VUORO? PLAYOFF LUKON NRO ROBIN PRESS LIIGAN TYKKIPAKKI 99 JERE SALLINEN KANNUJAHDISSA 3 | 2021 KEVIN LANKINEN CHICAGON MUURI T E D TÄH KHL/JOKERIT Suuri floppi playoffissa HISTORIA Kanada-maljan tie TULEVA TÄHTI Samu Tuomaala

B BBB BBBBBBB DDDDDDDD BBBBBBBB DDDDDDDD BBBBBBBB DDDD DDDDDDD B BB B B BB B BBB UUSI BD-albumi upuis.com All rights reserved © Dupuis 1981, by Leloup www.d Yoko Tsuno: Ajan pyörre Yokon ensimmäinen aikamatkaseikkailu viimeinkin suomeksi! Myynnissä hyvin varustetuissa kirja- ja sarjakuvakaupoissa sekä Storyhouse Egmontin kotisivuilla: storyhouseegmont.fi BD eli “bandes dessinées” (suomeksi ”piirretyt nauhat”) on termi, joka viittaa yleensä ranskalaisbelgialaisiin sarjakuviin. BD-sarjassa julkaistaan parhaita eurooppalaisia sarjakuvaklassikkoja.

SISÄLTÖ NRO 3 2021 LYHYESTI 6 Naisleijonat 8 Kuukauden pelaaja 10 Tapahtumat LIIGA PLAYOFF 2021 12 16 18 30 Arvaamaton huipennus Suosikit ja haastajat Näin koottiin Lukko Tasoa nostaneet puolustajat LIIGA TOP 15 22 Robin Press 26 Muut runkosarjan tähdet LEIJONAT 32 Erilainen kevät KHL/JOKERIT 34 Playoffit päin pleksiä NHL 12 ”Tuntuisi valtavan epäreilulta, kohtuuttomalta ja ihan hirvittävältä ajatukselta, että jossain vaiheessa playoffseja jonkin liigajoukkueen kausi loppuisi tartunnan takia." Lukko ja HIFK lähtevät huhtikuun puolivälissä alkaviin pudotuspeleihin suurimpina suosikkeina. Koronatilanne tekee kauden huipennuksesta todella arvaamattoman. Toivottavasti Suomen mestaruus ratkeaa kaukalossa. 36 Kevin Lankinen 42 Kaapo Kähkönen HISTORIA 44 Kanada-malja 70 vuotta 99 KYSYMYSTÄ 48 Jere Sallinen VIIHDE 56 57 58 59 Mitä tekisit, jos? Peter Tiivola 3 kutia Mitä kuuluu? Pekka Rautakallio Tuleva tähti Samu Tuomaala VAKIOT 62 Mestis 64 Eurosarjat KOLUMNIT 11 Petteri Lehto 66 Sivalluksia 36 48 ”Rakastan pelaamista ja treenaamista. Halu tulla paremmaksi kasvaa koko ajan." ”MM-kultaa 2019 on vaikea ylittää, mutta vielä on paljon nälkää voittaa.” Suomen vuoden 2019 MM-kullan takuumies Kevin Lankinen on noussut Chicago Blackhawksin ykkösmaalivahdiksi. Tie huipulle on malliesimerkki siitä, että kaikkea ei tarvitse saavuttaa heti. Jere Sallinen on hinannut kapteenina Suomen maajoukkuetta, ruotsalaista Örebrota ja nyt legendaarista HIFK:ta. Seuraavana tavoitteena on Suomen mestaruus. Esitimme hyökkääjälle 99 kysymystä. JÄÄKIEKKO 3

Tilaa nyt! Tilaa parhaaseen tarjoushintaan! Netissä: tilaa.egmont.fi/texwiller Puhelimella: 0203 39000 (ark. 8–18) Sähköpostilla: tilaajapalvelu@egmont.fi ä s s i n n Myy i t h e l myös ! ä s s i piste © 2 0 2 1 S e r g i o B o n e l l i E d i t o r e Lännen legendan seikkailuja 16 kertaa vuodessa!

® Kovakantisten Asterixalbumien sarja jatkuu upealla uutuudella. Uusi kovakantinen Asterix! aksi m o a t Os ästä m m i h lä ta! s a p u a kirjak ASTERIX ® - OBELIX ® - IDEFIX ® / © 2021 LES ÉDITIONS ALBERT RENÉ/GOSCINNY - UDERZO Asterix26_210x273.indd 1 2.3.2021 9.12

Naisleijonilla olematon MM-leiritys H opeamitalia puolustavat Naisleijonat lähtevät olemattomalla yhteisharjoittelulla toukokuulle siirrettyyn MMturnaukseen. Pasi Mustosen luotsaama joukkue pääsee treenaamaan yhdessä vain muutamia päiviä ennen 22. huhtikuuta lähtevää charter-lentoa Kanadan Halifaxiin. Huonoimmassa tapauksessa voi käydä niin, ettei kaikkia kisapelaajia saada kokoon edes tämän lyhyen pätkän ajaksi koronakaranteenien ja -viivästysten takia. – Tilanne muuttuu koko ajan. Näissä oloissa ei voi muuta kuin elää päivän kerrallaan ja rakentaa paras mahdollinen joukkue tältä pohjalta, Mustonen korostaa. Kuvaava esimerkki maaliskuun puolivälistä. Mustonen sai muutaman päivän sisään ikäviä uutisia kolmesta maasta – Sveitsistä, Venäjältä ja Ruotsista. Näiden maiden liigoihin tuli kat- 6 JÄÄKIEKKO kos finaalivaiheessa koronatartuntojen takia – eikä uusista pelipäivistä ollut varmuutta. Samalla viivästyi peräti yhdeksän suomalaispelaajan pääsy MM-leiritykseen. Michelle Karvinen on pelannut tämän kauden sveitsiläisessä Luganossa. Minttu Tuominen ja Noora Räty ovat edustaneet Venäjän liigassa pelaavaa kiinalaisjoukkuetta KRS Vanke Raysia. Heistä Räty jättää MM-kisat väliin. Ruotsin finaalijoukkueista löytyy peräti kuusi naisleijonaa – viisi Luulajasta ja yksi Brynäsistä. Viivästykset aiheuttivat Mustoselle luonnostaan lisää päänsärkyä. Vaikka MM-turnaus alkaa vasta 6. toukokuuta, yhteistä valmistautumisaikaa jää todella vähän Suomen tiukkojen koronakaranteenien takia. Kun MM-lento starttaa 22.4., sitä ennen kaikkien matkaan lähtevien pitää vetäytyä kahdeksi viikoksi omiin oloihinsa. Yhteisharjoittelu ei ole sallittua. Näin viimeinen mahdol- MM-KISARIEMUA 2019. Naisleijonat pääsivät kotikisoissa ensimmäistä kertaa loppuotteluun. Tänä keväänä haasteena on poikkeuksellinen valmistautuminen. TEKSTI: Jari Perkiö KUVA: Newspix24 linen leiripäivä on 7.4. – Tässä suhteessa joukkueet ovat varmasti eriarvoisessa asemassa. Sensuuntaisia tarinoita on tihkunut ainakin Venäjän ja USA:n suunnasta, Mustonen heittää. Tiukka koronaprotokolla jatkuu Halifaxissa. Kaikki joukkueen jäsenet eristetään kahdeksaksi päiväksi omiin huoneisiinsa. He eivät pääse yhdessä edes ruokailemaan treenaamisesta puhumattakaan. Ei ihme, jos aika käy pitkäksi 192 tunnin yksinäisen tunnin aikana. Karanteenia seuraa kolme treenipäivää ja harjoituspeli Kanadaa vastaan. – MM-kisojen nykyinen formaatti on mieluisa meille. Voimme käyttää alkulohkopelit treenaamiseen ja iskeä sitten puolivälierässä, Mustonen suunnittelee. Tuntuma paranee varmasti, kun A-lohkossa ovat pahimmat vastustajat Kanada, USA, Venäjä ja Sveitsi. – Haasteelliset lähtökohdat eivät muuta mitenkään tavoitettamme. Naisleijonille kelpaa nykyään vain mitali. Vaikka jotkin vastustajat olisivat päässeet valmistautumaan paremmin, pelit ratkaistaan silti kaukalossa. Päävalmentaja tietää, miten tulosta arvioidaan suomalaisella mittapuulla varsinkin mediassa. – Jos voitat, pääset eteenpäin. Jos häviät, tulos on katastrofi, Mustonen heittää.

