Aivoliiton julkaisu Aivoverenkiertohäiriöiden erikoislehti Työkokeilu antaa arvokasta tietoa 8 FAKTAA KÄVELYN TERVEYSHYÖDYISTÄ Terve suu on turvallinen naapuri aivoille MARIANNE HELMI: ”Paluuta työelämään ei pidä kiirehtiä liikaa” 1 | 2021

www.aivoliitto.fi Voimavaroja arkeen Aivoliiton järjestämältä Kelan AVH-kuntoutuskurssilta! Vuoden 2021 kuntoutuskurssit Kurssilla autamme sinua löytämään selviytymiskeinoja ja voimavaroja arkeen ja työhön aivoverenkiertohäiriön jälkeen. Tavoitteena on myös oppia hyväksymään sairastuminen ja siihen liittyvän tuen tarve sekä tunnistaa omat vahvuudet. Kurssilla saat vertaistukea saman kokeneilta. Kuntoutuskurssit on tarkoitettu aivoverenkiertohäiriön sairastaneille aikuisille, jotka ovat opiskelemassa, työelämässä, kuntoutustuella tai poissa työelämästä ja heidän sairastumisestaan on kulunut vähintään 6 kuukautta. Läheinen osallistuu kurssille aloitusjakson ajan 5 päivää. Aivoliiton AVH-kuntoutuskurssit järjestetään Kelan kuntoutuksena ja niihin haetaan Kelan kautta. Kurssien ajankohdat: Kelan kurssinumero 77346 Aika: 1.–5.2.2021 + 22.–26.3.2021 + 17.–21.5.2021 Kelan kurssinumero 79239 Aika: 1.–5.3.2021 + 3.–7.5.2021 + 28.6.–2.7.2021 Kelan kurssinumero 79240 Aika: 19.–23.4.2021 + 14.–18.6.2021 + 9.–13.8.2021 Kelan kurssinumero 79241 Aika: 31.5.–4.6.2021 + 2.–6.8.2021 + 27.9.–1.10.2021 Kelan kurssinumero 79242 Aika: 13.–17.9.2021 + 15.–19.11.2021 + 17.–21.01.2022 Kelan kurssinumero 79243 Aika: 25.–29.10.21 + 13.–17.12.2021 + 7.–11.2.2022 Kaikki kurssit järjestetään Erityisosaamiskeskus Suvituulessa, Turussa. Hae mukaan! aivoliitto.fi/kuntoutuskurssit Lisätietoa: Kirsi Lönnqvist • kirsi.lonnqvist@aivoliitto.fi • p. 050 560 4401 (ma-pe 9–15)

PÄÄKIRJOITUS Aivoliitto on sinua varten KUVA ELIISA LAINE O mituinen vuosi 2020 tuli päätökseen. Saimme uuden kutsumattoman vieraan, kun korona tuli osaksi meidän jokaisen elämää ja arkea. Toiveissa on, että kuluvan vuoden aikana rokotusten myötä päästään pikkuhiljaa taas hengittämään vapaasti ja normaalimpaan elämänrytmiin. Koronapandemian myötä meille kuitenkin näyttäytyy maailma, jossa olemme entistä enemmän ja konkreettisemmin riippuvaisia toisistamme ja jossa yllätykset epävarmuuksineen lisääntyvät. Pandemian myötä joudumme pohtimaan entistä enemmän, miten siedämme ja sopeudumme kriisitilanteisiin ja miten uudistamme ajatteluamme ja toimintatapojamme. Se, että pärjäämme niin tavallisena arkena kuin näinä poikkeusaikoina, vaatii meiltä venymistä ja monen asian toisin tekemistä. Ihan tavalliset arkipäivän asiat ruokakaupassa käymisestä juhlaan tai opiskelusta työn tekemiseen vaativat meiltä entistä enemmän suunnittelua ja sen punnitsemista, mikä on välttämätöntä, mikä tarpeellista. Aivojen terveys on meille pääoma, joka auttaa selviytymään, tekemään oikeita ratkaisuja, olipa ajat millaiset tahansa. Aivoliitossa aivoterveyden edistäminen on yksi tärkeimmistä tavoitteista. Luonto ja sen moninaisten mahdollisuuksien hyödyntäminen on liiton keskeisenä teemana myös kuluvana vuonna. Kun mietitään aivoterveyttä ja siihen liittyen liikkumista, terveyttä ja hyvinvointia yleisemminkin, antaa luonto meille valtavasti mahdollisuuksia. Mikäpä sen parempi kuin pieni happihyppy metsässä tai patikointi luontopoluilla. Fyysinen aktiivisuus lisääntyy, stressi vähenee, mieliala kohenee ja verenpaine madaltuu. Teemavuoteen liittyen toteutamme yhteistyössä Suomen luontokeskus Haltian kanssa toiminnallisen ja elämyksellisen näyttelyn luonnon hyvinvointivaikutuksista. Kannattaa tutustua. Aivoverenkiertohäiriön sairastanut joutuu poikkeuksetta miettimään myös omaa tilannettaan, miten siedän, sopeudun ja selviän sairauden jälkeisessä elämässä. Usein entinen työura katkeaa, kun työkyky ei riitäkään entiseen työhön, vaikka halua sen jatkamiseen olisikin. Tässä numerossa nostamme esille ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet työssä jatkamiseen ja työhön paluuseen. Ajattelen niin, että kaikesta kyllä selviää, joskus jää arpia, joskus menee sitten paremmin. Loppujen lopuksi, kun siedämme ja sopeudumme ja sitten suuntaamme uuteen, niin elämä kyllä kantaa. Tässä Aivoliiton vapaaehtoiset yhdistyksissä ja työntekijät liitossa ovat sinua varten.  Aivoliitossa aivoterveyden edistäminen on yksi tärkeimmistä tavoitteista. Pekka Kankaanpää toiminnanjohtaja, päätoimittaja Aivoliitto ry 1 | 2021 Aivoterveys 3

Tilaa Aivoterveys-lehti äänilehtenä Voit tilata Aivoterveys-lehden myös äänilehtenä. Saat silloin postitse lehden lisäksi cd:n, jolle on luettu suurin osa lehden sisällöstä. Äänilehti on jäsenille maksuton. Ota sähköinen jäsenkortti käyttöösi Tilaukset: Linda Lindroos, p. 040 845 0430, linda.lindroos@aivoliitto.fi Sähköistä jäsenkorttia käytetään suoraan verkkoselaimelta osoitteesta mobiili.aivoliitto.fi. Et tarvitse siihen erillistä sovellusta. Sähköinen jäsenkortti pitää sinut ajan tasalla. Saat siihen ajankohtaiset uutiset ja jäsenedut. Voit myös päivittää kätevästi omat yhteystietosi. Tarkemmat latausohjeet saat Aivoliiton verkkosivuilta aivoliitto.fi/jasenkortti. ● Puhelinneuvonnassa voit keskustella vaikka arjen kysymyksistä Mitä sinulle kuuluu näin poikkeusaikana? -Kerro meille! Tarjoamme tukea erityisesti silloin, kun sähköisten palveluiden käytössä on haasteita. Puhelinneuvontamme palvelee aina torstaisin kello 10–12 numerosta 044 401 9077. Aivoliiton puhelinneuvonta ohjaa eteenpäin sopivan toiminnan tai palvelun piiriin. Neuvonta ja ohjaus tapahtuvat yleisellä tasolla, kyse ei ole yksilöllisestä palveluohjauksesta. Palvelu on avoin kaikille. Puhelu maksaa normaalin matkapuhelinmaksun. Lue lisää: aivoliitto.fi/puhelinneuvonta Puhelinneuvonta on lisäpalvelu. Aivoliiton henkilökunta on tavoitettavissa myös muina aikoina. Lisäksi Aivoliiton keskus palvelee aina arkisin kello 9–15 p. 02 2138 200. aivoliitto.fi

SISÄLTÖ 1 | 2021 22 AIVOTERVEYS Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. 20. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN-L 1458-6312 ISSN 2489-3781 (painettu) www.aivoterveys.fi JULKAISIJA Aivoliitto ry, Suvilinnantie 2, 20900 Turku, p. 02 2138 200, www.aivoliitto.fi TOIMITUS toimitus.aivoterveys@aivoliitto.fi Päätoimittajan sijainen Pekka Kankaanpää, p. 040 731 3592, pekka.kankaanpaa@aivoliitto.fi Toimitus Miia Suoyrjö, p. 050 571 4588, miia.suoyrjo@aivoliitto.fi 14 6 10 14 24 Minun tarinani Taide on ollut Sirkka Kirjosen elämässä mukana aina. TOIMITUSNEUVOSTO • LKT, asiantuntija , Aivoliitto ry:n puheenjohtaja Terttu Erilä • PsT, neuropsykologian dosentti Mervi Jehkonen, Tampereen yliopisto, Psykologia • Fysioterapeutti Päivi Liippola • Sosiaalityöntekijä Ann-Mari Veneskoski • Yhdistysten edustaja Tarja Kukkonen, Pirkanmaan AVH-yhdistys ry Aivoliiton edustajat: • Fysioterapeutti Tove Simolin • Viestintäsuunnittelija Miia Suoyrjö • Toiminnanjohtajan sijainen Pekka Kankaanpää • Puheterapeutti Maria Vinberg PAINO PunaMusta Oy Kahdeksan faktaa kävelyn terveyshyödyistä Kävelystä on hyötyä myös aivoterveydelle. Vähitellen takaisin työelämään Marianne Helmi korostaa, että itselleen kannattaa olla armollinen. TAITTO PunaMusta Oy, Sisältö- ja suunnittelupalvelut Työkokeilu antaa arvokasta tietoa Työkokeilu on turvallinen tapa tutkia omaa työkykyä. ILMOITUSMYYNTI TJM Systems Oy, Antero Viinikainen, p. 050 530 6978, antero.viinikainen1@gmail.com aineistot@tjm-systems.fi, p. 044 566 7032 Kysy asiantuntijalta Aivoliiton asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Terve suu on turvallinen naapuri aivoille Hampaita harjatessa hoituu myös tärkeä osa aivoterveyttä. Läheinen, mitä sinulle kuuluu? On tärkeää, että sairastuneen läheinen huolehtii hyvinvoinnistaan. 20 22 24 28 30 Suurella sydämellä Anja Sandell oli mukana perustamassa Uudenmaan AVHyhdistystä. Så småningom tillbaka till arbetslivet Efter en hjärnblödning insåg Marianne Helmi att man inte ska överskatta sina egna resurser. 38 GRAAFINEN ILME OSG Viestintä, www.osgviestinta.fi LEHDEN TILAUKSET JA JÄSENREKISTERI Linda Lindroos, p. 040 845 0430, linda.lindroos@aivoliitto.fi TILAUSHINTA 40 €/vuosikerta. Lehti sisältyy yhdistysten jäsenmaksuun. KANSIKUVA Eliisa Laine Aivoterveys 2/2021 ilmestyy 7.5. Toimitusaineistot 30.3. ja ilmoitusaineistot 1.4. 1 | 2021 Aivoterveys 5

MINUN TARINANI TEKSTI LEENA RAVEIKKO Uusi elämä on täynnä taidetta Sirkka Kirjonen on eloisa persoona. Hän kertoo olevansa 3-vuotias, pian neljä. Sillä sen verran on aikaa hänen uuden elämänsä alkamisesta. Uutta ja vanhaa elämää yhdistää taide. SIRKKA KIRJONEN Perhe: Koti Kuopiossa, puoliso, ­kolme lasta ja lapsenlapsia. Harrastukset: Taiteen tekeminen. Motto: Tänne ei olla kuolemaan tultu. Näistä saan voimaa: Auttamishalu, elämänvimma, kaveria ei jätetä. K uopiolainen Sirkka Kirjonen on räväkkä ja iloinen persoona. Oikean puolen halvaus ja afasia muuttivat hänen elämänsä kolme vuotta sitten parhaassa työiässä, mutta luonnetta ne eivät vieneet. Nyt Sirkka on uuden elämänsä 3-vuotias ja elämään kuuluu paljon kuntoutusta. Hän harjoittelee päivittäin useita tunteja, ajaa autolla kuntosalille ja uimaan sekä harrastaa käden taitoja. Hän on ottanut uuden elämänsä tehtäväksi opetella kaiken uudestaan. Tärkeä asia Sirkalle on myös taide. Se on ollut hänen elämässään mukana monessa olomuodossa koko ajan. Sirkka aloitti rippikoulun jälkeen taideopinnot Varkauden taide­ teollisessa koulussa. Vaatetuslinjan oppisisällöt eivät kuitenkaan häntä kiinnostaneet. Hän oli oman tiensä kulkija ja teki mitä halusi eikä suostunut opettajien antamiin kaavoihin. Taideteollinen koulu jäi kesken ja Sirkka siirtyi Kuusamon markkinointi-instituuttiin mainospuolelle. Siellä maalattiin tauluja. Sehän sopi Sirkalle, sillä hän on aina ollut käsillään paljon tekevä ihminen. J o tuolloin hän oli sitä mieltä, että kaikkea muuta hän osaa tehdä, mutta ei kenkää. Siinäpä seuraava haaste. Kenkien suunnittelusta ja niiden tekemisestä tuli Sirkan juttu, taidelaji sekin. Hän perusti oman firman ja alkoi tehdä yksilöllisiä kenkiä ongelmallisille jaloille. Siitä tuli 6 Aivoterveys 1 | 2021

Sirkan elämäntyö. Hänelle on ollut tärkeää, että kengät ovat hyvän näköiset, jokaiselle oman näköisensä, rokkarille rokkarin kengät. Sirkan uudessa elämässä taide on ollut entistä keskeisemmällä sijalla. 1-vuotiaana hän meni keramiikkaryhmään muokkaamaan savea yhdellä kädellä ja yhdellä jalalla. Savitöitä on Sirkan kodissa ja mökkikodissa siellä täällä, kaikki hyvin yksilöllisiä. Viime kesänä hän oli Tervossa keramiikkaleirillä, jolla hän teki korkean kolmea ihmistä kuvaavan patsaan. Sirkka on kulkenut vaiherikasta elämäänsä myös tanssien. Nuorena tyttönä hän haaveili tanssijan urasta. Jo Posiolla asuessaan hän tanssi kivisiä peltoja perhosena. Tanssia hän on itseopiskellut. Tanssin tärkeä merkitys näkyy siinäkin, että yksi Sirkan lapsista on ammatiltaan tanssija – teki sen, mistä äiti haaveili. Maalaaminen jäi Sirkan elämään Kuusamon instituutin ajalta. Hän maalaa edelleen öljyväreillä ja tekee grafiikkaa. Lisäksi Sirkka sisustaa, perheen remontoidun kodinkin hän on luonut uuteen uskoon itse sisustamalla. Pienessä puutarhamökissä näkyy myös Sirkan monitaiteellinen lahjakkuus. Hillityllä valkealla taustalla on värikkäitä, muodokkaita esineitä, jotka vetävät katseen puoleensa. S TAUSTAKUVA PIXABAY irkka on kokeillut myös näyttelemistä. Mökkikylän juhannusjuhlan näytelmässä hän veti rohkeasti terveydenhoitajan roolin, uuden elämänsä 2-vuotiaana. Komedianäytelmään sopi hyvin se, että muistitutkimusta tekevä terveydenhoitaja ei itse muistanut kaikkea muistettavaa. Se loi sopivaa lisäkomiikkaa, sellaistahan elämä on. Ei koskaan täydellistä. Sirkka on kuntoutunut sinnikkyydellään pidemmälle kuin kukaan olisi uskonut. Häntä kiinnostaisi nähdä oma aivokuvansa nyt, kolme vuotta sairastumisen jälkeen verrattuna siihen ensimmäiseen, joka oli aika masentava. Mikään ei estä häntä kokeilemasta uusia asioita. Hän on edelleen tavattoman sosiaalinen, valoisa ja toimelias. Nyt vain uusin ehdoin.  1 | 2021 Aivoterveys 7

