3• 2019 KOTI&KAUPUNKI RIIHIMÄEN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI • WWW.RIIHIMAKI.FI • JULKINEN TIEDOTE / RYHMÄJAKELU 10 RIIHIMÄKI ON KULTTUURIN PIENI SUURKAUPUNKI Teemu Heikkilä   3 BLOGGARI RAKASTUI RIKSUUN 4 RIKSUUN NOUSEE ESPANJAN VISIO    8 FORTUM KUMPPANIKSI KIERTOTALOUDESSA

2 Koti & Kaupunki 3 • 2019 TEATTERI Riihimäen kaupunginmuseo Suomen metsästysmuseo Näyttelyt: Näyttelyt: ● 29.12.2019 asti Kuva kuvasta. ● 5.9.–10.11.2019 Siivekkäät ja hännäkkäät ● 30.11. Talvisota Riihimäellä -virtuaali- Riihimäen kansalaisopiston kuvanveistoryhmän näyttelyn julkistus näyttely. ● 8.12. ja su 15.12. Joulupolku  ● 10.10.–31.12.2019 Ilvolan väkeä ● 12.1.–26.4.2019 Riihimäen kaupunki TAIDE Tero Makkosen eläinmuotokuvia ja Tini Sauvon 60 vuotta maalauksia ja veistoksia. ● 12.1.–26.4.2019 Muovikasseja Riihimäeltä ● 8.10.–10.11.2019 Vuoden luontokuvat 2018 ● 23.2.2019 Perinnelaskiainen KOTI&KAUPUNKI www.riihimaenkaupunginmuseo.fi Öllerinkatu 3 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI Julkaisija Riihimäen kaupunki Päätoimittaja Mia Miettinen viestintä- ja markkinointipäällikkö Tuotanto TK mediatalo Oy www.tkmediatalo.fi Painopaikka Lehtisepät, Tuusula www.metsastysmuseo.fi Tehtaankatu 23 A PÄÄKIRJOITUS Riksu voi olla sinunkin rakkaasi Millainen Riihimäki on? Rakas ja rosoinen. Näillä sanoilla riksulaiset ovat minulle kotikaupunkiaan tänä vuonna kuvailleet. Riihimäki on paljon muutakin: se on myös turvallinen ja viihtyisä kotikaupunki, monipuolinen kulttuurin kehto ja tulevaisuuteen rohkeasti katsova kaupunki. Nämä kaikki puolet tulevat esille myös tämän asukaslehden sivuilla, sillä numero on omistettu Riihimäen ja riksulaisten kehumiselle.   Riihimäelle muuttaa vuosittain 1 500–1 600 ihmistä. Määrällisesti eniten Riihimäelle kotiutuu asukkaita Hyvinkäältä, Helsingistä ja Hausjärveltä. Yksi muuttaneista on Facebookissa Elämänlaatupakolainen -blogia pitävä Kari Moisiala, jonka haastattelun voi lukea viereiseltä sivulta.   Jotta riksulaisten kotikaupunkiaan kohtaan tuntema rakkaus näkyisi ja kuuluisi myös muille, tämä lehti jaetaan Riihimäen lisäksi kaikkiin kotitalouksiin Hyvinkään, Janakkalan, Lopen ja Hausjärven alueella. Lehteä jaetaan myös marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna RixuRaxa-messuilla. Antoisia lukuhetkiä! Mia Miettinen Viestintä- ja markkinointipäällikkö OSALLISTUVA BUDJETOINTI Kun asukas saa päättää Asukkaiden osallistaminen on ollut vahvasti esillä viime vuosina, sillä uudistuneen kuntalain yhtenä tärkeänä tavoitteena on kuntalaisten osallisuuden edistäminen. On hienoa, että erilaisia osallisuuden muotoja onkin kunnissa ideoitu ja otettu ahkerasti käyttöön! Riihimäellä tehtiin osallistuvasta budjetoinnista valtuustoaloite viime vuoden lokakuussa ehdotuksena kokeilla uutta toimintatapaa nuorisovaltuustossa. Joulukuussa Riihimäen kaukolämpöyhtiön osakkeiden myynnin yhteydessä valtuusto kuitenkin päätti panostaa asiaan huomattavasti merkittävämmin ja varasi peräti miljoona euroa osallistuvaan budjetointiin. Summa jaetaan useammalle vuodelle, ja nyt aluksi asukkaiden ehdotuksia toteutetaan 50 000 eurolla. Osallistuvaa budjetointia on Suomessa ja maailmalla toteutettu monenlaisin tavoin. Meille uutta toimintaa aloittaessamme olemme ottaneet oppia muista kunnista ja etenkin osallisuuteen vahvasti panostavasta Tuusulasta saadut vinkit ovat olleet hyödyllisiä. Periaatteena on, että asukkaat saavat ideoida rahankäyttökohteita mahdollisimman vapaasti ja toteutettavat hankkeet päätetään äänestyksen tuloksena. Parasta olisi, jos asukkaat innostuisivat miettimään asuinympäristönsä viihtyvyyttä parantavia asioita yhdessä. Kutsumme myös nuorisovaltuuston sekä vanhus- ja vammaisneuvoston mukaan ideoimaan. Ja kuuluuhan suuri osa asukkaista johonkin yhdistykseen, seuraan tai osallistuu vanhempainiltoihin päiväkodissa tai koulussa. Voisiko näiden yhteydessä löytyä yhteinen tavoite vaikkapa harrastusvälineiden hankkimiseen tai tapahtuman järjestämiseen? Ehkäpä löytyisi joku uusi tapa lisätä hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä? Ajatuksena on, että idea tuottaisi iloa mahdollisimman monelle! Toivon, että kaupunkilaiset osallistuvat osallistuvaan budjetointiin rohkeasti kaikissa vaiheissa! Summalla toteutetaan monia toiveita ja mielenkiinnolla odotankin ehdotuksia, jotka ovat nähtävillä verkkopalvelussa. Käykää tutustumassa, ideoimassa ja kommentoimassa osoitteessa: osallistu.riihimaki.fi. Merja Viitanen, kehittämispäällikkö Tero Makkosen Kettu, Ilvolan väkeä.

Riihimäen kaupungin asukaslehti Riihimäen taidemuseo Suomen lasimuseo Näyttelyt: Näyttelyt: ● 11.5.–22.9.2019 Hiertäen hangaten ● 30.8.–31.12. Taas kiertueella – Suomen Puupiirtäjien Seura 3 – Riihimäeltä Coburgiin 2019–2020 ● 11.5.2019–26.1.2020 Boheemielämää ● 8.9.–27.10. Lasitehtaasta museoksi – Wirkkala ja – Teoksia Riihimäen taidemuseon kokoelmista Suomen lasimuseon rakennus ● 12.10.2019–26.1.2020 All These Silent Years ● 1.11.–31.12. Aimo Okkolin – Vilja Tammisen valokuvia ● 30.8.–27.10. Henriikka Pöllänen – Valovuodet ● 1.11.–31.12. Tatu Vuorio www.riihimaentaidemuseo.fi Temppelikatu 8 Vilja Tammisen Shiny Girls and Glimmerin Horse. www.suomenlasimuseo.fi Tehtaankatu 23 Aimo Okkolinin Lumpeenkukka. Eino Ansio RIKSU R AK AS UN TUNEE T Juttusa rjassa k erromm uusien ri e ihimäke läisten ajatuksia kotikaupung istaan. #Rakasri ksu Rautatienpuisto mukulakivikatuineen on yksi Kari Moisiolan suosikkipaikoista Rihimäellä. Blogin täydeltä rakkautta Elämänlaatupakolainen Kari Moisiola löytää päivittäin asioita, joiden vuoksi Riihimäki on Suomen paras kaupunki. Leijuminen maanpinnan yläpuolella ja rakkauden tunteesta pakahtuminen on kuulemma hieman ylimitoitettua, vaikka Kari Moisiolan lempi Riihimäkeä kohtaan leiskuukin edelleen. – Riihimäki ilahduttaa päivittäin ja on ehdottomasti Suomen paras kaupunki, mies summaa. Idea blogille lähti siitä, että Riihimäelle muutettuaan Moisiola näki ympärillään paljon upeita asioita, joita ihmiset eivät tuntuneet arvostavan. Ensinnäkin Riihimäki on ihmisen kokoinen kaupunki, josta löytyvät kaikki tarvittavat palvelut aidosti läheltä. Toisena ovat asumiskustannukset, jotka ovat alhaisemmat kuin pääkaupunkiseudulla. Elämästä pystyy siis nauttimaan pihistelemättä. Kolmanneksi arki on leppoisampaa, kun hermot ei päivittäin pala ruuhkajonoissa. – Neljän ruuhka tarkoittaa risteyksessä olevaa neljää autoa. Espoossa marketissa oli kymmenen metrin kassajono. Riihimäellä on sopivasti ihmisiä ja arki sujuu mutkattomasti, listaa Moisiola. Mies huomaa saapuvansa tapaamisiin aina varttia liian aikaisin, koska ei ole vieläkään tottunut siihen, että Riihimäellä kaikki on saavutettavissa viidessä minuutissa. Vihreä ja maastoiltaan polveileva kaupunki on lisäksi kaunis. Ydinkeskustan Rautatienpuisto mukulakivikatuineen on soma kuin kuvitteelliset pikkukaupungit Astrid Lindgrenin lastenkirjojen kuvituksissa. Riihimäelle Moisiola päätyi osaksi sattumalta. – Halusimme kodin kolmostien ja hyvien junayhteyksien varteen. Vaatimuksena oli hypermarketit ja riittävä palvelutaso. Riihimäeltä löytyi mieluisin koti, joka ei kuitenkaan sijaitse kerrostalossa, kuten suunnitelmissa oli, vaan kivassa omakotitalossa keskustan tuntumassa. Hypermarkettiin on 20 kilometrin sijaan kolme kilometriä. Elämänlaatupakolaisasenne tarkoittaa sitä, että elämä on nauttimista varten. Yksi Moisio- lan keskeisistä nautinnonaiheista on kulttuuri. – Oikean kaupungin mittareita ovat riittävät kulttuuripalvelut, kuten teatteri. Olemme teatterin suurkuluttajia. Käymme vuosittain katsomassa kaikki nuorisoteatterin esitykset ja paljon myös Riihimäen teatterissa. Lasimuseossa vierailemme 4–5 kertaa vuodessa. Aikaisemmin urheilu ei miestä juuri kiinnostanut, mutta Riihimäen myötä Moisiola on alkanut seuraamaan käsipalloa. – Minusta tuli Cocks-fani. Laji kolahtaa nopeuden takia ihan eri tavalla kuin jalkapallo tai jääkiekko. Blogi on avannut myös syntyperäisten riihimäkeläisten silmät. Moni kertoo saaneensa blogista uutta tietoa ja näkökulmia kotikaupunkiinsa. – Se, että on vertailukohtia ympäri maata, auttaa näkemään miten hyvin asiat Riihimäellä ovat. Kun kulkee avoimin silmin ja mielin, löytää aina jotain uutta ja hienoa. Anne Korkala Arki sujuu. Neljän ruuhka tarkoittaa neljää autoa risteyksessä.

