYTEMME yhteisiä kulmakiviä ovat ikä ja ratkaisijoina muokkasivat meidät ystäviksi. aika. Ystävyytemme sisältää paljon hyvää oloa ja naurua. TavaTyöyhteisössä vietämme melko paljon aikaa elämästämme, tessamme voimme aina olla omia itsejämme. Ystävyys säilyy, eli kuulumme yhteisöön. Uskomme, että ystävyys työyhteivaikka yhteydenpito ei ole jokapäiväistä. On ihanaa tietää, että sössä lisää hyvinvointia työssä. Hyvä ystävä uskaltaa olla kriittoinen on olemassa. Ystävyydessä on tärkeää olla samalla aaltotinen ja tuoda esille erilaisia näkökulmia asioihin. Erilaiset näke- pituudella ystävän kanssa erilaisuudesta huolimatta. Ystävyys ei mykset on myös helpompi hyväksyä, kun taustalla on ystävyys. loukkaa, vaan ystävyys on toisen kunnioittamista. Useinhan kriittisissä tilanteissa viestin tuojaan suhtaudutaan Tällä hetkellä istumme yhdessä kynän ja paperien kanssa epäillen, mutta ystävä saa enemmän ymmärrystä esittämilleen kahvikupposten äärellä pohtien ystävyyttämme ennen ja nyt. asioille, jotka hyödyttävät myös yhteisöä. Olemmeko osaavampia ystävyydessä kuin kohdatessamme 20 vuotta sitten? Jokainen yhteinen hetki opettaa meille ystävyyMILLAINEN ON HYVÄ YSTÄVÄ? Hyvä ystävä kuuntelee destä lisää ja ehkä seuraavien 20 vuoden jälkeen osaamme olla ja tulee kuulluksi muistaen vastavuoroisuuden. Ystävyys kestää vielä parempia ystäviä. vaikeita asioita ja vaikeita aikoja. Se hioutuu yhteisten kokemusten kautta timantiksi. 26 LAB1803_26-27_kolumni_Ulla ja Jaana.indd 26 3/2018 30.10.2018 14:18:10

kun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu. Kirjat apuna vanhemman ja lapsen keskustelussa mielenterveysongelmista. Matin isä oli vähällä kuolla millan päiväkirja Alakouluikäisille suunnattu kirja vanhemman itsemurhayrityksestä. Kirjaa voi käyttää keskustelun tukena perheissä, joissa vanhempi on käyttäytynyt itsetuhoisesti. Kirja yläkoululaisille vanhemman persoonallisuushäiriöstä. ”Mutsi on ihan sekopää. Tai siis kipee. Sillä on sellainen tauti tai joku ihme häiriö, jonka nimi on epävakaa persoonallisuus. Se häiriö tekee sen, että se ei tuu kenenkään kanssa toimeen, vaan riitelee ja rähjää aina vaikka ei olis mitään aihetta.” Hinta 3 € miian isä on sekaisin Kirja lapsille psykoosista. ”Yhtenä päivänä Miian isä muuttuu ihan kummalliseksi ja joutuu ambulanssikyydillä sairaalaan. Miia on peloissaan ja miettii, saako hän koskaan tavallisen isän takaisin.” Hinta 3 € mikon äiti on masentunut Kirja lapsille masennuksesta. ”Mikon äiti nukkuu kaiken päivää ja itkee koko ajan. Mikko tuntee olonsa yksinäiseksi ja miettii, pitääkö äiti hänestä enää lainkaan.” Hinta 3 € mirjan äidillä on persoonallisuushäiriö Alakouluikäisille suunnattu kuvakirja vanhemman epävakaan persoonallisuuden vaikutuksista lapsen elämään. ”Punaiset tumput ovat hukassa ja äiti suuttuu hirveästi. Mirja pelkää, että äiti satuttaa häntä tai itseään.” Hinta 3 € Hinta 3 € Kirjojen tilaus osoitteesta www.finfamipirkanmaa.fi/materiaalien-tilauslomake Mielenterveysomaiset Pirkanmaa - FinFami ry www.finfamipirkanmaa.fi 3/2018 LAB1803_26-27_kolumni_Ulla ja Jaana.indd 27 27 30.10.2018 14:18:10

