LUOMUS LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO KASVITIEDE Kas vi jen ho llisten puut e e t ar tie PIMPINELLA d us 20 ti e ot le ht i V o l. 2 , 2 3 0

PIMPINELLA SISÄLLYS Kasvitieteelisten puutarhojen tiedotuslehti 3 Marko Hyvärinen Kasvitieteelliset puutarhat 4 Suomen kasvitieteellisten puutarhojen XXXI TOIMITTAJAT Marko Hyvärinen (vastaava), Pertti Pehkonen, Leena Helynranta 5 Marko Hyvärinen Euroopan kasvitieteellisten OSOITE Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, Kasvitieteen yksikkö, PL 7 (Unioninkatu 44), 00014 Helsingin yliopisto, etunimi.sukunimi@helsinki.fi 7 Marko Hyvärinen Kasvitieteellisten puutarhojen 9 Juho Paukkunen Kasvitieteelliset puutarhat 21 Ville Heiskanen Härmäsienet Kumpulan puutarhan Vol. 32, 2020 luomus.fi/pimpinella ISSN 1796-4555 (verkkoversio) TAITTO Leena Helynranta ETUKANSI Kontukimalainen, Bombus terrestris, on Helsingin kasvitieteellisten puutarhojen runsaslukuisin kimalaislaji. Suomeen laji on levinnyt vasta 1990-luvulla, ja se on edelleen harvinainen maaseudulla. Kuva: Juho Paukkunen. llisten puut tee ar tie Kas vi jen ho d le hti 02 0 ti e us 2, Vol. 3 neuvottelupäivät Helsingissä 28.–29.8.2020. puutarhojen konsortion työskentelystä ja tulevaisuudennäkymistä. akkreditointi. mesipistiäisten elinympäristöinä. 23 29 33 37 38 kokoelmakasveilla. Simo Laine Puutarhojen kuulumisia, Turku. Tuomas Kauppila Puutarhojen kuulumisia, Oulu. Pertti Pehkonen Puutarhojen kuulumisia Helsinki. Juha Forsblom Puutarhojen kuulumisia, Botania. Arto Kurtto, Leena Helynranta Kulttuurikasviretki Suomenlinnassa. TAKAKANSI Suomenlinnan Piperinpuistoa pidetään yhtenä Suomen vanhimmmista maisematyylin puistoista. Sen uusimpia asukkaita on Lemmenlammen tayttävä kasvi hentokarvalehti, Ceratophyllum submersum. Kuva: Super Otus / Suomenlinnan hoitokunta. PIMPINELLA ot biologisen monimuotoisuuden keskuksina. 2 Kuva: Super Otus / Suomenlinnan hoitokunta Kas vi jen ho llisten puut tee ar tie PIMPINELLA d us 20 ti e ot le ht i V o l. 3 2, 20 LUOMUS LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO KASVITIEDE 2 50 PIMPINELLA, vol. 32, 2020 PIMPINELLA, vol. 32, 2020

KASVITIETEELLISET PUUTARHAT biologisen monimuotoisuuden keskuksina M aailmanlaajuisesti kas- puutarhojen merkitystä ympä- vitieteelliset puutarhat ristönsä biologisen monimuo- sisältävät kolmannek- toisuuden keskuksina. Saimme sen tunnetuista kasvilajeista ja kuulla esitelmiä sammalista, kasvitieteellisten puutarhojen pistiäisistä, sienijuurista, jäkä- merkitys kasvistonsuojelussa on listä, härmäsienistä, käävistä ja tärkeä. Kansainvälinen luonnon- vieläpä puiden tuholaisistakin. suojeluliitto IUCN arvioi, että Vaikka moni tärkeä eliö- sukupuuttoon kuolleiden kasvien määrä ryhmä jäi tarkastelun ulkopuolelle, kuu- olisi 34% suurempi, jos kasvitieteelliset lijat taatusti vakuuttuivat puutarhojen puutarhojen kokoelmat eivät sisältäisi monimuotoisesta elämästä. Sitä, onko uhanalaisia lajeja. Kasvitieteellisten puu- puutarhan ylläpitämien lajien lukumäärä tarhojen johtava rooli ex situ -suojelun kaksin-, kolmin- vaiko peräti kymmenker- toteuttajina ja edistäjinä sekä in situ -suo- tainen verrattuna varsinaisten kokoelmien jelun mahdollistajina kasvaa tulevaisuu- sisältämään lajimäärään, me emme vielä dessa entisestään, kun ilmastonmuutok- tiedä. Toki sitä voi arvioida, vaikka sen sen aiheuttamat muutokset bioottisessa perusteella, että yhdessä suuressa puuyk- ympäristössä kiihtyvät. silössä voi enimmillään olla 200 kotelosie- Kasvitieteelllisten puutarhojen mer- nilajia tai sitä voi käyttää levähdys-, saa- kitys biodiversiteetin ylläpidossa ei kui- listus- tai pesäpaikkanaan 80 lintulajia. tenkaan rajoitu varsinaisiin kokoelmiin, Nämä lukemat ovat peräisin trooppisista sillä puutarhat tarjoavat monimuotoisen metsistä, ja meillä taatusti pienempiä, elinympäristön useille eliöryhmille. Vii- mutta ne kertovat kuitenkin kasvillisuu- me vuoden elokuussa Helsingissä jär- den monimuotoisuuden moninkertaista- jestetyillä Kasvitieteellisten puutarhojen van useiden eliölajien monimuotoisuuden. XXXI neuvottelupäivillä teemana oli kasvitieteellisten puutarhojen spontaani mo- Halatkaamme puita – ne ovat sen nimuotoisuus, jolla haluttiin tuoda esiin ansainneet! PIMPINELLA, vol. 32, 2020 3 pääkirjoitus MARKO HYVÄRINEN

Kaisaniemi – Kumpula – Suomenlinna, teemana Kasvitieteellisten puutarhojen spontaani monimuotoisuus ………………………………………………………………………………………………………………… Keskiviikko 28.8. Kaisaniemessä ja Kumpulassa 8.30 Aamukahvi, Nylander-sali Kuva Arttu Kokkonen / Suomelinnan hoitokunta Kasvitieteellisten puutarhojen XXXI neuvottelupäivät 2019 Helsingissä 9.00–10.30 Avaussanat, MARKO HYVÄRINEN Puutarhojen kuulumisia, á 5–15 min., YLIPUUTARHURIT, ASTUUHENKILÖT 10.30–10.45 Tauko 10.45–12.15 Puiden vaivoja / tuholaisia Helsingissä – uutta ja vanhaa, SAMI KIEMA Pistiäiset puutarhoissa, JUHO PAUKKUNEN Puutarhan sammalet, SANNA LAAKA-LINDBERG 12.15–13.15 Lounas, ravintola Oliver, Siltavuorenpenger 13.15–15.00 Sienijuurten ihme, HENRY VÄRE Käävät puutarhassa, TUOMO NIEMELÄ Härmäsienet puutarhassa, VILLE HEISKANEN Jäkälistä ja jäkäläpuutarhasta, ANNINA LAUNIS 15.00–16.30 Kahvi + Kaisaniemen puutarhaan ja sen spontaaniin monimuotoisuuteen tutustuminen ryhmissä: sammaleet ja jäkälät puutarhassa, käävät, evoluutiopuu, kasvihuoneet 16.30–22.00 Bussikuljetus Kumpulaan ja iltatilaisuus puutarhalla 17.00 Tervetuliaismalja ja tervehdyssanat, LEIF SCHULMAN 17.20 Kumpulan puutarhaan ja geologisiin kokoelmiin tutustumista ja keskustelua, oppaina MARITA TIIRI (Suomen kasvit), MIKAEL LINDHOLM (maantieteelliset osastot), VILLE HEISKANEN (lääke- ja hyötykasvit), OUTI PAKKANEN (taimisto) ja ARTO LUTTINEN (geologiset kokoelmat) 19.00 Ruokailu puutarhassa Torstai 29.8. Suomenlinnassa 9.00 Tapaaminen Kauppatorilla, lauttamatka ja siirtyminen luentotilaan: Linnabaari, Sotamuseon maneesi 10.00 Kahvi, Linnabaari Euroopan puutarhojen konsortion kuulumisia / BGCI:n akkredointijärjestelmä, MARKO HYVÄRINEN Nagoyan pöytäkirjan velvoitteita, ANNIINA KUUSIJÄRVI Viher-KESY kasvitieteellisessä puutarhassa, PERTTI PEHKONEN Keskustelua: Pimpinella – tulevaisuus, muita asioita 12.00 Lounas, Susisaaren Mastovaja 13.00–15.00 Kulttuurikasviretki Suomenlinnassa, ARTO KURTTO, LEENA 4 HELYNRANTA ja KAROLIINA HARVIKKA PIMPINELLA, vol. 32, 2020

EUROOPAN KASVITIETEELLISTEN PUUTARHOJEN KONSORTION työskentelystä ja tulevaisuudennäkymistä MARKO HYVÄRINEN V uonna 2019 EBGC kokoontui kesäkokoukseensa Puolan Poznaniin 7.–10.6. sekä syystalven kokouk- seensa Kreikan Thessalonikiin 8.–10.11. Edellisessä kokouksessa käsiteltiin erityisesti puutarhojen akkreditointiohjelmaa, josta on erillinen kirjoitus tämän Pimpinellan sivulla 7, plant search -tietokannan päivittämistarvetta sekä Budapestissä v. 2021 pidettävää EuroGard IX -konferenssia. Jälkimmäisessä kokouksessa aiheena oli näiden poimintojen lisäksi myös kansainvälisen kasvistonsuojelustrategian päivittäminen sekä ehdotukset yhteistyön tiivistämiseksi muiden luonnontieteellisiä kokoelmayksiköitä koordinoivien järjestöjen kanssa. Plant search -tietokanta on kansainvälisen puutarhojen kattojärjestön (Botanic Gardens Conservation International, BGCI) tärkein työkalu kansainvälisen kasvistonsuojelustrategian ex situ -suojelutavoitteen (Target 8) seurannassa. Siksi olisi EUROOPAN KASVITIETEELLISTEN PUUTARHOJEN KONSORTIO (European Botanic Gardens Consortium, EBGC) EBGC:n tehtävänä on koota EU:n alueen kansallisten kasvitieteellisten puutarhojen verkostojen kansalliset edustajat yhteen vaihtamaan tietoa alan kehityksestä ja keskustelemaan kansallisten puutarhojen verkostojen aikaansaannoksista. Vuodesta 1994 lähtien toiminut Euroopan puutarhojen konsortio kokoontuu puolivuosittain, ja sen päätavoitteena on biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen sekä muiden sitä tukevien sopimusten täytäntöönpanon edistäminen. Yksi näkyvästi esillä ollut tällainen asia on luonnonkasvien suojelun edistäminen puutarhoissa. Suomen kasvitieteellisten puutarhojen verkoston edustajina (varsinaisena ja varaedustajana) ovat toimineet: • Kari Laine 1994–2005 • Leif Schulman 2005–2007 • Leif Schulman (M. Hyvärinen) 2007–2011 • Marko Hyvärinen (L. Schulman) 2011– Konsortion nettisivut: http://www.botanicgardens.eu erityisen tärkeää, että ne kasvitieteelliset puutarhat, joilla on merkittäviä kotimais- toon saa BGCI:ltä pyydettäessä ja meillä ten kasvien kokoelmia, päivittäisivät tie- Suomessa Helsingin puutarhan tietämys- tokannan säännöllisesti. Apua tiedonsiir- täkin voi tässä hyödyntää. PIMPINELLA, vol. 32, 2020 5

