LABYRINTTI 4/2020 Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami Lapsiomainen Juuso Silvennoinen: Omat tunteet ja ajatukset pitää uskaltaa sanoa ääneen Läheisen rakas ja raskas osa Kuka saattaisi sirpaleiselta polulta? Prospectvertaisryhmämalli taipui myös verkkoon

Hae tukea www.finfami.fi onko läheisesi sairastunut psyykkisesti? Älä jää yksin.

ESSI JÄÄLINNA LABYRINTTI 4/2020 Teema: Mielenterveys ja päihteet 5 6 ”Joku aikuinen olisi voinut kysyä, miten teillä kotona menee” 10 Joskus paras ratkaisu on tehdä omasta lapsesta lastensuojeluilmoitus 12 16 19 20 22 26 28 Läheisen rakas ja raskas osa Kuka saattaisi sirpaleiselta polulta? Puheenjohtaja: Mielenterveysongelmista päihteisiin Omaisille tukea poikkeusarkeen Prospect taipui myös verkkoon EUFAMIn Prospect-koulutusohjelmia päivitetään Omaisen ääni: Vapaaehtoisena toimiminen antaa paljon 29 ”Että jaksaa pitää muista huolta, täytyy pitää itsestä huolta” 30 32 Isi, piirretäänkö kirahveja? 34 JUUSO SILVENNOINEN TEKEE VAPAAEHTOISTYÖTÄ AUTTAAKSEEN MUITA SAMANKALTAISESSA TILANTEESSA OLEVIA. Pääkirjoitus: Olkoon tuleva parempi Kiusaaminen aiheuttaa suurta huolta myös kiusatun läheisille Kolumni: Kuntavaaleissa pääsee vaikuttamaan moniin mielenterveysomaisten asioihin Labyrintti 1/2021 Omaistilanteen ja avuntarpeen tunnistaminen ja mielenterveysomaisen tukeminen – FinFamin kuntavaalitavoitteet Seuraavaan lehteen tarkoitettujen aineistojen tulee olla 8.2.2021 osoitteessa Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami, Meritullinkatu 4 B 10, 00170 Helsinki tai marika.finne@finfami.fi. M ISTÖME R I 4/2020 R PÄ KK Labyrintti-lehti on ainoa mielenterveysomaisille ja -omaishoitajille suunnattu lehti Suomessa. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. ● Julkaisija Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry. ● Päätoimittaja Pia Hytönen ● Toimituspäällikkö Marika Finne ● Toimituksen osoite Meritullinkatu 4 B 10, 00170 Helsinki p. 050 464 2739, jaana.humalto@finfami.fi ● Ilmoitusmyynti Jukka Eriksson/ Je-Mark Ky p. 09 5489 3630, 050 339 6137, je-mark.oy@netlife.fi info@je-mark.fi www.je-mark.fi ● Taitto PunaMusta, Sisältö- ja suunnittelupalvelut ● Painopaikka PunaMusta, Forssa ● Tilaukset ja osoitteenmuutokset Labyrintti on jäsenetu alueellisille omaisyhdistyksille ja heidän jäsenilleen. Lehti ei ole tilattavissa. Mikäli henkilö haluaa lehden, hänen tulee liittyä jäseneksi omaisyhdistykseen. Myös yhteisöt voivat liittyä yhdistysten jäseniksi. Osoitteenmuutokset voi toimittaa suoraan paikallisyhdistykseen. YM KANSIKUVA: ESSI JÄÄLINNA ILJ ÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 3

Paras paikka toipua Helsinkiläisten mielenterveyskuntoutujien tukena jo vuodesta 1983 QLHPLNRWL¿ Tulevaisuuden Portti on ammatillinen psykiatrinen hoitokoti, joka tarjoaa psykoterapiaa ja erilaisia terapiahoitoja. Pidämme tärkeänä, että nuoret mielenterveyskuntoutujat eivät jää ns. eläkeputkeen, vaan haluamme satsata ammatilliseen kuntoutukseen ja itsenäistymisen tukemiseen. Tiiviin omahoitajasuhteen tärkeys, prosessinomainen työskentely, henkilöstön ammattitaito ja sitoutuneisuus hoitosuhde työskentelyyn yksilöllisin tavoittein ovat tuottaneet erinomaisia hoitotuloksia. ž•ŽŸŠ’œžžŽ—ȱ˜›Ĵ’ Ehdatoksentie 6 46930 Huruksela Puh. 050 913 2990 ž•ŽŸŠ’œžžŽ—™˜›Ĵ’ȓ‘˜–Š’•ǯŒ˜–    ǯž•ŽŸŠ’œžžŽ—™˜›Ĵ’ǯŒ˜– Uskon ja toivon sydämellisessä ilmapiirissä on helppo toipua! 4 ZZZNRNHPXVNRXOXWXVÀ PSYKIATRISTA KUNTOUTUSTA JA TUKIASUNTOPALVELUJA NUORILLE AIKUISILLE 4/2020

PÄÄKIRJOITUS Marika Finne, asiantuntija/viestintä, FinFami ry Olkoon tuleva parempi H KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ teen mukanaan tuomat vaikutukset, jotka eivät saisi kuulua uh, mikä poikkeuksellinen vuosi takana! Sen voi kenenkään lapsuuteen tai nuoruuteen. Samalla se on kuitenkin meistä varmasti jokainen allekirjoittaa. Pelko hyvin toivoa tuova. Vaikeista asioista voi selvitä ja huonojenkin sairastumisesta, etäkoulu sekä harrastusten, sosikokemusten kautta voi löytää oman polkunsa. aalisten kontaktien ja matkustamisen rajoittaJuuso kertoo muistavansa ikuisesti, miten paljon muiden minen ovat ainakin itseäni harmittaneet ja kuorFinFamin vertaisryhmässä olleiden kertomat asiat auttoivat mittaneetkin. Toisaalta taas esimerkiksi etätyöt ja järjestöshäntä. Se on myös syy, miksi hän on itse valinnut avoimuuden. sämme poikkeusaikana käyttöön otetut digitaaliset ratkaisut Puhuminen auttaa itseä ja muita. Oli ilo ovat osoittautuneet hyvinkin toimiviksi lukea, kuinka Juuso on omien kokemusperinteisten käytäntöjen rinnalla. Tämän tensa ja FinFamissa tekemänsä vapaasoisin jatkuvan tulevaisuudessakin. ehtoistoiminnan kautta löytänyt suuntaa Joillekin poikkeusolot ovat sopineet elämälleen. Tulevaisuudessa hän haluaa paremmin kuin toisille. Kuten lehdesammatin, jossa voi auttaa muita samankalsämmekin käy ilmi, osalle ne ovat tuoneet taisessa tilanteessa olevia. Uskoisin, että merkittävästi lisää kuormaa kannettavaksi. tätä järjestöjen toiminta antaa parhaimmilVuoden aikana kerättyjen tietojen peruslaan: tukea, toivoa paremmasta, tärkeitä teella kielteiset vaikutukset ovat kasautuihmisiä ympärille ja jopa suunnan omalle neet jo valmiiksi heikossa asemassa oleville elämälle. kuten mielenterveys- ja päihdeongelmista Vapaaehtoiset ovat järjestömme sydän kärsiville ja heidän läheisilleen. ja supervoima. On hienoa, miten pyyteetPoikkeustilan takia vähennetyt ja jopa tömästi he antavat aikaansa ja osaamistaan katkolla olleet hoitokontaktit sekä niiden mielenterveysomaisten hyvinvoinnin edistilalle tulleet etäpalvelut ovat lisänneet tämiseksi. He pistävät itsensä likoon, jotta huolta ja joissakin tapauksissa hoitovastuu muilla olisi parempi olla. Suuri kiitos teille! on siirtynyt kokonaan läheisille. Näin ei Koronapandemian vuoksi tehdyt rajoitietenkään saisi olla. Se, että muutenkin tustoimet pistivät alkuvuodesta tauolle rankassa elämäntilanteessa lisätään painomyös FinFamin vertaistukilastia, tuntuu kohtuuttomalta. ryhmät. Koska osallistujat olivat Toivon, että tilannetta pystyVAPAAEHTOISET OVAT JÄRJESTÖMME hyvin sitoutuneita ryhmiin ja tään purkamaan niin, ettei SYDÄN JA SUPERVOIMA. halusivat jatkaa prosessia, oli käsissämme ole myöhemkeksittävä jotain. Kaksi nuorta mässä vaiheessa vielä vaikeryhmänohjaajaa, Annika Forth ampi tilanne. ja Nelli Santala, ryhtyivät tuumasta toimeen, ja niin vertaisryhTämän lehden teemana on mielenterveys ja päihteet. Päihmämalli Prospectista kehitettiin Euroopan ensimmäinen verkteiden ongelmakäytön aiheuttamat terveyshaitat ovat suuret, koversio. Miten ylpeitä voimmekaan olla tästä saavutuksesta! mutta sillä on merkittäviä vaikutuksia laajemmallekin. PäihdeonKirjoittaessani pääkirjoitusta kollegani lähetti minulle gelma vaikuttaa arjen lisäksi myös lähipiirin jaksamiseen ja hyvinkiitoksen tekemästämme yhteistyöstä, mihin hän oli liittänyt vointiin. Erityinen huoli on niistä lapsista ja nuorista, joiden mukaan myös materiaalin, joka herättelisi unelmoimaan ja ottaperheessä vanhemman päihteidenkäyttö on suistunut raiteiltaan. maan aikaa vain itselleen. Sieltä silmiini osui seuraava pätkä, Niistä lapsista, jotka joutuvat elämään lasisen lapsuuden. Nuori lapsiomainen Juuso Silvennoinen kertoo lehdesjoka tuntui sopivan mainiosti tähän yhteyteen: ”Vaikeiden sämme, millaista oli elää masentuneen, päihteitä väärinkäythetkien kohdalla ilon aiheiden miettiminen on haastavaa. tävän äidin kanssa. Haastattelu on koskettava ja tuo myös osin Vaikeimmassakin tilanteessa on kuitenkin pilkahdus toivoa ja konkreettisen raadollisesti esiin lapsen kokeman huolen ja tilan- toivossa asustaa ilo. Onni voi syntyä pienistä asioista.” 4/2020 5

6 4/2020

”Joku aikuinen olisi voinut kysyä, miten teillä kotona menee” ▲ Vanhemman vakava päihdeongelma muutti Juuso Silvennoisen lapsena hiljaiseksi ja ujoksi. Kun hän vihdoin uskalsi alkaa puhua kokemastaan, hän tajusi, ettei ole ollenkaan sellainen. Lapsena kaverit olivat Juuso Silvennoiselle pelastusrengas. – He tarjosivat pakopaikan kotioloista. 4/2020 7

Kun äidin päihdeongelma oli pahimmillaan, Juuso sanoo päänsä olleen kuin harmaassa sumussa. Silloin mikään ei tuntunut miltään. L ukio-opinnot olivat tuntuneet raskailta, ja niin tuntuivat yliopisto-opinnotkin. Opintopisteitä kuitenkin ropisi. Ensimmäisen opiskeluvuoden loppuun mennessä Juuso Silvennoinen oli suorittanut tietojenkäsittelyyn liittyviä opintoja 70 opintopisteen edestä. Toisen opiskeluvuoden alussa opinnot tyssäsivät ja kolmannen aikana hän joutui jäämään sairauslomalle uupumuksen takia. Syynä ei ollut liian kova opiskelutahti. Juuso ei vain enää jaksanut elää sen paineen alla, jonka vanhemman päihdeongelma aiheutti. Hän oli elänyt jatkuvassa hälytystilassa 11-vuotiaasta saakka. – Kaikki siihenastisessa elämässä koettu otti jotenkin kiinni. En voinut enää jatkaa eteenpäin samalla tavalla, Juuso sanoo. ENNEN ROMAHDUSTAAN Juuso oli vihdoin alkanut puhua äitinsä päihdeongelmasta. Hän oli päässyt YTHS:n kautta terapiaan ja kävi vertaistukiryhmässä. Juuso Silvennoinen on lapsiomainen. Ja kuten moni muukin lapsiomainen, myös hän oli sinnitellyt yksinään aivan liian pitkään. 8 – Äidin alkoholiongelma muodostui hiljalleen. Olin 11-vuotias, kun aloimme pikkuveljeni kanssa kuunnella asuntomme yläkerrassa isän ja humalaisen äidin riitoja. Isä lähti riitojen seurauksena ulos, ja minä menin alas juttelemaan äidin kanssa, jotta pikkuveljeni ei olisi tarvinnut. Niinpä päädyin kuuntelijan rooliin – lohdutin äitiä ja kuuntelin, miten kamala isä on, Juuso muistelee. Myöhemmin Juuson äidin terveys alkoi reistailla ja hänelle määrättiin kipulääk- ”OMA IKÄVÄ OLO EI TUNTUNUT MITENKÄÄN ERITYISEN TÄRKEÄLTÄ.” keitä useaan eri sairauteen. Hän joutui myös jäädä pois töistä sairautensa vuoksi. – Äiti lääkitsi kipua ja masennusta alkoholilla ja vahvoilla kipulääkkeillä. Minä, veljeni ja isäni yritimme auttaa ja kamppailla. Takavarikoimme oluita sun muuta, mutta eihän se mitään auttanut. Hän alkoi piilotella alkoholia ympäri asuntoa. Opin, että jos alkoholiongelmainen haluaa juoda, hän juo. Äitikin muuttui koko ajan röyhkeämmäksi sen suhteen, että joi nähtemme. Samalla hän valitteli elämäänsä ja haukkui isää. Muun perheen kotona olo muuttui tukalaksi. Juuso kertoo, että äiti saattoi koska tahansa alkaa raivota tai häiritä muita perheenjäseniä tai sitten hän sammui eri paikkoihin. – Kerran jouduin kantamaan sammuneen äidin ulkoa sisälle ennen kuin aamulla lähdin kouluun. Äiti myös unohteli humalassa hellan levyjä päälle, ja pelkäsin, että hän polttaa koko talon sillä aikaa, kun olemme veljen kanssa koulussa ja isä töissä. Juuso muistaa, miten hämmentävää oli, kun seuraavana aamuna äiti käyttäytyi, kuin mitään ei olisi tapahtunut. Myös Juuso käyttäytyi kuin mitään ei olisi tapahtunut: hän ei puhunut asiasta kenellekään. Miten olisi osannutkaan? Ei hän tiennyt, kenelle sellaisista asioista olisi voinut puhua. Ei kenelläkään muulla vaikuttanut olevan samanlaisia kotioloja. – Samalla ajattelin jotenkin nurinkurisesti, että muilla saattaa olla asiat vielä huonommin kuin minulla. Oma ikävä olo ei tuntunut mitenkään erityisen tärkeältä. 4/2020

