Vesitehras TA M P E R E E N V E D E N AS I A K AS L E H T I 1 • 2 0 2 0 RAKENTAJA, HUOLEHDI VESIASIAT KUNTOON! VESILASKU ON TÄYNNÄ TIETOA TIEDÄTKÖ, MITÄ ON TEKOPOHJAVESI? HANKINTAPÄÄLLIKKÖ NAUTTII UUDEN KEHITTÄMISESTÄ Vesitehras 1 •  2020 1

Tässä numerossa: Emil Bobyrev 3. PÄÄKIRJOITUS 4. TÄHÄN NOUSEE MEIDÄN UUSI KOTI 8. MITÄ LASKU KERTOO? 9. TARKISTA VEDENKULUTUS ONLINE-PALVELUSSA 10. TEKOPOHJAVESI - MITÄ, MITEN JA MIKSI? Istockphoto 13. TAVASE ETENEE VIIVYTYKSISTÄ HUOLIMATTA 14. TÖISSÄ VESITEHTAALLA 16. LYHYESTI: VESIHUOLTOVERKOSTOA SANEERATAAN 16. KESKUSPUHDISTAMON RAKENTAMINEN EDISTYY Emil Bobyrev 18. JÄTEVESI KERTOO KORONAEPIDEMIASTA 19. SANATEHRAS 2 Vesitehras 1 •  2020

Pääkirjoitus Hankinnat eivät ole pikku juttu TAMPEREEN VEDEN JOHTOKUNTA HYVÄKSYI kesäkuussa Tampereen Veden hankinta­ strategian sekä hankintojen toiminta- ja kehittämissuunnitelman. Vuonna 2019 hankintojen taloudellinen vaikuttavuus tilinpäätöksen perusteella oli 41,4 miljoonaa euroa. Tämä summa jakautui siten, että investointien osuus oli 25,8 miljoonaa eu­ roa, palvelujen ostot 8,9 miljoonaa euroa ja aineet, tarvikkeet sekä tavarat yhteensä 6,7 miljoo­ naa euroa. Edellä mainitut luvut kuvaavat hyvin hankintojen suurta merkitystä Tampereen Veden toiminnassa. Suurin osa hankinnoista tehdään yksityisiltä yrityksiltä. Vaikka Tampereen Vesi on täysin Tampereen kaupungin omistuksessa ja määräysvallassa, niin kymmenien miljoonien eurojen osuus vuotuisesta toiminnasta kanavoituu yksityisille toimijoille. Näin Tampereen Vesi osal­ taan edistää yritystoimintaa Tampereen seudulla. UUDESSA HANKINTASTRATEGIASSA pureudutaan kolmeen linjaukseen, joille määritel­ tiin pitkän tähtäimen tavoitteet. Keskeinen linjaus on, että hankinta on koko Tampereen Ve­ den organisaation läpäisevä toiminto, jota johdetaan yhtenä kokonaisuutena. Toinen hankin­ talinjaus on taloudellinen ja ekologinen kestävyys. Tavoitteena on, että hankinnoissa ediste­ tään elinkaariajattelua ja ekologista kestävyyttä, jotka tukevat vesihuollon toimintavarmuutta ja veden korkeaa laatua. Kolmantena hankintalinjauksena on kilpailun edistäminen ja inno­ vatiiviset ratkaisut. Tämän linjauksen tavoitteena on, että hankinnoilla tehdään innovatiivi­ sia kokeiluja ja ylläpidetään hyvää vesihuoltoalaan liittyvää markkinatuntemusta. Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää Tampereen Vedeltä määrätietois­ ta kehitysotetta koko nimetyn strategiakauden 2020–24 ajan. Hankintaosaamisen kasvattami­ seksi Tampereen Veteen onkin tänä syksynä nimitetty hankintapäällikkö. Hyvillä hankin­ noilla varmistetaan laadukkaat ja kohtuuhintaiset vesihuoltopalvelut ja samalla tarjotaan yri­ tyksille mahdollisuudet kehittää omaa toimintaansa. PETRI JOKELA Toimitusjohtaja, Tampereen Vesi 441 PAINOTUOTE 428 PEFC/02-31-162 KUSTANTAJA/JULKAISIJA TOIMITUSKUNTA Tampereen Vesi Petri Jokela, Liisa Mustaniemi Viinikankatu 42 A, 33800 Tampere TUOTANTO SÄHKÖPOSTI TK mediatalo Oy etunimi.sukunimi@tampere.fi www.tkmediatalo.fi PUHELIN (VAIHDE) KANNEN KUVA 03 565 611 Emil Bobyrev PÄÄTOIMITTAJA PAINO Petri Jokela UPC Print, painos 148 200 kpl. Vesitehras 1 •  2020 3

Perheen pojat Alexander, 5, ja Mikael, 3, toimivat ahkerina apumiehinä. Jos rakennustyöt sujuvat aikataulussaan, Saulamaat pääsevät muuttamaan uuteen kotiinsa ensi kesän korvilla. 4 Vesitehras 1 •  2020

Lempäälässä asuva Saulamaan perhe rakentaa omakotitaloa uudelle asuinalueelle Tampereen Vuorekseen. Olli-Pekka ja Anna Saulamaa sekä pojat Alexander, 5, ja Mikael, 3, odottavat jo innolla, että pääsevät muuttamaan uuteen, ikiomaan kotiinsa. Vesihuolto tontille järjestyi mutkattomasti Tampereen Veden kautta. TÄHÄN NOUSEE MEIDÄN UUSI KOTI VIRPI EKHOLM Kuvat: Emil Bobyrev Vesitehras 1 •  2020 5