Kansalaiskysely: yli puolet suomalaisista kannattaa veroa epäterveellisille ruuille Yli puolet suomalaisista (53 prosenttia) kannattaa siirtymistä elintarvikkeiden terveysperusteiseen verotukseen. Kolmasosa (33 prosenttia) vastustaa ajatusta. T ulokset selviävät SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n, Yksi elämä -verkoston ja Terve Paino ry:n Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä, jossa selvitettiin kansalaisten asenteita epäterveellisten tuotteiden verotuksesta, myynninedistämisestä sekä kulutustottumuksista tiettyjen elintarvikkeiden osalta. Monissa maissa on jo ryhdytty lakien ja säädösten avulla vähentämään epäterveellisten elintarvikkeiden tarjontaa ja kulutusta. Tutkimuksessa kysyttiin, olisiko myös Suomessa otettava käyttöön lainsäädännöllisiä keinoja vähentämään epäterveellisten tuotteiden kulutusta. Vastaajista hieman vajaa puolet (46 prosenttia) kannattaa lainsäädännöllisiä toimia hillitsemään epäterveellisten tuotteiden kulutusta ja reilu kolmannes (36 prosenttia) vastustaa. Naiset ja korkeasti koulutetut kannattavat lainsäädännöllisiä toimia keskimääräistä enemmän. – Tarvitsemme yhteiskunnallisia ratkaisuja lihavuuden ja siihen liittyvien sairauksien ehkäisyyn. Verotus on yksi ja toistaiseksi vielä hyödyntämätön keino vaikuttaa siihen, että ruokaympäristömme tukisi nykyistä terveellisempiä valintoja, korostaa Sydänliiton terveysjohtaja Marjaana Lahti-Koski. Sokerivero saa laajinta kannatusta SOSTE ja muut järjestöt ovat esittäneet otettavaksi käyttöön terveysperusteista valmisteveroa, joka ottaisi sokerin lisäksi kriittisinä ravintoaineina huomioon myös elintarvikkeiden suolan määrän ja rasvan laadun. Verorasitus kasvaisi tuotteen sokeri- tai suolapitoisuuden tai kovan rasvan määrän kasvaessa. Runsaasti sokeria sisältävien elintarvikkeiden verottamista kannattaa peräti 58 prosenttia suomalaisista ja kolmannes (29 8 Aivoterveys 1 | 2021 prosenttia) vastustaa. Suolan verotusta kannattaa 43 prosenttia suomalaisista ja 38 prosenttia vastustaa. Vähiten kannatusta sai rasvavero. Vastustajia oli enemmän kuin kannattajia: 36 prosenttia suomalaisista kannattaa rasvaveroa ja 45 prosenttia vastustaa. – Kyselyn perusteella näyttää siltä, että suomalaiset suhtautuvat varsin suopeasti terveysperusteiseen verotukseen, toteaa SOSTEn pääekonomisti Jussi Ahokas. – Liiallisen sokerin käytön negatiiviset terveysvaikutukset ovat selvästi parhaiten iskostuneet suomalaisten mieliin, minkä vuoksi sokerivero saanee kovimman kannatuksen. Optimaalisessa terveysperusteisessa verotuksessa kuitenkin myös suolan ja kovan rasvan verottaminen olisi tarpeen, Ahokas muistuttaa. Tutkimuksessa kysyttiin myös kansalaisten mielipiteitä epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnista. Merkittävä tulos oli, että energiajuomien myynnin kieltämistä alle 15-vuotiaille kannattaa peräti 83 prosenttia suomalaisista. Lapsia houkuttavien epäterveellisten juomien ja elintarvikkeiden mainonnan kielto saa myös laajaa kannatusta, 69 prosenttia eli yli kaksi kolmesta suomalaisesta on kiellon kannalla. Vain 16 prosenttia vastustaa tätä ajatusta. Epäterveellisten elintarvikkeiden suurten pakkausten paljousalennusten kieltoa kannattaa 63 prosenttia suomalaisista ja vain 19 prosenttia vastustaa. Taloustutkimuksen kysely toteutettiin marraskuussa 2020 internetpaneelina 1100 henkilölle.  SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry KUVA MOSTPHOTOS UUTISIA

Ylen Vammaiskultti112 Suomi -sovelluksessa ohjeet AVH:n tunnistamiseen radiosarjalle Kiharusi-tunnustus Aivoverenkiertohäiriön oireiden tunnistaminen löytyy nyt 112 Suomi -mobiilisovelluksen toimintaohjeista. Aivoverenkiertohäiriön sattuessa oireiden tunnistaminen ja hoitoon pääsyn nopeus ovat elintärkeitä. – On tärkeää, että ihminen löytää helposti tarvitsemansa tiedon, kun avuntarve yllättää. Olemme tyytyväisiä, että palveluvalikoimaa saadaan jälleen kasvatettua. Sovelluksella on tällä hetkellä runsaat 1,8 miljoonaa aktiivista käyttäjää ja toivommekin, että yhä useampi muistaa käyttää sovellusta tarpeen vaatiessa, sanoo sovellusasiantuntija Sami Suomalainen Hätäkeskuslaitokselta. Aivoverenkiertohäiriö on aina hätätilanne. Nopea hoitoon pääsy kuitenkin edellyttää, että sairastunut itse tai muut paikalla olevat henkilöt tunnistavat aivoverenkiertohäiriön oireet ja osaavat soittaa heti hätänumeroon. – 112 Suomi -sovellus kannattaa ladata puhelimeen myös sen paikannustoiminnon vuoksi. Sitä käyttämällä apu löytää paikalle, vaikka ei itse pystyisi enää aivoverenkiertohäiriön sattuessa tuottamaan puhetta, toteaa Aivoliiton yhteisömanageri Sanna Reuna. AVH-oireiden tunnistaminen löytyy 112 Suomi -mobiilisovelluksen Palvelut-välilehdeltä kohdasta Palvelut/Toimintaohjeet sekä Palvelut/Tarvitsen apua/Terveysneuvonta ja ensiapu. Ohje on saatavilla myös ilman verkkoyhteyttä.  Yle Puheen Vammaiskultti-radiosarja sai Kiharusi-tunnustuksen 2020. Kiharusi ry kiittää tekijöitä erinomaisesti toteutetusta kokonaisuudesta, ohjelman syvällistä vuoropuhelua, huumoria ja syrjinnästä kertomista. Kuuntelija voi samaistua jaksoissa haastateltujen elämään ja oppia tuntemaan sympa­ tiaa heidän edustamiaan vähemmistöjä kohtaan. Toiseudesta ja toiseuttamisesta kuuleminen on avartavaa, välillä humorististakin. Vammaiskultin ovat toimittaneet Jenniina Järvi ja Julianna Brandt ja tuottaneet Jaksomedian Veera Luoma-aho sekä Emil Johansson. Kiharusi ry tekee kansanterveystyötä Suomessa ja Itä-Afrikassa. Swahilin kielellä kiharusi merkitsee aivoinfarktia. Kiharusi-tunnustus myönnettiin nyt toista kertaa. www.kiharusi. info.  Vammaiskultin toimittajat Jenniina Järvi ja Julianna Brandt. THL:n kehittämää FINRISKI-laskuria on käytetty terveydenhuollossa sydän- ja verisuonisairauksien riskin arviointiin vuodesta 2007 lähtien. Laskuria voivat käyttää itsenäisesti myös kaikki terveydentilastaan kiinnostuneet kansalaiset. Palvelu on suosittu: vuonna 2020 laskuria on ladattu joulukuun alkuun mennessä yli 170 000 kertaa. Laskuria on nyt päivitetty. Muutosten myötä laskuri pystyy antamaan entistä tarkemman ennusteen sairastumisriskistä. – Uudistettu laskuri perustuu aiempaa suurempaan aineistoon ja antaa näin ollen tarkemmat ja tuoreempaan aineistoon perustuvat riskiarviot, kertoo tutkimusprofessori Erkki Vartiainen. Laskuri arvioi henkilön sydän- ja verisuonitautiriskin seuraavan 10 vuoden aikana yhdeksän riskitekijän perusteella: ikä, sukupuoli, tupakointi, kokonaiskolesteroli, HDL-kolesteroli, systolinen verenpaine (yläpaine), diabetes ja vanhemman sairastama sydäninfarkti tai aivoverenkiertohäiriö.  KUVA MOSTPHOTOS FINRISKI-laskuri on uudistunut Laskuri on vapaasti käytettävissä ositteessa www.thl.fi/ finriskilaskuri.  Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 | 2021 Aivoterveys 9

TEKSTI ESSI KÄHKÖNEN KUVAT MOSTPHOTOS Kahdeksan faktaa kävelyn terveyshyödyistä Ylös, ulos ja lenkille! Monen suomalaisen lempilaji on kävely – eikä aiheetta. Kävelyn eduista muun muassa aivoterveydelle kertoo erikoistutkija Minna Aittasalo UKK-instituutista. 1 Istuu arkeen Kävely ei vaadi harrastajaltaan erityisiä liikuntataitoja tai -välineitä. Se sopii eri ikäisille ja kuntoisille ihmisille ja on ajasta ja paikasta riippumatonta, arkielämään helposti sovitettavaa liikkumista. Se on lisäksi ilmaista. Käveleminen on yleensä myös turvallinen tapa liikkua: se ei ole omiaan aiheuttamaan tapaturmia tai vakavia rasitusvammoja. Kävelyn aivoterveysetuihin on syytä laskea myös mielialatekijät sekä uni. 10 Aivoterveys 1 | 2021 2 Suosittu liikuntamuoto Tilastokeskuksen vuonna 2017 tekemän vapaa-aikakyselyn mukaan kävelyä ja sauvakävelyä harrastaa keskimäärin 60 prosenttia väestöstä. Kävelylenkkeilijöitä on naisissa selvästi enemmän kuin miehissä. Kuntoilumielessä harjoitetun kävelyn suosio lisääntyy iän myötä, ja yli 40-vuotiaista sitä harrastaa noin 70 prosenttia suomalaisista. Sauvakävely on nuorissa ikäryhmissä harvinaista, mutta 64 vuotta täyttäneistä sitä harrastaa reilu kolmannes. 3 Monipuolinen tapa kohentaa kuntoa Kunnon kohentamisessa kävely on erittäin monipuolinen laji. Voit hyödyntää ylämäkiä, tehdä kävelyn lomassa lyhyitä vauhtipyrähdyksiä sekä käyttää kävelysauvoja voimistamaan niska-hartiaseutua, selkää sekä käsivarsia. Liikkumisen hyödyistä mielialan kohentajana sekä stressin ehkäisyssä on näyttöäkin. Moni suomalainen suuntaa lenkkinsä mieluiten metsäpoluille tai puistomaiseen ympäristöön saadakseen liikkumisesta myös luontoelämyksiä. Ja mikä sen mukavampaa, kun onnistut houkuttelemaan kävelylle kumppanisi tai kaverisi – yhdessä liikkuminen on monen mielestä hauskempaa kuin yksin. Kävelyn etuihin on toki myös listattava sen edut painonhallinnassa. Moni ylipainoinen suuntaa mieluiten kävelylle muun muassa sen vuoksi, että askelia voi helposti kerryttää päivittäin

suuremman kokonaismäärän kuin että lähtisi vaikkapa kovatehoiselle, ohjatulle jumppatunnille. Ja olipa kropassa liikakiloja tai ei, jokainen meistä tietää arkiaskeleiden hyödyt: kun vaihdat hissin portaiden nousuun tai käyt asioilla kävellen auton sijaan, teet kehollesi palveluksen. 4 Mitä useammin, sen parempi Mitä nopeammin kävelet, sitä suurempi teho kävelyllä on. Kävelynopeudella on myös tekoa erityisesti kunnon kohentamisessa. Ja on matkan pituudellakin väliä: mitä enemmän kävelet, sitä paremmin askeleet lisäävät kroppasi energiankulutusta ja auttavat pitämään painoasi kurissa. Säännöllinen liikkuminen on myös terveystekijä. Jos suuntaat reippaalle, vaikkapa puolen tunnin kävelylenkille viisi kertaa viikossa tai mieluiten joka päivä, keräät samalla terveyshyötyjä muun muassa sydämellesi sekä verisuonistollesi. 5 Tuottaa lukuisia terveyshyötyjä Kävely tuo samanlaisia terveyshyötyjä kuin muukin liikkuminen. Pitkäaikaisten terveyshyötyjen kannalta tärkeintä on kävelyn ja ylipäätään liikkumisen säännöllisyys. Kaiken tehoinen liikkuminen on terveyden kannalta toki hyväksi – mieluummin lyhyt ja reipas kävelylenkki lähikauppaan sen sijaan, että jämähtäisit sohvan syliin. Eniten terveyshyötyjä tuottaa reipas ja rasittava liikkuminen. Reipasta kävely on silloin, kun se hieman hengästyttää. Työikäisen aikuisen olisi suositusten mukaan hyvä liikkua tällä tasolla vähintään kaksi ja puoli tuntia viikossa. Lisäksi lihaskuntoa ja liikehallintaa haastavaa liikkumista, kuten kuntosalilla käyntiä tai tanssia, tulisi kertyä arkeen vähintään kaksi kertaa viikossa. 6 Sydän, keuhkot, tasapaino, nivelet ja lihakset – koko keho kiittää Rivakka kävely tai sauvakävely on mainiota sydänliikuntaa. Säännöllinen kävely lisää valtimoiden joustavuutta, pienentää veren virtausvastusta, laskee verenpainetta sekä keventää sydämen työtä. Liikkuminen parantaa sydänlihaksen pumppaustehoa ja pienentää riskiä sairastua sydän- ja valtimosairauksiin. Kävely on toki mitä suositeltavin vaihtoehto myös niille, joilla on sepelvaltimotauti tai muita sydänsairauksia. Keskustelethan kuitenkin lääkärisi tai hoitajasi kanssa ennen liikuntaharrastuksen aloittamista. Sydämen ohella kävely hoitaa keuhkoja. Liikkuminen tehostaa keuhkotuuletusta eli se lisää hapen saantia ja tehostaa hiilidioksidin poistumista. Samalla hengityslihakset vahvistuvat ja hengästymisalttius vähenee. Tasapainon kannalta säännöllinen kävely esimerkiksi epätasaisessa metsämaastossa on poikaa. Liikkuessa lihasten ja keskushermoston välinen viestintä vilkastuu, asennon ja liikkeiden hallinta paranee, reaktiokyky ja kehontuntemus kehittyvät sekä kaatumisriski pienenee. Lisäksi kuormittavan kävelyn, kuten portaiden nousun, terveyshyödyt näkyvät lihaksissa ja nivelissä. Lihasmassa kasvaa, lihasten sokeri- ja rasva-aineenvaihdunta tehostuu, insuliiniherkkyys paranee ja riski sairastua tyypin 2 diabetekseen pienenee. Lihakset jaksavat työskennellä kauemmin. Nivelrusto ja niveliä ympäröivät kudokset vahvistuvat, nivelten jäykkyys vähenee sekä riski tuki- ja liikuntaelinvaivoihin pienenee. Säännöllinen kävely lisää valtimoiden joustavuutta. ➜ Kävely epätasaisessa maastossa parantaa tasapainoa. 1 | 2021 Aivoterveys 11

