MAINOSLIITE MAINOSLIITE Elinvoimainen Maaseutu MAALISKUU / 2021 -YHTEISTYÖ: 6 LUKE-CINIA Maatalouden digitalisaatiolle uusi ulottuvuus 16 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ: Tartu mahdollisuuteen oivaltaa uudenlaista elinvoimaa alueellesi Suontaan kartanon Ellen Rydbeckille tärkeintä on 4 ELÄINTEN JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 1 Elinvoimainen Maaseutu CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE 2 Elinvoimainen Maaseutu CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE MAINOSLIITE Tässä lehdessä 4 HKScan: Suontaan kartanon Ellen Rydbeckille tärkeintä on eläinten ja ympäristön hyvinvointi 5 HKScan: herkullinen ruoka tehdään vastuullisesti tuotetuista raaka-aineista ja ympäristöasiat huomioiden 6 Cinia: Maatalouden data-avaruudella uutta digitehoa ruokajärjestelmään 8 MTA: Maaseutuyrittäjän kannattaa järjestäytyä Yleissitova työehtosopimus haltuun 9 MELA: Tapaturma- ja työuupumusalttiuden vähentäminen tehtävälistalla sijalla yksi 10 Gradia Jämsän metsäalan perustutkinto antaa hyvät lähtökohdat työuralle 10 TTL: Työterveyshuolto kuuluu myös maatalousyrittäjälle Savon Villissä Lännessä elämisen vapaus ja olemisen mutkattomuus yhdistyvät kesyttömään mielenlaatuun. Meillä ei turhaan vouhoteta. Tervetuloa asumaan, etäilemään tai vaikkapa lomalle! 11 Lapin AMK: Metsäkoulutus työelämäläheisemmäksi Pohjois- Suomessa 12 Suomen Lämmitystieto: Öljylämmityksellä CO2 päästöt mahdollista saada nollaan 13 Sako: Tähtäimessä luontoliikkumisen ja yhteisöllisyyden voima 14 Lopen kunta: Tontti tonnilla – Lopelta! 15 Hämeenkyrönväylä avaa uusia mahdollisuuksia yrityksille 16 Maa- ja metsätalousministeriö: Tartu mahdollisuuteen oivaltaa uudenlaista elinvoimaa alueellesi 17 MTK: Metsänomistajan tietolähde ja auttaja 18 Tilla: Lemmikkisi on turvallisen ja vaikuttavan hoidon arvoinen Lähetä postikortti omalla tervehdyksellä sydämeltään savolaiselle ystävällesi osoitteessa: www.savonvillilansi.fi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Elinvoimainen Maaseutu FUTURE SAVO 3

MAINOSLIITE MAINOSLIITE Suontaan kartanon Ellen Rydbeckille tärkeintä on ELÄINTEN JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Suontaan kartanossa kasvatetaan emolehmiä ja viljellään viljaa. Tilalla korostuu vastuullisuus niin eläinten hyvinvoinnissa kuin ilmasto- ja ympäristöasioissakin. T ilalla alkaa kiireinen lehmien poikimiskausi maalis-huhtikuussa. Yli 100 vuotta Rosenlewin suvulla ollut Suontaan kartano on ollut pitkään toimiva karjatila. ”Lypsylehmistä ja hiehoista luopumisen jälkeen siirryimme luomuun ja aloitimme emolehmätuotannon, kun navettakin sopi siihen hyvin. Lisäksi pärjäämme nyt pienemmällä työntekijämäärällä kuin lypsykarjatilat”, selvittää 30-vuotias tuore tilallinen Ellen Rydbeck. Ulkomailta maatilalle töihin Kaupallinen korkeakoulutus Hankenilta, ura ulkomailla kansainvälisissä yrityksissä – silti Ellenin veri veti takaisin kotitilalle. ”Olen pienestä pitäen tiennyt, että tulen jatkamaan tämän tilan pitoa. Halusin kuitenkin saada kokemusta monenlaisista tehtävistä ennen tilalle tuloa.” Jo kouluaikoina Ellen teki tilan töitä viikonloppuisin ja lomilla. Hän suoritti sivuaineenaan Helsingin yliopistossa maa- ja metsätaloustieteiden vaativat peruskurssit. Suurtilan ja eläintuotannon ammattimainen 4 hoito vaatii kuitenkin paljon osaamista. ”HKScanin nuorten tuottajien Next Generation -koulutuksessa opin paljon uutta ja tutustuin muihin maatalousyrittäjiin – heiltä olen saanut suurta apua. On opettavaista kuulla, kuinka eri puolilta ja eri tuotantosuunnista tulevat ihmiset näkevät asioita”, Ellen kiittää. Suontaan kartano tuottaa laaturehua omilta pelloilta. Silloin tietää, mitä karja syö, sanoo Ellen Rydbeck. ”Meillä eläimet syövät luonnonmukaista ruohoa tai rehua ja ne saavat olla ulkona koko laidunkauden. Talveksi teemme eläimille rehua omilta pelloilta. Laiduntavat eläimet hoitavat myös luonnon monimuotoisuutta”, Ellen selvittää. Suurin osa Suontaan pelloista on rehuntuotannossa, joka on tärkeä osa viljelykiertoa. Nurmet ja muut viljelykasvustot sitovat myös hiiltä. Eläimet ja ympäristö huomioon Eläinten hyvinvointi, kasvihuonepäästöt ja hiilinielut – tässä keskustelussa on moni äänessä. ”Tuottajat hoitavat ja omistavat tuotantoeläimet ja pellot. Meidän tuottajien täytyy olla tässä keskustelussa enemmän mukana”, Ellen vakavoituu. Hänelle on tärkeää, että eläimet saavat toteuttaa luonnollista käyttäytymistään, silloin ne voivat hyvin. ”Vasikat ovat emojensa kanssa kuudennelle kuulle, ne saavat juoda emon maitoa ja pääsevät laitumelle. Ne päättävät itse, milloin ne syövät ja nukkuvat.” Eläimiä ei Suomessa lääkitä turhaan, eikä niille syötetä antibiootteja tai hormoneja kasvutarkoituksessa. Elinvoimainen Maaseutu Jokaista maatilaa on kehitettävä Ellen Rydbeck ei näe tuotantopintaalan kasvattamisen tuovan parempaa tuottoa. ”Keskityn mieluummin kehittämään peltoviljelyä ja valitsen esimerkiksi lajikkeen, josta saa suuremman sadon. Myös uudet, meillä Suomessa vielä pienet lajikkeet kiinnostavat." Ellen haluaa kehittää tilan toimintaa suuntaan, joka parantaa eläinten ja ympäristön hyvinvointia. Samalla myös työn tehokkuus huomioidaan. ”Äitini Cecilia Rosenlew oli tilan johdossa 30 vuotta ja saan nyt jatkaa hänen työtään sukupolvenvaihdoksen myötä. Minun maanviljelijäurani jälkeen Suontaan kartano ja sen pellot voivat nykyistäkin paremmin”, lupaa Ellen Rydbeck päättäväisesti. Teksti ja kuvat: Jorma Yrjölä Suontaan kartano sijaitsee Hattulassa, Kanta-Hämeessä. Tilan käsittää 250 ha peltoa ja 700 ha metsää. Pääasiassa kaikki 70 emolehmää saavat yhden vasikan per vuosi. Tilalla kaksi siitossonnia. Erik Rosenlew osti Suontaan kartanon vuonna 1918. Tila on ollut saman suvun omistuksessa viiden sukupolven ajan. Kartanon punatiilirakennukset rakennettiin 1920-luvulla ja valmistuessaan navetta oli Pohjoismaiden suurin ja modernein lypsynavetta. Nautakarja on ollut tilan päätuotantosuunta jo yli sadan vuoden ajan, vaikka lypsylehmät vuonna 2006 vaihtuivat hiehokasvatukseen. Vuodesta 2017 lähtien päätuotantosuuntana on ollut emolehmät. Vuonna 2020 tehdyn sukupolvenvaihdoksen myötä tilan omistajuus on siirtynyt Ellen Rydbeckille hänen äidiltään Cecilia Rosenlewilta. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE MAINOSLIITE Teksti: Jorma Yrjölä HKScanin herkullinen ruoka tehdään vastuullisesti tuotetuista raakaaineista ja ympäristöasiat huomioiden Vastuullisuus on keskeinen osa ruokatalo HKScanin johtamista. Yhtiön vastuullinen tapa toimia ja vastuullisesti tuotetut raakaaineet ovat osa paikallista ruokaketjua tiloilta kuluttajille. H KScanin tavoitteena on kasvaa monipuoliseksi ruokataloksi. Herkullisen ja terveellisen ruoan rinnalla vastuullinen tapa toimia näkyy yhtiön kaikessa toiminnassa yhä vahvemmin. HKScanille vastuullisuus tarkoittaa johdonmukaista tekemistä ja jatkuvaa parantamista. HKScanin vastuullisuustyön keskeiset osa-alueet ovat terveellinen ruoka, ympäristö, oman henkilöstön ja tuottajien yhteisö sekä eläinten hyvinvointi. ”HKScanin vastuullisuustyö kiteytyy neljään sanaan: Ruokaa joka tekee hyvää. Valmistamme terveellistä ja luontaisesti hyviä ravintoaineita sisältävää ruokaa. Yhtiön lihatuotteiden pääraaka-aineena on kotimainen liha kaikilla kotimarkkina-alueillamme Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Baltian maissa. Yhdessä tuottajiemme kanssa teemme töitä myös yhtiön hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi”, kertoo HKScanin toimitusjohtaja Tero Hemmilä. Liha ja kasvipohjaiset tuotteet sopivat HKScanin pöytään HKScanin tuotevalikoima on laaja. Lihatuotteiden lisäksi valikoimassa on yhä useampia kasvipohjaisia tuotteita. ”Me HKScanissa edustamme ruokademokratiaa, emme vastakkainasettelua. Ruokapöytämme lähtökohtana on kokonaisvaltainen ja tasapainoinen ravintoainesisältö, siksi siihen ovat aina mahtuneet niin lihatuotteet kuin kasvipohjaiset tuotteetkin”, Hemmilä sanoo. ”Meille on tärkeää, että käyttämämme raaka-aineet ovat paikallisesti ja vastuullisesti tuotettuja ja että toimintamme on läpinäkyvää.” CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Kohti hiilineutraalia ruoantuotantoa HKScan on asettanut tavoitteekseen yhtiön oman teollisen tuotannon hiilineutraaliuden vuoden 2025 loppuun mennessä ja koko maatiloilta kuluttajille ulottuvan ruokaketjun hiilineutraaliuden viimeistään vuoden 2040 loppuun mennessä. Zero Carbon -ilmastosuunnitelma kertoo askelmerkit, joilla ruokatalo tavoittelee hiilineutraaliutta. ”Meillä on konkreettiset suunnitelmat siitä, mitä teemme omassa tuotannossamme sekä yhteistyössä sopimustuottajiemme kanssa päästäksemme tähän kunnianhimoiseen tavoitteeseen, Hemmilä korostaa.” Vuosina 2014–2020 yhtiö vähensi oman teollisen tuotannon hiilidioksidipäästöjä yli 70 prosenttia. ”Viime vuonna otimme käyttöön vihreää, uusiutuvaa sähköä ja paransimme energiatehokkuutta kaikilta osin kaikilla kotimarkkinoillamme Suomessa, Ruotsissa, Baltiassa ja Tanskassa. Käytämme tuotantolaitoksissamme vain uusiutuvaa sähköenergiaa, jolle olemme hankkineet alkuperätakuut.” Digitalisaatio ja data vauhdittavat kehitystä Agrofood Ecosystem® -mallissa HKScan vie yhdessä maatilojen kanssa sopimustuotannon seuraavaan kehitysvaiheeseen, jossa vastuullisuus rakennetaan keskeiseksi osaksi yhtiön sopimustuotantoa. ”Tutkimme esimerkiksi digitalisaatiota hyödyntäen, miten voimme pienentää ilmastovaikutuksia, tukea luonnon monimuotoisuutta ja eläinten hyvinvointia sekä estää vesistöjen rehevöitymistä”, Hemmilä kertoo. ”Meillä on Suomessa ja Ruotsissa jo Meille on tärkeää, että käyttämämme raaka-aineet ovat paikallisesti ja vastuullisesti tuotettuja ja että koko toimintamme on vastuullista ja läpinäkyvää, sanoo HKScanin toimitusjohtaja Tero Hemmilä. yhteensä 53 pilottitilaa ja yhteistyökumppaneina mm. Vaisala, Datasense, Biolan, Gasum, Yara, Luke ja VTT kehittämässä kasvihuonepäästöjen pienentämisen parhaat käytännöt, jotka voidaan skaalata kaikille kotimarkkinoillemme.” Vastuullisuus innostaa nuoria tuottajia Toiminnan jatkuvuus maatiloilla on HKScanille tärkeää laadukkaan raaka-aineen turvaamiseksi. Tuottajien vastuullisuudesta Suomessa kertoo myös eläinten hyvinvoinnin korkea taso. Päinvastoin kuin monissa maissa, antibiootteja ei käytetä mm. kasvun edistämiseen. Tämä on keskeinen osa ruokaturvaa, mm. ihmisiin kohdistuvan antibioottiresistenssiuhan torjumiseksi. ”Nuoren tuottajasukupolven Next Generation -ohjelma antaa tietoa yrittäjyydestä, jolla luomme edellytyksiä maatilojen toiminnan jatkuvuudelle”, kertoo Hemmilä. ”Suomalaisella kansainvälisen vertailun kestävällä ruoantuotannolla on vahva tulevaisuus. Jo nyt suomalainen ruoka on arvioitu kansainväliseissä arvioissa maailman turvallisemmaksi. HKScanin arvoketjussa nuoret maatilayrittäjät ovat ottaneet haasteen vastaan ja ovat sitoutuneet vahvasti mm. vastuullisuustyöhön”, Tero Hemmilä summaa. HKScan • Työntekijöitä noin 7000 • Kotimarkkina-alueet: Suomi, Ruotsi, Baltia ja Tanska • Tuotemerkit: HK®, Kariniemen®, Via® Scan®, Pärsons®, Rakvere®, Tallegg® ja Rose™. • Strategisten kumppanuuksien kautta yhtiön tuttuja tuotemerkkejä ovat myös Kivikylän®, Tamminen® ja Boltsi. • Tavoitteena hiilineutraali ruokaketju vuoden 2040 loppuun mennessä • Liikevaihto 2020: 1,8 miljardia euroa Elinvoimainen Maaseutu 5

MAINOSLIITE Maatalouden data-avaruudella uutta digitehoa ruokajärjestelmään Kansallinen ruoantuotannon omavaraisuus ja ruokaturva ovat olleet osaltaan innoittajana kehitettäessä yhteistä dataväylää ja siihen perustuvaa ruokajärjestelmän datataloutta. Suurin porkkana on kuitenkin kyetä tarjoamaan kaikille toimijoille mahdollisuus hyötyä digitaalisuudesta ja omasta datastaan, tuottaa tuloa reiluilla säännöillä sekä kehittää ja ajanmukaistaa ruokajärjestelmää ketterästi. M aaseudun digitalisointi tarkoittaa tänä päivänä aivan muuta kuin vielä joitakin vuosia sitten. Siiloutuneen pirstaledatan ja tietojärjestelmäviidakon aika on ohi. Nyt merkittävät toimijat työskentelevät rakentavasti yhdessä, yhteisen isomman hyvän puolesta. Luonnonvarakeskus Lukessa asia ilmaistaan näin: ”Koko toimialalle valtakunnallisesti on pystyttävä tarjoamaan helppo, yhtenäinen tapa tuottaa ja välittää lisäarvoa tuovaa dataa, jonka avulla tuotantoketjun osapuolten panos-tuotos-suhde kohenee ja myyntimahdollisuudet paranevat.” Luken rooli on olla tulkkina eri osapuolten välillä ja kehittää käyttäjälähtöisiä ratkaisuja. ”Maatalouden erilliset tietojärjestelmät yhdistetään datanvälityspalvelun kautta. Näin saadaan yksi yhteinen data-avaruus, 6 yhteinen ekosysteemi, jossa dataa hyödynnetään yhteisillä pelisäännöillä, datan omistajan suostumuksella. Mikä tärkeintä, käyttäjien ei kuitenkaan tarvitse investoida uusiin järjestelmiin tai laitteisiin. Vertauksena, avataan moottoritie, jonne on paljon liittymiä, ja jossa datalastia pystytään kuljettamaan kohteeseen vanhoillakin ajoneuvoilla, lasti pressutettuna”, vahvistetaan Ciniasta, joka on omassa strategiassaan määrittänyt yhteiskunnallisen roolinsa hyötytalouden ratkaisuintegraattoriksi. Luke-Cinia -yhteistyö on jo osoittautunut hedelmälliseksi. Pilottihankkeiden tulokset ovat osoittautuneet toimiviksi ja tuoneet konkreettista hyötyä viljelijöiden kassaan. ”Kun tuotantoa ohjataan ajantasaisella ja monelta kantilta analysoidulla yhdistelmädatalla, ollaan varmalla pohjalla