FERROMETAL OY Älykäs Cleverbin vie pientarvikkeiden hallinnan aidon lean-ajattelun 4 tasolle EVAC OY Tavoitteena puhtaammat 8 meret RESTEL OY Pikaruokaalalla kasvetaan 12 työelämään ELY-KESKUS Digitaalinen ekosysteemi – tulevaisuuden työelämäpalvelut asiakaslähtöisesti 16 HAMMASKLINIKKA KRUUNU Hampaat kuntoon nopeasti, vaivattomasti ja 26 kivuttomasti VEHO OY AB liikuttaa kestävästi ARNON 30 Kasvua ja kansainvälistymistä 22 MAINOSLIITE

OPEN 24/7 Meeting Parkissa jo yli 75.000 kokousta Helsingin ydinkeskustasta löytyy hyvin erikoislaatuinen kokous- ja toimistomaailma, joka on vastannut vaativimpien kansainvälisten organisaatioiden tila- ja palvelutarpeita jopa ympäri vuorokauden 24/7 menestyksellisesti jo 10 vuoden ajan. Helsingissä toimii jo 10:ttä toimintavuottaan viettävä ja suurelle yleisölle melko tuntematon, mutta yhä useamman kotimaisen ja ulkomaisen yrityksen suosima ainutlaatuinen kokous– ja toimistomaailma Business Meeting Park Oy. Meeting Parkissa on mm. neuvoteltu Pohjoismaiden suurimmista yrityskaupoista ja pidetty suurlähettiläiden vastaanottoja. Siellä voi törmätä myös valtioiden päämiehiin ja menestyksekkäimpiin kansainvälisiin yritysjohtajiin. Meeting Parkissa on pidetty hämmästyttävät yli 75.000 kokousta ja tilaisuutta, ja kuukausittaiset varaus- ja asiakasmäärät ovat edelleen reippaassa kasvussa. Yritysasiakkaita on jo yli 2.500. Toimintaa ollaan myös laajentamassa, mutta tarkempia tietoja ei ole vielä julkistettu. Business Meeting Park Oy:n toimitusjohtaja Kare Casalsin mukaan yhtiö syntyi vuonna 2010 puhtaasti elinkeinoelämän tarpeista. Yhä kansainvälisempi toimintaympäristö asetti uusia vaatimuksia mm. tietovaltaisille toimialoille, jolloin tarvittiin yhä turvallisempia tiloja ja niihin liittyviä korkeatasoisia palveluja, mahdollisimman joustavasti, helposti ja nopeasti, vaikka keskellä yötä ja pyhäpäivinä. Meeting Park tarjoaa myös tiettävästi edelleen ainoana toimijana Pohjoismaissa, aidosti luottamuksellisen ja turvallisen ympäristön esimerkiksi sopimusneuvotteluille ja välimiesmenettelyille, sillä mm. kaikki vuokralaiset, sopimusasiakkaat, henkilökunta ja alihankkijat ovat saman yleisen salassapitovelvoitteen piirissä. Meeting Park pystyy vastaamaan myös kansainvälisiin turvallisuusvaatimuksiin. Meeting Parkille on ominaista hyvin joustava, helppo ja aidosti yritysasiakaslähtöinen toimintatapa, jolla luodaan lämminhenkinen, turvallinen ja huoleton ympäristö kaikille asiakkaille. Yhtiön palveluksessa on lähes 30 henkilöä Helsingin Forumissa ja Kampissa. MeetingPark.fi +358 (0)10 5011 501 helsinki@meetingpark.fi Kare Casals toimitusjohtaja ”Meeting Park palvelee Helsingin kauppakeskus Forumissa ja Kampissa aina luottamuksellisesti, asiantuntemuksella ja suurella sydämellä, jopa ympäri vuorokauden” toteaa Casals. Tarjolla on 100 erilaista kokous-, koulutus-, etätyö- ja toimistotilaa, niin tilapäiseen kuin pysyvämpäänkin tarpeeseen. Palveluvalikoima käsittää myös perinteisemmät Business Center palvelut, kuten assistentti-, posti- ja osoitepalvelut, tarjoilut ja videoneuvottelut, joissa Meeting Park on jo pidemmän aikaa ollut Suomen suurimpia palveluntarjoajia. Meeting Park FORUM, Kauppakeskus Forum, Mannerheimintie 20 B, Helsinki

TÄSSÄ LEHDESSÄ Ferrometal: Älykäs Cleverbin vie pientarvikkeiden hallinnan aidon lean-ajattelun tasolle................................................................................................ 4 T2H: Ihania koteja jo kymmenen vuoden ajan............................................................ 6 mySMARTLife: Helsinki käynnistää energiarenessanssin..................................... 7 Evac Oy: Tavoitteena puhtaammat meret.................................................................. 8 Audmet Oy: Selkeä 360° kuuntelukokemus ladattavilla kuulokojeilla.............10 Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä: Essoten Tike toimii kuin lennonjohto ..........................................................................11 22 46 19 21 Restel Oy: Pikaruokaalalla kasvetaan työelämään.................................................12 HeadPower Oy: Vesiverkostojen korjausvelka hallintaan...................................14 Uutta koulua hanke: Hyvinvoinnilla kohti parempia oppimistuloksia..........15 Ely-keskus: Digitaalinen ekosysteemi – tulevaisuuden työelämäpalvelut asiakaslähtöisesti..............................................................................16 Tokmanni: Mäntsälän pikkujätti haluaa huippuosaajia........................................18 Motiva Oy: Aikamme suurin haaste ratkaistaan yhteistyön avulla...................19 Suomen Sydänliitto ry: Vastuullinen päättäjä panostaa ruoan terveellisyyteen....................................................................................20 Bittium Wireless Oy: Botti parantaa työn laatua..................................................21 Arnon Oy: Kasvua ja kansainvälistymistä...................................................................22 Lumme Energia Oy: Energiayhtiöstä kasvoi kestävän elämän kumppani............................................................................................24 Keuda: Yrityksen ja koulutuksentarjoajan kumppanuudella luodaan elinvoimaa..........................................................................25 Hammasklinikka Kruunu: Hampaat kuntoon nopeasti, vaivattomasti ja kivuttomasti...........................................................................................26 Clean Plastic Finland Oy: Uusiomuovin käyttöä voi lisätä................................28 Suomen keräystuote: Tuottajavastuu takaa suomalaisille maksuttoman paperinkeräyksen.........................................................29 Veho liikuttaa kestävästi...................................................................................................30 Toshiba HVAC Finland: Puolita toimitilasi lämmityslasku ilmalämpöpumpulla...........................................................................................................32 Alme Solutions Oy: Sisäolosuhteet kiinnostavat kiinteistönomistajia............33 HKScan Finland Oy: Kesätöistä urapolulle..............................................................33 Edenred Finland Oy: Työsuhde-edut virkistävät työntekijää ja sitouttavat työnantajaan...................................................................................................34 Dagmar: Vain harvat selviävät markkinoinnin murroksesta organisaation sisäisin resurssein...................................................................................36 Dastia-Siivous Oy vastaa suoraan asiakkaan liiketoiminnan tarpeisiin.........37 Calefa Oy: Kaukolämpöä ilmastoa jäähdyttäen......................................................38 Skanska Talonrakennus Oy: Telakkaranta viimeistelee Helsingin kaupunkikuvan..................................................................................................39 HYKSin yksityissairaala: Yhä useampi syöpä on hoidettavissa......................40 Minimani ilman Lapin lisää............................................................................................41 SolarBiox Oy: Uusiutuvaa energiaa innovatiivisilla tuotteilla ja tavoitteena paras asiakaspalvelu...................................................................................42 Valmennusyhtiö Varapuu: Mies, joka toi rahataidon valmennuksen Suomeen..................................................................................................43 Pihla Group: Antennilasi vastaus kuuluvuusongelmiin........................................44 Oy RVS Technology Ltd.: Uutta keraamipintaa hammasporista meridieseleihin....................................................................................45 Vakuutusosakeyhtiö Henki Fennia: Ryhmäeläke on osa vastuullista henkilöstöpolitiikkaa....................................................................................46 MAINOSLIITE PÄÄTOIMITTAJA Olli Maila olli.maila@gsdnordic.com 040 7761 742 YRITYSYHTEISTYÖT Anssi Pähtilä anssi.pahtila@gsdnordic.com 050 3114 720 TOIMITTAJAT Jarmo Seppälä Kai Lintinen Laura Sulkava Aurinna Weisman Päivikki Alasmäki Tuomas Lehtonen Päivi Remes Tiina Salo Päivi Kapiainen-Heiskanen Kati Valjus Marjaana Lehtinen KUVAAJAT Aleksi Friman Jussi Partanen Markku Pajunen Tuomas Lehtonen Tomi Setälä Päivi Remes Kati Valjus Wille Nyyssönen JULKAISIJA GSD Nordic Rovakatu 9 96100 Rovaniemi www.gsdnordic.com GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 3

Älykäs Cleverbin vie pien­tarvikkeiden hallinnan aidon lean-ajattelun tasolle Ferrometal tuo markkinoille älykkään teollisuuden palvelukonseptin pien­ tarvikkeiden varastoinnin optimointiin. CleverBinin uusi teknologia varmistaa, että kriittisiä C-osia on aina riittävästi, eikä niiden loppuminen aiheuta häiriötilanteita tuotantoon. Ferrometal on ollut edelläkävijä Leantuotantoon tähtäävien ratkaisujen kehittämisessä ja on tuonut Suomen markkinoille esimerkiksi rfid-ohjauksen Kanban-järjestelmiin. Käytännössä Kanbania on toteutettu teollisuudessa kahden laatikon periaatteella, missä C-osien loputtua ottolaatikosta se nostetaan palautusaseman hyllyn päälle. Tästä muodostuu mobiiliyhteyden avulla tilaussignaali toimittajalle. Vaihtoehtoisesti hyllyttäjä lukee ottolaatikon etiketin viivakoodin ja tilaa täydennyksen. Nämä toimintamallit ovat hyviä, mutta Ferrometal on halunnut mennä viedä pidemmälle eliminoimalla inhimillisten tekijöiden vaikutuksen ja tekemällä järjestelmästä ennakoivan sekä paikkariippumattoman. Tuotteiden toimitusaika Ferrometallilla kaikkialle Suomeen on vain 1 vuorokausi, mutta tuotannon pyöriessä sekin voi olla aivan liian pitkä. Vuorokaudessa tuotanto ehtii seisahtua ja puolivalmisteita kasaantua, mikä tulee hyvin kalliiksi. Joskus myös erikoisosien etsinnässä kuluu aikaa ja organisaatio joutuu 4 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU CleverBin mahdollistaa erilaiset Lean-mukaiset sisälogistiikan ratkaisut. Laatikko muodostaa automaattisesti tilauksetn on se työpisteellä tai perinteisesti hyllykössä. Myös automaattiset Kanban-ratkaisut ovat mahdollisia. käyttämää energiaa “tulipalojen sammuttamiseen”. Tuotannon tarpeita voi olla mahdotonta ennustaa tarkasti ja suurten puskurivarastojen ostaminen ennakkoon puolestaan sitoo pääomia. Aidossa Lean-ajattelussa tavaraa on juuri sopivasti ennakoiden tai imuohjauksella. CleverBin ratkaisee perinteisten Kanbanjärjestelmien pullonkaulat sillä ottolaati­ kossa on optinen silmä, joka havaitsee hyvissä ajoin kiinnitysosien tai pienkomponenttien vähenemisen ja generoi ostotilauksen Ferrometallin ERP-järjestelmään mobiiliyhteyden kautta. Täydennystoimituksen MAINOSLIITE

CleverBin teknologia tarkkailee pinnan tasoa ja muodostaa tilauksen esim. suoraan kokoonpanopaikalta tai vaikka työpöydältä. Näin asentaja voi keskittyä työhönsä ja tuotteita on aina oikeaan aikaan riittävä määrä käytettävissä. parempi tarkkuustaso. Prosessi on myös täysin läpinäkyvä sillä käyttäjä saa käyttöönsä käyttöliittymän mittaristoineen, jonka avulla voidaan seurata kulutuksen kehitystä ja säätää tilauspisteitä. Laatikoiden koko ja määrä optimoidaan tuotantoprosessin tarpeiden mukaan. CleverBin-ottolaatikoiden toimitukset alkavat tammikuussa 2020. ■ Lisätietoja: Mika Brandt, toimitusjohtaja mika.brandt@ferrometal.fi p. 040 759 9954 CleverBin laatikossa optinen silmä tarkkailee pinnan tasoa ja tekee täydennystilauksen automaattisesti ennalta nimikekohtaisesti asetetun tilauspisteen alituttua. hyllytys tapahtuu Ferrometallin toimesta palveluna tai sen hoitaa asiakkaan oma sisälogistiikka tai nimetty kumppani. Näin tilauksen syntyminen tehdään ajoissa, se ei ole riippuvainen siitä onko laatikko muistettu laittaa palautusasemaan tai esimerkiksi vaakapaikalle, tai onko hyllyttäjä käynyt lukeMAINOSLIITE massa viivakoodin. CleverBin on myös paikkariippumaton eli sen voi viedä esimerkiksi työpisteen viereen helpottamaan asennusta. Edut ovat kiistattomat sillä nopean ja ennakoivan järjestelmän avulla voidaan vähentää varaston arvoa ja tehostaa tuotantoa. Samalla eliminoidaan virheet ja saavutetaan Ferrometal Ferrometal Oy tunnetaan Itämeren alueella alan johtavana kiinnitystarvikkeiden ja asiakkaiden lopputuotteen kokoonpanoon sekä asentamiseen käytettävien pientarvikkeiden täsmätoimittajana teollisuudelle, tukkuportaalle ja rakennussektorille. Vuonna 1976 perustetun yrityksen liikevaihto on noin 32 miljoonaa euroa (2019) ja se työllistää yli 100 henkilöä Suomessa ja Balttiassa. Ferrometal kehittää älykkäitä sovelluksia ja järjestelmiä niin jälleenmyyjille kuin vaativiin teollisiin ympäristöihin tehostamaan pientarvikkeiden tilaustoimitusketjua. Ferrometal Oy on osa Würth-konsernia. www.ferrometal.fi GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 5

Ihania koteja jo kymmenen vuoden ajan T2H on rakentanut Ihania koteja jo kymmenen vuoden ajan. Ihanille kodeille ominaista on tavallista korkeampi huonekorkeus, ja lähes lattiasta kattoon ulottuvat ikkunat. Kokonaisuuden kruunaa hyvin suunnitellut pohjaratkaisut. T2H:n rakentamat asunnot on suunniteltu asukkaiden tarpeisiin sopiviksi. Viimeistellyistä kohteista huokuu tunne siitä, että kaikki on tehty laadukkaasti. Vieraillessamme T2H:n malliasunnossa se avautuu valoisana, jossa avaruutta tuo yhtenäinen keittiö ja oleskelutila. Tilan tuntua korostavat tavallista suurempi huonekorkeus, lähes lattiasta kattoon ulottuvat ikkunat, sekä asunnon levyinen parveke – nämä ominaisuudet ovat T2H:n kotien tavaramerkkejä. Näkyviä pattereita ei ole huonetilaa viemässä, sillä kaikissa T2H:n kodeissa on lattialämmitys. T2H rakentaa kohteensa kehittyville alueille Helsingin ja Tampereen seuduille, joissa asunnoille on kasvava tarve, palvelut ovat lä- tavina sijoitusinstrumentteina”, T2H:n asiakkuusjohtaja Matias Majuri valottaa. Asuntojen koot vaihtelevat yksiöistä parvellisiin neliöihin: ”Suunnittelemme pohjaratkaisut toimiviksi, jotta asukkaat eivät maksa turhasta. Myös sijoittajan näkökulmasta tämä on oleellinen asia, jotta he saavat tuoton jokaisesta neliöstä.” T2H huolehtii kohteidensa toteuttamisesta alusta loppuun saakka itse: ”Me hankimme tontin sekä suunnittelemme, rakennamme ja myymme kohteemme itse. Tällä hetkellä meillä on rakenteilla noin 1300 asuntoa eri puolilla pääkaupunkiseutua ja Pirkanmaata. Jokainen ihanista kodeistamme kiinnostunut löytää varmasti itselleen sopivan”, Majuri summaa. ■ hellä ja julkinen liikenne toimii. Näiden alueiden arvo kehittyy tulevaisuudessa ja hyvä sijainti on siksikin tärkeää sekä sijoittajille vuokrattavuuden näkökulmasta että oman kodin ostajille. ”Ihanat kotimme ovat upeiden ominaisuuksien lisäksi kohtuuhintaisia ja niissä on hyvät rahoitusehdot – tämän vuoksi ne toimivat oman kodin ostajien lisäksi myös lois- Ihanat kotimme ovat upeiden ominaisuuksien lisäksi kohtuuhintaisia. “ T2H on rakentanut kymmenen toimintavuotensa aikana jo tuhansia ”Ihania koteja”, Matias Majuri kertoo. 6 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU MAINOSLIITE