Yhdistä kävely mieluisaan tekemiseen tai läheisten kanssa yhdessäoloon. 7 Merkittävää hyötyä aivoterveydelle Kävely parantaa aivoterveyttä. Se kohentaa muun muassa kognitiivista eli tiedollista toiminnanohjausta: tähän lasketaan esimerkiksi tavoitteiden asettaminen, suunnitelmien laatiminen ja toteuttaminen sekä tunteiden säätely. Säännöllinen kävely parantaa myös muistia, ylläpitää ja parantaa tiedon käsittelyn nopeutta sekä kohentaa tarkkaavaisuutta ja oppimista. Liikkuminen pienentää riskiä sairastua dementiaan. Kävelyn aivoterveysetuihin on syytä laskea myös mielialatekijät sekä uni: Reippaat, säännölliset kävelylenkit ovat omiaan lieventämään ahdistuneisuuden ja masennuksen oireita sekä parantamaan unen laatua. 8 Jokainen meistä tunnistaa houkutuksen. Olisi niin helppoa jäädä sohvalle rankan päivän jälkeen, töllöttää telkkaria tai ylipäätään vain rellotella. Ne, jotka ajattelevat terveyttään, tietävät, että liikkuminen kannattaa. Moni on kuullut esimerkiksi äideistä, jotka ottavat vauvan mukaan reippaalle lenkille vaunuissa tai rattaissa. Se on hyvä esimerkki siitä, että kävelylle voi lähteä, vaikka arjessa olisi haasteitakin. Älä ajattele kävelyä suorituksena, joka täytyy aikatauluttaa johonkin kohtaan päivää. Yhdistä kävely mieluisaan tekemiseen, kuten musiikin tai äänikirjojen kuunteluun tai läheisten kanssa yhdessäoloon. Tai kerää kävelyaskeleet päivittäisestä, välttämättömästä kulkemisesta esimerkiksi töihin tai harrastuksiin. Näin tulet liikkuneeksi kuin huomaamatta ilman erityisiä järjestelyjä. Aloita kevyesti ja vähän kerrallaan – jokainen lisäaskel kannattaa.  Pitkäaikaisten terveyshyötyjen kannalta on tärkeää liikkua säännöllisesti. 12 Aivoterveys 1 | 2021 Tutkijan viesti sohvaperunalle

Laadukasta kuntoutusta Maskusta Meillä olet osaavissa käsissä Neurologisen sairauden kanssa tulee toimeen, kun saa asiantuntevaa hoitoa ja oikeaa tietoa. Sitä on tarjolla Maskussa. Moniammatillinen ja osaava henkilöstömme mahdollistaa parhaat palvelut jokaisen kuntoutujan tarpeisiin. Seuraavat tulossa olevat kommunikaatioon painottuvat AVH-parikurssit 3.–7.5., 16.–20.8. ja 18.–22.10.2021 / kurssinro: 77352 9.–13.8., 1.–5.11.2021 ja 14.–18.2.2022 / kurssinro: 79251 11.–15.10.2021, 17.–21.1. ja 28.3.–1.4.2022 / kurssinro: 79252 Seuraavat tulossa olevat AVH-kuntoutuskurssit 26.–30.4., 5.–9.7. ja 13.–17.9.2021 / kurssinro: 77339 24.–28.5., 19.–23.7. ja 6.–10.9.2021 / kurssinro: 79235 12.–16.7., 23.–27.8. ja 25.–29.10.2021 / kurssinro: 79236 Katso lisätietoja ja kaikki tulevat kurssit nettisivuiltamme tai kysy lisää puhelimitse! kuntoutuskeskus.fi/avh p. 040 133 7010 Tutustu myös harkinnanvaraiseen moniammatilliseen yksilökuntoutukseen nettisivuillamme, kuntoutuskeskus.fi/yksilokuntoutus. Ota yhteyttä! mnk-kuntoutustoimisto@neuroliitto.fi / p. 040 133 7010 / www.kuntoutuskeskus.fi / 1 | 2021 Aivoterveys #munkuntsi 13

Vähitellen takaisin työelämään TEKSTI MARI VEHMANEN KUVAT ELIISA LAINE Marianne Helmi huomasi aivoverenvuodon jälkeen, ettei omia voimavaroja pidä arvioida liian optimistisesti. Hänen mukaansa työhön palatessa kannattaa olla armollinen itseä kohtaan. 14 Aivoterveys 1 | 2021

➜ 1 | 2021 Aivoterveys 15

A neurysman puhkeamisesta aiheutunut aivoverenvuoto muutti Marianne Helmin elämän kuutisen vuotta sitten hänen ollessaan 42-vuotias. Kaikki tapahtui täysin yllättäen ilman minkäänlaisia ennakko-oireita. − Valmistauduin juuri lähtemään töihin iltavuoroon. Onneksi ystävä oli sattumalta käymässä luonani ja hälytti välittömästi ambulanssin. Kaikki kävi kuulemma silmänräpäyksessä: olin vain yhtäkkiä vajonnut syvään tajuttomuuteen. Mariannen omat mielikuvat sairastumista seuranneista päivistä ovat hyvin hajanaisia. − Vuotokohta koilattiin menemällä sisään nivusesta, ja olin teho-osastolla hoidossa viikon päivät. Yhteensä sairaalassa kului noin kuukausi. Eräs muisto sairaala-ajasta liittyy vastikään edesmenneen artisti Pave Maijasen musiikkiin. − Sängyssä maatessa radiosta kuului Paven biisi Elämän nälkä. Sen sanat puhuttelivat minua yhtäkkiä tosi voimakkaasti. Vähitellen arki alkoi palata kohti normaalia. Kun sairastumisesta oli kulunut kolme kuukautta, Marianne sai takaisin ajokorttinsa. Viiden kuukauden sairausloman jälkeen hän koki olevansa valmis palaamaan työhönsä lähihoitajaksi. − Yleiskunto oli tietysti mennyt heikoksi pitkässä vuodelevossa, mutta muutoin ainoaksi pysyväksi fyysiseksi seuraukseksi jäi vasemman käden joidenkin sormien heikkous. MARIANNE HELMI (48) • Asuu Kaarinassa. • Perheeseen kuuluvat 18-vuotias tytär ja kaksi koiraa. • Harrastuksina ulkoilu koirien kanssa, kuntosali ja uusimpana myssyjen neulominen. Sairauden kognitiivisia vaikutuksia sen sijaan en hahmottanut vielä alkuvaiheessa kunnolla. Nopeasti takaisin töihin Nuoresta asti töitä paiskinut Marianne palasi sairauslomalta tekemään suoraan täyttä työaikaa. − En osannut edes harkita muita vaihtoehtoja. Ja läheisetkin tsemppasivat kovasti, että nyt vaan mennään eteenpäin ja Marianne Helmi lenkkeilee ja käy kuntosalilla vapaa-aikanaan. 16 Aivoterveys 1 | 2021

Uutena harrastuksena on pipojen tekeminen. – Kutominen on hyvää aivojumppaa, Marianne Helmi sanoo. unohdetaan koko sairaus. He tietenkin tarkoittivat pelkästään hyvää. Olo ei kuitenkaan ollut samanlainen kuin ennen aivoverenvuotoa. Työ tuntui vievän voimat täydellisesti. Aiemmin virtaa oli riittänyt myös liikuntaan, perheen kanssa olemiseen ja muihin vapaa-ajan rientoihin. Marianne yritti ratkaista tilannetta siten, että hän alkoi ottaa palkattomia vapaapäiviä kerran tai kaksi kuukaudessa. Silti jaksaminen oli heikkoa. − Uupumus aina työvuoron jälkeen oli ihan mahdoton. Ensimmäiseksi kotiin päästyä oli vain pakko nukkua pari, kolme tuntia. Mikään määrä lepoa ei tuntunut vievän väsymystä, Marianne kertoo. Sinnittelyä täyttä työaikaa tehden kesti pari vuotta. Lopulta vasta sopeutumisvalmennuskurssilla Marianne alkoi tajuta, kuinka merkittävästi sairastuminen edelleen vaikutti vointiin. Hän sai lähetteen neurologin vastaanotolle ja neuropsykologisiin testeihin. − Omat hälytyskelloni eivät oikeasti olleet soineet aiemmin, vaikka fatiikin merkit olivat täysin selvät. Aika pyörällä päästäni huomasin silloisessa AVH-lehdessä Neuroneuvonnan mainoksen. Otin sinne yhteyttä, ja tilanne alkoi vihdoin asiantuntijoiden tuella muuttua. Lyhennetty työaika toi avun Marianne otti yhteyttä työterveyshuoltoon, ja aloitettiin työterveysneuvottelut. Kävi ilmi, ettei työterveydessä ollut tiedetty aivoverenvuodosta mitään. − Se oli minulle yllätys. Yleensäkin työterveyslääkärin tuntui olevan hyvin vaikea ymmärtää, että aivoverenkiertohäiriö voi vaikuttaa työssä jaksamiseen vielä vuosien jälkeen. Onneksi Neuroneuvonta oli tukenani työterveysneuvotteluissa. Lopputuloksena oli, että Marianne siirtyi aivoverenvuodon vaikutusten vuoksi 50-prosenttiseen työaikaan. Ratkaisu on tuntunut oikealta. − Teen viikossa kaksi tai kolme tavanomaista työvuoroa, sillä hoitotyössä yksittäisten työpäivien lyhentäminen olisi käytännössä hankalaa. Tällä tavoin jaksamista on tullut selkeästi lisää. Harrastuksetkin ovat taas palanneet elämään. Vapaa-ajallaan Marianne muun muassa lenkkeilee koirien kanssa ja käy kuntosalilla. Uusin ajanviete on pipojen neulominen. − Kutominen on vaan niin terapeuttista ja rauhoittavaa. Lisäksi se on hyvää aivojumppaa, hän sanoo. Edelleenkään uupumus ei ole poistunut kokonaan. Esimerkiksi kolmen peräkkäisen työpäivän jälkeen Marianne kertoo yhä tarvitsevansa kunnollisen lepo- ja palautumisajan. − Hoitajan ammattiin kuuluvat jatkuvat keskeytykset, mikä tekee työstä kuormittavaa aivoille. Päivän aikana hoitaja kohtaa ison määrän ihmisiä erilaisissa tilanteissa. Vähitellen Marianne on alkanut tunnistaa väsymisen ohella myös muita sairauden kognitiivisia vaikutuksia. Uusien tietojen ” Mikään määrä lepoa ei tuntunut vievän väsymystä.” ➜ 1 | 2021 Aivoterveys 17

” Arjessa on hyvä olla raamit ja rutiinit.” Mariannen vinkit toipuvalle – Sopeutumisvalmennuskurssilta saa arvokasta asiantuntijatietoa ja vertaistukea uuteen elämäntilanteeseen opetellessa. – Työterveysneuvotteluihin kannattaa hankkia asiantuntija-apua. Kaksi korvaparia on aina parempi kuin yksi, eikä työterveyshuollossa luultavasti ole aivoverenkiertohäiriöiden erityisosaamista. – Paluuta täyteen työaikaan ei pidä kiirehtiä liikaa. On parempi aloittaa varovasti ja lisätä kuormitusta asteittain. – Omaa jaksamista on hyvä arvioida mahdollisimman realistisesti ja armollisesti. Työn ei kuulu viedä ihmisen kaikkia voimia. – Tarvittaessa kannattaa pohtia avoimin mielin kevennettyyn työaikaan tai kokonaan uusiin tehtäviin siirtymistä. omaksuminen ja esimerkiksi luetun ymmärtäminen tuntuvat aiempaa työläämmiltä. − Toisinaan sitä vaan tarkistaa yhtä ja samaa asiaa kerta toisensa jälkeen. Ota apu vastaan Kokemuksistaan Marianne Helmi sanoo oppineensa esimerkiksi sen, että optimismi ja tsemppihenki voivat mennä myös liiallisuuksiin. Jokainen vakavasta sairaudesta toipuva tarvitsee 18 Aivoterveys 1 | 2021 hänen mukaansa myönteisyyttä, mutta sen seurauksena ei saisi olla sinnittely yli omien voimavarojen. − On tietysti ihanaa, kun perhe, ystävät ja työkaverit kannustavat. He eivät kuitenkaan tiedä, mitä sairastunut kokee. Aivoverenkiertohäiriön vaikutukset eivät useinkaan näy päällepäin. On paljon helpompi ymmärtää, ettei jalka paketissa voi juosta paikasta toiseen. Sairastunut haluaa ymmärrettävästi vastata ympäristön odotuksiin ja alkaa ehkä itsekin vähätellä tuntemuksiaan. Pahimmillaan oman haavoittuvuuden kieltäminen voi Mariannen mukaan johtaa siihen, että tarvittava apu jää kokonaan hakematta. − Sopeutumisvalmennus auttaa hahmottamaan, kuinka syvällisesti vakava sairaus muuttaa arjen. Kurssille kannattaa mennä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa – eikä vasta, kun on ajanut itsensä uuvuksiin, kuten minä tein. Työelämään palaamisessa Marianne rohkaisee malttiin ja armollisuuteen itseä kohtaan. − Kiire ei ole. Minä ainakin opettelen edelleen kuuden vuoden jälkeen elämistä uudessa tilanteessa. Työkokeilusta uusia eväitä Marianne Helmi on myös alkanut pohtia uudenlaisiin tehtäviin hakeutumista. Hän teki viime vuoden lopulla työkokeilujakson Aivoliiton omistamassa Erityisosaamiskeskus Suvituulessa. Tehtäviin kuului arkistointia ja muita toimistotöitä. Kurssilaisten kanssa Marianne kertoo viettäneensä aikaa esimerkiksi ulkoillen ja karaokea laulaen. Parhaillaan haussa on toinen työkokeilujakso Suvituulessa sen selvittämiseksi, voisiko tämän tyyppiseen ohjaustyöhön siirtyminen auttaa omien voimavarojen jakamisessa. Työelämässä Marianne haluaa ehdottomasti olla mukana tavalla tai toisella. − Arjessa on hyvä olla raamit ja rutiineja, ja totta kai myös työkaverit ovat tosi tärkeitä. Pitäähän perheellisen miettiä lisäksi rahaakin, vaikka tulotason laskemiseen tässä on jo täytynyt sopeutua, Marianne sanoo. Hänen mukaansa katsantokanta elämään on muuttunut monin tavoin. − Niin kliseiseltä kuin kuulostaakin, sairaus on opettanut iloitsemaan pienistä aineettomista asioista. Olen elossa, ja minulla on ympärilläni läheisiä ihmisiä. En jaksa esimerkiksi murehtia, miksi juuri minulle kävi näin. Moni muu on menehtynyt samaan sairauteen. 