Kuvaaja Anna Saulamaa iloitsee siitä, että perhe pääsee muuttamaan vuokrakodista omaan taloon. Hän odottaa erityisesti, että pääsee istuttamaan omalle pihalle kukkia, pensaita ja ehkä puitakin. KATU ON NIIN UUSI , että puhelimen navigaattori ei vielä tunne sitä. Täällä, Tampereen Vuoreksessa, on ra­ kenteilla paljon uusia taloja. Yksi niistä on Lempäälässä asuvan Saulamaan per­ heen uusi, tuleva koti. Rakennushanke sai alkunsa lähes va­ hingossa, kun perheen isä Olli-Pekka Saulamaa selaili illalla kaupungin verk­ kosivuja. Anna Saulamaa sekä lapset Alexander, 5, ja Mikael, 3, olivat silloin jo nukkumassa. – Minulla oli vähän tylsää, joten kat­ selin, olisiko kaupungilla tonttiarvonto­ ja. Vuoreksessa sellainen oli, ja osallistuin siihen saman tien. Sitten unohdin koko asian, Olli-Pekka Saulamaa muistelee. Kun kaupungilta tuli viesti, että per­ he oli saanut tontin, perheen äiti Anna­ kin innostui asiasta. Koronatilanteen vuoksi he viivyttelivät pari kuukautta hankkeen aloittamista, mutta kun laina­ päätöskin saatiin pankista, he päättivät ryhtyä toimeen. 6 Vesitehras 1 •  2020 – Asumme nyt rivitalossa vuokralla, joten on mukava päästä omaan kotiin. Odotan erityisesti, että pääsen istutta­ maan omalle pihalle kukkia, pensaita ja ehkä puitakin, Anna Saulamaa kertoo hymyillen. KUN TAPAAMME TONTILLA loka­ kuussa, omakotitalon perustukset on juuri saatu valmiiksi. Seuraavaksi alka­ vat sokkelin sisätäyttötyöt. Koska Saulamaat työskentelevät itse aivan muulla kuin rakennusalalla, eri työvaiheet on päätetty teettää ammatti­ maisilla urakoitsijoilla. Itse rakennus on tilattu talotehtaalta pakettina, avaimet käteen -periaatteella. – Teemme mahdollisimman vähän itse! Terassia ja muuta kyhäämme sitten, kun talo on valmis, ja rakennusaikana toimimme apumiehinä tarpeen mukaan, Olli-Pekka Saulamaa kuvailee. Myös ammattitaitoinen vastaava mestari on hankkeessa kullanarvoinen. – Ilman häntä olisimme vielä alku­ vaiheessa. Omat hermot tai osaaminen eivät riitä kaikkien suunnitelmien ja pa­ pereitten läpikäymiseen, perheen isä naurahtaa. VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN on sujunut tontille mutkattomasti. Liitoskohtalausunnon sai tilattua säh­ köisesti Tampereen Veden verkkosivujen kautta. Myös liittymissopimuksen teko onnistui helposti verkkolomakkeella. Seuraavaksi edessä on vesi- ja viemäri­ johtojen rakentaminen sekä vesimittarin asentaminen tontille. – Vesi- ja viemärijohtojen kaivanto­ työt tekee tontin alueella rakentaja. Tampereen Vesi asentaa kaivantoon vesijohdon vesimittarille saakka ja laskuttaa tästä aiheutuvat työ- ja ma­ teriaalikulut, kertoo toimistoinsinöö­ ri Kari-Pekka Kortetjärvi Tampereen Vedeltä. Uudella asuinalueella Vuoreksessa

Rakentaja, muista nämä! • LIITOSKOHTALAUSUNTO tarvitaan heti rakennusprojektin alussa kiinteistön vesi- ja viemä­ risuunnitelmia sekä verkostoon liittymistä varten. Liitoskohtalau­ sunto on maksuton ja sen voi tilata Tampereen Veden verkkosivuilta. Liitteeksi tarvitset kopion asema­ piirroksesta. • LIITTYMIS- ELI VESISOPIMUS Vuores on rauhallinen asuinalue, joka sopii erityisesti lapsiperheille, Olli-Pekka Saulamaa ­pohtii. Minulla oli vähän tylsää, joten katselin, olisiko kaupungilla tonttiarvontoja. Vuoreksessa sellainen oli, ja osallistuin siihen saman tien. Olli-Pekka Saulamaa Tampereen Vesi on rakentanut pienta­ lojen tonttijohdot valmiiksi tontin rajal­ le. Vanhoilla asuinalueilla rakentaja voi teettää tonttijohtojen kaivantotyöt joko Tampereen Vedellä tai itse valitsemal­ laan urakoitsijalla. ENTÄS PERHEEN POJAT, ovatko he­ kin innostuneita rakennushankkeesta? – Ei! huutavat Alexander ja Mikael iloisesti virnistäen. Anna Saulamaata naurattaa. – Kyllä pojat ovat iloisia, että pääse­ vät uuteen kotiin, jossa on enemmän ti­ laa leikkiä ja johon mahtuu enemmän le­ luja, hän vakuuttaa. Vuores on rauhallinen asuinalue, johon lapsiperheen on hyvä muuttaa. Palvelut ovat lähellä ja naapurustos­ ta löytyy varmasti leikkikavereita lap­ sille. Tänne Saulamaat muuttavat ensi ke­ sän korvilla, kun kaikki on vihdoin val­ mista. ● tehdään, kun kaupungin raken­ nusvalvonta on hyväksynyt vesija viemärisuunnitelmat. Kun liit­ tymissopimus on tehty, tontille voi tilata vesi- ja viemäriliittymän sekä vesimittarin. Tiedot sopimus­ ta varten voit ilmoittaa esimerkiksi verkkolomakkeella. • LIITTYMISMAKSU perustuu rakennusluvan mukaiseen ra­ kennusoikeuteen ja rakennuksen käyttötarkoitukseen. Maksu las­ kutetaan, kun liittymissopimus on tehty. Liittymismaksun lisäksi laskutetaan liitostöistä aiheutuvat kustannukset. • LIITOSTYÖT VESI- JA VIEMÄRI­V ERKOSTOON sekä ve­ simittarin asennus tilataan Tampe­ reen Veden työnjohdolta. Töiden tilaukset voit tehdä lomakkeella tai puhelimitse. • KUN OLET MUUTTANUT uu­ teen kotiin, muista päivittää lasku­ tustietosi ja ilmoittaa vesimittarin lukema Tampereen Vedelle. Muu­ tokset on helppo tehdä Tampereen Veden Online-palvelussa, johon kirjaudutaan verkkopankkitun­ nuksilla.● Vesitehras 1 •  2020 7