Ovet-valmennuksesta® tukea mielenterveysomaisille Toiveena on, että mielenterveysomaisille kohdennettua Ovet‐valmennusta järjestetään ja muualla Suomessa. Ovet‐valmennusta suositellaan järjestettäväksi Omaishoitajaliiton pai sekä FinFamin paikallisyhdistyksen kanssa yhteistyönä.   Lisätietoja Ovet‐valmennuksesta sekä yhteistyön toteutuksesta antaa Kaisa Parviainen Om Ovet-valmennus® tukee omaishoitajuutta ja helpottaa etenemistä omaishoidon kaisa.parviainen@omaishoitajat.fi tai puh. 020 7806 512 ja Vaula Ollonen Mielenterveyso polulla. Mielenterveysomaisille on räätälöity oma valmennussisältö, joka huomioi keskusliitto – FinFamista, vaula.ollonen@finfami.fi tai puh. 0400 274 624.   M paremmin erityisesti heidän tarpeensa. O vet-valmennus on ryhmätoimintaa, jossa käsitellään alustusten, keskustelun ja harjoitteiden avulla keskeisiä omaishoitajuuteen liittyviä asioita. Valmennuksen punaisena lankana on omaishoitajien vahvuuksien tukeminen ja uusien voimavarojen löytäminen yhdessä toisten omaishoitajien kanssa. Ovet-valmennus koostuu kahdeksasta 1 ½ tunnin osiosta, jotka voidaan järjestää useana kokoontumiskertana tai kurssimuotoisesti. Omaishoitajaliitto on kehittänyt Ovetvalmennuksen projektissa vuosina 2010 -2012. Nykyisin Ovet-valmennusta järjestetään useissa liiton paikallisyhdistyksissä. Ovet-valmennus® on Omaishoitajaliiton rekisteröity tavaramerkki. Liitto on myöntänyt tavaramerkin käyttöoikeuden paikallisyhdistyksilleen. Omaishoitajaliiton paikallisyhdistysten järjestämiin Ovet-valmennuksiin ovat tervetulleita kaikki, jotka auttavat apua tarvitsevaa läheistään. Ovet-valmennusta luotaessa lähdettiin siitä ajatuksesta, että valmennus sopii kaikille omaishoitajille. Kokemuksen myötä on havaittu, että on kohderyhmiä, jotka kaipaavat tuekseen räätälöityä valmennusta. Mielenterveysomaiset ovat tällainen kohderyhmä. Mielenterveysomaisen arjessa korostuvat osittain erilaiset asiat kuin esimerkiksi somaattisen sairauden takia omaistaan hoitavien arjessa. Tästä lähtökohdasta lähdettiin kehittämään mielenterveysomaisille suunnattua Ovet-valmennusta, jossa osa valmennuksen sisällöistä on muokattu paremmin vastaamaan mielenterveysomaisten tarpeita. Omaishoitajaliitto työsti mielenterveysomaisille suunnatun valmennuksen yhteistyössä Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin kanssa. Paikallistasolla valmennusta kehittämässä ja pilotoimassa 28 LAB1803_28-29_Ovet.indd 28   Kuvassa Minna Pellinen FinFami Pohjanmaa (vas. ylh.), Maija-Liisa Pulkkinen Keski-Pohjanmaan Omaishoitajat, Tiina Silvonen Järviseudun Omaishoitajat ja Läheiset, Teija Matalamäki FinFami EteläPohjanmaa ja Kaisa Parviainen Omaishoitajaliitto.   M lä / v j e V a o a v t Kuvassa Minna Pellinen FinFami Pohjanmaa (vas.ylh.), Maija‐Liisa Pulkkinen Keski‐Pohjanm Omaishoitajat, Tiina Silvonen Järviseudun Omaishoitajat ja Läheiset, Teija Matalamäki Fin olivat FinFami Etelä-Pohjanmaa, FinFami dessä myös valmennuksen jälkeen. OvetPohjanmaa, Järviseudun Omaishoivalmennus antoi voimia, elämänmyönPohjanmaa ja Kaisa Parviainen Omaishoitajaliitto.  