LABYRINTTI 4/2019 Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami a ma Artisti F: Mielenterveysomaisen on tärkeää pitää huolta myös omista voimavaroista ”On tärkeää, että asioista puhutaan” Miehetkin kaipaavat kuulijaa ja tukijaa Prospect-vertaisryhmämalli lisää mielenterveysomaisten hyvinvointia

Hae tukea www.finfami.fi onko läheisesi sairastunut psyykkisesti? Älä jää yksin.

LABYRINTTI 4/2019 KUVA: MARIKA FINNE Teema: Mielen hyvinvointi 5 Pääkirjoitus: Kiireettömyys on arjen luksusta 6 ”Kenenkään ei tarvitse olla hahmoton tukipilari” 11 Kolumni: Oletko sinä jo osallistunut valtakunnalliseen mielenterveysomaisten hyvinvointitutkimukseen? 12 ”On tärkeää, että asioista puhutaan” 16 Miehetkin kaipaavat kuulijaa ja tukijaa 20 Gradu tutki kumppanin mielenterveyden jäsentämisen mahdollisuuksia 22 Mielenterveysomaisen pitkä tie 24 Kansainvälinen mielenterveysomais- ja perhekongressi, Families and Carers at the Heart of Europe, keräsi yhteen suuren joukon osallistujia 25 Puheenjohtaja: Ajatuksia mielen hyvinvoinnista 26 Kolumni: Olisitko sinä hyvinvointilähettiläs? 27 Elina Uusivuori on Vuoden finfamilainen 2019 28 Prospect-vertaisryhmämalli lisää mielenterveys- omaisten hyvinvointia 30 Otan vastaan elämän -runokokoelma kuvastaa omaisten ja läheisten kokemuksia 32 Kolumni: Kysy nuorelta – mutta onko välimerkillä väliä? 34 Kolumni: Anna valosi loistaa FANNI SJÖHOLM SANOO OMAISENA OPPINEENSA OIKEALLA TAVALLA PÄÄSTÄMÄÄN IRTI JA PITÄMÄÄN KIINNI. LUKIJAN KUVA. Labyrintti 1/2020 Lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat Seuraavaan lehteen tarkoitettujen aineistojen tulee olla 3.2.2020 osoitteessa Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami, Meritullinkatu 4 B 10, 00170 Helsinki tai marika.finne@finfami.fi. KANSIKUVA: MARIKA FINNE Labyrintti-lehti on ainoa mielenterveysomaisille ja -omaishoitajille suunnattu lehti Suomessa. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. ● Julkaisija Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry. ● Päätoimittaja Pia Hytönen ● Toimituspäällikkö Marika Finne ● Toimituksen osoite Meritullinkatu 4 B 10, 00170 Helsinki p. 050 464 2739, jaana.humalto@finfami.fi ● Ilmoitusmyynti Jukka Eriksson/ Je-Mark Ky p. 09 5489 3630, 050 339 6137, je-mark.oy@netlife.fi info@je-mark.fi www.je-mark.fi ● Taitto Faktor/Taittopalvelu ● Painopaikka Forssa Print ● Tilaukset ja osoitteenmuutokset Labyrintti on jäsenetu alueellisille omaisyhdistyksille ja heidän jäsenilleen. Lehti ei ole tilattavissa. Mikäli henkilö haluaa lehden, hänen tulee liittyä jäseneksi omaisyhdistykseen. Myös yhteisöt voivat liittyä yhdistysten jäseniksi. Osoitteenmuutokset voi toimittaa suoraan paikallisyhdistykseen. 4/2019 441 612 Painotuote 3

PSYKIATRISTA KUNTOUTUSTA JA TUKIASUNTOPALVELUJA NUORILLE AIKUISILLE Pohjois-Karjalan Mielenterveydentuki Ry ASUMISTA-TUKEA-TOIMINTAA JOENSUUSSA Jokikievari yksilöllistä tuettua asumista nuorille mielenterveyskuntoutujille ja lastensuojelun jälkihoitoa Kotikievari tuettua asumista mielenterveyskuntoutujille Pohjois‐Karjalan Mielenterveydentuki Ry  Tulevaisuuden Portti on ammatillinen psykiatrinen hoitokoti, joka tarjoaa psykoterapiaa ja erilaisia terapiahoitoja. Pidämme tärkeänä, että nuoret mielenterveyskuntoutujat eivät jää ns. eläkeputkeen, vaan haluamme satsata ammatilliseen kuntoutukseen ja itsenäistymisen tukemiseen. Tiiviin omahoitajasuhteen tärkeys, prosessinomainen työskentely, henkilöstön ammattitaito ja sitoutuneisuus hoitosuhde työskentelyyn yksilöllisin tavoittein ovat tuottaneet erinomaisia hoitotuloksia. ASUMISTA‐TUKEA‐TOIMINTAA JOENSUUSSA  Kuntokievari työ-ja päivätoimintaa mielenterveyskun- toutujille sekä kuntouttavaa työtoimintaa Jokikievari yksilöllistä tuettua asumista nuorille mielenterveyskuntoutujille ja laste jälkihoitoa  Torikievari matalan kynnyksen paikka senioreille Kotikievari tuettua asumista mielenterveyskuntoutujille  MieTe matalan kynnyksen kohtaamispaikka, monenKuntokievari  työ‐ja päivätoimintaa mielenterveyskuntoutujille sekä kuntouttavaa työtoim laista ryhmätoimintaa, retkiä ja tapahtumia Torikievari matalan kynnyksen paikka senioreille   Kulttuuripaja Kuohu vertaisohjattua toimintaa nuorille MieTe  matalan kynnyksen kohtaamispaikka, monenlaista ryhmätoimintaa, retkiä ja tapah Kulttuuripaja Kuohu vertaisohjattua toimintaa nuorille  Tulevaisuuden Portti Ehdatoksentie 6 46930 Huruksela Puh. 050 913 2990 tulevaisuudenportti@hotmail.com www.tulevaisuudenportti.com Mielen ry Katso lisää www.pkmielenterveydentuki.fi Puh. 013 316 388 Katso lisää www.pkmielenterveydentuki.fi               Puh. 013 316 388                    

PÄÄKIRJOITUS Marika Finne, asiantuntija/viestintä, FinFami ry Kiireettömyys on arjen luksusta V KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ iime aikoina kiire on leimannut arkeani, niin työeläWilska. Hän myös muistuttaa, että itselleen tärkeitä asioita ei mässä kuin kotonakin. Eikä siinä mitään, kunhan saa unohtaa. Samaa mieltä on Eija Altonen, jonka mukaan tuo kiire ei ole tullut jäädäkseen. Hektisen kauden sairastuneen läheinen jaksaa paremmin olla tukena sairaalle, jälkeen on tärkeää saada rauhoittua ja vetää henkeä. kun saa tehdä jotain sellaista, mikä vie omat ajatukset muualle Onnekseni hengähdystauko siintää jo näköpiirissä. raskaasta elämäntilanteesta. Ja näinhän se on. Tämän lehden teemana on mielen hyvinvointi, jota jokaisen Apua ja tukea saa myös FinFami-yhdistyksistä. Ympäri tulisi aina aika ajoin pysähtyä pohtimaan. Mikä lisää juuri Suomen toimivat omaisyhdistykset tarjoavat omaisneuvontaa, minun omaa mielen hyvinvointiani? Itselleni hyvä olo syntyy tietoa, vertaistukea ja virkistystä psyykkisesti sairastuneen läheiseesteisestä ja tasaisesti eteenpäin rullaavasta arjesta, rakkaista sille. On lohduttavaa lukea, kuinka esimerkiksi Eijalle omaisyhperheenjäsenistä ja ystävistä sekä harrasdistys on ollut kantava voima jo vuosia. tuksesta, jossa pääsen irtautumaan täydelSuosittelenkin tutustumaan FinFamilisesti arjen pyörteistä. Erityisen tärkeä yhdistysten toimintaan. mielen hyvinvoinnin nostattaja on kiireetYhdistyksissä on monenlaisia ryhmiä tömyys, jonka koen olevan arjen luksusta. ja toimintamuotoja ja ne on kohdennettu Kaikki, jotka minut tuntevat, tietävät, eri-ikäisille. Omaisneuvontaan hakeutuu kuinka nautin hitaista aamuista ja verkmyös nykyään yhä enemmän miehiä, joten kaisesta olemisesta. Kiireettömyyden on tärkeää, että FinFamin toiminta vastaa tunteesta. En häpeile tunnustaa sitä, että heidän tarpeisiinsa. Lehdessämme esitelolen nautiskelija, joka osaa myös laiskolään miespuolisoiden tukemiseen keskittella. Joskin näitä tekemättömyyden hetkiä tyvä toimintamalli, joka on saanut paljon voisi mielestäni olla paljon enemmänkin. kiitosta. Kannattaa lukea, mitä tuo malli Lehteemme haastateltu artisti F eli pitää sisällään. Fanni Sjöholm elää myös kiireistä Monet mielenterveysomaiset kuvaavat, vaihetta elämässään. Musiikkia työkseen että puhumisen lisäksi myös lukeminen ja tekevä Fanni on lisäksi FinFamin suojekirjoittaminen ovat hyviä selviytymiskeilija ja itse mielenterveysomainen. Hänelle noja arjessa. Koska kaikilla ei ole mahdolonkin tärkeää tuoda juuri mielentervelisuutta osallistua vertaistukiryhmiin, ysomaisten roolia näkyväksi. Erityisesti omia ajatuksia pitää voida purkaa muulla Fanni haluaa korostaa sitä, tavoin. Kanta-Hämeen että yksin ei kannata jäädä. FinFamissa tämä huomio MIELENTERVEYSOMAISEN ON TÄRKEÄÄ PITÄÄ Huolen taakka ja pelko HUOLTA OMISTA VOIMAVAROISTA, SILLÄ KUKAAN synnytti idean mielensairastuneen läheisen terveysomaisten omasta EI VOI LOPUTTOMIIN VAIN JAKAA OMASTAAN. tilanteesta on liian raskas runokokoelmasta. Tuore, kantaa omilla harteilla. vapaaehtoisvoimin toteuJaksaakseen mielenterveysomaisen on tärkeää pitää huolta tettu Otan vastaan elämän -runokokoelma kuvastaa sairastuomista voimavaroistaan, sillä kukapa voisi loputtomiin vain neen läheisten tunteita ja kokemuksia ja on upea esimerkki jakaa omastaan. Fannin hyvinvoinnin latauspisteitä ovat taide ja siitä, mitä kaikkea FinFami-yhdistyksissä tehdään. Myös tästä ystävät. Hänellä on pieni piiri, jonka kanssa juttelee asioistaan. voit lukea lisää lehtemme sivuilta. Kun omat voimat alkavat hiipua, puhuminen helpottaa. Edellisinä vuosina olemme joulun aikaan siirtyneet kaupunAvoimuus, rohkeus puhua ja oman hyvinvoinnin huomigista toiseen tapaamaan sukulaisiamme. Tänä vuonna hiljenoiminen nousevat esiin myös muiden tässä lehdessä haastanymme joulun viettoon kotonamme. Riisipuuroaamiainen teltujen mielenterveysomaisten puheessa. Vertaistapaamiset yöpuvussa omassa kodissa ja kiireetöntä yhdessäoloa. Ah, sitä ja omaisroolista puhuminen helpottavat jaksamista. Oman odotan! tilanteensa omaisena oppii suhteuttamaan, kun kuulee muilta heidän kokemuksistaan, kertoo lehteemme haastateltu Petri Rauhaisaa loppuvuotta kaikille lukijoille! 4/2019 5

Fanni Sjöholmin, 25, perheenjäsen sairastui syömishäiriöön kymmenen vuotta sitten. Kymmenessä vuodessa Fanni on oppinut, että sairautta eivät ulkopuoliset voi ratkaista – tekivät he mitä tahansa. Yllättäen läheisen sairastuminen on vaikuttanut perheen dynamiikkaan myös positiivisesti. ”Kenenkään ei hahmoton tuk 6 4/2019

B iisi on kaikkea muuta kuin leppoisa: kätkin jonnekkin sen toivon et tää hoituu mut jossain se kytee ja vielä se roihuu ei se täysin tukahdu ei sitä voi tappaa vaik joka aamu päätä seinään mä hakkaan - Vuosi sitten julkaistu kappale on nimeltään Hajoaa ja se kertoo siitä, millaista on katsoa vierestä rakkaan ihmisen tuskaa voimatta tehdä asialle juuri mitään. Kappaleen on tehnyt artisti F. Hänen oikea nimensä on Fanni Sjöholm ja hän tuntee biisinsä todellisuuden. MUSIIKKIA TYÖKSEEN TEKEVÄ FANNI SJÖHOLM on myös mielenterveysomainen ja FinFamin suojelija. – Paitsi, että mielenterveysomaisia ei ole. Ja tällä tarkoitan sitä, että he ovat näkymättömiä, Fanni sanoo. Hänen mielestään mielenterveysomaisten asemasta puhutaan – jos mahdollista – vielä vähemmän kuin mielenterveysongelmista. Fanni sanoo tarvitse olla ipilari” 4/2019 7