VIRPI EKHOLM Mitä lasku kertoo? Käyttöpaikkatunnus, asiakasnumero, lukematiedot, vuosikulutusarvio… Nämä kaikki tiedot löytyvät laskultasi. 1. Tietonurkka, josta selviävät esimerkiksi laskun numero, laskun viite, käyttöpaikkatunnus ja asiakasnumero, joita tarvitset asioidessasi asiakaspalvelun kanssa. Käyttöpaikka kertoo, mikä laskutettava kiinteistö on 1 kyseessä. Lisäksi tiedoista ilmenee kiinteistön ajantasainen vuosikulutusarvio. 2. 2 3 Laskun yhteenveto, josta ilmenee laskun loppusumma sekä sen sisältämä arvonlisävero. 3. 4. Laskun arvonlisäverollinen loppusumma. Lukematiedot-kohdasta näet, kuinka paljon vettä on kulunut ilmoitettujen vesimittarilukemien välillä. 5. Veden ja jäteveden käyttömaksut laskutetaan tasauslaskus- sa toteutuneen käytön mukaan. Lisäksi laskutetaan veden ja jäteveden perusmaksut tulevilta laskutuskuukausilta. 4 5 6 7 8 Vesitehras 1 •  2020 6. Aiemmin arviolaskutetut veden ja jäteveden käyttömaksut hyvi- tetään tasauslaskussa. 7. Arviolasku tulevilta kuukausilta perustuu vuosikulutusarvioon, joka päivittyy aina mittariluennan yhteydessä.

Istockphoto Usein kysyttyjä kysymyksiä VIRPI EKHOLM 1. MITEN VOIN TILATA E-LASKUN? Voit tilata vesilaskusi e-laskuna omassa verkkopankissasi. Tarvitset siihen viitenu­ meron, jonka löydät viimeisimmästä vesi­ laskustasi. Lähetämme edelleen myös pa­ perilaskuja tarvittaessa. E-lasku on sähköi­ sessä muodossa oleva lasku, jonka asiakas saa omaan verkkopankkiinsa. 2. MITÄ EROA ON ARVIO - JA TASAUS­L ASKULLA? Arviolaskut perustuvat aiemman ve­ denkulutuksen mukaiseen vuosikulu­ tusarvioon. Kerran vuodessa jokaiseen käyttöpaikkaan lähetetään vesimittarin itseluentakortti, jonka jälkeen muodos­ tuu tasauslasku. Jos arvio on ollut käyt­ töä suurempi, maksetut maksut otetaan huomioon vähennyksenä seuraavassa laskussa. Jos taas arvio on ollut liian pie­ ni, erotus peritään tasauslaskulla. 3. MITÄ SEURAA, JOS EN MAKSA LASKUA AJOISSA? Perintätoimisto lähettää asiakkaalle maksumuistutuksen, kun laskun eräpäi­ västä on kulunut kaksi viikkoa. Jos las­ kulle ei saada suoritusta, perintätoimisto jatkaa laskujen perintää Tampereen Ve­ den puolesta. Jos perintätoimiston muis­ tutuksista huolimatta laskua ei maksa, joudutaan asiakkaalle lähettämään ve­ den katkaisusta ilmoittava kirje. 4. MIHIN VOIN OTTAA YHTEYTTÄ, JOS LASKUTUKSESSA ON JOTAIN EPÄSELVÄÄ? Asiakaspalveluun voi soittaa arkisin klo 9.30-12 numeroon 03 565 636 00 tai lähet­ tää sähköpostia osoitteeseen vesi.asia­ kaspalvelu@tampere.fi. ● Kysymyksiin vastasi asiakaspalvelusihteeri Liisa Soini Tampereen Vedeltä. Tarkista vedenkulutus helposti Online-palvelussa Moni asiakas on jo löytänyt uuden Online-palvelun, mutta käyttäjiä toivotaan vielä lisää. TAMPEREEN VEDEN UUSI ONLINEPALVELU otettiin käyttöön huhtikuussa. Verkkopalvelussa voi ilmoittaa vesimit­ tarin lukeman, tarkastella aiempia mit­ tarilukemia sekä päivittää vedenkäyttö­ paikan sopimus- ja laskutustietoja. – Palvelusta saa nyt helposti raportin omasta vedenkulutuksestaan. Veden­ kulutuksen lisääntyminen äkillisesti voi kertoa esimerkiksi putkivuodosta, huo­ mauttaa Tampereen Veden ICT-järjestel­ mäasiantuntija Kari Koskelvuo. Jos omaa vedenkulutustaan ­haluaa seurata tarkemmin, vesimittarin lu­ keman voi ilmoittaa verkkopalveluun vaikkapa kerran kuukaudessa. Vähin­ tään vesimittarin lukema tulisi ilmoittaa kerran vuodessa, kun vesilaitos kysyy asiaa kirjeitse. Lukemat voi edelleen ilmoittaa myös postitse tulleella luentakortilla. – Tulevaisuudessa Tampereella siirry­ tään etäluettaviin vesimittareihin, joista tiedot välittyvät suoraan verkkopalve­ luun. Silloin vedenkulutusta voi seurata lähes reaaliaikaisesti, Koskelvuo kertoo. UUTEEN ONLINE-PALVELUUN KIRJAUDUTAAN Suomi.fi-tunnisteella, jota varten tarvitaan verkkopankkitunnuk­ set. Kirjautumisessa käytetään vahvaa tunnistautumista, jolla voidaan varmis­ taa asiakkaan henkilöllisyys ja asiakas­ suhde Tampereen Veteen. – Kun asiakas on kirjautunut verk­ kopankkitunnuksilla Online-palveluun, hän voi halutessaan luoda sinne omat tunnukset, joita käyttää jatkossa, Koskel­ vuo vinkkaa. Vesimittarin lukeman voi ilmoittaa myös ilman tunnistautumista. Syötä sil­ loin palveluun asiakasnumero ja käyttö­ paikkanumero, jotka löytyvät laskultasi. – Erityisesti isännöitsijät ovat löytä­ neet palvelun hyvin. He pystyvät nyt seuraamaan eri kiinteistöjen vedenkulu­ tusta ja syöttämään mittarilukemat hel­ posti yhdessä ja samassa paikassa. ● Linkki Online-palvelu löytyy osoitteesta https://asiointi.tampereenvesi.fi Vesitehras 1 •  2020 9