Getty Images Joonas Kämäräinen Ramstedt auttaa ilmaiseksi K-Espoota LÄHES 600 liigaottelua pelannut Teemu Ramstedt liittyi loppukaudeksi KiekkoEspoon Mestis-joukkueen vahvuuteen. Kokenut hyökkääjä auttaa espoolaisjoukkuetta ilmaiseksi. Seura on tuttu jo viime keväältä, jolloin tasona oli Suomi-sarja. Silloin Ramstedt siirtyi Kiekko-Espoon riveihin SaiPan liigajoukkueesta siirtoajan loppuhetkillä. Selkeänä tavoitteena oli joukkueen nostaminen Mestikseen, mutta pudotuspelit keskeytettiin välierävaiheessa koronan takia. Nousu toteutui myöhemmin, kun Mestistä päätettiin laajentaa. Nyt Ramstedt, 33, oli koko alkukauden työttömänä, kunnes tarttui KiekkoEspoon tarjoamaan mahdollisuuteen. Hän aloitti pelinsä 12. maaliskuuta Heinolan Peliittoja vastaan ja kirjasi heti yhden syöttöpisteen. Ramstedtin uralla on ollut ennenkin yllättäviä käänteitä. Hän jätti kauden 2018–19 kokonaan pelaamatta perhesyiden takia ja lähti hakemaan sen jälkeen uutta nostetta SaiPasta. Lappeenrannan jakso päättyi katsomon puolella, vaikka Ramstedt oli joukkueen toiseksi paras pistemies. Barkov nousi Hart Trophy -ehdokkaaksi NHL:STÄ kuultiin maaliskuun ensimmäisen puoliskon aikana toinen toistaan positiivisempia suomalaisuutisia. Florida Panthersin Aleksander Barkov pelasi kaksi peräkkäistä kolmen tehopisteen ottelua 13. ja 15. maaliskuuta ja niiden jälkeen hänellä oli maaliskuun kahdeksasta ottelusta tehot 4+9=13. Vielä helmikuussa hän oli "vain" piste/ottelu tahdissa, kun kuukauden 14 ottelua toi saldon 6+8=14. Tammikuussa Barkovin saldo oli 6. 2+5=7. Jääaikaa Barkov saa paljon, maaliskuun puoliväliin mennessä pelatuissa 28 ottelussa se jäi alle 20 minuuin vain kuusi kertaa. Minnesota Wildin maalivahti Kaapo Kähkönen sivusi modernin NHL-ajan tilastoissa tulokkaiden pe- räkkäisten voittojen ennätystä yhdeksän, ne tulivat otteluista 18.2.–16.3. Samaan yhdeksään pääsi St. Louisin mestaruuskaudella 2018–19 Jordan Binnington. Barkov nousi keskusteluun Hart Trophyn mahdollisena saajana, Kähkönen Calder Trophyn. Hartia ei kukaan suomalainen ole koskaan voittanut. SUOMALAISTEN NHL-MERKKIPAALUT 500 OTTELUA ALEKSANDER BARKOV saavutti rajan 1. maaliskuuta, kun Florida Panthers kaatui jatkoajalla Carolina Hurricanesille 2–3. Saldo ottelun jälkeen oli 163+266=429. 300 OTTELUA MIKKO RANTANEN ei juhlinut 1. maaliskuuta, sillä Colorado Avalanche hävisi vieraissa San Jose Sharksille 2–6. Saldo ottelun jälkeen oli 107+161=268. 100 SYÖTTÖÄ JOONAS DONSKOI kokosi tehot 1+1, kun Colorado voitti 27. helmikuuta Arizona Coyotesin 6–2. Saldo ottelun jälkeen oli 366.67+100=167. ENSIMMÄINEN RUNKOSARJAN MAALI JUHO LAMMIKKO vei kolmannessa erässä Floridan 3–2-johtoon 17. helmikuuta, kun joukkue voitti jatkoajalla vieraissa Carolinan 4–3. Hyökkääjän saldo ottelun jälkeen oli 48.1+6=7. NIKO MIKKOLA vei avauserässä St. Louis Bluesin johtoon 8. maaliskuuta, mutta lopulta San Jose voitti jatkoajalla 3–2. Puolustajan saldo ottelun jälkeen oli 21.1+1=2. ENSIMMÄINEN RUNKOSARJAN OTTELU RASMUS KUPARI sai 5. maaliskuuta jääaikaa 10 minuuttia, kun Los Angeles Kings hävisi kotonaan jatkoajalla St. Louisille 2–3. VEINI VEHVILÄINEN sai 6. maaliskuuta peliaikaa vajaat 11 minuuttia, sillä hänet vaihdettiin vierasottelussa Dallasissa Columbus Blue Jacketsin maaliin tilanteen oltua 4–0. Ottelu päättyi 5–0. TARMO REUNANEN syötti yhden maalin 15. maaliskuuta, kun New York Rangers hävisi kotonaan Philadelphia Flyersille 4–5. Jääaikaa tuli lähes yhdeksän minuuttia. NOLLAPELIT KEVIN LANKINEN Chicago: 17.2. Detroit 0–2 (kauden ja uran 1.) PEKKA RINNE Nashville: 23.2. Detroit 0–2 (kauden 1. ja uran 59.) KAAPO KÄHKÖNEN Minnesota: 8.3. Vegas 2–0 / 16.3. Arizona 3–0 (kauden ja uran 2.) JÄÄKIEKKO 7

JÄ Ä K IE K KOL E HTI K U UK A U DE N PE L A A J A 2 / 2021 Työmies muuttui maalitykiksi L iigan maalikuninkuutta hamuava Sebastian Wännström on hankkinut pelätyn viimeistelijän maineen vasta Suomessa. Kun Ässät pestasi Wännströmin täksi kaudeksi, hyökkääjän laaja osaaminen oli toki tiedossa. Silti kukaan ei osannut arvata, että tunnollinen työntekijä muuttuu Porissa armoitetuksi maalitykiksi. Kolmekymppisen laiturin yhden kauden maaliennätys oli ”vain” 14 osumaa – ja sekin jo viiden vuoden takaa Röglestä. Siihen nähden hurja ryöppy tuli suurena yllätyksenä. Wännström oli vahvasti kiinni maalikuninkaan tittelissä, kun runkosarja kääntyi viimeiselle neljännekselle. Kun Wännström palasi PohjoisAmerikasta Ruotsiin keväällä 2015, hän tahkosi kolmessa SHL-seurassa (Rögle, HV 71 ja Leksand) yhteen8 JÄÄKIEKKO sä viisi kautta tehopistein 21, 17, 16, 18 ja 14. Ei ihme, ettei hartioiden päälle asetettu sankarin viittaa Wännströmin saapuessa Poriin. Taustaan nähden ruotsalaishankinta on ylittänyt kaikki odotusarvot. Wännström ei ole erityisen näkyvä pelaaja kaukalossa. Kaikki muuttuu, kun hän saa kiekon lapaansa. Hän laukoo nopeasti, yllättävästi ja arvaamattomista paikoista. Niinpä sopii ihmetellä, miksei näin ole käynyt aiemmin. Kun Satakunnan Kansan toimittaja kysyi tätä, vaatimaton tykki muotoili vastauksensa diplomaattisesti. – Olen nyt päässyt tärkeisiin tilanteisiin, joissa haetaan tulosta, Wännström vastasi. On selvää, ettei vastaava onnistu vaihtoaition puolelta. Niinpä ydinkysymys kuuluukin, SEBASTIAN WÄNNSTRÖM iski helmikuun 12 ottelussa peräti 10 osumaa ja hänet valittiin Liigan Kuukauden parhaaksi pelaajaksi. TEKSTI: Jari Perkiö KUVA: All Over Press eikö Wännströmin potentiaalia ole nähty kunnolla Ruotsissa? Vai onko hänen edustamistaan joukkueista löytynyt niin paljon erityisosaamista tälle alueelle, ettei hän ole saanut siksi isoa roolia? Wännström yritti läpimurtoa Pohjois-Amerikassa kolmen kauden ajan (2012–15). Vaikka NHL jäi haaveeksi, 95 ottelun AHL-ura antaa selkeän osviitan hyökkääjän potentiaalista ja selittää osaltaan tämän kauden läpimurtoa. Hän sai helmikuun parhaan pe-  KUUKAUDEN PELAAJAT Kausi 2020–21 Lokakuu 2020 – Lukas Dostal Ilves Marraskuu 2020 –Arttu Ruotsalainen Ilves Joulukuu 2020 – Ei valittu Tammikuu 2021 – Lassi Lehtinen Lukko Helmikuu 2021 – Sebastian Wännström Ässät Kausi 2019–20 Syyskuu 2019 – Niko Ojamäki Tappara Lokakuu 2019 – Juho Lammikko kärpät Marraskuu 2019 – Julius Nättinen JYP Joulukuu 2019 – Libor Sulak KooKoo Tammikuu 2020 – Henrik Haukeland KooKoo Helmikuu 2020 – Justin Danforth Lukko laajan tittelin hurjien tehojen ansiosta. Wännström viimeisteli 12 ottelussa peräti kymmenen osumaa ja kokosi lisukkeeksi neljä syöttöpistettä. Wännström sai arvokkaan pronssipatsaan, joka on tarkka kopio Kanada-maljan pelaajasta. Valinnan tekivät Liiga ja Jääkiekkolehti. Palkinto jaettiin 12. maaliskuuta liigaottelun Ässät-Lukko yhteydessä.