JUUSO SANOO, ETTÄ HÄNELLÄ ON käynyt olosuhteisiin nähden myös hyvä tuuri. – Aina on ollut kavereita. He tarjosivat pakopaikan kotioloista. Vietimme aikaa pelaamalla tietokonepelejä ja frisEHHJROÀD Kavereiden kanssa ikävät ajatukset eivät jatkuvasti pyörineet mielessä. Kerran Juuso yritti puhua yläastekaverilleen, miten kotona menee. – Kaverini ei kuitenkaan yhtään ymmärtänyt, mistä puhun, joten en sitten enää ottanut asiaa puheeksi. Lukiossa koulunkäynti alkoi tökkiä. Myös kotioloissa tilanne eskaloitui. Kotipihassa kävi milloin ambulanssi, milloin poliisiauto. – Kukaan ei ottanut jatkuvaa henkistä väkivaltaa harjoittavaa, raivoavaa ja pienikokoista naista tosissaan. On väkisin tullut mieleen, että olisiko näin toimittu, jos kännissä raivoaja olisi ollut isäni – olisiko hänet jätetty perheensä kanssa ja sanottu, että emme voi auttaa, Juuso pohtii. Se oli vahva viesti alaikäisille lapsille, että mistään ei ole mahdollista saada apua, että edes aikuiset eivät osaa auttaa. merkitys, että hän puhui ensin. Toisaalta äidin tilanne oli niin huono, että minun oli pakko saada kertoa siitä jollekin. Uuden kaverinsa ansiosta Juuso uskaltautui juttelemaan asiasta myös YTHS:n sairaanhoitajalle. Ensimmäinen yliopistovuosi sujui kaiken ohessa mallikkaasti, ja Juuso suoritti kaikkiaan 70 opintopistettä. Sitten tuli stoppi. TOISENA JA KOLMANTENA VUOTENA opiskelusta ei tullut mitään, ja Juuso jäi sairauslomalle. Avun hakeminen kuitenkin eteni. Juuso pääsi YTHS:n kautta terapiaan ja hänet ohjattiin myös FinFamin vertaistukiryhmään. Sieltä hän sai tukihenkilön. – Omien tunteiden käsittely ei ollut kovin hyvällä tolalla, ja ennen kuin uskaltauduin puhumaan vertaisryhmissä, puhuin kerran viikossa tukihenkilölleni. Siitä se sitten hiljalleen lähti. Nykyään nautin ryhmässä puhumisesta todella paljon, eikä minua enää ujostuta puhua menneisyydestäni missään tilanteessa. Juuso sanoo tienneensä, että on maailmassa muitakin, joilla on samanlaiset kotiolot, mutta silti vertaisryhmä oli ensimmäinen ”EHKÄ KOULUSSA OLISI VOITU KIINNITTÄÄ paikka, jossa hän kohtasi muita HUOMIOTA SIIHEN, ETTÄ OLIN KOKO AJAN nuoria, joilla oli sama kokemus. VÄSYNYT JA UUPUNUT.” – Meitä oli Välillä äiti kävi katkaisuhoidossa ja pöydän ympärillä 12 nuorta kertomassa palasi takaisin muuttuneena ihmisenä. kokemuksistaan. Opin valtavasti itsesParin päivän päästä asiat olivat samassa täni. Sain kuulla, että on ok väsyä ja että pisteessä kuin ennen katkoa. tuntuu pahalta. Myöskään koulussa ei epäilty mitään, Juuso sanoo ikuisesti muistavansa, vaikka Juuso saattoi nukahtaa kesken miten paljon muiden kertomat asiat tunnin, koska ei ollut saanut nukuttua auttoivat häntä. Se on myös syy, miksi yöllä. hän on itse valinnut avoimuuden. – Ehkä koulussa olisi voitu kiinTunteitaan Juuso on oppinut käymään nittää huomiota siihen, että olin koko läpi terapeuttinsa avulla. Kun tunteensa ajan väsynyt ja uupunut. Eihän kukaan on niellyt niin monta vuotta, tunnereaktinormaali ihminen ala nukkua kesken oiden harjoittelussa riittää hommaa. tunnin. Joku aikuinen olisi voinut kysyä, Juuso kertoo, että siitä ei ole kauaaettä miten teillä kotona menee. Ja jos ei kaan, kun hän vielä pelkäsi riidellä olisi osannut auttaa, olisi ainakin osannut tyttöystävänsä kanssa. Jo pelkkä ajatus ohjata minut eteenpäin ja kertoa, mistä riidasta sai hänen kehonsa lamaantuneesaisin apua. seen tilaan. Ei hän myöskään osannut Lukion jälkeen Juuso pääsi yliopistoon ottaa vastaan kehuja. Ja jos toinen sanoi opiskelemaan tietojenkäsittelyä. Yliopiskaipaavansa, se tuntui syyllistämiseltä. tossa hänellä oli kaveri, joka kertoi Monen lapsiomaisen tavoin Juusonkin käyneensä terapiassa. oli vaikea asettaa rajoja. Hän huolehti – Kaverini vaikutti luotettavalta ja aina muista ja heidän tunteistaan. jotenkin tuntui siltä, että hän ehkä voisi – Nykyään, jos huomaan murehtivani ymmärtää, mitä yritän kertoa. Sillä oli iso toisten juttuja, sanon itselleni, että hei, he 4/2020 osaavat ihan itse murehtia. Keskity omiin asioihisi. Vähitellen työ on tuottanut tulosta. – Nuorempana olin jutteleva ja pirteä lapsi, mutta ongelmien myötä sulkeuduin ja minusta tuli ujo. Nyt tuntuu siltä, kuin olisin saanut itseni takaisin! Toki joudun HGHOOHHQWHNHPllQW|LWlNRQÁLNWLWLODQteiden kanssa, mutta ero on huima. Juuso on pystynyt puhumaan asioista jonkin verran myös isänsä kanssa. Samoin välit pikkuveljen kanssa ovat lähentyneet. – On hassua, miten puhuminen puhdistaa ja samalla uuvuttaa. Mutta todella nautin kaikesta siitä juttelusta ja tarinoiden kuuntelusta. Kun joku kertoo vertaisryhmässä, miten häntä on ärsyttänyt ja vituttanut oman vanhempansa käytös, on ihana sanoa, että tiedän, mitä tarkoitat. Siitä tulee jotenkin normaali olo. JUUSON ÄITI MENEHTYI vuosi sitten, kun Juuso oli jo muuttanut pois kotoa. – Se oli odotettavissa. Mitään käännettä parempaan ei tapahtunut missään vaiheessa. Juuson elämä jatkuu, ja tulevaisuudessa edessä on alan vaihto. – Haluan työn, jossa voin auttaa muita samankaltaisessa tilanteessa olevia. Olen viime aikoina tehnyt paljon vapaaehtoistyötä FinFamille. Tuntuu kivalta, että ensimmäistä kertaa minulla on jokin juttu, joka kiinnostaa. Siksi olisi mahtavaa kouluttautua tälle alalle. Samassa tilanteessa oleville nuorille – ja myös aikuisille – Juuso haluaa sanoa, että puhuminen auttaa. Omat tunteet ja ajatukset pitää uskaltaa sanoa ääneen. – Ei saa ajatella, että jollain toisella menee varmasti vielä huonommin tai että eihän tässä nyt mitään hätää ole. Ensimmäinen askel on rankka, väsyttävä ja pelottava. Juuson mukaan siitä seuraa kuitenkin vain pelkkää hyvää. – Oma mieli on nykyään selkeämpi ja kehossa tuntuu hyvältä. Viime vuonna havahduin outoon oloon – tajusin, että mikään ei ahdista. Vaikka tällä hetkellä olen sairauslomalla, odotan tulevaisuutta innolla. Teksti Laura Koljonen Kuvat Essi Jäälinna 9

Joskus paras ratkaisu on tehdä omasta lapsesta lastensuojeluilmoitus Kun omalla lapsella on mielenterveyden oireilua ja päihteiden käyttöä, nuorelle ei ole helppo saada apua. Usein ainoa vaihtoehto on tehdä itse lastensuojeluilmoitus ja pyytää, että nuori otetaan huostaan. J oka viides nuori kärsii jostain kyllä muuten moniammatilliselta tiimiltä. lemaan itseään huonoilta valinnoilta. mielenterveyden häiriöstä. HoitaHeille olen kiitollinen, että he jaksoivat Vanhempi tarvitsee kannustusta siihen, maton mielenterveyshäiriö voi tukea ja kannustaa minua tekemään että hän uskaltaa tehdä valintoja oman, ja johtaa päihteiden käyttöön. Päihdelastensuojeluilmoituksen, jotta lapseni mahdollisten muiden sisarusten, hyvinja mielenterveysongelmilla onkin saisi apua päihdeongelmaansa. voinnin edistämiseksi. nuoruudessa vahva yhteys. Nuoren Vanhemmalle lastensuojeluilmoiSamalla tavalla kuin päihteillä oireioireilu päihteillä vaikuttaa aina vahvasti tuksen tekeminen omasta lapsesta voi levalla nuorella, myös vanhemmalla myös läheisiin. aiheuttaa monenlaisia tunteita. Tilanne on edessä toipumisprosessi. Toipu– Olin uupunut, misen käynnistymipeloissani, stressaanseksi on tärkeää, että LASTENSUOJELUILMOITUKSEN TEKEMINEN tunut ja henkisesti vanhempi saa tietoa ja OMASTA LAPSESTA VOI OLLA RAKKAUDEN TEKO, tukea sekä tulee kuultodella väsynyt, kertoo JOKA AUTTAA SUOJELEMAAN LASTA HUONOILTA luksi. Vanhemman ei Minna Honkala, jonka lapsi otettiin 16-vuotitule jäädä tilanteen ja sen VALINNOILTA. aana huostaan. Minnan herättämien tunteiden lapsella oli ongelmia päihteiden kanssa, voi synnyttää kokemuksen epäonnistukanssa yksin. eikä avopalveluilla saatu tilannetta muutmisesta vanhempana ja toivottomuutta Vanhempi tarvitsee myös tukea ja tumaan. Ainoaksi vaihtoehdoksi tuntui tilanteen lopullisuudesta. Lisäksi tavankannustusta itselle mielekkäiden asioiden jäävän se, että tekee itse lastensuojeluilomaista on pelko siitä, että nuori kokee tekemiseen, jotta nuoren ongelmat eivät moituksen omasta lapsestaan. vanhemman pettäneen hänet ja katkaisee valtaa koko elämää. Minnan kokemus ei ole ainutlaatuinen, välit kokonaan. Syyllisyys, häpeä ja pelko – Minulle oma harrastus, kuntosali, on vaan jopa tyypillinen. Vaikka nuori olisi liittyvät myös ympäristön asenteisiin: ollut tärkeä jaksamisen lähde. Luonto ja jo sosiaali- tai terveyspalveluiden piirissä, mitä muut sanovat, tuomitsevatko he erityisesti vesi ovat asioita, jotka auttavat ei päihdeongelmaan tunnu löytyvän minut huonoksi vanhemmaksi. unohtamaan huolet hetkeksi. apua. Koska avopuolella ei nuorille ole Vanhempi tarvitsee tukea, kun hän – Kaikille vanhemmille haluaisin päihdepalveluita tarjolla tai ne eivät riitä alkaa pohtia lastensuojeluilmoituksen korostaa, että ei pidä luovuttaa vaan pitää auttamaan nuorta, jää vaihtoehdoksi tekemistä viimeisenä mahdollisuuhakea apua. Ja pitää muistaa, että avun usein vain nuoren sijoittaminen laitoktena saada lapselle apua. Vanhemman hakemisessa ei ole mitään hävettävää, seen. Nuorten oma päihteidenkäyttö on saatava kuulla, että lapsen antajatkaa Minna Honkala. onkin yleisin syy laitossijoitukselle. minen sijoitukseen ei tee hänestä huonoa Teksti: Minna Kallunki ja Katja Grönberg – Mitään päihdehoitoa ei lapselleni vanhempaa. Päinvastoin kyseessä on ollut tarjolla avopuolella. Apua saimme rakkauden teko, joka auttaa lasta suoje- 10 4/2020

kun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu. Kirjat apuna vanhemman ja lapsen keskustelussa mielenterveysongelmista. Matin isä oli vähällä kuolla millan päiväkirja Alakouluikäisille suunnattu kirja vanhemman itsemurhayrityksestä. Kirjaa voi käyttää keskustelun tukena perheissä, joissa vanhempi on käyttäytynyt itsetuhoisesti. Kirja yläkoululaisille vanhemman persoonallisuushäiriöstä. ”Mutsi on ihan sekopää. Tai siis kipee. Sillä on sellainen tauti tai joku ihme häiriö, jonka nimi on epävakaa persoonallisuus. Se häiriö tekee sen, että se ei tuu kenenkään kanssa toimeen, vaan riitelee ja rähjää aina vaikka ei olis mitään aihetta.” Hinta 3 € miian isä on sekaisin Kirja lapsille psykoosista. ”Yhtenä päivänä Miian isä muuttuu ihan kummalliseksi ja joutuu ambulanssikyydillä sairaalaan. Miia on peloissaan ja miettii, saako hän koskaan tavallisen isän takaisin.” Hinta 3 € mikon äiti on masentunut Kirja lapsille masennuksesta. ”Mikon äiti nukkuu kaiken päivää ja itkee koko ajan. Mikko tuntee olonsa yksinäiseksi ja miettii, pitääkö äiti hänestä enää lainkaan.” Hinta 3 € mirjan äidillä on persoonallisuushäiriö Alakouluikäisille suunnattu kuvakirja vanhemman epävakaan persoonallisuuden vaikutuksista lapsen elämään. ”Punaiset tumput ovat hukassa ja äiti suuttuu hirveästi. Mirja pelkää, että äiti satuttaa häntä tai itseään.” Hinta 3 € Hinta 3 € Kirjojen tilaus osoitteesta www.finfamipirkanmaa.fi/materiaalien-tilauslomake Mielenterveysomaiset Pirkanmaa - FinFami ry www.finfamipirkanmaa.fi

Läheisen rakas ja raskas osa Sairaus koskettaa sairastuneen koko lähipiiriä. Kahden päihderiippuvaisen nuoren aikuisen äiti ja omaistyötä tekevä sairaanhoitaja kertovat omista näkökulmistaan, miten päihde- ja mielenterveysongelmat näkyvät läheisen arjessa. Äiti esiintyy jutussa nimettömänä suojatakseen läheistensä yksityisyyttä. Kahden päihderiippuvaisen äiti Millaisessa elämäntilanteessa olet? Olemme eroperhe Varsinais-Suomesta. Minulla on kaksi lasta, nuoria aikuisia, joista kumpikin on päihderiippuvainen. 12 Päihteet tulivat mukaan kuvioihin 4–5 vuotta sitten. Poika oli saanut ammattikoulusta päättötodistuksen, ja kaikki tuntui olevan hyvin. Pian tietoon tuli pojan kannabiksen käyttö. Muuntohuumeiden tultua paikkakunnalle hän on käyttänyt erilaisia huumeita ja huumeiksi luokiteltavia lääkkeitä. Tyttäreni on kärsinyt ahdistuneisuudesta murrosikäisestä saakka. Yläkoulussa oli kontakteja hoitotahoihin, mutta hän ei halunnut ottaa apua vastaan. 4/2020