1 | 2020 Aivoterveys 19

Työkokeilu antaa arvokasta tietoa TEKSTI MARI VEHMANEN KUVA MOSTPHOTOS Vakavan sairauden jälkeen tuki on usein tarpeen paluussa työelämään. Työkokeilu on turvallinen tapa tutkia omaa työkykyä. P ystynkö vielä palaamaan töihin? Tätä kysymystä miettii parhaillaankin moni työikäinen, jonka elämä on mullistunut aivoverenkiertohäiriön vuoksi. − Toivosta ei kannata luopua, vaikka kuntoutumisen alkuvaiheessa ajatus työelämästä voi tuntua kaukaiselta, kuntoutussuunnittelija Päivi Kinnari-Kilicarslan Vervestä sanoo. Verve on valtakunnallinen yritys, joka tarjoaa työikäisille ammatillisen kuntoutuksen palveluita. − Toisin sanoen autamme ihmisiä takaisin työhön. He voivat tarvita paluuseen tukea sairauden, vamman tai esimerkiksi tapaturman vuoksi. Palveluihimme ohjautuu säännöllisesti myös AVH:n sairastaneita henkilöitä, vaikka he eivät suurin asiakasryhmä olekaan, Päivi Kinnari-Kilicarslan kertoo. 20 Aivoterveys 1 | 2021 Jos ihminen on sairastumishetkellä ollut työsuhteessa, oma työterveyshuolto on oikea paikka ryhtyä selvittämään vaihtoehtoja ja hakeutua mahdollisesti ammatilliseen kuntoutukseen. Lääkäri voi laatia B-lausunnon kuntoutuksen tarpeesta. Tämän jälkeen tarvitaan vielä vakuutusyhtiön hyväksyntä. Jos taas henkilö on ollut ennen sairastumistaan pitkään työelämän ulkopuolella, ammatilliseen kuntoutukseen hakeudutaan Kelan kautta. Ohjeita tähän löytyy Kelan verkko­ sivuilta. Varovasti alkuun Vervessä kuntoutujan elämäntilanne kartoitetaan ensin kokonaisvaltaisesti. − Tärkeitä seikkoja ovat tietysti terveydentila, työhistoria ja koulutustausta mutta myös perhe ja harrastukset. Meillä näkökulma on aina ammatillisessa kuntoutumisessa, emmekä ota kantaa lääketieteellisiin kysymyksiin Päivi KinnariKilicarslan kertoo. Monesti päädytään työkokeiluun. Se on tavallisesti kolmen kuukauden mittainen jakso, jonka aikana henkilö toimii työelämässä mutta saa palkan sijaan kuntoutusrahaa.

Työnantajan kanssa sovitaan kokeilujakson tehtävistä ja viikoittaisesta työajasta. Verve toimii linkkinä työntekijän, työnantajan ja vakuutusyhtiön välillä. − Yleensä liikkeelle lähdetään varovasti. Tavallista on tehdä alkuun 20 työtuntia viikossa, mistä määrää sitten nostetaan vähitellen. AVH:n sairastaneilla kognitiiviset oireet ja väsymys vaikuttavat tyypillisesti jaksamiseen, joten lempeä alku on heillä monesti tarpeen. Työkokeilun ympäristönä saattavat toimia oma tuttu työyhteisö ja vanhat tehtävät, mutta työkokeilussa voi turvallisesti testata myös jotakin täysin uutta. Päivi Kinnari-Kilicarslanin mukaan tärkeintä on suhtautua kokeilujaksoon avoimin mielin. − Työkokeilu on erinomainen mahdollisuus tutkia, mikä minulle oikeasti ja realistisesti on mahdollista. Vaikka kuntoutujalta ei työkokeilussa odotetakaan täyttä panosta, kannattaa olla aktiivinen ja hyödyntää tilaisuus hyvin. Ammatillinen kuntoutus – Ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu työikäisille, joita sairauden tai vamman vuoksi uhkaa lähivuosina työkyvyttömyys tai heikentynyt työ- ja ansiokyky. Ammatillinen kuntoutus parantaa edellytyksiä työllistyä, palata työhön tai jatkaa työssä. – Ammatillista kuntoutusta järjestävät useat tahot: Kela, työeläkelaitokset, tapaturma- ja liikennevakuutuslaitokset ja ammatilliset oppilaitokset. – Lakisääteinen ammatillinen kuntoutus on asiakkaalle maksutonta. Kuntoutuksen aikaisen toimeentuloturvan suuruus ja ehdot vaihtelevat. Tarvitsenko koulutusta? Työkokeilun tuloksena saattaa esimerkiksi olla, että paluu vanhaan työhön onnistuu, kunhan tehtäviä tai työaikaa kevennetään hieman. Toisaalta voi käydä ilmi, että työnkuvaa on tarpeen muuttaa enemmän. Tällöin tukikeinoina voidaan käyttää työhönvalmennusta tai erilaisia koulutuksia. − Pieni lisäkouluttautuminen saattaa riittää. Mutta on myös tilanteita, joissa henkikö päättää opiskella uuden ammatin. Yleensä tällöinkin järkevintä on tukeutua aiempaan osaamiseen ja hyödyntää sitä, Päivi Kinnari-Kilicarslan sanoo. Olipa reitti takaisin työelämään mikä hyvänsä, onnistumisella on yleensä valtava merkitys ihmiselle itselleen. − Sairauden akuutissa vaiheessa ajatus eläkkeestä saattaa tuntua ainoalta mahdolliselta. Kuitenkin kuntoutumisen edetessä toiveet usein muuttuvat. Työ antaa niin paljon muutakin kuin taloudellista turvaa: se tarjoaa sosiaalisia kontakteja, tarpeellisuuden kokemusta, paikan yhteiskunnassa.  Suun hyödylliset bakteerit suojaavat koko kehoa taudinaiheuttajia vastaan. Patentoidut S. salivarius M18 ja K12 maitohappobakteerit Suun Streptococcus salivarius K12-suojabakteeri ehkäisee ien- ja nielutulehdusbakteerien, virusten sekä hiivojen toimintaa. Suun Streptococcus salivarius M18 -suojabakteeri ehkäisee plakki -ja ientulehdusbakteerien toimintaa. Suun tulehduksia aiheuttavat bakteerit ovat tunnetusti riski sydän- ja verisuonitaudeille, diabeteksen puhkeamiseen sekä suolistooireisiin. Myös Alzheimerin taudin riskin on tunnistettu olevan yhtydessä suun ongelmiin. Suun, nenän ja nielun alueen tasapainoinen mikrobisto toimii kehon ensimmäisenä suojamuurina taudinaiheuttajia vastaan. Streptococcus salivarius -maitohappobakteerit ovat suuta luonnollisesti suojaava laji, joka asuttaa suun limakalvot ja syrjäyttää plakkia ja ientulehduksia aiheuttavia bakteereita sekä lapsilla että aikuisilla. Saatavilla apteekit, Aito-kaupat ja gutguide.fi Mikrobiologian asiantuntijat vastaavat kysymyksiin > info@gutguide.fi 1 | 2021 Aivoterveys 21

KYSY ASIANTUNTIJALTA Lähetä kysymyksesi osoitteeseen toimitus.aivoterveys@aivoliitto.fi. Toimitus valitsee julkaistavat kysymykset. Aivoliiton asian­tuntijat vastaavat aivo­veren­kierto­häiriöihin liittyviin kysymyksiin. Fysioterapia Sosiaaliturva- ja palvelut Ann-Mari Veneskoski Puheterapia Psykologia Maria Vinberg Timo Teräsahjo KUVA MOSTPHOTOS Eeva Lehterä Mistä omaishoitaja voi saada tukea? O maishoitajana saan aina kuulla, että itsestä kannattaa pitää huolta. Minua hieman ärsyttää tuo ohje, sillä aikaa ja voimavaroja itsestä huolehtimiseen ei tahdo olla ja olemme puolisoni kanssa tilanteessamme varsin yksin. Mietinkin, mistä tällaisessa tilanteessa voisi aloittaa? Myös itsestä huolehtiminen vaatii voimavaroja. Etenkin uupuneena elämä ja näköalakin kapeutuvat. Ihminen tekee vain sen, minkä jaksaa. Silloin kuitenkin juuri tarvittaisiin erilaisia voimauttavia asioita elämään. Kun omat voimavarat eivät riitä, olisi tärkeä ottaa oma tilanne jonkun ammattihenkilön kanssa puheeksi ja ryhtyä yhteistyössä suunnittelemaan toimenpiteitä oman tilanteen helpottamiseksi. Jo se, että omasta tilanteesta 22 Aivoterveys 1 | 2021 pääsee puhumaan, on ensimmäinen askel voimavarojen kasvattamiseksi. Tämän lisäksi on tärkeää myös lähteä rakentamaan konkreettisia toimenpiteitä, jotta voimautumista voisi tapahtua. Apua kannattaa lähteä hakemaan hyvissä ajoin, jo ennen kuin uupuu. Yksi tapa lähteä liikkeelle on esimerkiksi ottaa yhteyttä Omaishoitajaliiton neuvontapuhelimeen. Tiedot löytyvät verkkosivustolta omaishoitajat.fi. Myös Aivoliiton verkkosivuille on koottu tukikanavia läheiselle aivoliitto.fi/ aivoverenkiertohairio/laheiselle. Hakeakseen apua näistä tukikanavista ei tarvitse olla virallisesti omaishoitaja (ts. tehnyt omaishoitosopimuksen kunnan kanssa).  Psykologi Timo Teräsahjo

KUVA PIXABAY Mitä voin tehdä, kun en pysy keskusteluissa mukana? E n aina pysy keskusteluissa mukana, vaikka pyydän muita puhumaan rauhallisemmin. Mitä muuta voisin tehdä? Keskusteluita voi olla vaikea seurata esimerkiksi afasian tai kuulonaleneman vuoksi. Joskus muistikin voi tehdä tepposet, ja keskustellut asiat unohtuvat nopeasti. Silloin kannattaa kokeilla piirtämistä osana keskustelua. Se on hyvä keino erityisesti silloin, jos kirjoittaminen ei ole vaihtoehto. Piirtäminen tukee puheen ymmärtämistä, asioiden muistamista ja asioiden mieleen palauttamista samaan tapaan kuin kirjoitettu teksti. Kun keskustelukumppani piirtää samaan tahtiin kun juttelee, keskustelun rytmi hidastuu. Rauhallista puhetta taas on helpompi seurata. Piirtämistä voi harjoitella ensin kaverin kanssa esimerkiksi piirrä ja arvaa -leikin avulla, jossa apuna voi käyttää vaikka Junior Alias -kortteja. Piirtämällä voi tehdä myös kalenterimerkintöjä, joka on hyvä keino sekä tulevan suunnitteluun että menneistä tapahtumista kertomiseen. Ota pienen harjoittelun jälkeen kynä ja paperia mukaan uuteen tilanteeseen. Pyydä vastapuolta havainnollistamaan asioita piirtämällä ja tukisanoja kirjoittamalla. Piirrä myös itse, kun haluat kysyä jotakin tai piirrä jo valmiiksi asioita muistin tueksi asiointireissulle. Tässä ei tarvita taiteellista otetta, vaan kokeilunhalua! Aivoliiton Kommunikaatiokeskus järjestää ajoittain piirtämisestä maksuttomia verkkotyöpajoja, joihin kannattaa ilmoittautua mukaan, jos sinulla tai läheiselläsi on afasia. Seuraa Aivoliiton tapahtumakalenteria tai kysy lisää: kommunikaatiokeskus@aivoliitto.fi.  Puheterapeutti Maria Vinberg Mitä tarkoitetaan lihasjänteyden muutoksilla? M itä tarkoittaa, kun aivoinfarktin sairastaneella on lihasjänteyden muutoksia ja spastisuutta? Lihasjänteyden muutokset ovat yleisiä jälkioireita vaurioituneella kehonpuolella aivoverenkiertohäiriön jälkeen. Lihasjänteyttä kutsutaan myös tonukseksi. Kaikilla ihmisillä on omanlainen lihasjänteys, joka voi muuttua AVH:n jälkeen joko liialliseksi tai liian vähäiseksi lihasjänteydeksi. Alentunutta lihasjänteyttä kutsutaan hypotoniaksi. Tällöin esimerkiksi yläraaja jää roikkumaan kehon vierelle eikä lihaksissa tapahdu tahdonalaista supistumista. Hypotonista yläraajaa tuetaan erilaisilla tuilla, jotta vältytään lisävaurioilta. Kun lihasjänteys taas lisääntyy sairastumisen jälkeen normaalia enemmän, puhutaan kohonneesta tonuksesta eli hypertonuksesta. Spastisuutta taas on se, kun lihakset supistuvat tahattomasti, jolloin liikkeiden ja koko raajan hallinta on hyvin vaikeaa. Esimerkiksi lämpötilan muutokset, kosketus tai asennon vaihtelut saattavat nostaa tonusta. Kohonnut tonus ylläpitää lihaksen jännitystilaa ja lihas on lyhentyneessä tilassa. Lihasmassa pienenee vähäisen käytön takia ja voi lopulta johtaa kontraktuuraan eli lihasten lyhenemään. Kohonneen tonuksen lievittymiseksi voidaan käyttää fysioterapeuttisia keinoja. Niitä ovat liikehoito, venyttelyt, tukilastat ja ortoosit sekä terapeuttinen harjoittelu. Jos raajan lihasjänteys on hyvin voimakkaasti kohonnut eikä siihen voida fysioterapeuttisin keinoin vaikuttaa, on hoitoon myös lääkkeellisiä vaihtoehtoja, esimerkiksi botuliinipistokset tietyin väliajoin tai suun kautta otettavat lääkkeet. Lihasjänteyden muutoksen vaikuttavat toimintakykyyn ja arjen askareista suoriutumiseen jokaisella sairastuneella eri tavoin. Usein kuitenkin yläraajaa pystytään käyttämään vähintään niin sanottuna apukätenä, joka avustaa paremmin toimivaa kättä kaksikätisissä toiminnoissa. Alaraajan lihasjänteyden muutokset vaikuttavat kävelyyn ja alaraajan päälle varaamiseen. Kuntoutuminen on aina tässäkin yksilöllistä. Toiset kuntoutuvat käveleviksi joko apuvälineen kanssa tai ilman. Joillakin alaraaja toimii enemmän tukena muun muassa siirtymistilanteissa. On kuitenkin hyvä muistaa, että kuntoutuminen vie aikaa, ja uusien toimintatapojen omaksuminen vaatii kärsivällisyyttä.  Fysioterapeutti, jalkojenhoitaja (AT) Eeva Lehterä 1 | 2021 Aivoterveys 23