Istockphoto Tekopohjavesi – mitä, Kun pohjaveden luontaista muodostumista nopeutetaan, syntyy tekopohjavettä. MARJA ANA LEHTINEN JOS OLET KÄYNYT TURUN SEU DULLA ja taltuttanut janoasi paikallisel­ la kraanavedellä, olet juonut tekopoh­ javettä. Huomasitko siinä kenties jotain erityistä? Tuskin, sillä asiantuntijoiden mukaan aistinvaraisesti on suorastaan mahdotonta erottaa tekopohjavettä poh­ javedestä tai pintavedestä puhdistetusta juomavedestä. Suomessa on käytössä 26 tekopohja­ vesilaitosta, jotka tuottavat noin 15 pro­ senttia vesilaitosten jakamasta vedestä. Meillä tekopohjavettä on muodostettu 1970-luvulta lähtien, ja Ruotsissa sitä on tehty jo yli sadan vuoden ajan. 10 Vesitehras 1 ••  2020 Tekopohjaveden käyttöön on siirty­ nyt muun muassa yllä mainittu Turun seutu. Siellä valmistuu vuosittain noin 23 miljoonaa kuutiota tekopohjavettä 300 000:lle veden kuluttajalle. LÄHTEINÄ POHJA- TAI PINTAVEDET Vesijohtoverkossa kulkeva vesi voi olla peräisin monesta eri lähteestä. Paikal­ linen vesilaitos pumppaa raakavedek­ si soveltuvaa pohjavettä tai pintavettä ja käsittelee sen niin, että vesi on terveellis­ tä ja raikasta. Suomen vesihuoltolaitos­ ten toimittamasta talousvedestä suurin osa, noin 75 prosenttia, on pohjavettä tai tekopohjavettä ja loput pintavedestä val­ mistettua. Tampereella noin kolmannes talous­ vedestä on peräisin pohjavedestä ja kaksi kolmannesta valmistetaan pintavedestä. Paras raakavesilähde on pohjavesi. Se on usein niin puhdasta ja laadukas­ ta, ettei se vaadi muuta käsittelyä kuin happamuuden säädön ja desinfioinnin ennen vesijohtoverkostoon johtamista. Lisäksi se sisältää sopivasti maaperästä liuenneita mineraaleja. Joskus pohjave­ destä joudutaan poistamaan rautaa tai mangaania. Pintavettä saadaan järvistä ja joista, joiden vesi käsitellään tehokkaalla ja mo­ nivaiheisella prosessilla talousvedeksi. Tampereella pintavesilähteinä toimivat Roine ja Näsijärvi.

miten ja miksi? TEKOPOHJAVESI SUODATTUU SORAHARJUN LÄPI Jos pohjavettä ei synny tarpeeksi eikä se riitä suuren kaupungin vedentarpeeseen, voidaan avuksi ottaa tekopohjavesi. Tekopohjavesilaitosta ei voi rakentaa minne tahansa, vaan maa-aineksen on oltava sille sopivaa. Jääkauden muok­ kaamat soraharjut tarjoavat tekopoh­ javeden muodostumiseen erinomaisen alustan. Teoriassa Suomen pinta-alasta alle viisi prosenttia sopii tarkoitukseen, mutta käytännössä sopivia, kohtuullisen matkan päässä käyttäjistä sijaitsevia alu­ eita on harvassa. Alue ei voi sijaita liian kaukana, koska kalleinta investoinnissa on veden kuljettamiseen tarkoitettujen siirtolinjojen rakentaminen. Tekopohjaveden muodostamisessa pohjaveden määrää lisätään nopeutta­ malla luontaista pohjaveden muodostu­ misprosessia. Vesi imeytetään maahan – soraharjuun – erityisestä imeytyskai­ vosta tai -altaasta tai sadettamalla sitä maan pinnalle. Vettä hyvin läpäisevillä ranta-alueilla voidaan käyttää myös niin sanottua rantaimeytystä. Siinä pintavesi imeytyy maaperään suoraan järven tai joen pohjan läpi. Harjuun imeytetään yleensä järvivet­ tä, joka puhdistuu maaperässä tapahtu­ vissa luonnon omissa prosesseissa, kun vesi kulkee imeytysalueilta kaivoille. Tekopohjavesi otetaan maasta kaivo­ Tampereella noin kolmannes talousvedestä on peräisin pohjavedestä ja kaksi kolmannesta valmistetaan pintavedestä. Vesitehras 1 ••  2020 11

