www.ampumaurheiluliitto.fi Suomen Ampumaurheiluliiton jäsenlehti 2/2019 Liikkuvan maalin Aaro Vuorimaa & Krister Holmberg EM-OSIJEKIN SUOMALAIS­ SANKARIT SAL100: Mitä kuuluu Henri Häkkiselle? → 17–19 Kultahippufinaaleissa oli taas kivaa! → 24–27 ”Seurojen pitää olla samanarvoisessa asemassa” → 14–16 UA_2_2019.indd 1 05/05/19 21:00

UA_2_2019.indd 2 A4 Rimfire 2 2019 conv.indd 1 Lapua Urheiluampuja 05/05/19 21:00 26.4.2019 15.01.12

.01.12 PERUSTETTU 1927 91. vuosikerta. Viisi numeroa/vuosi. ISSN 0789-516X Satu Mäkelä-Nummelalle maailman­ennätys P E K K A M AU N U L A JULKAISIJA Suomen Ampumaurheiluliitto ry PÄÄTOIMITTAJA Lassi Palo, puh. 050 339 0644 lassi.palo@ampumaurheiluliitto.fi OSOITTEENMUUTOKSET Kirsi Kankaanmäki, puh. 0400 930 527 kirsi.kankaanmaki@ampumaurheiluliitto.fi Tilaushinta 50 euroa/kalenterivuosi. MAINOSTILAN MYYNTI Juha Halminen, puh. 050 592 2722 juha.halminen@kolumbus.fi ULKOASU Rauno Hietanen, Sanatakomo Oy PAINOPAIKKA Forssa Print 2019 ARTIKKELIVASTUU Jutut edustavat kirjoittajansa henkilö­ kohtaista mielipidettä lukuunottamatta SAL:n virallisia tiedotuksia. TEKSTIN LAINAAMINEN Sallittu julkaisijan luvalla, julkaisija mainiten. AMPUMAURHEILULIITON 100-vuotisjuhlavuosi on jatkunut vauhdikkaana ja värikkäänä. Yksi kohokohdista on ollut Satu Mäkelä-Nummelan naisten trapin maailmanennätys, jonka hän teki maaliskuun 18. päivänä Meksikon Acapulcossa järjestetyssä maailmancupissa. Mäkelä-Nummela paukutti rikki 123 kiekkoa. Entinen ME 122 oli San Marinon Alessandra Perillin ja Italian Federica Caporuscion nimissä. Mäkelä-Nummela kohensi viime vuonna ampumaansa Marika Salmi (vas.), Satu Mäkelä-Numomaa ennätystään kahdella kiekolla. mela ja Noora Antikainen Meksikon Paljon muutakin on tapahtunut sitAcapulcon maaliskuun lämmössä. ten edellisen Urheiluampujan numeron ilmestymisen. Suomi saavutti ilma-aseiden EM-kilpailuissa viisi mitalia, jotka kaikki tulivat liikkuvan maalin lajeista. Lisäksi tuli yksi finaalipaikka, kun Jenna Kuisma oli viides tyttöjen ilmakiväärissä. RIEMUKKAAT ILMA-ASEIDEN Kultahippufinaalit järjestettiin huhtikuun lopussa Salossa. Tapahtuma sai kisavierailta runsaasti kiitosta, mutta kiitoksia jakoivat myös kisajärjestäjät. Salon kaupunki antoi komean Salo-hallinsa ilmaiseksi Salon Seudun Ampujien käyttöön, koska kyseessä oli lasten ja nuorten ilmaistapahtuma. Tässä numerossa on myös paljon järjestöasiaa liiton jäsenmaksun määräytymiseen liittyvästä sääntökeskustelusta. Näistä kaikista lisää toisaalla lehdessä – sekä tietysti paljon muuta, kuten esimerkiksi toimittaja Pekka Suurosen jäähyväisraportti Saksan IWA-messuilta. LASSI PALO SUORAMARKKINOINTI Lehden osoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinointiin. SUOMEN AMPUMAURHEILULIITTO RY Osoite: Valimotie 10, 00380 Helsinki Puhelin: 0400 930 527 Faksi: (09) 147 764 Sähköposti: etunimi.sukunimi@ ampumaurheiluliitto.fi SAL:N HENKILÖKUNTA Toiminnanjohtaja Anne Lantee Taloussihteeri Sanna Hellgren Kilpailu- ja palvelusihteeri Kirsi Kankaanmäki Viestintäpäällikkö Lassi Palo Nuoriso- ja koulutuspäällikkö Timo Rautio Valmennuksen johtaja Per-Ole Lindell Ympäristö- ja olosuhdepäällikkö Lotta Jaakkola K A N N E N K U VA : L A S S I PA LO SISÄLTÖ LEHDESSÄ 2/2019 4 Pääkirjoitus: Johtamisen edellytykset. 5 Practicalin päävalmentaja aloittanut työnsä. 6 Kaksi Euroopan mestaria. 8 Kai Jahnsson Kallion apuna. 9 Juho Kurjelle lisää itseluottamusta. 10 Juhlavuosi jatkuu värikkäänä. 12 Action air ja practicalin valmennus kehittyvät. 14 Keskustelua jäsenmaksusta. 17 Lahden maailmancup häämöttää. 18 SAL100: Henri Häkkinen. Marjo Yli-Kiikka. 22 Urheilija arjessa: Heikki Lähdekorpi. 24 Raportti Kultahippufinaaleista. 28 Noin 20 kysymystä: Simo Ruusunen. 30 Esittelyssä Tehoryhmäampuja ja Nuori ampuja. 32 Ase-esittely: Ruger pienoispistooli. 36 Urheiluampuja IWA-messuilla. 40 i Tiedotuksia i Onnitteluja i Uutisia. 44 Svenska sidor. 46 Piirros ja 10 napakkaa: Jorma Lång. 47 Finaali: Oliver Ojansuu. 36 500 uku hakuammuntaa l 4041 0428 PEFC/02-31-162 LAHDEN MAAILMANCUPIIN odotetaan noin 500 urheiluampujaa, jotka edustavat noin 80 maata. Koska se on vuoden ainoa maailmancup, joka järjestetään Euroopassa, sinne odotetaan myös noin 50 toimittajaa. i sivu 17 2/2019   URHEILUAMPUJA UA_2_2019.indd 3 3 05/05/19 21:00

PÄÄKIRJOITUS • LEDARE • 13.5.2019 Johtamisen edellytykset Förutsättningar för ledarskap L P iittohallituksen puheenjohtajan johtamistoimintaa ohjaa ja linå en principiell nivå är det två helheter som styr och sätter riktjaa periaatetasolla kaksi kokonaisuutta: liiton toimintasäännöt ja linjer för förbundsstyrelsens ordförandes ledarskap: förbundets liiton strategia. Sääntöjä noudatetaan ja strategiaa toteutetaan. verksamhetsregler och förbundets strategi. Reglerna följs och Ilman näitä ei johdonmukaiselle toiminnalle ole edellytyksiä. strategin förverkligas. Utan detta finns inga förutsättningar för någon Strategia on dynaamisempi, ja se on alueilta valituista edustajista konsekvent verksamhet. koostuvan liittovaltuuston keskeinen työkalu suhteessa liittohalliDen mer dynamiska strategin är ett centralt verktyg för förbundstukseen ja liiton toimistoon. Säännöt hyväksyy liittokokous, jossa fullmäktige. Den styr förbundsstyrelsen och förbundets kansli. Reglerjokainen ampumaseura on jäsenmääränsä suhteessa äänivaltainen. na å sin sida godkänns av förbundsmötet, där varje skytteförening har Sääntöjen tulee myös elää ajassa, vaikka niitä haren röstandel som korrelerar med dess medlemsantal. Reglerna förändras sällan, men de måste leva i sin tid. vemmin muutetaankin. Jag har betonat vikten av öppenhet och transOlen korostanut avoimuuden ja läpinäkyvyyden merkitystä liittomme toimintakyvyn selkärankana. parens som ryggraden för vårt förbunds handlinKulunut kevät on paljastanut, että näiden – ihmisten gsförmåga. Den gångna våren har avslöjat att det välistä hyvää vuorovaikutusta korostavien periaatutöver dessa principer som betonar ett fungerande samarbete även finns saker att förbättra i grundteiden – lisäksi on liittomme toiminnan perusrakenteessa korjattavaa. Kysymys on toimintasäännöistä ja strukturen av vårt förbunds verksamhet. Det gäller niiden noudattamisesta. Tasapuolisuuden näkökulverksamhetsreglerna och följandet av dem. Reglerna måste vara tydliga och likadana för alla. masta sääntöjen tulee olla selkeät ja kaikille samat. SAL:s verksamhet finansieras både med interna SAL saa rahoitusta ulkoisista ja sisäisistä lähteisoch externa medel, av vilka de externa medlens antä, joista ulkoinen on merkittävämpi. Käytännössä vain noin kolmannes käytössä olevista varoista tuVESA NISSINEN del är mer signifikant. Ungefär en tredjedel av de tillSAL:n puheenjohtaja / lee jäsenmaksuina seuroilta, jotka kokoavat pottingängliga medlen kommer i form av medlemsavgifter Sportskytteförbundets från föreningarna, som samlar ihop sin pott genom sa henkilöjäsentensä vuosimaksujen kautta. Koska ordförande årsavgifter för personmedlemmar. Då användningen ulkoisen rahoituksen käyttö on sidottu liikuntaan av de externa medlen är bunden till motion och ja urheiluun, rahoitetaan liiton kaikki jäsenpalvelut idrott, måste förbundets medlemstjänster finansiejäsenmaksutuoton kautta. Joissakin seuroissa on ”tulkittu” sääntöjä niin, että liitolle tulevaa ras med intäkterna från medlemsavgifterna. jäsenmaksua ei henkilöltä suoriteta, mikäli hän ei kilpailumielessä I en del föreningar har reglerna ”tolkats” så att medlemsavgiften harrasta SAL:n lajeja ja tarvitse lisenssiä tai vakuutusta. On syntynyt för en persons del inte har erlagts förbundet om denne inte i tävlingssuuri väärinkäsitys. Tosiasiassa kansallinen kilpailutoiminta on seurosyfte utövar SAL:s grenar och därmed inte behöver någon licens eller försäkring. Det har uppstått ett stort missförstånd. Den nationella tävlinjen itsensä organisoimaa toimintaa, ja liiton jäsenmaksulla saadaan aivan eri asioita ja palveluita. Osansa väärinymmärryksestä on liitolgsverksamheten organiseras av föreningarna. Mot förbundets medlakin, koska emme ole osanneet riittävän hyvin kuvata näitä jokaista lemsavgift får man helt andra saker och tjänster. En del av missförståndet suomalaista aseenkäyttäjää koskevia toimia ja tekoja. är på förbundets ansvar, då vi inte helt har lyckats med att beskriva den Jokainen aseenomistaja tarvitsee lainsäädännön, joka mahverksamhet och de handlingar som berör alla finländska vapenbrukare. Varje vapenägare behöver en lagstiftning som möjliggör anskaffning dollistaa halutun aseen hankinnan ja omistamisen ilman liiallista och innehav av önskat vapen utan onödig byråkrati. Varje vapenbrukare byrokratiaa. Jokainen aseenkäyttäjä tarvitsee järkevällä etäisyydellä behöver en skjutbana som ligger på ett rimligt avstånd hemifrån. Varje kodistaan sijaitsevan ampumaradan, ja jokainen aseluvan haltija on innehavare av vapentillstånd har åtnjutit och får även i fortsättningen nauttinut ja nauttii jatkossakin siitä mittavasta työstä, jota liitossa åtnjuta frukterna av det omfattande arbete som förbundet gjort för att on tehty harrastuksen mahdollistamiseksi. Tällä hetkellä tämä kaikki möjliggöra denna hobby. Just nu kostar allt detta endast 26 euro i året. maksaa vain 26 euroa vuodessa. Efter att denna överraskande tolkning av reglerna kom fram har Yllättävän sääntötulkinnan noustua pintaan liitto on tutkinut vaihförbundet övervägt andra sätt att uppbära medlemsavgifter från fötoehtoisia tapoja koota jäsenmaksua seuroilta. Mielekkäitä vaihtoehtoja ei ole löytynyt. Nykyinen käytäntö on tasapuolinen ja toimiva. reningarna, men inga bra alternativ har hittats. Förbundets nuvaranOlen korostanut, kuinka elintärkeää ampumaurheilulle on se de praxis är rättvis och fungerande. vapaaehtoistyö, jota seuroissa tehdään. Myös me liittohallituksen Jag har betonat hur livsviktigt volontärarbetet i föreningarna är. jäsenet teemme vapaaehtoistyötä. Se perustuu motivaatioon. Även vi medlemmar av förbundsstyrelsen gör volontärarbete. Det Motivaatio perustuu työn mielekkyyteen ja aikaansaannoksiin. Ilman bottnar i motivation. Motivationen bottnar i arbetets meningsfullhet toimivia sääntöjä johtamiselle ei ole riittäviä edellytyksiä. Asia pitää och resultat. Utan fungerande regler finns inga adekvata förutsättninsaada kuntoon – nopeasti. gar för ledarskap. Saken måste åtgärdas – kvickt. YHTEISTYÖSSÄ: 4 URHEILUAMPUJA  2/2019 UA_2_2019.indd 4 05/05/19 21:00

AJANKOHTAISTA Kari Kivistö practicalin päävalmentajaksi VA S I LY M A K O V Kari Kivistö, 51, on aloittanut työnsä practicalin päävalmentajana ja koordinaattorina. Teksti LASSI PALO K uten toisaalla tässä lehdessä kerrotaan, Ampumaurheiluliiton valmennusjärjestelmän laajentamista ei-ISSF-lajeihin työstettiin viime vuoden aikana yhdessä lajijaostojen kanssa. Valmennusjärjestelmän kehittäminen linjattiin Ampumaurheiluliiton toimintasuunnitelmaan ja budjettiin. Ensimmäisessä vaiheessa kehitystyötä tehdään practical-jaoston kanssa, joka oli lajijaostoista ainoa kiinnostuksensa rakennusvaiheeseen ilmaissut jaosto. Practicalin valmennusjärjestelmän kehittäminen on nyt lähtenyt liikkelle. Koordinaattoriksi nimettiin Ville Häyrinen, joka on Ampumaurheiluliiton liikkuvan maalin lajivalmentaja. VALKEAKOSKELLA asuva Kari Kivistö, 51, on aloittanut työnsä practicalin päävalmentajana ja koordinaattorina. – Rakkaudesta lajiin, hän sanoo. – Joku voisi sanoa, että olen hypännyt kranaatin päälle, mutta olen aina ollut kiinnostunut valmennusasioista enemmän kuin muista seuratoiminnan asioista. Valmennus on lähellä sydäntäni, ja haluan viedä lajia eteenpäin. Kivistöllä on vahva lajin harrastus- ja Kari Kivistö kuuluu kolmeen seuraan: Haukilahden Ampujiin, Lempäälän Ampujiin ja Nokian Seudun Ampujiin. kilpailutausta. Hän on harrastanut practicalia 1990-luvulta lähtien, eri intensiteeteillä elämäntilanteista riippuen. Kivistö lähetti huhtikuussa kyselyn practicalin valmennusjärjestelmän aloittamiseksi, ja vastauksia pyydettiin vappuun mennessä. Kyselyn tarkoituksena on antaa Kari Kivistölle kaikki hänen tarvitsemansa tiedot, jotta hän olisi perillä kysytyistä asioista. – Kyselyn jälkeen pidetään palaveri, jossa hiotaan käytännön asiat ja laitetaan 6 kiperää  L A S S I PA LO ASKO TERKOLA valittiin kolmannelle kaksivuotiskaudelle Ampumaurheiluliiton liittovaltuuston puheenjohtajaksi.  Millainen fiilis toisesta liittoval- tuuston puheenjohtajakaudestasi jäi? Hyvät. En olisi muuten edes halunnut kolmannelle kaudelle. Millaisin sanoin luonnehdit kahta edellistä kauttasi? Aina oppii uutta, ja mielekkyys tekemiseen on säilynyt. Millaista työ on ollut? On ollut mukavaa olla vaikuttamassa ja tekemässä tärkeää työtä. Mitä asioita haluat erityisesti painottaa ampumaurheilun toiminnassa? Meidän pitää kasvattaa uutta sukupolvea ja saada uutta jäsenistöä, homma rullaamaan, saatetekstissä todettiin. KIVISTÖN MUKAAN on hyvä, jos practicalille luodaan valmennusjärjestelmä, jota voi myös soveltaa uusiin harrastajiin. – Ettei heitä heitettäisi heti altaan syvään päähään ilman mitään apua. Yksi haaste on se, että practicalissa on kolme lajia (haulikko, kivääri ja pistooli). Osa harrastaa niitä kaikkia ja osa vain yhtä niistä. Pitää olla tasapuolinen, Kivistö sanoo. jotta määrissä ei tulisi minkäänlaista notkahdusta. Mitä muuta toivot käynnissä olevalta ampumaurheiluvuodelta? Runsasta osanottoa ja kaikille hyvää harrastusvuotta etenkin näin 100-vuotisjuhlavuonna! Tuleeko vielä neljäs kausi valtuuston puheenjohtajana? En ole kieltäytynyt, mutta valtuusto päättää – olenko onnistunut kolmannella kaudellani vai katsooko se aiheelliseksi vaihtaa puheenjohtajaa. LASSI PALO 2/2019   URHEILUAMPUJA UA_2_2019.indd 5 5 05/05/19 21:00

Kisakonkari ja ensikertala Euroopan mestareiksi Krister Holmbergilla ja Aaro Vuorimaalla on ikäeroa 30 vuotta. Voikin sanoa, että oppi-isä ja oppipoika tähtäsivät Osijekin EM-kilpailuissa liikkuvan maalin Euroopan mestareiksi. Teksti & kuvat LASSI PALO K rister Holmberg, 46, on todellinen arvokisojen konkari, sillä hän on osallistunut kaikkiin ilma-aseiden EM-kilpailuihin jo vuodesta 1992 lähtien. Aaro Vuorimaa, 16, oli arvokisojen ensikertalainen, kun hän kilpaili maaliskuussa Kroatian Osijekissa järjestetyissä ilma-aseiden EM-kilpailuissa. Raseborgs Skyttar -seuraa edustava Holmberg kilpaili ilma-aseiden EM-kilpailuissa siis jo 28. kerran peräkkäin. Uskomattoman pitkä kansainvälinen ura alkoi kaksikymppisenä Budapestissä. Holmberg on pitkällä urallaan voittanut useita EM- ja MM-mitaleja ja edustanut Suomea myös vuonna 1996 Atlantassa järjestetyissä olympialaisissa. Siksi olikin säväyttävää nähdä hänen asettuvan samaan kuvaan EM-kisojen aattona kahden ensikertalaisen eli kivääriampuja Essi Heiskasen (Pieksämäen Seudun Ampujat) ja Vuorimaan (Lapuan Seudun Ampujat) kanssa. HOLMBERG NÄYTTI Osijekissa taitonsa taas kerran, sillä hän teki EM-kisoissa todellisen huippusuorituksen ja nappasi kultamitalin. Edellisen kerran hän juhli EM-kultaa vuonna 2014 Moskovassa järjestetyissä kisoissa. Laji oli myös tuolloin 10m sekajuoksut. Mielenkiintoinen yksityiskohta oli se, että Holmberg voitti nyt EM-kultaa samalla tuloksella kuin Tomi-Pekka Heikkilä viime syyskuussa Etelä-Koreassa MM-kultaa. Holmberg nakutti taululle parhaan tuloksensa useaan vuoteen: 388 (191+197). Kun Tshekin Bedrich Jonas ampui kolmanneksi viimeisellä laukauksellaan ysin, oli Holmbergin vuoro juhlia. Eroa miesten välillä oli lopulta kolme pistettä. – Kyllä mestaruus aina maistuu hyvältä! Sarjat pysyivät tänään hyvin kasassa toisin kuin eilen, Holmberg sanoi ja viittasi normaalijuoksuihin, joissa hän sijoittui 12:nneksi. 6 Osijekissa järjestettyjen ilma-aseiden EM-kilpailujen suomalaiset mestarit Aaro Vuorimaa ja Krister H ENTÄ MITÄ VUORIMAA teki Osijekissa? Ensimmäinen arvokisastartti tuotti 375 pistettä, joilla hän sijoittui hienosti kolmanneksi 10m sekajuoksuissa. Vuorimaa jäi viime vuonna tekemästään ennätyksestä kolme pistettä. – Onneksi pisteet riittivät mitaliin. Tämä oli nyt tällainen oppireissu ja ”harjoottelukisa”, runsaan kolmen vuoden ajan ampunut Vuorimaa sanoi heti kisan jälkeen. – Kyllä siinä pieni hiki tuli, hän naurahti kisan jälkeen ja pyyhki hikeä otsaltaan. Seuraavana päivänä Vuorimaa kilpaili normaalijuoksuissa. Hän tähtäsi peruskilpailussa 564 pistettä (285+279) ja sijoittui uusinnan jälkeen neljänneksi. Saksan Kris Grossheim oli peruskisan ykkönen 577 pisteellään. Vuorimaa kohtasi semifinaalissa Grossheimin ja voitti hänet pistein 6–1. Kultamitaliottelussa vastaan asettui Ruotsin Andreas Bergström. Aaro Vuorimaa johti jo 4–1 ja voitti lopulta EM-kultaa pistein 6–3. Viimeiset laukaukset menivät suomalaisen hyväksi 10,3–5,8. – Nyt tuntuu h-tin hienolta! Jos on paikka iskeä, silloin isketään, eikä anneta ruotsalaiselle mahdollisuutta, Vuorimaa sanoi. – Kädet tärisevät vieläkin. Tämän piti olla oppireissu, mutta nyt tämä oli enem- URHEILUAMPUJA  2/2019 UA_2_2019.indd 6 05/05/19 21:00

alainen si omaan suoritukseeni myös Vuorimaan esiinmarssiin. Se on lajin kannalta hyvä, ja toivottavasti se potkii muitakin lahjakkaita junnuja eteenpäin. – Vuorimaalla toimi kaikki, kuten oli harjoiteltukin. Hän näyttää tekevän oikeita asioita. Pää näyttää olevan myös kunnossa. Toivottavasti hän jatkaa nöyrää työntekoa, Holmberg sanoi ja jatkoi: – Eikä lähde leijailemaan, hän nauroi. Ei syytä huoleen, sillä siitä pitää huolen liikkuvan maalin maajoukkueryhmä, jonka huumori on melko hurttia, mutta hyvässä hengessä. Varmaa on, ettei tässä porukassa kukaan pääse leijumaan! Entä millaisin silmin Holmberg seuraa nuorten tekemisiä kisareissuilla? – Kun minä olin nuori, elettiin erilaisia aikoja. Silloin ei ollut näitä kaikenlaisia hömpötyksiä, ja lankapuhelimella piti soittaa kotiin. Nyt kaikki tapahtuu nopeasti ja on oltava koko ajan ”valmiudessa”. ”EI NY VIELÄ.” Näin vastaa Holmberg hy- ja Krister Holmberg. män kuin se, EM-kultaa ja pronssia voittanut Vuorimaa riemuitsi. OSIJEKIN EM-KISOISTA on kulunut noin kuukausi, kun Holmberg ja Vuorimaa vastaavat puhelimiinsa. Holmberg oli tekemässä sauraremonttia Inkoon ulkosaaristossa. Oli kuulemma täydellinen kevätpäivä: tuhannet linnut kirkuivat, aurinko paistoi ja Ruotsin-laivat näkyivät horisontissa. – Ihan ei olla Viron verkossa, Holmberg naurahti. Oletko palannut ajatuksissasi EM-Osijekiin? – Olen minä jotain miettinyt. Hyvä mieli kisoista tietysti jäi. Olen tyytyväinen pait- väntuulisesti kysymykseen, joka koskee hänen huippu-urheilijan uransa päättymistä. – Olen mennyt jo pitkään niin sanotusti vuoden kerrallaan. En ole luovuttanut, vaan miettinyt esimerkiksi sitä, miten saan motivaation kohdilleen. Meillä on hyvä porukka, mutta minulla olisi kyllä muutakin tekemistä, hän sanoi. – Olen tehnyt oikeita asioita, ja niiden avulla jaksan jatkaa. Reissut ja kilpailut vievät aikaa, ja kaikki se on pois siitä ajasta, joka minun pitäisi ottaa itselleni. Mutta kuten sanoin, ei ny vielä, Holmberg naurahti. Miksi siis pitäisi lopettaa, jos homma toimii, kuten Osijekissakin nähtiin. Holmbergin mukaan EM-kultamitali tuli samalla tavalla kuin ennenkin: harjoittelun ja asioiden miettimisen kautta. – Tiesin millaisessa kunnossa olen ja millaiseen suoritukseen pystyn. Normaalijuoksuista jäi hampaankoloon, mutta sekajuoksuissa paketti pysyi kasassa, ja se toimi loppuun asti tuoden menestystä. URHEILUAMPUJA-LEHTI tavoitti Aaro Vuorimaan, kun hän oli tullut kotiin koulusta. Hän opiskelee Lapuan ammattikoulussa koneistajaksi, ja jäljellä on vielä kaksi vuotta. Koulu sijaitsee parin kilometrin päässä. – Pyöräily on jäänyt vähiin, sillä olen kulkenut koulumatkat mönkijällä, Vuorimaa kertoo. Nuorukainen sai runsaasti onnitteluja, kun hän palasi kotiin EM-Osijekista. Kultamitalistien komea tuuletus! – Tieto mitaleista oli kiirinyt, ja se tuntui hyvältä, kun minua onniteltiin joka puolella. Kakkukahveja on nautittu niin kotona kuin koulussakin. VUORIMAA MYÖNTÄÄ olleensa ”tosi yllättynyt” EM-kisojen saavutuksistaan. – Ne menivät hienosti! Ne olivat ekat arvokisani, eikä minulla ollut mitään käryä siitä, mitä muut ampuvat. Minulla ei ollut mitaliodotuksia. Ammuin lopulta parhaan mahdollisen tuloksen. Jos oli pronssi yllätys, kulta oli aivan mahtavaa! Totta kai kultamitali oli tavoitteena, kun pääsin mitaliotteluihin. Vuorimaa myöntää, että hermopeliähän se lopulta oli: – Siinä sai kyllä taistella, mutta kestin sen paineen. En minä sen enempää miettinyt kuinka isot kisat olivat, vaan ainoastaan suoritusta ja tulosta. Pitää vain ajatella, että ne ovat samanlaiset kisat kuin muutkin. Seuraavat kansainväliset arvokilpailut ovat jo Vuorimaan tavoitteena: heinäkuussa järjestetään liikkuvan maalin EM-kilpailut, ja niiden rajat pitäisi nyt rikkoa. – Ammun sen mikä tulee, enkä halua tietää rajoista sen enempää. VUORIMAAN MUKAAN Holmberg on hänelle esikuva. Kaikesta kuulemma huomaa, että Holmberg on porukain ylivoimaisesti kokenein urheilija. – Kristeriltä on hyvä kysyä neuvoa, jos sellaista tarvitsee. Kun nuorukaiselta kysyy, miltä sellainen ajatus tuntuu, että hän olisi huippu-urheilussa mukana vielä 30 vuoden kuluttua, hän huudahtaa: – No, sinällään joo, mutta voisin kuvitella, että sinällään en! Se on ihan kiinni siitä, mikä elämäntilanteeni tuolloin on. ”Ei ny vielä” -vastaus on Kristeriltä hyvä vastaus: hän pysyy mukana, kun vielä pärjää. Vaikka lopettamisesta on puhuttu, on hän aina tullut takaisin. 2/2019   URHEILUAMPUJA UA_2_2019.indd 7 7 05/05/19 21:00