kuulleensa määritelmän mielenterveysomainen ensimmäistä kertaa silloin, kun lupautui FinFamin suojelijaksi. – Tämä vakanssi on mulle vähän niin kuin diagnoosi. Se myös antaa oikeuden tuntea ärsytystä ja väsymystä ja ahdistusta siitä, ettei elämä ole sellaista kuin sen toivoisi olevan. Fannille on tärkeää tietää, ettei hän ole yksin. – Kun läheiseni sairastui, minusta tuntui, ettei kukaan muu ole kokenut mitään tällaista. Nyt, kun sairaus on jatkunut kymmenen vuotta, huomaan, että ympärilläni on vaikka kuinka paljon samassa tilanteessa olevia. tömyys omaan kehoon, kelpaamattomuuden ja arvottomuuden tunteet sekä ajatukset, ettei ansaitse ruokaa, hyvinvointia, lepoa tai mitään muuta hyvää itselleen”. Sairaudella on monta muotoa – yhteistä on, että jokaiseen muotoon liittyy voimakas ahdistus. Anoreksiassa eli laihuushäiriössä henkilö rajoittaa syömisiään. Bulimiassa eli ahmimishäiriössä syömistä rajoitetaan voimakkaasti, ja kun se ei loputtomiin onnistu, ahmintaa seuraa oksentaminen ja / tai paastoaminen. BED:issä eli ahmintahäiriössä hallitsematonta ahmintakohtausta seuraa suuri ahdistus. Fannin perheessä jokainen suhtautui sairauteen omalla tavallaan. Yhteistä oli, että kaikki yrittivät ratkaista tilannetta. – Teimme varmasti kaikki virheet, mitä syömishäiriötä sairastavan kohdalla voi tehdä. Kuvittelimme, että tilanne ratkeaa sillä, että jämäkästi teemme selväksi, että nyt vaan alat syödä. Mutta syömishäiriö on sen laatuinen sairaus, että se kyllä löytää keinot. Fannille vaikeinta oli luottaa sairastuneeseen. Hyvät ja huonot jaksot vaih- keskustelemaan, ja minun puolestani voisi pakottaa vielä enemmänkin. – PUHUN, KOSKA MINULLA ON MAHDOLLISUUS. Puhun asioista, jotka ovat minulle merkityksellisiä ja tämä on. Hiljaisuudella pidetään yllä tietynlaisia rakenteita. Fannin päätös puhua syömishäiriöistä tähtää siihen, että ihmiset tietäisivät niistä enemmän ja samalla sairauteen liitetty stigma poistuisi. – Stigma on ihan käsittämättömän voimakas. Läheisenä kärsii sairauden seurauksista ja samalla kantaa toksista sosiaalista taakkaa. Ei näistä jutuista puhuta, ja siksi joku saattaa möläyttää, FANNI KASVOI NELIHENKISESSÄ että toi on vaan huomion hakua, että PERHEESSÄ, TURUSSA. miksei se syö. En usko, että ihmiset ovat – Lapsuus oli onnellinen ja perheessämilkeitä tahallaan. He eivät vain tiedä. Siksi me on aina oltu todella läheisiä. Ehkä olisi kiva, että tietoisuus olisi isompaa ja juuri siksi oli niin iso järkytys, kun persairaus otettaisiin vakavasti. heenjäseneni sairastui anoreksiaan ja maFanni sanoo, että arjessaan hän keskussennukseen. Kun diagnoosi tuli, ajattelin, telee asiasta niiden kanssa, jotka siitä että eihän meidän perheessä tapahdu tälhaluavat puhua. laista. En ollut osannut ajatella, että jat– Ei se mikään hilpeä aihe ole, eivätkä kuva urheilu ja ruoan kanssa pelaaminen kaikki halua siitä jutella. olisivat olleet oire vakavasta psyykkisestä Fannin omat fiilikset läheisen sairausairaudesta. teen liittyen ovat Perheenjäsenen heitelleet. – VÄLILLÄ OLEN OLLUT AIKA MAASSA. JOKA KERTA, syömishäiriödiag– Välillä olen ollut noosin aikoihin Fanni aika maassa. Joka KUN ON OLLUT PAREMPI VAIHE, OLEN ALKANUT oli 17 ja eli omien ODOTTAA, ETTÄ OLIKO TÄMÄ TÄSSÄ. JA JOKA KERTA kerta, kun on ollut sanojensa mukaan parempi vaihe, olen OLEN PUDONNUT KORKEALTA, KUN SAIRAUDEN teini-iän maksimialkanut odottaa, että OIREET OVAT PALANNEET. vaihetta. Maailma oli oliko tämä tässä. avoin ja hän halusi Ja joka kerta olen tehdä ja mennä. Kotona oli toinen todel- telivat ja pitkään jatkunutta oireetonta pudonnut korkealta, kun sairauden oireet lisuus: jatkuva huoli ja tuska itselle kautta saattoi seurata jakso, jolloin ovat palanneet. rakkaan ja tärkeän ihmisen vakavasta sairaus oli taas täysillä päällä. Fanni sanoo oppineensa pohtimaan, sairaudesta ja käpertymisestä. – Minun oli vaikea vetää raja siihen, missä itse asiassa kulkee sairauden ja – En osannut olla. En itkeä enkä missä vaiheessa sairastuneeseen pitää terveyden raja. nauraa. Kuvittelin, että se on vaihe, ja luottaa. Pahimmillaan toimintani oli – Että mitkä ovat sairauden oireita ja odotin, milloin se menee ohi. holhousta. Se oli ristiriitaista, sillä tässä mitkä läheiseni luonteenpiirteitä. Mutta syömishäiriö ei ollut menossa tapauksessa myös epäluottamuksella on Oli myös jakso, jolloin Fanni oireili mihinkään. Fanni sanoo olevansa iloinen paikkansa – että joku ei luota siihen, kun lintsaamalla koulusta. Hän tykkäsi siitä, että diagnoosin jälkeen tilanteeseen sairastunut sanoo, että hyvin menee. koulusta ja sai hyviä arvosanoja, mutta saatiin ulkopuolista apua ja perheenjäsen Fanni sanoo, että sairaus pakotti yhtäkkiä sinne ei enää huvittanut mennä. suostui hoitoon. perheen puhumaan asioista suoremmin – Onneksi siihen puututtiin nopeasti. – Me emme tienneet sairaudesta ja henkilökohtaisemmin kuin koskaan. Ja Sain käydä pari kertaa koulupsykologilla mitään! Syömishäiriöllä tuntuu olevan se muutti perheen keskustelukulttuuria. juttelemassa ja se auttoi. Puhuin, puhuin mediassa vain yhdenlaiset kasvot ja – Olemme olleet hyvissä väleissä aina, ja puhuin. Niin paljon, että jälkeenpäin ne ovat sairaalloisen laihan teinitytön mutta tietyllä tavalla keskustelukultvähän säälitti se psykologi. kasvot, vaikka sairaus on nimenomaan tuuri on joiltain osin ollut nimellistä. Nyt Fanni kertoo muuttaneensa pois kotoa pään sisällä eikä tietty painoraja. Syömiskaikki padot ovat avautuneet. Että jos ennen kuin lukio oli ohi. häiriötä voi sairastaa minkä ikäinen ja tähän jotakin hyvää liittyy, niin se. Nyt – Halusin vähän etäisyyttä sairauteen. kokoinen ihminen tahansa. kaikki osaavat ottaa asiat puheeksi ja Tuli tunne, että haluan oman elämän. Syömishäiriöliiton mukaan ”yhteistä puhuvat omasta puolestaan. Sairaus on Perheenjäsen ei ole toipunut täydellikaikille syömishäiriöille on tyytymätpakottanut ja pakottaa jatkuvasti meidät sesti, mutta edistymistä on tullut. 8 4/2019

– Tilanne on kesken. Hänellä on kuitenkin työkaluja taistella sitä vastaan. Ja meillä on perheenä työkaluja olla tukena ja hän pystyy sanomaan, kun tarvitsee apua. PERHEENJÄSEN KUVAILEE FANNIN TARJOAMAA TUKEA ”HUUHAA-HENKISEKSI VALMENNUKSEKSI”. Fanni sanoo keskustelleensa perheenjäsenensä kanssa siitäkin vaihtoehdosta, että sairaus ei mene ohi – että tilanne on kesken koko loppuelämän. – Mutta sitten sen kanssa eletään, kuten minkä tahansa pitkäaikaissairauden kanssa. VASTAUSTA EI TARVITSE ODOTELLA KAUAA. Haastavinta omaisena olossa: riittämättömyyden tunne. – Asia ei ole minun käsissäni millään tavalla. Voi vain ainoastaan olla tekemättä tilanteesta vaikeampaa. Tärkeintä on olla siinä. Mutta ainahan vieressä voi olla omalla staililla. Fanni kertoo naureskellen, että perheenjäsen kuvailee Fannin tarjoamaa tukea ”huuhaa-henkiseksi valmennukseksi”. – Se oli hyvä kuvaus. Minusta tuntuu, että olen sellainen nykyään myös ystävilleni. Yhteydenpito on päivittäistä. Mitä kuuluu, millainen fiilis, mitä teet tänään. – Jos on huono päivä, saatan sanoa, että pysähdytään vähän ja mietitään, miksi sulla on tuollainen olo. Mielenterveysomaisena on myös tärkeää pitää huolta omista voimavaroista. Kukaan ei voi loputtomiin vain jakaa omastaan. Fannin latauspisteitä ovat taide ja ystävät. Ja somen välttely. – Haluaisin myös sanoa, että urheilu, mutta en todellakaan urheile. Fannilla on pieni piiri, jonka kanssa hän juttelee asioista. – Somessa jaan musiikkiani, mutta jos haluaa tietää, mitä minulle kuuluu, se vaatii yhteydenoton. Kun omat voimat alkavat hiipua, puhuminen on kaikista paras juttu. Muille vastaavassa tilanteessa oleville Fanni haluaa sanoa, että he eivät ole yksin. – Meitä on hirveästi. Ja vaikka omaisena olo on välillä todella leimaavaa, olen huomannut, että vertaistukea voi löytää 4/2019 – Hajoaa-biisistä saamani palaute on ollut uskomatonta. Ihmiset ovat kertoneet minulle sairaskertomuksiaan tai miettineet, miltäköhän äidistä on tuntunut, kun olen sairastanut, kertoo Fanni Sjöholm, joka tunnetaan myös artistinimellä F. sellaisista nurkista, joista ei uskonut sitä löytyvän. Ja sitten on vielä Fannin tärkeä viesti turhautumisesta. Sitä ei hänen kokemuksensa mukaan kannata väistää. – Saa ärsyttää. Sairastuneen käytös ja sairaus saa ottaa päähän. Omainen saa olla ihminen. Kenenkään ei tarvitse olla hahmoton tukipilari ja heittää omaa elämäänsä hukkaan. Apua ja lisätietoja syömishäiriöistä Syömishäiriöliitosta. www.syomishairioliitto.fi Teksti Laura Koljonen Kuvat Marika Finne 9

MIKÄ ON MIELENTERVEYSOMAISTEN HYVINVOINTITUTKIMUS? Mielenterveysomaisten hyvinvointitutkimuksella selvitetään omaisten kokemuksia osallisuudesta, leimaantumisesta, työn ja omaistilanteen yhteensovittamisesta sekä hyvinvoinnista. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat ne ihmiset, joiden perheenjäsenellä tai muulla läheisellä ihmisellä on mielenterveyden haasteita. Tutkimukseen osallistuminen ei edellytä, että läheisellä on mielenterveyshäiriön diagnoosia. Riittää, että vastaaja on huolissaan läheisen mielenterveydestä ja kokee tilanteen vaikuttavan myös omaan elämäänsä. MIHIN TULOKSIA KÄYTETÄÄN? Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään julkisen, yksityisen ja järjestösektorin toiminnan kehittämisessä. Tutkittua tietoa tarvitaan, jotta voidaan aiempaa paremmin tarjota omaisille tukea ja huomioida heidät osana sairastuneen hoitoa ja kuntoutusta. VASTAAJIEN TIEDOT OVAT LUOTTAMUKSELLISIA Tutkimus toteutetaan sähköisenä Webropol-kyselynä, johon vastataan nimettömänä. Kysely on avoinna 31.12.2019 asti. Tutkimus tehdään osana valtakunnallista Recovery-toimintaorientaatio mielenterveyspalveluissa –hanketta. Lisätietoja: Minna Kallunki/FinFami ry, minna.kallunki@finfami.fi, p. 045 800 4903 NÄIN VASTAAT KYSELYYN skannaa QR-koodi puhelimellasi tai vastaa osoitteessa finfami.fi/hyvinvointitutkimus

KOLUMNI Minna Kallunki, erityisasiantuntija, FinFami ry. Oletko sinä jo osallistunut valtakunnalliseen mielenterveysomaisten hyvinvointitutkimukseen? Sähköinen kysely on avoinna 31.12.2019 asti – vielä ehdit vastaamaan! M KUVA: MARIKA FINNE ielenterveysomaisten tömme jäsentä. Kyselyn tulokset osoithyvinvointikyselyyn tivat, että 46% vastanneista omaisista vastaaminen auttaa koki itse masennusoireita tilanteensa tuottamaan uutta kuormittavuuden takia. Tätä kyselyn tietoa, josta FinFami tulosta olemme käyttäneet ansiokkaasti saa vahvuutta vaikuttamistyöhön sekä vaikuttamistyössä, ja se on herättänyt tietoa toiminnan kehittämiseen. Tutkimus ymmärrystä omaisten tilanteen vaatitehdään osana valtakunnallista Recovery vuudesta. Kyselyihin vastaaminen siis -toimintaorientaatio mielenterveyspalvekannattaa ja jokaisen vastaus on tarpeen, luissa -hanketta. Kyseessä on tutkimusjotta saadaan tutkittua tietoa vaikuttamisja kehittämishanke, jonka myötä tutkityön ja kehittämisen taustalle. muksen tuloksille saadaan valtakunnallista Jonkin verran on saatu palautetta, että näkyvyyttä. Tutkimuksen tuloksista kirjoisähköinen kyselylomake ei ole hyväktetaan tieteellisiä ja ammatillisia artikkesynyt vastausta johonkin kysymykseen. leita, sekä tuotetaan aineistoa järjestömme Joskus kyse voi olla esimerkiksi siitä, vaikuttamistyön tueksi. että numeerista vastausta vaativaan kysyTässä tutkimuksessa äänensä saavat esiin mykseen on epähuomiossa laittanut välisekä FinFamin toimintaan lyönnin tai jonkun erikoisjo osallistuneet omaiset että merkin, jolloin ohjelma ei ON HIENOA, ETTÄ TUTKIMUKSEN ne omaiset, jotka eivät vielä hyväksy vastausta. Mutta MARKKINOINNIN KAUTTA ON SAAVUTETTU ole omaisille suunnatun tuen vaikka vastaaja toimisi UUSIA MIELENTERVEYSOMAISIA. VÄHINTÄÄN täysin ohjeiden mukaipiirissä. Joulukuun ensimYHTÄ TÄRKEÄÄ ON SE, ETTÄ SAADAAN mäiseen viikkoon mennessä sesti, ei ohjelma aina toimi vastauksia on tullut 680 moitteetta. Tämän vuoksi VASTAUKSIA MYÖS FINFAMIN TOIMINTAAN kappaletta. Tutkimus on kysely on rakennettu siten, OSALLISTUVILTA JA JÄRJESTÖMME JÄSENILTÄ. tavoittanut paljon sellaisia että vastaamista voi jatkaa omaisia, jotka eivät ole seuraaviin kysymyksiin, koskaan aiemmin kuulleet FinFamista; tällaisia vastaajia on 27% vaikka johonkin kysymykseen vastaaminen ei onnistu. Puutvastaajista eli reilut 180 henkilöä. Suunnilleen saman verran on tumaan jääneen vastauksen voi halutessaan kirjoittaa kyselyn sellaisia, jotka ovat kuulleet FinFamista aiemmin, mutta eivät lopussa olevan avoimen kysymyksen vastaukseksi. ole osallistuneet toimintaan tai toimintaa ei ole alueella, jolla Kysely on melko pitkä, koska siinä pyritään saamaan ymmärvastaaja asuu. On hienoa, että tutkimuksen markkinoinnin rystä laajasta määrästä asioita. Jo tulleissa vastauksissa on kautta on saavutettu uusia mielenterveysomaisia. Vähintään yhtä kuitenkin koettu mm. tutkimukseen vastaamisen olleen teratärkeää on se, että saadaan vastauksia myös FinFamin toiminpeuttista ja laittaneen miettimään omaa jaksamista. Lisäksi taan osallistuvilta ja järjestömme jäseniltä. Heitä on vastaajista vastaaminen on koettu keinoksi vaikuttaa ja olla muille avuksi, on nyt noin 45 % eli reilu 300 henkilöä. kuten eräs vastaaja kirjoitti: ”Lähes itkin, kun koin, että Edellinen mielenterveysomaisten hyvinvointikysely tehtiin vihdoinkin oma kokemukseni voi olla toisille hyödyksi.” FinFamin jäsenille vuonna 2014. Siihen vastasi 706 järjesVastaamalla voit vaikuttaa ja auttaa! 4/2019 11