All Over Press Atte Mäkinen harvinaiseen seuraan JUKURIEN puolustaja Atte Mäkinen veti nollalinjalla 48 liigakierrosta, kunnes alkoi tapahtua. Ja tapahtui senkin edestä. Mäkinen pohjusti ensin mikkeliläisten ensimmäisen osuman, viimeisteli perään toisen maalin ja jatkoi värikästä iltaansa tappelemalla Kärppien Otto Karvisen kanssa. Tämä tarkoitti samalla legendaarista Gordie Howe -hattutemppua. Se edellyttää samaan otteluun vähintään yhden maalin, syötön ja tappelun. Termi on lanseerattu takavuosien NHL-legendan Gordie Howen mukaan. Edesmennyt tähtihyökkääjä teki tämän tempun ensimmäisen kerran 11. lokakuuta 1953. Pohjois-Amerikassa tilastoidaan myös näitä. Kärkipaikkaa pitää hallussaan Rick Tocchet (18 kertaa). Kannoilla tulee Brendan Shanahan (17). Suomen kaukaloissa Gordie Howe Hat Trick on harvinainen juttu. Liigassa on nähty viime vuosien aikana vain muutama tämäntyylinen hattutemppu. HPK:n Tommi Tikka teki tämän viime vuoden tammikuussa, Lukon Arttu Ilomäki syyskuussa 2017 ja HIFK:n Jasse Ikonen joulukuussa 2014. Tuoreessa muistissa on myös nuori Ilves-laituri Miro Nalli, joka kirjasi Gordie Howe -hattutempun syksyn 2019 Tampere Cupissa. Mäkisen suorituksen arvoa nostaa se, että Kärpät-pelin maali ja syöttö olivat hänen ensimmäisensä tällä kaudella. Myrsky pyyhki Jukurien yli HEIKOSTI pelanneen Jukurien valmentajarintamalla on käynyt melkoinen myllerrys alkuvuoden mittaan. Vyöry lähti liikkeelle tammikuussa, kun silloinen päävalmentaja Marko Kauppinen kieltäytyi seuran tarjoamasta jatkosopimuksesta. Kauppinen (kuvassa) ilmoitti siirtyvänsä tulevaksi kaudeksi Liigan ulkopuolisiin valmennustehtäviin. Viikkoa myöhemmin kerrottiin, että Kauppinen ottaa komentoonsa 16-vuotiaiden maajoukkueen. Muutamaa viikkoa myö- hemmin Jukurit jysäytti talven kovimman valmentajapommin. Mikkeliläiset ilmoittivat NHL-legenda Olli Jokisen ottavan joukkueen komentoonsa 2+1-vuotisella sopimuksella. Kun valmentajapesti on Jokisen ensimmäinen ammattilaistasolla, valinta herätti ristiriitaisia ajatuksia. Moni tervehti entisen huippuhyökkääjän tuloa suurella ilolla, mutta sivulauseessa aprikoitiin miehen kypsyyttä vaativaan tehtävään lähes kylmiltään. Mikkeliläismyrsky jat- kui maaliskuussa, kun Jukurit antoi Kauppiselle potkut heikkojen tulosten takia. Joukkue oli hävinnyt siinä vaiheessa peräti 13 ottelua putkeen. Jukurit pelaa loppukauden kakkosvalmentajana aloittaneen Jari Kauppilan johdolla. Kauppila siirtyi täksi kaudeksi Kauppisen aisapariksi luotsattuaan sitä ennen kuusi kautta KooKoota. Siellä hän työskenteli sekä edustusjoukkueen apuvalmentajana että A-junioreiden vastuuluotsina. JÄÄKIEKKO 9

TOPIAS VILEN on saanut hyvin vastuuta Pelicansin liigajoukkueessa tällä kaudella. TEKSTI: Juha Aaltonen KUVA: Pasi Mennander / Leijonat.fi Tapahtumakalenteri 2021 HUHTIKUU 05.04. Sveitsin liigan runkosarja päättyy 13.04. SM-liigan runkosarja päättyy 26.04–06.05. Nuorten (18-v.) MMkisat, Dallas, USA Lohko A, Plano: Kanada, Latvia, Ruotsi, Sveitsi, Valko-Venäjä Lohko B, Frisco: Saksa, Suomi, Tshekki, USA, Venäjä • 27.04. Suomi–Venäjä, klo 16.00 • 28.04. Suomi–Tshekki, klo 20.00 • 30.04. Suomi–Saksa, klo 20.00 • 01.05. Suomi–USA, klo 20.00 Pudotuspelit • 03.05. puolivälierä, klo 12.30, P. • 03.05. puolivälierä, klo 15.00, F. • 03.05. puolivälierä, klo 17.30, P. • 03.05. puolivälierä, klo 20.00, F. • 05.05. välierä, klo 16.00, F. • 05.05. välierä, klo 20.00, F. • 06.05. pronssiottelu, klo 16.00, F. • 06.05. loppuottelu, klo 20.00, F. TOUKOKUU Lukuisat arvoitukset värittävät U18 MM-kisoja A lle 18-vuotiaiden maajoukkueen päävalmentajalla Petri Karjalaisella on jo nyt ollut kuluva kausi 2020–21 hyvin poikkeuksellinen ja edessä on vielä monta arvoitusta ennen kuin ikäluokan MM-kisat ovat ohi 6. toukokuuta. – On kävelty täysin uutta polkua ja edessä on odottamattomia mutkia. Vielä muutama kuukausi sitten harmittelin ja mietin asioita paljon, nyt otan vastaan mitä tuleman pitää, Karjalainen sanoo. Koronapandemia on sotkenut paljon asioita. – Kausi on yleensä alkanut Hlinka-turnauksella ja sitten on ollut kansainvälisiä turnauksia muutama. Sarjat ovat pyörineet Suomessa ja on päässyt vertailemaan pelaajia toisiinsa. Nyt näitä asioita ei ole ollut. – Vain kolme liigapelaajaa eli Aleksi Malinen, Topias Vilen ja Brad Lambert pe- 10 JÄÄKIEKKO laavat normaalissa rytmissä. Eniten pelaajia tulee U20-sarjasta, mutta pääkaupunkiseudulla on sitä pelattu viimeksi marraskuussa. Miten voi verrata alueen pelaajia muihin Suomessa, Karjalainen kysyy. Näin USA ja Venäjä ovat Dallasin pohjoispuolella sijaitsevissa Friscon ja Planon esikaupungeissa pelattavassa turnauksessa vielä suurempia ennakkosuosikkeja kuin yleensä. – USA on pitänyt joukkuetta koossa valmennuskeskuksessaan ja he ehtivät kisoihin mennessä pelata ehkä 50 ottelua. Venäläiset ovat leireilleet normaalisti, toki heilläkään ei ole ollut maaotteluita. Meillä joukkueessa tulee olemaan paljon pelaajia, joilla on allaan vain vähän pelejä. Maaliskuun puolivälissä oli pelaamatta paljon U20-sarjan otteluita, eikä kukaan tiedä, miten korona vaikuttaa ai- kaan ennen joukkueen kokoontumista Helsinkiin 18. huhtikuuta. – Pelaajat tulevat Helsinkiin oltuaan viisi päivää omissa kaupungeissaan karanteenissa eli Suomessa ei ole mitään leiriä. Sitten 19. huhtikuuta joukkue lähtee yhdessä Ruotsin ja Sveitsin kanssa charterilla Dallasiin. – Perillä odottaa kaksi päivää huonekaranteenia yksin, ehkä yksi harjoituspeli ja pari harjoitusta, Karjalainen kuvailee uutta kokemusta. Dallasissa on kisojen aikaan Suomen heinäkuun helteitä vastaava sää. – Alan ammattilaiset käyvät läpi, miten hoidetaan ruoka- ja juomapuoli siellä sekä lämpimässä jäähallissa. Tätä tietoa ulkona saa käydä, eikä kupla ole sitä tasoa kuin oli Edmontonissa nuorten MM-kisoissa, mutta tilanne voi muuttua, Karjalainen sanoo. 06.–16.05. Naisten MM-kisat, Halifax & Truro, Kanada Lohko A (H.): Kanada, Suomi, Sveitsi, USA, Venäjä Lohko B (T.): Japani, Saksa, Tanska, Tshekki, Unkari 10.05. NHL:n runkosarja päättyy 13.–16.05. Carlson Hockey Games, EHT, Tshekki • 13.05. Ruotsi–Venäjä • 13.05. Suomi–Tshekki • 15.05. Tshekki–Ruotsi • 15.05. Venäjä–Suomi • 16.05. Ruotsi–Suomi • 16.05. Tshekki–Venäjä 19.05. SM-liigan viimeinen loppuottelupäivä 21.05.–06.06. MM-kisat, Riika, Latvia Lohko A, Olympic Sports Centre: IsoBritannia, Ruotsi, Slovakia, Sveitsi, Tanska, Tshekki, Valko-Venäjä, Venäjä Lohko B, Arena Riga: Italia, Kanada, Kazakstan, Latvia, Norja, Saksa, Suomi, USA • 22.05. Suomi–USA, klo 16.15 • 23.05. Suomi–Kazakstan, klo 16.15 • 25.05. Suomi–Norja, klo 20.15 • 27.05. Suomi–Italia, klo 20.15 • 29.05. Suomi–Saksa, klo 20.15 • 30.05. Suomi–Latvia, klo 20.15 • 01.06. Suomi–Kanada, klo 12.15 Pudotuspelit • 03.06. puolivälierä, klo 16.15, O. • 03.06. puolivälierä, klo 16.15, A.R. • 03.06. puolivälierä, klo 20.15, O. • 03.06. puolivälierä, klo 20.15, A.R. • 05.06. välierä, klo 14.15, A.R. • 05.06. välierä, klo 18.15, A.R. • 06.06. pronssiottelu, klo 15.15, A.R. HEINÄKUU 23.–24.07. NHL:n varaustilaisuus (draft) ELOKUU 26.–29.08. Miesten olympiakarsinnat Lohko D (Bratislava, SVK): Itävalta, Puola, Slovakia, V-Venäjä Lohko E (Riika, LAT): Italia, Latvia, Ranska, Unkari Lohko F (NOR): Etelä-Korea, Norja, Slovenia, Tanska 26.–29.08. Naisten 1. olympiakarsinnat Lohko J (Reykjavik, ISL): Bulgaria, Hong Kong, Islanti, Liettua LOKAKUU 07.–10.10. Naisten 2. olympiakarsinnat Lohko F (Gangneung, KOR): E-Korea, Iso-Britannia, Slovenia, 1. kt:n 1. Lohko G (Torre Pellice, ITA): Espanja, Italia, Kazakstan, Taiwan Lohko H (Gdansk, POL): Hollanti, Meksiko, Puola, Turkki MARRASKUU 11.–14.11. Naisten 3. olympiakarsinnat Lohko C (Pribram, CZE): Norja, Tshekki, Unkari, karsija Lohko D (Füssen, GER): Itävalta, Saksa, Tanska, karsija Lohko E (SWE): Ranska, Ruotsi, Slovakia, karsija JOULUKUU 26.12.–05.01. Nuorten (20-v.) MMkisat, Edmonton & Red Deer, Kanada Lohko A: Ruotsi, Slovakia, Sveitsi, USA, Venäjä Lohko B: Itävalta, Kanada, Saksa, Suomi, Tshekki 2022 HELMIKUU 04.–20.02. Talviolympiakisat, Peking, Kiina Lohko A, M: Kanada, Kiina, Saksa, USA Lohko B, M: Sveitsi, Tshekki, Venäjä, karsija Lohko C, M: Suomi, Ruotsi, kaksi karsijaa Lohko A, N: Kanada, Suomi, Sveitsi, USA, Venäjä Lohko B, N: Japani, Kiina, kolme karsijaa HUHTIKUU 21.04.–01.05. Nuorten (18-v.) MM-kisat TOUKOKUU 13.–29.05. MM-kisat, Tampere & Helsinki, Suomi JOULUKUU 26.12.–05.01. Nuorten (20-v.) MM-kisat, Novosibirsk, Venäjä 2023 HUHTIKUU 13.–23.04. Nuorten (18-v.) MM-kisat TOUKOKUU 05.–21.05. MM-kisat, Pietari, Venäjä JOULUKUU 26.12.–05.01. Nuorten (20-v.) MM-kisat, Göteborg, Ruotsi 2024 TOUKOKUU MM-kisat, Praha & Ostrava, Tshekki 2025 TOUKOKUU MM-kisat, Ruotsi & Tanska 2026 HELMIKUU 06.–22.02. Talviolympiakisat, Milano, Cortina ja Val di Fiemme, Italia Muutokset mahdollisia päivämääriin. Ajat paikallista aikaa.

