LABYRINTTI Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami 4/2018 a ma Näyttelijä Sanna Stellan: Haluan laittaa hyvän kiertämään Mielenterveysongelmien ylisukupolvisuus on katkaistavissa vanhemmuutta tukemalla Miten toipumisPerhesukupolvien orientaatioajattelua välinen vuorovaikutus voidaan soveltaa ja hyvinvointi läheisten hyvinvoinnin edistämisessä?

ILMOITUS Kotipalvelu Kotisiivous Kotihoito Turvapuhelin Tiesitkö, että kotipalvelua voi saada ilman arvonlisäveroa? K un kotona tarvitaan apukäsiä, on niitä onneksi tarjolla. Ikään­ tymisen, vamman tai onnettomuu­ den vuoksi kodin arkeen voi tarvi­ ta apua siivoukseen tai askareisiin kuten ruoanlaittoon ja kaupassa käyntiin, ja silloin kotipalvelut voi hankkia ilman arvonlisäveroa. – Lupaamme asiakkaillemme sujuvamman arjen ja helpom­ man elämän, ja siksi esimerkiksi siivouksillamme on aina 100 %:n tyytyväisyystakuu, kertoo palvelu­ esimies Kristiina Kieloaho. Arvonlisäverottoman palve­ lun saamiseen ei tarvita erillistä päätöstä. Palvelu voidaan aloittaa Stellan oman asiantuntijan arvion perusteella maksuttomalla ja sitoumuksettomalla suunnittelu­ käynnillä, jolla suunnitellaan asiak­ kaan tarpeisiin sopiva kotipalvelu. – Autamme kaikissa arjen askareissa ja mahdollistamme onnellisesti asumisen omassa kodissa, Kristiina sanoo. Stellan toimistot ovat pääkau­ punkiseudulla, Hyvinkäällä, Turus­ sa, Tampereella, Lahdessa, Kuo­ piossa ja Oulussa, ja palvelemme laajalti myös niiden lähikunnissa Naantalista Kemiin. – Meidät kannattaa kutsua käymään. Käynnillä on helppo kysyä mitä vain, ja voimme kertoa tarkemmin 50 %:n kotitalousvä­ hennyksestä, jonka voi tehdä myös näistä palveluista. ■ � Siivouksille aina 100 %:n tyytyväisyystakuu � Mukavat ja kokeneet kotipalveluiden ammattilaiset � Kotitalousvähennyksellä jopa 50 %:n veronpalautus Varaa maksuton suunnittelukäynti! 020 768 9788 tai stella.fi Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min

LABYRINTTI 4/2018 KUVA: MARIKA FINNE Teema: Sukupolvien kohtaaminen 5 Pääkirjoitus: Ystävyyttä ikään katsomatta 6 Apua, asennetta ja röhönauruja 11 Omaisen ääni: Tähtihetkiä ilman hashtageja 12 Yhteiskuntaa tarkasteleva Jabets toivoo lisää mielenterveystietoutta kouluihin 16 Mielenterveysongelmien ylisukupolvisuus on katkaistavissa vanhemmuutta tukemalla 18 Puheenjohtaja: Sukupolvien kohtaamisia 20 Skidisti keilaten 22 Miten toipumisorientaatioajattelua voidaan soveltaa läheisten hyvinvoinnin edistämisessä? 24 Kolumni: Itse määritelty hyvä elämä 25 Kolumni: Mitä tarkoittaa omaisen toipuminen? 27 Me Miehet -hanke yhdistää vapaaehtoistoiminnan ja miesten harrastukset 28 Perhesukupolvien välinen vuorovaikutus ja hyvinvointi 30 Pilvenhattaraa ei näy 32 FinFami palkitsi vuoden vapaaehtoisen 34 Kolumni: Tulevaisuuden työelämää rakentamassa LUKIJAN KUVA. – EN USKALLA EDES AJATELLA, MITEN ERILAISTA ELÄMÄNI OLISI OLLUT, JOS EN OLISI TAVANNUT RITVAA, RAUNIA JA DIANEA. Labyrintti 1/2019 Älä sulje silmiäsi Seuraavaan lehteen tarkoitettujen aineistojen tulee olla 18.2.2019 osoitteessa Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami, Meritullinkatu 4 B 10, 00170 Helsinki tai marika.finne@finfami.fi. KANSIKUVA: MARIKA FINNE Labyrintti-lehti on ainoa mielenterveysomaisille ja -omaishoitajille suunnattu lehti Suomessa. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. ● Julkaisija Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry. ● Päätoimittaja Pia Hytönen ● Toimituspäällikkö Marika Finne ● Toimituksen osoite Meritullinkatu 4 B 10, 00170 Helsinki p. 050 464 2739, jaana.humalto@finfami.fi ● Ilmoitusmyynti Jukka Eriksson/ Je-Mark Ky p. 09 5489 3630, 050 339 6137, 441 612 Painotuote je-mark.oy@netlife.fi info@je-mark.fi www.je-mark.fi ● Taitto Forssa Print/Taittopalvelu ● Painopaikka Forssa Print ● Tilaukset ja osoitteenmuutokset Labyrintti on jäsenetu alueellisille omaisyhdistyksille ja heidän jäsenilleen. Lehti ei ole tilattavissa. Mikäli henkilö haluaa lehden, hänen tulee liittyä jäseneksi omaisyhdistykseen. Myös yhteisöt voivat liittyä yhdistysten jäseniksi. Osoitteenmuutokset voi toimittaa suoraan paikallisyhdistykseen. 4/2018 3

LÄHI- JA PERUSHOITAJIA TARVITAAN KAIKKIALLA, MISSÄ IHMISIÄ HOIDETAAN JA AUTETAAN. Lähi- ja perushoitajat työskentelevät aina lähellä ihmistä lasten, nuorten, työikäisten ja vanhusten keskuudessa. Myös lääkehoito on osa heidän työtään. Tutustu SuPerin toimintaan: www.superliitto.fi superliitto PSYKIATRISTA KUNTOUTUSTA JA TUKIASUNTOPALVELUJA NUORILLE AIKUISILLE www.kokemuskoulutus.fi Tulevaisuuden Portti on ammatillinen psykiatrinen hoitokoti, joka tarjoaa psykoterapiaa ja erilaisia terapiahoitoja. Pidämme tärkeänä, että nuoret mielenterveyskuntoutujat eivät jää ns. eläkeputkeen, vaan haluamme satsata ammatilliseen kuntoutukseen ja itsenäistymisen tukemiseen. Tiiviin omahoitajasuhteen tärkeys, prosessinomainen työskentely, henkilöstön ammattitaito ja sitoutuneisuus hoitosuhde työskentelyyn yksilöllisin tavoittein ovat tuottaneet erinomaisia hoitotuloksia. Tulevaisuuden Portti Ehdatoksentie 6 46930 Huruksela Puh. 050 913 2990 tulevaisuudenportti@hotmail.com www.tulevaisuudenportti.com 4 4/2018

PÄÄKIRJOITUS Marika Finne, viestintävastaava, FinFami ry Ystävyyttä ikään katsomatta Y KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ stävyys tai vertaisuus ei katso ikää ja yhteys henkiyhteisen hauskan tekemisen eli keilailun äärelle. Alkuperäinen löiden välillä voi syntyä monin eri tavoin. Tuttuni idea ainoastaan lapsiperheille suunnatusta toiminnasta kehittyi kertoi reippaasti vanhemmasta ystävästään, jonka matkan varrella ja mukaan kutsuttiin ydinperheiden lisäksi hän on tuntenut yli 30 vuotta. Alun perin heitä myös isovanhemmat ja lopulta varamummot ja -papatkin. yhdisti kiinnostus musiikkiin, mutta pikkuhiljaa enti- Mukaan keilailemaan voi siis tulla joko suuremmalla porukalla sestä opettajasta on muodostunut hyvä ystävä. Ystävyydessä tai yksin. Tunnelma on iloinen ja kaikki oppivat toinen toisilikäero ei näy millään lailla ja yhdessä oleminen on helppoa. taan ikään katsomatta. Jokainen saa olla oma itsensä, ymmärrys Keskusteluja he käyvät aiheesta kuin aiheesta ja ystävyys antaa eri-ikäisten välillä kasvaa ja osallistujat saavat tunteen omasta kummallekin osapuolelle paljon. merkityksellisyydestään. Kuulostaa mahtavalta: yhdessäoloa Omista eri ikäluokkaan kuuluvista ystähyvällä fiiliksellä! vistään kertoo lehdessämme myös näytIlolla luin myös MLL Tampereen telijä Sanna Stellan. Hän kutsuu näitä osaston Mummola-toiminnasta, joka vanhempia naisia enkeleikseen, joiden saattaa yhteen lapset, nuoret, perheet tuki ja elämänasenne ovat kannatelleet ja ikäihmiset. Mummola-toiminnan tila Sannaa etenkin silloin, kun elämä on ollut sijaitsee senioritalon kivijalassa, mikä yhtä kaaosta. He ovat aina olleet Sannan mahdollistaa erilaisia sukupolvien välisiä puolella, mutta eivät ole päästäneet häntä kohtaamisia: päiväkerholapset käyvät helpolla. Vankkumattomasta tuestaan laulamassa ja leikkimässä palvelukotien huolimatta nämä naiset ovat kyseenalaisasukkaiden luona, perhekahvilassa käyvät taneet ja haastaneet hänen valintojaan. pienten lasten vanhemmat saavat arvostaOnkin hienoa, jos ystävät voivat auttaa maansa juttuseuraa ja käsipareja iäkkäämnäkemään asioita laajemmin. Tavalla, jolla mistä sekä lapset varamummon tai -papan et kenties itse olisi osannut tai halunnut. jakamattoman huomion. MummolaEnkeleistään Sanna löytää yhteisiä piirtoiminnassa näyttääkin toteutuvan erinteitä: he ovat anarkistisia ja villejä oman omaisesti eri-ikäisten ihmisten keskitiensä kulkijoita, joita muiden mielipinäinen aito läsnäolo, toisen kohtaaminen teet tai yleiset säännöt eivät ole rajoittaja arvostus. On hienoa lukea, kuinka neet. Siispä surkutteluun tai katastrofiajattoiminta on mahdollistanut sykähdyttäviä teluun ei ole tarvinnut näiden kohtaamisia ja oppimista sekä ON HIENOA, ETTÄ ON OLEMASSA naisten kanssa vajota, vaan he nähdyksi, kuulluksi ja hyväksyovat vahvistaneet selviytymisen TOIMINTAMUOTOJA, JOTKA MAHDOL- tyksi tulemista puolin ja toisin. uskoa. Koska Sanna on saanut Kun yksi sairastuu, monen LISTAVAT ERI-IKÄISTEN IHMISTEN ystävyydestään heidän kanssa maailma muuttuu on sloganimme KOHTAAMISIA. NE ANTAVAT PALJON niin paljon, hän haluaa myös ja niin totta. Tiedämme, että tässä omalta osaltaan olla tukemassa tilanteessa ystävien ja erityisesti KAIKILLE OSAPUOLILLE. ja auttamassa nuorempia naisia. vertaisten tuki on erittäin merkiHyvä kiertoon, erinomaista! tyksellistä, sillä se antaa toivoa vaikeasta elämäntilanteesta Sukupolvien keskinäisten suhteiden ja yhteisöllisyyden selviytymiseen. Ajatus siitä, että samankaltaisessa tilanteessa vahvistaminen luo hyvinvointia ja rikastuttaa elämää monin ollut ihminen on selviytynyt ja pystyy elämään hyvää elämää eri tavoin. Lehdessämme esitellään muutama mainio toiminläheisen sairaudesta huolimatta, antaa voimavaroja ja uskoa tamuoto, jossa eri sukupolvien edustajat voivat tavata toinen tulevaisuuteen myös itselle. toisiaan. Kannattaa siis lähteä mukaan FinFami-yhdistysten toiminYksi näistä on FinFami Uusimaan järjestämä SkiditKeitaan. Lämpimät kohtaamiset, läsnäolo, myötäeläminen ja lailut, jossa perheet pääsevät hengähtämään arjen pyörteistä muiden antama tuki kantaa. Olet sitten minkä ikäinen tahansa. 4/2018 5

Apua, asennetta ja röhönauruja 6 4/2018

Näyttelijä Sanna Stellanin, 44, elämään on aina kuulunut vanhempia naisia, jotka ovat olleet hänen puolellaan mutta samalla haastaneet häntä. Näiden naisten elämänasenne on kannatellut Sannaa etenkin silloin, kun elämä on ollut yhtä kaaosta. 4/2018 7 ➤➤