”On tärkeää, että Kun Petri Wilskan läheinen sairastui psyykkisesti, avoimuus auttoi häntä. Nyt kilpapurjehdusta harrastava teknologia-ammattilainen haluaa tukea muita omaisia. R auhallinen ja kohtelias mies istahtaa pöydän ääreen ja alkaa kertoa tarinaansa. Heti alusta lähtien huomaa, että hän on sinut kertomansa kanssa. FinFami Uusimaan vapaaehtoinen Petri Wilska uskoo, että on tärkeää puhua avoimesti mielenterveyden sairauksista ja omaisten tuen tarpeesta. 12 Petri katsoo myönteisesti tulevaisuuteen, mutta aina näin ei ole ollut. Alkuvaiheessa läheisen sairastuminen tuntui raastavalta ja huoli oli jatkuvaa. Tästä on nyt noin kolme vuotta. – Kyllä se muutti arkea ja vaikutti työssä jaksamiseen. Se oli jatkuvaa huolta siitä, miten toinen voi. Aluksi oli vaikea ymmärtää, että toinen ei kykene mihin- kään ja aikaa meni tilanteen ymmärtämiseen. Mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä. Ne koskettavat suoraan noin puolta suomalaisista, välillisesti jokaista. Monelle omaiselle läheisen sairastuminen tulee yllättäen ja sairastuneen läheinen kaipaa tukea ja toivoa muuttuneeseen elämäntilanteeseensa. Mielenterveysongelmien ➤➤ 4/2019

asioista puhutaan” 4/2019 13

Itselleen tärkeitä asioita ei saa unohtaa, muistuttaa Petri Wilska. OMAN LÄHEISEN SAIRASTUMINEN OLI ALUKSI SHOKKI. TILANNETTA HELPOTTI AMMATTILAISILTA SAATU TUKI. yleisyydestä huolimatta läheisen sairastuminen tuli myös Petrille uutena asiana ja omaisena hän kaipasi tietoa siitä, mitä sairaus konkreettisesti tarkoittaa. – Aluksi se oli kauhea shokki. Oli valtava huoli siitä, että oma läheinen on sairastunut sairauteen, josta on vaikea tietää, mitä se loppujen lopuksi on, miten sitä hoidetaan ja kuinka kauan se kestää. 14 Tilannetta helpotti ammattilaisilta saatu tuki. Petri näkee myös tärkeänä yli sektorirajojen liikkuvan tiedonvaihdon. Hän korostaa, että tämän hetken teknologiat ja niiden mukanaan tuomat mahdollisuudet havaita mielenterveyden sairauksiin liittyvät varhaiset signaalit ovat niin suuret, että niitä kannattaa hyödyntää. PETRIN LÄHEISELLÄ HAVAITTIIN ensimmäisen kerran lievää masennusta 16-vuotiaana. Myöhemmin 21-vuotiaana hän sairastui psykoosiin. – Ennen varsinaista psykoosiin sairastumista hän oli erittäin positiivinen, sosiaalinen ja suosittu nuori ja erittäin hyvä jalkapallomaalivahti. Läheisellä oli ennen sairastumistaan 4/2019

paljon kavereita, harrastuksia ja tekeri Suomen tarjoavat omaiselle tietoa, tutyöyhteisölle tai hoitavalle henkilökunmistä. Hän oli hyvin suosittu. Hän meni kea ja toivoa. nalle. urheilupuolelle lukioon, mutta ei viihYhdistyksistä omainen saa mm. Lisäksi Petri painottaa omaistilanteen tynyt koulussa. maksutonta omaisneuvontaa joustavin hyväksymisen tärkeyttä, mikä oli alussa – Jossain vaiheessa lukioon mentäessä kellonajoin. Neuvontaa saa puhelimitse, vaikeaa myös hänelle itselleen. sosiaaliset kontaktit alkoivat olla vaikeita sähköpostitse ja kasvokkain. Kasvok– Hyväksy sairaus välittömästi ja mieti, hänelle. Koulua vaihdettiin, mutta psyyk- kain tapahtuvaan omaisneuvojatapaamimitä se tarkoittaa. Miten elämä muuttuu? kinen sairaus oli jo puhkeamassa. seen voi tulla yksin tai yhdessä läheisen Torumisesta ei ole hyötyä. LähtökohtaiOmaisten huomioinen läheisen hoitotai perheenjäsenen kanssa. sesti läheinen on sairas. prosessissa on tärkeää, sillä se tukee Petri kuuli FinFami-järjestön toiminomaisten jaksamista ja ennaltaehkäisee nasta kaupungin ja FinFamin yhdessä PETRIN LÄHEISEN SAIRASTUMISESuupumista. Sairastuneen läheisten väsäh- järjestämässä tilaisuudessa, johon kutsut- TA on jo aikaa ja tällä hetkellä hän kokee täminen ei ole epätavallista. Tutkitiin hoitotahon toimesta mukaan myös olevansa sinut asian kanssa. musten mukaan arviolta 46 % mielenter- omaiset. Tilaisuudessa omaisille tarjottiin – Läheiseni on sairas ja tiedän aika veysomaisista on vaarassa sairastua itse tietoa heille suunnatuista tukipalveluista. hyvin hänen taudinkuvansa ja sen, mitä masennukseen, jos he eivät saa asianmuFinFamin toiminnasta Petri nostaa se konkreettisesti tarkoittaa. Osaan kaista tukea. esiin erityisesti vertaistapaamisten suhtautua siihen ja hakea tukea ja apua, Omaisten jaksamista tukevat tiedonyhteiset hetket ja kokemusten vaihdon. jota on tarjolla. Olen sinut sen kanssa, saanti läheisen tilanteesta, että hän on kenties sairas koko vertaistuki, keskustelu omaisloppuelämänsä. OMAISTEN HUOMIOINEN LÄHEISEN neuvojan kanssa ja mahdolLäheisen sairastuminen aiheHOITOPROSESSISSA ON TÄRKEÄÄ, SILLÄ uttaa kuitenkin edelleen myös lisuus omaan aikaan. Petrin kohdalla yhteistyö läheisen surua. SE TUKEE OMAISTEN JAKSAMISTA JA hoitotahon ja omaisten välillä – Surullinen asia on se, että ENNALTAEHKÄISEE UUPUMISTA. on sujunut hyvin. Perhe on miten iloinen ja sosiaalinen huomioitu sekä läheisen hoitoihminen läheiseni on joskus tahon että FinFamin toimesta ja näiden – Vertaistapaamisessa puhumiollut ja mitä hän ei ehkä koskaan pysty yhteistyönä. sesta hyötyvät muutkin omaiset. Olen enää olemaan sairauden takia. Lääkitys ei – Kaupungin psykiatrian henkilökokenut, että puhuminen ja avoimuus on tuo sitä entistä ihmistä takaisin koskaan. kunnan ja erityisesti sairaanhoitajan omaiselle tie saada voimaa. Olen sen kanssa kuitenkin sinut. Hänen kanssa kommunikointi on toiminut eritFinFamissa on monia vertaistuitsensä kannalta surettaa, jos loppuelämä täin hyvin. Meidän kohdallamme sairaan- kiryhmiä omaisille, joiden läheinen on sitä, että tietoisesti lääkityksellä poistat hoitaja on ollut ihan korvaamaton. sairastaa psyykkisesti. Ympäri Suomen ilon ja energian elää normaalia arkea. Petri korostaakin, että mielentertoimivissa yhdistyksissä on noin 140 Petrille antaa voimaa myös kilpapurveyssektorilla kannattaa jatkaa omaiset erilaista ryhmää. Ryhmätoiminta on jehdus. Hän harrastaa purjehdusta klassihuomioivaa työotetta. tuttua myös Petrille. Vertaistukiryhmäsella, puusta tehdyllä Hai- veneellä. Vene – Otetaan lähiomaiset mukaan puolen lisäksi Petri on juuri kouluttauon vuonna 1930 suunniteltu, Suomeen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tunut vertaistukihenkilöksi. Vertaistutehty purjevene, jota purjehditaan asioista keskustelemaan. Sen mahdolliskihenkilö keskustelee omaisen kanssa kolmen hengen miehistöllä. taminen on tärkeää. kahden kesken. Petrin innostus purjehtimiseen juontaa Hän näkee, että puutteet omaisten ja – Oman tilanteen omaisena oppii juurensa lapsuudesta. Petrin vanhempsyykkisesti sairastuneiden kohdalla liitsuhteuttamaan, kun kuulee muilta kokemilla oli kesämökki Sipoossa, jossa hän tyvät enemmän resursseihin. Edusmuksia. Vertaistukiryhmässä kävin aktiioppi purjehtimaan jo pienenä. Kipinä kunnan käsittelyssä olevaa Terapiavisesti ja sen jälkeen jatkettiin vertaispurjehtimiseen ei koskaan sammunut, takuuta Petri pitää tärkeänä, kunhan ryhmän toimintaa pitkään FinFamilla. vaikka perhe-elämä laittoi purjehduksen toiminnan ja palveluiden arviointiin FinFami Uusimaan toimesta järjestethetkeksi tauolle. panostetaan. tiin omaisille tila, missä he saivat jatkaa – Jossain vaiheessa, kun lapset olivat – Lähtökohtaisesti koen Terapiatakuun keskustelua vertaistukiryhmänä varsisen ikäisiä, että pystyin ajattelemaan omia erittäin hyväksi. En ole miettinyt negatiinaisen ryhmätoiminnan jälkeen. harrastuksia, tuli aloitettua uudestaan visia puolia eli meneekö resurssointia paikMillaisia vinkkejä Petri antaisi uusille kilpapurjehtiminen. koihin, mihin sitä ei kuuluisi mennä. Mutta omaisille ja vanhemmille, joiden läheinen Petrin mukaan itselleen tärkeitä asioita jos arviointia on toiminnassa mukana, on sairastunut psyykkisesti? Petri korostaa ei saa unohtaa. Tämän lisäksi avoin ja Terapiatakuu on todella hyvä asia. hyväksymisen voimaa, avoimuutta, avun realistinen suhtautuminen tilanteeseen hakemista ja järjestöjen voimauttavaan sekä positiivinen ja optimistinen mieli on VERTAISTAPAAMISET, AVOIMUUS tukitoimintaan tukeutumista. tärkeää. Ne auttavat jaksamaan eteenpäin. JA OMAISROOLISTA PUHUMINEN – Hyödynnä ja hakeudu siihen, mitä Unohtamatta puhumisen merkitystä. helpottavat omaisen jaksamista. On hyvä tukitoimintaa on tarjolla. Puhu asioista Teksti: Jaana Humalto muistaa, että apua on tarjolla. Esimerkik- mahdollisimman aikaisessa vaiheessa Kuvat: Marika Finne si FinFami-järjestön 18 yhdistystä ympämahdollisimman avoimesti lähipiirille, 4/2019 15

KUVA: PIXABAY Miehetkin kaipaavat kuulijaa ja tukijaa Puolison psyykkinen sairastuminen tuo parisuhteeseen tavallista enemmän stressiä. Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry:n Kolmen kimppa -projekti (2016-2019) syntyi miesomaisten esille tuomasta avuntarpeesta. Yhdistyksen omaisneuvontaan hakeutui enenevässä määrin 20-40 -vuotiaita miehiä, joita huoletti kumppanin mielenterveyteen ja/tai päihteidenkäyttöön liittyvät 16 asiat. Muuttunut elämäntilanne vaikutti sekä parisuhteeseen että arjen hallintaan. Parisuhteessa miehet kokivat avuttomuutta ja yksinäisyyttä sekä olivat epätietoisia siitä, miten sairastunutta kumppania tulisi tukea. Puolison sairastuminen oli tuonut ongelmia muun muassa parisuhteen vuorovaikutukseen, arvostukseen, luottamukseen sekä seksuaalisuuteen. Perheellisillä miehillä arjen pyörittäminen oli jäänyt enenevässä määrin miehen vastuulle, mikä puolestaan aiheutti miehissä lisää kuormittuneisuutta. Myös lasten tilanne aiheutti lisähuolta eikä miehillä ollut tietoa siitä, kuinka asioista voisi lasten kanssa keskustella. Nuorten miesomaisten lisääntynyt avuntarve oli noussut esille myös yhteistyöverkostossa (muun muassa YTHS ja Kriisikeskus Osviitta). Näistä huomiosta syntyi ajatus projektista, johon haettiin STEA:lta avustusta kolmeksi vuodeksi. Tausta-ajatuksia ja nimi projektille poimittiin Väestöliiton Perhebarometrista (2013), jossa Osmo Kontula kirjoitti onnellisen parisuhteen edellytyksistä. 4/2019