4 Koti & Kaupunki 3 • 2019 Koivurannassa raken Birgitta ja Jari Sihvosen koti valmistuu ensi kesänä. Riihimäelle muuttanut pariskunta kehuu kaupungin rakentamispalveluita. – Ne ovat ihan kymppiplus. Riihimäen Koivurannassa rakennetaan unelmaa todeksi. Tekeillä on Birgitta ja Jari Sihvosen kolmas yhteinen talo. Se tehdään tontille, joka on ostettu Riihimäen kaupungilta. – Meille syntyi visio, kun näimme Espanjassa sellaisen talon, jonka halusimme. Meillä oli tarkka näkemys siitä, miten talo asettuu tontille ja siksi tarvitsimme juuri oikeanlaisen tontin. Riihimäen tonttipalveluista otettiin meihin yhteyttä monta kertaa ja meille tarjottiin erilaisia tontteja. Lopulta sopiva löytyi, Birgitta kertoo. Pariskunta muutti Riihimäelle Hyvinkäältä tonttitarjonnan perässä. Alun perin heillä oli aikomuksena rakentaa paritalo, mutta projektin toinen osapuoli vetäytyi suunnitelmasta. Sitten löytyi unelmien pohjaratkaisu Espanjasta. – Meillä oli Hyvinkäällä talo, jonka oli tarkoitus olla meidän viimeinen talomme. Toisin kuitenkin kävi ja toivomme, että nyt rakenteilla oleva talo on se meidän viimeinen talomme, Birgitta naurahtaa. Hiilenmusta talo, joka on ristitty Willa Valoksi, rakentuu metsän laitaan. Sen iso lasiseinäinen ja lasiovinen terassi suuntautuu etelään. Tontti sijaitsee asuinalueen läpi kulkevan tien päässä. – Rakennustyöt ovat jo pitkällä. Teemme kaiken itse ja minun mieheni on niin ahkera. Talon on tarkoitus olla muuttovalmis ensi kesänä, Birgitta kertoo. Kun Willa Valo on valmis, siinä on 128 asuinneliötä ja pihamaa, jonka laidassa kasvaa muutamia vielä pieniä kuusia. Pihasta on tarkoitus tehdä helppohoitoinen. – Sisääntulon läheisyyteen tehdään pyöreä istutusalue, johon tulee lumipalloheisi ja perennoja, Birgitta suunnittelee. Sihvoset asuvat rakennusprojektin ajan Riihimäellä vuokra-asunnossa. He suhtautuvat uuteen kotikaupunkiinsa tyytyväisin mielen. – Rakentamiseen liittyvä palvelu on ollut Riihimäellä erittäin hyvää, ihan kymppiplus. Vain rakennuslupahakemuksen käsittelyssä oli jonkin verran viivettä, mutta asia edistyi heti, kun soitimme lupahakemuksen perään, Sihvonen sanoo. Riihimäen kaupungilla on tällä hetkellä tarjolla monipuolisesti tontteja niin omakotitalojen kuin rivitalojenkin rakentajille. Myös yritysten tarpeisiin on useita tontteja. Jenniina Nummela Näimme Espanjassa unelmien talomme. Sopiva tontti löytyi Riihimäeltä, ja nyt Willa Valo on työn alla. Uusimmat varattaviksi tulevat Riihimäen kaupungin tontit sijaitsevat Huhtimonmäessä. Luonnonläheisellä alueella on myös H.G. Paloheimon omistamia tontteja, jotka ovat jo varattavissa. Huhtimonmäen tonteista kaksi on rivitalorakentajille. Muille tonteille voi rakentaa omakotitalon. Alueelle tehdään myös leikkipuisto sekä näköalapaikka. Uusi asuntoja odotetaan myös Kumelan Upokkaantielle, jonne Riihimäen kaupunki parhaillaan kaavoittaa tontteja yhtiömuotoisille pientaloille. Myös pois puretun vanhan paloaseman paikalla on nyt tilaa kerrostaloasunnoille. Lähitulevaisuudessa Riihimäellä on toteutumassa myös suurempia asuinalueita, kun asemanseudun visiota tehdään todeksi. Ensimmäinen kaavoitettava alue asemanseu- dulla on Jokikylä. Mikäli Jokikylän suunnittelu ja kaavoitus etenevät parhaalla mahdollisella tavalla, Jokikylään rakennetaan uusia koteja jo vuonna 2021. – Asemanseudun visiossa Jokikylään on esitetty pienimuotoista puurakentamista. Alueesta tulee vehreä ja viihtyisä. Jokikylän suunnittelu etenee vaiheittain. Alueen viitesuunnitelma on tarkoitus tehdä ensi vuoden alussa ja asemakaavoitus voi käynnistyä vuoden 2020 loppupuolen aikana, kaavoituspäällikkö Anniina Korkeamäki kertoo. Myös Peltosaaren sillan ja kosteikon väliin jäävä alue muuttunee lähitulevaisuudessa asuinalueeksi. Alueella on sekä Riihimäen kaupungin että valtion omistamia maita. Kosteikko säästetään ja siellä asusteleva rauhoitettu viitasammakko saa jatkaa rauhassa kosioretkiään.

Riihimäen kaupungin asukaslehti 5 nnetaan unelmien taloa Faktat Riihimäelle muutetaan eniten Hyvinkäältä. Toiseksi eniten Helsingistä ja kolmanneksi eniten Hausjärveltä. Näiden kuntien jälkeen Riihimäelle suuntautuu eniten muuttoliikettä Lopelta, Hämeenlinnasta, Vantaalta ja Janakkalasta. Viime vuonna Hyvinkäältä muutti Riihimäelle 198 ihmistä, Helsingistä 153 ja Hausjärveltä 151. Kanta-Hämeen maakuntaan muutetaan eniten Helsingistä, Hyvinkäältä ja Tampereelta. Viime vuoden aikana Kanta-Hämeeseen muutti Helsingistä 706 ihmistä, Hyvinkäältä 496 ja Tampereelta 450. Viime vuoden aikana Kanta-Hämeeseen muuttaneista 20,4 prosenttia oli iältään 20–24-vuotiaita, 15,9 prosenttia 25–29-vuotiaita ja 9,8 prosenttia 30–34-vuotitaita. Viime vuoden aikana Riihimäelle muutti kaikkiaan 1 472 ihmistä. KantaHämeeseen muuttaneita oli 5 476. Asemanseudun ja keskustan visiossa alueelle rakentuu asuntoja noin 5 000 ihmiselle. Asemanseudun ja keskustan visiossa alueelle suunnitellaan asuntoja noin 5 000 ihmiselle. Tällä hetkellä työstetään asemanseudun yleissuunnitelman luonnoksia ja Riihimäen kaupunginvaltuuston on tarkoitus käsitellä asemanseudun yleissuunnitelmaa joulukuussa. Kertarysäyksellä asemanseutua ei kuitenkaan laiteta uusiksi vaan suunnitelman toteutuvat vähitellen. Osa suunnitelmista pyritään toteuttamaan ripeästi. – Esimerkiksi veturitallien kehittämisestä on neuvoteltu koko ajan. Kaikkiaan asemanseudun suunnitelmien toteutuminen edellyttää hyvää yhteistyötä maanomistajien ja eri toimijoiden kanssa. Näkyviä tuloksia saadaan, kun kaikki tekevät yhteistyötä. Myös kaupunkiorganisaation sisällä luottamushenkilöillä ja eri toimialueilla on omat tärkeät roolinsa. Riihimäki tähyilee myös eteläiseen varuskuntaan. Kun Puolustusvoimat luopuu eteläisen varuskunnan käyttämisestä, se mahdollistaisi alueen muuttamisen asuinalueeksi. – Riihimäellä on kiinnostusta tehdä yhteistyötä eteläisessä varuskunnassa maanomistajan eli valtion kanssa. Kovin monessa paikassa ei kuitenkaan kannata operoida yhtäaikaisesti, kun huomioidaan kaupungin nykyinen kasvutahti, Korkeamäki sanoo. Marke Harkas Riihimäen vapaisiin tontteihin voi tutustua osoitteessa riihimaentontit.fi. Lisätietoa tonteista saa myös sähköpostilla tonttimyynti@riihimaki.fi ja puhelimitse 019 758 4853. Muista RixuRaxa-messut, katso takasivu. Birgitta ja Jari Sihvosen hiilenmusta omakotitalo on pariskunnan kolmas omakotitalo, jota he rakentavat. Riihimäen tontti- ja rakennuspalvelut saavat kokeneelta rakentajapariskunnalta vuolaat kehut hyvästä palvelusta.