myös taloudellisesti”, Ciniasta Elinvoimainen Maaseutu vahvistetaan. ”Paras luomuvilja pystytään korjaamaan erikseen ilman, että se sekoittuu kakkoslaatuun. Laatu ja alkuperä pystytään osoittamaan ostajalle datalla. Pystytään kertomaan, missä ja miten on viljelty. Paremmalle hinnalle on selkeät perusteet. Myös viljelyprosesseja kyetään datan avulla tehostamaan. Näin päästään viljelemään kannattavammin, tuottamaan laadukkaampaa viljaa ja muita lopputuotteita sekä säästämään samalla ympäristöä”, Lukesta konkretisoidaan. Datasta viljaerälle lisäarvoa ja täsmätietoa kuluttajalle asti Cinia ja Luke lähtivät liikkeelle viljaketjun toimijoista. Pelloilla ja työkoneissa on jo ollut laatua mittaavia antureita, mutta tieto on keräytynyt suppeisiin, erillisiin järjestelmiin. Valued Grain Chain -kokeilussa tietoa jaettiin ja yhdisteltiin viljelijän käyttämien järjestelmien välillä viljelijää hyödyttävällä tavalla. Lopputuloksena viljan arvoerät saatiin eroteltua, ja myytävään viljaerään liitettiin arvoa lisäävä jäljitettävyys-, tuotanto- ja tuotedata. ValueNetdatanjaon ratkaisu mahdollisti tämän. Vastaavasti maatalouden teknologiatoimialaa laajasti yhteen koonneessa Maataloustyökone 2025 -hankkeessa tutkittiin sitä, kuinka teknologiatoimittajat CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE " ekosysteemimäisellä toiminnalla sujuvoittavat viljelijän kylvökokemusta. Seuraavaksi on vuorossa ekosysteemin laajennus siten, että maatilat voivat yhteistoiminnassa tuottaa ja markkinoida tuotantoaan tehokkaammin. Nyt tarvitaan toimijat laajasti mukaan. Monen muun toimialan tavoin ruoantuotannon toimintamalli on suuressa murroksessa. Olemme isojen mahdollisuuksien äärellä. Kun tilojen tuottavuus ja kannattavuus paranee, siitä hyötyy koko kansantaloutemme. Maatalous on tulevaisuuden kannattava CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU elinkeino, kun digitalisaation hyödyt kyetään aidosti yhdessä hyödyntämään, myös muiden toimialojen, kuten esimerkiksi kohdennetun matkailun, kanssa. ”Viime kädessä kehityksestä hyötyy globaalisti kuluttaja, joka pääsee valitsemaan yhä laajemmasta tarjonnasta ja yhä tarkempaan dataan perustuen itselleen parasta syötävää. Ostopäätöksellään hän lähettää tietoisen viestin tuottajille, että tuote ja tuotantotapa vastaavat hänen arvojaan ”, Lukesta kiteytetään. Suosittelen, että osittain valtion omistama yritys, Cinia, vastuutetaan johtamaan infrastruktuurin rakentamista yhdessä maatalousalan sidosryhmien kanssa.” Selvitysmies Reijo Karhisen raportti MMM:lle 7.2.2019 Cinia - tietoverkko-, ohjelmisto- ja kyberturvallisuusratkaisuja Cinialla on laaja ja pitkäaikainen kokemus maataloustoimijoiden kumppanina. Yhtiön tunnetuimpia ratkaisuja agri-toimialalla ovat Valtra/ AGCO Connect, Sähköinen Viljapassi, Antti Ultima ja ValueNet-dataväylä. Luonnonvarakeskus (Luke) on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka rakentaa hyvinvointia ja kestävää tulevaisuutta uusiutuvista luonnonvaroista ja jolla on vankka kokemus yritysten ja yhteisöjen kanssa tehtävästä tutkimusyhteistyöstä. Asiantuntijahaastateltavina artikkeliin olivat: Anu Kaukovirta, johtaja, Luke Liisa Pesonen, erikoistutkija, Luke Pasi Suomi, maatalousteknologian tutkija, Luke Kim Kaustell, ryhmäpäällikkö, tutkija, Luke Pertti Hyvärinen, kehitysjohtaja, Cinia Oy Jyrki Hyyrönmäki, kehityspäällikkö, Cinia Oy Elinvoimainen Maaseutu 7

MAINOSLIITE MAASEUTUYRITTÄJÄN KANNATTAA JÄRJESTÄYTYÄ –YLEISSITOVA TYÖEHTOSOPIMUS HALTUUN Maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan, turkistuotantoalan ja viher- ja ympäristörakentamisalan työehtosopimukset uudistettiin Maaseudun Työnantajaliiton (MTA) ja Teollisuusliiton välisten neuvottelujen tuloksena viime vuonna ja ne ovat voimassa 31.1.2022 asti. T yöehtosopimukset ovat yleissitovia. Kun työehtosopimus on yleissitova, sopimuksen vähimmäisehdot sitovat myös Maaseudun Työnantajaliittoon järjestäytymättömiä työnantajia. Samanaikaisesti työntekijältä ei vaadita vastaavaa järjestäytymistä ammattiliittoon. Työehtosopimuksen määrittelemät paikallisen sopimisen joustot ovat vain järjestäytyneiden työnantajien sovellettavissa. Yleisesti ottaen työehtosopimusten perimmäisenä tarkoituksena on alakohtaisten työolosuhteiden huomioiminen myös työsuhdesäännöissä, työnteon ja -teettämisen sujuvoittamisen takia. Työsopimus työnantajan ja työntekijän välillä tehdään nykyään aina kirjallisesti. Työehtosopimusten määräykset ovat nimittäin aina ensisijaiset lainsäädäntöön verrattuna. Työehtosopimusten joustavat työaikajärjestelmät Työaikapankkia voidaan soveltaa kaikkiin työsuhteisiin, myös lyhytaikaisiin määräaikaisiin työsuhteisiin ja osa-aikaisiin. Työaikapankkiin voidaan muuntaa mm. ylityöt, pyhätyön 8 Elinvoimainen Maaseutu korotusosia ja lomaltapaluuraha palkallisiksi vapaatunneiksi. Työaikapankin käyttö on eri asia kuin keskimääräisen säännöllisen työajan soveltaminen tunti tunnista- periaatteella. Silloin työaika vaihtelee suunnitelmallisesti viikoittain, mutta kokonaistasoitusjakson päätyttyä, töitä on tehty keskimäärin 40 tuntia viikossa. Suunnittelujaksolla ei tehdä ylityötä, vaikka yksittäinen työviikko voi sisältää paljon enemmän työtunteja kuin 40. Tasoitusjärjestelmää sovelletaan suunnittelemalla työvuorojen tarkat pituudet etukäteen työvuoroluetteloon säännöllisin aikavälein ja laatimalla työaikajärjestelmää selittävä työaikasuunnitelma koko tasoitusjaksolle. Työpaikalla voidaan myös paikallisesti sopia 172 tunnin lisätyömahdollisuudesta ilman ylityön korotusosia. Lisätyön käyttöönotto työpaikoilla vaatii työnantajan jäsenyyttä Maaseudun Työnantajaliitossa. Maaseudun erilaiset työtehtävät ovat riippuvaisia olosuhteista, joita on vaikeaa tai jopa mahdotonta ennakoida, esim. sääolosuhteet, eläintenhoito 24/7, kauppojen tilausmäärät ja satotilanne. Työaikajärjestelyiden ansiosta, työn teettäminen on mahdollista työnantajakustannusten pysyessä kohtuullisina myös vaikeissa työolosuhteissa. Työntekijöille on myös varattu lisäansaintamahdollisuus lisätyön muodossa. Myös urakkapalkan maksaminen on tällainen ansaintamahdollisuus. Urakkapalkka on vähimmäispalkkaa paljon suurempi, kun pysytään siinä normaalissa työvauhdissa, johon sitoudutaan sovittaessa tämän palkkausmuodon käytöstä. Lisätietoja : www.tyonantajat.fi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE Tapaturma- ja työuupumusalttiuden vähentäminen tehtävälistalla sijalla yksi Lypsykarjatilallinen Sinikka Lakkinen on oppinut hyödyntämään Melan kokemusta ja tukea, työterveyshuollon apua ja tilalla hyödynnettävää teknologiaa niin, että hän jaksaa tehdä töitä kaikkina vuodenaikoina mahdollisimman turvallisesti. T urvallinen