Huumeiden käyttö tuli ilmi, kun hän muutti pois kotoa. Lukio jäi kesken. Vaikeinta on, kun omille lapsille ei ole saanut apua. Myös ennakkoluulot päihderiippuvaisia kohtaan tuntuvat todella raskailta. Samaan aikaan pitäisi itse jaksaa käydä töissä. Millaista tukea olet tarvinnut? Vuonna 2016 aloitin FinFamin vertaistukiryhmässä ja myöhemmin myös A-klinikan läheisryhmässä. Minua auttaa parhaiten sellainen ryhmä, jossa muilla osallistujilla on samassa tilanteessa olevia lapsia. Tarvitsen tukea siihen, miten omiin päihderiippuvaisiin lapsiin täytyisi suhtautua – tällä hetkellä puhutaan paljon mahdollistamisesta, mutta he ovat lapsiani ja haluan auttaa heitä. Palveluissa omaisille suunnattua tukea täytyy mielestäni tuoda enemmän esille. Miten lastesi tilanne vaikuttaa arkeesi ja hyvinvointiisi? Olen monet kerrat ollut muuttamassa lapsiani asunnosta toiseen, ja he ovat olleet myös asunnottomina. Poika asui hetken luonani, mikä oli todella rankkaa. Pelkäsin muun muassa, että koti tuhoutuisi tulipalossa sillä aikaa, kun olen töissä. Pahimpina vuosina poika juoksutti minua öisin puhelinsoitoilla hakemaan häntä sieltä ja täältä. Kamalinta oli, kun tuli soitto, että ”sinun on äiti pakko tulla tänne, kun kohta tapahtuu jotain kamalaa”. Tytär puolestaan on pyytänyt rahaa. EN HÄPEÄ LAPSIANI, MUTTA ON RASKASTA NÄHDÄ HEIDÄT HUONOSSA KUNNOSSA. Olen huolissani tyttärestäni. Tyttäreni raskauden myötä selvisi, että päihdeäitien hoitopolku ei toimi kuten pitäisi. Hänen kokemuksensa mukaan raskausaikana ei päässyt nauttimaan raskaudesta, syntyvästä vauvasta eikä äidiksi tulosta, koska asiat pyörivät seulojen ympärillä. Vauvan syntymän jälkeen olen huomannut, että tyttäreni ei ole saanut tukea päihteettömyyteen riittävästi. Omasta terveydestä ja jaksamista huolehtiminen on jäänyt taka-alalle, ja mielialani vaihtelee lasten tekojen mukaan. Jos en kuule heistä, mietin, mitä on tapahtunut. On myös surua, ahdistusta ja jännittämistä. Torilla käyminen kesällä on jäänyt, kun pelkään lasteni tulevan siellä vastaan ihan sekaisin. En häpeä heitä, mutta on raskasta nähdä heidät huonossa kunnossa. Mukana on pelko, että lapsilleni sattuisi jotain tai tekisivät jotain peruuttamatonta. Päihde- ja mielenterveysongelmiin liittyy paljon ennakkoluuloja. Minusta tuntuu, että tuttavien suhtautuminen minuun on muuttunut sen jälkeen, kun ovat saaneet tietää lasteni päihderiippu- 4/2020 Rajaamisen merkityksestä puhutaan paljon: mitä teema tuo sinulle mieleen? Olen vienyt tyttärelle ruokakasseja, ja rahapyyntöjä tulee. On vaikea sanoa ”ei” omalle lapselle. Paljon puhutaan päihteiden käytön mahdollistamisesta, mutta ajattelen, että sitten vasta huonossa kunnossa oltaisiin, jos ei edes ruokaa saisi. Aluksi tein paljon, mitä lapseni pyysi. On kuitenkin selvää, että laitonta toimintaa en hyväksy: kun posti toi osoitteeseeni paketin, jonka sisällön arvasin, vein sen poliisille. Nykyisin pystyn kertomaan lapsilleni monissa tilanteissa, mitä ajattelen heidän pyynnöistään. Mistä saat voimavaroja ja toivoa? Saan voimaa kauniista asioista, kuten sisustamisesta. Tänä syksynä oli myös kaunis ruska. Tärkein selviytymiskeinoni on kuitenkin ystävät. Haen myös aktiivisesti tietoa päihderiippuvuuteen liittyvistä asioista ja puhun tilanteesta avoimesti. Tällä hetkellä saan iloa, kun käyn tapaamassa tytärtäni ja hänen pientä lastaan. Sitä iloa en osannut ajatella ennen kuin tuli omalle kohdalle. Saan toivoa lapsenlapsestani sekä siitä, että molemmat lapseni ovat elossa. Toivoa antaisi myös se, että mielenterveys- ja päihdepalveluja parannettaisiin ja kiinnitettäisiin huomiota varsinkin nuorten tukemiseen, joka tuntuu tällä hetkellä riittämättömältä. 13 ▲ ”Omasta terveydestä ja jaksamista huolehtiminen on jäänyt taka-alalle, ja mielialani vaihtelee lasten tekojen mukaan”, kuvailee kahden päihderiippuvaisen äiti vointiaan. vuudesta. Tunne saattaa johtua siitäkin, että tilanteeni on raskas ja otan asiat negatiivisesti. Yksi ystävyyssuhde on jäänyt lasteni tilanteen vuoksi. Kun oma jaksaminen on vähissä, on vaikea keskittyä töissä uuden oppimiseen. Asiakkailta saatu positiivinen palaute auttaa kuitenkin jaksamaan. Kun voimat ovat vähissä, tulee äkkipikaiseksi. Töissä tuli joskus tiuskittua, mistä sain huomautuksen. Myöhemmin otin asian puheeksi ja kerroin tilanteestani työyhteisölle. Sain palautetta, että olen rohkea, ja joku tarjosi tukeaan kuuntelijana, mutta aitoa ymmärrystä se ei tuonut. Kokemusteni myötä olen saanut vahvuutta asioiden hoitamiseen ja ymmärrystä erilaisia ihmisiä kohtaan.

Janne Salminen, omaistyötä tekevä sairaanhoitaja Mitä teet työksesi? Työskentelen psykiatrisessa sairaalassa Salossa vuodeosasto P2:lla, joka on akuutti psykoosiosasto. Samalla toimin osaston omaisneuvojana, ja sitä kautta tapaan omaisia omaisneuvontapaamisissa sekä sairaalassamme kerran kuukaudessa järjestettävissä omaisten tietoilloissa. Olen käynyt FinFamin omaistyön koulutuksen. Millaisiin asioihin mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien läheiset hakevat tukea? Esiin tulee erityisesti tiedon tarve. Usein tieto mielenterveys- ja päihdeongelmista on vähäistä siinä vaiheessa, kun oma läheinen sairastuu. Läheiset haluavat tietää, mistä on kyse ja mistä oireet johtuvat. On ahdistava ja voimavaroja vievä tilanne, kun tuttu ihminen alkaa sairauden vuoksi käyttäytyä eri tavalla. Psykoosiosastolla tulee vastaan tilanteita, että läheiset ovat saaneet sairastavan hoitoon soittamalla hätänumeroon, ja potilaalla voi olla silloin syytöksiä näitä kohtaan. Kun käymme sairautta läpi läheisten kanssa, se voi tuoda ymmärrystä, mistä syytökset johtuvat. Miten mielenterveysja päihdeongelmat vaikuttavat läheisten arkeen ja hyvinvointiin? Läheiselle voi olla järkytys kuulla, että sairastava käyttää myös päihteitä. Aika monelle asia tulee yllätyksenä ja aiheuttaa voimakkaita tunnereaktioita. Läheinen saattaa hävetä tilannetta niin, että jättäytyy pois ihmissuhteistaan ja välttelee tilanteita, joissa joku voisi kysyä esimerkiksi ”miten poikasi jaksaa?” Joskus läheisen sairaus voi kuitenkin lähentää lähipiiriä. Silloin on hyvä tilanne, jos kaikki ovat samalla puolella ja pystyvät puhumaan asioista. Päihteisiin liittyy vahva stigma, jonka vuoksi tilanteesta ei ole helppo puhua. Tähän vaikuttaa myös se, että päihteet ovat kriminalisoituja. Havaintojeni mukaan stigma vaikuttaa kuitenkin vähemmän kuin aikaisemmin, sillä 14 Janne Salminen on työssään nähnyt, miten paljon perheen mukaan ottaminen potilaan hoitoon tukee hoitoa ja auttaa parhaiten koko perheen jaksamista. 4/2020

mielenterveys- ja päihdeongelmista puhutaan julkisuudessa nykyisin enemmän ja niiden yleisyys tiedetään. Omaisia tavatessani olen huomannut, että huolta kannetaan usein niin kovasti, ettei pystytä keskittymään mihinkään muuhun. Tämä voi näkyä myös fyysisessä terveydessä sekä ruokahaluttomuutena ja unettomuutena. Jatkuva stressitila kuormittaa koko elimistöä. Rajaamisen merkityksestä puhutaan paljon: mitä teema tuo sinulle mieleen? Mitä työsi on opettanut sinulle voimavaroista ja toivosta? Rajaaminen on haastavaa, kun on oma rakas kyseessä ja kokee olevansa hänestä vastuussa. Jos sairastava tekee jotain itselleen, läheiselle tulee helposti syyllisyyden tunne. Tunne nousee helposti myös omiin asioihin irrottautuessa, Tieto lisää voimavaroja, kuten myös FinFamin tuki ja vertaistuki. Monella on tukena myös läheisensä. Läheisiä ja perheitä kohdatessani olen oppinut, että kun koko perhe otetaan hoitoon mukaan, sillä saa yleensä parhaat hoitotulokset, ja se auttaa parhaiten koko perheen jaksamista. Palkitsevinta työssäni on, kun usean tapaamisen jälkeen huomaan, miten omaisen jaksaminen on parantunut huomattavasti. On myös hienoa nähdä, kun läheiset alkavat puhaltaa yhteen hiileen. Minulla oli hiljattain omaisneuvonta, jossa oli mukana vertaistuki. Kyse oli potilaasta, jolla oli ensimmäinen psykoosi. Omaiset eivät juurikaan tienneet psyykkisistä sairauksista. Kun kävimme yhdessä oirekuvaa läpi, näin heidän helpotuksensa. LÄHEISELLE VOI OLLA JÄRKYTYS KUULLA, ETTÄ SAIRASTAVA KÄYTTÄÄ MYÖS PÄIHTEITÄ. AIKA MONELLE ASIA TULEE YLLÄTYKSENÄ. Omaisen sairastuessa huoli taloudellisesta pärjäämisestä voi aiheuttaa stressiä, jos toinen joutuu jäämään pois töistä tai oma jaksaminen työssä huolettaa. Jotkut kokevat töissä käymisen todella stressaavana, ja moni on jäänyt sairauslomalle. Osaa työelämä kuitenkin auttaa jaksamaan, kun töissä läheisen asioiden miettimisestä on ollut pakko irtautua. vaikka jälkikäteen huomaisikin, että se oli todella tärkeää. Muistan potilaan, joka jatkuvasti vaati käymään ja lähetti viestejä. Silloin kieltäytyminen on omaisille vaikeaa. Rajaaminen voi olla helpompaa, jos sairaus on kestänyt jo pitkään ja läheiset ovat pystyneet työstämään asiaa. Teksti ja kuvat: Johanna Sydänoja Kutsu KUVA: STOCKVAULT.NET/ UNSPLASH tutkimukseen Etsimme osallistujia Perheen kokemus saamastaan tuesta nuoren mielenterveyden häiriöissä ennen sairaalahoitoa – tutkimukseen. Tutkimuksen tavoitteena on saada tietoa siitä tuesta, jota perheet ovat saaneet tai olisivat halunneet saada. Tutkimuksen kohteena ovat perheet, joiden nuori on ollut tai on 13-18 -vuotias, kun hänellä on ollut tai on mielenterveyden häiriöitä. Tutkimus on Tampereen yliopiston TtM-opiskelijan Jaana Raassinan pro gradu -tutkimus. Vapaamuotoiset tutkimushaastattelut kestävät maksimissaan tunnin ajan. Haastattelut voidaan halutessanne tehdä etänä, internetin kautta. Lisätietoja tutkimukseen osallistumisesta saa Jaana Raassinalta. Ystävällisin terveisin, Jaana Raassina Erikoissairaanhoitaja TtM-opiskelija Tampereen yliopisto/Yhteiskuntatieteiden tiedekunta/Hoitotiede MDDQDUDDVVLQD#WXQLÀ puh. 044 203 0093 4/2020 15

Kuka saattaisi sirpaleiselta polulta? Alkoholistin aikuinen lapsi tarvitsee tukea lapsuuden kokemustensa käsittelyyn On melko tavallista, että lasinen lapsuus ulottuu aikuisuuteen asti. Lapsuuden kokemuksien pitkäaikaisvaikutuksina moni kärsii psykososiaalisista vaikeuksista kuten heikosta itsetunnosta ja ulkopuolisuuden tunteesta sekä diagnosoitavissa olevista mielenterveyden häiriöistä. O n paljon näyttöä siitä, että tuhannet aikuiset Suomessa hyötyisivät lapsuudenkodin alkoholinkäyttöön liittyvien traumaattisten kokemusten käsittelystä. Lapsuuden kokemusten vaikutuksia omaan hyvinvointiin ei kuitenkaan aina tunnisteta. KUVA: TANELI LAHTINEN / UNSPLASH 16 4/2020

tuen pariin hakeutuvat huomaavat nopeKun aikuisten peruspalveluissa kuten asti, miten tärkeätä ja suorastaan välttäterveydenhuollossa tai neuvoloissa mätöntä on puhua asioista. kohdataan ihmisiä, heiltä ei yleensä Suomessa päihdeongelmaisten kysytä omasta lapsuudesta ja sen vaikuläheisten oikeudesta saada tukea on tuksista nykyiseen vointiin. Tällöin asiayhteyksien tiedostaminen voi jäädä toteu- säädetty useammissa laeissa. Niin Terveytumatta ammattilaisen tuesta huolimatta. KAIKISTA KORKEIN KYNNYS ON Tukea lapsuuden kokeYLITETTY SILLÄ HETKELLÄ, KUN musten käsittelyyn on tarjolla, IHMINEN TIEDOSTAA HALUAVANSA vaikka sen löytäminen voi ANSAITSEVANSA TUKEA. olla kohtuuttoman työlästä huonosti voivalle ihmiselle. denhuoltolaki, Sosiaalihuoltolaki, PäihJotta useammat pääsisivät avun piiriin, dehuoltolaki kuin Lastensuojelulakikin tarvittaisiin riittävien palvelujen lisäksi määrittelevät haittoja kokevien oikeuksia. asioiden laajempaa tiedostamista kansaEsimerkiksi Sosiaalihuoltolaissa (11 §) laisten keskuudessa sekä traumatiemäärätään, että palveluita on oltava myös toisia ja palveluketjut tuntevia ammattilaisia. Vaikeuksiensa kanssa kamppailevat päihdeongelmiinsa tukea tarvitsevien henkilöiden läheisille. Koska valtaosa ihmiset ansaitsevat rohkaisua ja saattajan päihdeongelmaisista ei ole palvelujen avun polulle. piirissä, vaaditaan tuen saamiseksi yleensä Tämän artikkelin havainnot perusoma-aloitteisuutta, rohkeutta ja tietoa. tuvat syksyllä 2020 järjestetyssä Lasinen Monille omien vanhempien suojelelapsuus -nettivertaisryhmässä käytyihin minen on yhä aikuisuudessakin osasyy keskusteluihin. olla hakematta tukea. Vanhemman yksiKun ajatukset tulevat avun tyisyyttä kunnioitetaan siitä huolimatta, että palvelut ovat luottamuksellisia ja hakemisen esteeksi avun hakemisen ei tarvitse tulla hänen Lasinen lapsuus -ryhmässä juttelimme tietoonsa. Asialla lienee myös psykolosiitä, onko normaalia itkeä joka aamu. ginen puolensa: lapsuuden arpien avaaLasisen lapsuuden eläneet ovat lapsuumisen seuraukset arveluttavat vanhemdesta alkaen tottuneet kantamaan ongelpien ollessa yhä elossa. miaan yksin, kenties häpeän lannistaMeillä kaikilla on kuitenkin oikeus mina ja läheisiään suojellen. Yksinäisissä omiin kokemuksiimme, ja voimme tehdä mietteissä hämärtyy käsitys siitä, mikä on niillä mitä haluamme. Olemme myös normaalia ja hyväksyttävää. vastuussa ensisijaisesti omasta hyvinvoinAikuisuuteen seuraavat ongelmat ovat nistamme. Ei ole itsekkyyttä pitää omasta luonnollista seurausta lapsena koetusta hyvinvoinnistaan huolta – päinvastoin, kaltoinkohtelusta. Sen sijaan ei ole luonsinun hyvinvointisi on tärkeä asia myös nollista, eikä oikein kärsiä vuodesta läheisillesi. toiseen. Olemme ohjeistaneet omaa tilannettaan arvioivia seuraavasti: mikäli Jos keskustelu ei edes mietit, tarvitsetko apua, hyötyisit saakaan siipiä siitä! Elämän ei kuulu, eikä tarvitse olla Avun hakemisen kynnys on korkeampi jatkuvaa elossapysymistaistelua. kuin mitä ammattilaiset usein tulevat ”Totesin ekalla käynnillä psykiatriselle ajatelleeksi. Kynnyksen ylittämisen sairaanhoitajalle, että mä kyllä pärjään, jälkeenkin vastassa voi olla haasteita. mutta mä haluaisin elämän, joka olisi Alkoholistien aikuiset lapset kertovat muutakin kuin pelkkää pärjäämistä.” pitävänsä ammattilaisen työssä tärkeänä Omien ongelmien tietynlaiseen aitoa kiinnostusta kohdattavaan ihmivähättelyyn kuuluu taka-ajatus, että seen, omalle puolelle asettumista sekä ei oikein edes ansaitse apua. Vaikka ennen kaikkea aikaa. Nämä ovat monesti muuten koetaan huonommuudenmerkityksellisempiä seikkoja kuin se, tunnetta monissa asioissa, avun hakemikä on ammattilaisen työnkuva tai misen suhteen ollaan ”ihan hyvin selviykoulutus. tyviä” ja ajatellaan, että apu kuuluu sitä Aikaresurssit eivät aina mahdollista enemmän tarvitseville. Toisilta ei haluta ihmisen hyvää kohtaamista. Keskusteviedä paikkaa. Kuitenkin lähes kaikki 4/2020 lussa ei päästä tarpeeksi syvälle ja työntekijä ei ehdi valmistautua tapaamisiin. Avunhakijalle voi tulla vaikutelma ongelmien vähättelystä. Joskus hän voi kokea, että ammattilaisella on tarve saada asiakassuhde päätetyksi ja ihminen siirrettyä jonnekin muualle. Huono vaikutelma tulee myös siitä, jos työntekijä ei tunne avun hakemisen käytännön asioita ja palveluJA polkuja tai hän ei tiedä, missä kohdassa polkua hänen kohtaamansa ihminen nyt on. Lasisen lapsuuden kokeneet aikuiset kaipaavat ammattilaiselta keskustelun raameja ja aktiivista kyselevää otetta. Oma-aloitteiseen puhumiseen ei aina riitä voimat eikä uskallus. ”On äärimmäisen tärkeää, että jonkinlaisen yhteyden saa siihen ihmiseen, joka kuuntelee, ja ei pelkästään kuuntele, vaan ymmärtää ja antaa sopivasti haasteita ja uutta tulokulmaa asioihin.” Palvelujärjestelmän suurimpia ongelmia on tällä hetkellä se, ettei terapiatarjonta riitä vastaamaan kysyntään. Jos henkilö saakin työ- tai opiskelukyvyn edistämiseen kytketyn lausunnon Kelan tukeman kuntoutusterapian saamiseksi, voi vapaan terapeutin löytäminen olla kiven alla. Siinä tilanteessa hakijalle muodostuu paine ottaa vastaan terapeutti, joka ei edustamansa suuntauksen tai henkilökemian kannalta tunnu hakijasta hyvältä. ”Sehän on todella absurdia, että psykoterapiaan pääseminen on todella pitkä ja kivikkoinen polku, vaikka usein ihmiset, jotka sitä eniten tarvitsevat, ovat aivan liian uupuneita käydäkseen sitä prosessia läpi.” Terapiatakuu-kansalaisaloitteeseen kohdistuu suuria odotuksia tilanteen paranemisesta. Aloitteessa esitetään, että henkilöllä olisi oikeus päästä nopeasti hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen apuun terveyskeskuksen lähetteellä. Varhaista hoitoa saisi akuutisti jo perusterveydenhuollosta. Lasinen lapsuus -työ on osoittanut, ettei terapian puuttumisen tarvitse tarkoittaa itsensä hoitamisen loppua. Läheskään kaikille terapia ei edes ole hoitopolun päätepiste. Esimerkiksi vertaisryhmissä on usein mukana terapiassa vuosia käyneitä, jotka kertovat hyötyvänsä yhtä lailla myös vertaistuesta. On lohdullista tietää, että avunsaamisen mutkista huolimatta merkityksellinen apu kyllä lopulta löytyy. Edellä kuvatut vaikeu17