E nkelit kuvataan usein harmit– Ritva oli aina todella kannustava, tomiksi ja säyseiksi olennoiksi, mutta pelleilyjäni hän ei arvostanut. jotka levittävät maailmaan har- Minähän olin luokan pelle ja esimerkiksi moniaa. käytökseni ruokalassa ei miellyttänyt Näyttelijä Sanna Stellanin Ritvaa. Tämä piirre löytyy kaikista enkeelämässä on ollut toisenlaisia enkeleitä: leistäni: he ovat puolellani, mutta eivät anarkistisia ja villejä oman tiensä kulkitodellakaan hyväksy kaikkia tekemisiäni. joita, joita muiden mielipiteet tai yleiset säännöt eivät ole rajoittaneet. RITVAN SYTYTTÄMÄN kulttuuri-in– Yhteistä heille kaikille on ollut se, nostuksen jälkeen ei mennyt kauaa, kun että he ovat olleet vanhempia naisia, Sannan elämään tuli Rauni Virtanen. hyvin epäsovinnaisia ja kyseenalaistaneet Rauni opetti äidinkieltä Karvian yläasjokaisen valintani. He ovat myös olleet teella ja veti nuorisoteatteria. hyvin erilaisia – Yläasteen kuin lempeä ja kynnyksellä näytHYVÄN ETEENPÄIN pyyteettömästi teleminen kiinLAITTAMISEN LISÄKSI SANNA muita varten nosti kovasti ja ON TEHNYT PALVELUKSEN olemassa oleva niinpä marssin ITSELLEEN: HÄN ON OPETELLUT harjoituksiin ja äitini, Sanna sanoo. kysyin, olisiko PYYTÄMÄÄN APUA. Sanna on roolia. Yllättäen luvannut kertoa kolmesta tärkeimmästä ei ollut kesken esityskauden…, Sanna enkelistään ja siitä, millaiseksi ihmiseksi pudistelee päätään naureskellen. he ovat häntä muokanneet. Mutta seuraavana vuonna rooli löytyi! – En uskalla edes ajatella, miten Lukio-opinnot Sanna suoritti toisella erilaista elämäni olisi ollut, jos en olisi paikkakunnalla ja ystävystyi Raunin tavannut heitä. kanssa, sillä he pyörivät vapaa-ajalla samoissa teatteripiireissä. Teatterin lisäksi SANNA ON KOTOISIN pienestä, noin Rauni oli kiinnostunut kirjallisuudesta, ja 2500 asukkaan Karvian kunnasta. Kaksuositteli Sannalle kirjoja, jotka tämän oli silapsisen perheen kuopusta kiinnosti jo ehdottomasti luettava. ala-asteikäisenä kaikki kulttuuriin liittyvä. Raunin pistävä katse on syöpynyt Sannan onneksi hänen luokanopettajansa Sannan mieleen. oli innokas kulttuurinharrastaja, – Rauni haastaa aina kaiken. Hänessä Ritva Hautala. on aivan mieletön elinvoima ja tiettyä Sanna muistelee Ritvan pukeutuneen anarkismia. Jotkin hänen elämänratkaiaina kauniisti ja tarjonneen oppilaille yllin sunsa ovat kohahduttaneet pienellä paikkyllin kulttuuriaiheista tekemistä. kakunnalla, mutta Raunia ei ole kiin– Ritva oli kunnianhimoinen ja kultnostanut muiden mielipide pätkääkään. turelli ja hänellä oli aikaa järjestää meille Hänessä ei ole tippaakaan mielistelijää. erilaisia kouluesityksiä, vetää teatteriVielä nykyäänkin Sanna käy moikkaakerhoa ja opettaa kuvataidetta, Sanna massa Raunia aina, kun käy kotipaikkamuistelee. kunnallaan. Ritva otti Sannan siipiensä suojaan. – Raunin kanssa ystävyyttä on jo Luokkalaiset kirjoittivat runoja ja esittivät takana yli kolmekymmentä vuotta, mutta niitä. Sanna ei esittänyt runoja pelkästään edelleen hänellä on se pistävä katse, luokkakavereille. Hän osallistui myös jonka edessä murenen. Sininuorisoliiton runokilpailuihin – Ritva vei minua ympäri ämpäri LUKION JÄLKEEN Sanna halusi ulkoSuomea runoja lausumaan. Muistan edel- maille, ja lähti 19-vuotiaana reppureisleen, miten matkustimme Ritvan kanssa saamaan. Maailmanympärimatkan jälkahdestaan junalla johonkin pohjoiseen. keen oli tarkoitus opiskella ja tehdä hantSe oli superjännittävää. tihommia – mutta ei Suomessa. Ritvalta Sanna oppi, mitä tarkoittaa – Pyörittyäni aikani maailmalla muutin sivistys. Kulttuurin lisäksi Ritva opetti Lontooseen. Rahaa oli nolla, eli tarvitsin arvostamaan käytöstapoja ja huoliteltua työpaikan. Siihen aikaan kauppojen ikkuolemusta. Ritva jopa meikkasi, mikä oli noissa oli vielä lappuja, joissa tarjottiin Sannan mukaan hyvin poikkeuksellista työtä. Yksi tällainen paikka oli pieni sisuspienellä maaseutupaikkakunnalla. tusliike Covent Gardenissa. Marssin sisään. 8 Vastassa oli pieni ja pyöreä, isotukkainen blondi. Hän oli liikkeen omistaja Diane Church. Diane katsoi Sannaa päästä varpaisiin ja sanoi: somista näyteikkuna. – En muista, mitä ikkunaan kasasin. Kaupassa oli kaikenlaista tavaraa ympäri maailmaa. Meksikosta, Intiasta, Balilta. Se oli kunnon maailmanmatka-hörhöilukauppa. Kun somistus oli valmis, Diane kommentoi: tosi hieno. Paikka oli Sannan. Sanna ja Diane tykkäsivät toisistaan välittömästi ja ystävystyivät. Sanna huomasi, että Dianen boheemin hienostorouvan look hämäsi. 1960-luvun Swinging Sixtiesin aikana nuoruutensa elänyt Diane paljastui elämänasenteeltaan ja arvoiltaan räävittömäksi punkkariksi. – Jos on jokin sääntö, Dianen on pakko rikkoa se. Oopperassa hän on muun muassa kampesi prinssi Charlesin turvamiehet tieltään ja sanoi vain, että hänen on puhuttava Charlesin kanssa. Turvamiehet jäivät suu auki tuijottamaan ennen kuin tajusivat, mitä edes tapahtui. Todistin tämän omin silmin. Dianen opit ja elämänasenne liittyivät toki paljon muuhunkin kuin sääntöjen rikkomiseen. Sanna oppi Lontoon-vuosinaan lauseen ”people always first”. Se oli Dianen tärkein sanoma. Kauppa oli usein paikka, jossa ihmiset kävivät vaihtamassa kuulumisia. Jos Dianen teki mieli skumppaa, hän nappasi hyllystä lasit ja tarjoili asiakkaille kuohuvaa. Viikonloput ja illat Sanna työskenteli kaupassa, päivät hän opiskeli näyttelemistä. Parikymppisen elämään mahtui kipuilua: ihmissuhdeongelmia, työhön liittyvää epävarmuutta, asuntosäätöä. – Diane kommentoi, että ollaan nyt vaan ihan rauhassa ja hengitellään, kaikki järjestyy. Ja niin järjestyikin. Mutta Dianen mielestä oli myös tärkeää haluta isoja asioita, eikä parisuhde riittänyt elämänsisällöksi. Kaikista parhaiten Sannan mieleen on kuitenkin jäänyt Dianen ihmisrakkaus. Hän ei voinut sietää, jos joku käytti väärin valtaansa tai rahojansa. – Vaikka kaupassa oli tarkoitus tehdä bisnestä, mitä tahansa sen nimissä ei suvaittu. Ihan sama, miten kalliista marokkolaispöydästä oli kaupat vireillä, jos joku raharikas kohteli meitä myyjiä ilkeästi. Diane heitti hänet ulos. Hän sanoi ulos, sinun ei tarvitse enää tulla tänne. 4/2018

olevia enkeleitä eli Raunia ja Dianea kohtaan ja yritän järjestää aikaa myös heidän tapaamiselleen. Tunnen olevani velkaa. Ja tuota velkaa lyhentääkseen, Sanna on pyrkinyt laittamaan hyvän kiertämään. SANNA ASUI LONTOOSSA 11 vuotta. Niiden vuosien jälkeenkin hänen elämässään on tapahtunut paljon. Hänestä on tullut yksi Suomen tunnetuimmista näyttelijöistä, komedian käsikirjoittaja ja kolmen lapsen äiti. Vaikka Sannan elämä on aina ollut vauhdikasta, pari vuotta sitten elämässä tapahtui niin paljon, ettei hän meinannut pysyä itsekään mukana. Perheen omakotitalosta löytyi hometta, Sanna synnytti kolmannen lapsensa ja kun hometalo vihdoin vuosien remontin jälkeen saatiin asumiskuntoon, Sanna ja hänen miehensä päättivät erota. Hometalotapaus oli myös taloudellinen katastrofi, sillä vakuutusyhtiö ei korvannut penniäkään ja samanaikaisesti perheen koko homehtunut omaisuus oli pitänyt polttaa. Silloin tällöin Sanna ehti soittaa Dianelle. Lontoon päässä voivottelulle ei kuitenkaan nähty syytä. – Diane sanoi, että tätä tää elämä on, välillä myrskyä. Hän ei lähtenyt yhtään mukaan katastrofiajatteluuni. Hän vain 4/2018 – KOSKA MINUA ON AUTETTU niin paljon, haluan myös itse kantaa nuorempia naisia. Edes pienen matkan, Sanna sanoo. Siksi ei ollutkaan kerta tai kaksi, kun omakotitalon takkahuoneessa majoittui au pair. – Silloinen aviomieheni kysyi, kuka siellä tällä kertaa asuu. Jokin aika sitten Sanna sai Amerikasta viestin. Yksi takkahuoneessa asuneista au paireista kiitti häntä avusta. – Minulle tuli älyttömän hyvä fiilis, sillä olen sanonut täsmälleen saman lauseen Dianelle. Tärkeitä keskustelukumppaneita ovat myös nykyisen aviopuolison aikuiset tyttäret. – Nuorten kanssa on ihan mahtava jutella. Joka kerta maailmani räjähtää, kun huomaan, miten paljon laajempi heidän maailmansa on omaani verrattuna. En halua toimia esimerkkinä tai opettajana. Enemmänkin haluan olla kivi purossa – niin, että ylitseni voi astua. nauroi, että voi paska, kaikki meni Sanna yrittää auttaa myös nuorempia ja heitti niin räävitöntä Home Sweet kollegoitaan. Heidän kanssaan hän on Home -läppää, että lopulta räkätin vedet käynyt monet me too -aiheiset keskussilmissä niille jutuille. telut. Dianen – Olen puhelut olivat sanonut muun – KOSKA MINUA ON AUTETTU kuin terapiaa. muassa sen, NIIN PALJON, HALUAN MYÖS ITSE että missään Kun muut ystävät kauhistilanteessa ei KANTAA NUOREMPIA NAISIA. telivat Sannan tule hyväksyä EDES PIENEN MATKAN. ja perheen kähmintää. kohtaloa jopa Toivon, että siinä määrin, että Sanna päätyi lohduttanämä asiat olisi sanottu minulle silloin, maan heitä, Diane laittoi asiat perspekkun olin nuori ja aloitteleva näyttelijä. tiiviin. Hyvän eteenpäin laittamisen lisäksi – Dianen kanssa jutellessa kurssini Sanna on tehnyt palveluksen itselleen: kääntyy aina moneksi päiväksi. Tulee hän on opetellut pyytämään apua. sellainen olo, ettei tarvitse puristaa niin Entinen kyllä-mä-tän-yksin-hoidan kovaa. -mentaliteetti on pikkuhiljaa mureneHometaloepisodi on nyt ohi ja asiat massa. järjestyneet tavalla tai toisella – aivan – Nykyään minusta on hirveän kiva kuten Diane aina sanoi. pyytää apua. Ennen oli vain kiva auttaa Sanna on mennyt uudestaan naimisiin muita. Mieheni tykkää auttaa ja on ihana ja odottaa neljättä lastaan. Hän sanoo olla avuton hänen kanssaan. kuitenkin pitävänsä huolta siitä, ettei hautaudu vain lapsiperhearkeen ja töihin. TEKSTI: Laura Koljonen KUVAT: Marika Finne – Tunnen suurta lojaaliutta elossa 9

Hae tukea www.finfami.fi onko läheisesi sairastunut psyykkisesti? Älä jää yksin. 10 4/2018

OMAISEN ÄÄNI Marjukka Tervo, kokemusasiantuntija, Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry Tähtihetkiä ilman hashtageja A urinko paistaa vinosti tyyneen alkutalven maisejos metsästämme siitä julkaisukelpoista some-materiaalia? maan. Istun kokemassa tätä kotisohvallani ikkunan Ennen, siis omassa lapsuudessani, en miettinyt hiihtoloman ääressä. Ihmettelen, kuinka kaunis voi lauanmummolapäivälle somearvoa tai ajatellut, että tuonkaltaisista taipäivä olla. Kuinka rauhoittava ja inspiroiva kokemuksista voisi mitenkään kilpailla. Kaikki vain tapahtui yhtaikaa! Kirkas valo osuu viereisen, puisen talon tutunlaisessa virtauksessa. Olin niissä hetkissä, mitkä tulivat. kattoon värjäten sen hohtavaksi. Osa Olin pahalla mielellä, olin hyvällä katosta jää hetkeksi varjoon, mutta mielellä, yksin, yhdessä, sylissä, seuraavassa hetkessä valo valtaa suksilla, riemuissani. Pettyneenä itkin, taas tilaa. Minä rakastan hiljaisuutta. kun polveeni sattui törmätessäni Etenkin tätä aurinkoisten päivien suksimäessä puuhun. Kylmä ja märkä pysähtynyttä voimakkuutta. lumi kasvoilla rämmin lohduttomana Kun olin lapsi, talvireissut mummoserkkunuotiolle ja mökötin, kunnes laan olivat aikaa, jolloin oleminen ja tunne oli tunnettu loppuun saakka ja tekeminen nivoutuivat kokonaisuutoiminta herätti taas mielenkiinnon. deksi, jossa jälkikäteen muistellen Toivon, että tässä ajassa me itse päivien rajat tuntuvat epäselviltä ja kukin varaisimme aikaa verkkaisille turhilta. Oli loma, olimme reissussa, hetkille. Kellon raksutus on onni oli aurinko, lumi, pulla ja kaakao, sinänsä, kaunis talvipäivä, maisema auringon läikkä kauniilla matolla ja ikkunassa, kuluneet perityt villasukat hitaat pölyhiukkaset valovanassa. jalassa sekä lähimmäinen rinnalÄänimaailmakin oli pehmeä, lamme. Väitän, että kokemuksemme huonekalut raskaita ja tumman onnesta ja mielenrauhamme syvenee, samettisia, avautuva ovi narahtava ja kun vaalimme tämän kaltaisia hetkiä, puinen. Koiran haukunta ulkoa tuli hidastunutta aikaa. tuon oven läpi sisälle vaimeana. Kuvaamani talvimaiseman Keittiössä juotiin päiväkaaäärellä mieleeni hiipivät Lassi TOIVON, ETTÄ TÄSSÄ AJASSA kaot. Lusikat kilahtelivat kupin Nummen joulurunon säkeet, reunoihin, kahvinkeitin kurlutti joissa hän kuvaa joulun olevan ME ITSE KUKIN VARAISIMME AIKAA uutta pannullista. Ihmisiä tuli – ja kullekin sellainen, kuin on hänen VERKKAISILLE HETKILLE. meni. Kaikkea leimasi hyvä verkmielenmaisemansa. Erityisen kaisuus. Kaikki tapahtui oikeaan lämpimästi minussa vaikuttavat aikaan. nämä sanat: ”Sinulle hiljainen, minä olen hiljaisuus itse. Kuusen Missä tämänkaltainen pyhä aika on tänä päivänä? Onko se havina ohi kulkiessa ulkona metsässä, sisällä talossa. Vanha kadonnut merkityksen perässä juoksemisen jalkoihin? Pitääkö koraali, jonka vaietessa näkymä syvenee, saa uuden kuullon. verkkaisesta talvipäivästä luoda ”superflow”-elämys, jota voi Tai liekki, joka sammuessaan saa ajattelemaan. Kuvittelemaan hehkuttaa? Ovatko sellaiset kokemukset markkinatavaraa, joiden sammumatonta valoa...” kuuluisi olla ihmiselle arkisia ja luonnollisia, ihmisenä olemista Lapsuuteni jälkeen olen itse löytänyt hiljaisia onnen hetkiä itsessään? Mielestäni mm. jatkuva somettaminen muuttaa erityisesti lasten ja ikäihmisten luota. Koen, että heillä on kokemisen luonnetta, tuoden suorittamisen maun ihmisenä erityinen kyky keskittyä elämässään olennaiseen. Siinä kiireiolemiseen. Somessa huomioidaan hänet, jonka kuva osoittaa nenkin mieli saa mahdollisuuden asettaa omat asiansa mittasuurimmat heittäytymiskokemukset: #bestplaceever #grandma suhteisiin. Esimerkiksi joulu ja muut juhlahetket ovat oivallista #coffeewithrelatives. Jääkö kokemus kohtaamisesta pinnalliseksi, aikaa tämänkaltaisille kohtaamisille itsen ja toisten kanssa. 4/2018 11