VAIMO ON SAIRASTANUT MASENNUSTA kohta kymmenen vuotta. Omat voimavarat alkoivat olla lopussa ja ymmärrys masennusta kohtaan minimissään. Minun oli pakko hakeutua johonkin, jotta saisin tilanteeseen apua ja oma pää kestäisi. Tutustuin FinFamiin ensin netin kautta, minkä jälkeen törmäsin yhdistykseen Hämeenpuiston Puistofiestassa. Päätös yhteydenotosta syntyi kuitenkin vasta sitten, kun näin FinFamin mainoksen Mielenterveys- ja päihdepalveluiden ilmoitustaululla. Ajattelin, että näkyvyys myös virallisten tahojen puitteissa merkitsi sitä, ettei kyse ole mistään huuhaasta tai pienestä piiristä. Omaisneuvonnassa tapasin ensin työntekijää, minkä jälkeen tapasin vertaista eli FinFamin kokemusasiantuntijaa. Vaikka kynnys kahdenkeskiseen tapaamiseen oli aluksi suuri, kokemus oli vapauttava! Se sanotti omia ajatuksia ja tunteitani. Se antoi luvan olla minä juuri sillain, kuin olen ollut koko vaimoni sairauden ajan. Syyllisyys vaihtui hyväksynnäksi ja vapaudeksi. Ehkä parhaiten muistan kokemusasiantuntijan ajatukset asioista, että nämä tunteet ovat ihan normaaleja ja niitä on kaikilla. Ja että täytyy ja saa olla sopivasti itsekäs, jotta mielenterveysomaisensa selviää eikä huku siihen samaan suohon, missä sairastunut rämpii. Tuo ajatus vahvisti omaa jaksamistani. Se ikään kuin salli minun tuntea siten kuin tunnen - ilman syyllisyyttä tunteistani. Tunteista, jotka ovat saman tyylisiä kaikilla mielenterveysomaisilla. Vaikka avun hakeminen ei ollut vaikeaa, kohdallani sitä hankaloitti turha ”Kyllä minä vielä jaksan” asenne. Todellisuus vain osoitti toisin ja turhan myöhään hakeuduin avun piiriin. Sairastuin siis itsekin, kuten moni muu kaltaiseni omainen. Onneksi sain kuitenkin tilanteeseeni apua ajoissa, jotta sairauteni ei päässyt liian pahaksi. Toivonkin, että muut hakevat apua ajoissa, jottei heille käy samoin kuten minulle ja monelle kaltaiselleni. Kokonaisfiilis omaisneuvonnasta ja vertaistapaamisesta kiteytyy pariin lauseeseen: "Tämä on juuri minua varten. Nämä ovat juuri minua varten." Kyseisen fiiliksen vuoksi näen, että lähden myös itse mukaan kokemusasiantuntijakoulutukseen ja siten jakamaan sekä samaan tuota kaikille, mitä elämä on elämääni tuonut. Käännetään se hyväksi, vaikkei se aina hyvältä tunnukaan! Tutkimuksen mukaan hyvän parisuhteen tunnusmerkkeinä ovat vahva luottamus puolisoon, molemminpuolinen arvostus ja kunnioitus, sitoutuneisuus perheeseen sekä hyvät kommunikaatiotaidot. Tällainen parisuhde on tärkeä erityisesti silloin, kun elämässä tulee vastaan vaikeita asioita, kuten puolison sairastuminen. Kontula kuvaa tilanteita, joissa mielenterveysongelmasta on tullut parisuhteen kolmas osapuoli. Perhebarometrin mukaan kumppanin psyykkinen sairastuminen tuo parisuhteeseen tavallista enemmän stressiä. Muuttunut tilanne vaikuttaa niin parisuhteeseen, perhe-elämään kuin arjen hallintaan, kun sairastunut ei jaksa tai pysty ottamaan vastuuta arjen asioista yhtä paljon kuin aikaisemmin. Lisäksi sairastuneen muuttunut käytös ja mahdolliset mielialaongelmat heijastuvat parisuhteen ja koko perheen tunneilmapiiriin. Toisaalta parisuhde saattaa sairauden tuomien haasteiden myötä myös vahvistua ja yhteenkuuluvuuden tunne lisääntyä. 4/2019 ”hyvät hetket eivät olleet enää yhtä hyviä” Mielenterveysongelma parisuhteessa Kolmen kimppa -projektin tavoitteena oli nostaa miesomaisten avuntarve yleiseen tietoisuuteen, rohkaista miehiä hakemaan apua sekä lisätä ammattilaisten valmiuksia miesten tukemiseen. Projektin tavoitteena oli myös miesomaisia tukevien hyvien käytäntöjen kehittäminen. Yhdistystoiminnan kannalta tavoitteena oli myös saada lisää miehiä FinFamin vapaaehtois- ja kokemusasiantuntijatoi17

tilanteesta. Malli auttaa ammattilaisia huomioimaan kokonaisvaltaisesti miehen roolin niin omaisena, puolisona kuin isänä. Puheeksi ottamisen malli on tilattavissa tai ladattavissa maksutta yhdistyksen kotisivuilta finfamipirkanmaa.fi. Kumppanin psyykkinen sairastuminen tuo parisuhteeseen tavallista enemmän stressiä. Kolmen kimppa -projektissa on kehitetty malli, jonka tarkoituksena on mielenterveysasioiden puheeksi ottaminen sekä miehen avun-, tuen- ja tiedontarpeen huomioiminen. mintaan. Projektissa kehitystyötä tehtiin apua vasta siinä vaiheessa, kun lukuisat yhteistyössä kohderyhmän miesten ja muut hallintakeinot eivät olleet tuotmiestyötä, perhetyötä sekä mielentervetaneet tilanteeseen helpotusta ja omat ystyötä tekevien ammattilaisten kanssa. voimavarat alkoivat olemaan vähissä. Kehitystyön keskiössä olivat miesten Miespuolisoiden tukemiseen keskittoiveet sekä kokemukset tiedon ja tuen tyvä toimintamalli pitää sisällään neljä tarpeesta. tukimuotoa; omaisneuvonta, vertaistuki, Projektissa nousi esille samantyyppiset koulutus ja virkistys. Projektissa havaitasiat kuin Perhebarometrissa. Projektiin, että miehet kaipasivat tilanteessa tissa tavatut 300 miestä hakivat tukea nopeaa täsmätietoa. Ruuhkavuodet erityisesti perheen toivat osallistumiFINFAMI PIRKANMAA vuorovaikutustilanseen ajallisia haasteisiin. He pohtivat, teita, minkä vuoksi ON JULKAISSUT mikä sairastuneen etenkään perheelMAKSUTTOMAN OPPAAN puolison käytökliset miehet eivät sessä on sairaudesta MIELENTERVEYSONGELMIEN kyenneet osallisjohtuvaa ja mikä tumaan pitkäkesVAIKUTUKSISTA esimerkiksi luontoiseen tukeen PARISUHTEESEEN. teelle ominaista tai toimintaan. temperamenttisuutta. Miehiä mietiOmaisneuvonta, vertaistapaamiset ja tytti myös, mitä sairastuneelta puoliluennot tarjoavatkin miehille heidän solta voi vaatia liittyen kotitöihin ja lasten toivomaansa nopeaa täsmätietoa sekä hoitoon. Useat kokivat, että vastuu arjen ratkaisukeinoja selvitä arjessa sairaspyörittämisestä oli jäänyt heidän harteiltuneen puolison kanssa. Ne saattavat leen. Miehet olivat lähteneet hakemaan rohkaista miehiä ottamaan myös omaa 18 aikaa, joka lisää miehen hyvinvointia sekä auttaa tukemaan sairastunutta kumppania itse uupumatta. Projektissa laadittiin myös Puheeksi ottamisen malli, joka auttaa ammattilaisia tunnistamaan ja kartoittamaan miespuolisoiden kokonaistilannetta. Mallin tarkoituksena on mielenterveysasioiden puheeksi ottaminen sekä miehen avun-, tuen- ja tiedontarpeen huomioiminen. Kysymysten avulla kartoitetaan, millaista tietoa miehellä on sairastuneen puolisonsa tilanteesta. Lisäksi mieheltä kysytään parisuhteen vuorovaikutuksesta, kuormitustekijöistä, arjessa selviytymisestä sekä lasten tilanteesta. Malli auttaa ammattilaisia huomioimaan kokonaisvaltaisesti miehen roolin niin omaisena, puolisona kuin isänä. Puheeksi ottamisen malli on tilattavissa tai ladattavissa maksutta yhdistyksen kotisivuilta finfamipirkanmaa.fi. Projektissa tuotettiin viisi podcastjaksoa FinFami Pirkanmaan Mielivieraat podcast-sarjaan. Jaksojen tarkoituk4/2019

Puheeksi ottamisen malli auttaa ammattilaisia tunnistamaan ja kartoittamaan miespuolisoiden kokonaistilannetta. Huoli kumppanin mielenterveydestä? huomioi miesomainen Puheeksi sena on lisätä ymmärrystä siitä, miten mielenterveysongelmien haasteet heijastuvat niin parisuhteeseen, perhe-elämään kuin omaisten jaksamiseen. Ajatuksena oli, että vertaistarinoiden kuuleminen auttaa miesomaisia tunnistamaan oman tilanteensa ja rohkaisee avunhakemiseen. Jaksojen teemat ovat nousseet projektissa tavattujen miesten mietteistä. Podcastit käsittelevät tunteita, väkivaltaajatuksia, seksuaalisuutta, eroa sekä omaa jaksamista. Jokaisessa jaksossa keskustelijoina Tunnista ja kartoita kokonaistilanne, on aiheeseen perehtynyt asiantuntija huomioi riskit ja ota mielenterveys puheeksi. ja kokemusasiantuntijoita. Asiantuntijoina podcasteissa toimivat Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma, psykologi ja seksuaaliterapeutti Marjo Tossavainen, perheneuvontatyön johtaja Heikki Syrjämäki, THL:n kehittämispäällikkö Esa Nordling sekä psykiatrian dosentti Klaus Lehtinen. Mielivieraat podcast-sarja on kuunneltavissa ottamista parisuhteessa. Oppaassa kerro- paikka. Omaistilanteessa eläville miehille muun muassa SoundCloud -palvelussa, taan, kuinka mielenterveysongelma tulee olla saatavilla matalan kynnyksen Spotifyssä sekä FinFami Pirkanmaan vaikuttaa parisuhteen arkeen, millaisiin palveluita. Tältä pohjalta yhdistys haki kotisivuilla. asioihin on hyvä kiinnittää huomiota ja uutta rahoitusta omaistilanteessa olevien Projektissa tehtyjen havaintojen mistä tilanteeseen löytyy apua ja tukea. isien tukemiseksi Pirkanmaalla. STEA sekä perheiden kanssa työskentelevien Opas on tilattavissa tai ladattavissa myönsi rahoituksen Itua-hankkeelle ammattilaisten maksutta yhdis- kolmeksi vuodeksi (2020-2022). HankMIESPUOLISOIDEN TUKEMISEEN tyksen kotija projektin keen myötä yhdistyksessä päästään toiminKESKITTYVÄ TOIMINTAMALLI PITÄÄ sivuilta finfami- kehittämään tukitoimintaa Pirkanmaan nassa mukana pirkanmaa.fi. maalaiskunnissa asuville isille, joiden SISÄLLÄÄN NELJÄ TUKIMUOTOA; olleiden Kolmen puolisolla tai lapsella on mielenterveys OMAISNEUVONTA, VERTAISTUKI, kimppa miesten ja/tai päihdeongelmia. kertomusten – projekKOULUTUS JA VIRKISTYS. Teksti: Oili Huhtala, toiminnanjohtaja pohjalta tissa nousi Tiina Vartiainen, projektikoordinaattori projektissa laadittiin opas Hyvät hetket esille miestyön tarve. Myytti itsenäiMielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry eivät olleet enää yhtä hyviä - mielenterve- sestä, vahvasta ja pärjäävästä miehestä ysongelma parisuhteessa. Oppaan tarkoi- on yhteiskunnassamme tiukassa. Miehet tuksena on auttaa sekä mielenterveysonhaluavat puhua, jos heille tarjotaan siihen gelman tunnistamista että sen puheeksi mahdollisuus sekä oikeanlainen aika ja ottamisen malli ammattilaisille 4/2019 19

Gradu tutki kumppanin mielenterveyden jäsentämisen mahdollisuuksia Mistä aineksista on parisuhde tehty? Entä kun mukaan sekoitetaan puolison mielenterveyden ongelma? Pro gradu -tutkimuksen keskiössä olivat keskustelupalstalle kirjoitetut miesten kirjoitukset. T seen ymmärretyksi ja perustellakseen uskottavasti omia ratkaisujaan. Tutkimusaineisto kerättiin anonyymiltä keskustelupalstalta, joka keskittyy parisuhteen, perhe-elämän ja vanhemmuuden kriiseihin sekä ongelmiin. Pro gradu -työssä eriteltiin aineistoa repertuaari-käsitteen avulla. Repertuaaria voi luonnehtia vakiintuneeksi tavaksi kuvata jotakin asiaa tai ilmiötä. Arjesta on tuttua, että ilmiöihin ja asioihin on mahdollista löytää useampia perusteltuja, näkökulmia tai puhetapoja. Sisäisesti puhetavat ovat suhteellisen ristiriidattomia, mutta keskenään ne ovat yhteensopimattomia. Puhetavat ovat sidottu tiettyyn aikaan ja kulttuuriin, vaikka aikalaisille ne näyttäytyvät helposti itsestään selvinä kuvauksina maailmasta ja ihmisten välisistä suhteista. Esimerkiksi avioliitosta puhuttiin sata JUHO SOUKKA omi Mikkola tarkasteli sosiaalipsykologian pro gradu -työssään ”Hyvinä päivinä näen hänet sellaisena mikä hän oli" (2019), miten miehet kirjoittavat kertoessaan parisuhteesta, puolisosta ja omasta itsestään silloin, kun kirjoittajat tulkitsevat puolisolla olevan mielenterveyden ongelmia. Tutkimus oli diskurssianalyyttinen eli Mikkola lähestyi kirjoituksia ennen kaikkea tapana käyttää kieltä, eikä niinkään kuvauksina siitä, mitä kirjoittajien parisuhteissa tapahtuu kirjoitusten ulkopuolella. Tämä on perusteltua siksi, että pohdinnat siitä, mitä parisuhteessa tapahtuu ja tilanteessa tulisi tehdä, tapahtuvat kielessä ja kielen avulla. Vaikka jokainen parisuhde on ainutlaatuinen, joutuu kukin parisuhteestaan puhuessaan käyttämään jaettuja puhetapoja tullak- Tomi Mikkola tarkasteli sosiaalipsykologian pro gradu -työssään ”Hyvinä päivinä näen hänet sellaisena mikä hän oli", miten miehet kirjoittavat kertoessaan parisuhteesta, puolisosta ja omasta itsestään silloin, kun kirjoittajat tulkitsevat puolisolla olevan mielenterveyden ongelmia. 20 vuotta sitten eri tavalla kuin nykyisin. Diskurssianalyysissä tämä puhetapojen moninaisuus ja se, miten ihmiset tasapainoilevat niiden välillä otetaan itsessään tutkimuksen kohteeksi. Tällöin voidaan valottaa myös niitä moraalisia ristiriitoja, joiden kanssa miehet edellä mainitussa tilanteessa tasapainoilevat. SEURAAVASSA ESITELLÄÄN KOLME KESKEISINTÄ aineistosta eriteltyä repertuaaria: romanttisen rakkauden, huolenpidon ja vastuun sekä tasa-arvon repertuaarit. Romanttisen rakkauden repertuaarin mukaisessa parisuhteessa osapuolten välinen rakkaus on elämän tärkein asia ja ehto onnelle. Tämän repertuaarin kirjoituksissa miesten pyrkimyksenä oli parisuhteen alussa vallinneen onnen palauttaminen. Kumppanin sairaus oli tullut esteeksi tälle onnelle, koska puoliso oli sen myötä muuttunut. Niinpä miehet kertoivat tässä repertuaarin mukaisessa kirjoituksessa tekevänsä “kaikkensa”, jotta suhde palautuisi ennalleen ja kumppani voisi paremmin. He kannustavat, tukevat ja kuuntelevat sekä tekevät valtaosan kotitöistä. Tätä repertuaaria miehet käyttivät toistuvasti myös perusteluissaan sille, että eivät voi voi lopettaa suhdetta. “En voi jättää häntä, vaikka haluaisinkin, koska rakastan häntä ja ajattelen, että hän on se oikea”. Perustelulle oli myös tarvetta, koska samat kirjoittajat saattoivat samalla 4/2019