paikallinen virinnyt ajatus toimintojen osittaisesta järjestelytyöryhmä on jo varannut tilat ja yhdistämisestä ennen kaikkea CETAFin suunnitellut oheisohjelmaa. Varsinainen (Consortium of European Taxonomic Fa- ohjelman kokoaminen, ei ole vielä käyn- cilities) kanssa. Se mihin tunnusteluissa nistynyt, mutta jonkinlaista hahmotelmaa päädytään jää nähtäväksi. Joka tapaukses- teemoista alkaa olla valmiina. Kokous tu- sa EBGC jatkaa toimintaansa. Budapestin kokouksen lee olemaan viikon mittainen ja sille on suunniteltu pre- ja post-ekskursiot. Kansainvälinen kasvistonsuojelustrategia uudistetaan vuosille 2021–2030. Uudistuksen lähtökohtana on aiempien strategioiden onnistumiset ja ne kohdat, jotka vaativat aiempaa enemmän panostusta. YK:n Aichin osapuolikokouksen lokakuussa 2010 asettamat yleiset biodiversiteetin suojelun ja säilyttämisen tavoitteet sekä vastaavan 2018 Egyptissä pidetyn kokouksen päätökset kasvitonsuojelustrategian uudistamisesta ovat tavoiteasettelun lähtökohtana. Lopulliseen versioon tulee 16–18 kunnianhimoista mutta realistista ja helposti seurattavaa tavoitetta. Vuonna 2020 voi olla odotettavissa muutoksia EBGC:n toimintatavoissa. Tähän saakka EBGC on toiminut omana keskustelukerhonaan, jota BGCI tukee sihteeripalveluilla. Koska erilaisia biologisia kokoelmayksiköitä koskee hyvin paljon samat kansainväliset säädökset, kuten Nagoyan pöytäkirja, on EBGC:ssä 6 PLANT SEARCH -TIETOKANTA Tietokanta http://www.bgci.org/plant_ search.php toimii siten, että sieltä voidaan hakea kasvitieteellisissä puutarhoissa kasvatettavien kasvien tietoja, mutta itse puutarhaa ei saa suoraan selville. Materiaalin saamista varten joutuu jättämään pyynnön järjestelmään, joka puolestaan toimittaa pyynnön perille kyseistä alkuperää kasvattavaan puutarhaan. Järjestelmällä on haluttu minimoida riski, että kasvitieteellisten puutarhojen ulkopuoliset tahot alkaisivat hyödyntää järjestelmää esimerkiksi kaupallisiin tarkoituksiin. Tietokannassa on tällä hetkellä 1,5 miljoonan alkuperän tiedot, jotka edustavat 580 000 taksonia. Tiedot ovat peräisin 1 151 puutarhasta. Suomalaisista puutarhoista on käytännössä vain Oulun (vuodelta 2010) ja Helsingin (vuodelta 2014) tietoja, joista jälkimmäiset päivitetään alkutalvesta 2020. Tulevaisuudessa päivityksiä kannattaa tehdä vähintään kolmen vuoden välein, koska esimerkiksi kansallisten ex situ -suojelutavoitteiden toteutumista seurataan Plant Search -tietokannan avulla. PIMPINELLA, vol. 32, 2020

KASVITIETEELLISTEN PUUTARHOJEN akkreditointi MARKO HYVÄRINEN A kkreditoinnilla tarkoitetaan pro- on uusille kasvitieteellisille puutarhoil- sessia, jossa todetaan toimijan le, mutta myös vanhoille ja vakiintuneille pätevyys luotettavien kriteerien toimijoiden voi olla hyödyllistä tarkastella pohjalta. Kansainvälisten kasvitieteel- listen puutarhojen kattojärjestön (Bota- omaa toimintaansa kansainvälisten kriteerien ja avulla ja hankkia tämä tunnustus. nic Gardens Conservation International, Akkreditoinnissa arvioitavat kriteerit BGCI) akkreditointiohjelman tarkoituk- liittyvät kasvitieteellisen puutarhan kan- sena on korostaa kasvitieteellisten puu- sainvälisesti hyväksyttyyn määritelmään. tarhojen toiminnan merkitystä erityisesti Perusmuotoisessa akkreditoinnissa (Bota- luonnonsuojelun alalla sekä luoda kritee- nic Garden Accreditation) arvioidaan mm. rit täyttäville kasvitieteellisille puutarhoil- seuraavien osa-alueiden tasoa: strategi- le mahdollisuus erottautua muista puu- nen suunta ja johtaminen, suuren yleisön tarha- ja viheralan toimijoista. Erityisen huomioon ottaminen, kokoelmien doku- tärkeä merkitys akkreditointiohjelmalla mentointi, tutkimuksen ja koulutuksen Pertti Pehkonen PIMPINELLA, vol. 32, 2020 7

tuki, luonnon- ja lajisuojelun aktiviteetit, mitä osa-alueita pitää parantaa tai käytän- toiminnan kestävä kehitys ja etiikka sekä teitä muuttaa, jotta ko. kategorian ehdot verkostoituminen. Kahdessa muussa ka- tulisivat täytetyiksi. Siten prosessi voi olla tegoriassa (Conservation Practitioner ja varsin hyödyllinen, vaikka sen lopputu- Advanced Conservation Practitioner) ko- loksena ei olisikaan suora akkreditoinnin rostetaan erityisesti lajisuojeluun liittyviä hyväksyminen. osa-alueita. Puutarhan toiminnan profiili Kasvitieteellisen puutarhan akkredi- määrää sen, millaiseen akkreditointiin toinnin hyödyt ovat ilmeiset toiminnan ke- kannattaa pyrkiä. hittämisen kannalta sillä se tuottaa oivan Akkreditointiin pyrkivä kasvitieteelli- tiekartan toiminnan ohjaukseen. Myös- nen puutarha toimittaa varsinaisen hake- kään akkreditoinnin tuomaa prestiisiä ei muksen sekä aiheeseen liittyvät dokumen- kannata vähätellä. Esimerkiksi ulkoisen tit BGCI:lle ja täyttää kyselylomakkeen rahoituksen saamisen kannalta voi olla tiedot. BGCI tarkastelee annettuja tietoja ratkaisevan tärkeää, että kasvitieteellisen ja arvioi puutarhaa tietokantojen perus- puutarhan toiminta on käynyt läpi kan- teella (mm. GardenSearch ja PlantSearch). sainvälisen arviointiprosessin. Helsingin Akkreditointiin kuuluva vertaisarviointi kasvitieteelliset puutarhat käynnistävät tehdään pääasiassa kyselyn ja dokumen- akkreditointivalmistelut syksyllä 2020. taation perusteella. Advanced Conserva- Lisää akkreditoinnista voi lukea tion Practitioner -kategoriassa on näiden ­BGCI:n sivuilta: https://www.bgci.org/our- lisäksi anonyyminä tehty asiantuntija-ar- work/services-for-botanic-gardens/bgci-ac- vio. Kaikki tiedot käsitellään luottamuk- creditation-scheme/ sellisesti ja hakijapuutarha saa ohjeet, 8 PIMPINELLA, vol. 32, 2020

KASVITIETEELLISET PUUTARHAT mesipistiäisten elinympäristöinä JUHO PAUKKUNEN Kuvat Juho Paukkunen P ölyttäjähyönteiset ovat saaneet viime vuosina paljon julkisuutta tiedotusvälineissä. Uutisten taustalla ovat usein olleet tutkimukset, joiden mu- Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan paahteinen ketorinne tarjoaa pesä- ja ruokailupaikkoja monille mesipistiäislajeille. Paikasta on löytynyt myös äärimmäisen uhanalainen pikkuhietamehiläinen kaan pölyttäjien ja muidenkin hyönteisten määrät ovat vähentyneet viime vuosi- Tärkeimpiä pölyttäjähyönteisiä ovat kymmeninä laajalti eri puolilla maailmaa. mesipistiäiset (Anthophila), joihin kuu- Suomessakin merkittävä osa pölyttäjä- luvat mehiläiset ja kimalaiset (Bombus). hyönteisistä on luokiteltu uhanalaisiksi ja Mesipistiäisten merkitys pölyttäjinä pe- hyönteispölytteisten viljelykasvien satota- rustuu niiden erikoistumiseen siitepöly- sojen on paikoin havaittu pienentyneen. ja mesiravintoon, jota ne tarvitsevat sekä Keskeisinä syinä pölyttäjien ahdinkoon on aikuis- että toukkavaiheessaan. Karvaisina pidetty niiden tärkeimpien elinympäristö- hyönteisinä mesipistiäiset myös siirtävät jen, kuten niittyjen ja ketojen, vähenemis- siitepölyä turkeissaan tehokkaasti kukas- tä sekä torjunta-aineiden käytön lisäänty- ta toiseen. Mesipistiäisiä tunnetaan maa- mistä maataloudessa. ilmasta noin 20 000 lajia, joista 234 on PIMPINELLA, vol. 32, 2020 9

löytynyt Suomesta. Suurin osa lajeistam- käytetään kaupungeissa vähemmän kuin me on niin sanottuja erakkomehiläisiä, ja tehoviljellyillä maatalousalueilla. Esimer- lähinnä vain kimalaiset ja tarhamehiläi- kiksi Berliinistä on tavattu noin puolet nen (Apis mellifera) muodostavat meillä kaikista Saksan mesipistiäislajeista, mu- yhteiskuntia työläisineen ja kuningattari- kaan luettuna monia maassa uhanalaisiksi neen. Monet mesipistiäislajit ovat erikois- luokiteltuja lajeja. Suomessa kaupunkien tuneet loisimaan toisten mesipistiäisten mesipistiäisiä on toistaiseksi tutkittu vain pesissä ja Suomenkin lajistosta vajaa kol- vähän. Muutamat opinnäytetyöt ovat kä- mannes on pesäloisia. sitelleet Helsingin puistojen, kaupunki- Mesipistiäislajisto on kaupungeissa niittyjen ja siirtolapuutarhojen lajistoa. usein monimuotoinen, sillä erilaiset puu- Kasvitieteellisten puutarhojen mesipisti- tarhat, puistot ja avoimet joutomaa-alueet äislajistoon keskittyviä tutkimuksia ei ole (ruderaatit) ovat mehiläisten ja kima- meillä aiemmin tehty, mutta Kaisaniemen laisten suosimia elinympäristöjä. Myös kasvitieteellisen puutarhan perhosista on hyönteisille julkaistu pieni selvitys 1980-luvun alussa. haitallisia torjunta-aineita Malaise-pyydys Kaisaniemen puutarhassa. Tämä pyydystyyppi soveltuu hyvin pistiäiskantojen pitkäaikaiseen seurantaan, koska se ei houkuttele, eikä erityisemmin valikoi keräämiään yksilöitä. Lisäksi se on hyvin helppohoitoinen. 10 PISTIÄISKARTOITUKSET KAISANIEMESSÄ JA KUMPULASSA Vuonna 2016 aloitin harrastuksena- ni kartoittaa Helsingin Kaisaniemen ja PIMPINELLA, vol. 32, 2020

Pyydysten ja laskentalinjan sijainti Kaisaniemessä. Malaise-pyydys oli paikoillaan vuosina 2018 ja 2019 huhtikuun alusta lokakuun alkuun ja saalis koettiin viikon välein. Maljapyydyksiä käytettiin yhtenä päivänä elokuussa 2018, haavipyyntiä ja havainnointia tehtiin viitenä päivänä touko-elokuussa 2018 ja linjalaskentoja kymmenenä päivänä touko-elokuussa 2019. Pyydysten sijainti Kumpulassa. Malaisepyydys oli paikoillaan huhtikuun alusta lokakuun alkuun vuonna 2016 ja saalis koettiin viikon välein. Maljapyydyksiä käytettiin kuutena päivänä touko-heinäkuussa ja haavipyyntiä sekä havainnointia tehtiin kolmena päivänä kesäelokuussa 2016. Kumpulan kasvitieteellisten puutarhojen tatiivisin menetelmin, mikä mahdollistaisi pistiäislajistoa. Tavoitteenani oli arvi- lajien runsauden seurannan jatkossa ja oida puutarhojen merkitystä pistiäisten vertailun muihin kohteisiin. Ensimmäise- elinympäristöinä ja tuottaa tietoa, jota nä kartoitusvuonna keskityin Kumpulaan voitaisiin hyödyntää opastuksissa ja ope- ja sen jälkeen vuosina 2018 ja 2019 Kai- tuksessa. Vaikka kartoitukseni kohteena saniemeen. Molemmissa kohteissa kerä- olivat kaikki pistiäiset, tässä artikkelissa sin aineistoa haavin, Malaise-pyydyksen keskityn pölyttäjinä tärkeisiin mesipisti- ja maljapyydysten avulla, ja lisäksi kir- äisiin. Päätin tehdä kartoituksen kvanti- jasin näköhavaintoja maastossa helposti PIMPINELLA, vol. 32, 2020 11