Maatila 2020 -palkittu lypsykarjatilallinen Sinikka Lakkinen Sastamalasta on oivaltanut, että sanonta ”kukaan ei ole korvaamaton” voidaan tulkita kahdella tavalla. ”Lomittajaa tärkeämpää henkilöä urallani en ole vielä tavannut. Minä olen kuitenkin yksilönä korvaamaton. Ei ole järkeä säästää väärässä kohtaa eikä kiireessä väsyneenä hutiloida, jolloin tapaturmariski kasvaa. Itse hyödynnän viimeisintä lypsykarjatilateknologiaa ja kaikkia mahdollisia apuvälineitä, henkilönostimista älyrannekelloon”, omaa vointiaan päivittäin seuraava Sinikka kertoo. Oikea asenne ja ennaltaehkäisy tärkeitä Sinikka korostaa, että tärkein lähtökohta itsensä suojelemisessa on oikea asenne. ”Työturvallisuus on 95-prosenttisesti asennetta ja 5-prosenttisesti tietoa.” Asenteen merkityksestä kertoo myös se, että 15 vuoden yrittäjäuran aikana Sinikalle ei ole tapahtunut yhtään tapaturmaa vaikka isot lehmät työkavereina ovat välillä arvaamattomia. ”Ennaltaehkäisy on tärkeää. Vaikka työterveyshuolto maksaa, se on sen väärti. Lisäksi tilan johtaminen ja työn organisointi ja CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU priorisointi tulee olla tehokasta. Kirjaan työprosessit, ohjeistan myös lomittajia järjestelmällisesti ja minimoin ergonomisesti raskaat työprosessit. Kaikki minkä voi, koneellistan. Näin minulla jää enemmän aikaa myös eläinten hyvinvointiin panostamiselle”, Sinikka vinkkaa. Yksinyrittäjän ei tarvitse jäädä yksin Kunnallispolitiikassakin vaikuttava Sinikka Lakkinen on vahvasti verkottunut ja toimii aktiivisesti eri yhteisöissä. ”Tilayhteistyön kautta on ollut mahdollista tehdä yhteiskonehankintoja, jolloin syntyy säästöä. Huolehdin omasta osaamisestani erilaisilla koulutuksilla ja tilaisuuksilla, joita mm. Mela tarjoaa. Otan kaiken irti myös tilakäynneistä”, Sinikka lisää. ”Niin, ja ensiapulaukku on aina tip-top.” Mela on maatalousyrittäjien eläkelaitos, joka on tärkeä tuki yksinpuurtaville maatilayrittäjille. ”Tarjoamme viljelijöille, poronhoitajille, kalastajille ja metsänomistajille monipuolista eläke- ja sosiaaliturvaa. Melasta saa eläkevakuutuksen lisäksi myös turvaa tapaturman, sairauden tai työkyvyttömyyden varalle, sekä tärkeää lomitus- ja työkykypalvelua”, sanoo Melan toimitusjohtaja Päivi Huotari. Työturvallisuutta ja työhyvinvointia maakunnissa edistävät Melan työturvallisuusasiamiehet ja Välitä viljelijästä -projektityöntekijät ovat monille yrittäjille Melan kasvot. ”Meillä on lisäksi paljon mm. työkykyä ylläpitäviä koulutuksia. Teemme yrittäjien puolesta työtä, että työterveyspalveluiden sopimukset olisivat heille mahdollisimman laadukkaita ja edullisia”, lisää Melan Työkykytiimin vetäjä Pirjo Saari. ElinvoimainenMaaseutu Maaseutu Elinvoimainen 99

MAINOSLIITE Gradia Jämsän metsäalan perustutkinto antaa hyvät lähtökohdat työuralle Työterveyshuolto kuuluu myös maatalousyrittäjälle Työterveyshuolto on ehkäisevää, monipuolista terveydenhuoltoa ja perustuu työn ja työolojen tuntemiseen. Yrittäjälle työterveyshuolto on vapaaehtoista, mutta suositeltavaa, omaa työhyvinvointia tukevaa toimintaa. Metsäalan positiiviset tulevaisuudennäkymät tuovat mukanaan tarpeen monenlaisille osaajille. Gradia Jämsä panostaa oppimiseen muun muassa ajanmukaisilla laitteilla, monikanavaisella opetuksella ja luomalla motivoivaa ilmapiiriä. Maatalousyrittäjänä toimiminen vaatii hyvää työkykyä, koska työn vaatimukset ovat suurempia kuin monilla muilla toimialoilla. Maatalousyrittäjä huoltaa koneensa ja autonsa ennakoivasti, jotta kalusto pysyy kunnossa, joten miksei hän siis myös pitäisi huolta itsestään pysyäkseen toimintakykyisenä? Riskit hallintaan yhteisvoimin Työterveyshuolto neuvoo ja toimii ”terveyskonsulttina” ja sen perustehtävä on työkyvyn tukeminen. Maatalousyrittäjä on kuitenkin itse oman työnsä paras asiantuntija ja hänen pitää ottaa vastuu omasta työhyvinvoinnistaan. - Maatalousyrittäjän jaksaminen, tapaturmien välttäminen, työolot, henkinen kestävyys… Esimerkiksi isolla maatilalla on paljon työterveydellisiä riskejä, jotka on syytä kartoittaa, kehittämispäällikkö Jukka Mäittälä Työterveyslaitoksesta painottaa. Työterveyspalvelujen hankintainto vaihtelee alueittain ja tuotantosuunnittain. Karjataloudessa palveluita on ostanut jopa 75 prosenttia yrittäjistä, kun taas esimerkiksi sivutoimisista viljanviljelijöistä asiasta on innostunut vasta vajaa neljännes. - Valtaosa maatalousyrittäjistä, jotka ovat ostaneet työterveyspalveluja, ovat tyytyväisiä niihin. Panostus työkykyyn on investointi tuottavuuteen, johtava asiantuntija Jalmari Heikkonen TTL:stä kertoo. Työterveyshuoltoon liittyy tiettyyn enimmäismäärään saakka maksuton tilakäynti. Kela korvaa pääosan työterveyspalvelun maksuista, ja muu osa on yrittäjälle verovähennyskelpoista. Kehittämispäällikkö Jukka Mäittälä (vas.) ja johtava asiantuntija Jalmari Heikkonen kannustavat maatalousyrittäjiä huolehtimaan työterveydestään. Tietoa tarjolla monin tavoin Työterveyteen liittyy monia osa-alueita ja termistöä, jotka eivät välttämättä ole kaikille maatalousyrittäjille tuttua. Esimerkiksi Työterveyslaitoksen julkaisema Työterveyspalvelujen ostajan opas maatalousyrittäjälle antaa tärkeästä aiheesta lisätietoja. Lisätietoja: www.ttl.fi/tyoterveyspalvelujen-ostajan-opas-maatalousyrittajalle www.ttl.fi/maatalous www.tyoterveydeksi.fi 10 Elinvoimainen Maaseutu Toista vuotta metsäalaa opiskelevat Ilari Ahonen ja Elmeri Laitinen kokevat, että opinnoissa on riittävän käytännönläheinen ote. - Parasta on se, että on päässyt paljon metsään, tekemään oikeita töitä. Siitä on hyötyä esimerkiksi nyt, kun olen lähdössä tekemään työssäoppimisjaksoa Metsäkuutio Oy:lle, Ahonen kuvailee. Metsäala on ollut molemmilla mielessä jo lapsesta asti ja toiveena on pysyä alalla pitkään. - Uskon, että ala kehittyy ja töitä riittää, Laitinen toteaa. Gradialla on panostettu uusimpiin koneisiin ja laitteisiin sekä monipuoliseen opetukseen. Opetushenkilöstö on pitkälle koulutettua ja pyrkii luomaan hyvää, rentoa ilmapiiriä. Se saakin molemmilta opiskelijoilta kiitosta. - Luokanvalvojan kanssa ei ikinä tarvitse miettiä, että voiko kysyä tai vaihtaa ihan vaan kuulumiset, Ahonen mainitsee. Sekä Gradian opettajat, että opiskelijat näkevät, että koulutus sopii omaaloitteiselle ja itsenäiseen päätöksentekoon kykenevälle. Opettaja Riitta Kosonen muistuttelee kuitenkin, että työ ei ole pelkkää yksin metsässä puurtamista. - Tämä on monisäikeinen ala, joka vaatii myös tiimityötaitoja ja ymmärrystä eri osapuolten, kuten vaikkapa metsänomistajan näkökulmista. Perustutkinnon kautta voi kehittää osaamistaan yhä pidemmälle. Alalle tarvitaan kielitaitoisia ja ulospäin suuntautuvia opiskelijoita esimerkiksi kouluttamaan