6 Koti & Kaupunki 3 • 2019 Riihimäellä on hyvät mahdollisuudet kuntoiluun Kaupunki tarjoaa asukkailleen monipuoliset liikuntamahdollisuudet ja satsaa keskivertoa enemmän siihen, että asukkaat nostavat liikkumalla hikeä pintaansa. Raili ja Voitto Välimäki ovat tuttu kaksikko Riihimäen uimalassa. Pariskunta käy kolmena aamuna viikossa vesijuoksemassa, jonka jälkeen he syövät hallin kahvion laittaman runsaan aamiaisen. – Eläkeläisten vuosikortti uimalaan maksaa 50 euroa. Lisäksi täältä saa kuudella eurolla täydellisen aamupalan, jossa on tuoremehut, leikkeleet, puuro ja tuore sämpylä, Raili Välimäki kehuu. Uinnin ohella pariskunnan liikuntaviikkoon sisältyy paljon kävelyä. Monet arkiaskareista ja asioista hoidetaan jalan. – Olemme olleet aina liikunnallisia ja Riihimäki tarjoaa meille hyvät mahdollisuudet pitää kuntoa yllä vielä tässäkin iässä. Pururadan ja treenirappusten lisäksi esimerkiksi ikäihmisiä kuntouttava Puistonkulma järjestää aktiviteettia, Voitto Välimäki jatkaa. Tärkeä osa liikuntaharrastusta ovat hyvässä kunnossa olevat liikuntapaikat. Viime vuonna valmistuneessa maan ensimmäisessä liikuntapoliittisessa selonteossa tutkittiin kaupunkien ja kuntien tarjoamia liikuntapalveluja. – Tutkimuksessa nousi esiin paljon hyvää liittyen liikuntapaikkoihin sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Kunnissa on herätty lopullisesti siihen, että hyvinvointia ja terveyttä voidaan edistää liikunnan avulla, kertoo Riihimäen liikunta- ja hyvinvointipäällikkö Kati Hämäläinen-Myllymäki. Riihimäellä liikuntapalveluihin on laitettu keskimääräistä enemmän euroja kuin muualla maassa. – Haluamme, että kaupunkilaiset ovat hyvässä kunnossa. Siksi tarjoamme heille mielellämme hyviä liikkumismahdollisuuksia, Hämäläinen-Myllymäki jatkaa. Rahaakin tärkeämpää on se, kuinka kuntalaiset kokevat liikuntapalveluiden riittävyyden ja monipuolisuuden. Kaupunki seuraa useimpien liikuntapaikkojen käyttöastetta kävijämittauksilla, jotka yllättävät iloisesti. Sijoitetut eurot näkyvät kaupunkilaisten liikkumisen lisääntymisenä. Esimerkiksi uimahallilla on vuosittain 155 000 kävijää. Perheliikuntakeskus Riutassa käy syysviikonloppuisin ulkoilemassa yli sata henkeä päivässä ja käyttöaste kasvaa koko ajan. Riutasta on yhdyspolku 250 kilometrin pituiselle Ilvesreitille, jonne liikuntatoimi sen sijaan toivoisi lisää käyttäjiä. Tärkeä osa liikuntaharrastusta on hyvässä kunnossa olevat liikuntapaikat, mukaan lukien kevyen liikenteen väylät, jotka mahdollistavat monenlaisen liikkumisen ja ovat yksi suosituimpia liikuntapaikkoja. Aamulla pitkospuiden kuntotarkastuksen tehnyt Hämäläinen-Myllymäki kertoo, että ylläpitoon ja vuosihuoltoon tulisi vuosittain varata rahaa kymmenesosa rakennuskustannuksista. Hoidettavaa latua kaupungilla on esimerkiksi noin 22 kilometriä. Pohjaa tulisi päästä tekemään heti säiden salliessa. – Täällä tehdään ladut, kentät ja kuntopolut niin hyvin kuin pystytään. Osa liikuntapaikkojen hoitajista on ollut yli 40 vuotta kaupungilla töissä, ja jokainen heistä tuntee ammattiylpeyttä omata työstään. Kaupungin omia resursseja täydennetään seurayhteistyöllä. Hyvä esimerkki tällaisesta on suunnistusseuran hoitamat kartat ja kiintorastit. Riihimäen urheilupuistossa sijaitsevat kuntoportaat rahoitti ja rakensi yksityinen taho. Portaiden ylläpito on liikuntapalvelun vastuulla. – Kuntoportaiden saaminen oli erittäin hieno asia. Sen helpompaa kuntoiluvälinettä tuskin on olemassa, Hämäläinen-Myllymäki toteaa. Tyhjiä salivuoroja Riihimäellä ei juuri jää, ja tilojakin on onneksi monipuolisesti. Anne Korkala Palaute on tärkeää Kuntalaisten panos ja palaute on tärkeää liikuntapalveluiden kehityksen kannalta. Liikuntapalvelut järjestävät pari kertaa vuodessa asiakasraateja, jonne kuntalaiset kutsutaan keskustelemaan ja kehittämään yhdessä liikuntapalveluita. Tilausuus on avoin kaikille. Seuraava kokoontuminen on marras-joulukuussa. Kutsu löytyy kaupungin kotisivuilta. Tutustu Riihimäen liikuntapaikkoihin Istockphoto Keskusurheilupuisto. Urheilutalo, tenniskenttä, beach volley-kenttä, tekonurmi- ja luonnonnurmikenttä, yleisurheilu. Peltosaaren urheilupuisto. Jäähalli ja käsipallohalli, yleisurheilukenttä ja pesäpallokenttä. Cocksin halli. Käsipallojoukkueen halli tarjoa hyvät tilat monipuoleiselle yleisurheilulle. Kuntoportaat. Keskusurheilupuistossa sijaitsevat kuntoportaat ovat suositut sekä ryhmä- että omaehtoisessa liikunnassa. Varuskunnan latu. 5,2 km lenkki vaativassa maastossa lähellä Hatlammin suolenkkiä. Hatlammin suolenkki. Koko perheelle sopiva alue, jossa pitkospuita noin 2 km. Perheliikuntakeskus Riutta. Ulkoilureitti ja luontopolkuja, 18-väyläinen frisbeegolfrata, maastopyöräilyreittejä, kiintorasteja sekä kuntoportaat. Talvella käytössä on myös valaistu tykkilumilatu. Yhdyspolku 250 km Ilvesreitille, joka on Hämeen alueen laajin polkujen ja reittien verkosto. Vahteriston ulkoilualue ja KiistaVeikkojen maja. Reilu 5 kilometriä perinteistä ”pururataa” sekä kilometrin lisälenkki helppokulkuisessa maastossa. Sammaliston kosteikko. Luonnonsuojeluyhdistyksen ylläpitämä alue. Esteetön lintutorni, pitkospuut ja vaellusmaastoja. Talvisin ladut. Uimala. Maauimalassa on 50 m allas, lastenaltaita, hyppyallas ja liukumäki. Uimahallissa 25 m allas, kuusi muuta allasta sekä remontoitu kuntosali, jossa on panostettu toiminallisuuteen. Kamppailukeskus. Vakituiset tatamit ja kuntosalilaitteita.