Palvelujärjestelmän suurimpia ongelmia on tällä hetkellä se, ettei terapiatarjonta riitä vastaamaan kysyntään, kirjoittaa A-klinikkasäätiön asiantuntija Janne Takala. Keskusteluapua löytyy yllättävän Monesti se itselle toimiva ja hyödylmonista paikoista. Suuressa osassa niistä linen apu löytyy yrityksen ja erehdyksen voi olla mukana nimettömästi, nettipalkautta. Kannattaa siis muistaa armolveluissa myös kasvottomasti. Vertaislisuus itseä kohtaan myös silloin, kun ryhmiä läheijokin tukimuoto sille löytyy sekä jää puutteelliuseilta paikkakunseksi tai ei auta ELÄMÄN EI KUULU, nilta (esimerkiksi EIKÄ TARVITSE OLLA JATKUVAA lainkaan. EpätäyAAL-ryhmät) että delliset yritykset ELOSSAPYSYMISTAISTELUA. verkosta (esimervalmistavat kiksi Lasinen huomaamaan lapsuus ja Pullosen, kun oikea postia lapsuudesta -ryhmät). auttaja löytyy. Keskusteluapua voi löytää mainitJutun lainaukset ovat peräisin Lasinen tujen lisäksi monilta muiltakin järjeslapsuus -nettivertaisryhmän anonyytöiltä ja seurakunnilta. Mieli ry:n kriisimeiltä osallistujilta. keskuksista apua saa nopeasti ilman läheWHWWl0LHOHQWHUYH\VWDORÀSDOYHOXWDUMRDD Kirjoittaja Janne Takala (VTM, sosiaalikaspaljon selkeyttävää tietoa ja välineitä vattaja) työskentelee A-klinikkasäätiön Lasiitsensä hoitamiseen. sessa lapsuudessa. det ovat melko tavallisia, mutta lopulta apua tarvitsevat ihmiset ovat päässeet aloittamaan menneisyytensä käsittelyn. Kaikista korkein kynnys on ylitetty sillä hetkellä, kun ihminen tiedostaa haluavansa ja ansaitsevansa tukea. Sirpaleikosta eteenpäin Avun hakemiseen on vähiten voimia silloin, kun tarve olisi suurin. Kriisin jälkeen voi aueta mahdollisuus. Moni on löytänyt avun piiriin syvimmästä kuopastaan – työkyvyn menettämisestä, paniikkihäiriöiden yltymisestä, parisuhteen kariutumisesta, läheisen kuolemasta – maan pinnalle kivuttuaan. ”Mutta oon saanut myös yllättyä, kuinka paljon ihmisestä löytyy sisäisiä voimavaroja myös niissä hetkissä, kun on eniten rikki - heti romahduksen jälkeen itsessäni käynnistyi tällainen selviytymismoodi.” Tarve keskustella menneisyydestä voi syntyä myös myönteisistä asioista kuten perheellistymisestä, lupaavan parisuhteen alkamisesta tai lapsuudenkodista itsenäistymisestä seuranneesta uudesta tilanteesta, jossa oman hyvinvoinnin ajattelulle on mahdollisuus. Akuuttia tukea on useimmiten saatu kunnallisista palveluista tai työterveyshuollosta. Ensikontakti voi olla esimerkiksi terveyskeskuksen tai työterveyden psykiatrinen sairaanhoitaja tai omalääkäri. Myös neuvoloissa voi ottaa puheeksi omaan menneisyyteen liittyviä huolia. 18 4/2020

PUHEENJOHTAJA Anita Ruutiainen Mielenterveysongelmista päihteisiin O KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ len monesti miettinyt, kumpi on ensin, käyttävät päihteitä ja heillä on mielenterveyden ongelmia, niin mielenterveysongelmat vai päihteiden käyttö. lasten kohtalo on surkea. Herää kysymys, onko meillä riittävästi Ajattelen, että toinenkin näistä on riitlastensuojeluhenkilökuntaa ja sijaiskoteja? Sanotaan, että lapsen tävä taakka kannettavaksi. Joillakin ihmisillä paras paikka pitäisi olla oma koti, mutta onko meillä riittävästi kuitenkin nämä kummatkin ongelmat kytkeytukihenkilöitä pitämään huolta siitä, että lapsi saa tuntea olonsa tyvät lujasti toisiinsa. turvalliseksi kotonaan. Päihderiippuvuus tuntuu alkavan salakavalasti. Olen kuullut, Osaammeko ottaa päihteiden käytön puheeksi, jos päihteiden että monesti se voi lähteä liikkeelle vain pienestä kokeilusta käyttö on vielä vähäistä? Varsinkin, jos on kyse jo aikuistuja että monet mielenterveysongelmista neesta nuoresta tai aikuisesta henkilöstä. kärsivät hakevat päihteistä helpotusta Onko meillä rohkeutta kysyä suoraan kokemaansa ahdistukseen. Tämä voi läheiseltämme hänen päihteiden käytösjohtaa kierteeseen, josta voi olla vaikea tään? Sillä kuten mielenterveysongelmat, päästä eroon. Yksi asia johtaa toiseen myös päihteet ovat sitä helpompia hoitaa, ja ongelmat voivat moninkertaistua mitä aikaisemmin niihin puututaan. ja pahentua. Kuntoutuja voi esimerSen lisäksi, että päihteet vaikuttavat kiksi laiminlyödä lääkkeiden ottonsa epäedullisesti mielenterveyteen, niihin ja muutenkin elämä saattaa muuttua kuluu rahaa. Jos omat rahat eivät riitä, epäsäännölliseksi. Ja kuten tiedämme, kysytään vanhemmilta, lainataan kavemielenterveyskuntoutujalla pitäisi olla reilta ja otetaan pikavippejä. On vakava tasapainoinen elämä ilman suurempia paikka, jos oma talous on aivan sekaisin mullistuksia. ja mistään ei enää saa rahaa. Tässä tilanToisinaan taas mielenterveysonteessa henkilö voi sortua rikoksiin, jolloin gelmat voivat puhjeta päihteiden käytön poliisi tarttuu tekemisiin. Jotkut jopa jo seurauksena. Olenkin harmissani kuunalaikäisinä. nellut uutisia, joissa puhutaan kannaMiten moni omainen onkaan huolisbiksen käytön rangaistavuuden poistasaan läheisensä huonovointisuudesta ja misesta. Esimerkiksi tuntee avuttomuutta, täällä Pohjanmaalla kun ei voi itse asialle TOIVOISIN ENEMMÄN YHTEISKUNNALLISTA on jo ala-asteikäisillä KESKUSTELUA PÄIHTEIDEN HAITTAVAIKUTUKSISTA JA mitään. Tiedän, että ongelmia huumeiden me omaiset yritämme PUUTTUMISTA ESIMERKIKSI PÄIHDEKASVATUKSEN kanssa, koska aina löytyy parhaamme tukiesvastuuttomia huumeiden samme läheistämme MUODOSSA. kauppaajia, jotka eivät hänen ongelmissaan, välitä lasten terveydestä. Mietin, miten tämä vaikuttaa lasten mutta antamamme tuki ei välttämättä tuota toivottua tulosta. psyykeen, koska heidän aivonsa ovat vielä kehitysvaiheessa. Olisi hyvä, jos mielenterveyskuntoutujalla olisi joko hoitoYmmärrän, että lääkekannabis on hyvä lääke joihinkin sairataho tai joku muu henkilö, jolle hän voisi avoimesti kertoa, uksiin, mutta silloin henkilö ottaa sitä valvotusti lääkärin luvalla. jos päihteet tuottavat ongelmia. Nuoret kyllä saattavat jakaa Vaikka minulla ei ole tietoa siitä, miten usein kannabiksen keskenään kokemuksia päihteistä, mutta tuntuu, että harvat käytön jälkeen siirrytään vahvempiin huumeisiin, olen ymmärloppujen lopuksi tiedostavat, miten vaarallisia päihdyttävät tänyt, että tämä riski on olemassa. aineet voivat olla, jos henkilöllä on taipumusta mielenterveMonesti aikuisilla mielenterveyskuntoutujilla päihteenä on yden ongelmiin. alkoholi. Alkoholin liikakäyttö ei ole yhtään sen turvallisempaa Tähän asiaan toivoisin enemmän yhteiskunnallista keskuskuin muidenkaan huumaavien aineiden. Olen kohdannut telua ja puuttumista esimerkiksi päihdekasvatuksen muodossa. perheen, jossa toisella aikuisista oli mielenterveysongelmia Kasvatuksen, jossa tuotaisiin riittävästi esiin, miten vaarallinen ja päihderiippuvuus ja huomasin, kuinka paljon pienet lapset yhdistelmä päihteet ja mielenterveysongelmat ovat. kärsivät vanhemman jokapäiväisestä humalatilasta. Kun ajattelemme tilannetta, jossa molemmat vanhemmat Hyvää talven jatkoa ja voimia jokaiseen päivään. 4/2020 19

Omaisille tukea poikkeusarkeen Koronapandemian aikana kartoitetuissa järjestökyselyissä on noussut esiin omaisten tarve saada tukea. Poikkeustilan takia vähennetyt hoitokontaktit ja etäpalvelut ovat saattaneet aiheuttaa omaiselle huolia ja uudenlaista vastuuta sairastuneen hoitamisesta. A -klinikkasäätiön Arjen toimintakyky -hankkeen aloitteesta touko-heinäkuussa 2020 kartoitettiin ihmisten kokemuksia poikkeustilasta. Aineisto saatiin eri sotejärjestöjen kautta. Verkkokyselyvastaukset (n=531) ja puhelinhaastattelut (n=65) antoivat syvällisen näkökulman siitä, miten eri tavoin kuormitus voi kohdistua yksilöön poikkeusoloissa. Valmiustilan aikaan kielteisiä vaikutuksia kokivat valmiiksi heikossa asemassa olevat, kuten terveytensä takia riskiryhmään kuuluvat tai mielenterveysja päihdeongelmista kärsivät ja heidän omaisensa. Kevään vastauksissa kuulsi, kuinka omaisten jaksaminen oli ollut koetuksella. Kohtaamispaikkojen sulkeutuessa sekä vertaistuki- ja terapiaryhmien siirtyessä etäyhteyksien päähän erityisesti mielenterveysongelmista kärsivät olivat poikkeustilassa jääneet pitkälti yksin sairautensa kanssa. Vointia oli huonontanut palvelujen supistamisen lisäksi sosiaalisten kontaktien vähentyminen. Aineistossa nousi esiin, että joissakin tapauksissa hoitovastuu oli siirtynyt omaisten hoidettavaksi. Toisten omaisten huolta lisäsi se, ettei erilaisiin hoitokoteihin, sairaaloihin ja hoitolaitoksiin päässyt tapaamaan läheisiä. Poikkeusolojen pitkittyessä kysyimme lokakuussa Irti huumeista -läheisryhmien vertaisilta, miten koronapandemia on vaikuttanut omaan tai läheisten arkeen. Verkkokyselyvastauksia kertyi läheisten Facebook-ryhmän (n=30) ja Suru-ryhmän (n=13) kautta. Poikkeustilan oli koettu vaikuttaneen jonkin verran molemmissa ryhmissä (läheiset 53 % ja suru 46 %) ja KUVA ANDREW NEEL / UNPLASH ”NUORELTA LOPPUI KOULU JA ARKI, JOTKA JOHTIVAT SUUREMPAAN PÄIHTEIDEN KÄYTTÖÖN.” 20 4/2020