THAT’S HOCKEY NHL-kolumnistina Petteri Lehto. McDavid nextillä levelillä Edmonton Oilersin kapteeni Connor McDavid on maailman paras jääkiekkoilija. Tämä kisa ei ole edes jännä, sillä nyt McDavid on pelaamassa omalla käsittämättömällä tasollaan. VUOSI sitten Connor McDavid jäi pistepörssissä kakkoseksi joukkueensa toisen supertähden Leon Draisaitlin jälkeen. Samalla saksalainen hirvi sai myös liigan arvokkaimmalle pelaajalle ojennettavan Hart Trophyn. McDavid menetti loukkaantumisen vuoksi seitsemän ottelua viime kaudella, ja tähtipelaajien lisääntyneet loukkaantumiset ovat luonnollisesti uhkana nykyään jokaisessa pelissä, mutta terveenä pysyessään tulemme näkemään teoriassa 140 pisteen kauden. Teoriassa tietenkin sen takia, että Covid-kaudella ei pelata 82 ottelua. McDavidin pistekeskiarvo on juuri nyt 1,71 pistettä per ottelu ja aivan äskettäin hän pelasi kolme peliä kiikareilla. Se ei sopinut joukkueelle, valmentajalle eikä McDavidille, joten rinnalle tuli saman aaltopituuden Leon Draisaitl. Nyt mennään taas! Kolmea nolla pisteen ottelua seurasi neljä ottelua, joissa hän dominoi aivan mielettömällä tavalla: 3 pinnaa, 2 pinnaa, 3 pinnaa ja 3 pinnaa! En tiedä miksi yhdessä neljästä tuli vaivaiset kaksi pistettä... Mutta Connor McDavid on ollut fantastinen aikaisemminkin. Tämän kauden ei pitäisi olla poikkeus, mutta ainakin omiin silmiini hän on entistä päättäväisempi ja myös rohkeampi. McDavidilta on aina nähty täydessä vauhdissa pakin ohi luistelua, tiukka leikkaus keskeen ja kiekon nosto ylähyllylle. Mikä ettei, kun on hyvät renkaat alla. Tällä kaudella McDavid on hyökännyt enemmän keskelle. Siis jo puolustajan edestä, pakkien välistä, pakkien ja sentterin kolmion keskeltä ja jopa yksin neljää vastaan. Ahnetta, rohkeaa ja tietenkin taitavaa. Ylivoimalla hän on ”rover”, kulkija, vaeltaja. Jokainen tietää, mistä Alex Ovetshkinin löytää ylivoimalla, samoin Sidney Crosbyn, Patrick Kanen ja myös Leon Draisatlin. Wayne Gretzkylläkin oli oma toimistonsa maalin takana. Connor McDavidia pitää etsiä kaikkialta. Hän on vasemmalla, oikealla, viivassa, maalin takana. Hän on liigan ykkönen myös ylivoimapisteissä, koska ylivoimalla on helpompi olla ylivoimainen pelaaja. Vastustajat eivät voi oikein luoda alivoimalle strategiaa, koska se vaatisi sellaisen myös vastustajan ylivoimalta. Oilersin ylivoima on luomu yhden miehen takia. Connor McDavidin nopeus saa tietysti ns. asiantuntijoilta suurimman huomion, mutta aivan kuten kaikissa pallopeleissä pelivälineen hallinta ja pelin ymmärtäminen ratkaisevat lopputuloksen. Pikaluistelijat eivät tee pisteitä, koska käsi tai kädet ovat selän takana.  Käsittämättömintä McDavidin ja miksei myös hieman vaisummin tähän mennessä pelanneen Nathan MacKinnonin kohdalla on se, että heidän kätensä pystyvät toimimaan niin nopeasti täydessä vauhdissa. Tuon nyt jo toisen kerran vuoden sisään esille Tappara-legenda Rauno Korven vanhan sanonnan: ”Vauhdin kasvaessa taidon vaatimustaso nousee potenssissa!” Nyt käytettäisiin ehkä sanaa ”vaade”, mutta Ranen viesti pysyy samana. McDavid on Ranen puheiden todiste. Hänen kätensä ovat liigan nopeimmat. Ja varsinkin tällä kaudella hän on kovassa vauhdissa, käsien käydessä kuin rumpalilla konekiväärisoolossa, pystynyt näkemään pelaajia takatolpalla, toisessa aallossa, neliön keskellä. Jalat, kädet, aivot. Kaikki toimii. Jääkiekkoilun historiassa on erilaisia pelaajia, joiden sanotaan muuttaneen peliä. Tietenkin olen hieman eri mieltä, sillä Bobby Orr, Wayne Gretzky, Mario Lemieux ja Connor McDavid kyllä siirsivät maaliviivaa pakeille, senttereille, isoille pelaajille ja nykypelaajille, mutta muuttuuko peli kovinkaan paljon, jos vain yksi pystyy siihen? Oikeastaan itselläni on mielessä jo seuraava taso! Onko sellaista? McDavid on vasta 24-vuotias, joten iän puolesta ilman muuta. Mietin vain missä hän voisi kehittyä? Ehkä laukaus, mutta täysimittaisessa sarjassa hän olisi tälläkin hetkellä 45 maalin tahdissa. Suurin huoli McDavidin (ja kaikkien huippujen) kohdalla on terveys. Jokainen on jo nähnyt Sidney Crosbyn päävammat. Tällä kaudella MacKinnon, Elias Pettersson ja ”pakkien McDavid” Cale Makar ovat tai ovat olleet telakalla kovien tai rumien taklauksien takia. Onko homma lähtenyt lapasesta vain tällä kaudella? Mielestäni ei vain tällä kaudella, mutta tappeluiden 42 prosentin lisääntyminen kyllä viittaa siihen. Selvityksenä sen verran, että tappelu ei ole ikinä syy vaan seuraus. Laskun maksamisen logiikka tulee pysymään aina lajin ytimessä. Connor McDavid on ehdottomasti matkalla lajin legendojen Gordie Howen, Orrin, Gretzkyn, Lemieuxin, Crosbyn ja kumppanien joukkoon, mutta jo mainittu terveys ja myös liigan voimakas nuorentuminen tuo omia rajoitteitaan. Vielä kaudella 2007–08 NHL:ssä pelasi 32 yli 35-vuotiasta pelaajaa vakiopelaajina. Viime kaudella määrä oli enää 10 ja heistäkin viisi on jo lopettanut. Kaikki maailman liigat muuttuvat nuoremmiksi. Suomessakin. Liigan viime aikojen keskustelu nuorten pelaajien suun soittamisesta KAUKALOSSA on ollut mielenkiintoista seurattavaa. Miten kaukalon sanomiset tulivat julkisuuteen? Sitä on vaikea ymmärtää. Tiedättekö, mitä Connor McDavid sanoi LA Kingsin veteraanille tulokaskaudellaan? En minäkään, koska sitä ei käsitelty mediassa.  Toivottavasti McDavid pystyy ja haluaa pelata vielä yli 35-vuotiaana, mutta vetoa sen puolesta en ole valmis lyömään. Nautitaan nyt joka pelistä, sillä nyt pelataan nextillä levelillä. Vielä tämä: Toivon Turun omalle pojalle Pekka Virralle täydellistä parantumista pelottavasta sairaudesta. Tsemppiä, Peksi! JÄÄKIEKKO 11