tunnistettavista lajeista. Kaisaniemessä ta systemaattisesta puutarhasta muodos- aloitin vuonna 2019 myös kimalaisten tettiin uusi evoluutiopuu, jossa kasvit on linjalaskennan osana Suomen ympäristö- järjestetty niiden sukulaisuussuhteiden keskuksen koordinoimaa valtakunnallista mukaisesti puun muotoon. Puutarhassa kimalaisseurantaa. Keräämäni näytteet on kuitenkin myös säilytetty paljon van- sijoitin Luomuksen kokoelmiin, ja kaikki hoja istutuksia ja sen alueella sijaitsevat havaintotiedot tallensin Lajitietokeskuk- historialliset kasvihuoneet ja kasvimuseon sen Vihko-järjestelmään, josta ne ovat va- rakennukset. Kumpulan kasvitieteellinen paasti saatavilla Laji.fi-sivuston kautta. puutarha sijaitsee kolme kilometriä Kai- Kaisaniemen kasvitieteellinen puutar- saniemestä pohjoiseen Kumpulan kau- ha sijaitsee Helsingin keskustassa ja on punginosassa. Se on pinta-alaltaan noin kooltaan noin 4,5 hehtaaria. Se on perus- 6 hehtaaria ja on perustettu vuonna 1987. tettu vuonna 1828 Helsingin yliopiston Toisin kuin Kaisaniemessä, kasvit on jär- tutkimus- ja opetuskäyttöä varten. Puu- jestetty pääasiassa niiden maantieteellisen tarhaa uudistettiin viimeksi 2010-luvulla alkuperän mukaisesti. Helsingin molem- laajasti, ja esimerkiksi sen keskellä ollees- mat kasvitieteelliset puutarhat ovat Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) Tarhamehiläinen, Apis mellifera, oli kartoituksessa puutarhojen runsain mesipistiäinen. hallinnoimia. LAJISTON KOOSTUMUS JA MESIPISTIÄISTEN RUNSAUS Mesipistiäisiä havaittiin kartoituksessa Kaisaniemessä yhteensä 52 lajia ja noin 2600 yksilöä, ja Kumpulassa 57 lajia ja noin 1100 yksilöä (Taulukot 1 ja 2). Puutarhojen kokonaislajimäärä oli 70, joista tosin kaksi lajia onnistuttiin määrittämään vain suvulleen. Kaisaniemestä löytyi 13 lajia, joita ei havaittu Kumpulasta, ja Kumpulasta 18 lajia, joita ei tavattu Kaisaniemestä. Seitsemän runsainta lajia käsitti Pekka Malinen, Laji.fi noin 80 % kaikista havaituista yksilöistä, joten suurin osa lajeista oli varsin vähälukuisia. Monien lajien pienistä yksilömääristä kertoo myös se, että Kaisaniemessä 12 PIMPINELLA, vol. 32, 2020

Taulukko 1. Kaisaniemessä (KAI 2018–2019) ja Kumpulassa (KUM 2016) havaitut kimalaislajit runsausjärjestyksessä. Bombus KAI KUM Yht. kontukimalainen terrestris 690 219 909 kivikkokimalainen lapidarius 426 76 502 kartanokimalainen hypnorum 99 48 147 mantukimalainen lucorum 47 17 64 tarhakimalainen hortorum 15 24 39 kivikkoloiskimalainen rupestris 31 1 32 peltokimalainen pascuorum 11 20 31 maakimalainen subterraneus 14 16 30 sorokimalainen soroeensis 2 8 10 mustakimalainen ruderarius 0 7 7 mantuloiskimalainen bohemicus 4 0 4 kangaskimalainen cryptarum ! 4 0 4 pensaskimalainen pratorum 3 1 4 hevoskimalainen veteranus 1 1 2 kirjokimalainen distinguendus 1 0 1 pitkäsiipikimalainen sporadicus Yht. yksilöitä Yht. lajeja 0 1 1 1348 439 1787 14 13 16 ! Kangaskimalaishavainnot perustuvat ulkoisten tuntomerkkien perusteella määritettyihin koirasyksilöihin. On mahdollista, että osa havaituista mantukimalaisnaaraista on oikeasti kangaskimalaisia, mutta niiden varma lajinmääritys edellyttäisi DNA-viivakoodausta. Loiskimalaiset ovat Helsingin keskustassa vähälukuisia. Vain kivikkokimalaisen loisena elävä kivikkoloiskimalainen, Bombus rupestris (kuvassa koirasyksilö), on melko tavallinen kantakaupungin alueella. Kolme runsainta lajia olivat kontukimalainen (Bombus terrestris), kivikkokimalainen (B. lapidarius) ja kartanokimalainen vuonna 2018 havaituista lajeista 12 jäi ha- (B. hypnorum). Maatalousympäristöissä vaitsematta vuonna 2019, kun taas vuonna usein runsaina esiintyvät peltokimalainen 2019 havaituista lajeista 10 jäi havaitse- (B. pascuorum), pensaskimalainen (B. matta edellisenä vuonna. pratorum) ja loiskimalaiset olivat molem- Kimalaisten osuus mesipistiäisten ko- missa puutarhoissa vähälukuisia. Loiski- konaisyksilömäärästä on Kaisaniemessä malaisista ainoastaan kivikkoloiskimalai- 51 % ja Kumpulassa 40 %. Lajimäärästä nen oli suhteellisen runsas Kaisaniemessä. niiden osuus oli kuitenkin huomattavasti Huomionarvoisia kimalaislajeja olivat pienempi. Kimalaislajeja havaittiin Kaisa- Euroopassa voimakkaasti harvinaistunut niemessä 14 ja Kumpulassa 13 (Taulukko kirjokimalainen (B. distinguendus), jota 1). Kaisaniemestä löytyi kolme lajia, joi- havaittiin yksi koirasyksilö Kaisaniemes- ta ei havaittu Kumpulasta, Kumpulasta sä, sekä levinneisyydeltään pohjoinen pit- kaksi lajia, joita ei tavattu Kaisaniemestä. käsiipikimalainen (B. sporadicus), jonka PIMPINELLA, vol. 32, 2020 13

yksi työläinen todettiin Kumpulassa. Jäl- ja verimaamehiläinen (Andrena haemor- kimmäinen laji lienee myös Helsingille rhoa). uusi. Todennäköisesti kumpikin näistä la- Kaikista havaituista erakkomehiläisla- jeista on kuitenkin vain satunnaisia vierai- jeista 74 % oli maapesijöitä, jotka kaivavat lijoita puutarhoissa, eikä muodosta niissä pesäkolonsa maahan tai joiden isäntälaji pysyviä populaatioita. pesii maassa. Loput 26 % lajeista oli kolo- Muista mesipistiäisistä tarhamehiläi- pesijöitä, jotka käyttävät maanpinnan ylä- nen oli selkeästi runsain laji, ja sen osuus puolisia valmiita koloja esimerkiksi kuol- kaikista havaituista mesipistiäisyksilöistä leessa puuaineksessa tai ontoissa kasvien oli Kaisaniemessä 25 % ja Kumpulassa 27 varsissa lisääntymispaikkoinaan. Kolope- % (Taulukko 2). Kaisaniemessä osuus olisi sijöiden osuus lajimäärästä oli suurempi todennäköisesti ollut vielä suurempi, ellei Kaisaniemessä, 30 %, kuin Kumpulassa, mehiläistarhausta olisi lopetettu puutar- 23 %, ja yksilömäärien osalta ero oli vielä hassa vuoden 2018 lopussa. Malaise-pyy- suurempi: Kaisaniemessä 35 % ja Kumpu- dysaineiston perusteella tarhamehiläisten lassa 10 %. Pesäloisina elävien lajien osuus yksilömäärä Kaisaniemessä putosi 81 % oli yhteensä 19 %. Kaisaniemessä niiden vuodesta 2018 vuoteen 2019, kun samaan osuus oli 19 % ja Kumpulassa 16 %. Yksi- aikaan kimalaisten määrä kasvoi 43 % ja lömäärästä loismehiläisten osuus oli Kai- erakkomehiläisten määrä pysyi lähes en- saniemessä kuitenkin selvästi pienempi, 2 nallaan (kasvua 1 %). Kumpulassa mehi- %, kuin Kumpulassa, 15 %. läistarhaus oli vielä käynnissä tutkimusvuonna 2016. Kartoituksessa havaittiin yksi äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu laji, pik- Erakkomehiläisten osuus kaikista me- kuhietamehiläinen (Lasioglossum niti- sipistiäisyksilöistä oli Kaisaniemessä 24 diusculum), ja kaksi silmälläpidettäväksi % ja Kumpulassa 33 %. Lajimäärästä ne luokiteltua lajia, hietikkoverhoilijamehi- muodostivat kuitenkin selvän enemmis- läinen (Megachile lagopoda) ja kultapiis- tön molemmissa kohteissa. Kaisaniemes- kukiertomehiläinen (Andrena coitana). sä erakkomehiläisiä havaittiin 37 lajia ja Pikkuhietamehiläiset (yhteensä viisi koi- Kumpulassa 43 lajia, yhteensä 53 lajia rasta) löytyivät Kumpulasta Malaise-pyy- (Taulukko 2). Kaisaniemestä löytyi 10 dyksestä (1.7.-12.9.2016), joka oli asetet- lajia, joita ei havaittu Kumpulasta, Kum- tu kartanorakennuksen kaakkoispuolella pulasta 16 lajia, joita ei tavattu Kaisanie- olevaan ketorinteeseen. On mahdollista, mestä. Kolme runsainta lajia olivat hietavi- että lajilla oli populaatio tällä paikalla tut- hermehiläinen (Lasioglossum leucopus), kimusvuonna, vaikka muita yksilöitä ei rusomuurarimehiläinen (Osmia bicornis) havaittu. Pikkuhietamehiläinen on Suo- 14 PIMPINELLA, vol. 32, 2020

messa ja myös Ruotsissa voimakkaasti kooltaan. Lajimäärät ja yksilörunsaudet taantunut laji, jonka harvinaistuminen ovat Helsingin puutarhoissa epäilemättä alkoi ilmeisesti jo 1970-luvulla. Edelli- huomattavasti suurempia kuin keskimää- nen havainto Suomesta oli Virolahdelta rin muualla kaupungin tiheästi asutuilla 1990-luvun lopulta. Hietikkoverhoilijame- alueilla, mikä johtuu ennen kaikkea kuk- hiläinen (yksi koiras) löytyi Kumpulasta kien suuremmasta määrästä puutarhoissa. puutarhan keskiosasta huopaohdakkeen Myös pesäpaikkoja, kuten kuollutta puuai- kukalta (25.6.2016), kun taas kultapiis- nesta ja paahteisia rinteitä, löytyy puutar- kumaamehiläinen (yksi naaras) löytyi hoista jonkin verran. Kaisaniemestä puutarhan pohjoisreunalta Koska käytin Kaisaniemen lajiston vadelman kukalta (20.7.2019). Nämä lajit kartoitukseen selvästi enemmän aikaa ovat saattaneet lentää puutarhoihin niiden kuin Kumpulan kartoitukseen ja myös me- lähialueilta, koska niistä havaittiin vain netelmät poikkesivat hieman toisistaan, yksittäiset yksilöt. sisältyy kohteiden lajimäärien ja varsin- Muita huomionarvoisia lajeja olivat kin yksilörunsauksien vertailuun epävar- mm. Suomessa harvinaiset lajit ketoiskos- muutta. Näyttää kuitenkin siltä, että Kum- mehiläinen (Colletes floralis), laastiseinä- pulan lajisto on hieman monipuolisempi mehiläinen (Anthophora quadrimacula- kuin Kaisaniemen. Tämä onkin odotettua, ta), pistehietamehiläinen (Lasioglossum koska Kumpulan puutarha on suurempi punctatissimum) vyöverimehiläinen pinta-alaltaan ja sijaitsee kauempana kau- (Melitta haemorrhoidalis). Viimeksi mai- pungin ydinkeskustasta. Merkille pantava nittu laji esiintyi melko runsaana Kumpu- ero puutarhojen lajistossa koskee kolope- lassa, kun taas muut olivat hyvin vähälu- sijöiden määrää, joka oli selvästi suurem- kuisia. pi Kaisaniemessä. Tämä selittyy vanhojen ja puiden, kantojen ja maahan jätettyjen POHDINTAA JA IDEOITA kuolleiden runkojen suuremmalla määräl- Mesipistiäislajien määrät Kaisaniemessä lä Kaisaniemessä, sillä kolopesijät käyttä- (52 lajia) ja Kumpulassa (57 lajia) vas- vät niitä pesäpaikkoinaan. taavat noin kolmannesta Helsingin lajis- Jos Helsingin kasvitieteellisten puu- tosta ja vajaata neljännestä koko Suomen tarhojen lajistoa verrataan maaseutuym- lajistosta. Vertailun vuoksi esimerkiksi päristön lajistoon, on yhtenä huomatta- Lontoon keskustassa sijaitsevasta Wildlife vana erona pesäloisten pienempi osuus Gardenista on tavattu 48 mesipistiäisla- laji- ja etenkin yksilömäärästä puutar- jia, joskin tämä kohde on selvästi Helsin- hoissa. Tämä ero näyttää olevan sitä gin kasvitieteellisiä puutarhoja pienempi suurempi, mitä lähemmäksi kaupungin PIMPINELLA, vol. 32, 2020 15

