Kuopion Veden asiakaslehti 2 / 2020 Nilsiänlahti alitetaan suuntaporaamalla s.12 Viemärilinja saneerataan Vedensaanti on turvattu Vesi ei aiheuta ilman kaivuutöitä s. 4 Siilinjärvellä s.10 koronariskiä s. 14

Varautumista ja vastuunkantoa Tämä vuosi on ollut muutosten vuosi. Kuopion Vesi Liikelaitos ja Siilinjärven Tällä uudistuksella etsitään ratkaisuja Suomen vesihuollon uudistamiseen ja toimintaympäristön muutosten ennakointiin. Hankkeen tavoitteena on varmistaa kaikille vesihuoltolaitosten asiakkaille turvallinen ja laadukas vesihuolto. Samanaikaisesti tavoitteena on edetä kohti vesihuoltolaitosten ilmastoneutraaliutta ja resurssiviisautta. Näitä tavoitteita voidaan edistää uuden teknologian ja kier­totalouden avulla. Kansallisen vesihuoltouudistuksen valmistelun tueksi on arvioitu voimassa olevan vesihuoltolainsäädännön toimivuutta sekä selvitetty vesihuoltolaitosten taloudellisesta valvonnasta ja ohjauksesta saatuja kokemuksia Euroopassa. Selvitykset osoittavat, että vesihuollon toimivuus vaatii riittävän vahvat vesihuoltolaitokset sekä tehokkaan omistajaohjauksen ja valvonnan. Uudis­tuksessa harkitaan myös vesihuoltoa ohjaavan lainsäädännön muutostarpeita. Lainsäädännön tarkistamisen ohella pyritään etsimään keinot vesihuoltolaitosten osaamisen varmistamiseen ja saneerausvelan hoitoon. Toivotan kaikille oikein hyvää loppuvuotta ja joulunaikaa! Kirsi Laamanen Kuopion Vesi Oy, toimitusjohtaja kustantaja/julkaisija Kuopion Vesi Oy päätoimittaja Kirsi Laamanen toimituskunta Eila Pylkkänen Kirsi Tähti Risto Pitkänen Jani Liukkonen Mirja Tolvanen tuotanto TK mediatalo Oy tuottaja Timo Kivioja toimittajat Virpi Ekholm Anne Korkala Marjaana Lehtinen kannen kuva Mikko Käkelä paino PunaMusta Oy painosmäärä 75 000 kpl. HIILIN E ClimateCalc CC-000084/FI Punamusta Magazine YM ISSN 2342-1908 verkkojulkaisu RAALI PAIN UT R PÄ ISTÖME R I ovat toimineet normaalisti huolimatta koronaepidemiasta. Vesihuoltolaitokset ovat yleensäkin varautuneet turvaamaan palvelunsa myös erityistilanteissa. Vesihuolto on yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittinen palvelu, jonka on toimittava aina. Suomessa toteutetaan vuosina 2021–2022 maa- ja metsätalousministeriön vetämänä kansallinen vesihuoltouudistus. Hankkeen johto- ja visioryhmiin osallis­tuu monia alan toimijoita ministeriöistä, viranomaisista, järjestöistä, vesihuoltolaitoksista ja kunnista. ISSN 2342-1894 painettu KK Kuopion Vesi, samoin kuin yleisesti Suomen muutkin vesihuoltolaitokset, Kuopion Vesi Oy:n asiakaslehti 2 / 2020 E UOT OT vesihuoltolaitos on yhtiöitetty Kuopion Vesi Oy:ksi vuoden 2020 alusta. Uuden yhtiön toiminnan aloittaminen ja toimintojen järjestäminen on työllistänyt paljon henkilökuntaamme. Toiminta on alkanut hyvin ja siitä suuret kiitokset kaikille Kuopion Veden työntekijöille. Samalla keväällä alkanut koroVesihuoltolaitokset naepidemia on tuonut paljon haasteita töiden järjestämiseen. Olemme joutuneet miettimään, ovat toimineet kuinka päivittäiset työtehtävät järjestellään normaalisti huolimatta poik­keusoloissa niin, ettei vesihuollon toimintakoronaepidemiasta. varmuus heikenny. M ILJ ÖMÄRK T Painotuotteet Painotuotteet 1234 5678 4041-0619

Sisältö 2 | 2020 4 Sukitus tuo viemärilinjalle lisävuosia. Kun vanhoja betoniputkia vahvistetaan lasikuitusukalla, kokonaisrakenteesta tulee erittäin pitkäikäinen. 10 Siilinjärven alueen vedensaanti on vuosikym- 12 Nilsiän siirtoviemärin saneeraus toteutetaan ve- 14 Koronaviruksen tartuntariskiä torjutaan Kuo- 18 Kirsi Laamanen: Hyvä johtaja antaa vastuuta myös 20 Itkonniemen vesilaitoksella meneillään oleval- 21 Maaningan alueella tullaan vaihtamaan noin 400 22 Ratkaise ristikko ja osallistu kilpailuun. Voit myös 23 Historian havinaa. Rantaimetys alkoi Kuopiossa meniä ollut kolmen vedenottamon varassa. V ­ esiyhtiön myötä varmuus on lisääntynyt entisestään. sistöalituksen osalta suuntaporaamalla. Menetelmä on nopea, työturvallinen ja ympäristöystävällinen. pion Vedellä etätöillä sekä tehostetuilla turvaväli- ja hygienia­ohjeilla. muille. Kuopion Veden toimitusjohtaja vastaa yhtiössä viime kädessä lähes kaikesta. la saneerauksella parannetaan vedenpuhdistusta. Ensi ­kesänä uudistus maistuu myös kuluttajan lasissa. vesimittaria uusiin ensi vuoden alkupuolella. Pari kuukautta kestävä vaihtotyö alkaa helmikuussa 2021. antaa palautetta ja lähettää kysymyksesi lehden kysymyspalstalle. 1980-luvulla. Menetelmällä saadaan hyvälaatuista talousvettä yksinkertaisesti ja edullisesti. Kaivamattomalla menetelmällä on huomattavasti halvempaa ja nopeampaa saneerata putkia kuin kaivamalla. Jani Liukkonen, verkostoinsinööri, Kuopion Vesi

Sukitus tuo viemärilinjalle hurjasti lisävuosia Osa 45-vuotiasta Savisaaren jätevesiviemäriputkea on saanut seinämiinsä napakasti istuvan lasikuitusukan, joka pidentää sen elinkaarta jopa 70 vuodella. 4