Kai Jahnsson uudessa roolissa Teksti & kuva LASSI PALO K ai Jahnsson on uudessa roolissa pistooliammunnassa, sillä hän on toiminut Joonas Kallion neuvonantajana, ”supportina”, puolentoista vuoden ajan. Jahnsson ei halua puhua varsinaisesta valmennussuhteesta, koska siitä ei hänen mukaansa ole kyse. – Valmennussuhteen pitää olla erittäin tiivis ja syvällinen – samanlainen kuin minulla oli aikoinaan Matthias Hahnin kanssa. Silloin pitää olla tekemisissä päivittäin, ja valmentajan pitää olla urheilijan iholla, Jahnsson sanoo. Nyt näin ei ole. Jahnsson sanookin olevansa Kallion tukena, mikä tarkoittaa sitä, että käyvät ampumaurheiluun liittyviä asioita, kuten esimerkiksi taktiikkaa, läpi useita kertoja viikossa. – Tällä tasolla siis, ja niin, että vastaan ilmapistooliin liittyvistä asioista, Hämeenlinnassa asuva Jahnsson toteaa etäneuvonantajan suhteestaan Kajaanissa majaansa pitävän Kallion kanssa. Kallion valmennustiimiin kuuluu myös Jorma Jäntti. KALLIO TEKI VIIME vuoden tammikuussa ilmapistoolin ennätyksensä 587, joka jäi vain pisteen Jahnssonin nimissä olevasta SE:stä. Kallio näytti taitonsa Pekingissä huhtikuussa järjestetyssä maailmancupissa, kun hän sijoittui 11:nneksi ja jäi pisteen päähän finaalipaikasta (581). – Joonaksella on taitoa ja osaamista mihin vain. Nyt aletaan puhua ammunnan vaikeimmasta puolesta eli muusta ”habituksesta”, joka on saatava kohdalleen. Se on vaikea työ, jossa on uskottava omaan tekemiseen ja tehtävä oikeita asioita. Joonas on kehittynyt hyvin, ja hän on motivoitunut ja hänellä on runsaasti aikaa jäljellä, Jahnsson sanoo. JAHNSSON ON KOKENUT pistooliampuja, jonka uran huipentuma nähtiin Lontoon olympialaisissa 2012, kun hän pääsi upeasti miesten ilmapistoolin finaaliin. Hän sijoittui lopulta kahdeksanneksi. Lontoon jälkeen Jahnsson hiljensi tahtiaan eikä enää yritä palata kansainväliselle huipulle. Kilometrejä on takana kuitenkin sen verran, että hän tähtäsi ilmapistoolin SM-kultaa huhtikuun alussa Tampereella. Se oli ikimuistoinen kilpailu, sillä Poliisien Ampumaseura sai kolmoisvoiton, jollaista ei kovin usein ampumaurheilun olympialajissa nähdä. PAS:n valmentaja Paula Viitasaari totesikin finaalin päätyttyä, että ”elämme historiallisia hetkiä”. Jo peruskilpailun perusteella saattoi aavistaa, mitä tuleman pitää finaalissa: PAS:n kolmikko Kai Jahnsson, Aleksi Pirttimäki ja Artjom Frojan teki peruskisan parhaat tulokset. Sama tahti jatkui finaalissa, sillä Jahns8 Kai Jahnsson tuuletti ilmapistoolin Suomen mestaruuden kunniaksi huhtikuussa Tampereella. son tähtäsi Suomen mestariksi ja Pirttimäki hopealle. Kaksitoista vuotta sitten Virosta Suomeen muuttanut Frojan, 36, sai ensimmäisen henkilökohtaisen SM-mitalinsa, kun hän otti pronssia. JAHNSSON SANOI SM-kultamitali kaulassaan, ettei ole tekemässä comebackia huipulle, mutta ”nuorten kannattaa treenata ja olla hereillä, sillä aion olla mukana kisoissa jatkossakin”. – PAS:n kolmoisvoitto maistuu paremmalta kuin oma mestaruus! On kiva olla mukana tällaisessa porukassa. En ole harjoitellut paljon, mutta tietyt jutut ovat jääneet korvien väliin. Niillä pystyin puristamaan voittoon, iloinen Suomen mestari sanaili Pirkkahallissa. Suomussalmen Urheiluampujia edustava Kallio voitti SM-kultaa viime vuonna, mutta jäi nyt niukasti yhdeksänneksi tuloksellaan 561, joka oli myös finaaliraja. SEN VERRAN kilpailuhenkeä konkari-Jahnssonista kuitenkin vielä löytyy, että hän myöntää ajatuksen ensi vuoden ilma-aseiden EM-kilpailuista hivenen kiehtovan. – Sanotaanko niin, että se ei ole poissuljettu vaihtoehto. Nyt haluan enemmänkin toimia muiden tukena ja lietsoa nuoria ampujia hyviin saavutuksiin. Haluan jakaa tietotaitoa, jota minulla on, ja kannustaa nuoria. Ja tietenkin olla kisoissa kiusana. Ammunta on siitä hyvä harrastus, että tällainen pikkuhiljaa aikuisikää lähestyvä mies voi olla edelleen mukaan, hän naurahti. – En siis ole lopettamassa, vaan olen rennommin mukana niin, että hauskuus säilyy. URHEILUAMPUJA  2/2019 UA_2_2019.indd 8 05/05/19 21:00

Juho Kurki seuransa KaA:n kultahippuampujien kanssa Salon Kultahippufinaaleissa. Kuvassa ovat Miisa Parhiala (vas.), Moona Korvala, Kalle Korvala, Santeri Kenola ja Santtu Raiskio. ”Itseluottamusta tekemiseen!” ”Pääsin vuoden tauon jälkeen maailmancupin finaaliin, ja se toi itseluottamusta tekemiseen.” Näin vastasi Juho Kurki kysymykseen, joka koski huhtikuun lopussa järjestetyn Pekingin maailmancupin parasta antia tulevaisuuteen. Teksti & kuva LASSI PALO K ankaanpään Ampumaurheilijoita (KaA) edustava Juho Kurki, 27, sijoittui miesten 50m pienoiskiväärin asentokilpailun finaalissa hienosti kuudenneksi, kun ampumaurheilun maailmancup järjestettiin huhtikuun lopussa Kiinan Pekingissä. Kurki ampui asentokilpailun karsinnassa 1162 pistettä. Seuraavan päivän peruskilpailussa hän ampui polvelta 393, makuulta 399 ja pystystä 381 pistettä. Makuulta tuli siis kolme 100 pisteen sarjaa. Lopputulos oli 1173. Kurki oli peruskilpailun 7:s ja pääsi siten hienosti finaaliin. Tämä oli Kurjen seitsemäs kerta maailmancupin finaalissa. Edellinen kerta oli vuosi sitten Fort Benningin ilmakiväärissä, jolloin hän sijoittui toiseksi. PEKINGIN FINAALIRAJA oli 1172. Karsintakilpailun parhaan tuloksen 1177 tekivät Venäjän Sergei Kamenski ja Unkarin Istvan Peni, jotka olivat saavuttaneet jo aiemmin maapaikan Tokion olympialaisiin 2020. Kaksikko oli hyvässä vireessä myös peruskisassa, sillä Peni oli sen ykkönen 1181 pisteellään, ja Kamenski pääsi myös finaaliin 1176 pisteellään. Kurki sijoittui finaalissa kuudenneksi. Kilpailun voitti Tšekin Filip Nepejchal 0,6 pisteen erolla Kamenskiin. Nepejchalin finaalitulos 458,7 on poikien uusi ME. Kiinan Zhao Zhonghao oli kolmas ja Peni neljäs. Nepejchal ja Zhao ottivat jaossa olleet kaksi olympiapaikkaa Tokioon. – Olen hyvillä mielin, Kurki sanoi heti kisan jälkeen. – Hihna-asennot olivat parasta, mitä osaan tehdä. Pystyn aikana keli paheni, mutta sain väkisin tehtyä finaaliin riittäneen tuloksen. Finaalissa muut olivat sitten parempia. Radat ovat täällä tosi hyvät. KURKI TULI SUORAAN Helsinki-Vantaan lentokentältä käymään Salossa järjestetyissä Kultahippufinaaleissa, missä hän jakoi palkintoja lapsille. Kotimatka Pekingistä oli pitkä, mutta se ei hyydyttänyt Kurjen hymyä: – Pekingistä jäi hyvä mieli, vaikka ilmakivääri olikin taas nihkeää, mitä se on ollut nyt jonkin aikaa. En ole saanut siinä sellaista huippua kuin viime vuonna. Kunpa osaisin sanoa syyn tähän, Kurki naurahti. – Kun pääsin vuoden tauon jälkeen taas maailmancupin finaaliin, tuo se itseluotta- musta tekemiseen. Jos tämä oli seitsemäs kertani maailmancupissa, ei se viimeiseksi jää! TÄMÄN VUODEN AIKANA ampumaurheilijat tavoittelevat maailmancupien voittojen ohessa olympiamaapaikkoja Tokioon 2020. Niitä on jaossa jokaisessa maailmancupissa ja kaksi jokaisessa henkilökohtaisessa lajissa. Suomella ei ole vielä olympiapaikkaa Tokioon. Kurki ei ole tilanteesta huolissaan: – Kun pystyin Kiinassa finaalin vetämään, niin kyllä paikka sieltä tulee jos on tullakseen. Kovaa peliähän tämä on. Tämän vuoden maailmancupien tasosta ja osanottajien määrästä huomaa, että olympiapaikat ovat taas jaossa. EIKÄ KURJELLA OLE MURHEITA, sillä aseet ovat hyvässä kunnossa, kuten on mies itsekin. Kurki on innokas pyöräilijä, jonka peruslenkit ovat 40–60 kilometrin pituisia. Keskivauhti on noin 30 km/h. Kesän aikana hän kuitenkin aikoo taas pyöräillä yhden noin 200 kilometrin lenkin. Kurki on asunut Turussa nyt puolen vuoden ajan. Elämä ei ole juurikaan muuttunut: – Olen yhtä vähän kotona kuin aina ennenkin. Matkapäiviä on noin kaksi sataa vuodessa. Tämän vuoden aikana kilpailen pääasiassa ulkomailla – maailmancupien lisäksi kesäkuun Eurooppa kisoissa Valko-Venäjän Minskissä ja syyskuussa Italian EM-kisoissa. Kotimaan kisoja ei SM-kisojen lisäksi juurikaan ole. 2/2019   URHEILUAMPUJA UA_2_2019.indd 9 9 05/05/19 21:00

Palkintopöytä laitetaan taas koreaksi vuoden parhaita ampumaurheilijoita varten kauden päätöstapahtumassa Grande Finalessa. Nähtäväksi jää, kuinka monta ampumaurheilun arvokisamitalistia Suomella tänä vuonna lopulta on! Arvokisamitaleja jaossa vie Juhlavuoden ensimmäiset viisi kuukautta ovat sujuneet vauhdikkaasti. Teksti & kuva LASSI PALO A mpumaurheiluliiton viime vuoden toimintakertomukseen kirjattiin, että suomalaiset ampumaurheilijat saavuttivat 72 MM- ja EM-mitalia ja seitsemän ISSF:n maailmancupin mitalisijaa. Lisäksi saavutettiin ensimmäinen paralympiapaikka Tokion paralympialaisiin 2020, kun Jarkko Mylly sijoittui toiseksi kiväärin R3-sarjassa Kansainvälisen paralympiakomitean (IPC) maailmancupissa. Ensi vuonna järjestettävien Tokion olympialaisten maapaikat antoivat vielä odottaa itseään, sillä olympialajien erinomaiset onnistumiset osuivat maailmancupeihin, joissa ei vielä viime vuonna jaettu maapaikkoja. MIELENKIINTOINEN kysymys on, kuinka monta ampumaurheilun arvokisamitalia Suomi saavuttaa tänä vuonna, joka on Ampumaurheiluliiton 100-vuotisjuhlavuosi. Juhlavuoden ensimmäiset viisi kuukautta ovat sujuneet vauhdikkaasti ja värikkäästi. Arvokisamitaleja on jo tullut. Suomi saavutti Kroatian Osijekissa järjestetyissä ilma-aseiden EM-kilpailuissa viisi mitalia, jotka kaikki tulivat liikkuvan maalin lajeista. Lisäksi tuli yksi finaalipaikka, kun Jenna Kuisma oli viides tyttöjen ilmakiväärissä. Satu Mäkelä-Nummela oli upeassa vireessä maaliskuussa, kun hän teki naisten trapin maailmanennätyksen, Hän rikkoi 123 kiek10 koa Meksikon Acapulcossa järjestetyssä maailmancupissa ja sijoittui finaalissa lopulta viidenneksi. Juho Kurki otti Suomen vuoden toisen maailmancupin finaalipaikan, kun hän sijoittui miesten 50m pienoiskiväärin asentokilpailussa kuudenneksi huhtikuussa Pekingissä. ARVOKISOJA JA MAHDOLLISUUKSIA on jäljellä vielä runsaasti. Järjestyksessään toiset Euroopan kisat ovat kesäkuussa Valko-Venäjän Minskissä. Olympiakomitea on nimennyt kisoihin yhdeksän suomalaisampujaa. Liikkuvan maalin EM-kilpailut ovat heinäkuussa Unkarissa. Italiassa kilpaillaan samoihin aikoihin haulikkolajien MM-mitaleista. Haulikon ja ruutilajien EM-kilpailut järjestetään syyskuussa Italiassa. Jäljellä on vielä neljä ISSF:n maailmancupia (Changwon, München, Lahti ja Rio de Janeiro). Arvokisojen lisäksi (poislukien MM-haulikko) maailmancupeissa on jaossa olympiamaapaikkoja Tokioon 2020. Suomella ei ole tätä kirjoittaessa vielä maapaikkoja olympialaisiin. Kerrottakoon, että ennen Changwonin maailmancupia olympiapaikkoja oli saavuttanut 21 Euroopan maata. Kaikkiaan maapaikkoja on 39 maalla. Yksittäisistä maista eniten paikkoja on Kiinalla (15), Yhdysvalloilla (12), Venäjällä (7) ja Intialla (5). Venäjällä on lisäksi kuusi paikkaa parikilpailuissa ja Kiinalla neljä. ARVOKISAMITALIT ovat suomalaisten tavoitteena myös ei-ISSF-lajeissa. Practicalissa järjestetään kesän aikana kahdet kansainväliset arvokilpailut: kiväärin MM-kilpailut Ruotsissa ja pistoolin EM-kilpailut Serbiassa. Ruotsissa tavoitteena on saavuttaa viisi henkilökohtaista mitalia ja kolme joukkuemitalia. Serbian tavoitteeksi on kirjattu yksi henkilökohtainen mitali. URHEILUAMPUJA  2/2019 UA_2_2019.indd 10 05/05/19 21:00

Vuoden 2020 PM-kilpailujen järjestäjähaku alkaa Teksti LASSI PALO S uomi on järjestämisvuorossa ensi vuoden ampumaurheilun PM-kilpailuissa. Ajankohdaksi on vahvistettu 10.–14. kesäkuuta 2020. Seuroille avataan haku PM-kisojen lajien järjestämisestä ja päätetään sen myötä järjestäjätahoista. Ampumaurheiluliitto on sopinut Marko Lepän kanssa, että tämä tekee kisojen liittyvän esiselvityksen. PM-KILPAILUT järjestetään joka toinen vuosi. Järjestämisvuoro kiertää Pohjoismaiden kesken. Viime vuonna kisat pidettiin Norjan Oslossa. Norjalaiset ottivat kilpailuun mukaan aikuiset ampujat nuorten lisäksi. Kisoissa oli kaikkiaan noin 400 starttia. Leppä odottaa Suomessa järjestettävien PM-kisojen starttimäärän olevan enemmän eli noin 500, koska hän uskoo kisojen arvostuksen nousevan. – Ottamalla aikuiset mukaan Norja palasi vanhaan käytän- töön, joka PM-kisoissa on aiemmin ollut, Leppä toteaa. PM-kisoissa on käytössä maakiintiöt: juniorit 10m, 25m ja 50m pistooli ja kivääri maksimi on kuusi ampujaa per maa, muut lajit kolme. Aikuisten määrän päättää järjestävä maa. Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtajan Anne Lanteen mukaan PM-kilpailujen keskuspaikkoina toimivat joko Hollolan Hälvälä tai Kouvolan Tyrri. – Ajatus on, että seurat voivat hakea järjestettäväkseen kilpailun osia, esimerkiksi ilma-aseet tai haulikkolajit. Liitto maksaa seuroille korvauksen, Lantee sanoo. Lepän suunnittelee viittä kokonaisuutta järjestettäväksi: haulikko, kivääri, pistooli, liikkuva maali ja ilma-aseet. Tavoite on, että esiselvitys on valmis heinäkuussa, ja hallitus voi tehdä päätökset kisoihin liittyen kokouksessaan 30. heinäkuuta. Yht: Marko Leppä, 040 510 5323 marko.leppa@ampuma­ urheiluliitto.fi Tarkkuuslajit (ammunta, curling, keilailu, jousiammunta) jatkavat vuonna 2019 yhteisen 2-tason valmentajakoulutuksen toteuttamista. Koulutus koostuu neljästä lähijaksosta (pe–su), joista kaksi on yleisjaksoa ja kaksi lajijaksoa. Lähijaksojen lisäksi koulutuksessa on oppimistehtäviä sekä käytännön valmennusnäyttöjä. Pääsyvaatimus koulutukseen on aikaisempi 1-tason (tai vastaavan) koulutuksen suorittaminen ja mukanaolo käytännön valmennustyössä. Tarkkuuslajien yhteinen 2-tason vALmEnTAJAKOuLuTuS 2019–2020 NTAisiN KLo 16.00 LäHijAKsoT ALKAVAT PeRjANTAisiN KLo 12.00 jA PääTTyVäT suNNu AJAnKOhdAT JA SISäLLöT 1. YLEISJAKSO urheiluosaaminen ja kokonaisvaltainen valmennus 22.–24.11.2019 KuoRTANe 2. YLEISJAKSO Taitoharjoittelu ja valmentajan osaaminen 20.–22.3.2020 KISAKALLIO LAJIJAKSOT Kurssikirja Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen Harjoittelun ohjelmointi Biomekaniikka Psyykkinen valmennus • • • • • Ravitsemus LAATuA KäyTäNNöN VALMeNTAMiseeN 39 € Kirja laskutetaan 1. koulutusjakson yhteydessä. • • • • • Psyykkinen valmennus Kilpaileminen Taitoharjoittelu Valmentajana kehittyminen • • • • Ammunta: huhtikuu ja elokuu 2020 Jousiammunta: 31.1.–2.2.2020 ja 17.–19.4.2020, Kuortane Keilailu 2.–3.11.2019 ja tammi-helmikuu 2020, Kuortane Antidoping Curling: ilm. myöh. Koulutuksen hinta Koulutuksen hinta on 250 euroa/jakso sisältäen koulutuksen ja majoituksen täysihoidolla (2 hh). Koulutus sisältää yhteensä neljä jaksoa. ekä ostaa iltapala. Lisähinnasta on mahdollista majoittautua yhden hengen huoneessa s en Koulutuksessa käytetään kurssikirjaa Laatua käytännön valmennukse (39€+postituskulut). Ilmoittautumiset tarkkuuslaji ja Mukaan mahtuu kaikista tarkkuuslajeista enintään 15 valmentajaa/ ee yli kiintiön, paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Mikäli osallistujia tul lajiliitot valitsevat osallistujat. Ilmoittautumiset 30.10.2019 mennessä: Kaikkien lajien ilmoittautumiset suoritetaan kootusti internetissä osoitteessa https://goo.gl/forms/erFyC6QXX7uNC1jt2 vielä runsaasti YKSI ALKUVUODEN kohokohdista on ollut myös ilma-aseiden SM-kilpailut, jotka olivat Tampereella huhtikuussa. Olympialajien eli ilmakiväärin ja -pistoolin Suomen mestaruudet menivät Aleksi Lepälle, Marianne Palolle, Kai Jahnssonille ja Reetta Lustigille (os. Hynninen). Ilmakiväärin Suomen mestarit Leppä ja Palo kuuluvat Ampumaurheiluliiton maajoukkueryhmiin, mutta ilmapistoolin kultamitalistit Jahnsson ja Lustig eivät (Jahnssonin kuulumisista kerrotaan sivulla 8). Lustig ei ole aikeissa palata maajoukkuetasolle ihan heti, koska työkiireet vievät juuri nyt niin paljon aikaa. – Olen uudessa työpaikassa, missä uuden opettelu vie aikaa, eikä minulla ole kesälomaa. Pidän vähän taukoa, mutta jatkossa aion ja haluan olla mukana. Eikö siitä ole hyvä merkki se, että olen ostamassa uuden ilmapistoolin heti, kun saan vanhan myytyä, Lustig naurahtaa. AMPUMAURHEILULIITON 100-vuotisjuhlavuoden päättää Lohjan Kisakalliossa 26.–27. lokakuuta järjestettävä Grande Finale. Siellä laitetaan taas palkintopöytä koreaksi vuoden parhaita ampumaurheilijoita varten. Nähtäväksi jää, kuinka monta ampumaurheilun arvokisamitalistia Suomella taas on. Toivottavasti mahdollisimman lähellä tasalukua eli juhlavuoden mukaisesti sataa! Designed and produced in own factory. Visitors welcome. www.kurtthune.com Mustaruudin päätavoitteena on menestyminen Unkarin Sarlospusztassa järjestettävissä EM-kilpailuissa, ja kasa-ammunnan vuoden merkittävimmät kansainväliset tapahtumat ovat Kanadassa heinäkuussa pidettävät MM-kilpailut ja pistelajien MM-kilpailut Etelä-Afrikassa elokuussa. 2/2019   URHEILUAMPUJA UA_2_2019.indd 11 11 05/05/19 21:00

Kohti Sotšia: Action air kehittyy v IPSC:n nuorimpiin kuuluva laji action air eli practicalin ilmapistooli elää voimakasta kehityskautta eri puolilla maailmaa. Teksti & kuvat MIKA VUOLLE K ymmenen vuotta sitten ensimmäisen sääntökirjansa saaneen action air -lajin ydinaluetta on Kaakkois-Aasia. Eurooppaan laji rantautui Iso-Britannian, Belgian, Puolan, Unkarin ja Suomen kautta. Viime aikoina harrastus on virinnyt monissa uusissa maissa, kuten Saksassa ja Espanjassa. Amerikan mantereellakin on herätty action airiin ja Aasiassa yhä uusia maita liittyy joukkoon, esimerkiksi Mongolia ja Intia. Action airin ensimmäiset MM-kilpailut ammuttiin viime kesänä lajin syntysijoilla Hongkongissa. Mukana oli viitisensataa ampujaa eri puolilta maailmaa, valtaosa Kaukoidästä. Suomesta ampujia oli yhdeksän. Venäjä on päättänyt panostaa lajiin tosissaan, ja sieltä oli mukana yli 40 ampujan joukkue valmentajan kera, joukossa runsaasti junioreita. Roy Juurijoki ampumassa open-pistoolilla luukusta kohti ajan pysäyttävää stoppipeltiä Hong Kongin MM-kilpailuissa. KANSAINVÄLINEN IPSC-JÄRJESTÖ on myöntänyt seuraavat MM-kilpailut Venäjälle ja "practicalin olympialaiset" ammutaan olympiakaupunki Sotšissa 19.–24. huhtikuuta 2021. Venäläiset tulevat taatusti näyttämään parastaan, ja luvassa on hulppea urheilujuhla kuten ensimmäiset kivääri­ practicalin MM-kilpailut Moskovassa vuonna 2017. Kisoihin odotetaan jo nyt osallistujia yli 30 maasta, ja kahden vuoden aikana uusia maita ehtii vielä monia mukaan. Juha Toivola vauhdissa MM-kilpailujen pitkällä stagella. HONGKONGIN MM-KILPAILUT osoittivat, kuinka tukevasti lajin valtikka lepää juuri Hongkongissa. Mitalisijoille neljässä divisioonassa ylsi isäntien lisäksi vain Macaon ja Taiwanin ampujia. Parhaat eurooppalaiset olivat Puolan Rafal Tomanek, joka oli classicissa seitsemäs, ja Venäjän Jevgeni Polapenko production-divisioonan yhdeksäntenä. Nuori britti Paul Wyborn venyi sentään junioreiden MM-hopealle standard-divi­ sioonassa, missä myös tuli paras suomalaissijoitus Juha Toivolan 55. sijalla. Open-divisioonassa, nopeimmassa kaikista, kyyti oli kylmää Chun Ki Wun johdattaessa isännät murskavoittoon. Eurooppalaisia mahtui 50 parhaan joukkoon vain kaksi ja pääosa eurooppalaisista kärkiampujista oli päälle sadan sijoituksilla prosenttien ollessa 60–70 välillä. EUROOPPALAISTEN yltämistä kymmenen joukkoon classicissa ja productionissa selittää se, että nämä divisioonat ovat suoritustavoiltaan hieman hitaampia ja niissä runsaiden lippaanvaihtojen takia taktiikan merkitys korostuu enemmän, mutta ne ovat myös selvästi vähemmän harrastettuja divisioonia. Production, joka ruutipuolella on suosituin luokka, on muovikuulassa vieroksuttu, koska toistaiseksi kaupan hyllyltä saatavat parin sadan euron muovikuulapistoolit eivät ominaisuuksiltaan tyydytä moniakaan ampujia. Valtaosa harrastajista haluaa pidemmälle ehdittyään hankkia niin hyvän aseen kuin mahdollista, jolloin yleisimmät divisioonat ovat open ja standard. 12 Kilpailukaluston laadulla ero eurooppalaisten ja aasialaisten välillä ei selity. Täältäkin löytyy kaikki tarvittava tietotaito huippuluokan 1000–2000 euroa maksavien kilpa-aseiden rakentamiseksi. KAAKKOIS-AASIAN mahtia selittävät lajin perinteet, valtavat harrastajamäärät, kova keskinäinen kilpailu ja valmennuksellinen osaaminen. Nopeatempoisena ja teräviä liikkeitä vaativana laji suosii kevytrakenteisia aasialaisia. – Jos ruutipistooleilla ammuttava IPSC on tennistä, action air on sulkapalloa, molempia lajeja pitkään ampunut ja tuomaroinut britti Paul van der Bosch totesi. Eron näkee, kun seuraa maailman parhaiden action air -ampujien edesottamuk- URHEILUAMPUJA  2/2019 UA_2_2019.indd 12 05/05/19 21:00

y vauhdilla Practicalin valmennusjärjestelmän kehittäminen lähtenyt liikkeelle Kehittäminen linjattiin Ampumaurheiluliiton toimintasuunnitelmaan ja budjettiin. Teksti LASSI PALO A mpumaurheiluliiton valmennusjärjestelmän laajentamista ei-ISSF-lajeihin työstettiin viime vuoden aikana yhdessä lajijaostojen kanssa. Practicalin valmennusjärjestelmän kehittäminen on lähtenyt liikkelle. Valmennusjärjestelmän kehittäminen linjattiin Ampumaurheiluliiton toimintasuunnitelmaan ja budjettiin. Koordinaattoriksi on nimetty Ville Häyrinen, joka tunnetaan Ampumaurheiluliiton pitkäaikaisena liikkuvan maalin lajivalmentajana. Ensimmäisessä vaiheessa kehitystyötä tehdään practical-jaoston kanssa, joka oli lajijaostoista ainoa kiinnostuksensa rakennusvaiheeseen ilmaissut jaosto. – Practical-jaoston kanssa käydyissä keskustelussa päädyttiin malliin, jossa minä konsultoin tarvittaessa, ja he etsivät keskuudestaan päävalmentajan/koordinoijan, joka hoitaa käytännön työn. Lajivalmentajat sitten vastaavat vain leireillä lajispesifistä ohjauksesta, Häyrinen kertoo. TOIMINTAJÄRJESTYS on ollut selkeä. Ensin on haettu vastauksia kysymyksiin sia kansainvälisissä ruutipuolen kilpailuissa. Siellä he ovat 70 prosentin ampujia aivan kuten parhaat eurooppalaiset action airissa. Euroopassa lajia on ajateltu eri tavalla kuin Aasiassa. Täällä kilpailut on usein rakennettu ruutipracticalin tavoin ja harjoittelu muistuttaa sitä. Tällöin tarkkuusvaatimus korostuu liikaa. Sellaisena action air palvelee toki talvisena harjoittelumuotona, mutta omana lajinaan se vaatisi omanlaistaan valmentautumista. Parhaimmillaan action airissa osuudet, staget, ovat monin tavoin tiukempia. Ne on koottu pienempään tilaan, maalien ollessa lähempänä, mutta osuudet ovat usein myös teknisesti vaikeampia kuin ruutipractica- mitä halutaan toiminnalta, mitä tarkoittaa maajoukkue, millaista toimintaa halutaan ja missä laajuudessa sekä kenelle. Asialistalla ova olleet myös sellaiset asiat kuin pelkistetyn toimintarungon luominen, koordinaattorin valinta, kova priorisointi ja ryhmävalinnat. Keskusteluissa on korostettu sitä, ettei yritetä tehdä kaikkea kerralla valmiiksi. Kuluja on pyritty myös minimoimaan siellä, missä se on mahdollista. PRACTICALIN valmennuskoordinaattorin tehtävänkuvaan kuuluvat käytännön valmennusjärjestelyt, vuosisuunnitelman runko (leiritys, kisat), leiritysjärjestelyt, kansainväliset kilpailut ja -kontaktit sekä valmennuskoulutuksen järjestäminen. Tehtäviin kuuluvat myös lajivalmentajien roolitus, heidän kanssaan kanssa tehtävä yhteistyö ja suunnittelu, ryhmävalinnat ja tavoitteet toiminnalle. Samalla on kerättävä kokemuksia siitä, mikä toimii ja mikä ei. Ostopalveluja ovat fyysiset testit, psyykkinen valmennus ja valmentajakoulutus. HÄYRINEN AVUSTAA ja tukee tarvittaessa järjestelmän rakentamisessa sekä toimii linkkinä SAL-valmennukseen. Yksi pohdittava asia on myös lajianalyysin tekeminen. – ”Pelikirja” eli meidän tapamme toimia, lajisuorituksen kulmakivet ja niiden tärkeysjärjestys, missä Suomi voi erottua, lissa koska muovikuulan kanssa ei tarvitse miettiä niin paljon taustavallien ja turvallisuuden aiheuttamia rajoituksia kuin keskisytytteistä patruunaa ammuttaessa – vaikka säännöt sinänsä ovat samat. ERO EUROOPPALAISTEN ja aasialaisten välillä on nopeudessa, eikä se tarkoita juoksunopeutta, vaan suoritukseen käytettyä kokonaisaikaa – tähtäinkuvan ottamista, tuplalaukausta, seuraavaan tähtäinkuvaan siirtymistä, kykyä ampua liikkeestä ja taitoa edetä stagella tekemättä mitään ylimääräistä. Huippuampujat ovat hioneet suorituksensa virheettömiksi samalla pieteetillä kuin mitä Kaakkois-Aasiassa harjoitellaan kamppailulajeja. Nopeuskaan ei selitä kaikkea. Miljoona eri lajit (kivääri, pistooli ja haulikko), mitä yhteistä ja mitä eroa sekä näiden nivominen yhdeksi kokonaisuudeksi, Häyrinen listaa asioita, joihin etsitään vastauksia ja tapoja toimia. ENTÄ MISSÄ juuri mentiin, kun huhtikuu oli vaihtumassa toukokuuksi? Kokenut practical-ampuja Kim Leppäsen kertoi, että koordinaattori on valittu ja tämä on parhaillaan luomassa omaa runkoa ja käytännön suunnitelmia. – Tällä hetkellä practicalin päävalmentaja ja koordinaattori Kari Kivistö on suunnittelemassa valmennuksen käytännön toteuttamista practical-jaoston ja Villen avustuksella. Tärkeintä on, että homma saadaan käyntiin mahdollisimman nopeasti, Leppänen sanoi. – Kun tälläinen uusi järjestelmä saadaan pyörimään, niin ensi vuonna ollaan jo paljon viisaampia mihin toiminnassa kannattaa panostaa. "Practical-jaoston kanssa käydyissä keskustelussa päädyttiin malliin, jossa minä konsultoin tarvittaessa, ja he etsivät keskuudestaan päävalmentajan/ koordinoijan, joka hoitaa käytännön työn." Ville Häyrinen laukausta ampunut Roy Juurijoki, Euroopan tasolla action air -kilpailujen voittoja kerännyt ampuja, kertoo valttinsa parhaina vuosinaan olleen juuri nopeus. Silti terävimmässä kunnossaankin hän jäi Hongkongin kärkiampujista kymmenisen prosenttia. Puuttuvia prosentteja Juurijoki on pohtinut, ja hänen parhaat veikkauksensa ovat ehkä fyysinen koko, mutta varmasti kovien kilpailujen ja harjoitusvastustajien vähyys. SOTSHISSA AMMUTAAN varmasti Hongkongia enemmän eurooppalaistyylistä action airia, enemmän laukauksia yhdestä paikasta ja pidemmällä oleviin maaleihin, mutta paljon muutakin on tehtävä Kauko­ idän kärjen kiinni kuromiseksi. 2/2019   URHEILUAMPUJA UA_2_2019.indd 13 13 05/05/19 21:00