Istockphoto Antti Yrjölä Periaatekuva tekopohjaveden valmistamisesta sadetusimeytyksellä. Tavase Oy:n tekopohjavesilaitoksessa tullaan käyttämään kaivo-, sadetusja allasimeytystä. (Kuvan alkuperäinen lähde: Turun Seudun Vesi Oy) jen avulla aivan kuten tavallinenkin poh­ javesi. Se vastaa laadultaan luontaista pohjavettä eli on aivan yhtä turvallista ja hyvää käytettäväksi. YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN KÄSITTELYTAPA Tekopohjaveden muodostaminen on ym­ päristöystävällinen tapa käsitellä vettä, sillä se kuluttaa huomattavasti vähem­ män kemikaaleja kuin kemiallinen pinta­ vedenkäsittely. Saostuskemikaalia ei tar­ vita ollenkaan. Myös pintavedenkäsitte­ 12 Vesitehras 1 •  2020 lystä syntyvien huuhtelu- ja pesuvesien määrä vähenee merkittävästi. Tekopohjaveden käyttö lisää veden­ hankinnan toimintavarmuutta kriisiti­ lanteissa, jos esimerkiksi pääasiallinen raakaveden lähde on pois käytöstä tai sen vesi jostain syystä käyttökelvoton­ ta. Maaperässä vesi on myös paremmas­ sa suojassa ilmaperäisiltä saasteilta kuin järvissä. ● Lähteet: vesi.fi, tavase.fi, harjureitti.fi, Suomen Vesilaitosyhdistys ry ja Petri Jokela Tekopohjavesi vastaa laadultaan luontaista pohjavettä eli on aivan yhtä turvallista ja hyvää käytettäväksi.

Tavase etenee viivytyksistä huolimatta JO VUODESTA 2002 LÄHTIEN suun­ nitteilla ollut seudullinen tekopohjave­ sihanke Tavase on ottanut tärkeitä as­ keleita eteenpäin. Tavoitteena on käyn­ nistää tekopohjaveden muodostaminen 2020-luvun puolivälin tienoilla Vehonie­ men-Isokankaan harjualueilla Kangasal­ la ja Pälkäneellä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallinto­ virasto myönsi Tavase Oy:lle vesilain mukaisen luvan tekopohjavesihank­ keelle Kangasalan alueelle joulukuussa 2019 ja Pälkäneen alueelle kesäkuus­ sa 2020. – Kaikkein tärkeimmät toimiluvat on nyt saatu hakemustemme mukaisesti. Tosin ne eivät ole vielä lainvoimaisia, sil­ lä molemmista päätöksistä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen, mikä aiheut­ taa lisää viivettä. Odotamme päätös­ tä Kangasalan osalta tulevana talvena ja Pälkäneen osalta myöhemmin ensi vuonna. Korkein hallinto-oikeus on jo antanut päätöksen, ettei hankkeesta tule haittoja Natura-suojelualueille Kanga­ salla, kertoo Tavase Oy:n toimitusjohtaja Petri Jokela. Rakennuslupaa ja muita tarvittavia Emil Bobyrev - Laitoksen elinkaari on sata vuotta ja hyödyt pitkäaikaisia, Tavase Oy:n toimitusjohtaja Petri Jokela muistuttaa. lupia voidaan hakea, kun vesilain mu­ kaiset luvat saavat lainvoiman. Niiden rinnalla hankkeen kustannusarviota tar­ kennetaan ja suunnitelmaa päivitetään. Lopullisen investointipäätöksen tekevät osakkaat eli Akaa, Kangasala, Lempäälä, Tampere ja Vesilahti. – Vaikka valmistelussa menee pit­ kään, pitää muistaa, että kyseessä on iso vesihanke. Laitoksen elinkaari on sata vuotta ja hyödyt pitkäaikaisia, Jokela painottaa. ● Vesitehras 1 •  2020 13