Kun sukitus on tehty, viemäriputket liitetään takaisin kiinni toisiinsa. Sebastian Renlund työn touhussa. Teksti: Marjaana Lehtinen Kuvat: Matias Honkamaa Valkoinen, märältä rätiltä näyttävä, kolmeen kertaan Sukitus on alkanut pikkuhiljaa lisätä suosiotaan. Me saneeraamme kaivamattomalla menetelmällä noin 15–18 kilometriä vuodessa. Petteri Eerola tuotantopäällikkö, Putkistosaneeraus Eerola Oy taitettu lasikuitumatto sukeltaa rauhalliseen tahtiin kuljettimelta kaivoon. Sieltä se solahtaa vanhaan halkaisijaltaan 600 millimetriseen betoniseen viemäriputkeen, jonka virtaus on väliaikaisesti siirretty putkilla ja dieselpumpulla kadun pinnalle. Putki on etukäteen kuvattu robottikameralla, ja sen rakenteellinen kunto sekä lujuus on todettu riittävän hyviksi sukituksen onnistumiseksi. Viemäriputki on tyhjennetty, pesty puhtaaksi irtoaineksesta ja vielä toistamiseen kuvattu sen kunnon varmistamiseksi. Paineimuhuuhteluauton vinssin vaijeri vetää nyt määrämittaista lasikuitumattoa putkea pitkin kohti noin 50 metrin päässä sijaitsevaa toista kaivoa. Monien työvaiheiden kautta lasikuitusukka kiinnittyy tiukasti saneerattavan betoniputken seinään. Jutuntekohetkellä syyskuun loppupuolella jätevesiviemärin saneeraus kaivamattomalla menetelmällä Savisaarentien risteyksestä yliopistorakennus Studentialle asti on vasta alkuvaiheessa. Koko hanke valmisteluineen ja viimeistelyineen vie pari kuukautta, joten Pisaroita-lehden ilmestyessä jätevesi kulkee jo uusittua 1,4 kilometrin putkilinjaa pitkin. – Kyseinen osuus on osa Kuopion Veden viemäriverkoston päälinjaa, joka kuljettaa lähes koko Pohjois-Kuopion jätevedet Haapaniemen pumppaamon kautta kohti Lehtoniemen keskuspuhdistamoa. Putki on peräisin vuodelta 1975 eli alkaa jo olla 5

Viemärilinja kuvataan ennen sukitusta kuvausrobotilla. Akseli Arisalo nostaa robotin viemäristä. elinkaarensa loppupäässä. Ikä on yksi lähtökohta, jolla kartoitamme saneerauskohteita, kertoo kohteen valvoja, Kuopion Veden verkostoinsinööri Jani Liukkonen. Viemärilinja myötäilee aivan Savilahden herkkää rantaviivaa. Yksi perusparannuksen tavoitteista on ennakolta estää putken kunnosta tai maan liikkumisesta mahdollisesti aiheutuvat jätevesivuodot järveen. – Saneeraus liittyy myös isompaan kokonaisuuteen, jossa Savilahden alueelle nousee uusia rakennuksia. Yhtenä yhteistyökumppanina Kuopion Vesi siirtää ja saneeraa samassa yhteydessä katurakentamisen kanssa omia verkostojaan, Liukkonen lisää. Perinteisesti vastaavat putkityöt tehdään kaivamalla, poistamalla vanha viemäriputki ja asentamalla uusi sen tilalle. Tällä linjalla työ tehdään kaivamattomalla tekniikalla, sukitusmenetelmällä, jossa pintoja ja rakenteita ei rikota ollenkaan. Moni ehkä tuntee sukituksen terminä kiinteistöjen putkiremonteista, mutta kyse on täysin eri menetelmästä ja materiaaleista. Alan Arto ammattilaiset Hoffren on tuonut kutsuvat tuoretta vesihuoltoverkostojen runkolinjoissa tehtävää automaatioalan sukitustaosaamista. mieluummin close fit -sujutukseksi kuin sukitukseksi juuri näiden väärinkäsitysten välttämiseksi. 6 Paineilmaa ja tehokasta UV-valoa Palataan takaisin viemäriputkeen, jossa lasikuitumatto on nyt vedetty toiseen kaivoon. Varsinainen sukka kätkeytyy valkoisen ulkokalvon sisään, mikä suojaa sitä vaurioilta ja kastumiselta. Sukan sisäpuolella oleva kalvo puolestaan mahdollistaa sen paineistuksen ja sisältää pitkän vetonarun. Urakoitsijana toimivan Putkistosaneeraus Eerola Oy:n työntekijät asentavat lasikuitumaton kumpaankin päähän tiivistyspään. Toisen kautta he alkavat syöttää paineilmaa sisäkalvon uumeniin, mikä avaa lasikuitusukan putken myötäiseksi. Kun putki on auki, he laskevat putkeen sen toisesta päästä vetonaruun liitetyn kovetusyksikön, jota kutsutaan myös kovetusjunaksi. Yksi miehistä ohjaa kameralla varustettua kovetusjunaa tietokoneelta tv-kuvausautosta käsin. Kovetusjuna ajaa aivan ensimmäiseksi kaivosta toiseen sisäkalvon sisällä ja välittää tietokoneelle videokuvaa sukasta. Tässä vaiheessa on tärkeää tarkistaa, että sukka on asentunut oikein ja tiivisti kiinni putken seinämiin. Kun kovetusjuna on tullut perille paineilmaa syöttävään päähän, siihen kytketään päälle yhdeksän 1000-wattista ultraviolettivaloa. Se kääntyy takaisin kohti lähtökaivoa ja alkaa tehokkaalla

Sukka vedetään vaijerilla viemäriputken läpi noin 50 metrin päässä sijaitsevaan toiseen kaivoon. Ennen sukitusta viemäriputken kunto tarkastetaan kuvaamalla se robottikameralla. Akseli Arisalo ohjaa kovetusjunaa tv-kuvausautosta käsin. Likainen työ viemärissä on jättänyt jälkensä Sebastian Renlundin suojahaalariin. Vastaan kävelee Akseli Arisalo. UV-valolla kovettaa lasikuitusukkaa. Kovetusvauhti riippuu aina sukan seinämävahvuudesta ja halkaisijasta. Kovetusjuna etenee halkaisijaltaan 600 millimetrin putkessa 0,66 metriä minuutissa. Osa uudistettavasta linjasta on 800 millimetrin putkea, jossa vauhti hidastuu 0,53 metriin minuutissa. Kun putki on kovetettu, asentajat katkaisevat paineilman tulon, nostavat kovetusyksikön maan pinnalle ja purkavat tiivistyspäät. Sukan sisälle jääneen narun avulla he poistavat sisäkalvon, joka päätyy kierrätykseen. Tarkistuskuvauksen jälkeen viettolinja on käyttövalmis, ja jätevesi päästetään takaisin normaalille reitilleen. Niuvan linjan 1,4 kilometrin osuudella on 25 kaivoa eli 24 sukitusosuutta. Jokaisen sukituksen jälkeen paikalle tulee Suomen Putkisto Palvelu Oy:n kaivonsaneerausryhmä, joka peruskorjaa kaivot betonoimalla ja tiivistää linjojen päät. 70 vuotta lisää käyttöikää Kun vanha betoniputki vahvistetaan tiukasti sen seinämiin tiivistyvällä lasikuitusukalla, kokonaisrakenteesta tulee erittäin pitkäikäinen. – Lasikuitusukkamateriaalia on valmistajan tehtaalla Saksassa Yksi miehistä ohjaa kameralla varustettua kovetusjunaa tietokoneelta tv-kuvausautosta käsin. Kovetusjuna ajaa aivan ensimmäiseksi kaivosta toiseen sisäkalvon sisällä ja välittää tietokoneelle videokuvaa sukasta. vanhennettu teollisesti ja mitattu sen kulutuskestävyyttä. Testeissä on päästy 60–70 vuoden ikään, ennen kuin materiaalissa näkyy minkäänlaista vauriota. Tälle nyt asennetulle putkelle tulee ainakin 70 vuotta lisää elinikää, selvittää Putkistosaneeraus Eerolan tuotantopäällikkö Petteri Eerola. Kokenut urakoitsijayritys on tehnyt sukituksia 2000-luvun alusta lähtien kuntien ja kaupunkien vesijohto- ja viemäriverkostoissa. Se on yksi kolmesta juuri tähän erikoistuneesta yrityksestä Suomessa. 7