Terve suu on turvallinen naapuri aivoille TEKSTI LIISA KOIVULA KUVAT MOSTPHOTOS Raikas hengitys ja kaunis hymy ovat mainioita syitä hoitaa hampaita hyvin. Hampaita harjatessa hoituu kuitenkin myös tärkeä osa aivoterveyttä. S uun sairauksien yhteyksistä aivoinfarkteihin ja aivoverenvuotoihin on tiedetty jo jonkin aikaa. Miten sitten suussa kytevät tulehdukset pääsevät vaikuttamaan aivoterveyteen, siitäkin tieto tarkentuu koko ajan. Vaikka vaaran yksityiskohdat eivät kiinnostaisi, järkeen käynee tämä: ei ole hyvä, että aivojen naapurissa on jopa oman kämmenen kokoinen, märkivä haava. – Pahimmillaan tilanne saattaa olla juuri tuo, sanoo HLL, suu- ja leukakirurgian kliininen opettaja Joona Hallikainen Itä-Suomen Yliopistosta. – Viattoman oloinen ientulehdus saattaa osalla meistä levitä laajalle suuhun. Mitä pidempään se saa jyllätä, sitä syvemmälle se leviää hampaita ympäröiviin kudoksiin. Ennen pitkää suussa saattaa päästä valloilleen parodontiitti, hampaiden kiinnityskudossairaus. Se tekee jo peruuttamattomia vaurioita suuhun ja kerran syntymään päässyt parodontiitti jää krooniseksi vaivaksi. Sitä hoidetaan hammaslääkärin ja suuhygienistin yhteistyönä. 24 Aivoterveys 1 | 2021 Veri hammasharjassa on huono juttu Ientulehduksen näkyvä merkki on verenvuoto ikenistä hampaita harjatessa. Verta tulee ehkä vain yhden hampaan tienoilta. Tässä vaiheessa riittää vielä, että tehostaa suuhygieniaa, mikä tarkoittaa harjaamisen lisäksi hammasvälien huolellista puhdistamista. Ellei niin tee, ientulehdus saattaa levitä kaikkialle ikeniin. Kauttaaltaan verta vuotavat ikenet ovat jo suuri aivoterveysriski. – Jo laajalle levinnyt ientulehdus, mutta etenkin hoitamaton parodontiitti kasvattavat aivoverenvuodon riskin moninkertaiseksi, Joona Hallikainen kertoo. Aivoterveys joutuu uhatuksi, koska tulehtuneista ikenistä pääsee ientaskujen kautta verenkiertoon bakteereita. Parodontiitti syventää ientaskuja eli tilaa hampaan ja ikenen välistä. Parodontiitissa ientaskuja kiilaa auki muun muassa hammaskivi. Hammaskivi on itseasiassa kovettunutta bakteerimassaa. Mitä syvempi ientasku on, sitä enemmän bakteereita pääsee suusta verenkiertoon. Verenkierron kautta bakteerikappa-

Aivoterveys joutuu uhatuksi, koska tulehtuneista ikenistä pääsee ientaskujen kautta verenkiertoon bakteereita. Pureskelu aktivoi aivoissa paljon laajempia alueita kuin vain motorista kuorta. leita päätyy verisuonten seinämiin, aiheuttaen, näin oletetaan, siellä tulehdustilan. Tulehdus haurastuttaa aivosuonia ja voi edistää aivovaltimopullistuman, aneurysman, kehittymistä. Toinen vaihtoehto on, että aivoissa on jo aneurysma tai sen alku olemassa, ja suun bakteerien lietsoma tulehdus pahentaa pullistumaa. –Olipa mekanismi kummin päin tahansa, tosiasia on, että puhjenneista aneurysmista on löytynyt jäämiä suun bakteereista, Joona Hallikainen kertoo. Aneurysman puhkeaminen merkitsee lukinkalvonalaista verenvuotoa, joka on hengenvaarallinen aivoverenvuototyyppi. Parodontiitilla on yhteys myös aivoinfarkteihin Parodontiittibakteerit lisäävät rasvan kertymistä suonen seinämiin. Suoneen muodostuu rasvakertymiä, plakkeja, jotka voivat revetä ja tukkia suonen. Rasvaplakeista on löydetty suubakteereiden osia tai jopa eläviä suun bakteereita. Tämä parodontiitissa nähty suonten rasvoittumisilmiö on koko lailla samankaltainen ilmiö kuin sepelvaltimotaudissa. –Tärkeää on kuitenkin muistaa, että verisuonien rasvoittumiseen vaikuttavat ennen kaikkea elintavat ja tupakointi, Hallikainen tähdentää. Parodontiitti on vakava sairaus myös siten, että se hajottaa sekä hammasta ympäröiviä tukikudoksia että itse leukaluuta, jossa hammas on kiinni. Se voi siis ennen pitkää saada hampaat liikkumaan ja pahimmillaan irtoamaan. Tällä voi olla kauaskantoisia seuraamuksia: uusi ja vielä tutkimuksen kohteena oleva käsitys on, että hampaiden menettäminen voi edistää muistisairauksien syntyä. –Pureskelu aktivoi aivoissa paljon laajempia alueita kuin vain motorista kuorta. Kun menetämme hampaita tai niitä poistetaan, osa pureskelun aivoja aktivoivasta vaikutuksesta jää tulematta. Tätä pitää vielä tutkia, mutta mielenkiintoinen ajatus on, että hampaattomuus tai huono pureskelukyky voisivat olla edistämässä aivojen ikääntymisilmiöitä ja muistisairauden kehittymistä.  Hoida hampaita näin: – Pese hampaat kaksi kertaa päivässä, aamuin illoin. – Puhdista hammasvälit 3–4 kertaa viikossa hammaslangalla tai hammasväliharjalla. – Jos ikenistä tulee verta, älä säikähdä, vaan tehosta suuhygieniaa. Ellei verenvuoto lopu, käänny hammaslääkärin puoleen. – Käy hammaslääkärissä säännöllisesti. 1 | 2021 Aivoterveys 25

TUTKITTUA Aivoverenvuoto aiheuttaa merkittävän osan keski-ikäisten naisten kuolemista KUVA MOSTPHOTOS Suomalaistutkimuksen mukaan suhteellisen harvinainen lukinkalvon­ alainen aivoverenvuoto aiheuttaa merkittävän osan kaikista keski-ikäisten kuolemantapauksista. A ivoverenkiertohäiriöistä vaarallisimpaan, lukinkalvonalaiseen aivoverenvuotoon (SAV), kuolee 40–50 prosenttia vuodon saaneista ihmisistä ensimmäisten kuukausien aikana. Vaikka taudin on tiedetty painottuvan keski-ikäiseen väestöön, SAV:n osuutta työikäisten kuolemista ei ole aikaisemmin voitu tutkia luotettavasti. SAV:n saaneista jopa neljännes kuolee ennen sairaalahoitoon pääsyä, ja monet maat kirjaavat nämä potilaat todennäköisempien kuolinsyiden mukaisesti esimerkiksi sydänperäisiksi äkkikuolemiksi. Suomessa äkkikuolleiden ihmisten kuolinsyyt selvitetään poikkeuksellisen usein ruumiinavauksella. Tämän vuoksi suomalaistutkijat ovat voineet nyt ensimmäistä kertaa selvittää lukinkalvonalaisten aivoverenvuotokuolemien osuuden kaikista keski-ikäisten kuolemista. Vastikään neurologisia sairauksia käsittelevässä JNNP-tiedelehdessä julkaistu rekisteritutkimus sisälsi tarkat kuolinsyytiedot kaikista lähes 200 000:sta Suomessa viimeisen 20 vuoden aikana kuolleesta 40–65-vuotiaasta. Tulosten mukaan lukinkalvonalainen aivoverenvuoto oli keski-ikäisillä naisilla 12. yleisin kuolinsyy kaikista kuolemista ja kaikkein yleisin aivoverenkiertohäiriöstä johtuva kuolema koko 20 vuoden tutkimusajanjakson aikana. Julkaisun päätutkijan Ilari Rautalin mukaan löydös on aikaisemman kirjallisuuden valossa yllättävä. – Etenkin keski-ikäisillä naisilla SAV-kuolemien määrä ylittää selkeästi aivoinfarktien, useiden syöpäkuolemien ja esimerkiksi auto-onnettomuuksista sekä muista tapaturmista johtuvien kuolemien määrät, kertoo lääketieteen kandidaatti sekä tohtoriopiskelija Rautalin. Koska SAV on pääasiassa tupakoinnista ja korkeasta verenpaineesta johtuva sairaus, se on pitkälti ennaltaehkäistävissä. – Terveellisiin elintapoihin panostamalla pystyisimme vähentämään merkittävän osan työikäisten ennenaikaisista kuolemista, Rautalin sanoo. Myös tutkimusryhmän ja artikkelijulkaisun muut jäsenet, Helsingin yliopistollisen sairaalan neurokirurgi, dosentti Miikka Korja sekä Helsingin yliopiston geneettisen epidemiologian professori Jaakko Kaprio korostavat terveiden elintapojen merkitystä. 26 Aivoterveys 1 | 2021 – Esimerkiksi tupakoimattomuuteen kannustamisella ja verenpainetaudin ennaltaehkäisyllä sekä hyvällä hoidolla työikäisten ennenaikaisia kuolemia voitaisiin estää tehokkaasti, tutkijat sanovat. Tietoa laajoista rekistereistä Suomalaisten keski-ikäisten kuolemia selvittänyt tutkimus perustuu Tilastokeskuksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen väestötasoisiin rekistereihin. Rekisterien avulla Suomessa on mahdollista tutkia kattavasti lukinkalvonalaista aivoverenvuotoa. – Suomessa on ollut käytössä digitaalisia terveysrekistereitä aina 1960-luvulta lähtien. Suomen laadukas terveydenhuoltojärjestelmä ja siihen liittyvät monet korkeatasoiset sekä koko väestön kattavat rekisterit ovat syy sille, että Suomesta on tullut niin paljon uraauurtavia tutkimuksia lukinkalvonalaisesta aivoverenvuodosta, sanoo tutkimusryhmän johtaja, dosentti Korja. Tutkimusryhmä julkaisi hiljattain tutkimuslöydöksen tupakoinnin vaikutuksesta lukinkalvonalaiseen verenvuotoon, nyt he ovat saaneet uutta tietoa SAV-kuolemien osuudesta keski-ikäisten kuolemissa. Useiden potentiaalisten riskitekijöiden merkitys SAV:n taustalla on kuitenkin edelleen tuntematon. – Aihealue kaipaa kipeästi laadukasta tutkimusnäyttöä, joka perustuu satojen tuhansien ihmisten tarkkoihin terveystietoihin sekä vuosikymmeniä kestäneisiin seuranta-ajanjaksoihin, sanoo Rautalin.  Helsingin yliopisto

Fyysiset sairaudet ennakoivat kohonnutta eroriskiä KUVA MOSTPHOTOS Fyysiset sairaudet – erityisesti neurologiset sairaudet ja aivoverenkiertohäiriöt – ennakoivat suurentunutta eroriskiä 40–70-vuotiailla suomalaispareilla. Kohonnut eroriski olisi hyvä huomioida tukipalvelujen suunnittelussa, todetaan Helsingin yliopiston tutkimuksessa. T utkimuksessa seurattiin rekisteriaineistojen avulla yli 127 000 suomalaista avo- ja avioparia kuuden vuoden ajan. Terveinä pysyneisiin pariskuntiin verrattuna eroriski kohosi noin viidenneksen miehen sairastumisen jälkeen. Naisen sairastumisen vaikutus eroriskiin oli noin puolet pienempi. Eroriski oli suurin niillä pareilla, joista molemmat puolisot sairastuivat. – Jos molemmat puolisot sairastuivat seurannan aikana, eroriski nousi lähes 1,5-kertaiseksi, kertoo sosiologian yliopistonlehtori Niina Metsä-Simola Helsingin yliopistosta. Tutkimuksen perusteella eroriski oli koholla erityisesti neurologisten sairauksien ja aivoverenkiertohäiriön jälkeen. – Tulos on yhteiskunnallisesti erittäin tärkeä, sillä kehittyneiden hoitojen ansiosta yhä useammat parit elävät pidempään näiden sairauksien kanssa, Metsä-Simola kommentoi. Selittääkö hoivataakka tuloksia? Neurologiset sairaudet ja aivoverenkiertohäiriö voivat vaikuttaa merkittävästi yksilön toimintakykyyn, mikä saattaisi olla keskeinen tekijä kohonneen eroriskin taustalla. Tulotason ja työllisyyden huomioiminen ei selittänyt sairauden ja eroriskin yhteyttä juurikaan. – Yksi kohonnutta eroriskiä selittävä tekijä voisi olla sairastuneen puolison tarvitsema hoiva, miettii Metsä-Simola. Miehen sairastumisen vaikutus eroriskiin oli erityisen selvä, ja eroriski myös kohosi lisää, kun aikaa sairastumisesta kului. Vaikuttaisi myös siltä, että iäkkäämmillä pareilla sairastumisen yhteys eroriskiin olisi voimakkaampi kuin nuoremmilla pareilla. – Naiset saattavat olla miehiä valmiimpia ottamaan vastaan ulkopuolista apua, kun taas miehet odottavat hoivaa erityisesti puolisoltaan, Metsä-Simola toteaa. Tutkimus on julkaistu Journal of Epidemiology and Community Health -lehdessä.  Helsingin yliopisto Liikunnan hyödyt näkyvät aivokuvauksissa S KUVA MOSTPHOTOS äännöllisesti liikuntaa harrastavat säästyvät muistisairauksilta muita todennäköisemmin, tutkimuksista tiedetään. Nyt tämä on todettu myös aivokuvauksissa. Niiden perusteella liikuntaa harrastavien aivoissa on rakenteellisia piirteitä, jotka voivat suojata muistisairauksilta. Tutkimukseen osallistui 1 400 keskimäärin 77-vuotiasta miestä ja naista, joiden aivot tutkittiin magneettikuvauksella. Osallistujat eivät sairastaneet muistisairauksia. Verrattuna vähänlaisesti liikkuviin runsaasti vapaa-ajan liikuntaa harrastavien aivojen kokonaistilavuudet olivat suurempia, minkä lisäksi heidän aivokuorensa olivat paksumpia. Erot vastasivat 3–4 vuoden ikääntymisen aikana havaittavia muutoksia. Yhteys oli sitä voimakkaampi mitä enemmän liikuntaa henkilö harrasti, mutta kaikki vapaa-ajan liikunta oli hyödyksi verrattuna fyysisesti hyvin passiiviseen elämäntapaan. Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.  Uutispalvelu Duodecim 1 | 2021 Aivoterveys 27