Riihimäen kaupungin asukaslehti Eino Ansio 7 Riksussa pelataan Baltian parasta käsipalloa Tiesitkö, että käsipallon tyyppistä lajia on pelattu jo antiikin Roomassa? Olympiakisoissakin laji on ollut edustettuna säännöllisesti vuodesta 1972 alkaen. Riihimäellä käsipalloa on pelattu vuodesta 1973 alkaen ­– ja hyvin onkin! Punakeltainen Cocks on voittanut Suomen mestaruuden peräti yksitoista kertaa. Keväällä joukkue voitti seitsemännen peräkkäisen kultansa. Lisäksi joukkueella on palkintokaapissaan yhdeksän Suomen Cupin mestaruutta ja neljä peräkkäistä Baltian liigan mestaruutta. Hyvällä syyllä voikin sanoa, että Riihimäellä on pelattu jo vuosia sekä Suomen että Baltian parasta käsipalloa. Yli miljoona tyytyväistä eränkävijää Riihimäen Erämessuihin on tutustunut vuodesta 1972 lähtien jo yli miljoona kävijää. Kansainväliset Erämessut on Suomen vanhin ja suurin eräalan tapahtuma. Joka toinen vuosi metsästyksen, kalastuksen ja retkeilyn aktiiviset harrastajat kokoontuvat kuulemaan alan viimeisimmät kuulumiset ja tapaamaan alan asiantuntijoita. Viime vuoden kävijätiedot kertovat, että messuille tullaan matkojenkin päästä; kävijöistä 18 prosenttia asuu 50 kilometrin säteellä Riihimäestä, lähes puolet saapui 50–150 kilometrin päästä ja peräti 36 prosenttia matkusti messuille yli 150 kilometrin matkan. Messut ovat paljon muutakin kuin metsästystä ja kalastusta. Tarjolla on runsaasti myös luonto- ja retkeilyteemaa. Erämessuilijoista 88 prosenttia oli sitä mieltä, että tapahtuman anti vastasi erinomaisesti tai hyvin odotuksia. Erämessuja vietetään jälleen 4.–7.6.2020. Riksu on ylpeästi työllisyyden ykkönen Raili ja Voitto Välimäki ylläpitävät kuntoaan vesijuoksemalla ja kävelemällä. Pariskunnan suosimissa kuntoportaissa on 24 metrin korkeusero ja noustavana 266 askelmaa. Kuntoportaiden nouseminen on tehostettua kävelyä, joka nostaa mukavasti sykettä. Riihimäen työttömyysaste 7,5 prosenttia (Ely-keskus, 8/19) on Etelä-Suomen ja Suomen kasvukäytävän kaupunkien matalin. Yli vuoden työttömänä olleiden määrä on laskenut Riihimäellä viime vuoden vastaavasta ajankohdasta peräti 35 prosenttia 163 henkilöön (8/2019). Alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoidenkin osuus oli elokuussa 11,3 prosenttia, ja luku on laskenut viime vuodesta 1,4 prosenttia. Riihimäeltä löytyy monia tärkeitä työllistäjiä kuten VR-Yhtymä, Puolustusvoimat, Würth Oy, Sako Oy, Valio ja Fortum sekä lukuisia pienempiä yrityksiä. Yksi suurimmista työllistäjistä on Riihimäen kaupunki.

8 Koti & Kaupunki 3 • 2019 Riihimäki kiertotalouden Fortumin muovijalostamossa uskotaan, että automaatio ja erilaiset robotiikan ratkaisut lisääntyvät tulevaisuudessa myös jätteiden kierrätyksessä. Koneellinen lajittelu on jo nyt merkittävässä roolissa, kun muovi matkaa kohti uusiokäyttöä. Röykkiöittäin muovia matkaa kohti uutta käyttötarkoitustaan. Riihimäen Kuulojalla Fortumin kierrätys- ja jäteliiketoiminnan jalostamolla muoviroska saa uuden mahdollisuuden. Muovijalostamossa erilliskerätyt muovit lajitellaan automaattisesti. Sen jälkeen muovit puhdistetaan ja niistä valmistetaan granulaatteja eli pieniä muovirakeita. Granulaatteja käytetään uusiomuovituotteiden valmistuksessa, esimerkiksi Sinituote Oy tekee niistä tiskiharjoja ja Oy Orthex kukkaruukkuja. – Kierrätysmuovin käyttäminen vähentää hiilidioksidipäästöjä ja se on hyvä pakkausmateriaali. Uusiomuovin käyttäminen on kaikissa tapauksissa ympäristöteko, sillä se korvaa neitseellisten materiaalien käyttöä, Fortumin kierrätysliiketoiminnanjohtaja Toni Ahtiainen sanoo. Fortumin muovijalostamo on yksi esimerkki kiertotaloudesta ja siitä, mitä Riihimäen kaupunki haluaa strategisesti tukea. Muovin jalostus uusiokäyttöön on talousmalli, jossa neitseellisten raaka-aineiden käyttö ja jätteen määrä vähenevät sekä raaka-aineen elinikä pitenee. Aivan kaikkea jalostamaan päätyvää muovia ei voida käyttää uusiomuovin raakaaineena. Uusiomuoviin kelpaamaton muovi päätyy energiapolttoaineeksi. Muovit lajitellaan eri laatuihin koneellisesti. – Automaatio on lajittelussa kaiken A ja O, sillä ihmissilmä ei pysty tunnistamaan eri muovilaatuja, Toni Ahtiainen sanoo. Henkilöstöä muovijalostamotyössä on vain noin nelisenkymmentä. Ihmistyövoimaa tarvitaan lajittelun valvonnassa, uusiomuovin pakkauksessa sekä lajitteluun liittyvässä logistiikassa. Tulevaisuudessa automaation ja erilaisten robottisovellusten uskotaan lisääntyvän myös jätteiden kierrätyksessä. – Maailmalla on menossa todella paljon erilaisia automaatioon liittyviä kehityshankkeita, joita tullaan hyötymään myöhemmin. Esimerkiksi hiilenmustan muovin tunnistusta on tällä hetkellä vaikea tehdä automaattisesti, mutta siihenkin on tulossa uusia tunnistusmenetelmiä, Toni Ahtiainen kertoo. Uusiomuovin mahdollisuudet ovat monenlaiset ja Fortum kierrätys- ja jäteliike-toiminnassa uskotaan, että sen käyttäminen lisääntyy tulevaisuudessa voimakkaasti. – Kierrätysmuovin käyttäminen lisääntyy varmasti. Esimerkiksi tällä hetkellä kierrätysmuovia ei voida lainsäädännöllisistä syistä käyttää elintarvikepakkauksina. Us- komme, että tämä asia muuttuu tulevaisuudessa, Toni Ahtiainen pohtii. Kierrätysmuovin käyttäminen vähentää hiilidioksidipäästöjä ja se on hyvä pakkausmateriaali. Kuvat: Sami Lettojärvi Riihimäen kaupunki ja Fortum kierrätysja jäteliiketoiminta solmivat syksyllä aiesopimuksen yhteisestä kehittämistyöstä.Sopimuksen tavoitteena on muun muassa uusien ja puhtaiden energia- ja kiertotalousratkaisujen kehittäminen Riihimäellä. Riihimäki ja Fortum toimivat siis kiertotalouden yhteistyökumppaneina ja molemmat tähtäävät yhä pidemmälle ympäristöystävällisyydessä ja siihen liittyvissä liiketoiminnoissa. Riihimäen kaupunginjohtaja Sami Sulkko pitää sopimusta erittäin merkittävänä Riihimäen kaupungin kannalta. Parhaimmillaan sen avulla voidaan toteuttaa ympäristöystävällisiä uusia ratkaisuja, jotka ovat monistettavissa myös kansainvälisesti. Näin Riihimäki voisi olla esimerkkikaupunki niin Suomessa kuin ulkomailla. – Aiesopimus on todella tärkeä työkalu, jolla tuetaan Riihimäen kaupungin strategisia tavoitteita. Sopimus on tavoitteellinen, monipuolinen ja laaja, Sulkko sanoo. Myös Fortumilla sopimusta pidetään tärkeänä askeleena. – Tämän alan pitää kehittyä ja aiesopimus on yksi steppi siinä kehityksessä, joka vahvistaa kiertotaloutta. Fortumilla on osaamista ja halua kehittää kiertotaloutta. Emme kuitenkaan saa unohtaa sitä, kuinka paljon Fortumilla on jo osaamista esimerkiksi vaarallisten jätteiden käsittelyssä, Toni Ahtiainen pohtii. Sopimus avaa tietä myös Riihimäen ainutlaatuisen robotiikkaopetuksen kehittämisessä. Robotiikasta voidaan ammentaa sekä osaajia että uusia ratkaisuja kiertotalouteen. Sopimus viitoittaa Riihimäen valitsemaa strategiaa, jossa painotetaan sekä robotiikkaa että kiertotaloutta. – Parhaimmillaan robotiikka voi tuottaa uusia teknologiaratkaisuja raaka-aineiden ja materiaalien hallinnan prosesseihin sekä ympäristönäkökulmia parantavia mahdollisuuksia aina liikennevirtojen hallinnasta alkaen. Ulottuvuudet ovat monet, ja automaatiota pystytään jo nyt hyödyntämään suuresti esimerkiksi muovijätteen lajittelussa, Sulkko mainitsee. Fortumin kierrätys- ja jäteliiketoiminnan lisäksi Riihimäellä toimii jo nyt useita muita ympäristöystävällisiä palveluja tuottavia yrityksiä. Esimerkiksi Gasumin Riihimäen biokaasulaitos tuottaa biokaasua puhdistamolietteestä sekä biojätteestä. – Fortum ja sen lähiympäristön yritykset tekevät Riihimäestä jo nyt kiertotalouden kärkikaupungin. Meillä on hyvät mahdollisuudet saada Riihimäelle lisää kiertotalous- yrityksiä ja edistää näiden yritysten välistä yhteistyötä. On selkeä kilpailuetu yritykselle, jos se esimerkiksi käyttää tuotannossaan ympäristöystävällistä energiaa, Sami Sulkko sanoo. Myös Riihimäen kaupunki tähtää siihen, että se toimii nykyistä ympäristöystävällisemmin. Kehitettävää riittää niin kaupungin sisäisissä palveluissa kuin niissäkin, joita se tarjoaa asukkailleen. – Riihimäellä on tästä täydellinen poliittinen yksimielisyys – etenkin, kun huomioidaan jo tehty ympäristöjärjestelmätyö, Sulkko tiivistää. Marke Harkas