8

Lasikuitusukan matka kohti toista kaivoa alkaa. Sebastian Renlund kiinnittää sen alkupään paineimuhuuhteluauton vinssin vaijeriin. Monien työvaiheiden kautta sukka kiinnittyy tiukasti saneerattavan betoniputken seinään. – Sukitus on alkanut pikkuhiljaa lisätä suosiotaan. Me saneeraamme kaivamattomalla menetelmällä noin 15–18 kilometriä vuodessa, Eerola kertoo. Kuopion Vesi käytti sukitusmenetelmää ensimmäisen kerran muutama vuosi sitten yhdellä samaisen viemärilinjan 400 metrin osuudella hyvin kokemuksin. – Kaivamattomalla menetelmällä on huomattavasti halvempaa ja nopeampaa saneerata putkia kuin kaivamalla. Tosin hinta on vain yksi tekijä monien muiden joukossa, mutta Kuopion Vedelle tärkeä sellainen. Aukikaivaminen ei keskusta-alueella houkuttele, koska se on niin kallista, toteaa Jani Liukkonen. Vieressä nyökyttelee verkostopäällikkö Jani Koski, joka arvelee käynnissä olevan kohteen osalta aukikaivamisen maksavan kaksi tai jopa kolme kertaa enemmän kuin valittu menetelmä. Ison edun tuovat myös merkittävästi vähäisemmät liikenteelliset vaikutukset. – Kaivamisen haitat kevyelle liikenteelle ja ajoneuvoliikenteelle Niuvantien varrella olisivat olleet aika hurjat, mutta nyt ne ovat minimaaliset. Kun kaivamme putkia auki, sovitamme yleensä kohteita yhteen muiden toimijoiden, kuten Kuopion kaupungin, Siilinjärven kunnan ja energialaitoksen kanssa, jotta voimme jakaa rakentamiskustannuksia eikä aukikaivamista tarvitse tehdä peräkkäin samassa paikassa. Kaivamattomat linjat lisääntyvät Kuopion Veden toiminta-alueilla, koska niihin liittyy niin paljon menetelmää puoltavia asioita, hän toteaa. Entä loput viemärilinjasta? Koko pääviemärilinjan pituus on reilut kymmenen kilometriä pumppaamolle asti, ja nyt siitä saneerattiin vain pieni osuus. Koski kertoo, että linjan alku- ja loppupää saneerataan tulevien vuosien investointiohjelman mukaisesti. ■ Kaivamisen haitat kevyelle liikenteelle ja ajoneuvoliikenteelle Niuvantien varrella olisivat olleet aika hurjat, mutta nyt ne ovat minimaaliset. Jani Koski, verkostopäällikkö Maan alla piilee miljoonaomaisuus Harva tulee ajatelleeksi, millainen arvokas sekä asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden kannalta elintärkeä yhteinen omaisuus kiemurtelee vesijohto- ja viemärilinjoissa Kuopion ja Siilinjärven katujen alla. Mitä jos putkista ei pidetä huolta eikä niitä saneerata tai vaihdeta uusiin tarpeen mukaan? Silloin ne alkavat rapistua ja vuotaa, mikä johtaa yllättäviin putkirikkoihin, pahimmillaan juomakelvottomaan talousveteen ja ympäristökatastrofeihin, kun jätevedet pääsevät saastuttamaan vesistöjä ja muuta ympäristöä. Kuopion Veden yli tuhannen kilometrin pituinen vesijohto- ja viemäriverkosto on verkostopäällikkö Jani Kosken mukaan kohtuullisen hyvässä kunnossa. Etenkin Kuopion keskeisellä kaupunki­alueella vesi- ja viemäriputkia on saneerattu paljon. Myös Siilinjärven verkostoa on käyty järjestelmällisesti läpi viime vuosina. – Tärkeää on, että meillä on ajantasainen tieto putkien sijainneista, kunnosta, materiaaleista, koosta ja rakennusvuosista. Vesihuoltoverkostojen osalta on Suomessa ja muuallakin maailmassa varsin tavallista, että verkostotiedoissa on puutteita. Olemme kartoittaneet vesijohto- ja viemäriverkostoa säännöllisesti ja varmistamme jatkuvasti perusparannuksilla, ettei ikäviä yllätyksiä pääsisi tulemaan, hän painottaa. Kaupungin vesijohto- ja viemäriputkien keski-ikä on noin 30 vuotta ja Siilinjärven kunnan noin 20–30 vuotta. Tulevaisuudessa saneeraustarve kasvaa entisestään, sillä maan alla on paljon 1970-luvulla rakennettua vesihuoltoverkostoa. Viime vuosina Kuopio on laajentunut paljon, joten vesijohto- ja viemäriverkoston rahat ovat suurelta osin kohdistuneet vesihuollon uudisrakentamiseen. Sen sijaan Siilinjärvellä vanhoja putkilinjoja on saneerattu enemmän kuin rakennettu uusia. ■ 9