Läheinen, mitä sinulle kuuluu? TEKSTI SARI SEITSALO, HANKESUUNNITTELIJA, AIVOLIITTO RY KUVAT MOSTPHOTOS Perhe ja läheiset ovat tärkeä osa kuntoutujan arkea etenkin silloin kun sairaus on vielä suhteellisen uusi asia. L äheisen apua ja tukea tarvitaan arjen toimissa, tsemppiä ja kannustusta kuntoutuksen edetessä sekä rinnalla kulkemista ja läsnäoloa koko ajan. Jos arki rullaa sairastuneen ympärillä, niin huomaako kukaan kysyä, mitä läheiselle kuuluu? – On huolestuttavaa, jos kukaan ei kysy. Mutta vielä huolestuttavampaa on, jos läheinen vastaa kysymykseen kertomalla kuntoutujan voinnista ja sivuuttaa kokonaan kysymyksen itsestään, sanoo AVH-perhetuen hankesuunnittelija Risto Lappalainen. Omien tarpeiden sivuuttamisessa on riski sairastua vahvuuteen. Vahvuuteen sairastunut kieltää omat heikkoutensa ja keskittää kaiken tarmonsa kuntoutujan tukemiseen. Koska omat tarpeet ja itsestä huolehtiminen jää, voi tilanne pahimmillaan johtaa uupumiseen. Siksi läheisen on erityisen tärkeää huolehtia omasta hyvinvoinnistaan – ja kertoa myös niistä kuulumisistaan muille. Arjen pikakysely auttaa alkuun Läheisen on erityisen tärkeää huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. 28 Aivoterveys 1 | 2021 – Jos arki on kuormittavaa, voi oman olon miettiminenkin tuntua raskaalta. Joskus alkuun pääseminen vaatii sen, että joku osaa kysyä oikeita kysymyksiä. Ja ainakin se vaatii, että pysähtyy itse hetkeksi miettimään kuulumisiaan, Lappalainen toteaa. AVH-perhetuen hankkeessa kehitetty Arjen pikakysely on saanut positiivisen vastaanoton perheissä. Kyselyn kahdeksaan väittämään vastaaminen vie vain hetken ja siitä näkee nopeasti, mitä kuuluu. Kyselyn tarkoitus on herättää pohtimaan omaa ja perheen arkea tarkemmin ja ottaa mahdolliset huolenaiheet puheeksi perheessä tai esimerkiksi seuranta- tai kuntoutuskäynnillä. – Yksinkertaisimmillaan kyselyä voi käyttää lukemalla väittämät ja merkitsemällä omat vastaukset ruutupaperille. Kun jokainen perheestä vastaa kyselyyn, on myös helppo verrata,

aivoliitto.fi TUKEA PERHEILLE JA LÄHEISILLE VERKOSSA! onko kaikkien kokemus yhteisestä arjesta samanlainen, vinkkaa Lappalainen ja haastaa perheitä kokeilemaan. Yksi mahdollisuus kuulumisten kertomiseen ja omien kokemusten jakamiseen samassa tilanteessa olevien kanssa ovat läheisille suunnatut, kerran kuukaudessa järjestettävät Terveisiä perheeltä! – AVH-perhetuen verkkoillat. Pääsääntöisesti joka kuukauden toisena maanantai-iltana linjoilla ovat eläkeikäisen läheiset ja saman viikon torstai-iltana työikäisten läheiset. Näihin verkkoiltoihin ei tarvitse ilmoittautua. Tule mukaan kertomaan, mitä sinulle kuuluu.  AVH puheeksi -webinaarisarja • • • Kevään webinaarit (sarja jatkuu syksyllä) Arjen pikakysely: aivoliitto.fi/avhperhetuki Osallistumislinkki verkkoiltoihin: aivoliitto.fi/tapahtumat LÄHEINEN TÄYTTÄÄ Nimi:   1. Sairastunut pärjää arjessa itsenäisesti. 4.2. 4.3. 8.4. 6.5. 4. Perheen arkirutiinit jakautuvat tasaisesti,   eivätkä kuormita ketään liikaa. 5.   Mielialani on ollut viime aikoina hyvä. 6. Nukun riittävästi ja koen itseni virkeäksi. 7.   Minulla on mahdollisuus tehdä ja   harrastaa mukavia asioita. 8. Sairaus ei ole vähentänyt   läheisyyttämme. Arjen pikakysely. Omien tarpeiden sivuuttamisessa on riski sairastua vahvuuteen. Arjen toimintakyky (tallenne) Arjen turvallisuus Työkyky & talous Arkirutiinit ja työnjako Webinaarit klo 18.00–19.30. Tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen: www.aivoliitto.fi/tapahtumat Lisätietoja: perhetuki@aivoliitto.fi tai 044 077 3691 2. Sairastunut voi liikkua, asioida ja   harrastaa kodin ulkopuolella ongelmitta. 3. Olen huolissani perheen raha-asioista   ja tulevaisuudesta Webinaarisarja käsittelee elämää AVH:n kanssa kahdeksan eri teeman kautta läheisen näkövinkkelistä. Asiantuntijaluennot ja kokemuspuheenvuorot tarjoavat tietoa ja eväitä muuttuneeseen arkeen. Webinaarit ovat avoimia kaikille ja ne tallennetaan myös myöhemmin katsottaviksi. Perhetuen verkkoillat • • • Verkkoilloissa on lupa tuulettaa tunteita, kertoa omista kokemuksistaan ja jakaa vinkkejä arjen avuksi muillekin. Joka kuukauden toinen maanantai eläkeikäisten läheiset. Joka kuukauden toinen torstai työikäisten läheiset. Terveisiä perheeltä! – perhetuen verkkoillat klo 18.00-19.30. Verkkoiltoihin ei tarvitse ilmoittautua erikseen. Tarkempi ohjelma: www.aivoliitto.fi/tapahtumat Lisätietoja: perhetuki@aivoliitto.fi tai 044 077 3691 AVH puheeksi on osa AVH-perhetuen kehittäminen -hanketta. Hankkeen kohderyhmänä ovat perheet, joissa yksi perheenjäsenistä on sairastanut aivoverenkiertohäiriön (AVH) ja sairastumisesta on alle vuosi. aivoliitto.fi/avhperhetuki 1 | 2021 Aivoterveys 29

SUURELLA SYDÄMELLÄ AVHyhdistyksen pioneeri TEKSTI HANNA VILO KUVA ANJA SANDELLIN KOTIALBUMI Anja Sandell oli vasta parikymppinen, kun hän liittyi juuri perustettuun Uudenmaan AVH-yhdistykseen. Yhdistysvuosilta hänellä on paljon hyviä muistoja. T oukokuinen aamu 50 vuotta sitten muutti helsinkiläisen Anja Sandellin, 73, elämän suunnan kokonaan. Anja heräsi herätyskellon ääneen ja tunsi olonsa todella huonoksi. Hän yritti lähteä katsomaan nukkuvia lapsiaan mutta kaatui saman tien lattialle. Anjan onnena oli, että hänen hoitolapsensa äiti löysi hänet halvaantuneena lattialta. Seuraavat viisi viikkoa Anja vietti Meilahden sairaalassa. Hän oli saanut aivoinfarktin vain 22-vuotiaana. Syynä olivat Anjan vuoden ajan käyttämät ehkäisytabletit. Afasia vaikeutti elämää Aivoinfarkti oli aiheuttanut vaurioita erityisesti Anjan aivojen oikealle puolelle, minkä seurauksena hän oli saanut afasian. Aluksi Anja ei pystynyt puhumaan ollenkaan eikä ymmärtänyt myöskään toisten puhetta. Kun Anja pääsi kotiin, hän aloitti pitkän neuropsykologisen kuntoutuksen. Nuoruuskuva Anja Sandellin kotialbumista. Arki pienten lasten kanssa oli haastavaa. Sitä helpotti kuitenkin se, että Anjan äiti ja anoppi auttoivat viisivuotiaan Mikan ja kaksivuotiaan Marian hoidossa säännöllisesti. Anjan arki oli täynnä erilaisia kommunikaatiovaikeuksia. Hän ei osannut enää kirjoittaa, puhuminen oli hankalaa, ja hänen oli vaikea ymmärtää käsitteitä ja numeroita. – Jos esimerkiksi jouduin vaihtamaan raitiovaunua, jouduin aina ostamaan kaksi lippua, koska en osannut kertoa kuljettajalle, että tarvitsen vaihtolipun. Kommunikaatiovaikeuksista huolimatta Anja vietti perheensä kanssa aktiivista elämää. Koko perhe kävi asuntovaunun kanssa kiertelemässä ympäri Suomea. Lisäksi Anja harrasti muun muassa avantouintia, vaeltamista ja jalkapalloa, mikä piti hänet fyysisesti hyvässä kunnossa. – Minulla oli hyvät tukijoukot. Silloinen mieheni antoi minun tehdä asioita vapaasti eikä holhonnut. Hän tiesi, että liikunnasta sain voimaa jaksaa. Uudenmaan AVH-yhdistys perustettiin ”Vaikka puhumisen kanssa oli vaikeuksia, tapaamiset toisten samasta vaivasta kärsivien kanssa eivät jännittäneet koskaan.” 30 Aivoterveys 1 | 2021 Anja kävi myös säännöllisesti puheterapiassa. Hänen puheterapeuttinsa Leena Salonen oli tarmokas nainen, jolle afaattisten henkilöiden kuntouttaminen oli sydämen asia. Hän myös näki, että sairastuneet ihmiset olivat haasteidensa kanssa usein yksin ja tarvitsivat nimenomaan vertaistukea kuntoutuakseen parhaiten. Salosen ideasta sai alkunsa, että Uudellemaalle perustettiin vuonna 1971 AVH-yhdistys. Toiminta oli aluksi hyvin pieni-

muotoista mutta aktiivista. Tapaamiset järjestettiin eri puolilla Helsinkiä. Anjalle on jäänyt erityisesti mieleen, miten helppoa oli olla toisten afaattisten henkilöiden seurassa. – Vaikka puhumisen kanssa oli vaikeuksia, tapaamiset toisten samasta vaivasta kärsivien kanssa eivät jännittäneet koskaan. Meillä oli luonnollista ja mukavaa yhdessä. Myöhemmin yhdistys alkoi myös tehdä erilaisia retkiä muualle Suomeen sekä Tukholmaan ja Tallinnaan. – Tukholman-risteilyillä minäkin olen käynyt monta kertaa. Kahdenkeskistä vertaistukea Anja oli monta vuotta mukana yhdistyksen vertaistukitoiminnassa. Pääasiassa hän tapasi ihmisiä kahden kesken heidän kotonaan, palvelukodissa, sairaalassa tai kahvilassa. – Minua itseäni alkaa helposti väsyttää, jos paikalla on monta ihmistä yhtä aikaa. Siksi kahdenkeskinen vertaistuki oli luontevinta. Vuosien mittaan Anja huomasi pienten asioiden merkityksen. Vaikka puhumisesta ei olisi tullut mitään, kommunikaatio saattoi toimia muulla tavalla. Hän muistaa muun muassa palvelukodissa asuneen naisen, joka ei pystynyt puhumaan ollenkaan. Sen takia hän vaikutti usein kiukkuiselta. – Minä tiesin, miten vaikeaa naisella oli. Tiesin myös, että hän pitää paljon kukista. Tapaamisten aikana kastelin usein hänen kukkansa. Sitä pientä elettä hän tuntui arvostavan kovasti. Tulkista apua arkeen Nykyään Anja itse ei enää osallistu AVH-yhdistyksen toimintaan. Reilut kymmenen vuotta sitten hänellä todettiin reuma ja vajaat kymmenen vuotta sitten selän välilevyjen ahtauma. Erityisesti reuman takia liikkumisesta on tullut haasteellista. – Pystyn enää kävelemään puolisen kilometriä kerrallaan. Monet päivittäiset asiat hoituvat Anjan arjessa kuitenkin entistä paremmin. Viisi vuotta sitten hän sai avukseen tulkin, joka auttaa häntä erilaisissa tilanteissa selviytymisessä. Tulkki voi auttaa esimerkiksi lääkärikäynnillä kirjoittamalla lääkärin sanomat asiat muistiin. Silloin Anjan on helpompi ymmärtää ja muistaa ne. – Aikaisemmin jouduin usein pyytämään apua lapsiltani tai siskoltani. Minusta tuntui, että vaivasin heitä liikaa. Nykyään voin keskittyä muuten viettämään aikaa perheeni kanssa.  ” Sairastuneet olivat haasteidensa kanssa usein yksin ja tarvitsivat nimenomaan vertaistukea kuntoutuakseen parhaiten.” 1 | 2021 Aivoterveys 31

POSTIA YHDISTYKSILTÄ Julkaisemme artikkeleita yhdistysten toiminnasta. Ota yhteyttä sanna.tarkkanen@aivoliitto.fi, p. 044 724 4901. KUVAT: MARJUT KUOSMA 40 vuotta vertaistukea Mikkelissä Mielensäpahoittaja ei onnistunut lannistamaan juhlatunnelmaa. K oronan keskellä valmistelimme yhdistyksemme 40-vuotisjuhlia ja saimme kuin saimmekin ne pidettyä keskiviikkona 11.11.2020. Toki korona vaikutti kaikkeen: osallistujamäärään, ohjelmaan sekä ruokailun järjestelyihin ja sen sujumiseen. Näin jälkeenpäin voimme kuitenkin todeta, että kaikesta huolimatta saimme mukavat juhlat 49 yhdistysaktiiville Teatteriravintola Ilon osaavissa käsissä. Ruoka oli hyvää, ja juhlan tunnelma pysyi iloisena Mielensäpahoittajan, näyttelijä Risto Kopperin, vierailusta huolimatta. Juhlien tervetulosanat lausui yhdistyksen puheenjohtaja Anja Kääriäinen, joka myöhemmin vastaanotti Aivoliiton kultaisen ansiomerkin pitkäaikaisesta toiminnastaan. Juhlapuhujaksi saimme Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden, Essoten, kuntoutuksen ylilääkärin ja neurologian erikoislääkäri Mika Juhakosken. Yhdistyksen historiikin esitteli sen laatinut yhdistyksen perustajajäsen ja 40 vuotta yhdistyksen sihteerinä toiminut Helena Valkama. Aivoliiton tervehdyksen toi hankesuunnit- 32 Aivoterveys 1 | 2021 Illan tarjoilut olivat onnistuneet. telija Johannes Hietala ja Mikkelin Tuomiokirkkoseurakunnan tervehdyksen lausui vs. hallintopastori Osmo Luukkonen. Juhlassa muistettiin yhdistyksen aktiiveja seuraavasti: Aivoliiton kultainen ansiomerkki: Anja Kääriäinen. Aivoliiton hopeinen ansiomerkki: Ritva Alanne, Gabi Lampinen, Hilkka Larinoja, Hilppa Tuominen, Mirja Laamanen, Kaarina Nissinen ja Raili Paunonen. Aivoliiton viiri: Helena Mankkinen, Elli Hokkanen, Eija Jutila ja Mikkelin Tuomiokirkkoseurakunta. Mikkelin seudun Afasiayhdistys ry on perustettu Mikkelissä 11.11.1980. Aikojen saatossa yhdistyksen nimi on muuttunut Mikkelin seudun AVH-yhdistys ry:ksi. Yhdistyksen toiminta-­ alue käsittää Essoten alueen. Yhdistyksellä on säännöllistä toimintaa Mikkelin lisäksi Juvalla, Kangasniemellä, Mäntyharjussa ja Pieksämäellä.  Marjut Kuosma