12 4/2018

Yhteiskuntaa tarkasteleva Jabets toivoo lisää mielenterveystietoutta kouluihin Jabets Luisille hyvä mielenterveys on sitä, että tekee sen, mikä itselleen tuntuu oikealta. Mielenterveyden haasteet ovat tulleet tutuiksi läheisen ystävän oireilun myötä. Itseensä kohdistuvaan syrjintään hän pyrkii suhtautumaan ymmärtävästi. P arikymppisellä Jabets Luisille on jäänyt mieleen yksi kerta ylitse muiden, jolloin tuntui selvältä, että nyt häntä kohdellaan eri tavalla ihonväristä johtuen. – Olin tulossa työhaastatteluun ja olin hyvissä ajoin paikalla, joten panin merkille, että minua edeltävää suomalaista tyttöä haastateltiin puolen tunnin ajan. Oma haastatteluni kesti kolme minuuttia. Huomasin selkeästi, että haastattelijaa ei edes kiinnostanut kuulla osaamisestani. Ikävältähän sellainen tuntuu, Jabets toteaa. Nyt yhteiskunnallisista kysymyksistä kiinnostunut mies käy Helsingin avoimen yliopiston iltakursseja logistiikka-alan työnsä vastapainoksi. – Olen kiinnostunut sosiaalitieteistä, psykologiasta ja oikeustieteistä. Vielä en ole varma, minkä haluan pääaineeksi, mutta yliopistoon haluaisin. Välillä on kyllä vaikea jaksaa iltaisin opiskella, koska herään aamuneljältä työni takia. Jabetsin oman identiteetin taustalla on monta kulttuuria, joista hän näkee sekä hyvät että huonot puolet. - Kun käy välillä muualla ja saa etäisyyttä, niin näkee taas paremmin eri yhteiskuntien vahvuudet. Suomalaisuudessa arvostan yhteisen hyvän puolustamista ja järjestelmällisyyttä, afrikkalaisuudessa vieraanvaraisuutta ja yhteisöllisyyttä. 4/2018 VUOSI OLI 2003, KUN VIISIVUOTIteella. Suomessa taas tuntuu siltä, että AS Jabets perheineen tuli Suomeen Anvaikka mitä tekisin, niin minua ei ikinä golasta kansainvälisen suojelun perustulla näkemään suomalaisena, vaikka olen teella. Kolmilapsinen pakolaisperhe asui Suomen kansalainenkin. Vähän kyllä ensi alkuun yksiössä Kotkassa, mutta ärsyttää, kun joissain tilanteissa minulle neljännen lapsen syntymän myötä perhe itsepintaisesti puhutaan englantia, vaikka pääsi muuttamaan isompaan asuntoon puhun takaisin suomea, Jabets kertoo Helsinkiin. Sittemmin perhe päätti muut- suomenkielellä, josta ei erota murtamisen taa Ranskaan, jonka kieli oli entuudeshäivää. taan tuttu. Hetken tauko syntyy, – Itse päätin viime kun Jabetsille esite– ITSE EN OLISI vuonna palata Suomeen tään kysymys, miten hän PÄRJÄNNYT ILMAN kuvailisi omaa taustaa ja yksin. Se oli monen syyn summa. Tämä vain identiteettiä. YSTÄVIÄNI, HE tuntuu minun kodilta, – Sanoisin, että olen OVAT TAVALLAAN Jabets toteaa. afrikkalais-suomalaisPERHEENI NYT. Hän jakaa nyt ystäranskalainen. Arvostan vänsä kanssa asunnon, näissä kolmessa taustasjoka sattumalta sijaitsee vastapäätä aikaisani eri asioita. Afrikkalainen minäni on sempaa kotia Itä-Helsingin Rastilassa. rento hauskuuttelija, ranskalainen minäni – Helsinki on todella erilainen muuhun hiukan viisastelija ja suomalainen minäni Suomeen verrattuna. Täällä monimuoarvostaa sääntöjä. Suomessa todellakin toisuus alkaa jo pikkuhiljaa olemaan mietitään yhteistä hyvää. Siinä missä arkipäivää, kun taas monessa muussa ranskalainen laistaa maksamasta metroosassa maata ihonvärini herättää paljon lippua, jos vain voi, niin suomalainen huomiota. ymmärtää, että lipputulot mahdollistavat julkisen liikenteen olemassaolon. VAIKKA JABETS ON JOUTUNUT Arvostan tätä suuresti. KOKEMAAN HÄIRINTÄÄ ja syrjintää taustansa takia, löytyy häneltä ymmärrys- JABETS ON YHTEYDESSÄ RANStä erilaisuuden karsastamiselle. KASSA asuvaan perheeseensä puheli– En voi syyttää heitä, jotka syrjivät, mitse säännöllisin väliajoin. Kasvotusten koska ymmärrän, että maahanmuuttaon edellisen kerran tavattu edelliskesällä, juus on Suomessa niin uutta esimerkiksi jolloin Jabets vieraili heidän luonaan. Ranskaan verrattuna. Pitää olla kärsiväl– Olisi kyllä monin tavoin helpompaa, linen, kyllä asiat muuttuvat ajan myötä. jos asuisin perheeni kanssa samassa – Ranskassa kukaan ei oleta, että olen maassa. Muut voivat kääntyä perheensä ulkomaalainen vain ihonvärini peruspuoleen silloin kun törmää erilaisiin 13

14 4/2018

haasteisiin. Itse en olisi pärjännyt ilman ystäviäni, he ovat tavallaan perheeni nyt. Toisaalta Jabets myös kokee vapautta asuessaan itsenäisesti. Esimerkkinä hänen ja perheensä välisestä kulttuurierosta hän mainitsee, että vieraillessaan perheen luona otetaan korvakoru pois. Seurustelu ennen naimisiinmenoa on myös asia, jota perhe ei hyväksy. Jabets kuitenkin kertoo ymmärtävänsä sekä eurooppalaisen että afrikkalaisen kulttuurin ja näkevänsä molempien hyvät puolet. – Parasta afrikkalaisuudessa on mielestäni vieraanvaraisuus. Kotimme ovet ovat aina olleet auki seuraa ja apua tarvitseville. En oikein tykkää siitä, kun Suomessa halutaan olla niin paljon yksinään. MIELENTERVEYDEN HAASTEET mismieli toimii. Kun osattaisiin tunnistaa OVAT TULLEET Jabetsille tutuiksi lähei- ja ymmärtää mielenterveyden haasteita ja sen ystävän psyykkisen oireilun myötä. sairauksia, niin vältyttäisiin monelta tur– Hänen kanssaan on joskus haastava halta konfliktilta, Jabets pohtii. viettää aikaa, mutta yritän olla turhautuMielenterveys on myös kytköksissä matta, koska ongelmat eivät ole hänen elämäntapaan. omaa vikaansa. Yritän – Minusta tuntuu, kuunnella ja olla suutettä Afrikassa on – KOULUISSA PITÄISI tumatta, vaikka hän vähemmän mielenMIELESTÄNI OLLA sanoisi minulle pahoja terveysongelmia kuin asioita. ENEMMÄN SISÄLTÖÄ Euroopassa. Siellä – Joskus kysyn itselihmisillä ei ole aikaa MIELENTERVEYDESTÄ. täni, miksi altistan miettiä ja kyseenitseäni huonolle kohtealaistaa omaa tilanlulle. Mutta hän on ystäväni, enkä aio nettaan niin paljon. Euroopassa meillä hylätä häntä. on perusasiat kunnossa, mutta stressiä Jabets kerää tietoa ystävänsä sairauja huolia on paljon. Monet ”ensimdesta lukemalla aiheesta. Hän toteaa mäisen maailman ongelmat” ovat afriktiedon auttavan ymmärtämään, kasvattakalaisille vieraita. Esimerkiksi itsensä ja maan empatiaa ja tukemaan paremmin. oman elämänsä vertaaminen sosiaalisen Ystävä myös harkitsee avun piiriin median kiiltokuviin syö hyvinvointia hakeutumista, mutta se hänen on tehtävä täällä Euroopassa. omassa tahdissaan. Päätämme haastattelun kysymykseen, johon on yhtä montaa oikeaa vasta– KOULUISSA PITÄISI MIELESTÄNI usta kuin maailmassa on ihmisiä – mitä OLLA ENEMMÄN SISÄLTÖÄ mielen- mielenterveys tarkoittaa juuri sinulle? terveydestä. Ihan pienestä pitäen olisi hy– Silloin kun tuntee, että tekee itselvä kasvattaa ymmärrystä siitä, miten ihleen oikein, silloin mielestäni mielenterveys on kunnossa, Jabets määrittelee. Päätökset pitäisi tehdä omien ajatusten ja arvojen mukaan, eikä siitä riippuen, mitä mieltä joku toinen on. Tämä on helpommin sanottu kuin tehty, mutta siihen pisteeseen haluaisin itse päästä. Teksti ja kuvat: Johanna Warius Jabets toteaa, että läheisen ystävän kamppailua mielenterveyden kanssa on raskasta seurata. Hän panostaa kuuntelevaan läsnäoloon ja oman tiedon lisäämiseen sairaudesta, jotta pystyy paremmin tukemaan ystäväänsä. 4/2018 15

Mielenterveysongelmien ylisukupolvisuus on katkaistavissa vanhemmuutta tukemalla Mielenterveysongelmat siirtyvät usein sukupolvelta toiselle. Masentuneiden vanhempien lapsista jopa 60 % sairastuu alle 25-vuotiaana. Kun mielenterveysja päihdeongelmien ylisukupolvisuutta pyritään ehkäisemään, vaatii se vanhemmuuden ja lasten pärjäämisen tukemista. Tätä työtä tekee FinFami Pirkanmaan Toivosta turvaa -hanke mm. perheneuvontaa kehittämällä. 16 4/2018

HUONO-OSAISUUDEN YLISUKUvanhemmuuttaan yrittää suorittaa niin, käydään prosessi läpi. PerheneuvonPOLVISUUS on laaja sosiaalinen ongelettei kenelläkään tule varmasti mitään nassa käydään 1-5 kertaa, ja sen jälkeen ma. Yksittäisten vaikeuksien hetkellinen sanottavaa. Samalla katoaa ymmärrys on mahdollisuus osallistua Abc-ryhmään. kokeminen on perheissä yleistä, mutta siitä, mikä on riittävän hyvää vanhemSitten kysytään taas palautetta, selvittää mikäli ongelmat alkavat kasautua, voi se muutta, selvittää Salminen. Hynynen. heijastua perheen lapsiin Perheneuvonnassa ja heidän tulevaisuuteenkeskustelua ei johdatella OLENNAISTA ON, ETTÄ sa. Huolestuttavaa on, että tiettyyn suuntaan. TapaaPERHENEUVONNASSA ASIAA KÄSITELLÄÄN nykyisin lapset sairastuvat miset etenevät aina sen psyykkisiin sairauksiin yhä KOKO PERHEEN NÄKÖKULMASTA JA OTETAAN mukaan, mitä asiakas itse nuorempina, mikä on huotuottaa. Jo pelkällä läsnäKAIKKI PERHEENJÄSENET HUOMIOON. mattu myös Toivosta turololla, kiireettömyydellä ja vaa -hankkeessa. kuuntelemisella on usein – Jo pienet lapset oireilevat. Pojilla – Ei haittaa, vaikkei joka päivä arkea asiakkaalle suuri merkitys. oireilu esiintyy usein ylivilkkautena, jaksaisikaan. Hyvä vanhempi voi olla siitä Perheneuvonnassa voi olla mukana mutta tyttöjen kohdalla oireilua on huolimatta, Salminen muistuttaa. koko perhe tai vain yksi perheenjäsen. hankalampaa tunnistaa, kertoo Toivosta Sairaudenkin keskellä on tärkeää – On paljon yhden vanhemman turvaa -hankkeen kokemusasiantuntija pitää kiinni toimivasta vuorovaikutukperheitä, joissa lapset saavat tuen Laura Lanansilta-Laine. sesta lasten kanssa. Esimerkiksi perheen vanhemman kautta, Salminen selventää. Toivosta turvaa -hanke on FinFami mielenterveys- ja päihdeongelmista Vanhempien ja lapsien lisäksi perhePirkanmaan ja Tampereen kaupungin tulisi keskustella lasten kanssa rehellineuvonnassa on käynyt myös isovanmielenterveys- ja päihdepalveluiden sesti, mutta kuitenkin ikätasolle sopivalla hempia, sisaruksia sekä ex-puolisoita. yhteistyöhanke. Hankkeessa tuetaan tavalla. lapsiperheiden selviytymistä, kun – Lapsia yritetään suojella sillä, ettei KOKEMUSASIANTUNTIJUUS ON vanhemmalla on mielenterveys- tai päih- heille kerrota suoraan, miten asiat ovat. perheneuvonnassa suuressa roolissa. deongelmia. Kun lapsilla ei ole tietoa, he arvailevat ja Pääasiassa perheneuvonta koostuu koYksi keskeisistä hankkeessa esille alkavat tehdä tulkintoja. Se voi olla hyvin kemusasiantuntijoiden antamasta tuesta, nousseista teemoista on psyykkisten haitallista, Salminen kertoo. eli perheitä tavataan kokemustieto edelongelmien ylisukupolvisuus. Hankkeen Ongelmien puheeksi ottaminen lä. Kokemusasiantuntijoiden omat tarinat asiakastapaamisissa keskustelu päätyy voidaan aloittaa askel kerrallaan. Mikäli herättävät asiakkaissa toivoa sekä samaisusein sukupolvien takaisiin ongelmiin, puheeksi ottamiseen tarvitsee apua, sitä tumisen tunnetta. kun vanhemmat huomaavat toimivansa kannattaa pyytää. Myös Toivosta turvaa – Me pystymme kokemusasiantunlapsiperheen arjessa samalla tavoin kuin -hankkeen työntekijöitä on toisinaan tijoina tarttumaan asiaan jopa ammatomat vanhempansa aikoinaan. Omilta pyydetty olemaan mukana tilanteessa, tilaisia paremmin. Voin kertoa asiakvanhemmilta on periytynyt tietynlainen jossa vanhempi kaalle, että itse toimintamalli, eikä muista toimintataaloittaa keskustein silloin näin KOKEMUSASIANTUNTIJOIDEN ja näin. Toinen voista ole tietoa. telun sairaudesta OMAT TARINAT HERÄTTÄVÄT – Toivomme, että meidän kanssamme lapsensa kanssa. pääsee tilankeskusteltuaan vanhemmille tulisi ahaa– Teini-ikäisen teeseen heti ASIAKKAISSA TOIVOA SEKÄ elämys, että ylisukupolvisuudelle voidaan vastaanottakiinni ja hänelle SAMAISTUMISEN TUNNETTA. tehdä jotain, toteaa hankkeen kokemusvuushan on ihan tulee olo, ettei asiantuntija Anne Salminen. erilainen, kun kukaan syyllistä, minä puhun, kuin että äiti sanoo, LananLanansilta-Laine kertoo. VANHEMMAN PSYYKKINEN SAIsilta-Laine naurahtaa. – Kun joku on oikeassa kohtaa hetken RAUS muuttaa koko perheen elämän. Se aikaa läsnä, se antaa paljon, Salminen vaikuttaa vanhemman käyttäytymiseen YLISUKUPOLVISET ONGELMAT ovat kiteyttää. ja voi haitata arkirutiinien ylläpitoa. Vankatkaistavissa vanhemmuutta tukemalla. Perheneuvonnan tapaamisten tavoithempi ei välttämättä jaksa viettää lapsen Lapsiperheiden tukemiseksi Toivosta tur- teena on, että perheet alkaisivat löytää ja kanssa yhtä paljon aikaa kuin aiemmin, ja vaa -hanke on alkanut kehittää perheneu- hyödyntää arjessa omia vahvuuksiaan. tällöin osallistuminen lapsen elämään vä- vonnan mallia. Jokaisessa perheessä on jotain hyvää, ja henee. – Olennaista on, että perheneuvonse on tärkeää tuoda esille. Joskus tilanne voi kuitenkin olla nassa asiaa käsitellään koko perheen – Kun silmälaput lähtevät silmiltä, myös täysin päinvastainen. Sairastunut näkökulmasta ja otetaan kaikki perheenavautuu ihan uusi perspektiivi. Perheet vanhempi saattaa ylisuorittaa vanhemjäsenet huomioon, toteaa hanketyöntealkavat itse löytää niitä mahdollisuuksia, muuttaan. Helposti ajaudutaan tilanteekijä Kaisa Hynynen. mitä missäkin tilanteessa kannattaisi seen, jossa halutaan antaa lapselle kaikki, – Alkukartoituslomakkeilla kartoitehdä, kertoo Hynynen. mitä itse on jäänyt vaille. tamme, missä tilanteessa perhe on, mistä Teksti: Emilia Aakko – Rima on todella korkealla silloin, asioista perheessä puhutaan ja mistä he Kuva: Marika Finne kun on vanhempana sairas. Silloin omaa haluaisivat puhuttavan enemmän. Sitten 4/2018 17