Lisää ammattitaitoa hankintoihin Tampereen Veden uusi hankintapäällikkö Petra Kurki nauttii työssään siitä, että saa kehittää ja luoda uutta. Vapaa-ajalla häntä pitävät kiireisenä lasten harrastukset. VIRPI EKHOLM KUN HANKINTAPÄÄLLIKKÖ PETRA KURKI ALOITTI TYÖT Tampereen Ve­ dellä elokuun alussa, hän yllättyi iloi­ sesti. – Ihmiset ovat ottaneet minut todel­ la hyvin vastaan, ja ilmapiiri on avoin ja rento. Työkaverit ovat myös valmiita vastaanottamaan sitä muutosta ja kehi­ tystä, jota olen tullut tänne tekemään. Hankintapäällikön tehtävä on Tam­ pereen Vedellä uusi. Tavoitteena on ke­ hittää liikelaitoksen hankintaprosesseja entistä sujuvammiksi ja selkeämmiksi ja tuoda hankintoihin lisää ammattitaitoa. Jatkossa Petra toivoo, että pääsisi tu­ tustumaan uusiin työkavereihin parem­ min myös kasvokkain. Koronaepide­ mian vuoksi monet palaverit hoidetaan nyt etänä verkossa tai puhelimitse. MERKITTÄVIMPIÄ HANKINTOJA TAMPEREEN VEDELLÄ ovat isot ura­ kat, joissa uudistetaan vesijohtoverkos­ toa, saneerataan pumppaamoja tai uu­ sitaan laitteistoja. Hankintoja tehdään kuitenkin laidasta laitaan, lyijykynistä jätevesipumppuihin. – Tarkoituksena on luoda hyvät me­ 14 Vesitehras 1 •  2020 nettelyt mittavampiin hankintoihin ja kestosopimuksiin, joilla hankitaan jat­ kuvasti tuotteita ja palveluja, Petra ku­ vailee. Antoisinta työssä on Petran mukaan se, että saa kehittää ja luoda uutta. On hienoa nähdä, miten asiat menevät eteenpäin ja käytännön työ helpottuu. PETRA KURKI ON TEHNYT TÖITÄ hankintojen parissa jo 22 vuotta. Hän opiskeli 1990-luvulla Tampereen ammat­ tikorkeakoulussa konetekniikan insinöö­ riksi ja päätyi kesätöissä puolivahingos­ sa hankintahommiin. Sillä tiellä hän on yhä. Petra työskenteli pitkään yksityisellä sektorilla, teknologiateollisuuden paris­ sa. Kuusi viime vuotta hän toimi hankin­ tavastaavana Tampereen Infra Oy:ssä. – Tein siellä pitkälti samoja tehtäviä kuin nyt Tampereen Vedellä. Vaikka toi­ mintaympäristö on erilainen, samoja kehitysaskelia otetaan molemmissa pai­ koissa. Petra kokee, että hän voi nyt tuoda Tampereen Vedelle sitä osaamista, jota on Tampereen Infrassa kartuttanut. Toi­ saalta hän uskoo oppivansa täällä myös uutta. VAPAA-AJALLA PETRAN PITÄVÄT KIIREISENÄ KOLME LASTA , joista kaksi on jo teini-iässä. Lasten kuskaami­ nen harrastuksiin haukkaa ison osan il­ loista ja viikonlopuista. Jos vapaa-aikaa on enemmän, Petra viettää sen mielellään ystävien kanssa. Lisäksi hän nauttii opiskelusta ja oman ammattitaitonsa kehittämisestä. – Suoritin vuosi sitten ylemmän am­ mattikorkeakoulututkinnon teknologia­ osaamisen johtamisesta. Seuraavaksi ha­ luaisin opiskella lisää työhön liittyviä la­ kiasioita. Se on minulle omaa aikaa, hän hymyilee. ● Työkaverit ovat myös valmiita vastaanottamaan sitä muutosta ja kehitystä, jota olen tullut tänne tekemään. Petra Kurki Emil Bobyrev Töissä Tampereen Vedessä

Petra Kurki • Aloitti Tampereen Veden hankintapäällikkönä elokuussa 2020 • Konetekniikan insinööri, tehnyt ylemmän AMK-tutkinnon teknologiaosaamisen johtamisesta • Työskenteli pitkään yksityisen sektorin osto- ja hankintatehtävissä. Hankintavastaava Tampereen Infra Oy:ssä 2014-2020 • Kolme lasta: 4- ja 15-vuotiaat pojat sekä 14-vuotias tyttö • Harrastukset: Opiskelu ja oman ammattitaidon kehittäminen Petra Kurki yllättyi iloisesti Tampereen Veden mukavasta ja rennosta työilmapiiristä. Jatkossa hän toivoo, että pääsisi tutustumaan uusiin työkavereihin paremmin myös kasvokkain. Koronan vuoksi palaverit on toistaiseksi pidetty etäyhteyden kautta. Vesitehras 1 •  2020 15

L yhy esti Vesihuoltoverkosto vaatii saneerausta Vesilaitosyhdistyksen selvityksen mukaan vesijohto- ja viemäriverkostoa tulisi saneerata Suomessa tulevaisuudessa nykyistä enemmän. Tampereella on jo pitkään panostettu verkoston uudistamiseen. VIRPI EKHOLM SUOMEN VESIHUOLLON investointi­ tarpeet kasvavat tulevaisuudessa mer­ kittävästi, osoittaa Vesilaitosyhdistyksen tuore selvitys. Kun vesihuollon kokonaisinvestoin­ nit olivat vuosina 2016-2018 keskimäärin 408 miljoonaa euroa vuodessa, vuosina 2020-2040 investointitarpeet lähes kak­ sinkertaistuvat 777 miljoonaan euroon vuodessa. Suurimmat investointitarpeet aiheut­ taa vesihuoltoverkoston ikääntyminen. Vesijohtoverkoston saneeraukset tulisi­ kin noin kaksinkertaistaa ja viemäriver­ koston saneeraukset noin kolminkertais­ taa seuraavien 20 vuoden aikana. Saneerausten määrää tulisi selvityk­ sen mukaan kasvattaa pikaisesti, sillä tulevaisuudessa saneerausikään tulee entistä enemmän verkostoa. Verkosto­ pituuden merkittävä kasvu on alkanut 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa ja jatku­ nut aina 2000-luvun alkuun saakka. VERKOSTOJOHTAJA Pekka Laakkonen Tampereen Vedeltä kertoo, että Tam­ pereella on jo pitkään panostettu verkos­ ton uudistamiseen. – Pyrimme siihen, että saneeraamme vuosittain noin prosentin verkoston pi­ tuudesta. Tämä tarkoittaa, että sekä vesi­ johto- että viemäriverkostoa tulisi sanee­ rata joka vuosi noin kahdeksan kilomet­ rin verran, hän laskee. Vuonna 2020 saneerausten määrä jää hieman alle prosenttiin verkoston pituu­ desta. Mukana on kuitenkin isojen run­ koputkien saneerauksia, jotka aiheut­ tavat enemmän kustannuksia kuin pie­ nempien putkien uudistaminen. Keskuspuhdistamon rakentaminen edistyy Sulkavuoren keskuspuhdistamon tontille nousee uusi maamerkki, kun 60 metriä korkean poistoilmapiipun rakentaminen alkaa keväällä. VIRPI EKHOLM SULKAVUOREN KESKUSPUHDISTAMON RAKENTAMISEN AIKATAULU on tarkentunut. Tarkoituksena on, että jätevedet käännetään uudelle puhdista­ 16 Vesitehras 1 •  2020 molle kesällä 2025. – Sen jälkeen on edessä urakoiden vii­ meistely- ja vastaanottovaihe. Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen käynnisty­ vät viiveellä vedenkäsittelyyn nähden, kertoo toimitusjohtaja Timo Heinonen Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:stä. Yli puolet louhinnoista on nyt saatu valmiiksi. Meneillään olevissa kahdes­ sa louhintaurakassa louhitaan kalliotilat Sulkavuoreen sekä tulo- ja purkuvie­ märitunnelit Vihilahden ja Sulkavuoren välille. Parhaillaan käynnissä ovat puhdista­ mon rakennusteknisten töiden, prosessi­ teknisten töiden ja laiteasennusten sekä instrumentointi- ja prosessiautomaatiou­ rakoiden kilpailutukset. Tavoitteena on, että sopimukset ura­ koista tehdään kesäkuussa 2021. Var­ sinaisesti rakennustyöt päästään aloit­ tamaan Sulkavuoressa alkuvuodesta 2022.