KUVA: JOHANNES HIETALA Pohjois-Karjalan AVH-yhdistys 40 vuotta   P ohjois-Karjalan AVH-yhdistys juhli 40-vuotistaivaltaan 20.11.2020. Kaiken kaikkiaan yhdistyksessä on noin 300 henkilöjäsentä. – Säännöllinen kerhojen toiminta ­Joen­suussa ja ympäristökunnissa on luonut ja luo yhteishenkeä, tuo vertaistukea, virkistää ja antaa myös tietoa erilaisista sairauteen liittyvistä asioista, yhdistyksen puheenjohtaja Eevi Väistö totesi avajaispuheessaan. Juhlakokouksessa muistettiin vapaaehtoistoimijoita. Henkilöt Puheessaan Väistö ilmaisi myös huolensa aivosaikuvassa vasemmalta: Eija Posti, Sirkka Reko, Eevi Väistö, rauksien yleisyydestä sekä tavoitteen valtakunnalliMaire Sormunen, Annikki Hämäläinen, Taina Huurinainen, Marja sesta aivoterveysohjelmasta. Paavonkallio, Anneli Meriläinen, Sirkka Räty ja Anne Kinnunen. Juhlassa kiitettiin Siun soten Siilaisen neurologisen kuntoutusosaston kanssa tehtävää yhteistyötä, ja sairaanAivoliiton hopeinen ansiomerkki: Taina Huurinainen Heihoitaja Anne Kinnusta muistettiin Aivoliiton viirillä. Aivoliiton nävedeltä, Arja Kauppinen Kontiolahdelta, Annikki Hämätervehdyksen juhlakokoukseen toi hallintopäällikkö Kirsi läinen Joensuusta, Sirkka Reko Joensuusta ja Maire SormuHaanperä. Juhlassa jaettiin Aivoliiton myöntämät ansiomerkit. nen Polvijärveltä.  Aivoliiton kultainen ansiomerkki: Sirkka Räty Enosta. Matti Väistö Keski-Pohjanmaan Aivoyhdistyksen myyntipöytä Pop up -puodissa K Vuosikokouskutsu Tervetuloa! KUVA: SISKO VÄISÄNEN Sisko Väisänen Kerholaisten idea oman myyntipöydän vuokraamisesta kannatti toteuttaa. KUVA: JOUKO SALMIJÄRVI okkolan keskustassa oli marras-joulukuun ajan pop up -joulupuoti, jossa yhdistyksellämme oli oma esittely- ja myyntipöytä. Myynnissä oli muun muassa puutyökerholaisten nikkaroimia käyttö- ja koriste-esineitä sekä käsitöitä harrastavien taidokkaasti valmistamia neuleita. Floristi-jäsenemme sommitteli myös näyttäviä asetelmia myyntiin. Kerhotoiminta jouduttiin valitettavasti keskeyttämään alueen koronasuositusten ja -rajoitusten takia jo joulukuun alussa, mutta oman myyntipöydän ansiosta joulumyyjäis­ idea pystyttiin toteuttamaan. Puodin pitäjä oli omalta osaltaan huolehtinut kävijöiden turvallisuudesta ja varannut ovensuuhun hengityssuojaimia ja käsidesiä sekä tarvittaessa muistutti turvaväleistä. Joulupuoti oli avoinna joulukuun lopulle saakka. Kassaan kertynyt nettotuotto käytetään kerhotoiminnan tukemiseen.  Myyntipöytään lahjoituksena saatu vaasi kukka-asetelmineen päätyi uuteen kotiin. Aivoliiton Pohjois-Pohjanmaan AVH ry:n vuosikokous on 10.5.2021 klo 12.00. Kokouspaikkana on Kastellin Kirkon seurakuntasali, Töllintie 38, 90230 Oulu. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 12 §:n mukaiset asiat. 1 | 2021 Aivoterveys 33

AIVOLIITOSSA TAPAHTUU Aivoliiton julkaisu 3 | 2020 ehti Aivoverenkiertohäiriöiden erikoisl Kognitiiviset oireet vaikuttavat arkeen KÄSILLÄ TEKEMINEN RENTOUTTAA JA KUNTOUTTAA JUHA KOMULAINEN: Vertaistukija huolehtii, ettei kuntoutuja jää yksin ”Elän elämäni toista kierrosta ja olen onnellinen siitä” Aivoliiton julkaisu Aivoverenkiertoh äiriöiden erikoisl ehti 2 | 2020 HYVÄ PAHA DIGI Resilienssi selviytymisen taito AVH JA KORONAVIRUS TIITU TAKALO teki sarjakuvaalbumin kokemastaa aivoverenvuodosta n Lukijakysely: Aivoterveys-lehdestä hyötyä arkeen K ysyimme viime vuoden lopussa lukijoidemme ajatuksia Aivoterveys-lehdestä. Lukijakyselyn mukaan lehdestä halutaan lukea eniten aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden ja heidän läheistensä haastatteluja sekä kuntoutusta käsitteleviä artikkeleita. Seuraavaksi eniten lukijoita kiinnostavat AVH:n ennaltaehkäisy, Minun tarinani -kirjoitukset ja tutkimusuutiset. Vastanneista 78,7 prosenttia pitää erittäin tärkeänä ja 20 prosenttia melko tärkeänä, että Aivoliitto julkaisee Aivoterveys-lehteä. Lehdestä on saanut hyötyä 93,6 prosenttia vastaajista ja 95,7 prosenttia suosittelisi lehteä muille. Printtilehti pitää edelleen pintansa, sillä printin lisäksi verkosta lehteä haluaisi lukea alle puolet, 41,4 prosenttia. Vastaajista 60 prosenttia lukee lehden lähes kannesta kanteen. Aivoterveys-lehden ulkoasua pidetään selkeänä, asiantuntevana, helppolukuisena ja nykyaikaisena. Saimme myös avoimien vastausten kautta paljon arvokasta tietoa siitä, millaista hyötyä lehden lukijat ovat saaneet omaan arkeensa. Niissä nousivat vahvasti esiin vertaistukeen ja kuntoutukseen liittyvät asiat. Lisäksi saimme runsaasti juttuvinkkejä ja ideoita tuleviin numeroihin. Kaikki vastaukset auttavat meitä kehittämään entistä parempaa jäsenlehteä teille lukijoille. Voitte lähettää juttuvinkkejä ja palautetta myös jatkossa osoitteeseen toimitus.aivoterveys@aivoliitto.fi. Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille!  Lataa Pääasioita-sovellus P ääasioita on sovellus aivoverenkiertohäiriön sairastaneille työikäisille, joita sairastumisen aiheuttamat muutokset askarruttavat. Sovelluksen vinkit tarjoavat luotettavaa ja ajankohtaista tietoa siitä, miten AVH:n sairastanut läheisineen voi parantaa elämänlaatua muuttuneissa oloissa. Sovellus kertoo myös, mistä saa tukea ja apua. Sovelluksen käyttö on helppoa ja maksutonta. Sen voi ladata Android- tai iOS-laitteeseen suoraan sovelluskaupasta.  34 Aivoterveys 1 | 2021

Etäjumppaa fysio­ terapeutin kanssa T Tietoa verkkosivuilta nyt myös ruotsiksi ja englanniksi Vår webbsida har nu en förkortad version på svenska aivoliitto.fi/svenska Our website has now a shortened version in English aivoliitto.fi/english ule jumppaamaan Aivoliiton fysioterapeutin kanssa. Jumppaliikkeissä on huomioitu aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden henkilöiden mahdolliset jäännösoireet, mutta ne sopivat muillekin henkilöille. Videot ovat noin 10 minuutin mittaisia. Tarvitset vain tukevan tuolin ja videosta riip­puen tyynyn. Videoita on yhteensä kahdeksan kappaletta. Videot eivät ole tekstitettyjä. aivoliitto.fi/ palvelut/etajumppa  ➜ Vuoden 2021 AVH-päivät järjestetään kokonaan verkossa! Mostphotos.com aivoliitto.fi AVH-päivät 20.−21.5.2021 Verkkoseminaari Teemoina ovat muun muassa: Verkkoseminaarin • Aivojen huolto-ohje. Katri Saarikivi, aivotutkija, tallenne on Helsingin yliopisto. katsottavissa kesäkuun • Virtuaalitodellisuudesta apua afasiakuntoutukseen. 2021 loppuun saakka Matti Lehtihalmes, professori, emeritus, Logopedian tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto. • Aivoverenkiertohäiriöt ja kipu. Seppo Soinila, ylilääkäri, TYKS Neurotoimialue, Neurologian professori, Turun yliopisto. Tutustu koko ohjelmaan ja ilmoittaudu: lyyti.in/AVHpaivat2021 Lisätietoja: Ulla Ehrlund, koulutussuunnittelija ulla.ehrlund@aivoliitto.fi 1 | 2021 Aivoterveys 35 aivoliitto.fi

VA Y BA KU XA I :P Aivoliiton sosiaalityöntekijältä käytännön apua A ivoliiton sosiaalityöntekijän palvelu sisältää sosiaaliturvaan ja -palveluihin liittyvää ohjausta ja neuvontaa sekä tarvittaessa myös käytännön apua esimerkiksi hakemusten täyttämisessä.  Palvelu on avoinna parillisilla viikoilla, keskiviikkoisin klo 15–18. Soita, lähetä sähköpostia tai tule käymään Turussa sijaitsevassa Erityisosaamiskeskus Suvituulessa, Suvilinnantie 2, 20900 Turku. Ann-Mari Veneskoski p. 044 011 1212 sosiaalityontekija@aivoliitto.fi Kansainvälistä Aivoviikkoa vietetään 15.–21.3.2021. Seuraa tapahtumia Aivoliiton verkkosivuilta ja somesta. aivoliitto.fi AVH-kuntoutujan arjen tukeminen -verkkokoulutus AVH-ammattilaisille 8.–9.3.2021 Teemoina ovat muun muassa: • Neuropsykologiset oireet arjen haasteena • AVH-kuntoutujan voimavaralähtöinen tukeminen • Motivaation tukeminen arjessa • Afaattisen henkilön kohtaaminen arjen hoitotyössä • Kokemustoimija Tutustu koulutuksen koko ohjelmaan ja varaa paikkasi 26.2.2021 mennessä: lyyti.in/avhmaaliskuu2021 Aivoliiton chatit keväällä 2021 A ivoliiton chatpalvelussa voit kysyä Aivoliiton jäsenpalveluihin liittyviä asioita sekä keskustella luottamuksellisesti Aivoliiton puheterapeuttien kanssa. Jäsen- ja yhdistysneuvonta -chat Chatissa voit kysyä Aivoliiton jäsenasioista sekä jäsenyhdistyksiin liittyvistä palveluista toimisto­ assistentti Linda Lindroosin kanssa. Chat on auki maanantaista perjantaihin klo 12–13. Kysy afasiasta, aikuisten kielellisestä häiriöstä Aivoliiton puheterapeutti Maria Vinberg vastaa kysymyksiin aikuisten aivoverenkiertohäiriön jälkeisistä kielellisistä vaikeuksista ja antaa vinkkejä arkeen. Chat on auki perjantaisin 8.1.–30.4.2021 kello 10–12. Koulutus sisältää ennakko- ja jälkitehtävän sekä kaksi verkkokoulutuspäivää Teams-alustalla. Koulutus on laajuudeltaan 2 op. Chat on suljettuna seuraavina perjantaipäivinä: 29.1., 12.3., 26.3. ja 2.4. Lisätietoja: Ulla Ehrlund, koulutussuunnittelija ulla.ehrlund@aivoliitto.fi p. 050 365 6619 Chattiin pääset sivustomme alalaidan chat-kuvakkeesta. aivoliitto.fi  36 Aivoterveys 1 | 2021

RISTIKKO Ristikon ratkaisu sivulla 40. 1 | 2021 Aivoterveys 37

Så småningom tillbaka till arbetslivet TEXT MARI VEHMANEN FOTO ELIISA LAINE Efter en hjärnblödning insåg Marianne Helmi att man inte ska överskatta sina egna resurser. Enligt henne ska man vara nådig mot sig själv när man återgår till jobbet. 38 Aivoterveys 1 | 2021 F ör sex år sedan förändrade en hjärnblödning som berodde på en brusten aneurysm då 42-åriga Marianne Helmis liv. Allt hände plötsligt och utan några som helst varnande symptom. – Jag gjorde mig redo för att gå till kvällsskiftet. Som tur är råkade en vän vara på besök och kallade genast på ambulans. Allt lär ha hänt snabbt: plötsligt var jag djupt medvetslös. Mariannes minnesbilder är väldigt spretiga från dagarna som följde. – Blödningen fixades med coiling via ljumsken. Jag låg en vecka på intensiven och totalt ungefär en månad på sjukhus. Ett minne från sjukhustiden är en låt av den nyligen bortgångna artisten Pave Maijanen. – När jag låg i sängen hörde jag hans låt Elämän nälkä. Låttexten tilltalade mig mycket.

Så småningom började vardagen återgå till det normala. När det hade gått tre månader från att hon insjuknat fick Marianne tillbaka sitt körkort. Efter fem månader sjukledighet ansåg hon sig vara färdig för att återgå till arbetet som närvårdare. – Min allmänkondition hade så klart försämrats efter en så lång sängvila, men i övrigt var den enda fysiska följden några lite svagare fingrar i vänstra handen. Däremot uppfattade jag inte sjukdomens kognitiva inverkningar ännu då i början. Snabbt tillbaka på jobb Marianne som jobbat ända sedan unga år återvände direkt från sjukledigheten till full arbetstid. – Jag kunde inte ens överväga andra alternativ. Också mina närstående hejade på mig och sa att nu ska vi bara gå vidare och glömma hela sjukdomen. De hade naturligtvis endast goda avsikter. Hon mådde ändå inte lika som innan hjärnblödningen. Arbetet sög musten ur henne. Tidigare hade hon haft över energi för att träna, umgås med familjen och andra fritidssysselsättningar. Marianne försökte lösa situationen genom oavlönade lediga dagar en eller två gånger i månaden. Ändå orkade hon inte riktigt. – Utmattningen efter ett arbetsskift vara omöjlig. Det första jag gjorde när jag kom hem var att sova i två till tre timmar. Ingen mängd vila hjälpte mot tröttheten, berättar Marianne. I ett par år kämpade hon med att jobba heltid. Det var först under en habiliteringsträningskurs som Marianne insåg hur omfattande följder sjukdomen hade på hennes ork. Hon fick en remiss till en neurolog och neuropsykologiska tester. – Mina egna varningsklockor hade inte ringt tidigare, fastän alla tecken på trötthetssyndrom var helt tydliga. Jag var rätt snurrig men märkte i AVH-tidningen en reklam för neurorådgivning som ges av Neuroförbundet. Jag kontaktade dem och situationen började äntligen ändras med hjälp av stöd från experter. Avkortad arbetstid hjälpte Marianne kontaktade företagshälsovården och inledde förhandlingar med dem. Det framgick att företagshälsovården inte visste något om hjärnblödningen. – Det var en överraskning för mig. Överlag verkade företagsläkaren ha väldigt svårt att förstå att en hjärnblödning kan påverka arbetsförmågan ännu flera år efteråt. Lyckligtvis hade jag stöd av neurorådgivningen i förhandlingarna. Slutresultatet blev att Marianne övergick till 50-procentig arbetstid som en följd av hjärnblödningen. Lösningen har känts rätt. – Jag gör två eller tre vanliga arbetspass i veckan, eftersom det i praktiken är svårt att förkorta enskilda arbetsdagar. På det här sättet har jag fått mycket mer ork. Nu har jag igen ork för hobbyer. Under fritiden är Marianne till exempel ute med hundarna och går på gym. Den nyaste hobbyn är att sticka mössor. – Stickandet är så terapeutiskt och lugnande. Dessutom är det bra hjärngymnastik, säger hon. Utmattningen är inte ännu heller helt borta. Till exempel efter tre arbetsdagar i följd behöver Marianne fortfarande ordentligt med vila och återhämtning. – Som skötare blir man hela tiden avbruten, vilket belastar hjärnan. Under dagen möter jag en stor mängd människor i olika situationer. Så småningom har Marianne börjat känna igen också andra kognitiva inverkningar utöver tröttheten. Att omfatta ny information och till exempel läsförståelse är svårare än tidigare. – Ibland måste jag kontrollera samma sak om och om igen. Ta emot hjälp Marianne Helmi säger att hon baserat på sina erfarenheter har lärt sig att optimism och kämparanda också kan gå till överdrift. Var och en som återhämtar sig efter en allvarlig sjukdom behöver vara positiv, men det får inte leda till att man kämpar mer än man orkar. – Det är så klart härligt när familjen, vänner och arbetskompisar hejar på en. De vet ändå inte vad den insjuknade upplever. Följderna av en hjärnblödning syns oftast inte utåt. Det är mycket lättare att förstå att man inte med en gipsad fot kan springa från en plats till annan. MARIANNE HELMI • 48-årig närvårdare. • Bor i St. Karins. • Familjen består av en 18-årig dotter och två hundar. • Hobbyerna är friluftsliv med hundarna och gym. Den nyaste hobbyn är att sticka mössor. ➜ 1 | 2021 Aivoterveys 39