PUHEENJOHTAJA Anita Ruutiainen Sukupolvien kohtaamisia V KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ ielä sata vuotta sitten oli perheitä, joissa asui monta mina vuodesta toiseen. Edelleen meidän tulee huolehtia kodin sukupolvea yhdessä ja perheisiin kuului usein myös siisteydestä, vaatehuollosta ja ruuanlaitosta. Koulunkäynti ja yksin jääneet sisarukset. Oli suurperheitä. Tällöin työt, myös kotityöt, pitää hoitaa mahdollisimman hyvin. Vaikka myös sukupolvien kohtaamenetelmät muuttuvat, tehtävät ovat minen oli helppoa. samoja. Aikaisemmin tarvittiin paljon perheenVälimatkasta huolimatta voin onneksi jäseniä huolehtimaan maatalon töistä, olla osa lapsenlasteni elämää. Vaikka koska koneistus oli vielä vähäistä. Siirrytkanssakäyminen ei olekaan päivittäistä, täessä maatalousyhteiskunnasta teollissaamme silti viettää aikaa yhdessä. Tuoltuneeseen yhteiskuntaan on suurperheet loin haluan keskittyä lapsenlapsiini ja hajonneet. Enää ei tarvita maataloudessakuunnella tarkalla korvalla, mitä heillä kaan niin paljon ihmistyötä, koska koneet on kulloinkin menossa: onko huolia ja hoitavat hommat. Tämä on johtanut sujuuko kaikki kuten unelma. siihen, että elanto on pitänyt hankkia Koska lapsenlapseni lähestyvät muualta ja teollisuuden kehityksen myötä murrosikää, huomaan heidän pohtivan on syntynyt työpaikkoja ehkä kauaskin monia aikuisuuteen ja tulevaisuuteen omasta syntymä- ja kasvuympäristöstä. liittyviä asioita. Yhdessä mietimme, Luonnollisesti tämä hankaloittaa eri sukumiten jossain asiassa olisi parasta edetä. polvien kohtaamista, koska työtä on otetYleensä en anna neuvoja, vaan keskustava sieltä, mistä sitä löytyy. telun lomassa he näppärinä nuorina itse Nykyään tiedostetaan, miten tärkeätä huomaavat, miten asia tulee ratkaista. eri sukupolvien kohtaaminen on. Pari Toisinaan lähdemme kaupungille viikkoa sitten televisio-ohjelostoksille ja muutenkin massa esiteltiin yhteisöasuvirkistymään, sillä eihän MONET ARKIPÄIVÄN ASIAT JA YHDESSÄ mista, jossa eri-ikäiset aikaiTEKEMINEN LISÄÄVÄT YHTEENKUULUVUUDEN mummola voi olla vain semmin toisilleen tuntepaikka, jossa mietitään syvälTUNNETTA JA VOIMME ILOITA SAMOISTA mattomat henkilöt asuivat lisiä asioita ja ratkotaan ASIOISTA IKÄEROSTA HUOLIMATTA. yhdessä ja he kaikki viihongelmia. Monet arkipäivän tyivät hyvin. Myös päiväasiat ja yhdessä tekeminen koteja on alettu rakentamaan lähelle vanhustentaloja. On lisäävät meidän yhteenkuuluvuuden tunnetta ja voimme iloita huomattu, kuinka tärkeää on, että eri sukupolvet kohtaavat. samoista asioista ikäerostamme huolimatta. Monissa iltapäiväkerhoissa käy ns. varapappoja ja varaNiinkin arkipäiväinen asia kuin ruuanlaitto on todella mummoja. Näin saadaan luotua sukupolvien välisiä kohtaahauskaa, kun teemme sitä yhdessä. Monesti lapsenlapsilla on misia, vaikka omat isovanhemmat asuisivat kaukana omasta jaettavanaan jotain uusia ohjeita, joista mummi ei ole kuullutperheestä. kaan, ja kun toteutamme ne, niin ruuasta tulee todella maitVaikka enää emme asukaan yhdessä monen sukupolven tavaa. Ehkä näin yhdessä puuhastelemalla siirrän huomaamatkanssa, teemme kuitenkin ikääntyessä monet asia samoin kun tani lapsenlapsilleni samoja asioita, joita olen itse lapsuudessa vanhempamme ovat tehneet. Ainakin itse huomaan toimioppinut. vani samalla tavalla kuin äitini, vaikka nuorena ajattelin, että en Varmaan monen muunkin isovanhemman tärkein toive ikimaailmassa tee kuten äitini. Ehkä tahtomattani hiljainen tieto lapsenlapsilleen on, että he pysyisivät terveinä, luottaisivat on siirtynyt myös minulle. itseensä, olisivat onnellisia siitä, mitä heillä on ja tuntisivat Huolimatta siitä, että yhteiskunta ympärillämme on muutolevansa rakastettuja juuri sellaisena kuin he ovat. tunut todella paljon, on asioita, jotka pysyvät muuttumattoHyvää alkavaa vuotta kaikille. 18 4/2018

OLEN VIERELLÄSI -VALOKUVANÄYTTELY Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ja Omaishoitajat ja läheiset -liitto esittelevät Satu Kemppaisen kuvia omaishoitajuudesta. Valokuvanäyttely kertoo omaishoitajien ja heidän hoitamiensa läheisten arjesta. Haluaisitko nähdä valokuvanäyttelyn omalla kotipaikkakunnallasi? Ota yhteyttä: viestintävastaava Marika Finne, marika.finne@finfami.fi tai p. 045 844 0135

KUVA: PIXABAY Skidisti keilaten FinFami Uusimaan Kohtaamo-hanke on järjestänyt syksyn aikana SkidejäKeilailuja, joissa lapsiperheet ovat päässeet hengähtämään arjen pyörteestä. K ymmenen pikkukalaa uiskentelee iloisesti leikitellen, kunnes hai tulee ahmaisemaan koko parven suuhunsa. Tämän episodin jälkeen ruutuun pomppaa värikäs teksti ”Full Strike”. ”Varamummo ” on juuri tehnyt täyskaadon. 20 – Osaapa se vanhakin, tokaisee mummo ravistellen peppuaan tuuletuksen merkiksi. Keilahallin täyttävät äänekäs nauru sekä kannustavat huudahdukset. Aluksi idea SkideistäKeilailuista tuli tarpeesta, jossa perheet kokivat olevansa yksin omassa arjessaan. Keilailuilla pyrit- tiin kokoamaan yhteen naapuruston lapsiperheitä yhteisen hauskan tekemisen äärelle. Idea kehittyi matkan varrella, kun FinFami Uusimaan työntekijät kuulivat eläkkeellä olevien ihmisten tarpeesta saada lisää sisältöä arkeensa. Niinpä mukaan kutsuttiin isovanhemmat ja lopulta varamummotkin. Keiloja kumot4/2018

tiin melkoisella ikähaitarilla, sillä palloja puski radoille kaikki kaksivuotiaasta ilopilleristä aina 76-vuotiaaseen varamummoon saakka. KEILAILUJEN SUURIMPANA ANTINA ON OLLUT kaikkien viihtyminen yhteisessä hetkessä. Iloa on saatu onnistumisista, epäonnistumisista ja herttaisista hetkistä. Kaadot aiheuttavat poikkeuksetta huumaavan metelin halliin. Pallon lipsahtaessa vahingossa viereiselle radalle, nauru valuu kyynelinä poskilla lähes kaikilla. Onhan se herttaista katsella tuttisuuta vierittämässä palloa radalle. Eikä tunnelmaa ainakaan lannista näky, jossa 76-vuotias tuulettaa onnistuneen suorituksen jälkeen. Tällaisessa tunnelmassa ei voi olla viihtymättä. Tarvitsemme naurua myös pimeimpiin hetkiin, vaikka se ei tuntuisikaan aina oikeutetulta. SKIDEISSÄKEILAILUISSA JOKAINEN ON SAANUT OLLA OMA ITSENSÄ, KANNUSTAVASSA JA HAUSKASSA ILMAPIIRISSÄ. Iloista tunnelmaa ovat lisäksi siivittäneet hauskat tarinat, joita kukin on kokenut keilailun parissa elämänsä varrella. Eläkevuosiaan viettävä opettaja muisteli vieneensä matematiikan tunnilla oppilaitaan keilaamaan. Nuoremmat kuuntelevat huuli pyöreänä, kun opettaja kertoo, kuinka aikoinaan pisteet laskettiin käsin paperille samalla kun työntekijä nosteli keiloja paikoilleen. Pallokin palautettiin takaisin potkaisemalla se ränniä pitkin. On taas opettajan vuoro ihmetellä, kun nuoremmat näyttävät, kuinka keilailukoneella voi ottaa valokuvan, jonka voi lähettää sosiaaliseen mediaan ja jakaa samalla oman tuloksen profiilissaan. VANHEMPIEN MUISTELLESSA VANHOJA hyviä aikoja käyvät nuoremmat puolustelemaan nykytekniikkaa. Maailma muuttuu myös keilailun ympärillä, mistä syntyy muistoja tuleville sukupolville. Kyllä mummot ja papat lopulta myöntävät, ettei heidän aikanaan tullut kuuloonkaan lähteä keilailemaan kaksivuotiaan lapsen kanssa. Nykyisin 4/2018 tämä on mahdollista. Vieläpä niin, että – Kyllä nämä koneet jännittävät, sillä se on lystikästä. minua opetettiin lapsena luottamaan Kunpa tilanne olisi aina niin, että ihmisiin ja nykyisin pitäisi oppia luottavoisimme ylpeydellä muistella menneimaan koneisiin samoin. syyttä ja olla samaan aikaan tyytySkideissäKeilailuissa on ollut tärkeää väisiä nykyhetkeen. Näin kuitenkaan tunnelma, jossa jokaista kannusteei ole, koska unohdamme helposti sen taan olemaan oma itsensä. Lapset ovat maailman, missä vanhemmat ovat eläneet saaneet leikkiä vapaasti sekä keilata saman ikäisinä omalla tyylilmitä itse olemme lään. Aikuiset TARVITSEMME NAURUA nyt. Tosiasiassa ovat saaneet MYÖS PIMEIMPIIN HETKIIN, rauhan keskusemme unohda sitä VAIKKA SE EI TUNTUISIKAAN tella aikuisten maailmaa, vaan emme tiedä siitä juttuja, ilman AINA OIKEUTETULTA. mitään. Olemme suurta painetta samalla unohtaneet kertoa vanhemomista lapsistaan. Isovanhemmat ja varamille ihmisille sen, missä maailmassa nyt mummot ovat solahtaneet lasten leikelämme. Tämä aiheuttaa turhan usein kimieliseen maailmaan aivan itsekseen. väärinymmärryksiä ja turhia sukupolvien Jokainen on saanut olla oma itsensä, välisiä törmäyksiä. kannustavassa ja hauskassa ilmapiirissä. Mikäli tätä asiaa miettii hieman, niin onko kysymys sittenkään unohduksesta? PIENI TYTTÖ TAAPERTAA RADALLE Oli yllättävää, kuinka paljon tarinaa laittaen vierimään pallon, joka jaksaa juukumpusi menneisyyden muistelemisesta ri radan puoleen väliin. Kaikki hurraavat sekä nykyhetken ymmärtämisestä esimer- isoon ääneen tytön suoritukselle. Äiti on kiksi näissä keilailuhetkissä. Nuoret olivat puhelimellaan kuvannut tämän riemun aidosti hämillään vanhempien ihmisten jakaakseen muiston myöhemmin sosiaalitarinoista, jotka sijoittuvat heidän lapsuu- sessa mediassa. Isä virittäytyy vuorolleen teensa ja nuoruuteensa. Nuoret janouhoten tekevänsä täyden kaadon ja vaihsivat tarinoita menneisyydestä ja oppivat taa pallon painavampaan. Pallo lähteekin ymmärtämään hivenen aikakausien liikkeelle suurella voimalla löytäen rännin eroavaisuuksia. hyvinkin nopeasti. Yhtä lailla vanhemmat ihmiset olivat – Mikään ei ole muuttunut, miehet uteliaita tarinoista, joita lapset kertoivat ovat miehiä, toteaa mummo samalla isää nykyhetkestä. Hekin halusivat oppia kannustaen. ymmärtämään Nauru paremmin tätä räjähtää ANNAMMEKO LIIAN VÄHÄN päivää. AnnamMAHDOLLISUUKSIA SUKUPOLVIEN ilmoille jälleen. meko liian Mummo KOHDATA TOSIAAN VAPAAN vähän mahdolsaattaa kikaTOIMINNAN YMPÄRILLÄ? lisuuksia sukutellen radalle polvien kohdata pallon, joka toisiaan vapaan toiminnan ympärillä? kumoaa kaikki keilat. Nauru yltyy On mahtavaa nähdä kuusivuotiaan sohvilla, sillä mummo näyttää tuuleopettavan eläkeläistä kirjautumaan tuksen, jonka oppi teini-ikäiseltä pojanomalle radalleen. Vanhempaa herraspojaltaan. Eihän tähän voi muuta kuin miestä hivenen jännittää kirjoittaa oma tokaista, että #arkionperheestä. nimi koneeseen, mutta hän suoriutuu Tätä on sukupolvien kohtaaminen mainiosti tehtävästään saaden tenavalta parhaimmillaan. Voimme jokainen oppia kannustavan lausahduksen: ”Hyvä, sinä ymmärtämään toisistamme hyvin paljon, osasit.” Molempien suupielillä loistaa mikäli annamme sille mahdollisuuden. hymy: toinen koki oppivansa uutta ja SkideissäKeilailuissa tämä tapahtui toinen sai tunteen omasta tärkeydestä. hivenen vahingossa. Ehkäpä juuri siksi se Tästä tilanteesta jäivät mieleen olikin niin hauskaa. tietenkin hymyt, mutta myös Teksti: Jokke Pulkkinen, FinFami Uusimaa ry vanhemman miehen lausahdus. 21