vaikutukset omaan elämään olivat pääasiassa kielteisiä (30 % ja 36 %) verrattuna myönteisiin (27 % ja 9 %). Suurin osa Irti huumeista -järjestön vertaisryhmiin osallistuvista olivat hakeutuneet vertaisryhmään lapsen päihdeongelman takia. On huomioitava, että läheisryhmien otos oli melko suppea. Myös keväällä tekemään koronakyselyyn vastasi hajanainen joukko ympäri Suomea, jonka vuoksi otoksia on pidettävä ilmiön kuvaajina, eikä havaintoja voi yleistää kokonaisuudessaan. Pandemia asetti uusia huolia Läheisten vertaisryhmässä lähes puolet (46 %) vastaajista koki poikkeustilan vaikuttaneen pääasiassa kielteisesti läheisen elämään. Aineistossa nousi esiin huoli läheisistä ja kuinka oma jaksaminen oli koetuksella. Avoimissa vastauksissa kerrottiin muun muassa eristäytymisen lisänneen yksinäisyyttä. Esimerkiksi riskiryhmiin kuuluvien läheisten tukeminen oli ollut haastavaa ja koronakriisillä oli vaikutuksia vastaajien ja heidän läheistensä taloudelliseen tilanteeseen. Yksi läheisryhmän omaisista avasi tilannetta seuraavasti: ”Lapseni päihde/huume/mielenterveysongelmien lisäksi toimin omaishoitajana täysin minusta riippuvaisen puolisoni hoitajana 24/7. Poikkeustilan vuoksi olimme kotimme vankeja, koska kaikki lyhythoitopaikat yms. avustava toiminta lopetettiin kuin seinään.” Koronarajoitustoimenpiteiden ja sosiaalisen eristäytymisen takia järjestöissä ja palveluissa siirryttiin suureksi osaksi etäyhteyksien varaan. Avovastausten mukaan poikkeusolot vaikuttivat päihdeongelmista kärsivien palveluihin. Esimerkiksi mielenterveys- ja lääkäripalveluita oli yhden vastaajan mukaan vaikeampi saada. Myös viitteitä läheisen päihteidenkäytön lisääntymisestä oli havaittavissa. ”Päihteitä käyttävä lapseni ei ole päässyt päihdehoitajalle - ollut puhelinaikoja. Helpompi lipsua ja olla päihteissä puhelun ajan.” Pandemia saattaa aiheuttaa nuorille riskin henkisen ahdingon syvenemiselle tai uusien vaikeuksien syntymiselle. Päihtyminen voi tarjoutua keinoksi selättää yksinäisyyttä tai tylsyyttä poikkeusarjessa: ”Nuorelta loppui koulu ja arki, jotka johtivat suurempaan päihteiden käyttöön.” Poikkeusoloissa huumeita käyt4/2020 KORONAPANDEMIAN KIELTEISET VAIKUTUKSET KASAUTUIVAT ERITYISESTI VALMIIKSI HEIKOSSA ASEMASSA OLEVILLE KUTEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMISTA KÄRSIVILLE JA HEIDÄN OMAISILLEEN. tävät ihmiset voivat joutua haavoittuvaan asemaan heikon terveyslukutaitonsa vuoksi. Muutamalla vastaajalla oli huoli, että läheisen huumeiden käyttö voi altistaa koko perheen koronalle. ”Käyttäjä kun oleilee isommilla paikoilla, aina vähän huolettaa, että jos tuo tartunnan kotiin.” ”Arki pyörii aika lailla samoin kuin ennenkin” Aineistossa oli myös useampi vastaaja, joiden arkeen pandemia ei vaikuttanut mitenkään (läheiset 25 % ja suru 31 %). Esimerkiksi työt olivat jatkuneet sekä vastaajilla että heidän läheisillään ja kotona oli vietetty enemmän aikaa. Yhden vastaajan mukaan pitkittynyt poikkeusolo väsyttää ja turhauttaa, mutta siedettävissä mitoissa. Poikkeustila toi myös tilaa hyville muutoksille. Osalla vastaajista (läheiset 27 % ja suru 9 %) poikkeustilan vaikutukset olivat olleet pääasiassa myönteisiä. Poikkeustila antoi tilaa käsitellä myös omia traumoja tai parantaa välejä läheisten kanssa. Toisaalta pakolla pysäytetty arki poisti suorituspaineita, kuten antoi syyn olla tapaamatta huumeriippuvaista lasta erään vastaajan sanoin. Poikkeusolot ovat mahdollistaneet omasta hyvinvoinnista huolehtimisen. ”Itse sain keväällä tervetulleen lepotauon, harrastukset loppuivat, kokoukset vähenivät tai ainakin lyhenivät, koska ne pidettiin etäyhteyden kautta. Sain nukkua pidempään, koska tein etätöitä eikä tarvinnut työmatkaan varata aikaa.” Katse kohti tulevaa Pandemian jälkihuollossa olisi otettava huomioon erilaiset tilanteet. Jatkossa olisi tärkeää taata matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut koronapandemian kaltaisessa kansanterveyden kriisissä. Ennaltaehkäistäkseen ongelmien kasaantumista olisi tärkeää kuunnella kokemusasiantuntijatietoa pandemian vaikutuksia niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Olisi tärkeää tukea omaisten palautumista ja jaksamista poikkeusarjessa. Tässä järjestöjen rooli korostuu, sillä ne tuovat ihmisiä yhteen. Muutos voi olla myös mahdollisuus. Monessa toiminnassa on otettu digitaalinen harppaus ja verkossa tapahtuva toiminta tavoittaa nyt henkilöitä, joilla ei entuudestaan ollut mahdollisuuksia siirtyä toiselle paikkakunnalle vertaisten löytämiseksi. ON TÄRKEÄÄ VARMISTAA, ETTEI KUKAAN JÄÄ ONGELMIENSA KANSSA YKSIN. Toisaalta on muistettava, että digipalvelut eivät tavoita kaikkia. Etäyhteyksistä voi muodostua kynnyskivi, sillä sekä kevään että syksyn vastauksissa nousi esiin, etteivät etävertaisryhmät aina pysty korvaamaan fyysistä läsnäoloa vaikeissa tilanteissa. Poikkeusolot voivat mahdollisesti syventää digitaalista kuilua. Tämän vuoksi on tärkeää varmistaa, ettei kukaan jää yksin ongelmiensa kanssa. Teksti: Alix Helfer, hanketutkija, Arjen toimintakyky -hanke A-klinikkasäätiön toteuttamassa Arjen toimintakyky -hankkeessa kartoitetaan ja seurataan työikäisten järjestötoimintaan osallistuvien ihmisten toimintakykyä. Hanke on osa Sosiaalija terveysministeriön rahoittamaa Toimintakyky kuntoon -avustusohjelmaa (2017–2020). Lue lisää: Pitkänen, T., Helfer, A., Laine, R. & Uusimäki, V. (2020) Poikkeustila on lisännyt huolia ja yksinäisyyttä. Tiimi 4/2020, s. 26–27. Uusimäki, V. & Helfer, A. (2020). Vaikeudet eivät saa kaatua omaisten harteille poikkeustilan aikana. Tietopuu-blogi 31.8.2020. 21

Prospect taipui myös verkkoon Vertaisryhmämalli Prospectista kehitettiin Suomessa koronavuotena Euroopan ensimmäinen verkkoversio, ja se otettiin innostuneesti vastaan. Kaksi varsinaissuomalaista ryhmänohjaajaa, Annika Forth ja Nelli Santala, olivat mukana luomassa ja kehittämässä verkkoversiota. He sanovat, että joissakin tilanteissa se toimii jopa paremmin kuin live-versio. K oronapandemian vuoksi tehdyt rajoitustoimet pistivät alkuvuodesta tauolle harrastustoiminnan lisäksi myös erilaiset vertaistukiryhmät. Esimerkiksi FinFamin tiloissa järjestetyt Prospect-vertaisryhmien live-tapaamiset mielenterveysomaisille peruttiin. Turussa, Varsinais-Suomen FinFamissa oli juuri ehditty käynnistää uusi ryhmä, kun yhteiskunta laitettiin kiinni. Osallistujat olivat kuitenkin hyvin sitoutuneita ryhmään ja esittivät toiveen: onko 22 Prospectia mahdollista järjestää, vaikka live-tapaamiset eivät onnistu? Kaksi nuorta ryhmänohjaajaa lupasi yrittää. Lopulta Prospectin verkkoversio onnistui yli odotusten. NELLI SANTALA JA ANNIKA FORTH ovat hieman päälle 30-vuotiaita mielenterveysomaisia Varsinais-Suomesta. Nelli asuu Maskussa, Annika Turussa. Neljä vuotta sitten he tapasivat Prospect-vertaisryhmässä. Menetelmästä innostuneina he kävivät saman tien myös ryhmänohjaajakoulutuksen. – Olimme siihen aikaan nuorimpia Prospect-ryhmänohjaajakoulutuksen käyneitä, sillä olimme tuolloin alle 30-vuotiaita, Annika muistelee. Ennen koronapandemiaa Nelli ja Annika olivat ehtineet ohjata useita Prospect-ryhmiä Varsinais-Suomessa: Annika oli ohjannut viisi Prospectia ja yhden sitä seuraavan Prospect Plussan, Nelli oli ohjannut kuusi Prospectia. Ohjaaminen tuntui heistä palkitse4/2020

Nelli Santala ja Annika Forth vetivät Euroopan ensimmäisen etä-Prospectin. valta, sillä osallistujat vaikuttivat saavan ryhmästä paljon apua ja voimaa omaan arkeensa. Kun koronapandemia maaliskuussa eskaloitui rajoitustoimiksi ja ryhmien tapaamiskielloiksi, Varsinais-Suomen ryhmä oli ehtinyt tavata kerran. Ryhmän siirtyminen hamaan tulevaisuuteen oli osallistujille valtava pettymys. Prospectiin osallistuminen vaatii sitoutumista, ja yleensä omainen haluaa päästä elämässään eteenpäin. Varsinais-Suomen FinFami ja 4/2020 ”PITKIEN ETÄISYYKSIEN PAIKKAKUNNILLA, ESIMERKIKSI POHJOIS-SUOMESSA, VERKKOVERSIO SAATTAA JOPA OLLA AINOA VAIHTOEHTO JÄRJESTÄÄ RYHMÄ.” KUVA: KATLEENA PUISTO FinFamin keskusliitto alkoivat suunnitella ryhmän verkkototeutusta. Ongelmana oli, että vertaisryhmää ei oltu koskaan aiemmin järjestetty etänä, eikä alkuperäisen ryhmän toisella vetäjällä ollut sillä hetkellä mahdollisuutta opiskella uutta ohjelmistoa ja alkaa kehittää verkkoversiota. Tarvittiin siis kaksi ohjaajaa, jotka rohkenivat a) luomaan Prospectista verkkokurssin, b) vetämään sen ja c) ryhtymään hommiin saman tien. – Nellin kanssa suostuimme yrittämään. Tiedämme toistemme työsken23

Prospect on mielenterveysomaisille suunnattu vertaisryhmämalli. Se kehitettiin eurooppalaisten omaisjärjestöjen liitossa EUFAMIssa vuonna 2001, kun omaiset ja alan ammattilaiset löivät hynttyyt yhteen. Suomeen malli tuli vuonna 2004. Vuosittain ryhmiä on järjestetty keskimäärin kahdeksan, ja esimerkiksi viime vuonna Prospectiin osallistui FinFamin tietojen mukaan hieman alle 90 omaista. Koulutettuja ohjaajia on 56. FinFamin keskusliiton asiantuntija Vaula Ollonen on koordinoinut Prospect-toimintaa kymmenen vuoden ajan. – Sinä aikana olen vuodesta toiseen vaikuttunut vapaaehtoisten sitoutumisesta ryhmään. He todella haluavat toteuttaa ja kehittää Prospectia, mistä olemme saaneet kiitosta myös muualta. Voisi sanoa, että Suomessa olemme mallin kehitystyön kärjessä, Ollonen kertoo. Nykyään Prospect-mallia toteutetaan mielenterveysomaisten lisäksi myös päihdeomaisten apuna. Mielenterveys- ja päihdeomaisille suunnattuja yhteisryhmiä on järjestetty FinFamin jäsenyhdistyksistä muun muassa VarsinaisSuomessa ja Pirkanmaalla. Prospect on suunnattu erityisesti niille mielenterveysomaisille, jotka eivät ole akuutissa kriisissä läheisen sairastumisen suhteen. Vertaisryhmän osallistujien on hyvä pystyä kuuntelemaan toisten tarinoita ahdistumatta ja kertomaan omansa. Prospectissa on kymmenen moduulia, joista jokaisen käsittelyyn kuluu puolitoista tuntia. 6–12 hengen ryhmä kokoontuu joko livenä tai verkossa. Ollonen kuvailee Prospectia ”tutkitusti voimaannuttavaksi vertaisryhmämalliksi”. – Jokaisella tapaamiskerralla on oma teemansa, ja ohjaajat ovat tasavertaisia ryhmäläisten kanssa. Kun ryhmän on käynyt, on mahdollista kouluttautua sen ohjaajaksi. Jokainen teema käsittelee omaisten tunteita. Teemoja ovat esimerkiksi stressin kanssa eläminen, suru, menetyksen tunteet yms. – Jos vaikka lapsi sairastuu, vanhempi saattaa surra niitä toiveita, joita hänellä on ollut lapsen tulevaisuuteen liittyen. Mielenterveysomaisena läheisen sairauteen liittyy surua, vaikka kukaan ei ole kuollut. Kun surua – ja muita läheisen sairastumiseen liittyviä tunteita – on käsitellyt vertaisten kanssa, elämään tulee uudenlaisia näköaloja. Hankalien tunteiden käsittely vaatii ympärilleen tilaa, jotta asiaa on mahdollista prosessoida. Tästä syystä Prospect-kokonaisuutta ei voi kiirehtiä läpi, vaan siihen tulee varata riittävästi aikaa. Ryhmään osallistuminen tukee omaisten hyvinvointia, lisää heidän itseluottamustaan ja jaksamistaan. Mallia myös arvioidaan jokaisen ryhmän jälkeen; sekä osallistujat että ohjaajat antavat siitä palautetta. Ollonen sanoo, että palautteiden perusteella omaiset kokevat mallin erittäin toimivaksi. – Asioiden käsittelyyn ja ryhmäläisten jatkotapaamisiin toivotaan usein lisää aikaa, ja molempiin on mahdollisuus Prospect-Plus -lisäkokoontumisissa. Nyt, kun Prospectista on kehitetty myös verkkomuotoinen malli, se voidaan ottaa käyttöön valtakunnallisesti. – Nyt voimme mahdollistaa mallin hyvinvointivaikutukset omaisille myös poikkeusaikana. Tästä kuuluu suuri kiitos kaikille upeille ja sitoutuneille vapaaehtoisille, jotka ovat olleet mukana verkkototeutuksen kehittämisessä, testauksissa ja pilottiryhmässä. 24 KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ Tutkitusti toimiva vertaisryhmämalli FinFamin asiantuntija Vaula Ollonen kuvailee Prospectia ”tutkitusti voimaannuttavaksi vertaisryhmämalliksi”. telytavat aiemmista yhdessä vedetyistä Prospecteista, ja minulle verkkoympäristö ja -järjestelmät ovat tulleet tutuiksi aiemman it-koulutukseni kautta. Opin järjestelmät nopeasti, Annika sanoo. Koska verkkototeutusta ei oltu tehty myöskään missään muualla, Nellillä ja Annikalla oli vapaat kädet toteutuksen suhteen – sikäli kun toteutus oli linjassa Prospectin idean ja tavoitteiden kanssa. – Järjestimme Euroopan ensimmäisen etä-Prospectin, Nelli sanoo. Annikan mukaan he kävivät myös pohdintaa siitä, mikä kaikki voi mennä pieleen. Lopulta naiset päättivät luottaa teknisiin taitoihinsa ja improvisaatiokykyyn. – Eniten jännitimme sitä, löytääkö ryhmä sen saman yhteyden, joka liveProspecteissa syntyy ja osaammeko luontevasti ohjata verkon välityksellä. Emme halunneet, että verkkoversio on se, johon on ‘tyytyminen’, vaan että se on samanarvoinen vaihtoehto kuin live-versio, Annika sanoo. YLEENSÄ PROSPECT-VERTAISMALLI on paikkakuntaan sidottu, eli jokaisella paikkakunnalla on ollut oma ryhmänsä. Tapaamiset on järjestetty FinFamin tiloissa. Livenä Prospect toteutetaan yleensä 8–10:ssä viikossa pienryhmätapaamisina. Yksi tapaaminen on puolentoista tunnin pituinen. Verkkomuotoinen Prospect suunniteltiin kymmenen viikon mittaiseksi. 4/2020