kärkikaupungiksi Riihimäen kaupungin asukaslehti 9 Riihimäellä palvelut ovat lähellä ihmistä Riihimäen kaupunkirakenne on poikkeuksellisen tiivis ja eheä. Kolmen kilometrin sisällä rautatieasemasta asuu yli 90 prosenttia asukkaista eli noin 26 000 riihimäkeläistä. Se on paljon se, sillä kaupungissa asuu Tilastokeskuksen (2019) mukaan noin 28 700 asukasta. Useimmissa suomalaiskaupungeissa on useita taajamia, joissa asuu vähintään 200 ihmistä. Suuremmissa kaupungeissa yksittäiset kaupunginosat muodostavat oman taajaman tai taajamien ketjun. Riihimäellä taajamia on käytännössä vain yksi. Poikkeuksellisen tiiviin kaupunkirakenteen ansiosta palvelut ovat Riihimäellä useimmiten vain kävelyetäisyydellä. Parasta kuminaa maailmalle Riihimäeltä Riihimäellä toimiva Trans Farm Oy kuuluu maailman johtaviin kuminanjalostajiin. Riihimäen Haapahuhdassa sijaitsevan yrityksen kanssa toimii yhteistyössä noin tuhat kuminan sopimusviljelijää. Kumina kasvaa Suomen oloissa hyvin. Trans Farm tuottaa ja jatkojalostaa kuminaa, josta lähes kaikki viedään ulkomaille. Yrityksellä on vientiä yli neljäänkymmeneen maahan ja sillä on hallussaan noin 25 prosentin osuus maailman kuminamarkkinasta. Trans Farmilla kuminaerät muun muassa lajitellaan ja niiden mikrobiologinen laatu määritellään. Kumina varastoidaan, kunnes se lähtee Riihimäeltä eteenpäin maailman elintarviketeollisuuden käyttöön. Suurinta osaa kuminasta käytetään maustekasvina. Pieniä määriä kuminaa tarvitaan myös kosmetiikka- ja lääketeollisuudessa. Solmukohdasta pääsee kaikkialle ja takaisin p Muoviröykkiöt saavat uuden mahdollisuuden Riihimäen Kuulojalla Fortumin jalostaessa muovia uusiokäyttöön. Fortumin kierrätysliiketoiminnan johtaja Toni Ahtiainen vakuuttaa Fortumilla olevan osaamista ja halua kehittää kiertotaloutta. u Riihimäeltä liikut nopeasti niin töihin, harrastuksiin kuin kulttuuririentoihinkin eri paikkakunnille. Menotavan voit valita tilanteen mukaan, sillä kaupunkia halkoo sekä moottoritie että päärata. Matka henkilöautolla Helsinkiin tai Helsinki-Vantaan lentokentälle taittuu alle tunnissa. Turku–Forssa–Riihimäki– Lahti–Lappeenranta-väylä takaa myös hyvät poikittaisyhteydet. Rautatieasemalta matkustetaan eri suuntiin yli miljoona kertaa vuodessa. Riihimäeltä pääset Helsinkiin päivittäin 70 junavuorolla ja bussillakin 17 pikavuorolla. Hämeenlinnaan juna kulkee noin 20 minuutissa ja Lahteen 45 minuutissa. Useat tuhannet työntekijät pendelöivätkin Riihimäeltä muualle töihin.

10 Koti & Kaupunki 3 • 2019 Kuvat: Teemu Heikkilä Minttu Seppo: "Tämä on huikea kulttuurikaupunki" Viiden upean museon lisäksi Riihimäellä on runsaasti ruohonjuuritason tekemistä ja paljon erilaisia kulttuuritapahtumia, jotka saadaan aikaan yhteistyössä kaupungin, asukkaiden ja yhdistysten kanssa. Kiltti valittaja. Noilla kahdella valituilla sanalla nuorisotyöntekijä ja graffititaiteilija Pete ”Hende” Nieminen kuvaa itseään. Taiteiden yössä elokuussa Nieminen kuljetti spraymaalilla maalattua pianoa ympäri kaupunkia ja antoi halukkaille mahdollisuuden sekä soittaa että kirjoittaa pianon kylkeen nimensä. Riihimäellä varttuneelle Niemiselle kaupunki on sydämen asia, se kaikkein tärkein paikka maailmassa. – Riksulaiset roustaavat itseään turhaan. Täällä on paljon potentiaalia ja mahdollisuuksia tehdä monenlaista alakulttuuria. Esimerkiksi liikenneympyröihin voisi viedä väliaikaista taidetta, kuten performansseja tai orkesterisoittoa, pohtii Nieminen, joka monivaikuttajana vastaanotti tänä syksynä myös kristillisen rauhanliikkeen myöntämän rauhanpalkinnon sananvapauden ja ihmisoikeuksien puolesta puhumisesta graffititaiteen keinoin. Jos Nieminen saisi päättää, hän tekisi yhteistyötä kaikkien mahdollisten tahojen kanssa. – Kuorolaulun, graffitit ja suunnistuksen voisi ihan hyvin yhdistää, sillä kulttuurin ja taiteen ennakkoluulottomuus tekee siitä kiinnostavaa. Mitä monialaisempaa toimintaa saamme aikaan, sitä parempi. Uteliaisuuden ja lapsenmielisyyden säilyttäminen on tärkeää, ettei toiminta mene liian totiseksi, Nieminen toteaa. Riihimäellä järjestetään runsaasti sisällöltään mielenkiintoisia ja monipuolisia kulttuuritapahtumia, jotka vetävät myös väkeä. – Menneen syksyn tapahtumien kokonaiskävijämäärä nousi yli 20 000:een mikä on tämän kokoiselle kaupungille ihan uskomaton saavutus, kertoo kaupungin kulttuurituottajana toimiva Minttu Seppo. Pieneksi kaupungiksi Riihimäeltä löytyy monipuolinen kattaus taiteen ja kulttuuripuolen väkeä; on kuvataiteilijoita, kirjailijoita, muusikoita, tanssitaiteilijoita sekä teatterialan ammattilaisia. – Riksu on pieni suurkaupunki. Täällä on helppo järjestää mitä tahansa tapahtumia, koska tekijöistä on jopa runsaudenpula, toteaa Seppo, jonka mukaan riihimäkeläisyys aidoimmillaan tiivistyy yhdessä tekemisessä ja vilpittömässä, hyvähenkisessä tiedonjakamisessa. Riihimäkeläisiä yhdistävät ylpeys näyttää rohkeasti osaamisensa ja kyky puhaltaa yhteen hiileen. Tärkeintä on se, mitä kaupunki tarjoaa asukkailleen työpäivän jälkeen. – Ikinä en ole tuottajana jäänyt tässä kaupungissa pulaan. Rakas Riksu -tapahtumassa lavalla oli tänä vuonna 80 esiintyjää. Tämä on huikea kulttuuri kaupunki, Seppo kehuu. Kaupungin kokoluokkaan nähden Riihimäellä on Suomen suurin museokeskittymä – taidemuseo, lasimuseo, työväen museo, kaupunginmuseo ja metsästysmuseo. Yhtä lailla museot ovat mukana mahdollistamassa yhteistä kulttuuripöhinää – ja aina mukana kaupungin lukuisissa kulttuuritapahtumissa ympäri vuoden. Riihimäen viiden merkittävän museon tarjonta on upea sekoitus kansainvälistä, valtakunnallista ja paikallista toimintaa. Lasimuseo on kansainvälinen toimija valtakunnallinen vastuumuseo. Taidemuseolta löytyy valtakunnallisella tasolla tärkeitä teoksia ja taiteilijoita, esimerkkinä Helene Schjerfbeck. Rautatienpuistossa sijaitseva kaupunginmuseo on vireä paikallinen toimija, joka tallentaa paikallista perinnettä ja Riihimäen historiaa rautatiekaupunkina. Museo toteuttaa myös varsin eläviä kaupunkitapahtumia omalla pihamaallaan. Mikä kulttuuritarjonnan ja museoiden merkitys on kaupunkilaisille? – Suomen jokaisesta kunnasta löytyy hyviä kouluja ja päiväkoteja muuttoa harkitseville perheille. Oleellisempaa on se, millaista tekemistä kaupunki tarjoaa asukkailleen työpäivän jälkeen. Kun kaupunki haluaa aidosti panostaa vapaa-ajan palveluihin, viestittää se samalla tarjoavansa asukkailleen kokonaisvaltaista hyvinvointia, summaa Suomen lasimuseon johtaja Hanna Mamia-Walther. Kulttuurihistoriallisia arvoja ja yhteistä perintöä ylläpitävät museot ovat tärkeä vastakohta digitaaliselle ja kertakäyttöiselle. Mamia-Waltherin mukaan museosta saattaa tulevaisuudessa tulla jopa ylellisyystuote, kuten vaikkapa puhtaasta luonnosta. Museoissa kulttuurin äärelle voi pysähtyä etsimään rauhaa ja uniikkeja elämyksiä. – Digitalisoituvassa maailmassa museot tarjoavat aitoja kokemuksia ja esineitä, joita maailmassa saattaa olla ainoastaan yksi. Asioita, joilla oikeasti on merkitystä sekä menneisyydessä että tulevaisuudessa, Mamia-Walther toteaa. Anne Korkala