Miten toipumisorientaatioajattelua voidaan soveltaa läheisten hyvinvoinnin edistämisessä? Kakspy ry:n omais- ja läheistyön projektissa on tarkasteltu läheisen kohtaamista toipumisorientaation viitekehyksessä. Työskentelyssä tuli esille, että läheisen toivon ja voimaantumisen polku käynnistyy kriisistä ja tunteiden kaaoksesta sekä etenee parhaimmillaan ymmärryksen ja osallisuuden lisääntymiseen. K aakkois-Suomen Sosiaalipsyhenkilön omien vahvuuksien, voimavatyöhön ja toimeentuloon, vapaa-ajankiatrinen yhdistyksessä eli rojen ja tyydytystä tuovien sekä mielekviettoon sekä perhe- ja ystävyyssuhteiKakspy ry:ssä on toteutettu käiden sosiaalisten roolien löytämistä. siin. Läheisellä on usein merkittävä rooli Sosiaali- ja terveysjärjestöjen ja vastuu sairastuneen arjen sujuvuudesta avustuskeskus (STEAn) PERHEEN HUOMIOIVA LÄHESTYja jopa hoidon ja kuntoutuksen järjestytukemana projektia, joka tarjoaa matalan MISTAPA on yleistynyt mielenterveysmisestä. kynnyksen tukea ja neuvontaa mielenter- työssä, mutta sekä monet sairastuneet etPsyykkisiin sairauksiin liittyy häpeää, veys- tai päihdeongelmia kohdanneiden tä heidän läheisensä kokevat yhä, että mikä voi johtaa ongelmien salailuun ja perheille. Projektissa on tarkasteltu ja hoito ja palvelu keskittyvät yksilöön eipitkittää avun hakemista. Läheinen kokee lähestytty läheisen ristiriitaisia ja kuormitkohtaamista toipumitavia tunteita, kuten TOIPUMISTA EDISTÄVÄSSÄ TYÖSKENTELYSSÄ sorientaatioviitekehuolta, syyllisyyttä, ON KESKEISTÄ KOHTAAMINEN, JOKA EDISTÄÄ hyksessä. stressaantuneisuutta ja ToipumisorientaaHENKILÖN OMIEN VAHVUUKSIEN, VOIMAVAROJEN pelkoa. Kuormitustitiossa toipuminen lanteen pitkittyessä tai JA TYYDYTYSTÄ TUOVIEN SEKÄ MIELEKKÄIDEN ei tarkoita paranekuormituksen kasvaessa SOSIAALISTEN ROOLIEN LÖYTÄMISTÄ. mista eikä paluuta läheisellä on suurempi aikaan ennen sairasturiski uupua tai sairastua mista, vaan sekä läheiitse esimerkiksi masenselle että sairastuneelle merkityksellisen kä perheen kokonaisvaltaista avun tarvet- nukseen. elämän löytämistä psyykkisestä sairauta huomioida. Hän tarvitsee tietoa ja tukea paitsi desta huolimatta. Läheisenä oloon liittyy huolenpitosairauteen liittyen, niin myös oman ja Toipumista edistävässä työskentelyssä tehtävä, jossa läheisen rooli vaikuttaa läheisensä hyvinvoinnin tueksi. Ammaton keskeistä kohtaaminen, joka edistää moniin elämän osa-alueisiin kuten tilais- ja vertaistuki sekä neuvonta voivat 22 4/2018

“AVUN ASIANTUNTEVUUS JA AMMATILLISUUS SYTYTTIVÄT TOIVON KIPINÄN JO ENSI TAPAAMISEN AIKANA.” kannatella lähipiiriin kuuluvia perheenjäseniä ja antaa heille tukea ja toivoa kuormittavassa elämäntilanteessa. LEAMYN ym. (2011) mukaan toipumisorientaatiossa keskeisiä teemoja ovat liittyminen, optimismi ja toivo, voimaantuminen, minäkuva ja elämän tarkoitus. Projektin aikana ammattilaiset ja läheiset ovat työstäneet läheisen kohtaamista näiden viiden teeman avulla. Tavoitteena on ollut löytää keinoja, joilla voidaan paremmin huomioida läheisen tarpeita ja tukea läheisen voimaantumista. – Toivon, että voisin puhua myös omista tunteistani ja jaksamisestani, toteaa eräs sairastuneen läheinen. Työskentelyssä tuli esille, että läheisen toivon ja voimaantumisen polku käynnistyy kriisistä ja tunteiden kaaoksesta sekä etenee parhaimmillaan ymmärryksen ja osallisuuden lisääntymiseen. Ammattilaisten tuki toivon ylläpitämisessä on merkityksellistä, sillä läheisen saama tieto, tuki ja ohjaus edistävät sairauden ymmärtämistä, hyväksymistä, luottamusta palveluihin sekä tulevaisuuteen. Läheinen tarvitsee aikaa ja mahdollisuuksia puhua omasta tilanteestaan joko ammattilaisen, oman tukiverkostonsa tai vertaisten kanssa. Vertaistuki auttaa kokemaan yhteenkuuluvuutta ja yhteisöllisyyttä ja löytää omaan tilanteeseensa toivoa. – Avun asiantuntevuus ja ammatillisuus sytyttivät toivon kipinän jo ensi tapaamisen aikana, kertoo sairastuneen läheinen. – Onnistumisien esiin nosto ja toivon ylläpitäminen on tärkeää, jatkaa ammattilainen. LÄHEISEN HUOLENPITOROOLI SAIRASTUNEEN rinnalla kuormittaa läheistä itseään. Omien rajojen ja mielekkäiden roolien löytämiseen sekä voima4/2018 varojen tunnistamiseen läheinen tarvitsee tukea. Avoimuus, asioista puhuminen sekä läheisenä tuen saaminen auttavat läheisen positiivisen minäkuvan muodostumista ja poistavat häpeän tunnetta. Läheisen voimavarojen ja unelmien etsiminen edistää parhaimmillaan läheisen omaa elämänlaatua. Osallisuus, vaikuttamismahdollisuudet, tieto ja tuki sairastuneen hoidossa ja kuntoutuksessa koetaan merkityksellisiksi ja parhaimmillaan ne edistävät molempien hyvinvointia ja voimaantumista. Ongelmista huolimatta läheinen voi löytää itselleen merkityksellisen elämän suunnan. Tämän myötä voi syntyä halu vaikuttaa ja auttaa muita samankaltaisessa tilanteessa olevia. – Minulla on lupa omaan elämään ja hyvinvointiin, huomauttaa eräs sairastuneen läheinen. – Autamme läheistä löytämään oma ääni ja omat tarpeet, toteaa ammattilainen. Projektin kehittämistyöskentelyssä havaittiin, että toipumisorientaatioajattelua voidaan hyödyntää läheisten hyvinvoinnin edistämisessä. Työskentelyn tuloksia hyödynnetään toimialueella yhdessä mielenterveys- ja päihdetyötä tekevien tahojen ja kokemusasiantuntijoiden kanssa läheisten kohtaamisen laadun kehittämiseksi. Oleellista toipumisorientaatiolähtöisessä työskentelyssä on oivallus siitä, että kyseessä ei ole tietty menetelmä tai malli, vaan kyse on arvoista, asenteista ja kohtaamisesta. Teksti: Kati Koukonen, Minna Kurttila ja Miia Kurttila Kuva: Miia Kurttila OLEELLISTA TOIPUMISORIENTAATIOLÄHTÖISESSÄ TYÖSKENTELYSSÄ ON OIVALLUS SIITÄ, ETTÄ KYSE ON ARVOISTA, ASENTEISTA JA KOHTAAMISESTA. Omais- ja läheistyön projekti 2016-2019, Kaakkois-Suomen Sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry Kakspy ry) Projektin päätavoitteena on kehittää järjestölähtöistä mielenterveys- ja päihdeongelmia kohdanneiden omais- ja läheistyötä Kotkassa ja Haminassa sekä juurruttaa läheistoiminta virallisen palvelujärjestelmän rinnalle aktiiviseksi järjestötoiminnan muodoksi. Projekti tarjoaa mahdollisuutta yksilö- ja ryhmämuotoiseen tukeen ja neuvontaan sekä vertaistukea ja vapaa-ajan toimintaa läheisille. Projekti tekee aktiivista kehittämistä ja yhteistyötä palvelujärjestelmän kanssa läheisten aseman edistämiseksi. Projektia rahoittaa STEA. Kaakkois-Suomen Sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry (Kakspy ry) on kotkalainen voittoa tavoittelematon yhteisö, jonka toiminnan tarkoituksena on edistää mielenterveyttä ja kehittää mielenterveystyötä. Yhdistyksen toiminta perustuu yhdessä sovittuihin arvoihin ja toipumisorientaatioajatteluun. Kakspy ry on toiminut mielen hyvinvoinnin edistämiseksi 20 vuoden ajan. www.kakspy.com 23

KOLUMNI Juho Soukka, Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry. Kirjoittaja on recovery-intoilija ja positiivisen mielenterveyden ystävä. Itse määritelty hyvä elämä T 24 KUVA: TERO NORDLUND ullessani ensimmäistä kertaa sosiKoska harrastan asioiden murehtimista, aali- ja terveysalalle parikymmentä pohdin aika pitkään, että miten Recovery vuotta sitten suorittamaan siviimahtaa mennä omaisyhdistyksissä läpi? lipalvelustani erääseen vammaisMitä sellaista Recovery-ajattelussa voi olla, järjestöön, olin heti alusta lähtien jota ainakin osa omaisista saattaa vierastaa? kovin kiinnostunut diagnooseista. Ajattelin Työntekijöistä puhumattakaan? ja järkeilin siten, että tutkimalla mahdolliEnsimmäisenä mieleeni tuli tilanne, jossa simman tarkkaan ICD-10 -järjestelmää ja sairastuneen arvomaailma eroaa omaisen sairaus- tai vammakeskeistä tutkimustietoa, arvomaailmasta. Esimerkiksi omaisen pystyn kaikkein parhaiten tukemaan toista mielestä tärkeätä hyvässä elämässä voi henkilöä. olla vaikkapa työ ja siisti koti. Toipuja taas Nuoren ihmisen melko mustavalkoisaattaa pitää merkityksellisimpänä vaiksessa ajatusmaailmassa oli kapa paria hyvää ystävää ja siis ideana, että on mahdolmusiikkia tai taidetta. Tai sinälOLENNAISTA ON KOHDATA IHMINEN lista tehdä jonkinlainen manulään ymmärrettävä huoli, kun aali toisen ihmisen oletetuista ILMAN JONKUN DIAGNOOSIIN HÄNELLE läheinen saa lisää vastuuta ominaisuuksista, jota noudatelämästään itselleen, entä jos ASETTAMIA OMINAISUUKSIA. KOHDATA sattuu jotakin? Uskallanko tamalla kohtaaminen mahdolHÄNEN TOIVEENSA JA UNELMANSA, listuu kaikkein parhaiten. Voi luottaa siihen, että läheiseni miten väärässä sitä voi ihminen siivet kantavat? HÄNEN ITSENSÄ MÄÄRITTELEMINÄ. ollakaan! Tarkoitus oli tietysti Recovery toimii myös toisella hyvä, mutta nykyään vähän melkein hävettää. tasolla; siinä missä toipuja voi elää hyvää ja merkityksellistä En muista tarkasti, missä vaiheessa ja miten hoksasin tuon elämää siitä huolimatta, että kokee psyykkiseen sairauteen liitajatteluni olevan täyttä hevonkukkua, mutta ei siihen kuitentyviä oireita, voi myös omainen elää hyvää ja merkityksellistä kaan kovin montaa vuotta mennyt. Päätin, vielä silloin melko elämää siitä huolimatta, että hänen läheisensä voi huonosti. mustavalkoisesti, ryhtyä toimimaan päinvastaisesti. Päätin Tämä onkin FinFamin keskeisimpiä viestejä, on aina ollut. esimerkiksi, että ohjaajien ei ole tarpeellista lukea etukäteen Taipuu siis mainiosti meille. sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan kehitysvammaisen Kaikki muutkin recovery-ajattelun keskeisimmät elementit henkilön hoitohenkilöstön tai omaisten kirjoittamia taustatieosuvat FinFamin arvoihin ja toimintaperiaatteisiin: yhteitoja, koska niistä seuraa väistämättä ennakkoasenteita. No, ei se söllisyys, toivo ja optimismi, identiteetti, merkityksellisyys ja ihan noinkaan toimi. Kokemusta on. voimaantuminen. Kuitenkin tuo ajattelutapa jäi minuun; olennaista on kohdata Oltaisiinko FinFameissa siis valmiita ajattelemaan vielä vähän ihminen ilman jonkun diagnoosiin hänelle asettamia ominaienemmän uudella tavalla? Vastaus: kyllä oltiin ja kyllä ollaan. suuksia, hänen toiveensa ja unelmansa, hänen itsensä määritteOlin taannoin mukana puhumassa Recoverystä Pirkanmaan leminä. FinFamin jäsenillassa. Ja jännitin vastaanottoa tietysti etukäteen Kun kuulin Recovery-ajattelusta ensimmäistä kertaa aika tavalla. Ja tietysti turhaan. muutama vuosi sitten, olin heti myyty. Loppujen lopuksi niin ”Toipuminen ei ole sateen loppumisen odottelua. Se on yksinkertaista ja järkevää. Unelmien ja haaveiden merkityksen sateessa tanssimista.” korostamista, toivoa ja vastuuta. Ihmisestä itsestään lähtevää motivaatiota ja onnellisuutta. Mahtavaa! 4/2018