Vedenottolupa sitouttaa aina seurantaan. Veden laatua tutkitaan päivittäin ja pohjaveden pintaa mitataan vedenottamoilla joka kuukausi. – Tällä alalla asioita pitää miettiä pitkälle tulevaisuuteen, toteaa käyttömestari Risto Pitkänen. Siilinjärvellä vedenhankinta perustuu pohjaveteen Siilinjärven alueen talousveden vuorokausikulutus on noin 2700 kuutiota. Alueen vesi tulee kolmesta vedenottamosta. Teksti: Anne Korkala Kuva: Matias Honkamaa Siilinjärven kunnan alueella on noin 21 600 asukasta, joista Kuopion Vesi toimittaa veden noin 16 000 asukkaalle. – Kirkonkylän alueelle vesi tulee kahdelta keskustan alueen vedenottamolta. Eteläpuolelle, Vuorela-Toivalan asukkaille, vesi tulee Jälänniemen vedenottamolta, kertoo käyttömestari Risto Pitkänen. Kaikki vesi on pohjavettä Suomessa antoisimmat pohjavesiesiintymät sijaitsevat sora- ja hiekkaharjuilla, jotka ovat otollisia paikkoja vedenottoon. Näin on myös Siilinjärvellä. Ensimmäiset pohjavesikaivot Siilinjärvelle rakennettiin jo 1970-luvun alussa. Pintavedestä luovuttiin kokonaan 1980-luvulla ja nykyisin alueen vedenhankinta perustuu täysin pohjaveteen, jatkaa Pitkänen. Vedenkulutus on vähentynyt Vaikka Siilinjärven asukasmäärä on vuosien saatossa kasvanut, talousveden kulutus on kuitenkin laskenut vuosituhannen vaihteesta. Tämä on yleinen ilmiö valtakunnallisestikin. – Vedenkulutuksen vähentymiseen on todennäköisesti vaikuttanut se, että tänä päivänä kuluttajat ovat valveutuneita ja nykyiset energiatehokkaat kodinkoneet kuluttavat vähemmän vettä, arvelee Pitkänen. 10 Kapasiteettia riittää Pitkäsen mukaan Siilinjärvellä on aina ollut riittävästi talousvesikapasiteettia. – Nykykapasiteetilla pystymme pumppaamaan tarvittaessa vettä kulutukseen nelisen tuhatta kuutiota. Akuuttia huolta veden riittävyydestä ei siten ole, Pitkänen kertoo. Jälänniemen vedenottamolla on vireillä suunnittelu laitoksen saneerauksesta ja kapasiteetin nostamisesta. Kapasiteettia nostamalla ottamon jakelualuetta olisi tarvittaessa mahdollista laajentaa nykyisestä, jopa koko kunnan alueelle. Voimassa olevan vedenottoluvan puolesta kapasiteetin nostaminen olisi mahdollista, mutta nykyinen tekniikka ei tähän taivu. Ajatuksena on, että Siilinjärven alueen vesi pystyttäisiin tuottamaan mahdollisimman pitkälle paikallisilla pohjavesivaroilla myös tulevaisuudessa. Tarvittaessa lisää vettä Siilinjärvelle on johdettu yhdysputkea pitkin myös Kuopiosta. Lisäksi kirkonkylän verkostosta on yhteys Pöljän vesiosuuskunnan verkostoon. Veden riittävyyden lisäksi veden laadun tulee olla kunnossa. Keskustan alueen ottamoilla pohjaveden kloridipitoisuus on ollut valtatie 5:n vaikutuksesta viime vuosina nousussa, mutta se on kuitenkin pysynyt talousveden laadulle annettujen suositusten mukaisissa rajoissa. Pitoisuutta tarkkaillaan säännöllisesti. - Kloridi ei ole terveydelle haitallinen, vaan lähinnä putkistoja kuluttava tekninen haitta, Pitkänen kertoo. ■ ■ Tarkempaa tietoa Siilinjärven talousveden laadusta löytyy yhtiön verkkosivuilta www.kuopionvesi.fi / tietoa vedestä /veden laatu

Jälänniemen vedenottamon saneeraussuunnittelu Jälänniemen vedenottamolle ollaan tekemässä saneeraussuunnitelmaa, ja sen yhteydessä tarkastellaan myös ottamon kapasiteettia. Vuonna 1989 käyttöönotetun Jälänniemen vedenottamon vedenottolupa sallii 3000 kuution vedenoton vuorokaudessa. Nykyisellään laitokselta pumpataan vettä kulutukseen noin 1000 kuutiota vuorokaudessa. Ottamon nykyinen tekniikka rajoittaa kapasiteetin nostamista. Käynnissä olevan suunnittelun yhteydessä tarkastellaan, millaisilla toimenpiteillä kapasiteettia voitaisiin nostaa. 11

Nilsiänlahden alittava siirtoviemärisaneeraus toteutetaan suuntaporaamalla Nilsiän siirtoviemärin saneeraus toteutetaan vesistöalituksen osalta suuntaporaamalla. Menetelmä on nopea, työturvallinen ja ympäristöystävällinen. Teksti: Anne Korkala Kuvat: Mikko Käkelä Nilsiän siirtoviemärin saneerauksen ensimmäinen vaihe alkoi lokakuussa ja valmistuu vuoden loppuun mennessä. Kyseessä on 800 metrin osuus Nilsiän taajaman keskuspumppaamolta jätevedenpuhdistamolle Tahkovuoren suuntaan. Paineviemäriputkisto on rakennettu 1970-luvulla. Viemäriputki kulkee keskustaajamasta matalahkon Nilsiänlahden alitse Pajuniemeen. – Pelto- ja vesistöalueella sijaitseville putkille halutaan toimintavarmuus pitkälle tulevaisuuteen. Putkistoa jatketaan Pajuniemessä niin pitkälle, että pari aikaisempaa maaosuudella ollutta putkirikkokohtaa tulee uuden putkiosuuden sisälle, kertoo aluepäällikkö Ari-Pekka Eskelinen. Ympäristönäkökulma ja yleinen turvallisuus edellä Nilsiän keskustassa sijaitsevassa matalahkossa Nilsiänlahdessa on pienveneväylä ja venesatama. Alueen virkistyskäyttökausi on lopuillaan, samoin viljely- ja sadonkorjuukausi. 12 – Vettä samentavat toimenpiteet tulee tehdä syys- ja talvikuukausina. Rakentaminen on ajoitettu loppuvuoteen niin, että haitta alueelle on mahdollisimman pieni, Eskelinen kertoo. Perinteisesti paineviemäri asennetaan upottamalla. Viemärin sijoittaminen upottamalla riittävän syvälle järven pohjaan vaatisi matalassa lahdessa ruoppauksen. Veden vaihtuvuus pitkässä lahdessa on kuitenkin vähäistä, ja ruoppaus saattaisi sotkea vesistöä pitkäksi aikaa. Maaperä otollinen suuntaporaukselle Kuopion Veden toiminta-alueella on usein haasteena kallioinen ja louhikkoinen maaperä, ja suuntaporausta päästään harvoin tekemään. Aktiivisesti työmenetelmän valintaan vaikuttamassa ollut Ari-Pekka Eskelinen ilahtuikin maaperätutkimusten tuloksista, jotka osoittivat suuntaporauksen olevan mahdollinen kyseisellä alueella. Suuntaporaus on nopea, työturvallinen ja siisti menetelmä, mutta vaatii sopivasti pehmeän ja vähäkivisen maaperän. – Vesialueen alittaminen poraamalla kaivamisen ja ruoppauksen sijaan ei häiritse vesialueen virkistyskäyttöä ja säästää luontoa, Eskelinen listaa. Viemäriputki rakennetaan nykyisen putken viereen. Poraami-

- Vesistörakentamisen haasteet ja viitasammakon pesimisalue huomioiden meitä onnisti Nilsiässä maaperän ja työtavan suhteen, kertoo suunnitteluinsinööri Elina Pietarinen. Vesialueen alittaminen poraamalla kaivamisen ja ruoppauksen sijaan ei häiritse vesialueen virkistyskäyttöä ja säästää luontoa. Ari-Pekka Eskelinen aluepäällikkö nen alkaa pellolta Pajuniemen puolelta ja tehdään keskustan suuntaan. Paineviemärin rakentamisurakan toteuttaa Koneurakointi M. Niiranen Oy, jonka aliurakoitsijana suuntaporauksen suorittaa Savon Suuntaporaus Oy. Pitkät lupaprosessit Vesihuollon saneeraushankkeet vaativat monenlaisia lupia ja asioiden yhteensovittamista. Sijoitettaessa vesihuollon putki vesistön pohjaan tarvitaan vesilain mukainen sijoituslupa aluehallintovirastolta. Lupahakemukseen tulee liittää ympäristöselvitys. Kyseinen selvitys sisältää raportin vesistöstä, sen nykytilasta, kasvillisuudesta, kalakannasta sekä ranta-alueista ja alueen eliöstöstä ja eläimistä. Ympäristöselvityksessä kävi ilmi, että rakentamispaikan läheisyydessä on EU-alueella rauhoitetun viitasammakon lisääntymisja levähdyspaikka. Näitä suojeltuja alueita ei saa heikentää rakentamisella. – Tiesimme, että Nilsiänlahden alueella oli tehty suuntaporausta aikaisemmin. Tämä antoi suunnan lähteä tutkimaan kyseisen rakennustavan käyttämistä paineviemärin sijoituksessakin, suunnitteluinsinööri Elina Pietarinen kertoo. Sijoitussopimukset ajan tasalle Lupahakemusten ja verkostosuunnittelun lisäksi suunnittelutyöhön kuuluivat neuvottelut yksityisten maanomistajien kanssa. Sijoitussopimukset yksityisten maanomistajien kanssa on hankkeen myötä saatettu alueella ajan tasalle. Pajuniemessä oleva maa-alue on viljelykäytössä, eikä putkien sijoittaminen estä viljelyä alueella. Suuntaporauksella ei myöskään pitäisi olla juurikaan vaikutuksia vesistön laatuun. – Ympäristöraportin yhteydessä Nilsiänlahdesta on otettu rakentamista edeltävää tilannetta kuvaavat vesinäytteet. Tarvittaessa voimme lisänäytteillä seurata rakentamisen vaikutuksia vesistöön, kertoo Elina Pietarinen. ■ 13