puolison kokemusta ja käytöstä. Miehet aarin mukaiset kuvaukset olivat usein kuvata parisuhteen ja kumppanin toiminnan kannaltaan hyvinkin ongelsaattoivatkin kysyä kirjoituksissa toisilta perusteluna pyrkiä muuttamaan tilanmalliseksi. Miehet kuvasivat esimerkiksi kirjoittajilta tietoa esimerkiksi siitä, miten netta, joko parisuhteesta lähtemällä sitä, miten läheisyys ja hellyyden osoimasentunut kokee ja miten masentuneen tai pyrkimyksellä muuttaa kumppanin tukset ovat jääneet suhteesta pois. kanssa tulisi toimia. toimintaa. Tasa-arvon repertuaarissa parisuhHuolenpidon ja vastuun repertuaarissa parisuhde kuvattiin epäsuhtaiseksi hoiva- teen ihanne on tasa-arvoinen ja vastavuo- MIKKOLA TULKITSI TUTKIMUKSENroinen parisuhde, jonka toteuttamiseen SA tuloksia siten, että mielenterveysuhteeksi. Kumppani määrittyi tämän molemmat osapuolet ovat sitoutuneet. den ongelma tuo näkyviin kulttuurin tarepertuaarin yhteydessä ennen kaikkea Tähän repertuaariin kuuluvissa kirjoivat ymmärtää parisuhde. Parisuhde ymsairaaksi. Miehet taas omaksuivat kirjoituksissa miehet arvioivat parisuhdetta ja märretään keskinäisen solidaarisuuden tuksissaan aseman, jossa heidän velvollikumppania suhteessa tähän ihanteeseen. yksiköksi, jossa osapuolet auttavat toisisuutenaan oli puolisosta huolehtiminen Kumppanin kuvattiin laiminlyövän lasten- aan “niin myötä- kuin vastoinkäymisisja tämän auttaminen. Tässä repertuaaja kodinhoitoa, käyttäytyvän itsekeskeisesti sä”. Toisaalta parisuhde on myös kahden rissa mielenterveyden ongelmat rinnasja joissakin kirjoituksissa jopa fyysisesti tasa-arvoisen ja toisiinsa sitoutuneen yktuivat somaattiseen sairauteen. Lukijan pahoinpitelevän kirjoittajaa sekä harrassilön vastavuoroinen yksikkö, jossa moon ehkä helppo intuitiivisesti tunnistaa tavan parisuhteen ulkopuolisia suhteita. lempien pitää tehdä oma osansa suhteen ajatus, että puolison sairastuessa kumphyvinvoinnin eteen. Kolmas panin velvollisuus on tukea tämän parantumista ja hyvinPARISUHDE YMMÄRRETÄÄN KESKINÄISEN parisuhteen malli taas rakentuu romanttisen rakkauden varaan, vointia, tarvittaessa myös SOLIDAARISUUDEN YKSIKÖKSI, JOSSA omista tarpeistaan joustaen. jossa “sen oikean” löytäminen OSAPUOLET AUTTAVAT TOISIAAN “NIIN Huolenpidon ja hoivan ja tämän kanssa eläminen on repertuaarin mukaisissa kirjoivälttämätöntä, jotta elämä olisi MYÖTÄ- KUIN VASTOINKÄYMISISSÄ”. tuksissa miehet pyrkivät paranonnellinen. tamaan kumppanin vointia tai tuottaSiinä missä huolenpidon ja vastuun Jokainen näistä parisuhteen maailmaan hänelle positiivisia kokemuksia. repertuaarissa kumppani määrittyi moista tai tulkinnoista antaa omanlaiSuhteessa puolisoon korostuivat toistusairaaksi, oli tasa-arvon repertuaasiaan mahdollisuuksia pohtia, mitä pitäisi vasti kannustaminen, tukeminen, kuunrissa kyse siitä, että puoliso oli "hankala tehdä tilanteessa, jossa kumppanilla teleminen ja ymmärtäminen. Miehet ihminen" tai "huono puoliso". Kyse on mielenterveyden ongelmia. Tutkikertoivat myös pyrkimyksestään saada ei siis ollut väliaikaisesta tilasta (kuten muksen keskustelupalsta näyttäytyi paikpuoliso itse hakeutumaan hoidon piiriin, sairauden kohdalla). kana, jossa kirjoittajat saattoivat sovittaa usein tässä epäonnistuen. Sairaan kateKun huolenpidon ja vastuun repertuja kokeilla erilaisia tulkintoja tilanteestaan goria korostui tässä repertuaarissa myös aarissa kumppani kuvattiin usein masenyhdessä muiden kanssa. siinä, että lääketieteellinen ja psykolotuneeksi tai ahdistuneeksi, mainittiin ginen tieto merkityksellistettiin jonakin, tämän repertuaarin yhteydessä useammin Teksti: Tomi Mikkola Kuva: Pixabay joka auttaa ymmärtämään myös oman persoonallisuushäiriöt. Tämän repertu4/2019 21

Mielenterveysomaisen pitkä tie Eija Altonen on kulkenut pitkän tien mielenterveysomaisena. Hänen pojallaan diagnosoitiin epävakaa persoonallisuushäiriö vuonna 1992, jolloin poika oli 28-vuotias. Yli kolmekymmentä vuotta myöhemmin Eijan poika teki lopulta itsemurhan. J o paljon ennen diagnoosia Eija on tärkeätä pitää huolta itsestään ja tehdä ihmetteli pojan kummallista käytöstä asioita, joista tulee hyvä mieli. ja oli huolissaan pojastaan. Tämän – Meidän omaisten pitäisi oppia elämä tuntui olevan päämäärätöntä huomioimaan myös itsemme. Meillä on ajelehtimista ja päihteiden käyttöä. tämä yksi ainokainen elämä, joka kuuluu Epävakaaseen persoonallisuushäiriöön myös meille. Jaksamme paremmin kun kuuluu usein mustavalkoinen ajatteolla tukena sairaalle läheisellemme, lumaailma, päämäärättömyys ja tunteiden kun teemme jotain sellaista, mikä saa ailahtelu. ajatukset muualle. Omaisyhdistys on Pojalla oli elämänsä aikana myös ollut kantava voima vuosia ja iän myötä paljon hyviä kausia. Äidin lisäksi poika ystävät käyvät entistä tärkeämmäksi, Eija oli koko elämänsä ajan läheisissä väleissä painottaa. myös veljensä kanssa. Veljekset tekivät yhdessä pitkiä pyöräilylenkkejä ja vietEIJAN POIKA PÄÄTYI LOPULTA ITtivät muutenkin paljon aikaa yhdessä. SEMURHAAN 53-vuoden ikäisenä. TaEija kuvaa arjen kääntöpuolta. Poika pahtunutta edelsi muutaman vuoden rauantoi paljon lupauksia, jotka hän sitten hallinen ajanjakso. Poika asui tuolloin petti. Raskainta pitäidille oli kuitenkin kään JAKSAAKSEEN OMAISTEN ON pojan itsetuhoihoiTÄRKEÄTÄ PITÄÄ HUOLTA ITSESTÄÄN tokosuus: poika oli useamman kerran dissa. JA TEHDÄ ASIOITA, sairaalassa itsemurHoiJOISTA TULEE HYVÄ MIELI. hayritysten vuoksi. toko– Huolen taakka dista ja pelko alkoi olla liian raskas kantaa. Iän hän siirtyi asumaan omilleen. Tässä vaimyötä voimat vähenevät, eikä jaksaisi heessa olotilassa tapahtui käänteentekevä aina tarvittaessa olla tukena. Olin välillä muutos. Kaveripiirin muutos ja päihteiniin uupunut, että putosin polvilleni ja den käyttö pahensivat pojan oloa. huusin, koska tämä loppuu, en kerta Eija kuvailee vuotta 2016 yhdeksi kaikkiaan jaksa enää, Eija kertoo. elämänsä raskaimmista vuosista. TuolOnneksi Eijalla on toinen poika, loin poika yritti useamman kerran itsejoka jäi ”veljensä vartijaksi” silloin, kun murhaa ja kärsi myös harhoista. Vuoden hän kävi matkoilla lataamassa akkujaan. lopussa poika yritti jälleen itsemurhaa, Matkustelu eri maihin, vieraisiin ympämutta hätääntyi ja soitti ambulanssin. ristöihin, on ollut voimaannuttavaa. Eija Hänet vietiin psykiatriseen sairaalaan, korostaakin. että jaksaakseen omaisten josta hänet kotiutettiin viikon päästä. 22 Eija ei saanut poikaan yhteyttä tämän päästyä pois sairaalasta. Tunne oli pelottava, koska poika oli sulkenut puhelimensa (lopullisesti, kuten myöhemmin selvisi). Kun Eija ei saanut poikaansa kiinni puhelimitse, hän soitti kotityöryhmälle ja hätäkeskukseen. – Hätäkeskuksessa ensin vähäteltiin huoltani, mutta poliisit lähtivät pojan asuntoon tarkistamaan tilanteen, kertoo Eija. Eijan poika löytyi kotoaan kuolleena. Itsemurhayritys oli tällä kertaa onnistunut. – Pojan kuolemaan liittyi valtavasti surua, mutta myös helpotusta. Enää ei tarvitse pelätä, mitä pojalle tapahtuu seuraavaksi, Eija kertoo. – Onneksi ”henkisessä kodissani” on tukena kolme vahvaa tukijalkaa, johon nojata. Ensimmäisenä on poikani ja sisareni, sitten ystävät ja kolmantena omaisyhdistys. Neljäs jalka on huojunut pojan kuolemaan asti. Toivoisinkin löytäväni vertaistukiryhmän, jossa voisin vapaasti kertoa tunteistani itsemurhan tehneestä pojastani, hän jatkaa. Lopuksi Eijan toisen pojan kirjoittama runo veljensä muistolle. Pidän kuvaasi seinälläni, kunnes joku heittää sen roskiin. Muistoasi ei vie kukaan, sillä sen kannan mukanani. Teksti: Johanna Jussila Kuva: Marika Finne 4/2019

– Meidän omaisten pitäisi oppia huomioimaan myös itsemme. Meillä on tämä yksi ainokainen elämä, joka kuuluu myös meille. Jaksamme paremmin olla tukena sairaalle läheisellemme, kun teemme jotain sellaista, mikä saa ajatukset muualle. Minulle omaisyhdistys on ollut kantava voima vuosia ja iän myötä ystävät käyvät entistä tärkeämmäksi, kertoo Eija Altonen. 4/2019 23

Kansainvälinen mielenterveysomais- ja perhekongressi, Families and Carers at the Heart of Europe, keräsi yhteen suuren joukon osallistujia FinFami ja sen eurooppalainen kattojärjestö EUFAMI toteuttivat syyskuussa Helsingissä Suomen EU-puheenjohtajakauden virallisen sivutapahtuman, mielenterveysomais- ja perhekongressin Families and Carers at the Heart of Europe. Kongressi tavoitti suuren joukon osallistujia 22 eri maasta. K aksipäiväinen tapahtuma sisälsi ajankohtaisia sekä eurooppalaisia että maakohtaisia mielenterveyteen, hyvinvointiin ja mielenterveysomaisiin liittyviä aihealueita ja puhujia. Kongressiin osallistujia tuli kaikkiaan 22 eri maasta paitsi mielenterveysomaisia ja -perheitä myös sosiaalija terveysalan ammattilaisia ja asiantuntijoita sekä päättäjiä. Kongressin avasi kansanedustaja Sofia Virta, joka nosti esiin puheenvuorossaan mm. niiden lasten ja nuorten tilanteen, joiden perheessä on mielenterveysongelmia. Toisen päivän avasi europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, joka toi esiin sen, kuinka mielenterveyshoidon ja mielenterveyskuntoutujien perheiden haasteet ovat samankaltaisia ympäri Eurooppaa ja että tarvitsisimme EU:n laajuisen ohjelman mielenterveyskuntou- toivat esiin työn ja muun elämän yhteensotujien perheiden tukemiseksi. vittamisen ja tasapainon tärkeyden. Lisäksi Kongressissa saatiin tietoa myös niissä painotettiin tekijöitä, jotka mahdolvastavalmisteilla olevasta EUFAMIn ja listavat ja edistävät perhe- ja omaishoitoLontoon School of Economics toteutmyönteisen työelämän kehittämistä. tamasta eurooppalaisesta mielenterveysomaistutKONGRESSIN PUHEENVUOROT JA kimuksesta ”Economic TYÖPAJAT TOIVAT ESIIN TYÖN JA MUUN Case”. Tämän tutkiELÄMÄN YHTEENSOVITTAMISEN JA muksen tavoitteena TASAPAINON TÄRKEYDEN. on tehdä näkyväksi ja tunnistaa paremmin epäviralliseen omaishoitajuuteen liitKongressissa FinFamin jäsenyhdistyviä haasteita, merkityksiä ja palkkioita tysten, vapaaehtoisten toimesta toteueri Euroopan maissa. Tutkimuksen tulok- tettiin neljä työpajaa, joissa tuotiin sista saatava ajankohtainen tieto palvelee esiin lapsiomaisten ja nuorten hoivaaeurooppalaiseen terveyteen, sosiaaliseen jien tilannetta, Recovery-toipumisoja taloudelliseen keskusteluun ja päätökrientaatiota, avoimen dialogin mallia ja sentekoon liittyviä tekijöitä myös ikäänty- Prospect-ohjelmaa sekä työelämän ja misen kontekstissa. omaisten elämän yhteensovittamista. Kongressin puheenvuorot ja työpajat Päivillä esiteltiin myös erilaisia tukimuo24 KUVA: MARIKA FINNE toja, joita perheille ja omaisille on saatavilla. Päivien aikana sai tietoa myös siitä, millaisten palveluiden avulla mielenterveysomaisten ja perheiden hyvinvointi, osallisuus työelämään ja tasapainoinen elämä mielenterveyden häiriöistä huolimatta mahdollistuu. Osallistujat kuvasivat päivien parasta antia olleen kansainvälisyys, yhteisöllisyys ja sen huomaaminen, että mielenterveysomaistyön haasteet ovat yhteisiä eri maissa. Lisäksi korostui kokemusten jakaminen, keskustelut, vertaisuuden tunne sekä yhteinen näkemys ennaltaehkäisevästä näkökulmasta ja yhteiskunnallisesta ja eurooppalaisesta vaikuttamisesta. Päivien aikana todettiin, että todellakin yhdessä olemme enemmän! Teksti: Vaula Ollonen asiantuntija, FinFami ry 4/2019