Verkkototeutus vaati mallin pohdintaa ja monta testauskertaa. Nelli ja Annika eivät halunneet, että tärkeä ryhmäkokoontuminen kuluisi toteutuksen pohtimiseen ja tietoteknisiin ongelmiin. – Ideoimme ja purimme koulutuksen osiin ja mietimme, mitä osioita Livenä osallistujat näyttävät muille paperia, johon ovat piirtäneet kaaren. Verkkoversiossa kukin osallistuja otti piirroksestaan kuvan ja lähetti sen FinFamin keskusliiton vapaaehtoisten sähköpostiin. Sen jälkeen Annika siirsi sen Zoomiin kaikkien nähtäville. TARVITTIIN SIIS KAKSI OHJAAJAA, JOTKA ROHKENIVAT A) LUOMAAN PROSPECTISTA VERKKOKURSSIN, B) VETÄMÄÄN SEN JA C) RYHTYMÄÄN HOMMIIN SAMAN TIEN. on tarvetta säätää. Prospectiin kuuluu kymmenen moduulia, ja tehtävien tekoon on varattu tietty aika. Saimme apua FinFamin asiantuntijalta Vaula Olloselta. Hän koordinoi Prospectryhmiä ja koosti meille Power Point -ohjeen, eräänlaisen työkirjan, Nelli kertoo. Ohjelmistoksi valikoitui etäkokouskäyttöön suunniteltu Zoom. Se oli tullut Nellille tutuksi koulussa, ja vaikutti helppokäyttöiseltä. Prospectin kolmanteen moduuliin kuuluu Elämänkaari-niminen tehtävä. Sen aikana jokainen osallistuja pohtii sitä, miten omaisen sairaus ja vointi ovat vaikuttaneet omaan elämään. – Esittelyn jälkeen poistin viestit meilistä, Annika sanoo. Naiset havaitsivat, että jotkut asiat ja tehtävät olivat jopa helpompia järjestää verkossa kuin livenä. Pienryhmiin jako sujui jouhevammin, samoin puheenvuorojen kellottaminen ja aikataulussa pysyminen. – Saimme myös palautetta, että kotoa oli helpompi osallistua. Uskoisin, että pitkien välimatkojen paikkakunnilla verkkoversio otetaan avosylin vastaan. Myöskään tapaamistilojen järkkäilyyn tai matkustamiseen ei kulunut aikaa. Ryhmä lähti käyntiin sillä kellonlyömällä, kun oli tarkoitus aloittaa, Annika sanoo. Myöskään etukäteen pelättyjä hiljaisia hetkiä ei ollut. – Verkkototeutus tuntui kaikin tavoin luontevalta, Nelli sanoo. NELLI SANTALA JA ANNIKA FORTH ARVIOIVAT, että etä-Prospect onnistui monestakin syystä: osallistujat olivat sitoutuneita ja vetäjät olivat aiemmin toimineet ohjaajaparina live-Prospect -ryhmässä. – Tarve ja innostus kohtasivat. Nellin kanssa tiedämme toistemme tavat ja täydennämme toisiamme, joten varmasti myös se vaikutti, Annika luettele. Nelli ja Annika painottavat, että vaikka tarkoituksena ei ole korvata live-ryhmiä, etä-Prospect antaa erilaisia mahdollisuuksia. – Pitkien etäisyyksien paikkakunnilla, esimerkiksi Pohjois-Suomessa, verkkoversio saattaa jopa olla ainoa vaihtoehto järjestää ryhmä, Annika jatkaa. Naiset ottivat iloisina vastaan myös EUFAMIn kiinnostuksen ja kehut. Onnistuminen tuntuu mahtavalta. Vielä mahtavampaa heistä olisi, jos verkkomuotoisesta Prospectista olisi hyötyä mielenterveysomaisille ympäri Eurooppaa. Lisätietoa Prospectista: KWWSVÀQIDPLÀSURVSHFW Teksti Laura Koljonen SAVE THE DATE! Valtakunnalliset FinFami Omaispäivät järjestetään 4.-5.9.2021 teemalla omaisen resilienssi. Varaa päivä jo kalenteriisi! Lisätietoa tulossa kevään 2021 aikana. 4/2020 25

EUFAMIn Prospectkoulutusohjelmia päivitetään EUFAMI on eurooppalaisten omaisjärjestöjen liitto, jossa on kehitetty muun muassa vertaistukea tarjoava ryhmämalli Prospect. P rospect on vertaistukea tarjoava ryhmämalli, joka sisältää osiot mielenterveyskuntoutujille, mielenterveyskuntoutujien omaisille sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, jotka työssään kohtaavat mielenterveyskuntoutujia ja heidän omaisiaan. Mielenterveysomaisille suunnattuja Prospectryhmiä toteutetaan FinFamin omaisyhdistyksissä ympäri Suomen sekä Euroopassa mielenterveysomaisjärjestöissä. Prospect-koulutusohjelmat ovat ainutlaatuisia, koska ne eivät perustu ”tietojen antamiseen”, vaan osallistujien omiin kokemuksiin. Vertaisohjaajilla on omakohtaista kokemus- ja tunnetietoa ryhmään liittyen. Vertaistuki kannustaa osallistujia jakamaan omia kokemuksia, jotta voi avautua uusille ajattelutavoille ja näkökulmille. Prospect-ohjelma ei anna osallistujille suoria vastauksia, mutta se nostaa tarkasteluun mahdollisia ratkaisuja ja uusia näköaloja. Jäsennellyssä, strukturoidussa ryhmäprosessissa osallistujille tuodaan esiin ideoita, jotka perustuvat parhaiden käytäntöjen malleihin ja interaktiivisiin harjoituksiin. Prospect-koulutusohjelmien yleisenä ÀORVRÀDQDRQNDWNDLVWDVRVLDDOLVHQHULVtyneisyyden, yksinäisyyden ja syrjinnän Euroopan Omaisjärjestöjen liitto (EUFAMI) on kansainvälinen voittoa tavoittelematon järjestö, joka edustaa kaikkia mielenterveyshaasteiden kanssa elävien henkilöiden perheenjäseniä Euroopan tasolla, jotta heidän oikeutensa ja etunsa tunnustetaan ja niitä suojeltaisiin. Prospect on eurooppalaisen yhteistyön tuloksena syntynyt innovatiivinen koulutusohjelma ja vertaisryhmämalli. EUFAMI sai Prospect-hankkeeseen menestyksekkäästi rahoitusta Euroopan komissiolta Leonardo da Vinci -ohjelmasta sekä Eli Lilly and Companyn koulutustuen. EUFAMI hallinnoi ja koordinoi hanketta 14 jäsenorganisaation kanssa. Hanke tuotti kolme koulutusohjelmaa ja yhteinen pohja -moduulin: • Omaiset, perheenjäsenet ja ystävät • Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset • Ihmiset, joilla on oma kokemus 26 kierre sekä antaa osallistujille mahdollisuus uusien näkökulmien rikastuttamalle, toipumisen (recovery) ja voimaantumisen tielle. PROSPECT-KOULUTUSOHJELMAT KEHITETTIIN ALUN PERIN EUFAMIN kolmen vuoden hankkeessa vuosina 2001–2004. Vuodesta 2006 vuoteen 2019 Prospect-koulutusohjelmia on järjestetty eri EUFAMI-maissa. Suomi on yksi näistä maista. Vuonna 2019 Janssen EMEA -rahasto (Johnson & Johnson Foundation) on mahdollistanut EUFAMI:lle aktiivisen työskentelyn Prospect-kumppanimaiden kanssa koulutusohjelmien päivittämiseksi. Päivitysprosessiin osallistuu FinFamin lisäksi viisi EUFAMI:n jäsenorganisaatiota: Salud Mental España Espanjasta, Schizofreniförbundet Ruotsista, Šent Sloveniasta, Sympathea Tsekin tasavallasta ja Unafam Ranskasta. Projektin kasvokkainen Kick offtapahtuma siirtyi verkkoon Covid19pandemian vuoksi ja oli lähes kaikille osallistujille ensimmäinen virtuaalinen kokous. Kolmen päivän tiiviit istunnot saatiin toteutumaan hyvin myös virtuaalisesti. Tavoitteeksi muodostui päivittää omaisten ja läheisten (Family & Friends) Prospect-koulutusohjelma. Päivittäminen ja eri maiden hyvien käytäntöjen jakaminen on pitänyt sisällään vuoden mittaan 10 virtuaalista 4/2020

Hollannissa asuva Gwen Crawford on EUFAMIn Prospect-projektijohtaja, jolla on pitkä kokemus Prospect-toiminnasta. Hän oli mm. 2000-luvun alkupuolella luomassa Prospect-mallia. yhteiseurooppalaista verkkokokousta. Parhaillaan jäsenmaat suunnittelevat kansallisia testikoulutustilaisuuksiaan päivitetyn kokonaisuuden läpikäymiselle. Lisäksi projektissa on tulossa alkuvuodesta 2021 hankekumppaneiden kesken arviointikokous, jossa päivitetty versio viimeistellään. EUFAMIn tarkoituksena on päivittää omaisten kokonaisuuden lisäksi kolme muuta alkuperäistä Prospect-koulutusohjelmaa. EUFAMIn tarkoituksena on vastata tiiviimmin mallin koordinoinnista ja hallinnoinnista, minkä avulla Prospectin SURÀLOLD(XURRSDVVDQRVWHWDDQHQWLVHVtään. Pyrkimyksenä on muun muassa tarjota EUFAMI Prospect -jäsenmaille tukea, jota he tarvitsevat mallin toteuttamiseen omassa maassaan ja tukea uusia EUFAMIn jäseniä Prospect-koulutusohjelmien järjestämisessä maassaan – erityi4/2020 sesti Itä- ja Keski-Euroopassa. Lisäksi keskitetyn tuen myötä eri maiden Prospect-koordinaattorit ja -fasilitaattorit voivat saada säännöllistä tukea ja koulutusta. EUFAMIn Prospect-projektijohtaja Gwen Crawford painottaa FinFamin merkitystä ja tärkeyttä Prospect-kumppanina. ”FinFami on ollut erittäin aktiivinen Prospectin kansallinen toteuttaja vuodesta 2004 lähtien. Järjestö on toteuttanut johdonmukaisesti omaisten Prospect-kokonaisuutta Suomessa, kouluttanut systemaattisesti uusia Prospect-fasilitaattoreita ja tukenut olemassa olevia ohjaajia. Lisäksi FinFami on kehittänyt viisi lisämoduulia Prospect-omaisten kokonaisuuteen, laatinut oppaan fasilitaattoreille, suunnitellut ja kehittänyt ohjaajien työkalupakin sekä tunnekortit nuorille aikuisille omaishoitajille, toteuttanut kaikkien aikojen ensimmäisen virtuaa- lisen Prospect Family & Friends -koulutusohjelman, tuottanut ohjeet virtuaalisen Prospect Family & Friends -koulutusohjelman pitämisestä ja pitänyt ensimmäisenä Euroopassa Prospectin fasilitaattorien koulutustyöpajan ja työnohjauksen. Prospektin kansallinen koordinaattori Vaula Ollonen ja pitkänlinjan Prospect-fasilitaattori Mauno Kaartinen ovat vaikuttaneet suuresti myös päivitysprosessiin osallistumalla kaikkiin virtuaalisiin kokouksiin, materiaalien työstämiseen ja Prospectia esittelevän työpajan toteuttamiseen EUFAMIn vuosikokouksessa. He ovat myös osallistuneet erilliseen työryhmään mallin arviointityökalujen päivittämiseksi ja ennen kaikkea tuoneet esiin FinFamin hyviä Prospect-käytäntöjä. EUFAMI toivoo voivansa jatkossakin tehdä laajaa yhteistyötä FinFamin kanssa Prospect-toimissa.” Teksti Gwen Crawford (käännös: Vaula Ollonen) 27

OMAISEN ÄÄNI Eija Peteri, sihteeri ja kokemusasiantuntija, Lapin mielenterveysomaiset – FinFami ry Vapaaehtoisena toimiminen antaa paljon K un tyttäreni sairastui nuorena Miepä-strategiassa on yhtenä kohtana aikuisena, minulla oli tarve omaisten mukaan ottaminen potilaan vertaistuelle ja omaisneuhoitoon. Omaisten näkökulman esiinvonnalle. Sitä ei kuitennostaminen kannatti. kaan löytynyt alueeltamme. Olen myös ollut mukana sairaanhoiKun tytär teini-ikäisenä oli useita jaksoja topiirin järjestämissä sisäisissä koulusairaalassa sekä välillä kuntoutuskotuksissa ja kehittämispäivissä kokemusdissa ja joskus kotona, olisi vertaistuki asiantuntijana: päivystyksen yhteydessä ollut äärettömän tärkeää oman jaksatoimiva akuuttitiimi sai koulutusta helmimisen kannalta. Siinä vaiheessa paikkakuussa ja syksyn aikana psykiatrisen kunnallani ei kuitenkaan osattu huomisairaalan kaikki kolme osastoa kouluteoida omaista millään tavalla. Tuo elämän taan teemalla omaisen mukaan ottaminen raskas vaihe on jo takana, siitä on selvitty potilaan hoitoon. ja olen nyt mielelläni auttaOlen ollut mukana jo koulumassa ja tukemassa toisia tusten suunnittelussa. Oman VAPAAEHTOISENA TOIMIMINEN ANTAA osioni sisällössä olen halunnut vastaavassa tilanteessa olevia. MINULLE HYVÄN FIILIKSEN. TUNTEEN, Meillä on Lapissa FinFamin nostaa esiin, kuinka paljon nuorin ja samalla myös omaisia on, miksi omaisilla on ETTÄ MINULLA ON MERKITYSTÄ JA ETTÄ pohjoisin yhdistys. Olemme oma yhdistys ja miten tutkiMINUA ARVOSTETAAN. toimineet elokuusta 2018 musten tai kyselyiden tulokset lähtien täysin vapaaehtoisten ovat näkyneet omassa elämässä. panoksella. Toimintaa on tosin ollut jo ennen yhdistyksen Tämä antaa ammattilaisille kokemuksen, että tutkimusten ja perustamista, kiitos Antti Linnan. Hän käynnisti avoimen kyselyjen takana on ihan oikeita ihmisiä. Samalla on tullut vertaistukiryhmän ja nyt tämän poikkeuksellisen vuoden aikana markkinoitua ammattilaisille FinFami-perheessä tuotettuja Antti on ottanut käyttöön Zoom-verkkoalustan, jonka avulla oppaita. omaiset voivat osallistua vertaistukiryhmään myös etäyhteyOn hienoa saada mielenterveysomaisten ääntä kuuluville dellä. ammattilaisten piirissä. Usein he kuuntelevat koulutuksessa Omaiset ovat ottaneet oman Lapin yhdistyksen lämmöllä aivan hiljaa, kuin imien jokaisen sanan. vastaan. Vertaistukiryhmissä on aina ollut kävijöitä ja tämän Sekä Antti että minä olemme olleet mukana tekemässä histosyksyn myötä on ollut mahdollista osallistua live-ryhmiin myös riaa osallistumalla kaikkien aikojen ensimmäiseen verkossa etänä eli eräänlaisena hybridiryhmänä. Rovaniemen Neuvokas toteutettuun Prospect-ryhmään, joka on omaisille suunnattu ja Kansalaistalo ovat antaneet maksutta kokoontumistiloja ryhmämalli. Sekä verkkoyhteydet että Zoom-alusta toimivat yhdistysten käyttöön, mikä on mahdollistanut myös meidän tässä erittäin hyvin. Ohjaajat osasivat ottaa kaikki ryhmäläiset ryhmiemme kokoontumiset. Meidät on lisäksi kutsuttu esimertasa-puolisesti huomioon ja kurssin aikana silmät avautuivat eri kiksi asumispalveluyksikön kesäjuhliin, kun erään asukkaan tavalla vanhoille asioille. Nyt me molemmat olemme käyneet, läheinen oli meitä sinne kysellyt. Meidät on siis löydetty. myös verkkovälitteisesti, Prospect-ohjaajakoulutuksen ja alkuPidän paljon kokemusasiantuntijana toimimisesta ja olen vuodesta aiomme tarjota kurssia paikallisesti. Sitä on jo kyselty ollut omaisten äänenä esimerkiksi sairaanhoitopiirin ammattija odotetaan innolla. laisille. Tästä esimerkkinä se, kun nopeiden palvelujen ylilääJokainen toiminta kokemusasiantuntijana ja vapaaehtoisena käri Antti Alaräisänen osallistui keväällä 2019 vertaistukiryhRQDQWDQXWPLQXOOHK\YlQÀLOLNVHQ7XQWHHQHWWlPLQXOODRQ määmme. Hän tuli kuulemaan omaisia ja nyt sairaanhoitopiirin merkitystä ja että minua arvostetaan. 28 4/2020