Riihimäen kaupungin asukaslehti 11 Syksyn seitsemän esityksen ohjelmisto pitää Riihimäen Nuorisoteatterin rehtorin Sanna Saarelan kiireisenä. Teatteritaidoista eväitä koko elämään Riihimäen palkitussa Nuorisoteatterissa tehdään pienellä joukolla laadukasta teatteria sekä upeaa lapsija nuorisotyötä. Syksyn seitsemän esityksen ohjelmisto on poikkeuksellisen laaja. Riihimäen Nuorisoteatterin (RNT) syyslukukausi on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin sadan uuden oppilaan voimin. Yhteensä teatterin tarjoaman laajan teatteritaiteen perusopetuksen parissa on noin 500 lasta ja nuorta. – Teatterin syksyyn kuuluu hyvää. Syksyn ohjelmistossa on viisi oppilasesitystä sekä kaksi isompaa esitystä, jotka ovat varainhankintaa varsinaiselle toiminnalle eli laajalle teatteritaiteen perusopetukselle. Samalla ne ovat mahtavia tilaisuuksia RNT:n oppilaille päästä esiintymään isommissa projekteissa, kertoo koulun rehtori Sanna Saarela. pp Pete Niemisen mukaan Riihimäellä on hyvät edellytykset monenlaiseen kulttuurin tekemiseen. p Suomen lasimuseosta löytyy ainutlaatuista ihasteltavaa myös arkkitehtuurisesti. Museo sijaitsee Riihimäen Lasin vanhassa tehdasrakennuksessa, jonka muutostyön museoksi lukuisine yksityiskohtineen suunnitteli Tapio Wirkkala. t Kulttuurintuottaja Minttu Sepon duettokaverina on Tadeu Passarelli, brasilialainen orkesterinjohtaja ja säveltäjä. Oppilasesitykset tehdään oman, vakiintuneen ryhmän kanssa. Vuodessa eri kokoisia esityksiä on noin 40. Syksyn monipuolinen ohjelmisto sisältää katsottavaa kaiken ikäisille. Syyslukukauden oppilasesityksiä ovat Joulupukin maa, Eläviä kuolleita, Supersankarit sekä kirjastolla esitettävä Talviuni. Syksyn isot, taiteen perusopetuksen ulkopuoliset esitykset ovat syyskuussa ensi-iltansa saanut Agatha Christien Eikä yksikään pelastunut sekä marraskuun puolivälissä ensi-iltaan tuleva lastennäytelmä Viirun ja Pesosen joulu- puuhat, jonka esitykset jatkuvat joulukuun puoleen väliin. – Syksy on poikkeuksellinen. Meillä on kaksi isoa esitystä pyörimässä yhtä aikaa, ison esityksen ensi-ilta tavanomaista aikaisemmin ja samoja lavasteita hyödynnetään osaksi molemmissa, kertoo tuottaja Eva Lindblom. Riihimäen Nuorisoteatteri on toiminut vuodesta 1991. Nykymuotoinen teatteri on pitkän kehitystyön tulosta, josta Saarelan mukaan kuuluu kiitos kaikille oppilaille ja työn tekijöille vuosien saatossa. Riihimäen Nuorisoteatteri on positiivisen pedagogiikan oppilaitos, jossa korostetaan jokaisen yksilön oikeutta olla oma itsensä sekä ryhmätyön tärkeyttä teatterissa ja koko elämässä. – Uravalinnasta riippumatta kaikki hyötyvät teatterissa opituista taidoista. Teatterissa harjoitellaan myös tunnetaitoja, jotka ovat tämän päivän maailmassa kultaakin kalliimpia. Uskon, että yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen, yhteen hiileen puhaltaminen silloinkin, kun on taloudellisesti tiukkaa, sekä lempeä, turvallinen ja hyväksyvä ilmapiiri tekevät Riihimäen Nuorisoteatterista hyvän paikan olla ja toimia, Saarela summailee. Teatterikentällä ja television puolella on useita tekijöitä, jotka ovat aloittaneet uransa Riihimäen nuorisoteatterista. Teatterista ovat ponnistaneet muun muassa Janne Kataja, Niina Lahtinen ja Aku Hirviniemi. Anne Korkala Lempeä ja turvallinen ilmapiiri tekee Nuorisoteatterista hyvän paikan olla ja toimia.