Veden ja jäteveden maksut nousevat tammikuussa TAMPEREEN VEDEN VUO - Saneeraamalla vesijohto- ja viemäriverkostoa luodaan varmuutta vesihuoltoon. VESIHUOLTOVERKOSTOA EI SANEERATA VAIN PUTKIEN IÄN , vaan myös kunnon mukaan. Olosuhteet ja käyte­ tyt materiaalit vaikuttavat siihen, kuin­ ka kauan putket kestävät hapertumatta maan alla. – Meillä on vanhaa hyvää putkea, jota ei tarvitse saneerata. Toisaalta meillä on olosuhteista tai materiaaleista johtuen huonompaa putkea, joka pitää saneerata aikaisemmin, Pekka Laakkonen vertaa. Jos verkostojen uudistamiseen ei in­ vestoida riittävästi, siitä voi aiheutua asukkaiden vesihuoltoon monenlaisia SYKSYN AIKANA UUDELLE keskus­ puhdistamolle on rakennettu siirtovie­ märeitä Tampereen Nuolialantiellä ja Ha­ tanpäällä. Lisäksi Raholasta Haikkaan on upotettu vesistöputkia Pyhäjärven poh­ jaan. Näiden urakoiden viimeistelytyöt ovat edelleen käynnissä. – Seuraava viemärityömaa on putki­ linja Härmälässä Leirintäkadun ja Ranta­ perkiönkadun välillä. Sen rakentaminen alkaa keväällä 2021, Heinonen sanoo. Kaikkiaan siirtoviemäriurakat saa­ daan valmiiksi vuoden 2023 loppuun häiriöitä: makuhaittoja, putkirikkoja, ve­ sikatkoksia ja jätevesivuotoja. – Kun saneeraamme vesijohto- ja vie­ märiverkostoa, luomme samalla var­ muutta vesihuoltoon. Saneeraustyömaa voi aiheuttaa lyhyen katkoksen veden­ jakeluun, mutta sen jälkeen pärjäämme uusilla putkilla taas kymmeniä vuosia, Laakkonen kuvailee. ● Tutustu Suomen Vesilaitosyhdistys ry:n teettämään selvitykseen verkossa: www.vvy.fi/ ohjeet-ja-julkaisut/hallinto-ja-talous/vesihuollon-investointitarpeet-vuoteen-2040/ mennessä. Tämän jälkeen toteutetaan vielä Pyhäjärven pohjaan laskettava pur­ kulinja. Keväällä 2021 aletaan rakentaa myös uutta, 60 metriä korkeaa poistoilmapiip­ pua Sulkavuoren keskuspuhdistamon tontille. – Piipusta tulee alueelle uusi maa­ merkki, joka näkyy kauas, Heinonen ku­ vailee. KUN SULKAVUOREN keskuspuhdis­ tamo valmistuu, siellä tullaan käsittele­ DEN 2021 perus- ja käyttö­ maksuja korotetaan 1.1.2021 alkaen. Talousveden käyttömaksu pysyy ensi vuonna ennallaan. Jäteveden käyttömaksuun tu­ lee noin 5,4 prosentin korotus. Veden ja jäteveden käyttömak­ su on korotuksen jälkeen yh­ teensä 3,92 euroa kuutiolta si­ sältäen arvonlisäveron. Lisäksi veden ja jäteveden perusmak­ sut nousevat 14 prosenttia. Varautuminen tulevaisuu­ den uudistuvaan jäteveden käsittelyn toimintamalliin ja investointeihin edellyttävät paitsi oman toiminnan tehos­ tamista, myös maksujen tarkis­ tamista. ● mään Kangasalan, Lempäälän, Pirkka­ lan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven jätevedet. – Kyseessä on yksi suurimmista jäte­ vedenpuhdistamoinvestoinneista, joita Suomessa on toteutettu, Heinonen ker­ too. Viinikanlahden, Raholan ja Lempää­ län jätevedenpuhdistamot jäävät Sulka­ vuoren käyttöönoton jälkeen pois käy­ töstä. Raholaan ja Viinikanlahteen raken­ netaan uudet jätevesipumppaamot, jotka valmistuvat vuoden 2023 lopulla. ● Vesitehras 1 •  2020 17