KOLUMNI Heli Harinen Mitä tarkoittaa omaisen toipuminen? O mainen, jos joku kysyy sinulta, oletko toipunut, ajatteletko, mistä minun pitäisi toipua? Läheisenihän on se, joka on Kun löydät toisia, jotka ovat kokeneet samanlaisen kriisin ja selviytyneet, ymmärrät, että sinäkin voit selviytyä. Voit oppia näkemään oman itsesi toisella tavalla: et ole vain omainen, vaan myös sairastunut. oman elämäsi tärkein henkilö. Voi olla, ettet tunnista, mitä läheisen Omaisyhdistyksessä löydät itsellesi sairastuminen on merkinnyt sinulle henkiuuden tarkoituksen: voit antaa ja saada lökohtaisesti, muuta kuin pahaa oloa. Se vertaistukea. Voit löytää uusia iloja ja on ollut kriisi, jossa tunteet ovat olleet oivalluksia omaan elämääsi. Jos toimit kaaoksessa: epäuskoa, kauhua, pelkoa, kokemusasiantuntijana, voit viedä tietovihaa, avuttomuutta, toivottomuutta, syylutta tuen mahdollisuudesta muille, vielä lisyyttä… Sinä et ole ehtinyt ajatella itseäsi, yksinään taisteleville omaisille. Kokemussillä kaikki energiasi on mennyt siihen, että asiantuntijakoulutuksessa kirjoitat oman saisit läheisesi tilanteen haltuun ja hänelle tarinasi, ja se auttaa elämäsi palapeliä apua. Hän on ollut se tärkein, sinun tehtämuodostumaan ymmärrettäväksi kokoväsi on ollut vain jaksaa ja selvitä taas naisuudeksi. Voit nähdä syy- ja seurausseuraavaan päivään. suhteita, selityksiä sille, miksi vaikeat asiat Niinhän se on kriisissä, silloin vain ovat tapahtuneet tai miksi ne ovat niin selviydytään, pidätetään hengitystä ja SINULLA ON OIKEUS TOIVOON vaikeita. toivotaan joka päivä asioiden muutIhmisen syvin tarve on tulla kuulJA OPTIMISMIIN MYÖS ITSESI tuvan parempaan suuntaan. Kriisissä luksi ja ymmärretyksi. Näin voi KOHDALLA. tarvitset ennen kaikkea tunteiden jakatapahtua FinFamissa, omaisyhdismista – tunnelukot on aukaistava, tyksessä. Siellä sinua kuunnellaan, ja ennen kuin voit päästä eteenpäin. Tämä taas voi tapahtua asian- ymmärretään se, mitä olet kokenut. Samalla saat sekä tukea tuntijoiden ja vertaisten avulla. läheisesi auttamiseen että opastusta oman elämäsi parantamiVälittömän kriisin mentyä ohi, tilanteen ainakin jollakin seen. tasolla rauhoituttua, sinulla olisi mahdollisuus ajatella itseäsi, Tämän kaiken olen itse kokenut. Kävin läpi pitkän kriisiajan, omaa elämääsi. Sillä sehän on olemassa, erillään läheisesi sitten toisen, kärjistetymmän. Onneksi toisen kriisin tullessa elämästä. Löydätkö toivon? olin jo mukana FinFamin toiminnassa, ja sain sieltä henkilöToivot tietenkin läheisesi paranemista, jopa entiselleen. Jos kohtaista omaisneuvontaa. Kävin omaisille suunnitellut Prosse ei ole mahdollista, toivot hänen tilanteensa kuitenkin parapect- ja Prospect Plus -koulutukset, joiden avulla sain oman nevan, hoidon ja asumisen järjestyvän. Mutta toivotko jotain elämäni takaisin. Nyt olen toiminnassa mukana vapaaehtoisena myös omasta elämästäsi? Sinulla on oikeus toivoon ja optimisja kokemusasiantuntijana sekä monissa harrastuspiireissä. miin myös itsesi kohdalla. Jos löydät itsellesi vertaistukea ja Olen saanut yhdistyksestä elämääni iloa, toivoa ja optiyhteisön, jossa saat tukea ja tietoa sairaudesta, voit päästä ylös mismia, kumppanuutta, merkityksellisyyttä -sanalla sanoen olen kuopasta, johon olet pudonnut. toipunut ja voimaantunut! 4/2018 25

kun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu. Kirjat apuna vanhemman ja lapsen keskustelussa mielenterveysongelmista. Matin isä oli vähällä kuolla millan päiväkirja Alakouluikäisille suunnattu kirja vanhemman itsemurhayrityksestä. Kirjaa voi käyttää keskustelun tukena perheissä, joissa vanhempi on käyttäytynyt itsetuhoisesti. Kirja yläkoululaisille vanhemman persoonallisuushäiriöstä. ”Mutsi on ihan sekopää. Tai siis kipee. Sillä on sellainen tauti tai joku ihme häiriö, jonka nimi on epävakaa persoonallisuus. Se häiriö tekee sen, että se ei tuu kenenkään kanssa toimeen, vaan riitelee ja rähjää aina vaikka ei olis mitään aihetta.” Hinta 3 € miian isä on sekaisin Kirja lapsille psykoosista. ”Yhtenä päivänä Miian isä muuttuu ihan kummalliseksi ja joutuu ambulanssikyydillä sairaalaan. Miia on peloissaan ja miettii, saako hän koskaan tavallisen isän takaisin.” Hinta 3 € mikon äiti on masentunut Kirja lapsille masennuksesta. ”Mikon äiti nukkuu kaiken päivää ja itkee koko ajan. Mikko tuntee olonsa yksinäiseksi ja miettii, pitääkö äiti hänestä enää lainkaan.” Hinta 3 € mirjan äidillä on persoonallisuushäiriö Alakouluikäisille suunnattu kuvakirja vanhemman epävakaan persoonallisuuden vaikutuksista lapsen elämään. ”Punaiset tumput ovat hukassa ja äiti suuttuu hirveästi. Mirja pelkää, että äiti satuttaa häntä tai itseään.” Hinta 3 € Hinta 3 € Kirjojen tilaus osoitteesta www.finfamipirkanmaa.fi/materiaalien-tilauslomake Mielenterveysomaiset Pirkanmaa - FinFami ry www.finfamipirkanmaa.fi 26 4/2018

Me Miehet-hanke yhdistää vapaaehtoistoiminnan ja miesten harrastukset Vertaisryhmät elvyttävät yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä. Porukkaan kuuluminen on usein yhtä tärkeää kuin se mitä tehdään. M uistan nuoruudestani, miten maaseudulla miehet jäivät arjen lomassa vaihtamaan kuulumisia maitolaitureille ja kauppojen pihoille. Aina oli aikaa jutella hetki, leppoisan tunnelman muistaa vielä vuosikymmenten jälkeenkin. Samalla tulee ihmetelleeksi, mihin nuo kiireettömät kohtaamiset ovat nykyään kadonneet? Yhteisöllisyys ja aito toisista välittäminen ovat jääneet kiireisen arjen puristukseen, yksinäisyys ja syrjäytyminen ovat kasvavia ongelmia. Erityisesti miehet tuntuvat putoavan helposti yhteiskunnan ulkopuolelle, varsinkin kriisejä kohdatessaan. Yhteiskunnan ja työelämän muutokset ovat nopeita, eivätkä kaikki pysty niihin vastaamaan. Vertaistukiverkoston puuttuessa ollaan pelkästään omien ajatusten kanssa päivästä toiseen, vaikka jokaisella on halu tulla kuulluksi ja huomatuksi. Tilanteen korjaamiseksi Suomen kylät ry ideoi toimintamallin, jossa vapaaehtoinen ohjaaja kokoaa hankkeen työntekijöiden tuella 5-8 miehen porukan, joka alkaa harrastaa yhdessä. Toimintaan sitoudutaan ensi alkuun kymmeneksi kerraksi, jotta kynnys osallistumiseen on mahdollisimman matala. Suurin haaste onkin lähteä mukaan, jatko seuraa yleensä itsestään. Yhdessä tekeminen koukuttaa. Toimintaan mukaan lähtenyt karjaalainen Pekka Murejoki on aitiopai4/2018 kalla suomalaisen miehen sielunmai– VOISIHAN SITÄ TEHDÄ semaan tehdessään VAIKKA MITÄ, MUTTA KUN EI YKSIN vapaaehtoistyötä TULE LÄHDETTYÄ. paikallisessa ruokaapu-toiminnassa. Murejoki oli itsekseen tuuminut, miten miehiltä puuttuu mutta soittokaverit puuttuvat. mahdollisuuksia jutella ja tavata toisiaan. Voisihan sitä tehdä vaikka mitä, – Kun kuulin Me Miehet -toiminmutta kun ei yksin tule lähdettyä, on nasta, ajattelin että tuo on se, mitä olen varsin tavallinen selitys passiivisuudelle. miettinyt. Sellaisille miehille, jotka eivät On totta, että yhdessä on helpompi halua juoda kaljaa, kun ei oikein ole teke- harrastaa. Ryhmätoiminnan tärkein anti mistä. Jossain ABC:llä näkee miesporuon ehkä kuitenkin kiireetön muitten koita iskemässä tarinaa, mutta muuten ei kanssa yhdessä oleminen. Se tarve ei ole ole mitään. kadonnut meiltä mihinkään. – Kaverit oli ensin että mitähäh, kun Teksti: Pekka Anttila, projektityöntekijä, kerroin ryhmästä, mutta kyllä se siitä Suomen Kylät ry/ Me Miehet-toiminta sitten selkeni, muistelee Murejoki. Vertaisryhmien sisältö voi olla lähes mitä vain. Ehdotuksina ovat olleet PS. Joku saattaa kokea pelkästään liikunta, luontoretkeily, keskustelut, miehille suunnatun toiminnan ongelmusiikki, jopa maastoratsastus. Eräällä malliseksi. Asian voi ajatella näin: hyvinohjaajalla on yhden miehen autokorjaavoivasta ja toimintakykyisestä miehestä moyritys, joka ympäristönä on kuin luotu on enemmän iloa kaikille, sukupuoleen miesryhmän kokoontumiseen. Hänen katsomatta. harrastuksenaan taas on kitaransoitto, Me Miehet-toiminta – Suomen Kylät ry:n kolmivuotinen hanke Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Kohderyhmänä 30-63-vuotiaat miehet, joiden työ- ja toimintakykyä kohennetaan sosiaalisia suhteita lisäämällä. – Vapaaehtoiset ohjaajat kokoavat ryhmiä omien harrastusten ja mielenkiinnon kohteitten ympärille – Osahankkeena valtakunnallisessa Toimintakyky kuntoon-avustusohjelmassa, rahoittajana STEA. Tavoitteena on saada toiminta koko maan kattavaksi. – Projektipäällikkö Kimmo Sainio, 045-106 59 15, projektityöntekijä Pekka Anttila 045-107 55 21 – Nettisivut: https://www.memiehethanke.fi/ 27

Perhesukupolvien välinen vuorovaikutus ja hyvinvointi Perhesukupolvilla tarkoitetaan samaan perheeseen kuuluvia henkilöitä, jotka edustavat eri sukupolvia. Esimerkiksi isovanhemmat, vanhemmat ja lapset muodostavat kolmen perhesukupolven ketjun. Perhesukupolvien välinen vuorovaikutus on ihmisille tärkeää ja voi vaikuttaa merkittävästi yksilöiden hyvinvointiin. KUVA: MARIKA FINNE 28 4/2018