Mariannes tips för den som är i rehabilitering – På habiliteringsträningskursen får man ta del av värdefull expertkunskap och får också stöd av andra i samma situation. – Det lönar sig att ha en expert med i förhandlingarna med företagshälsovården. Två par öron är alltid bättre än ett. Företagshälsovården har nödvändigtvis inte heller specialkunskap om hjärnblödningar och hjärninfarkter. – Man ska inte skynda tillbaka till full arbetstid. Det är bättre att börja försiktigt och långsamt öka belastningen. – Det är bra att uppskatta den egna orken så realistiskt och nådigt som möjligt. Arbetet ska inte suga alla krafter ur en. – Vid behov kan man med öppet sinne överväga minskad arbetsbelastning eller att börja med helt nya arbetsuppgifter. Den som insjuknat vill av förklarliga skäl svara på omgivningens förväntningar och börjar kanske själv också förminska de egna känslorna. I värsta fall kan det leda till att man inte ber om den hjälp som man behöver om man bara låtsas som att man inte är alls sårbar. Ristikon 1/21 ratkaisu 40 Aivoterveys 1 | 2021 – Habiliteringsträningen hjälper en att uppfatta hur omfattande en allvarlig sjukdom ändrar vardagen. Det lönar sig att gå kursen så tidigt som möjligt – och inte när man är helt slutkörd, såsom jag gjorde. För den som ska återgå till arbetslivet uppmanar Marianne att det lönar sig att skynda långsamt och vara nådig mot sig själv. – Man har inte bråttom. Åtminstone jag försöker fortfarande efter sex år lära mig att leva i en ny situation. Arbetsprövning ger nya insikter Marianne Helmi har också börjat överväga att söka sig till nya arbetsuppgifter. I slutet av fjolåret gjorde hon an arbetsprövning i Aivoliittos kompetenscenter Suvituuli. Arbetet omfattade bland annat arkivering och annat kontorsarbete. Marianne berättade att hon tillsammans med de andra på kursen sjöng karaoke och njöt av friluftsliv. Som bäst väntar hon på svar om en till arbetsprövning i Suvituuli för att utreda om liknande arbetsuppgifter kunde hjälpa med att bättre fördela de egna resurserna. På något sätt vill Marianne absolut vara delaktig i arbetslivet. – Det är bra att ha ramar och rutiner i vardagen och arbetskompisarna är så klart jätteviktiga. När man har familj måste man också tänka på pengarna, fastän jag redan fått vänja mig vid att inkomstnivån sjunkit, säger Marianne. Enligt henne har synen på livet ändrat på många sätt. – Så klichéartat som det låter så har sjukdomen lärt mig att glädjas över också små immateriella saker. Jag lever och har nära och kära runtom mig. Jag orkar inte tänka så mycket på varför detta hände just mig. Många andra har dött i samma sjukdom. 

METSÄPALVELU TURUNEN OY Kauppatie 11, 81200 Eno, puh. 0500 278 828 tuomo.turunen@metsapalveluturunen.fi www.metsapalveluturunen.fi EUROMASKI OY Kaarina, www.euromaski.fi KONEPAJA TRAMETA OY Turku, www.trameta.fi TMI ARI JORTIKKA Köyliö, www.matkajortikka.fi VENEKORJAAMO JOUKO LINDGREN OY Helsinki, www.joukolindgren.fi 1 | 2021 Aivoterveys 41

YHTEYSTIEDOT AIVOLIITTO RY Suvilinnantie 2, 20900 TURKU, p. 02 213 8200 info@aivoliitto.fi, www.aivoliitto.fi Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi Liittovaltuuston puheenjohtaja Marja Paavonkallio, Pohjois-Karjalan AVH-yhdistys ry Liiton ja liittohallituksen puheenjohtaja Neurologian erikoislääkäri, LKT Terttu Erilä, terttu.erila@aivoliitto.fi Hallinto Toiminnanjohtajan sijainen Pekka Kankaanpää, p. 040 731 3592 Jäsenrekisteri ja materiaalitilaukset Toimistoassistentti Linda Lindroos, p. 040 845 0430 Kommunikaatiokeskus Puheterapeutti Maria Vinberg, p. 050 310 1409 Juttu-tupa-verkosto Vastaava suunnittelija Pirjo Laine, p. 050 597 7663 Vertaistuki Vertaistoiminnan suunnittelija Virpi Lumimäki, p. 044 724 4971 Järjestöpalvelut Järjestöpäällikkö Elina Salo-Orkamaa, p. 040 543 7292 Viestintä ja markkinointi Markkinointipäällikkö Virpi Granberg, p. 044 724 4928 Sopeutumisvalmennus Kurssisuunnittelija Kirsi Lönnqvist, p. 02 213 8272 Aivoliiton palvelut oy Kuntoutus ja koulutus Koulutussuunnittelija Ulla Ehrlund, p. 050 365 6619 Tulkkikeskus Tulkkikeskuksen vastaava Ilona Spiliotopoulos, p. 050 329 2905 tulkkikeskus@aivoliitto.fi Yhdistyksillä on toimintaa monilla paikkakunnilla. Kysy lähimmästä yhdistyksestä oman alueesi toiminnasta. ETELÄ-SUOMEN ALUE UUDENMAAN AVH-YHDISTYS RY www.uudenmaanavh.aivoliitto.fi, uudenmaanavh@gmail.com Vipusentie 3, 00610 Helsinki, p. 040 540 8884 Jaana Ahonen (pj.), jaana.ahonen123@gmail.com Kauko Karila (liikunta), p. 09 389 2106, km.karila@kolumbus.fi ETELÄ-KARJALAN AVH-YHDISTYS RY etelakarjalanavh.aivoliitto.fi, etelakarjalanavhyhdistys@gmail.com Kati Sinkkonen-Kattelus, p. 040 742 4901, kati.sinkkonen@gmail.com Anne Suomalainen, p. 0400 955 290, anne.suomalainen@shi-g.com Maija Kaipia (liikunta), p. 040 838 3102, maija.kaipia@pp.inet.fi KESKI-UUDENMAAN AVH-YHDISTYS RY www.yhdistysverkosto.net/yhdistykset/ keski-uudenmaan-aivohalvausyhdis/ Erja Johansson (pj), p. 050 556 4001, erja.johansson@elisanet.fi Hanni Koljonen (siht.), p. 040 706 8059, hakoljon@kolumbus.fi KYMENLAAKSON AVH-YHDISTYS RY www.kymenlaaksonavh.aivoliitto.fi Tomi Iivonen (pj), p. 040 762 6239, tomi.iivonen@dnainternet.net Marjo-Riitta Töyrylä (siht.), p. 050 372 1177, marjo.toyryla@hotmail.com PÄIJÄT-HÄMEEN AVH RY www.lahdenlink.fi Marju Rosimo (pj.), p. 040 501 2978, marju.rosimo@hotmail.fi Raija Hakkarainen (siht.), p. 040 524 2318, raija.hakkarainen@hotmail.fi LÄNSI-SUOMEN ALUE ETELÄ-POHJANMAAN AVH-YHDISTYS RY Järjestötalo, Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki, p. 06 414 1122 Marja-Leena Haglund (vpj., pj. sij.), leena.haglund@hotmail.fi, p. 045 2337454. Anne Saunamäki (siht. ja jäsenasiat), p. 040 539 0012, anne.saunamaki@kurikka.fi JÄMSÄN AVH-YHDISTYS RY Arja Maunula, p. 0400 823 058, arja.maunula@co.inet.fi Aivoliitto Kommunikaatiokeskus Puhetta Yksi elämä 42 Aivoterveys 1 | 2021 @Aivoliitto @yksi_elama @aivoterveysliikunta @kommunikaatiokeskus @korvaamatonkovalevy @puhetta_aivoliitto

AIVOLIITON KANTA-HÄMEEN AVH-YHDISTYS RY kantahameenavhyhdistys.aivoliitto.fi kantahameenavhyhdistys@gmail.com Harri Rosendahl (pj.), p. 040 352 4834, harri.rosendahl2015@outlook.com Sari Pekkinen (siht.), p. 044 573 4620, sape71@hotmail.com Anja Ollikainen (vpj.), p. 040 715 8342, anja.ollikainen@pp.inet.fi PIRKANMAAN AVH-YHDISTYS RY www.piravh.fi, Facebook: Pirkanmaan AVH-yhdistys ry Lähteenkatu 2-4, 33500 Tampere, p. 0400 608 284 (ke 12-14), toimisto@piravh.fi Tarja Kukkonen (pj.), tarja.kukkonen@pshp.fi Kirsti Sillanpää (siht.), p. 040 752 6256 kirstisillanp@gmail.com SATAKUNNAN AVH-YHDISTYS RY Juha Pajuniemi (pj.), p. 040 215 9420, juha.pajuniemi@gmail.com Toimisto: Esa Mäkinen, Esivallankatu 1, 28120 Pori p. 02 633 2444, p. 0400 590 219, esa.makinen@pp7.inet.fi AIVOLIITON TURUN SEUDUN AVH-YHDISTYS RY www.turunavh.aivoliitto.fi Lauri Ljungqvist (pj.), p. 0400 205 232, lauri.ljungqvist@gmail.com Aila Stauffer (jäsenasiat), p. 040 575 7792, aila.stauffer@dnainternet.net Aino-Riitta Kaislaniemi (siht.), kaislaniemi@kolumbus.fi ITÄ-SUOMEN ALUE ITÄ-SAVON AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Vilho Nousiainen (pj.), p. 040 734 9283, vilho.nousiainen@gmail.com Paula Mielo (siht.), p. 050 303 2782, mielo.paula@gmail.com AIVOYHDISTYS KESKI-SUOMI RY https://aivoyhdistys.wordpress.com/ Päivi Littunen, p. 050 535 2930 (iltaisin), paivi.littunen@elisanet.fi MIKKELIN SEUDUN AVH-YHDISTYS RY mikkelinafasia@gmail.com Anja Kääriäinen (pj.), p. 050 573 3358 Helena Valkama (siht.), p. 044 211 8838 PIELISEN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY Minna Kärkkäinen (pj.), p. 0500 883 736, minnakark1@luukku.com Sirpa Saastamoinen (siht.), p. 050 358 2593, sirpa.saastamoinen@windowslive.com POHJOIS-KARJALAN AVH-YHDISTYS RY Eevi Väistö (pj.), p. 050 367 5249, eevi.vaisto@gmail.com Eija Posti (siht.), p. 050 357 3353, postieija@gmail.com POHJOIS-SAVON AVH-YHDISTYS RY Technopolis, Microkatu 1 (M-osa), 70210 Kuopio PL 1199, 70211 Kuopio aivohalvausyhdistys@dnainternet.net, www.psav-avhy.yhdistysavain.fi Pirkko Miettinen (pj.), p. 044 382 2350, pirkkomiettinen@hotmail.com AIVOLIITON YLÄ-SAVON AVH-YHDISTYS RY http://vammaisneuvosto.kotisivukone.com/113 Airi Väänänen (pj.), p. 040 082 1060, airi.vaananen@gmail.com Eija Remes (siht.), p. 040 512 4059, eija.remes@meili.fi POHJOIS-SUOMEN ALUE HAUKIPUTAAN AIVOYHDISTYS RY Raimo Hälinen (pj.), p. 040 068 0889, halinenr@gmail.com Jäsenrekisteristä vastaava Eino Ronkainen (jäsenasiat), p. 040 831 6336, eino.ronkainen@gmail.com Tuula Halonen (sihteeri), p. 044 029 6522 tuulasiskohalonen@gmail.com JOKILAAKSOJEN AVH RY toimisto.jokilaaksojenavh@gmail.com Leeni Rautakoski (vpj), p.040 770 9476 Päivi Katajisto (siht.),p. 044 553 5534, sihteeri.jokilaaksojenavh@gmail.com Armi Parviainen (toimintakoord.),p. 040 847 8071, tiedotus.jokilaaksojenavh@gmail.com KAINUUN AIVOYHDISTYS RY www.kainuunaivoyhdistys.aivoliitto.fi, facebook.com/KainuunAivoyhdistys Aila Tartia-Jalonen (pj.), p. 044 975 1913, toimisto@kainuunomaiset.fi Marja Hirvonen (siht.), p. 040 564 9785, koti_hirvonen@hotmail.com Helena Tervonen (vertaistukihenkilö), p. 044 327 4607 KESKI-POHJANMAAN AIVOYHDISTYS RY Esa Weckström (pj.), esa.weckstrom@anvianet.fi Sisko Väisänen (siht.), sisko.vaisanen@pp1.inet.fi, p. 040 760 6275 LAPIN AIVOYHDISTYS RY Jorma Kuiri (pj.), p. 040 736 3525, jorma.kuiri@gmail.com Marja-Leena Laiho (vpj.), p. 040 069 1924, marja-leena.laiho(at)pp.inet.fi AIVOLIITON LÄNSI-POHJAN AVH-YHDISTYS RY Erkki Hakala (pj.), p. 040 456 73932, erkki.hakala17@gmail.com AIVOLIITON POHJOIS-POHJANMAAN AVH RY ppnaivoyhdistys.aivoliitto.fi Aarne Mustonen (pj.), p. 044 730 0073, pj.ppnaivoyhdistys@gmail.com Teuvo Vähäkainu (siht.), p. 040 026 7174, sihteeri.ppnaivoyhdistys@gmail.com SUOMEN PRO AVH RY Puheenjohtaja Taina Horsma-aho, taina.horsma-aho@ksshp.fi Sihteeri Seija Noppari, seija.noppari@kuntke.fi Kysy vertaistuesta: vertaistuki@aivoliitto.fi Liity jäseneksi: www.aivoliitto.fi 1 | 2021 Aivoterveys 43

aivoliitto.fi Auta meitä auttamaan Aivoliitto tukee edustamiensa ryhmien arjessa selviytymistä. Vuosittain 25 000 suomalaista sairastaa aivoverenkiertohäiriön. Tavoitteenamme on, että kaikki AVH:n sairastaneet ovat laadukkaan ja ammattitaitoisen tuen piirissä kulkemassa kohti itsenäistä elämää. Teemme myös työtä sen puolesta, että Suomessa yhä harvempi sairastuisi aivoverenkiertohäiriöihin. TUE LAHJOITTAMALLA Tarvitsemme apuasi tässä tärkeässä työssä. Lahjoittamalla tuet työtämme kohderyhmiemme hyväksi. Pienelläkin summalla voidaan saavuttaa paljon. Lämmin kiitos tuestasi! Lahjoita keräystilille Tilinumero: FI43 1590 3000 173813 Viite: 20190 Lahjoita tekstiviestillä Lähettämällä numeroon 16588 tekstiviestin 10 AIVOLIITTO lahjoitat 10 euroa. Tekstiviestillä voivat lahjoittaa Telian, Elisan ja DNA:n liittymähaltijat. Lahjoitus veloitetaan puhelinlaskulla. Lahjoita MobilePay-maksulla Voit lahjoittaa myös MobilePay-mobiilimaksuna lyhytnumeroon 80747. aivoliitto.fi/lahjoita Rahankeräyslupa RA/2019/471 koko Suomi (ei Ahvenanmaa) ajalle 2.6.2019–1.6.2021.