PUHEENJOHTAJA Anita Ruutiainen Ajatuksia mielen hyvinvoinnista T KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ ulemmeko useinkaan ajatelleeksi, miten kuormittavaa Tuntuu, että kaikki vaikeudet ovat ylitsepääsemättömiä. on, kun elämme jatkuvassa uutisvirrassa ja selaamme Monesti tällaiseen mielentilaan on syynä huonosti nukutut eri viestintäkanavia vielä iltamyöhään? Uutiset voivat yöt ja huolet, joita olen itselleni kerännyt. On merkillistä, olla ikäviä ja saatamme jäädä miettimään, miten joku kuinka yöllä kaikki tapahtumat painavat mieltä ja saavat asiat asia ratkeaa. Tämän lisäksi myös erilaiset ylläpidettävät näyttämään mahdottomilta. Joskus on vaikeata katkaista somekanavat vaativat meidän huomiotamme. Varsin tuhoisia tällaista yövalvomisketjua, ja saatan alkaa pelätä nukkumista. ovat snäpit ym. yhteydenpitovälineet silloin, jos saamme ilkeitä Näinä hetkinä ei tunnu yhtään hyvältä ja mietin, miten jaksan viestejä tai viestejä, jotka koemme louktäyttää kaikki velvoitteeni. Onneksi kaaviksi. tällainen mieliala ei ole tavanomainen. Kun mieli on jo tarpeeksi kuormitOlen edelleen sitä mieltä, että jaettu ilo tunut kaikesta, mitä olemme kokeon kaksinkertainen, mutta jaettu murhe neet ja kuulleet, voimme ottaa herkästi on moninkertainen selviytymiskonsti. itseemme ja kohdistaa osaksemme arvosJoskus kun tuntuu siltä, että en pääse telua, jota kukaan ei ole meille tarkoititseäni häiritsevistä negatiivisista ajatuktanut. Aina aika ajoin olisi hyvä pitää sista eroon, otan yhteyttä ystäviini, jotka taukoa sosiaalisesta mediasta ja muista saavat asiat oikeisiin mittasuhteisiin. He uutisvälineistä, ja antaa aikaa mielen osaavat sanoa juuri oikeat sanat saadakrauhoittumiselle. Omalla käytöksellämme seni mielenrauhani palautumaan. voimme vaikuttaa paljolti mielen ylikuorEn kuitenkaan halua kuormittaa ystämittumiseen. viäni liian paljon omilla murheillani, sillä Itse pyrin tietoisesti ajattelemaan, että kukapa jaksaa kuunnella ainaista valitasiat, joita en voi muuttaa, minun täytyy tajaa. On toki muitakin hyviä keinoja hyväksyä. Silti joskus on aikoja, jolloin saavuttaa mielen hyvinvointi. Minulla kaikki tuntuu menevän yli äyräiden ja se on esimerkiksi autolla ajo. Kun istun mieli muuttuu apeaksi. Tuntuu, että autossa ja nautin moottorin tasaisesta kaikki kaatuu päälle. Näinä käynnistä, voin samalla hetkinä annan itselleni luvan ihailla ohikiitäviä kauniita JOS EN PÄÄSE ITSEÄNI HÄIRITSEVISTÄ rypeä hetken itsesäälissä mietmaisemia. Miten pian siinä tien samalla mitä kaikkea unohtaakaan pienet murheet NEGATIIVISISTA AJATUKSISTA EROON, minun tulisi osata ja hallita. ja mielipahat! Niin, ja OTAN YHTEYTTÄ YSTÄVIINI, Ja silloinhan tuntuu siltä, että voihan myös netistä löytää JOTKA SAAVAT ASIAT OIKEISIIN mikään ei onnistu ja olen toimivia mielen hyvinvointia MITTASUHTEISIIN. kaikessa todella huono. lisääviä menetelmiä, joten On merkillistä, miten ei se netti kaikilta osin ole helposti sitä sortuu syyttäpaha. mään kaikesta epäonnesta itseään ja tuntemaan todella pahaa Tänään on hyvä päivä. Miten hienoa onkaan, että voin mieltä ja riittämättömyyttä. Tuossa mielentilassa koen kaikki olla tyytyväinen omaan elämääni, vaikka siitä monen mielestä asiat negatiivisina ja tulevaisuus on täynnä pelkkää synkkyyttä. puuttuu useita sellaisia asioita, joita toiset pitävät välttämättöKuormitun mitättömistä asioista, joita hyvinä hetkinä en pidä minä. Mutta tämä riittää minulle. minään. Apeuden lisäksi tunnen voimattomuutta ja avuttomuutta: miten voinkaan selvitä kaikista edessä olevista asioista. Hyvää mieltä ja alkutalvea kaikille lukijoille. 4/2019 25

KOLUMNI Jaana Humalto, asiantuntija, FinFami ry Olisitko sinä hyvinvointilähettiläs? M KUVA: MARIKA FINNE iten voimme levittää hyvinvointia eteenpsyykkisesti 46 % prosenttia omaisista on vaarassa sairastua itse päin? Voimme kertoa ympärillemme, mistä masennukseen. Tätä voidaan ehkäistä tukemalla heitä ajoissa. hyvinvointia tukevia palveluita löytyy. Ammattilainen voi yhdellä kysymyksellä tai esimerkiksi esitVoimme soittaa lähipiirillemme vain kysyäkteissä olevan tukitiedon varhaisella jakamisella ehkäistä yksinäisemme, kuinka sinä voit? Voimme tervehtiä syyttä ja läheisen sairastumista. työkaveria iloisesti ja kysyä hänen Mielenterveyden häiriöt koskettavat menneestä viikonlopustaan. Voimme jossain elämän vaiheessa suoraan noin hymyillä naapurille ja aloittaa keskuspuolta suomalaisista. Välillisesti ne telun taloyhtiön hississä. koskettavat jokaista. Jokainen tuntee Hyvinvointi syntyy arjen pienistä jonkun, jolla on haasteita psyykkisessä teoista ja siitä, että lähellä olevien jaksamisessa. Suuri määrä suomalaisia ihmisten ajatukset ja hyvinvointi kiinhoivaa omaishoitajina mielenterveysnostavat sinua. ongelmista kärsivää läheistään. Monet Kun elämä kohtelee kaltoin läheisheistä ovat omaishoidontuen ulkotäsi, kysytäänkö sinulta, kuinka sinä puolella, mikä tarkoittaa heille vapaajaksat? Miten läheisen vaikeudet päivien ja tukipalvelujen puuttumista. vaikuttavat sinun elämääsi? Nämä Mitä voisimmekaan saada aikaan ovat kysymyksiä, jotka jokaisen kysymällä säännöllisesti ympäriltämme, ammattilaisen tulisi kysyä toimikuinka sinä voit? Miten sinä jaksat? alasta riippumatta. Samat kysymykset Esitteitä läheisten tukipalveluista pätevät yleisesti niin kaikkiin hyvinvoi laittaa oman osaston tai työpaikan vointipalveluihin, sosiaalihuoltoon pöydälle. Omalle potilaalle tai asiakkuin mielenterveys- ja päihdetyöhön. kaalle voi antaa mukaan läheisille Yhden henkilön hyvinvoinnin turvaakuuluvia materiaaleja. Oman toimiminen ja korjaaminen edellyttää usein alan nettisivuille voi linkittää lähipiirin myös toisten hyvinvoinnin kartoithuomioivia materiaaleja ja linkkejä HYVINVOINTI SYNTYY ARJEN PIENISTÄ tukipalveluiden lähteille. Varhainen tamista ja tukemista. TEOISTA JA SIITÄ, ETTÄ LÄHELLÄ Mitä hyvinvointi on sinulle? välittäminen on askel hyvinvoinToiselle se on omaa aikaa. Toiselle tiin. Tämä ei vaadi tekijältään ajalOLEVIEN IHMISTEN AJATUKSET JA se voi tarkoittaa yhteistä, läheisten lisesti paljon eikä organisaatiolta HYVINVOINTI KIINNOSTAVAT SINUA. kanssa vietettyä aikaa. Uskallan suuria päätöksentekoprosesseja. kuitenkin kärjistää, että ideaalitilanteessa hyvinvointi on huoliEsitteiden nostaminen valmiiksi esiin ei vaadi muuta kuin niiden vapaata arkea, jossa ihmisen on mahdollisuus toteuttaa itseään, jakopaikan miettimistä. Miksemme tätä tekisi? selvitä arjen haasteista ja saada iloa arjestaan toivomallaan FinFamin 18 yhdistystä ovat omaisia varten tilanteessa, jossa tavalla. Ideaalitilanteessa yksin oleminen ei ole pakko, vaan läheinen sairastaa psyykkisesti. Yhdistykset ovat kehittäneet omaehtoinen valinta. Elämä näyttää omannäköiseltä, omiin monipuolisesti materiaaleja niin ammattilaisille kuin omaisiltarpeisiin ja toiveisiin pohjautuvalta perusarjelta. lekin ja suurin osa niistä on ladattavissa yhdistysten sivuilta Liian usein elämän haasteissa oma hyvinvointi voi järkkyä tai tilattavissa maksutta. Mikset ottaisi yhteyttä FinFamiin ja ja ihminen voi pudota huolien viidakkoon vailla minkäänlaista pyytäisi esitteitä omaan organisaatioosi? tukea. Yksin. Meistä jokainen voi tuoda hyvinvointia ympärilTämän kolumnin luettuasi toivon, että mietit: Mitä minä lemme. Meistä jokainen voi vaikuttaa tähän. voisin tehdä ihmisten hyvinvoinnin eteen? Miten minä voisin Perheitä tulisi ajatella kokonaisuutena. Jokaisen ammattipiristää ystäviäni tai tuoda toivoa naapurini päivään? Miten laisen tulisi miettiä kokonaiskuvaa, oman asiakkaan lisäksi minä voin rakentaa työpaikkaani johtajana tai työntekijänä tämän lähellä olevia ihmisiä. Asiakas on jonkun lapsi, sisarus, niin, että siellä olisi kaikkien mukavaa olla? Miten minä voisin vanhempi, puoliso, ex-puoliso, täti, ystävä tai sukulainen. Kun uudistaa oman organisaationi tiedonkulkuprosesseja, jos läheinen sairastuu, myös muilla lähellä olevilla ihmisillä huoli kuulun tämän kolumnin kohderyhmään? Silloin olet jo askeleen kasvaa ja riski sairastua itse nousee. Läheisen sairastuessa pidemmällä hyvinvointilähettiläänä. 26 4/2019

Elina Uusivuori on Vuoden finfamilainen 2019 FinFami on järjestö omaisia varten tilanteessa, jossa läheinen sairastaa psyykkisesti. Järjestössä toimii suuri joukko vapaaehtoisia, työntekijöitä ja luottamusjohtoa, joilla kaikilla on yhteinen tahtotila toimia mielenterveysomaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Vuoden finfamilaisen valitseminen on osa järjestön yhteistä FinFami – Unelmien työpaikka ja järjestö omaisten asialla -henkilöstöstrategiaa. Vuoden finfamilaisen palkitsemisessa on neljä kategoriaa: verraton vapaaehtoinen, innovatiivinen puheenjohtaja, mahtava esimies ja valovoimainen työkaveri. Tänä vuonna valintavuorossa oli valovoimaisen työkaverin titteli, jonka sai toiminnanjohtaja Elina Uusivuori FinFami Satakunnasta. F inFami-järjestön toimijat saivat äänestää ehdokkaitaan ja vuoden finfamilainen valittiin järjestön yhteisillä työntekijäpäivillä, jossa tänä vuonna teemana oli Recovery-toipumisorientaatio ja FinFami-yhdistysten hyvät toimintamallit sekä niiden jakaminen. Vuoden finfamilainen on tittelinsä ansainnut. Tänä vuonna valovoimaiseksi työkaveriksi äänestettiin Elina Uusivuori FinFami Satakunnasta, jonka haastattelun esittelemme tässä lehdessä. Elina on tehnyt töitä mielenterveysomaisten hyväksi valovoimaisella, osaavalla, yhteistyökykyisellä, kannustavalla ja muita innostavalla asenteella. Hän on ollut luomassa Satakuntaan vahvaa ja näkyvää mielenterveysomaistyötä. Paljon onnea Elina! Kysyimme Elinalta seuraavat kysymykset: 1. Mitä valovoimaisen työkaverin titteli eli vuoden finfamilaisen titteli merkitsee sinulle? 2. Mihin haluat erityisesti kiinnittää huomiota työssä mielenterveysomaisten hyväksi? 3. Mistä asioista olet iloinen FinFami-kentällä? 4. Mikä motivoi sinua työssäsi? 5. Terveisesi Labyrintin lukijoille? 1. Vuoden finfamilaisen titteli merkitsee minulle hyvin paljon. Viidessä vuodessa yhdistyksemme on mennyt eteenpäin ja kehittynyt vankaksi omaistyön ja vapaaehtoistoiminnan asiantuntijaorganisaatioksi. Tämä muutos ja sen tunnustaminen tämän palkinnon kautta on henkilökohtaisesti iso onnistumisen kokemus. Muutos ei ole tapahtunut pelkästään 4/2019 Valovoimaisen työkaverin tittelin sai vuonna 2019 toiminnanjohtaja Elina Uusivuori (keskellä) FinFami Satakunnasta. Mukana kuvassa myös FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytönen ja asiantuntija Arto Bäckström sekä Elinan mukaan ilmoittanut omaistyöntekijä Salla Ristolainen FinFami Satakunnasta. oman työni kautta vaan siihen on tarvittu keskusliiton tukea, satakuntalaisten omaisten tarinoita ja vapaaehtoisten panosta sekä yhdistyksen hallituksen ja etenkin omaistyöntekijämme Salla Ristolaisen ammattitaitoa, visiota ja innostusta.  2. Nuorten mielenterveysomaisten tunnistamisen eteen on tehty hienoa työtä #äläsuljesilmiäsi-kampanjalla. Lapsiomaisten ja nuorten mielenterveysomaisten tarinoita, toiveita ja haasteita tulee edelleen kertoa ja auttaa ammattilaisia ja päättäjiä ymmärtämään, että kun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu. Koko perhe tarvitsee tukea.  3. Ihanista kollegoista ja erityisesti siitä positiivisesta energiasta, jolla FinFamiPerhe toimii ja tekee työtä mielenterveysomaisten hyväksi ympäri Suomea. Aktiivinen kehittämistyö ja haasteisiin puuttuminen tuo apua yhdistyksiimme ja tuottaa keinoja auttaa mielenterveysomaisia valtakunnallisesti. Vapaaehtoistoimijoiden ja kokemusasiantuntijoiden työpanos on korvaamatonta yhdistyksillemme, suuri kiitos heille. 4. Kun mielenterveysomaisessa näkee sen muutoksen, minkä toivo ja vertaistuki aikaansaavat, tietää tekevänsä juuri sitä työtä, jolla on eniten merkitystä. Työssä kokee nöyryyttä ja kiitollisuutta, kun saa olla jakamassa omaisten elämäntarinoita, voimaantumista ja kehittämässä omaisten hyvinvoinnille ratkaisevan tärkeää tukea ja apua. 5. Mielen hyvinvointi kuuluu kaikille. Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme. Jos huoli toisesta tai omasta jaksamisesta painaa, ota yhteyttä FinFamiin omalla alueellasi. Et jää yksin. Teksti: Jaana Humalto, Elina Uusivuori Kuva: Jaana Humalto 27