HELSINKI KÄYNNISTÄÄ ENERGIARENESSANSSIN taloyhtiöiden energia­ remonttien tueksi Helsinki kannustaa taloyhtiöitä pienentämään ilmastopäästöjään. Samalla ne säästäisivät pitkän pennin lämmityskuluissaan. H ”Lähes joka talossa voi tehdä jotain. Valtion energia-avustus parantaa remonttien kannattavuutta entisestään”, kannustavat Petteri Huuska ja Kaisa-Reeta Koskinen. ”Esimerkiksi Myllypurossa taloyhtiö päätyi toteuttamaan maa­ lämmön, aurinkopaneelit, julkisivuremontin ja asukkaiden yhteiskäyttösähköautot. Iso osa investoinneista rahoitettiin täydennys­ rakentamisella, jonka kaupunki mahdollisti”, kertoo Huuska. ■ elsinki näkee taloyhtiöt erittäin tärkeänä toimijana ilmastonmuutoksen hillinnässä. Asuinrakennusten lämmitys aiheuttaa yli kolmasosan Helsingin kasvihuonepäästöistä. Asuinrakennusten Asuinrakennusten Asuinrakennusten energiankäytön energiankäytön energiankäytön osuus osuus osuus Tavoitteena on, että kaukolämmön kulutus vähenisi kolmanneksella Helsingin Helsingin Helsingin kasvihuonekaasupäästöistä kasvihuonekaasupäästöistä kasvihuonekaasupäästöistä (%) (%) (%) seuraavan 15 vuoden aikana. ”Tavoite on kova, mutta olen luottavainen, koska remontit ovat taloyhtiöille erittäin kannattavia”, sanoo Hiilineutraali Helsinki -toimenAsunto-osakeyhtiömuotoiset Asunto-osakeyhtiömuotoiset Asunto-osakeyhtiömuotoiset pideohjelman projektinjohtaja Kaisa-Reeta Koskinen. kerrostalot kerrostalot kerrostalot 1515 %15 % % ”Esimerkiksi taloissa, joissa on koneellinen ilmanvaihto, mutta ei ARA-vuokrakerrostalot ARA-vuokrakerrostalot ARA-vuokrakerrostalot poistolämmön talteenottoa, energiankulutuksesta pystytään pudotta77 %% 7% Markkinavuokrakerrostalot Markkinavuokrakerrostalot Markkinavuokrakerrostalot maan lämmön talteenotolla yhdistettynä muihin energiansäästötoimiin jopa 70 prosenttia. Kolmasosa Helsingin kerrostaloista on tällai5858 %58 % % Asumisoikeuskerrostalot Asumisoikeuskerrostalot Asumisoikeuskerrostalot 1111%11 % % sia. Potentiaali on siis huikea”, sanoo ympäristösuunnittelija Petteri Huuska. Rivitalot Rivitalot Rivitalot ”Kaikki voittavat: rahaa säästyy, päästöt vähenevät, asumisen mu1% 1 %1 % Omakotitalot Omakotitalot Omakotitalot kavuus paranee ja talon arvo nousee”, huomauttaa Koskinen. 3 3 %% 3 % Helsingin Energiarenessanssi-ohjelma tarjoaa konkreet­ tista, 55 %% 5% Muut Muut päästöt Muut päästöt päästöt puolueetonta tietoa ja ohjausta taloyhtiöille energiakorjausten toteuttamiseen. Lähde: Lähde: Helsingin Lähde: Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki kaupunki ”Remontit eivät ole taloyhtiöille kovinkaan helppoja toteuttaa. Hiilineutraali Helsinki 2035 Niiltä puuttuu osaamista kilpailuttamiseen, eivätkä yksittäiset talo­ Helsinki on sitoutunut 147 toimenpiteeseen yhtiöt aina edes saa tarjouksia”, kertoo Koskinen. kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Tavoitteena on Jatkossa alueelliset energia-asiamiehet tarjoavat insinööriosaa­ olla hiilineutraali vuonna 2035. mista taloyhtiöiden päätöksentekoon ja kokoavat verkostoja. Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman edistymistä Taloyhtiöt, joilla isommat peruskorjaukset ovat tulossa, pyritään tavoi seurata osoitteessa ilmastovahti.hel.fi. voittamaan jo ennen hankesuunnittelua. MAINOSLIITE GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 7

Suomalaisen teknologiayritys Evacin tavoitteena puhtaammat meret Ympäristötehokkuuden merkitys merenkulussa kasvaa ja luo kysyntää maailman johtavalle laivojen veden- ja jätteenkäsittelyjärjestelmien valmistajalle Evacille. Meriteollisuudessa vastuullinen toiminta on viime vuosina konkretisoitunut ympäristövaikutusten merkittävänä vähentämisenä sekä elinkaaritehokkuuden lisäämisenä. Tämä näkyy maailman nopeimmin kasvavien cleantech-ratkaisuja tarjoavien yritysten joukkoon kuuluvan, Suomessa pääkonttoriaan pitävän Evacin huomattavana liiketoiminnan kasvuna. “Kysyntä merenkulun cleantech-ratkaisujamme kohtaan on ollut jo pitkään kasvussa. Puhdistusteknologia kehittyy nopeasti ympäristönormien tiukentuessa ja asiakkaamme ovat valmiita investoimaan puhtaaseen teknologiaan”, kertoo yrityksen uusi toimitusjohtaja Tapio Kolunsarka, joka aloitti tehtävässään vuoden alussa. Globaalisti toimivalla Evacilla on nyt 24 toimipistettä 14 eri maassa ja asiakkaita viidellä mantereella. Tavoitteena puhtaammat meret Vuodesta 1979 toiminut Evac on maailman johtava veden- ja jätteenkäsittelyjärjestelmien, korroosionestojärjestelmien, sekä näihin liittyvien palveluiden toimittaja. Evacin tavoitteena on auttaa asiakkaita saavuttamaan jätteen- ja jätevedenkäsittelyyn liittyvät ympäristönsuojelulliset tavoitteensa kaikilla toiminta-alueillaan. 8 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Käytännössä tämä tarkoittaa mm. vedenkulutuksen vähentämistä alipainekeräysjärjestelmillä, kuiva- ja märkäjätteen käsittelyn ja kierrätyksen tehostamista, ruokajätteen vastuullista käsittelyä, jäteveden ja painolasti­ veden entistä ekologisempaa puhdistamista, makean veden tuottamista merivedestä sekä alusten rakenteiden ruosteenestoa. “Olemme alan ainoa toimija, jolla on näin kattava cleantech-ratkaisuvalikoima sekä eri järjestelmien integraatiokyvykkyys meriteollisuuden tarpeisiin”, Kolunsarka toteaa. Merkittäviä yritysostoja Vahvistaakseen entisestään palvelutarjontaansa Evac on tehnyt viime vuosina merkittäviä yritysostoja. Vuonna 2018 tapahtuneen Brittiläisen Cathelco Groupin oston myötä Evacin tarjoama kattaa myös painolastiveden käsittelyjärjestelmät, merieliöstön kasvunestojärjestelmät sekä laivojen rungon korroosioneston. Nämä ratkaisut pidentävät alusten käyttöikää ja vähentää polttoaineenkulutusta. ”Vielä viisi vuotta sitten Evacin liikevaihto oli noin 70 mEUR ja tällä hetkellä noin 180  mEUR. Kasvu jatkuu voimakkaana myös tulevaisuudessa, panostamalla erityisesti elinkaaripalveluihin ja tuotekehitykseen ja yritysostoihin”, Kolunsarka kiteyttää. Evac mukana Sitoumus2050 – yhteiskuntasitoumuksessa Evac on usean muun Meriteollisuus ry:n jäsenen ohella mukana kansallisessa kestävän kehityksen Sitoumus2050:ssa. Evac on sitoutunut esimerkiksi vähentämään merien roskaantumista lisäämällä risteilijälaivojen kuivajätteen kierrätysastetta 25  prosentista 50 prosenttiin vuonna 2025 ja edelleen 70 prosenttiin vuonna 2050 kehittämällä kuivajätteen käsittelyjärjestelmiä. Lisäksi Evac on sitoutunut ehkäisemään merien rehevöitymistä toimittamalla puhdistuslaitoksia, joihin sisältyy myös ravinteiden poisto. Evac on mukana myös ResponSea meriteollisuusverkostossa, jossa kehitetään vastuullista toimintaa läpi toimialan. Painopisteinä toiminnassa on meriliikenteen ympäristövaikutusten vähentäminen, yritysten edelleen kehittäminen hyvänä ja reiluna työpaikkana, toimitusketjun vastuullisuuden seuranta sekä kiertotalouden ja elinkaaritehokkuuden lisääminen. “Evacin teknologialla asiakkaidemme on mahdollista ylittää tiukimmatkin ympäristönormit ja käytännössä täysin ehkäistä päivit­ täisen laivalla syntyvän jätteen mereen kohdistuva kuormitus”, Kolunsarka toteaa. ■ MAINOSLIITE

Evac Cleantech -kokonaisratkaisu EVAC LYHYESTI Maailman johtava meri-, offshore- ja rakennusalan integroitujen veden- ja jätteenkäsittelyjärjestelmien, sekä korroosion­estojärjestelmien toimittaja Perustettu 1979; pääkonttori Helsingissä 24 toimipistettä 14 maassa, edustajia yli 70 maassa Henkilöstömäärä: noin 500 Liikevaihto: noin 180 MEUR (2019) Omistaja: Bridgepoint MAINOSLIITE GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 9

Oticon Opn S toimii älypuhelimien kanssa. Käyttäjä voi kuunnella musiikkia langattomasti ja soittaa handsfree-puheluita. Selkeä 360° kuuntelukokemus ladattavilla kuulokojeilla Heikentynyt kuulo vaikuttaa kykyyn pystyä nauttimaan tilanteista meluisissa olosuhteissa. Henkilö kuulee suoraan edestä tulevan puheen, mutta jos puhe kuuluu kauempaa, ei siitä saa välttämättä selvää. Jos henkilöllä on kuulonalenema, kaikki ympäriltä kuuluvat äänet eivät saavuta hänen aivojaan. Aivojen täytyy ponnistella aukkojen täyttämiseksi, jotta se saa muodostettua äänistä ymmärrettäviä. Aivot työskentelevät kaikkein kovimmin, kun äänet tulevat eri suunnista ja puhujia on useita samaan aikaan. Perinteinen kuulokojeteknologia keskittyy vain yhteen puhujaan vaimentaen kaikki muut. "Taustaäänet sisältävät kuitenkin tärkeitä puhevihjeitä. Kun niitä ei välitetä aivoille, kuulijan on hyvin vaikea seurata keskustelua ja hän väsyy helposti. Vähentämällä ympäriltä tulevia ääniä – sekä puhetta että melua – perinteiset kuulokojeet antavat käyttäjälleen luonnottoman kuuntelukokemuksen", toteaa Audmet Oy:n toimitusjohtaja Pekka Huhtinen. 10 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU aktiivisesti vaikeisiin kuuntelutilanteisiin, kuten normaalisti kuulevat henkilöt (Juul Jensen 2018, Oticon Whitepaper Oticon Opn S 1, ihmisille, joilla tyypillinen kuulonalenema ja hyvin sovitetut kuulokojeet, meluisissa tilanteissa). Ei enää vinkumista Vain kolmen tunnin latausajalla Oticonin Opn S -kuulokoje toimii koko päivän. Puheen kuulee selkeästi Oticonin uudet kuulokojeet murtavat kuulokojeille mahdottomina pidettyjä rajoja, sillä Oticon Opn S™-kuulokoje antaa aivoille pääsyn juuri tärkeisiin ääniin. Tällöin kojeen käyttäjä päättää mihin ääniin haluaa kohdistaa huomion, ei kuulokoje. Lopputulos on, että puheesta saa paremmin selvää vähemmällä vaivalla ja on helpompi muistaa enemmän siitä, mitä ihmiset ovat puhuneet. Heikosta kuulosta kärsivä henkilö voi laitteen avulla viihtyä tilanteissa ja osallistua Kierto on ärsyttävää vinkumista, joka tapahtuu äänen kiertäessä kuulokojeen mikrofonin ja kuulokkeen välillä. Tämä tapahtuu tavallisesti, kun jokin tulee liian lähelle kuulokojetta, esimerkiksi halatessa tai kun laittaa puhelimen korvalleen. Ongelmaa on ollut vaikea korjata. Oticon Opn S -kuulokojeen uraauurtava teknologia lopettaa kierron ennen kuin se edes tapahtuu. Tämä on täysin erilainen lähestymistapa muihin kuulokojeisiin verrattuna. Oticonin kuulokojeen avulla voi nauttia selkeästä, tasaisesta ja kiertovapaasta äänestä (määrätyille sovituksille parhaiden toimintatapojen mukaan). ■ www.oticon.fi Tiedustelut: Audmet Oy puh. 09 2786 2081 MAINOSLIITE

Etelä-Savo innovoi uuden mallin tilannejohtamiseen: Essoten Tike toimii kuin lennonjohto Ympäri vuorokauden toimiva Tilanne­ keskus eli Tike varmistaa, että jatkossa sote-alan ammattilaisia löytyy sieltä, missä heitä eniten tarvitaan. Samalla vanhuksille tarjotaan entistä laajem­ min palveluja kotiin. Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän Essoten Tilannekeskus tuo uuden mallin suomalaisten sote-maakuntien johtamiseen. Kun kaikki palvelut keskitetään kuin munat samaan koriin, Tike pystyy liikuttelemaan henkilöstöä, asiakkaita ja palveluita reaaliaikaisesti ympäri vuorokauden. ”Kireä kuntatalous sai meidät etsimään tapoja tehdä asiat entistä tehokkaammin kuormittamatta henkilöstöä lisää”, Essoten terveyspalveluiden vt. johtaja Santeri Seppälä sanoo. Tike varmistaa, että ensihoidossa, päivys­ tyksessä, Mikkelin keskussairaalan ja kuntien osastoilla, sekä kotihoidossa riittää henkilökuntaa. ”Tiken 12 kenttäjohtajaa ovat päivystäviä esimiehiä, jotka näkevät ison kuvan ja akuutit tarpeet”, palvelualuejohtaja Jussi Aarnio kertoo. Ensihoito keskittyy jatkossa yhä enemmän kiireellisiin toimeksiantoihin ja muista ottavat kopin kotihoito ja kotisairaala, jotta asiaMAINOSLIITE kas saa apua jopa usein aiempaa nopeammin ja pääsee jatkohoitoon jouhevasti. ”Kun potilaiden sijoituspäätökset tekee Tike, osaston hoitajilta vapautuu työaikaa potilastyöhön. Hoitajien jaksaminen paranee, kun he voivat luottaa siihen, että kiiretilanteissa apua tulee”, projektipäällikkö Kirsikka Tynkkynen kuvaa. Tiken myötä kotisairaalapalvelut laajentuvat lähitulevaisuudessa ympärivuorokautisiksi. Essote on kehittänyt myös AKU eli Akuuttisairaala kotona -mallin häivyttämään ensi- ja kotihoidon rajoja. Seppälä muistuttaa Essoten olevan ainoa sote-kunta, jos- sa kotihoidon ja -sairaalan henkilöstö saa koska tahansa konsultaatiota päivystyksessä työskentelevältä perusterveydenhuollon erikoislääkäriltä. ”Meille on tärkeää, että vanhusasiakkaamme saavat tarpeen mukaiset palvelut oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Tästä olemme saaneet kehuja valtakunnallisestikin”, vanhusja vammaispalveluiden kehittämispäällikkö Sanna Luokkamäki korostaa. Tike pääsee täyteen vauhtiin toukokuussa. Essotella on jo valmiina pilotoitavaksi myös malli, jonka avulla voidaan tiivistää yhteistyötä pelastustoimen kanssa. ■ GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 11

Pikaruokaalalla kasvetaan työelämään Restelin Suomeen tuomat amerikkalai­ set Burger King - ja Taco Bell -ravin­ tolaketjut ovat laajentuneet vauhdilla Suomessa. Menestyksen taustalta löytyy nuoria ja nuorekkaita ammat­ tilaisia, jotka tekevät työtään suurella sydämellä. Tämän tuloksena syntyy elämyksellinen ja maukas pikaruoka­ kokemus asiakkaille. P ikaruoka-alalla voi jo nuorena kartuttaa monipuolisesti työ- ja esimieskokemusta, mistä on etua myöhemmin alalla kuin alalla. Camilla Elo, 24, on työskennellyt Burger Kingin ravintolapäällikkönä viimeiset pari vuotta palattuaan Suomeen Hollannista, missä hän oli ollut viimeistelemässä restonomin tutkintoaan. Hän ehti olla ensin Helsingissä ravintolapäällikkönä, mutta siirtyi viime kesänä avaamaan uutta toimipistettä Espooseen: ”On ollut todella mielenkiintoista päästä avaamaan uutta ravintolaa puhtaalta pöydältä”, Burger King Nihtisillan ravintolapäällikkö Elo kertoo. Elon työ pitää sisällään kaikkea mahdollista mitä ravintolayksikön johtaminen vaatii: ” Ravintolapäällikön työ koostuu ensisijaisesti tiimin johtamisesta ja myyntityöstä, mutta työhön kuuluu myös hallinnollisia vastuita budjetoinnista työvuorolistojen tekemiseen.” Amos Saarinen, 20, työskentelee Burger Kingissä Kuopiossa. Hän aikoo hakea opiskelemaan ensi syksyksi, mutta on välivuotensa aikana viihtynyt hyvin töissä ja hyvin suurella todennäköisyydellä jatkaa työskentelyä myös opiskelujen aikana. Burger Kingissä työviihtyvyyttä rakennetaan yhteisen #kingijengi-kulttuurin avulla, ja tutkitusti hyvä porukka ja tiimihenki ovat burgerkingiläisille ykkösjuttuja työssä. ”Tänne on joka päivä kiva tulla töihin ja ilmapiiri on positiivinen. Meillä on sellais12 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU “ En tiedä olisinko millään muulla alalla päässyt 21-vuotiaana näin vastuulliseen asemaan. ta yhteistä porukkakulttuuriakin täällä ja jokainen laittaa itsensä likoon yhteisen hyvän eteen.” Myös työpaikan esimiehet ovat hänen mieleen reiluutensa ja rentoutensa vuoksi: ”Heidän kanssaan on helppo jutella mistä vain ja he huomioivat eri mielipiteet päätöksenteossa. Ravintolapäällikkö on mukava, mutta tarvittaessa myös jämäkkä. Hänellä on iso vastuu, jonka hän hallitsee hyvin. Tällaisessa työympäristössä viihtyy hyvin.” Taco Bell on tuoreempi tulokas Suomen markkinoilla Taco Bell -ravintoloita on toistaiseksi avattu yhteensä kymmenen PK-seudulle, Turkuun ja Lappeenrantaan. Taco Bellin brändiä rakennetaan henkilökunta edellä yhteisen Live Más -kulttuurin myötä, joka tekee työpaikasta enemmän kuin vain paikan, johon tullaan ansaitsemaan rahaa: ”Toimintakulttuurimme ytimessä on henkilökunnan hyvinvointi ja viihtyvyys töissä. Kun työntekijäkokemus on kunnossa ja ihmiset hyvällä tuulella, viihtyy myös asiakas iloisessa ilmapiiriissä ja maukkaan ruoan parissa”, Taco Bellin aluepäälliköt Marko Virtanen ja Nina Määttä taustoittavat. 20-vuotias Eveliina Uhtakari aloitti Taco Bellillä kesällä 2019, kun Espoon Nihtisiltaan avattuun ravintolaan haettiin henkilökuntaa. Hän eteni jo muutaman kuukauden jälkeen vuoropäälliköksi: ”Kun täällä tekee kaiken kunnolla, on vain taivas rajana mihin asti voi edetä. Mun mielestä tää työ sikaihanaa”, Uhtakari kertoo iloisena. Uhtakari vahvistaa ketjussa tavoitellun hyvän työskentelyilmapiirin todeksi omassa arjessaan: MAINOSLIITE