Taulukko 2. Kaisaniemessä (KAI 2018–2019) ja Kumpulassa (KUM 2016) havaitut mehiläislajit runsausjärjestyksessä. KAI KUM Yht. Tarhamehiläinen, Apis mellifera 649 298 947 Hietavihermehiläinen, Lasioglossum leucopus 155 97 252 Rusomuurarimehiläinen, Osmia bicornis 142 1 143 Verimaamehiläinen, Andrena haemorrhoa 107 14 121 Seinähuopamehiläinen, Anthidium manicatum 26 20 46 Kaskimaamehiläinen, Andrena nigroaenea 19 22 41 Tarhavakomehiläinen, Halictus tumulorum 14 24 38 Kanankaalimaamehiläinen, Andrena minutula 1 36 37 Punikkimaamehiläinen, Andrena fucata 34 2 36 Vyöverimehiläinen, Sphecodes geoffrellus 6 22 28 Vattusimamehiläinen, Hylaeus communis 24 3 27 Törmäiskosmehiläinen, Colletes daviesanus 15 6 21 Verivyömehiläinen, Melitta haemorrhoidalis 0 20 20 Samettiverimehiläinen, Sphecodes crassus 1 18 19 Piennarmaamehiläinen, Andrena subopaca 11 4 15 Valkosäärialpimehiläinen, Macropis europaea 11 1 12 Mesisimamehiläinen, Hylaeus hyalinatus 7 5 12 Syysmaamehiläinen, Andrena denticulata 9 1 10 Hentohietamehiläinen, Lasioglossum lucidulum 1 9 10 Vaahteramaamehiläinen, Andrena scotica 8 0 8 Laukkuverhoilijamehiläinen, Megachile 6 1 7 willughbiella Juhannusmaamehiläinen, Andrena minutuloides 2 5 7 Ketoiskosmehiläinen, Colletes floralis 6 0 6 Pitkäsarvimehiläinen, Eucera longicornis 1 4 5 Pikkuhietamehiläinen, Lasioglossum 0 5 5 nitidiusculum Metsähietamehiläinen, Lasioglossum rufitarse 3 1 4 Sitruunakiertomehiläinen, Nomada succincta 2 2 4 Pikkuverimehiläinen, Sphecodes longulus 0 4 4 Vaahterakiertomehiläinen, Nomada marshamella 3 0 3 Laastiseinämehiläinen, Anthophora 2 1 3 quadrimaculata Hohtomaamehiläinen, Andrena cineraria 1 2 3 Hammasmaamehiläinen, Andrena praecox 1 2 3 Vakoverimehiläinen, Sphecodes gibbus 1 2 3 Pikkusimamehiläinen, Hylaeus brevicornis 2 0 2 Täpläsimamehiläinen, H. confusus 2 0 2 Keltahietamehiläinen, Lasioglossum fulvicorne 2 0 2 Puuverhoilijamehiläinen, Megachile ligniseca 1 1 2 Pikkukiertomehiläinen, Nomada flavoguttata 0 2 2 Kultapiiskumaamehiläinen, Andrena coitana 1 0 1 Koloseinämehiläinen, Anthophora furcata 1 0 1 Pipomehiläislaji, Coelioxys sp. ! 1 0 1 Verimehiläislaji, Sphecodes sp. !! 1 0 1 Harjumaamehiläinen, Andrena barbilabris 0 1 1 Metsämaamehiläinen, Andrena semilaevis 0 1 1 Niittymaamehiläinen, Andrena wilkella 0 1 1 Vuohenkellosoukkomehiläinen, Chelostoma 0 1 1 rapunculi Punajalkavakomehiläinen, Halictus rubicundus 0 1 1 Kantomehiläinen, Heriades truncorum 0 1 1 Valkohietamehiläinen, Lasioglossum albipes 0 1 1 Törmähietamehiläinen, Lasioglossum calceatum 0 1 1 Homehietamehiläinen, Lasioglossum leucozonium 0 1 1 Pistehietamehiläinen, Lasioglossum 0 1 1 punctatissimum Hietikkoverhoilijamehiläinen, Megachile lagopoda 0 1 1 Siloverimehiläinen, Sphecodes monilicornis 0 1 1 Yhteensä yksilöitä 1279 647 1926 Yhteensä lajeja 38 44 54 16 keskustaa mennään, sillä varsinkin Kaisaniemen puutarhan lajistosta puuttuu monia melko yleisiäkin pesäloisia. Ainoana poikkeuksena vaikuttaisi olevan kivikkoloiskimalainen (Bombus rupestris), joka on Kaisaniemessä ja muualla Helsingin kantakaupungissa melko runsas. Loismehiläiset ja loiskimalaiset näyttäisivät siis jossain määrin karttavan kaupunkien keskustoja, mikä voi johtua niiden huonommasta leviämiskyvystä ja/tai suuremmasta alttiudesta elinympäristöjen häiriöille. Toinen merkittävä ero Kaisaniemen ja Kumpulan puutarhojen ja maaseutuympäristön välillä on äskettäin Suomeen tai Uudellemaalle levinneiden tulokaslajien suurempi määrä ja yksilörunsaus puutarhoissa. Tällaisia tulokkaita ovat esimerkiksi kontukimalainen, kaskimaamehiläinen (Andrena nigroaenea), sitruunakiertomehiläinen (Nomada succincta), rusomuurarimehiläinen ja todennäköisesti myös kanankaalimaamehiläinen (Andrena minutula). Tulokaslajit ovat levinneisyydeltään eteläisiä ja suosivat keskimäärin lämpimämpää ilmastoa kuin muut lajit. Koska kaupungeissa paikallinen ilmasto on kaupunkisaarekeilmiön takia ympäröivää aluetta lämpimämpi, kaupungit tarjoavat tulokkaille soveltuvia elinalueita. Monet tulokaslajit ovat myös sopeutuneet häiriöalttiisiin kaupunkibiotooppeihin, ! Havainto perustuu näköhavaintoon. Yksilöä ei saatu talteen lajinmääritystä varten. !! Kyseessä on poikkeava yksilö, joka muistuttaa lähinnä lajia Sphecodes longulus. Lajinmääritys pitäisi varmistaa DNA-viivakoodaamalla. PIMPINELLA, vol. 32, 2020

kuului runsaimpiin lajeihin Kaisaniemessä, koska mehiläistarhausta yhä harjoitetaan muualla kantakaupungissa ja mehiläiset lentävät pitkiäkin matkoja hyvien kukka-apajien äärelle. Mehiläistarhaus lopetettiin Kaisaniemen ja Kumpulan puutarhoissa osittain siksi, että tutkimuksissa tarhamehiläisten on todettu kilpailevan ravinnosta luonnonvaraisten mesipistiäisten kanssa ja myös levittävän tauteja luonnonvaraisiin lajeihin. Kesällä 2019 kimalaisten määrä kasvoi merkittävästi edellisestä vuodesta Kaisaniemessä, mikä saattoi osittain johtua tarhamehiläisten vähenemisestä. Säätekijöistä johtuva luonKeväällä lentävä rusomuurarimehiläinen, Osmia bicornis, on runsastuva laji, joka on levinnyt vasta 2000-luvulla Suomeen. Kaisaniemessä se kuuluu jo viiden runsaimman mesipistiäislajin joukkoon. tainen kannanvaihtelu on todennäköisesti kuitenkin merkittävämpi syy kimalaisten runsastumiselle. Yhden äärimmäisen uhanalaisen, kahden silmälläpidettävän ja useiden muiden kuten joutomaihin ja varastoalueisiin, ja harvinaisten mesipistiäislajien löytyminen niiden leviäminen voi joskus tapahtua Kaisaniemen ja Kumpulan puutarhoista ihmisen avustuksella. Esimerkiksi ulko- osoittaa, että kasvitieteellisillä puutarhoil- mailta tuotuja kontukimalaisia käytetään la voi olla merkitystä myös uhanalaisten kasvihuoneissa tomaatin pölyttäjänä ja la- ja taantuneiden lajien suojelussa. Näiden jin on epäilty levinneen Suomen luontoon lajien erityisvaatimukset tulisi ottaa huo- kasvihuoneista 1990-luvulla. mioon puutarhojen hoidossa ainakin sil- Tarhamehiläinen oli runsain tai toi- loin, jos niillä todetaan tai epäillään olevan seksi runsain mesipistiäislaji molemmissa lisääntyvä populaatio puutarhojen alueel- puutarhoissa, ja sen osuus kaikista havai- la. Kumpulasta löytyneen äärimmäisen tuista mesipistiäisyksilöistä oli noin nel- uhanalaisen pikkuhietamehiläisen esiinty- jännes. Tarhamehiläisen runsaus selittyy mistä puutarhassa tulisi jatkossa selvittää pitkälti sillä, että puutarhoissa pidettiin tarkemmin. Laji ei ole erikoistunut ravin- mehiläispesiä vuoteen 2018 saakka. Kui- tokasviensa osalta, mutta vaatii paahtei- tenkin vielä vuonna 2019 tarhamehiläinen sia ja hiekka- tai hietapohjaisia paikkoja PIMPINELLA, vol. 32, 2020 17

Mehiläishotelli Kaisaniemen puutarhassa. Kuvan malli on avattava ja puhdistettava, mikä vähentää riskiä mesipistiäisille haitallisten tautien ja loisten lisääntymisestä. voisi tiedottaa puutarhojen kävijöille esimerkiksi istutuksiin laitettavin tietokyltein tai esitteen avulla. Vaikka Kaisaniemen ja Kumpulan puutarhat tarjoavat runsaasti ravintoa pesäpaikoikseen. Todennäköisesti se pesii mesipistiäisille monipuolisen ja runsaan Kumpulan kartanorakennuksen kaakkois- kukkakasvivalikoimansa puolella olevassa jyrkässä ketorinteessä, pesäpaikkojen tarjonnassa vielä paranta- jonka hoito tulisi järjestää niin, että keto misen varaa. Todennäköisesti huomattava säilyy avoimena ja luonnonmukaisena. osa puutarhoissa tavattavista lajeista pe- ansiosta, olisi Monien muidenkin mesipistiäislajien siikin muualla puutarhojen ympäristöissä esiintyminen puutarhoissa rajoittuu pie- ja käy vain hakemassa ravintoa puutarho- nille alueille, tai ne on helpointa löytää tie- jen kukilta. Kumpulassa vaikuttaisi olevan tyiltä kasvilajeilta johtuen niiden erikois- puutetta etenkin puiden koloista, kun taas tumisesta ravinnonkäytöltään johonkin Kaisaniemessä on vain vähän sopivia pe- kasvilajiin tai kasviryhmään. Esimerkiksi säpaikkoja maassa pesiville lajeille. Yksi hortorum) keino lisätä pesäpaikkoja kolopesijöille on suosii vahvasti ukonhattuja ja ritarinkan- hyönteishotellien eli keinopesien asenta- nuksia, valkosäärialpimehiläinen (Macro- minen aurinkoisille seinustoille ja aidoille. pis europaea) on erikoistunut ranta- ja Vuodesta 2019 lähtien molempiin puu- tarha-alpiin, tarhakimalainen seinähuopamehiläinen tarhoihin onkin jo viety muutamia hyön- (Anthidium manicatum) suosii nukka- teishotelleja, jotka ovat tarjonneet pesä- pähkämöä, jonka lehdistä se myös kerää paikkoja ainakin rusomuurarimehiläisille. pehmikkeitä pesäänsä. Tällaisista lajeista Jatkossa hyönteishotellien määrää ja ra- 18 ja (Bombus PIMPINELLA, vol. 32, 2020