12 Koti & Kaupunki 3 • 2019 VESIPOSTIA Vesimittarit vaihdetaan määrävälein Riihimäen Vesi vaihtaa vesimittarit asuinkiinteistöissä kymmenen vuoden välein. Asentajat kiertävät kiinteistöissä ja soittavat ovikelloa. Asentajilla on Riihimäen Veden kuvalliset henkilökortit ja he liikkuvat Riihimäen Veden autolla. Jos asukkaat eivät ole kotona, asentajat jättävät ilmoituksen käynnistään. Ilmoituksessa on asentajien yhteystiedot ja pyyntö sopia mittarinvaihdon ajankohta heidän kanssaan. Mittarin vaihdon jälkeen on hyvä tarkkailla laitteiden tiiviyttä. Mittaritiloissa, joissa ei ole lattiakaivoja, tarkkailua on syytä tehdä muulloinkin, ettei vuotovesiä pääse rakenteisiin. Laskutuksen oikeellisuuden varmistamiseksi on tärkeää seurata mittarin lukemaa ja ilmoittaa se säännöllisesti vesihuoltolaitokselle. Otsola on vesihuoltoverkoston seuraava saneerauskohde Vesihuoltosuunnittelijaa kannattaa lähestyä, jos oman kiinteistön vesiasiat askarruttavat. Riihimäen Vesi on tehty vanhojen putkistojen aluesaneerausta 2000-luvun alkupuolelta alkaen, ja vuosittain korvataan 2–4 kilometriä vanhaa sekaviemäröintiä erillisviemäröinnillä. Ensi keväänä vesihuollon verkostosaneerauksia aletaan tehdä Otsolan alueella, missä projekti kestää kolmisen vuotta. – Kyseessä on iso alue, johon kuuluvat muuan muassa Päivöläntie, Viertolantie, Länsitie, Kontiontie ja Pyytie. Kadut ovat pitkiä, ja keskimäärin päivässä saadaan valmiiksi kymmenen metriä. Alueen keskellä on myös kalliota, mikä saattaa hidastaa työtä, sillä kolme putkea ei välttämättä mahdu kahdelle putkelle mitoitettuun vanhaan putkikaivantoon ilman louhintaa, kertoo tulevasta saneerausurakasta Riihimäen Veden vesihuoltosuunnittelija Riku Ylimäki. Vesihuoltosaneerauksen yhteydessä uusitaan sekä vesijohto että betoninen jätevesiputki ja rakennetaan hulevesiputki, joka vähentää merkittävästi jätevedenpuhdistamolle päätyvien sade- ja sulamisvesien määrää. Saneeraus on välttämätöntä toteuttaa ennen kaikkea käyttövarmuuden vuoksi, sillä saneerauskohteissa vesijohto ja viemäri on rakennettu yleensä 60-luvulla. Vesilaitos teettää kaikki urakat ulkopuolisilla urakoitsijoilla kilpailutuksen jälkeen. Hommia tehdään touko–syyskuussa, jolloin kiinteistöille pystytään järjestämään väliaikainen vedenjakelu pintavetona. Väliaikainen vedenjakelu toteutetaan pätkissä, joten tilapäisjärjestely koskee kiinteistöä vain osan siitä ajasta, kun kadulla tehdään töitä. Hanoista tuleva vesi on myös remontin aikana juomakelpoista. – Kiinteistöt ovat ilman vettä vain lyhytaikaisesti, ja hanoista tuleva vesi on myös remontin aikana juomakelpoista. Kaivuun ollessa oman kiinteistön kohdalla kotipihaan ei todennäköisesti pääse autolla, ja saneerausurakan aikana asukkailta vaaditaan joustoa pysäköinnissä ja kulkemisessa. Urakan jälkeen katu on rakenteidensa ja reuna-alueidensa osalta entisessä kunnossa, muistuttaa Ylimäki. Hulevesi on maan pinnalta, rakennusten katoilta ja muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sade- ja sulamisvettä eli vettä, joka virtaa rakennetuilla alueilla kohti vesistöä maan pinnalla. Hulevesiin luetaan myös perustusten kuivatusvedet, joita kertyy kiinteistöjen salaojajärjestelmiin. Hulevedet pitää imeyttää tontilla tai ohjata kaupungin hulevesijärjestelmään. – Hulevesien ohjaaminen kaupungin hulevesiverkkoon parantaa jätevesiviemärien kapasiteettia ja tehostaa jätevesien puhdistusta, kun puhdistettava jätevesi ei laimene liikaa. Lisäksi hulevesien turha pumppaus ja käsittely kuluttavat energiaa. Sade- ja sulamisvedet ovat riittävän puhtaita ohjatavaksi puhdistamattomina maahan tai vesistöön, ja esimerkiksi Otsolan alueella hulevedet johdetaan avo-ojiin, taustoittaa Riku Ylimäki. Uudemmissa rakennuksissa on sadevesijärjestelmät ja salaojaviemäröinnit, mutta vanhempien rakennusten sadevedet päätyvät varsin usein perustusten läheisyyteen aiheuttamaan kosteusongelmia. Kunnallistekniikan saneeraus antaakin hyvän syyn miettiä, missä kunnossa kiinteistöliittymän ja vesimittarin välinen putki on, onko kiinteistön salaojitus kunnossa, ja miten viemäröintiä voisi parantaa. – Katto- ja salaojavedet tulee ensisijaisesti imeyttää tontilla. Vain niiltä alueilta, joilla liikutaan autoilla, hulevedet on syytä johtaa hulevesiverkkoon. Jos kiinteistön hulevesiä ei imeytetä tontilla ja sille tarjotaan mahdollisuutta liittyä kaupungin hulevesiverkkoon, se kannattaa tehdä jo pelkästään siksi, että kyse on ympäristöteko. Riihimäen Vesi otti vuoden 2017 alussa käyttöön uudet perusmaksut, jotka perustuvat siihen, mihin hulevedet ja perustusten kuivatusvedet on johdettu. Samassa yhteydessä alennettiin jäteveden käyttömaksua. Hulevesimaksua peritään kiinteistöiltä, jotka johtavat hulevesiä hulevesiviemäriin, ja sekaviemäröintimaksua kiinteistöiltä, jotka johtavat hulevesiä jätevesiviemäriin. Maksut ovat toistaiseksi yhtä suuret, mutta kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen sekaviemäröintimaksun on tarkoitus olla 2-kertainen hulevesimaksuun verrattuna ja kuuden vuoden kuluttua jopa 4-kertainen. Sekaviemäröintimaksun nousu koskee niitä kiinteistöjä, joilla on mahdollisuus liittyä hulevesiviemäriin. Saneerattavilla alueilla, joille rakennetaan hulevesiviemärit, saa alennuksen tonttijohtomaksusta, kun liittyminen tapahtuu seuraavan vuoden loppuun mennessä. Jos hulevedet imeytetään tontilla tai ne on johdettu avo-ojiin, hulevesi- tai sekaviemäröintimaksua ei peritä.

Riihimäen kaupungin asukaslehti Veden kalkkipitoisuus Veden sisältämällä kalkilla on merkitys veden syövyttäviin ominaisuuksiin. Kalkkipitoinen vesi vähentää putkistojen syövyttävyyttä ja metallien liukenemista putkista. Kalkkipitoisen veden käytön haittana on saostuminen joihinkin LVI-laitteisiin. Haittaa voidaan pienentää kiinteistön hoitotoimenpiteillä. Huoltamalla ja tarkastamalla säännölli- sesti lämminvesivaraajia ja muita LVI-laitteita voidaan vähentää laitteiden häiriöitä ja pidentää niiden käyttöikää. Samoin erilaiset vedenkeittimet ja kotitalouskoneet on hyödyllistä käsitellä määräajoin kalkinpoistoaineella. Lämminvesivaraajiin saostumia saattaa kertyä esimerkiksi lämpötilan ollessa edes paikallisesti liian korkea. 13 Laskutuksen eräpäivät vuonna 2020 Kuluttaja-asiakkaiden ja pienten yritysten laskutus tehdään kahden kuukauden jaksoissa. Laskujen eräpäivät vuonna 2020 ovat seuraavat: tammi – helmikuu 28.02.2020 heinä – elokuu 31.08.2020 maalis – huhtikuu 30.04.2020 syys – lokakuu 31.10.2020 touko – kesäkuu marras – joulukuu 28.12.2020 30.06.2020 Pekka Virtanen Riihimäen Veden vesihuoltosuunnittelija Riku Ylimäki kannustaa kiinteistöjä huolehtimaan hulevesistään joko tontilla tai liittymällä kaupungin hulevesiverkkoon. Verkostosaneeraussuunnitelmat pyritään tekemään niin, ettei työn aikana tulisi yllätyksiä esimerkiksi liittymien paikkojen suhteen. Tässä käytetään apuna sekä maastossa tehtäviä mittauksia ja kartoituksia että kiinteistöjen kvv-laitteistoselvityksiä (kvv = kiinteistön vesi ja viemäri). – Aina meillä ei ole kaikkea tietoa, eikä lisätieto ole koskaan pahasta. Vaikka ensi vuoden suunnitelmat ovat jo pitkällä, niihin voi silti vielä vaikuttaa. Eli jos kiinteistön omistajaa arvelee, että hänellä on sellaista tietoa esimerkiksi kiinteistöliittymän paikasta, mitä meillä ei ole, niin minuun kannattaa ottaa heti yhteyttä, kannustaa vesihuoltosuunnittelija Riku Ylimäki. Vanhat betoniset viemäriputket korvataan verkostosaneerauksen yhteydessä muoviputkilla, ja myös vesijohdot ja hulevesiputket ovat Riihimäellä muovia. – Muoviputket ovat näissä kokoluokissa kevyitä ja käsiteltävyydeltään hyviä. Kun vanha sekaviemäri korvataan kahdella putkella, niin viemäriputken koko saattaa pienentyä. Putkien kokoa ei kannata ylimitoittaa, sillä Lisätieto ei ole koskaan pahasta. koon kasvattaminen nostaa putkien hintaa ja kaivuukustannuksia. Ja jos putki on liian iso, se limoittuu riittämättömän virtaaman vuoksi. Saneeraussuunnitelmiin piirretään kiinteistöliittymät oikeille kohdille ja varmistetaan, että kaadot piisaavat ja viemäröinti toimii. Riihimäen Veden lähiajan saneerauskohteisiin kuuluu vedenottamolta kaupungin pohjoisosaan johtavan iäkkään vesijohdon uusiminen. Otsolan jälkeen verkostosaneerauksia aletaan tehdä Tienhaaran suunnalla. Pekka Virtanen