Restelin pikaruokaketjuissa reipas asenne ja hyvä porukkafiilis ovat avaimia menestykseen. Toiminta on kansainvälistä ja työkielet ovat suomi ja englanti eli työmahdollisuuksia tarjotaan yhtäläisesti myös niille, joiden äidinkieli ei ole suomi. Kuvassa Taco Bellin englanninkieliseen koulutukseen osallistuneita työntekijöitä. ”Meidän porukka puhaltaa kaikessa yhteen hiileen ja tekee töitä täydellä sydämellä. Meillä on aika lailla saman ikäinen porukka ja meistä on tullut hyviä kavereita muutenkin kuin vain työkavereina. Ja mitä olen muualta kuullut, niin harvoissa työpaikoissa voi olla näin rennosti oma itsensä ja kaikkia kiinnostaa aidosti se, mitä tehdään.” Uhtakarin mukaan parasta työssä on ihmiset, vaikka itse työkin on hänestä mukavaa: ”Yksikään päivä ei ole samanlainen eikä täällä pääse missään vaiheessa tylsistymään, kiire on mun mielestä vain positiivinen asia. Myös moni asiakas on tullut jo tutuksi ja heidän kanssaan on kiva rupatella työn lomassa.” muksen nopeaan kartuttamiseen, mistä on etua myöhemmin alalla kuin alalla. ”Me olemme Suomen suurimpia käytännön johtamisen korkeakouluja, mutta ennen kaikkea haluamme antaa nuorille positiivisia kokemuksia työelämästä ja olla heidän kasvunsa tärkeä tukija”, Burger Kingin Head of Operations Olli Mäkäräinen painottaa. Camilla Elon mielestä pikaruoka-ala on mainettaan parempi ja työ on äärimmäisen monipuolista ja palkitsevaa. ”En tiedä olisinko millään muulla alalla päässyt 21-vuotiaana näin vastuulliseen asemaan. Ikä ei ole meillä este etenemiselle, jos osaa perustyöskentelyn ja asenne on kunnossa. Nuorimmat vuoropäällikkömme ovat esimerkiksi 18-vuotiaita.” Burger Kingillä ei odoteta, että ihmiset jäävät tekemään uraa pikaruoka-alalle vaan töitä on tarjolla myös muille aloille suuntaaville opiskelijoille. ”Itse olen uraorientoitunut ja uskon, että esimiestaitojen kehittäminen on tässä vaiheessa paras satsaus tulevaisuuteeni. Tämä työ sopii minulle hyvin nyt, mutta jos tulevaisuudessa haluan jotain muuta, niin ihan jo Restelin sisältä löytyy etenemismahdollisuuksia”, Elo näkee tulevaisuutensa valoisana. ”Nämä nuoret ovat tulevaisuuden johtajia, jotka pyörittävät tätä maata 20–30 vuoden päästä”, Olli Mäkäräinen summailee ylpeänä.  ■ Restelillä voi päästä Burger Kingin ja Taco Bellin lisäksi myös Raxiin, juoma­ ravintoloihin, tapahtumaravintoloihin tai huoltamoihin oppimaan työelämän­ taitoja. Restel työllistää 2 500 henkilöä liki 200 ravintolassaan tarjoten monelle nuorelle ensimmäisen työpaikan, ja työntekijöistä jopa 52 % on alle 25-vuotiaita. Valtakunnallinen verkosto tuo työpaikkoja myös sinne missä on työntekijöitä. ”Restel haluaa olla edelläkävijä ja Suomen ykkönen niin työnantajamie­ likuvan kuin asiakaskokemuksenkin osalta. Haluamme, että henkilökun­ tamme on innostunutta ja osaavaa. Haluamme johtaa ravintoloitamme omalla esimerkillä, ja pitää hyvää huol­ ta työntekijöistämme. Tarjoamme myös mahdollisuuden eri elämätilanteisiin sopivaan työskentelyyn, elämästä ja hyvistä henkilöstöetuuksista nauttien. Tutustuthan meihin www.restel.fi Restel on avannut Burger King -ravintoloita Suomeen jo yli 50 kappaletta. Pikaruoka-ala on käytännön johtamisen korkeakoulu Restelin pikaruokaketjut tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden työ- ja johtamiskokeMAINOSLIITE GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 13

Vesiverkostojen korjausvelka hallintaan HeadPower Oy:n kehittämä IWM-tiedonhallintajärjestelmä on verkkoyhtiöille suunniteltu täsmätyökalu. Se tuo kaivattua apua esimerkiksi kunnallisten vesiverkostojen saneerauksiin. ”IWM (Infra Work Manager) on erinomainen ratkaisu vesiverkkoyhtiöille, jotka painivat parhaillaan verkostojen suuren korjausvelan kanssa. Järjestelmä auttaa yhtiöitä tehostamaan rahankäyttöä ja vähentää olennaisesti saneerauksista aiheutuvia haittoja”, HeadPowerin kehityspäällikkö Marko Partanen summaa. Hänen mukaansa IWM on tarkoitettu verkoston rakentamisen, saneerauksen ja ylläpidon tilaus-toimitusketjun hallintaan. Yhdellä sovelluksella voidaan hallita ja virtaviivaistaa verkostoprojektien suunnittelua, budjetointia, töiden tilaamista, dokumentointia, johtamista, henkilöstöresurssien käyttöä, laskutusta ja valvontaa. ”Järjestelmän käytön myötä projektien tehokkuus, laatu, läpinäkyvyys ja turvallisuus paranevat. Tietojen vieminen järjestelmään on helppoa ja aikataulut, dokumentit, pöytäkirjat sekä muut projektin tiedot ovat välittömästi kaikkien osapuolten nähtävissä. 14 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU HeadPower Oy kehittää suunnittelua, rakentamista ja kunnossapitoa tehostavia sovelluksia ja ohjeistoja vesi-, kaukolämpö-, tele- ja sähköverkkoyhtiöille. Vuonna 2001 perustetun yhtiön liikevaihto oli edellisvuonna 4,3 miljoonaa euroa. HeadPower työllistää 40 asiantuntijaa Espoossa, Tampereella, Jyväskylässä ja Ulvilassa. Tällä hetkellä yrityksellä on asiakkuuksia Suomessa, Ruotsissa ja Baltian maissa. IWM:ään voidaan kirjata myös työturvallisuuteen ja ympäristöasioihin liittyviä ohjeita, vaara-haittatekijöitä, riskejä sekä perehdytettäviä asioita”, Partanen kertoo. Pilvipalveluna käytettävää IWM:ää voivat hyödyntää verkkoyhtiöiden ohella niiden sidosryhmät, kuten urakoitsijat, suunnittelutoimistot, tavarantoimittajat ja kunnat. Järjestelmän voivat hankkia käyttöönsä myös urakoitsijat ja konsulttiyhtiöt. Ne voivat tarjota IWM:ää verkostoyhtiöiden käyttöön osana omaa palvelupakettiaan. ”IWMn lisenssihinnoittelu perustuu käyttäjämäärään. Asiakkaamme pystyvät luomaan palveluun eritasoisia käyttäjäprofiileja. Visuaalisen ja helppokäyttöisen järjestelmän käyttö onnistuu mobiililaitteella tai tietokoneella.” ■ MAINOSLIITE

Hyvinvoinnilla kohti parempia oppimistuloksia Kuntien ja koulujen monimuotoinen verkostoituminen ruokkii perheiden viihtyvyyttä, parantaa lasten oppimistu­ loksia ja hyödyttää kuntasuunnittelua. Koululaisista kasvaa tulevia moniosaajia. Perusta oppimiseen sitoutumiselle, hyvinvoinnille ja monimuotoiselle vuorovaikutukselle luodaan peruskoulussa. Edellinen hallitus linjasi Peruskouluohjelmassaan, että maailman paras peruskoulu vaatii toteutuakseen yhteistä toimintakulttuuria sekä jopa radikaaliin uudistamiseen pyrkivää pitkäjänteistä kehitystoimintaa. Tähän liittyen käynnistettiin OKM:n rahoittama laajamittainen #Uuttakoulua –hanke Uudenmaan 16 kunnassa viime keväänä. ”Yhdeksi tavoitteeksi asetettiin peruskoulun oppijalähtöisyyden lisäämiseksi avoimen ja yhteisöllisen toimintakulttuurin vahvistaminen. Tähän mennessä saadut tulokset innostavat”, iloitsee #Uuttakoulua -hankkeen projektipäällikkö Minna Lumme. Asukkaat vahvemmin mukaan ke­ hitystyöhön Lumme toivoo, että kunnissa mentäisiin palvelukeskeisestä ajattelusta askel eteenpäin: ”On aika siirtyä yksittäisten palvelujen kehittämisestä elinympäristöjen kehittämiseen ja mittaviin palveluinnovaatioihin oppimisen puolella”. Hän antaa esimerkin syrjäseutujen koulujen sulkemisen merkityksestä. ”Jos pieniä kyläkouluja lakkautetaan, lasten koulumatkat voivat muodostua kohtuuttoman pitkiksi. Jos tämän sijaan päiväkodilla, eskarilla sekä eka- ja tokaluokkalaisilla voisikin olla yhteiset alkuluokat, he saisivat aloittaa koulutaipaleen kotikonnuilla.” Uudet tilaratkaisut voivat tarjota myös ratkaisuja alueen muille asukkaille, kuten aikuisoppimiselle, etätyölle ja sukupolvien väliselle yhteistoiminnalle. Suomen Vanhempainliiton tuella toteutettava palvelumuotoiluprojekti pienten lasten vanhempien kanssa puolestaan osoitti, että pop-up -tyyppinen, vähemmän sitoutumista edellyttävä yhteisökehittäminen sopii kiireisille lapsiperhevanhemmille. MAINOSLIITE ”Perheet asuvat mielellään ihmisen kokoisissa kunnissa, joissa on turvallista ja viihtyisää ja joissa päiväkoti- ja kouluasiat toimivat”, Lumme toteaa ja lisää: ”Nuorena asuinsijoillaan viihtyneet ovat aikuisina alttiimpia paluumuuttamaan kotikonnuille.” Oppimishaasteiden kimppuun myös uudenlaisella tukijaolla Kaupunkinaapurustojen eriytymisen ja lasten oppimisen välistä yhteyttä tutkiva Helsingin yliopiston apulaisprofessori Venla Bernelius on huolissaan siitä, että perhetaustojen vaikutus koululaisten oppimistuloksiin on 2000-luvun aikana Suomessa kasvanut hälyttävästi. Hän on kehittänyt laskentamallin, jonka pohjalta pystyy tunnista- #Uuttakoulua -hanke on jo osoittanut, että uudenlainen ajattelu ja yli kuntarajojen tapahtuva kokeileva toiminta kannattaa. Kuvassa Sipoonlahden koulu. maan alueen erityispiirteitä huomioivaa lisätukea tarvitsevat koulut. ”Esimerkiksi Helsinki hyödyntää laskentamallia ja tukee lisäpanostuksella niitä kouluja, jotka sijaitsevat haastavilla alueilla”, Bernelius kertoo. Kaiken kaikkiaan #Uuttakoulua -hanke on jo osoittanut, että uudenlainen ajattelu ja yli kuntarajojen tapahtuva kokeileva toiminta kannattaa. Maamme lapsiluku kääntyy tuskin heti kasvuun, joten jokaisen koululaisen hitu­ senkin parempi oppimismenestys on myös kansantaloudellisesti merkittävää. ■ GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 15

Työmarkkinatori on julkisen sektorin tarjoama avoin alusta, jolla ovat tasaveroisesti esillä julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut. “ Digitaalinen ekosysteemi – tulevaisuuden työelämäpalvelut asiakaslähtöisesti Työmarkkinatori on uusi julkisia ja yksityisiä työelämäpalveluja yhdistävä digitaalinen ekosysteemi, jossa nykyistä paremmin kohtaavat työnhakijat, työnantajat sekä osaamisen kehittämisen tarjoajat. 16 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Työnhakijan on mahdollista rakentaa oma osaamisprofiilinsa, jonka avulla kehittää osaamistaan ja löytää sopivaa työtä. Perinteiset ammattinimikkeet eivät kuvaa enää riittävästi tarjolla olevaa työtä. Tässä MAINOSLIITE

Triplan kauppakeskus Pasilassa on suosittu kohtaamispaikka. Uudella Työmarkkinatorilla ihmiset, osaamiset ja palvelut kohtaavat digitaalisesti, rinnastavat hankkeen veturit KEHA-keskuksesta, hankejohtaja Mikko Rantahalme ja kehittämisjohtaja Vesa Jouppila. Työmarkkinatorin yhteistyökumppanuus antaa palveluntarjoajalle mahdollisuuden saada palvelunsa laajan asiakaskunnan nähtäville julkisella alustalla. Hyödyt yhteistyökumppaneille kiistattomia apuun astuu digitaalinen kohtaamispaikka, Työmarkkinatori. ”Laajaksi ekosysteemiksi rakentuva Työmarkkinatori tavoittelee merkittävää työttömyysaikojen lyhentymistä sekä rekrytointiprosessien nopeutumista. Työmarkkinatori on ikkuna Suomen työmarkkinoille myös kansainvälisesti”, kiteyttää yhteiskunnallisestikin merkittäviä hyötyjä kehittämisjohtaja Vesa Jouppila. MAINOSLIITE Maksuttomaan, riskittömään palveluun on helppo lähteä mukaan palveluntarjoajaksi. ”Työmarkkinatorin puitteissa saa näkyvyyttä palveluilleen sekä kansalaisten että yritysten suuntaan. Lisäksi tämä digitaalinen kohtaamispaikka tarjoaa mahdollisuuden kehittää palvelutarjontaansa. Kyseessä on kansainvälisesti ainutlaatuinen ekosysteemi. Tavoitteena on kootusti antaa runsaasti erilaista osaamisen kehittämiseen ja osaamisperusteiseen työnhakuun liittyvää tietoa sekä kattava kooste yhteistyökumppaneiden tuottamista palveluista. Ja tarjota ne tekoälyä hyödyntäen käyttäjille asiakaslähtöisesti siten, että ekosysteemistä löytyvistä palveluista ja tiedoista löytyy juuri sopivimmat palveluntarjoajat, palvelut ja osuvimmat mahdollisuudet tilanteen mukaan”, kuvailee hankejohtaja Mikko Rantahalme. Työmarkkinatorin kehitystyö jatkuu yhä laajenevan kumppaniverkoston kanssa. ”Toivotamme erittäin tervetulleeksi mukaan työnvälitykseen sekä osaamisen kehittämiseen ja kartoittamiseen liittyviä palveluntarjoajia, työnvälitysalustoja sekä toimijoita, joilla on pelillistäviä työkaluja tai alueellista tai valtakunnallista tietoa työmarkkinoista”, Rantahalme sanoo. ”Työmarkkinatori rakentaa nopeakulkuista siltaa työpaikoilla tarvittavan osaamisen ja “ työnhakijoiden välisen osaamiskuilun ylitse tehden sen ihmiskeskeisesti ja tilannelähtöisesti”, Jouppila kiteyttää. ■ Työ- ja elinkeinoministeriö ja KEHA-keskus käynnistivät syksyllä 2016 työ- ja elinkeinopalvelujen uudistamishanke TE-digin. Hankkeen tavoitteena on toteuttaa työelämästä kiinnostuneille kokoava, selkeä ja helppokäyttöinen palvelu. Työmarkkinatori on asiakkaille näkyvä osa TE-digi-hanketta, joka rakentuu vaiheittain vuoteen 2021 mennessä. Työmarkkinatori tarjoaa julkisille, yksityisille ja kolmannen sektorin työelämä- ja koulutuspalveluiden tarjoajille sekä eri työnvälitysalustojen työpaikoille yhteisen palvelun. Työmarkkinatorin yhteistyökumppaniverkosto avattiin joulukuussa 2019, ja helmikuussa 2020 palveluntarjoajia on mukana jo noin 150. Työmarkkinatoria kehitetään ja ylläpidetään julkisin varoin osana Työ- ja elinkeinoministeriön TEdigihanketta. Työmarkkinatorin käyttö on kaikille osapuolille maksutonta. KEHA-keskus on ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintopalveluja tuottava virasto. GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 17