”Kaikkien seurojen oltava samanarvoisessa asemassa” ”Kaikkien seurojen on oltava samanarvoisessa asemassa eikä niin, että on seuroja, jotka noudattava sääntöjä, ja on seuroja, jotka eivät niitä noudata”, Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtaja Anne Lantee linjaa liiton jäsenmaksun määräytymiseen liittyvää sääntökeskustelua. Teksti LASSI PALO T ampereella 6. huhtikuuta pidetty ylimääräinen kokous ei hyväksynyt esitettyjä uusia sääntöjä liitolle. Muutosesitys sai enemmistön kannatuksen äänin 66–47, mutta sääntömuutos olisi vaatinut kahden kolmaosan enemmistön. Esitetyissä uusissa säännöissä tuntui keskustelua herättävän erityisesti liiton tiedoksisaantioikeus, erottaminen ja jäsenyydet eli asiat, jotka liittyvät keskeisesti liiton jäsenmaksuihin ja maksuperusteiden oikeellisuuteen. Kokous toivoi, että sääntömuutosesitystä ei kokonaan hylätä, vaan sen pohjalta rakennetaan seuroilta saatavan palautteen perusteella uusi versio ylimääräisen kokouksen käsiteltäväksi. Nyt ei siis odoteta seuraavaa sääntömääräistä SAL:n kokousta, joka sääntöjen mukaan pidettäisiin syksyllä 2020. TAMPEREELLA ESILLÄ ollut sääntömuutosesitys laitetaan nettiin ja seuroilta pyydetään kommentteja pykäläkohtaisesti 31. heinäkuuta mennessä. Kannattaa käyttää tilaisuus hyväksi ja kommentoida sääntömuutosehdotusta, jotta säännöistä saadaan sellaiset, joihin kaikki voivat sitoutua ja joihin ei kuitenkaan jätetä porsaanreikiä. Sääntömuutostyöryhmä valmistelee kommenttien pohjalta uuden esityksen säännöiksi siten, että ne tulevat hyväksyttäväksi hallituksen kokoukseen 26. syyskuuta. Välissä pyritään järjestämään vielä toinen kommentointimahdollisuus kertaalleen muokatun sääntöversion pohjalta, jos työryhmä näkee sen mahdolliseksi. Ylimääräinen kokous järjestetään sun 14 SAL:n nykyisiä palveluja ´´ Ympäristölupapalvelu seuroille ´´ Tuplaturva-vakuutus seuroille (seu- ran vastuuvakuutus ja vapaaehtoisten tapaturmavakuutus) ´´ Urheilijoiden matkavakuutus ´´ Teosto- ja Gramex-sopimus ´´ Edunvalvonta, lausunnot ja kehitystyö ympäristö- ja rata-asioissa sekä lakiasioissa ´´ Asiakaspalvelu toimistolla ´´ Tähtiseuratoiminta ´´ Pete Patruuna -älypuhelinsovellus ´´ Lajin näkyvyyden edistäminen ´´ SAL:n osastot messuilla ´´ Tiedotus/viestintä > 180 mediatiedotetta / vuosi ´´ Urheiluampuja-lehti (5 x vuosi) ´´ SAL netti: uutiset, ennätykset, kilpailukalenteri, kilpailutiedottaminen, urheilijaprofiilit, mediaseuranta, ostetaan/myydään… ´´ Facebook, Instagram, YouTube ´´ Uutiskirjeet ´´ Simulaattori- ja Noptel-lainaukset ´´ Kouluvierailuohjeistukset, mallit ´´ Ampumakoulut, Kultahipputoiminta, mallit ja materiaalit ´´ Kultahippufinaalijärjestäjien tukeminen ´´ Kultahippupäälliköt 9 kpl ´´ Maajoukkuetoiminta ´´ Kansainvälinen kilpailutoiminta "Ampumaurheilu­l iitossa ei nykyisten sääntöjen mukaan ole henkilöjäseniä, vaan sen jäseniä ovat seurat." Anne Lantee nuntaina 27. lokakuuta Lohjan Kisakalliossa Grande Finale -viikonloppuna. AMPUMAURHEILULIIITON toiminnanjohtaja Anne Lantee linjaa, että sääntöjen pitää olla jatkossa samat kaikille. Hän viittaa jäsenmaksun määräytymiseen liittyvään keskusteluun: –Sääntöjen pitää olla sellaiset, joita kaikki jäsenet noudattavat. On tosi epäreilua niitä ´´ Tehoryhmätoiminta ´´ SAL:n alue- ja jaostotuet ´´ Eri tasoiset ohjaaja- ja valmentaja- koulutukset ´´ Valmentajakoulutuksen tuet (I-taso 100€, II-taso 200€ ja III-taso 300€) ´´ Yläkoululeiritykset (Tanhuvaara ja Kisakallio) ´´ Oppilaitos- ja urheiluopistoyhteistyö, urheiluakatemiat ´´ Rataoppaat ´´ Tutkimustoiminta KIHU ´´ Urheilijoiden yhteistyösopimukset (valmennusrahasto) ´´ Jäsenrekisteri seurakäyttöön ´´ Kilpailukalenteri, mm. SM-kilpailut ´´ SE:t, TA-toiminta ´´ Lisenssi ja lisenssivakuutus ´´ Kokeilijavakuutus ´´ Materiaalit (mm. sääntökirjat, oppaat, esittelymateriaalit, ansiomerkit, viirit). ´´ Tuomarikoulutus ´´ Seuratoimija-koulutus (halukkaat seurat ja Tähtiseurat apuja OK:sta) ´´ Muut koulutukset ´´ Käytettyjen välineiden myyntipalvelu ´´ Alennukset yhteistyökumppaneilta (Corrosafe, Viking Line, Kultakeskus, SimWayHunt, OK:n yhteistyökumppanuudet) seuroja kohtaan, jotka hoitavat asiansa mallikkaasti ja sääntöjen mukaisesti, että osa seuroista on ikään kuin vapaamatkustajina ja saa samat palvelut pienemmällä jäsenmaksulla, hän sanoo. Jäsenmaksujen määräytymisperuste kirjataan sääntöihin ja sitä tulee kaikkien noudattaa. Jäsenmaksun suuruudestahan päättää liittovaltuusto vuosittain eli sääntökeskustelu ei ole suoranaisesti paikka keskustella jäsenmaksun suuruudesta. Toki on ymmärrettävä se, mitä muut mahdolliset jäsenmaksun määräytymisperusteet voivat aiheuttaa liiton kykyyn tuottaa nykyisiä palveluja. Kokonaan toinen asia on, mitä yksittäinen seura päättää tehdä: – Ampumaurheiluliitossa ei nykyisten sääntöjen mukaan ole henkilöjäseniä, vaan sen jäseniä ovat seurat. Seurat itse päättävät, haluavatko ne kuulua liittoon vai eivät. Jos ei URHEILUAMPUJA  2/2019 UA_2_2019.indd 14 05/05/19 21:00

” halua kuulua liittoon eikä liiton palveluista katsota saatavan mitään hyötyä seuralle ja sen harrastajille, liittoon ei ole pakko kuulua. Lanteen mukaan keskustelu on lähtenyt sikäli väärille urille, että nyt jotkin SAL:n jäsenseurat kysyvät jäseniltään vuosittain jäsenmaksun maksamisen yhteydessä, kuka haluaa maksaa liiton jäsenmaksun ja kuka ei, ja ilmoittavat liittoon sitten vain ne, jotka maksavat SAL:n jäsenmaksun suuruisen summan seuralle. – Tämä on selkeästi väärin. Jos seura päättää kuulua SAL:oon, päätöksen jälkeen jäseniltä ei kysytä, kuka haluaa maksaa SAL:n jäsenmaksun. Nykyisten sääntöjen mukaan jäsenmaksu on suhteutettu seuran kokoon ja määräytyy seuran yli 20-vuotiaiden jäsenten lukumäärän perusteella. Seurojen vuosittain jokaisesta jäsenestään maksama jäsenmaksu on 26 euroa vuonna 2019. – Tampereella liiton ylimääräisessä kokouksessa keskusteltiin myös vaihtoehtoisista malleista jäsenmaksun määräytymiselle. Kuitenkin nykyinen malli, jossa seuran jäsenmaksun suuruus suhteutetaan seuran kokoon eli jäsenmäärään, vaikuttaisi olevan tasapuolisin eri kokoisille seuroille ja kokonaisuutena arvioiden paras malli. Ampumaurheiluliitossa on seuroja alle kymmenen hengen pienseuroista yli tuhannen harrastajan seuroihin. Tampereella esitetyissä uusissa säännöissä olisi helpotettu muun muassa metsästysseurojen ja monilajiseurojen kuulumista liittoon määrittelemällä jäsenet tarkemmin. LANTEE TIETÄÄ, että kaikki harrastajat eivät tiedä, mitä kaikkea liitto tekee. – Se on paljon muutakin kuin viisi kertaa vuodessa ilmestyvä Urheiluampuja-lehti. On edunvalvontaa, ympäristölupapalveluja, ohjaajien, valmentajien ja tuomareiden koulutusta ja kilpailutoimintaa. Kaikki seurat on vakuutettu vastuuvakuutuksella ja seuran vapaaehtoisten tapaturmavakuutuksella. Liitto maksaa seurojen puolesta myös Teosto- ja Gramex-maksut, jotta esimerkiksi harjoituksissa ja kisoissa voi soida musiikki. – Jos ei tiedä, mitä hyötyä jäsenyydestä saa ja miten jäsenmaksuilla voidaan esimerkiksi tukea lasten ja nuorten harrastamista, seura ei välttämättä näe tarvetta jäsenyydelle tai ainakin jäsenmaksun suuruus harmittaa. On hyvä kuitenkin muistaa, että liitto tekee niitä asioita, joita jäsenet eli seurat haluavat sen tekevän. Yhteiskuvassa SAL:n toiminnanjohtaja Anne Lantee, liittovaltuuston varapuheenjohtaja Jarmo Pyyhtiä, lv:n puheenjohtaja Asko Terkola, lv:n varapuheenjohtaja Markus Ahtiainen ja SAL:n puheenjohtaja Vesa Nissinen. Terkola jatkaa liittovaltuuston puheenjohtajana Asko Terkola valittiin jatkamaan Ampumaurheiluliiton liittovaltuuston puheenjohtajana huhtikuussa Vantaalla pidetyssä kokouksessa. Teksti & kuva LASSI PALO S uomen Ampumaurheiluliiton liittovaltuuston kokous pidettiin 6. huhtikuuta Vantaalla. Asko Terkola (Lounais-Suomi) valittiin jatkamaan liittovaltuuston puheenjohtajana seuraavan kaksivuotiskauden ajan. Varapuheenjohtajiksi valittiin Markus Ahtiainen (Etelä-Suomi) ja Jarmo Pyyhtiä (Häme). Terkola on myös SAL:n Lounais-Suomen aluejaoston ja Salon Seudun Ampujien (SaSA) puheenjohtaja. Valtuusto hyväksyi kokouksessaan vuoden 2018 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja muille tilivelvollisille. Liiton kulut olivat noin 2,2 miljoonaa euroa ja tulos 12 276 euroa ylijäämäinen. Liiton yhdeksän alueen tilinpäätökset sisältyvät liiton tilinpäätökseen. TOIMINNANJOHTAJA Anne Lantee kävi vuoden 2018 toimintakertomuksen läpi pääpainopisteiden kautta. Niitä olivat liittovaltuuston linjausten mukaisesti olosuhteiden varmistaminen, vaikuttamisen ja viestinnän tehostaminen, liiton sisäisen toiminnan kehittäminen, seurojen tarpeisiin vastaaminen ja huippu-urheilun tulosten parantaminen. Viime vuosi sisälsi monenlaisia muutoksia ja hienoja onnistumisia. Huippu-urheilussa saavutettiin ensimmäinen maapaikka Tokion paralympialaisiin 2020, kun Jarkko Mylly sijoittui toiseksi kiväärin R3-sarjassa Kansainvälisen paralympiakomitean (IPC) maailmancupissa. Olympiamaapaikat antoivat vielä odottaa itseään. Suomalaiset ampumaurheilijat saavuttivat viime vuoden aikana 72 MM- ja EM-mitalia ja seitsemän maailmancupin mitalisijaa. Lisäksi Viivi Kemppi ampui nuorten olympialaisissa Argentiinassa parikilpailun pronssia argentiinalaisen parinsa kanssa. 1/2019   URHEILUAMPUJA UA_2_2019.indd 15 15 05/05/19 21:00

SAL:n liittovaltuusto kokoontui kevätkokoukseensa Vantaalle huhtikuussa. Ensi vuoden jäsen­ maksuihin ei muutoksia Teksti & kuvat LASSI PALO V iime marraskuun lopussa järjestetyssä SAL:n kokouksessa päätettiin uusista aluetoiminnan säännöistä, jotka sisälsivät muutoksia muun muassa alueiden taloushallintoon. Kokous myös hyväksyi liitolle uudet säännöt. Niitä käsiteltiin Tampereella 6. huhtikuuta pidetyssä ylimääräisessä kokouksessa. Säännöt vaativat voimaan tullakseen vielä yhden kokouksen hyväksymisen. Keskustelu jatkui viikkoa myöhemmin Vantaalla järjestetyssä liittovaltuuston kokouksessa. Ampumaurheiluliiton puheenjohtaja Vesa Nissinen toivoi kokouksen avauspuheenvuorossaan, että kaikki seurat toimisivat samalla tavalla ja että säännöt olisivat sellaiset, että liiton toiminta voisi olla johdonmukaista. – Nyt ei ole edellytyksiä toimia johdonmukaisesti, koska kaikki seurat eivät toimi sääntöjen mukaisesti. Lyhyesti sanottuna asiat on nyt saatava kuntoon, Nissinen viittasi jäsenmaksuihin. LIITTOVALTUUSTO VAHVISTI kokouksessaan vuoden 2020 talousarvion perustana olevat maksut. Jäsenmaksuihin ei tule muutoksia. Jäsenseuroilta kannettavan jä16 Toiminnanjohtaja Anne Lantee ja liittovaltuuston puheenjohtaja Asko Terkola. senmaksun suuruus yli 20-vuotiasta jäsentä kohti on myös ensi vuonna 26 euroa, ja erillisten yhdistysten jäsenmaksu pysyy 400 eurossa. Aikuisten ja nuorten lisenssien hinnat pysyvät myös ennallaan, kuten myös harrastelisenssin, ylituomarikortin ja I-luokan tuomarikortin hinnat. Muovikortilliset lisenssit maksavat 5 euroa. Kilpailulupaan (ennätyskelpoinen tai vastaava ei-ISSF-lajin kilpailu) ei myöskään tullut muutoksia. PALATAAN VIELÄ vuoden 2018 toimintakertomukseen. Liiton toiminnassa toteutettiin strategian ohjaamana merkittäviä muutoksia. Panostus olosuhde- ja ympäristötyöhön kasvoi huomattavasti, kun päätoiminen ympäristö- ja olosuhdepäällikkö Lotta Jaakkola aloitti liiton palveluksessa toukokuussa. Vuoden 2017 henkilöstövaihdoksista alkaneen toiminnan uudelleenorganisoinnin ja liiton sisäisen toiminnan kehittämisen myötä resursseja siirrettiin merkittävästi järjestötoiminnasta harrasteliikuntaan. Olosuhteiden turvaamiseen liittyy myös vaikuttamistyön tiivistäminen. Vaikuttajatapaamiskonseptia jatkettiin elokuussa Helsingin Santahaminassa, kun ministeri Jussi Niinistö tutustui ampumaurheiluun. Liiton toimisto muutti tammikuussa Pasilasta pitkäaikaisista toimitiloistaan Pitäjänmäelle muiden urheilujärjestöjen kanssa. Muutoksia tuli myös liiton jäsenrekisterija lisenssipalveluun, kun pitkään palvelleen Sporttirekisterin käyttö päättyi ja aloitettiin uudessa Suomisportissa. AMPUMAURHEILULIITTO täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Kalle Virtapohjan kirjoittama historiateos julkistetaan elokuun 31. päivänä Tampereella pidettävässä pääjuhlassa. Juhlavuoden videon ensiesitys oli 18. tammikuuta pidetyssä juhlavuoden avaustilaisuudessa. Juhlavuoden pääkilpailu on Lahdessa 13.-23. elokuuta järjestettävä haulikkolajien maailmancup, jossa jaetaan olympiamaapaikkoja Tokioon 2020. URHEILUAMPUJA  2/2019 UA_2_2019.indd 16 05/05/19 21:00

SAL 100 Kolme kuukautta Lahden maailmancupiin Haulikkolajien maailmancup alkaa elokuussa Lahdessa – ensimmäisen kerran Suomessa sitten 1995. ISSF:n haulikkolajien maailmancup (skeet, trap) 13.–23.8. Lahti Teksti & kuva LASSI PALO K ansainvälisen ampumaurheiluliiton (ISSF) vuoden viimeinen haulikkolajien maailmancup järjestetään Lahdessa 13.–23. elokuuta. Järjestävän seuran eli Lahden Ampumaseuran (LAS) kotipaikka on Lahti, mutta kisat pidetään Hollolassa, Hälvälän ampumaradalla. – Puhumme kuitenkin maailmalla Lahden kisoista, pääsihteeri Curt Sjöblom sanoo. Tämä johtuu ISSF:n nimeämiskäytännöstä. Lahteen odotetaan noin 500 urheiluampujaa, jotka edustavat noin 80 maata. Cupiin tulee noin 80 vapaaehtoista työntekijää, ja koska se on vuoden ainoa maailmancup, joka järjestetään Euroopassa, sinne odotetaan myös noin 50 toimittajaa. HAULIKKOLAJIEN maailmancupissa kilpaillaan skeetissä ja trapissa. Kisojen päiväohjelma on päätetty, mutta kellonajat eivät ole vielä tiedossa. Ensin ammutaan trap ja sitten skeet. – ISSF päättää kellonajat heinäkuun 14. päivän jälkeen, kun kaikki ilmoittautumiset ovat selvillä, Sjöblom selventää. Finaaliradalle rakennetaan noin 500 katsojaa vetävä katsomo. Nykyiseen päärakennukseen tulevat muun muassa tulospalvelu ja kilpailutoimisto. Alueelle pystytetään tv-selostamo ja tilapäisiä toimistotiloja, ravintolateltta sekä mediatila, urheilijoiden ja näytteilleasettajien tiloja unohtamatta. Ratojen edustat ajetaan tasaisiksi, ja aidat ja katokset saavat uudet maalipinnat. Kaikki suorituspaikat ja tilat sijaitsevat lähellä toisiaan, rata on päästä päähän noin 500 metriä. – Rataa kunnostetaan parhaillaan ja väliseiniä ehostetaan. Ampuma-aluetta siistitään. Uusia elektronisia laitteita on tilattu, mm. uusia sivutauluja, mikrofoneja ja tulospalvelukoneita, Sjöblom luettelee. Viime kesänä kerrottiin mielenkiintoisesta yksityiskohdasta, joka on aidoissa olevien betonitolppien metalliset yläosat, jotka piti kunnostaa. Ne ovat peräisin MM-vuodelta 2002. Tältä Hälvälän ampumarata näytti viime kesänä. Nyt se odottaa satoja kansain­ välisiä kisavieraita elokuussa. Synttärikisat ´´ Suomi päätti hakea kisoja, koska tämä vuosi on paitsi Ampumaurheiluliiton myös käytännön järjestelyistä vastaavan Lahden Ampumaseuran (LAS) 100-vuotisjuhlavuosi. ´´ Hollolan Hälvälässä järjestettiin haulikkolajien maailmancup edellisen kerran vuonna 1995. Samana vuonna järjestettiin Hälvälässä myös haulikon EM-kilpailut. ´´ Kun Lahdessa järjestettiin vuoden 2002 ISSF:n kaikkien lajien MM-kilpailut, haulikkolajit järjestettiin Hälvälässä eli samassa paikassa kuin missä maailmancup nyt pidetään. Kisajärjestäjät yllättyivät, kun he laskivat, kuinka monta niitä kaikkiaan on: peräti 62. Nyt ne on kaikki maalattu ja tolpat näyttävät kohta taas isoilta haulikonpatruunoilta. ENSIMMÄISET olympiamaapaikat Tokiossa vuonna 2020 järjestettäviin olympialaisiin olivat jaossa Etelä-Korean Changwonissa viime syyskuussa järjestetyissä ISSF:n kaikkien lajien MM-kilpailuissa. Jaossa oli neljä paikkaa jokaisessa henkilökohtaisessa lajissa eli 48 paikkaa. Parikilpailuissa olivat jaossa paikat kunkin lajin kahdelle parhaalle. Olympiamaapaikkoja on jaettu tämän vuoden maailmancupeissa, joita on ollut Ti 13.8. Joukkueiden saapuminen Ke 14.8. Trapin viralliset harjoitukset Avajaiset To 15.8. Naisten trap, 1. kilpailupäivä Pe 16.8. Naisten trap, 2. kilpailupäivä ja finaali Miesten trap, 1. kilpailupäivä La 17.8. Miesten trap, 2. kilpailupäivä ja finaali Su 18.8. Trapin parikilpailu Ma 19.8. Skeetin viralliset harjoitukset Ti 20.8. Naisten skeet, 1. kilpailupäivä Ke 21.8. Naisten skeet, 2. kilpailupäivä ja finaali Miesten skeet, 1. kilpailupäivä To 22.8. Miesten skeet, 2. kilpailupäivä ja finaali Pe 23.8. Joukkueiden kotiinpaluu Meksikon Acapulcossa ja Arabiemiraattien Al Ainissa. Lahdessakin kilpaillaan siis maailmancupin voiton lisäksi paikasta Tokioon. Jaossa on kahdeksan maapaikkaa eli kaksi kussakin henkilökohtaisessa lajissa. Lahden jälkeen olympiamaapaikkoja on eurooppalaisille jaossa haulikkolajeissa enää kahdessa kilpailussa: Italian EM-kilpailuissa syyskuussa ja ensi keväänä Ranskassa järjestettävässä haulikkolajien olympiakarsinnassa. – Vähiin käy, Sjöblom toteaa. – Maailmancupiin on yleisöllä vapaa pääsy. Siksikin kannattaa tulla seuraamaan paikan päälle maailman huipujen kohtaamista! Ravintolateltta palvelee myös yleisöä, muistuttaa Sjöblom. 2/2019   URHEILUAMPUJA UA_2_2019.indd 17 17 05/05/19 21:00

SAL 100 ”Olympiapaikkaa ei voi las yksittäisten piikkien varaa Urheiluampujat ympäri maailman tavoittelevat juuri nyt kiivaasti olympiamaapaikkoja Tokioon 2020. Pekingin olympiamitalisti Henri Häkkinen sanoo, ettei sen saavuttamista voi laskea yksittäisten ”piikkien” varaan. Teksti & kuvat LASSI PALO O n kiirastorstai, ja kevätaurinko lämmittää miellyttävästi. Henri Häkkinen on tullut töistä ajoissa kotiin. Lapset ovat vielä koulussa ja vaimo töissä. Häkkinen keittää kahvit – erittäin vahvaa ja erittäin hyvää. Häkkinen, 39, on töissä Riihimäellä Puolustusvoimien tutkimuslaitoksessa ja tekee oto-töitä Puolustusvoimien ammunnan lajiryhmän johtajana. – Olen ollut ampumaurheilussa aktiivisessa roolissa taas noin vuoden ajan. Niin, vuodet vierivät. Häkkinen kilpaili viimeisen kerran elokuussa 2014, kun ISSF:n kaikkien lajien MM-kilpailut järjestettiin Espanjan Granadassa. Pitkän uransa aikana Häkkinen voitti monipuolisena ampujana useita arvokisamitaleja eri lajeissa– huippuna vuonna 2008 järjestettyjen Pekingin olympialaisten ilmakiväärin pronssimitali. HÄKKINEN KERTOO ”tiedostaneensa ympärillään olevat reaaliteetit”, kun hän sai tietää pääsevänsä vuonna 2015 alkavalle yleisesikuntaupseerikurssille. Hän tiesi, että seuraavat kaksi vuotta ovat intensiivisen opiskelun aikaa. – Ajattelin, että jos Granadasta tulee olympiapaikka Rio de Janeiroon (2016) tai jos se on hyvin lähellä, jatkan vielä olympiadin loppuun. Se ei kuitenkaan lopulta ollut enää ajankohtaista. Samoihin aikoihin ampiumaurheiluun tuli sääntömuutoksia, ja vuodenvaihteeseen ajoittui useita isoja asioita, kuten Puolustusvoimien uudistus. Se oli erittäin työteliästä ja antoisaa aikaa. Painopisteet muuttuivat, ja kuten Häk18 Henri Häkkinen löysi Pekingin olympiamitalinsa hetken etsimisen jälkeen. ”En edes muista, milloin o kinen sanoo, hänen täytyi miettiä ajankäyttöään virkatyön ja ampumaurheilun välillä. – Se on onnistunut tosi hyvin. En pudonnut tyhjän päälle, ja kun aiemmin ammunta oli osa työtäni, nyt sen osuus työstäni on muuttunut. Minulla on mielenkiintoisia työtehtäviä, kun tutkin, miten Puolustusvoimat tulevaisuudessa toimii. Teen työtäni yhtä in- tensiivisesti kuin aikoinaan urheilin. Se on luonteenpiirre, joka ei muutu mihinkään, Häkkinen hymyili. – Teen siis täysillä sen minkä teen, ja välillä siihen liittyy luopumista. HÄKKINEN ON KOTOISIN Joensuusta, ja hän eli Joensuu–Lahti-aikaa vuodet 1999– URHEILUAMPUJA  2/2019 UA_2_2019.indd 18 05/05/19 21:00

laskea raan” – Urani oli nousujohteista vuodesta 2005 lähtien Pekingiin asti. Olympialaisten jälkeen tasoni pysyi korkealla kutakuinkin vuoteen 2012 asti. Maailmancupin finaalipaikkoja ja mitalisijoja tuli ja onnistuin hyvissä paikoissa. Häkkinen osallistui olympialaisiin vain kerran, mutta menestys oli huippuluokkaa: ilmakiväärin pronssimitali. – Se on tietyllä tavalla urani huipentuma, koska siitä kaikki tavallaan alkoi eli huipulla olemisen ”status”. Sitä tiesi olevansa neljän vuoden ajan osa maailman huippua. Toki tein valtavasti töitä sen eteen. Täytyy toivoa, että nuorille ampujillemme tulee onnistumisia, joiden ansiosta hekin pääsevät olympialaisiin ja saavat mahdollisuuden menestyä. – Yritin päästä muihinkin olympialaisiin, mutta kun en siinä onnistunut, se oli sillä selvä. Kovin moni ei pääse olympialaisiin edes yhtä kertaa. a, milloin olen tätä esitellyt edellisen kerran.” 2005. Hän on asunut Hollolassa nyt neljäntoista vuoden ajan. – Olen edelleen Joensuun Ampujien jäsen. Perheen lapset ovat 9- ja 7-vuotiaita. – Aloin puntaroida asioita urheilun ja muun elämän kannalta vuonna 2012, kun yritin loppuun asti saavuttaa paikan Lon- toon olympialaisiin. Yritin todella viimeiseen asti, Häkkinen sanoi. – Siitä eteenpäin ammuin kisoissa vain ilmakivääriä, ja viimeinen startti oli siis Granadassa. Häkkisellä ei jäänyt mitään jossiteltavaa pitkältä uraltaan, koska hän pystyi katsomaan mihin omat rahkeet riittävät. HÄKKINEN ON SEURANNUT ampumaurheilua, ja hänen mukaansa suomalaisilla kivääriampujilla näyttää olevan ”hyvät eväät” menestymiseen. – Meillä on Tokiossa ampujia, ja joku heistä menestyy. Helppoa paikan saavuttaminen ei kuitenkaan ole – Häkkinen jos kuka sen tietää. Hän ampui huippuvuosinaan noin 30  000 laukausta vuodessa ja piti kropastaan hyvää huolta. Vuosien 2007–2012 perustunnuslukuja olivat Häkkisen mukaan kisamatkoilla ja harjoitusleireillä vietetyt vuorokaudet: sata vuorokautta ulkomailla ja sata kotimaassa. – Pystyin synkronoimaan hyvin Ampumaurheiluliiton ja Puolustusvoimien leirit, jos en ollut kisamatkoilla. Taitopohjani oli myös laaja, ja pystyin hyödyntämään eri tekniikoita. Lajit tukivat toisiaan eivätkä siis häirinneet. Tuskin olisi olympiamitalia saanut, jos en olisi ampunut myös 300m kiväärilajeja. Häkkisen kokemuksesta ja analysointikyvystä kertoo se, että kun Pekingin olympiavuoden keväällä tilanne ei näyttänyt ”kovin valoisalta”, hän keskittyi seuraavien kuukausien ajan vain ilmakivääriin. – Päätin, että sillä otetaan se mitä tulee. Ja tulihan se sieltä – jatkuu olympialainen mitali. 2/2019   URHEILUAMPUJA UA_2_2019.indd 19 19 05/05/19 21:01