ulkomaille. - Tarvitsemme ehdottomasti myös opiskelijoita, jotka haluavat kehittää itseään eteenpäin, summaa opettaja Markus Seppänen. Gradia Jämsän metsäalalla on mahdollista opiskella seuraavat tutkinnot: • Metsäalan perustutkinto, jonka osaamisalat ovat metsätalouden osaamisala, metsäkoneenkuljetuksen osaamisala ja metsäkoneasennuksen osaamisala. • Ammattitutkintona ovat: Metsäkoneasentaja (AT) ja Metsäkoneenkuljettaja (AT) • Erikoisammattitutkintona on tarjolla: Metsäalan erikoisammattitutkinto, puunkorjuun osaamisala gradia.fi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE Metsäkoulutus työelämäläheisemmäksi Pohjois-Suomessa Projektipäällikkö Anne Saloniemi (metsätalousinsinööri AMK) ja lehtori (MMM) Markus Korhonen työskentelevät Tulevaisuuden biotalous -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa. M etsäala on nosteessa ja tarvitsee tulevaisuudessa yhä enemmän ammattitaitoisia työntekijöitä. Metsäkone- ja metsätalousinsinöörin koulutuksen osuvuudella ja tarjonnan kehittämisellä vastataan työelämän osaamistarpeisiin. Metsä Group on tehnyt päätöksen metsätalouden historian suurimmasta tehdasinvestoinnista, jolla on merkittävä aluetaloudellinen vaikutus myös harvaan asutuilla alueilla. Puun tarpeen lisääntyminen vaikuttaa myös koko metsäalan osaavan työvoiman kysyntään ja tarpeeseen. Metsäkone- ja metsätalousinsinöörikoulutuksella osaavaa työvoimaa METKO-hankkeessa metsätalousinsinöörin opintoihin tuotettiin koneellisen puunkorjuun opintopaketti vastaamaan työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin. Hankkeessa lisättiin myös opettajien käytännön osaamista työelämäjaksoilla ja konkretisoitiin joustavaa opintopolkua metsäalan perustutkinnosta metsätalousinsinööriopintoihin väyläopintojen avulla. Mesi-hankkeessa tuotetaan metsäkonekuljettaja- ja metsätalousinsinöörikoulutuksen käyttöön uusi oppimisympäristö, joka mahdollistaa metsäalalla tarpeellisten taitojen oppimisen. Nykyisessä metsäalan toimintaympäristössä metsäalan ammattilaisten on osattava soveltaa Koneellisen puunkorjuun opintopaketin pilotointia maastossa ja simulaattorilla. taitojaan metsänomistajien monipuoliset metsiin liittyvät tavoitteet huomioiden. Mesi-hanke jatkaa METKO-hankkeessa tehtyjä toimenpiteitä. Molempia hankkeita rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta. Metsätalous lisää elinvoimaisuutta harvaan asutuilla alueilla Harvaan asuttujen alueiden näkökulmasta metsäala tarjoaa monipuolisia työllistymismahdollisuuksia merkityksellisissä ja monipuolisissa työtehtävissä. Metsäalan vaikutukset maaseudun elinvoimaisuuteen ovat myös harrastamisessa moninaiset, ja metsäala edistää maaseudun elinolosuhteita mahdollistamalla monipuolisen metsien hyödyntämisen. Anne Saloniemi Lapin ammattikorkeakoulu projektipäällikkö Markus Korhonen Lapin ammattikorkeakoulu lehtori CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Elinvoimainen Maaseutu 11

MAINOSLIITE Öljylämmityksellä CO2 päästöt mahdollista saada nollaan Öljylämmitystä ei kannata poistaa, ainakaan kokonaan. Mikäli laitteet ovat suhteellisen tuoreita ne soveltuvat myös uusiutuvalle polttoöljylle H allitusohjelman mukaan fossiilisen öljyn käytöstä lämmityksessä luovutaan 2030luvun alkuun mennessä ja valtion sekä kuntien käytöstä seuraavien neljänvuoden aikana. Tavoitteena on hiilidioksidi- eli CO2 päästöjen saaminen mahdollisimman alhaiseksi, jopa nollaan. Tämän hallitusohjelman kirjauksen perusteella Lämmitysenergia Yhdistys ry on tehnyt tulevaisuuden tiekartan, miten päästövähennykseen päästään ilman teknologian poistamista tai kalliita investointeja, Lämmitysenergia Yhdistyksen toiminnanjohtaja Arto Hannula toteaa. Miljoonan tonnin päästövähennykset Öljylämmitys on kaikkein energiatehokkain lämmitystapa, siinä polttoaineesta saadaan lähes kaikki energiasisältö hyötykäyttöön. Sen rinnalle voi laittaa helposti myös muita lämmönlähteitä, kuten ilmavesilämpöpumpun, jolloin öljykattila on tehokas kovilla pakkasilla. Lämpöpumput taas antavat parhaan hyötysuhteen lauhoilla keleillä. Energiatehokkuuden parantamisella ja hybridiratkaisuilla on öljylämmittäjät vähentäneet 2000 luvulla noin miljoonatonnia päästöjä, vapaaehtoisin toimin. Öljylämmitys kannattaakin 12 säilyttää ainakin osana lämmitysjärjestelmää. Silloin lämmitystapamuutokseen voi hakea kotitalousvähennystä. Päästöjen kannalta taas oleellista on että fossiilisen öljyn tilalle on markkinoilla saatavilla uusiutuvaa lämmitysöljyä, joka valmistetaan tähteistä ja jätteistä, mutta soveltuu olemassa oleviin öljylämmityslaitteisiin. Hybridimalli hyödyntää sekä öljylämmityksen että ilmavesilämpöpumpun parhaita puolia, jossa ilmavesilämpöpumppu tuottaa pääosan kiinteistön lämmityksestä. Kylmillä keleillä hyödynnetään öljykattilaa, joka tuottaa riittävän tehon ja korkeamman menoveden lämpötilan, mihin lämpöpumppu ei pysty tai sen hyötysuhde jää heikoksi, Hannula toteaa. sähköllä on sen CO2 päästöt 2000 kg vuodessa, jos käytetään lämpöpumppua apuna on päästöt tällöin 1100 kg vuodessa, mutta kun laitetaan lämpöpumpun ja öljykattilan yhdistelmä, jossa käytetään uusiutuvaa lämmitysöljyä, on sen päästöt alle 500 kg vuodessa. On hämmästyttävää, että jopa hallitus ajaa vain yhtä ratkaisua lämmityksen hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, kun meillä on parempi kotimaista tuotantoa oleva polttoaine, jonka päästöt ja käyttökustannukset ovat käyttäjän kannalta paremmat, Hannula sanoo. Lisäksi tällä voidaan päästöjä vähentää nopeasti ja on syytä muistaa että nestemäisillä polttoaineilla on myös merkittävä rooli Suomen huoltovarmuudessa. Hybridiratkaisu takaa kovillakin pakkasilla halutun sisälämpötilan ja pienentää CO2 päästöjä Kun hybridiratkaisussa korvataan fossiilinen öljy uusiutuvalla lämmitysöljyllä, saadaan yli puolta pienemmät päästöt ja alhaisemmat käyttö- ja rakentamiskustannukset kuin pelkästään sähköön perustuvalla ratkaisulla. Laskelmissa sähkön hiilidioksidipäästömäärä on Fingridin vuonna 2019 ilmoittama 91 grammaa kilowattitunnilta. Keskimääräinen suomalaisen pientalon energian tarve on 22 000 kWh vuodessa. Mikäli talo lämmitetään suoralla Elinvoimainen Maaseutu CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE MAINOSLIITE Tähtäimessä luontoliikkumisen ja yhteisöllisyyden voima 100-vuotias Sako onnistui 1950- luvulla ensimmäisten suomalaisyritysten joukossa murtautumaan Yhdysvaltojen vientimarkkinoille. Tänä päivänä Sakon tuotteet siivittävät luonnossa liikkumisen yhteisöllisyyttä. S atavuotisjuhlallisuuksia pääsee harva yritys viettämään. Sako on yksi niistä. Riihimäkeläinen Sako kuuluu maailman arvostetuimpiin kivääri- ja patruunavalmistajiin. Suomalainen pitkän linjan innovatiivinen aseosaaminen kulminoituu Sako- ja Tikka kivääreihin sekä Sako Patruunoihin. ”Aikanaan tehdas perustettiin osaksi suojeluskuntia vastaamaan asekorjaustarpeisiin. Itsenäiseksi yksiköksi paja muutettiin 1.4.1921, ja tuo päivä meillä on kirjattu yrityksen perustamisajankohdaksi”, toteaa vuodesta 2006 Sakoa luotsannut toimitusjohtaja, teollisuusneuvos Raimo Karjalainen. Tikkakosken, joka on nykyisin osa Sakoa, Suomi-konepistooli, ”Tikkakosken mannekiini”, löytyy lähes jokaisen talvi- ja jatko- CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU sotaa sivuavan sotahistoriaepookin sivuilta. 