Mäntsälän pikkujätti haluaa huippuosaajia Tokmanni Tokmanni tarjoaa urapolkuja ja vastuullisia tehtäviä monimuotoisessa työyhteisössä. M oottoritien kupeessa Mäntsälässä kohoaa Tokmannin logistiikkakeskus, jossa on myös yrityksen pääkonttori. Logistiikkakeskuksen 500 asiantuntijaa, esimiestä ja varastotyöntekijää palvelevat 190 myymälää ympäri Suomen. Yhteensä Tokmanni työllistää noin 3 700 ihmistä. Lisääkin tarvitaan, ja työntekijöistä halutaan pitää kiinni. ”Pidämme huolta omistamme, se lähtee perheyrityksenä aloittaneen yhtiön arvoista. Meillä on pitkiä, jopa 40 vuoden työsuhteita”, kertoo HR-johtaja Sirpa Huuskonen. Isoihin keskusliikkeisiin verrattuna Tokmanni on pieni tekijä, mutta juuri siksi se tarjoaa laajempia tehtäväkokonaisuuksia. ”Meillä viihtyvät ihmiset, jotka eivät kaihda vastuuta ja itsenäisyyttä. Täällä ei tarvitse kysyä lupaa jokaiseen pikkuasiaan. Esimerkkisi ostajan työ on laajaalaisempi tehtävä kuin muilla kaupan alan toimijoilla.” Tokmanni tunnetaan punasävyisistä myymälöistään, mutta kaikki eivät miellä sitä isoksi työnantajaksi, joka tarjoaa vaativia asiantuntijatehtäviä. Kilpailu osaajista on kovaa. ”Meillä on mahdollisuuksia pitkille urapoluille ja etenemiselle talon sisällä. Joku saattaa tulla oston assistentiksi ja siirtyä tavaravirranohjauksen suunnittelijaksi tai edetä varastotyöntekijästä verkkokaupan asiantuntijaksi. Samoin myymälän kassalta voi edetä myymäläpäälliköksija siitä esimerkiksi koordinoimaan ketjuohjausta. Uralla eteneminen on viime kädessä omasta asenteesta kiinni”, Huuskonen kuvailee. 18 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU • Liikevaihto 944,3 milj€ (2019) • Liikevoitto 70,4 milj€ (2019) • Vuodessa logistiikkakeskuksen läpi kulkee yli miljoona lavaa tavaraa. • Henkilöstön keski-ikä 37,9 vuotta. Eläkkeelle jäädään yli 63-vuotiaana. Keskimääräinen työsuhteen kesto 8,7 vuotta Tokmanni järjestää paljon sisäistä valmennusta ja tekee yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Vuodessa noin sata tokmannilaista aloittaa oppisopimuskoulutuksen, yhteistyössä esimerkiksi Hyrian ja Mercurian kanssa. ”Tarjoamme opiskelijoille harjoittelu- ja trainee-paikkoja. Tarvitsemme myös kansainvälisiä osaajia, koska meillä on norjalaisen Europrisin kanssa yhteinen osto-organisaatio Shanghaissa.” Työnantajabrändin ytimessä on monimuotoisuus. ”Palvellaksemme monimuotoista asiakaskuntaamme hyvin, on myös asiakaspalvelutiimiemme syytä olla monimuotoisia. Haluamme, että Tokmanni on hyvä työnantaja niin nuorelle, ruuhkavuosia elävälle kuin ikääntyvällekin. Työssäolon pitää myös tuntua hyvälle.” Työ joustaa elämäntilanteen mukaan. ”Osatyökykyisten kohdalla käytämme joustavia työjärjestelyjä, eli työtä muokataan terveydentilalle sopivaksi työterveyshuollon kanssa. Myös nuorten työssäjaksamiseen kiinnitetään huomiota.” Pari kertaa vuodessa Tokmanni-päivinä pääkonttorin väki jalkautuu töihin myymälöihin ja varastoille. ”Siten ymmärrämme paremmin toinen toistemme työtä. Esimerkiksi ostossa työskentelevän on hyvä ymmärtää, mitä myymälässä toivotaan ja myymälähenkilökunta voi oppia ostolta tuotteiden laadusta tai esillepanosta”, Huuskonen kertoo. Tokmannilla korostuu matalan organisaation tunnelma. ”Tärkeämpää kuin kiillottaa powerpoint-esityksiä vimosen päälle, on se välitön tekemisen meininki.” ■ MAINOSLIITE

Aikamme suurin haaste ratkaistaan yhteistyön avulla Suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointi on rakennettu vuosien saatossa ympäröiviä resursseja tehokkaasti hyödyntäen. Nyt edessämme on kuitenkin systeeminen haaste: kuinka elintaso säilytetään viisi kertaa nykyistä pienemmällä hiilijalanjäljellä? Valtio-omisteinen Motiva on ekosysteemien rakentaja ja operaattori, jonka toiminnan tarkoituksena on edistää siirtymistä kestävään yhteiskuntaan ja elämäntapaan. Motiva haluaa aktiivisesti koota niin yritykset kuin julkisen ja kolmannen sektorin toimijat samoihin pöytiin pohtimaan, miten hyvinvointiyhteis- kuntaa ylläpidetään ilmastonmuutoksen ja niukkenevien resurssien maailmassa. Motivan ydintoimintaa on jatkossakin energiatehokkuuteen ja kiertotalouteen liittyvä käytännön työ strategioiden toimeenpanossa yhdessä eri ministeriöiden ja yhteistyökumppanien kanssa. ”Kehitämme jatkuvasti toimintaamme ja yksi uusi avaus on kestävän asumisen tietohubi, joka palvelee neuvontaa yhdistelemällä tietolähteitä mm. tekoälyn avulla ja tuottaa tietoa investointien tueksi kestävän kehityksen edistämiseksi”, Motivan toimitusjohtaja Vesa Silfver valottaa. Hankkeessa on ympäristöministeriön mahdollistamana käynnissä projekti, jossa rakennetaan tekoälypohjaista, luonnollista kieltä ymmärtävää virtuaaliassistenttia: ”Tekoäly koulutetaan tiettyihin teemoihin ja se ymmärtää jo keskustelun kontekstista, mitä tietoa ollaan hakemassa. Palvelu tulee tarjoamaan taloyhtiöille tietoa energiatehokkuutta parantavista investoinneista.” Motiva kehittää myös neutraalia skaalausoperaattoria, jonka ajatuksena on tarjota toimintamalli nopeisiin kokeiluihin ja onnistuneiden palveluaihioiden skaalaamiseen eli laajaan käyttöönottoon. Edellä mainittu kestävän asumisen tietohubi on esimerkki skaalautuvasta palvelusta, joka pystyy palvelemaan suuria käyttäjämääriä. Motiva on julkaissut kotisivuillaan kokeilusta skaalaan -pelikirjan, jossa esitellään kokeilutoiminnan ajatus ja tavoitteet sekä miten organisaatiot voivat rakentaa itselleen systemaattisen ja tehokkaan toimintamallin kehitystyöhön. ”Me emme halua olla dominoiva taho, joka ottaa uusia alustoja haltuun vaan haluamme olla eri toimijoita eri puolilta yhteiskuntaa yhteen tuova ja yhteistä kehittämistä fasilitoiva taho”, Silfver päättää. ■ Viime keväänä Motivan toimitusjohtajaksi tulleella Vesa Silfverillä on vahva kokemus toiminnan muutokseen, digitalisaatioon ja dataan liittyvästä kehittämisestä konsulttina 15 vuoden ajalta. MAINOSLIITE GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 19

Vastuullinen päättäjä panostaa ruoan terveellisyyteen Sydänmerkki on tuttu elintarvikkeista, mutta myös lounasravintolat voivat saada sen annoksilleen. Terveellisen ruoan valmistaminen ei tutkitusti nosta kustannuksia. Lounaan merkitys jaksamiseen ja hyvinvointiin on kiistaton. Silti sen jättää väliin 16 prosenttia suomalaisista. Eväitä syö työpaikalla joka kolmas, mutta ravintosisällössä on usein puutteita: miehiltä uupuu kasviksia, naisilta proteiinia tai hyviä rasvoja. ”On työnantajan etu, että henkilöstö syö terveellisesti ja voi paremmin. Jo suolan vähentäminen tuo esimerkiksi merkittävän yhteiskunnallisen säästöpotentiaalin, jos pohditaan vakavia sairauksia”, painottaa Sydänmerkin tuotepäällikkö Mari Olli. Hän muistuttaa, että lounaslistan perusteella voi olla haastavaa tietää, mikä on laadultaan terveellinen vaihtoehto. Monet esimerkiksi mieltävät kasvisruoan automaattisesti terveelliseksi valinnaksi. ”Lihapata voi olla parempi vaihtoehto kuin vaikka juustogratinoitu kasvisvuoka.” Lounasravintoloiden on mahdollista hakea annoksilleen Sydänmerkkiä, mutta ravintoloita kilpailuttavat eivät aina ole asiasta tietoisia. Olli kannustaa yritys- ja kuntapäät20 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU täjiä vaatimaan kilpailutuksessa terveellisiä vaihtoehtoja. Sydänmerkin listaaminen tarjouspyynnössä on vastuullista – eikä se tuo lisäkustannuksia. ”Liikuntaa ja savuttomuutta usein tuetaan, mutta terveellistä lounasta ei ehkä ole hoksattu vaatia”, Olli harmittelee ja vinkkaa: ”Työpaikkaruokailu voi ohjata tottumuksia kotonakin parempaan suuntaan. Siitä voi lähteä itämään siemen lisätä kasviksia ruokavalioon ja hyviä muutoksia tapahtuu vaivihkaa.” Sydänmerkki ei vaadi, että kaikki ravintolan annokset täyttävät kriteeristön. Listalla on selkeästi merkitty terveellinen vaihtoehto, joka lounastajan on helppoa tunnistaa ja valita. Sydänmerkki takaa, että lounasruoassa on energiaa ja ravintoaineita oikeassa suhteessa. ”Rasvan laatu on hyvä, suolan määrä kohtuullinen, kuidun määrä runsas ja lisäksi ateria on ravitsemuksellisesti tasapainoinen”, Olli tiivistää. ■ MAINOSLIITE

Botti parantaa työn laatua P Ohjelmistorobotti ei tylsisty yksitoikkoisista tehtävistä ja jaksaa puurtaa väsymättä. Bittiumilla kehitetään ohjelmistorobotteja eli botteja omiin ja asiakkaiden tarpeisiin, jotta työntekijät voisivat keskittyä luoviin ja vaativiin tehtäviin. rojektipäällikkö Kreetta Kronqvistin T-paidassa tervehtii hassun näköinen robottiukko joka julistaa: ”The bots are coming!”. Tätä Bitnatoriksi nimettyä tyyppiä voisi leikillisesti kutsua Bittiumilla työskentelevän Kronqvstin kollegaksi. ”Bitnator on hyvä esimerkki siitä, mitä haluamme tarjota myös asiakkaillemme: botti, joka hoitaa tarkkuutta vaativat rutiinitehtävät”, kertoo Bittiumin Connectivity Solutions -tuote- ja palvelualueen johtaja Tommi Kangas. Bitnatorin tehtäviin kuuluu esimerkiksi päivittäinen ohjelmistopäivitysten automaattitestausten tarkistaminen. ”Tämän hoiti ennen yksi suunnittelijoistamme, ja aikaa siihen kului noin tunti päivässä. Vastaavasti muut suunnittelijamme joutuivat odottamaan testausten tarkistamista”, Kronqvist sanoo. Bittiumin oma osaaminen huippuluokkaa Oululaisella Bittiumilla on vankka ja laaja kokemus tuotekehityksestä. Tänä vuonna 35 vuotta täyttävä yritys kätkee seiniensä sisään koko joukon insinöörejä. ”Tämä on yksi ehdottomista vahvuuksistamme. Oma osaamisemme on huippuluokkaa. Kilpailukykymme pohjautuu laajaalaiseen ja kokonaisvaltaiseen osaamiseen, pitäen sisällään niin ohjelmisto-, laite- kuin järjestelmäkehitystäkin, tietoturvaosaamista unohtamatta”, Kangas summaa. Bittiumin kehittämä botti voidaan liittää mukaan asiakkaan omaan tuotekehitysprojektiin. Näin asiakas saa samat hyödyt jotka Bittium itsekin on saanut: nopeuden, tarkkuuden, tehokkuuden ja kustannushyödyn. ”Yksi hyvä esimerkki on komponenttien elinkaarta seuraava botti. Se ilmoittaa, kun jonkin komponentin elinikä on tulossa tiensä päähän. Näin ollen komponentti ennätetään vaihtaa hyvissä ajoin”, Kangas sanoo. Yksinkertaisuudessaan botti parantaa työn laatua, sillä se ei tee virheitä. Samalla se vapauttaa suunnittelijat luovempiin ja vaativampiin tehtäviin. ”Itse tykkään myös ajatella niin, että botti vapauttaa meidät niihin tehtäviin, joissa saamme toimia vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa”, Kronqvist sanoo. ■ Tulevaisuuden tuotekehitys automatisoituu • *Ohjelmistorobotiikka (Robotic Process Automation) on menetelmä jonka tavoitteena on virtaviivaistaa liiketoimintaprosesseja automatisoimalla manuaalisesti suoritettavia tehtäviä, jotka ovat aikaa vieviä, toistuvia ja alttiita virheille.  • *Tuotekehityksen edelläkävijänä Bittium on hyödyntänyt ohjelmistorobotiikkaa sisäisesti jo parin vuoden ajan aina tuotekehityksestä taloushallintoon. • *Bittiumin oma tietoturvallinen palvelualusta mahdollistaa nopean ja joustavan bottikehityksen. MAINOSLIITE GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 21

Prosessiorganisaationa toimivassa Arnonissa kunkin asiakkaan tarpeisiin vastataan parhailla mahdollisilla resursseilla. 22 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU MAINOSLIITE

Kasvua ja kansain­ välistymistä Sähköistyksen, automaation ja pilvipalveluiden edelläkävijä Arnon on vahvalla kasvu-uralla, ja panostus kansainvälistymiseen on luonteva jatko kotimaiselle kasvulle. Arnon yhdistää innovatiivisesti uusiutuvat energiamuodot, sähkökäyttöiset koneet ja laitteet, korkean automaatioasteen ja edulliset pilvipalvelut. Uniikki tarjoama ja skaalautuvuus kiinnostavat sekä nykyisiä että potentiaalisia asiakkaita. Tilanne on mitä mainioin kansainvälisen kasvun rakentamista ajatellen. Kansainvälisyys ei ole Arnonille uutta: ensimmäiset askeleet yritys otti jo 90-luvun lopussa Puolassa, jonne nousi tehdas 2000-luvun alussa. Myös globaalisti toimivien asiakkaiden myötä kansainvälistyminen on edistynyt sujuvasti. ”Meillä on pitkään ollut halu ja tahto toimia kansainvälisesti”, kertoo Arnonin toimitusjohtaja Harri Lamminen. ”Etenemme eri reittejä: meitä on kontaktoitu suoraan, käytämme hyväksi omia kontaktejamme ja haemme jatkuvasti uusia avauksia. Tällä hetkellä meitä kiinnostaa eniten vahvan jalansijan saavuttaminen Ruotsin markkinoilla.” Ruotsin markkinan avautumisessa paras mahdollinen resurssi tarkoittaa myös läsnäoloa. ”Ruotsalaiset haluavat asioida paikallisen tekijän kanssa”, Lamminen myöntää. ”Paikallinen myyntiorganisaatio on ehdoton edellytys. Kansainvälistymistä ei voi lähteä tekemään puolinaisesti. Jos jotakin aikoo saada aikaan, siihen on satsattava kunnolla.” Kasvu syntyy omista vahvuuksista Myös Arnonin hallituksen puheenjohtaja Jarmo Puputti iloitsee yrityksen osaamisen ja asenteen avaamista mahdollisuuksista. ”Arnonin kasvu syntyy omien vahvuuksien kautta, olemassa olevaa verkostoa laajentaen MAINOSLIITE “ Todellisen partneruuden kehittyminen kestää pitkään silloinkin, kun se on yhteinen tahtotila. Arnon Oy:n toimitusjohtaja Harri Lamminen ja hyviä referenssejä hyödyntäen. Yritys on valmis kasvamaan asiakastarpeitten mukana, vaikka se välillä tarkoittaakin joutumista omalle epämukavuusalueelle. Samalla koko organisaatio on päässyt kokemaan, miten hauskaa kehittyminen on ja mitä uusia mahdollisuuksia se avaa niin yritykselle kuin yksittäisille osaajille.” Arnon on siirtynyt parissa vuodessa tehdaskohtaisesta toiminnasta kohti asiakkuuksien laajempaa hallintaa prosessiorganisaationa. Tällöin kunkin asiakkaan tarpeisiin voidaan vastata parhailla mahdollisilla resursseilla. Tavoitteena partneruus Arnonin partneruussuhde asiakkaisiin perustuu jatkuvasti kehittyvään yhteistyöhön, syvälliseen osaamiseen ja asiakkaiden tarpeiden mukaan optimoituun tarjoamaan. Lammisen mukaan partneruus on Arnonille yksiselitteinen tavoite. ”Uuden asiakkaan kanssa selviää aika nopeasti, onko se yhteinen tahtotila – ja matka todellisen partneruuden kehittymiseen on pitkä, vaikka molemmat osapuolet haluavatkin samaa. Ruotsi on tässä asiassa meitä suomalaisia edellä, siellä partneruussuhde on selkeämpi lähtökohta”, Arnonilla on kyky ja halu skaalata tuotantonsa asiakkaiden vaatimusten tahtiin. ”Meitä ei hidasta mukavuudenhalu – olemme valinneet selkeän kasvu-uran. Meille tärkeintä on tuottaa asiakkaillemme todellista lisäarvoa”, Lamminen painottaa. Arnonin asiakkaat – kone-, laite-, ja järjestelmätoimittajat kaivos-, energia- ja meriteollisuudessa – kehittävät kuumeisesti ratkaisuja laitteidensa päästöjen minimointiin ja nollaukseen. Sähkökäyttöisyys avaa monia uudenlaisia mahdollisuuksia etenkin, kun siihen yhdistetään automaatioasteen nosto ja teollisen internetin palvelut. ”Kehitys kohti uusiutuvia energiamuotoja ja nollapäästöjä tapahtuu väistämättä, ja Arnon haluaa olla kehityksen kärjessä”, summaa Lamminen. ■ GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 23