LIIGA TEKSTI: Jussi Heimo KUVAT: Europhoto SM-liigan pudotuspelit alkavat huhtikuun puolivälissä, ellei sitä ennen tapahdu jotain yllättävää. Suurella todennäköisyydellä kausi pelataan loppuun ilman yleisöä. Toivottavasti Suomen mestaruus ratkeaa pelaamalla kaukalossa, eikä yksikään playoff-joukkue joudu jättämään pelejä kesken koronatartunnan tai -altistumisen takia. Arvaamaton huipennus K un SM-liigan runkosarja vihdoin viime lokakuussa alkoi, kaikkien kiekkoihmisten huulilla oli ajatus: ”Pääasia, että pelataan.” Vaikka katsojia sai otteluihin ottaa vain rajoitetusti, kaikille toimijoille oli suuri helpotus, että pelit ylipäätään pyörivät. Kun marraskuun lopussa tuli tieto, ettei halleihin saa enää päästää katsojia, Liiga päätti ottaa aikalisän ja siirtää joulukuun otteluita eteenpäin. Tammikuussa todellisuus iski tajuntaan: ”Parempi pelata ilman yleisöä kuin olla kokonaan pelaamatta. Näin minimoidaan tappiot vallitsevissa oloissa.” Vaikka runkosarjan alkuperäistä päättymispäivää siirrettiin kahdella viikolla (30.3. –> 13.4.) eteenpäin, helmikuun alusta lähtien runkosarjan otteluita urakoitiin ennätystahdilla. Kun kaikkien joukkueiden kalenterissa oli jo joka viikko 3–4 ottelua, oli selvää, että minkäänlaista koronatartuntaa ja siitä seuraavaa karanteenia ei yksikään joukkue kestä. Kun sellainen HIFK:ssa 13.3. pelatun SaiPa-vierasottelun jälkeen todettiin, Liigan oli pakko ottaa käyttöön jo syksyllä sovittu ennakkopäätös: ”Jos kaikki joukkueet eivät pysty pelaamaan täyttä 60 ottelun runkosarjaa, sar- 12 JÄÄKIEKKO jasijoitukset ratkaistaan ottelukohtaisen pistekeskiarvon mukaan.” Äkkiseltään ajateltuna pistekeskiarvo on oikeudenmukainen menetelmä panna joukkueet järjestykseen. Kun järjestelmä tuleekin käyttöön vasta siinä vaiheessa, kun sarjaa on jäljellä enää neljäsosa, se voi aiheuttaa kummallisia muutoksia sarjataulukossa. Joillekin joukkueille pelaamattomuudesta voi olla suurta hyötyä, toisilta se voi viedä ratkaisevan mahdollisuuden nostaa asemiaan sarjataulukossa. Runkosarjan päätyttyä tiedämme, mitkä seurat nousivat ja mitkä putosivat lopputaulukossa pelaamatta jääneiden otteluiden takia. Spekulaatioita ja puhetta aiheesta varmasti piisaa. PUDOTUSPELISARJAT PARAS VIIDESTÄ? Poikkeuksellinen kausi päättyy myös poikkeuksellisiin pudotuspeleihin. Liigassa on keväästä 2008 ollut käytössä playoffit, jossa ensimmäisellä kierroksella (sijat 7.–10) jatkopaikka on irronnut kahdella voitolla. Puolivälierät, välierät ja loppuottelut on ratkaistu paras seitsemästä -systeemilllä. Jatkopaikkaan tai mestaruuteen on vaadittu neljä voittoa. Tänä keväänä viimeiset puolivälieriin Liigan playoffit pelataan ilman yleisöä. Tappara rynnistää pudotuspeleihin hyvistä asemista, jos se saa kaikki pelaajat terveinä mukaan.

LIIGA ”Kuplassa pelaaminen tulee ajankohtaiseksi, jos jollain playoff-paikkakunnalla ei saa koronan takia pelata lainkaan.” Arto.I.Järvelä JÄÄKIEKKO 13

LIIGA Kärppiä ei kannata unohtaa, kun panokset keväällä kovenevat. pääsijät ratkotaan kahden ottelun yhteispisteillä, muut sarjat paras viidestä -menetelmällä. – Tämä on todennäköisin vaihtoehto ja sillä mennään, ellei yhtäkkiä huhtikuussa tule ilmoitusta, että otteluihin saakin ottaa yleisöä. Mikään ei kuitenkaan toistaiseksi viittaa sellaiseen vaihtoehtoon, Liigan kilpailutoimenjohtaja Arto I. Järvelä ennakoi maaliskuussa. Ottelusarjojen tiivistäminen on ymmärrettävä ratkaisu. Mitä pidempiä ottelusarjat olisivat, sitä suurempi riski olisi myös sille, että jonkun joukkueen jäsen saisi koronatartunnan. Mikäli näin kaikista varotoimista huolimatta kävisi, käytännössä se tarkoittaisi kyseiselle joukkueelle 14 vuorokauden karanteenia. – Niin ikävää kuin se onkin, sen jälkeen ei ole mitään muita vaihtoehtoja kuin tartunnan saaneen joukkueen kauden päättyminen. Tiukka playoffs-ohjelma ei mahdollista mitään muuta vaihtoehtoa, Järvelä tietää. Pahimmillaan koronatartunta voi päättää myös vastustajajoukkueen kauden, jos paikalliset avin viranomaiset asian niin tulkitsevat. HIFK:n runkosarjassa saaman tartuntatapauksen yhteydessähän myös SaiPa ja Koo14 JÄÄKIEKKO ”Koronatartunta pudotuspeleissä tarkoittaa väistämättä kyseisen joukkueen kauden päättymistä.” Arto.I.Järvelä Mihin suuntaan koronatilanne kallistuu playoffien aikana?