Verkosto laajenee uusille asuinalueille Istockphoto TAMPEREELLA JA naapurikunnissa Jätevesi kertoo koronaepidemiasta Puhdistamattomasta jätevedestä tutkitaan koronaviruksen RNA:ta eli geeniperimää. VIRPI EKHOLM heuttajia, joilta suojaamme työnteki­ jöitämme, Kettunen toteaa. TAMPEREEN VIINIKANLAHDEN jätevedenpuhdistamo on mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) valtakunnallisessa tutkimuk­ sessa, jossa seurataan koronaviruk­ sen esiintymistä jätevesissä. Seurannan avulla voidaan havai­ ta koronaviruksen leviäminen sel­ laisillekin alueille, joilta ei ole vielä raportoitu tartuntoja. Tämä auttaa ennakoimaan taudin leviämistä ja voi antaa viranomaisille aiheen tehostaa epidemian torjuntatoimia. – Toimitamme viikoittain Vii­ nikanlahden jätevedenpuhdista­ molle tulevasta jätevedestä pienen näyte-erän THL:n vesimikrobiologi­ an laboratorioon tutkittavaksi. Siel­ lä puhdistamattomasta jätevedestä tutkitaan koronaviruksen RNA:ta eli geeniperimää, kertoo tuotanto­ johtaja Riitta Kettunen Tampereen Vedeltä. RNA-testi kertoo, esiintyykö vi­ rusta viemäriverkoston piirissä ole­ vissa kotitalouksissa vai ei. Viruksen elinkyvystä tai tartuttavuudesta testi ei kuitenkaan kerro mitään. – THL:n mukaan on epätodennä­ köistä, että koronavirus leviäisi jäte­ veden välityksellä. Jätevesi sisältää kuitenkin paljon muitakin taudinai­ 18 Vesitehras 1 •  2020 KORONAVIRUKSEN ESIINTYMINEN jätevedessä raportoidaan viikoit­ tain viideltä puhdistamolta ja lisäksi 23 puhdistamolta 2-4 viikon välein. Kaikkiaan jätevesiseurannan piirissä on noin 60 prosenttia suomalaisten tuottamasta jätevedestä. – Jätevesiä tutkimalla voidaan tuottaa tietoa kansanterveydestä. Tampereen Vesi on mukana myös valtakunnallisessa jätevesien huume­ seurannassa, jonka kautta saadaan lisätietoa väestön huumeiden käytös­ tä, Kettunen kertoo. Lisätietoa: thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/sars-cov2-jatevedenpuhdistamoilla/koronaviruksen-jatevesiseuranta Seurannan avulla voidaan havaita koronaviruksen leviäminen sellaisillekin alueille, joilta ei ole vielä raportoitu tartuntoja. rakennetaan ahkerasti uusia asuinaluei­ ta, joille tulee järjestää myös vesihuolto. Vuonna 2021 uutta vesijohto- ja viemä­ riverkostoa rakennetaan Tampereella erityisesti Ojalan, Niemenrannan ja Her­ vantajärven uusilla asuinalueilla. Ojala-Lamminrahkan asuinalue on rakenteilla kahden kaupungin rajalle si­ ten, että Ojalan alue sijaitsee Tampereella ja Lamminrahka Kangasalla. Tampereen Vesi toimittaa talousveden ja jätevesi­ huollon myös Kangasalan puolelle Lam­ minrahkaan. Uutta seudullista yhteistyötä tehdään myös Anniston uudella asuinalueella Lempäälässä, jonne Tampereen Vesi toi­ mittaa talousveden ja jätevesihuollon. ● Tunnistat meidät nyt uudesta logosta HUOMASITKO JO MUUTOKSEN? Tampereen Vesi sai kesällä uuden, vir­ keän ilmeen. Tampereen Veden logo ja muukin visuaalinen ilme uudistettiin liikelai­ toksen uuden strategian valmistumisen myötä. Edellisestä päivityksestä olikin vierähtänyt jo reilusti aikaa. Tunnistat meidät nyt uudesta logos­ ta, joka alkaa jatkossa näkyä kaikkial­ la toiminnassamme. Myös värimaailma tuotiin tähän päivään, vaikka perusvä­ rimme on edelleen vedensininen. Muutoksen Tampereen Vedelle to­ teutti Villivisio Oy. ●

Sanatehras RATKAISE RISTIKKO! Kirjoita ristikon avain­sana Ristikon avainsana POSTIMAKSU Mikä oli tämän lehden mielenkiintoisin juttu? MAKSETTU kuponkiin. Avainsana muodostuu numeroitujen ruutujen kirjaimista. Samalla voit antaa palautetta . Palautteen antaminen ei edellytä Minkälaisia aiheita toivoisit lehdessä käsiteltävän? ristikon ratkaisemista. Palauta ristikon avainsana 17.12.2020 mennessä. Kaikkien ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan Anna lehdestä kouluarvosana (4-10) viisi tavarapalkintoa. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Nimi, osoite ja puhelinnumero TUNNUS 5018851 00003 VASTAUSLÄHETYS Voit ilmoittaa ristikon ratkaisun ja antaa palautetta myös nettilehden kautta osoitteessa vesitehras.fi. Vesitehras 1 •  2020 19

Julkinen tiedote jokaiseen kotiin w w w.tamp ere envesi .fi TAMPEREEN VESI VESITILAUKSET JA -SOPIMUKSET, Asiakaspalvelu VESILASKUTUS VESIMITTARIT VIKAILMOITUKSET JA Viinikankatu 42 A Puhelin 03 565 636 00 Puhelin 040 513 0842 HÄIRIÖTIEDOTTEET: 33800 Tampere Ma–pe 9.30 –12.00 www.tampereenvesi.fi/palaute vesi.asiakaspalvelu@tampere.fi vesitehras.fi facebook.com|tampereenvesi LIITOSKOHTALAUSUNNOT twitter.com/Tamperevesi Puhelin 040 806 2747 ja 040 356 0067 vesi.karttapalvelu@tampere.fi TONTTILIITTYMÄT JA VEDEN LAATU ● 0800 90 172 (maksuton) vellamo.tampere.fi ● www.tampereenvesi.fi/ Puhelin 041 730 1194 hairiokartta