ENERGIAYHTIÖSTÄ kasvoi kestävän elämän kumppani 2020-luvun asiakkaalle pelkkä halpa sähkö ei riitä. Energiayhtiöiltä pitää vaatia vastauksia niin älykkääseen energiankäyttöön, energiaomavaraisuuteen kuin kestäviin sähköntuotannon ratkaisuihin, sanoo Lumme Energian toimitusjohtaja Tapo Lehtoranta. Uusiutuvan energian kuuluu olla kaikkien saatavilla ja hinnaltaan houkuttelevaa. Strateginen linjanveto sysäsi Lumme Energialla silmään vaihteen, joka saattoi yrityksen ajattelemaan rooliaan uudella tavalla. ”Suomessa käytetystä sähköstä tuodaan ulkomailta noin viidennes. Kun sähkömarkkinat laajentuvat Pohjoismaihin ja Eurooppaan vuonna 2022, kilpailu kiristyy ja markkinoille tulee uusia toimijoita. Jos pelissä halutaan pysyä mukana, on meidän tarjottava asiakkaalle uudenlaista kumppanuutta ja kilpailukykyä”, Lumme Energian toimitusjohtaja Tapo Lehtoranta kuvaa. ”Energiayhtiöillä on tärkeä yhteiskunnallinen rooli kestäviin ratkaisuihin siirtymisessä.” Lumme Energian askelmerkkejä ovat olleet ekosertifioitu sähkö, kestävästi tuotettu vesivoima ja panostukset aurinkoenergiaan. ”Vastuullisuutta on tehdä voitavissa olevat pienet teot heti ja työskennellä päämäärätietoisesti niiden asioiden suhteen, joissa voittoja tulee hitaammin”, Lehtoranta sanoo. Kilpailukykyä energiaratkaisuista Lehtorannan mukaan keskeistä on vakuuttaa yritysasiakkaat uusiutuvien energiaratkaisujen kilpailukyvystä. Älykkäät energiankäytön ratkaisut, sähkön ostaminen tuotteen sijaan palveluna sekä energiaomavaraisuus kiinnostavat toimialasta riippumatta. ”Jotta todellisia muutoksia saadaan aikaan, meidän täytyy näyttää yrityksille, miten energiaratkaisut tulevat näkyviksi myös tulosrivillä”, Lehtoranta toteaa. Suurimmat odotukset kohdistuvat Lehtorannan mukaan aurinkoenergiaan, josta yhtiössä halutaan tehdä teollisen mittaluokan toimintaa tytäryhtiö Solarigon avulla. ”Aurinkosähkö on suuriakin yrityksiä, kuntia ja kaupunkeja houkutteleva vaihtoehto. Järjestelmien hinnat ovat laskeneet, samoin rakentamisen ja asentamisen kustannukset”, Solarigo Systems Oy:n toimitusjohtaja Antti Koskelainen kertoo. ”Kun vuotuisesta energiantarpeesta 10–20 prosenttia on mahdollista tuottaa itse, puhutaan merkittävästä asiasta, konkreettisesta hiilijalanjäljen vähentämisestä ja todellisista kustannusvaikutuksista”, Tapo Lehtoranta korostaa. ■ www.lumme-energia.fi “ www.solarigo.fi Energiayhtiöillä on tärkeä yhteiskunnallinen rooli kestäviin ratkaisuihin siirtymisessä. Toimitusjohtaja Tapo Lehtoranta, Lumme Energia 24 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU MAINOSLIITE

Haluamme tarjota vaikuttavaa koulutusta ja ymmärtää asiakkaidemme liiketoimintaa. Yrityksen johto saattaa toivoa coachausta, muu henkilöstö omaan työhön liittyvän osaamisen kehittämistä. “ Keudan Irja Ylönen, Outi Purovesi sekä Krapin Pekka Holma ja Anne Holma kokevat strategisen yhteistyönsä ja kumppanuutensa kehittävän hotelli- ja ravintola-alan elinvoimaisuutta. Yrityksen ja koulutuksentarjoajan kumppanuudella luodaan elinvoimaa Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda elää työelämän sykkeessä ja vas­ taa laajalla tarjonnallaan yritysasiakkaidensa osaamis- ja muutos­tarpeisiin. Koulu­ tuksentarjoajan ja yrityksen välinen kumppanuus on parhaimmillaan molemmin puolin hedelmällistä. Keuda tarjoaa asiakkailleen yksilöllisiä ja vaikuttavia koulutus- ja kehittämispalveluita. Ammatillista koulutusta toteutetaan kiinteässä yhteistyössä työelämän kanssa, kumppanuusperiaatteella. ”Vastavuoroisessa kumppanuudessa ollaan asiakkaan lähellä ja voidaan sulautua tämän toimintaympäristöön, jolloin opintokokonaisuudet suunnitellaan joustavasti asiakkaan tarpeisiin sopiviksi”, korostaa Keudan asiakkuuspäällikkö Irja Ylönen. Yhteistyön tulee olla molemmille osapuolille kannattavaa ja vaikuttavaa. Keuda on tunnistanut moninaiset kumppanuuden muodot, jotka edellyttävät erilaisia arjen ratkaisuja: arjen kumppanuus, kehittävä MAINOSLIITE kumppanuus ja strateginen kumppanuus. Kumppanuuden ytimessä ovat asiakkaan liiketoimintaan sopivat palveluratkaisut. Keudalla on kumppanuussopimus yli 20 yrityksen kanssa. Kumppanuudet kehittyvät pitkäkestoisen yhteistyön pohjalta, kuten esimerkiksi yhteistyö perinteikkään kulttuuri- ja elämyskeidas Krapin kanssa. ”Haluamme tarjota vaikuttavaa koulutusta ja ymmärtää asiakkaidemme liiketoimintaa. Olemme säännöllisesti yhteydessä ja kehitämme uusia ratkaisuja”, Keudan tiimiesimies Outi Purovesi kertoo vuorovaikutuksesta. Yrityksen johto saattaa toivoa coachausta, muu henkilöstö omaan työhön liittyvän osaamisen kehittämistä. ”Meillä nousi huoli alan elinvoimaisuudesta”, mainitsee Krapin toimitusjohtaja Pekka Holma. Kumppanuudella nostetaan alan vetovoimaa sekä saadaan markkinoille entistä pätevämpää ja motivoitunutta työvoimaa. ”Keudan kanssa yhteistyö on ripeää ja ketterää. Yhteisistä tavoitteista hyötyy yritys ja sen henkilöstö, koulutuksentarjoaja sekä opiskelija ja toimialakin. Krapilla on töissä useita osaajia, jotka ovat tulleet taloon Keudan työssäoppimisen kautta.” ”Pienessä talossa työtehtävät eivät ole tarkasti rajattuja, vaan pääsee tekemään aidosti asioita ja ammatillinen identiteetti kehittyy”, pohtii Krapin henkilöstö- ja talouspäällikkö Anne Holma ja jatkaa: ”Työssäoppijat ovat osa porukkaa ja tuntevat, että he ovat arvostettuja.” ■ GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 25

Hampaat kuntoon nopeasti, vaivattomasti ja kivuttomasti Kiireen keskellä moni laiminlyö ham­ mashoitoa, koska kokee sen aikaa vie­ väksi ja hankalaksi tai jopa pelkää sitä. Hammasklinikka Kruunu Tampereella käyttää nykyaikaisia menetelmiä, joilla iso osa hoidoista voidaan toteuttaa vain yhdellä tai kahdella hoitokerralla. Hampaiden kunto vaikuttaa merkittävästi koko kehon hyvinvointiin, sillä suu toimii terveysporttina elimistöön. Lisäksi hyvin hoidetut hampaat tuovat itsevarmuutta ja antavat hymyn loistaa. Elämänlaatu paranee monella mittarilla. ”Olemme kehittäneet hoitomuotoja niin, että asiakas saa mahdollisimman vähillä käyntimäärillä mahdollisimman laadukasta ja tutkittua hoitoa. Hampaat saadaan nopeasti kuntoon, oli alkutilanne mikä tahansa. Nopeus tulee käyttämistämme uusista teknologioista”, kertovat Kruunun omistajat, hammaslääkäripariskunta Rauni ja Hermanni Kalliala. Toisen polven hammaslääkärit ovat luotsanneet lämminhenkistä perheyritystään vuodesta 1993. Hoitosuhteet ovat pitkiä; molemmilla on käynyt samoja vakiasiakkaita alusta lähtien, osa heistä jo Rauni Kallialan isällä. Klinikka on erikoistunut luotettaviin implanttihoitoihin, Invisalign-oikomishoitoon, 26 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU keraamisiin kruunuihin ja täytteisiin sekä esteettiseen hammashoitoon. ”Olemme ensimmäisenä Suomessa ottaneet käyttöön monia uusia leikkaustekniikoita, jotka on tieteellisesti tutkittu hyviksi ja turvallisiksi ja jotka tuovat asiakkaille etuja. Henkilökunta käy usein ulkomailla koulutuksissa hakemassa uutta tietoa”, Hermanni Kalliala valottaa. Huipputeknologiaa edustaa esimerkiksi X-Guide-navigaatiolaite, jolla klinikka tekee suurimman osan implanttihoidoista. 3D-ohjaus mahdollistaa erittäin tarkan asemoinnin tulevaa kruunua varten, mikä on äärimmäisen tärkeää kruunun jälkihoidon ja kestävyyden kannalta. ”Asiakkaalle ei myöskään tule leikkaushaavaa eikä ompeleita, eli MAINOSLIITE

HAMMASKLINIKKA KRUUNU • Moderni hammaslääkäriasema Tampereella • Perheyritys, perustettu vuonna 1993 • Erikoistunut luotettaviin implanttihoitoihin, keraamisiin kruunuihin ja täytteisiin, esteettiseen hammashoitoon ja Invisalign-oikomishoitoon • Omistajina hammaslääkärit Rauni ja Hermanni Kalliala www.kruunu.net toipuminen nopeutuu perinteisiin menetelmiin verrattuna. Olemme tehneet laitteella jo pitkälti yli 200 toimenpidettä, eniten koko Euroopassa.” Myös erittäin hammaslääkärikammoiset asiakkaat on huomioitu. Klinikalla työskentelee lisäksi anestesialääkäri, joten toimenpiteitä voidaan tehdä kevytnukutuksessa. MAINOSLIITE Suomen ensimmäinen hammashoidon Showroom Kruunu toimii aivan Tampereen ytimessä Hämeenkadulla, ja sen alakerrassa sijaitsee klinikan oman laboratorion lisäksi Suomen ensimmäinen hammashoidon Showroom. Erikoishammashoitoja esittelevässä tilassa pääsee maksutta ja ilman ajanvarausta tutustumaan uusiin hoitomenetelmiin ja keskustelemaan niistä asiantuntevan henkilökunnan kanssa. Esillä on malleja eri hoitomuodoista ja myynnissä on hoitotuotesarjoja, joita ei Kruunun verkkokaupan lisäksi saa vielä muualta. ”Showroomista saa etukäteistietoa, jolla voi hälventää mahdollista hammaslääkäripelkoa. Käynnillä ei tarvitse sitoutua mihinkään vaan voi rauhassa mietiskellä hoidon aloittamista”, Rauni Kalliala jatkaa. Hammasklinikka Kruunu järjestää tiloissaan implanttipäivän perjantaina 6. maaliskuuta. Tapahtumaan voi varata ajan maksuttomaan konsultaatioon puhelimitse. Jos päivän aikana päättää hoidon aloittamisesta, saa hoidosta 10 prosentin alennuksen. ”Tervetuloa poikkeamaan ja keskustelemaan itselle sopivista hammashoitomenetelmistä”, kehottavat Kallialat. ■ GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 27

Uusiomuovin käyttöä voi lisätä ”Clean Plastic Finland Oy:n perustamisen taustalla vuonna 2018 oli se, että muoviteollisuus pystyisi käyttämään enemmän uusioraaka-ainetta, mikäli sen laatu olisi parempaa ja siihen epäkohtaan pyrimme puuttumaan, koska Suomen muoviteollisuus ansaitsee parempaa. ” toteaa Clean Plastic Finland Oy:n toimitusjohtaja Mika Tuomisaari. Y rityksen perustivat pitkään muovinkierrätyksen parissa toiminut Mika Tuomisaari ja kokenut ympäristöhuoltoalan toimija Lakeuden Ympäristöhuolto Oy. Pääomasijoittajana ja osakkaana toimii Fennia Avainrahasto II. Uudet toimitilat sijaitsevat Merikarvialla 8-tien varressa Tuorilassa. Yrityksen käyttämä teknologia on uusinta saatavilla olevaa ja täyttää helposti BAT-kriteerit. Vaikka kyseessä on nuori yritys, henkilöstöllä on kattavin kokemus Suomessa muovikierrätyksen saralta. Yrityksen toiminta pääsee täyteen 28 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU vauhtiin tänä keväänä ja työllistää alkuun arviolta 14–20 työntekijää. Clean Plastic Finland Oy käyttää raaka-aineenaan syntypaikkalajiteltuja kaupan, teollisuuden sekä maatalouden muovirejektejä. Laitokselle saapuvat jakeet puhdistetaan ja uusioidaan monivaiheisessa suljetussa prosessissa ja lopputuote, eli korkealaatuinen uusiomuovigranulaatti, testataan ennen toimitusta asiakkaalle. Syntypaikkalajittelemattomia kuluttajamuoveja yritys ei kerää eikä käsittele, vaan luottaa suurehkon kanssatoimijan käsittelevän kyseisen tuotesegmentin laitoksessaan. ”Kaiken kiertotalouden lähtökohtana on syntypaikkalajittelu ja siinä syntyvän materiaalin arvon säilyttäminen. Materiaalin laadun ja puhtauden säilyttämisen ohella on tärkeää, että sille aiheutetaan mahdollisimman vähän kustannuksia kuljettamisen, pakkaamisen ja käsittelyn osalta sen matkalla käsittelylaitokselle. Toisaalta arvokkaan materiaalin, syntypaikkalajitellun rejektin, tuottajille ja muille arvoketjussa mukana oleville pitää pystyä suorittamaan korvaus heidän suorittamastaan työstä, jotta toiminnalla säilyy jatkuvuus.” kertoo Tuomisaari Laitokselle käsittelyyn tulevan materiaalin osalta yritys neuvoo ja opastaa syntypaikkoja asiakaskohtaisesti ja lopputuotteen osalta toiminta on täysin asiakaslähtöistä ja yksi vahvuuksista onkin kattava asian- ja asiakastuntemus. Yrityksen lähtökohtana on tehdä nöyrällä ja kunnianhimoisella asenteella mahdollisimman hyvää sekä käytettävyydeltään korkealatuista uusiomuovigranulaattia muoviteollisuudelle, jotta kierrätetyn muovin käytön lisääminen on mahdollista. Kiertotalous on ryhmätyötä ja Clean Plastic Finland Oy etsii jatkuvasti lisää uusia yhteistyökumppaneita. ”Haluamme luoda kehittyvän ja toimivan yhteistyöverkoston kiertotalouden aikaansaamiseksi muovien osalta. Yhteistyöverkostomme kasvaa joka päivä ja haluamme toivottaa mukaan kaikki, joiden mielestä muovin kierrätys on kivaa ja kannattavaa”, Tuomisaari kannustaa. ■ MAINOSLIITE

TUOTTAJAVASTUU takaa suomalaisille maksuttoman paperinkeräyksen Keräyspaperi saadaan tehokkaasti kiertoon Suomen Keräystuote -tuottajayhtei­ sön kautta. Kaikilla paperituotteita postin kautta kotitalouksiin tuottavilla tahoilla on tuottajavastuu huolehtia myös sen kierrätyksestä. Suomen Keräystuote toimii yhdistävänä linkkinä mahdollistaen eri kokoisten tuottajien jätteen keräyksen yhteisesti. Suomen Keräystuotteen asiamies Merja Helander korostaa tuottaja­ vastuun merkitystä. ”Tuottajilla on vastuu paperin jätehuollon järjestämisestä. Kotitaloudelle se mer- kitsee totta kai säästöä, kun paperi ei mene sekajätteeseen.” Suomessa paperin tuottajayhteisöjä on kaksi ja Suomen Keräystuotteen tuottajayhteisöön kuuluu tällä hetkellä 27 jäsentä, joista kaikki ovat paperituotteiden maahantuojia. ”Kaikki tuottajat eivät edelleen välttämättä tiedä lakisääteisestä vastuustaan.” Syy tuottajayhteisöihin on ymmärrettävä. ”Jokainen tuottaja ei voi järjestää omaa paperinkeräystä. Me teemme sopimukset niin isojen valtakunnallisten kuin pienten paikallisten keräysliikkeiden kanssa”, Helander kuvailee. Jokaisella keräysliikkeellä tulee olla sopimus tuottajayhteisön kanssa. Helander muistuttaa myös, että taloyhtiöiden tulee huolehtia sopimuksen voimassaolosta myös omalta osaltaan. Pitkät perinteet ja tehokas kierto Suomessa paperinkeräys on todella tehokasta. ”89 prosenttia paperista päätyy kiertoon”, Helander kertoo. Syynä on pitkälti perinteet, jotka ovat jatkuneet jo 40-luvulta saakka. ”Aikoinaan paperinkeräykseen kannustettiin jopa erilaisilla palkinnoilla. Nykyään kerätty paperi päätyy teollisuuden käyttöön sekä uudeksi paperiksi että eristysvillan raaka-aineeksi. Paperi voidaan kierrättää jopa 5–6 kertaa.” Helanderin mukaan suomalainen puhdasoppinen erilliskeräys on kansainvälisesti harvinaisuus. ”Meillä on myös jätelaissa velvoite järjestää kaikille avoin valtakunnallinen aluekeräysverkosto, Suomen Keräystuotteella on 2 600 yleistä keräysastiaa.” Enimmäkseen Suomessa vallitsee tasapaino tuotetun keräyspaperin ja raaka-ainetarpeen välillä. ”Silloin tällöin markkinassa voi tapahtua jotain poikkeavaa, tällä hetkellä paperista on merkittävä ylitarjontatilanne”, Helander kertoo. ■ MAINOSLIITE GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 29

Veho liikuttaa kestävästi 30 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU MAINOSLIITE