LIIGA Koo joutuivat altistumisen takia karanteeniin. Jos tartunta ilmenisi ottelusarjan ensimmäisessä ottelussa, seuraavassa playoffvaiheessa pelaaminen voisi olla mahdollista, mutta jos kyseessä olisi viides ottelu, pahimmassa skenaariossa yksi tartunta voisi pudottaa pelistä molemmat joukkueet. Kaikkien dramaattisinta olisi, jos koronatartunta tapahtuisi kesken finaalisarjan ja mestaruus ratkeaisi siihen. – Tuntuu ihan hirvittävältä ajatukselta, että ylipäätään missään vaiheessa playoffseja jonkin joukkueen kausi loppuisi tartunnan takia. Se tuntuisi valtavan epäreilulta ja kohtuuttomalta, Liigan toimitusjohtaja Riku Kallioniemi on kommentoinut. Tästä syystä on vielä mahdollista, että pudotuspelit pelattaisiin ”kuplassa”, kuten NHL:n pudotuspelit viime syksynä. Käytännössä kaikki ottelut siis pelattaisiin yhdellä tai kahdella paikkakunnalla. – Tämä malli tulisi ajankohtaiseksi esimerkiksi siinä tapauksessa, jos vaikka Helsingissä tai jollain muulla playoff-paikkakunnalla pelaaminen kiellettäisiin koronarajoitusten takia kokonaan. Virus sanelee lopulta sen, mitä kaikkea pitää ottaa huomioon. Suunnitelmia ja tilannekuvaa pitää päivittää koko ajan sen mukaan, Järvelä sanoo. PUDOTUSPELEISTÄ EI SUORIA TULOJA Normivuosina pudotuspelit ovat olleet seuroille merkittävä tulonlähde. Ensimmäisellä kierroksella ja puolivälierissä kotijoukkue on saanut otteluiden tuotot suoraan omaan kassaansa. Välierien ja loppuotteluiden tuotot ovat menneet yhteiseen Liigan playoff-pottiin, josta seurat ovat saaneet tietyn prosenttiosuuden sijoitusten mukaan. – Nyt ei kerry mitään pottia, kun ei ole mi- tään yleisötulojakaan. Eikä poikkeustilannetta kompensoida mitään muutakaan kautta, Järvelä sanoo. Äkkiseltään voisi siis ajatella, että mitä paremmin seura tänä keväänä menestyy, sitä suuremmat ovat kulut ja mahdolliset tappiot. – Ei se ihan niinkään ole. Tiedän, että monilla seuroilla on sponsorisopimuksia, joissa on bonuksia menestymisestä. Varmaa on sekin, että kyllä mestari- tai mitalijoukkuetta on helpompi tulevalle kaudelle markkinoida kuin vaikka pudotuspelien ulkopuolelle jäänyttä. Kaikkien seurojen tahtotila tällä hetkellä on saada Kanada-malja jaettua – pelaamalla. Kausi tullaan aina muistamaan koronaoloista – toivottavasti kuitenkin myös Suomen mestaruudesta, joka ratkesi urheilullisesti kaukalossa eikä positiivista tulosta JKL näyttäneellä testipuikolla.  Jatkuvatko runkosarjan kovimman yllättäjän TPS:n juhlat myös pudotuspeleissä? JÄÄKIEKKO 15

LIIGA TEKSTI: Jussi Heimo KUVA: AOP Virran tähden päätyyn saakka? Lukko olisi lähtenyt viime keväänä ykkössuosikkina pudotuspeleihin. Tilanne on taas sama. Saavatko raumalaiset nyt mahdollisuuden taistella mestaruudesta loppuun saakka? Lukolla on monta kovaa haastajaa: HIFK, TPS, Kärpät, Tappara… V iime kauden päättyminen koronapandemiaan kirpaisi montaa liigaseuraa. Lukko oli kerrankin oikeaan aikaan huippuvireessä. Sillä olisi ollut vuosi sitten paras sauma yltää Suomen mestaruuteen sitten kevään 1963, joka on ainoa kerta, kun Raumalla on Kanada-maljaa kannateltu. Sitä huolimatta Lukon päävalmentaja Pekka Virta suhtautui tyynesti kauden kesken jättämiseen: ”Urheilu on maailman kivoin turha asia, johon voidaan palata taas, kun tärkeät asiat ovat kunnossa.” Jääkiekkoiluun on palattu taas tällä kaudella – tosin hyvin poikkeuksellisissa oloissa. Niistä huolimatta Virta sai taas Lukon viritettyä vahvaan vetoon runkosarjassa, kunnes joutui kokemaan koronan julmuuden konkreettisesti. Virta sai tartunnan vapaa-ajallaan helmikuussa ja joutui taudin takia peräti 27 vuorokaudeksi teho-osastolle. Kukaan ei vielä pysty varmaksi sanomaan, pystyykö Virta palaamaan enää Lukon penkin taakse tällä kaudella. Mutta voitte olla varmoja, että se tapahtuu tavalla tai toisella heti, jos ne tärkeät asiat – ensisijaisesti terveys – sen sallivat. Virran poissaolo vaikuttaa varmasti jollain lailla Lukon arkeen, vaikka hänen apuvalmentajansa Erik Hämäläinen ja Jarkko Kauvosaari ovat hommansa hyvin hoitaneet. Mutta on helppo ennakoida sitä hetkeä, kun Virta on jollain tavalla ensimmäistä kertaa yhteydessä joukkueeseen. Se on taatusti koskettava, mutta myös koko joukkuetta voimaannuttava kohtaaminen. Ylimääräistä motivaatiota ei sen jälkeen tarvitse etsiä. Pelaajat haluavat voittaa mestaruuden Lukolle, itselleen, mutta takuuvarmasti myös Pekka Virralle. 16 JÄÄKIEKKO ”Pelaajat haluavat voittaa mestaruuden Lukolle, itselleen, mutta takuuvarmasti myös Pekka Virralle.” Se voi olla merkittävä joukkuetta yhdistävä tekijä, kun joku ratkaiseva ottelusarja tai finaalipeli on kevään playoffeissa vaijerilla. Mikäli Virta ihmeen kaupalla pystyy konkreettisesti palaamaan työhönsä jossain vaiheessa kevättä, voidaan puhua selviytymistarinasta, jota ei Raumalla tai Suomi-kiekossa ikinä unohdeta. Tarunhohtoiseksi tarina muuttuu, jos samalla Lukon 58 vuoden mestaruusodotus päättyy. HIFK JA MUUT KOVAT HAASTAJAT Playoffien pelaamatta jättäminen vuosi sitten jätti paljon jossiteltavaa monelle muullekin seuralle kuin Lukolle. Runkosarjan voittaja Kärpät ja Tappara olivat hyvässä iskussa. Ilvekseltä meni sivu suun vähintään loistava mitalisauma, KooKoo ei päässyt mittaamaan yllätysvalmiuttaan ensimmäistä kertaa puolivälierissä. Yleisesti ottaen asetelmat pudotuspeleihin olisivat olleet herkullisimmat miesmuistiin. Mutta yllättäen tilanne tänä keväänä vaikuttaa vielä kutkuttavammalta, elleivät koronatartunnat tule pilaamaan playoffpitoja. Hommasta menee heti maku, jos joku joukkue joutuu yksittäisen sairastumisen takia jättämään pelit sen takia kesken. HIFK oli todella väkevässä vedossa vuodenvaihteen jälkeen, kunnes koronatar- tunta pakotti sen tauolle 15. maaliskuuta. Kun joukkue saa Anton Lundellin ja muut sivussa olleet pelaajat mukaan, HIFK taistelee kannusta tosissaan. Runkosarjan perusteella se on Lukon kovin haastaja. Kärpät ja Tappara kompastelivat alkukaudella, mutta kumpikin näytti vuodenvaihteen jälkeen, ettei niitä kannata kirjoittaa ulos mitalitaistosta. Kärpillä haasteena oli pitkään maalinteon tehokkuus, mutta jos konkarit Mika Pyörälän ja Jussi Jokisen johdolla pystyvät antamaan tukea lupaavalle nuorisokaartille, joukkuetta on vaikea voittaa playoffsarjassa. Tappara kärsi kohtuuttomasti EHTturnauksen korona-altistumisista ja jopa sairastumisista. Monelta pelaajalta jäi sen takia yli neljäsosa runkosarjan otteluista pelaamatta. Mikäli avainpelaajat tervehtyvät parhaimmilleen ennen pudotuspelejä, Tappara saa jalkeille kaksi todella vahvaa ylivoimakenttää. Kun alivoima on toiminut myös mainiosti, erikoistilanteet voivat tehdä Tapparasta vaikeasti voitettavan vastustajan. Entä mitä tekee TPS? Raimo Helminen luotsasi muukalaisista ja lupaavista nuorista lupauksista todella yhtenäisen ja hyvin liikkuvan joukkueen. Jos maaliskuun voittoputken aikainen pelitaso säilyy, TPS voi yllättää kannattajansa iloisesti myös pudotuspeleissä. Ilves keikkui liigakärjessä syksyllä NHL-lainojensa johdattamana, mutta sen jälkeen pistetahti hiipui merkittävästi. Pelicansin tuloskunto takkuili Ryan Laschin Sveitsiin lähdön jälkeen. KalPa säkenöi ajoittain kirkkaasti, mutta taso heitteli pelien välillä. Kolmikolla voi olla mahdollisuus sekoittaa pakkaa playoffeissa, mutta useamman ottelusarjan voittamiseen on vaikea JKL uskoa. 