K tajat ja Läheiset sekä Keski-Pohjanmaan teisyyttä ja uskoa huomiseen. Osallistujat sena toukokuussa 2018. Valmennukseen Hyvät kokemukset yhteisestä Ovetvalmennuksesta innoittivat jatkamaan onnistunutta yhteistyötä. Seuraava mielenterveysomaisille suunnattu Ovetvalmennus järjestetään Pohjanmaalla marraskuussa 2018. Toiveena on, että mielenterveysomaisille kohdennettua Ovet-valmennusta järjestetään jatkossa myös muualla Suomessa. Ovet-valmennusta suositellaan järjestettäväksi Omaishoitajaliiton paikallisyhdistyksen sekä FinFamin paikallisyhdistyksen kanssa yhteistyönä. Lisätietoja Ovet-valmennuksesta sekä yhteistyön toteutuksesta antaa Kaisa Parviainen Omaishoitajaliitosta, kaisa.parviainen@omaishoitajat.fi tai puh. 020 7806 512 ja Vaula Ollonen Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamista, vaula.ollonen@finfami.fi tai puh. 0400 274 624. TEKSTI: Kaisa Parviainen ja Vaula Ollonen  Omaishoitajat. Paikallistoimijat pilotoivat olivat tyytyväisiä siihen, että heille järjesteOvet-valmennuksen viikonlopun mittaitään tällaista kohdennettua valmennusta. KUVA: Päivi Penttilä   osallistui 10 henkilöä. – Yhteistyöllä valmennukseen saatiin vahva mielenterveysosaaminen FinFamin toimesta ja omaishoitajayhdistykset toivat esiin omaishoitajuutta eri näkökulmista. Opimme järjestäjinä myös uusia asioita niin tästä kohderyhmästä, omaishoitajuudesta kuin yhteistyötaidoistakin, kuvaa Tiina Silvonen Järviseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:stä. – Yhteistyö mahdollisti laajemman omaishoitajien tavoittamisen. Jokainen toi mukanaan oman yhdistyksen toimintatapoja, joita yhdistämällä voitiin tukea omaisia kokonaisvaltaisesti, jatkaa Minna Pellinen FinFami Pohjanmaa ry:stä. Pilotista saatujen palautteiden mukaan osallistujat kertoivat saaneensa Ovetvalmennuksesta paljon tietoa ja uusia näkökulmia omaisena olemiseen. Osallistujat kokivat tärkeäksi vertaistuen ja irtioton arjesta. He kertoivat saaneensa rohkeutta hakea tukea ja palveluita sekä tietoa siitä, että on tahoja, joihin voi olla yhtey- TEKSTI: Kaisa Parviainen ja Vaula Ollonen KUVA: Päivi Penttilä 3/2018 30.10.2018 14:25:12 O t h j S j v J V O

OVET – valmennus mielenterveysomaisille® MIKÄ? Mielenterveysomaisille ja läheisille suunnattu virkistys/koulutusviikonloppu. Ovetvalmennus tukee omaishoitajuutta ja helpottaa omaisten/läheisten etenemistä omaishoidon polulla. Valmennuksessa käsiteltäviä aiheita ovat mm. omaishoitajuuden tunnistaminen, arjen haastavat tilanteet, omaisen voimavarat sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. KENELLE? Ovet-valmennukseen ovat tervetulleita kaikki, jotka kantavat huolta sairastuneesta läheisestään ja auttavat läheistään. Sinun ei tarvitse olla yhdistyksen jäsen osallistuaksesi valmennukseen. AIKA: pe-su 23-25.11.2018 PAIKKA: Härmän kylpylä, Vaasantie 22, 62375 YLIHÄRMÄ HINTA: 50€/hlö Sisältää koulutuksen, majoituksen kahden hengen huoneissa täysihoidolla (yhden hengen huoneesta lisämaksu). Lisäksi saunaja allasosaston ja kuntosalin käytön sekä sisäänpääsyn orkesteritansseihin perjantaina ja lauantaina. Valmennukseen haetaan erillisellä lomakkeella 8.11. mennessä. Valmennukseen otetaan 16 osallistujaa. Hakulomakkeita ja lisätietoja: Teija Matalamäki 050 338 0845 teija.matalamaki@finfamiep.fi Minna Pellinen 044 763 4100 minna.pellinen@finfamipohjanmaa.fi . JÄRJESTÄJÄT: Valmennus järjestetään yhteistyössä FinFami Etelä-Pohjanmaa ry, FinFami Pohjanmaa ry, Järviseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry ja Keski-Pohjanmaan omaishoitajat ry kanssa. LAB1803_28-29_Ovet.indd 29 30.10.2018 14:25:12