SAL 100 HÄKKINEN MYÖNTÄÄ nyt, että jos hän voisi tehdä jotain toisin, fysiikkaharjoitukset olisivat nyt erilaisessa roolissa kuin aikaisemmin, koska fyssatreenit olivat usein jäädä lajiharjoitusten jalkoihin. – Toisaalta kaikesta tekemisestä muodostui toimiva kokonaisuus, jossa olivat mukana paitsi lajivalmentajat myös hierojat ja fyssarit. Fyysinen harjoitteluni meni paljon eteenpäin Pasi Wedmanin ansiosta. Häkkisen alkuaikojen valmentajana toimi Pirjo Peltola. Tapio Säynevirta oli valmennusvastuussa noin kymmenen vuoden ajan vuoteen 2012, jonka jälkeen ”sparraajavalmentajana” toimi parin vuoden ajan Juha Hirvi. – Asiat ja valmennusmetodit kehittyvät ja tulokset nousevat. Kansainväliset tulokset näyttävät olevan huikeaa tasoa. Niitä ei saa aikaiseksi, jos kokonaisuus ei ole kunnossa. Minulle oli suuri apu Sampo Kettusen antamasta psyykkisestä valmennuksesta. Avoimet keskustelut hänen ja ”Säykin” kanssa olivat luonteva osa valmentautumistani. – Se, että on hyvässä kunnossa ja on tottunut olemaan kansainvälisten kisojen finaaleissa, on osa sitä, että pystyy rohkeasti tekemään sen mikä on oikein. Ja vielä vähän voittamaan itseänsä. HÄKKINEN USKOO, että Suomi saa kaikkiin lajiryhmiin edustajan Tokion olympialaisiin. – Kun on niin hyvä, että on säännöllisesti maailmancupin finaalitasolla ja välillä onnistuu paremminkin, kasvaa tilastollinen todennäköisyys sille, että olympiapaikka tulee. Eli viidentoista parhaan joukossa ja mielellään finaalissa ja mitaleillekin, niin hyvä tulee. Yksittäisten ”piikkien” varaan ei oikein voi laskea, koska jos maailman taso on korkea, on omankin tason oltava korkea. – Jännitettävää siis riittää! On myös muistettava se, että joka kerta kun osallistuu maailmancupeihin tai arvokisoihin, on paikka mahdollista ampua. Ja vielä hienompaa olisi se, jos pystyisi ylittämään itsensä. VALMENTAMISTA HÄKKINEN ei ole tosissaan harkinnut, vaikka Puolustusvoimien lajiryhmän johtajana nyt toimiikin. Syy on se, että se vaatii aikaa, jota hänellä ei juuri nyt ole. – Työni luonne on juuri nyt sellainen, ettei valmennus sovi minulle. Se ei olisi oikein valmennettaviani kohtaan. Toinen asia on se, että olisin valmentajana yhtä paljon poissa kotoa kuin urheilijanakin. Minua on kysytty valmentajaksi aina silloin tällöin, mutta keskustelut ovat aina päättyneet edellisen kaltaiseen perusteluun. Häkkinen myöntää, että hän ikävöi niitä kisatunnelmia, joita hyvässä porukassa pääsi kokemaan. Se nostatti vielä tunnelmaa, 20 Henri Häkkinen viimeisessä kilpailussaan Granadassa vuonna 2014. kun menestystäkin tuli ja pystyi ampumaan omalla tasollaan. – Kun olen ollut CISM:n kisoissa team captain -roolissa, minulta on kysytty, missä erässä ammun, Häkkinen nauroi. – Olen vastannut, että olen nykyään taustajoukoissa. Tunnelma kisoissa on aina sellainen, että siihen pystyy sukeltamaan hetkessä ja siihen pystyy heti eläytymään. PALATAAN VIELÄ HETKEKSI Häkkisen aiemmin mainitsemaan luopumiseen. Viimeisen kilpailuvuoden aikana hänelle alkoi tulla sellainen fiilis, että hän mietti, miksi hän on kisoissa. Se liittyi kipinän hiipumiseen, joka lopulta katosi. Kilpailutilanne ei enää tuntunut oikein miltään, Häkkinen kuvailee fiiliksiään. – Aloin miettiä, onko lopettamisen vai tauon paikka. Realiteetit olivat sellaiset, etten nähnyt paluuta huippu-urheiluun enää mahdolliseksi. Entä sitten ne Pekingin olympiamitalifiilikset? Ne ovat Häkkisen mukaan ”aika hämärän peitossa”. – Minun on vaikea kuvailla, miltä minusta tuntui. Sen muistan, että tunnelmat olivat hienot. Suoritukseni jälkeen oli vähän ristiriitaiset tunnelmat, sillä olin pettynyt mutta samalla tunsin ylpeyttä siitä, että olin onnistunut. Tarkasti en kuitenkaan pysty tunteitani erottelemaan enkä muistelemaan. Häkkinen naurahti, että jälkipelien kanssa hän pärjäsi aina: – Tärkeintä oli, että suoritus onnistui ja meni loppuun asti hyvin. Kaikki mitä tapahtui sen jälkeen, meni omalla rytmillään – ja olivathan ne pelkästään myönteisiä asioita. HÄKKINEN ON MENESTYNYT urheilija, joka on vakiinnuttanut paikkansa myös huippu-urheilun jälkeisessä elämässä. Jopa siinä määrin, että sivulliset povaavat hänelle merkittävää uraa Puolustusvoimien palveluksessa. Häkkinen ei lähde spekulointiin mukaan: – Se, että olen menestynyt urheilija, ei ole enää määräävä tekijä elämässäni. Voin hakea minulle sopivia tehtäviä, ja sitten nähdään, olenko sopiva kyseiseen tehtävään. Aika ajoin Häkkinen tunnistetaan suomalaiseksi olympiamitalistiksi. – Joissakin yhteyksissä se on kiusallista, jos se ei liity mitenkään asiaan. Toivon tuolloin, ettei menestystäni otettaisi esille. Mutta tietysti pärjään asian kanssa, Häkkinen sanoi. – Tiedän senkin, että minun on pärjättävä olympiamitalin kanssa lopunikääni. Urheilu on urheilua, ja riittääpähän kahvipöydässä asiaa, hän nauroi. OMA TARINANSA on se, missä Häkkisen olympiamitali oli, kun häntä pyydettiin ottamaan se valokuvaan mukaan. Häkkinen mietti hetken ja meni toisen lapsensa huoneeseen ja penkoi kaappia jonkin aikaa. Lopulta mitali löytyi hienossa säilytyslaatikossaan. Häkkisen Urheilugaalassa saama Uno-palkinto oli olohuoneen uunin päällä pölyisenä: – Löysin sen jokin aika sitten, Häkkinen hymyili ja vahvisti toimittajan jo aiemmin havaitseman asian: – Minulla ei ole mitään I love myself -kulmausta kotonani, hän sanoi tarkoittaen palkintokaappia. Häkkinen ei edes muistanut, milloin hän oli esitellyt olympiamitaliaan edellisen kerran. – En koe tarpeelliseksi pitää mitaleja esillä. Edellisessä asunnossani palkinnot olivat palkintokaapissa, mutta siinä ei ollut lasiovea. URHEILUAMPUJA  2/2019 UA_2_2019.indd 20 05/05/19 21:01

RADOILTA KERÄTTYÄ 20 VUOTTA SITTEN... Muistuuko mieleen? Seuraamme historiasarjassa Urheiluampujan vaiheita eri vuosikymmeniltä. T asan kaksikymmentä vuotta sitten eli vuoden 1999 Ampujainlehden ensimmäisessä numerossa kerrottiin, kuinka liiton nuorten valmennustoiminnassa avattiin edellisenä syksynä uusi sivu. Sillä tarkoitettiin sitä, että sadalle kivääri- ja pistooliampujalle lähetettiin kutsu saapua testileirille. Sen tulosten perusteella nimettiin 34 nuoren valmennusryhmä, joka oli nyt aloittanut toiminnan tavoitteenaan suomalaisten kansainvälisen menestyksen turvaaminen lähivuosina. – Ensimmäinen leiri on pidetty, ja alku näyttää erittäin lupaavalta, jutussa todettiin. Nuoret olivat 15–20-vuotiaita lupauksia, jotka eivät kuuluneet nuorten maajoukkueisiin. Järjestelmän tarkoituksena oli tuottaa maajoukkuevalmennukseen menestymään pystyviä valmiita ampujia. – Jo testileiriä seuratessa aisti, että oli tosi kyseessä. Kutsua oli noudatettu Lapin perukoita myöten, vaikka valmennuksen PARAS MUISTONI Teksti & kuva LASSI PALO K ivääriampuja Marjo Yli-Kiikan ampumaurheilun ansioluettelo on komeaa luettavaa: hän edusti Suomea kolme kertaa olympialaisissa (Ateena 2004, Peking 2008 ja Lontoo 2012). Parhaaksi muistoksi pitkän uran varrelta ei kuitenkaan nouse yksikään olympialaisista eikä niistä kisoista, joissa hän hankki Suomelle maapaikan. Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseuraa edustava Yli-Kiikka, 40, on lopettanut huippu-urheilijan uransa, mutta kilpailee yhä. Hän voitti huhtikuussa ilma-aseiden SM-kilpailuissa Tampereella ilmakiväärin makuun kultaa ja ilmakiväärin SM-joukkuekilpailuissa kuukautta aikaisemmin myös kultaa. ”Nostan parhaaksi muistoksi ilmakiväärin EM-hopean, jonka voitin Italian Bresciassa vuonna 2011. Muistan sen kilpailun tarkasti, sillä kaikki meni juuri niin kuin pitikin: tuli kulut ilmoitettiin alun perin otettavan nimettyjen omasta kukkarosta. Tehoryhmän vetäjänä toimi nuorisopäällikkö Juhani Lehto, joka ”naulasi” yhteistoiminnan pelisäännöt valioryhmänsä tietoon ensimmäisen yhteisleirin alkajaisiksi. Tapakoulutuskin oli mukana. – Pelisäännöt ovat tiukat, ja niiden mukaan joko eletään tai ei olla ryhmässä. Tehoryhmät jaettiin erillisiin valmennusryhmiin, ja ne pitivät 2–3 leiriä vuoden aikana. flow-tila ja loistava tulos. Ammuin 501,2 (399+102,2) pistettä ja hävisin voittajalle, Saksan Sonja Pfeilschifterille 0,1 pistettä. Jännitin finaalia aivan valtavasti, ja minusta tuntui, että sydänkohtaus olisi ollut helpotus. En tiedä, miksi jännitin niin paljon, mutta ei auttanut muu kuin mennä ja tehdä sen, minkä osaan. Brescian EM-hopea oli yllätys, koska alkuvuosi ei ollut vahva. Ammuin kilpailussa kolme satasen sarjaa. Taisin sanoa heti kisan jälkeen, että ´se oli hyvää ammuntaa, reipasta, rytmikästä ja hyviä lähtöjä’. Tuntuu, ettei ikinä ole ollut helpompaa ampua kymppejä putkeen. Voi että, kun tuollaisia suorituksia olisi ollut useamminkin! Mutta ei, niitä ei tule kuin apteekin hyllyltä. Bresciassa ei ollut olympiapaikkoja jaossa Lontooseen 2012. Saavutin sen puoli vuotta myöhemmin Belgradin EM-kisojen ´piekkarissa´, kun sijoituin 14:nneksi. Se oli malliesimerkki JUTUN LOPUSSA todettiin, että ”ainakin teoriassa liitolla on nyt kattava valmennusjärjestelmä lapsesta aikuiseen”. Todettiin myös, että nuorten lukumäärä on varsin pieni. Sen jälkeen kysyttiin: miten pystymme sen esimerkiksi kaksinkertaistamaan? Jutun lopussa kerrottiin, että sama huoli oli Itä-Suomen alueen puuhahenkilöillä, jotka julistivat samassa lehdessä jäsenhankintakilpailun tavoitteenaan 1000 uutta nuorta. LASSI PALO siitä, ettei peliä kannata koskaan jättää kesken. Se oli myös hauska sattuma, sillä saavutin edellisen arvokisamitalini samassa paikassa 2005. Valitsin EM-Breascian parhaaksi muistokseni, koska saavutin sieltä jotain konkreettista arvokisamitalin.” YLI-KIIKKA SANOI pari viikkoa Brescian jälkeen, että se oli todellakin hänen elämänsä kilpailu: olympialaji, aikuisten sarja, henkilökohtainen kilpailu ja oma arvokisaennätys. Kerrottakoon vielä se, kun hän mitalipäivänsä iltana katsoi yhteyksien takia pätkinyttä Urheiluruutua Yle Areenalta hotellissaan, oli hän hivenen kärsimätön. –Oonks mä joku loppukevennys, hän nauroi, kun hänen haastatteluaan ei heti tullut. Ja kun se lopulta tuli, jatkoi huumorintajuinen urheilija pilke silmäkulmassaan: –No tulihan se ennen rallia! 2/2019   URHEILUAMPUJA UA_2_2019.indd 21 21 05/05/19 21:01

URHEILIJA ARJESSA Söörmarkun oma poika Ei Markku, vaan Heikki – Söörmarkun oma poika Lähdekorpi. Hän on asunut koko ikänsä ja tehnyt töitä maatilalla, joka siirtyy pian hänen nimiinsä. Teksti & kuvat LASSI PALO S atakunnan Ampujien Heikki Lähdekorpi, 25, on kuulunut Suomen liikkuvan maalin maajoukkueeseen jo vuosien ajan – ensin juniorina ja nyt miesten sarjassa. Hän on voittanut useiden SM-mitalien lisäksi tukun arvokisamitaleja, mutta yksi puuttuu: henkilökohtainen miesten arvokisamitali. Se on hänen kauden tavoitteensa. Kuten aiemminkin on kerrottu, Lähdekorvella on vuonna 2011 alkanut katkeamaton arvokisaputki. – Se on hienoa, että olen pystynyt olemaan huipulla näin kauan. Kaverit ympärillä ovat kyllä vaihtuneet, hän sanoi vuoden alussa. Kotimaisemat sen sijaan ovat pysyneet samana. Lähdekorpi on asunut koko ikänsä Söörmarkun kylässä sijaitsevalla maatilalla, jonne hänen Timo-isänsä muutti kolmevuotiaana vuonna 1956. Vanhemmat asuvat alakerrassa, ja Heikki-pojalla on yläkerrassa oma kaksionsa keittiöineen.”Isolle kirkolle” eli Poriin on matkaa kolmetoista kilometriä. LÄHDEKORPI pyörittää autonsa rattia var- moin ottein kotiseudullaan, jonka tiet ja nurkat ovat hänelle erittäin tuttuja. On kevään toistaiseksi lämpimin päivä. Aurinko paistaa, ja arki soljuu rauhallisesti eteenpäin. – Tuossa on koulu, jossa kävin ala-asteen. Ja tuossa ajaa traktoria kunnan leivissä oleva kuski. Tuolla on vajan ikkuna, johon heitimme aina lumipallon, kun kävelimme kouluun, Lähdekorpi kertoo. Lähdekorpi kirjoitti ylioppilaaksi Porin lyseosta vuonna 2013. Hän alkoi miettiä lukion aikana tulevaisuuttaan ja päätti, ettei hänestä ole toimistotyöntekijäksi. – Minulla syttyi lukiossa lamppu, ja päätin suorittaa metsäalan perustutkinnon Kullaan metsäkoulussa. Olen metsäkoneen kuljettaja ja sen lisäksi myös puutavara-autonkuljettaja. Halusin lasisen toimistokonttorin, joka liikkuu ja pärisee. Nyt Lähdekorpi työllistää itse itsensä omassa yrityksessään. – Maanrakennusta, teiden kunnossapitoa, puunkorjuuta, hän luettelee ja kertoo sopimuksistaan, joista osa on voimassa ja osa on juuri päättynyt. 22 – Minun ”musta kirjani” kertoo kaiken – esimerkiksi talven auraukset ja hiekoitukset. Se on minun excelini, hän naurahtaa ja näyttää sivuja, jotka ovat täynnä käsinkirjoitettuja ajoreittejä ja niiden ajamiseen käytettyjä tunteja. ERÄÄNÄ talvipäivänä Lähdekorpi ”hieroi” Porin katuverkkoa kolmetoista tuntia. – Lenkki kesti kaikkineen 21 tuntia. Kun ollaan töissä, niin ollaan töissä. Vapaapäiviä ei voi ennakoida. Sääennusteita on tarkkailtava. Seuraava yö ja päivä voivat mennä töitä tehdessä ja ehkä seuraavana yönä pääsee nukkumaan. Tiedän, miltä tuntuu lähteä aamukolmelta töihin, kun kaikki muut nukkuvat. Lumimyräkkä voi jatkua seuraavanakin päivänä, jolloin nukutaan ehkä 3–4 tuntia ja sitten mennään taas. Sanonnan mukaan aurauskuskit nukkuvat toinen käsi ulkona, jolloin he huomaavat heti, milloin lumihiutaleita alkaa tippua taivaalta. Sitten vaan menoksi! Entä sitten kevät ja kesä? Lähdekorpi tekee kylvötöitä, raivaa metsää metsäkoneella ja kaivaa ojia. Kissaa isompia eläimiä Lähdekorpien maatilalla ei ole, mutta sielläkin on aina jotain tekemistä. – Saan olla kesäyöt rauhassa, hän nauraa. – Ei tämä kaikkein kevyintä työtä ole, mutta eikö niin sanota, että pitää tehdä sellaista työstä, josta tykkää? LÄHDEKORPIEN KAIKKI kalusto on maatilalla, jossa isä ja poika myös huoltavat niitä. Kalustoon kuuluu kolme traktoria, metsäkone, kaivinkone, hakkuukone ja puimuri sekä tietysti niiden lisälaitteet. Perushuollot vievät nekin aikaa, mutta isot remontit teetetään merkkikorjaamolla. – Omaakin osaamista pitää tietysti olla, jotta koneet saa tuotua metsästä pois. Maatilalle on tulossa sukupolvenvaihdos. Asioista on sovittu, mutta virallisia papereita ei ole vielä tehty. – Jossain vaiheessa muutan alakertaan ja laskupinoni kasvaa, kun se isällä pienenee, Lähdekorpi summaa. Lähdekorven elämä on säännöllisen epäsäännöllistä. Miten hän ehtii harjoitella? – En ikinä tiedä aikataulujani tarkasti. Siksi en voi noudattaa harjoituksissa päivä- Heikki Lähdekorpi kotitilallaan Söörmarkussa. ohjelmaa. Viikko-ohjelmassakin ihan riittävästi tekemistä. Menestyksestä voi kuitenkin päätellä, että olen joskus ehtinyt treenata, Lähdekorpi naurahtaa. Haastattelupäivänä isä ja poika miettivät 10 metrin harjoitusradan rakentamista kodin vieressä sijaitsevaan piharakennukseen. Sinne on valettava latttia ja rakennettava seinät, työlistaan oli kirjattu. – Oma sisärata auttaisi paljon ja lyhentäisi treenimatkaani. Voisin harjoitella joskus myös päivällä ja jatkaa työntekoa illalla, ja voisin välillä tehdä lyhyenkin treenin. Tunnin treenin takia ei Poriin asti aina viitsi lähteä. TYÖKIIREIDEN TAKIA Lähdekorven laukaisumäärä jää tänä vuonna noin 15 000:een, kun se normaalisti on noin 25 000. – Olin käytännössä koko tammi- ja helmikuun treenaamatta, hän myöntää nyt. – Siitä huolimatta EM-näyttökisojeni keskiarvot olivat 580 (normaalijuoksut) ja 388 (sekajuoksut). Lähdekorven ennätykset ilmakiväärillä ovat 586 (nj) ja 389 (sj) sekä pienoiskiväärillä 591 ja 396. Uusin ennätys on tältä vuodelta ja vanhin vuodelta 2014. URHEILUAMPUJA  2/2019 UA_2_2019.indd 22 05/05/19 21:01

a. Heikki Lähdekorpi on edustanut Suomea kansainvälisissä arvokisoissa vuodesta 2011 lähtien. Kuvassa Jani Suoranta (vas.), Sami Heikkilä ja Heikki Lähdekorpi Belgradin EM-kilpailuissa kahdeksan vuotta sitten. – Olen päässyt pinnan päähän Krister Holmbergin impparin SE:stä 587. En luovuta, vaan haluan rikkoa tuon tuloksen. LÄHDEKORPI ON SANONUT, että kilpa-ampuminen jatkuu niin kauan kuin on henkisiä ja taloudellisia resursseja jatkaa – mutta varmasti ainakin Kisakallion EM-kisoihin 2021 asti. Toinenkin asia on varma. Timo-isä on ollut erittäin aktiivinen järjestö- ja seuratoiminnassa, mutta poika pysyy niistä kaukana: – Ne eivät ole minun juttujani. Isä kuuluu Metsästäjäliiton hallitukseen, ja SA:n toiminnassa hän on ollut mukana vuodesta 1971 lähtien eri tehtävissä. – Olen ollut eläkkeellä runsaat kaksi vuotta, mutta joutenolo ei ole alkanut. Kaikki muut luottamustehtävät olen jättänyt paitsi tuon Metsästäjäliiton hallituspaikan, Timo Lähdekorpi kertoo. TYÖN, HARJOITUKSIEN ja kilpailumatkojen jälkeen ei levolle välttämättä jää aina riittävästi aikaa. – Pahimpien työviikkojen aikana työtunteja kertyi noin sata eli välillä sitä ollaan kovilla, mutta kevät tuo aina uutta virtaa ja uskoa niin, että taas mennään virkeänä! Syksyisin sitten käydään metsästämässä ja liikutaan luonnossa. Televisio on Lähdekorvelle hyvä unilääke: – Foxilta taitaa tulla yhdeksän aikaa joku CSI Miami. Harvoin katson sitä loppuun asti. LÄHDEKORVET KERTOVAT, että usein on käynyt niin, että lauantaisaunan jälkeen puhelin on soinut, ja isä ja poika lähtevät kiireesti tien päälle. Kyse on heidän harrastuksestaan SRVA:sta eli suurriistavirka-avusta. – Kun poliisit soittavat esimerkiksi hirvi- tai peurakolarin tai suurpetohavainnon takia, me lähdemme auttamaan. Viime vuonna alueellemme tuli noin 60 hälytystä, joista me hoidimme parikymmentä. Viime syksynä oli havainto villisiasta ja valmiustasoa nostettiin karhun takia, Lähdekorvet kertovat. TÄLLAINEN ON SIIS Söörmarkun oman pojan arki. Hän ei aamuisin välttämättä tiedä, mitä päivän aikana lopulta tekee. Ja kuten todettua, hän tekee töitä, kun sitä on – ei väliä, onko vappu, juhannus, joulu tai uudenvuodenaatto. Jos ja kun Lähdekorpi tekee työtä, josta tykkää, samanhenkinen meininki motivoi myös ampumaurheilun parissa: – Mikä tässä kaikessa on parasta? Porukkahenki on erinomainen! Ja se fiilis, kun monien vuosien työ huipentuu onnistumiseen. Siinäpä se. 2/2019   URHEILUAMPUJA UA_2_2019.indd 23 23 05/05/19 21:01

Ampuma­ urheilun tulevaisuuden nimet ottivat ilon irti Salossa Jälleen kerran nähtiin iloisia ilmeitä ja reipasta meininkiä, kun lapset kilpailivat Kultahippufinaaleissa. ”Näitä kisoja on hienoa katsoa”, sanoi Juho Kurki, joka tuli Saloon suoraan Pekingin maailmancupista. Teksti & kuvat LASSI PALO J o 26. kerran järjestettyyn Ampumaurheiluliiton vuoden suurimpaan lasten ja nuorten tapahtumaan eli ilma-aseiden Kultahippufinaaleihin osallistui noin 300 nuorta urheiluampujaa, jotka edustivat 44 seuraa. Kultahipputoiminnaksi kutsutaan ampumaurheilun alle 14-vuotiaiden seuratoimintaa. – On ollut kivaa, Pielaveden Ampuma- ja Metsästysseuran Viivi Hänninen, 8, hymyili. Joukkuekilpailupäivän komeimmista tuuletuksista vastannut Viivi osallistui Kultahippufinaaleihin nyt toisen kerran. – Kivointa on ollut ampuminen ja kaverit, hän jatkoi. MAAILMAN KIVÄÄRIVALIOIDEN joukkoon kuuluva Juho Kurki (Kankaanpään Ampumaurheilijat) seurasi Salon Kultahippufinaaleja hyvin fiiliksin ja jakoi palkintoja. Hän oli ensimmäisen kerran mukana Kultahippufinaaleissa vuonna 2002 Hämeenlinnassa ja sijoittui 43:nneksi. Hän voitti 14-vuotiaiden sarjan Härmässä. Kurki ampui tuolloin ilman tukea. Edellisen kerran Kurki, 27, vieraili tapahtumassa, kun se järjestettiin Hämeenlinnan Iittalassa vuonna 2015. Juho Kurki jakamassa palkintoja Salon Kultahippufinaaleissa huhtikuun viimeisenä viikonloppuna. 24 PAMS:n Viivi Hännisen komea tuuletus. URHEILUAMPUJA  2/2019 UA_2_2019.indd 24 05/05/19 21:01