Turvallista vesihuoltoa myös korona-aikana Koronaviruksen tartuntariskiä torjutaan Kuopion Vedellä etätöillä sekä tehostetuilla turvaväli- ja hygienia­ohjeilla. Näin turvataan toimivat vesihuoltopalvelut myös pandemian aikana. Teksti: Virpi Ekholm Kuvat: Istockphoto, Mikko Käkelä Kun koronaviruksen aiheuttama COVID-19-tauti levisi maailmanlaajuiseksi pandemiaksi keväällä 2020, Kuopion Veden hallinnon ja asiakaspalvelun työntekijät siirtyivät monien muiden tavoin toimistolta etätöihin. Kesän jälkeen asiakaspalvelun henkilöstö on vuorotellut toimistolla ja etätöissä. Marraskuun alusta lähtien asikaspalvelumme toimii pelkästään sähköisesti ja puhelimitse. Näin varmistetaan sekä asiakkaiden että asiakaspalvelun työntekijöiden turvallisuus. – Verkkosivuillamme voi laittaa vireille muun muassa liittymiseen, omistajanvaihdoksiin ja laskutusosoitteen muutoksiin liittyviä asioita, toteaa talouspäällikkö Tarja Rinne Kuopion Vedeltä. Asiakaspalveluun voi ottaa yhteyttä myös sähköpostitse, osoitteeseen asiakaspalvelu@kuopionvesi.fi, tai puhelimitse maanantaista torstaihin kello 10–14. Vesimittareiden kausivaihtoja on tehty syksyn aikana hygieniaohjeet ja turvavälisuositukset huomi14 oon ottaen. Asentajat käyttävät mittarinvaihtokohteissa kasvomaskia. Asiakkaisiin ollaan vaihtotyöstä etukäteen yhteydessä tekstiviestillä tai postilaatikkoon jätettävällä ilmoituksella. Sprinkleritestauksiin myönnetään lupia tapauskohtaisesti testauksen kiireellisyyden mukaan. – Seuraamme tilannetta ja tarkistamme suosituksia jatkuvasti. Tuoreimmat ohjeet asiointiin löytyvät Kuopion Veden verkkosivuilta, Rinne kertoo. Puhdistamoilla työt jatkuvat normaalisti Kaikki vesihuollon työntekijät eivät suinkaan ole voineet jäädä etätöihin. Esimerkiksi jätevedenpuhdistamoilla henkilöstöä tarvitaan jatkuvasti paikan päälle varmistamaan, että puhdistamot toimivat ilman häiriöitä.

Jätevesinäyte voi paljastaa koronaviruksen leviämisen alueelle jo ennen kuin siellä on todettu tautitapauksia, tutkija Anna-Maria Hokajärvi THL:stä kertoo. – Toki hygieniamääräyksiä ja -ohjeita on tarkennettu. Tämä ei kuitenkaan ole puhdistamotyössä uutta, sillä jätevedessä voi aina olla taudinaiheuttajia, joita meidän tulee varoa, korostaa jätevedenpuhdistuksen käyttöpäällikkö Jarmo Hiltunen Kuopion Vedeltä. Koronavirusta voi joutua jäteveden mukana jätevedenpuhdistamoille. Nykyisen tiedon mukaan virus ei kuitenkaan säily pitkään ympäristössä elinkykyisenä ja tartuttavana. Siksi on epätodennäköistä, että tauti leviäisi puhdistamojen työntekijöihin tai muihinkaan ihmisiin jäteveden kautta. Tiedossa ei ole, että kukaan olisi saanut jäteveden välityksellä tartuntaa meillä tai koko Suomessa. Jarmo Hiltunen käyttöpäällikkö – Tiedossa ei ole, että kukaan olisi saanut jäteveden välityksellä tartuntaa meillä tai koko Suomessa. Oireeton tartunta voi näkyä jätevedessä Kuopion Vesi on mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) valtakunnallisessa seurannassa, jossa kartoitetaan koronaviruksen esiintymistä jätevesissä. Jätevesiseurannan avulla voidaan havaita muutokset koronaviruksen esiintymisessä kaupunkikohtaisesti. Tämä auttaa ennakoimaan ja arvioimaan muutoksia väestön tartuntatilanteessa. Tutkija Anna-Maria Hokajärvi THL:stä kertoo, että ­jätevesinäyte 15