Pekka Virta menetti yli puolet Lukon runkosarjan otteluista koronatartunnan takia. JÄÄKIEKKO 17

PLAY OFF 2021 ”Eihän joukkuetta ikinä ideaaliksi saa. Aina siinä on jotain hiottavaa.” Kalle Sahlstedt TEKSTI: Antti Wennström KUVAT: AOP ja Europhoto VIISAASTI KOOTTU. Lukkoon on hankittu harkiten pelitapaan sopivia pelaajia. 18 JÄÄKIEKKO

PLAY OFF 2021 HAASTAJASTA SUOSIKIKSI V uonna 2018 Rauman Lukon täyspäiväisenä urheilujohtajana aloittanut Kalle Sahlstedt on ollut suuressa roolissa Liigan mestarisuosikkeihin hiljalleen nousseen joukkueen kehityksessä. Kun Sahlstedtin täyspäiväinen työsuhde alkoi, oli ensimmäisellä kaudella (2018–19) käsissä lähinnä muiden kokoama joukkue. Ennen sitä tuleva urheilujohtaja hoiti vielä edellistä pestiään Turussa, ja työsti Lukkoa koskevaa strategiaa vapaa-ajallaan innokkaasti aina kuin jaksoi. Joko Lukko on nyt ideaalijoukkue? – Eihän joukkuetta ikinä ideaaliksi saa. Aina siinä on jotain hiottavaa, sanoo Sahlstedt. Kolmen kauden aikana Lukko on nuorentunut huomattavasti. Keski-ikä oli vielä RAUMAN LUKKO on noussut parin viime vuoden aikana pitkäaikaisesta haastajasta mestarisuosikiksi. Kalle Sahlstedt paljastaa yksityiskohtia siitä, miten joukkueen pelaajisto on rakennettu. kaudella 2017–18 oli noin 26,7 vuotta, mutta kuluneella kaudella lukema on pudonnut 24,1 vuoteen. Tällä hetkellä yli 30-vuotiaita pelaajia joukkueessa on vain kaksi: 38-vuotias Toni Koivisto ja 31-vuotias Anrei Hakulinen. Sellaisenaan joukkueen nuorentaminen ei ole ollut itseisarvo. Runkopelaajissa tietty painopisteen siirto on ollut tavoitteena, mutta myös kokemukselle on yhä joukkueessa paikkansa. – Jos nyt ajatellaan tämän kauden joukkuetta, meillä on esimerkiksi kokeneita pelaajia aika vähän. Ei se ainakaan haittaisi, jos Ilkka Heikkinen olisi vielä jatkanut uraansa. Sellainen pelaajatyyppi tuolla vielä menisi oman kylän poikana ja johtajatyyppinä, miettii Sahlstedt. Sahlstedt muistuttaa, että raumalaislähtöisiä pelaajia joukkueessa on nyt todella vähän. – Jesse Virtanen tulee äkkiseltään mieleen kiinnostavana, kun puhutaan ihan huippupelaajista. Eero Elo meillä kävikin, ja jatkaa nyt Sveitsissä. Käytännössä paluumuuttajien saaminen on hirmuisen vaikeaa, kun heitä ei juuri ole. Muuten paljon hyvää tuossa on. JÄÄKIEKKO 19

PLAY OFF 2021 ENSIASKELEET Ensimmäisiin pelaajahankintoihin tuleva urheilujohtaja vaikutti vain mielipiteillään ennen virallisen pestin alkua. – Minulle soitettiin, että jos saadaan Ville Heinola, niin otetaanko. Sanoin, että totta helvetissä, tehkää kaikkenne sen eteen. Keväällä olin mukana myös, kun Ilomäen Artun jatkosopimusta ja (Justin) Danforthia katsottiin. Yksi osa joukkueesta on pysynyt lähes muuttumattomana koko kolmen kauden jakson: maalivahtipeli, monella mittarilla tärkein palanen. – Se on uskomattoman hieno homma. Molemmat ovat kuitenkin omaa kiekkoväkeä. Olemme kummatkin halunneet pitää, ja he ovat pysyneet. Lukon puolustus on rakentunut monipuoliseksi vahvuudeksi. YKKÖSSENTTERI. Daniel Audette (kesk.) on täyttänyt hyvin Justin Danforthin jättämän paikan. 20 JÄÄKIEKKO – Ville on tietysti ollut meillä iso palanen nämä vuodet, ja nyt Robin Press viime ja tämän kauden isossa roolissa. Pakistoa halusimme vähän kiekollisemmaksi. Sama tietty hyökkäyksessäkin, kun sitä taitoa pidän arvossaan, kiekollista osaamista. KIEHTOVAT KIEMURAT Joukkueen rakentamisessa toiset hankinnat ottavat enemmän aikaa. – Joissain voi käydä niin, että tuntuu, ettei saa millään, mutta pelaaja tulee uudelleen pinnalle. Westerholmin veljekset olivat erityisen pitkä prosessi. Ei ollut mikään yhden tai kahden puhelinsoiton hankinta, muistelee Sahlstedt. Josef Boumedienne tulee urheilujohtajan sanojen mukaan aina näyttelemään isoa roolia, kun seurassa katsotaan ruotsalaisia pelaajia. – Hän tuntee heidät, agentteja ja muita tahoja. Agenttien kanssa toimiessa urheilujohtaja ei kerro kokeneensa vedätyksiä, vaikka onkin itse toimistopuolella tuoreempi tapaus. – Pääsääntöisesti suomalaisten agenttien kanssa toimiminen on asiallista ja rehellistä. Etenkin entisiä pelaajia tuntee hyvin. Tietysti on niin, että joidenkin kanssa on vähän helpompaa kuin toisten kanssa. Ulkomaisten agenttien piirissä on vähän enemmän kirjavuutta, Sahlstedt toteaa. – Vuosien varrella tietysti tulevat tutuksi ne, jos jonkun kanssa on pirun vaikea työstää sopimuksia, kun koko ajan vain kilpailutetaan. Silloin tulee fiilis, että annetaan olla suurimmaksi osaksi, ja yritetään vain niitä pelaajia, jotka tosissaan, todella paljon haluamme. Sopimusneuvotteluissa Sahlstedt sanoo ymmärtävänsä pelaajien aseman. – Agentin tehtävä on tietysti hankkia pelaajalle mahdollisimman hyvä sopimus. Ehkä se olisi jollain lailla kiva, että pelaaja miettisi rahan ensin valmiiksi, sen mihin on tyytyväinen, ja sitten nappaisi kiinni, jos pääsee siihen Lukon kanssa. Urheilujohtaja näkee koronan tuoneen hieman ”lisärealismia” yhteisön tekemiseen. – Viimeistään viime kuukausien aikana jokainen on ymmärtänyt, että korona-aikaan olemme kaikki samassa veneessä, seurat, pelaajat, agentit. Rahaa on vähemmän jaettavissa, se vain on niin. Tilanne ei ole helppo kenellekään.