Komea rivi kivääriampujia Pistooliampujien tyylinäytteitä. – Erityisesti tykkäsin joukkuekisoista. Ne ovat oikeasti jännittäviä kisoja, ja niissä nähdään kivoja ilmeitä ja tuuletuksia, Kurki sanoi sunnuntaina Salohallissa. Hän tuli Saloon suoraan Pekingin maailmancupista, jossa hän sijoittui edellisellä viikolla 50m pienoiskiväärin asentokilpailussa hienosti kuudenneksi. – Ekat menestymiset ja kavereiden tapaamiset ovat jääneet Kultahippufinaaleista myös hyvin mieleen. KURKI ON MUKANA seuransa kivääriampujan Alexandra Rosenlewin valmennustoiminnassa. Rosenlew, 14, on ampunut nyt neljän vuoden ajan, ja Salon kisat olivat hänen viimeiset ilma-aseiden finaalinsa. Hän osallistuu vielä heinäkuussa Hyvinkäällä järjestettäviin ruutilajien finaaleihin, ja sitten on kultahippuikä takana. – Ihan hyvä fiilis on. Hyvin on mennyt, hän viittasi kolmeen peräkkäiseen ilmakiväärin Kultahippuvoittoonsa. Rosenlew on voittanut tämän vuoden aikana kaksi 16-vuotiaiden SM-kultaa ja kirjannut nimiinsä kaksi SE:tä. – Seuraavaksi alan harjoitella pienois- jatkuu 2/2019   URHEILUAMPUJA UA_2_2019.indd 25 25 05/05/19 21:01

kivääriä. Meillä on tehoryhmän leiri ensi viikolla Inkoossa. Siitä se alkaa. Nuorten SM-kilpailut ovat elokuussa Mikkelissä. Kesälomalla ammun ja autan isovanhempiani puutarhatöissä sekä opettelen äitini kanssa paalikoneen käyttöä ja tekemään rehua, seiskaluokan pian päättävä Rosenlew kertoi kesäsuunnitelmistaan. SALON KULTAHIPPUFINAALIIN ilmoittautuneet lapset ja nuoret ampuivat kaikkiaan 443 kilpailusuoritusta. Finaaliin tultiin avoimien aluekisojen kautta. Huoltajat ja tukijoukot mukaan luettuna tapahtumassa oli mukana noin 600 kisavierasta. Kilpailussa ammutaan ilmakiväärillä ja -pistoolilla. Kisajärjestelyistä vastasi viime vuoden tavoin Salon Seudun Ampujat (SaSA). Ensi vuoden ilma-aseiden Kultahippufinaalien järjestelyistä vastaa Kankaanpään Ampumaurheilijat (KaA). Valtakunnallisia ilma-aseiden Kultahippufinaaleja on järjestetty vuodesta 1994 lähtien. SaSA:n Ilkka Ratamo (vas.) ja Asko Terkola siirsivät ensi vuoden kisojen järjestelyvastuun KaA:n Martti Salmiolle, Jorma Långille ja Juho Kurjelle. Kultahippufinaaleista EM-kisoihin T I M O R AU T I O KOMMENTTI J enna Kuisma oli juuri sijoittunut viidenneksi Kultahippufinaalien ilmakiväärin 14VT-sarjassa, kun tapasin hänet ensimmäisen kerran. Hän oli tähdännyt 30 laukauksella tuloksekseen 284. Kilpailun voitti Armi Häkkinen, ja Cristian Friman sijoittui toiseksi. Tämä tapahtui vuonna 2013, kun ilma-aseiden Kultahippufinaalit järjestettiin Maaningalla. ON MAALISKUU 2019, kun keskustelen Kuisman ja Frimanin kanssa Kroatian Osijekissa ilma-aseiden EM-kilpailuissa. Kaksi kultahipuissa hyvin pärjännyttä nuorta ampujaa edustaa Suomea kansainvälisissä arvokilpailuissa – eikä suinkaan ensimmäistä kertaa. Kuisman, 19, nimissä on nyt naisten ilmakiväärin Suomen ennätys, ja samanikäinen Friman on kahminut poikien MM-kultaa ja kymmeniä SM-mitaleja sekä kirjannut nimiinsä useita kansallisia ennätyksiä. Kummatkin ovat olleet Ampumaurheiluliiton julkaiseman Urheiluampuja-lehden kannessa – Friman kaksi vuotta sitten ja Kuisma edellisessä numerossa. Kaksikko on erinomainen esimerkki siitä, miten kultahipputoiminnasta voi edetä huipulle asti. Samaa polkua ovat kulkeneet monet muutkin urheiluampujat, muun muassa Juho Kurki. KUISMA JA FRIMAN ovat kultahippujen jälkeen olleet tehoryhmävalmennuksessa, 26 Jenna Kuisma Lassi Palon kisahaastattelussa vuonna 2013. jonka jälkeen he ovat päässeet nuorten maajoukkueryhmiin ja edelleen arvokisoihin. Kaikki kultahippuikäisissä kilpailleet eivät kuitenkaan etene huipulle asti eikä pidäkään. Lapsen ja nuoren harrastustoiminnassa tärkeintä on liikkumisen ilo, kaverit ja onnistumisen riemu. Ampumaharrastus voi jatkua seuratasolla tai kansallisella tasolla – ja mikä hienointa, vuosikymmenien ajan. Harrastukseen voi tulla myös taukoja, joiden jälkeen radalle voi taas palata vanhojen kavereiden tai tuttujen seuraan, ehkä puolison tai lapsen kanssa. Hieno harrastus saa näin taas jatkoa! KULTAHIPPUFINAALIT järjestettiin nyt kaikkiaan 26. kerran ja toisen kerran hienossa Salo-hallissa. Tapahtumat olivat ikimuistoisen värikkäitä, esimerkiksi siksi, että Kultahippufinaaleissa ammuttiin Salossa ensimmäisen kerran sähköisiin taululaitteisiin. Ampumaurheiluliiton nuorisovaliokunta on valinnut Kultahippufinaalien järjestäjät tuleville vuosille. Vuosien 2020–2021 ilma-aseiden finaalit järjestää Kankaanpään Ampumaurheilijat ja vuosina 2022–2023 Kyrkslätt Skytteförening ja Poliisien Ampumaseura (Lohja ja Kisakallio). Tulevistakin kisavuosista tulee varmasti upeita. Nautitaan siis ampumaurheilusta, lasten riemusta ja onnistumisista sekä pidetään hauskaa! LASSI PALO URHEILUAMPUJA  2/2019 UA_2_2019.indd 26 05/05/19 21:01

Yhteishenki siivittää suuria seuraporukoita Kun seura saapuu Kultahippufinaaleihin parinkymmenen nuoren ampujan voimin, on junioritoiminnassa paljon positiivista meneillään. Tekstit & kuvat HEIDI LEHIKOINEN S alon Kultahippufinaaleissa suurimpien seurojen kärkikolmikon muodostivat Kauhavan Ampujat 22 osallistujallaan sekä 19 osallistujan voimin kilpailleet Asikkalan Ampumaseura ja Härmän Seudun Ampujat. Kun Kauhavan Ampujat ryhmittäytyi joukkuekilpailupäivänä katsomoon seuraamaan ja kannustamaan omiaan, riitti jännitettävää ja seurattavaa useammassa suunnassa. – Tämä joukkueammunta on kaikista jännin, seuran puheenjohtaja Markku Passi sanoi tarkkaavaisena laukauksia seuraten. Hän seurasi mielissään nuorten ampujien otteita. – Kaikista hienointa on, ettei oteta itkunvakavasti. Ampujat saavat kokemuksia ja elämyksiä. KAUHAVAN AMPUJAT on totuttu näkemään Kultahippufinaaleissa isolla porukalla, sillä osallistujamäärä on ollut viime vuosina parinkymmenen paikkeilla. – Muutaman ampujan heittoja tulee vuosittain, mutta aika hyvin on määrä pysynyt, Passi tuumi. Minkälaisia mietteitä herättää se, että olitte näissä kilpailuissa suurin seura? – Meillä homma näyttää toimivan. Kyllä siihen joutuu töitä tekemään paljon. Vanhempia pitää psyykata, että saadaan homma toimimaan. Niistähän se on kiinni, että ampujat pysyvät, Passi viittasi vanhempien keskeiseen rooliin lasten ampumaurheiluharrastuksessa ja kehui ryhmähenkeä. VANHEMPIEN MERKITYKSEN nosti esiin myös Asikkalan Ampumaseuran Tauno Lindström. Perheet ovat seurassa vahvasti mukana. – Henki on Asikkalassa sellainen, että vanhemmat ovat mukana. Se selittää sen, koko ajan laajenee. Pysyvyys on erittäin hyvä. Jopa äidit ovat innostuneet ampumaan. He ampuvat pistoolilla ja voittivat joukkueena aluemestaruuden, Lindström kertoo iloisena. Markku Passi (vas. alhaalla) katseli tyytyväisinä sekä Kauhavan Ampujien katsomokannustajien että ampujien menoa. Asikkalan Ampumaseuralla oli hyviä joukkueita monessa kilpailussa, kuvassa 8IT-sarjan hopeajoukkueesta Tuuli Blomster ja Minttu Tuomainen. Tauno Lindström iloitsee pienten ampujien onnistumisista, ja sitä iloa Asikkalan Ampumaseuran juniorit tarjosivat Salossakin paljon. Asikkalassa junioripuolen hyvä meininki on Lindströmin mukaan tullut vuosien saatossa. – Asikkalahan on Suomen liikkuvin kunta, ja tämä on yksi osa sitä. Vanhemmat ovat mukana, ja lisäksi meillä on aika hyvin kalustoa. Haluamme järjestää lapsille onnistumisen elämyksiä. Paras palkkio valmentajalle on, kun pieni tyttö onnistuu – se vilpitön ilo, Lindström sanoo Asikkalan nuorimpiin ampujiin viitaten. se, että voisin harrastaa ammuntaa. Rupesin miettimään, että voisi olla minun lajini. Siitä menin ilmakivääriin, nyt ampumahiihto on päälajini. Lisäksi suunnistan, Tuomainen sanoo. Ampumahiihtoon ampumaurheiluharrastuksesta on ollut korvaamaton apu: – On se auttanut paljon, perustekniikkaa ja muuta. En olisi varmaan ikinä lähtenyt ampumahiihtoon, jos en olisi ollut ilmakiväärissä. Tuomaisella on selkeä käsitys seuransa vahvuuksista: – Seurassa yhteishenki parasta. On paljon samanikäisiä. Kaikki ovat vähän erilaisia, meillä on hyvä huumori ja kaikki tulevat toimeen kaikkien kanssa. Siellä viihtyy, Tuomainen sanoo hymyillen. ASAS:N Iida-Maria Tuomainen on saanut ampumaharrastukseltaan paljon. Arvionsa mukaan neljättä tai viidettä kertaa Kultahippufinaaleihin osallistunut nuori aloitti lajin 8-vuotiaana. – Isä oli metsästyksessä mukana. Siitä tuli 2/2019   URHEILUAMPUJA UA_2_2019.indd 27 27 05/05/19 21:01

NOIN 20 KYSYMYSTÄ SIMO RUUSUNEN: "Kaikki lajit tukevat toisiaan" Teksti & kuva LASSI PALO S imo Ruusunen, 39, on viime vuosien ajan opastanut ja kuskannut poikiaan ympäri Suomea monenlaisissa kilpailuissa useassa eri lajissa. Hänen oma lajinsa on trap, jota hän on alkanut harjoitella ”pienimuotoisesti” liki viidentoista vuoden tauon jälkeen. – Pertti-setäni vei minut ensi kertaa trap-radalle vuonna 1992, ja sille tielle jäin, hän kertoo. Ruusunen on kotoisin Nastolasta, mutta asuu perheineen Asikkalassa. Perheeseen kuuluvat vaimo Jaana sekä pojat Elias, 12, ja Samuel, 11. Heillä on tarhallinen metsästyskoiria. Ruusunen toimii myyntipäällikkönä Ipe-Peite Oy:ssä. Ruusunen on käynyt Urheilukoulussa valmennuskurssin. Asikkalan Ampumaseuran (AsAs) junioritoimintaa pyörittävät seuran puheenjohtaja Vilho Laakso ja kivääriasiantuntija Tauno Lindström. 1 Miten alkuvuosi on mennyt? Kiireisesti ampumaurheilun, metsästyksen ja työn merkeissä. Jahtikauden loppu, poikien kiivain ilma-aseiden kilpailukausi ja talviurheilun kuninkuuslajin eli riistapolkuammuntojen päällekkäisyys ovat pitäneet meidän perheemme miehet poissa kotoa. Kultahippufinaalit sujuivat hienosti ja kotiin tuomisina oli kolme pronssimitalia. 2 Mikä oli perheesi viime vuoden kohokohta ampumaurheilussa ja miksi? Niitä oli useita vuoden mittaan, koska pojille kertyi kaikkiaan 62 kilpailua haulikolla, pistoolilla, kiväärillä ja taljajousella. Itselle maistui makealta pitkän tauon jälkeen automaattitrapin SM-hopea OSU:n joukkueessa. Kohokohtia olivat kaikki yhteiset kilpailureissut. 3 Millaisia ajatuksia ja suunnitelmia sinulla ja perheelläsi on, kun puhutaan tästä ampumaurheiluvuodesta? Yksi tavoite näyttää lähestyvän eli pojat ovat monista mahdollisuuksista löytämässä sen kiinnostavimman ja alkavat keskittyä omiin lajeihinsa: Elias kivääriin ja Samuel pistooliin ja trapiin. Eliaksen ajatukset ovat jo 16-vuotiaiden sarjoissa, sillä vastapainotuki jäi pois jo vuosi sitten ja pienoiskivääri tuntuu mukavimmalta. Samuelin kanssa kierrämme trapin Beretta Cupia ja rankingkisoja. Lisäksi tulee pienoispistoolilla kääntyvien taulujen harjoittelua. Pojat toimivat radoilla täysin itsenäisesti, minun roolini on lähinnä toimia kuskina. 4 Mitkä ovat olleet ohjenuoriasi, kun olet ollut mukana poikiesi ampumaharrastuksessa? Monipuolisuus. Lähes kaikkia lajeja ja kaliipereja on jo kokeiltu ja monessa kilpailtukin. Kumpikin on aloittanut harrastuksen 3-vuotiaana ilmapistoolilla ja haulikolla 5-vuotiaana. Tuet pois heti kun mahdollista! Yhtään leikkiasetta heillä ei ole ollut, ja se auttaa opettamaan oikean aseen käsittelyn jo hyvin pienenä. Moni on ihmetellyt lajien määrää. Lisäksi tulee vielä taljajousi, mutta kaikki lajit tukevat toisiaan. Ajatukseni oli saada pojat valitsemaan lajinsa varhain antamalla heille mahdollisuuden harrastaa useita lajeja. 5 Olet työelämässä ja perheesi harrastaa aktiivisesti ainakin ampumaurheilua. Miten tämä yhdistelmä käytännössä toimii? Lähes kaikki vapaa-aika käytetään perheessämme joko ampumaradalla tai metsällä. Työelämä on muuttunut, ja älypuhelimella voi hoitaa lähes kaiken myyntityön missä tahansa. 28 Simo Ruusunen osallistui poikiensa Eliaksen (vas.) ja Samuelin kanssa 6. kerran ilma-aseiden Kultahippufinaaleihin, jotka järjestettiin huhtikuun lopussa Salossa. 6 Millaisia tapahtumia esimerkiksi nämä Kultahippufinaalit ovat? Juhlapäiviä, jolloin nautitaan tunnelmasta ja vuoden harjoittelun tuomasta osaamisen kehittymisestä. Joukkuekilpailut ovat tapahtuman ehdoton kohokohta. 7 Onko jotain, mitä haluaisit muuttaa tai kehittää? Jatkossa sekä ilma- että ruutifinaalit tulisi ampua vain elektronisiin tauluihin. Laji muuttuu niin nopeasti siihen suuntaan. Nuortenkin kisoja tulee arvostaa. 8 Kultahippusääntöjä on uudistettu jokin aika sitten. Mitä mieltä niistä olet? 9 Kuinka tärkeää Kultahipputoiminta on ampumaurheilun kannalta? Huoltajien rooli vaikuttaa välillä liian suurelta, ja vaikka säännöt sallivat avustamisen, niin opettavaisempaa olisi antaa lasten itse oppia tekemään säädöt ja kilpailuun valmistautuminen. Elintärkeää. Uusia harrastajia ja heidän lähipiirinsä pitää saada mukaan. Heidän mukanaan tulee hyväksyntää ja ymmärrystä lajillemme yhteiskunnan paineissa. 10 Miten ja kuinka paljon seuraat kotimaista ja kansainvälistä ampumaurheilua? 11 Millaisena näet ampumaurheilun kehityksen niin Suomessa kuin kansainvälisestikin? Nykyaikainen liveseuranta on tuonut lajille lisää näkyvyyttä. Keinoja seurata tapahtumia tulisikin mainostaa vielä enemmän. Seuraan erityisen tarkasti haulikkolajeja ja vanhojen kavereiden edesottamuksia ja nykyisin myös muita lajeja mahdollisuuksien mukaan. URHEILUAMPUJA  2/2019 UA_2_2019.indd 28 05/05/19 21:01

Huipulla erot kaventuvat ja ammattimaisuus lisääntyy, eikä harrastamalla päästä huipulle. Tiukentuneen lainsäädännön tuomat haasteet alkavat valitettavasti näkyä harrastajamäärissä. 16 Mikä sinua innostaa ja motivoi toimimaan ampumaurheilun parissa? Nuorista välittyvä osumisen halu ja kyky iloita. Kaikenikäisille löytyy mahdollisuuksia harrastaa ja kilpailla. 12 Mitkä ovat kolme vahvinta ja kolme eniten kehitettävää asiaa suomalaisessa ampumaurheilussa? 13 Millaisia ohjeita haluat antaa nuorelle, uraansa aloittelevalle urheiluampujalle? 18 Miten vietät mieluiten oikeaa vapaa-aikaasi – eli kun voit vain olla? 14 Millaisena näet ampumaurheilun aseman ja arvostuksen suomalaisessa urheiluelämässä? 19 Mikä on tärkeintä lasten ja nuorten urheilu- ja liikuntaharrastuksessa? 15 Mitä ajattelet Tokion olympialaisista, Kuinka monta suomalaista ampujaa Tokiossa ensi vuonna nähdään? 20 Miten haluat onnitella 100-vuotiasta Ampumaurheiluliittoa? Perinne, laaja harrastajapohja ja ratojen määrä ainakin aiemmin. Kehitettävää olisi uskottavuuden lisäämisessä todellisena suomalaisena menestyslajina, johon yhteiskunnan panostusta tulisi lisätä. Tämä vaatii tietenkin näkyvyyden lisääntymistä. Harjoituksissa opetellaan harjoittelemaan, mutta kilpailuissa opitaan kilpailemaan. Kuuntele kaikki vinkit, joita radoilla saat, mutta mieti tarkkaan, mitkä niistä soveltuvat juuri sinulle. Valitettavasti arvostus näkyy vain neljän vuoden välein. Ehkä olisi jo aika lisätä resursseja ammunnan kaltaisille lajeille, joissa meillä suomalaisilla on hyvät mahdollisuudet menestyä. Tulostaso paikan saavuttamiseen riittää usealla, mutta nykyisellä järjestelmällä yhtään paikkaa ei saa helpolla. Jokaiseen kilpailuun, jossa paikka on mahdollista saavuttaa, tulisi panostusta löytyä urheilijoiden avuksi laajemmalla rintamalla. Tämä on tärkein vuosi saavuttaa näkyvyyttä lajillemme. Peukkuja pidän jokaiselle Tokioon tosissaan tähtäävälle! 17 Mikä on mielestäsi kiehtovin asia ampumaurheilussa? Maalivahtia ei voi syyttää eikä kiittää, vaan tuloksentekijä näkyy aina peilistä. Kaikki lähtevät jokaiseen kisaan nollasta liikkeelle ja päivän kunto ratkaisee. Kisatilanne kasvattaa luottamaan itseensä. Aina voi oppia uutta ja haastaa itseään eri tavoin. Käyn metsällä jousen kanssa, haastavissa tilanteissa ja erittäin lähellä eläimiä niiden tarkkailun ja tilanteeseen pääsyn ollessa se tavoitelluin saalis. Toimia vastapainona koulunkäynnille ja arjen haasteille. Ampumaurheilijat pärjäävät usein hyvin koulussa, ja kehittyvä keskittymiskyky on näkynyt poikien koulutyöskentelyssä. Lasten tulee antaa itse oivaltaa ja oppia lajeista ja saada kokemuksia, joiden ansiosta heistä kasvaa itsevarmoja aikuisia. Menneet sata vuotta ovat olleet menestyksen aikaa. Arvokisamitaleja on suuri määrä mihin tahansa lajiryhmään verrattuna. Tulevaisuudessa menestyminen vaatii kuitenkin merkittäviä satsauksia huippu-urheiluun. Menestys jatkukoon! 2/2019   URHEILUAMPUJA UA_2_2019.indd 29 29 05/05/19 21:01

eilija Esittelyssä tehoryhmäurh Mikko Mantere M20sarjan ilmakiväärin SM-finaalissa Tampereella huhtikuussa. "Tehoryhmätoiminnasta on paljon hyötyä" MIKKO MANTERE SEURA: HÄMEENLINNAN AMPUMASEURA Teksti & kuva LASSI PALO H ämeenlinnan Ampumaseuran kivääriampuja Mikko Mantere, 18, on ampunut ”tosissaan” runsaan kolmen vuoden ajan. Ampumaurheiluharrastus alkoi kuitenkin jo paljon aikaisemmin, 10-vuotiaana. – Äitini näki lehdessä ilmoituksen ampumaurheilukoulun alkamisesta. Menimme sinne, ja osuin heti hyvin. Se oli mukavaa. Aluksi ammuin sekä kiväärillä että pistoolilla, mutta pistooli jäi nopeasti pois. Se ei vain napannut, Mantere kertoi. – Olen viihtynyt ampumaharrastuksen parissa, ja olen oppinut paljon uutta. Aloin harjoitella enemmän ja säännöllisesti, kun olin noin 15-vuotias. Osallistuin Kultahippufinaaleihin kaksi tai kolme kertaa. Voitin kerran kultaa – kai. En muista tarkasti, Mantere sanoi. MANTERE ON KUULUNUT Ampumaur- 30 heiluliiton tehoryhmään kaksi vuotta. Hän asuu Hämeenlinnassa ja on Hämeenlinnan lyseon lukion toisen vuoden opiskelija. Hän käy urheilulukiota, jonka ansiosta hän voi harjoitella kolmena aamuna viikossa 75 minuuttia kerrallaan. Jos Mantere ei mene ampumaradalle, hän kohottaa yleiskuntoaan esimerkiksi lenkkeilemällä. – Tehoryhmän ja urheilulukion ansiosta minusta on tullut enemmän urheilija. Olen kiinnittänyt huomiota myös venyttelyyn ja lihaskuntoon. Kiireinen lukiolainen helpottaa aikataulujaan jonkin verran: – Ampumaradalta kouluun on melko pitkä matka. Saan usein kyydin joltakin tutulta tai sitten kuljen matkan mopolla, hän naurahti. TAMPEREELLA HUHTIKUUN alussa järjestetyissä ilma-aseiden SM-kilpailuissa Mantere sijoittui M20-sarjan ilmakiväärissä kuudenneksi. Peruskilpailussa syntyi tulos 577,4 pistettä. Mantereen ilmakiväärin ennätys harjoituksissa on 614,7 ja kisoissa 601,9 pistettä. Piienoiskiväärin 3x40 ls ennätys on 1047 pistettä, ja ”piekkarin” makuulta hän on tähdännyt parhaimmillaan tuloksen 599,5 pistettä. – Minulla on ollut asennon – ja etenkin käsien – kanssa vaikeuksia. Asento on muut- tunut paljon, mutta nyt on löytynyt hyvä, vakaampi asento. Minun pituuskasvuni on pysähtynyt, joten sekään ei enää aiheuta muutoksia. Mantere kehuu saaneensa tehoryhmätoiminnasta ”paljon irti”: – Olen ollut siihen tyytyväinen, koska siellä on hyvät valmentajat, ja sieltä saa paljon tietoa. Mantereen henkilökohtaisena valmentajana toimii Susanna Nylander, jonka kanssa yhteistyö on jatkunut nyt kolmen vuoden ajan. – Yhteistyö on sujunut hyvin. Susannalla on hyvä tapa sanoa asiat suoraan niin, että minäkin ymmärrän. MANTERE HALUAA JATKAA ampumaurheilua niin lukion kuin jatko-opintojen ohessa. Historiasta ja yhteiskuntaopista kiinnostunut nuorukainen suunnittelee kirjoittavansa ylioppilaaksi noin kolmessa ja puolessa vuodessa ja opiskelisi mieluusti esimerkiksi Tampereella, koska siellä on myös hyvät harjoitusolosuhteet. – Haluaisin päästä urheiluampujana eteenpäin ja päästä kilpailemaan ulkomailla, ehkä jonain päivänä EM-kilpailuissa. Ampumaurheilu on haastava laji, jossa minua viehättää se, että pienikin edistyminen tuntuu hyvältä. Sen jälkeen jaksaa taas harjoitella lisää. URHEILUAMPUJA  2/2019 UA_2_2019.indd 30 05/05/19 21:01

Esittelyssä kultahippuampuja Tiia Koivisto viimeisen kerran ilma-aseiden Kultahippu­ finaaleissa. Kymmenes ja viimeinen kerta TIIA KOIVISTO SEURA: KAUHAVAN AMPUJAT Teksti LASSI PALO Kuvat LASSI PALO, PEKKA HAKALA K auhavan Ampujien Tiia Koivisto osallistui ensimmäisen kerran ilma-aseiden Kultahippufinaaleihin, kun hän oli 5-vuotias. Finaalit järjestettiin tuolloin Turussa. Hän on nyt 14-vuotias ja kilpaili sääntöjen mukaisesti viimeisen kerran ilma-asefinaaleissa, jotka järjestettiin huhtikuun lopussa Salossa. – Kymmenes kerta on aika siistiä, mutta ei minulla kauhean haikea olo ole. On kiva lähteä seuraavaksi nuorten kisoihin, hän viittasi kesällä järjestettäviin N16-sarjan SM-kisoihin. – Olen jaksanut hyvin, koska meillä on hyvä seura, kiva porukka ja hyvät valmentajat. Kun vielä onnistuu, olen jaksanut tätä tehdä, Koivisto hymyili. Hän on ampunut kultahipuissa sekä pistoolia että kivääriä, mutta aikoo nyt luopua pistoolista: – Kivääri on enemmän mun juttu. KOIVISTO ON KAUHAVAN yläkoulun seiskaluokkalainen. Tulevaisuudensuunnitelmat eivät ole vielä täysin hahmottuneet: – Lukio? Pitää katsoa, mihin sitä pääsee. Olen miettinyt sairaanhoitajan ammattia. Koivistolla on isosisko ja -veli, jotka ovat nyt 21- ja 18-vuotiaita. Hekin ovat harrastaneet ampumaurheilua, mutta eivät enää. Perheen isän Juha-Matin mukaan Tiialla virtaa riittää. – Minua viehättävät ammunnassa kisat ja reissut sekä onnistumiset – jos onnistuu, tyttö naurahti. – KA:ssa valmennus on hyvää, eikä seuraa olisi ilman Markku ja Jaana Passia. Koivisto harjoittelee ammuntaa 3–4 kertaa viikossa. Lisäksi tulevat oheis- ja fysiikkaharjoitukset. Kotiin valmistui pari kuukautta sitten 10m rata, jossa ovat Inbandin laitteet. Koiviston ei enää välttämättä tarvitse mennä seuran radalle, joka sijaitsee viiden kilometrin päässä. – Aikaa ei mene hukkaan, hän sanoo. Tiia Koivisto ja Essi Hakala Turussa 2011. KOIVISTO OSALLISTUI ensimmäisen kerran SM-kisoihin huhtikuun alussa Tampereella järjestetyissä ilma-aseiden SM-kilpailuissa. – Minulla ei mennyt siellä hirveän hyvin. Halusin saada kokemusta. Olin jotain 17:s, en muista tulosta, hän naurahti. Koivisto osallistuu vielä heinäkuussa Hyvinkäällä järjestettäviin ruutiaseiden Kultahippufinaaleihin. Niissäkin hänellä on takanaan katkeamaton sarja, joka alkoi 5-vuotiaana. Koivisto on voittanut vähintään yhden joukkuemitalin joka finaalissa. – Lisäksi minulla on kolme henkilökohtaista mitalia ruutilajeista ja yksi ilma-aseista, hän kertoi kisakiireidensä keskellä Salohallissa. ENTÄ SITTEN TULEVAISUUS ampumaurheilun parissa? Koivisto on sitäkin miettinyt ja vastaa: – Yritän treenata, ja toivottavasti kehityn ampujana. Katsotaan sitten, mihin pääsen. Haluaisin joskus menestyä ensin SM-tasolla ja siitä ehkä sitten eteenpäin. Minulla ei ole esikuvia, mutta kaikki suomalaiset huippuampujat ovat kovia. Koivisto seuraa aktiivisesti kansainvälistä huippuammuntaa, kuten maailmancupeja. – Maailmancupien finaalilähetyksiä on kiva katsoa. Seuraan joskus muutakin urheilua, kuten jääkiekkoa. Nyt Koivisto nauttii viimeisistä kuukausistaan kultahippuampujana ja hyvästä kaveriporukasta, johon hän on tutustunut vuosien aikana. Pieni haikeus on havaittavissa, mutta uudet haasteet odottavat. 2/2019   URHEILUAMPUJA UA_2_2019.indd 31 31 05/05/19 21:01