Tarkista ajantasaiset ohjeet asiointiin: www.kuopionvesi.fi Lue lisää koronaviruksen jätevesiseurannasta ja katso viikoittain päivittyvät tulokset: thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/sars-cov-2-jatevedenpuhdistamoilla/koronaviruksen-jatevesiseuranta voi paljastaa koronaviruksen leviämisen alueelle jo ennen Jätevesinäytteet kuljetetaan THL:n vesimikrobiologian labokuin siellä on todettu tautitapauksia. ratorioon kylmälaukuissa. Siellä vajaan desilitran mittaiset – Koronaviruksen löytyminen jätevedestä voi toimia näytteet tiivistetään alle yhden millilitran tilavuuteen. Tämä varoitusmerkkinä, että epidemian torjuntatoimia on näytetippa analysoidaan laboratoriossa menetelmällä, joka syytä tehostaa. Esimerkiksi oireettomat tartunnat tunnistaa mahdollisen koronaviruksen RNA:n. voivat näkyä jätevedessä, hän selittää. Samoilta puhdistamoilta otetaan näytteitä myös väesKoronaviruksen esiintymistä tutkitaan mittön huumeiden käytön seurantaa varten. Nämä näyttaamalla puhdistamattomasta jätevedestä koteet kuljetetaan analysoitavaksi THL:n oikeustoksironaviruksen RNA:ta eli geeniperimää. kologian yksikköön Helsinkiin. RNA-testi ei kuitenkaan kerro mitään siitä, onko virus elinkykyinen tai tartutKasvomaskit voivat tukkia viemärin tava. Jätevesinäytteistä ei voida myösJokaisella seurantaan Flunssa- ja epidemiakaudella on tärkeää muiskään päätellä, kenellä virus on, vaan taa, että vessanpyttyyn ei saa laittaa esimerosallistuvalla puhdistamolla kuinka paljon sitä esiintyy viemärikiksi nenäliinoja ja desinfiointipyyhkeitä, saaon automaattinen verkoston alueella. ti kertakäyttöisiä kasvomaskeja tai käsineitä. näytteenotin, joka Ne tulee hävittää sekajätteen mukana. ottaa kokoomanäytteen Jätevesinäytteet analysoidaan Viemäriin kuuluvat vain tiski- ja pepuhdistamattomasta Kuopiossa suvedet, vessapaperi sekä vessahädän Anna-Maria Hokajärvi työskenjätevedestä pisara lopputuote. telee THL:n vesimikrobiologian – Kaikki muu on ylimääräistä, joka voi kerrallaan 24 tunnin laboratoriossa Kuopiossa, jossa anatukkia viemärit. Jos viemäriputki tukkiuaikana. lysoidaan koronaviruksen jätevesituu, jätevesi voi tulvia itse kiinteistöön tai seurantaan liittyvät näytteet kaikkialympäristöön, muistuttaa verkostopäällikkö ta Suomesta. Jani Koski Kuopion Vedeltä. Kuopion Lehtoniemen jätevedenEsimerkiksi Lappeenrannassa vessasta alas puhdistamon lisäksi näytteet otetaan vedetyt kasvomaskit ja kertakäyttökäsineet tukkiviikoittain neljältä puhdistamolta: Helsingin vat elokuun lopulla viemäriputken, jonka vuoksi puhdisViikinmäeltä, Oulun Taskilasta, Tampereen Viinikantamatonta jätevettä valui jätevedenpumppaamolta ympäristöön lahdelta ja Turun Kakolanmäeltä. Lisäksi ne otetaan 23 puhdistaja läheinen uimaranta jouduttiin laittamaan käyttökieltoon. molta 2–4 viikon välein. Kaikkiaan jätevesiseurannan piirissä on – Kuopiossa vastaavaa ei ole vielä sattunut. Toivomme, että asuknoin 60 prosenttia suomalaisten tuottamasta jätevedestä. kaat muistavat hävittää jätteensä oikein myös jatkossa, jotta ikäviltä Jokaisella seurantaan osallistuvalla puhdistamolla on automaatvahingoilta vältyttäisiin, Koski toteaa. tinen näytteenotin, joka ottaa kokoomanäytteen puhdistamattoKaikki toiminta tähtää siihen, että ihmisille erittäin tärkeä vemasta jätevedestä pisara kerrallaan 24 tunnin aikana. sihuolto toimii koronavirusepidemian aikanakin normaalisti. – Kyseessä ei siis ole kertanäyte tietyllä ajanhetkellä, vaan näyte Yhdessä voimme vähentää tartuntariskejä ja ehkäistä epidemian kuvastaa tilannetta yhden vuorokauden ajalta, Hokajärvi kuvailee. leviämistä! ■ 16

Vesi ei aiheuta tartuntariskiä Nykytiedon perusteella COVID-19-tautia aiheuttava koronavirus ei leviä juomaveden välityksellä. Suomen vesilaitoksilla käytössä olevat vedenkäsittelytekniikat poistavat ja tuhoavat viruksia niin, että juomaveden välityksellä leviävää terveyshaittaa ei synny. Koronavirusta voi päätyä esimerkiksi ulosteiden mukana jätevedenpuhdistamoille. Virus ei kuitenkaan säily pitkään ympäristössä taudinaiheuttamiskykyisenä, ja siksi taudin leviäminen jäteveden kautta on epätodennäköistä. Ei ole näyttöä, että koronavirus voisi levitä uima-allasvesien kautta. Uima-altaissa käytetään desinfiointikemikaalina klooriyhdisteitä, joiden ansiosta virukset tuhoutuvat nopeasti uimaallasveteen joutuessaan. Myös taudin leviäminen luonnonvesien kautta on epätodennäköistä. Riskit liittyvät lähinnä uimareiden lähikontakteihin. Siksi turvaväleistä on syytä pitää huolta myös uintiharrastuksissa. Lähde: thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/koronavirus-ja-vesiturvallisuus Kertakäyttöiset kasvomaskit, desinfiointipyyhkeet ja käsineet kuuluvat roskikseen, eivät vessanpyttyyn. Jos viemäriputki tukkiutuu, jätevesi voi tulvia kiinteistöön tai ympäristöön. – Vesijohtovesi on turvallista, vakuuttaa verkostopäällikkö Jani Koski. 17

Kirsi Laamanen nauttii vapaa-ajallaan käsitöistä ja luonnossa liikkumisesta. Mukana kulkee novascotiannoutaja Jekku. Hyvä johtaja antaa vastuuta myös muille Kukaan ei voi tietää kaikesta kaikkea, painottaa Kuopion Veden toimitusjohtaja Kirsi Laamanen. Teksti: Virpi Ekholm Kuva: Mikko Käkelä Kuopion Veden toimitusjohtaja Kirsi Laamanen päätyi aikoinaan vesialalle lähes vahingossa. Oli vuosi 1990 ja syvin lama alkamassa, kun Laamanen valmistui kemiantekniikan diplomi-insinööriksi Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta. – Töitä oli todella huonosti saatavilla. Sattumalta pääsin määräaikaiseen työsuhteeseen Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:lle, joka on pienehkö kuntien omistama jätevesiyhtiö. Laamanen aloitti työssä vuoden 1991 alussa, ja toukokuussa hänet jo nimitettiin yhtiön toimitusjohtajaksi. Laamanen myöntää, että tehtävä oli varsin haastava vastavalmistuneelle diplomi-insinöörille. – En ole kuitenkaan katunut, että ryhdyin hommaan. Sain Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:ssä erittäin hyvän opin toimitusjohtajan tehtäviin, hän kiittelee. Puhelias ja sosiaalinen johtaja Vuodesta 2008 Laamanen on toiminut ensin Kuopion Vesi Liikelaitoksen, sitten Kuopion Vesi Oy:n toimitusjohtajana. Täällä hänen tehtävänään on johtaa lähes sadan hengen organisaatiota, joka vastaa yli 100 000 asukkaan vesihuollosta. Toimitusjohtajan työpäivät täyttyvät pitkälti erilaisista palavereista ja tapaamisista. Se sopii Laamaselle, joka on luonteeltaan puhelias ja sosiaalinen. – Mieluiten tapaan ihmisiä kasvokkain. Siirtyminen koronaepidemian vuoksi etäkokouksiin ja videopalavereihin onkin tuntunut hieman hankalalta, hän kertoo. Toimitusjohtaja vastaa yhtiössä viime kädessä lähes kaikesta: taloudesta, henkilöstöasioista, asiakastyytyväisyydestä ja laadunvarmistuksesta. – Kukaan ei voi kuitenkaan tietää kaikesta kaikkea. Pyrin itse 18 johtajana siihen, että jaan vastuuta myös muille. Uskon, että se motivoi ihmisiä, joille vastuuta annetaan, Laamanen pohtii. Toisaalta hyvän johtajan pitää osata tehdä myös päätöksiä. Asioita ei voi jäädä jahkailemaan liian pitkään. Uusi strategia viitoittaa toimintaa Kuopion Vesi muuttui vuoden 2020 alussa kunnallisesta liikelaitoksesta osakeyhtiöksi. Samalla Siilinjärvi tuli yhtiön osakkaaksi Kuopion kaupungin rinnalle. Uudelle yhtiölle laaditaan nyt strategiaa, joka viitoittaa toimintaa tulevaisuudessa. – Kuopion Veden toiminta-alue on hyvin laaja ja myös yhtiön henkilökunta sijoittuu moniin toimipisteisiin. Strategiatyön yksi tärkeä tavoite on luoda yhteiset toimintatavat ja suunta, jota kohti yhtiö tulevaisuudessa etenee, Laamanen kuvailee. Strategian laatiminen aloitettiin henkilöstökyselyllä, ja sitä on jatkettu yhteistyössä kuntaomistajien, yhtiön hallituksen ja johtoryhmän kesken. Laamasen mukaan tavoitteena on, että uusi strategia valmistuisi vuoden 2020 loppuun mennessä. – Vaikka omistajana on kaksi kuntaa, meillä on yhteinen tavoite: mahdollisimman laadukas, toimiva ja turvallinen vesihuolto koko alueella, hän kiteyttää. Virtaa luonnosta ja käsitöistä Vapaa-ajallaan Kirsi Laamanen liikkuu paljon luonnossa ja lenkkeilee 11-vuotiaan novascotiannoutajansa kanssa. Hän nauttii myös lukemisesta ja pikkutarkoista käsitöistä. Puutarhanhoito on Laamaselle rakas harrastus. Omassa kasvihuoneessa kasvavat tomaatit ja viinirypäleet, pihalla marjapensaat ja kasvimaan herkut. Syksyn alussa Laamanen muutti uuteen kotiin Kuopion Saaristokaupunkiin. Vanha koti Maaningalla oli käynyt liian suureksi, kun aikuistuneet lapset lensivät pois pesästä. – Odotan innolla, että pääsen laittamaan keväällä uutta pihaa oman mielen mukaiseksi, Laamanen hymyilee. ■