Prospect- vertaisryhmämalli lisää mielenterveysomaisten hyvinvointia Prospect-vertaisryhmään osallistumisella koettiin olevan positiivisia vaikutuksia omaisten yleiseen elämänlaatuun. K okemusten jakamiseen Prospect-vertaisryhmien toiminnasta ja maksi positiiviseksi vaikuttimeksi yleisen pohjautuvalla Prospectjärjestämisestä. elämänlaadun kannalta koettiin ryhmän vertaisryhmämallilla koetKovanen tutki omaisten Prospectmyötä lisääntyneet selviytymisvalmitiin olevan positiivisia vaikuryhmään liittyviä kokemuksia laatimansa udet. Omaiset kertoivat selviytymistuksia omaisten elämänlaapostikyselyn avulla. Kyselyn mukaan valmiuksiensa lisääntyneen esimertuun elämänhallinnan, selviytymisvalomaiset kokivat erityisesti elämänhalkiksi sosiaalisten suhteiden vahvistumiuksien ja itseluottamuksen osa-alueilla. linnan tunteensa lisääntyneen ryhmään misen, oman optimismin lisääntymisen Toteamus pohjautuu Miia Kovasen osallistumisen myötä. Elämänhallinnan ja saadun tiedon kautta. Tieto vertaisten vuoden 2019 aikana Keski-Suomen koettiin parantuneen esimerkiksi oman kokemuksista ja heidän tuntemuksisalueella tekemään sosiaalialan opinnäyte- hyvinvoinnin etusijalle laittamisen, itsen taan oli auttanut omaisia muuttamaan työhön. Työn tavoitteena oli tarkastella ja sairastuneen läheisen ymmärtämisen omaa näkökulmaansa asioihin, jolloin he kokemusten jakamiseen pohjautuvan sekä oman sisäisen tasapainon lisääntykokivat esimerkiksi stressinhallintansa ja vertaisryhmämallin toimivuutta omaisten misen myötä. positiivisuutensa lisääntyneen. Stressintukemisessa. Ryhmässä oli opittu itsen eriyttähallinnan ja positiivisuuden lisääntymisen Opinnäytetyössä tutkittiin, kokevatko mistä sairastuneesta eli osallistujat olivat myötä omaisten oli myös helpompi Keski-Suomen alueen mielenuskoa omaan pärjäämiseensä ja terveysomaiset Prospect-vertaissiihen, että vaikeissakin tilanteissa OMAISET KOKIVAT ERITYISESTI ryhmään osallistumisen vaikutapua ja tukea on saatavilla. ELÄMÄNHALLINNAN TUNTEENSA taneen positiivisesti heidän Prospect- vertaisryhmään osalelämänlaatuunsa elämänhallistumisen koettiin vahvistaneen LISÄÄNTYNEEN PROSPECT-RYHMÄÄN linnan, selviytymisvalmiuksien ja myös itseluottamusta, vaikka se OSALLISTUMISEN MYÖTÄ. itseluottamuksen osalta. osa-alueena ei kyselyn mukaan Prospect-vertaisryhmämallin yltänytkään yhtä vahvaksi yleitaustalla vaikuttaa vahvasti psykoedukahuomanneet, ettei kaiken tarvitse pyöriä seen elämänlaatuun vaikuttaneeksi tekitiivisuus, jolla tarkoitetaan psyykkisiin vain läheisen sairauden ympärillä, vaan jäksi kuin selviytymisvalmiuksien ja sairauksiin liittyvien kokemusten jakaomaisella on myös itsellään oikeus elämänhallinnan tunteen lisääntyminen. mista keskustelujen myötä siten, että omaan elämään. Vastaajat kertoivat Itseluottamuksen koettiin lisääntyjokainen keskusteluun osallistuja on tasa- elämänhallintansa lisääntyneen myös neen esimerkiksi siten, että omaisten oli arvoinen ja voi oppia myös toisten koke- muun muassa siten, että he pystyivät ryhmään osallistumisen jälkeen helpompi muksista. Ryhmässä myös ohjaaja on itse tarvittaessa sanomaan vaikeissakin tilanpuhua läheisen sairaudesta ahdistuomainen. Ryhmä kokoontuu kymmenen teissa ”ei” ja näin sallimaan itselleen matta tai kokematta esimerkiksi häpeän kerran ajan ja jokaisella tapaamiskeresimerkiksi tarvitsemansa lepohetken. tunteita. Lisäksi ryhmään osallistuneet ralla on oma teemansa, jonka mukaiElämänhallinnan lisääntymisen koetomaiset rohkenivat aiempaa helpommin sesti keskustelua rakennetaan. FinFamin tiin vaikuttaneen melko paljon yleiseen hakemaan apua myös itselleen. He myös jäsenyhdistykset ympäri maan vastaavat elämänlaatuun, mutta sitäkin suuremuskoivat omiin vaikutusmahdollisuuk28 4/2019

siinsa enemmän kuin ennen ryhmään osallistumista. Vastaajat kokivat, että ryhmään osallistumisen jälkeen heidän oli helpompi olla syyllistämättä itseään esimerkiksi omista tuntemuksistaan. He myös pystyivät helpommin jakamaan vastuuta muille läheisen sairauteen liittyen. OPINNÄYTETYÖN TULOKSISTA VOIDAAN PÄÄTELLÄ, ETTÄ vastaajat pitivät Prospect-vertaisryhmämallia toimivana tukimuotona omaisille. Ryhmän tavoitteisiin päästiin melko hyvin ja kokemusten vastavuoroiseen jakamiseen pohjautuneiden keskustelujen ajateltiin olevan pohja tutkittujen osa-alueiden vahvistumiselle riippumatta siitä, oliko osal- OMAISELLA ON MYÖS ITSELLÄÄN OIKEUS OMAAN ELÄMÄÄN. listuja itse ollut aktiivinen keskustelija vai enemmänkin kuuntelijan roolissa. Vertaisilta saadun tuen kautta opittiin paljon niin läheisen sairaudesta kuin omasta itsestä ja koetuista tunteista. Myös ohjaajien vertaisuus koettiin positiivisena elementtinä. Kokonaisuutena voidaankin sanoa, että lähes kaikki ryhmään osallistuneet vastaajat olivat tyytyväisiä ryhmästä saamaansa tukeen ja kokivat saaneensa myös uusia keinoja voimavarojensa lisäämiseen. Opinnäytetyön aihe on ajankohtainen, koska mielenterveyspalvelujen tarpeen määrä on lisääntynyt entisestään ja psyykkisesti sairastuneiden henkilöiden hoito ja kuntoutus on enenevässä määrin siirtymässä avopalveluiden puolelle. Tämän voidaan olettaa tarkoittavan, että psyykkisesti sairastuneiden omaisia on myös aiempaa enemmän ja heidän tuen tarpeensa tulisi huomioida myös aiempaa paremmin. Mielenterveystyössä toimivien ammattilaisten on hyvä huomioida, ettei omainen ole vain sairastuneen tukihenkilö, vaan myös omaisen voimavaroja tulee tukea. Opinnäytetyö osoitti, että omaisten kokemusten perusteella toimivia tukimuotoja on olemassa ja niiden hyödyntämisellä voi olla suurikin vaikutus omaisen arkeen. Ammattilaiset voivat hyödyntää tätä tietoa työssään, jossa tukevat psyykkisesti sairastuneen perhettä. Näin he voivat vaikuttaa myös sairastuneen tilanteeseen positiivisesti. 4/2019 Mielenterveystyössä toimivien ammattilaisten on hyvä huomioida, ettei omainen ole vain sairastuneen tukihenkilö, vaan myös omaisen voimavaroja tulee tukea, kirjoittaa Miia Kovanen. Kovanen toivoo, että omaiset hyötyvät opinnäytetyön tuloksista siten, että yhä useampi rohkenee hakea tukea myös itselleen. Hän myös toivoo, että opinnäytetyön kautta omaiset saavat tietoa siitä, kuinka esimerkiksi Prospectin kaltaisiin vertaisryhmiin osallistumisella voi olla arkea ja elämänlaatua huomattavastikin helpottavia ja parantavia vaikutuksia. – Lopuksi haluan vielä lämpimästi kiittää kaikkia opinnäytetyöni kyselyyn vastanneita Keski-Suomen alueen omaisia ja toivottaa kaikille lukijoille iloa ja jaksamista arkeen! Teksti: Miia Kovanen, FM psykologia & Sosionomi-opiskelija Lapin FinFamissa järjestetään Prospect-infotilaisuus 17.3.2020 klo 17 Rovaniemellä. Prospect-ryhmä toteutuu 27.3.-18.4.2020 Rovaniemellä. Lisätietoja antaa Vaula Ollonen, p.0400-274 624 tai vaula.ollonen@finfami.fi 29

Otan vastaan elämän -runokokoelma kuvastaa omaisten ja läheisten kokemuksia Vertaistuki auttaa monia omaisia ja läheisiä jaksamaan. Monet kuvaavat myös, että lukeminen ja kirjoittaminen ovat selviytymiskeinoja arjessa. Kaikilla ei ole kuitenkaan mahdollisuutta osallistua vertaistukiryhmiin. Näin idea omaisten runokokoelmasta syntyi, sillä runot pystyvät tiivistämään ja kuvaamaan tunteita ja kokemuksia aivan omalla tavallaan. N yt kahden vuoden projekti on tullut päätökseensä, kun Otan vastaan elämän -runokokoelman julkistamistilaisuutta vietettiin Ilonanpäivänä 9.10.2019 GalleriaKONEessa Hämeenlinnassa. Sanna Kananojan Halkaistut maisemat -näyttely antoi tilaisuudelle upeat puitteet. Lämminhenkinen tunnelma ja syksyiset tarjoilut täyttivät tilan. Tilaisuuden avasi Marjukka Kaitakorpi, joka puheessaan lainasi Frans Kafkan sanoja ”Runo on kirves, joka rikkoo jäätyneen meren meissä.” Tämä tuore kokoelma ja nämä runot pystyvät murtamaan jäitä ja aukaisemaan ajatuksia. Kirja on toteutettu vapaaehtoisvoimin ja sydämellinen kiitos tästä kuuluu kaikille runoilijoille ja vapaaehtoi30 4/2019

Ristiaallokkoon voi hukkua huomaamatta VOIMAA yhtä huomaamaton voi olla se auttava käsi Miten tästä voi koskaan selvitä kysyit minulta äänessäsi hätää joka nostaa paattiin ja pystyttää purjeet yhä uudestaan – Sara Tii sille, jotka ovat olleet tekemässä kirjaa. Kokoelma sisältää 19 eri puolella Suomea asuvan mielenterveysomaisen kirjoittamaa runoa. Yksi kirjan runoilijoista, Taina Vanhala, kuvasi puheessaan runokokoelman tärkeyttä. – Mielenterveysomaisena tunteet heilahtelevat epätoivosta toivoon, lamaannuttavasta väsymyksestä kokonaisvaltaiseen iloon. Jotta itse pysyn kartalla tunteistani, kirjoitan niitä ja ajatuksiani paperille. Helpoimmin ne asettuvat runon muotoon. Sen jaksaa kirjoittaa vähilläkin voimilla. Tunnemyrskyssä sanoihin tulee rytmi, toisto ja riimit. Puheessaan Taina Vanhala tiivisti myös hienosti tunnelman, joka kokoelman ympärillä on ollut ja leviää edelleen. – Runokirjan julkaiseminen on tärkeä asia. Kun näin ensimmäisen ilmoituksen runojen keräämisestä, ajattelin, että WAU, onpa todella hieno asia! Runokirjan kautta saamme itsellemme ja lukijoillemme samaistumispintaa. Sekä lohtua, valoa ja tunnetta, ettemme ole yksin. Loistamme yhdessä kirkkaasti ja kauas. Hyvä me! Aina on lapsia ja vanhempia matkalla Surulliseen maahan. On siedettävä tuskaisia hetkiä Ajan pysähtymistä sen kuluttavuutta ja raskautta Aika voi myös parantaa antaa vastauksia. Kannattele toisia matkaajia He kannattelevat myös sinua silloin kun et jaksaisi ottaa enää askeltakaan. Monet ovat yhdessä löytäneet levähdyspaikan ja tien kotiinkin. Uskon että selviät. - Kiitos omalle vanhempainryhmälleni Kiisa J. OTAN VASTAAN ELÄMÄN -RUNOKOKOELMA ON TOTEUTETTU VAPAAEHTOISVOIMIN. SYDÄMELLINEN KIITOS KAIKILLE RUNOILIJOILLE JA VAPAAEHTOISILLE, JOTKA OVAT OLLEET TEKEMÄSSÄ TÄTÄ RUNOKIRJAA. Runokirjaa voit tilata www.finfamikantahame.fi -sivuilta löytyvien ohjeiden mukaisesti. Kirjan hinta on 10€/kpl + postikulut. Lisätiedot ja tilaus myös Marjukka Kaitakorpi p. 040 455 2160 tai marjukka@finfamikantahame.fi Suistamontie 4, 73100 Lapinlahti p. 010 231 1220 / kuntoutuskoti, toimisto p. 050-432 8988 / päivätoiminta Antoisia lukuhetkiä! Teksti: Marjukka Kaitakorpi 4/2019 31 Lapinlahden Virkko_vedos .indd 1 12.4.2017 9:32:09