2000-luvun alussa italialainen, lähes 500-vuotiset juuret omaava Beretta osti Sakon osakekannan ja siitä yhtiön nykyinen menestys kumpuaa. ”Resurssimme riittävät kansainvälisessä kilpailussa ja toisaalta olemme pitkäjänteisesti saaneet kehittää uusia tuotteita”, Karjalainen vahvistaa. Metsästyksen suosio osana luontoliikkumista kasvussa Viime vuonna yhtiö toi markkinoille täysin uudenlaisen Sako S20 -hybridikiväärin. Innovatiivisista ja tinkimättömän laadukkaista tuotteistaan tunnettu Sako on nykyisin maailman ainoita kiväärin valmistajia, joka valmistaa myös niiden patruunoita. Aseiden käyttötarkoitus on vapaa-aikapainotteista keskittyen isolta osin metsästys- ja urheiluaseisiin. ”Metsästyksen ekologinen puoli on alettu ilahduttavasti ymmärtää yhä kokonaisvaltaisemmin”, itsekin metsästystä harrastava Karjalainen pohtii. ”Metsästys on yhteisöllistä luonnossa liikkumista kuten marjastus ja kalastus. Saalis ei läheskään aina ole päätarkoitus. Laukauksella saaliin saaminen on pieni osa toimintaa, jossa on mahdollisuus nauttia luonnosta ja hankkia tuoretta lähiruokaa. Riistalihan arvostus on kasvanut viime vuosina selvästi. On ilahduttavaa, että monet aikaisemmin suljetut metsästysseurat ovat avanneet ovia uusille tulokkaille”, Karjalainen lisää. Lajin saloihin päästäkseen tarvitaan ammattilaisten opastusta ja uusia sukupolvia ei ole enää isä tai setä välttämättä opastamassa. Karjalaista ilahduttaa myös naisten määrän lisääntyminen niin metsästyksen kuin rata-ammunnan parissa. ”Suomessa on turvallinen metsästys- ja aselupajärjestelmä. On hienoa, että yhä useammalle avautuu mahdollisuus nauttia luonnosta itselleen sopivalla tavalla”, hän kiteyttää. Uunituote SAKO-historiikki kansien välissä Sakon vivahteikas historia linkittyy mielenkiintoisesti Suomen historiaan. Harva tietää, että yhtiön omistajana on välillä ollut SPR tai Oy Nokia Ab, ja välillä valmistuslinjastolta on tullut huulipunan hylsyjä. Elinvoimainen Maaseutu 13

MAINOSLIITE Tontti tonnilla – Lopelta! Omaa rauhaa, sopivasti yhteisöllisyyttä, toimivat palvelut ja tunnin ajomatka pk-seudulle – olisiko Loppi sinun uuden ok-talosi ja perheesi kotipaikka? L oppi sijaitsee Etelä-Suomen keskellä, tunnin ajomatkan päässä pääkaupunkiseudulta: se on hyvien liikenneyhteyksien varrella, tarpeeksi lähellä ja sopivasti maaseudun rauhassa. ”Loppi on turvallinen paikka elää ja asua. Täällä lapset voivat rauhassa kävellä lähikouluun ja kyläyhteisöllisyys pelaa – kulttuuri- ja urheilutarjonta on todella vireää ja monipuolista. Upea luonto ulkoilureitteineen tarjoaa vapaa-ajan viettomahdollisuuksia ympäri vuoden”, kiteyttää Lopen kunnanjohtaja Mikko Salmela. Toimivat peruspalvelut ovat asukkaiden toivelistan kärkipäässä. Lopella tämä ruutu voidaan raksia hyvällä omalla tunnolla. ”Kuntamme päiväkodit ja koulut on remontoitu ja uudisrakennettu hiljattain, eikä päiväkoteihin ole jonoja. Lopen lukio rankattiin ykkössijalle Kanta-Hämeessä”, Salmela lisää. Lopella ei olla kankeita, vaan ymmärretään niin yrittäjiä kuin omakotirakentajiakin. ”Olemme erittäin yritysmyönteinen kunta ja olemme esimerkiksi satsanneet valokuituyhteyksiin ja byrokratian minimoimiseen”, Salmela vahvistaa. Riihimäen lähellä sijaitsevalle Lopelle pääsee Klaukkalan ohikulkutietäkin pitkin. Kunnassa on tilaa hengittää ja hyvää tonttimaata jäljellä asemakaavoitetuissa taajamissa, siksipä kunnassa päätettiin tarjota tuhannen euron hintaan reilunkokoisia tontteja. Kiinnostus on ollut kovaa ja Launosen taajaman tontit on varattu. Läyliäisissä ja Lopen kirkonkylällä on jäljellä hyviä tontteja, peltotonteista kumparemetsätontteihin. ”Kaavoitusmielessä olemme hyvin joustavia, tänne voi rakentaa 1-, 1,5- tai 2-kerroksisen talon, hieman maastonmuodosta riippuen. Paalutustarpeita ei ole, sikäli maaperä on mukavaa. Rakennuslupien käsittely sujuu 1-2 kuukaudessa”, kertoo puolestaan kunnan maankäyttöpäällikkö Pekka Säteri. Lopen kuntaan muuttoa harkitsevalle kertoo kunnan vireästä taloudenhoidosta myös kunnanjohtajan seuraavat sanat: ”Veroäyrin nostolle ei ole tarpeita, itse asiassa päinvastoin.” Moni pk-seudulla asuva pohtii kesämökin hankintaa. Entäpä, jos löisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja hankkisikin Lopelta omakotitalotontin? Lopen Läyliäisen taajama on Kehä III:n lähistöllä. Vaihtamalla hälinän ja ahtaan asumisen luonnon rauhaan ja avarampaan kotoiluun voi tehdä itselleen ja perheelleen elämänsä parhaan ratkaisun. Kuvassa olevat henkilöt ovat viestintäsuunnittelija Eija Heinonen ja kunnanjohtaja Mikko Salmela. 14 Elinvoimainen Maaseutu CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE Hämeenkyrönväylä avaa uusia mahdollisuuksia yrityksille Hämeenkyrön yrityselämä saa piristysruiskeen, kun Hämeenkyrönväylä valmistuu loppuvuodesta 2022. Mittava infrahanke tulee vahvistamaan Hämeenkyrön asemaa Pirkanmaalla. Se sujuvoittaa liikennettä ja synnyttää uusia työpaikka-alueita. Hämeenkyrö sijaitsee vilkkaan liikenteen solmukohdassa. Vajaan tunnin ajomatkan etäisyydellä on jopa reilu 350 000 asukasta, lentokenttä ja päärata. Välittömässä läheisyydessä ovat myös Etelä-Suomen muut suuret ja kasvavat työmarkkina-alueet. Hämeenkyrössä kaikki on valmiina uutta yritystoimintaa varten. H ämeenkyrön Yrityspalvelut Oy:n toimitusjohtaja Markus Pikka kertoo, että yrityksillä on juuri nyt erinomainen tilaisuus päästä vaikuttamaan työpaikka-alueiden muodostumiseen. Parhaillaan etsitään uusia kaupanalan ja teollisuuden yrityksiä toimimaan alueella. Hanhijärven teollisuusalue on täysin uusi, ja sen kaavoitus on vasta käynnistymässä. Se sijoittuu etelästä katsottuna Hämeenkyrön väylän alkuun, ja alue laajenee valtatien molemmille puolille. Noin 75 hehtaarin alue tarjoaa hyvin tilaa vaativalle liiketoiminnalle. Sijaintinsa puolesta se on myös optimaalinen paikka suurille maantiekuljetuksille. ”Hanhijärven teollisuusalueen sijainti lähellä Tamperetta on erinomainen. Tampereelle on vain parinkymmenen minuutin matka. Se on myös Pirkanmaan mittakaavassa kooltaan merkittävä alue, jollaisia on vähän tarjolla. Siellä