ASEESITTELY Ruger pienoispistooli – alkavaan pistooliampumaurheiluun Tekstit PEKKA SUURONEN Esittelemme pistoolin, joka ei ole täysiverinen kilpailutyökalu ISSF/SALpistooliammuntaan. Se on kuitenkin eräs maailman eniten valmistetuista 22 LR-pistooleista. S ommittelin mielessäni tekstiä: "Jos haluat ruveta harrastamaan autokilpailuja, niin ei ole pakko aloittaa Valtteri Bottaksen Mercedes W10 F1-autolla tai Tommi Mäkisen rakentamalla WRC Toyota Yarisilla. Eikä ensimmäistä edes saa millään rahalla. Että voihan sitä aloittaa jokkisautollakin (auton hinta max. 1500 euroa).” Toinen motiivi Rugerin esittelyyn oli, että Suomen markkinoilla ei juuri ole kilpailupistooleita, joita ei olisi jo lehdessämme esitelty. Joko niitä ei ole tai niille ei ole maahantuojaa. Matti Erkkilän teorian mukaan valmistajat panttaavat uutuuksien esittelyn alkukeväälle 2020, jolloin on olympiavuosi. PISTOOLIT EIVÄT OLE Suomessa hottiksia, "kiitos" vuoden 2011 lisäyksen aselakiin. Tämän mukaan pistooliluvan edellytyksenä on "20 v. ikä ja vähintään kaksi vuotta jatkunut aktiivinen ampumaharrastus". Ja tästä hyväksytyn ampuma-asekouluttajan todistus. Klausuuli pelottaa monia, vaikka esimerkiksi ilma-aseella ampuminen tai toimitsijatehtävissä oleminen riittäisi todisteeksi ampumaharrastuksesta. Mielestäni tämä johtuu osittain nykysukupolven lyhytjännitteisyydestä ja kärsimättömyydestä. Kaikki minulle heti, tässä ja nyt! RUGER Standard Model .22 Mark I pistooli syntyi vuonna 1949 William "Bill" Batterman Rugerin (1916–2002) kynästä. Yrityksen nimessä esiintyvä Sturm viittaa partneriin Alexander McCormick Sturmiin (1923–1951), joka varakkaan perheen vesana laittoi yritykseen alkupääomaksi 50 000 dollaria (nykyrahassa noin 350 000). Yritys perustettiin äveriääseen Southportin pikkukaupunkiin Connecticutiin, vaik32 Kuvat PEKKA SUURONEN, VALMISTAJA Koeammunta PAULA VIITASAARI ka Ruger oli kotoisin vaatimattomammasta New York Cityn Brooklynista. Taiteilijana Sturm suunnitteli yritykselle kotkalogon, jota käytetään tänä päivänäkin. MINULLA ON KERRAN ollut kunnia illastaa William Rugerin kotona Arizonan Prescottissa ja nähdä osa hänen autokokoelmastaan. Ruger ei ollut ihmisenä helpoimmasta päästä. NY Pressin vuonna 2002 julkaistussa muistelukirjoituksessa häntä luonnehdittiin adjektiivilla "irascible" ("tulisieluinen", "herkästi provosoituva"). Minua Ruger kohteli hienosti. Kamerastani kuolivat paristot juuri kun piti ikuistaa juhlallinen hetki, sillä illallisella oli myös Marlinin silloinen omistaja Frank Kenna. "Äh, heitä se kamera nyt mäkeen ja syödään pippuripihvit ennen kuin ne jäähtyvät." Eikä kuvaa Rugerista koskaan tullut. EDULLINEN PISTOOLI Ruger Standard Mo- del laittoi sodasta palanneet soltut kaupoille. Tästä simppelistä pistoolista kehittyi vuosien varrella Yhdysvaltain suurin siviiliaseiden valmistaja, Sturm, Ruger & Co., jonka vuosituotanto on ylittänyt miljoonan aseen rajan monena vuotena peräkkäin. Hyvin äkkiä Ruger voi olla myös maailman suurin siviiliaseiden valmistaja. Paletissa on reuna- ja keskisytytteisiä kivääreitä, pistooleita ja revolvereita useilla toimintatavoilla. Haulikot pudotettiin ohjelmasta ensimmäisen kerran vuonna 2011 ja lopullisesti 2015. Asevalmistusta on tällä hetkellä: Newport New Hampshiressa, Prescott Arizonassa ja Mayodan Pohjois-Carolinassa. Palettiin kuuluu noin 600 erilaista asevariaatiota. Lisäksi Ruger valmistaa muun muassa golf-mailoja ja tekoniveliä. Rugeria on pidetty rosterimateriaalin ja tarkkuusvalun (investment casting, lost wax method) pioneerina. Kirjoitusase on valmistettu Prescottissa, mutta suunnitelmissa on siirtää tuotantoa Mayodaniin. YRITYS on ollut pörssinoteerattu Wall Streetillä vuodesta 1969. Rugerin toimitusjohtaja on kirjoitushetkellä Chris Killoy (aloitti toukokuussa 2017). Hän on West Pointin upseeri ja tehnyt karriääriä sekä Smith & Wessonilla että Savagella. 1949-pistoolin designissa Ruger otti mal- Tolppajyvä on leikattu negatiiviseen kulmaan heijastusten minimoimiseksi. Rungon vasemmalta puolelta löytyvät luistin pidätinsalpa, lippaan vapautinsalpa (alempana) ja varmistin. Näistä varmistin löytyy myös oikealta puolelta. lia sekä saksalaisesta Parabellum P08- että japanilaisesta Nambu-pistoolista, eritoten kahvakulman osalta. Hän puhui luontevasta 60° suuntauskulmasta (pointability). Nyt esiteltävä ase on Mark IV eli neljättä sukupolvea. Se ensiesiteltiin 2016. Siinä on muutamia merkittäviä muutoksia edellisiin sukupolviin. MARK-NELOSESTA on sekä mustattuja että rosterimateriaalisia ("kirkkaita") versioita. Otimme esittelyyn mustatun Target-mallin, koska se on Suomessa 100 euroa edullisempi kuin rosteri. Nyt oli motiivina etsiä edullinen urheilupistooli. En ole väittämässä, että tämä olisi kilpailukykyinen vakio- tai URHEILUAMPUJA  2/2019 UA_2_2019.indd 32 05/05/19 21:01

Kuva on rosterimallista, mutta kertoo kuitenkin Mark IV:n idean. Kun purkunappia painetaan, voidaan yläkerta kevyesti irrottaa rungosta. Etuosan saranatappi ja taka­ rungosta työntyvä tappi pitävät aseen koossa. Takatähtäin on hyvin kompakti. Sekä sivu- että korosäädöt vaativat työkaluja. Tästä painikkeesta Ruger Mark IV:n huoltopuretaan sekunneissa. kun) ja nikkaroida siitä omaan kätöseen tarkalleen sopivan kahvan. TOIMITUKSEEN kuului urheilupistooliluokassa, mutta Ruger on SAL-sääntölaillinen. Suurin ongelma tulee nähdäkseni kahvasta. Tähän pistooliin valmistavat esimerkiksi saksalaiset Rink ja Karl Nill ja amerikkalainen Precision Target ISSF-hyväksyttyjä kahvoja. Toki hankinnasta tulee lisäkustannuksia, jotka syövät hintaetua. Kahvan osto Euroopasta maksaa noin 200 euroa plus postikulut. Puuntyön taitaja voisi ostaa vaikkapa suomalaisen CWP-laminaattiaihion (lan- paa vaativia osia on lueteltu enemmänkin, mm. piippu, sulkulaite, sulkukappale ja äänenvaimennin (osittain). Koepatruunoita oli kolmea lapualaista (Pistol King, Midas+ ja Center-X). Kaikissa luotipaino 2,59 g. Lähdöt 285 m/s, 327 m/s ja 327 m/s samassa järjestyksessä. Lisäksi Rugerin maahantuoja toimitti kokeiltavaksi CCI Standard Velocity-patruunoita. Lähtö V0 = 326 m/s, luodin paino 2,59 g. aseen lisäksi turvallisen aseen indikaattori (pieni punainen Alexander Sturmuoviklipsi, kaksi min suunnittelema lipasta, aselukko kotkalogo vuodelta kaksine avaimineen, 1949. William Ruger O-rengas oikean- muutti sen mustakpuoleisen varmisti- si v. 1951 Sturmin men poistamiseksi, kuoleman jälkeen, PISTOOLIN KÄYTTÖ on käyttöohjekirja (EN), mutta jälleen punaitavanomaista. Ase varmisyksitoimisten revolve- seksi vuonna 1999 rien takaisinkutsuilmoitus yrityksen 50-vuotistetaan, ladataan lipas ja lai(Blackhawk, Single-Six ja Bear- juhlan kunniaksi. tetaan se lipaskuiluun. Se cat), kotkanlogotarra ja erilaislukittuu tuntuvasti ja kuuta reklaamimateriaalia. Toimiluvasti. Jos lukko ei ole vitus on pahvilaatikossa eli aselaukku pitää reessä, vedetään virityskorvakkeista (molemminpuoliset) ja lasketaan lukko eteen hankkia erikseen. jousivoimalla. Virittämisvastus on melko Käyttöohje on 46-sivuinen (EN), raskas, mutta toki korvakkeista saa paremsuomennosta ei ole. Se kattaa kaikman otteen kuin monen muun pistoolin ki seitsemän Mark IV-mallia (Standard, Target = kirjoitusaseemme, luistin karhennuksista. Hunter, Competition, 22/45, Patruuna on pesittynyt ja ase ampumavalmis. Ammutut hylsyt lentävät oikealle, 22/45 Lite ja 22/45 Tactical). 22/45-malleissa on 45° joten tässä mielessä ase on oikeankätinen. kahvakulma, joka emuloi Vasurimallia ei ole. Varmistin on molemmilla puolilla, mutta 1911-pistoolin kahvakulmaa. sen voi vaihtaa yksipuoliseksi. Lippaan puKäyttöohje löytyy myös dottaminen estää aseen laukaisemisen (magazine disconnect). Toki patruunapesässä netistä (EN) osoitteesta ruger.com >> service >> proon vielä patruuna. Sen saa pois tekemällä duct history. Täältä löytyy myös viritysliikkeen. Vain vireessä oleva ase voidaan varmistaa. Varmistimen toiminta on tieto, että Mark IV:kin (2016 ja 2017 vuosimallit) kerkisi jo aiheuttamaan takaipehmeää. sinkutsun (recall). Se liittyy varmistimen Aseen huoltopurkaminen on Mark IV:n suurin uudistus edeltäjiinsä verrattuna. Samahdolliseen vajaatoimintoon. Tämä on selvitetty videoilla netissä. nottiin, että Mark II:n huoltopurkaminen (oikeammin kokoaminen) sai raavaan mieKÄYTTÖOHJE ohjeistaa välttämään tyhjähen ryyppäämään. nä naksuttelua (dry firing). Varmistimessa valkoinen täplä kertoo varmistetun ja punainen tuliasennon. Nämä näkyvät vain pistoolin vasemmalla puolella. Käyttöohjekirjan lopussa on räjäytyspiirros ja osaluettelo. Osista 12 on merkitty, että ne on asennettava tehtaalla (factory fit). Runkoa ei myydä erikseen, koska se on jatkuu Yhdysvalloissa "ase". Suomen aselaissa lu2/2019   URHEILUAMPUJA UA_2_2019.indd 33 33 05/05/19 21:01

PISTOOLI VARMISTETAAN, lipas irti ja lukko vedetään auki. Painetaan virityskorvien alapuolella olevaa purkusalpaa. Piippu/lukkoyhdistelmä kippautuu auki rungon etuosassa olevan saranatapin varassa. Piippu voidaan nostaa suoraan ylös ja lukko vetää ulos kehyksestään. Nyt piippu on kuin tarjottimella puhdistusta varten, joko puikolla tai vetopuhdistuksena. Aikaa on mennyt alle 10 sekuntia. Käyttöohje toteaa lakonisesti että "enempää ei tarvitse purkaa". Jos kahvalevyjä pitää irrottaa, se vaatii 3/32" kuusiokoloavainta. Tämä on tehtävä vain, jos haluaa poistaa oikean sivun varmistimen tai asentaa uuden kahvan. Sivutähtäimen säätö vaatii hyvin hienoa uraruuvimeisseliä, korosäätö taas kuusiokoloavainta. Ohjekirja ei kerro koron oikeaa avainta, mutta 1,5 mm metrisellä kuusiokololla ruuvi siirtyy. Molemmissa säädöissä on napsut ja jonkinlaiset asteikot, mutta ei ohjemerkintöjä, jotka löytyvät yrityksen ja erehdyksen kautta. LIPPAAN PURKAMINEN on kerrottu, mikä onkin tärkeätä vahattujen 22 LR-patruunoiden käytön vuoksi. Töhnää kertyy ajan mittaan. Laukaisu ei ole ohjekirjan mukaan kuluttajan säädettävissä. Tämä saattaa olla Rugerin Akilleen kantapää kilvanammunnassa. Laukaisu on venyvä, pitkä, krahiseva ja tarkkuusaseeksi raskas (2143 g keskiarvo), kun SAL-säännöt sanovat minimilaukaisuvastukseksi 1000 g. Aseseppä voisi silottaa Ruger Mark IV 512 ominaisuuksia ´´ Rugerin mallinumero 40159 (Hjorth 055040) ´´ Toimintatapa itselataava lippaallinen kertatuli (TT3, Suomen aselaki) ´´ Toimintaperiaate massasulku (blowback) ´´ Kaliiperi 22 Long Rifle ´´ CNC-koneistettu alumiinirunko, mustaksi anodisoitu ´´ Piippu, lukko ja lukonkehys terästä, mustattu ´´ Piipun pituus 5,5" (140 mm) (tehdas), 140 mm (mitattu patruunapesä mukaan lukien) ´´ Kokonaispituus 9,75" (248 mm) (tehdas) ´´ Paino 35,8 oz. (1015 g) (tehdas), 1075 g (mitattu tyhjällä lippaalla) ´´ Tähtäinväli 202 mm (mitattu) ´´ Takatähtäin sivu- ja korosäädettävä hahlo napsuilla ´´ Hahlon leveys ei säädettävä ´´ Etutähtäin tolppa-Patridge jyvä, kärki negatiiviseen kulmaan leikattu ´´ Jyvän leveys 3,2 mm (mitattu) laukaisua, mutta (a) sille ei ole tehtaan siunausta, (b) Rugerin hintaetu kutistuu entisestään. Ymmärrän Rugerin kannan Yhdysvaltain oikeuskäytäntöjen vuoksi ("provisio- ´´ 6 rihlapalkkia, nousu 1:16 RH (406 mm) ´´ Piippu nappirihlattu (button rifling) ´´ Piipun ulkopaksuus suussa 22 mm (mitattu) ("bull barrel") ´´ Lipaskapasiteetti 10 patruunaa (mukana tulee 2 lipasta) ´´ Ruger Mark III:n lippaat sopivat mutta eivät 22/45-mallien lippaat (eri kahvakulma) ´´ Aseen huoltopurku yhdellä napilla ilman työkaluja ´´ Lukko jää taakse viimeisen laukauksen jälkeen ´´ Kahva laminaattipuuta, sormiurilla, puristetut karhennukset ´´ Varmistin molemmilla puolilla (ambidextrous) ´´ Lukonpidätin vasemmalla puolella ´´ Lippaan vapautinsalpa vasemmalla puolella liipaisinkaaren takana ´´ Lipas putoaa vapaasti ja on jousijännitetty ´´ Ase ei laukea ilman lipasta (magazine disconnect) ´´ Suositushinta Suomessa 819 e (ase.fi) palkkaiset asianajajat" ja "vain rikkaita firmoja kannattaa haastaa oikeuteen"). Mutta se ei lohduta suomalaista urheiluampujaa. Harrastepistoolina laukaisun kanssa voinee elää. Ennakkoluulot rapisivat pois nopeasti KOEAMPUJAN TODISTUS T äytyy tunnustaa, että minulla oli hieman ennakkoluuloja tätä asetta kohtaan. Radalla latasin aseen ensin CCI:n patruunoilla ja mietiskelin, että keskellehän tämä on varmasti kohdistettu. Osumat siis siihen, mihin tähdätään. Tähtäsin keskelle tarkkuusosan taulua ja vilkaisu kaukoputkesta, no kymppihän se eikä vain kymppi, vaan napakymppi! Toinen laukaus ja taas napakymppi. Kunnioitukseni nousi välittömästi! Laukaukseen joutuu kyllä tekemään töitä, kun liipaisimen vastus on niin kova, yli kaksi kiloa. Ammuin ensin tarkkuusosan tauluun kaikilla patruunoilla, sitten vähän tuplalaukauksia ennen kuin siirryin pikaosan tauluun. TÄMÄ PERUSKAHVA on hieman liukas, mutta esimerkiksi teippauksella jo voisi parantaa tilannetta. Aseen kahvasta saa kyllä kiinni ja ote pysyy, vaikka ampuisi useita laukauksia peräkkäin. Tällä kahvalla voi ampua kummallakin kädellä yhtä hyvin. Kahvakulma on sellainen, että jouduin nostamaan piipun päätä ylöspäin. Hetken harjoittelun jälkeen se meni jo luonnostaan. Pikaosalla piti tietysti katsoa ranteen asento tarkasti, ettei jyvä jäänyt roikkumaan. 34 Ruger koeammuttiin neljällä patruunamallilla. CCI:n rasiassa lukee "TARGET". REKYYLI ON NAPAKAN oloinen eikä mitenkään kova. Ehkä kovasta liipaisuvastuksesta tulee tuntuma, että ampuisi 9 mm aseella ja siksi yllättyy, kun ei tulekaan potkua! Huomasin, että sain liipaisun paremmin hallintaan, kun laukauksen jälkeen puristin liipaisinta pohjaan ja hitaasti vapautin sitä, kunnes ase taas virittyi. Ase painaa tyhjän lippaan kanssa 1077 grammaa. Tähtäinlinja on korkea, reilusti käden yläpuolella. Tähtäimet ovat kapeat, jyvä mukavan leveä, joten tähtäinkuva on selkeä. Näistä molemmista syistä johtuen on oltava tarkkana, ettei kallista asetta. Lippaassa on patruunannostimen alasvetonasta vain toisella puolella ja se tuntui hieman vasenkätiseltä. PATRUUNOISTA käsivaralta olivat CCI ja Lapuan Center-X parhaat, pientä kasaa ja keskelle. Pistol Kingillä ja Midaksella ammuin vasenvoittoisesti tarkkuusosan tauluun, saattaa olla siis ampujan vika. Pikaosan isoon kymppiin kaikilla patruunoilla osui hyvin. CCI:llä tuli yksi laukeamaton pikaosalla, sekin lähti toisella yrittämällä. Iskuri iskee hyvät jäljet hylsyihin. Kaikki testatut patruunat toimivat hyvin eikä syöttövirheitä tullut. Yhden latausvirheen sain tehtyä, kun jätin viimeisen patruunan huolimattomasti lippaaseen ja ladattaessa se ei mennyt patruunapesään. KILPA-AMPUJALLE kuivaharjoittelulaukauksen puute on suuri. Sitä ei siis suositella tehtäväksi tällä aseella. Samoin haluaisin hieman keventää laukaisuvastusta. Erityisesti pikaosalla kova liipaisuvastus vaatii todella rohkeutta puristaa. Voihan olla, että liipaisu hieman muuttuu sujuvammaksi, kun koneisto kuluu. Jos käyttötarpeesi on muutama kisa silloin tällöin tai haluat ampua .22:lla ysimillisen sijaan, olet vahva ja tarvitset siihen luotettavan työkalun, tämä voisi olla aseesi! PAULA VIITASAARI URHEILUAMPUJA  2/2019 UA_2_2019.indd 34 05/05/19 21:01

Kun perinteikäs laatu ja uusin teknologia kohtasivat, aseteollisuuden sydämessä Bresciassa, syntyi Caesar Guerini. 15 » 10 mm kisko » 8 MaxisChoke-vaihtosupistajaa » paino: 3,5 kg » saatavana myös vasenkätisenä » säädettävällä tukilla 2.790€ / 30” piiput Laukaisu on täsmällinen. Mekanismissa on erityinen liikkuva paino, joka vähentää kitkaa liipaisinta vedettäessä. Urheiluammuntamalleissa liipaisin on yksilöllisesti säädettävissä. 15 » teräshaulitestattu » 8 MaxisChoke-vaihtosupistajaa » öljytty pähkinäpuinen tukki, pituus 37,7 cm » paino: 3,6 kg Kun rata-ampujana haet sitä pientä ylimääräistä etua. -lisävarusteet: Sopivat kaikkiin Guerini haulikoihin joissa on säädettävä poskipakka. Lisävarusteet voidaan asentaa helposti itse. Caesar Guerinin piiput on valmistettu huippulaadukkaista raaka-aineista ja muotoiltu optimaalisella tavalla. Piippujen DueCon- ja MaxisBore -ominaisuudet optimoivat haulien nopeuden ja vähentävät haulien ”tarttumista”. ”MaxisBore” vähentää myös ampujan tuntemaa rekyyliä. Lisäksi piipuissa on optimoitu MaxisChoke -vaihtosupistajajärjestelmä. ta k u u vuod e hinta 3.490€ Summit Ascent DTS Sporting -haulikko » puolikorkea kisko ja poskipakka » kaliiperi 12/76 » piiput 30” ja 32” » MaxisBore-/DueCon –piiput » 10 mm kisko » 8 MaxisChoke-vaihtosupistajaa » öljytty pähkinäpuinen tukki, pituus 37,7 cm erini Gu n Caesar Sporting-ase, joka ei ole umpiruma. Caesar Guerinin haulikoissa on erittäin hienot ja aina käsityönä viimeistellyt kaiverrukset. Kaiverrukset tulevat erityisesti edukseen sivulevyllisissä malleissa. Caesar Guerini sivulevyhaulikoissa ei ole kaiverrusta häiritseviä tappeja tai ruuveja. ta k u u hinta 2.290€ Summit Sporting Custom -haulikko » kaliiperi 12/76 » piiput 30” ja 32” » MaxisBore-/DueCon –piiput » 10 mm kisko » Beavertail-etutukki » säädettävä poskipakka vuod UUTUUS NYT 12/76 erini Gu 15 » paino: 3,75 kg » aseeseen saatavilla DTS-lisävarusteita (Dynamic Tuning System) » säädettävä poskipakka » teräshaulitestattu ta k u u » kaliiperi 12/76 » piiput 28” ja 30” » MaxisBore-/DueCon –piiput » öljytty pähkinäpuinen tukki, pituus 37,7 cm » teräshaulitestattu e n Caesar Tyylikäs laatuhaulikko on saatavana myös Trap-versiona. erini Gu e n Tervetuloa tutustumaan! Temper Sporting -haulikko Caesar Nyt premium-luokan Caesar Guerinit saatavana myös Suomessa. vuod hinta 3.790€ DTS Kinetic Balancer vähentää rekyyliä, mukana tulevien painojen avulla voidaan säätää aseen tasapainoa. DTS Kinetic Balancer asennetaan tukin sisälle. DTS Balancer -painoilla säädellään aseen tasapainoa liikuttamalla painoja piipun suuntaisesti. DTS Balancerit asennettaan piippujen ventiloituun välikiskoon. Nyt naisille oma uutuusmalli Tempio Syren 12/70 28” hinta 3.395€ Caesar Guerinin PitStop-huolto-ohjelma tarjoaa Trap-, Skeet- ja Sporting-rata-ammuntahaulikoille yhden ilmaisen huollon maahantuojalla kahden vuoden aikana ostopäivästä. Caesar Guerinin 15 vuoden takuu koskee aseen metalliosia. Takuuehdot luettavissa osoitteessa www.hjorth.fi. maahantuoja: Hinnat voimassa 30.9.2019 asti. Katso lähin jälleenmyyjäsi osoitteesta www.hjorth.fi. UA_2_2019.indd 35 1/2019   URHEILUAMPUJA 35 05/05/19 21:01

IWA 2019 – edelleen vahva Kansainvälinen asemessu järjestettiin jo 46. kerran. Kävijöitä oli noin 46 000. ta (9015 Black Aluminum Walnut ja 54.30 Black Precise Walnut). Puuta ovat muun muassa poskipakka, pistoolikahva ja kannattavan käden tuki. 9015 Target Sprint-mallissa taas tukki on laminaattipuuta. Teksti PEKKA SUURONEN Kuvat MIRA HEISKARI, PEKKA SUURONEN JA VALMISTAJAT I WA Outdoors järjestettiin maaliskuussa jo 46. kerran Saksan Nürnbergissä. Olosuhteet olivat jälleen mahtavat: yksitoista messuhallia, yli 100 000 m² näyttelypinta-alaa, 1622 näytteilleasettajaa ja noin 46 000 kävijää yli 120 maasta. Yli 80 prosenttia kävijöistä tuli Saksan ulkopuolelta eli kansainvälisyys lisääntyy. Kävijämäärä laski hienoisesti viime vuodesta. Siitä saadaan syyttää nürnbergiläisiä majoittajia rajattomassa ahneudessaan. Tai messujärjestäjää, joka tiukentaa sisäänpääsykriteereitään. Toisaalta on ihan asiallista, että tämän sortin messuille ei lasketa ihan tavan tallaajia. Heillä ei ole järjestäjien eikä näytteilleasettajien mielestä asiaa näille messuille. Saksan kielessä on termi Fachmesse (ammattimessut), ja IWA on sellainen. Bloggeritkin (myös videobloggerit) huomioitiin perinteisen printtimedian lisäksi. Heille oli uutena mediaedustajana katettu oma pieni nurkkauksensa. Varmaankin tämän median suosio lisääntyy. Silti me näp36 www.jga.anschuetz-sport.com www.ruag-ammotech.fi Kuhinaa aulassa. piksenpaukuttajat (= printtimedia) ollaan vielä ykkösluokassa. Mielenosoitus näyttelyn ulkopuolella käytti viimevuotista lakanaa eikä näyttänyt tai kuulunut yhtä innostuneelta kuin viime vuonna. Mutta Uuden Seelannin tragedia tapahtui vasta IWA:n jälkeen (15.3.). Jos mielenosoitus olisi ollut Christchurchin jälkeen, meteli olisi varmasti ollut pontevampaa. Pitkiä aseita ANSCHÜTZ (SAKSA) on tavallaan ajamassa vähän takapakkia, kun alumiinitukkisiin aseisiin ruvetaan liittämään pähkinäpuu- BENELLI (ITALIA) esitteli sporting-versiot päällekkäispiippuisesta 828U Sport- ja itselataavasta inertiatoimisesta Ethos-haulikosta. www.benelli.it www.teuvolouhisola.fi BERETTA (ITALIA) esitteli tuunatun version itselataavasta (kaasutoiminen) 1301-haulikosta practicaliin. Nimi on 1301 Comp Pro. Rekyylin pienentämiseen on kiinnitetty huomiota nopeaa seurantalaukausta ajatellen. Toni Systemiltä on hankittu palikoita, muun muassa 10+1 patruunan lipas. Juuri IWA:n kynnyksellä kerrottiin, että Beretta Holdings SA on ostanut enemmistön ranskalaisesta Chapuis Armes SAS:sta. Chapuis on 100-vuotias yritys, joka valmistaa haulikoita ja kivääreitä. Niitä käytetään etupäässä metsästyksessä, mutta Manurhin on ollut osa Chapuisia vuodesta 1992. Manurhinista enemmän lyhyiden aseiden osastolla. URHEILUAMPUJA  2/2019 UA_2_2019.indd 36 05/05/19 21:01

Italialaisen Benellin osasto on yleensä IWA:n näyttävimmästä päästä. Yritys loi maineensa inertialukkoisella haulikolla 1960-luvulla. vana Nyt Berettalla on joko siivu tai sadan prosentin omistus kaikkiaan 26 asealan toimijasta maailmanlaajuisesti. Suomea lähinnä liippaa Berettan omistus brändeistä Sako ja Tikka sekä Riihimäen asetehtaasta. www.beretta.it www.beretta.com www.sakosuomi.fi BROWNING INTERNATIONAL (BELGIA/ USA/PORTUGALI/JAPANI) oli tavan mu- kaan esillä "takki auki". Sekä B525 että B725 haulikoista esiteltiin mallit Pro Master Adjustable. Molemmista haulikoista sanotaan, että ne ovat "hybrid" eli sopivat skeetiin ja sportingiin. B525:ssä on suomalaislähtöinen CWP-laminaattitukki. www.browning.eu www.ruag-ammotec.fi CAESAR GUERINI (ITALIA) esitteli upean päällekkäispiippuisen metsästyshaulikon Revenant (= aave, rauhaton sielu). Kaliiperi on 20/76 ja paino alle kolme kiloa. Aseessa on panostettu sekä tukkipuuhun että runsaisiin kaiverruksiin. Ne ja kultaupotukset on tehnyt kuuluisa Bottega Cesare Giovanellin yritys. Tämä heijastuu luonnollisesti hintaan, joka on Suomessa 10 000 euron tienoilla. IWA:n kävijöistä yli 80 prosenttia tuli Saksan ulkopuolelta. Jos kiekot eivät meinaa pudota, niin voihan sitä ostaa kolmepiippuisenkin haulikon... ...tai jopa nelipiippuisen. Toki Guerinilla on haulikoita kiekkourheiluunkin. Edullisimmillaan Guerinin kiekkohaulikko lähtee noin 2300 eurolla (Temper Sporting, Trap ja Skeet). Säädettävä perä lisää noin 500 euroa. Uudet Guerinit on pesitetty 12/76-patruunoille ja koeammuttu teräshauleilla, koskapa EU:n mahdollinen tuleva lyijykielto kummittelee taustalla. ase.fi-sivustolla lähestytään Guerinin hinnoissa 6000 euron rajoja, mutta Perazzi-hintojen alapuolella vielä pysytään. Perazzi on nykyään käytännössä tilaushaulikko, Guerini vielä ei. kuin "tavallinen" High Tech eli reilusti yli 10 000 euroa. www.caesarguerini.it www.ase.fi PERAZZI (ITALIA) esitteli uuden ratahauli- kon HT2020, joka kuuluu High Tech -perheeseen. Piippujen pituudet ovat nimellisesti noin 28", 29,5", 30" ja 31". Kaliiperit joko 12/70 tai 12/76. Lukonkehys on pääsääntöisesti kirkas, mutta piiput mustat. Liipaisinryhmä on pikairrotettava. Aseet valmistetaan tilauksesta, joten ostajalla on mahdollisuus vaikuttaa lopputulemaan. Sitten negatiiviselta puolelta: toimitusaika on noin kahdeksan kuukautta ja hinta varmistuu vasta tilattaessa. Ase on maahantuojan mukaan kuitenkin selkeästi kalliimpi www.perazzi.com www.urheiluase.fi REMINGTON (USA) toi esille konkarimallistaan M700 PCR-mallin (Precision Chassis Rifle), joka on sniper ja pitkänmatkan tarkkuus- ja metsästyskiväärin hybridi. Kaliiperit 308 Win ja 6,5 Creedmoor. Magpulin säädettävä perätukki ja viiden patruunan irtolipas. Lupaus 1 M.O.A./3 laukausta 100 m (noin 29 mm kasa). Lukonkehys eloksoitua alumiinia, mutta siitä huolimatta aseella painoa noin 4,8 kiloa. www.remington.com www.normark.fi ZOLI (ITALIA) esitteli kiekkohaulikkoperheen Z-Gun HR Competition Z-Sport Silver, Extra ja Ambassador Regent. Malleja löytyy kaikkiin lajeihin eli trapiin, skeetiin ja sportingiin. Aseet tehdään tilauksesta, joten toimitusaikaa kertyy ja hinta vaihtelee. Kuitenkin Suomessa on syytä varautua vähintäänkin alkaen-hintaan 6000 euroa. Lukkotyyppi on Boss. Korkeassa tähtäinkiskossa on sormin säädettävä säätöpyörä, jolla voidaan säädellä osumapistettä. Piippukiskoihin voi kiin2/2019   URHEILUAMPUJA UA_2_2019.indd 37 37 05/05/19 21:01