sa. Sopivien pesäpaikkojen lisääminen todennäköisesti lisäisi maamehiläisten (Andrena) ja muiden maassa pesivien mesipistiäisten laji- ja yksilömääriä ainakin Kaisaniemessä, jossa luontaisia maapesijöiden pesäpaikkoja on vain vähän tarjolla. Aikomukseni on jatkaa pistiäistutkimusta tulevinakin vuosina ainakin Kaisaniemessä. Seuranta mahdollistaa paitsi luontaisten kannanvaihteluiden seurannan myös mahdollisten mesipistiäisiin Vanhat kannot ja puunrungot on hyvä säästää, sillä niistä hyötyvät monet kolopesijät, kuten verhoilija- (Megachile) ja simamehiläiset (Hylaeus). Kuva on Kumpulan puutarhasta. kohdistuvien toimenpiteiden, kuten pesäpaikkojen lisäämisen, vaikutusten luotettavan arvioinnin. Suunnitelmissani on myös koota vanhat tiedot puutarhojen pistiäislajistosta kirjallisuudesta ja kokoel- kenteellista vaihtelua voisi lisätä. Läpimi- mista. Esimerkiksi Kaisaniemen kimalai- taltaan erikokoiset kolot soveltuvat eri la- sista on kerätty tietoa opinnäytetyötä var- jien pesäpaikoiksi, ja jotkut lajit suosivat ten 1990-luvun puolivälissä, mutta tiedot onttoja kasvinvarsia puunkolojen sijaan. ovat pääosin jääneet julkaisematta. Mesi- Maassa pesivien lajien pesäpaikkojen pistiäisten lisäksi olen tutkinut Helsingin lisääminen voi olla vaikeampaa, koska kasvitieteellisissä niiden pitäisi sisältää sopivaa maalajia huonommin tunnettuja pistiäisryhmiä, (lähinnä hiekkaa tai hiesua) riittävältä joista on löytynyt mm. useita Suomelle syvyydeltä ja niiden tulisi sijaita mahdol- uusia lajeja. Näiden tietojen kokoaminen lisimman aurinkoisessa ja lämpimässä ja julkaiseminen toivottavasti etenee lähi- maastonkohdassa. Lisäksi tällaisten paik- vuosina. Mahdollisesti palaamme asiaan kojen pitäminen niukkakasvuisina vaatii myös tässä lehdessä. puutarhoissa monia ylläpitotyötä, sillä ne kasvavat helposti umpeen. Ulkomailla maapesijöille on luo- Kiitokset tu keinotekoisia pesäpaikkoja esimerkiksi Kiitän Pertti Pehkosta suopeasta suhtautumisesta projektiini sekä Timo Janhosta, Janne Granrothia ja Sergei Tarasovia avusta hyönteispyydykseni koennassa ja asennuksessa. Helsingin Hyönteistieteellinen Yhdistys tuki Kumpulan puutarhan pistiäiskartoitusta apurahalla. kasaamalla sopivaa maalajia valleiksi peltojen reunamille ja rakentamalla puukehikoihin keinotekoisia ”savitörmiä”, joihin mesipistiäiset voivat kaivaa pesäkolonPIMPINELLA, vol. 32, 2020 19

Illanvietto Kumpulassa, kuvat Pertti Pehkonen 20 PIMPINELLA, vol. 32, 2020

HÄRMÄSIENET Kumpulan puutarhan kokoelmakasveilla VILLE HEISKANEN K asvipatogeeniset härmäsienet (Erysiphales) aiheuttavat kasvitauteja lähes 10 000:lle koppisiemeniselle Metsävaahteranhärmä, Sawadea tulasnei. Kuva Helge Eskelinen, teoksesta Härmät, noet, ruosteet 2020, luomus.fi/kirjat (Magnoliophytina) kasville ympäri maa- kaan 18 eri sukuun. Suomesta härmäsie- ilman. Ne ovat ehdottomia loissieniä, niä on havaittu Suomen lajitietokeskuksen jotka ovat erikoistuneet elämään tietyillä (LAJI.FI) havaintojen perusteella yli sata la- isäntäkasveillaan. Härmäsienet aiheutta- jia, joilla on tartutettavanaan useita satoja vat maailmalla merkittäviä satotappioita kasvilajeja. erityisesti viljojen, viinin ja tomaatin vil- Härmäsienten aiheuttamat oireet ovat jelyssä. Ne eivät kuitenkaan tuota satoa puutarhassa työskenteleville ja vierailijoil- pilaavia toksiineja, mutta ne tunkeutuvat le huomiota herättäviä. Eri härmäsienten imurihmoillaan isäntäkasviin ja heikentä- aiheuttamat oireet ovat kuitenkin hyvin vät niiden kasvua käyttämällä hyväksi kas- samankaltaisia, mutta sienten morfologia vien yhteyttämistuotteita. vaihtelee suuresti eri lajien välillä, kun nii- Kaikki härmäsienet kuuluvat kotelo- tä tarkastellaan valomikroskoopin avulla. sienten kaareen (Ascomycota) ja lahkoon Härmäsienten perinteinen lajimääritys Erysiphales. Ympäri maailman havaitut perustuukin mik­roskooppisiin tuntomerk- lähes 900 härmäsienilajia (Braun ja Cook keihin sekä tietoon isäntäkasveista, joilla 2012) jakautuvat nykyisen käsityksen mu- tietyt lajit ovat erikoistuneet elämään. PIMPINELLA, vol. 32, 2020 21

Tyypillisiä härmäsienten aiheuttamia oireita villaheiden (a) ja avomaankurkun (b) lehdillä. härmäsienistä. Näin ollen tutkimuksessa Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan tomerkit olivat vajavaisia tai muuten epä- kokoelmakasveilla eläviä härmäsieniä tut- saatiin hyvä varmuus lajimääritykseen, erityisesti lajeilla joiden morfologiset tunselviä. kittiin Pro gradu -tutkielmassani kasvu- Tutkimuksessa havaittiin 28 härmä- kaudella 2015 kerätyistä näytteistä. Koska sienilajia, jotka ovat kaikki Suomessa Kumpulan kasvit ovat peräisin pohjoiselta aiemmin tunnettuja. Lisäksi aineistosta pallonpuoliskolta ympäri maailman oltiin löydettiin yleisenä härmäsienillä loisivaa kiinnostuneita, voisivatko eksoottisemmat hyperparasiittisientä Ampelomyces quis- isäntäkasvit toimia isäntinä meidän olois- qualis. Tutkimuksen jälkeisinä vuosina samme harvinaisemmille härmäsienille, olen havainnut yli 40 lajia tutkimuslajien tai voisiko ennalta määritellyille härmä- lisäksi. Näin ollen Kumpulan puutarhan sienille löytyä jopa uusia isäntäkasveja? alueella elää monipuolinen härmäsienila- Lajimäärityksiä varten 94:stä oirehti- jisto kuuden hehtaarin alueella. Puutarhan vasta kasvikannasta kerättiin 70 herbaa- monipuolinen kasvisto tarjoaa elinmah- rionäytettä mikroskopoitavaksi sekä 42 dollisuuksia myös härmäsienten loisille, DNA-näytettä, joista eristettiin härmä- jotka puolestaan saattavat tasapainottaa sienten DNA-viivakoodeja. DNA-viivakoo- härmäsienten daus on moderni menetelmä selvittää sie- isäntäkasveihin. Tämä korostaa puutar- nilajeja, joka perustuu näytteen näytteestä han spontaania monimuotoisuutta, koska eristetyn DNA:n vertaamiseen geenipank- sekä härmäsienilajisto että niiden aiheut- kien DNA-tietoihin ennalta tunnetuista tamat oireet vaihtelevat vuosi vuodelta. 22 patogeenisuusvaikutusta PIMPINELLA, vol. 32, 2020

TURKU SIMO LAINE T urun yliopiston kasvitieteellinen puutarha on toiminut nyt kolme vuotta osana biodiversiteettiyksik- Virtuaalikävely Vanhan ja Uuden maailman tropiikkihuoneissa on avattu. Lähde virtuaalikierrokselle. teellinen museo, aerobiologian yksikkö ja puutarhojen kuulumisia köä. Yksikön muodostavat luonnontieAiri eläköitymisjuhlissaan 29.3.2019. LUMA-keskus yliopiston kampusalueella, kasvitieteellinen puutarha Ruissalossa, Lapin tutkimuslaitos Kevo Utsjoella, Saaristomeren tutkimuslaitos Seilin saarella sekä Tiedekeskus Tuorla. Yksikkö kuuluu Turun yliopiston luonnontieteiden ja tekniikan tiedekuntaan, mutta vuoden 2021 alusta luonnontieteiden tiedekuntaan. Uusi teknillinen tiedekunta aloittaa vuoden 2021 alusta. Biodiversiteettiyksikön johtajana on toiminut Ilari Sääksjärvi. HENKILÖKUNNASTAMME Pitkäaikainen puutarhurimme Airi Siltala siirtyi eläkkeelle maaliskuussa 2019, jolloin puutarhalta poistui samalla paljon kokemusta. Airi aloitti puutarhalla jo tammikuussa 1977. Hän oli puutarhalKuva: Simo Laine PIMPINELLA, vol. 32, 2020 23

la viimeinen henkilö, joka oli aloittanut Kevolle emme tosin ole vielä päässeet tal- työuransa ylipuutarhuri Esko Puupposen koisiin… aikana. Airi hoiti viime vuosina Välimeren Muiden yksiköiden toiminta on alka- ilmaston ja Vanhan maailman tropiikin nut näkyä enenevässä määrin puutarhal- huoneita sekä talvipuutarhahuonetta. Ai- la, ja puutarhan tarjoamien palveluiden rin työt otti hoitaakseen tutkimusteknik- kuten ko Marjo Myllyrinne, kun rekrytointeihin tutkimuskasvihuoneiden ja koekenttien ei ollut mahdollisuutta. Marjolla on pitkä käyttöaste on parantunut. laboratorioiden, seminaarisalin, työhistoria puutarhalla eikä vastuun siirto ollut ongelma. KAHVILA Yhden vaikean kasvukauden jälkeen on SunBorn Saga aloitti kahvilanpitäjänä kausityövoiman määrä ollut tyydyttävällä 15.11.2016. Kahvilapalvelut ovat nyt toimi- tasolla. Kausityövoiman henkilöistä osa neet kolme vuotta. Lounaaksi on vakiintu- on viimeisten vuosien aikana vaihtunut, ja nut päivittäin keitto. SunBornin toimesta osan työnkuva on vaihtunut ja tullut vaa- on kahvilaa uudistettu jonkin verran, ja tivammaksi. Keväisin ja syksyisin on apua kahvilatilan sisustuksen kohentamiseksi saatu TET-harjoittelijoista ja Tuorlan puu- on uudistussuunnitelmia – osa jo toteu- tarhaopiskelijoista. Huolestuttavaa tietoa tettukin. Tietyt uudistukset ovat tarpeen on välitetty puutarhakoulun taholta siitä, seminaarisalin runsastuneesta ja moni- että puutarha-ala ei ole kovinkaan suosit- puolistuvasta käytöstä johtuen. Yhteistoi- tua vaan hakijamäärät ovat laskeneet mer- minta SunBorn Sagan kanssa on toiminut kittävästi. Tämä vaikuttaa tarjolla olevaan hyvin. www.vanhatammi.fi harjoittelijamäärään, mikä lisää kilpailua motivoituneista opiskelijoista. Muutama nuori on palkattu vuosittain tai motivoituneiden työelämään palaavien työssäoppimista on voitu jatkaa palkallisella jaksolla. Ilarin tavoitteena on ollut kaikkien yksiköiden työntekijöiden käyttäminen mahdollisuuksien mukaan muissa yksiköissä. Puutarha onkin saanut apua erityisesti näyttelyrakennustehtäviin. Olemme myös omalta osaltamme pystyneet auttamaan Seilissä talkoopäivillä, mikä on tuonut mukavaa vaihtelua talkoolaisten päiviin. 24 Kahvilan bravuuri ovat leipomotuotteet, joista suuri osa on gluteenittomia ja laktoosittomia. Vegaanisia munkkeja ja leivoksia on myös hyvä valikoima. PIMPINELLA, vol. 32, 2020