V äestöliiton Sukupolvien ketju -tutkimuksessa pureudutaan perhesukupolvien väliseen yhteydenpitoon ja auttamiseen. Kyseessä on pitkittäistutkimus, jossa seurataan suomalaisia suuria ikäluokkia (synt. 1945–1950) ja heidän aikuisikäisiä lapsiaan. Tutkimuksen kohteena on perhesukupolvien välinen taloudellinen ja käytännöllinen tuki, lastenhoitoapu sekä koettu läheisyys. Näiden lisäksi tutkimushankkeessa tarkastellaan myös sisarusten ja ystävien auttamista sekä yleisiä mielipiteitä koskien perheenjäsenten auttamisvelvollisuuksia. Hankkeen ensimmäinen aineisto kerättiin vuonna 2007 ja toinen vuonna 2012. Syksyllä 2018 kerätään kolmannen kierroksen aineisto ja ensimmäisiä tuloksia siitä on odotettavissa syksyllä 2019. Sukupolvien ketju -tutkimuksessa on selvinnyt, että suomalaiset suuret ikäluokat pitävät paljon yhteyttä erityisesti lapsiinsa ja lapsenlapsiinsa. Myös sisaruksiin ja vielä elossa oleviin vanhempiin sekä puolison vanhempiin ja ystäviin ollaan yhteydessä säännöllisesti. Suuret ikäluokat ovat puolestaan vähemmän tekemisissä kaukaisempien sukulaisten kuten tätien, setien, enojen ja serkkujen kanssa. Käytännön apua ja taloudellista tukea kulkee erityisesti suurten ikäluokkien ja heidän lastensa välillä ja ennen kaikkea taloudellinen apu suuntautuu vanhemmilta lapsille eli sukulinjassa alaspäin. Monet seikat vaikuttavat perhesukupolvien välisiin suhteisiin. Tällaisia voivat olla perheenjäsenten välinen maantieteellinen etäisyys, erilaiset elämäntilanteet ja terveyteen tai taloudellisiin resursseihin liittyvät tekijät. Tutkimuksissa on kuitenkin korostunut erityisesti sukupuolen ja sukulinjan vaikutukset. Tämä tarkoittaa, että yleensä naiset pitävät miehiä aktiivisemmin yhteyttä sukulaisiinsa ja että äidin puoleisiin sukulaisiin pidetään usein enemmän yhteyttä kuin isän puoleisiin sukulaisiin ISOVANHEMPIEN JA LASTENLASTEN VÄLISEEN SUHTEESEEN vaikuttaa myös vahvasti vanhemman ja isovanhemman välisen suhteen laatu. Vanhemmat kun usein toimivat ”portinvartijoina” etenkin pienten lasten ja isovanhempien välillä. Kansainvälisen tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että erityisesti appivanhempien hyvä suhde miniään 4/2018 ja vävyyn on yhteydessä appivanhempien hyvään suhteeseen lapsenlapseen. Myös Sukupolvien ketju -hankkeessa havaittiin, että vanhempien kokema emotionaalinen läheisyys appivanhempia kohtaan vaikutti siihen, kuinka todennäköisesti appivanhemmat osallistuivat lastenhoitoon. Omiin vanhempiin koettu läheisyyskin vaikutti, mutta ei yhtä paljon. TEKEEKÖ ISOVANHEMMUUS ONNELLISEKSI? Muutamissa tutkimuksissa, joissa isovanhempien onnellisuutta on verrattu lapsenlapsettomien onnellisuuteen, on saatu ristiriitaisia tuloksia. Esimerkiksi suomalaiset suuret ikäluokat eivät ole sen onnellisempia tai onnettomampia, oli heillä lapsenlapsia tai ei, mutta englantilaisella aineistolla saadut tulokset viittaisivat päinvastoin siihen, että isovanhemmat ovat lapsenlapsettomia tyytyväisempiä elämäänsä. Tällaiset vertailevat poikkileikkausaineistoihin perustuvat tutkimukset eivät kuitenkaan kerro sitä, lisääkö isovanhemmaksi tulo henkilön onnellisuutta. Alustavat tulokset eurooppalaisia maita koskevalla laajalla aineistolla kertovat, että ensimmäisen lapsenlapsen syntymä lisää hieman tuoreen isovanhemman kokemaa elämän merkityksellisyyttä ja laatua. Isovanhemmuus voi siis lisätä ikääntyvien ihmisten mielen hyvinvointia. Mikäli yhteydenpito lapsenlapsiin katkeaa kokonaan, saattaa isovanhempien mielenterveys heikentyä, mikä näkyy esimerkiksi lisääntyneinä masennusoireina. Lisäksi tutkimuksissa on selvinnyt myös, että lastenlasten hoitaminen voi parantaa ikääntyneiden eurooppalaisten kognitiivisia kykyjä, erityisesti sanallisen kyvykkyyden osalta: ne vastaajat, jotka hoitivat useammin lapsenlapsiaan, pärjäsivät sanallista kyvykkyyttä mittaavissa testeissä paremmin. PERHESUKUPOLVIEN TIIVIISTÄ SUHTEISTA näyttäsi olevan hyötyä lasten hyvinvoinnin kannalta erityisesti perheen kriisitilanteissa. Tällainen kriisitilanne voi olla vanhempien ero, toisen vanhemman kuolema tai vakava sairaus. Läheiset välit isovanhempiin saattavat esimerkiksi vanhempien eron jälkeen vähentää todennäköisyyttä siihen, että lapsella on psyykkisiä ja käyttäytymisperäisiä ongelmia. Perhesukupolvien välisillä toimivilla suhteilla voi olla hyödyllisiä vaikutuksia sekä isovanhempien että lasten hyvinvointiin. Liiallinen kuormitus kuitenkin näyttäisi olevan auttajalle liikaa eikä enää ole yhteydessä parempaan hyvinvointiin. Kansainvälisissä tutkimuksissa on selvinnyt, että esimerkiksi isovanhemmilla, jotka toimivat lapsenlapsen pääasiallisina huoltajina, on usein heikompi terveys kuin isovanhemmilla, joilla huoltovastuuta ei ole. Teksti: Mirkka Danielsbacka, dosentti (Turun yliopisto ja Väestöliitto) ja Antti O. Tanskanen, yliopistonlehtori (Helsingin yliopisto ja Väestöliitto) Kirjoittajat johtavat suomalaisia suuria ikäluokkia tutkivaa Sukupolvien ketju -hanketta. Sukupolvien ketju -aineistot: • Pitkittäistutkimus kahdesta perhesukupolvesta, suurista ikäluokista (synt. 1945–1950) ja heidän aikuisista lapsistaan. Ankkurisukupolvena ovat suuret ikäluokat. • Vuoden 2007 postikyselyaineistot Suuret ikäluokat (synt. 1945–1950), vastaajia 1115, vastausosuus 56 prosenttia Aikuiset lapset (synt. 1962–1988), vastaajia 1435, vastausosuus 42 prosenttia • Vuoden 2012 postikyselyaineistot Suuret ikäluokat (synt. 1945–1950), vastaajia 2278, vastausosuus 65 prosenttia Aikuiset lapset (synt. 1962–1993), vastaajia 1753, vastausosuus 50 prosenttia • Vuoden 2018 postikyselyaineistoja kerätään parhaillaan • Teemahaastatteluja noin 80 vuosilta 2007–2014 29

Pilvenhattaraa ei näy Sukupolvien keskinäisten suhteiden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen luo hyvinvointia. Kiireinen arki, muuttoliike sekä moninaiset elämäntavat ja perhemuodot ovat johtaneet siihen, että kaikilla lapsilla ei ole biologisia isovanhempia läsnä arjessaan. Kun taas aktiivisten ikäihmisten määrä lisääntyy, on kaikille osapuolille hyväksi mahdollistaa näiden sukupolvien välisiä kohtaamisia. A jatus mummolasta on perheiden yhteiset ruokailuajat ovat väjotka eivät enää liiku kovinkaan paljoa. lämmin. Vanhassa lastenhentyneet. Kouluterveyskyselyn mukaan Kun elämä rajoittuu pieneen piiriin, on laulussa mieli on kepeä ja osa nuorista kokee, että he eivät keskustärkeää miettiä, miten arkeen tuodaan iloinen: ”mummolaan kun tele omista asioistaan riittävästi kotona iloa ja vaihtelua. Siinä tilanteessa pienilpyöräilemme, pilvenhatomien vanhempiensa kanssa. Kokemus läkin asioilla voi olla iso merkitys. Näille taraa ei näy”. Sellaista mielikuvaa ylläpiyksinäisyydestä on lisääntynyt. palvelukodin asukkaille on tuottanut iloa dämme mielellämme isovanhemmista Näitä taustoja vasten MLL Tampereen muun muassa se, että he voivat seurata nykyäänkin. Ajattelemme, että isovanosasto käynnisti jo useita vuosia sitten ikkunasta lasten leikkiä viereisessä puishemmat ovat voimavara, heiltä saa tukea, Mummola-toiminnan. Se pitää sisällään tossa. heillä on elämänkokemusta ja viisautta monia eri tapoja saattaa lapset, nuoret ja sekä aikaa annettavanaan lapsen lapsilperheet yhteen ikäihmisten kanssa. MLL TAMPEREEN OSASTON leen. Mummola-toiminnan tila, LaivaPERHEKAHVILOISSA käy säännölliEi tuo mielikuva väärässä ole. Aika puiston perhetalo, sijaitsee seniorisesti vapaaehtoisia isovanhempia. He ja elinympäristömme ovat muuttuneet, talon kivijalassa. Yhteys ikäihmisiin on ovat arvokkaita keskustelijoita vanhemmutta suhde ikääntyviin ihmisiin pitää arjen konkretiaa. Yhteinen talo mahdolpien kanssa. Vanhemmat arvostavat eläedelleen sisällään odotuksen siitä, että he listaa erilaisia kohtaamisia päivittäisen mänkokemusta ja juttuseuraa. Moni kerovat turvallisia aikuisia, joilla on annetta- perustoiminnan ja erilaisten tapahtutoo, että on hienoa kuulla, miten ennen vanaan aikaa. mien kautta. Useat asukkaat ovat osallison toimittu ja toisaalta nämä varamumSukupolvien välinen kanssakäyminen tuneet moniin toimintaryhmiin, päivämot ja -vaarit ovat kannustavia ja he varakentaa lapselle turvallisuuden lavat uskoa pärjäämiseen tunnetta, tuo elämyksiä ja ja omaan vanhemmuuteen. OSA NUORISTA KOKEE, elämänkokemusta, joita vasten Vanhemmat tarvitsevat tuETTÄ HE EIVÄT KESKUSTELE OMISTA hän voi peilata omia tunteitaan. kea siihen, että he ovat riitIsät ja äidit puolestaan saavat ASIOISTAAN RIITTÄVÄSTI KOTONA OMIEN tävän hyviä vanhempia. tukea omaan vanhemmuuPerhekahviloissa on VANHEMPIENSA KANSSA. KOKEMUS teensa. Mummien ja vaarien paljon kävijöitä ja on hienoa, YKSINÄISYYDESTÄ ON LISÄÄNTYNYT. arki taas saa uutta sisältöä ja että siellä on useampi käsiheidän hyvinvointinsa lisääntyy. pari ja syli pitelemässä vauvoja, jotta vanhempi MLL TAMPEREEN OSASTO kerholapset käyvät laulamassa ja leikkisaa juoda kahvinsa rauhassa tai pukea KOHTAA toiminnassaan monimuotoisia mässä palvelukotien asukkaiden luona, päällensä kotiin lähdön aikaan. Isovanperheitä. Kaikilla ei ole omaa arjessa tuyhteiset tapahtumat saattavat eri-ikäiset hemmat ovat tärkeitä niin aikuisille kuin kevaa sukulaisverkostoa lähellä. Perhearihmiset yhteen esimerkiksi yhteislaulutilapsille paitsi perhekahviloissa myös kea leimaa kiire, yhteistä aikaa on vähän laisuuksiin. lasten päiväkerhoissa. perheenjäsenten kulkiessa kukin omissa Senioritalossa sijaitsevissa palvelukoMLL Tampereen osaston kaikissa harrastuksissaan. Tutkimusten mukaan deissa asustaa iäkkäämpiä henkilöitä, päiväkerhoissa on oma vapaaehtoinen 30 4/2018

KUVA: ANNA AUTIO MEILLE JOKAISELLE ON MERKITYKSELLISTÄ, ETTÄ JOKU NÄKEE MEISSÄ HYVÄÄ. kerhomummo. Nämä kerhomummot ovat rakastettuja ja odotettuja aikuisia jokaisena kerhopäivänä. On koskettavaa nähdä, miten leikki sujuu: yhdessä ihmetellään, tutkitaan, opetellaan uusia asioita, ulkoillaan, leikitään, pelataan ja ollaan lähekkäin. Rauhoittuminen yhdessä lukemaan tai kertomaan satua on tärkeä hetki, jonka muisto säilyy pitkään. kokemuksia kaikille, kaikenlaisille oppijoille. Nekin nuoret, jotka eivät loista hyvillä kouluarvosanoilla, saavat positiivista palautetta senioreilta. Arvioinnin ja kilpailun maailmassa, nämä hetket ovat herkistäneet osan nuorista kyyneliin. Meille jokaiselle on merkityksellistä, että joku näkee meissä hyvää. Kaikessa Mummola-toiminnassa toteutuu vahvasti eri-ikäisten ihmisten JO KYMMENEN ALAKOULUA ON keskinäinen aito läsnäolo, toisen kohtaaSAANUT KOULUMUMMON TAI minen ja arvostus sellaisena kuin on. -VAARIN MLL Tampereen osaston Välillä tuntuu lähes uskomattomalta, kautta. Isossa luokassa opettamiten vapaaehtoiset heittäytyvät jan huomio ei aina riitä jokaiseltehtäviinsä täydestä sydämesVANHEMMAT TARVITSEVAT TUKEA JA le erikseen. Miten se ärrä kirjoitetään. Lasten ilo vilkkuu silmissä VAHVISTUSTA SIIHEN, ETTÄ HE OVAT taankaan, miltä piirustus näyttää, ja kuuluu naurussa. Aikuisten kuka auttaisi kengännauhojen solkasvoilla viipyy hymy. RIITTÄVÄN HYVIÄ VANHEMPIA. mimisessa. Koulupäivän aikana Kun vapaaehtoisilta kysytään, on lukuisia hetkiä, jolloin luokan mikä saa heidät mukaan, osan oma mummo tai vaari on arvokas tuki. muksistaan ja yhteisessä päätösjuhlassa vuodesta toiseen, vastaus on: toiminta Välitunnilla on hienoa saada kertoa kuukäydään kaikkien kokemuksia läpi. antaa niin paljon iloa ja sisältöä elämään. lumisia ja tulla kohdatuksi. KoulumumSykähdyttäviä kohtaamisia, oppimista, Tämä on toimintaa, jolla on merkimoja ja -vaareja kaivataan paljon nykyisnähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi tuletystä. tä enemmän. Vapaaehtoiset ovat aikuisia, mista puolin ja toisin. Monet kertovat Kaija Reiman-Salminen, joilla on aikaa kuunnella. asenteidensa muuttuneen, jotkut sanoivat Teksti: toiminnanjohtaja, MLL Tampereen osasto ry Jo yhdentoista vuoden ajan MLL innostuneensa liikkumaan enemmän. Tampereen osasto on tehnyt yhteisToiminta on osoittanut merkityksellisyytyötä tamperelaisen Wivi Lönnin tensä niin nuorille kuin ikäihmisillekin. yläkoulun kanssa. Äidinkielen tuntien Erilainen oppitunti antaa onnistumisen 4/2018 puitteissa nuoret ja vapaaehtoiset seniorit kohtaavat toisensa yhteisten keskustelutuokioiden puitteissa. Keskusteluteemat vaihtelevat, tosin kahtena viime vuotena olemme keskittyneet liikuntateemaan. Nuoret ja seniorit pohtivat aihetta pienryhmissä eri näkökulmista. Ryhmät valitsevat jonkin liikuntalajin, johon he haluavat yhdessä tutustua. Jotkut ryhmistä vierailivat kuntosalilla, jotkut pelasivat pihapelejä, jotkut kävivät tutustumassa golfiin tai soutuspinningiin. Nuoret kirjoittivat artikkeleita koke- 31