on hyvin tilaa esimerkiksi teollisuuden, logistiikan ja kiertotalouden toimijoille”, Pikka miettii. Tavoitteena on, että Hanhijärven alueen kaavoitus on tehty ja tie alueelle valmis loppuvuodesta 2022. Pikan mukaan yrityksillä on juuri nyt hyvä mahdollisuus päästä vaikuttamaan Hanhijärven kaavoitukseen. Tippavaara on toinen työpaikka-alue, jota kehitetään Hämeenkyrönväylän myötä. Kyröskosken ja kirkonkylän välissä sijaitseva Tippavaara on jo nyt Hämeenkyrön vahvin kaupallinen alue, ja sitä on tarkoitus laajentaa kaavoittamalla uusia tontteja liikenneympyrän läheisyyteen. ”Osittain alue on jo nyt rakentamisvalmis ja lisää kaavoitetaan koko ajan. Meillä CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU on kuitenkin valmius ottaa Tippavaaran alueelle uusia palvelualan yrityksiä ja kaupallisia toimijoita heti”, Pikka tiivistää. Tippavaara sijaitsee Satakunnan ja Pohjanmaan vilkkaassa liikennevirrassa. Keskimääräinen vuorokausiliikenne on yli 10  000 ajoneuvoa. Palvelut ovat hyvin näkyvillä pohjoisen ja etelän suunnasta tuleville. Hämeenkyrönväylän uusi eritasoliittymä tulee mahdollistamaan helpon poikkeamisen kaupoille Tippavaaraan. Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy on kunnan omistama yhtiö, jonka tehtävänä on auttaa ja tukea yrittämisen eri vaiheissa. Toiminnassa keskeistä on yhteistyö Hämeenkyrön Yrittäjät ry:n kanssa. ”Toivotamme uudet yrittäjät lämpimästi tervetulleiksi! Uusien työpaikka-alueiden lisäksi tarjoamme esimerkiksi apua liiketoimintaidean kypsyttelyyn ja investointitukien hakemiseen. Kaikilla yrityksillä on omat tarpeensa sekä haasteensa, ja meidän tehtävämme on auttaa näissä tilanteissa. Jos emme tiedä jotain, otamme selvää.” Hämeenkyrössä toimivien yrittäjien määrä on ollut kasvusuuntainen viime vuosina. Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy Härkikuja 7, 39100 Hämeenkyrä www.hameenkyronyrityspalvelut.fi Markus Pikka, toimitusjohtaja 050 310 0331 markus.pikka@hameenkyro.fi Tanja Lahti, asiakkuuspäällikkö 050 364 6052 tanja.lahti@hameenkyro.fi Elinvoimainen Maaseutu 15

MAINOSLIITE Ideafestivaali –keskusteluja hyvästä elämästä maaseudulla käydään nyt. Tule mukaan oivaltamaan uutta! Ideafestivaali.fi Tartu mahdollisuuteen oivaltaa uudenlaista elinvoimaa alueellesi Ideafestivaali – keskusteluja hyvästä elämästä maaseudulla –kampanja antaa mahdollisuuden keskustella eri-ikäisten ja eri taustaisten ihmisten kanssa siitä, miten luomme maaseudulle enemmän hyvinvointia vähemmällä. H yvä elämä kiteytyy maaseutuun – näin ajattelee yli puolet suomalaisista. Millaista sitten olisi maaseudun elinvoima, joka vastaisi ajatukseen hyvästä elämästä myös kymmenen vuoden päästä? Mistä elinvoima syntyy? Mitä muuta se on paitsi talouden ja väestön kasvua? Eri puolilla Suomea tehdään parempaa tulevaisuutta ihmisten kokoisista ideoista. Entisestä alakoulusta kehitetään monipalvelukeskus ja kyläkaupasta monipalvelupiste. Liikkumista lisätään rakentamalla kaikille 16 Elinvoimainen Maaseutu avoimia harrastuspaikkoja. Yhteiskunnallinen yritys perustetaan turvaamaan lasten päivähoito, peruskoulu ja kirjasto lähipalveluina. Voittoa suunnataan lähipalveluihin ja asukkaiden hyvinvointiin. Kumppanuuteen perustuva toimintakulttuuri pistää hyvän kiertämään, kun koettua hyvinvointitietoa kerätään systemaattisesti osaksi kunnan hyvinvointityötä ja kuntastrategian toteutusta. Elinvoimaisen tulevaisuuden tekemiseen tarvitaan kaikkia – myös erilaisia näkökulmia, lisää ymmärrystä ja uusia oivalluksia. Ylisukupolvinen keskustelu on tärkeää. Kun nuoret saavat olla aidosti mukana keskustelemassa ja vaikuttamassa, se luo hyvää paitsi omalle yhteisölle ja paikkakunnalle, myös koko Suomelle. Tule mukaan ja järjestä oma rakentava Ideafestivaali-keskustelu! Valmiiden materiaalien avulla se on helppoa. Saat samalla tutustua Erätauko-keskustelun ohjaamisen saloihin. Lue kokemuksista, katso ohjeet ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa ideafestivaali.fi. Kampanja on osa Maaseutuparlamentti 2021 –tapahtumaa. Yhteistyössä: maaseutupolitiikan neuvosto, maaseutuverkosto ja nuorisotyöryhmä, Suomen Kylät ry, Maaseudun Sivistysliitto, Suomen 4H-liitto, Erätauko-säätiö, MTK ry, Kurikan kaupunki, Leader Suupohja ry ja maa- ja metsätalousministeriö. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE Metsänomistajan tietolähde ja auttaja Yhä useampi maamme yli 600 000 metsänomistajasta asuu kaukana metsästään eikä kaikilla ole aikaa tai osaamista metsäomaisuutensa hoitoon. Omistajan on kuitenkin hyvä tuntea metsiensä tilanne riippumatta siitä, haluaako hän niistä taloudellista tuottoa, virkistystä, suojella niitä tai mahdollisesti näitä kaikkia. Metsänhoitoyhdistykset ovat metsänomistajien omia, jokaisen jäsenen yksilöllisiä tarpeita palvelevia tuntevia yhdistyksiä, joista löytyy apu kaikkiin metsänomistajaa askarruttaviin kysymyksiin. M etsänomistajille on metsätalouden lisäksi tärkeää metsien monimuotoisuus ja niiden virkistyskäyttö maisemanhoitoineen, sanoo Juha Hakkarainen. Maamme 59 metsänhoitoyhdistystä ajavat metsänomistajien etua paikallisella tasolla olosuhteet tuntien. Ne myös tuottavat omistajalähtöisesti kaikki metsänomistajan tarvitsemat palvelut liittyivätpä ne neuvontaan, metsänhoitoon, puukauppoihin, metsäavustusten hakemiseen, metsien virkistyskäyttöön, suojeluun tms. – Kaikki sovitut toimenpiteet perustuvat aina metsänomistajan toiveisiin ja tahtotilaan. Omistaja päättää sen, mitä metsässä CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU tehdään, korostaa Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliiton (MTK) metsäjohtaja Juha Hakkarainen. Kasvava metsä lisää hiilinielua Mitä paremmin metsät on hoidettu, sitä paremmin ne kasvavat ja torjuvat ilmastonmuutosta sitomalla hiilidioksidia. Vanhoissa metsissä sekä puun kasvu että hiilensidontakyky vähenevät. Suomessa on yli sadan vuoden perinteet hyvästä metsänhoidosta ja viimeisen 50 vuoden aikana metsien vuosittainen kasvu on kaksinkertaistunut 108 Metsänomistajille on metsätalouden lisäksi tärkeää metsien monimuotoisuus ja niiden virkistyskäyttö maisemanhoitoineen, sanoo Juha Hakkarainen. miljoonaan m3:iin. Samanaikaisesti puuvarasto ja siihen sitoutunut hiilidioksidimäärä on yli puolitoistakertaistunut. – Sekä ilmastonmuutoksen että Suomen kansantalouden ja myös yksityisen metsänomistajan kannalta on tärkeää, että metsiä hoidetaan hyvin tulevaisuudessakin. Metsien monimuotoisuus ja kestävä metsätalous pystytään hyvin sovittamaan yhteen, muistuttaa Hakkarainen. Metsänhoitoyhdistyksissä jäseninä ovat yksityiset metsänomistajat. Yhdistykset puolestaan kuuluvat jäseninä MTK:oon, jonka tehtävä on ajaa metsänomistajien etua valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Metsänhoitoyhdistyksen jäsen saa käyttöönsä myös kaikki MTK:n jäsenedut. – Vaikutamme poliittiseen päätöksentekoon ja lainsäädäntöön, analysoimme globaaleja markkinoita ja niiden vaikutuksia suomalaiselle metsänomistajalle. Kehitämme siis alan toimintaympäristöä metsänomistajan näkökulmasta, selvittää Hakkarainen MTK:n tehtäviä. Elinvoimainen Maaseutu 17

