Tietoasiantuntija 1/2021 TIETOJOHTAMINEN RY:N JÄSENLEHTI Virheellistä, valheellista ja vaarallista tietoa, s. 11 Donitsitaloudella kohti sivistystä? s. 16 Korona haastaa tilastot, s. 20 TEEMA Totta vai tarua?

Tutustu blogiimme! Blogissa nyt:   Tietojohtaminen ry hakee IFLAn jäsenyyttä   Tiedonhallintalaki edistää organisaation tuloksellisuutta, suorituskykyä ja tietoturvallisuutta   Mitä tietojohtaminen on? www.tietojohtaminen.com/blogissa-nyt Julkaisemme blogissamme yhdistyksen jäsenten kirjoituksia eri aiheista 1–2 kertaa kuukaudessa. Jos olet kiinnostunut kirjoittamaan tietojohtamisesta ja siihen liittyvistä aiheista, ota yhteyttä: yhdistyksemme sähköposti on info@tietojohtaminen.com. Mikäli haluat tarjota kirjoitustasi jäsen­ lehteemme, voit myös ottaa suoraan yhteyttä lehti@tietojohtaminen.com. Tervetuloa vaikuttamaan myös Twitter-kanavallamme @KMspecialist ja Facebookissa www.facebook.com/tieto­ johtaminen. Tietojohtaminen ry lähettää jäsenilleen kuukausittaisen jäsenkirjeen sähköpostil­ la sekä Tietoasiantuntija-lehden ilmoit­ tamaasi postiosoitteeseen. Mikäli haluat päivittää tietosi, lähetäthän siitä viestin info@tietojohtaminen.com. Hyvää kevättä!

p ää k ir joit us TIETOJOHTAMISELLE JA -ASIANTUNTIJUUDELLE ON TILAA – NYT, JOS EI KOSKAAN LUKUTAITO ON yhteiskunnan yksi kulmakivistä. Suomessa olemme sen suhteen onnellisessa asemassa, että olemme lukutaitoisia. Näin ei kuitenkaan ole kaikkialla maailmassa. Unescon mukaan esimerkiksi Nepalissa vain 68 % väestöstä on lukutaitoisia. Koko maailman väestöstä 14 % on lukutaidottomia. Peruslukutaidon rinnalle on noussut myös uusia taitovaatimuksia. Jotta osaa suodattaa ja löytää oikean informaation, tarvitaan myös kriittistä ajattelua ja medialukutaitoa. Kuitenkaan tämäkään ei vielä riitä, uuden teknologian haltuunotto on välttämätöntä. On osattava käyttää ja tunnettava eri informaatiokanavia ja -välineitä. Hyvä kysymys on, kuinka monta prosenttia maailman väestöstä on näillä kriteereillä mitattuna lukutaitoinen? Tietoa voidaan rakentaa myös tiedon päälle. Tieto ja eri informaatiokanavat mahdollistavat ja tuovat uusia näkökulmia eri ilmiöihin ja yhteiskunnassa käytävään keskusteluun. Tieto on osa kommunikointiamme: sen avulla muodostetaan ja luodaan sosiaalista ymmärrystä, kanssakäymistä ja mikä tärkeintä - demokraattista yhteiskuntaa. Tiedon analysoinnissa datatieteilijät ja -analyytikot ovatkin avainasemassa. Tarvitsemme siis myös datalukutaitoa ja tilastojen luku- ja käyttötaitoa. On klisee sanoa, että elämme tietotulvan keskellä. Olemme valitettavasti tässä tulvassa mukana halusimme tai emme. Tulva pitää sisällään todellista informaatiota, mutta myös tietoa, joka on tuotettu esimerkiksi epäpätevin menetelmin tai valikoiden. Vaarallisin tiedon muoto tietotulvassa on valetieto. Samalla tapaa, kuin valtameremme saastuvat, tukkeutuvat infomaatiokanavamme epäpuhtaaseen tietotulvaan. Tietojohtamisen ja tietoalan asiantuntijoina voimme taistella saastuvaa tietoekosysteemiä vastaan. REIJA HELENIUS Tietojohtaminen ry:n hallituksen puheenjohtaja 2019–2022 Tutkittu tieto avaa maailman täynnä mahdollisuuksia. epävarmoinakin aikoina auttaen ratkomaan omaan arkeemme ja koko ihmiskunnan tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Tutkitun tiedon teemavuonna 2021 kotimaiset toimijat tuovat yhdessä tutkittua tietoa meille kaikille. Tutkitulle tiedolle on tilaa – nyt, jos koskaan.”  Tietojohtamisen ja tietoalan asiantuntijoina voimme taistella saastuvaa tietoekosysteemiä vastaan. Voimme tarjota asiantuntemuksemme yhteiskunnan eri toimijoiden käyttöön niin, että relevantti ja luotettava tieto kohtaa sitä tarvitsevan. Yhtälailla tehtävänämme on mahdollistaa, että kaikki se osaamispääoma, mitä yhteiskunnassa on, saadaan käyttöön: niin ihmisten osaaminen, kuin organisaatioissa, järjestelmissä ja verkostoissa oleva osaaminen. Tämän edistämisessä tietojohtamisen ja sen asiantuntijoilla on vastuu, mutta myös keinonsa. Vuosi 2021 on tutkitun tiedon vuosi. Tietojohtaminen ry on mukana vuodessa tekojen kautta, kuten tämäkin lehti sen osoittaa ja on osoittanut jo 36 vuoden ajan. On helppo yhtyä teemavuoden pääajatuksiin: ”Tutkittu tieto avaa maailman täynnä mahdollisuuksia. Se yllättää ja innostaa ajattelemaan uudella tavalla. Tutkittu tieto luo uskoa tulevaan TIETOASIANTUNTIJA 1 / 2021  3

kolu mni Kuva: Antti Mentula Oppia ikä kaikki – totta vai tarua? Täytän elokuussa 57 vuotta. Helmikuussa 2014 minut irtisanot­ tiin informaatikon tehtävistä. Lehtitalossa päädyttiin siihen, että vuonna 2007 perustettua paikkaa ei enää tarvita. Olin hypännyt hommaan Mikkelin ammattikorkeakoulun sähköisen arkiston pro­ jektitehtävistä. Kun olet yli 50, kukaan ei enää palkkaa sinua töihin. Saat lähet­ tää kymmeniä hakemuksia, joihin ei vastata. En tiedä, miksi minun kohdallani ei ole käynyt niin. Onko kyse tilastopoikkeamasta? Olin äärettömän huono oppilas koko oppivelvollisuusajan. Läksyt tai kokeet eivät olisi voineet vähempää kiinnostaa. Käytin aikani lukemalla kirjoja, jotka kiehtoivat minua. Kymmenvuotiaana pääsin apulaiseksi ystäväni perheen kirjansitomoon. Jos aioin viettää aikaa ystäväni kanssa, minunkin piti mennä töihin, koska hän oli siellä. Ja toki laittomasti, koska ei 1970-luvulla Suomessa kukaan pieni lapsi töitä tehnyt. Painoimme kaikki vapaa-ajat työmaalla paitsi heinäkuussa, kos­ ka silloin oli aina loma. Käytimme alaikäisinä monia kirjansitomon laitteita ja opimme tekemällä. Urani alkoi kirjasimia lattialta etsien. Lukion jälkeen kävin hotelli- ja ravintolakoulu Perhon ja valmis­ tuin yo-tarjoilijaksi. En ehtinyt tehdä tarjoilijan töitä kuin muuta­ man kuukauden Tapiola Gardenissa, kun tajusin, että minun pitää perustaa ystäväni kanssa oma yritys. Ja niin Kopio- ja nitomotyö sai alkunsa. Olimme parikymppisiä nuoria naisia ja aloimme yrittää. Menestyimmekin, mutta isäni sairastui syöpään ja kuoli. Minä luulin, että elämä oli siinä, ja jätin kaiken. Muutaman mutkan jälkeen kumpikin meistä on opiskellut aikui­ sena uran, uuden uran ja vielä kerran uuden uran. Minua pyydettiin viime syksynä hankkeeseen, jonka tavoitteena on työllistää ihmisiä. Lähdin virkavapaalle, koska vilpittömästi uskon koulutukseen ja oppimiseen. Missä iässä tahansa. Työskentelen jälleen sähköisen arkistoinnin parissa. Vale, emävale ja tilasto. Minun pitäisi olla periaatteessa niitä, joita ei enää kysytä tai palkata. Olenhan jo niin lähellä kuutta­ Urani alkoi kirjasimia lattialta etsien. kymppiä. Kirjastossa olen kuitenkin tavannut kaltaisiani elinikäisen oppimisen ihmisiä. Ikä ei estä oppimasta. Totta vai tarua? Voiko olla niin, että utelias mieli vie sinua eteenpäin kohti to­ tuutta, mikä lienee se totuus sitten onkaan? Ikä voi olla rasite, on ikää sitten vähän tai paljon. Nuoret eivät saa paikkoja, koska ei ole kokemusta, ja iäkkäämmät, koska sitä on liikaa. Yhä enemmän tarvitaan niitä, joilla on kokemusta siitä, miten erottaa totuus tarusta. Tietoasiantuntijan titteli voisikin olla todenperäisyysasiantuntija, eikö? Sari Järn kirjailija ja kirjastonhoitaja Yhä enemmän tarvitaan niitä, joilla on kokemusta siitä, miten erottaa totuus tarusta. 4  TIETOASIANTUNTIJA 1 / 2021

Tietoasiantuntija TIETOJOHTAMINEN RY:N JÄSENLEHTI 1 / 2021  SISÄLLYS 36. vuosikerta Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 1795–7338 Päätoimittaja Pia Adibe lehti@tietojohtaminen.com Toimituskunta Pia Adibe Janika Asplund Virpi Einola-Pekkinen Kimmo Hautala Katja Hilska-Keinänen Tero Hokkanen Harri Jalonen Leena Kononen Sari Kuusela Olli Nylander Mikael Seppälä Sari Järn, kolumnisti Julkaisija ja ilmoitusmyynti Tietojohtaminen ry info@tietojohtaminen.com Hallituskatu 2 B, 00170 Helsinki Graafinen suunnittelu ja taitto Elina Kuismin www.medialiiteri.fi Kannen kuva: Toa Heftiba / Unsplash Painopaikka: Grano Oy Tilaushinnat 2021 105 € Suomi ja Pohjoismaat 115 € muut maat Tietojohtaminen ry:n jäsenet saavat lehden jäsenmaksun vastikkeena. Tilaukset www.tietojohtaminen.com/Tietoasiantuntija-lehti Osoitteenmuutokset info@tietojohtaminen.com Mediakortti, ilmoitushinnat ja aineistovaatimukset: www.tietojohtaminen.com/Tietoasiantuntija-lehti Tietojohtaminen ry / vaaka- ja pysty logo TEEMA: Totta vai tarua? 02 Tutustu blogiimme! 03 PÄÄKIRJOITUS: Tietojohtamiselle ja -asiantuntijuudelle on tilaa – nyt, jos ei koskaan • Reija Helenius 04 KOLUMNI: Oppia ikä kaikki - totta vai tarua? • Sari Järn 06 Luotettavakin tieto vääntyy virhetulkinnoiksi – tilastollinen lukutaito auttaa välttämään sudenkuopat • Pasi Piela 08 Tukevatko seuraavan sukupolven sosiaaliset mediat ihmisten ja yhteisöjen kasvua? • Mikael Seppälä 10 Tiedon arviointikriteerit • Janika Asplund 11 Virheellistä, valheellista ja vaarallista tietoa • Ari Haasio 12 YHDISTYKSEN KUULUMISIA: Tietojohtaminen ry:n hallitus 2021 12 Julkisen sektorin työryhmä • Timo Hakala 13 Uusi työryhmä edistämään kansainvälistä verkottumista • Susanna Tenhunen 14 Aineeton pääoma – johtamishaasteet ja paradoksi • Olli Nylander 15 UUSIA JÄSENIÄ • Sampo Könönen ja Tuula Seppo 16 Donitsitaloudella kohti sivistystä? • Tero Hokkanen 18 Wikipedia on luotettavan tiedon parkkipaikka • Heikki Kastemaa 19 Tiedolla johtamisen käsikirja • Miia Kosonen 20 Korona haastaa tilastot • Erja Seppänen 22 KIRJAT: Kirjoittajan mielenmaisemia - havainnoista tietokirjaksi • Sari Kuusela 23 PAKINA: Kun joulupukki saapuu haikaralla • Kimmo Hautala 23 YHDISTYKSEN KOULUTUKSIA: Tiedonhallintalaki tietojohtamisen edistäjänä -webinaari 21.4.2021 2/2016 Tietojohtaminen ry on tietotyön yhteiskunnallinen vaikuttaja. Yhdistys toimii yksilöjäsentensä ammatillisen uudistumisen ja verkostoitumisen edistämiseksi sekä yhteisöjäsentensä tietoammattien ja toimialan kehittämiseksi. I Y STÖMER ÄRI KK MP MI LJÖ M Ä RKT 4041 0955 Painotuote

Luotettavakin tieto vääntyy virhetulkinnoiksi – tilastollinen lukutaito auttaa välttämään sudenkuopat Totuuden jälkeisyys (post-truth) on jo muutamia vuosia ollut käsitteenä esillä keskusteltaessa luotettavasta tiedosta (Baldacci & Pelagalli, 2017). Myös tilastotoimessa on kirjoitettu paljon faktojen ja tilastojen suhteesta – onhan sanonta valhe – emävalhe – tilasto kyseenalaistanut tilastojen luotettavuutta jo pitkään. TEKSTI: PASI PIELA Virheellisen tiedon ja tilastojen vääristelevien tulkintojen kanssa on syytä olla tarkkana. Vaikka itse tilasto ei olisi valheellinen, sitä voidaan käyttää, kuvata ja tulkita harhaanjohtavasti. Esimerkiksi pienet muutokset saadaan kuvaajassa näyttämään huomattavasti suuremmilta leikkaamalla asteikkoa, jolloin akseli alkaa nollan sijaan suuremmasta arvosta. Omanlaisensa haasteen muodostavat erilaiset alueelliset visualisoinnit ja kartat, joissa voi erilaisilla väreillä ja sävyillä paisutella pieniäkin eroja. Keskeisintä on lukutaito ja kriittinen ajattelu Vaikka itse tilasto ei olisi valheellinen, sitä voidaan käyttää, kuvata ja tulkita harhaanjohtavasti. Mistä sitten tunnistaa luotettavan tiedon lähteen? Virallinen tilastotoimi tuottaa käyttäjille tilastotietoa, joka perustuu tieteellisesti hyväksytyille, kansainvälisesti yhdessä sovituille menetelmille. Tilastot noudattavat lisäksi laatukriteereitä. Esimerkiksi tarkkuutta pitää aina kuvata sanallisesti ja tunnusluvuin, kuten tiedoilla tilastollisesta vaihtelusta ja vastauskadosta. Kriittinen ajattelu, tiedon tulkinta ja medialukutaito ovat nykypäivänä koulussa opetettavia perustaitoja. Tilastotiedossa nämä kulminoituvat tilastolliseksi lukutaidoksi (statistical literacy). Tilastokeskus kouluttaa tilastojen tulkintaan ja tunnuslukujen sisältämän informaation ymmärtämiseen. Esimerkiksi keskipalkan kasvu ei kerro suoraan parantuneesta ostovoimasta. Se ei myöskään paljasta, rikastuvatko rikkaat köyhien köyhtyessä, vai ovatko kaikki tuloluokat saaneet tasaisesti lisää. Kaikki tämä paljastuu, kun osaa pureutua tar- Esimerkiksi tarkkuutta pitää aina kuvata sanallisesti ja tunnusluvuin, kuten tiedoilla tilastollisesta vaihtelusta ja vastauskadosta. 6  TIETOASIANTUNTIJA 1 / 2021

Florence Nightingale oli havainnollistamisen pioneeri Tilastokeskus kouluttaa tilastojen tulkintaan ja tunnuslukujen sisältämän informaation ymmärtämiseen. kemmin taustalla olevaan tilastoaineistoon. Tilastollisessa lukutaidossa on myös tärkeää ymmärtää tilastotiedon rajat. Modernissa maailmassa erilaista dataa on kaikkialla valtavia määriä. Miten uudenlaisia aineistolähteitä voidaan hyödyntää ja millaisia epävarmuuksia niiden käyttöön liittyy? Monimutkaiset aineistomassat voivat vaatia monimutkaisia päättelysääntöjä – voiko älykkääseen algoritmiin luottaa? Tilastotoimessa niin sanottu big data nähdään perinteisempien tilastoaineistojen rikastajana. Mutta sen luotettavuus ja tarkkuus ovatkin sitten toinen tarina.  Florence Nightingalen syntymästä tu­ li viime toukokuussa kuluneeksi 200 vuotta. Hänet tunnetaan nykyaikaisen sairaanhoidon esikuvana, mutta lisäk­ si hän oli tilastollisen datan havain­ nollistamisen pioneeri. Hän ymmärsi datan keruun ja yhdistelyn tarpeen se­ kä graafisen esittämisen merkityksen. Hänen vaikuttavat graafinsa Krimin sodan tautitapauksista 1850-luvulla saivat silloisen hallinnon ymmärtä­ mään armeijan hygieniatason paran­ tamisen merkityksen. Florence Nightingale (1820–1910), valokuva noin vuodelta 1880. Kuva: Shutterstock. uo ll e Kirjoittaja Pasi Piela toimii kehittämispäällikkönä koordinoiden ja kehittäen Tilastokeskuksen roolia tietoekosysteemissä. Hän on työskennellyt pitkään tilastollisen laadun, paikkatietomenetelmien sekä uusien tietolähteiden parissa. K u v a: R o is t W Graafi pohjautuu Florence Nightingalen tekemään visualisointiin brittiarmeijan henkilömenetyksistä vuosien 1854–55 aikana. Kuva: Britannica.com. LÄHTEET Baldacci, E. & Pelagalli F. (2017): Communication of statistics in post-truth society: the good, the bad and the ugly. Statistical Working Papers, Eurostat. https://ec.europa.eu/eurostat/documents/3888793/8223142/KS-TC-17-005-EN-N.pdf  Tilastokeskus (2020): Koulutus ja oppiminen: https://www.stat.fi/tup/koulutus/index.html TIETOASIANTUNTIJA 1 / 2021  7

Tukevatko seuraavan sukupolven sosiaaliset mediat ihmisten ja yhteisöjen kasvua? Yhteiskunnallinen polarisaatio ja heimoutuminen on nostanut vahvasti päätään viime vuosina. Center for Humane Technologyn perustajan Tristan Harrisin mukaan polarisaation taustalla on sosiaalisten medioiden dynamiikka. Kuinka kehityspsykologia voi informoida kukoistusta ja kasvua tukevien seuraavan sukupolven sosiaalisen medioiden syntyä? Tekoälyt, joilla alustat edistävät niillä pysymistä, taannuttavat ihmisiä kohottamisen sijaan. TEKSTI: MIKAEL SEPPÄLÄ Useimmat isot sosiaaliset mediat ovat ilmaisia käyttäjilleen, joten niitä rahoitetaan mainostuloilla. Taustalla olevat yritykset saavat enemmän mainostuloja, kun ne pystyvät algoritmien avulla kohdentamaan markkinointia niille yksittäisille henkilöille, joille se on otollista. Käyttäjien ymmärtämistä tehdään alustoille ja tarvittaessa henkilöistä muista lähteistä yhdistettävän datan avulla. Et ole vain käyttäjä, sinä olet sosiaalisten medioiden myymä tuote Mitä enemmän käyttäjiä sosiaalisen median alustoilla on ja mitä enemmän niillä on heistä dataa, sitä paremmin alustat voivat kohdentaa markkinointia ja saada lisätuloja. Tämän vuoksi sosiaalisten medioiden alustat pyrkivät käyttämään tekoälyä käyttäjiensä pitämiseen alustalla mahdollisimman usein ja pitkään. Tämä siksi, että alusta olisi mahdollisimman houkutteleva markkinoinnista maksaville ja toisaalta, että alustoille karttuu enemmän tietoa käyttäjistään. Tristan Harrisin (2020) mukaan juuri tässä toimintalogiikassa piilee eettisiä ongelmia. Käyttäjän, ihmisen kannalta ei välttämättä ole edullista käyttää sosiaalisia medioita kasvavassa määrin ja tekoälyt, joilla alustat edistävät niillä pysymistä, taannuttavat ihmisiä kohottamisen sijaan. Kun tähän yhdistetään se, että sosiaaliset mediat voivat tuoda yhteen samalla tavalla ajattelevia ihmisjoukkoja, ovat ainekset heimoutumiselle ja yhteiskunnallisen polarisaation synnylle kasassa. Tiedon moninäkökulmaisuus Usein kauhistellaan sitä, miten virheellinen tieto leviää, vaikka on olemassa kiistatonta, tieteellistä tietoa. Tieto on kuitenkin useimmiten sosiaalisesti välittynyttä eli meillä on harvoin suoraa kokemusta siitä, mihin tieto perustuu. Kohdatessamme tilanteita, joissa eri lähteistä saamamme tieto on ristiriitaista, on merkittäviä eroa tavoissa, joilla ihmiset tekevät selkoa siitä, mikä on relevanttia ja mikä ei. Osa saattaa valita sen näkökulman, jonka luotetut lähipiirissä olevat ihmiset jakavat. Toinen ryhmä kuuntelee ja uskoo niitä, joita pitävät auktoriteetteina. Kolmas ryhmä uskoo tieteeseen. Neljäs ryhmä toivoo, että voisimme diskuteerata siitä, miten kukin näkee tilanteen ja luoda jaettua ymmärrystä sen Moni liikkuu näiden sosiaalisten tietämisen muotojen välillä ja valitsee soveltuvan tavan sosiaalisen tai tiedollisen kontekstin perusteella. 8  TIETOASIANTUNTIJA 1 / 2021

Kehitys ihmisenä ei pysähdy, kun kasvamme lapsesta aikuiseksi, vaan se jatkuu läpi elämän. perusteella. Ja moni liikkuu näiden sosiaalisten tietämisen muotojen välillä ja valitsee soveltuvan tavan sosiaalisen tai tiedollisen kontekstin perusteella. Kehityspsykologia kuvaa aikuisiän kehitystä Kehityspsykologinen näkökulma tarjoaa paljon näiden erilaisten sosiaalisen tietämisen muotojen ymmärtämiseen, mutta ala on sen verran uusi ja abstrakti, ettei se ole vielä lyönyt isosti läpi. Kehitys ihmisenä ei pysähdy, kun kasvamme lapsesta aikuiseksi, vaan se jatkuu läpi elämän. Yksinkertaistetusti aikuisiän psykologisessa kehityksessä on kyse kasvusta kohti laajaalaista viisautta sekä aikaisempaa kompleksisempien tilanteiden käsittelyä, joissa muuttujia on enemmän ja joissa jokainen konteksti vaatii omanlaisia vasteita. Kun tapamme käsitellä laaja-alaisempia tilanteita ja niihin liittyvää kompleksisuutta paranevat, polarisaatiokin vähenee. Kun sosiaalisuutta ei tarkastella kilpailuasetelmana, jossa toiset ovat oikeassa ja toiset väärässä, keskeiseksi tavoitteeksi muuttuukin erilaisten ryhmien arvostaminen ja näiden keskinäisen yhteistoiminnan edistäminen. Kehityspsykologian valossa kehitetyt sosiaaliset mediat Tristan Harris (2021) esittää, että jos sosiaalisia medioita kehitettäisiin niitä käyttävien ihmisten kasvun ehdoilla, tekoäly voitaisiin valjastaa ihmiskunnan kehityksen airueiksi. Sitä voitaisiin räätälöidä johdattelemaan ihmisiä tilanteisiin, joissa heidän omat ymmärryksen luomisen mekanismit eivät ole riittäviä. Mutta tavoilla, jotka auttavat heitä Kun tapamme käsitellä laaja-alaisempia tilanteita ja niihin liittyvää kompleksisuutta paranevat, polarisaatiokin vähenee. ymmärtämään paremmin tilanteen kompleksisuutta muun muassa tuomalla heidän tuekseen ihmisiä, jotka kykenevät käsittelemään tilannetta siihen sopivalla ajattelulla. Consciousness Hacking on globaalisti noin 20 maassa toimiva yhteisö, joka pyrkii edistämään inhimillistä kukoistusta. He pitävät teknologioita keskeisessä asemassa globaalin psykologisen, emotionaalisen ja henkisen hyvinvoinnin kehittämisessä. Yhteisön taustalla olevan yrityksen toimitusjohtaja Joshua Fields (2019) työskentelee monien suurten sosiaalisten medioiden kanssa ihmisten kasvua tukevien näkökulmien tuomiseksi osaksi niiden toimintaa. Aika näyttää, kykenevätkö seuraavan sukupolven sosiaaliset mediat taklaamaan synnyttämiään ongelmia, mutta monia ratkaisun ituja on jo olemassa.  LÄHTEET Joshua Fields. 2019. Hacking Consciousness. Rebel Wisdom -haastattelu. https://rebelwisdom.co.uk/37-film-content/tech/603-hacking-consciousness-joshua-field Tristan Harris. 2020. The Social Dilemma. Dokumenttielokuva. Saatavissa: https://www.humanetech.com/the-social-dilemma Tristan Harris. 2021. Your Undivided Attention Podcast 28 – Two Million Years in Two Hours: A Conversation with Yuval Noah Harari. Saatavissa: https://www.humanetech.com/ podcast/28-two-million-years-in-two-hours-a-conversation-with-yuval-noah-harari YTM, KM, KTM, MBA Mikael Seppälä työskentelee projektiasiantuntijana Laurea-ammattikorkeakoulussa. Työn ohella hän edistää kompleksisuus- ja systeemiajattelun käytännön sovelluksia Systems Change Finland - Systeeminen muutos Suomi ry:ssä. TIETOASIANTUNTIJA 1 / 2021  9

Tiedon arviointikriteerit TEKSTI: JANIKA ASPLUND Tiedon arviointiperusteita on paljon. Kriteerit ovat myös tilannesidonnaisia. Arkitiedon luotettavuutta arvioimme eri kriteereillä kuin silloin, kun aiomme tehdä tieteellisiä johtopäätöksiä tai perustamme suuria taloudellisia päätöksiä tiedon varaan. Myös asiantuntijuuden arvioinnille on kriteerit. Hyvä asiantuntija päivittää osaamistaan. Osaatko sinä arvioida tietoa? Entä osaatko tunnistaa oman arviointikykysi rajat? Ohittaako mielestäsi tuore tieto automaattisesti vanhan, vai ovatko muut kriteerit relevantimpia? Näitä yleisluontoisia kysymyksiä voit esittää, kun pohdit tiedon luotettavuutta:  Millainen on tekstin tyyli? Onko tyylikeinoilla vaikutusta siihen, miten suhtaudumme tietoon?  Onko kielenhuolto kunnossa? Antavatko verkkosivun kirjoitusvirheet vaikutelman huolimattomasta tai epäluotettavasta organisaatiosta?  Onko tiedossa virheitä?  Pystytkö vahvistamaan tiedon useasta lähteestä?  Osaatko etsiä niin, ettet anna omien ennakko-oletustesi varjostaa hakuprosessia? Osa atko tu nnis taa Os aa tko sin ä ar vio ida tie toa ?  Kuka? Mikä on tekijän taustaorganisaatio, positio ja asiantuntemus kirjoittaa asiasta?  Miksi juttu on kirjoitettu, mitkä ovat motiivit?  Missä juttu on julkaistu? Onko kyseessä tieteellinen tutkimus, vaikkapa vertaisarvioitu artikkeli tai kirja?  Milloin juttu on kirjoitettu? Ajankohtaisuuden lisäksi kartoita myös, miten uusi tieto on asemoitu aiempaan tietoon ja tutkimukseen nähden. om a n ar vioin t ik ykys i raja t? Suomenkielistä perustietoa  IFLA. International Federation of Library Associations and Institutions: Tunnista valeuutinen. Haettu osoitteesta: http://www.ifla.org/publications/node/11174?og=7407. Haettu 13.2.2021  Haimelin, M., & Rämö, S. (2020). Luvut ”Hae kaikkialta” ja ”Tärppejä fiksuun tiedonhakuun” teoksessa Kynä: kaikki tärkeä kirjoittamisesta. Jyväskylä: Tuuma. s. 62-66 Asiantuntijatiedon ja kokemustiedon eroista  Lassila-Merisalo, M. (2016). Asiantuntijuus ammattikorkeakoulussa. Hämeen Sanomat, 13.5.2016, B5. Haettu osoitteesta: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017090414743. Haettu 13.2.2021  Lassila-Merisalo, M. (2018). Faktaa, fiktiota ja feikkiuutisia – miten olla hukkumatta informaatiotulvaan? Signum, 50(1), 8–12. https://doi.org/10.25033/sig.70279 Kansainväliset informaatiolukutaidon kehykset  American Library Association (2015): "Framework for Information Literacy for Higher Education". Haettu osoitteesta: http://www.ala.org/acrl/standards/ilframework. Haettu 13.2.2021 Tiedonlähteiden, relevanssin ja luotettavuuden arviointi tieteellisen tiedon haussa  University of Groningen. Kirjaston tiedonhaun opas. “Information Literacy History: Evaluation criteria: relevance and reliability”. Haettu osoitteesta: https://libguides.rug.nl/c.php?g=470628&p=3218102. Haettu 13.2.2021  Kate Turabian (2013): A manual for writers of term papers, theses, and dissertations. 8th ed. S. 33-36. 10  TIETOASIANTUNTIJA 1 / 2021

Virheellistä, valheellista ja vaarallista tietoa Informaatiotulvassa on hyvä oppia erottamaan informaation eri lajit ja suhtautua niihin kriittisesti. Mitä on disinformaatio, entä misinformaatio? Entä disnormatiivinen ja normatiivinen informaatio? TEKSTI: ARI HAASIO Kaikki tieto ei ole totta. Viime vuosina keskustelu disinformaatiosta ja valemediasta on käynyt vilkkaana. Trumpismit, ääriliikkeiden levittämät väitteet ja erilaiset uskomukset ovat saaneet ihmiset kyseenalaistamaan lukemansa ja kuulemansa. Ennen muuta sosi­ aalinen media on mahdollistanut niin valheellisen, virheellisen, kuin vaarallisenkin tiedon nopean leviämisen. Tietoisesti harhaanjohtavaa informaatiota Disinformaatio eli paikkaansa pitämätön, tietoisesti harhaanjohtava informaatio on ilmiönä vanha. Jokainen meistä syyllistyy toisinaan misinformaation levittämi­ seen. Voimme esimerkiksi kertoa vanhentunutta tietoa luullen sen edelleen pitävän paikkansa. Tarkoitus on hyvä, mutta valitettavasti kertomamme ei kuitenkaan ole totta. Tietokin voi olla vaarallista Mistä on kyse? Disinformaatio eli paikkaansa pitämätön, tietoisesti harhaanjohtava informaatio on ilmiönä vanha. Sitä on esiintynyt läpi Kolmas informaatioon liittyvä ja sen sisältöä kuvaava käsite on vuosisatojen propagandan muodossa. Hitlerin eräänä juutalaisvainojen disnormatiivinen informaatio. Sillä tarkoitetaan arvojen, normien perusteluna käyttämät Siionin viisaiden pöytäkirjat ovat tästä oiva esi­ ja vallitsevien asenteiden vastaista informaatiota, joka voi eräissä merkki. Ne tiedettiin väärennöksiksi, mutta tapauksissa olla laitonta tai mahdollis­ niihin vedottiin propagandamielessä. taa rikollisen toiminnan. Sen vastakohta Disinformaation tavoitteena on ensi­ on normatiivinen informaatio, joka on Misinformaatio eroaa sijaisesti oman agendan ajaminen, olipa yleisesti hyväksyttyjen arvojen, asentei­ disinformaatiosta siinä, kyse uskonnollisesta, ideologisesta tai den ja normien mukaista. että sitä ei levitetä taloudellisesta oman edun tavoittelusta. Dinormatiivinen informaatio leviää Totena välitettävä informaatio koostetaan usein Tor-verkossa, jossa käyttäjät voivat tietoisesti muiden ihmisten paikkansa pitävistä faktoista, huhuista, toimia anonyymisti. Anonymiteetti onkin harhaanjohtamiseksi. luuloista ja suoranaisista valheista. Disin­ usein disnormatiivisen informaation ja­ formaation tarkoituksena on vahvistaa jo kamisen edellytys. Hyvä esimerkki tästä samansuuntaisesti ajattelevien henkilöi­ on huumekauppaan liittyvä informaatio den mielipiteitä ja saada uusia asiankannattajia. sekä muiden laittomien tuotteiden ja palvelujen ostoon ja myyntiin liittyvät asiat. Myös ääriliikkeet ja rikolliset kommunikoivat Torverkossa ja välittävät disnormatiivista informaatiota. Virheellistä informaatiota vahingossa Kaikki disnormatiivinen informaatio ei suinkaan leviä pimeän Misinformaatio eroaa disinformaatiosta siinä, että sitä ei levitetä verkon uumenissa, vaan sitä esiintyy runsaasti myös avoimessa tietoisesti muiden ihmisten harhaanjohtamiseksi. Sen sijaan tiedon verkossa. Huumeiden käyttöä ihannoivat sivut ja huumekokemuksis­ välittäjä luulee, että informaatio jota hän levittää, pitää paikkansa. ta kertovat blogit sekä anoreksiaan kannustavat Pro Ana -sivustot Tavoite on hyvä, mutta informaatio on osin tai kokonaan virheellis­ ovat tästä hyviä esimerkkejä. Ne muokkaavat asenteita ja voivat tä tai vaillinaista. vahvistaa negatiivista käyttäytymistä, joka saattaa olla jopa hen­ genvaarallista. Oma lukunsa on vihapuhe, joka leviää kulovalkean tavoin verkon eri palveluissa. Se altistaa meitä suvaitsemattomuu­ Kolmas informaatioon liittyvä ja delle, rasismille ja ruokkii ennakkoluuloja vähemmistöjä kohtaan.  sen sisältöä kuvaava käsite on disnormatiivinen informaatio. Ku LUE LISÄÄ Haasio, A. 2017. Verkkorikokset. Helsinki: Avain. Haasio, A. 2015. Disnormatiivinen ja normatiivinen informaatio. Informaatiotutkimus 34(4). https://journal.fi/inf/article/download/53512/16669 Haasio, A., Ojaranta, A, & Mattila, M. 2018. Valheen jäljillä. Helsinki: Avain. Karlova, N.A. & Fisher, K.E. (2013). A social diffusion model of misinformation and disinformation for understanding human information behaviour Information Research, 18(1) paper 573. http://InformationR.net/ir/18-1/paper573.html va :A ri H aa s io Kirjoittaja FT Ari Haasio työskentelee kirjasto- ja tietopalvelualan yliopettajana Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Hän on tehnyt yli 50 tietokirjaa ja tutkii parhaillaan Tor-verkon huumekauppaa ja sosiaalisesti vetäytyneiden hikikomoreiden informaatiokäytäntöjä. Haasion seuraava yhdessä dosentti Markku Mattilan kanssa kirjoittama Suvaitsematon Suomi – suvaitsemattomuuden historia ilmestyy syksyllä 2021. TIETOASIANTUNTIJA 1 / 2021  11

YHDISTYKSEN KUULUMISIA Tietojohtaminen ry:n hallitus 2021 Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen jäsenet YTM, PD Reija Helenius Ryhmäpäällikkö, Viestintä ja verkostot, ISLP Director Tilastokeskus reija.helenius@stat.fi puh. 029 551 3677 ” Meistä jokainen on tietojohtaja! Kimmo Hautala Tietopalvelupäällikkö, Orion Oyj kimmo.hautala@gmail.com puh. 050 966 3090 ” Alussa oli pelkät bitit, biteistä syntyi tietoa; Tiedosta tietämystä, tietämyksestä viisautta. Hallituksen varapuheenjohtajat Anna-Maija Moilanen Konsultti CGI Suomi Oy anna-maija.moilanen@cgi.com puh. 0400 698 586 ” Tehdään tiedolla taitoa. KTM Olli Ilmarinen Kehitysasiantuntija Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) olli.ilmarinen@prh.fi puh. 040 770 4547 ” Katja Hilska-Keinänen Tietopalvelupäällikkö Suomen ympäristökeskus SYKE katja.hilska.keinanen@gmail.com puh. 040 7603 201 ” Tieto rakentuu vuorovaikutuksessa ja tietojohtamisen vahvuus on verkostoissa. Pirjo Kainu pirjo.kainu@gmail.com puh. 050 572 2779 Tiedosta tulosta. Kuv a: K at i M a tt ss Julkisen sektorin työryhmä on Tietojohtaminen ry:n julkisen sektorin teema­ ryhmän keskeisenä tavoitteena on lisätä ym­ märrystä tietojohtamisen mahdollisuuksista julkisella toimialalla. Tietojohtamisen edistä­ minen on tärkeää, koska julkisella sektorilla on hallussaan suuria tietomassoja. Nämä tie­ tomassat ovat aineetonta pääomaa, joka on julkisten organisaatioiden keskeisimpiä me­ nestystekijöitä. Tietojohtamisen edistämisel­ lä julkisella sektorilla voidaan tukea tietopo­ litiikan tavoitteita. Tietopolitiikka mahdollis­ taa tiedon tehokkaan, turvallisen ja eettisen hyödyntämisen. Viime kädessä kysymys on Suomen kilpailukyvyn edistämisestä. Lisäksi 12  TIETOASIANTUNTIJA 1 / 2021 tiedon avoimuudella voidaan lisätä kansa­ laisten luottamusta tietoon pohjautuvaan päätöksentekoon. Tieto, sen avoimuus ja tie­ don hyötykäyttäminen ovat demokraattisen päätöksenteon tunnusmerkkejä. Julkisen sek­ torin tietojohtamisella on siten tärkeä rooli. Julkisen sektorin teemaryhmä kokoontuu noin kolmen viikon välein tiistaisin. Ryhmän toimintamuotoja ovat koulutusten suunnit­ telu, asiantuntijatiedon ja kokemusten sekä parhaiden käytäntöjen levittäminen, lau­ suntopyyntöihin vastaaminen, seminaarit, ajankohtaiset blogikirjoitukset sekä artik­ kelit. Teemaryhmän jäsenet työskentelevät Timo Hakala, työryhmän vetäjä valtionhallinnossa, kunnissa ja kuntayhty­ missä. Työskentely näissä organisaatioissa ei kuitenkaan ole ryhmän jäsenyyden ehto. Tavoitteenamme on tehdä yhteistyötä myös yksityisten toimijoiden kanssa.

Varajäsenet Miia Kämäräinen Tiedolla johtamisen päällikkö Kaunialan Sairaala Oy miia.kamarainen@kauniala.fi puh. 050 568 8490 ” FM Eija Majuri Informaatikko Informaatiopalvelu Metamajor Ky eija.majuri@metamajor.com puh. 050 68184 Tiedosta päätös. Susanna Tenhunen Johtava tietoasiantuntija Lakiasiat, OP Ryhmä susanna.n.tenhunen@gmail.com ” MMM Aila Vapaaoksa Senior Consultant ÅF Pöyry AB aila.vapaaoksa@afry.com puh. 040 526 0858 Tiedosta päätös. Asiantuntijajäsen Outi Örn Hallintojohtaja Kansallinen audio­visuaalinen instituutti (KAVI) outi.orn@kavi.fi puh. 029 533 8127 ” Tieto – aina yhtä moni­ ulotteinen ja kiehtova. Uusi työryhmä edistämään kansainvälistä verkottumista Olemme perustaneet Tietojohtaminen ry:lle uuden työryhmän edistämään ja rakenta­ maan kansainvälistä toimintaa. Tarkoitus on aloittaa läheltä tutustumalla pohjoismaisiin sisaryhdistyksiin ja heidän toimintaansa. Jaamme kokemuksia omasta tekemisestäm­ me ja opimme muiden toiminnasta. Edistäm­ me asiaa käytännönläheisesti yhdistysten välillä esimerkiksi kirjoittamalla artikkeleita toistemme julkaisuihin. Kun työryhmän toiminta pääsee vauhtiin, tarkoituksemme on tarjota jäsenille mahdolli­ suuksia kehittää omaa ammattitaitoaan mo­ nipuolisesti verkottumalla kotimaan lisäksi laajemmin lähelle ja kauas. Tähän tavoittee­ seen pyrimme mm. rakentamalla yhdistysten välistä koulutusyhteistyötä ja osallistumalla kansainväliseen järjestötyöhön. Haluamme tuoda kansainvälisyyden luontevaksi osaksi Tietojohtaminen ry:n toimintaa. Ensimmäisiä käytännön toimia on hakea Tietojohtaminen ry:lle IFLAn jäsenyyttä. Kir­ jasto ja tietopalvelualan maailmanlaajuista yhteistyötä ja vaikuttavuutta edistävällä ” Ei väkisin, mutta väsyttämällä. Pia Adibe Tietoasiantuntija-lehden päätoimittaja Projektipäällikkö, nuorempi tutkija LUT-yliopisto pia.adibe@gmail.com puh. 040 760 4920 ” Tieto jakaa maailman, viisaus tekee siitä kokonaisen. International Federation of Library Associa­ tions and Institutions eli IFLAlla on laajaa ja monipuolista toimintaa, joka tarjoaa tilaisuu­ den ammatillisen näkemyksen kehittämiseen monikulttuurisessa ympäristössä. Tällä hetkellä työryhmässä on kourallinen jäseniä ja työ on vasta alussa. Voit liittyä mu­ kaan lähettämällä viestin osoitteeseen info@ tietojohtaminen.com. Hallitus käsittelee ha­ kemukset. Seuraathan yhdistyksen sivuilta ja jäsenkirjeestä, milloin työryhmä kokoontuu. Tervetuloa mukaan! Susanna Tenhunen, työryhmän vetäjä Lue aiheesta lisää yhdistyksen blogista: www.tietojohtaminen.com/blogissa-nyt TIETOASIANTUNTIJA 1 / 2021  13

Aineeton pääoma – johtamishaasteet ja paradoksi LUT-yliopiston professori Aino Kianto, Valtorin muutosjohtaja Paula Kujansivu ja Deloitten Anna-Marie Lehtonen kertoivat tiiviin kattauksen aiheesta aineeton pääoma yhdistyksen webinaarissa marraskuussa 2020. TEKSTI: OLLI NYLANDER Aino Kianto kertoi meille, mitä aineeton pääoma tarkoittaa ja miksi se on organisaatiossa keskeinen johtamisen elementti. Voidaan jopa sanoa, että yritysten arvo perustuu aineettomiin tekijöihin. Aineelliset tuotteet ovat konkreettisia, objektiivisesti havaittavaa. Niillä on yksi käyttötarkoitus kerrallaan. Myyminen ja ostaminen on selkeätä. Aineeton pääoma on puolestaan abstraktia, subjektiivista. Omistajuus on vaikea määritellä. Myyminen ja ostaminen on usein mahdotonta. Tieto ja osaaminen ovat aineetonta pääomaa Aineettoman pääoman johtamiseen pätee erilaiset johtamista­ vat kuin fyysiseen, aineelliseen pääomaan. Johdon tehtävänä on huolehtia, että organisaation aineettomat voimavarat suunnataan organisaation tavoitteiden saavuttamiseen. On ymmärrettävä tietopääoman strateginen arvo organisaatiolle. Tietopääoman joh­ tamisen avainkysymykset ovat Ainon mukaan seuraavat neljä: 1. tunnistaminen eli mistä olennainen tietopääoma koostuu 2. arvioiminen eli mitä arvioidaan ja millä menetelmillä sekä miten aineisto kerätään ja analysoidaan 3. raportointi eli kenelle tietopääomasta kerrotaan ja miten raportointi rakennetaan vuoropuheluna 4. kehittäminen eli miten tietopääomaa ja siihen liittyviä kyvykkyyksiä kehitetään. Ensin on tunnistettava, mistä tietopääoma koostuu. Perinteisin ta­ pa on jakaa tietopääoma inhimilliseen pääomaan, rakenteelliseen pääomaan ja suhdepääomaan. Inhimillinen pääoma on tärkein teki­ jä. Se koostuu osaamisesta, koulutustasosta, kokemustaustausta, hiljaisesta tiedosta, henkilökohtaisista ominaisuuksista, asenteesta ja henkilökohtaisista verkostoista. Rakennepääoma muodostuu organisaatiotasolla kulttuuritekijöistä, prosesseista jne. Suhdepää­ oma koostuu sisäisistä ja ulkoisista suhteista. Tunnistamisen jälkeen on arvioitava tietopääoman tilanne. Arvioinnin jälkeen raportoidaan arvioinnin tulokset. Tuon vaiheen tulee olla vuo­ rovaikutusprosessi eri osapuolten kesken. Ja lopuksi tietopääomaa on kehitettävä osana strate­ Aineettoman giatyötä ja sen jalkautusta. pääoman vastuutus Tietopääoman kehittäminen on myös jatkuvaa operatii­ on usein jäänyt vista työtä. Kaikki tämä työ tekemättä. on yhteydessä organisaation päätehtäviin, kuten asiakkaiden tarpeiden tyydyttämiseen, toimin­ nan tehokkuuteen ja tuottavuuteen. Aineettoman pääoman mittaaminen on johtamishaaste Paula Kujansivu jatkoi aihetta kertomalla, miksi aineeton pää­ oma ja sen johtaminen on organisaatiolle tärkeää. Paulalla on laaja kokemus eri organisaatioista. Hän nosti esille aineettoman pääoman johtamishaasteet. Tämä alueen johtaminen on vaikeasti hallittavaa, koska johtamisen kohteet ovat näkymättömiä, eifyysisiä. Johtaminen tapahtuu organisaation eri tasoilla ja tulosten mittaaminen on vaikeaa. Aineettoman pääoman vastuutus on usein jäänyt tekemättä. Kujansivu esitteli kolme johtamistapaa: 1. kokonaisvaltainen, kattava johtamisote, 2. keskittyminen yksittäisiin aineettomiin me­ nestystekijöihin, 3. aineettomien menestystekijöiden linkittäminen olemassa olevaan johtamisjärjestelmään. Lopuksi hän tiivistää opit 14  TIETOASIANTUNTIJA 1 / 2021

kolmeen periaatteeseen: 1. aineetonta pääomaa pitää johtaa, 2. aineettoman pääoman johtami­ nen kannattaa nivoa osaksi muita työkaluja, 3. aineettoman pääoman johtaminen on jatkuva prosessi. uden korostaminen. Teknologia puolestaan mah­ dollistaa yksilöllisyyden, innovatiivisuuden ja epävarmuuden. Paradoksi näkyy tutkimuksen vastauksissa nykytilaa ja tulevaisuutta ku­ Inhimillisesti ottaen vattaessa. Yhteenkuuluvuuden ja yksilölli­ tavoitteena on syyden yhteensovittaminen ei jää pelkiksi yhteenkuuluvuuden, sanoiksi, vaan se on osa jokapäiväistä Johtamisen paradoksit turvallisuuden työyhteisön toimintaa. Nykytila koetaan nyt ja huomenna tältä osin korulauseina, kun taas tulevai­ ja rohkeuden Deloitten Anna-Marie Lehtonen esitteli suus on yhteenkuuluvuuden syventämistä korostaminen. Deloitten kansainvälistä tutkimusta aihees­ tiimitasolle ja yksilötasolle. Organisaatiolla ta ”Human Capital”. Se on julkaistu keväällä tulee olla tavoitteena turvallisuuden ja inno­ 2020 ja ladattavissa Deloitten sivuilta. Annevatiivisuuden yhdistäminen. Tulee maksimoida Marien ydinajatus alustuksessa rakentui paradoksiihmisten kyky ajatella ja toimia koneiden maail­ käsitteen ympärille. Paradoksi on näennäisesti looginen massa. Nykytilanteessa ihmiset ankkuroidaan olemassa väite, joka johtaa epäloogiseen tai mahdottomaan lopputulokseen. olevaan osaamiseen. Tulevaisuudessa otetaan huomioon ihmisten Tutkimuksesta nousee esille kolme paradoksia: yhteenkuuluvuuden kehityspotentiaali. Kolmas paradoksi liittyy rohkeuteen ja epävar­ ja yksilöllisyyden paradoksi, turvallisuuden ja innovatiivisuuden muuteen. Tulevaisuuden tavoitteena on rohkaista ajattelemaan paradoksi, rohkeuden ja epävarmuuden paradoksi. Inhimillisesti ja toimimaan tulevaisuusorientoituneesti, kun taas nykytilassa ottaen tavoitteena on yhteenkuuluvuuden, turvallisuuden ja rohke­ keskitytään olemassa olevien asioiden ratkaisemiseen.  UUSIA JÄSENIÄ Sampo Könönen Kuva: J y ri He ik k in Tuula Seppo Koulutukseltani olen ekonomi. Olen työskennellyt taloustehtävissä sekä data-analyytikkona. Tällä hetkellä työskentelen Joensuun kaupungilla työllisyyden parissa. Olen erikoistu­ nut Microsoft Power Platform -tuottei­ siin. Rakennan seurantaa, raportointia ja työkaluja. Seuraava haaste on maa­ liskuussa käynnistyvä työllisyyden kunta­ kokeilu.  K u v a: Olen toiminut pitkän työurani aikana erilaisissa asiantuntija ja johtoteh­ tävissä tiedonhallinnan, tietosuojan ja tietoturvan parissa kunnallis- ja valtionhallinnossa sekä yksityisellä sektorilla. Erityisesti tietosuojaan liit­ tyvät kysymykset ovat minulle tärkeitä. ol EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen myö­ t, St u dio tä yksityisyyden suojasta on puhuttu yhä O nni enemmän. Mielestäni on hyvä, että yksityisyy­ den suojaan liittyvät säännöt ovat EU-tasoisia, koska tietoja käsitellään maan rajojen ylittävissä erilaisissa pilvipalveluissa. Myös muu maat EU:n ulkopuolella tehneet omia tietosuojalakeja EU:n esimerkin mukaisesti. en Jäseneksi päätin liittyä kampanjan takia, jolla sai loppuvuo­ den ilmaiseksi. Olen osallistunut myös Tietojohtaminen ry:n järjestämään seminaariin. Yhdistyksessä parasta ovatkin seminaarit ja painettu lehti. Jos jotakin toivoisin lisää, niin se olisi yksityiskohtaisempaa ja painavampaa sisältöä alan ammattilaisille. Olisi mielenkiintoista nähdä, miten eri or­ ganisaatiot ovat käytännössä toteuttaneet seurannan / analytiikan / raportoinnin. Minkälaisia tehtäviä tulevaisuu­ dessa alan ammattilaisilla voi olla? Löytyykö esimerkkejä pienyritysten / yrittäjien ketteristä ratkaisuista? N ii na St Tietojohtaminen ry:n jäseneksi liityin loppuvuonna 2020, koska olen kiinnostunut tiedon hyödyntämisestä, uuden tiedon oppimisesta ja uudistumisesta. Hyvä tiedonhallinta, yksityisyyden suojasta huolehtiminen ja hyvä tietoturva luovat pohjaa tietojohtamiselle. Yhdistyksen kautta toivon saavani uusia tuttavuuksia, uutta näkemystä ja osaamista tietojohtamisen alueelta. Tieto, on sitten kyseessä organi­ saation tietopääoma tai meidän henkilökohtainen tieto­ pääomamme, on sitä raaka-ainetta, mikä vie kehitystä ja kehittämistä eteenpäin. Harrastuksiini kuuluu liikunta, elokuvat, musiikki ja kai­ kenlaiset muut taideharrastukset. Nämä tuovat vastapai­ noa tälle koko ajan kiihtyvälle tietotyölle.  TIETOASIANTUNTIJA 1 / 2021  15

Donitsitaloudella kohti sivistystä? Viime vuosina yhdeksi taloustieteen kehitysraamiksi ja keskustelun aiheeksi on noussut Donitsitalouden malli. Sen esitteli maailmalle ekonomisti Kate Raworth vuonna 2012 julkaisemassaan artikkelissa1. Vuonna 2018 Raworth julkaisi tämän artikkelin pohjalta kirjan Donitsitaloustiede – Seitsemän tapaa ajatella kuin 2020-luvun taloustieteilijä2. TEKSTI: TERO HOKKANEN Riskinä on, ettemme tunne niitä polkuriippuvuuksia, mitä olemme jo tulleet luoneeksi, emmekä siten ymmärrä sitä systeemiä, jossa elämme. Kirjassaan Raworth esittää kritiikkiä nykyistä talousajattelua kohtaan erityisesti kahden talousjärjestelmämme seurauksen, ihmisten räikeän epätasa-arvon sekä planeettamme ekologisen murenemisen osalta. Näitä reunaehtoja on hahmotettu donitsin, eli kahden sisäkkäin piirretyn ympyrän mielikuvalla, jossa taloudellisen toiminnan tulisi toisaalta tyydyttää jokaisen ihmisen perustarpeet, sekä samalla pysyä planetaaristen rajojen sisäpuolella. Talousajattelun uudelleen hahmotus on saanut aikaan liikettä maailmalla Raworth pyrkii työllään hahmottamaan talouden ajattelutavan muutosta. Tähän sisältyy olennaisesti se näkökulma, että bruttokansantuote on yksinään huono mittari kuvaamaan ihmiskunnan kehitystä. Kasvun tavoite ei voi olla itseisarvo, jos se samalla aiheuttaa kärsimystä toisaalla. Suhteessa edellisten aikakausien talouden ajatteluun, kirja pyrkii olemaan tietoisempi kompleksisuudesta ja systeemisyydestä. Jo periaatteen tasolla tämä voisi olla ihmiskunnalle taas yksi askel kohti sivistystä. Donitsi on alkanut saamaan siipiä alleen, kun yhteisöt ympäri maailmaa ovat alkaneet toteuttamaan toimintaansa sen periaatteiden mukaisesti. Ehkä merkit- tävimpänä esimerkkinä tästä on Amsterdamin kaupungin päätös alkaa toteuttaa talouttaan Donitsin avulla3. Myös yhteiskunnalliset instituutiot kuten Sitra4 ja Euroopan ympäristökeskus5 (EEA) mainitsivat Donitsitalouden raporteissaan. Raportit kuvasivat viime vuosikymmenien kehityskulkua, muutoksen tarvetta sekä mahdollisia kehityssuuntia taloudellisen ajattelumme suhteen. Myös juuri ilmestynyt Dasguptan raportti peräänkuuluttaa taloudellisen ajattelun kytkemistä kotimme realiteetteihin, vaikka Donitsia ei raportissa erikseen mainitakaan6. Vaikka ideat ja tavoitteet ovat hyviä, on syytä pohtia, miksi olemme alunperinkään joutuneet näin tukalaan tilanteeseen tulevaisuuden osalta? Mitkä ovat ne lukkiutumisen mekanismit, jotka ovat pitäneet meidät tällä kurssilla? Tavoitteet suhteessa polkuriippuvuuksiin Polkuriippuvuus tarkoittaa systeemin valinnanmahdollisuuksien skaalaa. Käytännössä siis jo tehdyt valinnat vaikuttavat tulevaisuuden valintojen mahdollisuuksiin, joko lisäten tai rajoittaen niitä. Sekä Sitra että EEA mainitsevat jotakin muutoksen vaikeudesta, valta-asetelmista ja vanhan paradigman dominanssista. Nostan esiin erityisesti yhden Sitran esittämän kysymyksen: ”Mitkä polkuriippuvuudet ovat kestävän talouden esteenä?” Tästä herää seuraava kysymys: Ymmärrämmekö kunnolla sitä systeemiä, jonka olemme rakentaneet? Riskinä siis on, ettemme tunne niitä polkuriippuvuuksia, mitä olemme jo tulleet luoneeksi, emmekä siten ymmärrä sitä systeemiä, jossa elämme. Kysymysten sarja jatkuu: Onko itseluottamuksemme liian Onko itseluottamuksemme liian korkealla suhteessa siihen, kuinka kattavasti kykenemme todellisuutta ymmärtämään? 16  TIETOASIANTUNTIJA 1 / 2021

nen k ka Ho o kk Kirjoittaja Tero Hokkanen on ison kuvan hahmottaja ja generalisti, joka etsii merkityksellisiä yhteyksiä asioiden ja ilmiöiden välillä. Elämäntehtävänään hänellä on auttaa kestävän ja sivistyneen ihmiskunnan rakentamisessa. Kuv a: Ja a Systems Change Finland - Systeeminen muutos Suomi ry www.systemschange.fi Ympäristöasiantuntijoiden osuuskunta Universo www.universo.fi Talouden tulisi toimia ’sosiaalisen perustan’ ja ’ekologisen katon’ rajoitteiden puitteissa. Kuva: Doughnut Economics Action Lab9. On uudelleen pohdittava ja selvitettävä, mitä on ylipäänsä järkevää tehdä. korkealla suhteessa siihen, kuinka kattavasti kykenemme todellisuutta ymmärtämään? Tätä on myös pohtinut professori Harri Jalonen artikkeleissaan Tietämättömyys organisaation hyveenä7 sekä Tietämättömyyden tunnustaminen on viisauden alku8. Tiivistyksenä näistä toimikoon lainaus jälkimmäisestä: ”Painopiste on ollut oikeiden vastausten etsimisessä, ei olennaisten kysymysten etsimisessä.” Tämä kuvaa hyvin myös Donitsitalouden hahmottelemaa paradigman muutosta. On uudelleen pohdittava ja selvitettävä, mitä on ylipäänsä järkevää tehdä. Uuden ymmärryksen pohjalta myös taloutemme on järjestettävä siten, että se tukee kaikkia sivistyksen tavoitteitamme.   LÄHTEET 1 Raworth, K. (2012). A Safe and Just Space for Humanity: can we live within the doughnut? Oxfam Discussion Paper. Oxford: Oxfam International. https://oi-files-d8-prod.s3.eu-west-2.amazonaws.com/s3fs-public/file_attachments/dp-a-safe-and-just-space-for-humanity-130212-en_5.pdf 2 Raworth, K. (2018). Donitsitaloustiede – Seitsemän tapaa ajatella kuin 2020-luvun taloustieteilijä. Helsinki: Terra Cognita. 3 Time Magazine (2021). Amsterdam Is Embracing a Radical New Economic Theory to Help Save the Environment. Could It Also Replace Capitalism? Lehtiartikkeli 22.1.2021. Viitattu 17.2.2021. https://time.com/5930093/amsterdam-doughnut-economics/ 4 Sitra (2020). Talous tulevaisuuden palveluksessa – Kestävän talouden tilannekuva 2020-luvun taitteessa. Sitra työpaperi. https://media.sitra.fi/2020/10/20140203/talous-tulevaisuuden-palveluksessa.pdf 5 European Environmental Agency (2020). Drivers of change of relevance for Europe’s environment and sustainability. EEA Report No 25/2019. https://www.eea.europa.eu/publications/drivers-of-change 6 Yle (2021). Jättiraportti: Luonnolle tarvitaan hintalappu, koska taloutemme, elämämme ja hyvinvointimme on täysin riippuvainen luonnosta. Lehtiartikkeli 2.2.2021. Viitattu 19.2.2021. https://yle.fi/uutiset/3-11768190 7 Jalonen, H. (2020a). Tietämättömyys organisaation hyveenä. Harri Jalosen blogikirjoitus 12.6.2020. Viitattu 19.2.2021. https://www.harrijalonen.fi/fi/blogi/tietamattomyys_organisatorisena_hyveena 8 Jalonen, H. (2020b) Tietämättömyyden tunnustaminen on viisauden alku. Focus Localis 3/2020. Viitattu 19.2.2021. https://www.researchgate.net/publication/345178402_Tietamattomyyden_tunnustaminen_on_viisauden_alku 9 DEAL (2020). Doughnut Economics Action Lab -kuvapankki. Viitattu 19.2.2021.https://doughnuteconomics.org/ TIETOASIANTUNTIJA 1 / 2021  17

Wikipedia on luotettavan tiedon parkkipaikka TEKSTI: HEIKKI KASTEMAA Runebergin päivän aikoihin suomenkielisen Wikipedian keskustelusivulla esiintyi käyttäjä, joka väitti, että Johan Ludvig Runebergia ei voi Wikipediassa mainita kansallisrunoilijaksi, koska häntä ei ole koskaan valittu, nimitetty tai äänestetty sellaiseksi. Käyttäjän mielestä kansallisrunoilijuus on tulkinnallinen kysymys, mielipide eikä ”faktuaalinen” asia, joten se ei kuulu tietosanakirjaan. Wikipedistit alkoivat keskustella aiheesta ja keskustelusivu alkoi täyttyä näkemyksistä. Itse vastasin, että jos käyttäjä haluaa kyseenalaistaa Runebergin kansallisrunoilijuuden, hänen pitäisi etsiä näkemystään tukevia tietolähteitä ja esittää tulkintansa niihin perustuen. Onhan vallitseva näkemys se, että Runeberg on kansallisrunoilija ja sitä tukevat myös alan asiantuntijat. Jos kansallisrunoilijaksi on ehdotettu muita, asia pitäisi kertoa lähteiden kautta artikkelissa tai aiheen voisi avata artikkelissa, jonka otsikko on ”Kansallisrunoilija”. Wikipedian totuus on tietolähteen totuus Jos jostain on erilaisia tulkintoja, oikea tulkinta Wikipediassa on se, mikä on julkaistu asiantuntevimmissa julkaisuissa ja kaikkien tarkistettavissa olevissa tietolähteissä. Wikipedian totuus on tietolähteen totuus ja lisätty muokkaus pitää sekä osoittaa tietolähteeseen, että sen pitää myös olla käytetyn tietolähteen mukainen. Jos tämän tulkitsee ilkeästi, voisi sanoa, että media vie ja Wikipedia vikisee. Jos tietolähteitä on useita, muokkaajan täytyy käyttää lähdekritiikkiä. Itä-Ukrainan tilanteesta kertovassa artikkelissa Venäjän valtiollinen media on tuskin paras lähde. Olen mielestäni hyvä kirjoittaja, mutta ymmärrän, että itseäni koskevaan artikkeliin en ole sopiva kirjoittaja, lukuunottamatta asiavirheiden korjauksia. Oikea tulkinta Wikipediassa on se, mikä on julkaistu asiantuntevimmissa julkaisuissa ja kaikkien tarkistettavissa olevissa tietolähteissä. Kirjoittaja Heikki Kastemaa Villa Karon kirjastossa. Kuvalähde: Wikimedia Commons, CC BY-SA 4.0. 18  TIETOASIANTUNTIJA 1 / 2021 Wikipedistit alkoivat keskustella aiheesta ja keskustelusivu alkoi täyttyä näkemyksistä. Tiede ja tietosanakirja Wikipedian tehtävä – toisin kuin tieteen – ei ole julkaista uutta alkuperäistä tietoa. Myös tiedonlähteiden piiriä on Wikipediassa rajattu verrattuna tieteeseen. Esimerkiksi blogit (lukuun ottamatta asiantuntijablogeja), some ja artikkelia varten tehdyt haastattelut on rajattu pois. Jos Twitter, Facebook tai Whatsapp sallittaisiin Wikipedian tietolähteiksi, tietosanakirjasta tulisi näiden some-kanavien kaltainen mielipidefoorumi.

Sitä se ei halua olla missään Jos Wikipedia pyrkii selkeään kieleen ja lähteiden avoimeen nimessä. Internetin julkaiesilletuontiin ja niiden laadun arviointiin, sitä voi mielestäni sufoorumit jakautuvat siten, että sosiaalinen media on kutsua jonkinlaiseksi faktantarkistusjärjestelmäksi. mielipiteitä ja keskustelua varten ja toisaalta Wikipedia, joka pyrkii neutraalisuuteen ja painottuu tietoihin. Käytännössä ero on myös siinä, mykset, joissa asioita yleistetään osoittamatta niiden että some tulee ja menee, mutta Wikipedia pysyy. alkuperää. Jos Wikipedia pyrkii selkeään kieleen ja Ja jos vertaan vielä tiedettä ja Wikipediaa, tämä lähteiden avoimeen esilletuontiin ja niiden laadun tietosanakirja on tarkoitettu laajalle yleisölle. Se ei ole arviointiin, sitä voi mielestäni kutsua jonkinlaiseksi tieteen tekijöiden sisäinen tai välinen foorumi, vaan faktantarkistusjärjestelmäksi. kaikille suunnattu yleistajuinen julkaisu. Wikipedia En ehkä kuitenkaan kutsuisi Wikipediaa totuuden ei ole myöskään jonkun tieteen, taiteen tai kulttuurin torveksi. Näen sen jonkinlaisena tiedon parkkipaikalan tietosanakirja. kana, jossa tieto järjestetään siten, että jokainen Isä-vainaa tapasi sanoa, että hyödyn intressi on allöytää sitä helposti tai josta käsin voi etsiä lisää tietoa. hainen intressi – kai hän oli Kantinsa lukenut – mutta Wikipedia ja siihen liittyvät tietojärjestelmät ovat itse olen sitä mieltä, että ainakin Wikipediasta pitäisi vastaus siihen sekavuuteen ja epämääräisyyteen, joka olla hyötyä. internetissä vallitsee. Lukion oppikirja voi olla hyvä tietolähde WikipediWikipediaa on julkaistu parikymmentä vuotta ja assa, mutta väitöskirjassa sellainen saattaisi aiheuttaa nykyisin sen editioita on yli kolmella sadalla kielelhihitystä. Wikipedian voima on siinä, että se ei välttälä. Se on ehkä tarpeeksi pitkä aika ja vakuutus siitä, mättä kerro kaikkea kaikesta, vaan ohjaa lukijaansa löy- että verkossa julkaistava tietosanakirja on näyttänyt tämään aiheesta lisää tietoa tietolähteitä julkaisemalla. kykynsä. Wikipediasta on tullut yleisesti käytetty maailman tietoresurssi.  Väärä tieto ja tietoresurssi Väärä tieto ilmenee usein epämääräisenä, epätarkkana ja ylimalkaisena kielenkäyttönä. Tätä voi sanoa myös totuuden hämärtämiseksi tai himmentämiseksi. Totuutta himmentävät usein myös sellaiset näke- Wikipediaa on julkaistu pari­kymmentä vuotta ja nykyisin sen editioita on yli kolmella sadalla kielellä. Tiedolla johtamisen käsikirja Miia Kosonen tarjoaa tiiviin katsauksen tiedolla johtamiseen erityisesti sosiaalisen median datan näkökulmasta ja pk-yritysten tarpeet huomioiden. Oppaassa käsitellään tiedolla johtamisen kehitysvaiheet, keskeiset mittarit, sosiaalisen median hallintatyökalut sekä menetelmälliset lähestymistavat kuten verkostoanalyysi ja sentimenttianalyysi. Tulet huomaamaan lukiessasi, kuinka 'we are all biased'. Oppaan kirjoittajan tausta on inhimillistä tietämystä korostavassa ihmiskeskeisessä tietojohtamisessa, ja hän on aikanaan väitellyt verkkoyhteisöistä uuden tiedon luomisen ja jakamisen katalyytteina. Molemmat lähtökohdat näkyvät väistämättä sisällössä. inen a johtam en ll o d ie t nin Jos sosiotek on laaja pystyn oman i, elefantt seni pohjalta k y tietäm mään siitä e esitt le kärsän. enintään Oppaan sisältö on kehittynyt tietojohtamisen verkostojen kautta, ja niiden avulla se myös pääsee käyttöön, kumuloituu ja kehittyy edelleen – palautteen avulla. Antoisia lukuhetkiä! Tekijä: Miia Kosonen Julkaisusarja: Xamk Kehittää 81 Julkaisija: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Mikkeli, 2019 https://digitalia.xamk.fi/tijo

Korona haastaa tilastot Kun koronapandemia mullisti viime keväänä koko yhteiskunnan toiminnan, tutkijat ja päättäjät tarvitsivat mahdollisimman ajantasaista tietoa pandemian vaikutuksista talouteen ja yhteiskuntaan. Tilastokeskuksessa tartuimme haasteeseen ja ryhdyimme ideoimaan uudenlaisia ja entistä nopeampia tapoja tuottaa tietoa. TEKSTI: ERJA SEPPÄNEN Poikkeustilanteessa datatuotantoa lähdettiin kehittämään useiden yhteistyötahojen kanssa. Taloustieteen tutkimusyksikkö Helsinki GSE perusti viime maaliskuussa taloustilanteen analyysiin keskittyvän tilannehuoneen yhdessä VTT:n ja Tilastokeskuksen kanssa. ”Tilannehuonetta varten aineistot siirretään Tilastokeskuksen tietoturvalliseen ympäristöön, jossa tutkijat pystyvät käyttämään niitä etäyhteyden avulla”, kuvailee yhteistyötä ylijohtaja Ville Vertanen. Tilastokeskus toteuttaa myös valtioneuvoston kanslian toimeksiannosta Kansalaispulssi-kyselyä, jonka avulla päätöksenteon tueksi voidaan tarjota kansalaisten tuntemuksia ja tulevaisuuden uskoa kuvaavaa tietoa. Kansalaispulssin tiedot saadaan liittämällä Tilastokeskuksen tiedonkeruisiin koronatilannetta kartoittavia lisäkysymyksiä. Kokeelliset tilastot avuksi Tilastokeskuksella on useita kokeellisia tilastoja, joita voidaan hyödyntää poikkeusolojen vaikutusten tarkasteluun normaalia tilastotuotantoa nopeammin. Ne hyödyntävät uudenlaista dataa tai perustuvat uusiin laskentamenetelmiin. Kokeellisista tilastoista on esimerkkinä rekkaliikenteeseen perustuva talouden pikaennakko. ETLA:n ja Tilastokeskuksen kehittämässä mallissa talouden suhdanteiden ennusteet pohjautuvat Uudenmaan rekkaliikenteen volyymeihin liikenteen automaattisissa mittauspisteissä. Joissakin tilastoissa siirryttiin viime keväänä kuukausitilastoista viikoittaiTilastokeskuksella on useita kokeellisia seen tiedontuotantoon. Tietoa kuolleitilastoja, joita voidaan hyödyntää den määrästä samoin kuin konkurssien poikkeusolojen vaikutusten tarkasteluun määristä ryhdyttiin julkaisemaan pikanormaalia tilastotuotantoa nopeammin. ennakkotilastoina viikoittain. Tiedot jul- 20  TIETOASIANTUNTIJA 1 / 2021

Tietoa kuolleiden määrästä samoin kuin konkurssien määristä ryhdyttiin julkaisemaan pikaennakkotilastoina viikoittain. kaistaan kokeellisten tilastojen tietokantataulukoissa, sillä viikkotason tiedot ovat ennakollisia ja muuttuvat aineiston täydentyessä. Tilastokeskus on lisäksi testannut uusien aineistojen, kuten pankkien maksukorttidatan ja operaattoriaineiston käyttöä tilastoinnissa. Nämä uudet tietoaineistot tuottavat nopeaa dataa esimerkiksi taloustilastojen tueksi. Tilastokeskuksen Suomi lukuina -sivusto kokoaa keskeiset avainluvut Suomesta ja suomalaisista: tilastokeskus.fi/suomilukuina Koronan vaikutukset luettavissa jo tilastoissa Koronavirus – ajankohtaista tilastotietoa -sivustolle olemme koonneet yhteen koronapandemian vaikutuksia kuvaavia tilastoja, artikkeleita ja tilastotiedonlähteitä. Kahden viikon välein ilmestyvässä koronatilannekatsauksessa uutisoidaan lisäksi tuoreimmat tilastotiedot. Talouden tilannekuva -katsaus on laaja tietopaketti koronakriisin vaikutuksista Suomen talouteen. Katsaus julkaistaan tänä vuonna neljä kertaa. ”Pandemia vahvisti tietoisuutta siitä, että yhteiskunnallinen tilannekuva on hyvin tärkeä. Tilastokeskuksen tavoitteena onkin, että tietoa hyödynnetään yhteiskunnassa aiempaa enemmän ja laajemmin”, Vertanen sanoo.  Koronavirus – ajankohtaista tilastotietoa: http://stat.fi/koronatilastoissa ne n Kirjoittaja Erja Seppänen työskentelee Tilastokeskuksessa viestintäasiantuntijana ja on mukana ylijohtaja Ville Vertasen vetämässä koronatiedontuotantoa koordinoivassa työryhmässä. www.tilastokeskus.fi Ka K u v a: ik ri L o Kokeellisista tilastoista on esimerkkinä rekkaliikenteeseen perustuva talouden pikaennakko. TIETOASIANTUNTIJA 1 / 2021  21

Se, mitä ihmisten välillä ja mielessä tapahtuu, on sekä kiehtovaa että kummallista. KIRJAT Kirjoittajan mielenmaisemia havainnoista tietokirjaksi TEKSTI: SARI KUUSELA Mistä kirjoittaminen alkaa? Joskus ideasta, joskus pyynnöstä, oikeaa aikaa. Mutta vaikka motivaatio olisi kova, ei mitään saa joskus siitä, että miettii, mitä haluaisi ymmärtää paremmin. Tällä aikaan ilman, että syntyy rutiini kirjoittaa säännöllisesti. kertaa kirjoittaminen alkoi havainnoista ja sopivasta ajankohdasta. Ensimmäinen versio syntyy idean ja alustavan rakenteen pohjal­ Se, mitä ihmisten välillä ja mielessä tapahtuu, on sekä kiehto­ ta. Sen työstäminen vaatii usein tiivistämistä, joskus tekstin lihot­ vaa että kummallista. Olet ehkä samoin tamista, yleensä molempia, ja tietenkin kuin minä joskus miettinyt, miksi joiden­ palautetta. Sitten kirjoittaa uudelleen ja kin kanssa kaikki sujuu, toisten kanssa uudelleen, kunnes on viimeistelyn aika. hankausta ei voi välttää. Miksi tunnelma Silloin pienetkin yksityiskohdat, jotka voi muuttua hetkessä tai jotkut ajatukset aiemmin ovat jääneet syrjään, alkavat jäävät vaivaamaan. Mikä selittää yllättä­ kiinnittää entistä enemmän huomiota. vän hyvän tai kurjan olon, ja miksi tietyt Lopulta on aika uskaltaa lopettaa työs­ tilanteet ja keskustelut toistuvat kuin sa­ täminen ja luopua tekstistä ensimmäisen maa kaavaa noudattaen. Tai miksi joskus kerran. Se palaa vielä kustannustoimit­ on ymmällään tutussakin seurassa siitä, tajan kommenteilla, saa lopullisen sila­ mitä nyt on meneillään. Kuulostaako uksen, taitetaan ja julkaistaan. Ideasta tutulta? Näitä mietin ja lomalla kirjoitta­ on kasvanut käsikirjoitus, käsikirjoituk­ miseen oli hyvää aikaa. sesta kirja. Matkapäivien rytmi ja vaihtuvat Tällä kertaa tuloksena on havaintoja maisemat antavat tilaa uudelle. Pyöräi­ tunteiden vaikutuksesta, vuorovaikutuk­ lyn ja kävelyn toistuva liike rauhoittaa ja sen merkityksestä, mielen voimasta ja ohjaa olemaan läsnä hetkessä. Kun on ihmissuhteista. Mielenmaisemia – merkiirti päivittäisistä rutiineista ja vain kulkee, tyksellisen elämän jäljillä (2020, Partuu­ ajatuksilla on tilaa vaeltaa. Mieli täyttyy na) on kirja siitä, mitä tapahtuu ihmisten ja tyhjenee, järjestyy ja uudistuu, ja tärke­ välillä arjen vuorovaikutustilanteissa. Se ät asiat alkavat löytää paikkansa. Päätin kuvaa hetkiä, jotka koskettavat tunteita, paneutua joka päivä yhteen havaintoon ja paljastavat suhtautumisen ja saattavat antaa sanat sille, mitä koemme päivittäin, muuttaa suhteita ihmisten välillä. Se mutta jonka usein painaa pinnan alle. auttaa ymmärtämään itseä ja muita Mutta ei kirja tietenkään kerralla ole paremmin ja antaa myös mahdollisuuden valmis. Kesäloman muistiinpanoista kas­ katsoa itseään muiden silmin. Samalla voi seuraavan puolentoista vuoden aika­ kirja on myös matkakertomus, joka ker­ na tietokirjan käsikirjoitus. Kirjoittaminen too pyöräilyn ja kävelyn voimasta.  on prosessi, jossa havainnot, ajattelu, taustatyö ja kirjoittaminen vuorottelevat Sari Kuusela on yhteiskuntatieteiden koko prosessin ajan. Sen voisi tiivistää tohtori, tietokirjailija, matkapyöräilijä ja vaikka näin: juoksija, joka tarkastelee arjen vuorovaiEnsin syntyy idea ja työotsikko, kutustilanteita sosiaalipsykologin silmin. hahmotelma sisällöstä ja näkökulmasta. Hän on aiemmissa kirjoissaan syventySitten pitää löytää sopiva ajankohta kir­ Sari Kuusela: Mielenmaisemia – merkityksellisen nyt työyhteisöjen toimintaan, valtaan, joittamiselle; joskus se on heti, toisinaan elämän jäljillä (2020, Partuuna). Kannen graafinen johtamiseen ja sosiaalisten tilanteiden taas ajatus saa odotella pidempään suunnittelu Martta Unkari / Partuuna. dramaturgiaan. Matkapäivien rytmi ja vaihtuvat maisemat antavat tilaa uudelle. Mieli täyttyy ja tyhjenee, järjestyy ja uudistuu, ja tärkeät asiat alkavat löytää paikkansa. Tällä kertaa tuloksena on havaintoja tunteiden vaikutuksesta, vuorovaikutuksen merkityksestä, mielen voimasta ja ihmissuhteista. 22  TIETOASIANTUNTIJA 1 / 2021

Kun joulupukki saapuu haikaralla PAKINA: KIMMO HAUTALA Totuus, puolitotuus, asioiden salaaminen, tietämättömyys, mielipide ja suoranainen valhe ovat kuin tahmainen, venyvä purukumiverkko; välillä voi olla vaikeaa tietää, missä kohtaa totuuden verkossa ollaan menossa. Puhumattakaan valheiden eri väreistä, oliko tämä nyt valkoinen vai enemmän harmaan suuntaan. Olihan valheella hyvä tarkoitus, olihan? Valehtelun taito kyllä opitaan jo lapsena, entä miten kehittyy luottamuk­ sen ja epäilyksen välisellä nuorallakävely iän myötä? ”Nyt kannattaa käyttäytyä tosi kiltisti, niin joulupukki tulee käymään. Kyllä vain, poroilla tulee ja kun ei ole lunta, niin puk­ kihan lentää.” Useimmiten tämä satu menee hyvin läpi ilman epäilyjä, mutta ei aina. Tämän sain huomata parran takaa, kun muutaman vuoden ikäinen poikani sanoi kovalla äänellä ”isi”, kun joulupukin täydessä varustuksessa astuin sisään. Muutenkin laskemme luikuria lapsillemme, se voi olla harmi­ tonta fantasiaa tai sitten vain pääsemme eroon hankalasta tilanteesta. Turha hammaskeijuakaan on epäillä, saattaa jäädä kolikko saamatta. Ja haikarat, ovathan ne selvästi sisäsiistimpi tapa tuoda vastasyntynyt pienokainen maailmaan verrattuna todellisuuteen. Lapset uskovat ja mikseivät uskoisi omia van­ hempiaan. Joulupukkikin voisi aivan hyvin lentää haikaralla. Lapsen kasvun myötä vanhempien rooli totuuden ylimpinä valtiaina alkaa rapista. Ehkäpä se alkaa siinä kohtaa, kun emme tunne enää tuoreim­ pien pelien ominaisuuksia tai kun lapsi alkaa käyttää sanoja joita emme enää ymmärrä; ”se rektas mut, sit mä servasin sen”. Ei myöskään auta, jos omaa tietämät­ tömyyttään heittää lapsen kysy­ mykseen hyvän arvauksen, joka paljastuu vääräksi. Välillä harmillinen se Google. Täydellisen epäilyksen ja luottamuksen kulminaa­ Kirjoittaja kirjoitti tekstin yritys tiopiste saavutetaan mur­ ja erehdys -menetelmällä, rosiässä. Tähän ikäluokkaan delete-näppäintä säästämättä. on koodattu yksiselitteinen näkemys vanhempien lausuntojen huomiotta Olihan valheella jättämisestä. Tämä tapah­ tuu ovelan hienovaraisesti hyvä tarkoitus, olihan? nyökyttelemällä ja murah­ telemalla, mutta varsinai­ sesti kuulematta. Vanhempien mielestä esimerkiksi kommu­ nikaatio aikaisempaan iltaan sijoittuvasta kotiintuloajasta selvästi kuullaan ja hyväksytään varsin viisaana ehdotuksena. Myös huoneen siivouksesta on kerrottu hyviä ohjeita toistuvas­ ti. Tässä kohtaa tieto vain tuntuu siirtyneen fake news -osas­ tolle. Mutta kaverit, he kyllä tietävät asioiden oikean laidan ja huomattavasti paremmin kuin omat vanhemmat. Totuuden torvena käy vallan mainiosti vaikkapa TikTok tai Youtube. Kun edellä mainituista harjoittelun ikävuosista on sel­ vitty, alkaa järkevä, sopivan kriittinen suhtau­ tuminen tiedon luotettavuuteen. Vai alkaako sittenkään? Ruuhkavuosina yölliset heräilyt ja arjen pyörittäminen ovat ehdottomasti totta, kaikki muu on hieman utuista. Itse asiassa ne vuodet ovat hieman hämäriä, näin jälkikäteen ajatellen. Olivatko ne totta alkuunkaan? Iän ja viisauden karttuessa maailman­ kaikkeus saa vihdoin selkeän, yksinkertaisen muodon, jossa ei ole enää epäilykselle sijaa. Maailma on sellainen, kuin se oli silloin kun olin nuori, se ei enää muutu. Kaikki muu on nuorempien hömpötystä. Se on totuus.  ”Se rektas mut, sit mä servasin sen.”

YHDISTYKSEN KOULUTUKSIA Tiedonhallintalaki tietojohtamisen edistäjänä Aika: Keskiviikko 21.4.2021 klo 9.00–11.30 Webinaarissa opit uuden tiedonhallintalain perusteet sekä miten laki liittyy tietoon ja hyvään hallintoon. Lisäksi webinaarissa käsitellään tiedonhallintalain merkitystä tietojohtamisen edistäjänä. Saat myös suosituksia omalle organisaatiollesi tiedonhallintalain vaatimusten toimeenpanosta. Luennoitsijana toimii KTM, YTM johtava asiantuntija Tuula Seppo Digi- ja väestötietovirastosta (DVV). Sisältö  Tieto ja hyvä hallinto  Tiedonhallinta käsitteenä  Tiedonhallintalain tarkoitus ja soveltaminen  Uudet kuvaukset  Tiedonhallintalain merkitys tietojohtamiseen  Mistä lähteä liikkeelle Hyödynnä jäsenyytesi tuomat koulutusalennukset ja tule helposti mukaan verkossa! Lisäinfoa, hinnat ja ilmoittautuminen: www.tietojohtaminen.com/koulutus