Jos suljet silmät -musiikkivideo nostaa esiin näkymättömät lapset Suomessa arviolta joka neljäs alaikäinen lapsi elää perheessä, jossa vanhemmalla on hoitoa vaativa mielenterveys- tai päihdeongelma. Jos suljet silmät -kappale nostaa esiin lapsiomaisen näkymättömän taakan vaikuttavan musiikkivideon muodossa. V anhemman mielenterveyden ongelmat koskettavat aina koko perhettä. Kun tilanne kotona huolestuttaa, perheen lapsi voi muuttua näkymättömäksi huolehtijaksi, joka jättää omat tarpeensa syrjään. Näin ei saa olla, eikä kenenkään alaikäisen tule kantaa aikuiselle kuuluvaa huolenpitovastuuta sairastuneesta vanhemmastaan ja perheensä arjesta. Lapsiomainen voi peitellä perheen tilannetta jopa aikuisuuteen saakka. Lapset jäävät usein yksin, koska mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyy häpeäleima. Puhumattomuus sekä vaikeus saada lapsille ja lapsiperheille suunnattuja palveluita lisäävät lapsiomaisten riskiä syrjäytyä ja sairastua myös itse. Näiden lisäksi yksinäisyyden, erilaisuuden ja ulkopuolisuuden kokemukset lisäävät syrjäytymisriskiä. – Häpeä, yksinäisyyden tunteet ja rajatut mahdollisuudet vapaa-ajan viettoon tai harrastamiseen uhkaavat lapsio30 LAB1803_30-31_Jos suljet silmät.indd 30 maisten hyvinvointia. Tähän haluamme FinFamissa tuoda muutoksen, kertoo FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytönen. FinFami korostaa jokaisen aikuisen mahdollisuutta tunnistaa ne lapset, joiden kotona on mielenterveys- tai päihdeongelmiin liittyviä huolia. Viestiä vahvistaakseen järjestö on julkaissut vaikuttavan Jos suljet silmät -musiikkivideon, joka muistuttaa, ettei lapsiomaisten tilanteelta ja heidän kantamaltaan näkymättömältä taakalta pidä ummistaa silmiä. Kappaleella halutaankin rohkaista jokaista avun tarjoamiseen ja sen hakemiseen. – Kun asioista puhutaan avoimesti ja riittävää tukea on tarjolla oikeaan aikaan, jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus hyvään ja tasapainoiseen kasvuun, painottaa Hytönen. Jos suljet silmät -kappaleen takana on joukko lahjakkaita muusikoita. Sävellys- ja sanoitustyön on tehnyt Ali Martinkauppi ja hän myös laulaa kappaleen. Sovitustyö on tehty yhteistyössä muusikoiden Janne Mathlin, Verneri Pohjola, Anssi Salminen ja Kalle Ylitalo kanssa. Musiikkivideon koskettava käsikirjoitus ja ohjaus on Petra Lumioksan käsialaa. Musiikkivideon kerrontakielenä on nykytanssi, joka tuo esiin aiheeseen liittyvät moninaiset tunteet ja tilanteet. Videon päätähtenä loistaa 12-vuotias Eeva Hyvärilä ja tuotannosta on vastannut Cocoa Mediaproductions. Kantaaottava kappale julkaistiin 9.10. valtakunnallisena mielenterveysomaisten päivänä eli Ilonan päivänä. Samalla se on osa FinFamin tekemää lapsiomaistyötä, jonka avulla lisätään tietoa mielenterveydestä, vaikutetaan ennakkoluulojen muodostumiseen ja pyritään estämään ongelmien ylisukupolvista siirtymistä. Katso Jos suljet silmät -musiikkivideo FinFamin sosiaalisen median kanavista tai YouTubesta FinFamin kanavalta. Teksti: Marika Finne 3/2018 30.10.2018 14:25:39

SEURAA FINFAMIN MAAHANMUUTTAJATAUSTAISILLE SUUNNATTUA AGORA-PROJEKTIA SOSIAALISESSA MEDIASSA! AGORA-teatteriryhmän blogi: https://agoradrama.blog Käy tykkäämässä: AGORA-projekti LAB1803_30-31_Jos suljet silmät.indd 31 agora_projekti 30.10.2018 14:25:39