14 Koti & Kaupunki 3 • 2019 Tutkitusti tyytyväisiä asiakkaita VESIPOSTIA Riihimäen Vesi seuraa säännöllisesti asiakastyytyväisyyttä osallistumalla vuosittain Taloustutkimus Oy:n WACSI (Water Customer Satisfaction Index) asiakastyytyväisyystutkimukseen. Tutkimuksessa asiakastyytyväisyyttä verrataan muihin tutkimukseen osallistuviin vesilaitoksiin sekä omiin aikaisempiin tuloksiin. Vuonna 2019 tutkimukseen osallistui 13 erikokoista vesilaitosta. Tutkimus toteutettiin 19.6.-25.7.2019 välisenä aikana satunnais- otoksella valittujen 25–74 vuotiaiden Riihimäellä asuvien henkilöiden puhelinhaastattelulla. Riihimäen Vesi sai tutkituista vesilaitoksista parhaan kokonaiskouluarvoarvosanan 8,88 (vesilaitosten keskiarvo 8,66). Myös yksittäisissä indekseissä Riihimäen vesi oli paras lukuun ottamatta veden laatua, jossa arvosana oli kuitenkin laitosten keskiarvoa selvästi parempi. Myös verrattaessa edellisten vuosien omiin tuloksiin asiakastyytyväisyys on parantunut. Yksitäisistä indekseistä paras arvosana saatiin veden laadusta (9,30). Seuraavina tulivat veden jakelu (9,19) ja vesilaitoksen palvelu (8,70). Heikoimman arvosanan sai vesilaitoksen viestintä (8,45). Yksittäisistä ominaisuuksista parhaan arvosanan sai veden toimintavarmuus (9,49) ja heikoimman veden hinta (7,82), joka oli kuitenkin paras tutkituista vesilaitoksista. Huuhtelulla sakat pois vesijohtoverkostosta Riihimäen Vesi huuhteli syksyllä kaupungin koko vesijohtoverkoston. Vesijohtoverkosto tarvitsee toimintakunnossa pysyäkseen järjestelmällistä kunnossapitoa. Yksi katukuvassakin näkyvä kunnossapitotoimenpide, millä Riihimäen Vesi varmistuu siitä, että kaupunkilaiset saavat hyvää ja mahdollisimman tasalaatuista vettä, on vesijohtoverkoston vuosihuuhtelu. Syys- ja lokakuussa eri puolilla Riihimäkeä näkyi muutamana päivänä vettä suihkuttaneita palovesiasemia, paloposteja ja erillisistä huuhteluhaaroista – jälkimmäisiä on vesijohtolinjojen umpiperissä. Suihkutukset eivät kuitenkaan olleet yhtä näyttäviä kuin tämän jutun kuvituksessa, sillä vesi johdettiin maahan letkua pitkin. Miksi vettä piti laskea maahan, Riihimäen Veden verkostopäällikkö Jukka Salminen? – Kyse oli vesihuoltoverkoston huuhtelusta, jonka avulla poistetaan samentumia ja turvataan veden korkea laatu. Koko vesijohtoverkosto huuhdeltiin Herajoen vedenottamolta liikkeelle lähtien ja kohti keskustaa edeten. Reilussa 12 kaupunginosassa huuhtelu tehtiin syyskuussa neljänä päivänä kello 14:n ja 24:n välisenä aikana. Lopuissa kaupunginosissa verkostoa huuhdeltiin neljänä päivänä lokakuun alussa normaalin työajan puitteissa. Vaikka liikkeelle lähdettiin vedenottamon suunnalta, Herajoelta ei lähetetty liikkeelle vettä normaalista poikkeavalla paineella. Huuhtelussa puhdistus perustuu siihen, että kun vettä juoksutetaan reilummin ulos verkostosta eri pisteistä, niin veden virtausnopeus kasvaa erityisesti putken keskiosassa. Vesijohtoverkostoon ei huuhtelun aikana lisätä kemikaaleja. – Näin putkiin kertyneet löysemmät sakat saadaan ulos. Joistakin pisteistä tulee sakkaa, jostakin ei, mutta jokaisesta pisteestä juoksutetaan vettä vähintään vartti. Missään päin kaupunkia ei ole erityisen pahasti sakkaa, mutta silti jossakin juoksutus voi kestää tunnin ennen kuin vesi on kirkastunut. Hiukan enemmän sakkaa on Vasikkahaassa ja Patastenmäessä, missä on vanhaa vesijohtoa, kertoo verkostopäällikkö Jukka Salminen. Huuhtelun yhteydessä vesijohtoverkostoon ei lisätä mitään kemikaaleja. Veden kirkastumista seurataan juoksuttamalla sitä valkoisiin ämpäreihin. Silmämääräisen tarkastelun lisäksi Veden työntekijät myös maistelevat vettä. – Vesinäytteitä emme ota, mutta terveystarkastaja ottaa vuosittain eri paikoista reilut 50 näytettä. Huuhtelu saattaa aiheuttaa veden paineessa vaihtelua ja veden laadussa tilapäistä sameutta, mutta jälkimmäisestä pääsee eroon juoksuttamaan vettä hetken aikaa hanoista. Vettä lasketaan huuhtelun aikana paljon, joten seuraamme koko ajan vesitornin pintaa – jos se laskee liian alas, huuhtelua vähennetään. Verkostosta myös ilmaa poistava huuhtelu ei aiheuta katkoksia veden jakeluun. Huuhtelun tekeminen iltapäivisin ja iltaöisin aiheuttaa kuluttajille vähiten haittaa. – Teemme huuhtelun omalla väellä, ja työntekijöillä on päiväsaikaan muita töitä. Normaalisti huuhtelu tehdään joka syksy sen jälkeen, kun verkostosaneeraukset ovat päättyneet, mutta nyt huuhteluiden väli oli poik- keuksellisesti kolme vuotta, mikä johtui sekä vedenottamon saneerauksesta että siitä, että saneerauskohteet olivat päävesijohtolinjoilla. Vesijohtojen seinämiin tarttuneet saostumat eivät irtoa huuhtelulla, mutta niiden poistamiseen paineilma-vesipuhdistusmenetelmällä ei Riihimäellä ole ollut tarvetta. Jos tällaiseen ilmakaavintaan jouduttaisiin turvautumaan, työ teetettäisiin ulkopuolisella urakoitsijalla, ja silloin vedenjakelussa olisi katkoksia. Uusien linjojen käyttöönottopuhdistus tehdään niin sanotulla possutuksella, missä puhdistettavaan linjaan syötetään esimerkiksi palopostista tai possutuskaivosta putkea suurempi pehmeä polyuretaanielementti. Kyseinen pehmoelementti ei puhdista putkea, vaan menetelmän puhdistusteho perustuu pehmoelementin ja putken välissä tapahtuvaan veden virtausnopeuden kasvuun. Possutus on nopea mutta vesikatkoksia aiheuttava puhdistustapa. Riihimäen Vesi huuhtelee ja huuhteluttaa myös jätevesiviemäreitä. – Meillä on jokia ja ratoja alittavissa viemäreissä vajaat parikymmentä kohdetta, joita ulkopuolinen urakoitsija käy vuosittain huuhtelemassa painehuuhteluautolla. Tämä työ ei näy asiakkaille millään tavalla. Lisäksi meillä on omassa lava-autossa kuution astia, ja teemme omalla porukalla kriittisissä paikoissa koko ajan niin sanottua pyttyhuuhtelua – näin ehkäisemme tukkeutumisten syntymistä, kertoo verkostopäällikkö Jukka Salminen. Pekka Virtanen

Riihimäen kaupungin asukaslehti 15 RIIHIMÄEN VESI KÄYNTIOSOITE ASIAKASPALVELU RAKENTAJAPALVELU LAITOKSET HALLINTO Eteläinen Asemakatu 4, 11130 Riihimäki Avoinna ma–to 8.00–15.00 pe ja aattopäivinä 8.00–14.30 ■ 019 758 4855 ■ riihimaenvesi@riihimaki.fi ■ KVV-laitteet, asennustarkastukset KÄYTTÖPÄÄLLIKKÖ Tiina Oksanen 019 758 4970 JOHTAJA Jarmo Rämö
 019 758 4964  HALLINTO- JA TALOUSPÄÄLLIKKÖ  Susanna Huotari
 019 758 4975 Sähköpostiosoitteet muodossa: etunimi.sukunimi@riihimaki.fi VIKAILMOITUKSET 019 758 4967 019 741 7487 virka-aikana virka-ajan jälkeen TARKASTUSTEKNIKKO Jukka Seuranen
 019 758 4965 ■ Tonttijohdot, vesimittarit VERKOSTOPÄÄLLIKKÖ Jukka Salminen 019 758 4967 ■ Urakoiden valvonta  RAKENNUTTAJA Tommi Virtanen 019 758 4963 Kuvat: Pekka Virtanen p Vesihuoltoverkoston huuhtelussa vettä juoksutetaan reilusi ulos verkostosta eri pisteistä – mutta normaalisti letkua pitkin. Kuvassa oleva juoksutuspiste on palovesiasema. tt Sininen väri kertoo, että kilven läheisyydessä on palovesiasema tai paloposti. t – Riihimäellä veden laatu on hyvä, ja vuosihuuhtelulla varmistetaan, että laatu myös pysyy korkeana, kertoo Riihimäen Veden verkostopäällikkö Jukka Salminen.

tervetuloa asumisen, rakentamisen ja remontoinnin erikoismessuille riihimäelle 2.-3.11.2019 Hyväntekeväisyys huutokauppa Sunnuntaina 3 - ien ntt o m e r u t t u t ä t TV:s vauhdit taja ka n a m es su ill a m u Per ttu S ir vi ö 1.2019. lauantaina 2 .1 .11.2019 klo 12 . M ek la ri na to im ii S uo m en hu ut o ka up pa ke is ar A ki Pal sa nm äk i i. Muk an a m yö s H el i ja Mar kk u. Aukioloajat Paikka La 2.11. klo 10 - 17 Su 3.11. klo 10 - 17 Cocks-halli Hj. Elomaan katu 4 11130 Riihimäki www.rixuraxa.fi Pääsyliput Liput edullisemmin verkkokaupasta: Aikuiset 8 €, kun ostat ne 1.11.2019 mennessä. Tapahtuman aikana verkkokaupasta ja ovelta: Aikuiset 10 € Alle 15-vuotiaat aikuisen seurassa veloituksetta. Opiskelijat, eläkeläiset, invalidit ja varusmiehet 8 €, vain alennukseen oikeuttavalla kortilla