FinFami palkitsi vuoden vapaaehtoisen FinFamin henkilöstöstrategiaan liittyy vuoden finfamilaisen nimeäminen. Jäsenyhdistykset saavat esittää omia ehdokkaitaan, joista keskusliiton hallitus ja sen valitsijaraati valitsevat palkitut henkilöt. Tänä vuonna palkittiin vuoden verraton vapaaehtoinen, Nelli Santala. Onnea Nelli! T FinFamin vuoden 2018 vapaaehtoinen on Nelli Santala. Lämpimät onnittelut Nelli! VUODEN FINFAMILAISET PALKITTIIN VUONNA 2017 ENSIMMÄISTÄ KERTAA NELJÄSSÄ KATEGORIASSA: 1. Valovoimainen työkaveri (Teija Matalamäki FinFami Etelä-Pohjanmaa ry) 2. Mahtava esimies (Oili Huhtala, FinFami Pirkanmaa ry) 3. Innovatiivinen puheenjohtaja (Sirpa Pahalahti, Varsinais-Suomen FinFami ry) 4. Verraton vapaaehtoinen (kokemusasiantuntija Pirjo Tervonen, FinFami Etelä-Pohjanmaa ry) 32 änä vuonna palkittiin vuoden verraton vapaaehtoinen. Ehdotuksia vuoden valintaan liittyen tuli seuraavista jäsenyhdistyksistä: Uudeltamaalta, Pohjanmaalta, Savosta ja Varsinais-Suomesta. Verraton vapaaehtoinen vuonna 2018 on Nelli Santala Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset – FinFamista. Nelli Santalan ehdotuksissa tuli esiin, miten hän on luova ja avoin ihminen, jota on helppo lähestyä. Nuoresta iästään huolimatta Nelli on ehtinyt toimia monissa eri vapaaehtoistehtävissä. Hän on ollut mukana VarsinaisSuomen FinFamin MOIP-projektissa sen alusta lähtien, minkä lisäksi hän on ollut mukana kehittämässä nuorten aikuisten Prospect-ryhmiä, suunnittelemassa tapahtumia ja kertomassa omia kokemuksiaan sekä ammattilaisille että opiskelijaryhmille. Hän myös toimii tälläkin hetkellä tukihenkilönä. Nelli on vapaaehtoisena hyvin innokas ja saa hyviä ideoita toiminnan kehittämiseen erityisesti nuorten näkökulmasta. Hän on toiminut vertaiskaverina, tukihenkilönä, Prospect-ryhmäohjaajana, nuorten avointen iltojen vetäjänä ja lisäksi hän on ollut mukana erilaissa keskusliiton tilaisuuksissa. Tilaisuuksissa ja tapahtumissa hän on tuonut omaa kokemustaan rohkeasti esille niin sanoin kuin kuvin. Mikä tekee Nellistä verrattoman? Hän on kriteerien mukaisesti sydämellään mukana itsensä ja toisten takia sekä huolehtii myös omasta hyvinvoinnistaan. Hän on ollut mukana todella monessa vapaaehtoistoiminnassa ja innostuu niistä aina uudestaan. Hän on ollut apu ja tuki monelle nuorelle. Nelli on itse tuonut rohkeasti omaa kokemustaan esille ja kannustaa myös muita nuoria aikuisia hakemaan tukea sekä tulemaan mukaan toimintaan. Nelli Santalan valinta vuoden 2018 verrattomaksi vapaaehtoiseksi julkistettiin järjestön valtakunnallisessa vapaaehtoispäivässä Helsingissä. Vapaaehtoispäivää vietettiin lounastamalla ravintola Loisteessa. Lisäksi päivän aikana tutustuttiin Helsingin Taidemuseo HAMissa meneillään oleviin näyttelyihin. Kaikkien vuoden finfamilaista esittäneiden kesken arvottiin Finnkinon leffaliput, jotka menivät tällä kertaa Savon mielenterveysomaiset – FinFamiin Johanna Björnille. Teksti: Vaula Ollonen Kuva: Marika Finne 4/2018

K E S K U S L I I TO N J U L K A I S U J A Arjessa mukana – Omaistyön käsikirja Tekijät: Sanna Luodemäki, Kaija Ray & Paula Hirstiö-Snellman Hinta: 20 euroa + postituskulut Käsikirja on ensimmäinen omaistyön kokonaisuutta kuvaava teos. Yksiin kansiin on nyt koottu sekä tutkimustietoa omaisen tilanteesta että kuvauksia omaistyön käytännöistä. Kirjassa hahmotetaan omaistyötä osana kansalaisjärjestötoimintaa. Omaistyön käsikirja on puheenvuoro niistä haasteista, joita mielenterveyskuntoutujien omaiset kohtaavat arjessaan. Yhteispelillä hyvään hallintoon Opas omaisyhdistysten luottamushenkilöille Tekijä: Karoliina Ahtiainen Hinta: 10 euroa + postituskulut Yhteispelillä hyvään hallintoon -opas antaa omaisyhdistysten luottamushenkilöille tietoa yhdistyksen johtamisen eri teemoista ja onnistuneen hallitustyöskentelyn osa-alueista. Opas tukee yhdistysten luottamushenkilöitä hallintoon ja päätöksentekoon liittyvissä kysymyksissä. ”Millä korteilla pelaat?” Omaisjärjestötyön arviointimalli Tekijä: Sanna Luodemäki Hinta: 10 euroa + postituskulut Omaisjärjestötyön arviointimalli on Omaiset mielenterveystyön tukena -yhdistyksille suunniteltu itsearviointimalli. Arviointimalli on laadittu osana Omaistyön kehittämisprojektia vuonna 2011. Kaikkia julkaisuja voi tilata Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamista osoitteesta jaana.humalto@finfami.fi tai puh. 050 464 2739. 4/2018 33

KOLUMNI Inka Venetvaara, hankekoordinaattori, Työ- ja elinkeinoministeriö Tulevaisuuden työelämää rakentamassa T tukee vapaa-aikaamme ja henkistä hyvinänä syksynä julkistetut tilastot vointiamme? vuonna 1997 syntyneestä ikäluoTyö on monesti parasta turvaa mielenkasta kertovat, että näiden nyt terveysongelmien ehkäisyssä ja niistä noin parikymppisten psykiattoipumisessa. Parhaimmillaan työn kautta risten diagnoosien määrä on puolitoistakertainen verrattuna kymmenen löytyy arkisia kontakteja, onnistumisen vuotta aiemmin syntyneeseen ikäluoktunteita sekä yhteisön tukea. Työelämän kaan. Nuorten päihteiden käyttö on vuosi uudistuessa ja määräaikaisten pätkäsopivuodelta vähentynyt, mutta samaan aikaan musten yleistyessä on entistä tärkeämpää perheiden pahoinvoinnissa on tapahpitää huolta työntekijöistä ja vaalia työyhtunut muutoksia, jotka näkyvät esimerkiksi teisöjä. Se on myös työpaikkojen menessuurempina huostaanotto- ja sijoitusmäärinä tyksen edellytys. Jos vielä vuosikymmen sekä lisääntyvinä mielenterveyssitten saatettiin ääneen todeta, häiriöinä. ettei töihin tulla viihtymään, Suomalaisessa työelämässä tämän päivän työpaikat kilpaiTYÖ ON MONESTI PARASTA TURVAA on myös käynnissä suuri MIELENTERVEYSONGELMIEN EHKÄISYSSÄ levat nimenomaan työilmapiimullistus, jossa työsuhteet rillä ja töissä viihtymisellä. JA NIISTÄ TOIPUMISESSA. muuttuvat vakinaisista määräKeväällä 2018 toteuteaikaisiksi, työtä tehdään yhä tussa Nuorten työelämäodoenemmän itsenäisesti ja projektiluontoisesti. Itsensä johtamisen tukset -selvityksessä tutkittiin S-ryhmän nuorten työntekijöiden taidot ovat tarpeen yhä useammassa työssä. Tekoälyn oppityöelämäodotuksia ja -valmiuksia, nuorten kokemuksia esimiesessa suorittamaan rutiinityötä, ihmisten tekemä työ keskittyy työstä ja työyhteisön toiminnasta sekä nuorten henkilökohjoidenkin ennusteiden mukaan yhä enemmän ajatus- ja kosketaisia voimavaroja ja hyvinvointia. Tutkimukseen osallistuneet tustyöhön. alle 25-vuotiaat työntekijät kertoivat arvostavansa palautetta, Uudenlainen työelämä vaatii jatkuvaa uuden opettelua ja vuoropuhelua ja luottamusta. He toivoivat työltään mielekmukautumista. Muutostahti on huima ja nyt työelämään astuva kyyttä ja arvostavat vapaa-aikaansa entistä enemmän. Tutkisukupolvi on täysin uudenlaisen toimintaympäristön edessä. tuista nuorista 39 % oli kokenut alakuloa tai masentuneisuutta Vanhemmat sukupolvet eivät välttämättä pysty valmentamaan viimeisen kuukauden aikana. nuoria muutokseen, joka on nopeatahtista ja jatkuvaa. TarviTukitoimia, johtajuutta ja erilaisia väyliä takaisin työelämän taan uudenlaisia työelämätaitoja ja asennoitumista työhön, sekä pariin etsitään myös työ- ja elinkeinoministeriölle sekä sosiaaliuutta johtajuutta, joka huomioi ihmisten muuttuvat toiveet ja ja terveysministeriölle syksyllä 2018 annetussa selvityksessä tarpeet. Osatyökykyisten reitit työllisyyteen - etuudet, palvelut, tukiMillaista sitten on työ, joka palkitsee paitsi palkkapäivänä, toimet. Raportissa todetaan muun muassa, että työmarkkinat myös niiden välissä? Minkälaista on tulevaisuuden työ, joka eivät riittävästi tue osatyökykyisten työelämäosallisuutta. innostaa ja jonka parissa jaksaa laskematta tunteja kaukana tuleYhtälö mielenterveyshäiriöiden lisääntymisestä, työelämän vaisuudessa siintävään eläkkeeseen? Millainen työelämä auttaa murroksesta ja nykyisten toimenpiteiden riittämättömyydestä meitä paitsi jaksamaan eläkkeelle fyysisesti ja psyykkisesti on hankala. Ilmastonmuutoskeskustelua mukaillakseni, meidän kunnossa, mutta myös tarvittaessa auttaa takaisin työelämään täytyy miettiä, millaisen työelämän jätämme perinnöksi lapsilosatyökykyiset ja erilaisista sairauksista toipuvat? Millainen työ lemme. 34 4/2018

Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin jäsenyhdistykset: ETELÄ-KARJALA: FinFami – Mielenterveysomaiset Etelä-Karjala ry Ari Koponen pj 044 389 8425 koponenari@hotmail.com Meritullinkatu 4 B 10 00170 Helsinki puh. 050 464 27 39 www.finfami.fi Toiminnanjohtaja Pia Hytönen puh. 040 776 5911 pia.hytonen@finfami.fi Kehittämispäällikkö Riika Hagman-Kiuru puh. 045 800 4903 riika.hagman-kiuru@finfami.fi Asiantuntija, viestintä Marika Finne puh. 045 844 0135 marika.finne@finfami.fi Asiantuntija, järjestö- ja henkilöstöasiat Jaana Humalto puh. 050 464 27 39 jaana.humalto@finfami.fi Asiantuntija, vapaaehtois- ja omaistoiminnan kehittäminen Vaula Ollonen puh. 0400 274 624 vaula.ollonen@finfami.fi Asiantuntija, yhdistyshallinto Arto Bäckström puh. 045 642 8510 arto.backstrom@finfami.fi Asiantuntija Erkka Öörni puh. 045 844 0150 erkka.oorni@finfami.fi Asiantuntija, maahanmuuttajatyö Johanna Warius puh. 045-119 2533 johanna.warius@finfami.fi HELSINKI: www.finfamiuusimaa.fi FinFami – Uusimaa ry. Kumpulantie 5, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Jämsänkatu 2, 4.krs, 00520 Helsinki puh. (09) 686 0260 info@finfamiuusimaa.fi HÄMEENLINNA: www.omaisyhdistys.com FinFami – Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry. Suomen Kasarmi, rak. 2, h. 117 13100 Hämeenlinna JOENSUU: www.tukitupa.fi Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset FinFami ry Karjalankatu 4 a 2, 80200 Joensuu puh. 050 534 6772 katja.pesonen@tukitupa.fi JYVÄSKYLÄ: www.finfamiks.fi Keski-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry. Tapionkatu 4 A 5, 40100 Jyväskylä puh. 050-528 0030 toimisto@finfamiks.fi KERAVA: www.sopimuskoti.fi Keski-Uudenmaan Sopimuskoti ry. Klondyketalo, Kumitehtaankatu 5 C, 04260 Kerava puh. 040 511 8543, faksi (09) 273 1455 sirkka.vaisto@sopimuskoti.fi KUOPIO ja MIKKELI: www.omary.fi Savon mielenterveysomaiset - FinFami ry Kuopion toimipiste Microkatu 1 G-osa 4.krs., 70210 Kuopio puh. 040 556 4292 toimisto@omary.fi Mikkelin toimipiste Otto Mannisen katu 4, 50100 Mikkeli (järjestötalo Estery) puh. 040 586 7359 toimisto.mikkeli@omary.fi LAHTI: www.omaiset.fi Päijät-Hämeen mielenterveysomaiset FinFami ry Rauhankatu 3, 15110 Lahti S-posti: toimisto@omaiset.fi www.omaiset.fi p. 040 704 9913 PORI: www.finfamisatakunta.fi FinFami Satakunta ry Otavankatu 5A, 28100 Pori puh. 044 303 6282 toimisto@finfamisatakunta.fi PORVOO: www.ituspy.com Itä-Uudenmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry. Mannerheiminkatu 25 B, 06100 Porvoo puh. 050 307 4844 paivi.nousiainen@ituspy.com ROVANIEMI: www.lappilaiset.fi/toimija/ lapin-mielenterveysomaiset-finfami/ Lapin mielenterveysomaiset – FinFami ry Info.lapinmielenterveysomaiset@gmail.com SALO: www.finfamisalo.fi FinFami – Salon seudun mielenterveysomaiset ry. Turuntie 8, 4. krs, 24100 Salo puh. 040 722 4961 toimisto@finfamisalo.fi SEINÄJOKI: www.finfamiep.fi FinFami Etelä-Pohjanmaa ry. Huhtalantie 2, 3. krs, 60220 Seinäjoki puh. (06) 414 8994 toimisto@finfamiep.fi TAMPERE: www.finfamipirkanmaa.fi Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry. Hämeenkatu 25 A 3. krs. ja 6. krs. 33200 Tampere puh. 040 722 4292 (neuvonta) puh. 040 582 5343 (toimisto) omaiset@finfamipirkanmaa.fi Mielen ry www.mielen.fi Åkerlundinkatu 2 A 4. krs, 33100 Tampere puh. 050 562 3403 toimisto@mielen.fi TURKU: www.vsfinfami.fi/ Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset FinFami ry Itäinen Pitkäkatu 11 A, 20520 Turku puh. 044 793 05 80 puh. 044 793 05 82 ark.10-14 (neuvonta) omtls@vsfinfami.fi VAASA: www.finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Kirkkopuistikko 31, liiketila, 65100 Vaasa puh. 044 033 4280 info@finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Isokatu 15 B 4.krs, 67100 Kokkola puh. 044 763 4100 minna.pellinen@finfamipohjanmaa.fi Svenska Österbottens Anhörigförening SÖAF rf www.soaf.fi Svenska Österbottens anhörigförening, co Wasa wellness, Långviksgatan 13, 65100 Vasa. puh. 050 407 1827 eva.astrand@soaf.fi Osoitteenmuutokset suoraan omaan paikallisyhdistykseen! Sieltä ne välittyvät myös Labyrintti-lehteen. 4/2018 35

Kun yksi Kun yksi Kun yksi Kun yksi Kun yksi sairastuu sairastuu sairastuu sairastuu sairastuu monen maailma monen maailma monen maailma monenmonen maailma maailm muuttuu. muuttuu. muuttuu. muuttuu. muuttuu. Et jää yksin. Et jää yksin. Et jää yksin. Et jää yksin. Et jää yksin.