Vastuullinen yrityskulttuuri säteilee positiivista energiaa ympäristöön. Pitkäaikainen kestävän kehityksen tietotaito auttaa kumppaneita ja asiakkaita uusien liikkumisen ratkaisujen valinnassa. Veholla on vahvasti käynnissä uusien liikkumis­palveluiden kehitys. Autoilu puhuttaa ja vastuullisuuden vaatimukset liikenteelle kasvavat. Ihmisten liikkumisen tarpeet eivät kuitenkaan vähene – vain liikkumisen muodot ja kombinaatiot muuttuvat. ”Digitalisaatio, autojen teknologinen kehitys ja liikkumisen muodot ovat samaan aikaan muutoksessa. Kestävä kehitys on ohjannut toimintaamme Vehossa jo pitkään ja päämiehemme Daimler AG ja MercedesBenz näyttävät suuntaa koko alalla”, sanoo Vehon kehitysjohtaja Kai Hammar. Tietoa ja apua kestäviin valintoihin Vastuullinen toiminta näkyy yrityskulttuurissa ja kestävissä valinnoissa. ”Kestävä toiminta punnitaan tekoina ja tiedostamme merkityksemme myös yhteiskunnallisesti. Asiakkaillemme tärkein tehtävämme on tuottaa osaavaa palvelua ja hyvää asiakaskokemusta. Tämä edellyttää, että kunnioitamme ja otamme työntekijämme mukaan, ja että kumppaneidemme arvot ja liiketavat istuvat kulttuuriimme. Lisäksi on tärkeää, että kuuntelemme ja ymmärrämme asiakaskuntaamme ja heidän tarpeitaan”, Hammar tarkentaa. Me Vehossa ajattelemme, että hyvinvoivat työntekijät palvelevat asiakkaita parhaiten. Henkilökunnan innostuessa vastuullisista tuotteista ja palveluista, on luonteva tarjota kokemusperäisen tiedon tukemana kullekin asiakkaalle sopivia vaihtoehtoja. ”Kannustamme henkilökuntaamme työsuhdeajoneuvon valinnassa kestäviin ratkaisuihin, kuten sähköautoihin ja hybrideihin aina kun se on mahdollista.” Lukuisia uusia kestävän liikkumisen palveluita Vehon kehitysjohtaja Kai Hammar katsoo luottavaisena tulevaisuuteen Veho Airportin aurinkopaneelikatolta, jonka tuotannolla ladataan toimipaikan sähköautoja. MAINOSLIITE Veholla kehitetään asiakaspalvelukanavia vastaamaan paremmin uusien ikäpolvien palvelu- ja kulutustottumuksia: asiat pitää saada nopeasti ja vaivattomasti hoidettua itselle sopivalla hetkellä. Myös auton omistamisessa on meneillään arvomurros. ”Auton omistamisen rinnalle tulevat vahvasti muut liikkumisen palvelut, kuten vuokraus, “ leasing ja tulevaisuuden liikkumisen uudet ratkaisut. Yhä useammalle on tärkeää liikkumisen sujuvuus kestävällä tavalla”, Hammar vahvistaa. Veholla on vahvasti käynnissä uusien kestävien liikkumispalveluiden kehitys. ”Erilaisten autonjakopalveluiden lisäksi käytettyjen autojen Netflix-tyyppinen vuokrauspalvelu, sähköpolkupyörien jakopalvelu yhdistettynä perinteisempään autolla liikkumiseen ja julkiseen liikenteeseen ovat Veho Mobility -yksikössämme konseptointi- tai pilotointivaiheessa.” Se, että Veho on myös yksi ensimmäisistä sijoittajista suomalaiseen MaaS Globalin ja sen Whim -liikkumissovellukseen kertoo, miten hyvin yhtiössä ymmärretään liikkumisen uusien muotojen tarve. ”Oman auton omistamisen voi korvata kuukausimaksullisella palvelulla, joka mobiilisovelluksen kautta kattaa esimerkiksi julkisen liikenteen, taksit ja vuokra-auton kestävimmällä mahdollisilla tavalla”. Vihreän jalanjäljen painoarvo Veholla on jo pitkään ollut laatu- ja ympäristösertifikaatit. ”Energia- ja resurssitehokkaat toimintatavat, vihreän sähkön käyttö, hukan minimointi ja kierrättäminen ovat meillä arkipäivää”, Hammar vahvistaa kertoen samaan hengenvetoon Vantaan Vehkalaan rakennettavasta Vehon hyötyajoneuvokeskuksesta, jossa palvellaan paketti-, kuorma- ja linja-autoasiakkaita: ”Rakennushankkeessa vastuullisuus ja ympäristönäkökulma ovat olleet tärkeässä roolissa jo suunnitteluvaihteessa. Energiaratkaisuissa on monipuolisesti otettu huomioon ympäristöasiat, joita ovat mm. maalämpö, viherkatto sekä uusiutuvaa energiaa tuottavat aurinkopaneelit. Huomio kiinnitetään myös jätehuoltoon ja kierrättämiseen.” Vihreitä jalanjälkiä Vehossa jätetään mielellään mahdollisimman laajasti. ”Kun saamme ihmiset tietoiseksi, kokeilemaan ja tekemään asioita uudella tavalla ja kestävästi, olemme matkalla oikeaan suuntaan”, Hammar kiteyttää. ■ GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 31

Puolita toimitilasi lämmityslasku ilmalämpöpumpulla Ilmalämpöpumppu soveltuu erinomaisesti liike­kiinteistöihin, joihin on olemassa aivan oma mallistonsa. Investointi maksaa itsensä nopeasti takaisin, jonka jälkeen pääset nauttimaan roimasti pienemmästä lämmityslaskusta. Ilmalämpöpumppujen suurin taloudellinen lisäarvo toteutuukin juuri toimitilapuolella. Niillä voidaan saavuttaa merkittävää säästöä esimerkiksi hotellien, toimistojen, liikuntahallien sekä verstaiden lämmityskuluissa. ”Öljyllä, kaasulla tai sähköllä lämpiävien liiketilojen lämmityskulut voitaisiin jopa puolittaa ilmalämpöpumpuilla”, ilmapumppuvalmistaja Toshiban myyntijohtaja Tuomas Talvo lupaa. Hyvä referenssi toteutuneista säästöistä on Salon Tenniskeskus, jossa 8000–9000 litraa vuodessa öljyä polttanut kattila vaihdettiin ilmalämpöpumppuun. Keskuksen hallituksen puheenjohtaja Jukka Allos on laskenut, että uusi lämmitysjärjestelmä maksaa itsensä takaisin jopa kolmessa vuodessa, jonka jälkeen säästöt kuluissa ovat merkittävät. ”Taloudellisesti tämän parempaa investointia ei ole. Ilmalämpöpumppuun vaihtaminen on myös ilmastoteko yhteiskunnan pyrkiessä kohti hiilineutraaliutta”, Talvo viittaa pumpun hyötysuhteeseen, missä yksi käytetty kilowatti sähköä tuottaa kolmen, jopa viiden kilowatin lämmitystehon. Toshiba on ollut näillä markkinoilla jo pitkään ja tuntee olosuhteet: ”Meidän ilmalämpöpumput ovat ympärivuotiseen käyttöön suunniteltuja ja säästävät sähköä jopa kovillakin pakkasilla”, Talvo päättää. ■ Tuomas Talvo kertoo ilmalämpöpumpuista liikekiinteistöjen lämmitysratkaisuna. 32 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Öljyllä, kaasulla tai sähköllä lämpiävien liiketilojen lämmityskulut voitaisiin jopa puolittaa ilmalämpö­ pumpuilla. “ MAINOSLIITE

Kesätöistä urapolulle HKScanilla kausityöntekijöiden vastuuta ja vaikutus­ mahdollisuuksia lisätään sopivasti asteittain, taitojen ja vastuunottokyvyn karttuessa. Alme SmartZone™ sisäolosuhteiden seurantapalvelua Suomessa välittää Sisäilmalähetti Oy. www.sisailmalahetti.fi Sisäolosuhteet kiinnostavat kiinteistönomistajia Vuokralaisten vaatimukset kiinteistönomistajilta ovat muuttuneet hyvinvoinnin korostuessa myös kiinteistöalalla. Suomessa kehitetty Alme SmartZone™ sisäolosuhteiden seurantajärjestelmä tarjoaa ajantasaisen ja helposti ymmärrettävän kuvan kiinteistöjen sisäolosuhteista. ”Ymmärrettävän kokonaiskuvan muodostaminen kiinteistön tilasta on vaikeaa, kun tiedon koostaminen useista datalähteistä sekä sen analysointi jäävät kiinteistön asiantuntijoille”, toteaa Alme Solutions Oy:n toimitusjohtaja Jani Moberg. Alme SmartZone™ -järjestelmän kehitystyössä tavoite on ollut ennakoivan sekä ennustavan informaation tuottaminen kiinteistön ylläpidon ja kehittämisen tueksi. Järjestelmä tarjoaa hälytysten lisäksi vaihtoehtoisia päätelmiä poikkeaman aiheuttajasta, vaikutuksista sekä kiireellisyydestä. Analysoinnissa hyödynnetään kerätyn sisäolosuhdedatan lisäksi rakennuksen meta- ja historiatietoja. Lähestymistavan ansiosta laajojakin kokonaisuuksia hallinnoiva kiinteistönomistaja saa nopeasti käyttöönsä tietoa päätöstenteon tueksi. ”Me etsimme nimenomaan poikkeamia normaalin toiminnan sisältä”, Moberg kertoo. ”Silloin poraudumme yksityiskohtiin ja mahdollistamme resurssien ohjaamiseen oikeisiin paikkoihin. Selkeän visualisoinnin avulla kokonaiskuvaa on helppo ymmärtää. Käyttöliittymän avulla tietoja voidaan näyttää myös tilankäyttäjille, mikä lisää läpinäkyvyyttä ja rakentaa luottamusta kiinteistön omistajan, ylläpidon ja vuokralaisten välillä.” ”Meidän tulokulmamme on ymmärtää, mitä sisätiloissa tapahtuu, ja kertoa se ymmärrettävästi sitä tietoa työssään Jani Moberg, tarvitseville tahoille. Asiakasymmärrys toimitusjohtaja ■ on meidän juttumme”, Moberg tiivistää.  MAINOSLIITE H K Scan on sitoutunut noudattamaan tiukkoja yritysvastuun vaatimuksia. Pysyvien työpaikkojen lisäksi yhtiö työllistää ja palkkaa yli tuhat kausi-ja kesätyöntekijää tarjoten mahdollisuuden tutustua aidosti työelämään ja toimien parhaimmillaan porttina pysyvään työllistymiseen. Viidettä vuotta elintarvikealan ammattikorkeakouluopintojen parissa puurtava Saara Bruun on työskennellyt peräti seitsemänä kesänä HKScanin Vantaan yksikössä. “Kolme ensimmäistä kesää työskentelin ruiskuttajana mm. grillimakkaroiden valmistuksessa. Neljä kesää olen tehnyt työnjohtajan kesäsijaisuutta”, bio- ja elintarviketekniikan insinööriksi vuoden sisään valmistuva Bruun kertoo. Hän pitää erityisesti siitä, että vastuuta ja vaikutusmahdollisuuksia on tullut lisää sitä mukaa, kun taidot, kokemus ja vastuunottokyky ovat karttuneet. “Myös palkka on todella kilpailukykyinen”, hän painottaa. Bruun pitää erittäin todennäköisenä sitä, että HKScan on myös hänen tulevaisuuden työnantajansa. “Täällä asiat toimivat sovitusti ja työyhteisössä on hyvä henki”, Bruun kiittelee. Ensimmäistä kesää tuotannossa työskennellyt 19-vuotias Noora Palokangas kiittelee hyvää perehdytystä ja sitä, että esimies ymmärtää aloittelijan tekevän välillä virheitä. “Viihdyin yllätyksekseni erittäin hyvin, koska minut otettiin todella hyvin työyhteisöön mukaan. Oli myös mukava saada vuorotellen tehdä aamu-ja iltavuoroa. Viikonlopputöitä ei ollut lainkaan, joten pääsin hyvin näkemään kavereita ja osallistumaan kesäfestivaaleille”, Noora iloitsee. “Suosittelen kokemusta, oli hyvä olla oikeissa töissä”, tästä on varmasti hyötyä tulevaisuudessa.” w www.hkscan.com/fi/ura/avoimet-tyopaikat/ Työnjohtajan sijaisuuksia tehnyt, elintarviketekniikan insinööriksi valmistuva Saara Bruun ja ensimmäisen kesätyökokemuksensa hankkinut Noora Palokangas viihtyvät HKScanilla, joka maksaa kilpailukykyistä palkkaa ja huolehtii erinomaisesti myös kausityöntekijöistään. HKScanilla on toimipisteet Vantaan lisäksi Forssassa, Raumalla, Mikkelissä, Outokummussa, Paimiossa ja Turussa. GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 33

Lounasseteli tuli käyttöön Suomessa jo 1974. Setelit ovat edelleen käytössä, mutta rinnalle on tullut uusia maksuvaihtoehtoja. Kuvassa Peter Hiltunen Työsuhde-edut virkistävät työntekijää ja sitouttavat työnantajaan Perinteisten setelien ohelle on kehitetty nykypäiväiset maksuvälineet. “ Lounas-, matka-, liikunta- ja kulttuurieduilla on positiivinen vaikutus työntekijöiden hyvinvointiin sekä tehokkuuteen. Edenredin työsuhde-etujen maksuvälineet käyvät yli 21 500 käyttöpaikassa ympäri Suomen, yritys palvelee yli 15 000 yritysasiakasta ja tuotteita käyttää noin 300 000 työntekijää. Suomessa 70-luvulla kehitettyjen lounassetelien rinnalle on vuosikymmenien saatossa tullut kulttuuri- ja liikuntaetu, työmatkaetu sekä Delicard-liikelahjakortit. ”Edut voivat olla työntekijälle peruste valita työpaikka eri yritysten välillä”, Edenred Finlandin toimitusjohtaja Peter Hiltunen pohtii. Edut antavat signaalin, että työntekijöistä ja heidän hyvinvoinnistaan välitetään. Oikeanlainen lounastauko palauttaa ja piristää työpäivän aikana, mikä luonnollisesti lisää loppupäivän tehokkuutta. Auton sijaan julkisen liikenteen suosiminen lisää askelmäärää päivässä parilla tuhannella - liikunnan vaikutus sairauspoissaoloihin on kiistatonta. 34 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU ”Yli kerran viikossa treenaavilla on keskimäärin 4,5 päivää vähemmän sairauspäiviä vuodessa verrattuna vähemmän liikkuviin”, Hiltunen mainitsee. Liikunta- ja kulttuuriedun käyttäminen ei luonnollisesti tarkoita vain salilla voimailua, vaan sen voi käyttää esimerkiksi museossa rentoutumiseen: ”Hyvinvointi on yksilöllistä.” Perinteisten setelien ohelle on kehitetty nykypäiväiset maksuvälineet. Edenred-kortille voi ladata erilaiset työnantajan tarjoamat edut, maksu voidaan suorittaa kortilla tai puhelimella. Edenredin ratkaisulla on mahdollista maksaa ApplePay:llä ja GooglePay:llä. On tärkeää, että työntekijällä on mahdollisuus valita itselleen mieluisin vaihtoehto. ”Alkuperäisestä lounasseteliajattelusta on pyritty kehittämään nykypäiväistä, nopeaa ja helppokäyttöistä.” w MAINOSLIITE

ABB arvostaa Edenredin palvelujen joustavuutta Henkilöstön työhyvinvointiin panostaminen on ABB:lle tärkeää. Yhtenä osana hyvinvoinnin tukemista toimii Edenredin liikuntaja kulttuurietu. Henkilökunta kiittää maksamisen helppoutta ja valinnanvapautta. - Koimme Edenredin parhaaksi vaihtoehdoksi monista syistä, erityisesti arvostamme maksamisvaihtoehtojen monipuolisuutta ja nykyaikaisuutta, kertoo ABB:n Corporate Benefit Manager Hanna Saarinen. Digitaaliset palvelut varmistavat, että etu on aina käytössä. – Sirukortti-ja mobiilimaksamisvaihtoehdot ovat käteviä ja kulkevat aina mukana, toisin kuin erilaiset paperiliput. Samalla voimme tarjota erilaisia vaihtoehtoja erilaisille henkilöstöryhmille. ABB:n henkilökunta on ottanut hyvin vastaan viime vuonna käyttöön tulleen edun. Henkilöstöstä 70 prosenttia haluaa käyttää kulttuuri- ja liikuntaetua. – Palveluliiketoimintamme on monella paikkakunnalla, ympäri Suomena. Erityisesti sirukorttimaksaminen takaa, että pienilläkin paikkakunnilla on valinnanvapautta edun hyödyntämiseen, Saarinen kuvailee. Kehitystä ja uusia ideoita - Arvostamme ABB:llä Edenredin asennetta, jossa esimerkiksi tekniset kehitysideat otetaan hyvin vastaan ja henkilöstön käyttökokemusta mietitään aidosti, Saarinen kiittää. Yritykset keskustelevatkin useamman kerran vuodessa esimerkiksi tulevaisuuden mahdollisuuksista. ABB:lla edun käyttämiseen innostetaan aina saldon lataamisajankohtina. - Järjestämme on-site-infoja, joissa henkilöstö myös jakaa ideoita edun hyödyntämiseen. Meillä ei jäädä helppoihin ratkaisuihin tai käydä pelkästään kuntosalilla. Henkilöstömme käyttää etua yhtä lailla Tiketin kautta kulttuuriin kuin vaikkapa ratsastukseen tai hiihtolomalla lasketteluun. Saarinen haluaa myös muistuttaa taukojen merkityksestä yhä kiihtyvässä työelämässä. – Koen, että mahdollisuus pysähtyä liikunnan tai kulttuurin äärelle luo aitoa hyvinvointia nopeutuvassa ja jatkuvasti muuttuvassa työelämässä. MAINOSLIITE GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 35