19

Aktiivihiilisuodatus tulee vedenpuhdistusprosessissa hiekkasuodatuksen jälkeen tehostamaan puhdistusta. Tämä vaatii esimerkiksi allaspohjien uusimista. Kuvassa vasemmalla tuotantopäällikkö Markku Lehtola ja oikealla pääurakoitsijan edustaja, vastaava työnjohtaja Pekka Niskanen RAMAGO Oy:stä. Klooriamiini- ja aktiivihiilimenetelmillä maukkaampaa vettä Itkonniemen vesilaitoksella meneillään olevalla saneerauksella parannetaan vedenpuhdistusta. Ensi ­kesänä uudistus maistuu myös kuluttajan lasissa. Teksti: Anne Korkala Kuva: Matias Honkamaa Itkonniemen vesilaitoksen työmaa käynnistyi elokuussa 2020. Aktiivihiilisuodattimien rakentaminen vaatii massiivisia putkitöitä ja rakenteiden uusimista. Vaikka laitos on poikkeustilassa vajaan vuoden, hanke ei juuri vaikuta normaaliin vedenpuhdistusprosessiin ennen käyttöönottoa. Nykyisen prosessin jatkoksi rakennettava aktiivihiilisuodatus puhdistaa vettä poistamalla tehokkaasti erilaisia orgaanisia yhdisteitä. UV- ja klooriamiinidesinfioinnilla varmistetaan veden hygieenistä laatua. Lisäksi klooriamiinidesinfiointi vaikuttaa vesijohtoverkostossa varmistaen veden laatua myös verkoston äärilaidoilla. – Kaikki vedenkäsittelyprosessien eteen 20 tehtävä työ ei maistu kuluttajan vesilasissa, tämä voi tarkemmille maistuakin, toteaa Kuopion Veden tuotantopäällikkö Markku Lehtola. Kloorauskemikaalin muuttuuessa veden makukin todennäköisesti paranee. myöntää, että on hienoa olla mukana projektissa, jossa oma insinöörityö antaa potkua ison mittakaavan rakentamiselle. Taustalla insinöörityö aktiivihiili­pilotista Pääurakoitsijana hankkeessa on RAMAGO Oy. Osaava suunnittelu, urakointi ja työnjohto sekä laadukas omavalvonta ovat isossa roolissa vanhaa rakennusta saneeratessa. Muutostyöt tehdään keskellä vedenpuhdistamoa rajatussa tilassa vaikeiden kulkureittien keskellä. Vanhan talon rakenteissa tulee aina yllätyksiä vastaan. – Kokonaisuudesta pitää saada toimiva. Jokainen yllätys tarkoittaa uudelleenmäärittelyä ja palaamista suunnittelun ääreen, Kuopion Veden rakennuttajainsinööri Pekka Sairanen kertoo. Hanke on aikataulutettu valmistumaan huhtikuussa 2021. ■ Aktiivihiilisuodatuksessa epäpuhtauksien poistajana toimii hiilen huokoinen rakenne, joten oikean hiilityypin valinta on tärkeää. Hiilien kilpailutuksesta vastaa Kuopion Veden projekti-insinööri Jenni Heikkinen. Suuntaviivoja aktiivihiilen käytölle antoi Heikkisen Kuopion Vedelle vuonna 2018 tekemä aiheeseen liittyvä insinöörityö. – Aktiivihiilen ominaisuuksien pitää vastata käyttökohteen vaatimuksia, joten olemme testanneet pilot-mittakaavassa erilaisia hiililaatuja, kertoo Heikkinen ja Vanhan saneeraaminen voi tuoda yllätyksiä