A J A N KO H TA I S TA O M A I S K E N T Ä L L Ä KUVA: JUHA LUOMALA Ilonan päivänä korostettiin lapsiomaisten ja nuorten hoivaajien tuen tarvetta V altakunnallista mielenterveysomaisten päivää eli Ilonan päivää vietettiin jälleen 9.10. Tänä vuonna Ilonan päivän teemana oli näkymättömät lapset eli lapsiomaiset, joiden avun ja tuen tarvetta ei ole tunnistettu. Päivän aikana FinFamin alueelliset omaisyhdistykset ympäri Suomen järjestivät erilaisia tapahtumia ja tekivät toimintaansa tutuksi. Lapsiomaisten tilanne ja tuen tarve on aihe, joka kiinnostaa ja puhututtaa. Aihe sai paljon julkisuutta sekä Ilonan päivänä että sen ympärillä. Ilonan päivänä kokemusasiantuntija Anna Håkansia ja FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytöstä haastateltiin Ylen aamu-tv:ssä lapsiomaisten tilanteesta. Myöhemmin he olivat keskustelemassa samasta aiheesta radiossa Yle Puheen Aamussa. Teema oli Ilonan päivänä esillä myös suurimmissa maakuntalehdissä sekä päivää ennen näyttävästi myös Helsingin Sanomissa. 32 LAB1803_32_Ajankohtaista.indd 32 Ilonan päivän aikana keskusliitto julkaisi myös vaikuttavan Jos suljet silmät -musiikkivideon, joka muistuttaa, ettei lapsiomaisten tilanteelta ja heidän kantamaltaan näkymättömältä taakalta pidä ummistaa silmiä. Kappaleella järjestö haluaa rohkaista kaikkia avun tarjoamiseen ja sen hakemiseen. Videon löydät FinFamin sosiaalisen median kanavista ja pääset katsomaan sen esimerkiksi FinFamin YouTube-kanavalta hakusanoilla Jos suljet silmät. FinFami haluaa haastaa kaikki mukaan työhön lapsiomaisten ja nuorten hoivaajien hyväksi. Ilonan päivänä starttasi uusi #äläsuljesilmiäsi -haaste, joka tulee kestämään ensi vuoden eduskuntavaaleihin saakka. Haasteen avulla on tarkoitus nostaa esiin ne lapsiomaiset, joiden perheenjäsen sairastaa psyykkisesti ja heidän tuen tarpeensa. FinFami haluaa herättää keskustelua, jotta lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat tunnistettaisiin, tunnus- tettaisiin ja heille tarjottaisiin oikeita tukipalveluja. Kampanja toteutetaan sosiaalisessa mediassa ja pääset tutustumaan siihen hashtagilla #äläsuljesilmiäsi Joukko eturivin poliitikkoja on jo lähtenyt mukaan kampanjaan. Mukana on esimerkiksi ministerit Sanni Grahn-Laasonen, Pirkko Mattila ja Annika Saarikko sekä puhemies Paula Risikko ja suuri joukko kansanedustajia eri puolueista. Jos haaste kiinnostaa, seuraa sen etenemistä FinFamin sosiaalisen median kanavissa. Lapsiomaisten tunnistamisen lisäksi Ilonan päivän tärkeä sanoma oli, että vanhemman ja läheisen perheenjäsenen sairaudesta huolimatta lasten hyvinvointi ja tasapainoinen kasvu voidaan turvata, kun varmistetaan, että perheille on riittävästi ja oikea-aikaisesti tukea tarjolla. On tärkeää muistaa, että on monta tapaa olla riittävä ja lapselle paras vanhempi. 3/2018 30.10.2018 14:17:49