KOLUMNI Outi Arvola ja Karoliina Korhonen, projektityöntekijät, Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry Kysy nuorelta – mutta onko välimerkillä väliä? V älimerkeistä tulee harvemmin suurempaa pohdintaa kolumnia kirjoitettaessa. Nyt jäimme kuitenkin miettimään asiaa. Mikä merkitys on sillä, onko virkkeen perässä kysymysmerkki, huutomerkki vai piste – vai joku muu välimerkki? Tulimme siihen tulokseen, että välimerkillä on väliä. KYSY NUORELTA? Varsinais-Suomen FinFamissa on aloittanut Kysy nuoreltahanke, joka jatkaa Moip-hankkeen työtä eteenpäin. Moip-hanke (”Mun omaiskokemuksesta inhimilliseksi pääomaksi” 2016-2018) toteutettiin Turun ja Salon seudulla nuorille aikuisille, joita mietitytti läheisen mielenterveys ja/tai päihteiden käyttö. Hankkeen toteutusvuosien aikana tehtiin myös lukuisia oppilaitosvierailuja toisen asteen kouluihin ja ammattikorkeakouluun. Kysy nuorelta -oppitunneilla vietiin kouluihin tietoa siitä, keitä ovat nuoret mielenterveys- ja päihdeomaiset, murrettiin mielenterveysasioihin liittyviä myyttejä sekä pyrittiin vähentämään stigmaa. Ennen kaikkea rohkaistiin nuoria puhumaan asiasta avoimemmin. Työlle oli selkeä tilaus. Tästä tarpeesta syntyi uusi hanke, joka nyt jalkautuu oppilaitoksiin entistä vahvemmin askelin. denhoitaja, kuraattori, psykologi, siistijä, keittäjä? Joku aikuinen, joka olisi osoittanut kiinnostustaan nuoresta. Jos joku olisi huomannut kysyä riittävän varhaisessa vaiheessa, se olisi voinut pysäyttää tilanteen jo paljon aiemmin. Kouluterveystarkastusten välilläkin on yleensä yksi vuosi – kuin ikuisuus nuoren elämänjanassa. Painotamme työssämme ammattilaisen kysymisen tärkeyttä huutomerkin kera! Haastamme myös FinFameja ympäri Suomen kysymään oman alueen nuorilta! KYSY NUORELTA. PISTE. Siinä vaiheessa, kun hankkeemme päättyy, toivomme, että nuoren mielenterveysja päihdehuolista kysyminen, läheisen näkökulman huomiointi ja tuen tarjoaminen ovat enemmän itsestäänselvyyksiä, osa palveluketjua ja kysymyspohjia, aivan kuten painon, pituuden tai näön tarkastus. Uskomme, että pääsemme tavoitteeseemme. Olethan kuulolla ja seuraat etenemistämme yhdistyksemme nettisivuilla ja eri some-kanavissa? Viethän myös viestiä eteenpäin? Se, joka tutustuu hankkeemme viestintään ja löytää logomme, huomaa, että ratkaisimme välimerkin ongelman omalla tavallamme. Jätimme puhekuplan ilman välimerkkiä. Ehkä siksi, että viestiä voi viedä kaikilla näillä välimerkeillä vähän eri tavoin: kysyen, käskien, todeten. Jätämme kuitenkin vielä yhden vaihtoehdon sinulle täydennettäväksi, lukija. Kysy nuorelta, koska … KYSY NUORELTA! ”Kukaan ei tiedä, HAASTAMME MYÖS jos kukaan ei kysy. Kysy nuorelta – ja kysy FINFAMI-YHDISTYSTEN vielä toisenkin kerran.” Kysy nuorelta -hankkeessa tuotetaan sähköinen TYÖNTEKIJÄT JA VAPAAEHTOISET oppilaitosmateriaali sosiaali-, terveysYMPÄRI SUOMEN KYSYMÄÄN ja kasvatusalan ammattilaisille, jotta OMAN ALUEEN NUORILTA, he osaavat tunnistaa, kohdata ja KUINKA SINÄ VOIT! ohjata nuoria mielenterveysomaisia tuen piiriin. Kohtaamamme nuoret ovat toistuvasti tuoneet viestiä siitä, Aiheesta lisää: että heiltä ei kysytty. Kuka olisi voinut kysyä? Opettaja, terveyhttps://www.vsfinfami.fi/kysy-nuorelta/ 32 4/2019

kun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu. Kirjat apuna vanhemman ja lapsen keskustelussa mielenterveysongelmista. Matin isä oli vähällä kuolla millan päiväkirja Alakouluikäisille suunnattu kirja vanhemman itsemurhayrityksestä. Kirjaa voi käyttää keskustelun tukena perheissä, joissa vanhempi on käyttäytynyt itsetuhoisesti. Kirja yläkoululaisille vanhemman persoonallisuushäiriöstä. ”Mutsi on ihan sekopää. Tai siis kipee. Sillä on sellainen tauti tai joku ihme häiriö, jonka nimi on epävakaa persoonallisuus. Se häiriö tekee sen, että se ei tuu kenenkään kanssa toimeen, vaan riitelee ja rähjää aina vaikka ei olis mitään aihetta.” Hinta 3 € miian isä on sekaisin Kirja lapsille psykoosista. ”Yhtenä päivänä Miian isä muuttuu ihan kummalliseksi ja joutuu ambulanssikyydillä sairaalaan. Miia on peloissaan ja miettii, saako hän koskaan tavallisen isän takaisin.” Hinta 3 € mikon äiti on masentunut Kirja lapsille masennuksesta. ”Mikon äiti nukkuu kaiken päivää ja itkee koko ajan. Mikko tuntee olonsa yksinäiseksi ja miettii, pitääkö äiti hänestä enää lainkaan.” Hinta 3 € mirjan äidillä on persoonallisuushäiriö Alakouluikäisille suunnattu kuvakirja vanhemman epävakaan persoonallisuuden vaikutuksista lapsen elämään. ”Punaiset tumput ovat hukassa ja äiti suuttuu hirveästi. Mirja pelkää, että äiti satuttaa häntä tai itseään.” Hinta 3 € Hinta 3 € Kirjojen tilaus osoitteesta www.finfamipirkanmaa.fi/materiaalien-tilauslomake Mielenterveysomaiset Pirkanmaa - FinFami ry www.finfamipirkanmaa.fi 4/2019 33

KOLUMNI Sanna Huhtonen Anna valosi loistaa V 34 KUVA: MARIKA FINNE annan hänen taapertaa lätäkköön. Mikä uoden harmain aika. ilon määrä, kun hän siinä loiskuttaa. Aamulla herään taaperon En enää ymmärrä, miksi hetki sitten kanssa pilkkopimeyteen. Ei näin tilanteen niin ongelmallisena. ole oikeastaan väliä, onko Elämä on tehty leikittäväksi ja vaatteet kello viisi vai puoli seitpestäviksi. semän, auringon nousuun on vielä hyvä Kaupassa kuljemme vaunujen kanssa tovi aikaa. Hiivimme natisevia rappusia hedelmäosaston läpi juustohyllylle. alakertaan, jotta perheen koululainen Paistopisteen luona on kahvilla tuttu saisi vielä nukkua. porukka eläkeikäisiä miehiä. Näemme Jossain kello kuuden ja seitsemän väliheidät melkein joka päivä ja mietin, maastossa käymme aamupuurolle. Oma pitäisikö alkaa moikata. Muistavatkohan väsynyt kuontalo heijastuu ikkunan he meidät? Paistopisteessä on tänään pimeydestä. Taaperon tukka on sentään piparipullia. Monen lautaselle näyttää vielä omaanikin enemmän pystyssä. silti päätyneen tuttu kampaviineri tai Hentoisen vaalea töyhtö törröttää pääladallaspulla. Taapero mutustaa tuttia ella. Pieni variksenpoika, ajattelen. Hän vaunuissa ja jatkamme matkaa. on asettunut jalat ristissä syöttötuoliin, Kassalla pitkäripsinen hurmuripoihypistelee sormenpäitään ja avaa suunsa kamme saa taas kassaneidin sydämen ammolleen uuden lusikallisen tullessa. sulamaan. Mietin, miten suuri vaikutus Sytytän kynttilän ja katselemme sen pienillä lapsilla on ihmisiin. He liekin lepatusta. Taapero toteaa: ”Ä”, varmaankin palauttavat meidät elämän ja täytän seuraavan lusikallisen. Kahvi perusasioiden äärelle. Kun poikani porisee ja pimeys alkaa väistyä. Miten syntyi ja katsoin häntä ensimupeita talvisen taivaan sävyt LAPSISTA NÄKEE, mäistä kertaa silmiin, ajattelin, ovatkaan, kun päivä valkenee. että niissä on koko univerPäivällä olemme pihalla ulkoiETTÄ ILO ON OLLUT MEISSÄ PALJON sumi. Jotain sellaista aitoa ja lemassa. Eilinen sade näkyy ENNEN MUREHTIMISTA. ONNEKSI TUO alkuperäistä, viisautta, joka isoina lätäkköinä maassa ja ILO TARTTUU. vuosien kuluessa unohtuu. taapero haluaa tietysti juuri Lapsista näkee, että ilo on niihin. Ilman kurahousuja ja ollut meissä paljon ennen murehtimista. Onneksi tuo ilo saappaita, koska niitä emme ole vielä ehtineet hankkia. Yritän tarttuu. ensin harhauttaa ”Missä pallo?” -tyyppisellä ratkaisulla ja sitten Kotipihaan tultaessa pimeys on taas laskeutunut. Yhtäkkiä kieltää lätäköihin menemisen. Seurauksena on maahan heitse ei tunnukaan enää ahdistavalta, vaan jotenkin kotoisalta. täytyvä kiljuva lapsi. Olen hetken käärmeissäni siitä, että pihaKatselen pihavalojen loisteessa nukkuvaa luontoa ja ajattelen, tien asfaltti on päästetty niin huonoksi, että siihen on syntynyt että luonto on viisas. Pimeänä aikana se lepää. Nyt jos koska, kuoppia, joihin kerääntyy vettä ja mietin, ryhdynkö lapioimaan on myös ihmisen aika levätä. Kun olemme riittävästi levänneet, sitä pois. näemme arkisetkin asiat kirkkaammin. Sisäinen valomme alkaa Sitten syntyy ahaa-elämys: ehkä se, että vaatteet ja kengät taas loistaa. kastuvat, ei olekaan niin vaarallista! Autan lapsen pystyyn ja 4/2019

Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin jäsenyhdistykset: ETELÄ-KARJALA: FinFami – Mielenterveysomaiset Etelä-Karjala ry Ari Koponen pj 044 389 8425 koponenari@hotmail.com Meritullinkatu 4 B 10 00170 Helsinki puh. 050 464 27 39 www.finfami.fi Toiminnanjohtaja Pia Hytönen puh. 040 776 5911 pia.hytonen@finfami.fi Asiantuntija, viestintä Marika Finne puh. 045 844 0135 marika.finne@finfami.fi HELSINKI: www.finfamiuusimaa.fi FinFami – Uusimaa ry. Kumpulantie 5, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Jämsänkatu 2, 4.krs, 00520 Helsinki puh. (09) 686 0260 info@finfamiuusimaa.fi HÄMEENLINNA: www.omaisyhdistys.com FinFami – Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry. Suomen Kasarmi, rak. 2, h. 117 13100 Hämeenlinna JOENSUU: www.tukitupa.fi Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset FinFami ry Karjalankatu 4 a 2, 80200 Joensuu puh. 050 534 6772 katja.pesonen@tukitupa.fi Asiantuntija, järjestö- ja henkilöstöasiat JYVÄSKYLÄ: www.finfamiks.fi Keski-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry. Tapionkatu 4 A 5, 40100 Jyväskylä puh. 050-528 0030 toimisto@finfamiks.fi Asiantuntija, vapaaehtois- ja omaistoiminnan kehittäminen KERAVA: www.sopimuskoti.fi Keski-Uudenmaan Sopimuskoti ry. Klondyketalo, Kumitehtaankatu 5 C, 04260 Kerava puh. 040 511 8543, faksi (09) 273 1455 sirkka.vaisto@sopimuskoti.fi Jaana Humalto puh. 050 464 27 39 jaana.humalto@finfami.fi Vaula Ollonen puh. 0400 274 624 vaula.ollonen@finfami.fi Asiantuntija, yhdistyshallinto Arto Bäckström puh. 045 642 8510 arto.backstrom@finfami.fi KUOPIO ja MIKKELI: www.omary.fi Savon mielenterveysomaiset - FinFami ry Kuopion toimipiste Asemakatu 16, 70100 Kuopio puh. 040 556 4292 toimisto@omary.fi Asiantuntija Mikkelin toimipiste Otto Mannisen katu 4, 50100 Mikkeli (järjestötalo Estery) puh. 040 586 7359 toimisto.mikkeli@omary.fi Asiantuntija, maahanmuuttajatyö LAHTI: www.omaiset.fi Päijät-Hämeen mielenterveysomaiset FinFami ry Rauhankatu 3, 15110 Lahti S-posti: toimisto@omaiset.fi www.omaiset.fi p. 040 704 9913 Erkka Öörni puh. 045 844 0150 erkka.oorni@finfami.fi Laura Ranki puh. 045-119 2533 laura.ranki@finfami.fi Asiantuntija, lapset ja nuoret Sanni Sihvola p. 040-192 2811 sanni.sihvola@finfami.fi Erityisasiantuntija, ESR Recovery-toipumisorientaatio mielenterveyspalveluissa Minna Kallunki puh. 045 800 4903 minna.kallunki@finfami.fi PORI: www.finfamisatakunta.fi FinFami Satakunta ry Otavankatu 5A, 28100 Pori puh. 044 303 6282 toimisto@finfamisatakunta.fi PORVOO: www.ituspy.com Itä-Uudenmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry. Mannerheiminkatu 25 B, 06100 Porvoo puh. 050 307 4844 paivi.nousiainen@ituspy.com ROVANIEMI: www.lappilaiset.fi/toimija/ lapin-mielenterveysomaiset-finfami/ Lapin mielenterveysomaiset – FinFami ry Info.lapinmielenterveysomaiset@gmail.com SALO: www.finfamisalo.fi FinFami – Salon seudun mielenterveysomaiset ry. Turuntie 8, 4. krs, 24100 Salo puh. 040 722 4961 toimisto@finfamisalo.fi SEINÄJOKI: www.finfamiep.fi FinFami Etelä-Pohjanmaa ry. Huhtalantie 2, 3. krs, 60220 Seinäjoki www.finfamiep.fi TAMPERE: www.finfamipirkanmaa.fi Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry. Hämeenkatu 25 A 3. krs. ja 6. krs. 33200 Tampere puh. 040 722 4292 (neuvonta) puh. 040 582 5343 (toimisto) omaiset@finfamipirkanmaa.fi Mielen ry www.mielen.fi Åkerlundinkatu 2 A 4. krs, 33100 Tampere puh. 050 562 3403 toimisto@mielen.fi TURKU: www.vsfinfami.fi/ Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset FinFami ry Itäinen Pitkäkatu 11 A, 20520 Turku puh. 044 793 05 80 puh. 044 793 05 82 ark.10-14 (neuvonta) www.vsfinfami.fi VAASA: www.finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Kirkkopuistikko 31, liiketila, 65100 Vaasa puh. 044 033 4280 info@finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Kaarlelankatu 21, 67100 Kokkola puh. 044 763 4100 minna.pellinen@finfamipohjanmaa.fi Svenska Österbottens Anhörigförening SÖAF rf www.soaf.fi Svenska Österbottens anhörigförening, co Wasa wellness, Långviksgatan 13, 65100 Vasa. puh. 050 407 1827 eva.astrand@soaf.fi Osoitteenmuutokset suoraan omaan paikallisyhdistykseen! Sieltä ne välittyvät myös Labyrintti-lehteen.

n Kun yksi Kun yksi yksi Kun yksi Kun yksi nrastuu yksi Kun yksi sairastuu sairastuu sairastuu unen sairastuu rastuu sairastuu maailma monen maailma ailma monen maailma ailma monen maailma aailma monen maailma nen maailma monen maailm uttuu. muuttuu. muuttuu. muuttuu. muuttuu. uttuu. muuttuu. yksin. Et jää yksin. Et jää yksin. Et jää yksin. Et jää yksin. yksin. Et jää yksin.