nittää etupainoja etutukin suojiin silmän tavoittamattomiin. Liipaisinryhmä on irrotettavissa ilman työkaluja. Kaikki jouset ovat kierrejousia. Liukupinnat ovat TiN-käsitellyt (titaaninitridi). Tehdas kertoo, että haulikkoa saisi naksutella tyhjänä rosteristen nallipiikkien vahingoittumatta. Vakiopiipunpituudet ovat 75 ja 81 cm. www.zoli.it www.hw-company.fi Lyhyet aseet MANURHIN (RANSKA). Revolverin käyttö urheiluammunnassa on vähenemään päin, mutta sillä on vielä omat luokkansa esimerkiksi siluetissa ja practicalissa. Juuri siluetissa Manurhin on jonkinlainen tekijä. Vuonna 1919 perustetun yrityksen oikea nimi on Manufacture de Machines du Haut-Rhin. Manurhinit valmistetaan Mulhousessa, Ranskassa, aivan lähellä Sveitsin ja Ranskan rajoja. Machines viittaa faktaan, jonka mukaan yritys valmistaa esimerkiksi teollisia patruunan latauslaitteistoja. www.chapuis-armes.com www.manurhin-group.com MATCHGUNS (ITALIA). Matchgunsin omistaja Cesare Morini kiitää IWA:ssa kuin Duracell-pupu vaikka ikää on 77 vuotta. Pistooleita on netissä kahdeksan kappaletta, mutta muutama vuosi sitten esitelty kivääri on hävinnyt. Samoin on vapaapistooli, jonka suosio taisi sukeltaa syystä, että laji poistettiin olympiaohjelmasta. Matchguns on eräs vakavasti otettavista kilpailupistooleista. Putkilipas tosin jakaa kilpailijoiden mielipiteitä. www.matchguns.com www.aseliikerantanen.fi Patruunoita BERGER (USA) on laajentunut luodeista myös valmiisiin patruunoihin. Nykyisin Nammo Lapuan omistuksessa olevan yrityksen patruunat valmistetaan Arizonan Mesassa. Patruunoiden uutuuksina ovat 6 mm Creedmoor sekä metsästys- että tarkkuusluodeilla ja 300 Norma Magnum-latauksia. Luotipuolella taas hehkutettiin pitkän kantaman (ELR = Extreme Long Range) luoteja kaliiperissa .375. Luodit ovat umpikuparia ja niitä hehkutettiin nimikkeellä "King of Two Mile". Ehdotetaan siis, että kaliiperi sopii jopa 3200 m matkoille! www.bergerbullets.com www.lapua.com BIO AMMO SL (ESPANJA) on perustettu jo 2008 ja nähty IWA:ssa aiemminkin. Yritys on nyt rakentamassa uutta tehdasta Santa Maria la Real de Nievaan Madridista luoteeseen. Arvioitu valmistumisaika on tänä keväänä. 38 Kettu on jo saanut yhden jäniksen saaliikseen mutta tähyää lisää. Haulikon patruunoiden haulimateriaalina on biohajoava muovi. Välitulppien kerrotaan olevan orgaanista aineita, jotka eivät hajoa veteen mikromuoviksi. Linjoja on sekä metsästykseen että rata-ammuntaan. Kaliiperi aina 12/70, haulikuorma 2436 g välillä. Haulikokoja on paljon, samoin lähtönopeuksia. Yritys valmistaa itse haulit, hylsyt ja välitulpat, mutta ostaa kantavahvikkeet, ruudin ja nallit ulkoa. Yritys kertoo esitteessään, että sen muovihaulit hajoavat entsyymien avulla vuodessa, kun normaalin muovin hajoaminen kestää 450 vuotta. Muovihaulin tiheydestä ei kerrota mitään. Toki olisi hienoa, jos lyijyn kylväminen maastoon loppuisi niin rata-ammunnassa kuin metsästyksessäkin. Mutta rata-ammunnassa voidaan joutua panemaan kiekotkin uusiksi. www.bioammo.es ELEY (BRITANNIA) esitteli neljä uutta kakskakkosta: Action, Team, Force ja Biathlon Club. Action ja Team ovat harjoittelupatruunoita, pontevampi Force on tarkoitettu itselataaviin kivääreihin. Biathlon Club taas ampumahiihdon edullisemmaksi vaihtoehdoksi. www.eley.co.uk www.remes.fi SK (SAKSA) esitteli 22 LR Long Range-patruunan, jonka rasiassa lukee "For targets 100 yards and beyond". ISSF-lajeissahan maksimi on 50 metriä, mutta on lajeja (siluetti yms.), joissa 22 LR:n suorituskyvyn rajoja kokeillaan. 100 m päässä luoti on pudonnut jo piippulinjasta 247 mm. www.sk-ammunition.com www.nordis.fi WINCHESTER (USA). Haulipatruunoissa Winchester Ammunition luottaa korvaavissa materiaaleissa mm. vismuttiin, brändi Xtended Bismuth 12/76. Erikoisuutena on lähtökiihdytyksessä muodostuva jauhemainen bufferi haulitilaan. Todella erikoinen juttu. www.winchester.com www.ase.fi www.ruag.com ZALA (LIETTUA). Baltian maissa on paljon pienimuotoista haulikonpatruunoiden latausteollisuutta, "autotalliteollisuutta". Zala on uusimpia esimerkkejä. Se tarjoaa haulikonpatruunoita sekä IPSC:iin, ratahommiin että metsästykseen. "Buffer"-patruuna oli IWA:ssa uutuutena (12/70 ja 38 g + buffer, haulikoot 6,20 ja 8,60 mm). Myös uusioladattuja 9 mm Para.-pat- URHEILUAMPUJA  2/2019 UA_2_2019.indd 38 05/05/19 21:01

Aseteknon Jaakko Vottonen lopettaa P uhuin sekä IWA:ssa että lentokentillä nokakkain helsinkiläisen Aseteknon Jaakko Vottosen kanssa. Hän vannoi, että tämä on hänen viimeinen IWA:nsa eli 39:s kerta, ja että Pälkäneentien liike suljetaan pian. Aseteknossa voi olla aika halpoja tarjouksia. Vottonen kertoi, että hän on myynyt haulikoita neljän euron kappalehintaan. Saksalainen Feinwerkbau tarjoaa 500-sarjan ilmakivääreitä kolmenlaisella ja kolmenhintaisella tukilla. Saksalainen Tesro esitteli pirteän värisiä kivääreitä. Brittiläinen Eley esitteli neljä uutta 22 LR-patruunaa. ruunoita tarjotaan. Yritys kertoo toimivansa C.I.P.-ympäristössä. OSUMA (HAAPAJÄRVI) on Metsästäjän Erikoisliike Olkkonen Oy:n käyttämä markkinointinimike. Yritys on ostanut myös Unlimited Ammon liiketoiminnan, joka markkinoi erityisen raskaita volframipohjaisia hauleja itselataajille. Osumalla on paljon kiikaritähtäinten jalkoja. Esimerkiksi näppärän tuntuinen pikajalka vaihdettavilla renkailla maksaa 269 euroa tai 1-osainen kiinteillä renkailla Tikka T3:a varten 229 euroa. www.zalaarms.com Muuta pientä kivaa CWP COLOURED WOOD PRODUCTS (IMATRA) on vuonna 2004 perustettu yri- tys. Se rakentaa läpivärjätyistä koivuviiluista tehtyjä laminaattilankkuja useilla väriyhdistelmillä. Se myy näitä asetukkien ja huonekalujen valmistajille. Asepuolella asiakkaina on muun muassa Beretta, joka valmistaa kaikki konsernin tukit, myös Sakolle ja Tikalle. Eli lankku matkustaa ensin Italiaan ja tulee valmiina tukkina takaisin Riihimäelle. Muista asiakkaista mainittakoon italialainen Minelli ja amerikkalainen Boyds, jotka taas myyvät valmiita tukkeja useille asevalmistajille. Täten suomalaista laminaattikoivua voi löytyä yllättävistä aseista. Jos joku innostuu näpräämään itselleen aseen tukkia, CWP:n lankkuja voi ostaa lappeenrantalaiselta Lamnialta. Lankun hinnat ovat viitteellisesti haarukassa 105-250 euroa. www.cwp.fi www.lamnia.com www.olkkonen.fi www.osumaproducts.fi OULUN TYÖSTÖKESKUS (BRÄNDI SAK) (HIUKKAVAARA) esitteli asevarusteita: ää- nenvaimentimia, bipodeja, takajalkoja ja puhdistustarvikkeita. Vetopuhdistussetti mahtuu pieneen vanhan kenkälankkiasian oloiseen pakettiin. Vaijerin pituus on 940 mm. Jos piippua ei haluta puhdistaa suupuolelta (mitä ei koskaan pitäisi tehdä), niin vetopuhdistus on ainoa mahdollisuus useimmissa revolvereissa. Se on myös näppärintä useissa itselataavissa aseissa. Adapterin avulla voidaan vaijeriin kiinnittää sekä metristen kierteiden että amerikkalaisten (8-32) puhdistusharjoja. Yhteen päähän voidaan kiinnittää saksalai- MINULLE IWA 2019 oli 32:s, joten olen Vottoseen verrattuna "juniori". Olen ollut IWA:ssa sekä näytteilleasettajana että journalistina useille suomalaisille lehdille. Olen myös kirjoittanut vuosien ajan kansainvälisen ammunnan kattojärjestö ISSF:n lehteen, joka leviää noin 150 maahan. Se oli omalta osaltani ehkä journalistiurani huippupiste. Huipultahan on vain yksi tie pois. Näytteilleasettajana oleminen (seisominen) on rankempaa kuin lehtimiehenä. Jälkimmäisessä roolissa saa todella kävellä. Parhaana päivänä tuli tällä kertaa mittariin 20 000 askelta. www.asetekno.fi sen VFG:n huopatulppia. Näitä on moneen kaliiperiin 4,5 mm:stä 12-väljyyden haulikkoon asti. Tosin vaijerin metalliosat eivät mahdu 4,5 mm piippuun (ilma-aseet tai 17 HMR), mutta mahtuvat 22-kaliiperista ylöspäin. Vetopuhdistussarjan svh on 25 euroa. www.ouluntyostokeskus.com UMAREX (SAKSA) eli Waltherin omistaja esitteli mielestäni IWA:n omituisimman vehkeen (kiinalaiset muovikuula-aseet pois lukien). T4E HDS 68 (= Home Defense Shotgun) on niin kuin rinnakkaispiippuinen rankasti lyhennetty haulikko. Ponneaineena on sifonikapseli (CO2). Kaliiperi on .68" (17,3 mm eli lähellä 12-kaliiperin haulikkoa). Lähtö 99 m/s. Sillä voi ampua kumiluoteja, pippurikuulia, merkintäkuulia ja värikuulia. "Ase" on "less lethal" eli ei-kuolettava, jos ei nyt silmään ammu. Energia pienempi kuin 16 joulea. Esitteen mukaan "perfect for self-defence in your own four walls". Eli Umarex varoittaa viemästä tätä vehjettä kodista ulos. Ilmiselvästi tämä on aiottu USA:n markkinoille ja lienee siellä lupavapaa useissa osavaltioissa. Suomessa tämä vaatisi ilman muuta aseluvan jo kaliiperinsa vuoksi. www.umarex.com 2/2019   URHEILUAMPUJA UA_2_2019.indd 39 39 05/05/19 21:01

TIEDOTUKSIA, TAPAHTUMIA JA KILPAILUKUTSUJA SimWaylta olympialajien simulaattorijärjestelmä – Hunt on ollut ampumaurheilijoille ehkä liian metsästyspainotteinen. Uuden tuotteen ansiosta tilanne nyt korjaantuu, Ylinen sanoo. Teksti & kuva LASSI PALO S imWaylta tulee uusi tuote markkinoille. Se julkistetaan ensin Kiinassa, ja Suomessa se tullee myntiin vuoden lopussa. Kyse on ampumaurheilun olympialajien simulaattorijärjestelmästä, kertoo Jussi Ylinen, joka toimii SimWayn maahantuojana Suomessa ja Baltiassa sekä vastaa myynnistä Euroopan alueella. – Se on uusi, ampumaurheilijoille hyvin sopiva ja mielenkiintoinen tarkkuuslajien tuote, jolle on ollut selkeä tarve. Kiinaan on myyty ennakkotilauksena jo 50 laitetta, Ylinen sanoo. SimWayn Jussi Ylinen kuvattuna maaliskuussa GoExpo-messuilla Helsingissä. SIMWAY on ruotsalainen simulaattori- ja ohjelmointiyhtiö, joka tekee sovelluksia PC- ja mobiililaitteille. Se kehittää simulaattoreita kolmelle eri sektorille, jotka ovat metsästys, urheilu ja viihde. Valittavana on kaikkiaan noin 200 ohjelmaa. SimWayn sanotaan oleven yksi maailman monipuolisimmista 3D-simulaattorijärjestelmistä ampumaurheiluun ja metsästykseen. Aiemmin SimWaylla on voinut ampua savikiekkoja, mutta kuten jo todettua, se laajenee nyt kaikkiin olympialajeihin. SimWay Hunt seuraa esimerkiksi piipunliikettä. Graafisessa muodossa saatu välitön ja selkeä palaute auttaa parantamaan kohdentamista ja eri ampumatekniikoita, yrityksen nettisivuilla kerrotaan. SimWay Hunt sisältää realistiset asejäljennökset eli replikat. SIMWAYLLA ON KÄYTTÄJIÄ yli 20 maassa eri puolilla maailmaa ja kaikki omilla kielillään – kuten Suomessakin. Ylisen mukaan laajenemismahdollisuuksia on runsaasti: – Paljon on töitä tehtävänä, hän viittaa esimerkiksi Yhdysvaltoihin, Saksaan, Italiaan, Ranskaan ja Venäjään, jossa SimWaylla on oma jälleenmyyjänsä. Suomessa SimWayn tuotteita edustaa Ylisen yritys YITC, SimWay Hunt & Sports Simulators. SimWayn asiakkaita ovat kotikäyttäjät, kaupalliset pelihallit, golfkeskukset ja kuntosalit. – Metsästysseurat ja riistanhoitoyhdistykset ovat suosituin asiakasryhmä, SimWay kertoo kotisivuillaan. SimWayn tavoitteena kehittää markkinoiden paras ja käyttäjäystävällisin metsästys-, ja ammuntasimulaattorijärjestelmä nuorille, tuleville ja kokeneille metsästäjille ja ampumaurheilijoille. Tarkka, tarkempi, AIR ARMS. COAL-ilma-aseluodit Air Arms S510 tehonsäädin 1 • Katso tehoja! 27J/4,5 mm ja 38J/5,5 mm • säädettävä teho 9,5J – 27J mahdollistaa sisäammunnan myös lyhyillä etäisyyksillä! • 10 luodin lipas 1 Multi Shot nyt 999€ ennen 1099 € (4,5 mm / 5,5 mm / 6,35 mm) Air Arms S510 Target Single Shot alk. 829€ (4,5 mm / 5,5 mm) UUTUUS! EU:ssa valmistettua laatua vuodesta 1960. Coalin White Pellet WPluodit valmistetaan erittäin tasalaatuisesti, tehdas sallii enintään +/- 0,004 gramman painonvaihtelun luotien välillä (4,5 mm). White Pellet –nimi kertoo luodin kirkkaasta väristä, joka saadaan aikaan huippuhionnalla. WP-hionta tasoittaa ja kiillottaa luodin pinnan, minkä ansiosta luodin ballistiikka paranee huomattavasti. Normal Rifle Match WP 0,52 g 10 m -luoti 1299€ 4,49 mm / 4,50 mm / 4,51 mm 9,90€ Air Arms MPR Biathlon (500 kpl rasia) Ampumahiihdon harjoitteluun ilma-aseella Todella tarkka ja tehokas paineilmakivääri Field Target WP 1,0 g >50 m -luoti • 16J/4,5 mm ja 38J/5,5 mm • Säädettävä teho mahdollistaa sisäammunnan 5,50 mm / 5,52 mm myös lyhyillä etäisyyksillä • 10 luodin lipas • laadukas säädettävä tukki 1299€ sekä laukaisukoneisto 10,90€ (250 kpl rasia) • neljä kpl viiden laukauksen lipasta. Lippaille paikka etutukissa Air Arms ProSport • tehokas: 19,5J/4,5 mm ja 21,5J/5,5 mm • Lothar Walther -tarkkuuspiippu • säädettävä kullattu liipaisin • Lothar Walther -tarkkuuspiippu • laadukas diopteritähtäin ja etutunneli • kaliiperi: 4,5 mm 899€ (4,5 mm tai 5,5 mm) Vipuviritteisten ilmakiväärien aatelia. met eivät ja vaimenti n. Kiikarit, jalat Kuvien aseet erikoisvarustei 40 URHEILUAMPUJA  2/2019 UA_2_2019.indd 40 maahantuoja: toihin. sisälly hin Tarjoushinnat voimassa sitoumuksetta 30.9.2019 asti. Katso lähin jälleenmyyjäsi osoitteesta www.hjorth.fi. 05/05/19 21:01

Uudistunut ohjaaja­koulutus käynnistyi Lammilla Teksti & kuva TIMO RAUTIO O hjaajakoulutuksen lajipäivä pidettiin Lammilla 14. huhtikuuta. Tilaisuuteen osallistui Asikkalan Ampumaseuran, Simpeleen Hahlon, Toijalan Urheiluampujien ja isäntäseura Lammin Ampumaseuran ohjaajia yhteensä kuusitoista. Kouluttajina Ampumaurheiluliitosta olivat Heikit Pääkkönen ja Romppanen. Lajikoulutuspäivää ennen kurssilaiset olivat valmistautuneet koulutukseen monipuolisilla ennakkotehtävillä Ampumaurheiluliiton ohjaajakoulutuksen uudessa verkko-oppimisympäristössä. Koulutusmateriaaleina ovat muun muassa Tervetuloa ohjaajaksi -video. Säännöissä perehdytään tukiammuntaan. Ampumaurheilukoulun suunnitteluosiossa annetaan vinkkejä toiminnan Lammin kuusitoista kurssilaista ja Heikit Romppanen ja Pääkkönen. käynnistämiseen tai nykyisen toiminnan tehostamiseen. Materiaalit löytyvät alustalta myös PDF-muodossa, johon voi tehdä jopa merkintöjä. LAJIPÄIVÄ koostuu turvallisuusasioiden huomioimisesta, kivääri- ja pistooliammunnan tukiammunnan perustekniikoiden opettamisesta sekä harjoitustapahtuman toteuttamisesta. Lammilla lajipäivän aikana korostettiin sitä, miten turvallisuus huomioidaan harjoitustilanteessa ja kilpailuissa. Palautteita kurssista ”ENSIMMÄISTÄ kertaa oli lapsia mukana ja oli paljon konkretisempaa harjoittelua kun se että aikuinen esittää vieressä lasta .Aikaisemmin on ollut liian nopea opiskelutahti, että on kerennyt oppia säännöt ym. Nyt keskityttiin yhtenä päivänä opetustilanteisiin, joka antoi paljon enemmän ja ehti keskustelemaan toisten ohjaajaharjoittelijoiden kanssa miksi teen näin /miksi teet näin eli näkökulmaa monelta kantilta. Iso kiitos, Heikit!” ”AMPUMAKOULUTUKSEN aika (8h) oli mielestäni juuri sopiva ja taukoja oli riittävästi. Koulutuksen tunnelma ja ohjaaminen oli rentoa, joka teki koulutuksessa olosta mukavan.” ”KOULUTTAJAT OLIVAT erittäin hyviä opettamaan, päivä antoisa ja mielenkiintoinen. Sai vahvistuksen siihen, että osaa ohjata lapsia, kun on saanut alun oman seuran konkareilta. ”PÄIVÄ OLI PITKÄ mutta erittäin mielenkiintoinen. Uusia asioita ja ideoita tuli ampumakouluun joita rupeen itse käyttää omille ohjattaville. Kiitos paljon. ”LASTEN JA NUORTEN mukanaolo oli todella hyvä, myös heidän mielestään. Hekin saivat uusia onnistumisen kokemuksia ja itsensä ylittämisen kokemuksia, kun jälkikäteen käytiin lasten kanssa keskustelua, miltä opetus heistä tuntui. Toivottavasti jatkossakin saatte seurojen lapsia mukaan koulutukseen. Ohjaajakoulutus on pidettävä matalan kynnyksen koulutuksena, jotta kaikki uskaltaisivat sen käydä. Muuten meiltä loppuu ohjaajat seuroista." Seuraava ampumaurheilukoulun ohjaaja­koulutus järjestetään Mikkelissä 15. kesäkuuta. SAL:n ohjaajakoulutus: www.ampumaurheiluliitto.fi/liitto/koulutus/ohjaajakoulutus/ Uusi lajipäivä sisältää paljon käytännön lajiharjoittelua ja tukiammunnan perustekniikoiden ohjaamista. Ohjaamisen tarkoitus on ohjeistaa ja opastaa toimimaan annettujen ohjeiden ja komentojen mukaisesti kilpailuissa ja kilpailutilanteissa. Tavoitteena on hallita tekniikoiden perusteiden opettaminen innostavasti ja turvallisesti. Samalla katsottiin, miten eri ampumasarjoissa (esim. 8IT ja 10IT) ammutaan eli harjoitellaan Kultahippusääntöjä käytännössä. Koulutuspäivän aikana käytiin läpi myös yksittäisen harjoituksen ohjaamista. Tarkkuuslajit (ammunta, curling, jousiammunta ja keilailu) jatkavat yhteistyötä valmentajakoulutuksessa. Lajit järjestävät perinteisen yhteisen 1-tason valmentajakoulutuksen syksyllä 2019. Koulutus sisältää yhteensä kolme lähijaksoa (pe-su), joista kaksi on yleisjaksoa ja kolmas toteutetaan lajikohtaisesti erillisenä. Koulutus sisältää lähijaksojen lisäksi oppimistehtäviä. Tarkkuuslajien yhteinen 1-tason VaLmenTajaKouLuTus 2019 NTaiSiN KLO 15.00 LäHijaKSOT aLKaVaT PerjaNTaiSiN KLO 17.00 ja PääTTYVäT SuNNu YhTeiseT jaKsoT harjoittelun perusteet 13.–15.9.2019 Kuortane Valmentamisen periaatteet 4.–6.10.2019 KisaKallio Lajitaitojen oppimisen perusteet Kurssikirja Fyysinen valmennus Biomekaniikka Yksittäisen harjoituksen suunnittelu • • • • • lasten Ja nuorten HYVÄ HarJoittelu Lasten ja nuorten kehittyminen ja harjoittelu Valmentajana kehittyminen • • • • • • • • • • hintaan 32 € + postikulut. Valmentajan ominaisuudet Taitovalmennus Oppiminen ja opettaminen Psyykkinen valmennus Paraurheilijoiden valmentaminen Jousiammunta: 18.–20.10.2019, Kisakallio Keilailu: 2.–3.11.2019, Kuortane ammunta: pistooli ja kivääri 22. –24.11.2019, Kisakallio ammunta: skeet, trap ja sporting huhtikuu 2020, Sipoo Curling: ilmoitetaan myöhemmin Koulutuksen hinta Koulutuksen hinta on 250 euroa/jakso sisältäen koulutuksen ja majoituksen asta on mahtäysihoidolla (2 hh). Koulutus sisältää yhteensä kolme jaksoa. Lisähinn ulutuksessa dollista majoittautua yhden hengen huoneessa sekä ostaa iltapala. Ko uskulut). käytetään kurssikirjaa Lasten ja Nuorten Hyvä Harjoittelu (32€+postit ilmoittautumiset kuuslaji ja Mukaan mahtuu kaikista tarkkuuslajeista enintään 15 valmentajaa/tark e yli kiintiön, paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Mikäli osallistujia tule lajiliitot valitsevat osallistujat. ilmoittautumiset 15.8.2019 mennessä: Kaikkien lajien ilmoittautumiset suoritetaan kootusti internetissä osoitteessa https://goo.gl/forms/amY6Q9GgecqDdsXs1 2/2019   URHEILUAMPUJA UA_2_2019.indd 41 41 05/05/19 21:01

TIEDOTUKSIA, TAPAHTUMIA JA KILPAILUKUTSUJA Pohjolan malja luovutettiin SSG:lle Teksti & kuva LASSI PALO V iime vuonna Pohjolan maljan voittanut Sibbo Skyttegille sai komean pokaalin taas haltuunsa, kun se luovutettiin sille liittovaltuuston kevätkokouksen yhteydessä Vantaalla. Palkinnon otti vastaan SSG:n varapuheenjohtaja Alf Sjöblom. Pohjolan malja luovutetaan Ampumaurheiluliiton seuralle, joka on kerännyt eniten pisteitä vuoden SM-kilpailuista. SSG voitti vuoden 2018 Pohjolan malja -kilpailun – jo 11. kerran peräkkäin. – Paras voittakoon, Sjöblom sanoi komea pokaali käsissään. Kiertopalkinnon on lahjoittanut vakuutusyhtiö Pohjola. SSG keräsi 1088 pistettä. Toiseksi eniten pisteitä (635) sai Salon Seudun Ampujat. Raseborgs Skyttar oli kolmas (422) ja Satakunnan Ampujat neljäs (397). Pohjois-Hämeen Ampujat sijoittui viidenneksi 374 pisteellään. Raseborgs Skyttar voitti maljan vuonna 2007. Sen jälkeen SSG on pitänyt kärkisijaa hallussaan. Pisteitä keräsi kaikkiaan 169 seuraa, kun niitä oli 185 vuonna 2017. SSG:n varapuheenjohtaja Alf Sjöblom otti Pohjolan maljan vastaan SAL:n toiminnanjohtajalta Anne Lanteelta ja puheenjohtajalta Vesa Nissiseltä. PALVELUHAKEMISTO Vakio- ja irtovuoroja Pienoispistoolirata 25 m: ampumapaikkoja 5 kpl, maksimikaliperi 22 50 m rata: ampumapaikkoja 3 kpl, ampua voi 9 mm aseella, kohdistuspöytä Ampumaratoja voi käyttää vain, jos on oma ase ja siihen hallussapitolupa. Helsingin Urheilutalo Helsinginkatu 25, puh. 09 3488 6419 urheiluhallit.fi/kallio VIRKISTÄVÄN MUKAVA. ASEET JA AMPUMATARVIKKEET Liikkeemme avoinna ma-pe 9.00-17.00 la sopimuksen mukaan Maahantuonti-, tukku- ja vähittäismyyntiliike Keskustie 5, 34800 VIRRAT Puh. 03-4755371 Kotisivumme: www.asetalo.com Sähköposti: asetalo@asetalo.fi Kotisivut: www.asetalo.com Sähköposti: asetalo@asetalo.fi 42 www.ampumaurheiluliitto.fi Vuoden 2019 kolmas Urheiluampuja ilmestyy 9.7. K-UAS sai ministeriön seuratukea K eski-Uusimaan Ampumaseura (K-UAS) on saanut Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) myöntämää seuratukea 2500 euroa. OKM myönsi huhtikuun viimeisenä päivänä liikunta- ja urheiluseuroille yhteensä 3,7 miljoonaa euroa seuratoiminnan kehittämistukea. Seuratuen avulla lisätään lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia sekä tuetaan paikallista seuratoimintaa ja liikunnallisen elämäntavan edistämistä. Avustuksella kehitetään myös vapaaehtoistyötä seuroissa. Seuratukea myönnettiin yhteensä 395 hankkeelle. Niistä uusia hankkeita on 258 ja jatkoa aiemmalle hankkeelle 137. Avustukset kohdistuvat 114 eri kuntaan. Seurojen yhteishankkeita on 50, ja niiden kautta tuella on vaikutusta hakijaseuran lisäksi 143 muun seuran toimintaan. Ensimmäistä kertaa seuratukea saavia seuroja oli 107. Tukea haki viisi ampumaurheiluseuraa. Kultahippujen ruutifinaalit järjestetään Hyvinkäällä 27.7. 2019 URHEILUAMPUJA  2/2019 UA_2_2019.indd 42 05/05/19 21:01