Poikkitieteellinen osaaminen tuottaa meille monipuolisen näkemyksen, mikä hyödyttää loppukädessä asiakkaitamme. “ Vain harvat selviävät markkinoinnin murroksesta organisaation sisäisin resurssein Markkinoinnin kentälle on tullut viime vuosina valtavasti uusia asioita, joita ymmärtääkseen voi olla järkevintä käyttää ulkopuolista apua. Analytiikka, data science, mallintaminen, erilaiset teknologiat ja personoitu markkinointi ovat vain pintaraapaisu siitä, mitä uutta alalle on tullut. Eikä muutoksen nopeus näytä jatkossakaan hidastuvan. Digitaalinen murros on muuttanut merkittävästi markkinointia ja sen vaatimia kyvykkyyksiä. ”Monilla markkinoinnin tekijöillä ei ole kokemusta edellä mainituista aiheista, mutta ne alkavat olla kriittisiä asioita markkinoinnissa onnistumi­selle”, Dagmarin Digital Strategist Jussi Kämäräinen valottaa. Kokonaisvaltaista markkinointiosaamista asiakkailleen tarjoava Dagmar on pitänyt itsensä ajan tasalla ja panostaa merkittävästi osaamisen syventämiseen ja laajentamiseen. Yrityksen leivissä on media-alan ammattilaisten ohella jo liki 30 ihmisen joukko teknologian ja datan syväosaajia. Heitä on rekrytoitu alan ulkopuolelta laajentamaan yrityksessä olevaa näkemystä. ”On suuri rikkaus, että meille on rekrytoitu ihmisiä erilaisilla taustoilla. Joukosta löytyy mm. matemaatikkoja, koneoppimisen 36 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU diplomi-insinöörejä ja ohjelmistokehittäjiä. Poikkitieteellinen osaaminen tuottaa meille monipuolisen näkemyksen, mikä hyödyttää loppukädessä asiakkaitamme”, Data Scientist Ilkka Särkiö lisää. Asiakasymmärrys keskiössä Markkinoinnin murrosta tukiessaan Dagmar rakentaa asiakkaidensa kanssa roadmapin, jolla tuodaan näkyväksi markkinoinnin nykytila ja tavoitetila, sekä niiden väliset erot. Roadmap ulottuu usein jopa kolmen vuoden päähän – niin paljon tekemistä datan kerääminen, personoitu viestintä, uudenlaiset kyvykkyydet ja toimintamallit tuovat tullessaan. ”Meidän on ensin ymmärrettävä asiakkaidemme liiketoimintaa, jonka kautta jalostetaan tarkempia myynti- ja markkinointitavoitteita sekä määritellään keinot, joilla ne saavutetaan”, Digital Transformation Lead Emma Lehtovaara valottaa strategialähtöistä toimintatapaa. Dagmar auttaa asiakkaitaan esimerkiksi ymmärtämään, mitä dataa heiltä jo löytyy hyödynnettäväksi ja millaista dataa on vielä kerättävä, jotta loppuasiakkaiden tarpeita voidaan ymmärtää ja palvella paremmin. Emma Lehtovaara, Jussi Kämäräinen ja Ilkka Särkiö auttavat Dagmarin asiakkaita selviytymään markkinoinnin transformaatiosta. ”Tämä tekeminen voi olla esimer­kiksi markkinoinnin automaation tai mediaostamisen suunnittelua dataan pohjaten, jotta voimme todentaa toimenpiteiden tehok­kuutta ja ohjata budjettia sinne, missä sitä eniten tarvitaan.” Dagmarissa haastetaan myös perinteinen brändikampanjointi always on -ajattelulla: ”Brändimarkkinoinnilla on jatkossakin paikkansa esimerkiksi uusien tuotteiden tai palveluiden lanseerauksissa, mutta sen lisäksi tarvitaan personoitua sisältöä tuottava ja asiakkaan toimen­piteiden perus­teella aktivoituva koneisto”, Lehtovaara summaa. ■ Suomen suurin markkinointitoimisto Dagmar tarjoaa asiakkailleen kattavia markkinointipalveluita kolmen yksikkönsä synergialla: Drive luo kasvua teknologia- ja datalähtöisestä näkökulmasta, Stories on luova sisältötoimisto ja Media huolehtii sisällön jakelusta tehokkaasti oikeille yleisöille. MAINOSLIITE

Dastia-Siivous Oy vastaa suoraan asiakkaan liiketoiminnan tarpeisiin Dastia hyödyntää palvelumuotoilun keinoja ja vahvaa asiakasymmärrystä erottuakseen muista alan toimijoista. Yritys yhdistää valtakunnallisuuden ja paikallisuuden parhaat puolet ja vastaa tarpeeseen, johon toimialaa dominoivat jättiläiset ja paikalliset pienyritykset eivät ole pystyneet vastaamaan. D astia on kotimainen kahden yrittäjän omistama kiinteistöjen ylläpidon asiantuntija, joka on perustettu jo vuonna 1996. Perusliiketoiminta muodostuu sopimussiivouksista, mutta lisäksi Dastian kautta on mahdollista saada myös muita toimitilan ylläpitoon liittyviä palveluja. ”Suurin osa liikevaihdostamme tulee ketjuja konserni­ asiakkaista. Ydintoiminnassamme korostuvat erilaiset MAINOSLIITE kuluttajarajapinnassa toimivat yritykset, kuten vähittäiskaupat, ravintolat sekä kuntosalit”, liiketoimintajohtaja ja yrittäjä Sampo Lehtinen avaa. ”Olemme tunnistaneet liiketoiminnalliseksi mahdollisuudeksi valtakunnallisten ketju- ja konserniasiakkaiden palveluiden tuottamisen. Asiakkailtamme tuli vahva viesti, että on vaikeaa löytää ketterää kumppania, joka voi kuitenkin tarjota yhdenmukaista palvelua maantieteellisesti laajalla alueella”, Lehtinen avaa. Dastia on tunnistanut, että kilpailijakenttää dominoivien suurten yritysten toimintatavat eivät taivu riittävän joustavasti esimerkiksi kooltaan pienten toimitilojen tarpeisiin. Toisaalta muutaman työntekijän paikalliset toimijat eivät voi tarjota yhdenmukaista ja konseptoitua palvelua valtakunnallisesti. ”Tämän sokean pisteen paikkaaminen on meidän osaamisaluettamme.” Palvelumuotoilun toimintatavoilla parempi asiakaskokemus ”Vaikka palvelumuotoilu on ollut pitkään näkyvä kansainvälinen trendi, tällä toimialalla sitä hyödynnetään yllättävän vähän. Me käytämme kuitenkin asiakastyössä esimerkiksi yhteiskehittämistä. Dastialle tärkeintä on löytää asiakkaan oman liiketoiminnan kannalta vaikuttavimmat tavat tarjota palveluja.” ”Teemme paljon yhteistyötä asiakkaan kanssa ja konseptoimme parhaita tapoja toimia.” Dastian ydinajatuksena on olla aito vaihtoehto – ei ainoastaan yksi vaihtoehdoista alalla. ”Haastamme perinteistä toimialaa lähtemällä siitä, että asiakkaan tarpeen tulee ohjata kaikkea liiketoimintaa. Me emme lähetä pelkkää tarjousta, vaan teemme aina tarvekartoituksen, jonka perusteella voimme tehdä oikeat ratkaisut”, Lehtinen summaa. ■ GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 37

Täysin päästötöntä kaukolämpöä olttamisen sijaan kaukolämpö 1. Pvoidaan tuottaa kannattavasti korkean teknologian lämpöpumpuilla -20… +30 °C ulkoilmasta. 2. L ämpöpumpuilla tuotettu kaukolämpö jäähdyttää samalla ilmastoa. 3.  un ei polteta, ympäristöön ei K myöskään tule pienhiukkasia eikä CO2-päästöjä. Calefan lämpöpumput ja toimitusjohtaja Petri Vuori. Kaukolämpöä ilmastoa jäähdyttäen Polttamattomaan teknologiaan perustuva kaukolämmön­ tuotanto on kestävä ratkaisu, joka on jo tätä päivää. K aukolämpö on totuttu tuottamaan polttamalla, mutta varjopuolena ovat CO2-päästöt, pienhiukkaset ja ilmaston lämpeneminen. Kestävä vaihtoehto on olemassa. Kaukolämpö voidaan tuottaa kannattavasti Calefan lämpöpumpputeknologialla. Käytännössä ulkoilmaa jäähdytetään ja talteen otettu energia jalostetaan lämpöpumpulla korkeampaan lämpötilaan ja siirretään kaukolämpöverkkoon. ”Lopputuote, joka kaukolämpöputkessa kulkee eli lämpöenergia, on molemmissa tapauksissa sama. Ympäristövaikutukset vain ovat täysin päinvastaiset”, sanoo Calefa Oy:n toimitusjohtaja Petri Vuori. Kaukolämmön tuottaminen lämpöpumpuilla on jo vahvasti tätä päivää. Se on tullut mahdolliseksi uudella teknologialla, jossa Calefa on toiminut suunnannäyttäjänä maailmanlaajuisesti johtavalla kehitystyöllään. Kaukolämpöverkon vaatimia korkeita lämpötiloja pystytään tuottamaan kannattavasti -20…+30°C ulkoilmasta. ”Uuden teknologian lämpöpumput mukautuvat eri olosuhteisiin ja vuodenaikoihin”, Vuori sanoo. Suur-Savon Sähkölle valmistui Puumalaan syksyllä 2019 uusi kaukolämpölaitos, joka tuottaa kaukolämpöä päästöttömästi. Laitos kerää energiaa auringonvalosta ja ulkoilmasta, ja jalostaa sen lämpöpumpul- 38 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU la 80-asteiseksi kaukolämmöksi. Calefa on toimittanut Puumalan innovatiivisen lämpöpumppulaitoksen valmiina kokonaisjärjestelmänä. Nyt on tekojen aika Polttamalla tuotetun lämpöenergian hyötysuhde jää aina vähäisemmäksi, kuin itse raaka-aineen sisältämä energia. Kattilahyötysuhde on yleensä 0,7–0,9. Polttaminen hukkaa energiaa ympäristöön. Sen sijaan lämpöpumpulla kaukolämpöä tuottaessa vuosihyötysuhde on noin 3, kun lämpöä jalostetaan ympäri vuoden pakkaskeleistä kesäkeleihin. Hyöty on moninkertainen sähkönkulutukseen nähden. Teknologia ja osaaminen päästöttömään kaukolämmöntuotantoon ovat jo valmiina. Tekoihin pitää ryhtyä heti. Öljyn ja kivihiilen käyttö kaukolämmöntuotannossa tulee Suomessa tällä vuosikymmenellä joka tapauksessa loppumaan. Myös puun polttamiselle kannattaa nähdä vaihtoehtoja. ”Puupohjaisille tuotteille ja jalosteille on jatkuvasti laajenevat markkinat sekä Suomessa että erityisesti maailmalla. Puulle löytyy siis paljon parempiakin käyttötarkoituksia ja jalostusasteita kuin polttaminen”, Vuori toteaa. ■ MAINOSLIITE

Osassa asunnoista on hyödynnetty ullakkomaista kattoa ja valoisuutta tuovat suuret kattoikkunat. Kodinkoneet on integroitu ja valaisimet upotettu. (Suuntaa-antava visualisointi.) Suurista ikkunoista ja lasitetuilta parvekkeilta voi nauttia upeista maisemista. Telakkaranta viimeistelee Helsingin kaupunkikuvan Skanskan ylpeydenaihe, Telakkaranta nousee Helsingin parhaalle paikalle ja yhdistää uuden asuinalueen kantakaupunkiin. Historiallinen Telakkaranta on rakenteilla ja pian se yhdistyy tyylikkäästi moderniin arkkitehtuuriin. Alue sijaitsee meren äärellä, puiston katveessa, kaupungin kovimman hälinän ulkopuolella, mutta silti kävelymatkan päässä ydinkeskustan palveluista. ”Telakkarannan sijainti on ainutlaatuinen. Toista vastaavaa uudiskohdetta yhtä hyvällä paikalla ei ole, eikä tule”, Skanskan hankekehitysjohtaja Satu Ryynänen painottaa. Historiallinen alue avautuu ensi kertaa kaupunkilaisten käyttöön. Kadut avautuvat rantaan asti ja ilta-auringon säteistä voi nauttia niin talojen asukkaat kuin vierailijatkin. Rantapromenadi tarjoaa paikan rentoon oleskeluun ja yhdistää kävelyreitin Jätkäsaaresta Hernesaareen. ”Ravintoloiden ja kahviloiden lisäksi liiketiloihin halutaan asumista tukevia ja palvelevia yrityksiä. Kaava luo mahdollisuuden myös esimerkiksi ravintolalaivoille”, Ryynänen listaa. Vaikka asuintaloilla on luonnollisesti oma rauhaisa piha- ja leikkialueensa, ympäröivästä alueesta luodaan Helsinkiin urbaani olohuone, johon kaikki ovat tervetulleita nauttimaan merellisestä ympäristöstä. Avaralle ranta-alueelle rakennetaan tasoeroja, kuten MAINOSLIITE portaita ja luiskia, mutta lopputulos pysyy esteettömänä. Materiaaleissa suositaan tiiltä, metallia ja lasia – myös ruosteisia pintoja. ”Tiiltä hyödynnetään katu- ja torialueella tuomassa kontrastia. Kuivatelakka kunnostetaan ja täytetään vedellä.” Valoisia asuntoja suurilla terassi­ parvekkeilla Rouheat uudet rakennukset sulautuvat vallitsevaan arkkitehtuuriin ja historiallisuus näkyy alueella myös tulevaisuudessa. Talojen alle rakentuu maanalainen parkkialue ja vanha konepaja muutti muotonsa konferenssikeskukseksi. Myös nosturit, messinkivalimo, saharakennus ja vanha palkka­konttori säilytetään. ”Korjaamme rakennuksia käyttökuntoon ja rakennamme uutta, mutta annamme ajan näkyä ja heijastella historiaa”, lupaa myyntija markkinointijohtaja Marja Kuosma. Telakkarannan neljään asuintaloon tulee yhteensä noin 250 merellistä uudisasuntoa. Kuosman mukaan 35–120 neliöisten asuntojen suunnittelussa on panostettu persoonallisiin piirteisiin sekä tietysti asunnon toimivuuteen ja käytännöllisyyteen. Valoisuutta tuovat normaalia korkeampi huonekorkeus, Marja Kuosma, myynti- ja markkinointijohtaja ja Satu Ryynänen, hankekehitysjohtaja lattianrajasta nousevat ikkunat ja kokonaisuuden kruunaavat suuret lasitetut parvekkeet - osassa asunnoista niitä on kaksikin. ”Upeista maisemista voi nauttia jopa noin 35 neliön parveketiloissa. ” Courtin ja Annexin asunnot ovat nyt myynnissä, Yard tulee myyntiin helmi-­maaliskuun vaihteessa 2020 ja viimeinen kohde Knot valmistuu arviolta vuonna 2024–2025. Asunnoista löytyy modernia talotekniikkaa, kuten lattialämmitys sekä kaukokylmän hyödyntäminen viilennyksessä, ja tilaratkaisut ovat omaleimaisia. Osassa huoneistoista on korkeita, vinoja, ullakkomaisia kattoja sekä loft-tyylille ominaisia avaria tiloja. ■ Moderneja huoneistoja on sekä yksi- että kaksikerroksisena. Pohjaratkaisuiltaan asunnot ovat toimivia ja avaria.(Suuntaa-antava visualisointi.) GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 39

Yhä useampi syöpä on hoidettavissa Syövän hoitopalveluja HYKSin yksityissairaalasta Noin 34 000 suomalaista saa vuosittain syöpädiagnoosin, mutta yhä useampi syöpä pystytään hoitamaan hyvin. Yhä useampi potilas paranee täysin tai saa lisää laadukkaita elinvuosia. Hoitomenetelmät kehittyvät vauhdilla. Syövän hoitoa voi saada julkisten sairaatetty HUSin Syöpäkeskukseen. Se on enloiden lisäksi yksityisesti. HYKSin yksityissimmäinen pohjoismainen syöpäkeskus, sairaala on HUS Helsingin yliopistollisen joka on läpikäynyt kansainvälisen vertaisarvioinnin ja saavuttanut korkeimman stasairaalan omistama yritys, jonka palveluluihin kuuluu myös syövän hoito aina kituksen ”Comprehensive Cancer Center”. rurgisista toimenpiteistä syövän liitännäis­ “Hyvät hoitotuloksemme perustuvat korkeatasoiseen tutkimustyöhön, jonka myötä hoitoihin. Palvelut tuotetaan virka-ajan yhä parempia hoitomenetelmiä saadaan ulkopuolella. käyttöön potilaiden parhaaksi”, sanoo onko­ “Tarjoamme Suomen suurimman yliopistosairaalan asiantuntemuksen ja turlogian erikoislääkäri Leila Vaalavirta. vallisen hoitoympäristön”, sanoo johtava Tutkimuksiin ja hoitoon nopeasti ylilääkäri Patricia Stoor. HYKSin yksityissairaalan asiantuntijan Leikkaushoidosta jatkohoitoihin vastaanotolle voi hakeutua syövän eri vaiLeikkaus on syövän yleisin hoitomuoheissa, myös ilman lähetettä: to, ja syöpäleikkauksia tehdään useissa ”Voit tulla vastaanotolle, jos vasta epäilet HUSin kirurgisten erikoisalojen yksiköissä. sairastavasi syöpää, tai jos sinulla on jo todettu syöpäsairaus”, sanoo Vaalavirta. ■ Syövän muut hoidot puolestaan on keski40 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU HYKSin yksityissairaala eli HYKSin Oy • tuottaa HUSin erikoissairaanhoidon vastaanotto-, tutkimus- ja hoitopalveluita yksityispotilaille • palveluja tuottavat yliopistosairaalan kokeneet ammattilaiset virka-ajan ulkopuolella HUSin tiloissa • syöpätautien lisäksi erikoisosaamistamme ovat mm. eturauhas- ja vatsaelinkirurgisten ongelmien, ihomuutosten, korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä neurokirurgisten ongelmien, mm. kaularankaongelmien tutkimukset ja hoito • tutkimuksiin ja vastaanotoille voi hakeutua ilman lähetettä Asiakaspalvelu p. 010 328 1900 www.hyksinoy.fi, info@hyksinoy.fi MAINOSLIITE