MAINOSLIITE Lemmikkisi on turvallisen ja vaikuttavan hoidon arvoinen Tilla-hevosella oli kiusallinen kesäihottuma. Markkinoilta ei löytynyt vaivaan yhtään tehokasta ja turvallista hoitotuotetta, joten kokenut bio- ja lääketeollisuuden projektien vetäjä Saija Pihkanen päätti kehittää sellaisen itse. Vankan kehitystaustan ansiosta työ onnistui niin hyvin, että tutut hevosalan ammattilaiset, yritykset ja eläinlääkäritkin alkoivat kysellä tuotteen reseptin perään. Y ritystoiminnan ohella Saija Pihkanen hoitaa omalla Solhed-hevostilallaan päivittäin niin hevosia, kissoja kuin koiriakin. Näin syntynyttä arjen tietoa ja kokemusta hän hyödyntää myös tuotekehityksessä. Tuotteet kehitetään reaalimaailman todellisiin olosuhteisiin. Tällä kertaa kuvauskaverina ovat naapurin rottweilerit Voitto ja Ruttu, jotka ovat Pihkasen vakioasiakkaita. Tapahtumaketjusta syntyi perheyritys Tilla Oy vuonna 2013.  Hevostilalla toimivan yrityksen tavoite on edistää eläinten hyvinvointia. Yrityksellä on kaksi eläintenhoitoon suunnattua tuotebrändiä: kattobrändi SOLHEDS ja sen alla Derma-tuoteperhe.  – Toimintamme lähtökohtana on kehittää ylivertaisen laadukkaita ja luotettavia, eläimille suunnattuja hyvinvointituotteita ekologisesti kestävällä pohjalla, kertoo SOLHEDS:in kehittäjä, biokemisti Saija Pihkanen. Siksi kaikki tuotteemme on valmistettu mahdollisimman pienellä hiilijalanjäljellä puhtaista luonnon raaka-aineista, mahdollisimman paljon luomua käyttäen, lääkekehitysmallia mukaillen ja asianmukaisesti testaten, Pihkanen kertoo. Tuoteturvallisuus selkäytimessä Aiempaa työtaustaansa vasten Pihkasen järkytys oli suuri, kun hän ensimmäistä tuotekehitysprosessia käynnistäessään havaitsi, että eläinhoitotuotteet ovat viranomaismääräyksissä teknisiä valmisteita, eli eläin on lainsäädännöllisesti tavaran asemassa.  – Myynnissä olevilta eläintuotteilta ei vaadita lainkaan samaa tuoteturvallisuutta kuin ihmistuotteilta. Tämä näkyy kauppojen eläintuotehyllyissä. Esimerkiksi säilöntäaineet ovat iso ongelmapaikka eläinhoitotuotteissa. Tuotteissa voi olla jopa eläimille myrkyllisiä ja täysin hoitotuotteeseen soveltumattomia ainesosia. Siksi kehitin meidän tuotteillemme aivan oman, ihoystävällisen säilöntäjärjestelmän, Pihkanen toteaa. – Kaikki ainesosamme ja valmistamamme tuotteet on analysoitu turvallisuusnäkökulmasta. Tuotteissamme on hyvin riisuttu kemia, mistä olen kemistinä ylpeä. Meillä on kliinistä näyttöä ja dataa tuotteidemme vaikuttavuudesta, ja esimerkiksi kaikki säilyvyydet on testattu virallisesti ja puolueettomasti. Saijan turvalliset hoitovinkit lemmikeille • L umipaakkujen ja sähköisyyden ehkäisyyn turkissa: suihkuta Derma9 Luxury shine&care -hoitosuihketta karvoihin. Derma9 tarjoaa erinomaisen kevyen hoidon myös polkuanturoille, iholle sekä tehohoidon turkille/ jouhille. • P olkuanturoiden tehohoitoon pakkasella sekä kovaan rasitukseen antaa suojaa vedetön Derma10 Heel balm -tassuvoide, joka hoitaa ja pitää polkuanturat sekä ihokovettumat pehmeinä. Kaikki Derma-tuotteet on valmistettu kestävän kehityksen periaattein tarkoin valikoiduista ja puhtaista luonnon raaka-aineista. Lisää hoito-ohjeita arkeen ja ongelmaihon hoitoon www.solheds.com 18 Elinvoimainen Maaseutu CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE Best in Test – Tutkimuksissa TEMPUR valittiin parhaaksi PARAS LAATU PARAS SELÄLLE PARHAIMMAT YLEISARVOSANAT ENITEN SUOSITELTU TYYTYVÄISIMMÄT KÄYTTÄJÄT Paras selälle ja unelle TEMPUR North Continental -parivuode 160x200 cm (norm. alk. 6296 €) alk. 4996 € EDUN ARVO 1300 € Muut parivuoteet -1000€, sinkkuvuoteet -500€. Tarjoushinta sis. rungon, jalat sekä petauspatjan. Myös muita värejä ja kokoja. Pääty myydään erikseen. Kysy rahoitustarjousta! Janika Kiuru, Koulutettu nukkumisergonomian asiantuntija Fysioterapeutti suosittelee aitoa Tempuria! Tempur edistää unta ja terveyttä tutkitusti paremmin kuin mikään muu patja ja tyyny. Se perustuu Nasan keksimään materiaaliin, joka tukee paremmin kuin mikään muu ja muotoutuu yksilöllisesti, vähentäen painetta. Löydä lähin asiantuntija osoitteesta www.nukkumisergonomia.fi. Sivustolta voi myös ladata kartoitusoppaan tai katsella opastusvideoita. Earebel-kuulokepanta tai -pipo on erittäin kevyt ja ohut. Se sopii hyvin kaikkeen ulkoiluun ja urheiluun, sekä kypärän alle. Pantaan yhdistetään laadukkaat Bluetooth-kuulokkeet, joiden äänenlaatu on erinomainen. Voit kuunnella musiikkia, äänikirjoja tai puhua puheluita samalla kuin liikut. Uniliitto ja selkäliitto suosittelevat vain aitoa Tempuria ASTO TEMPUR-tyynyn ostajalle Earebel -pipo tai -kuulokepanta KAUPAN PÄÄLLE! Edun arvo jopa 84,90€ KUVASTO/HINN TILAA VERKKOKAUPASTA! Like no other Best in Test TEMPUR on Nasan tiedemiesten keksintö s. 2 Lue lisää suosittelijoista tilaamalla ilmainen kuvasto www.sleepcenter.fi/#tilaakuvasto Sleep Techno logy - miksi TEMPU ® R sopii kaikille s. 8-9 Uutuus! TEMPUR Firm Varaa aika nukkumisergonomian kartoitukseen osoitteesta www.sleepcenter.fi/varaa-aika/ Tempur Brand Store Uni- ja Selkäli itto suosittelevat Tempuria s. 6-7 -patja s. 18 Eva Wahlström Maailmanmesta rin käyttäjäkokemu s s. 30-31 Annimari Korte kertoo, miksi TEMPUR on paras selälle ja unelle s. 15 Golf-mestari Mikko Korhonen kertoo, miksi TEMPURista on hyötyä jokaiselle s.66 Tyytyväisimm ät käyttä jät POP UP JÄRVENPÄÄ 26.2.-28.3. Sibeliuksenkatu 18-20 • ARK. 10-18, LA 10 -16, SU 12-16 • POP UP GRANI 17.2.– 30.5. Kauniaistentie 7 • ARK 11-19, LA 10-16, SU 12-16 POP UP MYYRMANNI 4.-31.3. Kauppakeskus Myyrmanni 2. krs, • ARK 10-20, LA 10-19, SU 12-18 • POP UP LIETO 17.3. alkaen Hyvättyläntie 6, 21420 Lieto • ARK 10-18, LA 10-1 ESPOO Iso Omena ESPOO Sello HELSINKI Eerikinkatu 6 HELSINKI Kaari HELSINKI Tripla HYVINKÄÄ Willa LEMPÄÄLÄ Ideapark VANTAA Tikkuri TAMPERE Koskikeskus CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU TURKU Eerikinkatu 9 RAISIO Mylly JOENSUU Kauppakatu 23a • sleepcenter.fi • tempur.fi 19 Elinvoimainen Maaseutu

MAINOSLIITE Eläinten lanta on ruskeaa kultaa. Siitä voi tehdä biokaasua. Ja biokaasulla voi korvata öljyn. Näin me teimme ja leikkasimme vuotuisia hiilidioksidipäästöjämme 8 700 000 kilolla. snellman.fi/vastuu 20 Elinvoimainen Maaseutu CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU