Aivoitus asiaa aivovammasta Teemana vaikeuksien kautta voittoon www.aivovammaliitto.fi l www.elamajatkuu.fi 1/2021

Aivoitus Aivoitus-lehti vieraili sisällys 1/2021 vakiopalstoja Pääkirjoitus: Vaikeuksien kautta voittoon ....................... 3 Puheenjohtajan palsta: Aivovammat, uusi vuosi ja kuntavaalit ........................... 4 Vieraskynä: Epätasa-arvoinen Suomi vammautuneiden näkökulmasta .................................... 5 Teemana Vaikeuksien kautta voittoon Matka huumehelvetin porteille ja sieltä pois .................. 6 Konginkankaan turman muuttamat vuodet..................... 8 Mainososio 1 .............................................................. 12 Oulu Suomussalmi Teemana Vaikeuksien kautta voittoon Matkalla vahvaksi ja ehjäksi ........................................ 13 Mainososio 2 ......................................................... 16-17 Teemana Vaikeuksien kautta voittoon Mopo-onnettomuuden muuttama nuoruuteni .............. 18 Paluu elämään ............................................................. 22 Jyväskylä Muut artikkelit Kohtalokas laukka ....................................................... 24 Ilmojen halki kävi lentäjän tie...................................... 26 Pori Mainososio 3 .............................................................. 29 Salo Tampere Kangasala Lohja Espoo Yhdistysosio Keilailuyllätys Oulussa ................................................ 42 In memoriam Jaana Tuominen ..................................... 42 Aivovammaliiton hallituksen kuulumisia ..................... 43 Lukijaraati ruotii .......................................................... 43 AVYn, eli pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan alueen yhdistyksen, kuulumisia ............... 44 Auttaminen on mukavaa .............................................. 45 Yhdistyspalsta .............................................................. 46 Tapahtumakalenterit .................................................... 50 Liitto tiedottaa ............................................................. 51 Helsinki Mainososio 4 .............................................................. 52 Aivoitus on Aivovammaliitto ry:n lehti, joka ilmestyy neljästi vuodessa. Jäsenille lehti tulee jäsenetuna. Lehteä voi myös tilata hintaan 40 €. osoitteenmuutokset: Aivovammaliitto saa automaattiset muuttuneet osoitteet Postilta. Jos osoitteesi on salainen, ilmoita osoitteenmuutos liiton nettisivujen kautta www.aivovammaliitto.fi tai soita järjestöassistentille numeroon puh. 050 408 7095 Tilaukset: www.aivovammaliitto.fi tai järjestöassistentilta numerosta puh. 050 408 7095 Toimituksen osoite: Malminkaari 5 B, 00700 HELSINKI Päätoimittaja: Pia Warvas pia.warvas@aivovammaliitto.fi käännökset: Åsa Öhrman Aivoitus 2021 Nr Teema 2) Nuoret ja aivovamma, 3) Läheiset ja omaishoitajat, 4) vertaistuen voima, Aineistopäivä aineistot 21.4., ilm. vko 21 aineistot 4.8., ilm. vko 36 aineistot 3.11., ilm. vko 49 Taitto: Leena Hagman / Bookwell ilmoitukset: Printmix Oy, www.printmix.fi Vuosikerta (4 numeroa) 40 euroa. Aikakauslehtien liiton jäsenlehti Painopaikka: Bookwell Julkaisija: Aivovammaliitto ry ISSN 1796-1181 kannen kuva: Pia Warvas 2 Aivoitus 1/21 Näkymätön näkyväksi

PÄÄKIRJOITUS LEDARE Vaikeuksien kautta voittoon Genom svårigheter mot seger Saimme kerran yhdestä ja samasta Aivoitus-lehdestä kaksi palautetta. Ensimmäisessä moitittiin, että Aivoitus antaa aivan liian positiivisen kuvan aivovammautuneen ihmisen elämästä. Palautteessa kaivattiin juttuja, joilla ei ole onnellista loppua. Toisessa harmiteltiin, että Aivoitus antaa aivan liian synkeän kuvan aivovammautuneen ihmisen elämästä. Palautteessa kaivattiin kerrankin artikkelia, joka olisi sävyltään iloinen ja positiivinen. Vaikka palautteet olivat täysin toistensa vastakohtia, oli kumpikin viestin lähettäjä oikeassa: meistä jokainen lukee medioita omaan elämänpiiriinsä ja kokemuksiinsa suhteuttaen. Aivoituksen jutuissa kerrotaan usein vaikeuksista, sillä aivovamman jälkeen elämä harvoin alkaa sujua heti täysin ongelmitta. Jutuissa on myös usein onnellinen – tai ainakin onnellisempaan suuntaan matkalla oleva – loppu. Tämä johtuu siitä, että onneksi asiat useimmiten loppujen lopuksi lutviutuvat. Lisäksi monikaan ei ole valmis kertomaan tarinaansa silloin, kun kaikki ympärillä on vielä epävarmaa ja keskeneräistä. Tämän lehden teemana on vaikeuksien kautta voittoon. Erityisesti tämän numeron teema-artikkeleissa aivovamman saaneet ihmiset kertovat niistä kamppailuista, joita heidän oli käytävä, ennen kuin asiat järjestyivät tai alkoivat kirkastua. Artikkeleissa kerrotaan päihteistä, itsemurha-aikeista, kiistoista vakuutusyhtiön kanssa, toimeentulon haasteista ja yleisestä ahdistuksesta. Aivoitus pääsi myös mukaan laajaan Aikakauslehtien liiton toteuttamaan lukijatutkimukseen! Toivottavasti ehdit antaa sen kautta palautetta, sillä tutkimuksen pohjalta luodaan suuntalinjat lehden parille seuraavalle vuodelle. Pääset kertomaan, mitä halusit omasta jäsenlehdestäsi lukea. Kysely on vain sähköisessä muodossa, ja pääset vastaamaan siihen kirjoittamalla nettiselaimeesi seuraavan osoitteen: https://q.surveypal.com/Aivoitus Linkki ilmestyy myös sosiaalisen median kanaviimme, nettisivuillemme ja lähetään sähköpostitse kaikille, joiden sähköposti on tiedossamme. Viesti lähtee henkilökunnaltamme, joten osoitetietoja ei luovuteta ulkopuolisille. Voit antaa palautetta nimettömänä, mutta jättämällä yhteystietosi olet mukana kahden hengen Holiday club -kylpyläloman arvonnassa. Kylpylälahjakortti sisältää majoituksen jaetussa kahden hengen huoneessa, aamiaisen sekä kylpylän ja kuntosalin vapaan käytön. Onnea arvontaan, ja kiitos etukäteen arvokkaasta palautteestasi! Mukavia kevätpäiviä! En gång fick vi i en och samma Aivoitus-lehti respons av två läsare. I den första responsen fick tidskriften kritik för att den ger en alltför positiv bild av en hjärnskadad persons liv. I responsen efterlystes berättelser som inte har ett lyckligt slut. I den andra responsen var man förargad över att tidskriften ger en alltför dyster bild av en hjärnskadad persons liv. I responsen önskade man för en gångs skull en artikel som till sin ton skulle vara glad och positiv. Trots att responsen från de båda läsarna var helt varandras motsatser, hade båda rätt: var och en av oss läser medier utgående från den egna livsmiljön och de egna erfarenheterna. I Aivoitus-lehtis artiklar berättar vi ofta om svårigheter, eftersom livet efter en hjärnskada sällan börjar förlöpa helt utan problem. I artiklarna ingår ofta också ett lyckligt slut – eller åtminstone ett slut som går i en lyckligare riktning. Det här beror på att saker och ting till all lycka oftast går väl. Dessutom är få av oss färdiga att berätta vår egen historia då allt omkring oss fortfarande är osäkert och inte slutfört. Temat för den här tidskriften är att ta sig genom svårigheter mot en seger. I temartiklarna i det här numret berättar personer som har drabbats av en hjärnskada om de kamper som de måste gå igenom innan saker och ting börjar fungera eller klarna. I artiklarna berättas om drogmissbruk, självmordstankar, tvister med försäkringsbolag, utkomstproblem och allmän ångest och oro. Aivoitus har också getts möjlighet att komma med i en omfattande läsarenkät som kommer att genomföras av Aikakauslehtien liitto! Förhoppningsvis har du tid att via enkäten ge din respons, på basis av den skapas nämligen riktlinjer för tidskriften för de två kommande åren. Nu har du möjlighet att berätta vad du önskar läsa i din egen medlemstidskrift. Enkäten finns endast i elektronisk form och du kan besvara den genom att skriva följande adress i din webbläsare: https://q.surveypal.com/Aivoitus Länken finns också i våra kanaler för sociala medier, på våra webbsidor och sänds per e-post till alla dem som har meddelat oss sina e-postadresser. Meddelandet sänds av vår personal, adressuppgifter lämnas således inte ut till utomstående. Du kan ge respons anonymt, men om du uppger dina kontaktuppgifter deltar du i utlottningen av en semestervistelse för två personer i en Holiday club -badanläggning. Presentkortet inkluderar inkvartering i ett rum för två personer, frukost och fri användning av badanläggningen och anläggningens gym. Lycka till i utlottningen och tack redan på förhand för din värdefulla respons! Sköna vårdagar! Pia Warvas, päätoimittaja Pia Warvas, chefredaktör Aivoitus 1/21 3

PUHEENJOHTAJAN PALSTA ORDFÖRANDENS SPALT Aivovammat, uusi vuosi ja kuntavaalit Hjärnskador, nytt år och kommunalval Hyvää alkanutta vuotta 2021 kaikille! Käytän ensimmäiseksi tilaisuutta hyväkseni ja kiitän niistä monista puheluista ja sähköposteista, joita olen saanut lisääntyvästi viime ja alkaneena vuonna. Kuten arvata saattaa, ovat useimmat niistä koskeneet kiistoja vakuutusyhtiöiden, Kelan ja kotikunnan kanssa korvauksista, kuntoutuksista ja palveluista. Moniin niistä minulla ei ole ollut antaa valmista vastausta, mutta aina olen pyrkinyt, ja pystynytkin, ohjaamaan soittajaa eteenpäin jonkun tai joidenkin asiasta enemmän tietävien puheille. Sen verran tutuksi tämä ”aivovamma-maailma” on vuosien saatossa tullut kuntoutustyön ja liiton puheenjohtajuuden kautta. On tuntunut mukavalta kuulla jälkikäteen, jos neuvomani asiantuntijan tai jonkun muun tahon kanssa on löytynyt jokin ratkaisu soittajan ongelmiin. Minulle voi soittaa tai laittaa sähköpostia jatkossakin. On kuitenkin hyvä muistaa, että joihinkin asioihin saattaa löytää nopeammin vastauksen esimerkiksi liiton toimiston henkilökunnalta tai Neuroneuvonnasta. Kaikkien meidän yhteystietomme löytyvät Aivovammaliiton sivuilta. Uusi vuosi, uudet kujeet – entisten lisäksi. Olemme sinnitelleet kohta vuoden koronan kanssa. Vaikka toivon valoa siintää horisontissa rokotusten kautta, jatkunee tilanne haasteellisena vielä pitkään. Erilaiset paikalliset, alueelliset ja valtakunnalliset tapahtumat vertaisten kesken uhkaavat jäädä toteutumatta. Ymmärrettävistä syistä myös yhdistyksissä on ollut hiljaista. Se on harmi, koska kaksi merkittävää tapahtumaa tekee tuloaan: sote-uudistus ja kuntavaalit. Muutama niihin liittyvä ajatus ja ehdotus. Sote-uudistuksen myötä myös hoitoon ja kuntoutukseen hakeutuminen sekä monien aivovammaisten ja heidän läheistensä tarvitsemien palvelujen hankinta muuttuu. Läheskään kaikista tulevista muutoksista ei ole vielä tietoa, mutta on syytä alkaa seurata, mitä ympärillä tapahtuu. On hyvä tietää etukäteen, miten tulevissa muutoksissa otetaan huomioon aivovammaisten ja heidän läheistensä tarpeet. Paikallisesti ja alueellisesti tätä seurantaa tekevät yhdistykset jäsenineen. Valtakunnallisesti tilannetta seuraa Aivovammaliitto yhdessä muiden järjestöjen kanssa. Asiaan tultaneen palaamaan kuluvan vuoden aikana usein mm. Aivoituksen sivuilla. Aivovammaisten ja heidän läheistensä kannalta ratkaisevassa asemassa tulevaisuuden osalta ovat perinteisesti olleet kuntien valtuutetut. Ja niin on jatkossakin. Rohkenen ehdottaa, että me kaikki selvittäisimme, minkälaisia asenteita, kannanottoja ja mielipiteitä eri puolueilla ja heidän ehdokkaillaan on aivovammoista sekä niiden hoidosta, kuntoutuksesta ja palveluista. Koska keskustelutilaisuuksien järjestäminen aiheesta ehdokkaiden mielipiteiden esille saamiseksi ei vallitsevan tilanteen vuoksi ole mahdollista, pitää paikallisesti keksiä muita keinoja. Omissa tai yhdistyksen nimissä voi asiaa tiedustella esimerkiksi lehtien tai Facebookin välityksellä. Kannattaa peräänkuuluttaa paitsi yksittäisen ehdokkaan myös puolueiden paikallisyhdistysten mielipiteitä asiasta. Kaikki siis selvittämään ensin ehdokkaiden aivovammoja koskevia mielipiteitä, ja sitten muistaa mennä myös äänestämään. God början på det nya året 2021! Först av allt vill jag passa på tillfället och tacka för alla de många telefonsamtal och e-postmeddelanden som jag fick i fjol och i början av det här året. Som ni säkert kan ana har de flesta av dessa gällt tvister om ersättningar, rehabilitering och tjänster med olika försäkringsbolag, FPA och hemkommunen. Många samtal och meddelanden har jag inte direkt kunnat svara på, men jag har alltid försökt och också kunnat hänvisa dem som tagit kontakt vidare till någon eller några som är mer insatta i det ärendet gällt. Så pass bekant har den här ”hjärnskadevärlden” under årens lopp blivit tack vare arbetet med rehabilitering och arbetet som förbundets ordförande. Det har känts bra att i efterhand ha fått höra att man tillsammans med den expert eller den aktör som jag hänvisat till har kunnat finna någon lösning på problemet i fråga. Till mig kan ni ringa eller sända e-post också i fortsättningen. Det är ändå bra att komma ihåg att ni i vissa frågor kan få snabbare svar av exempelvis förbundets personal eller av Neuroneuvonta. Alla våra kontaktuppgifter finns på Hjärnskadeförbundets sidor. Nytt år, nya tag – utöver de gamla. I snart ett års tid har vi kämpat med coronaviruset. Trots att hoppets ljus hägrar vid horisonten i och med vaccineringarna, kommer situationen sannolikt att fortsätta som utmanande ännu en lång tid. Olika lokala, regionala och nationella evenemang för personer i samma livssituation hotas att bli ogenomförda. Av förståeliga skäl har det också varit lugnt i föreningarna. Det är förargligt på grund av att två betydelsefulla händelser är i antågande: social- och hälsovårdsreformen och kommunalvalet. Nedan några tankar och förslag i anknytning till dessa. I och med social- och hälsovårdsreformen förändras sökandet till vård och rehabilitering och anskaffningen av tjänster, som många personer med hjärnskador och deras närstående är i behov av. Vi har inte på långt när fått tillräcklig information om alla kommande förändringar, men det är skäl att vi börjar hålla oss à jour med vad som sker omkring oss. Det är bra att på förhand känna till hur man i de kommande förändringarna beaktar hjärnskadade personers och deras närståendes behov. På lokal och regional nivå är det föreningarna och medlemmarna som gör den här övervakningen. På nationell nivå övervakas situationen av Hjärnskadeförbundet tillsammans med andra organisationer. Under innevarande år kommer vi sannolikt ofta att återkomma till den här saken, bland annat på Aivoitus sidor. Ur hjärnskadade personers och deras närståendes perspektiv har fullmäktigeledamöterna i kommunerna traditionellt sett spelat en avgörande roll i fråga om framtiden. Och så kommer det också att vara i fortsättningen. Jag dristar mig till att föreslå att vi alla ska utreda hurdana attityder, ställningstaganden och åsikter de olika partierna och deras kandidater har om hjärnskador och vården av dem, rehabiliteringen och tjänsterna. Eftersom det på grund av rådande omständigheter inte är möjligt att ordna diskussioner som kunde klargöra kandidaternas åsikter, måste vi på lokal nivå finna andra metoder. I eget eller föreningens namn kan vi ställa frågor exempelvis via tidningar eller Facebook. Det är skäl att fråga efter åsikter om saker och ting förutom av enskilda kandidater också av olika partiers lokalföreningar. Nu ska vi alla först ta reda på kandidaternas åsikter om hjärnskador och därefter komma ihåg att också gå och rösta. Hopp om krafter att orka under det nya året 2021! Jaksamista kaikille vuoteen 2021 seppo kantola seppo kantola puheenjohtaja ordförande 4 Aivoitus 1/21

Vieraskynä-palstalla lehden lukijat kirjoittavat ajankohtaisesta tai lehden teemaan liittyvästä aiheesta. Vieraskynä Epätasa-arvoinen Suomi vammautuneiden näkökulmasta Aloitin tammikuussa 2021 työkokeilun Aivovammaliitossa vuoden etsinnän jälkeen. Työkokeilupaikan löytämiseen vaikutti todella paljon työnantajien tietämättömyys ja ennakkoluulot aivovammautuneita kohtaan. Oman mausteen soppaan toi myös vallitseva maailman tilanne. Työvalmentajani sanoihin kiteytyy hyvin, kuinka vaikeaa oli löytää työkokeilupaikkaa – Olet ainoa, joka on hänen asiakkaistaan saanut työkokeilupaikan vuonna 2020. Tämä toki lämmitti paljon ja iso kiitos kuuluukin Aivovammaliiton työyhteisölle, eritoten Päivi Puhakka ja Pihla Putkonen. Vastaanotto oli todella lämmin. Kun ensimmäisen kerran astuin Helsingin toimiston ovesta sisään, tuntui kuin olisi tullut toiseen kotiin. Tähän varmasti isoin syy on, kun ei tarvitse selitellä kaikille mikä on aivovamma. Ensimmäinen kuukausi on sujunut todella hyvin. Teen pääsääntöisesti etänä Tampereelta töitä ja tämä on ollut suuri pelastus, kun voi itse määritellä työtahdin ja milloin lepää. Tämä on myös ensimmäinen työpaikka/työkokeilu, kun jopa toppuutellaan, ettei tehdä liikaa töitä, kysellään koko ajan, miten jaksan ja onko oireita, tämä on itsellenikin ihan uutta ja on tarvinnut opetella todella kuuntelemaan omaa kroppaa. Olen kohdannut työkokeilun aikana myös vastoinkäymisiä tai ehkä paremminkin pettymyksiä. Todella suuren pettymyksen koin verotuksen suhteen. Saan työkokeilun ajalta kuntoutusrahaa, ja teen töitä pääasiassa kotoa käsin eli etänä. Kuntoutusraha lasketaan verotuksessa sosiaalietuudeksi eikä tulonhankkimiseksi, vaikka todellisuudessa tämä on meidän tulonhankkimistamme. Ymmärtäisin että tämä laskettaisiin sosiaalietuudeksi verotuksessa, jos emme olisi työkokeilussa, vaan kotona tekemättä mitään rahan eteen. Tein vero.fi-sivustolla hieman laskelmia, paljonko me maksamme enemmän veroja verrattuna palkansaajaan - ja laskelman lopputulos oli erittäin järkyttävää katseltavaa. Laskin vuosiansiolla 18 300 €. Normaali työntekijä maksaa tästä veroa 3,5 % + päälle tulee 8,55 % työeläkeja työttömyysmaksuja, eli yhteensä palkansaaja maksaa veroa 12,05 % palkastaan, kun taas samansuuruisesta kuntoutusrahasta maksetaan 21,5 % veroa. Palkansaajan eduksi siis on jo 9,45 %, eli maksamme melkein kaksinkertaisesti veroa. Palkansaajalta vähennetään automaattisesti verotuksessa 750 €. Jos palkansaaja tekee etätöitä, hän saa panna vielä enemmän vähennyksiin. Työhuonevähennys on 900 €, jos tekee yli 50 % työpäivien kokonaismäärästä. Laajakaistalaskusta saa myös panna puolet vähennyksiin, jos tarvitsee työkäytössä, sekä tietenkin ammattiliittojen jäsenmaksut menevät vähennyksiin. Palkansaaja saa siis laittaa vähennyksiin pelkästään näillä jo melkein 2 000 €. Työkokeilija ei saa vähennyksiä No miten on meidän työkokeilijoiden laita, jotka saamme kuntoutusrahaa? Me emme saa panna mitään vähennyksiä verotuksessa, vaikka maksamme jo lähtökohtaisesti paljon suurempaa veroa. Tämä tuntuu minusta taas siltä, että pistetään heikommassa asemassa Aivoitus 1/21 5 olevat maksamaan palkansaajien verovähennyskuluja ja ettei tarvitsisi nostaa ”tavallisten” ihmisten veroja. Toinen työkokeilun aloituksessa noussut asia oli, ettei näitä tuloja huomioida jatkossa, jos joutuu hakemaan ammattiliitolta työttömyyspäivärahaa. Eli näitä työkokeilun aikana saatuja tuloja ei huomioida missään. Yhteenvetona voikin sanoa, että jos vammaudut tai sairastut vakavasti ja haluat palata työelämään, tulet maksamaan veroa normipalkansaajienkin puolesta. Haluan kuitenkin kannustaa kaikkia työnantajia ottamaan työkokeilijoita yritykseen. Sieltä voi löytyä puuttuva timantti joukkoon. Työkokeilu on yksi kuntoutumismuoto, jossa katsotaan kuntoutujan voimavaroja selvitä normaalista työelämästä ja arjesta. Työkokeilu on myös väylä vammautuneen tai vakavasti sairastuneen henkilön työelämän paluuseen. Jani Saarinen

Matka huumehelvetin porteille ja sieltä pois Anni on käynyt päihdepuolelle suuntautuvan kokemusasiantuntijakoulutuksen. – Se oli erittäin hyvä, ja kokemustoiminnassa mukana oleminen on pitänyt minut kiinni elämässä. Olen päässyt myös kehittämään päihdekuntoutujille suunnattuja palveluita. Haaveissani on myös suorittaa aiemmin aloittamani nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajan tutkinto-opinnot loppuun. Annin lapsuus oli onnellinen. Vaikeista asioista ei puhuttu, mutta muuten hänen perheessään ei ollut kerrassaan mitään vikaa. Päihteitä ei käytetty, ja Annin vanhemmat ja sisarukset olivat aivan tavallisia ja mukavia ihmisiä. Perhe oli yhdellä sanalla kuvailtuna normaali. Annin tarina osoittaa, että myös hyvän perheen lapsi ja ysin tyttö voi tempautua yhä syvemmälle päihdekierteeseen. Elämään, jossa pääosaa näyttelevät huumeet ja alkoholi. Anni esiintyy tässä jutussa vain etunimellään tarinansa rajuuden vuoksi. – Vaikka olin hyvästä perheestä ja pärjäsin mainiosti koulussa vain vähällä lukemisella, olin nuorena usein ahdistunut. Olin ujo, ja tunsin itseni ulkopuoliseksi, Anni kertoo. Hänellä oli jo nuorena syömishäiriö. Tuolloin addiktiona oli liikunta, joten taipumus riippuvuuksiin oli nähtävissä jo varsin varhain. Ensimmäinen päihde oli alkoholi, joka tuli kuvioihin Annin ollessa vasta 13-vuotias. Alkoholin käyttö ei ollut sivistynyttä siemailua, vaan heti alusta alkaen niin holtitonta ryyppäämistä, että filmi meni TEEMANA vAikEuksiEN kAuTTA voiTTooN loppuillasta poikki. Huumeet tulivat mukaan kuvioihin Annin ollessa 18-vuotias. – Tutustuin tuolloin mieheen, joka käytti huumeita. Muutimme nopeasti yhteen. Hänen myötään aloin kokeilla lyhyen ajan sisällä mitä moninaisimpia aineita. Ensimmäisenä koukutuin opioideihin, joista käytin kipulääkkeeksi kehitettyä Subutexiä. Opioidit vaikuttavat euforisesti, eli kivun lisäksi huolet tuntuvat katoavan. Säännöllinen käyttö aiheuttaa voimakasta riippuvuutta. 6 Aivoitus 1/21 Ajan myötä toleranssin eli sietokyvyn kasvaessa ainetta käytetään yhä enemmän ja enemmän. Tilastokeskuksen mukaan jopa kolme neljästä maamme huumekuolemasta on opioidien aiheuttama. Päihteet vetivät Annin yhä syvemmälle. Ensiksi jäi kesken lukio, sen jälkeen kaksi ammattikoulututkintoa. Ysin tyttö ei enää käynyt koulussa. Pikku hiljaa välit vanhempiin, sisaruksiin ja päihteettömiin ystäviin katkesivat. Jäljelle jäi huumeporukka.

Syöksy yhä syvemmälle Parikymppisenä avoliitto jäi taakse, mutta huumeet jatkoivat Annin seuralaisina. – Mies oli pääasiassa hommannut meille aineet, mutta piireihin jo päässeenä sain hommattua niitä helposti itse samoilta tyypeiltä, joilta avopuolisoni aiemmin. Tässä vaiheessa aloin myös piikittää huumeita. Koukutuin amfetamiiniin ja bentsodiatsepiineihin. Amfetamiinilla on virkistävä vaikutus, kun taas bentsodiatsepiini on rauhoittava lääke. – Elin narkomaanin elämää. Asuntoni oli perinteinen narkkikämppä. Eri puolilla lojui samaan aikaan kahdeksankin roskapussia, enkä esimerkiksi edes avannut laskuja. Huumeita oli helppo hankkia, kun oli tutustunut oikeisiin – tai pikemminkin vääriin – piireihin. Sieltä löytyi kavereita, joiden kanssa minä, arka ja ujo tyttö, saatoin puhua. Huumeiden lisäksi myös miehiä oli kuvioissa aina. Heiltä hankin huumeita, tavalla tai toisella. Huumeiden myötä Anni koki itsensä entistä ahdistuneemmaksi ja masentuneemmaksi. Huume-elämä oli varsin itsetuhoista. Päiväkirjamerkintöjensä perusteella itsemurha-ajatukset pyörivät säännöllisesti mielessä. – Olin ensimmäistä kertaa katkaisuhoidossa parikymppisenä. Nyt olen 29-vuotias, ja olen ollut elämäni aikana noin kymmenen kertaa katkaisuhoidossa. Ensimmäisillä kerroilla en edes oikeasti halunnut lopettaa. Ennen hoidon alkua vedin kaikkea kuin viimeistä päivää, jonka jälkeen otin katkaisuhoidon pienenä breikkinä, lepolomana. Huumeista irti pääsemiseksi Anni on kulkenut pitkän tien. Yksi asia, joka auttoi hänet kuiville, oli aivovamma. – Seurustelin 24-vuotiaana amfetamiinia käyttävän miehen kanssa. Eräänä päivänä minulla oli vierotusoireita niin opioideista kuin rauhoittavistakin. Lisäksi olin pirilaskuissa, eli kärsin myös amfetamiinin vierotusoireista. Tuolloin saimme puhelun, kiinnostaisiko meitä kokeilla MDMA:ta eli ekstaasia. En ollut ”esson” ystävä, mutta tuossa vaiheessa kaikki kävi, joten piikitimme sitä. Muistan, että kuuntelimme päivän aikana musiikkia minun luonani, jonka jälkeen lähdimme miehen luokse. Olimme riidelleet, jonka jälkeen mies lähti hakemaan lääkkeitä naapurista. Kuulemma olin juonut osan viinapullosta tyhjäksi sillä aikaa. Sen jälkeen seuraava muistikuva onkin teho-osastolta. Syöksykierre katkeaa Anni oli hypännyt viidennestä kerroksesta ja päätynyt suoraan asvaltille. – Kaikki aina kysyvät, oliko minulla hallusinaatioita, kuten luulinko osaavani lentää, vai aioinko tappaa itseni. Vastaus on, että itsemurhayritys se oli. Anni kuvailee, että ilman päihteitä hänelle ei olisi tullut aivovammaa, mutta ilman aivovammaa hän ei olisi päässyt irti päihdekoukusta. Kun hänet löydettiin tajuttomana pihamaalta, oli ensimmäinen etappi Töölön teho-osasto, jossa kului pari viikkoa. Seuraava osoite oli Laakson sairaalan kuntoutusosasto. Siellä hänellä diagnosoitiin vakava masennus, johon aloitettiin myös lääkitys. Annille tarjoutui mahdollisuus opioidikorvaushoitoon. – Se oli minun pelastukseni. Ellen olisi hypännyt, en luultavasti nyt olisi tässä. Ja ellen olisi tarttunut tarjoukseen korvaushoidosta, olisin palannut hankkimaan huumeita kadulta, sillä kipuni olivat todella kovat. Anni kertoo, että kasvot olivat kauttaaltaan murskana. Ne koottiin kasaan titaanilevyillä. Kun Annia katsoo ihminen, joka ei tuntenut häntä hänen entisen elämänsä aikana, näkee hän edessään herkän ja vielä hieman hauraan oloisin kauniin nuoren naisen. Hän itse näkee rajusti muuttuneen ulkonäkönsä. Päihdekuntoutuksia Päihdetaustan vuoksi keskityttiin alussa huumekoukun selättämiseen ja päihdekuntoutukseen. Hänellä diagnosoitiin vähintään keskivaikea aivovamma, mutta sitä pidettiin alkuvaiheessa oikeastaan sivuseikkana. Anni toteaa, että lääkärit olivat oikeassa. Aivovammakuntoutuksesta ei olisi ollut mitään hyötyä, jos päihdekierre olisi jatkunut. Vuosien varrella on ollut muutama retkahdus ja roppakaupalla erilaisia päihdehoitoja. Sen sijaan edelleenkään hän ei ole saanut aivovammakuntoutusta, sillä hänellä ei ole esimerkiksi selkeitä muistiongelmia tai haasteita toiminnanohjauksessa – eli ei oikein mitään sellaista, joihin aivovammakuntoutuksella voitaisiin vaikuttaa. Aivoitus 1/21 7 – Vuonna 2017 olin kurssilla, jossa katsottiin päihdekuntoutujan tulevaisuuteen. Siihen liittyi työkokeilu, jossa olin kolmesti viikossa aina neljä tuntia kerrallaan. Siellä uuvuin totaalisesti. Olin jo aikaisemmin päihdekuntoutuksissa ihmetellyt erittäin voimakasta väsymystäni. En silloin tiennyt, että kyseessä oli fatiikki, joka puolestaan oli aivovamman jälkitilan oire. Tämän opin vasta myöhemmin. Minulle oli jo tehty neuropsykologiset testit, mutta aiemmin minulle ei ollut kerrottu, mitä kaikkea aivovamma voi aiheuttaa. Työkokeilu ja sen myötä väsyvyyden ymmärtäminen olivat kokonaisvaltaisen toipumiseni kannalta erittäin tärkeitä. Ilo valtaa alaa Koko sen ajan, kun Anni oli korvaushoidossa, hän oli yksinäinen. Ystäviä ei ollut, sillä vanhat kaverit hän oli karkottanut omalla käytöksellään, ja huumekavereihin yhteyden pitäminen olisi ollut tuhoisaa. Viime kesänä Anni lopetti myös korvaushoidon. Korvaushoidon lopettamiseenkin tarvittiin oma katkaisuhoitojaksonsa. Sen jälkeen vuorossa oli Myllyhoito-nimellä tunnettu päihdekuntoutus. – Onneksi pääsin irti myös korvaushoidosta. Sen myötä sosialisoiduin jälleen. Koen, että nyt pääni on selkeämpi ja myös kipuni ovat paremmin hallinnassa. Myös unenlaatuni on kohentunut. Katkaisuhoidon ja Myllyhoidon aikana nukuin vain 0 – 5 tuntia yössä, mikä ei ole ollenkaan hyvä yhdistelmä aivovamman jälkitilan kanssa. Siedän todella huonosti unettomuutta. Kaksi kuukautta kestäneen päihdehoidon jälkeen siirtyi Anni päihteettömään asumisyhteisöön 2,5 kuukaudeksi. Nyt hän asuu omillaan ja on ollut täysin kuivilla puoli vuotta. – Nyt asun jälleen omillani ja huomaan pärjääväni! Kun päihteet jäivät, välit perheeseeni ovat korjaantuneet ja he ovat tukenani. Aivovammanuorten parista olen saanut vertaistukea aivovamman jälkitilaan ja löytänyt uusia, tervehenkisiä kavereita. Matkani pohjalta pois on ollut pitkä ja rankka, mutta nyt koen, että elämä alkaa pikku hiljaa hymyillä yhä leveämmin. Koen voivani paremmin kuin koskaan aiemmin aikuisikäni aikana! Teksti: Pia Warvas Kuva: Jouni Kilpeläinen TEEMANA vaikeuksien kautta voittoon

Konginkankaan turman muuttamat vuodet Elämä voittaa vuosien taistelun jälkeen Vuonna 2004 Saana Kiviranta oli terve ja aktiivinen 24-vuotias nuori nainen. Hän opiskeli ja loi opintojen ohessa nousujohteista uraa. Hän asui avoliitossa, ystäviä oli paljon ja elämä oli kaikin puolin mallillaan. Sitten, eräänä maaliskuisena päivänä, hän astui bussiin. Suuntana oli Ruka ja matkan tarkoituksena laskettelureissu työporukan kanssa. Tämä matka, ja Saanan aiempi elämä, päättyivät Konginkankaalle. Konginkankaalla 19.3.2004 tapahtunut linja-auto-onnettomuus on Suomen historian vakavin tieliikennetapaturma. Täydessä paperirullalastissa ollut täysperävaunullinen kuorma-auto törmäsi laskettelumatkalaisten bussiin tunnetuin seurauksin. Linja-autossa oli 37 henkilöä. Heistä 23 kuoli ja 14 loukkaantui. Pahiten tuhoutui bussin etuosa, jossa istuneista vain yksi selvisi. Saana Kiviranta istui takana oikealla puolella. – Heräsin kolaripaikalla. Muistikuvani ovat todella sekavat. Luulin esimerkiksi, että olemme jäällä. Sen vuoksi ajattelin, että minun on pakko päästä ulos ennen kuin uppoamme. Emme oikeasti olleet jäällä, enkä päässyt mihinkään. Kehoni ei toiminut ollenkaan. Minulla ei ollut kipuja, mutta en saanut kunnolla happea, Saana muistelee hiljaa. Saana luuli, että hänellä on paniikkikohtaus, eikä hän siksi saa kunnolla hengitetyksi. Jälkikäteen hänelle TEEMANA vaikeuksien kautta voittoon selvisi, että toinen keuhko oli puhjennut ja selkä, jalka, kädet ja kylkiluut olivat poikki. Saanalle kiinnitettiin ranneke, jossa luki numero 1. Myöhemmin hän sai kuulla, että se merkitsi kiireellisyysluokkaa, jonka mukaan todennäköisesti pelastettavissa olevat on siirrettävä sairaalaan. Ensimmäiseksi nuori espoolaisnainen vietiin Jyväskylään. Ambulanssimatkasta Saana muistaa sen, että häntä väsytti armottomasti. Hänen ei kuitenkaan annettu nukahtaa. Ensihoitaja tivasi yhtenään, mikä on Saanan nimi. Tämä ärsytti häntä – ehkä etenkin siksi, ettei hän koko aikaa muistanut edes sitä. puolestaan oletettiin, että kaikki tarvittavat tutkimukset oli tehty heti kolarin jälkeen. Osa murtumista löytyi tämän vuoksi vasta aikojen päästä, ja ne ehtivät aiheuttaa Saanalle voimakkaita kipuja. Lopulta murtumia diagnosoitiin kaikkiaan 17 alkuvaiheessa diagnosoidun viiden sijaan. – Alku oli kipua ja paikallaan olemista. Minulta oli murtunut käytännössä kaikki päälaelta jalkapohjiin. Rautakehikko piti selkärankaani paikoillaan. Muutin sairaalasta päästyäni vanhempieni alakertaan, josta minut siirrettiin aina ambulanssilla sairaalakäynneille. Kerran unohdin ottaa lääkkeet ja luulin ankaran kivun kourissa, että jotakin uutta on tapahtunut. Silloin minua muistutettiin, että lääkkeet kannattaa ottaa säännöllisesti. Aluksi kaikki sujui vakuutusyhtiön kanssa kuin tanssi – kuten olettaa sopiikin näin tunnetun ja kiistattoman liikenneonnettomuuden jälkeen. – Vakuutusyhtiö maksoi minulle yksityislääkärikäynnit, ja muutenkin virkailijat olivat todella ystävällisiä ja avuliaita. Lääkäri kehotti minua varaamaan aivovammani vuoksi ajan myös neurologille. En muistanut kuul- Koko keho murskana Sittemmin kävi ilmi, että Jyväskylän ja Espoon sairaalan välillä tapahtui tietokatkos. Jyväskylässä annettiin vain ne hoitotoimenpiteet, joiden ansiosta Saana voitiin siirtää turvallisesti Espooseen Jorvin sairaalaan. Espoossa 8 Aivoitus 1/21 – Uni, liikunta ja ravinto ovat ne peruspohjat, joista pidän säntillisesti kiinni. Lisäksi tarkkailen kuormitustilaani, meditoin, nukun päiväunet ja pidän tarvittaessa lepohetkiä, Saana Kiviranta kertoo.

Aivoitus 1/21 9 TEEMANA vaikeuksien kautta voittoon

Saana luuli, ettei voi saada lapsia. Siksi raskaus olikin iloinen yllätys. -Yksinhuoltajuus ei tietystikään aina ole helppoa, ja lisäksi lapseni sairastui vuonna 2015 syöpään. Onneksi hän parantui vuoden kestäneiden syöpähoitojen ansiosta ja elää nyt terveen pikkupojan elämää, Saana Kiviranta kertoo. lenikaan aikaisemmin aivovammasta. Ajattelinkin aluksi, että se on varmasti pikku juttu murtuneeseen selkärankaani verrattuna. Kuntoutuminen eteni, ja myös aivovammaa alettiin kuntouttaa. Saana halusi mahdollisimman nopeasti takaisin töihin. Hän palasikin sorvin ääreen heti, kun koki siihen kykenevänsä. – Oletin, että kunhan pääsen töihin, elämäni palaa normaaleihin uomiinsa. Huomasin kuitenkin, että työnteko oli todella haastavaa. Minuun suhtauduttiin töissä hyvin ja kannustavasti. Esimieheni sanoi, että saan tehdä töitä jaksamiseni mukaan. Kolari kosketti suuresti työyhteisöämme, sillä onnettomuudessa oli mukana neljä ihmistä työpaikaltamme. Yksi, todella pidetty kollegamme, menehtyi tapaturmassa. Saana selviytyi töistään, mutta vain jotenkin. Olo oli sekava ja hän pohti, onkohan hän tulossa flunssaan. Elämä koetteli muutenkin. Tuli ero. Jos hän meni ystäviensä kanssa ulos, olo oli sekava. Hän joutui hakemaan useasti sairauslomaa. Koska Saana ei ymmärtänyt, mistä moinen olo johtui, kertoi hän olevansa oksennustaudissa tai flunssassa. – Epäilin omaa mielenterveyttäni, sillä minulla ei ollut mitään käsitystä siitä, miten aivovamma vaikutti minuun kokonaisvaltaisesti. Vakuutusyhtiöltä punaista valoa Sitten tapahtui kaiken edellä kerrotun valossa jotakin todella yllättävää ja odottamatonta. – Noin vuoden kuluttua vakuutusyhtiö löi liinat kiinni! Heidän mukaansa oireillani ei ollut enää syy-yhteyttä onnettomuuden ja siinä saamieni lukuisien vammojen kanssa. Oli käsittämätöntä, että nämä samat tyypit, jotka aluksi olivat niin ystäväl- TEEMANA vaikeuksien kautta voittoon lisiä ja avuliaita, olivatkin yhtä äkkiä kylmiä ja totesivat vain, että tässä on valitusosoite, tee valitus. Saana sinnitteli edelleen töissä. – Sekoilin töissä vammani kanssa, valittelin jonnekin vakuutusoikeuteen ja kaikki oli todella sekavaa, melkoista pykäläviidakkoa. Välillä valitukseni meni väärään osoitteeseenkin, sillä minulla ei ollut hajuakaan, miten ja minne valitukset pitäisi hoitaa. Saanalle ei koskaan selvinnyt, miksi onnettomuuden jälkeen vakuutusyhtiö piti selvänä, että hänen oireensa johtuvat vakavasta onnettomuudesta, mutta vuoden kuluttua oireilla ei enää olisikaan ollut mitään tekemistä kolarin kanssa. – Jälkikäteen olen ajatellut, oliko vakuutusyhtiön täysin yllättävän syy-yhteyden kieltämisen taustalla se, että menin töihin. Oliko se virhe? Olisiko minun pitänyt hakeutua heti eläkkeelle? Jos näin on, tuntuu se todella väärältä, sillä olihan työhön 10 Aivoitus 1/21 menosta paljon hyötyäkin. Mistä olisin tiennyt, ettei minusta enää ole entisiin tehtäviini, ellen olisi kokeillut? Tässä vaiheessa päädyin palkkaamaan asianajan. Taistelu jatkui Aivovammaymmärrys alkoi herätä, kun Saana löysi aivovammoihin erikoistuneen neuropsykologin. Tämä muistutteli, miksi olo on sekava, miksi puhekyky meni, miksi tuli epilepsia ja aivorunkomigreeni. – Neuropyskologi kehotti minua hakeutumaan aivovammakuntoutukseen, Insureen. Vakuutusyhtiö kieltäytyi, joten anoin kuntoutusjaksoa Kelalta. Myös se kieltäytyi. Kukaan ei myöntänyt mitään ja mietin, mitä voin nyt tehdä, mistä saan apua. Minulla alkoi olla yhä enemmän sairauslomajaksoja. Ajattelin, että kenties asiat korjaantuvat työpaikkaa vaihtamalla. Uusi työpaikka oli aiempaakin

haastavampi, sillä Saanan olisi pitänyt oppia uusi työ ja tutustua uuteen työyhteisöön. Hän koki, ettei oppinut mitään, eivätkä ihmisten nimet jääneet hänelle mieleen. Neljän kuukauden kuluttua hän päätti tehdä irtioton ja lähteä puoleksi vuodeksi lepäämään Australiaan. Reissukaan ei levosta käynyt, sillä Saana kuormittui ihan kaikesta aina lennoista uusien ihmisten tapaamiseen. – Päätin, että Suomeen palattuani etsin työn, jota voin tehdä kahdeksasta neljään ilman stressiä. Niinpä hakeuduin ja pääsin luottoyhtiön puhelinpalveluun. Työhistoriani vuoksi minulle tarjottiin pian esimiespaikkaa, jonka otinkin innolla vastaan. Aluksi kaikki meni hyvin, sillä käytin kalenteria ja kirjasin kaiken ylös. Pärjäsin, mutta kuormituin. Jouduin olla vähintään kerran viikossa sairauslomalla. Välillä vain istuin ja mietin, mitä minun pitäisi seuraavaksi tehdä. Tässä vaiheessa Kela myönsi laitoskuntoutusjakson. Kuntoutuksen aikana Saanan aivovammatietous heräsi ja hän alkoi perehtyä asiaan. Ensimmäistä kertaa vuosien sinnikkään yrittämisen jälkeen hän alkoi vaivihkaa myöntää itselleen, että kenties hän ei olekaan työkykyinen. Asianajaja patisti käräjille, mutta Saana ei ollut valmis niin radikaaliin toimenpiteeseen. Tässä vaiheessa Konginkankaan turmasta oli kulunut kuusi vuotta. tekemistä asian kanssa. Muutin jälleen vanhemmilleni, että tulisin toimeen taloudellisesti. Saana vaihtoi asianajajaa, sillä hän ei halunnut oikeustaistelua. Hän tiesi, että siihen voisi mennä hyvinkin kymmenen vuotta. Uusi asianajaja päätyi tekemään valituksen liikennevahinkolautakuntaan. Hän uskoi sen menevän läpi, sillä diagnoosit ja kaikki tutkimukset olivat kiistattomia heti onnettomuudesta alkaen. Näin kävikin. Joulukuussa 2010 Saana sai liikennevahinkolautakunnasta myönteisen päätöksen, jonka myötä hänelle myönnettiin työkyvyttömyyseläke ja kuntoutukset. Elämä voittaa! – Eläkepäätös oli samalla sekä todella järkyttävä, mutta myös helpottava asia. Ajattelin, että nyt pystyn alkaa kuntouttaa itseäni. Olin todella hirveässä kunnossa. Painoin 90 kiloa, en pystynyt liikkumaan, minulta oli mennyt työ, parisuhde ja kaverit. Olin todella pohjalla ja mietin itsemurhaa. Kun työn ja toimeentulon aiheuttama huoli oli poissa, alkoi kuntoutuminen vihdoinkin täydellä teholla. Saana alkoi käyttää kaiken sen energian, jonka hän oli aiemmin uhrannut työssä jaksamiseen ja rahahuolista murehtimiseen, omaan kuntoutumiseensa. Hän aloitti säännöllisen kuntoutuksen fysioterapeutin johdolla. Aluksi hän pystyi nostamaan vain puolen kilon painon, mutta ajan kanssa kunto koheni. Paino alkoi pudota ja Saana innostui liikunnasta uudella innolla. Elämä alkoi vuosien jälkeen jälleen hymyillä. – Opiskelin kuntosalinohjaajaksi. Koulussakin oloni oli sekava ja minun oli vaikea oppia uutta ja työskennellä ryhmässä, mutta sen avulla sain eväitä itseni kuntouttamiseen. Nyt olen opiskellut myös ratkaisukeskeiseksi valmentajaksi ja annan vertaistukea muille aivovamman kokeneille. Kävin myös life coach -koulutuksen. Nyt aivovamman oireeni ovat hyvin hallussa, sillä tunnistan ne, osaan elää oirekuvan kanssa ja lisäksi eläke turvaa talouteni. Iloa päiviini tuovat myös lapseni ja kolme koiraani. Nyt kaikki elämäni osa-alueet alkavat olla tosi hyvin hallussa, Saana Kiviranta iloitsee. Teksti ja kuvat: Pia Warvas valitus liikennevahinkolautakuntaan – Olin jo pitkään intuitiivisesti tajunnut, että jotakin on pielessä. Aloin ymmärtää, ettei minusta ole enää töihin. Sen hyväksyminen ja myöntäminen itselleni oli henkisesti kaikkein raskainta. Kuitenkin kieltäydyin ehdottomasti, kun lääkäri ehdotti eläkepapereiden täyttämistä. Toivoin edelleen, että kuukauden sairausloma muuttaisi tilanteeni. Mutta ei se muuttanut. Ensimmäinen eläkehakemus täytettiin, mutta vakuutusyhtiö kiisti kaiken. Työnantaja antoi irtisanomislapun, sillä Saana ei kyennyt hoitamaan töitään. – Minulla ei ollut mitään tuloja. En saanut senttiäkään Kelalta enkä sosiaalitoimesta, sillä heidän mukaansa toimeentuloni varmistaminen olisi vakuutusyhtiön asia. Vakuutusyhtiön kanta oli, ettei heillä ole mitään Aivoitus 1/21 11 TEEMANA vAikEuksiEN kAuTTA voiTTooN

Vaikeuksia korvausten kanssa? Oikeus ei toteudu itsestään. Anna meidän auttaa. Ota yhteyttä. Jarkko Männistö Asianajotoimisto 020 780 6450 jarkkomannisto.fi www.normet.com 12 Aivoitus 1/21

Matkalla vahvaksi ja ehjäksi Kun Laura Rantanen oli 18-vuotias tuoreen ajokortin haltija, lähti hän kuskiksi synttäriseurueelle eräänä maaliskuisena yönä. Matkaa tehtiin Lauran ensimmäisellä autolla. Jossakin vaiheessa iltaa vaihdettiin kuljettajaa. Rattiin istui vieläkin kokemattomampi kuski. Tämän käsistä Lauran auto karkasi ja päätyi lyhtypylvääseen. Laura Rantasen auton ja lyhtypylvään kohtaaminen ei päättynyt hyvin. Autosta tuli tällissä rusina, eikä kyydissä olleetkaan selvinneet naarmuitta. Laura ei tiedä, oliko muilla turvavyöt kiinnitettynä. Se on kuitenkin fakta, että hänellä itsellään ei ollut. Kolarin seurauksena Laura sinkoutui kuskin jalkatilaan ja löi matkan varrella päänsä johonkin. Sekä kuski että Laura kiidätettiin teho-osastolle. Takapenkillä matkustanut henkilö kuoli onnettomuuspaikalla. – Olin kuusi vuorokautta tehoosastolla, jonka jälkeen kirurgisella ja neurologisella osastolla. Olin tuolloin lukiossa kolmannella luokalla ja halusin kivenkovaan päästä takaisin kouluun. Yritykseni lähteä päättyi kaatumiseen, josta muistona minulla on edelleen arpi leuassani. Sen jälkeen hänet sidottiin sänkyyn ja pyörätuoliin, sillä omat jalat eivät vielä kantaneet, mutta menohalut olisivat olleet voimakkaat. Pyörätuolista Laura pääsi jaloilleen ja alkoi ensiksi liikkua rollaattorin kanssa. Seuraavaksi kävely alkoi sujua seinästä tai ihmisistä tukea ottaen. Sairaalassa alkoivat fysio- puhe- ja toimintaterapiat. Vappuna hän pääsi kotiin. Lauran vanhemmat olivat muuttaneet edellisjoulukuussa asumuseroon, jonka jälkeen isän tytöksi tunnustautuva lukiolainen oli asunut isänsä kanssa. Isänsä luokse hän myös palasi sairaalasta. Laura pääsi loppukesästä 60 päivän jaksolle kuntoutukseen silloiseen Synapsiaan. – Huomasin, että myöhästyisin Laura Rantanen on aina ollut kädentaitaja. Hän hallitsee niin pitsinnypläyksen, mattopuilla kutomisen kuin muutkin käsityöt. – Aloitinkin artesaaniopinnot tänä syksynä. Valmistun vuonna 2022. Nyt tunnen olevani omalla alallani. Mieli kevenee ja tunnen olevani oikeassa paikassa, kun saan tehdä erilaisia käsitöitä. Aivoitus 1/21 13 TEEMANA vAikEuksiEN kAuTTA voiTTooN

Laura Rantanen kiinnostui politiikasta vuonna 2015. Tänä keväänä hän onkin kunnallisvaaliehdokkaana Porissa! – Puolueeni arvot, solidaarisuus ja tasa-arvo, ovat myös minulle tärkeitä. koulun aloituksesta päivällä, joten sain lähteä jo 59 päivän jälkeen. Näin pääsin aloittamaan koulun silloin, kun lukuvuosi alkoi. Elämän mullistuksia Jo ennen onnettomuutta Lauran elämässä oli ollut haastavia hetkiä ja aikoja. Laura kertoo olleensa ala- ja yläasteella koulukiusattu. Pääasiassa kiusaaminen oli sanallista ilkeilyä, joukon ulkopuolelle jättämistä ja selän takana naureskelua. Hän sai kuulla myös tappouhkauksia. Kaiken tämän vuoksi Laura oli hiljainen, ujo ja syrjäänvetäytyvä. Aivovamma muutti tilanteen. Hiljaisesta ja kiltistä tytöstä tuli puhelias ja sosiaalinen. Vaikka aivovamma diagnosoitiin heti sairaalassa, aivovammalle tyypillisesti Lauralla oli aluksi oiretiedostamattomuutta. – Meni pari vuotta, että en edes ymmärtänyt minkään muuttuneen. Välillä pohdin, mikä minua vaivaa, mutta useimmiten en edes suonut aikaa moisille mietteille. Elämäni oli sekavaa ja elin melko villisti. Mietin myös itsemurhaa. Villistä vuosista huolimatta Laura kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 2006. Ensimmäiseksi läpi menivät venäjä ja reaali ja sitten äidinkieli ja matema- TEEMANA vAikEuksiEN kAuTTA voiTTooN tiikka. Englannista hän ei suoriutunut ensimmäisellä yrityksellä, mutta treenattuaan koko kesän yksin ja kavereiden avustuksella, enkkukin tuli läpäistyä valkolakin arvoisesti. Samana syksynä hän aloitti kauppaoppilaitoksessa, josta valmistui kolmen vuoden kuluttua. Mieli teki ammattikorkeaan lukemaan liiketaloutta. Ovet eivät auenneet ensimmäisellä yrityksellä, mutta vuoden itsenäinen opiskelu takasi opiskelupaikan seuraavalla yrittämällä. Laura kuvailee, että liiketalous ei loppujen lopuksi ollut varsinaisesti hänen juttunsa. Samoihin aikoihin hän tapasi miehen, jota kumpikaan hänen vanhemmistaan ei pitänyt tyttärelleen oikeana. – Ymmärsin sen itsekin, mutta vasta vuosien kuluttua. Suhteessani olin eräänlainen äiti Teresa, joka huolehti ja kantoi vastuun kaikesta. Lisäksi olin juuri ostanut oman asunnon, opiskelin ja tein töitä. Tämä uuvutti minut totaalisesti, ajauduin pikavippikierteeseen, sain burn outin ja lopulta yritin itsemurhaa. Jouduin sen seurauksena osastolle. Laura kuvailee, että aika oli kaikin puolin hirveää. Rahaongelmien vuoksi hänelle määrättiin jo osastolla olleessaan edunvalvoja. Lauran äiti ja isäpuoli ostivat hänen asuntonsa, jotta tuttu koti säilyisi. 14 Aivoitus 1/21 – Edunvalvoja oli jälkikäteen ajateltuna tuossa vaiheessa täysin oikea ratkaisu. Olen jo pari vuotta sitten päässyt siitä eroon, kun olen saanut jälleen elämäni hallintaan, Laura hymyilee. Kaiken myllerryksen keskellä Laura jatkoi opiskelujaan Satakunnan ammattikorkeakoulussa. – Opiskelu ei mennyt ihan normaaleja latuja. Sain välillä suoritettua yhden kurssin ja sitten taas joskus seuraavan. Yritin paeta kouluun vaikeaa elämäntilannettani. Laura alkoi liikkua narkomaani-, sekakäyttäjä- ja alkoholistipiireissä. Hän ei itse juurikaan päihteitä käyttänyt, mutta seura ei siitäkään huolimatta ollut parasta mahdollista. Vuonna 2016 hän hakeutui uudelleen osastolle hoitoon. Lopulta, keväällä 2017, hän valmistui tradenomiksi. Seuraavana päivänä hänen isäpuolensa kuoli. Ilo valmistumisesta vaihtui yhdessä iskussa suruksi. – En pystynyt juhlistamaan valmistumistani lainkaan, en luonnollisesti kyennyt tuntemaan koulun päättymisestä siinä tilanteessa mitään iloa. vahva ja itsenäinen nainen Vuonna 2017 Laura ymmärsi, että nyt mopo on karkaamassa käsistä. Hän halusi ryhtiä elämäänsä. Hän halusi aikuistua, löytää terveitä ihmissuhteita ja paikkansa maailmassa. Jo vuosia hän oli käynyt mielenterveyspuolen klubitalo Sarastuksessa, josta hän saikin apua ja tukea sekä päiviin mielekkyyttä. Hän aloitti myös uudelleen vanhalla, tutulla neuropsykologilla käynnit. – Vuodet 2018–2019 koin monia pysäyttäviä hetkiä, joiden aikana aloin ymmärtää, mitä oikeasti haluan elämältäni ja minkälaisia ihmisiä – ja miehen – tarvitsen elämääni. Tuolloin Laura haki ja pääsi lähihoitajakouluun. – Aluksi ajattelin, että se on minulle juuri sopiva ala. Lauran piti kuitenkin keskeyttää opinnot, sillä työ oli liian hektistä, eivätkä hänen aivonsa jaksaneet mukana niin nopeatempoisessa ja vastuullisessa työssä. – Koulu oli kuitenkin upea kokemus! Se näytti minulle selkeästi asioita ja suunnan elämälleni. Olin harjoittelussa vuodeosastolla, kotihoidossa, palvelutalossa vanhusten parissa ja

päiväkodissa. Erityisesti vuodeosastolla työskentely herätti ymmärryksen siitä, minkälaisessa kunnossa olin itse ollut. Näin muutenkin elämää niin monelta kantilta, ettei se ilman tätä opiskelukokemusta olisi koskaan ollut mahdollista. Näin ja opin paljon. Suurin oppi oli Lauran mukaan sen ymmärtäminen, ettei hän ole vielä valmis kantamaan vastuuta kenestäkään toisesta kuin itsestään. – Olen vasta vuoden verran asunut uudelleen itsekseni, joten nyt haluan ensiksi oppia tuntemaan itseni. Haluan oppia, kuka on aikuinen Laura. Haluan oppia ymmärtämään, minkälainen ihminen hän on. Olen nyt 35-vuotias, mutta vaikutan paljon nuoremmalta. En kuvailisi itseäni naiiviksi, mutta tietyllä lailla lapsenomaiseksi kuitenkin. Laura kertoo viime aikoina lueskelleensa itsetutkiskeluun ja tunnelukkoihin liittyviä kirjoja. – Tiedän nyt oikean suunnan! Löysin nykyisen mieheni viime heinäkuussa. Aluksi sen ei pitänyt mennä näin pitkälle, sillä ajattelin, että en ole vielä valmis vakavaan parisuhteeseen. Halusin suhteeseen kaksi aikuista, tasaveroista ihmistä. Halusin tutustua ja rakastua rauhassa. Tällä hetkellä voin kuitenkin jo sanoa, että hän on juuri se mies, jonka kanssa toivon eläväni lopun elämääni, vaikka vammani ottaakin välillä vallan. Laura on valmis aikuisuuteen. – Vaikka olen 35-vuotias, en ole aiemmin ollut tarpeeksi aikuistunut. Se johtuu varmasti siitä, että olin vammautuessani vasta juuri aikuisuuden kynnyksellä. Mutta askel askeleelta etenin kohti aikuisuutta. Koen jo nyt olevani voittaja. Alan olla vahva ja ehjä ihminen! Teksti ja kuvat: Pia Warvas Käsityökuvat: Laura Rantasen albumista Lauran käsityötaidonnäytteitä. Laura alma materissaan eli SAMKin kampuksella. Hän oli ensimmäisiä tältä kampukselta valmistuneita. Aivoitus 1/21 15 TEEMANA vAikEuksiEN kAuTTA voiTTooN

Oletko joskus harkinnut sijoittamista start-up -yrityksiin, mutta epäröinyt liikaa? Ja katunut päätöstäsi, kun yritys myytiin tai se listautui? Nyt sinulla on uusi mahdollisuus tehdä piensijoitus, ja hyötyä taloudellisesti yhtiön kehityksestä. Medicortex Finland Oy:n osakeantiin voi osallistua merkitsemällä osakkeita alkaen 2 800 euroa (500 osaketta). Lisätietoa: www.medicortex.fi/investors Ota yhteyttä: medicortex@medicortex.fi www.riku.fi www.sol.fi 16 Aivoitus 1/21

Fysioterapeutti on ollut mulle tärkein henkilö vammautumisen jälkeen. Hän on opettanut mua tunnistamaan omia voimavarojani, kannustanut ja ollut mun mentori. Hän on mun rock star! Kun onnistutaan jossain asiassa niin se on yhteinen voitto.“ — Eero, 39v, aivovamman saanut kuntoutuja — Lue Eeron koko tarina osoitteessa fysios.fi Aivovamma voi vaikuttaa ihmisen elämään monin eri tavoin. Siksi aivovamman jälkeisessä fysioterapiassa on tärkeää yksilöllisyyden ja kuntoutujan voimavarojen huomioiminen sekä motivoivien asioiden löytäminen.“ — Eeron fysioterapeutti — Fysioksessa työskentelee yli 500 neurologisen fysioterapian ammattilaista. Tavoitteenamme on parantaa kuntoutujan toiminta- ja liikkumiskykyä, sekä mahdollisuuksia selviytyä päivittäisistä toimista. Fysioterapiaa toteutetaan toimipisteessä ja kotikäyntinä kuntoutujan arkiympäristössä. Soita ja kysy neurologisesta fysioterapiasta lisää p. 010 237 700 Haluatko kuntoutukseen, joka voi muuttaa loppuelämäsi? SI O T U LTÄ! A I E A A M VAR HUOLTO I VUOS VUOSIHUOLLOT ÖLJYNVAIHDOT KORJAUKSET KAIKKI MERKIT RAHOITUS Me VetreaNeuronilla annamme käyttöösi huippuosaamisemme sekä kuntoutusta tehostavat laitteet. Teemme kaikkemme, että kuntoutuksesi on tuloksellista, vaikuttavaa ja juuri Sinulle räätälöityä. Sinä valitset. Meille pääset kuntoutumaan jonottamatta! SIJAISAUTO VELOITUKSETTA KÄYTTÖÖSI HUOLLON AJAKSI! AUTON NOUTO JA PALAUTUS (MAX15KM) 1.9-30.10.2020 AUTOSERVICE LOHJA VetreaNeuron Letkukaari 5B, 70820 Kuopio 050 430 2040, vetreaneuron@vetrea.fi, www.vetrea.fi puh. 040 523 1044 (myös WhatsApp) Tarrantie 3, 08500 Lohja huolto@autoservicelohja.com Aivoitus 1/21 O € TERVETULOA TÄYDEN PALVELUN AUTOHUOLTOON LOHJAN MUIJALAAN ARKISIN KLO 9-17 17

Mopo-onnettomuuden muuttama nuoruuteni Lada törmäsi kuljettamaani monkkariin kääntyessään kolmion takaa risteyksessä oikealta eteeni. Tömähdin Ladan kylkeen kuin hiekkasäkki ottamatta lentoharjoituksia. Juuri ostettu uusi kypärä tuntui ruuvipuristimelta päässä, enkä nähnyt mitään. Hätäännyin vilkkaasti liikennöidyllä tiellä huutaen apua. Ehdin miettimään kypärän kohtaloa, se kun oli hankittu tahdostani pienellä tappelulla, äidin mielestä ”turhakkeena”, isoveljeni vanhan, minulle liian ison kypärän tilalle. Mietin leukavyötä avatessani, että jos nyt en saa sitä päästäni pois, se varmaan joudutaan sairaalassa sahaamaan, niin kova oli paine. Kun sain sen päästäni pois, mietin, laskenko hyvän kypärän maahan. Sitten totesin, että vatut, ei tällä kypärällä enää tee mitään. Aikaa tähän kului varmaankin sekunnin murto-osia, mutta ne tuntuivat minuuteilta. Miesääni vastasi avunhuutoihini ja ohjasi minut istumaan rotvallin reunalle - näin oletan, sillä mitään en nähnyt useaan päivään. Poliisin pöytäkirjoista selvisi, että Ladan sivulasit olivat hajonneet törmäyksen voimasta. Pääni oli aivan turta, polviin sattui ihan perhananmoisesti. Ambulanssi tuli. Halusivat minut makuulleen, jolloin ulvahdin! Paine päässäni oli sietämätön. Vain etukumarassa, puoli-istuallaan, pystyin olemaan. Sairaalassa meinasivat hermostua minuun, kun leikkasivat vaatteet päältäni ja samalla rakkaat festarirannekkeet, joita olin ranteessani säästänyt. ”Ymmärrätkö, että sulle on käynyt nyt todella huonosti. Otamme polaroiditkuvat vakuutusyhtiötä varten” sanoivat. Noh, en todellakaan ymmärtänyt. Pyysin soittamaan äidille, ettei olisi huolissaan. Elettiin lankapuhelin aikaa. 14.8.1990. Peruskoulun ysiluokka alkaisi parin päivän päästä. Ei paluuta entiseen Sitten pimenee. Seuraavat muistikuvat ovat muutaman päivän päästä, kun sairaanhoitaja yrittää liotella silmiäni auki. Seinällä oli juliste ”Anna elämälle mahdollisuus”, sitä tuijotin toista viikkoa. Minut oli leikattu kasvoista, kipsattu, letkutettu. Nenäni oli mennyt aivan murusiksi, iho ja huuli haljennut. ANNA ELÄMÄLLE MAHDOLLISUUS. ANNA UNELMIEN SIEMENILLE SIIVET. TEEMANA vAikEuksiEN kAuTTA voiTTooN 18 Aivoitus 1/21

OMAN ELÄMÄNI PILLIPIIPARI Kesäiset polut. Auringon lämmittämät jäsenet ja valon voitelemat nivelet. Vapaus kuljeskella ja ihmetellä. Tutkia ja istahtaa. Luovutan kiireen terriereille. Ne pitävät siitä minunkin edestäni. Silti seuraavat minua. Tulevat yhä luokse. MUHAMMAD ALI Nyrkkeilylegenda Muhammad Ali on sanonut: Lentää kuin perhonen, pistää kuin ampiainen. VILLASUKKA Sitä ei pääse viluvarpaatkaan paleleen kun ystävänä on avustava terrieripieni. Poskipäiden, silmäkuoppien luut ja otsa saaneet murtumia. Vasen ranne oli murtunut. Polvet ja pään luut oli röntgenkuvattu. Kaularankaa ei. Eikä päästä otettu magneettia, koska sellaista ei ilmeisimmin siihen aikaan vielä ollut. Sairaalassa kävi paljon ystäviäni. Kiitos heille siitä. Äiti toi sairaalaan päiväkirjani, jotta pysyisin jotenkin järjissäni. Kiitos siitä. Muuten ei varmasti olisi jäänyt mitään muistikuvia tuosta hetkestä ja ajasta, joka muodosti 15-vuotiaana elämänjanaani viivan ennen ja jälkeen kolarin. Paluuta entiseen ei ollut. Ei bändiin. Ei harrastelijateatteriin. Ei kouluun. Ei tanssimaan. Yritin kyllä ja ystävät yrittivät kannustaa, mutta minulle oli tapahtunut jotain, mitä kukaan ei kertonut eikä selittänyt kenellekään. Olin saanut aivovamman, joka muutti persoonallisuuteni. Sen lisäksi ulkonäköni oli muuttunut radikaalisti. Turhaannuin itseeni, kun en enää pystynyt muistamaan, en keskittymään, koordinaatio ei toiminut, sanat vaihtoivat paikkaa eikä niitä meinannut löytyä, jotkut sanat vain takertuivat lieväksi änkytykseksi. Olin raivoa täynnä sisälläni. Olin kipua täynnä. Poskiontelot eivät toimineet ja jatkuva tulehduskierre alkoi, jatkuvan kasvo- ja päänsäryn kanssa. En saanut nukuttua. Silmät seilasivat yrittäessäni katsoa jotakin tarkasti. Inhosin itseäni. Yritin, epäonnistuin, yritin, epäonnistuin ja yritin. Sama jatkuu edelleen. Vakuutusyhtiö kiisti syyyhteyden, enkä vielä 30 vuoden jälkeenkään saa esimerkiksi ansionmenetyskorvausta tai kuntoutusta liikennevahinkovakuutuksesta. Koirat ovat armollisempaa seuraa kuin ihmiset ja vuorovaikutus yksinkertaisempaa. Valokuvaus on ollut toinen seuralaiseni, jonka taakse on ollut helppo piilottaa ruhjotut kasvonsa ja olla tarkkailija silloin, kun ei jaksa osallistua keskusteluun. Tai kun muuten keskittyminen ja paikalla olo olisivat tukalaa, kamera on antanut mahdollisuuden olla läsnä ja silti omissa oloissaan. Kun sitten kolarissa vaurioitunut kaularanka halvaannutti oikean käden kahdeksan vuotta sitten - joka onneksi kaularankaoperaatiolla saatiin hermovauriosta huolimatta toimimaan, joskaan ei luotettavasti, MIHIN Mihin olinkaan menossa, mistä tulossa ja miksi. Kartanoon takanani vai kartanosta, kanankopista kerrostalossa johon en mahdu vaikka pieni olenkin. Pääni on täynnä elämää, koska se on tyhjä. Päätin ala-asteella että jätän muistiini enemmän tilaa musiikinteorialle ja skippaan maantieteelliset väkiluvut ja valuutat. Päädyin linnanjuhliin avecina kellarista koirahierojan opinnoista, vaikka minusta piti tulla rokkitähti ja takanani olevaan kartanoon päädyin vammaisagilityurheilijana juhlimaan maailmanmestaruushopeaa ja kahta Suomenmestaruutta sekarotuisella koiralla joka on ensimmäinen wikipediaan päässyt sekarotuinen koira Ropperi agilitysaavutuksineen vaikka minut melkein onnistuttiin nujertamaan pelkäämään omaa varjoanikin. Mihin seuraavaksi? Sitäen tiedä. Vielä. Toivottavasti omaan kartanoon, jossa on tilaa eletylle ja elämättömälle elämälle muistoineenja unelmineen, ilman ulkopuolista paineistusta, vapaana hengittämään ja luomaanuutta. Ihmisoikeudellaolla minä, minuna. Aivoitus 1/21 19 TEEMANA vAikEuksiEN kAuTTA voiTTooN

ELÄMÄ ON ANTANUT JA ELÄMÄ ON OTTANUT. Sekunnin sadasosassa kaikki voi muuttua. Terveestä tulla aivovammainen. Maailmanmestarista tulla häviäjä. Sekunnin sadasosassa. Tuskin silmänräpäys. Kuin kameran suljin. Nyt. Nyt. Nyt. Maailma olisi paljon parempi paikka elää jos ihmiset olisivat enemmän kuin myyrä SAAVAT LENTÄÄ eikä ennalleen - jouduin luopumaan järjestelmäkameralla kuvaamisesta. Jäljelle jäi koira. nauraa niille ongelmille, jotka arjessa rasittavat ja joista muut sättivät, arvostelevat ja haukkuvat. Nauraa etenkin. Huumorilla, varsinkin mustalla huumorilla, me jaksamme. Vaikeuksien kanssa lähdimme vielä 2018 Englantiin kiillottamaan MM-hopeasta kultaa. Se olikin jo miltei kädessä, kun viimeisellä radalla tapahtui pahin mahdollinen. Täydellinen blackout. Keskeltä rataa yksi este vain oli poistunut muististani täydellisesti. Tulin vielä maaliin tuulettaen kultaa onnesta soikeana, kunnes minulle tultiin kertomaan, että suoritus oli hylätty. Jouduin katsomaan sen videolta uskoakseni tapahtuneen. En oikein tiedä vieläkään, miten antaisin itselleni anteeksi, hyväksyisin. Se oli niin hieno rata! Parhaita mitä koskaan teimme! Koira totteli täydellisesti, se jätti suorittamatta esteen, jolle en ollut antanut käskyä, esteen, joka oli poistunut minun maailmastani. Onneksi voitimme vielä 2019 toisen para-Suomen mestaruuden, joka on voimassa yhä, koska covid-19 pandemian vuoksi kisoja ei ole voitu järjestää 2020. Para-agilityn merkitys KÄTTÄ PÄÄLLE Sovitaanko, sovitaanko niin, että yhdessä kuljetaan, Yhteistyöstä iloitaan. Tahdotaan ja kiukutellaan Kivussa kiroillaan ja Rakastaen raivotaan. Sovitaanko, läpy läpy, Yhdessä, yhdessä kuljetaan. TEEMANA vAikEuksiEN kAuTTA voiTTooN Keskityin ja panostin agilityyn pusselikoirani kanssa. 2015 oli paragilityn pilottiryhmä, johon osallistuin. Siitä sitten alkoi sinnikäs ja määrätietoinen harjoittelu. Sain tavoitteen, Para-SMkisat ja PAWC (Para Agility World Championship) 2016. Voitin tuon uskomattoman mustan terrieriystäväni kanssa 2016 para-SM-kultaa ja PAWC tuli 5. sija. 2017 voitimme PAWC MM-hopeaa. Siitä kiitoksena tulin vihdoin nähdyksi ja kuulluksi, ja löysin vertaistukea Aivovammaliitosta ja Suomen kipu ry:stä. Sain ensimmäistä kertaa tietoa vammaispalvelusta, ja minulle myönnettiin henkilökohtaista avustusta. Sain myös ensimmäistä kertaa elämässäni neuropsykologista kuntoutusta, ja minulle myönnettiin vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena fysioterapiaa. Pystyin kipupoliklinikalla vetoamaan vammaisurheilijana antidopingsäännöstöön kieltäytyessäni lääkkeistä, jotka olivat jo aiemmin ajaneet minut tuhon partaalle. Sain myös neuvoja oikeudellisesta avusta, ja vihdoinkin asianmukaista ja asiallista tietoa aivovammasta. Aivovammaisten vertaistuki on parhaita kokemuksiani. On helpottavaa voida vertaistuessa ilman pelkoa kertoa, kuunnella ja 20 Aivoitus 1/21 Nautin kaikesta siitä, mitä koirat voivat tehdä, mikä itselleni on rajallista. voimauttavan valokuvan voima Voimaannuttavat kuvat tulivat siis oikein hyvään saumaan tutkiskella itseään. Oli haastavaa olla kuvattavana ja miettiä, mitä rekvisiittaa ottaa mukaan tai mitä laittaa päälle. Vielä haastavampaa oli katsoa kuvia. Niitä

kuvia, joissa puhuin, tai tein jotain. Niistä tuli esiin kasvojeni ruhjeet ja edelleen kiristävät arvet. Oli todella vaikea katsoa niitä. Samalla hymyilevistä kuvista tuli esiin itseäni hämmentävä rauha, sisäinen rauha. Pilkahdus itsestäni ennen kolaria. Positiivinen määrätietoisuus. Haaveet. Unelmat. Uteliaisuus tulevaisuudesta. Nälkä elämästä ja luonnon kauneudesta. Kiitos Pia Warvas ja Aivovammaliitto paikallisyhdistyksineen. Pidetään itsestämme ja toisistamme huolta. Pidetään kypärät päässä ja koitetaan vältellä turhia riskejä. Annetaan toisillemme arvoa ja tukea. Kannustetaan toisiamme. Ilo, hyvä tahto ja välittäminen ovat valtava vuorovaikutuksen voimavara. Panostetaan siihen. Periksi ei anneta! Toivotan kaikille aurinkoista kevään odotusta, uuden oppimista, uusia ideoita ja tapoja sekä ihania unelmia, joita tavoitella! Terveyttä kaikille! VALOKUVAUS Jotta kaiken muistaisin. Jotta itseni unohtaisin muistaakseni kuka olen. Jotta muistaisin mistä tulin löytääkseni takaisin. Jotta tuntisin muistavani ajatella. Jotta ajatukseni muistaisin. Jotta löytäisin kaudeuden kurjuudesta. Jotta kurjuudessa muistaisin kaudeuden ja valon. Jotta näkisin elämän. Jotta muistaisin kylmässä kesän lämmittämät värit. ODOTAN Odotan rauhaa sieluun. Katkerilta vääryyksiltä oikeutuksen vapautumisen kokemukseen laskea puolustuksen. Vapauttaa siihen kaikkeen negatiiviseen valitusten viidakkoon ja oikausuvaatimuksiinkäytetyn 30vuotisen energian hyvään ja kehittävään toimintaan joka ylläpitää elämän voimaaeikä sosiaalitoimen viranhaltijoiden kiusaamisen myötä aja luovuttamisen kielekkeelleja itsetuhoon heidän pönkittäessä omaa sairasta valtamaailmaansaheikonpiosaisten kustannuksella. Se on liianjulmaa. Viranhaltijoiden koskaan joutumatta vastuuseen tekemistään päätöksistä. Teksti: Jonna Malmberg Kuvien ideointi: Jonna Malmberg, kuvat otti: Pia Warvas INFO Jonna Malmberg viittaa viimeisessä kappaleessa voimauttavan valokuvan menetelmään. Aivoituksen päätoimittaja Pia Warvas valmistui syksyllä 2020 voimauttavan valokuvan perusopinnoista, jonka ”lopputyönä” eli asiakasprojektina Jonna toimi. Voimauttava valokuva on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä palkittu sosiaalipedagoginen menetelmä, jossa voimautumisen käsitteen sisältämät ehdot - itsemäärittelyn oikeus, valta-asetelmien purkaminen ja vastavuoroisuus - määrittelevät ne eettiset raamit, joiden sisällä valokuvaa voidaan käyttää turvallisesti terapeuttiseen identiteettityöhön ja vuorovaikutustaitojen parantamiseen perheessä, vertaisryhmässä, työyhteisössä tai ammattilaisen ja asiakkaan välillä. Lisää voimauttavan valokuvan menetelmästä voit lukea tämän lehden Elävästä elämästä -palstalta, jossa Miina Savolainen kertoo asiasta. ELÄMÄ KUIN LOPPUMATON NYRKIN ISKU 14vuotiaana oli unelmia, suunnitelmia. Lada tuli kolmion takaa. Musersi kasvoni kypärään. Täräytti aivoni ruhjeille. Pikku sakoilla siitä selvisi, lada. Minun maailmani, suunnitelmani, unelmani murenivat kuin luu veriseen lihaan iskusta, iskusta joka toistuu kuin paikalleen jumittunut levysoittimen neula toistaen samaa, uudestaan ja uudestaan. Hoitovirheitä, kirjausvirheitä, viranhaltijoiden vastuun pakoilua, vakuutusyhtiön vilpillisyyttä ja porsaanreikiä. Elämäni on kuin loputon nyrkkeilyottelu, taistelua, taistelusta, taisteluun. Katson Rocky-leffat uudelleen ja uudelleen keräten voimaa seuraavaan iskuun, jotta jaksan taas nousta ja jatkaa eteenpäin. Aivoitus 1/21 21 TEEMANA vAikEuksiEN kAuTTA voiTTooN

Paluu elämään! Suomussalmelainen Markku Keränen häärii kotonaan etsien haastattelua varten valmiiksi miettimäänsä taustamateriaalia. – Tämä on juuri se, mitä minulle aivovamman myötä tuli – etsin aina jotakin, koko ajan, hymähtää näyttelijäsuuntautunut teatteri-ilmaisun ohjaaja. – Luotan aivovammamonologini onnistumiseen. Kaikki tietävät, että minulla on aivovamma, joten vaikken haluakaan erityiskohtelua, etenemme vammani ehdoilla. Jos väsyn, pidämme tauon. Olen myös miettinyt, että voin piilotella lunttilappuja lavalle, sillä pitkien tekstien ulkoa oppiminen ei välttämättä suju, Markku Keränen pohtii. TEEMANA vaikeuksien kautta voittoon 22 Aivoitus 1/21 Markku Keränen valmistui 1990-luvulla Turun taiteen ja viestinnän oppilaitoksesta, joka tunnetaan nykyään Turun ammattikorkeakoulun taideakatemiana. Valmistumisensa jälkeen kainuulaismies jäi asumaan opiskelukaupunkiinsa. Siellä hän myös aivovammautui vuoden 2012 lokakuussa. Siitä, miten vammautuminen tapahtui, ei ole aivan täyttä varmuutta. Oletettavasti kyseessä on ollut pahoinpitely, mutta koska silminnäkijöitä ei koskaan ilmaantunut, aivan varmoja ei asiasta voida olla. Joka tapauksessa hänet löydettiin kadulta tajuttomana ja raskaasti hengittävänä. – Tunnen itseni ja pasifistisen luonteeni, joten pidän hyvinkin mahdollisena, että olen mennyt riitapukareiden väliin ja yrittänyt rauhoittaa jotakin tilannetta. Mahdollista on myös, että joku on käynyt kimppuuni. Lääkärinlausunnossa todetaan, että ympäri kehoani saamani vammat ja ruhjeet vaikuttavat väkivallan seurauksena tulleilta, mutta on myös mahdollista, että kaatuminen olisi ne aiheuttanut. Markku oli koomassa kaksi päivää. Diagnoosina joissakin papereissa on keskivaikea ja toisissa vaikea aivovamma. Kun kunto koheni, alkoivat erilaiset terapiat. – Sain Turussa erittäin hyvän terapeutin ja neurologin. Neuro- ja psykoterapiassa itkettiin ja naurettiin. Sain selviteltyä siellä asioitani laajemminkin. Lapsuuteni ja nuoruuteni eivät olleet elämää kauniissa ja seesteisessä kehdossa, vaan päinvastoin, tulen hyvin rikkinäisestä perheestä. Lapsuuttani ja nuoruuttani värittänyt epävarmuus oli kamalaa. Vasta aivovamman myötä pääsin selvittämään näitäkin asioita. Vaikka aivovamma toi tukun uusia vaikeuksia, sain sen avulla voiton lapsuuden haamuistani. Markku kuvailee, että terapian edetessä tärkeää on uskaltaa puhua rehellisesti ja kaunistelematta omista asioistaan – myös niistä vaikeista ja surullisista. – Kaikkein vaikeinta on juuri uskal-

taa olla rehellinen. Kun kertoo hirveitä tarinoita omasta elämästään alkaa pohtia, uskookohan kuulija edes minua! korvauksen hakemisen haasteet Elanto vamman jälkeen ei tullut kuin Manulle illallinen. – Vatvoin pitkään, haenko korvausta valtionkonttorilta. En kyennyt tekemään hakemusta itse. Menin jotenkin sellaiseen tilaan, ettei se yksinkertaisesti onnistunut. Niinpä pyysin aivovammapoliklinikan sosiaalityöntekijältä apua hakemuksen tekemiseen. Kun hakemus lähti, meni päätöksen saamiseen kauan, yli vuosi. Markku uskoi melkoisella varmuudella saavansa vähintään menetetyn palkkansa osuuden. – Mutta en saanut mitään. Syinä lienee ne seikat, ettei silminnäkijöitä ollut ja että lääkärintodistuksessa on se yksi lause, jossa mainitaan myös kaatumisen olevan mahdollinen vammani aiheuttaja. Aluksi Markku aikoi tehdä päätöksestä valituksen, mutta päätti jättää koko prosessin väliin. – Minulle tuli sellainen olo, että en jaksa. Vielä tänäkin päivänä ajatellessani asiaa olen raivoissani! Mietin, että selviän henkisesti paremmin, kun unohdan koko jutun. Ja näin olikin. En enää ajattele asiaa, ellei se erikseen tule puheeksi niin kuin nyt. Nytkin raivostuttaa ja ihmetyttää, minkälainen tämä meidän korvausjärjestelmämme oikein on! Toimeentuloni rakentui Kevan eläkkeen ja Kelan täydentävän eläkkeen varaan. Epäonnistunut paluu lavoille Välillä pariksi vuodeksi Kajaaniin muuttanut Markku palasi takaisin Turkuun. Siellä hän tapasi sattumalta kurssikaverinsa, erityisesti stand upin parista tutuksi tulleen Mika Eirtovaaran. Markku kertoi hänelle aivovammastaan. Tovi tämän jälkeen Mika otti Markkuun yhteyttä sähköpostitse. – Mika kysyi, teenkö vielä näyttelijän hommia. Totesin, että en osaa sanoa, onnistunko; en ole yrittänyt sitten vammauduttuani, mutta kiinnostaisi kokeilla. Mika totesi, että eihän sitä kokeilematta tiedäkään ja että hänellä olisi tiedossa rooli, joka sopisi minulle – Olen miettinyt, että kyllä aivot ovat mieletön kapistus! Eivät ne välttämättä korjaannu, mutta jotakin siellä tapahtuu, kun toipuminen etenee. Rikkoutuneet reitit eivät välttämättä parane, mutta sieltä löytyy uusia reittejä. Lähes siltä istumalta Markku suuntasi Turkuun ja alkoi valmistautua Linnateatterissa esitettävän näytelmän rooliin. – Se reissu päättyi kyyneliin. Jännitin kaksin- tai kolminkertaisesti siihen verrattuna, mitä normaaliin ramppikuumeeseen kuuluukin. En pysynyt perässä, en hahmottanut paikkoja ja olin ihan pihalla koko ajan. Ensimmäisen esityskerran jälkeen itkin kotonani monta tuntia ja tajusin, että minun pitää kertoa heti työryhmälle, ettei minusta ole tähän. Markku oli jo ehtinyt ilmoittaa Kelalle, että hän alkaa tienata palkkarahoja, joten eläkettä pienennettiin. Raha-asiat lutviutuivat kuitenkin hyvin, sillä kuluneet muutama kuukausi katsottiin olevan työkokeilua. uusia tuulia Nyt, hieman yli kahdeksan vuotta vammautumisen jälkeen, Markun elämässä puhaltavat suotuisat tuulet. – Elämäni on asettunut uomiinsa. Harrastan liikuntaa pyöräillen ja lenkkeillen. Yritän opetella lukemaan, sillä se on vielä hankalaa ja hidasta. Luen väärin, enkä hahmota kokonaisuuksia. Mutta opin koko ajan lisää. Tulevaisuus vaikuttaa valoisalta myös työrintamalla, ja paluu teatterin lavoille näyttää enemmän kuin todennäköiseltä. – Aika nopeasti onnettomuuteni jälkeen olin alkanut ajatella, että aivo- Aivoitus 1/21 23 vamma pitäisi tuoda teatterin lavalle. Toiveenani oli jonakin päivänä kertoa taiteen avulla, minkälaista elämä on keskivaikean aivovamman kanssa. Nyt, kuin vuosia on kulunut, koen olevani valmis. Haluan tuoda toivoa ja lohdutusta heille, jotka kamppailevat oman tai läheisensä aivovamman alkutaipaleella. Lisäksi haluan opastaa heitä, joille aivovamma on vieras asia, mitä aivovamma tarkoittaa ja mitä se ei tarkoita. Nyt toive on toteutumassa. Kajaanissa toimii vuonna 2014 perustettu Vaara-kollektiivi, joka tuottaa esittävää ja soveltavaa taidetta. Markku tutustui yhteen Vaaran ohjaajaan, Eino saareen, kun tämä teki viime elokuussa julkaistua esikoiskirjaansa ”Miehen kosketus”. – Esitin ideani Einolle, ja nyt valmistelemme tunnin mittaista aivovammamonologiani. Ensi-ilta on todennäköisesti Kajaanissa noin vuoden sisällä. Proggikseni käsikirjoituksesta vastaamme Eino ja minä, ohjaajana toimii Eino, musiikista vastaa Laura Matilainen ja valaistuksesta Marko Moilanen. Aivovamma-aiheisen esityksen työnimenä on Avaprog. Lopullinen nimi on harkinnassa, mutta se liittynee jollakin tavalla löytämiseen, onnistumiseen tai paluuseen – kuten Paluu elämään tai Täältä tullaan elämä! Markun visiona on, että ensi-illan jälkeen esitys voisi lähteä kiertämään ympäri Suomea. Sopivia estradeja voisivat olla esimerkiksi kuntoutuskeskukset, asumispalveluyksiköt – ja aivovammayhdistysten ja Aivovammaliiton tilaisuudet! – Aivovammayhdistysten ja Aivovammaliiton edustajat saavat mielellään ottaa minuun yhteyttä, niin voin kertoa lisää ja voimme neuvotella mahdollisista yhteistyökuvioista! Mies puhkuu toimintatarmoa ja intoa. - Voi sitä riemua, mitä tunsin ensimmäisen improvisaatioharjoituksen jälkeen! Se lähti menemään kuin itsestään ja tuntui kuin en olisi ikinä teatterin lavalta poistunutkaan! Markku Keräseen saa yhteyden seuraavan sähköpostin kautta: 0414693442@netti.fi Teksti: Pia Warvas Kuvat: Jouni Kilpeläinen TEEMANA vAikEuksiEN kAuTTA voiTTooN

Kohtalokas laukka Toissa vuoden syyskuussa eräänä sunnuntaina Riikka Peltola oli perheineen hevostallilla. Riikka ratsasti omalla hevosellaan maneesissa, eli sisätiloihin rakennetulla ratsastuskentällä. Hänen puolisonsa Ville seurasi ratsukon menoa maneesin seinustalla. Kovassa laukassa hevonen kääntyi ympäri, jolloin Riikka putosi kyydistä ja laskeutui suoraan päälleen. – Kuvaan kirjassani vammautumistani niin, että ikään kuin joku olisi vaihtanut päässäni olevan käyttöjärjestelmän salaa ja ilman, että pystyin varautumaan siihen ennalta. Minun olikin yhtäkkiä opeteltava, miten uusi käyttöjärjestelmä toimii, Riikka Peltola kertoo. MuuT ARTikkELiT 24 Aivoitus 1/21 Riikka Peltolan maahan päättynyt ilmalento oli niin hurja, että hänen sydämensä pysähtyi. Hän oli hengittämättä kuuden minuutin ajan. Puoliso ville Peltola oli käynyt ensiapukurssin, mutta joutui nyt ensimmäistä kertaa testaamaan teoriassa oppimaansa käytännössä. Onneksi opit toimivat tositilanteessakin, ja hän pystyi pelastamaan vaimonsa takaisin elämään. Ensihoitohenkilökunta vaivutti Riikan koomaan, jonka jälkeen hänet vietiin TAYSin teho-osastolle. Sydämen pysähdyksen lisäksi ratsastusonnettomuuden seurauksena Riikan maksa repesi ja hänellä diagnosoitiin vaikeaasteinen diffuusi aksonivaurio sekä kovakalvon että lukinkalvon alaiset verenvuodot. Hänen toinen puolensa halvaantui. – Olen ammatiltani kirjanpitäjä, joten minun pitää työssäni kirjoittaa paljon kahdella kädellä. Aloin kuntoutusmielessä kirjoittaa, ja myös siksi, että asioiden ylös kirjaaminen oli tärkeää huonon muistini vuoksi, Riikka kertoo. Alussa kirjoittaminen oli vaikeaa. Lähes jokainen sana meni väärin. Mitä pidemmälle kirjoitusharjoitukset etenivät, sitä jouhevammin työ sujui. Myös toispuoleisuus käsissä vähentyi lähes olemattomaksi alkuvaiheeseen verrattuna. – Aika nopeasti huomasin, että olenkin aika lahjakas kirjoittamaan. Kirjoittaminen oli minulle uutta, sillä kirjanpitäjänä olin aina pitänyt itseäni ensisijaisesti laskijana ja numeroihmisenä. Lopulta kävi niin, että muistiinpanoistani syntyi kirja, Riikka kertoo.

Ensimmäinen valmis, seuraava suunnitteilla Riikan esikoiskirjaa ”Pysähdys” voi tilata hänen kotisivujensa www.riikkamaria.com kautta. Nettisivuilta tilattujen kirjojen tuotosta osa lahjoitetaan aivovammatyöhön. Opusta on saatavilla myös kirjakaupoista. Myös toisen kirjan aihe on jo mietittynä. Riikka haluaa kirjoittaa aivovamman monista kasvoista ja monimuotoisuudesta. – Kerron aivovammatarinoita ja tuon esiin, että jokainen aivovamma on valtavan erilainen. Aivovammoja tuntemattoman on sitä erittäin vaikea edes käsittää. Riikka toivoo, että uusi kirja voitaisiin jakaa terveydenhuoltoalan opiskelijoille. – Olen yllättynyt, miten vähän jopa terveydenhuollon ammattilaiset tietävät aivovammoista. Haluaisin kirjallani vaikuttaa siihen, että jos yhtäänkään epäillään pään alueen vammaa, tehtäisiin magneettikuvaus aina. Jos se jää pois ja alkuvaiheen diagnostiikka on puutteellista, voi se tuoda aivovammautuneelle ihmiselle tulevaisuudessa suuriakin vaikeuksia. Riikka kertoo kirjoittamisen olevan kuntouttavaa ja terapeuttista. – Olen kuntouttanut itseäni kymmenkertaisesti verrattuna siihen, mitä olen kuntoutunut ulkopuolelta annetun kuntoutuksen avulla. Ennusteeni oli alkuun todella heikko, ja minun piti jäädä vaikeasti vammautuneeksi. Ennustaminen lopetettiin, ja tässä minä olen! Kukaan ei tiedä, miksi ja kuinka tämä oli edes mahdollista. Terapeuttini ovat sanoneetkin, että periksiantamattomalla luonteellani on paljonkin tekemistä nopean toipumiseni kanssa. Aivovamman jälkitila Isoin ja näkyvin aivovamman jälkitilan oire on silmän liikuttajahermon halvautuminen. Riikka näkee kaksoiskuvia, eikä silmä liiku ylähäältä alas. Hänen silmälasiensa toisessa linssissä onkin suoja. Se poistaa kaksoiskuvat. Myös toisessa silmässä on vikaa. Se tarkentaa viiveellä, eikä hämäränäköä ole. – Kun katson sinua, kestää hetken, ennen kuin näen kasvosi. Ennen onnettomuutta en tarvinnut lainkaan silmälaseja. Toispuoleinen halvaus vaikuttaa myös nieluun, jonka vuoksi ruoka menee helposti väärään kurkkuun. Muistiaukko on 1,5 kuukauden pituinen. Riikka muistaa paremmin lapsuuden kuin edellisen vuoden. Ellei hän keskity allekirjoitukseensa, tulee nykyisen nimen sijaan paperille todennäköisemmin tyttönimi. Riikan muisti toimii muutoinkin eri tavoin kuin ennen. Riikka Peltola kiittelee lämpimästi isäänsä, joka heti alkumetreillä muistutti, että jokaisesta tapahtumasta voi seurata myös jotakin hyvää. – En ole koskaan miettinyt, että miksi juuri minulle kävi näin tai harmitellut asioita, jotka menetin. Silloin, kun elämä ei lopu, se jatkuu! – Aika vähän unohtelen tärkeitä asioita, jos niistä on kalenterimerkintä. Sen sijaan seikat, jotka olivat aiemmin automaattisesti hallussa, saattavat unohtua – kuten esimerkiksi en uimahalliin lähtiessäni välttämättä muista pakata uimapukua mukaan, ellen erikseen kiinnitä asiaan huomiota. Riikka ei tunne kipua, nälkää, janoa, kylmää tai kuumaa. Hänen lapsensa lempiharrastus onkin nipistellä äitiään, sillä lapsesta on hassua, ettei äiti ole moisesta moksiskaan. – Olen innokas saunoja. Nykyään tiedän, että nyt on syytä lähteä vilvoittelemaan, kun muut juoksevat ulos tai siirtyvät kyyristelemään alalauteelle. Kerran kävin kavereiden kanssa lenkillä sonnustautuneena trikoisiin ja toppiin. Kaverillani oli yllään talvivaatteet. Viime kesäkuuhan oli kuuma, mutta heinäkuu kylmä. Jatkoin heinäkuussa kesämekkoihin pukeutumista, joten vilustuin ja sain nuhan. Nyt yritän muistaa katsoa tarkasti säätiedotukset ja tarkistaa, mitä lämpömittari näyttää. Päiväunia Riikka ei alkuun ottanut, mutta 12-tuntiset yöunet ovat tarpeen. – Uneni syvyys on jotakin aivan muuta kuin aiemmin. Kun menen nukkumaan, on minulta kuin taju pois seuraavat 12 tuntia. Riikka ei ole onnettomuuden jälkeen ratsastanut omalla hevosellaan, mutta on käynyt terapiaratsastuksessa. Ratsastuksen olisi voinut saada osaksi kuntoutussuunnitelmaa, mutta Riikka halusi toisin. – Päätin, että minulle ratsastus on osa henkistä hyvinvointia ja haluan käydä tallilla niin kauan kuin se on kivaa. Vaikka ratsastus kuntouttaa valtavasti, en halunnut sen olevan osa virallista kuntoutustani. Kun pääsen hevosen selkään, en edes huomaa vammojani, silmänikään eivät vaivaa lainkaan. Minulle ratsastus on luonnollisempaa kuin kävely. Riikka kuvailee, että merkittävin henkinen kriisi oli luonteen muuttuminen. – Yhtenä päivänä herätessäsi oletkin ihan eri ihminen. Se vaati totuttelua. Olen onneksi luonteeltani sopeutuvainen, ja olen aina katsonut luottavaisesti tulevaan – niin nytkin. Olen alusta asti luottanut, että tulevaisuus kantaa, Riikka hymyilee luottavaisesti. Teksti: Pia Warvas Kuvat: Jouni Kilpeläinen Aivoitus 1/21 25 MuuT ARTikkELiT

Ilmojen halki kävi lentäjän tie Matti Pirhonen kertoo harrastaneensa joskus hamassa nuoruudessaan purjelentoa muutaman vuoden. Sen jälkeen hän vaihtoi lennokkeihin. – Lennokkikerhon haasteena purjelennon suhteen oli, että esimerkiksi silloin, kun olisi ollut aikaa lähteä lentämään, ei se onnistunut säiden puolesta. Purjelentoharrastuksen lennokkeihin vaihtanut ilmailukärpäsen purema Matti Pirhonen halusi takaisin ilmojen teille. Hän kävi ensiksi ultrakevyen lentokoneen ohjaajan kurssin. Ultrakevyt kone on normaalia lentokonetta kevyempi malli, jonka maksimi lentoonlähtöpaino on 450 kg. – Kurssin aikana selvisi, että en saa lentolupakirjaa. Syynä oli sairastamani masennus. Lentolupakirjan myöntämiskriteerit kiristyivät sen jälkeen, kun se yksi siellä Saksassa päräytti vuorenseinään. Matti viittaa vuoden 2015 lento-onnettomuuteen, jossa Germanwingsin lentoperämies mitä todennäköisimmin ohjasi reittilentokoneen tahallaan päin vuorta. Hän oli salannut työnantajaltaan mielenterveysongelmansa. Turmassa kuoli jokainen koneessa ollut. Menehtyneitä oli yhteensä 150 henkilöä. – Vaikka en saanut ulrakevytlentolupakirjaa, ohjaajakurssin käyminen oli silti hyvä kokemus. Lähtökiidossa ulrakevyt kiihtyy nopeasti, melkein kuin formula-auto. Seuraavaksi Matti päätti lähteä riippuliitokurssille. – Silloin oli talvi, joten aluksi lähdimme liikkeelle järven jäältä. Kun mönkijä vetää hinausnarua ja riippuliidintä, liidin nousee nopeasti ilmaan. Seuraavaksi riippuliitäjät siirtyivät harrastuksineen Nummelan lentokentälle. Matti oli tässä vaiheessa harrastanut lajia puolisen vuotta. Eräs päivä lentokentällä koitui Matin kohtaloksi. ilmailuliikenneonnettomuus – Silloin kohtalokkaana päivänä tapahtui monta asiaa, joiden ei olisi pitänyt tapahtua. Ensinnäkin olin hieman MuuT ARTikkELiT 26 – Olin ajatellut aiemmin, että vaihdan alaa ja ryhdyn valokuvataiteilijaksi. Pitäisin näyttelyitä ja tekisin kirjoja. Minulla on nytkin mielessäni seitsemän erilaista näyttelyideaa. Suurin este toteuttamiselle on, ettei minulla ole tällä hetkellä ajolupaa, Matti Pirhonen kertoo. Aivoitus 1/21

liian painava sille liitimelle, jolla olin nousemassa ilmaan. Toiseksi silloin ei tuullut ihan tarpeeksi. Kolmanneksi siinä vaiheessa, kun opettaja irrotti hinausnarun, olin jostain syystä ajautunut liikaa oikealle. Minun olisi pitänyt irrottaa naru rinnassani olleesta hinauskytkimestä, mutta en tiedä yhtään, miksi en sitä tehnyt. Lopputuloksena oli liidin, jonka lentäjästä roikkui naru, joka sitten tarttui koivuun – koivuun, jonka ei olisi pitänyt kasvaa kiitoradan reunassa. Ja se naru veti minut syöksyyn, joka päättyi vasta maanpinnassa. Oliko pudotus viisi metriä, vähän vähemmän vai hieman enemmän, sitä on mahdotonta sanoa tarkalleen. Kyseessä on lääkärin arvio, joka tehtiin Matin saamien vammojen perusteella. Matti itse ei muista päivästä mitään. Kun opettaja soitti hätäkeskukseen, oli lääkintähelikopteri sattumalta lähellä harjoittelemassa. Se pääsi nopeasti hakemaan Matin hoitoon. – Se oli elämäni ensimmäinen helikopterikyyti. Tosin en itse muista siitä mitään, sillä matkustin taju kankaalla. Nyt haaveilen, että pääsisin joskus helikopterin kyytiin niin, että ymmärtäisinkin matkasta jotakin. Matti vietiin Töölön sairaalaan, josta hänet aikanaan siirrettiin kotikonnuille Lohjalle teho-osastolle. Hän oli tajuttomana viisi viikkoa, ja yhteensä sairaaloissa kului puoli vuotta. – Diffuusi aksonivaurio diagnosoitiin minulla heti. Lisäksi minulla murtui yhdeksän luuta, joista kuusi oli kylkiluita ja yksi nikama – joka onneksi oli vaarattomasta ulokkeesta. Myös oikea puoleni halvaantui haaverissa. Matti kuvailee sairaala-aikaansa epämääräiseksi. Hän oli välillä tajuissaan ja välillä – omien sanojensa mukaan – puoliksi ihan pihalla. Häntä pidettiin välillä lepositeissä, sillä mies ei meinannut malttaa pysyä aloillaan. Hoito sairaaloissa oli konservatiivista, eli leikkauksiin tai muihin toimenpiteisiin ei ryhdytty, vaan annettiin ajan parantaa. Hänen piti opetella uudelleen kävelemään ja käyttämään oikeaa kättään. Kun oikea käsi oli pois pelistä, oppi hän myös vasemman käden käyttämisen ja on nyt kaksikätinen. Sairaala-aikana aloitettiin fysioterapia, ja puhe- ja toimintaterapia sekä neuropsykologinen kuntoutus alkoivat Laakson kuntoutussairaalassa. Tulevaisuus auki Ilmailuonnettomuudesta tulee kuluneeksi kaksi vuotta tämän vuoden kesäkuussa. – En vielä tiedä, mitä jälkitilan oireita minulle jää, mutta luultavasti ainakin lähimuistin heikkous ja se, että puhun hitaasti. Matti oli ammatiltaan valokuvaaja – Luultavasti saan ajokortin takaisin tänä keväänä. Jos en saa korttia takaisin, ostan mopon. Olen syntynyt toistakymmentä vuotta ennen mopokorttien keksimistä, eikä minua voida kieltää ajamasta mopolla. Kävin jo kokeilemassa mopokypäriä. Mutta lapsilleni lupasin, etten tee enää mitään vaarallista. – Olen huomannut, että aivovamma ei ole suurinta hottia sinkkumarkkinoilla. Parikin naista on jo todennut, että sorry, et ole oikeaa tyyppiä. Ilmeisesti tarkoittivat sillä sitä, että minulla on aivovamma, Matti Pirhonen pohtii. ja toimittaja, joka teki töitään yrittäjänä. Pääasiassa hän myi palveluitaan yrityksille ja yhteisöille. Tällä hetkellä Matin tulevaisuus on vielä auki. Hän käy kuntoutuksessa ja toivoo pääsevänsä eläkkeelle. Päätöstä asiasta ei ole vielä tullut puoleen eikä toiseenkaan. – Minun pitäisi jossakin vaiheessa saada lääkärintodistus, jonka perusteella minulle määriteltäisiin pysyvä haitta. Matti puhuu onnettomuudestaan kertoessaan lento-onnettomuudesta, sillä poliisiraportissa hänen vammautumistavakseen on kirjattu ilmailuliikenneonnettomuus. – Ilmailuun liittyvät aivovammat ovat varmasti aika harvinaisia. Olen siitä erikoinen henkilö, että olen ollut ilmailuonnettomuudessa ja selvinnyt siitä hengissä. Minun kanssani olisi turvallista lähteä lentokoneeseen, sillä tuskinpa salama kahdesti iskee samaan paikaan. Matilla on edelleen lämmin suhde ilmailuun. Kammoa tai inhoa ei syntynyt. Hän voisi lähteä lentokoneeseen vaikka heti – periaatteessa. – Minulle tuli korkeanpaikankammo, joten se voisi vähän hankaloittaa lentämistä. Joskus minun on vaikea mennä edes rullaportaisiin. Alitajuntani taitaa muistaa onnettomuuteni, vaikken sitä tietoisesti itse muistakaan. Teksti: Pia Warvas Kuvat: Jouni Kilpeläinen Aivoitus 1/21 27 MuuT ARTikkELiT

Elävästä elämästä Tällä palstalla kerrotaan jostakin ihan muusta kuin aivovammoihin liittyvistä asioista. Arvokkuutta hallitsemattoman edessä Elämän hallitsemattomuus koskettaa ihmistä. Emme voi valita menetyksiä, joita kohtaamme. Jonain päivänä menetämme jopa elämämme. Miten voisimme kokea elämän silti siedettävänä ja merkityksellisenä, jopa onnellisena? On onneksi jotain, jonka voimme valita: sen, miten katsomme. Miten voi selvitä jostain niin kohtuuttomasta, kuin mistä Jonna kertoo? (Lue Jonna Malmbergin juttu s.18-21 ) Silmänräpäys, ja mikään ei enää ole ennallaan. Paitsi, että Jonna joutuu elämään seurausten kanssa joka hetki, hän elää myös sen kanssa, miltä se kaikki hänestä tuntuu. Kukaan toinen ei voi sanoa, milloin hänestä pitäisi tuntua jälleen siedettävältä. Tunteet eivät ole helposti itse valittavissa. Surua ei voi ”nopeuttaa”. Viha tai ahdistus ei häviä päättämällä. Vaikeat kokemukset voivat eristää meitä läheisistämme, sillä kuka voisi meitä lohduttaa oikealla tavalla? Emme osaa lähestyä surevaa tavalla, jota juuri hän tarvitsisi. Yritämme auttaa, mutta autamme väärin tai tiedostamme kömpelyytemme, emmekä uskalla lähestyä lainkaan, ettemme loukkaisi. Mikä auttaisi meitä kokemaan yhteyttä? Miten voimme muuttaa vahingoittavia tunteitamme silloin, kun meitä on vahingoitettu? Voimauttavan valokuvan menetelmä tarkoittaa syvällistä katsomisen tapaa, jossa lempeät pelisäännöt kuvan katsomiseen auttavat löytämään sallivaa ja rakastavaa katsetta itseä, toisia ja elämää kohtaan. Se on identiteettityötä, jossa ihmiset lähtevät luovaan prosessiin, etsimään yhdessä sitä, mikä on lohduttavaa ja kannattelevaa. Tunteet tarttuvat. Voimauttavassa prosessissa ihmiset ovat toisilleen apusilmiä arvokkaan näkemiseen. Kuvia katsotaan hellästi, niissä oleva suru ja ilo päästetään ihon alle. Kuvien tunnekokemuksesta tulee yhteistä, syvästi liikuttavaa. Voimauttava valokuva tarkoittaa herkkyyteen ja kiintymykseen perustuvaa sidettä ihmisten välillä, jossa valokuvaamisen vallan kääntäminen auttaa katsomaan maailmaa toisen ihmisen kokemuksesta käsin. Kuvaaja luopuu näkemyksestään. Kyseessä ei ole hänen kuvansa, viisaat neuvonsa tai hyvät aikeensa auttaa toista ihmistä. Kuva on kuvassa olevan ihmisen. Päähenkilö määrittelee, miten hänen maailmaansa saa katsoa. Hän johdattaa kuvaajan omaan maailmaansa, katsomaan sitä hänen silmillään. Kuvaaja päästää sen mieleensä ja kehoonsa, lumoutuu ja herkistyy. Hänestä tulee ehdoitta hyväksyvä katse, päähenkilön olemassaolosta iloitseva peili, se nähdyksi tuleminen, joka ei aseta ”korjaantumistavoitteita”, joka ei tee hoitosuunnitelmia, joka ei oleta tai määrittele. Voimauttavassa valokuvassa on parantavaa jaettu ihmisyys: yhdessä koetut tunteet hallitsemattoman ja pyhän edessä, jota jokaisen ihmisen elämän salaisuus on. Olen saanut Pian ”open” roolissa jakaa Jonnan ja Pian yhteistä matkaa arvokkuuteen. Matka on Jonnan, eikä lähtökohtaisesti kuulu kenellekään toiselle. Silti minä ja Pian opiskelutoverit saimme Jonnan luvalla jakaa palan hänen maailmaansa. Se pakahdutti ja täytti meidät tunteilla, joita yritimme kömpelöillä taidoillamme sanoittaa Jonnalle niin herkästi, kuin osasimme. Kuvia katsoessa tapahtui voimauttavan valokuvan ihme: vahingoittavien asioiden yli nousi ihmisen ihmeellinen voima ja kauneus: Jonnan nähdyksi tulemisen ilosta hehkuvien kasvojen ääretön ehjyys. Kukaan meistä ei nähnyt arpia. Sydämen täytti ilo Jonnan herkistä siivistä, hänen minuudestaan, ajatuksistaan, väreistä ja kauneudesta – jotka hän haluaa jälleen muistaa. Teksti: Miina Savolainen Kirjoittaja on valokuvaaja, taide- ja sosiaalikasvattaja sekä Voimauttavan valokuvan menenetelmän kehittäjä Työelämäneuvontaa ja -valmennusta tarjolla vielä elokuuhun asti Neuroneuvomo-hanke on tuottanut työelämävalmennusta Varsinais-Suomen alueella sekä valtakunnallista työelämäneuvontaa Parkinsonliiton ja Aivovammaliiton kohderyhmille loppuvuodesta 2017 lähtien. Hankkeen työelämävalmennuksessa on ollut mukana jo liki 50 valmennettavaa ja työelämäneuvontaa on annettu yli 500 kertaa. Hanke jatkuu vielä elokuuhun 2021 asti ja nyt valmennukseen pääsee myös varsinais-suomen ulkopuolelta verkkovalmennuksena. Myös hankkeen toteuttama valtakunnallinen työelämäneuvonta Parkinsonliiton ja Aivovammaliiton kohderyhmille jatkuu hankkeen loppuun asti. Työelämävalmennus on tarkoitettu henkilöille, joilla työelämään osallistumisen haasteena ovat kognitiiviset oireet kuten uupumus, keskittymisen, tarkkaavaisuuden, hahmottamisen tai muistamisen vaikeutuminen tai haasteita oppi- 28 misessa. Asiakas voi olla joko työtä vailla tai haasteet voivat liittyä työssä pysymiseen. Tyypillinen valmennus kestää noin 3 kk sisältäen henkilökohtaisia tapaamisia tai verkkotapaamisia yksilöllisen suunnitelman mukaisesti sekä tarvittaessa valmentajan mukana oloa työpaikalla tai työllistymiseen liittyvissä palavereissa. Työelämäneuvonnasta saat vastauksia muihin työllistymiseen tai työelämässä jatkamiseen liittyviin kysymyksiin kuten tietoa työajan lyhentämisestä, työolosuhteiden järjestelyistä, ammatillisesta kuntoutuksesta sekä työllistymisestä osatyökykyisenä. Ota yhteyttä: Pirjo-Riitta Kataja, p. 040 518 8728 tai pirjo-riitta.kataja@neuroliitto.fi Lisätietoa: www.neuroliitto.fi/neuroneuvomo-hanke Aivoitus 1/21

Oulun 11. Kastellin Apteekki Kumpulantie 1 90230 Oulu Puh. 040 353 0033 Ivalon Apteekki Joutsan Apteekki Ivalontie 10 99800 Ivalo Puh. 010 281 7215 Yhdystie 9 19650 Joutsa Puh. 020 734 2300 www.ivalonapteekki.net www.joutsanapteekki.fi Seitsemän Veljeksen Apteekki Varattu Alavieskan Apteekki Tuurin Apteekki Keskustie 7 85200 Alavieska Onnentie 7 63610 Tuuri Puh. 08 430 153 Puh. 040 142 8316 Kuopion IV Satama apteekki 24/7 verkossa Puh. 09 250 4085 www.seitsemanveljesta.fi Kouvolan Hansa-Apteekki Tammelan Apteekki Aulangon Apteekki Koskikeskuksen Apteekki Keskikatu 4 45100 Kouvola Hakkapeliitantie 4 31300 Tammela Aulangontie 1 13210 Hämeenlinna Hatanpään valtatie 1 33100 Tampere Puh. 05 341 4300 Puh. 03 436 0266 Puh. 03 622 900 Puh. 010 411 6800 Aivoitus 1/21 29 Maaherrankatu 23 70100 Kuopio Puh. 017 261 2035 Kristiinankaupungin Apteekki Kauppatori 3 64100 Kristiinankaupunki Puh. 06 221 1007 Porin Asema-Apteekki Isolinnankatu 34 28100 Pori Puh. 02 630 2600

ETELÄ- JA KESKI-POHJANMAA Keskustaksi Oy on Etelä-Pohjanmaan alueella toimiva taksivälityskeskus puh. 010 237 7043 www.fysios.fi www.keskustaksi.fi Tilaa taksi 0100 84 999 DS & AV-järjestelmät Kampusranta 9 C, 60320 Seinäjoki puh. 044 9805 755 www.smedia.fi Perusmaa Ky MURSKAUSURAKOINTI JA KIVIAINESMYYNT Lellunnevantie 46 60510 HYLLYKALLIO Puh: 020 786 1770 www.perusmaa.fi Seinäjoen Talonmiespalvelu Kalervonsola 8 60120 Seinäjoki Puh. 050 469 9050 AJJ-Markkinointi Oy Lustilante 31 61800 Kauhajoki Puh. 050 080 6832 Kannuksen kaupunki www.kannus.fi Lehtomaantie 151, 69510 Halsua puh. 040 544 7565 www.masala.fi Lapuan Kankurit Oy Tervaspuuntie 1 62100 Lapua Puh. 06 433 8300 Seinäjoen seurakunta Ala-Kuljun katu 1 60100 Seinäjoki Puh. 06 418 4111 MARKKU VESALA Sieppokuja 2 61800 Kauhajoki puh. 0500 564 581 Siivouspalvelu Vimpan Päälle Rajalankuja 50 60550 Nurmo Puh. 044 269 8068 Paulaharjuntie 6 Paulaharjuntie 61300 Kurikka6 Paulaharjuntie 61300 Kurikka6 61300 Kurikka www.fortacogroup.com www.fortacogroup.com www.fortacogroup.com Kone ja Energia Jukka Vuolle Ky Seinäjoentie 568 61110 Vuolle Puh. 050 026 5356 R Mokki Oy Teollisuustie 13 60100 Seinäjoki Puh. 020 763 1360 Kuljetusliike Kannosto Oy Mäenpääntie 43 60420 Seinäjoki Puh. 040 086 5628 K-Rauta Alajärvi Alajärventie 14 62900 Alajärvi Puh. 06 557 2524 Korv Görans Kokkola Torikatu 27 67100 Kokkola Puh. 06 831 9638 Paavola H & J Oy Koulutie 82 69600 Kaustinen Puh. 040 547 9356 Puulinja Suomi Oy Joupinmukka 8 B 11 60320 Seinäjoki Puh. 045 347 2223 JP Metsäkoneurakointi Oy Honkimetsäntie 15 62100 Lapua www.jpmetsaurakointi.fi JJ Huhtala T:mi Kotkalinnantie 17 62375 Ylihärmä Puh. 040 086 1107 VM-Asfaltti Oy Yrittäjäntie 2 63700 Ähtäri Puh. 040 414 1871 Kauhajoen KA-Huolto Oy Rahikkatie 110 61850 Kauhajoki as Puh. 06 231 5900 Hitsauspalvelu J. Mäkelä Ilmajoki Puh. 040 061 4705 www.terasportaat.com Veljekset Kivipelto Oy Kivipellontie 37 62800 Vimpeli Puh. 040 512 1210 Kauhavan kaupunki / vapaa-aikatoimi Kauppatie 109 62200 Kauhava Vetelin Apteekki Koulutie 63 69700 Veteli Puh. 06 862 1419 POHJANMAA Oy Kiinteistökorjaus Ahlgren Eko-Center Mullo Oy T:mi Heikki Mullo Alhontie 119, 66400 LAIHIA Heikki 040 080 9371 Minna 040 525 1060 info@mullo.fi www.mullo.fi Urakointi J.Ylihärsilä Tmi Koskelantie 116 66470 Laihia Puh. 040 778 0017 Fastighetsreparation Ab Eteläniityntie 2 A 3, 65610 Mustasaari puh. 0400 561 900 Dynamo Net Närpesvägen 16 64200 Närpes Puh. 044 022 4243 www.dynamonet.fi 30 Rönnqvist Kenneth Oy Ab Söderfjärdsvägen 136 65410 Sundom Puh. 050 036 8568 Aivoitus 1/21 Heikius Hus-Talo Vaasantie 674 66710 Kaitsor Puh. 010 320 6080 Varattu

OULU JA POHJOIS-POHJANMAA Hoivakoti Jaatinen, Pyhäjärvi www.turpeisenasennus.fi Toipilaspolku 4, 86800 Pyhäsalmi www.esperi.fi Topi-Keittiöt Oy Kalajoentie 306 Kalajoki www.topi-keittiot.fi Fysikaalinen Hoitolaitos Yli-Kunto Oy Torikatu 3 84100 Ylivieska Puh. 08 424 681 Taksi- ja Tilausliikenne J Muhonen Oy Reisjärvi Puh. 040 038 7962 Jussin Pyöräpiste Valtatie 49 90500 Oulu www.jussinpyorapiste.fi Lapin Teollisuusrakennus Oy Torikatu 22 A 90100 Oulu www.ltr.fi Hammaslääkäri Eija Jutila Kalajoentie 32 85100 Kalajoki Puh. 08 460 949 Nuorten vammaisten tukisäätiö Myllytullinkatu 7 90130 Oulu Puh. 040 305 4002 Tähtilounas Voudintie 3 90400 Oulu Puh. 044 777 0621 Oulun Maa- ja Vesirakennus Oy Yrityspuistontie 11 90940 Jääli Puh. 044 433 3001 Pudasjärven Vesiosuuskunta Tuotantotie 8 93100 Pudasjärvi Puh. 040 531 6116 Urheilu-Ulappa Oy Ratamotie 56 90800 Oulu Puh. 08 555 5173 Siipotec Oy Ketolankuja 2 85100 Kalajoki Puh. 044 569 4802 Maakasi Oy Oulu Puh. 08 373 252 www.maakasi.fi Isännöintipalvelu E.Suomela Oy Uusikatu 35 90100 Oulu Puh. 08 311 7331 Maarakennus Puhakka Oy Nenänperäntie 3 91910 Tupos Puh. 040 029 3233 Aurinkoranta-Koti Oy Hietakyläntie 128 86800 Pyhäsalmi Puh. 044 278 7084 Pudasjärven Vuokratalot Oy Varsitie 7 93100 Pudasjärvi Puh. 040 828 8241 OP Koti Oulu Oy LKV Isokatu 14 90100 Oulu Puh. 040 028 2670 Arvodata Oy Latvalantie 144 84100 Ylivieska Puh. 040 068 6186 Korpelin Jukka Oy Santaholmantie 93 90830 Haukipudas Puh. 050 381 3000 Jalkaterapia Maarit Koski Myllytie 4, Lassintalo 90500 Oulu Puh. 040 056 9518 Kylmäcenter Oy Palolankuja 3 90620 Oulu Puh. 040 506 8945 ITÄ-UUSIMAA www.bilia.fi Silvastintie 1 01510 VANTAA puh. 010 310 8101 www.infocare.fi puh. 020 127 8111 Niittytie 29 01300 VANTAA www.rakennusman.fi K-Market Länsimäki Suunnistajankuja 2 02230 Vantaa Puh. 044 066 0960 Solera Finland Oy Robert Huberintie 16 B 01510 Vantaa www.viinilinna.fi Kiinteistöpalvelu Koivu Oy Halmekuja 5 01360 Vantaa Puh. 09 838 460 Puuilo Oy Pakkalankuja 6 01510 Vantaa www.puuilo.fi Uudenmaan Betonipumppaus Oy Ilmarintie 23 01400 Vantaa Puh. 040 075 1045 K-market Haikko Hallitie 2 06400 Porvoo Puh. 040 482 2999 Vantaan Taksiautoilijat ry Rahtitie 3 01530 Vantaa vantaantaksiautoilijat.fi Herttoniemen Putkivaruste Oy Ankeriaantie 23 A 01480 Vantaa Puh. 010 292 6200 Toimikkaat Oy Hommaksentie 9 01740 Vantaa Puh. 040 501 9471 Martinlaakson Huolto Oy ISA Kukintie 3 01620 Vantaa Puh. 09 878 051 K-Rauta Vantaanportti Silvastintie 2 01530 Vantaa Puh. 09 825 550 K-Rauta 75 Vanha Porvoontie 243 01380 Vantaa Puh. 040 760 9999 Finnvacum Oy Ab Hiekkamäentie 14 01150 Söderkulla Puh. 09 278 6250 Camtek Oy Vapaalantie 23 01650 Vantaa Puh. 040 030 6276 Koneurakointi Matti Tuokko Oy Keravantie 449 04150 Martinkylä Puh. 040 092 3723 J-Trading Oy Ab Kuriiritie 15 01510 Vantaa Suunnittelutoimisto Rusttet Oy Teknobulevardi 3-5 01530 Vantaa Puh. 045 222 5626 Dekra Industrial Oy Tuupakankuja 1 01740 Vantaa Puh. 09 878 020 Mekonomen Sähkötie 1 01510 Vantaa Puh. 040 019 7772 VIG Huolto-Service Oy Ab Varustajantie 12 06100 Porvoo Puh. 040 071 8944 Tilitoimisto Torpan Tili Oy Rälssitie 7 C 01510 Vantaa Puh. 010 309 4211 Cubesta Oy Äyritie 8 C 01510 Vantaa Puh. 040 082 3000 Independent Express Finland Oy Rahtitie 2 01530 Vantaa Puh. 040 022 1422 Neliraudoitus Oy Kisällintie 10 01730 Vantaa Puh. 010 832 2900 LHM Consulting Finnbyvägen 2 06100 Porvoo Puh. 040 050 0019 SAJATO Oy Rullakuja 12 01450 Vantaa Puh. 040 544 3940 Aivoitus 1/21 31

HELSINKI www.halton.com Sentnerikuja 2, Helsinki www.debora.fi www.helsinginseurakunnat.fi HAUTAUSTOIMISTO Helsingin Hautaushuolto Helsinki Mannerheimintie 45 00250 Helsinki Vantaan Hautaushuolto Vantaa Kielotie 4-6 01300 Vantaa puh. 09 7002 481 www.hautaushuolto.com Innostaa ja rakentaa ratkaisuja hyvään vanhuuteen. Elämä on tehty elettäväksi. Siksi on Fennia. www.ikainstituutti.fi Metropolia Metropolia Ammattikorkeakoulu Metropolia Ammattikorkeakoulu www.metropolia.fi Ammattikorkeakoulu www.metropolia.fi www.metropolia.fi Kannelmäen hammaslääkäriasema Eero Auvinen Oy Laulukuja 4 B, 00420 Hki Puh. 09 566 0981 Helsingin Lukkonikkari Oy Kauppalantie 14 00320 Helsinki Puh. 09 587 1532 Golder Associates Oy Konalantie 47 00390 Helsinki Puh. 09 561 7210 Kannelmäen Fysikaalinen Hoitolaitos Kouvo & Niininen LSB Yhtiö Oy Hämeentie 3 00530 Helsinki Puh. 010 396 9400 GoodFix Oy Teuvo Pakkalantie 7 00400 Helsinki Puh. 09 588 5867 Alppilan Sähkö Oy Valuraudantie 11 00700 Helsinki Puh. 010 387 7370 Helsinki Business College Oy Rautatieläisenkatu 5 00520 Helsinki Puh. 050 377 8734 Siren Arkkitehdit Oy Tiirasaarentie 35 00200 Helsinki Puh. 09 681 1680 Surol Oy Ltd Toini Muonan katu 3b B 15 00560 Helsinki puh. 010 3200 630 varattu Welle Oy Myllykalliontie 2 LH 2 00200 Helsinki Puh. 09 755 2770 Elämäsi Adato Oy Laivanvarustajankatu 3 00140 Helsinki Puh. 040 537 7652 Audit Team Finland Oy Kirkonkyläntie 35 00700 Helsinki Puh. 040 043 9070 Suomen Iglu Oy Hermanninrantatie 20 00580 Helsinki Puh. 010 396 7300 FMS-Tools Oy Ab Nuijamiestentie 5 C 00400 Helsinki Puh. 09 819 0950 Taxus Baccata Tmi Somerontie 8 K 109 00500 Helsinki Puh. 045 270 9175 WB-Sails Ltd Oy Itälahdenkatu 22 B-talo C 00210 Helsinki Puh. 09 621 5055 TopReal LKV Oy Hietalahdenranta 17 B 00180 Helsinki Puh. 040 585 5421 Suomen Ratsastajainliitto ry Valimotie 10 00380 Helsinki Puh. 040 592 2721 Tilibitti Oy / Patariihi Hietapellontie 15 A 00730 Helsinki Puh. 050 301 4050 Insinööriliitto IL ry Ratavartijankatu 2 a, 8.krs 00520 Helsinki Puh. 020 180 1810 Brushpainters Oy Porvoonkatu 5-7 lh 975 00510 Helsinki Puh. 09 496 443 DT-Sähköurakointi Oy Alkutie 14 A 00660 Helsinki Puh. 040 559 7767 32 Aivoitus 1/21

HELSINKI Terapia Pilgrim Oy Konala ja Aurinkolahti Helsinki www.terapiapilgrim.fi Tsaari Oy Kutomotie 18 00380 Helsinki Puh. 040 091 3302 Lakiasiaintoimisto Kari Uoti Oy Itälahdenkatu 15-17 4.krs 00210 Helsinki Puh. 050 050 0000 Alfon’s Pizza Vuorimiehenkatu 35 00150 Helsinki Puh. 09 626 707 Arkkitehtitoimisto Stenros Oy Bertel Jungin tie 12 C 00570 Helsinki Puh. 09 684 9144 Asianajotoimisto Timo Valsta Oy / Advoforum.fi Yrjönkatu 36 A 00100 Helsinki Network Services Finland Oy Vanha Talvitie 11 C 00580 Helsinki Puh. 050 323 0666 Lakiasiaintoimisto Tero Ala-Mieto Arkadiankatu 19 D 00100 Helsinki Puh. 040 568 0667 BF Conveyor Oy Ab Lämmittäjänkatu 6 00880 Helsinki Puh. 09 759 3162 Veljekset Nuutinen Oy Ormuspellontie 14 00700 Helsinki Puh. 044 271 2688 Mieliharmi Oy Töölöntorinkatu 2 B 00260 Helsinki Heikin Liha Oy Työpajankatu 2 00580 Helsinki Puh. 09 761 470 Bafo cc Oy Nuijamiestentie 5 A 00400 Helsinki Puh. 040 900 9021 Repliikki Oy Katajanokankatu 3 E 24 00160 Helsinki Puh. 050 522 7510 L-O Backman Kb Nepalilainen ravintola EVEREST VIEW Kirkkoherrantie 8 00650 Helsinki puh. 09 777 4339 www.everestview.fi Kiitos ilmoittajille! ETELÄ- JA POHJOIS-SAVO Rauhalahdentie 8, 70780 KUOPIO puh. 040 707 7365 www.weeman.fi PihaTaneli Tinton-Kurentie 15 51310 Levä Puh. 040 487 6061 LVI-liike Castmet Oy Lentokentänkatu 3 77600 Suonenjoki Puh. 020 198 0980 LVI-liike Castmet Oy Lentokentänkatu 3 77600 Suonenjoki Puh. 020 198 0980 Ukonmäen Sora Ky Pyhännäntie 69 74700 Kiuruvesi Puh. 040 352 5995 Syvärin Konehuolto Oy Korjaamotie 1 73300 Nilsiä Puh. 017 463 2290 Rakennuspalvelut P. Suominen Tmi Mikkeli Puh. 044 366 6732 Kontiolahden Tilitoimisto Oy Keskuskatu 21 81100 Kontiolahti Puh. 013 731 683 Mika Matiskainen Liljaraitti 5 50170 Mikkeli Puh. 050 522 8131 Hyvää kevään jatkoa! Lounasruokala Ahomansikka Oy Sairaalatie 3 79600 Joroinen Puh. 040 821 6460 Ramin Remonttipalvelu Jussinkuja 1 51200 Kangasniemi Puh. 040 507 2732 Automaatti-Anssi Kivisalmentie 1582 77700 Rautalampi Puh. 040 057 9432 Eläinlääkäri Anu Kyllönen Niiralanniementie 5 74300 Sonkajärvi Puh. 040 843 4803 Martti Karjalainen Oy Tukikohdantie 1 76150 Pieksämäki Puh. 040 067 8770 puh. 040 355 6452 Relanderinkatu 123, 78210 Varkaus Jorma Hasanen Ky Kuljetusliike Kolari Oy Timola puh. 0400 181 600 Arokivi Oy Käsityökatu 57 78210 Varkaus Puh. 040 017 6180 JNR-Tilikonttori Ky Keskustie 76 51600 Haukivuori Puh. 044 067 7488 Kongan Konepaja Oy Virransalmentie 187 52700 Mäntyharju Puh. 040 034 7532 K & K Mustoset Ismo Pulkkinen Tmi Kääriäläntie 204 52100 Anttola Puh. 044 961 8534 Laskenta- ja Rakentajapalvelu Hirviniemi Oy Tuikkalantie 25 79100 Leppävirta Puh. 040 730 8770 Lilja Line Oy Pölläkäntie 1 70820 Kuopio Puh. 044 575 2000 Iso-Kappa K‑Market Karpalo Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki Pertuntie 21,09 19430 PERTUNMAA Vanhaistentie 3 Puh. 477 8740 www.k-market.fi 00420 Helsinki Aivoitus 1/21 33 Puh. 09 477 8740 www.k-market.fi PROTOEL OY

LÄNSI-UUSIMAA Lohjansaarentie 230, 08800 Lohja puh. 044 0666 999 Palajärventie 27, 03150 Huhmari (Nummela) Puh. 050 368 9797 | www.kruunuaita.fi Lohjan Autoclean Oy Pirttikuja 3 02330 Espoo Puh. 050 500 3535 Steripolar Oy Sinimäentie 8 B 02630 Espoo Puh. 09 417 60600 KH Treasury Solutions Oy Ratavallintie 8 C 30 02760 Espoo www.tresol.fi MJP Trading Oy Harvsintie 7 02550 Evitskog Pieni Puhdistuspuoti Viherlaaksonranta 11 02710 Espoo Puh. 010 321 3290 Henry Haglund Espoo www.nylund.fi Celltech Oy Sinimäentie 6 A 02630 Espoo Puh. 020 799 9640 Koskelontie 14 C 13, ESPOO www.spigot.fi www.prima-mausteet.fi Tapiolan Teollisuustalo Oy Kalevalantie 5 02130 Espoo Puh. 020 750 5267 Hyvää kevättä toivottaa Trailer-Metalli Oy Nummela www.lautex.com Resta Masa Oy Hyljeluodontie 2 02270 Espoo Puh. 09 867 62818 Suunnittelutoimisto Effetto Oy Vanjärventie 371 03400 Vihti Puh. 040 504 8110 Kruunu Puuelementit Tiurintie 3 02140 Espoo Puh. 040 044 4868 Robellas Oy Laturinkuja 10 02600 Espoo Puh. 040 350 3075 Sinimäen Kiinteistöhoito Oy Kutojantie 6 02630 Espoo Puh. 09 884 3662 Kuljetusliike Ikävalko Oy Veijolantie 271 08100 Lohja Puh. 050 047 2870 Asokodit Asuntosäätiö Tuulikuja 2 02100 Espoo Puh. 020 161 2400 Lankapaja Oy Kalkkimäentie 2 03100 Nummela Puh. 09 819 0020 MVL Consulting Oy Puolikuu 2 C 23 02210 Espoo Puh. 040 044 5154 Exclusive Networks Finland Oy Metsänneidonkuja 12 02130 Espoo Koto-Inssi Oy Sentraalitie 11 03850 Pusula Puh. 040 069 9478 Farmika Oy Ab Ängsholmintie 19 08700 Lohja Puh. 019 343 921 Hyvää kevättä! varattu Laurek Design Oy Ruukinmestarintie 12 02330 Espoo Puh. 050 049 5513 Kylmäojan Kuljetus Oy Kulloonmäentie 27 02940 Espoo Puh. 09 863 1800 Mawson Oy Punametsäntie 22 02920 Espoo Puh. 050 448 8303 Maanrakennus Hynynen Oy Otalampi Puh. 040 093 6384, 040 044 1209 Roquette Nordica Oy Ahventie 4 A 20 02170 Espoo Puh. 09 315 85700 Hanar Ky Kaskihara 8 02340 Espoo Puh. 040 095 8939 Kirjansitomo Kingbook Ky Valontie 2 D 08500 Lohja Puh. 050 304 1464 Tarvas yhtiöt Oy Pitkäjärventie 48 02730 Espoo Puh. 040 707 9564 J. Lehtiniemi Trollbölentie 18 10660 Tammisaari Puh. 040 735 7468 www.slingshot.fi KESKI-UUSIMAA Vieremä Riihimäenkatu 10 05900 Hyvinkää Puh. 019 435 050 Järvenpään seurakunta Kirkkotie 3-5 04400 Järvenpää Puh. 050 562 6069 Nuppulinnan Kaivuukolmio Oy Jäniksenlinnantie 364 05430 Nuppulinna Puh. 040 040 9170 Rantalainen-Yhtiöt Oy Hyvinkää Uudenmaan Kuntohoito Rantakatu 1 04400 Järvenpää Puh. 09 271 5117 www.kuntohoto.fi Roc-Service Oy Ilvesvuorenkatu 15 01900 Nurmijärvi Puh. 040 553 9131 Lakiasiaintoimisto Knuuti Ky Asemanaukio 7 04200 Kerava Puh. 040 083 9093 Uudenmaan Peltityö Oy Jäspilänkatu 2 04250 Kerava Puh. 09 294 0100 Klaukkalan Fysioterapia Oy Puh. 050 409 0881 www.klafy.fi Veljekset Lappeteläinen Ky Mäkitie 2 C 01840 Klaukkala Puh. 05 067 004 Kaarlo August Nyberg Oy Ab Jusslansuora 3 04360 Tuusula Puh. 040 543 7125 K-Market Pornainen Välitie 1 07170 Pornainen Puh. 020 749 8555 Betomix Oy Kehittäjänkatu 8 04440 Järvenpää Puh. 050 369 0838 Grip Service Niska Oy Ratsutilanaukio 5 I 01800 Klaukkala Puh. 040 723 7967 K-Supermarket Jokela Puistokuja 2 05400 Jokela Puh. 020 787 0780 Laten KH-Palvelut Oy Fimar Group Oy Tikantie 27 04320 Tuusula Puh. 044 373 7377 34 Aivoitus 1/21

KESKI-SUOMI IKH JYVÄSKYLÄ Vasarakatu 27, 40320 JYVÄSKYLÄ puh .0201 323 500 www.ikh.fi Jyväskylän Vuokra‑asunnot Oy Vapaudenkatu 48-50, 3. krs 40100 Jyväskylä www.jva.fi Siivous ja Kotiapu Kellosepänkatu 21, 44200 Suolahti puh. 050 407 2570 www.ncc.fi Taksi Pohjola Jyväskylä Puh. 040 017 3904 Inva ja paarivarustus Kiinteistö- ja mökkihuolto Timo Pekkarinen Hakalantie 100 43900 Kinnula puh. 040 743 8112 Pikasuutari J. Nuutinen Tmi Kylmälahdentie 8 40500 Jyväskylä Puh. 040 931 1525 Morphona Oy Ltd Myllärintie 1 40640 Jyväskylä Puh. 040 171 3894 Kelloliike M. Piili Toritie 55 17800 Kuhmoinen Puh. 040 708 1456 PH-Rakennuttajapalvelu Oy Sepänkatu 14 C, 1. kerros 40720 Jyväskylä puh. 0207 431400 www.phrak.fi Huhtakatu 7, 37650, Valkeakoski Puh. 010 401 3230 Maansiirto Harry Mäkelä Oy Hämeenpohjantie 7 40520 Jyväskylä Puh. 040 096 0991 Keskisuomalainen Oy Aholaidantie 3 40320 Jyväskylä Puh. 014 622 000 Ravintola Kulkurin Kuu Hallintokatu 4 44100 Äänekoski Puh. 040 064 5700 J. Paanasen Liikenne Oy Haapaniementie 6 44500 Viitasaari Puh. 040 777 6660 Autokorjaamo Tähtihuolto Oy puh: 010 292 7610 tahtihuolto.fi K-Citymarket Äänekoski Työskintie 3 44100 Äänekoski Puh. 010 538 2500 Kiitos ilmoittajille! PÄIJÄT-HÄME Hovihieroja Sami Siirola Patokoskenkatu 13 15700 Lahti Puh. 050 371 2951 Hammaslääkäri Auli Reijonen Oy Hämeenkatu 1 B 1 15110 Lahti Puh. 03 751 2122 Asianajotoimisto Lehti Oy asianajaja Mikko Lehti Svinhufvudinkatu 23, 15110 Lahti Puh: 029 00 91944 Fax: 03 762 3703 Askonkatu 13 A 15100 Lahti puhelin: 040 5520 940 toimisto@aalehti.fi www.mansikkamies.fi www.taleiska.fi KIITOS ILMOITTAJILLE JA HYVÄÄ KEVÄÄN ALKUA Fysioterapeutti Katja Kajas Hämeenkatu 9 15110 Lahti Puh. 040 084 0560 Asianajotoimisto Katri Mäntylä Ky Rautatienkatu 19 B 6.krs 15110 Lahti Puh. 040 074 0385 Koiviston Auto Oy Metsäpietilänkatu 3 15800 Lahti Puh. 03 583 11 Isännöinti-Duo Oy Hämeenkatu 9 A 15110 Lahti Puh. 03 782 8680 Salejärvi Ky Puotikatu 7 15700 Lahti Puh. 050 599 3283 Heinolan LVI-Piste Oy Laaksokatu 5 18100 Heinola Puh. 050 556 5964 Etelä-Suomen Lattiapinnoitus Manninkuja 1 G 34 15300 Lahti Puh. 040 764 7498 Järvelän Asennus Pojat Oy Metsäniityntie 14 16600 Järvelä Puh. 040 043 4185 Tiliekspertti M.Vink Oy Orimattila www.tiliexpertti.fi Maansiirto Marttunen Oy Vinssikatu 1 15700 Lahti Puh. 03 735 3315 Pohjan Matkat Oy Länsikaari 22 18100 Heinola Puh. 03 715 7700 varattu Provincia Oy Askonkatu 9 B 15100 Lahti Puh. 03 812 400 Uittopojat Oy Korvenkatu 45 as 4 18150 Heinola Puh. 040 077 4708 Hammashoitola Janhunen Ky Ritaniemenkatu 6 E 15240 Lahti Puh. 03 730 6944 Aivoitus 1/21 35

LAPPI JA KAINUU Kuljetusliike V. Maijanen Oy Tornionkatu 110 94500 Lautiosaari Puh. 050 039 4242 BRP Finland Oy Isoaavantie 7 96320 Rovaniemi Puh. 016 320 8111 Kiiruna Talot Oy Neulojankatu 9 95450 Tornio Puh. 040 503 3180 Eero Ulmanen Nikkarinkuja 6 96910 Rovaniemi Puh. 016 364 875 T. Långström Oy Ruotsintie 27 94700 Kemi Puh. 040 558 6813 A1 Autokuljetus Oy Särkinäräntie 125 95410 Tornio Puh. 040 540 7315 Enontekiön kunta Ounastie 165 99400 Enontekiö Puh. 040 013 2798 Asianajotoimisto Lukkarila & Ahola Oy Hallituskatu 26 96100 Rovaniemi Puh. 016 346 203 Keminmaan Auto Ky Lapintie 3 94100 Kemi Puh. 040 046 1295 Lapin Timanttisahaus Oy Lampelankatu 33 96320 Rovaniemi Puh. 040 556 4815 Kemin Siivouspalvelu Ariel Hakamaantie 4 B 8 94200 Kemi Puh. 040 028 4154 Altiplan Oy varattu Automaalaamo Kamunen Ky Nilonkankaantie 24 97900 Posio Puh. 016 372 1616 Kuljetus J. Koskela Oy Joulutähdenpolku 12 96900 Saarenkylä Puh. 040 531 1677 Muonion Sähköosuuskunta Torniontie 146 99300 Muonio Puh. 040 039 3963 Kainuun Käyttörauta Oy Elementtitie 10 87500 Kajaani Puh. 040 143 7323 Tepan Remontti / Kianta Keittiöt Suomussalmi Puh. 040 018 8542 Enontekiön Vesihuolto Oy Ounastie 165 99400 Enontekiö Puh. 040 039 3798 Kuljetusliike Eino Nikka & Knit Nikantie 17 95615 Pekanpää Puh. 040 078 5844 36 Aivoitus 1/21

LAPPI JA KAINUU www.juku.fi Kemin Matto- ja Maalaustyöt V. Soini Kemi Puh. 044 058 8790 Vaaran Aihkitalot Oy Tervola Asianajotoimisto Juhani Seppänen Kauppakatu 10 89600 Suomussalmi Puh. 050 038 8631 Tornionlaakson Sähkö Oy Myllytie 1 95700 Pello Puh. 016 532 050 Esa ja Pojat 0400 867 680 a ja tila Soita 11 116 6-6 01 Laivurinkatu 10, 95400 Tornio www.saarenvire.fi Teollisuuskylänraitti 42 94500 Keminmaa puh. 040 551 1263 KEMI KEMINMAA SIMO TERVOLA TORNIO YLITORNIO Rytingin Kauppa Kebab-pizzeria Turkinpippuri WWW.LPSHP.FI Kelankyläntie 10, Rytinki P. 044 082 7131 WWW.VAALIJALA.FI Käsivarrentie 14205 99490 Kilpisjärvi VARSINAIS-SUOMI JA VAKKA-SUOMI Uudenkaupungin kaupunki www.uusikaupunki.fi www.raisio.fi Kajs Bogser och Sjötrans Tunhamn 25900 Taalintehdas puh. 0400 611 951 www.tunhamn.fi Skanssi Turun Keskus-Apteekki Viilarinkatu 3, 20320 Turku puh. 02-8800860 www.turunkeskusapteekki.fi Ovi- ja porttiautomatiikkaa Satamakatu 162, 20320 Turku puh. 02 525 2400 www.sicutec.fi Mustionkatu 1 20750 Turku Puh. 02 260 0600 www.k-rauta.fi Jarmo M. Tuominen Varhokyläntie 567 23950 Pyhäranta Puh. 040 075 1617 Puh. 02 722 1222 vetman@vetman.fi Löydät meidät myös Facebookista Ravurinkatu 19, 20380 Turku puh. 040 588 9974 Suomen Teollisuustyökalut Oy Hallimestarinkatu 21 20780 Kaarina Puh. 020 730 3000 Aivoitus 1/21 www.trameta.fi 37 Isännöintipalvelu Haaristo & Yrjänheikki Oy Tuureporinkatu 8, 20100 Turku www.ihy.fi

VARSINAIS-SUOMI JA VAKKA-SUOMI Rakennustyö Jarno Mäntylä Oy Tammenrinne 20 24280 Salo Puh. 040 074 4199 varattu Kuljetusliike Tauno Salminen Ky Inkereentie 477 24280 Salo Puh. 040 032 4444 Kosken TL kunta Härkätie 5 31500 Koski TL Puh. 044 744 1112 Fysio Johanna Luhakatu 1 Littoinen Puh. 040 557 3899 Kintaro Tattoo Hämeenkatu 3 B 20500 Turku Puh. 040 095 9871 WP-Katsastus Oy Tuulisuontie 34 21420 Lieto Puh. 02 436 4300 Impregnum Finland Oy Messukentänkatu 12 as 2 20100 Turku Puh. 040 767 8828 Vitario Oy Kyröntie 443 21880 Kyrö Puh. 02 721 8501 Autoliike Pertti Kuokkanen Paimiontie 408 21540 Paimio Puh. 050 516 7010 www.pernionliha.fi Kupittaan Keilahalli Kupittaankuja 1 20520 Turku Puh. 020 787 0335 Perhekuntoutuskeskus Lauste Mustionkatu 23 20750 Turku Puh. 02 274 2233 Ortomat Herpola Värttinäkatu 18 21260 Raisio Puh. 040 585 5150 Rakennuspalvelu Rale Oy Daniel Hjortin katu 6 20810 Turku Puh. 040 052 2318 Offican Oy Kakskerrantie 517 20900 Turku Puh. 040 530 2014 Late-Rakenteet Oy Pansiontie 67 20240 Turku Puh. 020 755 1320 K Caara Oy Turku Rieskalähteentie 89 20300 Turku Puh. 010 533 3100 Laiteasennus Kyrömek Oy Härkävuorentie 6 28100 Kyrö Puh. 040 078 7396 Luode Consulting Oy Sandfallintie 85 21600 Parainen Puh. 050 590 0694 Fes Kebab & Grill Salo puh. 02 734 5119 Rakennus Mäntylä Oy Rouskutie 10 24280 Salo Puh. 040 567 2644 Tilipiste Minna Siivonen Riihenvainiontie 4 27320 Ihode Puh. 040 867 5410 Usa Car Service Siivonen Riihenvainiontie 4 27320 Ihode Puh. 040 059 1341 Luonnonvirta Oy Kärpijoentie 81 21420 Lieto Puh. 044 035 2463 Saariston Meritie Oy Pansiontie 48-52 20240 Turku Puh. 040 084 9444 Oy HL-Metal Ab Uurnalehdontie 2 21600 Parainen Puh. 02 458 1777 Quick-Kaluste Oy Purokatu 5 21200 Raisio Puh. 050 072 2411 ETELÄ- JA POHJOIS-KARJALA Teollisuustie 21, 82730 Tuupovaara Puh. 040 017 9750 | www.ounevagroup.fi Maatilaleipomo Ikonen Tuomipuro 9 81720 Lieksa Puh. 040 050 2757 Kuljetus Janne Kallinen Ky Martikkalantie 2 80710 Lehmo Puh. 040 015 2157 MM Cargo Oy Harapaisentie 55 53500 Lappeenranta Puh. 05 416 1040 Itä-Suomen Turvatalo Asemamiehenkatu 4 A 2 80200 Joensuu Puh. 050 565 1730 Karelian Sähkö Oy Ukkolantie 15 80130 Joensuu Puh. 010 423 6501 Viinijärven Monitori Viinijärventie 19 83400 Viinijärvi Puh. 040 530 8209 SUURI KIITOS ILMOITTAJILLE! www.viestra.fi WWW.KUUSITUNTURI.FI Simpeleen Fysikaalinen Hoitolaitos Ky Lakkakuja 1C Simpele puh. 05 437 1084 www.simpeleenkuntokulma.fi Koneurakointi Kempas Ky Nivankankaantie 11 b 83100 Liperi puh. 0400 182 318 Konekorjaamo Riikonen Oy Joensuu Puh. 040 057 6541 VL-Timber Oy Karjalantie 857 55800 Imatra Puh. 050 352 7771 Metsäpalvelu Turunen Oy Eno Puh. 050 027 8828 Rakennusliike Mustonen Oy Nurmes 38 Koskikatu 1 55120 IMATRA Puh. 05 473 2002 www.kirjanpitopalveluimatra.fi Karjala-Lehti Raatimiehenkatu 22 L 37 53100 Lappeenranta Puh. 040 701 2461 Aivoitus 1/21

ETELÄ- JA POHJOIS-KARJALA Careliána Oy Pikkutatinkuja 3 55510 Imatra Puh. 050 505 0041 Insinööritoimisto J. Rautiainen Kuusamankuja 4 B 55100 Imatra Puh. 044 574 0825 Siivousvuoksi Oy Imatra Puh. 020 833 3208 IT-Lähituki Backman-Hyrkäs Oy Lammasmäentie 2 56800 Simpele Puh. 040 027 2011 Realmec Oy Yläpappilantie 34 54100 Joutseno Puh. 040 042 1769 Kirjakauppa Sananhelinä Porokylänkatu 29 75530 Nurmes Puh. 045 161 6462 Parturi-Kampaamo Hiusnikkarit Asemäentie 1 55120 Imatra Puh. 040 182 3243 Kartiopuu Oy Kankaanrannantie 270 53850 Lappeenranta Puh. 020 722 9520 Cafe Bar G. Ky Laserkatu 8 53850 Lappeenranta Puh. 040 722 5703 LLH-Electric Oy Kaakkoiskaari 1 53500 Lappeenranta Puh. 020 743 1211 Arkkitehtitoimisto Arcadia Oy Niskakatu 16 B 80100 Joensuu Puh. 010 423 4280 Veljekset Kokkonen Ky Lamminkyläntie 38 81720 Lieksa Puh. 013 523 501 KYMENLAAKSO kymenlaaksonjate.fi Varastoympyrä 8 46860 Keltakangas puh. 044 550 8040 www.kemas.fi Iitti Golf Oy Iitintie 684 47400 Kausala Puh. 050 597 5038 0400 342 758 www.penttila.net sakka.oy@kymp.net Palveleva ammattilainen puh. 010 322 9300 Kitinkuja 2, 69100 Kannus Puh. 044 575 4523 www.kitinkannus.fi Karhulan Levytyö Kylliäinen & Karhu www.karhulanlevytyo.fi Maanrakennuspalveut ja lokahuollot Kotkassa 24 h päivystys! Teollisuuskatu 26, 49400 Hamina Vaihde: 05-3448840 Fax: 05-3448830 www.hoviruoka.fi www.sotek.fi Oy Rakennuspartio www.rakennuspartio.fi Arvolista Oy Myllykoski www.arvolista.fi Anjalankosken Rengas Elimäentie 21 46910 Anjala Puh. 040 055 4978 Takuuvarmaa huoltopalvelua autollesi jo vuodesta 1986 Puh. 05-260 8433 varattu Kymen Paviljonki Oy Helsingintie 408 45740 Kuusankoski Puh. 040 514 2847 Erikoishammasteknikko Erkki Hartikainen Vesitorninkatu 2 C 48600 Kotka Puh. 05 266 214 Kaakon Palokalusto Päätie 16 46900 Inkeroinen Puh. 050 527 0346 Aivoitus 1/21 39

PIRKANMAA www.piketa.com PUHALLUSKIVIVILLA PUHALLUSKIVIVILLA Etelä-Suomen TAKUUERISTYS OY Etelä-Suomen puh. 010 422 5500 TAKUUERISTYS OY www.takuueristys.fi puh. 010 422 5500 Otavalankatu 10 Tampere puh. (03) 212 2336 www.takuueristys.fi www.gastropub.net Koskelankatu 10 35800 Mänttä Birja Oy Yrittäjäkatu 22 37100 Nokia puh. 050 436 8482 puh. 045 8542225 Kanjoninkatu 4, 33720 Tampere Puh. 010 395 0395 www.hhkp.fi Ins Tsto Kärkimaa Oy Vanhalankatu 4 33730 Tampere www.inststo-karkimaa.fi Vossi Group Oy Osuusmyllynkatu 3 33700 Tampere www.vossi.fi Powerten Oy Rieväkatu 8 33540 Tampere Puh. 040 722 1625 Kukkian Keidas Oy Tesoman Valtatie 26 33300 Tampere Puh. 040 060 2074 Rantal Oy Kuurilantie 215 37770 Tarttila Puh. 040 065 7066 TJM-Putkitekniikka Oy Korpiniementie 3 34710 Vaskivesi Puh. 044 352 3853 Peltityö Laine Joni Pohjolantie 9 37500 Lempäälä Puh. 040 548 7920 Lismar Oy Telinetie 3 33880 Lempäälä Puh. 040 540 0528 Insinööritoimisto AX-LVI Oy Kuokkamaantie 4 A 33800 Tampere Puh. 050 525 4634 Kmeser Oy Kalkun Viertotie 3 C 40 33330 Tampere Puh. 040 034 1486 Kebab Punjab Kirkkokatu 10 33200 Tampere Puh. 03 222 0091 Ikaalisten Tili ja Kiinteistö Oy Vanha Tampereentie 18-20 39500 Ikaalinen Puh. 03 457 330 Multiwise Oy Sisaruspohjantie 74 34240 Kämmenniemi Puh. 040 035 1277 Toijala Works Oy Tehtaantie 22 37800 Akaa Puh. 020 764 62 Mäntän Tilausliikenne Oy Puh. 040 074 2743 mantantilausliikenne.fi Kalvola Forest Oy Vehnätie 7 37800 Akaa Puh. 050 919 2969 Maustaja Oy Åkerlundinkatu 11 C 33100 Tampere Puh. 020 799 1396 Tmi Lauri Haukkaluoma Hakojärventie 216/40 39700 Parkano Puh. 050 550 0682 Tampereen Autokuljetus Teollisuustie 2 33960 Pirkkala Puh. 050 382 1531 Kurun Kivi Oy Kapeentie 1245 34260 Terälahti Puh. 040 073 5380 Syrjälän Autosähkö Ky Kurikantie 5 33960 Pirkkala Puh. 050 438 3020 RJP Rakennus Oy Takojankatu 1 c B 9 33540 Tampere Puh. 040 770 4455 Kivitikka Aakkulantie 42 36220 Kangasala Puh. 040 085 4860 Strang Company Oy Valkeakoski Puh. 040 514 6820 Voitelukeskus Tonttila Oy Ltd Turkkirata 10 33960 Pirkkala Puh. 03 358 7613 Kuljetus Jarmo J Virolainen Orivesi Puh. 040 023 9059 Automaatio-Center AC Oy Sammonkatu 8-10 33540 Tampere Puh. 040 571 4424 Sähkötekniikka Oy Kari Sirèn Jokipohjantie 28 33800 Tampere Puh. 03 233 9900 YRT Rakennuttamispalvelu Oy Rosmariininkatu 1 A 1 33710 Tampere Puh. 040 586 2785 EUROMETALLI Linjatie 3, 33470 Ylöjärvi www.pirkanmaanhyotyautot.fi Hämeen Rakennuskone Oy Lehtolantie 24 36220 Kangasala Puh. 03 277 2555 Turtolan Kaivin Oy Polunmäenkatu 11 33720 Tampere Puh. 040 062 6800 Alaku Oy Yrittäjäkatu 15 39700 Parkano Virrat www.jsp-steel.fi 40 Aivoitus 1/21

SATAKUNTA Papinhaankatu 8, 26100 Rauma VAIHDE JA 24H PÄIVYSTYS 029 029 3000 www.rtkpalvelu.fi Säkyläntie 120 27800 Säkylä Puh. 010 570 5000 kalkkunaasuomesta.fi Päivöläntie 5, 28400 Ulvila Puh.: 020 1710400 Isometsäntie 14, 26100 RAUMA puh. 02 8378 7900 www.motoseal.fi Rakennusliike Haapa-aho Ky LUVIA rakennushaapa-aho.fi Karhu Sähkö Oy Eteläväylä 32 B 28610 Pori Isännöintikeskus sydän-satakunta Oy Harjavallankatu 6 29200 Harjavalta PK-Laskenta Oy Teljänkatu 8 D 1 28130 Pori Puh. 02 641 8500 K-Elon Kauppa Koskenkylänraitti 59 27650 Honkilahti Puh. 02 866 8056 Eupart Oy Herralantie 4 27400 Kiukainen Puh. 02 837 69700 Meca-Trade Oy Mikkolantie 32 28130 Pori Puh. 050 012 5804 LVI-Työt Juha Hurvi T:mi Kokemäki Puh. 040 079 9167 Köyliön Fysioterapia Oy Kokemäentie 1 27710 Köyliö Puh. 040 594 7206 Insinööritoimisto Tilatek Oy Ruokojärvenkatu 7 38700 Kankaanpää Puh. 02 573 690 Neste Kiikola Syväraumankatu 24 26100 Rauma Puh. 02 822 7268 Tipuset Oy Peltolantie 67 A 27860 Köyliö Puh. 040 079 9877 Rinta-Joupin Autoliike Oy Hyväntuulentie 2-8 28200 Pori Puh. 020 777 2303 KJL-Logistiikka Oy Isometsäntie 20 26100 Rauma Puh. 050 511 0646 Polartherm Oy Polarintie 1 29100 Luvia Puh. 02 529 2100 Tmi Taisto Polvi Jouhimaantie 566 39940 Kantti Puh. 040 012 2774 Rauman Kuljetinasennus Oy Metomaantie 10 26910 Unaja Puh. 040 556 3640 Lännen Timanttipurku Oy Sammontie 15 28400 Ulvila Puh. 040 591 2767 RKW Finland Oy Halpa-Halli Kankaanpää Asemakatu 3 38700 Kankaanpää Puh. 020 718 3921 Lantmännen Agro Kankaanpää Rautatienkatu 4 38700 Kankaanpää Puh. 02 572 900 facebook.com/kattoremontit KANTA-HÄME Monipuoliset maalauspalvelut jauhemaalauksesta automaalaukseen Monipuoliset maalauspalvelut jauhemaalauksesta automaalaukseen Monipuoliset maalauspalvelut Patteritie 4, 14200 Turenki www.maalaamohistec.com jauhemaalauksesta automaalaukseen Patteritie 4, 14200 Turenki www.maalaamohistec.com Tervetuloa herkuttelemaan Koulutukset puh. 040 685 5684 Asiantuntijapalvelut puh. 040 685 5685 Hätilänkatu 1, Hämeenlinna www.bora.fi www.satkoulutuspalvelut.fi Putki- ja Sähkötyöt Kekäläinen Oy Aleksinpolku 7 14500 Iittala Puh. 040 081 1568 Hämeen LVI-tekniikka Oy Rauhalantie 46 12640 Jokiniemi Puh. 040 081 4650 NeuroPirkot Oy NIINA SAMELIN ja SILJA NASI Neste Loppi Yhdystie 1 12700 Loppi Puh. 019 440 290 Konepaja E. Virtanen Oy SensoCenter Oy Rauhankatu 3 13100 Hämeenlinna www.sensocenter.fi Rakennus- ja Laattatyö M & L Oy Ilveskaarre 14 13720 Parola Puh. 044 572 9304 Forssan kaupunki Turuntie 18 30100 Forssa Puh. 03 414 15260 Aivoitus 1/21 41 Jokioisten kunta Keskuskatu 29 A 31600 Jokioinen Puh. 050 592 5858 Toiveka Oy Viisarintie 34 D 13130 Hämeenlinna Puh. 040 077 0777 Fysioterapeutti Anne Salonen-Juupaluoma Lopentie 15-17 11100 Riihimäki

keilailuyllätys oulussa! Kuntoutusjakson toteuttamisesta vastaa moniammatillinen neurologisen kuntoutuksen osaajista koostuva työryhmä. Hae nyt! Oulun seudun yhdistyksen jäseniä. Yhdistyksemme keilailun harrastajat kokivat huikean yllätyksen marraskuisena lauantaina, kun oululainen keilaseura Agents Bowling Team Kari-Pekka Rytilahden ideoimana lahjoitti jokaiselle keilailijalle henkilökohtaisen keilapallon. Eikä tässä vielä kaikki! Oulun Keilahalli päätti sponsoroida keilapallojen porauksen jokaisen keilaajan omien henkilökohtaisten mittojen mukaan. Lahjoitus on arvoltaan mittava, mutta sillä on myös lisäksi hyvin merkittävä vaikutus keilailuharrastuksen kehittymisen kannalta tuoden lisää innostusta ja haasteita ja sitä kautta lisäten ryhmämme yhteenkuuluvuuden tunnetta. Olemme kokeneet, että keilailuharrastus on tärkeä osa aivovammaisen arjen aktivointia. Tahdomme kiittää sydämestä Agents Bowling Teamia ja Oulun Keilahallia mahtavasta lahjoituksesta sekä Oulun Seudun Aivovammayhdistys ry:tä keilailuharrastuksen mahdollistamisesta. Teksti: Ari Hyvälä, Oulun seudun aivovammayhdistys Kuva: Esa Eirola IN MEMORIAM JAANA TUOMINEN Meillä olet osaavissa käsissä Yhdistyksemme pitkäaikainen jäsen, Salon toimintaryhmän toinen vetäjä on nukkunut ikiuneen hyvin nopeasti levinneen syövän uuvuttamana. Hänet muistetaan aktiivisena ja hyväntahtoisena ihmisenä kaikkia kohtaan. Hänellä oli hoitavat kädet, joilla hän oli aina valmis auttamaan muita. Hän oli toimintaryhmän lisäksi monessa muussakin toiminnassa mukana. Toimi myös avustajana. Ja luonto oli hänen sieluaan lähellä, hän sienesti, poimi marjoja ja käveli paljon. Kissat olivat myös hänelle rakkaita. Suomen johtavassa neurologisessa kuntoutuskeskuksessa yksilöllinen kuntoutus suunnitellaan tavoitteidesi mukaan. Hae moniammatilliseen yksilökuntoutukseen Kelan harkinnanvaraisena kuntoutuksena taikka vakuutusyhtiön tai julkisen terveydenhuollon maksusitoumuksella. Myös yli 65-vuotiaille. Tutustu netissä tai ota yhteyttä! www.kuntoutuskeskus.fi / #munkuntsi p. 040 133 7010 / mnk-kuntoutustoimisto@neuroliitto.fi Kaipaamaan jäi Varsinais-Suomen Salon toimintaryhmä. 42 Aivoitus 1/21

Aivovammaliiton hallituksen kuulumisia Tällä palstalla kerrotaan, mitä Aivovammaliiton kokouksissa on käsitelty. Aivovammaliitto ry:n hallituksen kokouksen yhteenveto 1/2021 Hallituksen järjestäytyminen 2021 Aivovammaliiton hallituksen varapuheenjohtajaksi vuodelle 2021 valittiin Timo Kallioja. Pöytäkirjan tarkastajiksi vuodelle 2021 valittiin Auli Ollila ja Petri Turtiainen. Talous STEA:n avustusehdotukset vuodelle 2021: – Yleisavustus: Haettu 461 681,00. Saatu haettu summa. Saimme 44 681,00 euroa korotusta verkkosivujen ja jäsenrekisterin uudistukseen. – Ryhmämuotoinen kurssitoiminta: Haettu 109 425,00. Saatu 105 872,00. Eli avustus säilyi viime vuoden tasolla. – Vertais-ja kokemustoiminta: Haettu 158 000,00. Saatu haettu summa. – Jäsenjärjestöavustus: Haettu 12 500,00. Saatu 8000,00. Korotusta haettiin digitaalisten taitojen kehittämiseen yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa, mutta sitä ei myönnetty. Tukea aivovammautuneen läheiselle: Haettu 151 000,00. Saatu haettu summa. Toiminnanjohtajan katsaus Henkilökunta työskentelee pääsääntöisesti etänä. Aivovammaliitossa työskentelee kaksi aivovammautunutta henkilöä työkokeilussa, heidän työkuvansa on pääsääntöisesti sosiaalisen median kehittäminen ja suunnittelu. Tee kypärätemppu -hankkeessa julkaistaan podcast alkuvuodesta Tukea aivovammautuneen läheiselle hanke järjestää tammikuussa ”Aivovamma ja läheinen” -seminaari, jossa terveydenhuollon ammattilaisia, vertaistukijoita, kokemustoimijoita, opiskelijoita sekä muita aiheesta kiinnostuneita koulutetaan malliin ja materiaalin käyttöön liittyvissä asioissa. Muut asiat Kanta-Hämeen Aivovammayhdistys hyväksyttiin Aivovammaliiton jäsenyhdistykseksi. Tervetuloa mukaan yhdistystoimintaan. Hallitus hyväksyi jäsenjärjestöavustuksen ehdot vuodelle 2021: 1. Jäsenjärjestöavustuksen avulla perustetun toiminnan juurruttaminen ja ylläpitäminen 2. Näkyvyyden lisääminen 3. Vertaistukitoiminnan järjestäminen ja kehittäminen Hakemuksessa tulee kuvata toiminnan tarve, tavoitteet, sisältö ja odotettavat tulokset. Toimintaa jatketaan alkuvuosi 2021 etäyhteyksillä/verkossa tapahtuvilla seminaareilla ja tapahtumilla. Päivi Puhakka toiminnanjohtaja, Aivovammaliiton hallituksen sihteeri Lukijaraati ruotii Viime vuoden viimeisen numeron lukijaraatilaiset antoivat melko tasaisesti ääniä kaikille jutuille, joskin yksi nousi ylitse muiden. Teemajuttujen kärkisijan nappasi jaetusti Toni Huikkolasta ja Hannu Pirneksestä kertovat artikkelit. Vakiopalstoista pääkirjoitus oli niukasti ykkönen, mutta Puheenjohtajan palsta, Elävästä elämästä ja Lukutoukka jäivät vain yhden äänen päähän. Yhdistysosion – ja koko lehden kaikkien juttujen – pankin räjäytti kuitenkin Jani saarisen artikkeli, jossa hän avasi ”Palkkaisitko sinä aivovammautuneen ihmisen” -tutkimuksensa tuloksia. Jani on parhaillaan Aivovammaliitossa työkokeilussa, joten hän tulee entistä tutummaksi eri kanaviemme kautta. Lukijaraatiin vastanneiden kesken arvotun palkkion voitti Laura Tikkala. ”Kiitos jämäkästä lukupaketista”, kiiteltiin yhdessä lomakkeessa. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille Lukijaraatiin vastanneille. Tästä numerosta ei tehdäkään erillistä Lukijaraatia, sillä Aivoitus pääsi mukaan Aikakauslehtien liiton toteuttamaan laajaan lukijatutkimukseen. Tutkimukseen voi vastata vain sähköisesti. Nyt kannattaa vastata, sillä laajan tutkimuksen avulla luomme Aivoituksen tulevien vuosien suuntaviivat. Myös palkkio on hyvä! Kaikkien yhteystietonsa jättäneiden kesken arvomme kahden hengen Holiday club -kylpyläloman. Kylpylälahjakortti sisältää majoituksen jaetussa kahden hengen huoneessa, aamiaisen sekä kylpylän ja kuntosalin vapaan käytön. Lahjakortti on voimassa kaikkina Aivoitus 1/21 43 viikonpäivinä kaikissa Suomen Holiday Club -kylpylähotelleissa. Voittaja voi valita, lomaileeko hän Turun Caribiassa, Sotkamon Katinkullassa, Kuusamon Tropiikissa, Saariselällä, Saimaalla Lappeenrannassa, Sallassa vai Tampereen kylpylässä. Pääset vastaamaan lukijatutkimukseen kirjoittamalla nettiin osoitteen: https://q.surveypal.com/Aivoitus Pia Warvas

AVYn, eli pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan alueen yhdistyksen, kuulumisia Olen AVYn uusi puheenjohtaja, Jan Huopainen. Olen pitkän linjan vammaisjärjestö- sekä -politiikka-aktiivi. Olen noin 20 vuoden aikana ollut jos jonkinmoisissa luottamus- sekä työtehtävissä eri liitoissa ja yhdistyksissä. Olen myös intohimoinen esteettömyyden ja saavutettavuuden puolestapuhuja, sillä loppujen lopuksi kaikki hyötyvät esteettömyydestä - eivät vain tietyt ryhmät. Siksi aina esteettömyydestä puhuttaessa käytän yleensä lausetta ”jotta meidän kaikkein olisi helppo liikkua”. Nyt uutena haasteena otin AVYn puheenjohtajuuden vastaan entisen puheenjohtajan Riitta Hätisen kutsumana. Työtaustaltani olen visuaalinen suunnittelija, ääni- ja valosuunnittelija. Nykyään teen rakennetun ympäristön esteettömyyskartoittajan töitä sekä käyn luennoimassa eri tilaisuuksissa sekä kouluissa esteettömyydestä ja sen tärkeydestä. Ns. vapaa-aikani kuluu boccian parissa, ja olenkin Suomen Boccia- ja ParaBoccia-maajoukkueen päävalmentajana nyt neljättä vuotta. Boccian pelaamisen aloitin n. 12 vuotta sitten. Olkapääni sanottua sopimuksen irti, oli luonnollinen jatkumo jatkaa valmentajana, mihin sain kutsun Suomen Paralympiakomitealta. ParaBoccia on petanquen tyyppinen vammaisurheilulaji, jossa kilpaillaan aina paralympiatasolla saakka. Toimin myös Helsingin ja Uudenmaan Neuroyhdistyksen varapuheenjohtajan toimessa. Tavoitteeni olisi saada yhteistoimintaa näiden kahden yhdistyksen välille, koska toiminnat sivuavat toisiaan ja voisin uskoa, että se toisi uusia raikkaitakin vertaistuellisia tuulia toimintaan. Lisää tietoa AVYn toiminnasta saat - https://aivovammayhdistykset.fi/avy/ - https://www.facebook.com/aivovammayhdistys Jan Huopainen AVY puheenjohtaja Nimeni on Sirkka Dahlman ja aloitan nyt toisen kauteni AVYn varapuheenjohtajana. Olen ollut pari vuotta Avyn jäsenenä omaisten puolella.  Tehtäviini varapuheenjohtajuuden ohella kuuluu omaisten ryhmän vetäminen. Ryhmä kokoontuu kerran kuussa, kuun viimeisellä viikolla tiistaisin Malmilla yhdistyksen kerhohuoneella. Korona on nyt verottanut kokoontumista, joten olemme joutuneet olemaan niin sanotusti jäähyllä. Toimin myös AVYn muiden ryhmien vetäjien yhteyshenkilönä. Lisätietoja ryhmistä saat AVYn kotisivuilta. Olen työskennellyt sairaaloissa laitoshuoltajana, siivoustyön ohjaajana sekä siivoustyönjohtajan sijaisena. Kruunuhaan klinikalla noin 15 vuotta ja Peijaksen sairaalassa noin kymmenen vuotta. Peijaksen alueella minun osa-alueeseeni kuuluivat mielenterveyspuoli, kuntoutuskodit sekä päivätoimintakeskukset.  Viimeiset vuodet hoivannut vanhuksia ja vammaisia yksityispuolella.  Olen myös Vantaan invalidien hallituksen jäsen ja sen lisäksi vedän yhdistyksen hengellistä piiriä. Luonto on lähellä sydäntäni. Vähintään kerran kuussa pyrimme käymään mieheni kanssa maalla, metsän keskellä henkäilemässä raitista ilmaa. Reissussa ollaan aina vähintään viikko. Sirkka Dahlman Pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla majaansa pitävän Aivovammayhdistyksen puheenjohtajan nuija siirtyi Riitta Hätiseltä Jan Huopaiselle. Riitta vammautui vuonna 1984 autoonnettomuudessa matkallaan töihin. – Minut vietiin onnettomuuspaikalta Töölön sairaalaan, jossa olin yhdeksän päivää tajuttomana. Kaikkiaan sairaalassa vierähti reilu kuukausi. Jälkeenpäin kuulin – en nimittäin muista sairaala-ajaltani mitään – että isäni kävi minua päivittäin katsomassa ja äitini syöttämässä aina, kun ehti. Tuolloin 25-vuotias Riitta joutui opettelemaan uudelleen kaiken jo aiemmin oppimansa. Kuntoutumisen alkuvaiheessa hänen oli myös muutettava väliaikaisesti takaisin vanhempiensa luokse. – Muistan, etten meinannut saada perunaa kuorituksi. Siihen isäni totesi, että anna kun minä kuorin. Muistan topakasti vastanneeni, että kyllä minä itse kuorin, enhän minä ikinä kuntoudu, jos kaikki tehdään puolestani, Riitta nauraa. Aikanaan Riitta palasi omaan työhönsä työkokeiluun, mutta aivovamman jälkitilan aiheuttamien oireiden vuoksi hänen oli lopulta jäätävä pois työelämästä. – Erityisesti väsyvyys ja muistiongelmat hankaloittivat työssä pärjäämistäni kaksoiskuvien, kuuloluun katkeamisen, voimakkaan tinnituksen ja jokapäiväisten kipujen lisäksi. Nyt, yli 30 vuotta vammautumiseni jälkeen, nämä kaikki oireet ovat edelleen joka päivä läsnä. Nyt saan päiviini sisältöä aivovammayhdistystoiminnasta, musiikista ja ulkoilusta. Erityisesti muiden aivovammautuneiden ihmisten tapaamisesta saatava vertaistuki antaa voimia. Pia Warvas 44 Aivoitus 1/21

Auttaminen on mukavaa Aivovammaisena tarvitsen monessa asiassa muiden apua ja olenkin sitä saanut hyvin. Itsekin haluan omalla tavallani auttaa niitä, jotka tarvitsevat apua. Olen jo useamman vuoden ajan ollut mukana muun muassa Punaisen Ristin keräystoiminnassa. Lipaskeräys on aivovammaiselle hyvin soveltuva vapaaehtoistyön muoto, koska sitä voi tehdä oman aikataulunsa ja jaksamisensa mukaan sitoutumatta etukäteen tiettyyn aikatauluun. Toki on sellaisiakin keräyksiä, joista pitää etukäteen sopia, mutta aina olen pärjännyt. Olen tutustunut keräysjohtajaamme ja saanut hyvin sovittua lippaan hakemiset ja palauttamiset. Minun tehtäväkseni jää huolehtia hyvin keräyslippaasta ja tavata ihmisiä. Yleensä kerään Jyväskylän kävelykadulla, jossa liikkuu paljon ihmisiä. Olenkin siellä tutustunut moniin mukaviin ihmisiin, joiden kanssa juttelen usein. Kenenkään ei tarvitse aina lahjoittaa, vaan tärkeintä on pysähtyä juttelemaan ja olla kiinnostunut asiasta. Kaupungilla liikkuu paljon yksinäisiä ihmisiä, joille on tärkeää saada jutella jonkun kanssa, ja tärkeää se on minullekin. Monet ovat kiittäneet, että kerään ja sanoneet, että teen tärkeää työtä. Siitä tulee hyvä mieli, ja se kannustaa jatkamaan keräämistä. Suureen joukkoon mahtuu tosin monenlaisia ihmisiä, ja kaikki eivät suhtaudu kerääjiin positiivisesti. Näiden ihmisten kohtaaminen voi olla haastavaa, kun pitää nopeasti keksiä, miten puolustaa keräystä ja Punaista Ristiä. Nämä ihmiset ovat onneksi vähemmistönä, eikä heistä kannata sen enempää välittää. Kerätessä tapaa monenlaisia ihmisiä, joten se kehittää sosiaalisia taitoja. Varojen keräämisen lisäksi ihmisten kohtaaminen ja Punaisen Ristin esillä pitäminen ovat tärkeitä asioita. vuosittaisia keräyksiä Syyskuussa kartutetaan katastrofirahastoa Nälkäpäivä-keräyksellä, joka on Punaisen Ristin pääkeräys. Silloin on paljon kerääjiä liikkeellä, koska kaikki ovat tervetulleita kerääjiksi esittämällä kuvallisen henkilötodistuksen. Nälkäpäivänä saadaan myös uusia jäseniä. Marraskuussa on Nenäpäiväsäätiön järjestämä Nenäpäivä-keräys. Siinä kerätään rahaa kehitysmaiden lapsille. Marraskuun lopussa alkaa Hyvä joulumieli -keräys, joka kestää jouluaattoon asti. Tällä keräyksellä kerätään rahaa kotimaan vähävaraisille lapsiperheille. Lisäksi keräyksiä järjestetään tarpeen mukaan esim. luonnonkatastrofien jälkeen. Paikallisena keräyksenä olemme keränneet Suomipop-festivaalin aikana vessamaksuina rahaa Jyväskylän osaston ystävätoimintaan festivaalialueen vieressä hotellissa. Olen ilman varsinaista keräystäkin ottanut monesti lippaan ja lähtenyt kaupungille kiertelemään, sillä katastrofirahastoon tarvitaan varoja ympäri vuoden. Kerätessä on hyvä osata kertoa, mihin rahat menevät, joten täytyy seurata maailman tapahtumia ja sitä, mitä apua on mihinkin lähetetty. Joskus on vaikeaa muistaa kaikkea, mutta riittää, kun kertoo pääasiat. Hyvä joulumieli -keräys on helpoin, koska kohderyhmä on niin rajattu, että on helppo kertoa, mihin rahat käytetään. Monet myös antavat mieluummin kotimaan lapsiperheille kuin esim. kehitysmaiden lapsille. Lisäksi joulu on perinteisesti antamisen aikaa. Nälkäpäivä-keräyksessä taas on se Aivoitus 1/21 45 hyvä puoli, että syyskuussa ei yleensä ole kovin kylmä. Kylmällä kerätessä varsinkin kädet alkavat palella helposti, koska kovin paksuilla rukkasilla ei saa lipasta pidetyksi. Korona-aika asettaa omat haasteensa lipaskerääjälle. Maskin kanssa kerätessä silmälasien käyttäjällä linssit huurtuvat, joten liikkuessa pitää olla tosi varovainen. Ihmisiä on vaikea tuntea, kun itse ei näe kunnolla ja koska melkein kaikilla muillakin on maski. Maski myös vaikeuttaa hengittämistä ja maskista huolimatta ei kenenkään kanssa kannata jäädä juttelemaan pitkäksi aikaa. Edellisinä vuosina olen käynyt välillä jossain kauppakeskuksessa lämmittelemässä. Sekin on pitänyt korona-aikana jättää väliin. Vaikka monessa paikassa suositellaan korttimaksua, eikä ihmisillä muutenkaan ole nykyään paljoa käteistä, olen positiivisesti yllättynyt ihmisten anteliaisuudesta. Ehkäpä tämä aika saa monet ajattelemaan toisten hätää. Vaikka kerään usein yksin, on sosiaalinen elämäni piristynyt keräämisen myötä. Kerätessä tapaamieni ihmisten lisäksi olen saanut Punaisesta Rististä ihania ystäviä. HYVÄÄ ALKAVAA VUOTTA 2021! Sanna Sinkkonen

zŚĚŝƐƚLJƐƉĂůƐƚĂ ŝǀŽǀĂŵŵĂLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞƚũćƌũĞƐƚćǀćƚƚŽŝŵŝŶƚĂĂĞƌŝƉƵŽůŝůůĂ^ƵŽŵĞĂ͘ dĞƌǀĞƚƵůŽĂŵƵŬĂĂŶ͊^ĂĂƚůŝƐćƚŝĞƚŽũĂŬƵŶŬŝŶLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞŶŬŽƚŝƐŝǀƵŝůƚĂƚĂŝŽƚƚĂŵĂůůĂ LJŚƚĞLJƚƚćLJŚƚĞLJƐŚĞŶŬŝůƂƂŶ͘ <ĂƚƐŽƚƵŽƌĞŝŵŵĂƚƚŝĞĚŽƚLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞƐŝǀĞƌŬŬŽƐŝǀƵŝůƚĂ͊   ǁǁǁ͘ĂŝǀŽǀĂŵŵĂLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞƚ͘Ĩŝ ^ĞƵƌĂĂǀĂŶLJŚĚŝƐƚLJƐƉĂůƐƚĂŶƚŝĞĚŽƚƚŽŝŵŝƚĞƚĂĂŶϮϯ͘ϰ͘ϮϬϮϭŵĞŶŶĞƐƐćũćƌũĞƐƚƂƐƵƵŶŶŝƚƚĞůŝũĂ WŝŚůĂWƵƚŬŽƐĞůůĞ͕ƉŝŚůĂ͘ƉƵƚŬŽŶĞŶΛĂŝǀŽǀĂŵŵĂůŝŝƚƚŽ͘ĨŝͬϬϱϬϱϱϬϬϱϰϭ͘ ŝǀŽǀĂŵŵĂLJŚĚŝƐƚLJƐƌLJ ǁǁǁ͘ĂŝǀŽǀĂŵŵĂLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞƚ͘ĨŝͬĂǀLJ zŚƚĞLJƐŚĞŶŬŝůƂ͗WƵŚĞĞŶũŽŚƚĂũĂ:ĂŶ ,ƵŽƉĂŝŶĞŶĂŝǀŽǀĂŵŵĂLJŚĚŝƐƚLJƐΛŐŵĂŝů͘ĐŽŵ Ɖ͘ϬϰϬϬϱϴϮϳϲϮ dŝĞĚƵƐƚĞůƵƚƌLJŚŵŝƐƚć͗ ĂŝǀŽǀĂŵŵĂLJŚĚŝƐƚLJƐΛŐŵĂŝů͘ĐŽŵ͕ĞůůĞŝ ƌLJŚŵćŶŬŽŚĚĂůůĂŵƵƵƚĂƚŝĞƚŽĂ͘ szŶŬĞǀćƚŬŽŬŽƵƐϭϯ͘ϰ͘ŬůŽ͘ϭϳ͘ϬϬ ƐƵŽƐŝƚĞůůƵƐƚŝĞƚćŶć͘<ŽŬŽƵŬƐĞƐƐĂŬćƐŝƚĞůůććŶ ƐććŶƚƂŵććƌćŝƐĞƚĂƐŝĂƚ͘<ŽŬŽƵŬƐĞĞŶ ŝůŵŽŝƚƚĂƵƚƵŵŝƐĞƚ ĂŝǀŽǀĂŵŵĂLJŚĚŝƐƚLJƐΛŐŵĂŝů͘ĐŽŵ͘ >ćŚĞƚćŵŵĞŝůŵŽŝƚƚĂƵƚƵŶĞŝůůĞůŝŶŬŝŶ ŬŽŬŽƵŬƐĞĞŶ͘,ĂůƵƚĞƐƐĂƐŝŵĂŚĚŽůůŝƐƵƵƐ ŽƐĂůůŝƐƚƵĂŵLJƂƐĨLJLJƐŝƐĞƐƚŝ͘ szǀĞƌŬŽƐƐĂ /ŶƚĞƌŶĞƚ͗ǁǁǁ͘ĂŝǀŽǀĂŵŵĂLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞƚ͘ĨŝͬĂǀLJ &ĂĐĞŬ͗ ǁǁǁ͘ĨĂĐĞŬ͘ĐŽŵͬĂŝǀŽǀĂŵŵĂLJŚĚŝƐƚLJƐ  ,ĞůƐŝŶŬŝ–ƐƉŽŽ–sĂŶƚĂĂ  ZLJŚŵćƚ͗ ͲƐŬĂƌƚĞůƵŬĞƌŚŽ ͲsĞƌƚĂŝƐƚƵŬŝƌLJŚŵć Ͳ>ŝŝŬƵŶƚĂƌLJŚŵć Ͳ<ƵŶĚĂůŝŝŶŝũŽŽŐĂ ZLJŚŵćƚƚĂƵŽůůĂŬŽƌŽŶĂƚŝůĂŶƚĞĞŶƚĂŬŝĂ͘ /ůŵŽŝƚĂŵŵĞŬŽƚŝƐŝǀƵŝůůĂŵŵĞŵĂŚĚŽůůŝƐŝƐƚĂ ŵƵƵƚŽŬƐŝƐƚĂ͘ EƵŽƌƚĞŶĂŝŬƵŝƐƚĞŶƌLJŚŵć͗ >ŝƐćƚŝĞĚŽƚƌLJŚŵćŶƚŽŝŵŝŶŶĂƐƚĂƌLJŚŵćŶ ŽŚũĂĂũĂůƚĂ͕:ĂŶŝ>ĞŚƚŽůĂ͕ ũĂŶŝůĞŚƚŽůĂΛŚŽƚŵĂŝů͘ĐŽŵ ZLJŚŵćůƂLJƚLJLJŵLJƂƐ&ĂĐĞŬŝƐƚĂ͗szŶ ŶƵŽƌƚĞŶĂŝŬƵŝƐƚĞŶǀĞƌƚĂŝƐƚƵŬŝƌLJŚŵć ;ƉććŬĂƵƉƵŶŬŝƐĞƵƚƵͿ͘  WŽƌǀŽŽ  dŽŝŵŝŶƚĂƌLJŚŵćƚĂƵŽůůĂŬŽƌŽŶĂƚŝůĂŶƚĞĞŶ ƚĂŬŝĂ͘/ůŵŽŝƚĂŵŵĞŬŽƚŝƐŝǀƵŝůůĂŵŵĞ ŵĂŚĚŽůůŝƐŝƐƚĂŵƵƵƚŽŬƐŝƐƚĂ͘  ,LJǀŝŶŬćć  dŽŝŵŝŶƚĂƌLJŚŵćƚĂƵŽůůĂŬŽƌŽŶĂƚŝůĂŶƚĞĞŶ ƚĂŬŝĂ͘/ůŵŽŝƚĂŵŵĞŬŽƚŝƐŝǀƵŝůůĂŵŵĞ ŵĂŚĚŽůůŝƐŝƐƚĂŵƵƵƚŽŬƐŝƐƚĂ͘ >ŝƐćƚŝĞĚŽƚ͗^ĂŶŶĂ^ĂƌũĂƉ͘ϬϱϬϯϯϭϯϬϴϭ ƐĂŶŶĂƐĂƌũĂΛůƵƵŬŬƵ͘ĐŽŵũĂ<Ăƌŝ^ĂƌũĂ Ɖ͘ϬϰϱϴϬϲϯϬϬϲ   dĂŵƉĞƌĞĞŶ^ĞƵĚƵŶ ŝǀŽǀĂŵŵĂLJŚĚŝƐƚLJƐ ǁǁǁ͘ĂŝǀŽǀĂŵŵĂLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞƚ͘ĨŝͬƚƐĂǀLJ  zŚƚĞLJƐŚĞŶŬŝůƂ͗WƵŚĞĞŶũŽŚƚĂũĂ :ĂƌŝdćŚƚŝŶĞŶƉ͘Ϭϰϭϱϭϰϰϲϴϰ ^ĞƵƌĂĂŝůŵŽŝƚƚĞůƵĂLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞŶ ǀĞƌŬŬŽƐŝǀƵŝůƚĂũĂ&ĂĐĞŬŝƐƚĂ͊ :ćƐĞŶƚĂƉĂĂŵŝƐĞƚũŽŬĂŬƵƵŬĂƵĚĞŶƚŽŝƐĞŶĂ ƚŽƌƐƚĂŝŶĂŬůŽϭϳ͘ϯϬ–ϮϬŽƐŽŝƚƚĞĞƐƐĂ WĞůůĞƌǀŽŶŬĂƚƵϵ͘ EƵŽƌƚĞŶƌLJŚŵćŬŽŬŽŽŶƚƵƵũŽŬĂŬƵƵŬĂƵĚĞŶ ϭ͘ƚŝŝƐƚĂŝŶĂŬůŽϭϳ͘ϯϬ–ϭϵWĞůůĞƌǀŽŶŬĂƚƵϵ͗ƐƐć͘ >ŝƐćƚŝĞƚŽũĂ͗&ĂĐĞŬ͗Ηd^sz͗ŶŶƵŽƌƚĞŶ ĂŝŬƵŝƐƚĞŶǀĞƌƚĂŝƐƚƵŬŝƌLJŚŵćΗ>ŝƐćƚŝĞƚŽũĂ ŵŵĂsĞŚĂůƵŽƚŽƚĂŵƐĂǀLJΛŐŵĂŝů͘ĐŽŵ >ćŚĞŝƐƚĞŶƌLJŚŵćŽŶƚĂƵŽůůĂ͘zŚƚĞLJƐŚĞŶŬŝůƂ͗ ^ĂŝũĂZĂŶƚĂŶĞŶƌĂŶƚĂŶĞŶ͘ƐĂŝũĂΛŐŵĂŝů͘ĐŽŵ ƚĂŝƉ͘ϬϰϬϴϯϵϯϵϱϯ͘ <ƵŶƚŽƐĂůŝƌLJŚŵćDĂƉĞŶŬƵŶƚŽƐĂůŝƌLJŚŵć ƚĂƉĂĂƚŽŝƐƚĂŝƐĞŬƐŝƐĂƚƵŶŶĂŝƐĞŶ ĞƉćƐććŶŶƂůůŝƐĞƐƚŝŵĂĂŶĂŶƚĂŝƐŝŶũĂͬƚĂŝ ŬĞƐŬŝǀŝŝŬŬŽŝƐŝŶŶ͘ŬůŽϭϮ͘ϯϬ<ĂŶŐĂƐĂůĂŶ hŝŵĂŚĂůůŝ<ƵŽŚƵƐƐĂŽƐŽŝƚƚĞĞƐƐĂ <ŝƌŬŬŽũćƌǀĞŶƚŝĞϰ͕ϯϲϮϬϬ<ĂŶŐĂƐĂůĂ͘ <ĂŝǀĂƚĞƐƐĂŶŶĞĂũĂŶŬŽŚƚĂŝƐŝĂƚŝĞƚŽũĂ͕ŽůŬĂĂ ǀĂƐƚĂĂǀĂĂŶDĂƉĞĞŶ͘zŚƚĞLJƐŚĞŶŬŝůƂ͗DĂƌŬŬƵ sĞŚǀŝůćŝŶĞŶƉ͘ϬϰϬϱϭϬϯϴϵϭ ŵĂƉĞ͘ǀĞŚǀŝůĂŝŶĞŶΛŐŵĂŝů͘ĐŽŵ sĞƐŝũƵŽŬƐƵƌLJŚŵćŬŽŬŽŽŶƚƵƵ<ĂůĞǀĂŶ ƵŝŵĂŚĂůůŝƐƐĂũŽŬĂƚŝŝƐƚĂŝŬůŽϭϬ͘ zŚƚĞLJƐŚĞŶŬŝůƂ͗^ĂŝũĂZĂŶƚĂŶĞŶ Ɖ͘ϬϰϬϴϯϵϯϵϱϯƌĂŶƚĂŶĞŶ͘ƐĂŝũĂΛŐŵĂŝů͘ĐŽŵ 5 o’clock brew english club (englannin ŬĞƐŬƵƐƚĞůƵŬĞƌŚŽͿƚĂƉĂĂŬĞƌƌĂŶ ŬƵƵŬĂƵĚĞƐƐĂ͕ŬƵƵŶĞŶƐŝŵŵćŝƐĞŶćƚŽƌƐƚĂŝŶĂ ŬůŽϭϳ͘KƐŽŝƚƚĞĞƐƐĂWĞůůĞƌǀŽŶŬĂƚƵϵ͕<ĂůĞǀĂ͕ dĂŵƉĞƌĞ͘zŚƚĞLJƐŚĞŶŬŝůƂ͗ƵƐƚŝŶDƵůĐĂŚLJ Ɖ͘ϬϰϬϱϯϰϵϲϯϯƚĂŝϭϮϲϯĂƵƐƚŝŶΛŐŵĂŝů͘ĐŽŵ  <ĂŶƚĂͲ,ćŵĞĞŶĂǀLJƌLJ   <ĂŶƚĂͲ,ćŵĞĞŶŝǀŽǀĂŵŵĂLJŚĚŝƐƚLJƐŽŶŶLJƚ ƉĞƌƵƐƚĞƚƚƵ͊:ŽƐŚĂůƵĂƚůŝŝƚƚLJćLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞĞŶ ƚĂŝǀĂŝŚƚĂĂũćƐĞŶLJLJƚĞƐŝ<ĂŶƚĂͲ,ćŵĞĞƐĞĞŶ͕ ŽƚĂLJŚƚĞLJƚƚć^ŝƌƉĂ^ĂůŽƐĞĞŶ͗ ƐŝƌƉĂ͘ƐĂůŽŶĞŶΛĂŝǀŽǀĂŵŵĂůŝŝƚƚŽ͘Ĩŝ  zŚƚĞLJƐŚĞŶŬŝůƂ͗ƌLJŚŵćŶǀĞƚćũćũĂ ƉƵŚĞĞŶũŽŚƚĂũĂ>ŝŝƐĂ,ĂůŵĞ Ɖ͘ϬϰϰϮϭϳϴϯϴϳũĂƐŝŚƚĞĞƌŝŶŶĞDĂƚŽŶŝĞŵŝ Ɖ͘ϬϱϬϰϲϬϰϬϴϴ Śŵů͘ĂǀLJΛŐŵĂŝů͘ĐŽŵ 46 Aivoitus 1/21 <ŽŬŽŽŶƚƵŵŝƐĞƚũŽŬĂŬƵƵŬĂƵĚĞŶϭ͘ƚŝŝƐƚĂŝŶĂ ŬůŽϭϰ<ŝƌũĂƐƚŽŬĂƚƵϭ͗ƐƐć͘  ƚĞůćͲWŽŚũĂŶŵĂĂŶĂǀLJƌLJ ǁǁǁ͘ĂŝǀŽǀĂŵŵĂLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞƚ͘ĨŝͬĞƉĂǀLJ  zŚƚĞLJƐŚĞŶŬŝůƂ͗ WƵŚĞĞŶũŽŚƚĂũĂ͗ZĞŝũŽ^ĂůŽ Ɖ͘ϬϰϬϱϭϮϲϱϮϮƌĞŝũŽ͘ƐĂůŽΛƉƉϯ͘ŝŶĞƚ͘Ĩŝ ^ĞƵƌĂĂƚƵůĞǀŝĂƚĂƉĂŚƚƵŵŝĂ ŶĞƚƚŝƐŝǀƵůƚĂŵŵĞ͘  sƵŽƐŝŬŽŬŽƵƐϲ͘ϯ͘ϮϬϮϭŬůŽ͘ϭϰ͘ϬϬ^ĞŝŶćũŽĞŶ :ćƌũĞƐƚƂƚĂůŽWĂƵůĂŶƐĂůŝ͘  ^ĞŝŶćũŽŬŝ  >ŝƐćƚŝĞƚŽũĂƚĂƉĂĂŵŝƐŝƐƚĂLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞŶ ǀĞƌŬŬŽƐŝǀƵŝůƚĂ >ćŚĞŝƐƚĞŶƌLJŚŵćŶƚĂƉĂĂŵŝƐĞƚ ƉććƐććŶƚƂŝƐĞƐƚŝũŽŬĂƚŽŝŶĞŶŬƵƵŬĂƵƐŝ͘ dĂƉĂĂŵŝƐĞŶůƂLJĚćƚŶĞƚƚŝƐŝǀƵůƚĂ͕ƚĂŝŬLJƐLJ ƚĂƉĂĂŵŝƐŝƐƚĂDŝƌũĂůƚĂƉ͘ϬϰϰϮϵϱϲϯϭϭ WĞůŝƌLJŚŵć^ĞƵƌĂĂŝůŵŽŝƚƚĞůƵĂŶĞƚƚŝƐŝǀƵůůĂ͘  sĂĂƐĂ  zŚƚĞLJƐŚĞŶŬŝůƂƚ͗ DĂƚƚŝƉ͘ϬϰϬϳϯϬϳϱϵϰƚĂŝ ŶŶĞƉ͘ϬϰϬϴϮϲϬϲϰϳ͘dŽŝŵŝŶƚĂƌLJŚŵćŶ ƚĂƉĂĂŵŝƐĞƚŬƵƵŬĂƵĚĞŶƚŽŝŶĞŶŬĞƐŬŝǀŝŝŬŬŽ͘ dĂƉĂĂŵŝƐƉĂŝŬĂŶůƂLJĚćƚŶĞƚƚŝƐŝǀƵůƚĂ͘   /ƚćͲ^ƵŽŵĞŶĂǀLJƌLJ ǁǁǁ͘ĂŝǀŽǀĂŵŵĂLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞƚ͘ĨŝͬŝĂǀLJ  zŚƚĞLJƐŚĞŶŬŝůƂ͗ƉƵŚĞĞŶũŽŚƚĂũĂDĂƌŬŽ ŝůŝƚƚćƉ͘ϬϱϬϯϭϭϰϱϳϰƚĂŝ ŝƐĂǀLJ͘ƌLJΛŐŵĂŝů͘ĐŽŵ >ƂLJĚćƚŵĞŝĚćƚ&ĂĐĞŬŝƐƚĂ͗ ”ItäͲSuomen Aivovammayhdistys” <ĂƚƐŽĂũĂŶŬŽŚƚĂŝƐŝŶƚŝĞƚŽLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞƐƚć ũĂƚŽŝŵŝŶƚĂƌLJŚŵŝƐƚćǀĞƌŬŬŽƐŝǀƵŝůƚĂ͘  >ĂϮϬ͘ϯ͘ŬůŽϭϮ͘ϬϬzŚĚŝƐƚLJŬƐĞŶǀƵŽƐŝŬŽŬŽƵƐ <LJůƉLJůćͲ,ŽƚĞůůŝsĞƐŝůĞƉƉŝƐ͕sŽŬŬŽůĂŶƚŝĞϭ͕ ϳϵϭϬϬ>WW s/Zd <ŽŬŽƵŬƐĞƐƐĂŬćƐŝƚĞůůććŶƐććŶƚƂŵććƌćŝƐĞƚ ǀƵŽƐŝŬŽŬŽƵƐĂƐŝĂƚ͘ ,ĂůůŝƚƵƐƚŽŝǀŽƚƚĂĂŬĂŝŬŬŝũćƐĞŶĞƚ ƚĞƌǀĞƚƵůůĞŝŬƐŝŬŽŬŽƵŬƐĞĞŶ͊ <ŽŬŽƵŬƐĞĞŶŽŶŵĂŚĚŽůůŝƐƚĂŽƐĂůůŝƐƚƵĂŵLJƂƐ ĞƚćŶ掎ŵͲƐŽǀĞůůƵŬƐĞůůĂ͘ Sinunkin yhdistyksesi kotisivut: www.aivovammayhdistykset.fi ^ŝŶƵŶŬŝŶLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞƐŝŬŽƚŝƐŝǀƵƚ͗ǁǁǁ͘ĂŝǀŽǀĂŵŵĂLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞƚ͘Ĩŝ 

 /ůŵŽŝƚĂĞƚćŽƐĂůůŝƐƚƵŵŝƐĞƐŝƉƵŚĞĞŶũŽŚƚĂũĂůůĞ͕ ŶŝŝŶƐĂĂƚŽƐĂůůŝƐƚƵŵŝƐůŝŶŬŝŶ͘ :ŽƐŬŽƌŽŶĂƌĂũŽŝƚƵŬƐĞƚͬͲƐƵŽƐŝƚƵŬƐĞƚ ƚŝƵŬĞŶƚƵǀĂƚ͕ŬŽŬŽƵƐƉŝĚĞƚććŶŽŽŵͲ ƐŽǀĞůůƵŬƐĞůůĂŝůŵĂŶŬŽŬŽŽŶƚƵŵŝƐƚĂ͘^ĞƵƌĂĂ ƚŝĞĚŽƚƚĂŵŝƐƚĂ͘ sƵŽƐŝŬŽŬŽƵŬƐĞŶLJŚƚĞLJĚĞƐƐćƉŝĚĞƚććŶ LJŚĚŝƐƚLJŬƐĞŶŬĞǀćŝŶĞŶǀŝƌŬŝƐƚLJƐǀŝŝŬŽŶůŽƉƉƵ͕ ϮϬ͘ͲϮϭ͘ϯ͘ϮϬϮϭ͘dĂƌŬĞŵŵĂƚ ŽƐĂůůŝƐƚƵŵŝƐƚŝĞĚŽƚLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞŶƐŝǀƵŝůƚĂũĂ &ĂĐĞŬŝƐƚĂ͘  <ƵŽƉŝŽ  zŚƚĞLJƐŚĞŶŬŝůƂ͗^ŝŚƚĞĞƌŝ^ŝƌƉĂDĂƌƚƚŝŶĞŶ͕ ŝƐĂǀLJ͘ŵŝŬŬĞůŝΛŐŵĂŝů͘ĐŽŵƚĂŝ ĂŝǀŬƵŽƉŝŽΛŐŵĂŝů͘ĐŽŵ dĂƉĂĂŵŝƐĞƚ͗<ƵŽƉŝŽŶƌLJŚŵć&ĂƚŝŝŬŬŝ ŬŽŬŽŽŶƚƵƵdƵŬŝƉŝůĂƌŝŶƚŝůŽŝƐƐĂ͕DŝĐƌŽŬĂƚƵϭ DͲŽƐĂϳϬϮϭϬ<hKW/K͘ /ůŵŽŝƚĂŵŵĞ&ĂĐĞŬŝƐƐĂ͕ƐćŚŬƂƉŽƐƚŝůůĂƚĂŝ tŚĂƚƐƉƉƌLJŚŵćŝůŵŽŝƚƵŬƐĞůůĂƚĂƉĂĂŵŝƐƚĞŶ ĂũĂŶũĂƉĂŝŬĂŶ͘  :ŽĞŶƐƵƵ  zŚƚĞLJƐŚĞŶŬŝůƂƚ͗hƐŝZŝŝŬŽŶĞŶ Ɖ͘ϬϱϬϱϰϭϰϭϴϬ͕dŝŵŽ^ƵŶĚƉ͘ϬϰϰϬϵϮϴϭϵϮ ƚĂŝůŽŚŬŽƚƚŽŵĂƚΛŐŵĂŝů͘ĐŽŵ dĂƉĂĂŵŝƐĞƚ͗WŝƉĂƌŬĂŬŬƵƚĂůŽ͕<ĂƵƉƉĂŬĂƚƵϯϰ :KE^hh͘ WĂŝŬŬĂĞŝŽůĞƚćLJƐŝŶĞƐƚĞĞƚƂŶ͘:ŽƐƚĂƌǀŝƚƐĞƚ ĂƉƵĂ͕ƐŽŝƚĂhƐŝůůĞƚĂŝůĂŝƚĂǀŝĞƐƚŝ ƌŝŝŬŽŶĞŶ͘ƐƵƐĂŶŶĞΛŐŵĂŝů͘ĐŽŵ dĂƉĂĂŵŝƐĞƚ͗dćůůćŚĞƚŬĞůůćƌLJŚŵćŬŽŬŽŽŶƚƵƵ ŽŽŵŝƐƐĂ͘ hƐŝůƚĂƐĂĂƚĂƌŬĞŵŵĂƚƌLJŚŵćŶ ŬŽŬŽŽŶƚƵŵŝƐĂũĂƚũĂLJŚƚĞLJƐƚŝĞĚŽƚ͘  ^ĂǀŽŶůŝŶŶĂ  zŚƚĞLJƐŚĞŶŬŝůƂ͗DĂƌŬŽŝůŝƚƚć͕ ŝƐĂǀLJ͘ƌLJΛŐŵĂŝů͘ĐŽŵƚĂŝƉ͘ϬϱϬϯϭϭϰϱϳϰ &ĂĐĞŬ͗/ƚćͲ^ƵŽŵĞŶĂŝǀŽǀĂŵŵĂLJŚĚŝƐƚLJƐ dĂƉĂĂŵŝƐĞƚ͗:ćƌũĞƐƚƂƚĂůŽ^ĂǀŽŶůŝŶŶĂŶ ƐĞƵĚƵŶ<ŽůŽŵŽŶĞŶ͕WĂƉƉŝůĂŶŬĂƚƵϯ͕ ^sKE>/EE dĂƉĂĂŵŝƐĞƚ͗dćůůćŚĞƚŬĞůůćĞŝǀĂŚǀŝƐƚĞƚƚƵũĂ ƚĂƉĂĂŵŝƐŝĂ͘  DŝŬŬĞůŝ  zŚƚĞLJƐŚĞŶŬŝůƂ͗DŝŬĂDĂƌƚƚŝŶĞŶ͕ ŝƐĂǀLJ͘ŵŝŬŬĞůŝΛŐŵĂŝů͘ĐŽŵƚĂŝ Ɖ͘ϬϰϰϬϱϳϳϴϮϬ ZLJŚŵćŬŽŬŽŽŶƚƵƵŬĂŚǀŝŬƵƉƉŽƐĞŶććƌĞƐƐć ŬĞƐŬƵƐƚĞůůĞŶƐƚĞƌLJͲƚĂůŽůůĂ͕KƚƚŽ DĂŶŶŝƐĞŶŬĂƚƵϰ͕ϱϬϭϬϬD/<<>/͘ /ůŵŽŝƚĂŵŵĞƐćŚŬƂƉŽƐƚŝůůĂƉĂŝŬĂŶũĂĂũĂŶ ŵƵƵƚŽŬƐŝƐƚĂ͘ dĂůǀĞŶƚĂƉĂĂŵŝƐĞƚ͗ Ϯϱ͘Ϯ͘ƚŽŬůŽϭϲ–ϭϴ͘ϬϬǀĞƌƚĂŝƐƚƵŬŝŬĂŚǀŝƚƚĞůƵ Ϯϱ͘ϯ͘ƚŽŬůŽϭϲ–ϭϴ͘ϬϬǀĞƌƚĂŝƐƚƵŬŝũĂ ŬĂŚǀŝƚƚĞůƵ Ϯϵ͘ϰ͘ƚŽŬůŽϭϲ–ϭϴ͘ϬϬǀĞƌƚĂŝƐƚƵŬŝũĂ ŬĂŚǀŝƚƚĞůƵ  Ϯϳ͘ϱ͘ƚŽŬůŽϭϲ–ϭϴ͘ϬϬǀĞƌƚĂŝƐƚƵŬŝũĂ ŬĂŚǀŝƚƚĞůƵ ϭϳ͘ϲ͘ƚŽŬůŽϭϲ–ϭϴ͘ϬϬǀĞƌƚĂŝƐƚƵŬŝũĂ ŬĂŚǀŝƚƚĞůƵ  <ĞƵƌƵƵ <ĞƐŬŝͲ^ƵŽŵĞŶĂǀLJƌLJ  ǁǁǁ͘ĂŝǀŽǀĂŵŵĂLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞƚ͘ĨŝͬŬƐĂǀLJ  zŚƚĞLJƐƚŝĞĚŽƚ͗<ĞƐŬŝͲ^ƵŽŵĞŶ ŝǀŽǀĂŵŵĂLJŚĚŝƐƚLJƐƌLJ͕zůŝŽƉŝƐƚŽŶŬĂƚƵϯϰ ϮϬ͕ϰϬϭϬϬ:zs ^<z>  zŚƚĞLJƐŚĞŶŬŝůƂƚ͗ DĂƌŐĞDŝĞƚƚŝŶĞŶƐŝŚƚĞĞƌŝ Ɖ͘ϬϰϬϲϱϬϲϰϳϰ ŵĂƌŐĞ͘ŵŝĞƚƚŝŶĞŶΛŐŵĂŝů͘ĐŽŵ ^ĂŬƵsŝƌƚĂŶĞŶƉƵŚĞĞŶũŽŚƚĂũĂ Ɖ͘ϬϰϬϬϱϰϭϭϭϵƐĂŬƵ͘ǀŝƌƚĂŶĞŶΛĞůŝƐĂŶĞƚ͘Ĩŝ ^ĞƵƌĂĂƚŽŝŵŝŶƚĂĂ͗ &ĂĐĞŬ͘ĐŽŵͬ<ĞƐŬŝͲ^ƵŽŵĞŶ ĂŝǀŽǀĂŵŵĂLJŚĚŝƐƚLJƐ ŚƚƚƉ͗ͬͬĂŝǀŽǀĂŵŵĂLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞƚ͘ĨŝͬŬƐĂǀLJͬ  ϵ͘ϯ͘zŚĚŝƐƚLJŬƐĞŶŬĞǀćƚŬŽŬŽƵƐŬůŽϭϲ͘ϯϬ ĂůŬĂĞŶŽŶdŽŝŵŝŶƚĂŬĞŝƚĂĂůůĂ͘ ϭϭ͘ϱ͘<ĞǀćƚŬĂƵĚĞŶƉććƚƚćũćŝƐĞƚ ŵĂŬŬĂƌĂŶƉĂŝƐƚŽŶŵĞƌŬĞŝƐƐć͘  :LJǀćƐŬLJůć  WĂŝŬŬĂŶĂŽŶdŽŝŵŝŶƚĂŬĞŝĚĂƐKLJ͕sćŝŶƂŶŬĂƚƵ ϭ͕ϰϬϭϬϬ:LJǀćƐŬLJůć dŽŝŵŝŶƚĂƌLJŚŵćŬƵƵŬĂƵĚĞŶƚŽŝŶĞŶƚŝŬůŽ ϭϲ͗ϯϬͲϭϴ͗ϬϬ͕ĞůůĞŝƚŽŝƐŝŶŵĂŝŶŝƚĂ͘ ϵ͘ϯ͘zŚĚŝƐƚLJŬƐĞŶŬĞǀćƚŬŽŬŽƵƐŬůŽϭϲ͘ϯϬ ĂůŬĂĞŶŽŶdŽŝŵŝŶƚĂŬĞŝƚĂĂůůĂ͘ ϭϯ͘ϰ͘dƵƚƵƐƚƵŵŝŶĞŶ<ĞƐŬŝͲ^ƵŽŵĞŶŵƵƐĞŽŶ ŶćLJƚƚĞůLJŝŚŝŶ͘ ϭϭ͘ϱ͘DĂŬŬĂƌĂŶƉĂŝƐƚŽĂ͕ƐƵƵŶŶŝƚĞůůĂĂŶ ƉĂŝŬŬĂŬĞůŝŶŵƵŬĂĂŶ͘ KŵĂŝƐƚĞŶǀĞƌƚĂŝƐƚƵŬŝƌLJŚŵć ZLJŚŵćŬŽŬŽŽŶƚƵƵŵƵƵƚĂŵĂŶŬĞƌƌĂŶ ǀƵŽĚĞƐƐĂ͘KƚĂLJŚƚĞLJƚƚć͗^ĂŬƵsŝƌƚĂŶĞŶ͗ Ɖ͘ϬϰϬϬϱϰϭϭϭϵƐĂŬƵ͘ǀŝƌƚĂŶĞŶΛĞůŝƐĂŶĞƚ͘Ĩŝ EƵŽƌƚĞŶĂŝŬƵŝƐƚĞŶƌLJŚŵć;Ŷ͘ϭϴ–ϯϱǀͿ ZLJŚŵćŬŽŬŽŽŶƚƵƵŵƵƵƚĂŵĂŶŬĞƌƌĂŶ ǀƵŽĚĞƐƐĂ͘KƚĂLJŚƚĞLJƚƚć͗DĂƌŐĞDŝĞƚƚŝŶĞŶƉ͘ ϬϰϬϲϱϬϲϰϳϰƚĂŝ ŵĂƌŐĞ͘ŵŝĞƚƚŝŶĞŶΛŐŵĂŝů͘ĐŽŵ  ćŶĞŬŽƐŬŝ  dŽŝŵŝŶŶĂůůŝŶĞŶĂŝǀŽǀĂŵŵĂƌLJŚŵć ŬŽŬŽŽŶƚƵƵWŽŚũŽŝƐĞŶ<ĞƐŬŝͲ^ƵŽŵĞŶ ĂŵŵĂƚƚŝŽƉŝƐƚŽŶƚŝůŽŝƐƐĂ ćŶĞŬŽƐŬĞůůĂ͕ ŽƐŽŝƚĞKƉŝŶĂŚũŽŶƚŝĞϭ͘ ZLJŚŵćŬŽŬŽŽŶƚƵƵĂŝŶĂŬƵƵŬĂƵĚĞŶ ĞŶƐŝŵŵćŝŶĞŶƚŝŝƐƚĂŝŬůŽϭϰ͘ϯϬ–ϭϲ͘ϬϬ͘ ZLJŚŵć掌ũĂĂWK<͗ŶƐŽƐŝĂĂůŝͲũĂ ƚĞƌǀĞLJƐĂůĂŶŬƵŶƚŽƵƚƵŬƐĞŶ ůćŚŝŚŽŝƚĂũĂŽƉŝƐŬĞůŝũĂƚ͘ <ƵƵŬĂƵƐŝƚƚĂŝƐĞƚƚĂƉĂĂŵŝƐĞƚĂůŬĂǀĂƚ ƐLJLJƐŬƵƵƐƐĂ͘ dŝĞĚƵƐƚĞůƵƚ͗ŽƉĞƚƚĂũĂhůůĂDĂƌƚŝŶŵćŬŝ ƵůůĂ͘ŵĂƌƚŝŶŵĂŬŝΛƉŽŬĞ͘Ĩŝ     zŚƚĞLJƐŚĞŶŬŝůƂ͗ ,ĂŶŶƵdĂŝƉĂůĞƉ͘ϬϰϬϬϴϲϵϯϭϲ <ĞƵƌƵƵŶƚŽŝŵŝŶƚĂƌLJŚŵćŬŽŬŽŽŶƚƵƵĂŝŶĂ ŬƵƵŬĂƵĚĞŶĞŶƐŝŵŵćŝŶĞŶƚŝŝƐƚĂŝ͘;ŽƐ͘ dŽŝŵŝŶƚĂŬĞŝĚĂƐŽLJ͕<ŽƵůƵƚŝĞϱͿůŬĂŵŝƐĂŝŬĂ ŬůŽϭϳ͘ϯϬ͘  <LJŵĞŶůĂĂŬƐŽŶĂǀLJƌLJ ǁǁǁ͘ĂŝǀŽǀĂŵŵĂLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞƚ͘ĨŝͬŬLJŵŝĂǀLJ  zŚƚĞLJƐŚĞŶŬŝůƂ͗ƉƵŚĞĞŶũŽŚƚĂũĂ :ĂƌŝͲWĞŬŬĂ,ŽŶŬĂůĂ Ɖ͘ϬϰϬϬϲϵϰϲϬϬ ƉƵŚĞĞŶũŽŚƚĂũĂΛŬLJŵĂǀLJ͘Ĩŝ ^ĞƵƌĂĂƚŝĞĚŽƚƵƐƚĂLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞŶ&ĂĐĞŬͲ ƐŝǀƵŝůƚĂ͊  <ŽƵǀŽůĂ  ^ććŶŶƂůůŝƐĞƚƚĂƉĂĂŵŝƐĞƚũćƐĞŶƚĞŶŬĞƐŬĞŶ ũŽŬĂŬƵƵŬĂƵĚĞŶŬŽůŵĂƐƉĞƌũĂŶƚĂŝ ŬůŽϭϳ–ϭϵ͘ ^ćŚŬƂƉŽƐƚŝ͗ŬŽƵǀŽůĂΛŬLJŵĂǀLJ͘Ĩŝ  >ĂƉƉĞĞŶƌĂŶƚĂ  zŚƚĞLJƐŚĞŶŬŝůƂƚ͗:ŽŚĂŶŶĂDƵŚůŝ Ɖ͘ϬϰϬϱϴϱϰϯϰϯůĂƉƉĞĞŶƌĂŶƚĂΛŬLJŵĂǀLJ͘ĨŝũĂ ŶŶŝ,ćƌŬƂŶĞŶƉ͘ϬϰϭϳϬϬϳϵϵϲ ĐŽƐŵŝĐ͘ĂŶŶŝΛŐŵĂŝů͘ĐŽŵ dĂƉĂĂŵŝƐĞƚŬŽƌŽŶĂƚŝůĂŶƚĞĞŶƐĂůůŝĞƐƐĂ͗ <Ğϯ͘ϯ͘ŬůŽϭϳ–ϭϵ <Ğϳ͘ϰ͘ŬůŽϭϳ–ϭϵ <Ğϱ͘ϱ͘ŬůŽϭϳ–ϭϵ WĂŝŬŬĂŽŶĞĚĞůůĞĞŶǀĂŶŚĂƚƵƚƚƵ͗ŬƐŽƚĞ͕ dŽŝŵŝŶƚĂŬĞƐŬƵƐsĞƚƵƌŝ͕ZĂƚĂŬĂƚƵϮϴ͕ϱϯϭϬϬ >ĂƉƉĞĞŶƌĂŶƚĂ͘^ŽŝƚĞůŬĂĂǀĂŝŶŽǀŝŬĞůůŽĂ ƐŝƐćƉŝŚĂŶƉƵŽůĞůůĂ͕ŶŝŝŶƚƵůĞŶĂǀĂĂŵĂĂŶ͘  <ŽƚŬĂͲ,ĂŵŝŶĂ  WLJƌŝŵŵĞƉŝĂŶĂůŽŝƚƚĂŵĂĂŶ ǀĞƌƚĂŝƐƚŽŝŵŝŶŶĂŶ͘^ćŚŬƂƉŽƐƚŝ͗ ŬŽƚŬĂŚĂŵŝŶĂΛŬLJŵĂǀLJ͘Ĩŝ  KƵůƵŶƐĞƵĚƵŶĂǀLJƌLJ ǁǁǁ͘ĂŝǀŽǀĂŵŵĂLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞƚ͘ĨŝͬŽƐĂƌLJ  zŚƚĞLJƐŚĞŶŬŝůƂƚ͗ WƵŚĞĞŶũŽŚƚĂũĂ͗ŝůĂ^ććƐŬƂ ƉƵŚ͘ϬϰϬϳϲϱϲϵϴϵ ĞŝůĂ͘ƐĂĂƐŬŽΛŐŵĂŝů͘ĐŽŵ dŝĞĚŽƚƚĂũĂ͗,ĂŶŶƵWŝƌŶĞƐ ŽƵůƵŶĂǀLJΛŐŵĂŝů͘ĐŽŵ ^ŝŚƚĞĞƌŝ͗dƵƵůĂDĞƌƚĂůĂ ŽƵůƵŶĂǀLJΛŐŵĂŝů͘ĐŽŵ >ƂLJĚćƚŵĞŝĚćƚ&ĂĐĞŬŝƐƚĂ͗ KƵůƵŶ^ĞƵĚƵŶŝǀŽǀĂŵŵĂLJŚĚŝƐƚLJƐƌLJ ,ĂůůŝƚƵŬƐĞŶƐćŚŬƂƉŽƐƚŝ͗ ŽƵůƵŶĂǀLJΛŐŵĂŝů͘ĐŽŵ ^ĞƵƌĂĂŬŽƌŽŶĂƚŝůĂŶƚĞĞŶǀƵŽŬƐŝĂũĂŶŬŽŚƚĂŝƐŝĂ ƚŝĞĚŽƚƵŬƐŝĂLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞŶ&ĂĐĞŬͲũĂ ǀĞƌŬŬŽƐŝǀƵŝůƚĂ͘   Aivoitus 1/21 47 ^ŝŶƵŶŬŝŶLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞƐŝŬŽƚŝƐŝǀƵƚ͗ǁǁǁ͘ĂŝǀŽǀĂŵŵĂLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞƚ͘Ĩŝ  Sinunkin yhdistyksesi kotisivut: www.aivovammayhdistykset.fi

 KƵůƵ WćŝũćƚͲ,ćŵĞĞŶĂǀLJƌLJ  ǁǁ͘ĂŝǀŽǀĂŵŵĂLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞƚ͘ĨŝͬƉŚĂǀLJ :ćƐĞŶƚĂƉĂĂŵŝƐĞƚƉĞƌƵƚĂĂŶϯϭ͘ϯ͘ƐĂĂŬŬĂ  ŬŽƌŽŶĂͲƚŝůĂŶƚĞĞŶǀƵŽŬƐŝ͘ zŚƚĞLJƐŚĞŶŬŝůƂ͗ ,ƵŚƚŝŬƵƵŶůŽƉƵƐƐĂƚŝůĂŶŶĞƚƚĂĂƌǀŝŽŝĚĂĂŶ <ĂƌŝsĂŝŶŝŽƉũ͘ƉϬϰϬϴϮϴϬϵϬϲ ƵƵĚĞƐƚĂĂŶ͘ WƵŚĞĞŶũŽŚƚĂũĂ͘ƉŚĂǀLJΛŐŵĂŝů͘ĐŽŵ :ćƐĞŶƚĂƉĂĂŵŝƐĞƚĂǀŽŝŵĞŶĂǀĞƌƚĂŝƐƌLJŚŵćŶć  ŬƵƵŬĂƵĚĞŶǀŝŝŵĞŝƐĞŶćŬĞƐŬŝǀŝŝŬŬŽŶĂ >ĂŚƚŝ ŬůŽϭϮ–ϭϱ͕ŽƐdƂůůŝŶƚŝĞϯϴ;<ĂƐƚĞůůŝŶŬŝƌŬŽŶ  ƐĞƵƌĂŬƵŶƚĂƐĂůŝƐƐĂͿ͘ WćŝũćƚͲŚćŵĞĞŶĂŝǀŽǀĂŵŵĂLJŚĚŝƐƚLJƐƌLJ͗Ŷ DLJƂƐůćŚĞŝƐĞƚŽǀĂƚƚĞƌǀĞƚƵůůĞŝƚĂ͘ ƐććŶƚƂŵććƌćŝŶĞŶǀƵŽƐŝŬŽŬŽƵƐ  ŝŬĂ͗Ϯ͘ϯ͘ϮϬϮϭŬůŽϭϴ͗ϬϬ ^ććŶƚƂŵććƌćŝŶĞŶŬĞǀćƚŬŽŬŽƵƐůĂƵĂŶƚĂŝŶĂ WĂŝŬŬĂ͗DŝĐƌŽƐŽĨƚdĞĂŵƐͲĞƚćŬŽŬŽƵƐ ϭϯ͘ϯ͘ϮϬϮϭŬůŽϭϯ–ϭϱ /ůŵŽŝƚƚĂƵĚƵ͗<ĂƌŝsĂŝŶŝŽůůĞƐćŚŬƂƉŽƐƚŝƚƐĞ <ƵŵƉƉĂŶƵƵƐŬĞƐŬƵŬƐĞƐƐĂŬŽŬŽƵƐƚŝůĂƐĞŵĂ ŽƐŽŝƚƚĞĞƐĞĞŶ ϮŬĞƌƌŽƐ͕<ĂŶƐĂŶŬĂƚƵϱϯϵϬϭϬϬKƵůƵ ƉƵŚĞĞŶũŽŚƚĂũĂ͘ƉŚĂǀLJΛŐŵĂŝů͘ĐŽŵ͘/ůŵŽŝƚĂ ;ƐŝƐććŶŬćLJŶƚŝsĂŶŚĂŶƚƵůůŝŶŬĂĚƵŶƉƵŽůĞůƚĂͿ͘ ƐćŚŬƂƉŽƐƚŝƐƐĂŶŝŵĞƐŝũĂ <ŽŬŽƵŬƐĞƐƐĂŬćƐŝƚĞůůććŶƐććŶƚƂŵććƌćŝƐĞƚ ƐćŚŬƂƉŽƐƚŝŽƐŽŝƚƚĞĞƐŝ͘:ŽƐƐĂŵĂƐƚĂ ĂƐŝĂƚ͘dĞƌǀĞƚƵůŽĂ͊ƚĂůŽƵĚĞƐƚĂŽƐĂůůŝƐƚƵƵƵƐĞĂŵƉŝŚĞŶŬŝůƂ͕ <ĞŝůĂŝůƵ ŝůŵŽŝƚĂŬĂŝŬŬŝĞŶŽƐĂůůŝƐƚƵũŝĞŶŶŝŵĞƚ͘^ĂĂƚ zŚĚŝƐƚLJƐŽŶǀĂƌĂŶŶƵƚũćƐĞŶƚĞŵŵĞŬćLJƚƚƂƂŶ ůćŚĞŵƉćŶćŬŽŬŽƵƐƚĂƐĞůŬĞćƚ ŬĂŬƐŝŬĞŝůĂƌĂƚĂĂůĂƵĂŶƚĂŝƐŝŶϲ͘ϯ͕͘Ϯϳ͘ϯ͕͘ϭϬ͘ϰ͕͘ ŽƐĂůůŝƐƚƵŵŝƐŽŚũĞĞƚũĂůŝŶŬŝŶƐćŚŬƂƉŽƐƚŝŝƐŝ͘ Ϯϰ͘ϰ͕͘ϴ͘ϱũĂϮϵ͘ϱ͘ŬůŽϭϱ–ϭϲKƵůƵŶ <ŽŬŽƵŬƐĞĞŶŽƐĂůůŝƐƚƵŵŝŶĞŶŽŶŚĞůƉƉŽĂ͊ <ĞŝůĂŚĂůůŝůůĂ͕ŽƐ͘/ƐŽŬĂƚƵϵϳϵϬϭϮϬ;ĞƐƚĞĞƚƂŶ DŝŬćůŝĞƚćŬŽŬŽƵŬƐĞĞŶŽƐĂůůŝƐƚƵŵŝŶĞŶĞŝŽůĞ ƚŝůĂũĂŵĂŬƐƵƚŽŶͿ͘<ĞŶŐćƚŽǀĂƚ ƐŝŶƵůůĞŵĂŚĚŽůůŝƐƚĂ͕ŽŶŬŽŬŽƵŬƐĞĞŶ ŽŵĂŬƵƐƚĂŶƚĞŝƐĞƚ͘ ŽƐĂůůŝƐƚƵŵŝŶĞŶŵĂŚĚŽůůŝƐƚĂŵLJƂƐƉĂŝŬĂŶ <ƵůƚƚƵƵƌŝƌLJŚŵć Ɖććůůć͘KƚĂƚćůůƂŝŶLJŚƚĞLJƚƚć<ĂƌŝsĂŝŶŝŽŽŶ͕ dŝĞĚƵƐƚĞůƵ͗ŽƵůƵŶĂǀƌLJΛŐŵĂŝů͘ĐŽŵ ƉƵŚϬϰϬϴϮϴϬϵϬϲƚĂŝ EƵŽƌĞƚŝŬƵŝƐĞƚ ƉƵŚĞĞŶũŽŚƚĂũĂ͘ƉŚĂǀLJΛŐŵĂŝů͘ĐŽŵ͘ >ŝƐćƚŝĞƚŽũĂƚĂƉĂĂŵŝƐŝƐƚĂƐĂĂƚůćŚĞƚƚćŵćůůć sƵŽƐŝŬŽŬŽƵƐŽŶƉććĚLJƚƚLJƐŝŝƌƚćŵććŶ ƐćŚŬƂƉŽƐƚŝĂ ĞƚćŬŽŬŽƵŬƐĞŬƐŝWćŝũćƚͲ,ćŵĞĞŶ ŽƵůƵŶĂǀƌLJΛŐŵĂŝů͘ĐŽŵƚĂŝƐĞƵƌĂĂŵĂůůĂ ŚLJǀŝŶǀŽŝŶƚŝLJŚƚLJŵćŶŬŽƌŽŶĂƐƵŽƐŝƚƵƐƚĞŶ ŶĞƚƚŝƐŝǀƵũĂ ƌĂũĂƚĞƐƐĂLJŬƐŝƚLJŝƐƚŝůĂŝƐƵƵŬƐŝĞŶ ǁǁǁ͘ĂŝǀŽǀĂŵŵĂLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞƚ͘ĨŝͬŽƐĂƌLJ ŚĞŶŬŝůƂŵććƌćŶϭϬŚĞŶŬŝůƂƂŶ͘  <ƵƵŬĂƵƐŝƚĂƉĂĂŵŝƐĞƚ  <Ğŵŝ  zŚƚĞLJƐŚĞŶŬŝůƂ͗,Ăƌƌŝ,LJǀćƌŝŶĞŶ Ɖ͘ϬϰϱϲϭϳϰϭϰϬ ŚŚ͘ĂŝǀŽǀĂŵŵĂůŝŝƚƚŽΛŐŵĂŝů͘ĐŽŵ ^ĞƵƌĂĂŝǀŽŬĂŝƐƚĞŶƉƵƵŚĂƐƚĞůƵĂďůŽŐŝƐƐĂ͗ ĂŝǀŽŬĂŝƐĞƚ͘ďůŽŐƐƉŽƚ͘Ĩŝ͘ZLJŚŵććŶŽǀĂƚ ƚĞƌǀĞƚƵůůĞŝƚĂĂŝǀŽǀĂŵŵĂƵƚƵŶĞĞƚũĂŚĞŝĚćŶ ůćŚĞŝƐĞŶƐć͘  ZŽǀĂŶŝĞŵŝ  dĂƉĂƚƵƌŵĂŝƐĞŶĂŝǀŽǀĂŵŵĂŶƐĂĂŶĞŝĚĞŶ ǀĞƌƚĂŝƐƚƵŬŝƌLJŚŵćZŽǀĂŶŝĞŵĞůůć ZĞŶƚŽĂĂũĂƚƵƐƚĞŶǀĂŝŚƚŽĂũĂLJŚƚĞŝƐƚć ƚĞŬĞŵŝƐƚć͘ŝŬĂ͗ĂŝŶĂŬƵƵŬĂƵĚĞŶϭ͘ ŬĞƐŬŝǀŝŝŬŬŽŬůŽϭϴ–ϮϬ WĂŝŬŬĂ͗<ĂŶƐĂůĂŝƐƚĂůŽZŽǀĂŬĂƚƵϮϯ͕ ZŽǀĂŶŝĞŵŝ >ŝƐćƚŝĞƚŽũĂ͗dĂƌũĂƉ͘ϬϰϬϱϯϴϮϵϰϳ  zůŝǀŝĞƐŬĂ  >ŝƐćƚŝĞƚŽũĂƚĂƉĂĂŵŝƐŝƐƚĂƐĞŬćŶƵŽƌĞƚ ĂŝŬƵŝƐĞƚͲƌLJŚŵćƐƚćƐĂĂƚLJŚƚĞLJƐŚĞŶŬŝůƂƐƚŽ DLJůůLJůćůƚć ƉƵŚ͘ϬϱϬϱϱϯϬϲϬϲĂƐƚŽũĂŶŶĞΛŐŵĂŝů͘ĐŽŵ  <ĂũĂĂŶŝ  dŝĞĚƵƐƚĞůƵƚ͗ŽƵůƵŶĂǀƌLJΛŐŵĂŝů͘ĐŽŵ  <ƵƵŬĂƵƐŝƚĂƉĂĂŵŝƐĞƚũćƌũĞƐƚĞƚććŶŬƵƵŬĂƵĚĞŶ ĞŶƐŝŵŵćŝƐĞŶćƚŝŝƐƚĂŝŶĂŬůŽϭϳ͘ϯϬ–ϭϵ͘ϯϬ >/E<>ĂŚĚĞŶũćƌũĞƐƚƂŬĞƐŬƵŬƐĞƐƐĂ͕ ,ćŵĞĞŶŬĂƚƵϮϲ͕ϯ͘ŬƌƐ͘>ŝƐćƚŝĞƚŽũĂ͗<Ăƌŝ sĂŝŶŝŽƉ͘ϬϰϬͲϴϮϴϬϵϬϲ͘ <ĞǀććŶϮϬϮϭŬƵƵŬĂƵƐŝƚĂƉĂĂŵŝƐĞƚŽǀĂƚ͗ ϲ͘ϰ͘ŝǀŽũƵŵƉƉĂĂůĞŐŽƌĂŬĞŶƚĞůƵŶŵĞƌŬĞŝƐƐć ϰ͘ϱ͘<ĂŚǀŝƚƚĞůƵĂ EƵŽƌƚĞŶũĂŶƵŽƌƚĞŶĂŝŬƵŝƐƚĞŶƌLJŚŵć ZLJŚŵćŶŬŽŬŽŽŶƚƵŵŝƐĞƚũĂƚŬƵǀĂƚ>/E<ŝŶ ƚŝůŽŝƐƐĂ;,ćŵĞĞŶŬĂƚƵϮϲ͕ϯ͘ŬƌƐ͕>ĂŚƚŝͿ͘ ZLJŚŵćŽŶƐƵƵŶŶĂƚƚƵŬĂŝŬŝůůĞŶƵŽƌŝůůĞũĂ ŶƵŽƌĞŶŵŝĞůŝƐŝůůĞĂŝǀŽǀĂŵŵĂƵƚƵŶĞŝůůĞ͘ dĂƉĂĂŵŵĞǀĞƌƚĂŝƐƚƵĞŶŵĞƌŬĞŝƐƐćũŽŬĂ ŬƵƵŬĂƵĚĞŶƚŽŝŶĞŶƚŽƌƐƚĂŝϭϭ͘ϯ͕͘ϴ͘ϰ͘ũĂϭϯ͘ϱ͘ ŬůŽϭϴ͘ϬϬ–Ϯϭ͘ϬϬ͘sŽŝƚŽƐĂůůŝƐƚƵĂŽŵŝĞŶ ŵĞŶŽũĞƐŝũĂũĂŬƐĂŵŝƐĞƐŝŵƵŬĂĂŶ͕ƵƵĚĞƚ ƚƵƚƚĂǀƵƵĚĞƚŽǀĂƚŬĂŝŬŬŝŝŶƚĂƉĂĂŵŝƐŝŝŶ ƚĞƌǀĞƚƵůůĞŝƚĂ͘ZLJŚŵćŶǀĞƚćũćŶćDŝƌĂ^LJƌŝ͕Ɖ͘ ϬϰϬͲϳϯϭϬϵϭϱͬŵŝƌĂ͘ƐLJƌŝΛĂŶǀŝĂŶĞƚ͘Ĩŝ͘ &ĂĐĞŬŝŝŶŽŶƉĞƌƵƐƚĞƚƚƵƌLJŚŵćWćŝũćƚͲ ,ćŵĞĞŶĂǀLJͲŶƵŽƌĞƚ͘ZLJŚŵćŽŶƚĂƌŬŽŝƚĞƚƚƵ ŬŽŬŽĂŵĂĂŶLJŚƚĞĞŶWćŝũćƚͲ,ćŵĞĞŶĂůƵĞĞůůĂ ĂƐƵǀĂƚŶƵŽƌĞƚĂŝǀŽǀĂŵŵĂƵƚƵŶĞĞƚ͘ <ƵƵŬĂƵƐŝƚĂƉĂĂŵŝƐƚĞŶůŝƐćŬƐŝƚĂƉĂĂŵŵĞ ĞƉćƐććŶŶƂůůŝƐĞƐƚŝĞƌŝůĂŝƐƚĞŶĂŬƚŝǀŝƚĞĞƚƚŝĞŶ ƉŝŝƌŝƐƐć͘dĂƉĂĂŵŝƐŝƐƚĂƚŝĞĚŽƚĞƚĂĂŶ &ĂĐĞŬŝŶƌLJŚŵćƐƐćWćŝũćƚͲ,ćŵĞĞŶĂǀLJͲ ŶƵŽƌĞƚũĂͲŶƵŽƌĞƚĂŝŬƵŝƐĞƚƐĞŬćWćŝũćƚͲ ,ćŵĞĞŶĂǀLJͲŶƵŽƌƚĞŶtŚĂƚƐĂƉƉͲƌLJŚŵćƐƐć͘ EƵŽƌƚĞŶtŚĂƚƐĂƉƉƌLJŚŵććŶůŝŝƚƚLJŵŝŶĞŶ >ćŚĞƚćůŝŝƚƚLJŵŝƐǀŝĞƐƚŝDŝƌĂůůĞŶƵŵĞƌŽŽŶ ϬϰϬϳϯϭϬϵϭϱ͘<ŝƌũŽŝƚĂǀŝĞƐƚŝŝŶŶŝŵĞƐŝ͕ ƉƵŚĞůŝŶŶƵŵĞƌŽƐŝũĂŝůŵŽŝƚĂ͕ĞƚƚćŚĂůƵĂƚ ůŝŝƚƚLJćWćŝũćƚͲ,ćŵĞĞŶĂǀLJͲŶƵŽƌƚĞŶƌLJŚŵććŶ͘ <ƵŶƚŽƐĂůŝǀƵŽƌŽ zŚĚŝƐƚLJŬƐĞŶũćƐĞŶĞŶćǀŽŝƚŬćLJĚćŝůŵĂŝƐĞůůĂ ŬƵŶƚŽƐĂůŝǀƵŽƌŽůůĂDćŬŝŬĂƚƐŽŵŽŶ ŬƵŶƚŽƐĂůŝůůĂ;^ĂůƉĂƵƐƐĞůćŶŬĂƚƵϴ͕>ĂŚƚŝͿ ŬĞƐŬŝǀŝŝŬŬŽŝƐŝŶŬůŽϭϳ–ϭϴ͘DĂƐŬŝĂ ƐƵŽƐŝƚĞůůĂĂŶŬćLJƚƚćŵććŶDćŬŝŬĂƚƐŽŵŽŶ LJůĞŝƐŝƐƐćƚŝůŽŝƐƐĂƐĞŬćƉƵŬƵŚƵŽŶĞŝƐƐĂ͘ ^ĂůŝǀƵŽƌŽŽŶLJŚƚĞŝŶĞŶWćŝũćƚͲ,ćŵĞĞŶ ƉŝůĞƉƐŝĂLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞŶ͕EćŬƂǀĂŵŵĂŝƐƚĞŶ͕ DƵŶƵĂŝƐͲũĂŵĂŬƐĂLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞŶƐĞŬć <ŝůƉŝƌĂƵŚĂƐLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞŶŬĂŶƐƐĂ͘ <ĞŝůĂƵƐƚĂ zŚĚŝƐƚLJƐƚĂƌũŽĂĂũćƐĞŶŝůůĞŝůŵĂŝƐĞŶ ŬĞŝůĂǀƵŽƌŽŶƚŝŝƐƚĂŝƐŝŶϮ͘ϯ͕͘ϲ͘ϰ͕͘ũĂϰ͘ϱ͘ŬůŽ ϭϲ–ϭϳ>ĂŚĚĞŶŬĞŝůĂŚĂůůŝƐƐĂ͕>ĂƵŶĞĞŶŬĂƚƵϱ͘ <ĞŝůĂŬĞŶŬŝĞŶǀƵŽŬƌĂŶ;ϮĞͿũŽŬĂŝŶĞŶŵĂŬƐĂĂ ŝƚƐĞ͘zŬƐŝƌĂƚĂŽŶǀĂƌĂƚƚƵ͕ŬLJƐLJůŝƐćƌĂƚĂ ƚĂƌǀŝƚƚĂĞƐƐĂŬĂƐƐĂůƚĂ >ćŚĞŝƐĞƚ >ćŚĞŝƐƚĞŶƌLJŚŵćŽŶƉććƚĞƚƚLJůĂŬŬĂƵƚƚĂĂ ǀƵŽĚĞŶϮϬϮϭĂůƵƐƚĂĂůŬĂĞŶŽƐĂůůŝƐƚƵũŝĞŶ ƉƵƵƚƚƵŵŝƐĞŶǀƵŽŬƐŝ͘DŝŬćůŝůćŚĞŝƐĞŶć ŬĂŝƉĂŝƐŝƚƚĂƉĂĂŵŝƐŝĂƚĂŬĂŝƐŝŶ͕ƚŽŝǀŽŵŵĞ ƐŝŶƵŶŬĞƌƚŽǀĂŶƐŝŝƚćLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞůůĞ͘KƚĂ LJŚƚĞLJƚƚćƐćŚŬƂƉŽƐƚŝƚƐĞŽƐŽŝƚƚĞĞƐĞĞŶ ŝŶĨŽ͘ƉŚĂǀLJΛŐŵĂŝů͘ĐŽŵ͘  ^ĂƚĂŬƵŶŶĂŶĂǀLJƌLJ ǁǁǁ͘ĂŝǀŽǀĂŵŵĂLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞƚ͘ĨŝͬƐŬĂǀLJ  zŚƚĞLJƐŚĞŶŬŝůƂ͗ƉƵŚĞĞŶũŽŚƚĂũĂDĂƌŬŬƵ :ĂŶƚƵŶĞŶƉ͘Ϭϰϱϲϳϳϲϭϵϯ ƐĂƚĂŬƵŶŶĂŶĂŝǀŽǀĂŵŵĂLJŚĚŝƐƚLJƐΛŐŵĂŝů͘ĐŽŵ &ĂĐĞŬ͗^ĂƚĂŬƵŶŶĂŶŝǀŽǀĂŵŵĂLJŚĚŝƐƚLJƐ  WŽƌŝ  zŚƚĞLJƐŚĞŶŬŝůƂ͗DĂƌŬŬƵ:ĂŶƚƵŶĞŶ Ɖ͘Ϭϰϱϲϳϳϲϭϵϯ͘ <ĞǀććŶũćƐĞŶƚĂƉĂĂŵŝƐĞƚŝůŵŽŝƚĞƚĂĂŶ ƚĞŬƐƚŝǀŝĞƐƚŝůůć͘ dĂƉĂĂŵŝƐĞƚzŚƚĞŝƐƂƚĂůŽKƚĂǀĂƐƐĂ͕ KƚĂǀĂŶŬĂƚƵϱ͕ϮϴϭϬϬWŽƌŝ͘  <ĂŶŬĂĂŶƉćć  zŚƚĞLJƐŚĞŶŬŝůƂ͗EŝŶŶŝhƵƐŝƚĂůŽ Ɖ͘ϬϰϬϱϭϬϲϳϭϳ :ćƐĞŶƚĂƉĂĂŵŝƐĞƚŬĞƌƌĂŶŬƵƵŬĂƵĚĞƐƐĂ͘  ZĂƵŵĂ  zŚƚĞLJƐŚĞŶŬŝůƂ͗ZŝƚǀĂWĂƌũĂŶĞŶ Ɖ͘ϬϰϰϵϵϱϭϮϭϮ ƚĂŝƌŝƚǀĂƉĂƌũĂŶĞŶϲϬΛŐŵĂŝů͘ĐŽŵ :ćƐĞŶƚĂƉĂĂŵŝƐĞƚŬƵƵŬĂƵĚĞŶĞŶƐŝŵŵćŝŶĞŶ ŬĞƐŬŝǀŝŝŬŬŽ /ŶǀĂůŝĚŝĞŶƚŽŝŵŝƐƚŽůůĂ͕ŝƚƚĂŬĂƌŝŶŬĂƚƵϭ͕ ZĂƵŵĂ͘/ůŵŽŝƚƵŬƐĞƚũćƐĞŶƚĂƉĂĂŵŝƐŝƐƚĂ ĞĚĞůůŝƐĞŶǀŝŝŬŽŶZĂƵŵĂůĂŝƐĞƐƐĂ͘      48 Aivoitus 1/21 ^ŝŶƵŶŬŝŶLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞƐŝŬŽƚŝƐŝǀƵƚ͗ǁǁǁ͘ĂŝǀŽǀĂŵŵĂLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞƚ͘Ĩŝ  Sinunkin yhdistyksesi kotisivut: www.aivovammayhdistykset.fi

 sĂƌƐŝŶĂŝƐͲ^ƵŽŵĞŶǀLJƌLJ ǁǁǁ͘ǀƐĂǀLJ͘Ĩŝ  zŚƚĞLJƐƚŝĞĚŽƚ͗ sĂƌƐŝŶĂŝƐͲ^ƵŽŵĞŶŝǀŽǀĂŵŵĂLJŚĚŝƐƚLJƐƌLJ͕W> ϭϭϱ͕ϮϬϭϬϭdƵƌŬƵ WƵŚĞůŝŶ͗Ϭϰϰϯϭϰϰϴϯϴ;LJŚƚĞLJĚĞŶŽƚƚŽŝŚŝŶ ǀĂƐƚĂƚĂĂŶͿ ^ćŚŬƂƉŽƐƚŝ͗ŝŶĨŽΛǀƐĂǀLJ͘Ĩŝ zŚƚĞLJƐŚĞŶŬŝůƂƚ͗ DĂƌũĂƚƚĂWŝŚůĂũĂŵĂĂ͕ ƉƵŚĞĞŶũŽŚƚĂũĂ͘ǀƐĂǀLJ;ĂƚͿŐŵĂŝů͘ĐŽŵ :Ăƌŝ<ĂƵŚĂŶŝĞŵŝ͕ƐŝŚƚĞĞƌŝ͘ǀƐĂǀLJ;ĂƚͿŐŵĂŝů͘ĐŽŵ dĂƌũĂ<ŝǀŝƌĂŶƚĂ͕ƚĂůŽƵĚĞŶŚŽŝƚĂũĂ dŽŝǀŽƚĂŵŵĞŬĂŝŬŝůůĞũćƐĞŶŝůůĞŵŵĞŬĂŝŬŬĞĂ ŚLJǀććǀƵŽĚĞůůĞϮϬϮϭ͊ >ƵĞƚŽŝŵŝŶŶĂƐƚĂƚĂƌŬĞŵŵŝŶũćƐĞŶŬŝƌũĞĞƐƚćũĂ LJŚĚŝƐƚLJŬƐĞŶŶĞƚƚŝƐŝǀƵŝůƚĂǁǁǁ͘ǀƐĂǀLJ͘Ĩŝ  dƵƌŬƵ  :ćƐĞŶŝůůĂƚ,ĂƉƉLJ,ŽƵƐĞƐƐĂ͕ƉććƐććŶƚƂŝƐĞƐƚŝ ũŽŬĂŬƵƵŬĂƵĚĞŶĞŶƐŝŵŵćŝŶĞŶũĂŬŽůŵĂƐ ƚŝŝƐƚĂŝŬůŽϭϴ͘;hƌƐŝŶŝŶŬĂƚƵϭϭͿ͘KŚũĞůŵĂŶũĂ ƚĂƌŬĞŵŵĂƚĂũĂŶŬŽŚĚĂƚůƂLJĚćƚŬŽƚŝƐŝǀƵŝůƚĂũĂ ũćƐĞŶŬŝƌũĞĞƐƚć͘sĂƌƐŝŶĂŝƐͲ^ƵŽŵĞƐƐĂ ǀĂůůŝƚƐĞǀĂŶŬŽƌŽŶĂƚŝůĂŶƚĞĞŶǀƵŽŬƐŝ ŬĞǀćƚŬĂƵĚĞŶŽŚũĞůŵĂũĂĞƐŝŵ͘ũćƐĞŶŝůůĂƚ ĂůŬĂǀĂƚƚŝϮ͘ϯ͘ϮϬϮϭŬůŽϭϴ͕ĞĚĞůůLJƚƚćĞŶ͕Ğƚƚć ,ĂƉƉLJ,ŽƵƐĞŽŶũćůůĞĞŶĂǀŽŝŶŶĂ ŶŽƌŵĂĂůŝƐƚŝ͘ <^<h^d>hZz,D d >ćŚĞŝƐƚĞŶǀĞƌƚĂŝƐƚƵŬŝƌLJŚŵćũćƐĞŶŝůůĂŶ LJŚƚĞLJĚĞƐƐćŬƵƵŬĂƵĚĞŶĞŶƐŝŵŵćŝŶĞŶƚŝŝƐƚĂŝ͘ dĂƌũĂ<ŝǀŝƌĂŶƚĂƉ͘ϬϰϭϱϬϰϴϵϬϵƚĂŝŝũĂ :ćƌǀĞůćŝŶĞŶƉ͘ϬϰϬϳϲϳϵϳϴϲ͘WĂŝŬĂůůĂůŝƐćŬƐŝ ǀĞƌƚĂŝƐƚƵŬŝŚĞŶŬŝůƂǀĂŵŵĂƵƚƵŶĞŝůůĞ͗WŝƌũŽ ^ĂĂƌŝŶĞŶƉ͘ϬϱϬϱϮϴϲϰϳϱ DŝĞƐƚĞŶ<ĂƌũƵŬĞƌŚŽŬŽŬŽŽŶƚƵƵ ŵŽŶŝƚŽŝŵŝŬĞƐŬƵƐ,ĂƉƉLJ,ŽƵƐĞƐƐĂ ŬƵƵŬĂƵƐŝƚƚĂŝŶ͘:Ăƌŝ<ĂƌũĂůĂŝŶĞŶ Ɖ͘ϬϰϬϬϴϭϴϭϬϰƚĂŝZŝƐƚŽ^ĂǀŽůĂŝŶĞŶ Ɖ͘ϬϰϬϱϬϲϱϭϵϮ͘dĂƌŬŝƐƚĂĂŝŬĂ ũćƐĞŶŬŝƌũĞĞƐƚć͕sͲ^ǀLJŶŶĞƚƚŝƐŝǀƵŝůƚĂƚĂŝ LJŚƚĞLJƐŚĞŶŬŝůƂŝůƚć͘ EĂŝƐƚĞŶŬĞƌŚŽŬŽŬŽŽŶƚƵƵŵŽŶŝƚŽŝŵŝŬĞƐŬƵƐ ,ĂƉƉLJ,ŽƵƐĞƐƐĂŬƵƵŬĂƵƐŝƚƚĂŝŶ͘ZŝŝƚƚĂdĂŵŵŝ Ɖ͘ϬϰϬϳϳϬϯϬϯϮƚĂŝDĂƌũĂ>ĞĞŶĂ DćŶƚLJŚĂƌũƵƉ͘ϬϰϰϬϵϵϭϮϯϭ͘dĂƌŬŝƐƚĂĂŝŬĂ ũćƐĞŶŬŝƌũĞĞƐƚć͕sͲ^ǀLJŶŶĞƚƚŝƐŝǀƵŝůƚĂƚĂŝ LJŚƚĞLJƐŚĞŶŬŝůƂŝůƚć͘ sĞƌƚĂŝƐƚƵŬĞĞŶůŝŝƚƚLJǀŝƐƚćĂƐŝŽŝƐƚĂǀŽŝŬLJƐLJć ŵLJƂƐƐćŚŬƂƉŽƐƚŝƚƐĞ͗ ǀĞƌƚĂŝƐƚƵŬŝ͘ǀƐĂǀLJ;ĂƚͿŐŵĂŝů͘ĐŽŵ dK/D/EE>>/^dsZd/^Zz,D d dĂŝĚĞŬĞƌŚŽ dĂŝĚĞŬĞƌŚŽŽŶƚĂƵŽůůĂŵƵƚƚĂĂŬƚŝŝǀŝƐŝŵŵĂƚ ŬŽŬŽŽŶƚƵǀĂƚũĂŬĞƌŚŽŶďćŶĚŝŚĂƌũŽŝƚƚĞůĞĞ͕ ĞůŝũŽƐŽůĞƚŬŝŝŶŶŽƐƚƵŶƵƚƚŽŝŵŝŶŶĂƐƚĂ͕ŶŝŝŶ ŽƚĂLJŚƚĞLJƚƚćƉ͘Ϭϰϰϯϭϰϰϴϯϴ͘ ,LJǀŝŶǀŽŝŶƚŝƌLJŚŵć DĂƌũĂƚƚĂWŝŚůĂũĂŵĂĂŶŽŚũĂƵŬƐĞůůĂ ŬŽŬŽŽŶƚƵƵ,LJǀŝŶǀŽŝŶƚŝŬĞƌŚŽŬĞǀćƚŬĂƵĚĞůůĂ ǀĂŝŶŬĞƌƌĂŶ͕ƚŝϮ͘ϯ͘ĞŶŶĞŶũćƐĞŶŝůƚĂĂŬůŽ ϭϲ͘ϯϬ–ϭϳ͘ϯϬ,ĂƉƉLJ,ŽƵƐĞƐƐĂ͘ŝŚĞĞŶĂ ƐŝůůŽŝŶŽŶ,LJǀćhŶŝ͘:ĂŬĂŶŶĂƚƚĂĂƚĂƌŬŝƐƚĂĂ ŽŶŬŽ,ĂƉƉLJ,ŽƵƐĞĂƵŬŝƐŝůůŽŝŶ͘ Dhhd<Z,Kd  ,ĂƉƉLJ,ŽƵƐĞŽŶũćůůĞĞŶĂǀŽŝŶŶĂ ǀĂŝŶŬĞƌƌĂŶ͕ƚŝϮ͘ϯ͘ĞŶŶĞŶũćƐĞŶŝůƚĂĂŬůŽ ŶŽƌŵĂĂůŝƐƚŝ͘ ϭϲ͘ϯϬ–ϭϳ͘ϯϬ,ĂƉƉLJ,ŽƵƐĞƐƐĂ͘ŝŚĞĞŶĂ <^<h^d>hZz,D d ƐŝůůŽŝŶŽŶ,LJǀćhŶŝ͘:ĂŬĂŶŶĂƚƚĂĂƚĂƌŬŝƐƚĂĂ >ćŚĞŝƐƚĞŶǀĞƌƚĂŝƐƚƵŬŝƌLJŚŵćũćƐĞŶŝůůĂŶ ŽŶŬŽ,ĂƉƉLJ,ŽƵƐĞĂƵŬŝƐŝůůŽŝŶ͘ LJŚƚĞLJĚĞƐƐćŬƵƵŬĂƵĚĞŶĞŶƐŝŵŵćŝŶĞŶƚŝŝƐƚĂŝ͘ ,ĂƉƉLJ,ŽƵƐĞŶƚĂƌũŽĂŵŝƐƚĂƚĂƉĂŚƚƵŵŝƐƚĂ Dhhd<Z,Kd dĂƌũĂ<ŝǀŝƌĂŶƚĂƉ͘ϬϰϭϱϬϰϴϵϬϵƚĂŝŝũĂ ŬĂŶŶĂƚƚĂĂĞƚƐŝćůŝƐćƚŝĞƚŽũĂŽƐŽŝƚƚĞĞƐƚĂ ,ĂƉƉLJ,ŽƵƐĞŶƚĂƌũŽĂŵŝƐƚĂƚĂƉĂŚƚƵŵŝƐƚĂ  sĂƌƐŝŶĂŝƐͲ^ƵŽŵĞŶǀLJƌLJ :ćƌǀĞůćŝŶĞŶƉ͘ϬϰϬϳϲϳϵϳϴϲ͘WĂŝŬĂůůĂůŝƐćŬƐŝ ǁǁǁ͘ŚĂƉƉLJŚŽƵƐĞƚƵƌŬƵ͘Ĩŝ͘ ŬĂŶŶĂƚƚĂĂĞƚƐŝćůŝƐćƚŝĞƚŽũĂŽƐŽŝƚƚĞĞƐƚĂ ǁǁǁ͘ǀƐĂǀLJ͘Ĩŝ ǀĞƌƚĂŝƐƚƵŬŝŚĞŶŬŝůƂǀĂŵŵĂƵƚƵŶĞŝůůĞ͗WŝƌũŽ dŽŝŵŝŶŶĂůůŝƐŝƐƚĂŬĞƐŬƵƐƚĞůƵͲũĂ ǁǁǁ͘ŚĂƉƉLJŚŽƵƐĞƚƵƌŬƵ͘Ĩŝ͘  ǀĞƌƚĂŝƐƌLJŚŵŝƐƚćũĂŶŝŝĚĞŶƚŽŝŵŝŶŶĂƐƚĂŽŶ ^ĂĂƌŝŶĞŶƉ͘ϬϱϬϱϮϴϲϰϳϱ dŽŝŵŝŶŶĂůůŝƐŝƐƚĂŬĞƐŬƵƐƚĞůƵͲũĂ zŚƚĞLJƐƚŝĞĚŽƚ͗ DŝĞƐƚĞŶ<ĂƌũƵŬĞƌŚŽŬŽŬŽŽŶƚƵƵ ƚĂƌŬĞŵƉĂĂƚŝĞƚŽĂƚĂŵŵŝŬƵƵŶũćƐĞŶŬŝƌũĞĞƐƚć ǀĞƌƚĂŝƐƌLJŚŵŝƐƚćũĂŶŝŝĚĞŶƚŽŝŵŝŶŶĂƐƚĂŽŶ sĂƌƐŝŶĂŝƐͲ^ƵŽŵĞŶŝǀŽǀĂŵŵĂLJŚĚŝƐƚLJƐƌLJ͕W> ŵŽŶŝƚŽŝŵŝŬĞƐŬƵƐ,ĂƉƉLJ,ŽƵƐĞƐƐĂ ũĂǀĞƌŬŬŽƐŝǀƵŝůƚĂŵŵĞ͘ ƚĂƌŬĞŵƉĂĂƚŝĞƚŽĂƚĂŵŵŝŬƵƵŶũćƐĞŶŬŝƌũĞĞƐƚć ϭϭϱ͕ϮϬϭϬϭdƵƌŬƵ ŬƵƵŬĂƵƐŝƚƚĂŝŶ͘:Ăƌŝ<ĂƌũĂůĂŝŶĞŶ Dh/ddh>s/dW,dhD/͗ ũĂǀĞƌŬŬŽƐŝǀƵŝůƚĂŵŵĞ͘ WƵŚĞůŝŶ͗Ϭϰϰϯϭϰϰϴϯϴ;LJŚƚĞLJĚĞŶŽƚƚŽŝŚŝŶ Ɖ͘ϬϰϬϬϴϭϴϭϬϰƚĂŝZŝƐƚŽ^ĂǀŽůĂŝŶĞŶ ƐŝĂŶƚƵŶƚŝũĂůƵĞŶƚŽƉŝĚĞƚććŶ,ĂƉƉLJ Dh/ddh>s/dW,dhD/͗ ǀĂƐƚĂƚĂĂŶͿ Ɖ͘ϬϰϬϱϬϲϱϭϵϮ͘dĂƌŬŝƐƚĂĂŝŬĂ ,ŽƵƐĞƐƐĂƚŝϮϬ͘ϰ͘ĂůŬĂĞŶŬůŽϭϴ͘/ůůĂŶ ƐŝĂŶƚƵŶƚŝũĂůƵĞŶƚŽƉŝĚĞƚććŶ,ĂƉƉLJ ^ćŚŬƂƉŽƐƚŝ͗ŝŶĨŽΛǀƐĂǀLJ͘Ĩŝ ũćƐĞŶŬŝƌũĞĞƐƚć͕sͲ^ǀLJŶŶĞƚƚŝƐŝǀƵŝůƚĂƚĂŝ ĂŝŚĞĞŶĂŽŶ^ŚŝŶĚŽͲĞƐŝƚƚĞůLJ͘WƵŚƵũĂŶĂWĞƚƌĂ ,ŽƵƐĞƐƐĂƚŝϮϬ͘ϰ͘ĂůŬĂĞŶŬůŽϭϴ͘/ůůĂŶ zŚƚĞLJƐŚĞŶŬŝůƂƚ͗ LJŚƚĞLJƐŚĞŶŬŝůƂŝůƚć͘ <ĂƵŬŽƌĂŶƚĂ^ŚŝŶĚŽƌLJ͘^ŚŝŶĚŽŽŶ ĂŝŚĞĞŶĂŽŶ^ŚŝŶĚŽͲĞƐŝƚƚĞůLJ͘WƵŚƵũĂŶĂWĞƚƌĂ DĂƌũĂƚƚĂWŝŚůĂũĂŵĂĂ͕ EĂŝƐƚĞŶŬĞƌŚŽŬŽŬŽŽŶƚƵƵŵŽŶŝƚŽŝŵŝŬĞƐŬƵƐ ũĂƉĂŶŝůĂŝŶĞŶƌĞŶƚŽƵƚƵƐũĂ <ĂƵŬŽƌĂŶƚĂ^ŚŝŶĚŽƌLJ͘^ŚŝŶĚŽŽŶ ƉƵŚĞĞŶũŽŚƚĂũĂ͘ǀƐĂǀLJ;ĂƚͿŐŵĂŝů͘ĐŽŵ ,ĂƉƉLJ,ŽƵƐĞƐƐĂŬƵƵŬĂƵƐŝƚƚĂŝŶ͘ZŝŝƚƚĂdĂŵŵŝ ŝƚƐĞŶƐ挎ŝƚŽŵƵŽƚŽ͘ ũĂƉĂŶŝůĂŝŶĞŶƌĞŶƚŽƵƚƵƐũĂ :Ăƌŝ<ĂƵŚĂŶŝĞŵŝ͕ƐŝŚƚĞĞƌŝ͘ǀƐĂǀLJ;ĂƚͿŐŵĂŝů͘ĐŽŵ Ɖ͘ϬϰϬϳϳϬϯϬϯϮƚĂŝDĂƌũĂ>ĞĞŶĂ ŝƚƐĞŶƐ挎ŝƚŽŵƵŽƚŽ͘ dĂƌũĂ<ŝǀŝƌĂŶƚĂ͕ƚĂůŽƵĚĞŶŚŽŝƚĂũĂ DćŶƚLJŚĂƌũƵƉ͘ϬϰϰϬϵϵϭϮϯϭ͘dĂƌŬŝƐƚĂĂŝŬĂ ^ĂůŽ  dŽŝǀŽƚĂŵŵĞŬĂŝŬŝůůĞũćƐĞŶŝůůĞŵŵĞŬĂŝŬŬĞĂ ũćƐĞŶŬŝƌũĞĞƐƚć͕sͲ^ǀLJŶŶĞƚƚŝƐŝǀƵŝůƚĂƚĂŝ <ŽŬŽŽŶŶƵŵŵĞũŽŬĂŬƵƵŬĂƵĚĞŶƚŽŝƐĞŶĂƚŝ ^ĂůŽ ŚLJǀććǀƵŽĚĞůůĞϮϬϮϭ͊ LJŚƚĞLJƐŚĞŶŬŝůƂŝůƚć͘ ŬůŽϭϴWƌLJŬŝŶŬĞƌŚŽŬĞƐŬƵŬƐĞƐƐĂ͕KƐ͘ <ŽŬŽŽŶŶƵŵŵĞũŽŬĂŬƵƵŬĂƵĚĞŶƚŽŝƐĞŶĂƚŝ >ƵĞƚŽŝŵŝŶŶĂƐƚĂƚĂƌŬĞŵŵŝŶũćƐĞŶŬŝƌũĞĞƐƚćũĂ sĞƌƚĂŝƐƚƵŬĞĞŶůŝŝƚƚLJǀŝƐƚćĂƐŝŽŝƐƚĂǀŽŝŬLJƐLJć ^ĂůŵĞŶƌĂŶƚĂϮ͘sĞƚćũŝŶćƚŽŝŵŝǀĂƚdĞƌŚŝ ŬůŽϭϴWƌLJŬŝŶŬĞƌŚŽŬĞƐŬƵŬƐĞƐƐĂ͕KƐ͘ LJŚĚŝƐƚLJŬƐĞŶŶĞƚƚŝƐŝǀƵŝůƚĂǁǁǁ͘ǀƐĂǀLJ͘Ĩŝ ŵLJƂƐƐćŚŬƂƉŽƐƚŝƚƐĞ͗ ,ĞůůďĞƌŐũĂ:ĂĂŶĂWćŬŬŝůć͕ƐͲƉŽƐƚŝ ^ĂůŵĞŶƌĂŶƚĂϮ͘sĞƚćũŝŶćƚŽŝŵŝǀĂƚdĞƌŚŝ  ǀĞƌƚĂŝƐƚƵŬŝ͘ǀƐĂǀLJ;ĂƚͿŐŵĂŝů͘ĐŽŵ ŚĞůůďĞƌŐ͘ƚĞƌŚŝ;ĂƚͿŐŵĂŝů͘ĐŽŵ͘ ,ĞůůďĞƌŐũĂ:ĂĂŶĂWćŬŬŝůć͕ƐͲƉŽƐƚŝ dƵƌŬƵ dK/D/EE>>/^dsZd/^Zz,D d  ŚĞůůďĞƌŐ͘ƚĞƌŚŝ;ĂƚͿŐŵĂŝů͘ĐŽŵ͘  dĂŝĚĞŬĞƌŚŽ &ŽƌƐƐĂ  dĂŝĚĞŬĞƌŚŽŽŶƚĂƵŽůůĂŵƵƚƚĂĂŬƚŝŝǀŝƐŝŵŵĂƚ :ćƐĞŶŝůůĂƚ,ĂƉƉLJ,ŽƵƐĞƐƐĂ͕ƉććƐććŶƚƂŝƐĞƐƚŝ  &ŽƌƐƐĂ ŬŽŬŽŽŶƚƵǀĂƚũĂŬĞƌŚŽŶďćŶĚŝŚĂƌũŽŝƚƚĞůĞĞ͕ ũŽŬĂŬƵƵŬĂƵĚĞŶĞŶƐŝŵŵćŝŶĞŶũĂŬŽůŵĂƐ <ŽŬŽŽŶŶƵŵŵĞŬĞƌƌĂŶŬƵƵŬĂƵĚĞƐƐĂ&ŽƌƐƐĂŶ  ĞůŝũŽƐŽůĞƚŬŝŝŶŶŽƐƚƵŶƵƚƚŽŝŵŝŶŶĂƐƚĂ͕ŶŝŝŶ ƚŝŝƐƚĂŝŬůŽϭϴ͘;hƌƐŝŶŝŶŬĂƚƵϭϭͿ͘KŚũĞůŵĂŶũĂ zƐƚćǀćŶŬĂŵŵĂƌŝƐƐĂ͕ŽƐ͘,ćŵĞĞŶƚŝĞϱ͘ <ŽŬŽŽŶŶƵŵŵĞŬĞƌƌĂŶŬƵƵŬĂƵĚĞƐƐĂ&ŽƌƐƐĂŶ ŽƚĂLJŚƚĞLJƚƚćƉ͘Ϭϰϰϯϭϰϰϴϯϴ͘ ƚĂƌŬĞŵŵĂƚĂũĂŶŬŽŚĚĂƚůƂLJĚćƚŬŽƚŝƐŝǀƵŝůƚĂũĂ ZLJŚŵćŶǀĞƚćũćŶćƚŽŝŵŝŝdŝŝŶĂ

ŚůŵĂŶ͕ƐͲ zƐƚćǀćŶŬĂŵŵĂƌŝƐƐĂ͕ŽƐ͘,ćŵĞĞŶƚŝĞϱ͘ ,LJǀŝŶǀŽŝŶƚŝƌLJŚŵć ũćƐĞŶŬŝƌũĞĞƐƚć͘sĂƌƐŝŶĂŝƐͲ^ƵŽŵĞƐƐĂ ƉŽƐƚŝƚŝŝŶĂ͘ĂŚůŵĂŶ;ĂƚͿŐŵĂŝů͘ĐŽŵ͘ ZLJŚŵćŶǀĞƚćũćŶćƚŽŝŵŝŝdŝŝŶĂ

ŚůŵĂŶ͕ƐͲ DĂƌũĂƚƚĂWŝŚůĂũĂŵĂĂŶŽŚũĂƵŬƐĞůůĂ ǀĂůůŝƚƐĞǀĂŶŬŽƌŽŶĂƚŝůĂŶƚĞĞŶǀƵŽŬƐŝ ƉŽƐƚŝƚŝŝŶĂ͘ĂŚůŵĂŶ;ĂƚͿŐŵĂŝů͘ĐŽŵ͘ ŬŽŬŽŽŶƚƵƵ,LJǀŝŶǀŽŝŶƚŝŬĞƌŚŽŬĞǀćƚŬĂƵĚĞůůĂ ŬĞǀćƚŬĂƵĚĞŶŽŚũĞůŵĂũĂĞƐŝŵ͘ũćƐĞŶŝůůĂƚ ǀĂŝŶŬĞƌƌĂŶ͕ƚŝϮ͘ϯ͘ĞŶŶĞŶũćƐĞŶŝůƚĂĂŬůŽ ĂůŬĂǀĂƚƚŝϮ͘ϯ͘ϮϬϮϭŬůŽϭϴ͕ĞĚĞůůLJƚƚćĞŶ͕Ğƚƚć ϭϲ͘ϯϬ–ϭϳ͘ϯϬ,ĂƉƉLJ,ŽƵƐĞƐƐĂ͘ŝŚĞĞŶĂ ,ĂƉƉLJ,ŽƵƐĞŽŶũćůůĞĞŶĂǀŽŝŶŶĂ ƐŝůůŽŝŶŽŶ,LJǀćhŶŝ͘:ĂŬĂŶŶĂƚƚĂĂƚĂƌŬŝƐƚĂĂ ŶŽƌŵĂĂůŝƐƚŝ͘ ŽŶŬŽ,ĂƉƉLJ,ŽƵƐĞĂƵŬŝƐŝůůŽŝŶ͘ <^<h^d>hZz,D d Dhhd<Z,Kd >ćŚĞŝƐƚĞŶǀĞƌƚĂŝƐƚƵŬŝƌLJŚŵćũćƐĞŶŝůůĂŶ LJŚƚĞLJĚĞƐƐćŬƵƵŬĂƵĚĞŶĞŶƐŝŵŵćŝŶĞŶƚŝŝƐƚĂŝ͘  dĂƌũĂ<ŝǀŝƌĂŶƚĂƉ͘ϬϰϭϱϬϰϴϵϬϵƚĂŝŝũĂ :ćƌǀĞůćŝŶĞŶƉ͘ϬϰϬϳϲϳϵϳϴϲ͘WĂŝŬĂůůĂůŝƐćŬƐŝ ǀĞƌƚĂŝƐƚƵŬŝŚĞŶŬŝůƂǀĂŵŵĂƵƚƵŶĞŝůůĞ͗WŝƌũŽ Aivovammaliiton sääntömääräinen kevätliitto^ĂĂƌŝŶĞŶƉ͘ϬϱϬϱϮϴϲϰϳϱ klo 13.00  DŝĞƐƚĞŶ<ĂƌũƵŬĞƌŚŽŬŽŬŽŽŶƚƵƵ kokous pidetään lauantaina 24.4.2021 ŵŽŶŝƚŽŝŵŝŬĞƐŬƵƐ,ĂƉƉLJ,ŽƵƐĞƐƐĂ Taitotalossa, Helsingissä (os. Valimotie 8). Liiton uusien sääntöjen mukaisesti ja poikkeamislain ŬƵƵŬĂƵƐŝƚƚĂŝŶ͘:Ăƌŝ<ĂƌũĂůĂŝŶĞŶ Ɖ͘ϬϰϬϬϴϭϴϭϬϰƚĂŝZŝƐƚŽ^ĂǀŽůĂŝŶĞŶ ollessa edelleen voimassa liittokokousedustajat Ɖ͘ϬϰϬϱϬϲϱϭϵϮ͘dĂƌŬŝƐƚĂĂŝŬĂ voivat osallistua etänä ja/tai valtakirjavaltuutuksin. ũćƐĞŶŬŝƌũĞĞƐƚć͕sͲ^ǀLJŶŶĞƚƚŝƐŝǀƵŝůƚĂƚĂŝ Koronatilanne voi muuttaa kokousjärjestelyitä. LJŚƚĞLJƐŚĞŶŬŝůƂŝůƚć͘ Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään AivoEĂŝƐƚĞŶŬĞƌŚŽŬŽŬŽŽŶƚƵƵŵŽŶŝƚŽŝŵŝŬĞƐŬƵƐ ,ĂƉƉLJ,ŽƵƐĞƐƐĂŬƵƵŬĂƵƐŝƚƚĂŝŶ͘ZŝŝƚƚĂdĂŵŵŝ vammaliiton äänestys- ja vaalijärjestys. Ɖ͘ϬϰϬϳϳϬϯϬϯϮƚĂŝDĂƌũĂ>ĞĞŶĂ Kokousmateriaali ja tarkemmat ohjeet lähtevät DćŶƚLJŚĂƌũƵƉ͘ϬϰϰϬϵϵϭϮϯϭ͘dĂƌŬŝƐƚĂĂŝŬĂ sähköpostilla ja postitse sääntöjen mukaisessa ũćƐĞŶŬŝƌũĞĞƐƚć͕sͲ^ǀLJŶŶĞƚƚŝƐŝǀƵŝůƚĂƚĂŝ aikataulussa. Materiaalien mukana on ilmoitLJŚƚĞLJƐŚĞŶŬŝůƂŝůƚć͘ sĞƌƚĂŝƐƚƵŬĞĞŶůŝŝƚƚLJǀŝƐƚćĂƐŝŽŝƐƚĂǀŽŝŬLJƐLJć tautumislinkki, jonka kautta jäsenyhdistysten ŵLJƂƐƐćŚŬƂƉŽƐƚŝƚƐĞ͗ puheenjohtajat ilmoittavat kokoukseen osallistuvat ǀĞƌƚĂŝƐƚƵŬŝ͘ǀƐĂǀLJ;ĂƚͿŐŵĂŝů͘ĐŽŵ liittokokousedustajat. dK/D/EE>>/^dsZd/^Zz,D d Kokouspäivän aikataulu: dĂŝĚĞŬĞƌŚŽ dĂŝĚĞŬĞƌŚŽŽŶƚĂƵŽůůĂŵƵƚƚĂĂŬƚŝŝǀŝƐŝŵŵĂƚ Klo 11.00 - 12.00 ilmoittautuminen ŬŽŬŽŽŶƚƵǀĂƚũĂŬĞƌŚŽŶďćŶĚŝŚĂƌũŽŝƚƚĞůĞĞ͕ Klo 11.30 - 12.45 lounas ĞůŝũŽƐŽůĞƚŬŝŝŶŶŽƐƚƵŶƵƚƚŽŝŵŝŶŶĂƐƚĂ͕ŶŝŝŶ Klo 13 Kokous alkaa ŽƚĂLJŚƚĞLJƚƚćƉ͘Ϭϰϰϯϭϰϰϴϯϴ͘ ,LJǀŝŶǀŽŝŶƚŝƌLJŚŵć Tervetuloa! DĂƌũĂƚƚĂWŝŚůĂũĂŵĂĂŶŽŚũĂƵŬƐĞůůĂ Aivovammaliiton hallitus ŬŽŬŽŽŶƚƵƵ,LJǀŝŶǀŽŝŶƚŝŬĞƌŚŽŬĞǀćƚŬĂƵĚĞůůĂ ǀĂŝŶŬĞƌƌĂŶ͕ƚŝϮ͘ϯ͘ĞŶŶĞŶũćƐĞŶŝůƚĂĂŬůŽ ϭϲ͘ϯϬ–ϭϳ͘ϯϬ,ĂƉƉLJ,ŽƵƐĞƐƐĂ͘ŝŚĞĞŶĂ ƐŝůůŽŝŶŽŶ,LJǀćhŶŝ͘:ĂŬĂŶŶĂƚƚĂĂƚĂƌŬŝƐƚĂĂ ŽŶŬŽ,ĂƉƉLJ,ŽƵƐĞĂƵŬŝƐŝůůŽŝŶ͘ Dhhd<Z,Kd  ^ŝŶƵŶŬŝŶLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞƐŝŬŽ kevätliittokokous ^ŝŶƵŶŬŝŶLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞƐŝŬŽƚŝƐŝǀƵƚ͗ǁǁǁ͘ĂŝǀŽǀĂŵŵĂLJ Aivoitus 1/21 49  ^ŝŶƵŶŬŝŶLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞƐŝŬŽƚŝƐŝǀƵƚ͗ǁǁǁ͘ĂŝǀŽǀĂŵŵĂLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞƚ͘Ĩŝ  ^ŝŶƵŶŬŝŶLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞƐŝŬŽƚŝƐŝǀƵƚ͗ǁǁǁ͘ĂŝǀŽǀĂŵŵĂLJŚ

Tapahtumakalenteri Aivovammaliitto Helmikuu 11.2. 18.2. 23.2. 22. - 26.2. 25.2. Huhtikuu Vertaistukichat vammautuneille klo 12-13 Vertaistukichat läheisille klo 17-18 Vapaaehtoisten etäkahvit: Kokemustoimijat klo 16-17 Aivoitus 1/21 ilmestyy Vertaistukichat vammautuneille klo 12-13 Maaliskuu 3.3. 4.3. 9.3. 11.3. 18.3. 23.3. 25.3. 25.3. 31.3. OLKAn vertaistukisovelluksen infotilaisuus vapaaehtoisille Teamsissa klo 16-17 Vertaistukichat läheisille klo 17-18 Vapaaehtoisten etäkahvit: Vertaistukitoimijat klo 16-17 Vertaistukichat vammautuneille klo 12-13 Vertaistukichat läheisille klo 17-18 Vapaaehtoisten etäkahvit: Ryhmien ohjaajat klo 16-17 Vertaistukichat vammautuneille klo 12-13 Vertaistukitapaaminen verkossa illan aiheena: Aivovamma ja epilepsia klo 17.30-19.30, toteutetaan yhteistyössä Epilepsialiiton kanssa. Vertaistuen peruskoulutus, 1.tapaaminen klo 17-20 Tulossa ryhmächatit aivovammautuneille henkilöille ja läheisille, tarkemmat tiedot päivittyvät Aivovammaliiton nettisivuille, seuraa www.aivovammaliitto.fi Tapahtumakalenteri Aivovammaliiton kurssitoiminta Mitä nyt? -kurssi 12.-16.4.2021 Hakuaika päättyy: 26.2. (STEA) Sopeutumisvalmennuskurssi vastavammautuneille kuntoutujille 19.-23.4.2021 Hakuaika päättyy: 26.2. (Vakuutusyhtiöt) Äijäkurssi 19.-22.5.2021 Hakuaika päättyy: 31.3. (STEA) Perhekurssi 7.-11.6.2021 Hakuaika päättyy: 31.3. (STEA) Sopeutumisvalmennuskurssi perheille 14.-18.6.2021 Hakuaika päättyy: 31.3. (Vakuutusyhtiöt) 6.4. 7.4. 8.4. 15.4. 20.4. 21.4. 21.4. ke 22.4. 24.4. 28.4. 29.4. Vapaaehtoisten etäkahvit: Yhdistystoimijat klo 16-17 Vertaistuen peruskoulutus, 2. tapaaminen klo 17-20 Vertaistukichat vammautuneille klo 12-13 Vertaistukichat läheisille klo 17-18 Vapaaehtoisten etäkahvit: Kokemustoimijat klo 16-17 Vertaistuen peruskoulutus, 3.tapaaminen klo 17-20 Aivoitus 2/2021 aineistopäivä, teemana nuoret ja aivovamma Vertaistukichat vammautuneille klo 12-13 Aivovammaliiton kevätliittokokous Vertaistuen peruskoulutus, 4. tapaaminen klo 17-20 Vertaistukichat läheisille klo 17-18 Toukokuu 4.5. Vapaaehtoisten etäkahvit: Vertaistukitoimijat klo 16-17 6.5. Vertaistukichat vammautuneille klo 12-13 18.5. Vapaaehtoisten etäkahvit: Ryhmien ohjaajat klo 16-17 20.5. Vertaistukichat vammautuneille klo 12-13 27.5. Vertaistukichat läheisille klo 17-18 24. -28.5. Aivoitus 2/2021 ilmestyy Kesäkuu 1.6. Vapaaehtoisten etäkahvit: kaikki vapaaehtoiset klo 16-17

Liitto tiedottaa aivovammaliitto ry malminkaari 5, 00700 HELsiNKi, puh. (09) 836 6580 kotisivut: www.aivovammaliitto.fi maksuliikennetili Helsingin oP Pankki iBaN: Fi47 5541 2820 0202 13 BiC: oKoYFiHH Keräystili Helsingin oP Pankki iBaN: Fi25 5541 2820 0202 21 ToiMiHENkiLÖT Toiminnanjohtaja Päivi Puhakka p. 050 536 6390 paivi.puhakka@aivovammaliitto.fi – Aivovammaliiton toiminta ja talous – toimiston esimies – vaikuttamistyö – verkostoyhteistyö Järjestöassistentti sirpa salonen p. 050 408 7095 sirpa.salonen@aivovammaliitto.fi – Jäsenpalvelu – Viestintätehtävät; mm. uutiskirje ja verkkosivut – Toimistotehtävät – Esitetilaukset Tiedottaja, toimittaja Pia Warvas p. 050 306 7916, pia.warvas@aivovammaliitto.fi – Aivoitus-lehden päätoimittaja – Mediayhteydet – Messut, tapahtumat ja luennot – Sosiaalinen media Järjestösuunnittelija Pihla Putkonen p. 050 550 0541 pihla.putkonen@aivovammaliitto.fi – Paikallisyhdistysten ja toimintaryhmien tukeminen – Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen Suunnittelija Leena koivusaari p. 050 306 4181. leena.koivusaari@aivovammaliitto.fi – Vertaistukitoiminta – Kokemustoiminta Suunnittelija Eeva Paavilainen p. 050 5757371, eeva.paavilainen@aivovammaliitto.fi – Vertaistuki – Kokemustoiminta Kuntoutussuunnittelija otto Laitinen p. 050 373 9076 otto.laitinen@aivovammaliitto.fi – kurssitoiminta Facebook.com/Aivovammaliitto BiC oKoYFiHH aivovammaliiton laskutusosoite: verkkolaskuosoite: 003711059059 verkkolaskuoperaattori: Basware oyj välittäjätunnus BaWCFi22 Paperilaskut: aivovammaliitto ry, ostolaskut PL 350, 00521 Helsinki aivovammaliitto ry, Y-tunnus: 1105905-9 Yhdistysrekisteri, rekisterinumero: 157.350 Aivovammaliitto on aivovammautuneiden ihmisten ja heidän läheistensä etujärjestö, jonka tarkoituksena on edistää aivovammaisten henkilöiden suoriutumista yhteiskunnassa itsenäisesti ja yhdenvertaisina. Tee kypärätemppu -projekti 2018 – 2021 Projektikoordinaattori Henna väänänen p. 050 452 5611, henna.vaananen@aivovammaliitto.fi Tukea aivovammautuneen läheiselle -projekti 2019 - 2021 Projektikoordinaattori Julia Lindlöf p. 050 520 1243, julia.lindlof@aivovammaliitto.fi Projektisuunnittelija inkeri Hutri p. 050 475 1908, inkeri.hutri@aivovammaliitto.fi NEuvoNTAPALvELuT Neuroneuvonta p. 040 542 5200 ja p. 040 500 1657 info@neuroneuvonta.fi neuroneuvonta.fi LAkiNEuvoNTA, kynnys ry ma ja to klo 9-12 ja klo 13-16, Lakimies Mika Välimaa puh. (09) 6850 1129, mika.valimaa@kynnys.fi Sosiaalityöntekijä Yodit Melaku, puh. (09) 6850 1114, yodit.melaku@kynnys.fi HALLiTus vuoNNA 2021 seppo kantola, puheenjohtaja (2020 – 2021) Timo kallioja, AVY (2020 – 2021), Marge Miettinen, K-S (2020 – 2021), kimmo Heinonen, I-S (2020 – 2021), Auli ollila, OS (2021 – 2022), Petri Turtiainen, Avy (2021 – 2022), Jaana Hattunen (2021 – 2022), Twitter: @Aivovammaliitto Yleisvarajäsenet: Reijo salo (2020-2021), kari-Pekka Rauhala (2020-2021), Terje vainio (2020-2021) Jari-Pekka Honkala (2021-2022), Markku onnela (2021-2022), Riitta Hätinen (2021-2022) @aivovammaliitto

Autamme sinua kohti parempaa työ- ja toimintakykyä sekä mielekkäämpää arkea. Vaativa lääkinnällinen yksilökuntoutus sisältää Kelan maksaman jakson myös läheisellesi ja lasten kuntoutuksessa mukana voi olla koko perhe. Yksilöllisten kuntoutusjaksojen lisäksi valikoimaamme kuuluvat kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit sekä kattavat terapiapalvelut. Tarjoamme kuntoutusta kaiken ikäisille! Kelan kuntoutusta traumaattisen aivovamman saaneille Kohderyhmä Kurssipaikka lasten perhekurssit Kuntoutuskeskus Kankaanpää, Verve Lahti 16–27 vuotiaille Kruunupuisto, Kuntoutuskeskus Kankaanpää yli 27-vuotiaille Kruunupuisto, Kuntoutuskeskus Kankaanpää Katso aikataulut nettisivuiltamme tai osoitteesta kela.fi/kuntoutuskurssihaku. Kuntoutumisen tueksi monipuolista kuntoutusteknologiaa Olemme panostaneet aivojen ja kävelykyvyn kuntouttamiseen. Oulussa ja Kankaanpäässä käytettävissä on Lokomat- ja Lahdessa Indego-kävelyrobotit. recoveriX-aivokuntoutusteknologiamme sijaitsee Kruunupuistossa. KANKAANPÄÄ 050 394 7524 www.kuntke.fi OULU 040 545 1639 LAHTI 044 465 0598 www.verve.fi PUNKAHARJU 040 684 6488 www.kruunupuisto.fi