Minimani ilman Lapin lisää Rovaniemen hypermarket Elokuussa valmistuvan Minimanin Rovaniemenhypermarketista tulee Lapin toiseksi suurin kaupan yksikkö. Vain Prisma on suurempi. Villi ja vapaa Minimani pystyttää kuu­ dennen hypermarkettinsa Rovaniemelle. Investointi nostaa suurten markettien energiatehokkuuden uudelle tasolle. Minimani alkoi pari vuotta sitten hakea paikkaa uudelle hypermarketille. Rovaniemen Lampelasta se löytyi, valmiiksi kaavoitettu tontti kaupan suuryksikölle. ”Tiet kohtasivat, kun Rovaniemellä kaivattiin uutta hypermarketia ja toivotettiin Minimani tervetulleeksi”, myhäilee Minimani Yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja Heikki Tynjälä. Arkkitehti sovitti tontille 12 000 neliömetriä hyllytilaa ja rakentaminen alkoi viime kesänä. Kun ovet avataan ensi elokuussa, toivottaa puolestaan Minimani kuluttajat tervetulleeksi Lapin toiseksi suurimpaan markettiin. Tynjälä tietää Lapin-kävijänä, että turismi on tehnyt Rovaniemestä kansainvälisen ja modernin kaupungin, jonka erityispiirteet näkyvät myös ostotottumuksissa. ”Esimerkiksi Ahava-aikaan täytyy tarjota kuivalihaa. Mutta lupaamme tuoda Rovaniemelle myös täysin uuden asiakaskokemuksen”, sanoo Tynjälä. Erilaisuuden takeena on Minimanin 100  000 nimikkeen laadukas valikoima, joka on nimensä mukaisesti myös edullinen. Toimitusjohtaja ennustaa Lapin-lisän poistuMAINOSLIITE Minimani toivottaa ensi elokuussa kuluttajat tervetulleeksi Lapin toiseksi suurimpaan markettiin. “ van hinnoista, kun muut kaupat joutuvat tulemaan perässä. Valtteja ovat myös automaattinen tilausjärjestelmä ja energiatehokkuus, joka integroi maalämmön lämmitykseen ja ilmanvaihtoon. Rovaniemen Minimani näkyy kuluttajille halvempina hintoina ja uudenlaisena tuotevalikoimana, lupaa toimitusjohtaja Heikki Tynjälä. ”Koneistosta syntyvä hukkalämpö varastoidaan kesällä maahan ja käytetään talvella hyödyksi. Suomessa ei ole vastaavaa ratkaisua tässä mittakaavassa”, sanoo Tynjälä.  ■ GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 41

Aurinkovoimala Lielahden tilalla. 800 kW:n HERZhakekattila. Uusiutuvaa energiaa innovatiivisilla tuotteilla ja tavoitteena paras asiakaspalvelu SolarBiox Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Hämäläinen kertoo perheyrityksen strategian kulmakivistä, joille yrityksen kasvu tulee rakentumaan. Yritys toimittaa asiakkailleen viimeisintä tekniikkaa edustavia energiaratkaisuja, jotka perustuvat uusiutuviin energialähteisiin. Ekologisesti kestävät ratkaisut tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia energiakustannusten säästöön. Lämpöä, höyryä ja sähköä tuottavien järjestelmien uusin tekniikka merkitsee myös helppokäyttöisyyttä, korkeinta mahdollista hyötysuhdetta, luotettavuutta ja pitkää käyttöikää. Puuperäisiä polttoaineita, kuten haketta ja pellettiä käyttäviä lämmitysjärjestelmiä on yrityksen tuotevalikoimassa laajalle tehoalueelle (10 kW–20 MW). Kattilalaitosten päästöt ovat erittäin alhaiset ja tiukimpiin mahdollisiin päästövaatimuksiin pystytään vastaamaan erillisillä savukaasujen puhdistukseen tarkoitetuilla suodatinjärjestelmillä. Suodattimia voidaan asentaa myös jo olemassa olevien laitosten yhteyteen. Erillisillä lämmön talteenottolaitteistoilla voidaan parantaa järjestelmän hyötysuhdetta käyttämällä tehokkaammin hyödyksi kattilalaitoksen savukaasujen lämpöä, kertoo Ilkka Hämäläinen. 42 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Ilkka Hämäläinen toimitusjohtaja, SolarBiox Oy Aurinkosähkön asiantunteva suunnittelu on avain maksimaaliseen tuottoon ja pitkään käyttöikään Ilkka Hämäläisen mukaan aurinkosähköjärjestelmillä on myös Suomessa hyvä vuotuinen energiantuotto johtuen mm. verrattain viileästä ja puhtaasta ilmasta. Järjestelmä on nykyisin mahdollista rakentaa luotettavista ja pitkäikäisistä komponenteista. SolarBiox Oy tarjoaa kuhunkin kohteeseen siihen parhaiten sopivat paneelit ja yrityksen edustamilla sertifioiduilla kiinnitysjärjestelmillä varmistetaan mekaaninen kestävyys Suomen kovissa olosuhteissa. Kohtalaisesti toimivan järjestelmän toteuttaminen on suhteellisen helppoa, mutta korkean hyötysuhteen ja pitkäikäisen tuoton takaavan järjestelmän suunnittelu ja optimointi on haastavampi tehtävä, toteaa Hämäläinen. Tekninen osaaminen ja hyvä asiakaspalvelu on menestyksen perusta Yrityksemme on panostanut vahvaan tekniseen osaamiseen ja sen ylläpitoon. Kun tähän yhdistetään tavoitteemme markkinoiden parhaasta asiakaspalvelusta, uskomme voivamme rakentaa vahvan perustan hallitusti kasvavalle innovatiiviselle palveluyritykselle, vakuuttaa Hämäläinen. ■ www.solarbiox.fi MAINOSLIITE

Tuon palaveroinnin tuloksena syntyi talousopetukseen tarkoitettu Money Flow Challenge -kännykkäpeli, joka on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta. “ Logo.pdf 1 20/01/20 19:47 Mies, joka toi rahataidon valmennuksen Suomeen Sijoittamisen mestariksi ei synnytä. Taloustaitojen hiominen on koko elämän mittainen projekti. Oivallettuaan tämän omassa elämässään Mikko Sjögren aloitti taloustaidon valmentamisen ammattimaisesti ensimmäisenä Suomessa. Rahasta puhuminen on Suomessa koettu aina hieman kiusalliseksi. Vaikka ihmisillä on kautta aikojen ollut tarve saada apua raha-asioidensa hoitamiseen, niin taloustaitojen valmennus on Suomessa vielä varsin uutta. ”Kehitin talouden lukutaitoani ulko­maisten valmentajien opissa ja opin ymmärtämään miten markkinat toimivat”, Sjögren valottaa. Nykyään Sjögren valmentaa itse näiden kansain­välisti tunnettujen asiantuntijoiden kanssa. Sjögrenin ponnistelut ovat tuottaneet tulosta. Uusiessaan opetussuunni­ telmaa halusi Opetushallitus kuulla myös Varapuun näkemyksiä talousopetuksesta. Taloustaitojen opetus on nyt mukana peruskoulun, lukion ja ammatillisten oppilaitosten opetussuunnitelmissa. On ollut mukava huomata, että opetussisällöt ovat pitkälti samanlaisia kuin meidän omissa koulutuksissammekin. Työnantajat voisivat ottaa roolia henkilöstönsä rahataitojen parantamisessa. Vuonna 2013 toteutetun kyselytutkimuksen mukaan huono henkilökohtainen rahatilanne on merMAINOSLIITE kittävin suomalaisten työhyvinvointia heikentävä tekijä. Se lisää uupumisen ja tapaturmien riskiä sekä aiheuttaa riitoja työyhteisössä. Tyhy-päivissä olisikin hyödyllistä järjestää liikuntasessioiden ohella myös rahataidon valmennuksia, Sjögren vinkkaa. Varapuu tarjoaa puolueetonta tietoa sijoittamisesta Varapuu tarjoaa koulutuskokonaisuuksia niin taloudellisen tilanteen korjaamiseen kuin säästämiseen ja sijoittamiseenkin. Tuhansien asiakaspalautteiden perusteella asiakkaat suosittelisivat Varapuun palveluita tuttavilleen arvosanalla 4.86/5. Omien rahataitojen kehittämisen voi aloittaa esimerkiksi osallistumalla Varapuun ja Mikko Sjögrenin luennoille. ■ Valmennusyhtiö Varapuu • Perustettu 2007 • Nykyään osa 10times Oy:tä GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 43

Antennilasi vastaus kuuluvuusongelmiin Kotimainen Pihla Group kehitti ikkunan, joka parantaa merkittävästi matkapuhelinten kuuluvuutta ja datasiirtoa sisätiloihin. Suomalaiskeksintö on ainutlaatuinen maailmassa. ”Olemme erittäin iloisia, että löysimme ikkunasta ratkaisun ongelmaan, joka puhuttaa kaikkialla. Pihla Antennilasi on suomalaisen huippuosaamisen lopputulos”, sanoo Pihla Groupin toimitusjohtaja Antti Vuonokari. Uuden sukupolven Pihla Antennilasi syntyi yhteistyössä suomalaisen antenniteknologian huippuasiantuntijan StealthCase Oy:n kanssa. Huomaamaton ja huoltovapaa Matkapuhelimen kuuluvuus sisätiloissa on kasvava ongelma, sillä energiatehokkaiden rakennusten ulkoseinät, nykyaikaiset ikkunat ja tiivis kaupunkirakentaminen vaimentavat mobiilisignaalia. Lokakuussa lanseerattu 5G-verkko leviää vauhdilla Suomeen. Arki muuttuu hankalaksi, mikäli tila, jossa asutaan tai työskennellään, ei läpäise verkon signaalia. ”Kuuluvuusongelma voi pahimmillaan aiheuttaa jopa vaaratilanteita, jos esimerkiksi hätäpuhelun soittaminen ei onnistu tai tiedonsiirto dataverkossa ei toimi”, 44 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU huomauttaa Pihla Groupin markkinointijohtaja Minna Keränen. Pihla Antennilasi ohjaa mobiilisignaalin sisälle rakennukseen ja levittää sen huoneeseen. Se mahdollistaa kännykän ja muiden mobiililaitteiden vakaan ja nopean yhteyden verkkoon. Antennilasi on saatavilla kaikkiin Pihlaja Tiivi-ikkunoihin. Se toimii myös sälekaihtimien kanssa. Antenni on lähes huomaamaton kuvio lasissa eikä vaadi sähköä tai huoltoa. ”Antennilasi on investointi tulevaisuuteen. Ikkunoita valittaessa kannattaa ehdottomasti ottaa huomioon myös kuuluvuuskysymykset”, sanoo Keränen. ■ ”Ikkunan uusiminen on ympäristöteko, jolla voi samalla parantaa huomattavasti asumismukavuuttaan”, sanoo Antti Vuonokari. Pihla Group • Suomen johtava ikkuna- ja ovivalmistaja. • Tuotemerkit Pihla, Tiivi, Profin, Klas1, Sydänpuu ja Lämpölux. • Kaikki valmistus Suomessa kuudella tehdaspaikkakunnalla. • Pihla Groupin ja sen omistamien yhtiöiden liikevaihto oli 171 M€ vuonna 2018. • Yhtiöt työllistävät 1 000 henkilöä. • Investoi tänä vuonna Suomessa noin 3 M€. MAINOSLIITE

Ossi Oikarinen RVSkiihdytysautonsa ratissa Ruotsin Tierpin radalla. Uutta keraamipintaa hammasporista meridieseleihin Oy RVS Technology Ltd. valmistaa, ke­ hittää ja markkinoi metallikitkapintoja uudistavaa, tribokeraamista nanotek­ nologiaa hyödyntävää tuotetta, joka on patentoitu ensimmäisen kerran vuonna 2007. Kotimaan myynti on hyvässä kas­ vuvauhdissa, mutta tavoitteita on myös kansainvälisillä markkinoilla. ”RVS muodostaa normaalisti lämmölle ja kitkalle altistuville metallipinnoille, kuten vaikkapa auton moottorissa, vahvan keraamisen, peilipinnan kaltaisen ohuen pintakerroksen, joka suojaa ja ehkäisee kulumiselta ja rikkoutumiselta ja jopa kunnostaa jo vaurioitunutta kitkapintaa”, Oy RVS Technology Ltd:n hallituksen puheenjohtaja Raimo Grönroos esittelee. Prosessin tuloksena kuluneen laitteen suoritusarvot palautuvat alkuperäisiin tai lähelle niitä, koska laitteen liikkuvien osien välinen kitka vähenee ja välykset pienenevät. Näin esimerkiksi polttomoottorien puristuspaineet palautuvat jopa alkuperäisiin arvoihinsa. RVS ei siis hio vanhaa, vaan muodostaa uutta pintaa. Lisäksi uusi suojaava pinta on entistä kestävämpi ja joustavampi. Säästöä tulee siitä, että RVS-käsittely lisää mekanismin käyttöikää ja pienentää vastusta, joten myös energiaa säästyy ja päästöt vähenevät. Grönroosin mukaan tuote on erittäin monikäyttöinen, sillä se sopii erilaisiin koneisiin ”hammaslääkärin poran pienistä laakereista aina meridieselin ja teollisuusvaihteiston isoihin metallipintoihin”. RVS:n kotimaan myyntimäärät ja asiakaspalaute ovat olleet oikein hyvät. Erityisesti teollisella puolella ja kansainvälisesti onkin näkyvissä merkittävää kasvupotentiaalia. ”Meillä on hyvät jälleenmyyjät, kuten esimerkiksi Motonet, IKH sekä osa Fixusketjun liikkeistä. Tunnettuutemme paranee, Facebook-sivuilla käydään vilkasta keskustelua ja hyvää palautetta tulee koko ajan.” MAINOSLIITE Vientihankkeilla vauhtia Yritys on myös vahvasti kansainvälistymässä Business Finlandin ja Finnveran tukemien hankkeiden avulla. ”Kuluttajatuotteitamme viedään 13 maahan, mutta kasvu vaatii vielä paljon markkinointia. B to B -hankkeita meillä on hyvässä valmisteluvaiheessa muun muassa Saksassa, Tanskassa, Venäjällä, USA:ssa, Brasiliassa ja Kolumbiassa.” Kansainvälisillä markkinoilla tuotteen käyttökohteina ovat myös esimerkiksi kaivokset, terästehtaat, laivateollisuus, energian­ tuotanto sekä öljy- ja kaasuteollisuus. ■ RVS yhteistyö­kumppaneineen tutustumassa käsittely- ja tarjouskohteisiin Gazpromin tehtaalla UFA:ssa, Venäjällä. RVS:n kansainvälistämistiimi kuljetusyhtiö Transpesin edessä neuvottelun jälkeen Belo Horizontessa, Brasiliassa. Grönroos keskellä. GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 45

Ryhmäeläke on osa vastuullista henkilöstöpolitiikkaa Ryhmäeläke ei ole uusi johtamisen väline, mutta se on moderni ja kustannustehokas kannustinkeino, joka luo turvaa henkilöstön tulevaisuuden ansainnalle. Kannustinohjelmat parantavat työntekijöiden tuottavuutta ja tyytyväisyyttä sekä sitouttavat lahjakkuuksia ja vähentävät poissaoloja. Vakuutusosakeyhtiö Henki Fennian myynti- ja asiakkuusjohtaja Kari Wilénin 46 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU mielestä kannustinten olisi fiksua tukea yrityksen pitkän tähtäimen strategiaa. ”Rahabonusjärjestelmä on hyvä ja perinteinen vaihtoehto, mutta yleensä se maksetaan vuosittain, jolloin sitouttamisen merkitys jää pieneksi.” Henki Fennian teettämässä tutkimuksessa pureuduttiin positiivista tulosta tuottavien yritysten kannustinjärjestelmiin. 96 prosenttia kertoi yrityksessä olevan käytössä rahabonusjärjestelmä, 24 prosenttia mainitsi eläkejärjestelyt. MAINOSLIITE MAINOSLIITE

“ ”Lakisääteisten eläkkeiden maksajia on pian vähemmän kuin eläkeläisiä. Lakisääteisten eläkkeiden määrät uhkaavat laskea ja vapaaehtoisten eläkkeiden merkitys tulee kasvamaan”, Wilén pohtii. MAINOSLIITE Eläkejärjestely sitouttaa Vapaaehtoinen ryhmäeläke voi kattaa koko henkilöstön tai vain henkilöstöryhmän, kuten esimerkiksi johtoryhmän tai työmaapäälliköt. Wilén painottaa, että ryhmäeläke kannattaa sitoa tavoitteisiin eli maksettava osuus Ryhmäeläke kannattaa sitoa tavoitteisiin eli maksettava osuus tulee lisääntyneestä kassavirrasta, ei nykyisestä kassasta. tulee lisääntyneestä rahasta, ei nykyisestä kassasta. Vakuutusmaksut ovat yritykselle vähennyskelpoisia kuluja eikä niitä katsota verotuksessa saantovuonna työntekijän ansiotuloksi. Verot maksetaan sitten eläkkeestä. ”Jos työntekijälle maksetaan 100 yksikköä rahabonusta, se maksaa työnantajalle sivukuluineen 130 yksikköä ja tekijälle jää verojen jälkeen 65 yksikköä. Ryhmäeläkkeessä työnantajan maksama sata on tekijälle sata.” Yrityksen osaajien ja uusien lahjakkuuksien sitouttamisen kannalta on tärkeää suunnitella ohjelma strategiakauden mittaiseksi. Tällöin saavutetaan paras vaikutus ajatellen pitkän aikavälin tähtäintä – malleja on erilaisia. ”Jos sitouttamisaika on sovittu esimerkiksi kolmeksi vuodeksi, eläkettä kertyy vuosittain. Kolmen vuoden jälkeen vakuutettu saa eläkesäästön vapaakirjalle odottamaan tulevaa eläkeaikaa, jos hän tuolloin lähtee yrityksestä.” Jos työntekijä lopettaa vuoden jälkeen, hän ei ole oikeutettu saamaan osuuttaan: ”Kerätty summa voidaan jakaa muiden ryhmään kuuluvien eläkkeisiin tai yritys voi nostaa sen pois ja käyttää esimerkiksi uuden henkilön rekrytointiin.” ■ GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 47

Iisalmen Sanomat arkisto Jo yli neljäkymmentä vuotta Genelec on auttanut artisteja ympäri maailmaa toteuttamaan unelmiaan luomalla äänentoistosta taidetta. Genelecin laadukkaat aktiivikaiuttimet on suunniteltu paljastamaan äänen hienovaraisimmatkin alkuperäiset sävyt ja yksityiskohdat. Kehitämme ja valmistamme jokaisen tuotteen Suomessa, Iisalmen tehtaalla. Genelecin kaiuttimet edustavat parasta laatua, luotettavuutta, helppokäyttöisyyttä sekä uniikkia muotoilua. www.genelec.fi