MATKAT JA VIERAILUT Näyttelyt jouluna ja pääsiäisenä on to- Viimeisimmän Pimpinellan ilmestymi- teutettu pitkälti perinteiseen tapaan. Pää- sen jälkeen ovat matkat ja vierailut olleet siäisenä kanit ovat ilostuttaneet kävijöitä kovin vähissä. Latviasta Inga Alpine kävi jo monen vuoden ajan. Kävijöiden houkut- tutustumassa puutarhan alppiruusuihin teleminen kynttiläillalla ja pienellä joului- kesäkuussa 2017. Hän pääsi Dendrologian sella lämmikkeellä on saanut vaihtelevasti Seuran paikallisjaoston retkelle Raision väkeä paikalle. Vuonna 2018 vastaanotto alppiruusupuistoon ja Henrik Saleniuk- oli erittäin hyvä. sen yksityisarboretumiin. Suuret kiitokset Puutarha osallistui Kevätpuutarha- tästä Puutarhan Ystävien jäsenelle Juhani messuille Helsingin Messukeskuksessa Mantereelle. vuonna 2018. Tällä kertaa osasto oli Tu- Elokuussa 2018 Kultarannan huvilati- run puutarhan ja Rauman seminaarin lalta kävi noin 10 hengen työporukka tu- yhteinen. Rauman seminaarista saimme tustumassa kasvitieteelliseen puutarhaan vuoden 2018 alussa miniatyyripuutarhoja, Simon opastuksella. joita yliopiston opettajankoulutuslaitos oli Kasvitieteellisten puutarhojen neu- toteuttanut yhdessä namibialaisten opis- vottelupäivät järjestettiin vuonna 2019 kelijoiden kanssa. Ryhmissä toteutetut Helsingissä. Puutarhalta päiville osallistui miniatyyripuutarhat olivat Taiteidenväli- Simo Laine, Arttu Siivonen, Sinikka Ven- sen, luovan prosessin lopputuotos. to, Kaisa Willstedt ja Seija Williams. Kuva: Valter Weijola NÄYTTELYT JA TAPAHTUMAT Merkittävin näyttely vuonna 2019 oli Sammakkojen monimuotoisuudesta. Näyttely oli avoinna helmikuun alusta huhtikuun loppuun. Sammakkonäyttely houkutteli puutarhalle sellaistakin lähialueen väkeä, joka muuten ei puutarhalle olisi tullut tai joka ei ole koskaan aikaisemmin puutarhalla käynyt. Turun kaupungin ympäristötoimisto tuotti Suomen uhanalaista matelijalajistoa koskevia julisteita seminaarisaliin. Lepakkonäyttely oli esillä seminaarisalissa lokakuusta 2019 tammikuun loppuun 2020. PIMPINELLA, vol. 32, 2020 Näyttelyn vierailija pääsi kohtaamaan muun muassa melanesialaisen metsäsammakon luonnonmukaisessa ympäristössään. 25

KONEET JA LAITTEET Kuva: Simo Laine Puutarhan koneiden, laitteiden ja työkalujen uusiminen on saatu hyvälle tasolle, ja pääosin täydentäminen tapahtuu rikkoontumisen tai turvattomuuden johdosta. Teknisistä tiloista on edelleen siivottu pitkään käyttämättöminä olleita tarvikkeita ja laitteita. Tilojen käyttöä on puutarhalla jouduttu edelleen tehostamaan. Hankitut sähkökäyttöiset ruohonleikkurit ja työkalut ovat osoittautuneet suosituiksi niin sisä- kuin ulkotöissäkin. Tekniikka kehittyy ja pienissä töissä erilaiset hiljaiset työvälineet ovat vierailijoidenkin kannalta hyviä. Sähkökäyttöiset kulkuneuvot ovat puutarhalle olleet vielä liian kalliita. ULKOALUEET Vanha puutarha-alue on saatu pidettyä hoitotasoltaan tyydyttävänä, mutta näylyhyeksi. Arboretumalueella hoitotyöt ovat jääneet satunnaisiksi kuten myös ulkolammilla. Alalammella on hoitoa tehty jonkin verran, kun elokuvan Onneli, An- ▲ Ismo ja Sergei asentavat perustuksia tuulimyllylle. ▼ Onnelin ja Annelin punainen tuulimyllymökki, ”pienten tyttöjen talo” sijaitsee lummelammen rannalla. Kuva: Hanna Oksanen, Turun yliopiston uutiset. 26 PIMPINELLA, vol. 32, 2020 Kuva: Hanna Oksanen, Turun yliopiston uutiset. temaiden kausihoito tahtoo jäädä liian

neli ja nukutuskello tuulimylly pystytettiin harventuvat myrskyissä isojen haarojen sinne toukokuussa 2019, ja viereen tuli repeytyessä. Ulkoalueilla on tehty pieniä rehtori Kalervo Väänäsen pieni näytemaa. paikallisia korjauksia ja istutuksia. Alueelle on suunniteltu myös lisätoimin- Osaavan henkilökunnan vähyyden toja niin Turun kaupungin luontokoulun vuoksi on puuvartiskasvien istutus ja is- kuin biodiversiteettiyksikönkin toimesta. tutusalueiden harvennus sekä hoito ollut Kesistä ja talvista on selviydytty ilman kovin hidasta arboretumalueella. Taimien merkittäviä tappioita. Haitallisten vieras- suojaaminen eläin- ja laitevaurioita vas- lajien torjunta – etenkin espanjansirueta- taan on nykyään vakiotoimenpide. Metsä- na – on aiheuttanut vuosittain merkittäviä kauriita ja valkohäntäpeuroja on poistettu torjuntatoimia mikä on muusta työstä koko Ruissalon alueelta kahden talven ai- poissa. kana pitkälti toista sataa. Valkohäntäpeu- Espanjansiruetanoiden määrät ovat olleet pääosin siedettäviä paitsi yhte- rakanta on nyttemmin lähes hävitetty. nä vuonna. Viime vuosina yksittäisiä isoja puita on KIINTEISTÖ poistettu muun muassa tervaroson vuoksi, Kiinteistön omistuksessa tapahtui vuonna mutta vanhat tammet alkavat pikkuhiljaa 2017 merkittävä muutos. Turun yliopis- tulla tiensä päähän. Myrskyt eivät koko- to hankki kiinteistön itselleen. Viimeinen naisia puita ole kaataneet, mutta latvukset Suomen Yliopistokiinteistöjen operoima kunnostus oli huoltorakennuksen sosiaa- ▼Yliopistoyhteisö lahjoitti rehtori Väänäselle oman kasvimaan Turun kasvitieteellisen puutarhan yhteydestä. Kalervon kasvimaalle istutettiin suomalaisia hyötykasveja. litilojen täydellinen uudistus, joka mainittiin jo edellisessä Pimpinellassa. Kiinteistössä on tehty parina viime vuonna pieniä korjauksia, valvontaohjelmistojen päivitystä, huoltoa, julkisivumaalauksia, ilmastoinnin puhdistusta ja siivoustason kohentamista, jota on edellyttänyt jo merkittävästi kasvanut kävijämääräkin. Huolta on aiheuttanut lähinnä jätevesipumppaamon oikuttelu, kun laitteista ei varsinaista vikaa ole löytynyt. LUONTOKOULU Turun kaupungin ja yliopiston käymien neuvottelujen jälkeen päätti Turun kau- PIMPINELLA, vol. 32, 2020 27

Kuva: Simo Laine tekstien tarkistamisessa on mennyt aikaa. Ruotsin ja englannin kielen versiot ovat tuloillaan. Puutarhan verkkosivuja päivittävät Seija Williams ja Merja Kastu. Instagram- ja Facebook -kanavia päivittävät Seija ja Janne Aho. Janne Aho hoitaa vasta aloitettua puutarhan orkideatiedotusta twitter-kanavalla (@UtuOrchids). Tällaisia aarteita voi löytyä hiihtolomalaisille laatikoista. PUUTARHAN YSTÄVÄT Puutarhan Ystävien jäsenmäärä on pysynyt viime vuosina vakaana, noin 120 hen- punki lopulta siirtää luontokoulutoimin- kilöä. Ystävien tarjoama tuki on käsittänyt nan puutarhalle. Opetustila tuli kolmen muun muassa kasvitietokylttien tekemis- toimistohuoneen tilalle syyskuussa 2018. tä, lampien puhdistusta ja terassin öljyä- Toiminta on lähtenyt käyntiin mukavasti. mistä. Keväisin yhdistys on järjestänyt esi- Tämä luo edellytyksiä yhteistyölle, kun telmätilaisuuksia jäsenistölle ja lähialueen Tuorlan Tiedekeskuksen toimintoja siirtyy yleisölle. Jäsenistö on syksyisin päässyt puutarhalle. Ruissalon luonto-opastuksen ulkoilemaan haravanvarteen, jos on ollut sijoittuminen puutarhan kahvilan yhtey­ halukkuutta. teen vei hieman kauemmin, mutta nyt on Ystävät ovat järjestäneet keväisin ja kalusteet saatu paikoilleen sekä yhteydet syksyisin yhteisretkiä Dendrologian Seu- ja kosketusnäytötkin toimimaan. ran paikallisosaston ja Puutarhataiteen Rakennustöiden jälkeen on päästy al- Seuran kanssa pääosin Lounais-Suomes- kuun puutarhan ja ympäristönsuojelun sa. Olavin Suominen järjesti 15.11.2018 opastusyhteistyössä. ovat vierailun Turun yliopiston kirjastoon, yhteinen vuosisuunnitelma, vuodenajan missä saatiin hyvä opastus kirjaston ko- mukaan vaihtuvat näyttelyt ja yliopiston koelmien vanhoihin kasvitieteellisiin kir- ajankohtaisesta tutkimuksesta kertovat joihin. Vanhin esitelty teos oli inkunaabeli opastusmateriaalit. vuodelta 1492, josta kirjastolla on joukko Tavoitteena sivuja (ei koko teosta). 1600–1700-luvuilVIESTINTÄ ta esillä oli hieno valikoima sekä ulkomai- Yliopiston verkkosivut ovat uusiutuneet, sia teoksia että Elias Tillandzin ja Pehr ja sitä myötä myös puutarhan. Vanha ma- Kalmin teokset ja 1800-luvulta mm. Elias teriaali siirrettiin nopeasti uuteen, mutta Lönnrothin kasvitieteen kirja. 28 PIMPINELLA, vol. 32, 2020

OULU TUOMAS KAUPPILA K asvitieteelliseen puutarhan kasvi- www.oulu.fi Tiedepuutarha avataan syksyllä 2020. huoneet olivat suljettuna yleisöltä yliopiston hallituksen iltakouluakin. Tiloja ja vanha toimistosiipi olivat peruskorjaus- siis testataan tulevaan tiedenäyttelyyn ja ja muutosrakentamisena alla. Tiloja muu- tapahtumiin soveltuvaksi ja näyttää siltä, tettiin uuden vierailukeskuksen ja koko että tiloille on tarvetta ja kysyntää. Puutar- yliopiston toimintaa esittelevän tiedenäyt- ha on tullut ikään kuin lähemmäksi koko telyn sekä eläinmuseon uusien preparoin- yliopistokampusta ja monet yliopiston toi- titilojen tarpeisiin sopiviksi. Eläinmuseon mijat ovat huomanneet puutarhan ja sen tieteelliset kokoelmat siirtyivät samoihin ympäristön erinomaisena kohtaamispaik- tiloihin kasvimuseon kokoelmien kanssa. kana eri tarkoituksiin. Tämä on hyvä asia Kasvihuoneiden aulassa ollut saniaishuo- ja vahvistaa puutarhan asemaa ja antaa ne purettiin mutta suurin osa lajeista saa- myös mahdollisuuden kertoa puutarhan tiin kuitenkin säilymään ja siirrettyä osak- toiminnasta ja sen merkityksellisestä teh- si kasvihuone Romeon kokoelmia. tävästä yhä laajemmalle vierailijajoukolle. Aulaan muodostui avara ja valoisa ko- www.oulu.fi koontumistila, joka yhdessä toimistosiipeen rakennettujen monitoimi- ja kokoustilan kanssa otettiin tyytyväisinä käyttöön. Tilojen valmistumisen jälkeen puutarhalla on järjestetty useita tapahtumia, erilaisia seminaareja, koulutustilaisuuksia, työpajoja ja konsertteja. Onpa tiloissa pidetty PIMPINELLA, vol. 32, 2020 29 puutarhojen kuulumisia kesän 2018 jolloin puutarhan aula