K E S K U S L I I TO N J U L K A I S U J A Arjessa mukana – Omaistyön käsikirja Tekijät: Sanna Luodemäki, Kaija Ray & Paula Hirstiö-Snellman Hinta: 20 euroa + postituskulut Käsikirja on ensimmäinen omaistyön kokonaisuutta kuvaava teos. Yksiin kansiin on nyt koottu sekä tutkimustietoa omaisen tilanteesta että kuvauksia omaistyön käytännöistä. Kirjassa hahmotetaan omaistyötä osana kansalaisjärjestötoimintaa. Omaistyön käsikirja on puheenvuoro niistä haasteista, joita mielenterveyskuntoutujien omaiset kohtaavat arjessaan. Yhteispelillä hyvään hallintoon Opas omaisyhdistysten luottamushenkilöille Tekijä: Karoliina Ahtiainen Hinta: 10 euroa + postituskulut Yhteispelillä hyvään hallintoon -opas antaa omaisyhdistysten luottamushenkilöille tietoa yhdistyksen johtamisen eri teemoista ja onnistuneen hallitustyöskentelyn osa-alueista. Opas tukee yhdistysten luottamushenkilöitä hallintoon ja päätöksentekoon liittyvissä kysymyksissä. ”Millä korteilla pelaat?” Omaisjärjestötyön arviointimalli Tekijä: Sanna Luodemäki Hinta: 10 euroa + postituskulut Omaisjärjestötyön arviointimalli on Omaiset mielenterveystyön tukena -yhdistyksille suunniteltu itsearviointimalli. Arviointimalli on laadittu osana Omaistyön kehittämisprojektia vuonna 2011. Kaikkia julkaisuja voi tilata Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamista osoitteesta jaana.humalto@finfami.fi tai puh. 050 464 2739. 3/2018 LAB1803_33_Julkaisut.indd 33 33 30.10.2018 14:26:07

KOLUMNI Johanna Warius, asiantuntija, maahanmuuttajatyö, FinFami ry Yksinäisyys nakertaa suomalaisten ja maahanmuuttajien hyvinvointia T KUVA: MARIKA FINNE ämän Labyrintti-lehden teemana on ystävyys, jonka selyssä selvisi, että maahanmuuttajataustaisista pojista 29% oli vastakohtana voidaan pitää yksinäisyyttä. Ei siis ilman läheistä ystävää ja tytöistä 17%. Vastaavat luvut suomaitse valittua yksin olemista, vaan elämäntilanteesta laistaustaisilla oli 9% pojista ja 6% tytöistä. Maahanmuuttajatai olosuhteista johtuvaa muista ihmisistä irrallaan taustaiset oppilaat kokevat myös merkittävästi enemmän kouluolemista. kiusaamista, fyysistä väkivaltaa ja ahdistuneisuutta. Tutkimusten mukaan Vaikka ystäviä olisikin, niin krooninen yksinäisyys ja eristäytyneivarsinkin aikuisten maahanmuuttasyys aiheuttaa paitsi masennusta myös jien ystävät ovat usein itsekin muualta fyysisiä sairauksia. Tutkijat ovat löytämuuttaneita. Pakolaistaustaisista ihmineet yhteyden yksinäisyyden ja sydänsistä miltei joka neljännellä ei ole sairauksien, Alzheimerin taudin ja yhtään suomalaista ystävää. Tämä ei jopa aivoinfarktiriskin välillä. ole paras lähtökohta uuteen yhteisLänsimaissa asuvien ihmisten kuntaan kiinnittymiselle. kokema yksinäisyys on kasvussa. Usealla maahanmuuttajalla onkin Syyksi mainitaan usein elämäntakaksikertainen haaste. Toisaalta pamme, jossa elintaso nousee, mutta koetaan vaikeaksi tutustua suomalaiihmisten välinen henkilökohtainen siin ja saada suomalaisia ystäviä. Yksi kontakti vähenee sosiaalisen median, syy löytyy varauksellisuudesta ja jopa kotiin tilatun ruoan ja verkkoasiasenteellisuudesta muualta tulleita oinnin tahdissa. Varsinkin ikääntykohtaan. Tuoreessa Eurobarometrineiden ihmisten yksinäisyys puhuttaa. tutkimuksessa vain puolet suomalaiBriteissä on jopa tänä vuonna perussista ilmoittaa, että olisi täysin halukas tettu yksinäisyysministerin virka, ystävystymään ihmisen kanssa, jolla jonka tehtävänä on kehittää keinoja on maahanmuuttajatausta. yksinäisyyden vähentämiseksi. Toinen haaste liittyy suomalaiseen Monessa muussa yksilökeskeiseen kultmaassa ja varsinkin tuuriin. Vaikka mitään JAETTUJA ELÄMÄNTILANTEITA JA länsimaiden ulkoasenteellisuutta ei VERTAISUUDEN NÄKÖKULMIA LÖYTYY MYÖS puolisilla alueilla olisikaan, näyttäytyisi ERI MAAILMANKOLKISSA SYNTYNEIDEN KESKEN. on huomattavasti suomalainen elämänvahvempi yhteisöllimeno ja julkinen tila syyden kulttuuri kuin Suomessa. On totuttu elämään lähekkäin kuitenkin monesta maahanmuuttajasta aika epäsosiaaliselta. ja myös juttelemaan enemmän vieraille. Monet tänne muualta Kun on tottunut puheensorinaan ja jutusteluun bussin vierusmuuttaneet ihmettelevätkin ensi alkuun muun muassa suomatoverin kanssa kännykkään keskittymisen sijasta, voi minimaalaisten bussimatkustajien kollektiivista kykyä levittäytyä istulinen kontakti arkisissa tilanteissa tuntua hämmentävältä. maan niin kauas toisistaan kuin mahdollista. Tätä kirjoittaessani vietetään kansainvälistä vertaistuen Muutto uuteen maahan pitää sisällään paitsi uudet mahdolpäivää. Sen lisäksi, että voimme tutustua muualta muuttalisuudet, myös luopumisen entisestä elämästä ja siellä asuvista neeseen työkaveriin, naapuriin tai vaikkapa siihen kanssaihmisistä. Moni maahanmuuttajataustainen elää arkeaan matkustajaan bussissa, kannattaa myös pitää silmällä vertaikaukana omasta perheestä ja suvusta. Kun sukulaiset ovat suuden tuomia mahdollisuuksia. Jaettuja elämäntilanteita ja kaukana, korostuu muiden ihmissuhteiden merkitys entisesvertaisuuden kulmia löytyy myös eri maailmankolkissa syntytään. Olen kuullut joidenkin maahanmuuttajien toteavan, että neiden kesken. Itse aloin juuri käymään lasta odottavien naisten ystävät ovat nyt heidän perheensä. ryhmässä maahanmuuttajataustaisen ystäväni kutsumana. Valitettavasti maahanmuuttajataustaiset kuitenkin kokevat Minun onnekseni maahanmuuttaja kutsui tällä kertaa kantasuomuita enemmän yksinäisyyttä. Viime vuoden kouluterveyskymalaisen mukaan suomalaisen järjestön vertaisryhmään! 34 LAB1803_34_kolumni_Warius.indd 34 3/2018 30.10.2018 14:17:27

Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin jäsenyhdistykset: ETELÄ-KARJALA: FinFami – Mielenterveysomaiset Etelä-Karjala ry Ari Koponen pj 044 389 8425 koponenari@hotmail.com Meritullinkatu 4 B 10 00170 Helsinki puh. 050 464 27 39 www.finfami.fi Toiminnanjohtaja Pia Hytönen puh. 040 776 5911 pia.hytonen@finfami.fi Kehittämispäällikkö Riika Hagman-Kiuru puh. 045 800 4903 riika.hagman-kiuru@finfami.fi Asiantuntija, viestintä Marika Finne puh. 045 844 0135 marika.finne@finfami.fi Asiantuntija, järjestö- ja henkilöstöasiat Jaana Humalto puh. 050 464 27 39 jaana.humalto@finfami.fi Asiantuntija, vapaaehtois- ja omaistoiminnan kehittäminen Vaula Ollonen puh. 0400 274 624 vaula.ollonen@finfami.fi Asiantuntija, yhdistyshallinto Arto Bäckström puh. 045 642 8510 arto.backstrom@finfami.fi Asiantuntija Erkka Öörni puh. 045 844 0150 erkka.oorni@finfami.fi Asiantuntija, maahanmuuttajatyö Johanna Warius puh. 045-119 2533 johanna.warius@finfami.fi HELSINKI: www.finfamiuusimaa.fi FinFami – Uusimaa ry. Kumpulantie 5, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Jämsänkatu 2, 4.krs, 00520 Helsinki puh. (09) 686 0260 info@finfamiuusimaa.fi HÄMEENLINNA: www.omaisyhdistys.com FinFami – Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry. Suomen Kasarmi, rak. 2, h. 117 