”Että jaksaa pitää muista huolta, täytyy pitää itsestä huolta” Valtakunnallista FinFamin vapaaehtois- ja hyvinvointi-iltaa vietettiin filosofi Esa Saarisen vetämänä. Verkossa toteutettu lämminhenkinen tilaisuus oli kiitos järjestön vapaaehtoisille ja työntekijöille. ”I hana, elämyksellinen ilta vain minua varten.” Valtakunnallista FinFamin vapaaehtois- ja hyvinvointi-iltaa vietettiin yli sadan osallistujan kera. Tilaisuus kokosi yhteen FinFami-yhdistysten vapaaehtoisia ja työntekijöitä, joista osa oli illassa mukana yhteisen verkkoyhteyden ja saman ruudun kautta. Illan vetäjänä WRLPLSRVLWLLYLVHQHOlPlQÀORVRÀDQYDORvoimainen johtohahmo, yritysvalmentaja, SURIHVVRULMDÀORVRÀEsa Saarinen. )LORVRÀ(VD6DDULQHQSLWLNXXOLMRLWD totuttuun tyyliinsä varmassa, inhimillisessä otteessaan. Saarisen esityksessä kuljettiin elämän pysäyttävistä hetkistä, liikutuksen kyynelistä inhimilliseen valoon, lämpöön ja huumoriin sekä läsnä olevaan kohtaamiseen. Kohtaamista ja yhteistä vuorovaikutusta voi tapahtua Saarisen mukaan myös verkkoympäristössä, jossa on tärkeää nähdä toisensa ja osallistujista välittyvä ”kasvovalo”. Saarisen käyttämät oivalliset metaIRUDWSXKXWWHOLYDWNXXOLMRLWD(VLPHUNLNVLPXXPLÀORVRÀDVWDVRYHOOHWWXRLYDOOXV siitä, miten töpöjaloillakin pääsee eteenpäin, oli oivallinen. Lohdutusta toi myös ajatus siitä, miten muumilaaksokin riittää ja tavallinen on kaunista. Inhimillinen myötätuntoisuus ja hyväntahtoisuus kohtaamisessa voi vahvistaa elämänuskoa. Saarinen käytti taitavasti omaa arkikokemustaan linkittäen sitä FinFamin työhön. Inhimillinen läsnäolo, lämpö ja sydämen äänen synnyttäminen ovat työn ydintä niin hänellä kuin FinFami-yhdistyksissäkin. – FinFamin työn kautta voi tapahtua havahtumista, joissa pelastusrengas on tapahtunut. Sinun tapasi arvostaa, kokea voi auttaa elämää koetellutta kurottautu4/2020 maan plusnapaa kohti, totesi Saarinen. Illan yllätysmusiikista vastasi viuluvirtuoosi Pekka Niemi alias Oneviolin, joka tempaisi sekä klassisella että pop-musiikillaan osallistujat mukaansa. Illan sisältö puhutteli paljon myös oman työn kontekstissa ja palautteet olivat hyvin myönteisiä. Läsnäolo ja rinnalla oleminen voi toimia kohtaamisessa merkityksellisenä maagisena nosteena, jota rakenne ei takaa, eikä rahalla saa. ”Tykkäsin kovasti myös siitä tulokulmasta, miten kohdatuksi tulemisen kokemuksella voi olla jopa maaginen noste, jolla voi olla suuri merkitys! Ja annetaan kasvovalon kohdata toisemme.” ”Kiitos FinFami ja tiimi. On ollut hienoa olla mukana tässä toiminnassa. Se antoi paljon enemmän kuin koskaan DUYDVLQNDDQ.LLWRVP\|V(VDOOHHULWWlLQ hienosta hetkestä.” Lopuksi FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytösen sanat, joilla hän kiitti osallistujia kuluneesta vuodesta. ”Meillä on ollut hyvin poikkeuksellinen, haastava ja raskaskin vuosi takana, ja myös tuleva mietityttää. Korona on vaikuttanut kaikkien elämään ja hyvinvointiin tavalla tai toisella. FinFami Pirkanmaa teki keväällä kyselyn koronan vaikutuksista mielenterveysomaisten tilanteeseen, ja selvä vastaus oli, että omaiset olivat ja ovat huolissaan sekä sairastuneen hyvinvoinnista että omasta ja koko perheen jaksamisesta. Koettiin yksinäisyyttä, pelkoa, huolta, toivottomuutta siitä, mistä saa apua tähän kaikkeen. Kiitos siitä, että olemme voineet näissä poikkeusoloissa tarjota voimaannuttavaa vertaistukea, tärkeää ja ajankohtaista tietoa, omaisneuvontaa, korvaama- tonta apua monille. Monille lapsille, joiden vanhempi sairastaa tai iseille, äideille, sisaruksille, puolisoille, isovanhemmille, kollegoille, ystäville – kuuluu FinFamin vapaaehtoisille ja työntekijöille. On ollut huikeaa katsoa sitä tekemisen ja uuden kehittämisen määrää, jolla on pistetty pystyyn uusia auttamisen muotoja niin verkossa kuin rajoitusten sallimissa PllULVVlNDVYRNNDLQ(QLWHQPLQXDRQ sykähdyttänyt se asenne ja tahtotila, mikä FinFamin porukasta on huokunut. Se, miten kaikki haluaa tehdä voitavansa ja vielä enemmän, että kukaan mielenterveysomainen ei jäisi yksin ja ilman apua. Vapaaehtoiset ovat antaneet sydämestään sitä tukea ja toivoa omaisille tarinoiden, vertaistuen, omien kokemustensa jakamisen ja vapaaehtoistoiminnan kautta. Vapaaehtoiset ja työntekijät ovat olleet niitä, jotka ovat kysyneet apua tarvitsevilta, kuinka sinä voit, kuunnelleet korvilla, silmillä ja sydämellä ja auttaneet. Antaneet aikaansa ja osaamisensa omaisten hyvinvoinnin edistämisen eteen. Pistäneet itsensä likoon. Ja tämä kaikki on tehty yhdessä. He ovat FinFamin sydän ja antaneet omalla esimerkillään meille kaikille toivoa. (WWlMDNVDDSLWllPXLVWDKXROWDWl\W\\ pitää itsestä huolta. Tämän takia järjestimme hyvinvointi-illan vapaaehtoisille ja työntekijöille ympäri Suomen. Nyt oli heidän aika saada hengähdyshetki itselle MDYDLQQDXWWLD(LWDUYLQQXWNDQQDWHOOD NHWllQYDDQVDLNXXQQHOODVlNHQ|LYll(VD Saarista. Pistää vaikka välillä silmät kiinni ja antaa ajatusten viedä hyvän mielen ja oman hyvinvoinnin lähteille.” Teksti Vaula Ollonen 29

ISI, PIIRRETÄÄNKÖ KIRAHVEJA? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFamin Toivosta turvaa -lapsiperhehankkeessa on julkaistu uusi kirja vanhemman masennuksen puheeksi ottamisen tueksi. H ei, olen Papu. Olen seitsemänvuotias. Perheeseeni kuuluvat isoveli, äiti, isi ja pehmoleluni Herne. Tykkään satukirjoista, piirtämisestä ja RPHQDNDQHOLPXIÀQVVHLVWD-DYDLNNDWlQllQ onkin herkkupäivä, minua surettaa. Minua surettaa, koska isi ei enää leiki kanssani. Isi ei myöskään hymyile enää. Sen suupielet ovat aina joko viivasuorat tai ne roikkuvat alaspäin. Toisinaan isi vain istuu paikallaan ja tuijottaa tyhjyyteen. Tai sitten se vain murahtelee ja on muutenkin kärttyinen. Näin alkaa Toivosta turvaa -hankkeessa juuri julkaistu teos, Isi, piirretäänkö kirahveja. Kirjassa kuvataan tarina alakouluikäisestä Pavusta, jonka isä on sairastunut masennukseen. Arkea tarkastellaan Pavun ajatusten, tunteiden ja kokemusten kautta. Kirjassa Papu kertoo tulkinnoistaan ja tunteistaan isän käytöksestä, asioista, mistä Papu tykkää ja mitkä ovat arjessa kuitenkin hyvin. Tarinassa on läsnä vahva toivon näkökulma, jonka lisäksi siihen on sisällytetty kuvaus lasta suojaavista tekijöistä tilanteessa, jossa vanhemmalla on mielenterveysongelma. Näitä ovat muun muassa turvallisen aikuisen läsnäolo, kodin ulkopuoliset harrastukset ja tarkoituksenmukainen tieto sairaudesta. Kirjan muita henkilöitä ovat Pavun isoveli Palko, Pavun pehmolelu herne sekä Pavun äiti ja isoisä. Kirjan lopussa kuvataan, millaisia muutoksia arkeen tehdään, jotta isä pystyy osallistumaan siihen paremmin, 30 Toivon lisäksi Isi, piirretäänkö kirahveja -tarinaan on sisällytetty kuvaus lasta suojaavista tekijöistä tilanteessa, jossa vanhemmalla on mielenterveysongelma. Näitä ovat mm. turvallisen aikuisen läsnäolo, kodin ulkopuoliset harrastukset ja tarkoituksenmukainen tieto sairaudesta. omien voimavarojensa mukaan. Kirja perustuu ajatukseen, että vaikka perheessä olisi haasteita, niin kaikissa perheissä on myös voimavaroja. Kirjan tarinan muodostuksessa on hyödynnetty kokemusasiantuntijoiden kertomuksia sekä terveys-, sosiaali- ja kasvatusalan ammattilaisten kommentteja. Kirjan tarinan on kirjoittanut ja kuvittanut Toivosta turvaa -hankkeen hanketyöntekijä Sanni Tiainen (KM). Lisäksi tarina perustuu teorioihin lasta suojaavista tekijöistä sekä Toimiva lapsi ja perhe -menetelmiin. Kirjan tarkoitus on auttaa lapselle läheisiä aikuisia käsittelemään aihetta sekä siihen liittyviä lapsen kokemuksia, ajatuksia ja tunteita yhdessä lapsen kanssa. Kirjaa voidaan hyödyntää oman perheen parissa, mutta myös ammattilaisten työkaluna. Vanhemman mielenterveyden puheeksiotto Usein ajatellaan, että vanhempien vaikeuksista kertominen lapsille saattaa vain KIRJA PERUSTUU SEURAAVAAN AJATUKSEEN: VAIKKA PERHEESSÄ OLISI HAASTEITA, NIIN KAIKISSA PERHEISSÄ ON MYÖS VOIMAVAROJA. 4/2020

lisätä lasten kokemaa kuormitusta. Puhumattomuus sen sijaa aiheuttaakin usein väärinkäsityksiä ja välimatkaa perheenjäsenten välille. Mikäli lapsille ei puhuta sairaudesta tai perheen haasteista, lapset muodostavat tilanteista omaan mielikuvitukseensa ja käsityskykyynsä perustuvan ymmärryksen. Tämä saattaa kuitenkin olla lapselle totuutta paljon haitallisempi. Vanhemman mielenterveyden haasteista tai päihteiden käytöstä puhuminen lapsen kanssa auttaa lapsia hahmottamaan tarkoituksenmukaisemmin perheen tilannetta ja vanhempiaan sekä omia kokemuksiaan. Vanhemman mielenterveyden ongelmien puheeksi ottaminen lapsen kanssa on aikuisille usein haastavaa – ammattilaisillekin. Aihetta käsittelevä lastenkirja voi toimia puheeksi ottamisen tukena ja apuna. Tarina on hyvä keino auttaa lasta käsittelemään vanhemman sairastumista, mutta myös omia tunteita ja ajatuksia. Kirjan avulla lapsi voi myös huomata, että hän ei ole ainoa, jonka vanhempi on sairastunut ja että muissakin perheissä on vastaavanlaisia tilanteita. Aluksi voi olla helpompaa keskustella kirjan päähenkilön tunteista ja kirjan tapahtumista, ja sitten mahdollisesti pohtia myös omia kokemuksia. Kirjan tapahtumista ja henkilöiden tunteista puhuminen voivat antaa lapselle ikään kuin luvan puhua omista ajatuksistaan. Kirjaa lukiessa lapsen kanssa voidaan pysähtyä sopiviin kohtiin ja esittää niistä kysymyksiä. Voidaan esimerkiksi kysyä, miksi kirjan päähenkilöstä saattaa tuntua siltä, miltä hänestä tuntuu, miksi kirjan henkilö toimii tietyllä tavalla tai mitä henkilö voisi tehdä tilanteessa. Keskusteluhetki kirjan tapahtumista ja niiden herättämistä tunteista voidaan käydä myös kirjan lukemisen jälkeen. Lasta suojaavat tekijät arjessa Lasta suojaavat tekijät ovat niitä arkisia asioita lapsen elämässä, jotka suojaavat lapsen kehitystä arjen riskitekijöistä huolimatta. Lasta suojaavia tekijöitä löytyy niin kodin ilmapiiristä kuin arjen rakenteista, mutta myös kodin ulkopuolisista toiminnoista ja muista turvallisista aikuisista. Lasta suojaavia tekijöitä ovat muun muassa asianmukainen ja ikätasoinen ymmärrys vanhemman sairaudesta sekä 4/2020 MITEN PUHUA LAPSELLE VANHEMMAN SAIRAUDESTA? 1. Ennen lapsen kanssa keskustelua, pohdi, miten sairaus näyttäytyy konkreettisesti lapsen elämässä ja lapsen näkökulmasta. Kerro sairaudesta sen perusteella, mikä on lapselle oleellista. Huomioi lapsen ikätaso. 2. Keskustelun aluksi on hyvä antaa lapselle tilaa puhua ja kertoa kokemuksistaan. Anna lapselle myös tilaa esittää kysymyksiä. Selvitä, millaisen selitysmallin lapsi on itse muodostanut tilanteesta. Tämän perusteella voit päättää, mitä itse kerrot lapselle. 3. Kerro sairauden nimi, miten sairaus pääpiirteittäin vaikuttaa esimerkiksi käyttäytymiseen, tunne-elämään tai sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Voit käyttää puhuessasi arkisia vertauksia, joita lapsen on helppo ymmärtää. 4. Kerro lapselle, että aikuisella on tukena muita aikuisia, jotka auttavat tätä. 5. Keskustelun keskiössä on hyvä pitää ratkaisut, joiden avulla tilanteessa selvitään eteenpäin Muista myös tarkistaa, että lapsi on ymmärtänyt kertomasi. Korjaa tarvittaessa virhetulkinnat ja väärinymmärrykset. 6. Huomaa, ettei yksi keskustelu välttämättä riitä. On hyvä olla kärsivällinen, pitää keskustelut kerralla lyhyinä ja edetä vähitellen. Myös ymmärrys perhetilanteesta kehittyy pikkuhiljaa. 9LQNNLHQNRNRDPLVHVVDK\|G\QQHWWLLQ7\WWL6RODQWDXNVHQ5LLNND5LLKRVHQMD-XOLD Pöyhösen ohjeita. edes yksi turvallinen ja vakaa aikuinen, jolle lapsi voi puhua avoimesti omista kokemuksistaan. Suojaavia tekijöitä ovat myös lapsen hyväksyvä ilmapiiri sekä kiintymyksen ja kannustuksen osoittaminen, arjen rutiinien sujuminen sekä kodin ulkopuoliset harrastukset. Perheiden hyvinvoinnin koostumisen eri osa-alueita on kuvattu myös Toivosta turvaa -hankkeen kehittämässä Perheiden hyvinvointipuussa. Tekstit: Sanni Tiainen, Toivosta turvaa -hanke Kuvat: Sanni Tiainen 31