Kuva Tuomas Kauppila LAMMELAN JOUNI ELÄKKEELLE ELÄIMELLISTÄ TOUHUA Puutarhan asentaja Jouni Lammela jäi Lieneekö eläinmuseon integroituminen eläkkeelle vapun aattona 2019. Kolme- puutarhan ja kasvimuseon tiloihin vai- kymmentä vuotta ehti Jouni huolehtia kuttanut siihen, että puutarhalla tehdään puutarhan koneista, nurmikonleikkuusta sekä maailmanluokan kimalaistutkimusta ja monenlaisista avustavista tehtävistä. että tuotetaan hunajaa. Tutkijatohtori Olli Läksiäisiä vietettiin rennosti kahvion te- Loukolan kimalaislaboratorio ”pelikent- rassilla grillaten ja kahvitellen. Avustaval- tineen” sijaitsee tutkimuskasvihuoneessa le henkilöstölle ei yliopistossa viime vuosi- ja biologi Juhani Hopkinsin mehiläis- na ole kovin helposti määrärahoja tarjottu pesät aulan ikkunan takana. Tutkimus mutta onneksi Jounin ”korvaamaton” pa- ja tarhaustoiminnan innoittamana puu- nos ymmärrettiin myös yliopiston joh- tarhan aulaan ideoitiin läpinäkyvä me- dossa ja saimme ilman isompaa vääntöä hiläispesä, jota vierailijat voivat seurata laittaa asentajan paikan auki. Uusi asenta- ja tutkia mehiläisyhdyskunnan touhuja. ja Tomi Pietola aloittikin työt heti vapun Pesästä on putki ulos, jonka kautta me- jälkeen. Tätä kirjoitettaessa Jouni lienee hiläiset kulkevat ulos ja sisään. Puutarha kuluttanut sekä bensarahat ja Puuilon lah- oli jälleen tapahtumapaikkana Oulun yli- jakortin ja nauttii hiihtolenkeistä Pudas- opistossa Tutkijoiden yössä 27.9.2019. ja järven maisemissa. www.ötökkäakatemia.fi 30 oli vierailijoiden PIMPINELLA, vol. 32, 2020

silmätikkuna aulassa. Kasvihuonekier- roksia järjestettiin non-stop periaatteella ja vierailijoita riittikin tungokseen asti. Kasvihuoneissa ötökät sentään olivat sivuroolissa mutta tärkeässä sellaisessa, sillä lihansyöjäkasvit olivat ehdoton vetonaula yli 500 vierailijan kiertäessä läpi pyramidien. FLORISTIMESTARIT PUUTARHALLA Syksyn aikana Kempeleen OSAO:n floristimestarit olivat kahteen otteeseen puutarhalla tekemässä tilataideteoksia. Elokuussa ulkopuutarhaan ilmestyi luonnonmateriaaleista, ja vähän rautalangastakin, erilaisia yllätyksiä puutarhan kätMehiläiset tarkkailun alla puutarhan aulassa. Kuva Tuomas Kauppila The core – sisin, Terttu Tuovila, www.floristimestarikoulus.fi köihin ja kukkulan laellekin. Varsinainen floristiopintojen taidonnäyte toteutettiin lokakuisena viikonloppuna, jolloin kasvihuoneisiin tehtiin 13 erilaista floristista tilatyötä. Opiskelijoiden kokonaan järjestämä ja markkinoima viikonloppunäyttely keräsi noin neljäsataa kävijää ja näkyvyyttä saatiin hienosti myös sanomalehti Kalevan sivuilla. POHJOISEN TAIMISTOTUOTANNON EDISTÄMISTÄ Kasvitieteellinen puutarha on ollut mukana Luonnonvarakeskuksen vetämässä kolmivuotisessa Euroopan aluekehitysrahaston hankkeessa Taimistopohjoinen. PIMPINELLA, vol. 32, 2020 31

Hanke on tuttua jatkoa jo vuosikymmenten takaa, missä uusia pohjoisessa kestäviä koristekasveja otetaan viljelyyn ja tes- Koulutuskuntayhtiö OSAOn puutarha-alan koulutus on mukana Taimistopohjoinenhankkeessa. Tutustu opetusvideoon. taukseen. Lyhenteet POHKAS (pohjoisen kestävät kasvit), LABPLANT (kasvimateriaalin tuottaminen maisemasuunnitte- ruussa. Kerätyistä siemenistä kasvatetaan luun, viherrakentamiseen ja ennallistami- emotaimia Tervolan Louen oppilaitoksella seen), ja NPNP (New Plants for Northern missä siementuotanto on myös tarkoitus Periphery Market) ovat tuttuja pohjoisen aloittaa. Hankkeessa on myös hyödynnet- taimituotannon parissa työskenteleville ty Oulun solukkolisäylaboratoriota. Mik­ tahoille. Taimistopohjoinen -hankkeen rotaimien kasvatusta on tehty yhteistyössä eräänä tavoitteena on aloittaa tai tutkia Kempeleen puutarhaopetuksen kanssa, mahdollisuutta pohjoisten niittykasvien jonne on viety tietotaitoa, jotta solukko- siementuotannolle. Sitä varten hyödyn- lisäyslaboratorion toiminta voisi jatkua nettiin Oulun puutarhan vahvaa kokemus- myös Kempeleen oppilaitoksessa. ta ja osaamista tunturikasvien siemenke’Kempeleen kaunotar’, www.luke.fi/taimistopohjoinen Pohjois-Suomen taimistotuotannon kehittäminen tulevaisuuden kysyntää varten 32 PIMPINELLA, vol. 32, 2020

HELSINKI PERTTI PEHKONEN Kuvat: Pertt Pehkonen tulevasta ole tietoa. Pystytäänkö edes ei etelärannikolle tullut ollenkaan. elo-syyskuun vaihteen neuvottelupäivät Nyt ihmetellään onko nyt syksy järjestämään? Tässä vaiheessa Helsingissä pitkällä vai kevät aikaisessa. Ilmatieteen on suljettu maksulliset yleisökohteet. Vain laitoskaan ei osaa rajaa vetää missä toinen Kaisaniemen ulkopuutarha on avoinna. päättyy ja toinen alkaa. Taustalla kuuluva Turussa suljettiin jo aiemmin kaikki yli- radio kertoo luontokokemuksista tänään opiston tilat ja käytännössä nyt on suljettu 24.3.2020, kuinka kiuru laulelee ja val- Helsingissäkin, joskin joka kampuksella kovuokkoja nähty nupulla! Ehkä siis nyt on joitain tiloja avoinna. on kevät. Mutta milloin se alkoi? Kaisa- Henkilökunnan tulisi olla etätöissä. niemessä etelänkevättähteen tuli ensim- Puutarhaa vaan on hieman hankala hoi- mäinen nuppu ja 30.tammikuuta ja se oli taa etänä. Puutarhurit voivat kyllä ottaa nähty avoimena 31.1. Voi tätä luontoa. Toi- tiettyjä kirjallisia tehtäviä kotiin. Työn vottavasti talvia tulee vielä jatkossa kuvahan on muuttunut kovasti vaikkapa Kirjoitan tätä kotoa käsin etätöissä 15 vuodessa, sillä meillä jokainen kokoel- ollessani. Koronavirus jyllää ja paikkoja mavastuullinen puutarhuri tekee varsin suljetaan tai tilaisuuksia perutaan. Eikä paljon kokoelman hallintaan liittyvää tie- PIMPINELLA, vol. 32, 2020 33 puutarhojen kuulumisia K uluneena ”talvena” termistä talvea

Kotkan käyttöönotto oli melkoinen muutos arjessa, mutta koulutuksella ja harjoittelulla selvittiin kunnialla KUULUMISIA HELSINGISTÄ tokantatyötä KOTKAn kanssa. Yliopiston hallisempaa aikaa. Kun puutarhassa ei hallintokin on muuttunut kovin tietoko- myllerretä, näkyy lisääntynyt kävijävirta. nekeskeiseksi, kun henkilöstöasiat hoi- Niinpä mielenkiintoinen pieni uudistus tuvat tietokoneella. Myös viestintä toimii oli, että saimme porteille kävijämääriä sähköpostilla, WhatsAppilla tai Microsoft mittaavat laskurit. Kävikin ilmi, että kävi- Teams- videotyökalulla. Niinpä puutar- jämäärät ovat noin kaksinkertaiset arvoi- hurillakin saataa humahtaa helposti 20 % tuihin verrattuna. Kumpulassa kävijöitä eli päivä viikossa vain digitaalisissa töissä, oli kaikkinensa noin 20 000 ja Kaisanie- kun 15 vuotta sitten monen ei tarvinnut messä noin 160 000! Edellisen Pimpinellan jälkeen Helsingissä on eletty suuruudistusten jälkeistä rau- juurikaan tietotekniikkaan koskea. Onpa Puutarhatiimissä on tapahtunut pal- ainakin päivä siellä toinen täällä mahdol- jon. Jo vuonna 1977 ensimmäisen kerran lista tehdä etänä. Kaisaniemeen töihin tullut FM Paula Ha- Puutarhalla on joka päivä oltava jon- vas-Matilainen astui oloneuvosten jouk- kun paikalla ja kesän lähestyessä useam- koon. Myös Anneli Vaniala ja Seppo Sink- mankin henkilön. Jos koko Luomus sul- konen ovat eläköityneet. Virossa toista jettaisiin ja kaikki määrättäisiin pysymään kotia pitänyt puutarhateknikko Toomas poissa työpaikaltaan, ainoastaan puutar- Kangro palasi kotimaahansa ja koordi- hatiimi jatkaisi töitään. Tätä lukiessanne naattori Katriina Rautala hänkin palasi tekstini on vanhentunut, mutta olkoon Länsi-Suomeen kotikonnuilleen. Tilalle on tämä kirjaus tunnelmista tänä päivänä. saatu uusia vakinaisia, joskin hieman eri 34 PIMPINELLA, vol. 32, 2020

työnkuvilla. Mikael Lindholm vakinaistet- Pietarhovin tiin vastaamaan Kumpulan maantieteel- Syksyllä 2018 kävimme vielä tutustumas- lisistä lohkoista Suomen osastoa lukuun sa Kotkan kaupungin puistoihin. huikean palatsipuutarhan. ottamatta. Aino Anttila vakinaistettiin Kumpulassa kokoelmia on laajennettu vastaamaan Kaisaniemen arboretumista Itäisen Pohjois-Amerikan osastolla. Saim- ja Timo Janhonen kulttuurikasvilohkoista. me Mustilan arboretumin Appalakkien Mari Mirannon toimi on myös vakinaistet- siemenkeruumatkalta siemeniä, jotka tu- tu. livat suurelta osin istutuskuntoon syksyllä Mari Miranto hoitaa siemenpankin li- 2019. Näin saimme Kumpulan pelkästään säksi Kotka tietokanta-asioita. Tietokan- nurmikkona takirjauksia tosin tekee nykyään jokainen vihdoin parempaan käyttöön. Siellä on to- puutarhuri, kun ennen työn teki vain Pau- sin vielä tilaa laajentaa kokoelmia. olleet ”teletappikukkulat” la. Tämä siirtyminen Atlantis-tietokan- Kumpulaan kulttuurikasvien kartano- nasta KOTKAan (KOkoelmaTietoKAnta) puutarhaan on kerätty erityisesti pensas- on tietysti ollut suuri muutos. Tietokantaa ruusuja. Aiheen keskellä on huikea kivi- on opeteltu käyttämään ja sitä parannel- pöytä, jonka Luomus sai lahjoituksena laan jatkuvasti. Sitä on mahdollisuus myös Geologiselta tutkimuskeskukselta. Pöytä laajentaa ja toiveissa onkin muun muassa on ollut Pariisin maailmannäyttelyssä karttaohjelmien liittäminen kokoelmien sijaintitietoon, jolloin saisimme kunnon ajantasaiset kartat käyttöön ja jaettavaksi vaikka internettiin. Ehkä parasta uudessa tietokannassa on se, että puutarhurit pystyvät käyttämään sitä kentällä vaikka puhelimellaan! Puutarhatiimi kävi keväällä 2018 yliopiston työhyvinvointipalkinnon ja Luomuksen tiimipalkinnon varoilla opintomatkalla Pietarissa, jossa näimme paitsi sikäläisen kasvitieteellisen puutarhan, herbaarion ja toisaalta kaupunginpuistoja ja Geologiselta tutkimuskeskukselta lahjoituksena saatu kivipöydän ympärille kerätään etenkin 1800-luvun pensasruusuja. PIMPINELLA, vol. 32, 2020 35

vuonna 1900. Sen päällä on ollut upea lasivitriini ja sen sisällä Bjurbölen meteoriitti, joka putosi Sipooseen vuonna 1899. Kuinka ollakaan, tämä meteoriitti on nyt viereisessä kartanorakennuksessa Luomuksen mineraalikokoelmassa. Kaisaniemessä suurin uutinen on ehkä se, että kasvihuoneisiin saatiin vihdoin nykyaikainen kasvihuonetekniikan tie- tokoneautomatiikka (Priva). Nyt vihdoin mekin saamme säädettyä kaiken yhdestä paikasta, kun ennen piti juosta kymmenellä eri kaapilla. Ja näemme koneella, mitä kasvihuoneessa on tapahtunut vaikkapa edellisyönä tai viime vuonna vastaavaan aikaan. Muut kasvihuoneuudistukset ovat- kin sitten olleet nihkeämpiä. Kumpulan huoneen uudelleen rakentaminen kutistui pleksien vaihtamiseksi ja sekin vasta sitten, kun kattopaloja putoili niskaan ja kokoelmakasvien päälle. Kaisaniemen kasvatushuoneen uudisrakentaminen on jäissä. Se jouduttiin ottamaan kokonaan pois käytöstä työturvallisuus syistä keväällä 2020. Merja Pulkkisen työ Welwitschioiden Kaisaniemen vanhin puu, tiettävästi 1700luvulta peräisin oleva lehtikuusi jouduttiin kaatamaan, koska sisäosa ja juuristokin oli karhunkäävän lahottama. Puu tunnettiin lajinimellä Larix sibirica. Tapio Uusikivi määritti sen risteymäksi vuonna 1997: Larix decidua x L. kaempferi x L. sibirica. kanssa on tuottanut tulosta. Saimme kylvöistä neljä tainta, joista kolme istutettiin entiseen lintukoppiin, erityiseen Welwit- ja rantatörmän uusimista, jolloin yliopis- schia- bioraamaan. ton on määrä rakennuttaa uusi puutarhan Tuleva vuoden pitäisi edetä normaa- etelä- ja länsipuolen aita. Samalla tehdään listi, mutta ehkä jo ensi vuonna tapahtuu puutarhan uusi pääportti evoluutiopuun Kaisaniemessä taas isosti. Helsingin kau- tyveen. Valmista lienee vasta vuonna punki suunnittelee Kaisaniemen puiston 2023. 36 PIMPINELLA, vol. 32, 2020