13100 Hämeenlinna JOENSUU: www.tukitupa.fi Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset FinFami ry Karjalankatu 4 a 2, 80200 Joensuu puh. 050 534 6772 katja.pesonen@tukitupa.fi JYVÄSKYLÄ: www.finfamiks.fi Keski-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry. Tapionkatu 4 A 5, 40100 Jyväskylä puh. 050-528 0030 toimisto@finfamiks.fi KERAVA: www.sopimuskoti.fi Keski-Uudenmaan Sopimuskoti ry. Klondyketalo, Kumitehtaankatu 5 C, 04260 Kerava puh. 040 511 8543, faksi (09) 273 1455 sirkka.vaisto@sopimuskoti.fi KUOPIO ja MIKKELI: www.omary.fi Savon mielenterveysomaiset - FinFami ry Kuopion toimipiste Microkatu 1 G-osa 4.krs., 70210 Kuopio puh. 040 556 4292 toimisto@omary.fi Mikkelin toimipiste Otto Mannisen katu 4, 50100 Mikkeli (järjestötalo Estery) puh. 040 586 7359 toimisto.mikkeli@omary.fi LAHTI: www.omaiset.fi Päijät-Hämeen mielenterveysomaiset FinFami ry Rauhankatu 3, 15110 Lahti S-posti: toimisto@omaiset.fi www.omaiset.fi p. 040 704 9913 PORI: www.finfamisatakunta.fi FinFami Satakunta ry. Otavankatu 5, 28100 Pori puh. 044 303 6282 toimisto@finfamisatakunta.fi PORVOO: www.ituspy.com Itä-Uudenmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry. Mannerheiminkatu 25 B, 06100 Porvoo puh. 050 307 4844 paivi.nousiainen@ituspy.com ROVANIEMI: www.lappilaiset.fi/toimija/ lapin-mielenterveysomaiset-finfami/ Lapin mielenterveysomaiset – FinFami ry Info.lapinmielenterveysomaiset@gmail.com SALO: www.finfamisalo.fi FinFami – Salon seudun mielenterveysomaiset ry. Turuntie 8, 4. krs, 24100 Salo puh. 040 722 4961 toimisto@finfamisalo.fi SEINÄJOKI: www.finfamiep.fi FinFami Etelä-Pohjanmaa ry. Kauppakatu 11 A 4, 2. krs, 60100 Seinäjoki puh. (06) 414 8994 toimisto@finfamiep.fi TAMPERE: www.finfamipirkanmaa.fi Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry. Hämeenkatu 25 A 3. krs. ja 6. krs. 33200 Tampere puh. 040 722 4292 (neuvonta) puh. 040 582 5343 (toimisto) omaiset@finfamipirkanmaa.fi Mielen ry www.mielen.fi Åkerlundinkatu 2 A 4. krs, 33100 Tampere puh. 050 562 3403 toimisto@mielen.fi TURKU: www.vsfinfami.fi/ Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset FinFami ry Itäinen Pitkäkatu 11 A, 20520 Turku puh. 044 793 05 80 puh. 044 793 05 82 ark.10-14 (neuvonta) omtls@vsfinfami.fi VAASA: www.finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Kirkkopuistikko 31, liiketila, 65100 Vaasa puh. 044 033 4280 info@finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Isokatu 15 B 4.krs, 67100 Kokkola puh. 044 763 4100 minna.pellinen@finfamipohjanmaa.fi Svenska Österbottens Anhörigförening SÖAF rf www.soaf.fi Svenska Österbottens anhörigförening, co Wasa wellness, Långviksgatan 13, 65100 Vasa. puh. 050 407 1827 eva.astrand@soaf.fi Osoitteenmuutokset suoraan omaan paikallisyhdistykseen! Sieltä ne välittyvät myös Labyrintti-lehteen. 3/2018 LAB1803_35_III kansi.indd 35 35 30.10.2018 14:17:05

Kun yksi Kun yksi Kun yksi Kun yksi Kun yksi sairastuu sairastuu sairastuu sairastuu sairastuu monen maailma monen maailma monen maailma monenmonen maailma maailma muuttuu. muuttuu. muuttuu. muuttuu. muuttuu. Et jää yksin. Et jää yksin. Et jää yksin. Et jää yksin. Et jää yksin. LAB1803_I ja IV_Kannet.indd 36 Kun yksi_Veikkaus.indd 1 30.10.201810:12:20 14:26:40 16.10.2017