Kiusaaminen aiheuttaa suurta huolta myös kiusatun läheisille Lapseen kohdistuva kiusaaminen vaikuttaa kiusatun lisäksi myös hänen lähipiiriinsä. Kiusaaminen on hyvin traumatisoivaa koko perheelle ja tilanteessa kaikki tarvitsevat tukea. S arin tytär kärsi koko peruskoulun ajan rankasta kiusaamisesta, joka vähitellen murensi tyttären mielenterveyden ja jätti jälkensä koko perheeseen. 32 – Tytärtäni kiusattiin johdonmukaisesti useiden vuosien ajan, jonka seurauksena hän sairastui masennukseen ja oli itsetuhoinen, kertoo äiti Sari Jaakkola. Tilanne on tuttu monessa perheessä, vaikka näin ei saisi olla. Noin joka ILMAN TUKEA PITKÄKESTOINEN KIUSAAMINEN VOI MÄÄRITTÄÄ KOKO ELÄMÄÄ. 4/2020

”KIUSAAMINEN ON MAHDOLLISTA LOPETTAA, JOS YHTEINEN TAHTOTILA ON OLEMASSA.” kisesti sairastuneiden läheisille. – Monet järjestömme omaisneuvontaan tulevat vanhemmat kertovat pitkään jatkuneesta koulukiusaamisesta lapsen sairastumisen taustalla. Kun tiedämme, millaisia vakavia seurauksia kiusaamisella on, on käsittämätöntä, ettei siihen aina puututa asian vaatimalla vakavuudella. Kiusaamisen kerrannaisvaikutukset ovat laajat. Se ei vaikuta ainoastaan kiusatun, vaan myös hänen lähipiirinsä elämään ja hyvinvointiin. Raskaan tilanteen vuoksi vanhemmat ovat erityisessä riskissä sairastua itse. – Oman lapsen joutuminen kiusatuksi on järkyttävää. Aikanaan en voinut edes aavistaa, mihin se johtaa ja kuinka vakavat seuraukset kiusaamisella on. Pelko tyttären menettämisestä oli läsnä jatkuvasti ja elämä oli silloin ”mustaa KIUSAAMISTILANTEESSA TULEE KARTOITTAA KOKO PERHEEN HYVINVOINTI. kahdeskymmenes lapsi ja nuori kokee kiusaamista koulussa viikoittain. Tiedetään, että kiusaamisella on vakavia ja erittäin pitkäkestoisia seurauksia. Kiusaaminen vahingoittaa mielenterveyttä ja aiheuttaa kielteistä minäkuvaa, huonoa itsetuntoa, yksinäisyyttä, itsetuhoisia ajatuksia ja traumoja, jotka voivat säilyä lapsuudesta aikuisuuteen asti. – Kiusaaminen on vakava ongelma, jolla on mitä suurimmassa määrin vaikutuksia lapsen ja muiden perheenjäsenten mielenterveyteen ja hyvinvointiin. Kiusaamistilanteet on tunnistettava ja niihin on puututtava, painottaa FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytönen. Yhteys kiusaamisen ja mielenterveyden häiriöiden välillä on huomattu myös FinFamissa, jossa tarjotaan tukea psyyk4/2020 aikaa”. Lopulta sairastuin myös itse masennukseen, kuvailee Jaakkola. – Kiusaaminen aiheuttaa valtavaa kärsimystä kiusatun läheisille. On lohdutonta kuulla vanhempien hätää ja ahdistusta, kun suru, keinottomuus, syyllisyys ja paha olo lapsen puolesta valtaa elämän, jatkaa Hytönen. Kiusaamistilanteessa kaikkien perheenjäsenten huomioiminen on tärkeää. Kiusatun ja vanhempien lisäksi myös sisarukset saattavat kantaa suurta huolta ja voivat tarvita keskusteluapua turvallisen aikuisen kanssa. Ilman tukea pitkäkestoinen kiusaaminen voi määrittää koko elämää. – Läheiset jäävät monesti ihan yksin. Kukaan ei esimerkiksi koskaan kysynyt, miten minä voin. Tätä olisin kaivannut, kertoo Jaakkola. Kiusaamistilanteessa tulee kartoittaa koko perheen hyvinvointi ja kaikkien perheenjäsenten tulee tarvittaessa saada tukea. Ammattilaisilta saadun avun lisäksi vanhemmat kaipaavat vertaistukea kiusatulle ja itselleen. – Itse emme saaneet aikanaan mitään tukea. Erityisesti alkuvaiheessa olisimme kaivanneet koulun puuttumista kiusaamiseen, mutta myöhemmin olisin kaivannut myös vertaistukea. Ihmistä, joka olisi kokenut saman. Ihmistä, joka olisi valanut toivoa ja uskoa paremmasta tulevaisuudesta ja siitä, että tästä selvitään. – Järjestöt kuten FinFami tarjoavat tukea ja onkin tärkeää, että ammattilaiset osaavat ohjata perheitä vertaistuen äärelle. Samankaltaisessa tilanteessa oleva ymmärtää, mitä itse käy läpi, eikä aina tarvita edes sanoja, lisää Hytönen. Kiusaamisen ehkäisemiseen ja siihen puuttumiseen on olemassa välineitä. Näiden lisäksi Hytönen peräänkuuluttaa jokaisen vastuuta siitä, millaista käyttäytymistä sallimme tai millaisia käsitteitä ja puhetapaa käytämme kiusaamisesta puhuttaessa. – Kiusaaminen ei katoa vähättelyn tai vaikenemisen avulla. Emme voi puhua vain lasten välisestä ”nahistelusta” tai mennä sen taakse, että ”ainahan kiusaamista on ollut”. Meidän on syytä pysähtyä pohtimaan, millä termeillä tästä vakavasta asiasta puhumme ja tehdä kaikkemme kiusaamisen kitkemiseksi. – Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla oikeus kiusaamattomuuteen ja turvalliseen arkeen. Kiusaaminen on mahdollista lopettaa, jos yhteinen tahtotila on olemassa, muistuttaa Hytönen. Vaikka tällä hetkellä Sarin tytär voi hyvin ja elämä on mallillaan, kiusaaminen on jättänyt jälkensä. – Tyttäreni selvisi masennuksesta voit- AMMATTILAISILTA SAADUN AVUN LISÄKSI VANHEMMAT KAIPAAVAT VERTAISTUKEA KIUSATULLE JA ITSELLEEN. tajana ja meillä elämä hymyilee. Mutta minulla on aina se pieni pelko siitä, että masennus uusiutuu. Ja kaikki vain siksi, että lapseni ei saanut olla oma itsensä. Surettaa, että nuoruus jäi ikään kuin elämättä, kun päivät olivat taistelua, että selviää masennuksesta. Juttu on julkaistu verkossa 19.11.2020. Teksti Marika Finne 33

KOLUMNI Emilia Knaapi, edunvalvonnan ja vaikuttamisen asiantuntija, FinFami ry. Kuntavaaleissa pääsee vaikuttamaan moniin mielenterveysomaisten asioihin V KUVA: ESSI JÄÄLINNA uoden 2021 huhtiaseman parantamiselle kunnissa juuri kuussa käydään taas kuntavaalien avulla. Olen päässyt kuntavaalit. Kunnassa kuluneen vuoden aikana työstämään voidaan monella tapaa FinFamin kuntavaalimateriaaleja ja vaikuttaa mielenterveysse on ollut hyvin opettavaista. omaisten asiaan. Kunnassa pääteTyösuhteeni loppuu vuoden vaihtään tarkemmat kriteerit esimerkiksi teessa, mutta FinFami-yhteisö omaishoidon tuelle ja lakisääteisten on jättänyt minuun jäljen positiipalveluiden lisäksi päätetään ennaltavisella asenteellaan. Myös tietoiehkäisevistä palveluista. suus omaisten asioista ja niiden Ei pidä myöskään unohtaa, että parissa työskenteleminen on avannut kunnat ovat isoja työnantajia, jotka minulle kokonaan uuden alueen voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa sote-kentällä. Tätä tietoa pääsen työntekijän asemaan, etuihin ja hyödyntämään jo heti seuraavissa esimerkiksi työnjoustoihin. haasteissani. FinFami on laatinut vuoden 2021 Kuntavaalien lisäksi olen päässyt kuntavaaleihin omat tavoitteensa, suunnittelemaan ja toteuttamaan jotka ovat seuraavat: viestinnän kampanjoita ja vaikutta1. Jokaiselle psyykkisesti sairasmisviestintää. Siihen voidaan lukea tuneelle pitää taata hoitokontakti, niin some kuin vaikka lausuntojen jossa omainen tulee kuulluksi ja koko kirjoittaminen päättäjille. Työni on perhe huomioiduksi vahvistanut halua päästä vaikut2. Lapsiomaiset ja nuoret tamaan sote-kenttään ja sen ENNEN KUNTAVAALEJA KANNATTAA hoivaajat tunnistetaan, tunnuskehitykseen myös tulevaisuuOLLA YHTEYDESSÄ OMAN KUNNAN tetaan ja heitä tuetaan dessa. 3. Mielenterveysomaisilla on FinFamilla on valtavan tärkeä EHDOKKAISIIN JA JAKAA HEILLE TIETOA oikeus työelämään joustoihin. tehtävä yhteiskunnassa ja sen MIELENTERVEYSOMAISTEN ASIOISTA. Näillä tavoitteilla pyrimme eteen useampi ihminen tekee vaikuttamaan kunnissa mielenpyyteettömästi ja isolla sydäterveysomaisten parempaan tulevaisuuteen. Jokainen, jota kiin- mellä töitä. Onkin ollut hienoa päästä tutustumaan teihin. Jakso nostaa luoda mielenterveysomaisille parempaa huomista, voi FinFamilla jää varmasti mieleen pitkäksi aikaa, vaikka koronalähteä ehdolle tai ainakin varmistaa, että oma ehdokas ajaa vuosi rajoittikin hieman mahdollisuuksia tutustua teihin kaikmielenterveysomaisten asiaa. Jos tällaista ehdokasta ei heti kiin. löydy, kannattaa olla yhteydessä oman kunnan ehdokkaisiin ja Ps. Jos kiinnostaa tutustua tarkemmin FinFamin kuntavaajakaa heille tietoa mielenterveysomaisten asioista. OLWDYRLWWHLVLLQNDQQDWWDDNl\GlRVRLWWHHVVDÀQIDPLÀNXQWDOma työni on kietoutunut tiiviisti mielenterveysomaisten vaalit-2021 34 4/2020

Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin jäsenyhdistykset: ETELÄ-KARJALA: FinFami – Mielenterveysomaiset Etelä-Karjala ry Ari Koponen pj 044 389 8425 koponenari@hotmail.com Meritullinkatu 4 B 10 00170 Helsinki puh. 050 464 27 39 www.finfami.fi info@finfami.fi Toiminnanjohtaja Pia Hytönen puh. 040 776 5911 pia.hytonen@finfami.fi Asiantuntija, viestintä Marika Finne puh. 045 844 0135 marika.finne@finfami.fi Asiantuntija, järjestö- ja henkilöstöasiat Jaana Humalto puh. 050 464 27 39 jaana.humalto@finfami.fi Asiantuntija, vapaaehtois- ja omaistoiminnan kehittäminen Vaula Ollonen puh. 0400 274 624 vaula.ollonen@finfami.fi Asiantuntija, yhdistyshallinto Arto Bäckström puh. 045 642 8510 arto.backstrom@finfami.fi Asiantuntija Erkka Öörni puh. 045 844 0150 erkka.oorni@finfami.fi Asiantuntija, edunvalvonta ja vaikuttaminen Emilia Knaapi puh. 040 192 2752 emilia.knaapi@finfami.fi Erityisasiantuntija, ESR Recovery-toipumisorientaatio mielenterveyspalveluissa Minna Kallunki puh. 045 800 4903 minna.kallunki@finfami.fi HELSINKI: www.finfamiuusimaa.fi FinFami – Uusimaa ry. Kumpulantie 5, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Jämsänkatu 2, 4.krs, 00520 Helsinki puh. (09) 686 0260 info@finfamiuusimaa.fi HÄMEENLINNA: www.finfamikantahame.fi FinFami – Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry. Suomen Kasarmi, rak. 2, h. 117 13100 Hämeenlinna toimisto@finfamikantahame.fi JOENSUU: www.tukitupa.fi Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset FinFami ry Karjalankatu 4 a 2, 80200 Joensuu puh. 050 534 6772 katja.pesonen@tukitupa.fi JYVÄSKYLÄ: www.finfamiks.fi Keski-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry. Tapionkatu 4 A 5, 40100 Jyväskylä puh. 050-528 0030 toimisto@finfamiks.fi KERAVA: www.sopimuskoti.fi Keski-Uudenmaan Sopimuskoti ry. Klondyketalo, Kumitehtaankatu 5 C, 04260 Kerava puh. 040 511 8543, faksi (09) 273 1455 sirkka.vaisto@sopimuskoti.fi KUOPIO ja MIKKELI: www.omary.fi Savon mielenterveysomaiset - FinFami ry Kuopion toimipiste Asemakatu 16, 70100 Kuopio puh. 040 556 4292 toimisto@omary.fi Mikkelin toimipiste Otto Mannisen katu 4, 50100 Mikkeli (järjestötalo Estery) puh. 040 586 7359 toimisto.mikkeli@omary.fi LAHTI: www.omaiset.fi Päijät-Hämeen mielenterveysomaiset FinFami ry Rauhankatu 3, 15110 Lahti S-posti: toimisto@omaiset.fi www.omaiset.fi p. 040 704 9913 PORI: www.finfamisatakunta.fi FinFami Satakunta ry Otavankatu 5A, 28100 Pori puh. 044 303 6282 toimisto@finfamisatakunta.fi PORVOO: www.ituspy.com Itä-Uudenmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry. Mannerheiminkatu 25 B, 06100 Porvoo puh. 050 307 4844 paivi.nousiainen@ituspy.com ROVANIEMI: www.lappilaiset.fi/toimija/ lapin-mielenterveysomaiset-finfami/ Lapin mielenterveysomaiset – FinFami ry Info.lapinmielenterveysomaiset@gmail.com SALO: www.finfamisalo.fi FinFami – Salon seudun mielenterveysomaiset ry. Turuntie 8, 4. krs, 24100 Salo puh. 040 722 4961 toimisto@finfamisalo.fi SEINÄJOKI: www.finfamiep.fi FinFami Etelä-Pohjanmaa ry. Huhtalantie 2, 3. krs, 60220 Seinäjoki www.finfamiep.fi TAMPERE: www.finfamipirkanmaa.fi Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry. Hämeenkatu 25 A 3. krs. ja 6. krs. 33200 Tampere puh. 040 722 4292 (neuvonta) puh. 040 582 5343 (toimisto) omaiset@finfamipirkanmaa.fi Mielen ry www.mielen.fi Åkerlundinkatu 2 A 4. krs, 33100 Tampere puh. 050 562 3403 toimisto@mielen.fi TURKU: www.vsfinfami.fi/ Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset FinFami ry Itäinen Pitkäkatu 11 A, 20520 Turku puh. 044 793 05 80 puh. 044 793 05 82 ark.10-14 (neuvonta) www.vsfinfami.fi VAASA: www.finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Kirkkopuistikko 31, liiketila, 65100 Vaasa puh. 044 033 4280 info@finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Kaarlelankatu 21, 67100 Kokkola puh. 044 763 4100 minna.pellinen@finfamipohjanmaa.fi Svenska Österbottens Anhörigförening SÖAF rf www.soaf.fi Svenska Österbottens anhörigförening, co Wasa wellness, Långviksgatan 13, 65100 Vasa. puh. 050 407 1827 eva.astrand@soaf.fi Osoitteenmuutokset suoraan omaan paikallisyhdistykseen! Sieltä ne välittyvät myös Labyrintti-lehteen.

Kun yksi Kun yksi sairastuu sairastuu monen maailma monen maailma muuttuu. muuttuu. Et jää yksin. Et jää yksin.