BOTANIA JUHA FORSBLOM oensuun Botania siirtyi yksityiseen omistukseen vuoden 2018 alusta. Tarina Seminaarin puutarhasta al- toksia.1985 valmistuneita kasvihuoneita koi 1955 ja oli päättyä Itä-Suomen yliopis- käytetään osin kahvio- ja tapahtumatiloi- ton puutarhana 2012, jolloin se kuitenkin na, myös esimerkiksi pikkujoulujen käy- siirtyi Botanian ystävät ry:lle. tössä. Kyltityksiä ja opastuksia olemme Nyt Botania toimii yksityisellä pohjal- pyrkineet tarinallistamaan la, omistajana valotaiteilija Kari Kola, joka valaisi muun muassa Saana-tunturin Suo- www.visualfestival.fi/ men 100-vuotissyntymäpäivänä. Botaniaan pyritään rakentamaan elinvoimaista konseptia, joka seisoo kolmella jalalla. 1) puutarha, 2) tapahtumat, 3) ravintola. Visual Festival järjestettiin ensimmäi- sen kerran syksyllä 2018. Tusinan verran valotaiteilijoita Suomesta ja maailmalta hyödynsivät pimeyden, sillä sitä meillä riittää. Talvipuutarha tammi-maaliskuussa sisältää muun muassa lumi- ja jääveisPIMPINELLA, vol. 32, 2020 Aleksandra Stratimirovic: Underworld 37 puutarhojen kuulumisia J www.visualfestival.fi/ Ääniavara: Aurora Sound in Lights

Susisaari, bastionien Kunnia ja Hyve välisen kurtiinimuurin edusta, portista näkyy kaponieeri de Carnalin kulma, 29.8.2019 38 PIMPINELLA, vol. 32, 2020

Kuva: Leena Helynranta PIMPINELLA, vol. 32, 2020 39

▲ Kuva:Super Otus / Suomenlinnan hoitokunta ▼ Suomenlinnan venäläistulokaskasveista runsaimpia ovat ristikukkaiset idänukonpalko ja harmio. Ukonpalko suorastaan värjää vallit heleän keltaiseksi alkukesällä. Niittohoitoa Kustaanmiekassa. 40 ▼ Kuva: Aino Heininen / Suomenlinnan hoitokunta ► Itsekin suomenlinnalainen Karoliina esitteli merilinnoituksen kulttuurihistoriaa, rakennusten entisöintiä ja kasvillisuuden hoitosuunnitelmaa. PIMPINELLA, vol. 32, 2020

Leena Helynranta KULTTUURIKASVIRETKI Suomenlinnassa N Pertti Pehkonen ► Arto tarjoili kuulijoille tuttuun tapaansa tiukkaa faktaa ja kevyempiä tarinoita kasveista ja vähän muustakin hämmästyttävästä tieto- ja kokemuspankistaan. ARTO KURTTO LEENA HELYNRANTA euvottelupäivien päätteeksi saatiin nauttia annos linnoitussarten kulttuuria, historiaa ja kasvitietoa, kaikki toisiinsa kietoituneina tässä ympäristössä. Oppaina toimivat Helsingin kasviston tutkijat Arto ja Leena sekä aikaisemmin muun muassa Suomenlinnan hoitokunnassa työskennellyt Karoliina. Parin tunnin loppukesäisellä retkellä näkee vain pienen osan Suomenlinnan noin 440-lajisesta luonnonvaraisesta kasvistosta, varsinkin ”juhlakunnossa”. Saarilla kannattaa vierailla läpi kasvukauden, suventulon ketokasvijuhlasta syksyn siementuoton täyttymykseen. PIMPINELLA, vol. 32, 2020 41

▼ Linnoitusmuureilla kasvaa komeita ’riippuvia puutarhoja’. Niden luonnehtijalajistoon kuuluu siro saniainen haurasloikko, Cystopteris fragilis. ▲ Suomessa tosi harvinaisen rusohorsman, Epilobium roseum, löytää venäläistulokkaana melko helposti Suomenlinnan varjoisilta muurintyviltä. Laji kasvaa myös Kaisaniemen puutarhassa, mutta niukkana ja kaiketi viljelyperäisenä. Suomenlinnan kasvisto on tutkittu tarkkaan 1919–20 (I. Hidén), 1957–58 (T. Rintanen), 1977– 80 (S. Vuokko) ja 1990 (AK & LH) alkaen. Saarten uusiksi, vasta 1970-luvulla tai myöhemmin saapuneiksi kasvitulokkaiksi tiedetään muiden muassa ▼ rikkapalsami, Impatiens parviflora, sekä amerikanhorsmat ja kanadankoiransilmä. ▲ Tannervihvilä, Juncus compressus, hauskoine pallerokotineen luonnehtii lukuisia kovasti tallattuja paikkoja Suomenlinnassa. Lieneekö siellä jo ruotsalaisajan tulokas. Kasvikuvat: Leena Helynranta 42 PIMPINELLA, vol. 32, 2020

▲ Kylähullukaalilla, Hyoscyamus niger, on Suomenlinnan maaperässä vahva, ehkä jo ruotsalaisajalta asti kertynyt siemenpankki. Se uusiutuu ja täydentyy alituisissa restaurointitöissä maata kaiveltaessa, kun kasvi ilmaantuu näkyville jopa laumoittain kuten kuvassa Susisaaren bastioni Hårlemanin luona 2007 ► ▼ Hoikkahorsmien suvun näyttävin laji karvahorsma, Epilobium hirsutum, komeilee moniaalla Suomenlinnan kosteilla mailla. Laji näyttää kuuluvan saarten venäläistulokaskasvistoon ja on niiillä yleistynyt sitten 1900-luvun alun. . PIMPINELLA, vol. 32, 2020 43 43

Susisaaren Piperin puistossa elää hämmästyttävä sorsimolajien keskittymä: neljä lajia ja riestymiä. Joukkoon kuuluvat pohjoisamerikkalainen ► viirusorisimo, Glyceria striata, sekä länsi- ja keskieurooppalainen pikkusorsimo, G. declinata, kumpikin ainoalla paikallaan Suomessa. Pertti Pehkonen ▼ Piperin puiston Lemmenlampi suorastaan pursuaa hentokarvalehteä, Ceratophyllum submersum, joka tunnetaan Suomessa vain neljästä paikasta, niistä kaksi Helsingissä. Laji ilmesyi lampeen vasta 2010. 44 44 PIMPINELLA, vol. 32, 2020

▼ Peltokierto, Convolvulus arvensis, koristaa monia Suomenlinnan kuivia törmiä, milloin valko-, milloin vaaalenpunakukkaisena. Tämäkin laji kuuluu saarten venäläistulokkaisiin.. ▲ Skandinaaviset botanistit käyvät Suomenlinnassa toivioretkellä nähdäkseen uljaan venäläistulokkaan idänhierakan, Rumex confertus, joka lähes puuttuu heidän kotimaistaan. ▼ Suomessa erittäin uhanalaiseksi luokiteltu keltakynsimö, Draba nemorosa, ilmestyy Suomenlinnassa siemenpankistaan näkyville harvakseltaan, suomalaisaikana dokumentoidusti vain 1998 ja 2007–15 Kustaanmiekassa. ▲ Venäläistulokas idänsaran, Carex praecox, noin kahdesta kymmenestä suomalaisesta nykyesiintymästä kolmannes kasvaa Helsingin linnoitussaarilla (Santahamina, Vasikkasaari, Susisaari, Kustaanmiekka, Itäinen Pihlajasaari). PIMPINELLA, vol. 32, 2020 45

▼ Mahtiheinä idänkattara, Bromopsis inermis, muodostaa tuuheita kasvustojaan siellä täällä Suomenlinnan keskulinnoituksen saarilla. ▲ Peltotaskuruoho, Thlaspi arvense, on usein Suomenlinnan hiljan kaiveltujen paikkojen runsain kasvi todisteena valtavasta siemenpankistaan. ▼ Suomenlinnan valliniityillä viihtyvä valkoailakki, Silene latifolia subsp. alba, avaa kukkansa kunnolla vasta illansuussa. ▲ Suomenlinnan komein kenttätyräkin, Euphorbia esula, esiintymä kukoistaa Kustaanmiekan lounaiskulman patterilla, mutta meneillään olleiden korjaustöiden takia emme päässeet sitä ihailemaan. Näimme kyllä pari kukkivaa versoa patteri 3:n vallin sisärinteessä. 46 PIMPINELLA, vol. 32, 2020

▼ Venäläistulokas puolikuupoimulehti, Alchemilla semilunaris, tunnetaan Suomesta vain kahdesta paikasta Helsingin linnotusalueilta, Kotkan Kyminlinnasta ja muutamilta itärajan taistelupaikoilta PohjoisKarjalasta ja Kainuusta. Suomenlinnassa lajin voi nähdä bastioni Lantinghausenin länsipään solassa Kustaanmiekassa. ▲ Kukkivaa harmaakynsimöä, Draba incana, tulee laittautua katsomaan jo kesäkuussa. Laji on Helsingissä luontaisena harvinainen ulkosaarikasvi, mutta Suomenlinnasta se on löytänyt sopivia kasvupakkoja muurien otsilta ja raoista. Kuvassa Suomenlinnan runsainta esiintymää Kustaanmiekassa ravintola Walhallaa vastapäätä tenalji Kyhlenbeckin muurin otsalla ▼ Leena Helynranta 13.6.2006 PIMPINELLA, vol. 32, 2020 47 47

► Ennen 2000-lukua jänönapila, Trifolium arvense, näyttäytyi Suomenlinnassa vain harvakseltaan ja niukkana. Sitten se yhtäkkiä sai vauhtia bastioni Hårlemanin korjaustöiden maankaivelusta ja on nyt hyvin runsas Susisaaren urheilukentän vaiheilla. Viereisen sivun yläkuva bastioni Polhemin edestä 21.7.2015, taustalla punainen Varuskuntakasarmi ja bastioni Hårleman. ▲▼ Retkeläisiä onnisti nähdä Susisaaren eteläisimmällä rinteellä valtavankokoinen kukkiva kylämalva, Malva pusilla, viimeksi sata vuotta sitten Suomenlinnassa varmuudella havaittu laji, silloin Susisaaressa, Isossa Mustasaaressa ja Länsi-Mustassa ”asuntojen luona ja tienvierillä siellä täällä melkein yksitellen”. Olisivatko valkoposkihanhet pöyhineet kasvin esiin siemenpankista? 48 ► Sievä mutta tankeilla koukkukarvoillaan takertuva terhi, Asperugo procumbens, kukkii jo kesän alkupuolella. Sitä kannattaa etsiä Suomenlinnan äskettäin kaivelluilta paikoilta, kuten myös samaan heimoon kuuluvia harvinaisuuksia kyläsirkunjyvää ja peltorusojuurta. Viereisen sivun alakuvassa terhi 4. kesäkuuta 2007 Susisaaren bastioni Hyveen etelämuurin kupeessa eli samalla paikalla, missä sen elokuun lopun retkellämme ruskettuneena käppyränä näimme. PIMPINELLA, vol. 32, 2020

PIMPINELLA, vol. 32, 2020 49

Kuva: Super Otus / Suomenlinnan hoitokunta 50 PIMPINELLA, vol. 32, 2020