Tekstit: Anne Korkala Kuvat: Istockphoto Kuopion Vesi Oy:n hinnat 1.1.2021 alkaen Kuopion Vesi Oy:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 21.10.2020 2,1 %:n maksujen korotuksen veden ja jäteveden käyttö- ja perusmaksuihin, liittymismaksuihin sekä palvelumaksuhinnastoon. Uudet hinnat tulevat voimaan 1.1.2021 alkaen. Hinnasto sekä palvelumaksuhinnasto löytyvät Kuopion Veden verkkosivuilta osoitteesta: www.kuopionvesi.fi/asiakkaalle/. ■ ­Vesimittarit vaihtoon Maaningalla Maaningan alueella tullaan vaihtamaan noin 400 vesimittaria uusiin ensi vuoden alkupuolella. Pari kuukautta kestävä vaihtotyö alkaa helmikuussa 2021. Asiakkaita tiedotetaan aikataulusta sekä alueista, joita vaihto koskee, hyvissä ajoin ennen työn aloittamista Postin kautta jaettavalla tiedotteella. Tietoa vaihdosta jaetaan myös Kuopion Veden verkkosivujen, tekstiviestipalvelun ja sosiaalisen median kanavien kautta. Uusi mittari on entisen kaltainen mekaaninen vesimittari. Vaihtotyön tekee ulkopuolinen urakoitsija ja toiveena on, että vesimittarille olisi esteetön pääsy. – Työssä huomioidaan vallitseva koronatilanne ja hygieniaohjeet. Myös niistä kerrotaan tarkemmin vaihtoalueen asiakkaille kotiin jaettavassa tiedotteessa, vesihuoltoinsinööri Mirja Tolvanen Kuopion Vedestä kertoo. ■ Ahvenlammen vedenottamon ottolupa ja suoja-alue on purettu Itä-Suomen aluehallintovirasto on purkanut Karttulan vanhan Ahvenlammen vedenottamon ottoluvan ja suoja-alueen ottamoalueen ympäriltä. Tämä palauttaa alueet muuhun käyttöön. – Vedenottamon käyttö päättyi jo Karttulan kunnan aikaan. Vastuullisena toimijana haluamme huolehtia siitä, että käytöstä poistetut tarpeettomat rakenteet puretaan ja ympäristö siistitään. Emme myöskään halua rajoittaa alueen maankäyttöä luvituksella, jolle ei ole enää perustetta, tuotantopäällikkö Markku Lehtola kertoo. Alueelle jää vesihuoltoverkoston toiminnalle tarpeellisia rakenteita, jotka eivät vaikuta alueen muuhun käyttöön. ■ Näin käsittelemme henkilötietojasi Asiakkaidemme henkilötiedot muodostavat vesihuollon asiakasrekisterin. Kuopion Vesi toimii rekisterin henkilötietojen käsittelijänä ja rekisterinpitäjiä ovat yhtiön omistajat Kuopion kaupunki ja Siilinjärven kunta. Muussa yhtiössä tapahtuvassa henkilötietojen käsittelyssä rekisterinpitäjänä toimii Kuopion Vesi. Käsittelemme kaikkia henkilötietoja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja kansallisen tietosuojalain edellyttämällä tavalla. Asiakasrekisterin tietosuojaselosteet löytyvät verkosta www.kuopionvesi.fi (asiakkaalle / henkilötietojen käsittely). ■ 21

Ristikon avainsana Mikä oli lehden mielenkiintoisin juttu? VASTAANOTTAJA MAKSAA POSTIMAKSUN Anna lehdestä kouluarvosana (4-10) Mistä aiheista haluaisit lukea lehden seuraavista numeroista? Muuta palautetta lehdestä? Nimi, osoite ja puhelinnumero Tunnus 5004560 00003 Vastauslähetys Henkilötietoja käytetään ainoastaan arvonnan suorittamiseen. Henkilötiedot tuhotaan arvonnan jälkeen eikä niitä talleteta mihinkään. 22 Ratkaise ristikko Kirjoita ristikon avain­sana kuponkiin ja pudota kuponki postilaatikkoon. Avainsana muodostuu numeroitujen ruutujen kirjaimista. Vastaa samalla myös lehteämme koskeviin kysymyksiin. Voit ilmoittaa ristikon ratkaisun ja antaa palautetta myös palautelomakkeella osoitteessa pisaroita.com. Palauta vastauksesi 31.12.2020 mennessä. Kaikki määräpäivään mennessä saapuneet vastaukset osallistuvat kahden varavirtalähteen arvontaan. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Historian havinaa Rantaimetys alkoi Kuopiossa 1980-luvulla Teksti: Anne Korkala Kuva: Kuopion Vesi Oy Jänneniemen ja Hietasalon vedenottamon vesi on rantaimeytyksellä tehtyä tekopohjavettä. Menetelmällä saadaan hyvälaatuista talousvettä yksinkertaisesti ja edullisesti ilman kemiallista käsittelyä. Tekopohjavesi tehdään lisäämällä pohjavesiesiintymän luontaista antoisuutta imeyttämällä pohjavesiesiintymään pintavettä. Syntymekanismi on sama kuin luonnonmukaisesti syntyvän pohjaveden muodostumisessa. Nykyisin rantaimeytys onkin Kuopion Veden tärkein vedenkäsittelyvaihe. Tämä biologinen prosessi on hyvin tehokas poistamaan vedestä humusta, mikrobeja sekä erinäisiä järvivedessä olevia yhdisteitä. Rantaimeytys toimii myös järvivedelle puskurina mahdollisissa häiriö- tai saastumistilanteissa ja tasaa veden laatua. Tekniikkana rantaimeytys on vanha. Kuopiossa rantaimeytyksen historia yltää 1980-luvulle, jolloin kaupungissa startattiin maanlaajuisesti merkittävä tekopohjavesihanke. Rantaimeytyksen laajamittaiseen aloitta- miseen vaikutti kaksi syytä; vedessä havaitut orgaaniset klooriyhdisteet sekä huoli teollisuuden jätevesistä. Kuopion Yliopiston tekemässä vesitutkimuksessa huomattiin, että alueen talous­ vedessä esiintyi paljon orgaanisia kloori­ yhdisteitä, jotka voivat olla terveydelle haitallisia. Lisäksi oltiin huolestuneita teollisuuden jätevesistä, jotka voivat vaikuttaa raakaveden laatuun aiheuttamalla maku- ja hajuongelmia. - Aikaisemmin vedenpuhdistusprosessin alkuvaiheessa käytettiin paljon klooria. Vedessä oleva humus pääsi kuitenkin reagoimaan kloorin kanssa muodostaen haitallisia yhdisteitä. Humuksen poistoa päätettiin lähteä tehostamaan kehittämällä vedenkäsittelyprosessia, kertoo Kuopion Veden tuotantopäällikkö Markku Lehtola. Kuopion Veden ensimmäinen tekopohjavesilaitos valmistui Reposaareen vuonna 1984. Hietasalon vesilaitos valmistui vuosikymmenen loppupuolella. Reposaaressa rantaimeytetystä vedestä poistettiin rautaa ja mangaania biologisilla sepeli- ja hidassuodattimilla. Laitos tuotti parhaimmillaan noin 20 prosenttia Kuopion kaupungin vedenkulutuksesta. Reposaaren laitos oli käytössä vuoteen 2007, jolloin Jänneniemen vedenottamo valmistui. - Jänneniemellä imeytymismatka maaperässä on pidempi, mikä tekee prosessista tehokkaamman. Jännenimen vedenottamolla tekopohjavedestä poistetaan vielä rautaa ja mangaania. Hietasalon vedestä laitoksella poistetaan raudan ja mangaanin lisäksi humusta, ja vesi desinfioidaan, Lehtola kertoo. Suurimmalla osalla isoista kaupungeista ei ole mahdollista käyttää luonnonmukaisesti muodostunutta pohjavettä. Tällöin tekopohjavesi on varma ja kustannustehokas ratkaisu. ■

JULKINEN TIEDOTE JOKAISEEN KOTIIN PUHTAAN VEDEN PUOLESTA Asiakaspalvelu Päivystysnumerot 24 h Liittämiskohtalausunnot ja sopimus- ja liittymisasiat 044 718 5353 Vedenlaatuhäiriöilmoitukset 017 185 362 Omistajanvaihdokset 044 718 5354 Vesi- ja jätevesiverkoston vikailmoitukset 0500 203 023 Laskutus 044 718 5357 Maksujärjestelyt 09 4246 1314 kuopionvesi@ropocapital.fi Vesimittarin asennukset 044 718 5367 mittarointi@kuopionvesi.fi Tonttijohtojen rakennuttaminen 044 718 5400 Haapaniementie 30, 70100 Kuopio | www.kuopionvesi.fi | www.facebook.com/kuopionvesi Puhelinvaihde 017 185 555 | asiakaspalvelu@kuopionvesi.fi