TAVARAPÖRSSI ONNITTELUT MYYDÄÄN STEFAN FAUSTI -PUOLIAUTOMAATTIHAULIKKO Mukaan tulee 4 vaihtosupistajaa. Ollut metsästyskäytössä, mutta käyttökertoja ei monta. Ase on hyvässä kunnossa. Hinta 700 €. ILMAKIVÄÄRI FEINWERKBAU 700 Säiliö kuluvan vuoden loppuun. KIIKARI QH-TRIPOD40 JA ja kiikarin jalustaan vaihdettava Hakko-niminen laite (ei tietoa mikä käyttö) ja muita pieniä varusteita. NAHKAINEN AMPUMA-ASU Kurt Thune housut, takki ja kengät. Tavallisen normaalin kengän numero 40-41 vaatteiden koko M-L pituus n. 170. Siistit ja kaikki on vähän käytetyt. Yht. 1500 €. Myydään yhdessä tai erikseen. Tutustu ja tarjoa. Ilmoittaja: Anja Nevalainen, anjaknevalainen@gmail.com, 0500 474 562 Ilm. jätetty: 4.5.19 85 VUOTTA MYYDÄÄN HÄMMERLI SP20 .22LR. Myydään hyvä kuntoinen kilpapistooli. M kokoinen kahva. Alumiininen säilytyssalkku. Puhdistus ja purkutarvikkeita. Hp.350e. Ilmoittaja: Mika Leppälä, mika.lepala@gmail. com, 0505941595. Ilm. jätetty: 23.4.19 MYYDÄÄN MUSTARUUTIHAULIKKO 12 CAL. J.P. Sauer & Sohn. Täysin käyttökuntoinen asesepän huoltama mustaruutiase. Piiput koristekuvioitu. Takatukki asesepän valmistama, alkuperäistä vastaava. Hyvä vaikkapa lahja-aseeksi ! Hp: 1450 € / tarjoa. Lisää kuvia tarvittaessa. Ilmoittaja: Kai Parhiala, kparhis@gmail.com, 040-7282505. Ilm jätetty: 15.4.19 Jaakko Kurki 80 VUOTTA Arvo Pajunen 75 VUOTTA Eero Kaprio Eero Peippo 65 VUOTTA Arvi Tanninen 60 VUOTTA Jyrki Ylenius Arto Savolainen HVA 10.7. Jouni Aaltonen Anne Willner Pekka Koskinen TSA 19.5. 55 VUOTTA ESF 19.5. TSA 30.5. 50 VUOTTA ESF 18.5. LL 17.6. HVA 13.7. HVA 14.7. Hannu Kantanen Kimmo Jarva Esa Liimatalainen Johan Löfgren Tomi Moisala VarkA 11.5. LL ESF TSA SäSA 3.5. 23.5. 15.5. 24.5. TSA 12.5. NorA 30.5. Urheiluampuja-lehti julkaisee vain ne syntymäpäiväonnittelut, jotka seurat toimittavat Ampumaurheiluliittoon LEHDEN AINEISTOPÄIVÄÄN MENNESSÄ. Seurojen pitää varmistaa, että syntymäpäiväsankarit suostuvat merkkipäivätietojensa julkaisemiseen. Merkkipäivätiedot voi toimittaa sähköpostitse osoitteeseen urheiluampuja@ampumaurheiluliitto.fi tai postitse osoitteeseen Ampumaurheiluliitto, Lassi Palo, SAL, Valimotie 10, 00380 Helsinki. MYYDÄÄN ASEKAAPPI JA WINCHESTER MODEL 94 ANTLERED GAME Kaappiin mahtuu 5 asetta, kahdet avaimet, seinäkiinnityspultit. Aseen kaliberi 30-30 Win, asepussi, patruunoita. Yhteensä 150€. Ilmoittaja: Markku Pellinen, markku.j.pellinen@kolumbus.fi, 0504053451. Ilm. jätetty: 14.4.19 Sääntö­muutoksia MYYDÄÄN WALTHER GSP/OSP .22LR .22SHORT .32. Huippuaseet joilla muutamia suomenmestaruuksia voitettu. Aseet erittäin hyvin huollettu ja pidetty. Kaikki alkuperäinen mukana. Ei enää jää aseista kiinni mestaruus. Janne / 0466000444 .22lr .22short .22short .32 2xvaihto liipasinkoneisto Lippaita Manuaalit Säätöavain Salkku Voidaan myydä myös erikseen. Ilmoittaja: Janne Erjola, janne.erjola@kaer.fi, 0466000444. Ilm. jätetty: 16.3.19 tetty ja sivuilta löytyvät erikseen myös muutokset. www.ampumaurheiluliitto.fi/liitto/kilpailutoiminta/saannot/ MYYDÄÄN TOZ-35 PISTOOLI hyväkuntoinen. Edellinen omistaja ampunut n.5000 laukausta, itselleni kertynyt n.1000. Oikean käden Morinin kahva joka kokoa M tai L, muokattu pienemmäksi. Mukaan alkuperäinen laukku ja muokkaamaton kahva. Hintapyynti 400€. Ilmoittaja: Sanna Ihalainen, ihalainen.sanna@gmail.com, 0405654382. Ilmoitus jätetty: 06.03.2019 Tavarapörssi on tarkoitettu yksityishenkilöille ja ­ampumaseuroille. Kerro ilmoituksessasi, onko kyseessä myynti, osto vai vaihto. Esittele lyhyesti tuote, sen kunto, hinta ja yhteystietosi. Voit täyttää sähköisen ilmoituspohjan osoitteessa: www.ampumaurheiluliitto.fi/ myy-ja-osta/ilmoitukset/lisaa-ilmoitus Ilmoituksen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen urheiluampuja@ampumaurheiluliitto.fi tai postitse osoitteeseen Ampumaurheiluliitto, Lassi Palo, SAL, Valimotie 10, 00380 Helsinki. Julkaisemme ilmoituksen Urheiluampuja-lehdessä ja Ampuma­ urheiluliiton nettisivulla, kun olet maksanut 10 euroa Ampumaurheilu­liiton tilille Nordea FI41 1328 3000 0421 57. lauottua ””Taloudellisesti Kultahippufinaali ei ole mikään rahasampo. – Enemmän tästä jää uskoa tulevaisuuteen kuin mammonaa sukanvarteen, sanoi kilpailujen varajohtaja Ilkka Ratamo. – Salon kaupungille pitää antaa iso kiitos siitä, että saimme Salohalliin (ilmaiseksi) käyttöön. Ilman sitä tämä tapahtuma ei yksinkertaisesti olisi ollut mahdollista järjestää, Ratamo muistuttaa ja kiittää samalla aktiivista noin 50 hengen talkooporukkaa.” Salon Seudun Sanomat 28.4. LIITTOVALTUUSTON kokouksessa 13. huhtikuuta hyväksyttiin sääntömuutoksia. SAL:n sivuilla netissä oleva sääntökirja KY/2018-2 on päivi- IKÄMIEHILLE Y70, Y75 ja Y80 2-asentokilpailu (polvi ja makuu) 300m kivääri, 300m vakiokivääri, 50m kivääri, 10m ilmakivääri ikämiehet (Y70, Y75, Y80) ampuvat näissä lajeissa 2x30 ls (polvi ja makuu) Kiväärilajien asentokilpailuissa sarjoihin Y70, Y75 ja Y80 hyväksyttiin uusi joukkuesarja Y70. ””Kauhavan Ampujien Tiia Koivisto osallistui ensimmäisen kerran ilma-aseiden Kultahippufinaaleihin, kun hän oli 5-vuotias. Finaalit järjestettiin tuolloin Turussa. Hän on nyt 14-vuotias ja kilpaili sääntöjen mukaisesti viimeisen kerran ilma-asefinaaleissa, jotka järjestettiin huhtikuun lopussa Salossa.”.” i Raportti Kultahippufinaaleista sivuilla 24–27 Urheiluampuja 2019 Lehden numero Varauspäivä Aineistopäivä Ilmestymispäivä 3/2019 15.6. 20.6. 9.7. 4/2019 5.9. 10.9. 1.10. 2/2019   URHEILUAMPUJA UA_2_2019.indd 43 43 05/05/19 21:01

SVENSKA SIDOR Holmberg Europeiskmästare I mars tävla man om Europeiskamästerskap på luftvapen i Osijek, Kroatien. Tävlingen var mycket lyckad för SFS-skyttarna. Med i tävlingarna var: Cristian Friman, ESF; Jenna Kuisma, KSF; Krister Holmberg RS och Niklas Hyvärinen, RS. Krister Holmberg hade en mycket lyckad dag när man sköt blandloppet på rörligt mål i EM i Osijek, Kroatien. Holmberg prickade in fina 388 poäng efter att han skjutit en grym slutspurt, 197 poäng på de sista 20 skotten. Slutspurten räckte för Holmberg att ta sitt fjärde individuella Europeiskamästerskap. – De skulle kunna komma lite oftare dessa mästerskap, konstaterade Holmberg finurligt efter att tävlingen var över. Det här var Holmbergs 15:e mästerskapsmedalj, individuellt och åttonde i EM-medalj. Senast Holmberg blivit Europeiskmästare var 2014 i Moskva före det kom det sig 2003 i Göteborg och 1995 i Lahtis. Mästerskapen i Moskva och Göteborg kom som nu på blandloppet på 10 meter mästerskapet i Lahtis kom på blandloppet på 50 meter. Niklas Hyvärinen sköt 374 poäng. Hyvärinen placerade sig med denna prestation på en tionde plats. Till omksjutning om brons krävdes 383 poäng. Det sköt Vladislav Prianishnikov från Ryssland och Sveriges Jesper Nyberg. Bedrich Jonas från Tjeckien var tvåa med 385 poäng. I lagtävlingen blev det silver för Finland. Heikki Lähdekorpi som var den tredje länken i laget sköt samma SFS mästerskap avgjorda UNDER VÅREN HAR det ordnats SFS mästerskap på luftvapen. Dessa tävlingar har ordnats i Borgå, Ekenäs, Karleby och på Åland. Det sköts en hel del nya mästerskapsrekord under dessa tävlingar. Här följer en resultatlista från tävlingarna: LUFTGEVÄR: 8SS, 20sk.: 1) Edvin Avellan RS 183. 10SS, 20sk.: 1) Ida Avellan RS 194 SFSMrek., 2) Melvin Lindström RS 192, 3) Aston Hommas RS 176, 4) Aada Jyrkinen KSF 172, 5) Axel Kevin RS 159. 11-14N, 20sk.: 1) Waltteri Miikkulainen BSPA 191 SFSMrek., 2) Roope Ruokolahti KSF 186. 12MVS, 20sk.: 1) William Wilkman RS 165, 2) Joel Jyrkinen KSF 156, 3) Reetta Ruokolahti KSF 148. 14MVS, 30sk.: 1) Nicole Kamila RS 287, 2) Arthur Ekberg KSF 267, 3) Niklas Narinen ESF 255. H16, 40sk.: 1) Artturi Aarni KSF 359,4, 2) Antton Ekberg KSF 241. 44 Krister Holmberg resultat som Hyvärinen, 374 poäng. Man förlorade guldet med fem poäng till Sverige, Ryssland var tredje. I normalloppet var Krister Holmberg och Niklas Hyvärinen med om att ta ett lagbrons. Tillsammans med Heikki Lähdekorpi slog de Ungern med en poäng, som då räckte för medalj. Sverige på andra platsen var 20 poäng före Finland, Ryssland segrade. Individuellt sett hade Holmberg och Hyvärinen ingendera inte en så bra dag. Holmberg sköt 563 poäng och Hyvärinen 560 poäng, de var 12:e respektive 15:e. Med dessa resultat blev duon långt ifrån 573 poäng som krävdes för att nå medaljmatchen för de fyra bästa skyttarna. KUISMA BÖRJADE tävlingarna med en fin prestation när hon kom in på en femte D16, 40sk.: 1) Emma Malinen KSF 401, 2) Nicole Kamila RS 394,6, 3) Veera Sevelius BSPA 381. H18, 60sk.: 1) Luukas Koota ESF 608,5, 2) Tuomas Tapper KSF 597,6. D18, 60sk.: 1) Melinda Moring KSF 596,8 SFSMrek., 2) Sandra Moring KSF 567,2. H20, 60sk.: 1) Cristian Friman ESF 621,9 SFSMrek. H, 60sk.: 1) Joni Stenström RS 621 SFSMrek. D, 60sk.: 1) Indré Zliobaite RS 593,5 SFSMrek. H60, 40sk.: 1) Ilmo Kinnunen RS 382,2 SFSMrek., 2) Jari Lahdenvesi RS 379,2, 3) Gustaf Strömbäck SkB 377,8, 4) Ulf Friberg RS 377,1, 5) Ensio Miikkulainen BSPA 371,7. A70, 40sk.: 1) Torolf Nieminen BSPA 370,2, 2) Göran Eklund SkB 350. A75, 40sk.: 1) Kauko Kaartinen RS 361,9 LAG: A50: 1) RS 1123,3 SFSMrek. A18: 1) KSF 1761,6 SFSMrek. A16: 1) KSF 1001,1 SFSMrek. 10SS: 1) RS 545 SFSMrek. LUFTGEVÄR LIGGANDE, 60SK.: H60: 1) Ilmo Kinnunen 620,1 SFSMrek. A75: 1) Kauko Kaartinen 616,4 SFSMRek. Luftgevär 3x20sk.: plats. Kuisma sköt en bra grundserien när hon kom upp till 624,9 poäng och med det knep hon en åttonde plats i grundserien och kom alltså till final. Marianne Muller från Frankrike var bäst i grundserien med 627,9 poäng. Kuisma var nöjd med sin grundserie. – Jag är nog riktigt nöjd med grundserien. Slutet löpte på så bra att det är jag extra nöjd med, början var lite jobbig så bra att jag jobbade upp mig därifrån, kommenterade Kuisma. Finalen var sedan jämn och Kuisma var länge med i kampen om medaljplatserna. I det skede som femte platsen skulle avgöras så var Kuisma och Ungerns Eszter Meszaros på samma poäng, så man fick skjuta en omskjutning trots att Kuisma sköt en 10,5:a så räckte det inte när Meszaros sköt ännu bättre. Stephanie Grundsöe från Danmark korades till Europeiskmästare, Anna Janssen från Tyskland var tvåa och Muller var trea. Kuisma var också nöjd med finalen. – Jag är nöjd att jag klarade av att hålla ihop paketet i finalen också trots att jag var jättenervös. Så jag är nog nöjd med hela prestationen i finalen, jag kunde inte ha gjort det så mycket bättre, berättade en nöjd Kuisma. ESBO SKYTTEFÖRENINGS Cristian Friman kom in på en 19:e plats i pojkarnas luftgevär. Friman sköt 619,5 poäng. Till final skulle ha krävts 622,7 poäng. Så Friman lyckades inte H60: 1) Ilmo Kinnunen RS 570 SFSMrek. A75: 1) Kauko Kaartinen RS 549 SFSMrek. LUFTPISTOL: 10SS,20sk.: 1) Carin Åkerfelt RS 148 SFSMrek., 2) Axel Kevin RS 145. D16, 40sk.: 1) Ella Lindqvist RS 346, 2) Alexandra Högberg RS 334, 3) Emmi Leinonen BSPA 296, 4) Ada Westerlund RS 267. D18, 60sk.: 1) Pauline Matthes RS 519 SFSMrek. D, 60sk.: 1) Cecila Lund ÅSSF 546 SFSMrek., 2) Sophia Arrakoski RS 532, 3) Marika Röyhkiö ESF 531, 4) Julia Sundkvist SkB 523. H, 60sk.: 1) Victor Burnev ESF 562, 2) Stellan Egeland ÅSSF 556, 3) Fredrik Blomqvist ÅSSF 550, 4) Victor Erikslund ÅSSF 546, 5) Thomas Ågren VS-VA 543, 6) Tomas Högback VS-VA 538, 7) Ari Kankilampi RS 533. H50, 40sk.: 1) Arto Jussila VS-VA 367, 2) Jaakko Riiali ESF 352, 3) Ari Sundman VS-VA 352, 4) Jori Arrakoski RS 334. H60, 40sk.: 1) Raimo Laine RS 366, 2) Berndt Björkqvist VS-VA 356, 3) Lawrence Mariani-Cerati RS 351, 4) Paul Andersson BSPA 271. A70, 40sk.: 1) Per-Erik Gammelgård NSK 368, 2) Paavo Pitkänen BSPA 351, 3) Petter Eskills ÅSSF URHEILUAMPUJA  2/2019 UA_2_2019.indd 44 05/05/19 21:01

e Världscupssäsongen har kört igång VÄRLDSCUPSSÄSONGEN har kommit igång och vi har haft SFS-idrottare på plats i varje världscup såhär långt. Finalplatserna har ännu låtit vänta på sig. USA:s Vincent Hancock segrade i tävlingen efter att han skjutit ner alla lerduvor i både grundserien och finalen. Al Ain New Delhi ÅRETS FÖRSTA världscup ordnades i New Delhi, Indien var man sköt gevär och pistol. Raseborgs Skyttars Joni Stenström deltog i herrarnas gevärsgrenar. Stenström knep en 37:e och en 44:e plats. 37:e platsen kom i luftgevärstävlingen var Stenström sköt nytt säsongsbästa, 624,1 poäng. Finalgränsen var denna gång 628,4 poäng. segrade gjorde Rysslands Sergei Kamenskiy. på 3x40 skott var Stenström 44:e när han i grundserien sköt 1162 poäng. Finalgränsen var här 1178 poäng. Istvan Peni från Ungern segrade i tävlingen. Stenström sköt i kvalet till grundserien, 1168 poäng.  Acapulco DEN ANDRA världscupen ordnades i Mexico i Acapulco. Där tävlade man i hagelgrenarna. Sibbo Skyttegilles Oskari Kössi deltog i herrarnas skeet. Kössi sköt där 119 av 125 möjliga träffar. Med det kom Kössi in på en 32:a plats. Finalgränsen var 122 träffar. I DEN TREDJE världscupen tävlade man också i hagelgrenarna. Denna tävling ordnades i Förenade Arabemiraterna i Al Ain.  Här deltog tre SFS-idrottare: Mopsi Veromaa i damernas trap, Oskari Kössi i herrarnas skeet och Timo Laitinen likaså i herrarnas skeet. Alla representerar Sibbo Skyttegille. Veromaa träffade 113 lerduvor i tävlingen av 125 möjliga. Det berättigade henne till en 34:e plats. För att nå finalen skulle de ha krävts 120 träffar. Carole Cormenier från Frankrike segrade i finalen. I herrarnas skeet nådde inte heller Kössi eller Laitinen finalen. Kössi sköt 120 träffar och var med det 24:e. Laitinen uppnådde 117 träffar och med det var han 66:e. Till final krävdes 122 träffar och segrade gjorde Kuwaits Mansour Al Rashedi. Beijing I SLUTET AV APRIL avgjordes årets fjärde världscup i Beijing, Kina. Där tävlade man med luftgevär och luftpistol. Hela tre skyttar från Kyrkslätt Skytteförening deltog av dem var Sebastian Långström mest framgångsrik. Förutom Långström deltog, Jenna Kuisma och Henna Viljanen. Alla tre tävlade för första gången i världscupen. Långström kom in på en 21:a plats i herrarnas 3x40 skotts tävling. Långström tangerade sitt eget personbästa när han i en blåsig tävling sköt 1166 poäng. Finalgränsen var 1172 poäng, grundserie-etta var Istvan Peni från Ungern med 1181 och segrade efter finalen gjorde Filip Nepejchal från Tjeckien. På luftgevär var Långström 80:e när han sköt 617,5 poäng. Finalgränsen var 627,5 poäng, grundserie-etta var Rysslands Vladimir Maslennikov. Efter finalen korades Kinas Zicheng Hui till segrare. Jenna Kuisma var med om att komma in på en 15:e plats i mixedlag-tävlingen på luftgevär tillsammans med Aleksi Leppä. Annars var Kuisma 103:e på luftgevär när hon sköt 612,2 poäng, med en bom. Henna Viljanen sköt utanför tävlan ett resultat på 618,2 poäng. På 3x40 skott deltog Viljanen i tävlingen var hon sköt 1129 poäng i kvalet till grundserien, det räckte inte för att kvalificera henne till grundserien. Nu sköt Kuisma utanför tävlan och hon sköt nytt personbästa, 1161 poäng. försvara sin fjärde plats han uppnådde förra året. Filip Nepejchal från Tjeckien korades till Europeiskmästare. Nepejchal var bäst i både grundserien och finalen. I grundserien sköt han 628,4 poäng och i finalen nytt Europeisktrekord. Tillsammans med Jenna Kuisma var duon dessutom 16:e i mixedlag-tävlingen bland med 30 deltagande lag. 350, 4) Palf Lindholm ÅSSF 290. A75, 40sk.: 1) Bengt Kamis Vs-VA 347, 2) Ulf Fagerström RS 315, 3) Rune Karlsson ÅSSF 314, 4) Kristian von Bonsdorff BSPA 282, 5) Raimo Valtonen BSPA 267. H P1, SH1, 60sk.: 1) Janne Puro RS 492 SFSMrek. D50, 40sk.: 1) Tiina Aalto ESF 297. H50, 40sk.: 1) Jan Malmberg ÅSSF 324, 2) Juha-Pekka Tissarinen SSG 323, 3) Juhana Niku-Paavola SSG 316, 4) Tom Sved SSG 310, 5) Kristian Torsell SSG 220. H60, 40sk.: 1) Tapani Koskela BSPA 338, 2) Tryggve Henriksson RS 247, 3) Seppo Teränen BSPA 200. A70, 40sk.: 1) Jouko Mutka RS 330, 2) Bror Skogster SSG 311, 3) Anders Holmberg RS 276, 4) Erkki Mäkiniemi BSPA 259, 5) Ralf Lindholm ÅSSF 225, 6) Lars-Erik Backman SSG 204. Blandlopp, 40sk.: D: 1) Oona Tenhunen BSPA 322. H: 1) Tarmo Koskela BSPA 375, 2) Timo Ristimäki SSG 361, 3) Roni Tenhunen BSPA 354, 4) Jyrki Lehtonen SSG 343, 5) Jouni Sonntag BSPA 322. D50: 1) Tiina Aalto ESF 294. H50: 1) Juha-Pekka Tissarinen SSG 344, 2) Jan Malmberg ÅSSF 331, 3) Tom Sved SSG 331, 4) Juha Niku-Paavola SSG 308, 5) Kristian Torsell SSG 251. H60: 1) Tapani Koskela BSPA 361, 2) Seppo Teränen BSPA 275, 3) Tryggve Henriksson RS 217. A70: 1) Jouko Mutka RS 324, 2) Bror Skogster SSG 317, 3) Anders Holmberg RS 272, 4) Erkki Mäkiniemi BSPA 244, 5) Ralf Lindholm ÅSSF 221, 6) Lars-Erik Backman SSG 172. LAG: A: 1) ÅSSF 1662, 2) RS 1584. D16: 1) RS 947 SFSMrek. A50: 1) VS-VA 1075, 2) RS 1051, 3) ÅSSF 954, 4) BS-PA 900. RÖRLIGT MÅL: Normallopp: D, 60sk.: 1) Oona Tenhunen BSPA 452 SFSMrek. H, 60sk.: 1) Tarmo Koskela BSPA 550, 2) Roni Tenhunen BSPA 544, 3) Timo Ristimäki SSG 542, 4) Jyrki Lehtonen SSG 542, 5) Jouni Sonntag BSPA 497, 6) Daniel Torsell SSG 434. S F S LAG: Normallopp: H: 1) BSPA 1591, 2) SSG 1506. H50: 1) SSG 949, 2) Raseborgs Skyttar 853, 3) BSPA 797. Blandlopp: H: 1) BSPA 1051, 2) SSG 1021. H50: 1) SSG 983, 2) BSPA 880, 3) RS 813. SVENSKA FINLANDS SPORTSKYTTEFÖRBUND.R.F (SFS) Petra Liljeberg Joni Stenström SFS:s hemsida 0500 872 045 Svenska sidor skribent www.sfs.idrott.fi petra_liljeberg92@hotmail.com joni.stenstrom@gmail.com 2/2019   URHEILUAMPUJA UA_2_2019.indd 45 45 05/05/19 21:01

L A S S I PA LO 10 napakkaa Vastaajana vuosien 2020-21 ilma-­ aseiden Kultahippufinaalien kilpailun johtaja Jorma Lång (Kankaanpään Ampumaurheilijat). 46  EKA ENNAKOIVA: Millainen fiilis Salon Kultahippufinaaleista jäi? Homma toimi loistavasti, ja tapahtumasta jäi hyvä fiilis. Ne menivät kokonaisuudessaan hyvin.  TOKA TUNKEILEVA: Mikä oli parasta? Tykkäsin Salohallin tiloista, ne olivat hienot. Kisoja pystyi seuraamaan myös ylhäältä käsin. Ne olivat hyvin organisoidut kisat.  KOLMAS KOVISTELU: Missä olisi ollut kehitettävää? Joukkuekilpailuissa juhliminen oli vaisumpaa kuin aikaisemmin – johtuen ehkä siitä, ettei ollut sitä vanhaa peltien kolinaa. Elektroniset laitteet ovat toki vaivattomat.  NELJÄS NALLITUS: Kuinka monta lasta ja seuraa odotatte Kankaanpäähän? En ole perehtynyt Salon määriin, mutta sanotaanko niin, että halli tulee täyteen!  VIIDES VARMISTAVA: Mikä on kilpailupaikka? Urheilukeskuksen alueella sijaitseva halli. Lopullista päätöstä ei ole vielä tehty siitä, mikä se on. Kisojen ajankohta on noin huhtikuun puoliväli.  KUUDES KUJEILEVA: Mitä kaikkea muuta osanottajat voivat Kankaanpäässä tehdä? Oheistoimintoja on paljon. Kankaanpäässä on kaksi uimahallia, täällä voi keilata, pelata tennistä ja harrastaa frisbee-golfia.  SEITSEMÄS SIHTAUS: Ammutaanko myös ensi vuonna elektronisiin taululaitteisiin? Lähtökohtaisesti kyllä ja peruskilpailut varmasti. Mietimme vielä sitä, voiko joukkuekilpailuja jotenkin värittää  KAHDEKSAS KULTAHIPPU: Kuinka iso urakka järjestäminen teille on? Se on pienelle seuralle todella iso homma. Tarvitsemme muiden apua radan rakentamiseen ja purkamiseen sekä tavaroiden kuljettamiseen.  YHDEKSÄS YRITYS: Miksi halusitte tapahtuman järjestettäväksenne? Se taisi olla puheenjohtajan harha-askel! (Naurua.)  NAPAKYMPPI: Mikä voisi olla ensi Kultahippufinaalien vuoden napakymppi? Se, että Kultahippufinaalit palaa Kankaanpäähän 25 vuoden tauon jälkeen. Toivottavasti onnistumme järjestelyissä.. LASSI PALO URHEILUAMPUJA  2/2019 UA_2_2019.indd 46 05/05/19 21:01

FINAALI Kohti arvokisavoittoja ja tasalukua Teksti & kuva LASSI PALO S ibbo Skyttegilleä edustava Oliver Ojansuu, 15, voitti Kyproksella huhtikuun alussa järjestetyssä maailmancupissa nuorten sarjan compak sportingin ja oli kolmas sportingissa. Hän on ampunut jo kuuden vuoden ajan ja voitti ensimmäisen Suomen mestaruutensa 12-vuotiaana. – Aloin ampua iskäni kanssa, Ojansuu kertoi SSG:n radalla huhtikuisena perjantaina, kun sportingin nuorten maajoukkueryhmä harjoitteli Anti Järvelaidin johdolla. Ojansuu asuu isänsä, äitinsä ja isosiskonsa kanssa Hyvinkäällä – vain muutaman kilometrin päässä ampumaradasta. Ojansuu käy ruotsinkielistä yläastetta Vantaalla (Helsinge skola) ja siirtyy ysiluokalle ensi syksynä. Päivät ovat pitkiä, mutta ampumaurheilulle riittää aikaa: – Ammuin viime vuonna noin 4000 kiekkoa. Tänä vuonna määrä nousee noin 6000:een. Tähän asti on mennyt mukavasti, 186-senttinen nuorukainen hymyili. – Minua harmittaa se, ettei sporting ole olympialaji, Ojansuu vastaa ”ikuisuuskysymykseen”. – Pysyn kuitenkin tässä lajissa ainakin toistaiseksi! 200 KIEKKOA on iso tavoite – sitten joskus. Ammuin viime vuonna ennätykseni 188 kiekkoa. AMMUN SPORTINGIA SIKSI, ETTÄ se on kivaa. Se on erilaista, koska kiekot tulevat eri suunnista. Skeetissä ja trapissa tulee samanlaisia kiekkoja, mutta sportingissa ne voivat tulla mistä vaan. AMPUMAURHEILUN LISÄKSI käyn kuntosalilla ja ulkoilutan naapurin koiria. Aiemmin pelasin jääkiekkoa Hyvinkään Jää-Ahmoissa, mutta jouduin lopettamaan sen loukkaantumisen takia. Tykkäsin lajista. Pelasin jääkiekkoa viiden vuoden ajan. TÄMÄ VUOSI ON on mennyt tosi hyvin. Kyproksen-reissu oli hyvä. OLEN TYYTYVÄINEN SIIHEN, miten olen kehittynyt ja edistynyt. Olen saavuttanut hyviä tuloksia. URHEILUAMPUJANA HALUAN voittaa isoja arvokisoja jo tämän vuoden aikana. Minulla on toki vielä aikaa, sillä voin ampua vielä viisi vuotta nuorten sarjassa. OLEN URHEILIJANA tosi kilpailuhenkinen. Jos sarjat menevät huonosti, niin ottaa päähän ja on huilattava. En kuitenkaan näytä hermostumista vastustajille. SPORTINGIN MAAJOUKKUERYHMÄSSÄ on tosi hyvä joukkuehenki. Joukkueessa on samantasoisia ampujia, ja me tsemppaamme toisiamme hyvässä hengessä. Samassa hyvässä hengessä haluamme tietysti myös voittaa toisemme. LÄHITULEVAISUUDEN TAVOITTEENANI ON menestyä EM-kilpailuissa ja voittaa Suomen mestaruus sekä saavuttaa joukkuemitali MM-kisoissa. Oliver Ojansuu ´´ SYNT.: 20.3.2004, Hyvinkää ´´ KOTIPAIKKA: Hyvinkää ´´ SEURA: Sibbo Skyttegille (SSG) ´´ VALMENTAJAT: Anti Järvelaid, Esa Vennola ´´ ASE: Beretta 692 Black Edition ´´ HARRASTUKSET: kuntosali, kävelylenkit 2/2019   URHEILUAMPUJA UA_2_2019.indd 47 47 05/05/19 21:01

Tule kannustamaan omia! Hälvälässä elokuussa - SAL 100 päätapahtuma   500 olympiaurheilijaa   80 maata   8 olympiapaikkaa Tokioon   7 varsinaista kilpailupäivää   5 finaalikilpailua Tervetuloa seuraamaan kilpailuja paikan päälle Hälvälään! Yleisöllä vapaa pääsy. www.lahti-wc2019.fi UA_2_2019.indd 48 05/05/19 21:01