PLAY OFF 2021 VAHVA KAKSIKKO. Lassi Lehtinen ja Oskari Setänen ovat torjuneet mainiosti. – Oleskelulupaa, lippuja, lappuja Kelaan, kortteja, avaat pankkitilejä, vähän orpona olisit niitä yksin hoitamassa. Voihan se olla muutenkin aikamoinen shokki, kun tulet isosta Kanadan kaupungista ja astut tuonne Rauman kadulle ihmetellen: ”Mis kaikki o?”. OIKEA KEMIA KOKONAISUUTEEN Päävalmentaja Pekka Virta on aiemmin sanonut, ettei joukkueita voi rakentaa äärimmäisyyksien varaan, vaan tasapainoisena sekoituksena. Filosofian kantavana ajatuksena on hankkia riittävästi pelaajia, joilta seura tietää mitä saa, ja sitten sopiva annos riskinottoa. Hyvä Kalle Sahlstedt joukkue ei rakennu sillä, että kaikkien yli 20 pelaajan kohdalla otetaan riski. Vaativa siirto olisi joka tapauksessa, eikä – Siinä Pekka on kyllä oikeassa. Pitäisi olla haastavuus rajoittuisi aloituksiin. vähän kaikkea: nuoruutta, keski-ikää, koke– Se vaatii paljon kovempaa puolustusvalmusta. Sellaisia, jotka pelaavat tietyllä tasolla, miutta, ja hirveästi tulee kamppailupeliä lisää, jos ei ihmeellistä tapahdu. Nuorilla kehitystä, omissakin. vanhoilla sitä, että taso pysyy. Ei voi olla kautta, jolloin kaikki ylittävät tasonsa samalla kauULKOMAALAISENA RAUMALLA della. Vastuutakaan ei kaikille riitä. Lukossa henkinen puoli rakentuu Sahlstedtin Lupaavan pelaajan ensimmäisten sopikertoman mukaan kahdelta taholta. muksien rinnalla merkittävämpää voi olla – Meilläkin on henkinen valmentaja seujatkon tekeminen. rassa. Näen tässä kuitenkin fysio- ja huolto– Ei ole taikakeinoja eikä ole yhtä, kahta tai tiimin ison arvon. He ovat hienoa porukkaa, kolmea asiaa, joita pelaaja miettii tehdessään jotka ovat aina auttamassa ja kuuntelemassa. uutta sopimusta. Siksi joka kerta saa olla piEtenkin ulkomaalaisten kanssa, kun olemme run tyytyväinen, kun kehittyvä pelaaja tekee pitäneet poistumispalaverin ja he ovat kerjatkosopimuksen. Se on omalla tavallaan ontoneet kokemuksiaan, saa huoltotiimimme nistuminen. heiltä aina extrakiitokset. – Jos joku Danforth lähtee KHL:ään, niin Etenkin ulkomaalaispelaajille sattuu joskus sekin on osoitus siitä, että pelaaja on meillä erikoisia kommelluksia, joskus erikoisissa pai- mennyt eteenpäin. Ainoastaan voit harmikoissa erikoisena kellonaikana. tella, että lähtee superhyvä pelaaja, mutta – Kun tshekki- tai venäläispelaaja saa ylieteenpäin meneminen kohti maailman panopeussakot, he saattavat ensimmäisenä tar- rasta liigaa, siitä voi olla onnellinen ja laittaa JKL jota rahaa poliisille, Sahlstedt naurahtaa. onnenpotkun perseelle.  ”Ei ole taikakeinoja eikä ole yhtä, kahta tai kolmea asiaa, joita pelaaja miettii tehdessään uutta sopimusta.” SENTTERIT TIUKASSA Lukko on turvautunut kärkisenttereissä vahvasti ulkomaalaisiin pelaajiin. Tällä kaudella ykkösen keskellä häärii Daniel Audette. – Tuntuu, että ykkös-kakkossenttereistä on aina kova kilpailu ja pula. Emme ole varmasti siinä yksin. Hyvät suomalaiset sentterit kelpaavat aika hyvin ulkomaille. Jos sinulla on hyvä kotimainen sentteri, ulkomaisten seurojen tullessa mukaan Suomen seurat ovat helisemässä. Tarjouksiin on vaikea vastata, Sahlstedt pohtii. – Heistä, jotka jäävät, on 14 muuta Liigaseuraa kilpailemassa. Siksi olemme usein ottaneet ulkomaalaisia. Kauteen 2020–21 lähtiessä Lukon laiturien tilanne oli hyvä. Sentterivajetta paikkasi Heikki Liedeksen siirto keskelle jo edellisen kevään aikana. – Sillä tavalla piti löytää enää kaksi sentteriä lisää. Lisäksi meillä on Saarelan Aleksi ja Hakulinen sellaisia, jotka tarvittaessa voisivat pelata sentterinä oikein tiukan paikan tullen. JÄÄKIEKKO 21

TOP 15 TEKSTI: Antti Wennström TOP 15 -ARVIOT: Jari Perkiö KUVAT: Europhoto ja AOP SHL:n seiskapakista Liigan parhaaksi Ruotsalaisesta ROBIN PRESSISTÄ on hioutunut Liigan paras puolustaja. Lukon ylivoimapelin ykköspyssy kertoo, miksi hän on onnistunut juuri Raumalla. K un Rauman Lukko hankki puolustukseensa Robin Pressin, se tiesi saavansa sen aikaista rooliaan paremman puolustajan. Nyt sillä on riveissään yksi Liigan parhaista pelaajista. Pressin taustalta löytyy NHL-varaus ja kaksi kautta Pohjois-Amerikassa Chicago Blackhawksin organisaatiossa. Peliaikaa irtosi enemmän ECHL:n kuin AHL:n puolelta. ECHL:n maine on vaihteleva. – Negatiivista ei varsinaisesti jäänyt käteen. Olisin tietysti halunnut pelata enemmän AHL:ssä, mutta olen silti erittäin tyytyväinen, että lähdin. ECHL oli urheilijalle hyvin erilainen kuin sarjat Ruotsissa tai Suomessa. Pelaaminen oli hyvätasoista ja halleilla kaikki hoidettiin viimeisen päälle, ruotsalaispuolustaja miettii. ECHL:stä puhuttaessa nousee esiin kysymys urheilullisuudesta kaukalon ulkopuolella. – En sanoisi sitä epäammattimaiseksi, mutta jääkiekkoilun ulkopuolisesta tekemisestä ei välitetty niin paljon kuin täällä. Periaatteessa sai tehdä vähän mitä halusi, jos vain pelasit hyvin ja joukkue pärjäsi, Press summaa. NHL-VARAUS EI YLLÄTYS Press on lähtöisin kiekkoperheestä. Isä Robertilla on pelaajataustaa alasarjoista sekä valmentajauraa juniorien sekä alasarjajoukkueiden peräsimestä. Robinin 21-vuotias pikkusisko Ida ylsi nuorisomaajoukkueisiin sekä SDHL:n mestariksi Djurgårdenissa ennen kuin lähti vuonna 2018 NCAA-jäille Mainen yliopistoon. Siellä on vierähtänyt kolme kautta. – Elämässäni ei ole juuri ollut aikaa, jolloin kiekkoilu ei olisi ollut osa elämääni. Aloitin tosin kiekon varsin myöhään, 8-vuotiaana. Sitä ennen pelasin vain salibandyä. Jääkiekkoilu ja jalkapalloilu rupesivat tuntumaan hauskemmilta, Press kertoo. Pressistä kehittyi hiljalleen hyvä pelaaja – hyökkääjänä. Siirto pakin paikalle tuli vasta täysikäisyyden kynnyksellä. 22 JÄÄKIEKKO Viimeiset juniorivuodet ja ensimmäiset aikuisvuodet Press pelasi kotikaupunkinsa Uppsalan Almtuna IS:ssä. Press varattiin Blackhawksiin kesällä 2013. – Varaus tuli hieman, muttei täysin yllättäen. Olin parin heidän kykyjenetsijänsä kanssa jutellut, ja pari muutakin kiinnostunutta seuraa oli. Lisähaastetta ja SHL-paikka aukeni Södertälje-vuosien jälkeen Djurgårdenissa. Amerikassa nuori mies kävi kahteen otteeseen. – Uusi kulttuuri, sinne pääseminen, uudella mantereella eläminen. Ikimuistoinen kokemus, vaikkei tie vienyt NHL:een asti, Press luettelee. Hän ei tiedä varmaksi, olisiko uutta farmisopimusta tuolloin tarjottu, sillä päätös palata Ruotsiin syntyi hyvän Färjestad-tarjouksen myötä. OMA PÄÄ KUNTOON Press hankittiin Lukkoon aikana, jolloin puolustuksen painopistettä käännettiin puolustavista puolustajista kiekollisempiin. – Juttelimme agenttini ja seuran kanssa jatkostani. Olin Färjestadissa seitsemäs tai kahdeksas pakki, koska materiaali oli niin kova. Keskustelu Kalle Sahlstedtin kanssa vakuutti minut siitä, että minulla olisi tilaisuus ansaita suurempi rooli Lukossa. Myös ajatus uudesta maasta kiehtoi, vaikken tiennyt Suomen olosuhteista paljoa. Sahlstedt analysoi käsitteen ”puolustava puolustaja” muutosta. Kun kärjistetysti he olivat aiemmin betonijalkaisia poikittaisen mailan tarjoajia, niin nyt käsite on muuttunut. – Hyvä puolustava puolustaja on jämäkkä, voittaa kamppailuja, eikä jätä liian isoja etäisyyksiä vastustajan hyökkääjiin, ja pelaa tiloja pois sekä hyvin alivoimaa. Se ei kuitenkaan enää riitä, vaan pitää olla riittävän kiekollinen. Täytyy antaa ainakin ensimmäinen syöttö laadukkaasti. Vahvaa peruspelaamista ja virheettömyyttä, voittavia elementtejä siihen.

01 ROBIN PRESS LUKKO JÄÄKIEKKO 23

ONNITELTAVANA. Robin Press on Liigan eniten jääaikaa saanut pelaaja. Hän oli maaliskuussa Liigan puolustajien maali- ja pistepörtssin ykkönen. 24 JÄÄKIEKKO

TOP 15 Lukossa sellaisia ovat nyt selkeimmin Miska Kukkonen ja Roni Sevänen. Samuli Piipponen tuli samanlaiseen rooliin. Vili Saarijärvi ja Thomas Gregoire ovat kiekollisempia, Lukas Klok ”sellainen välimallin pelaajatyyppi” – Pressin puolustamista alettiin parantaa jo viime kauden aikana. Ei hän mitenkään huono ollut, mutta selkeästi parempi hyökkäämisessä, Sahlstedt kertaa. NOLLA-NOLLAKIN KELPAA Ruotsalaispakkiin saatiin istutettua uutta toistuvien videosulkeisten myötä. Siinä roolissa oli mukana myös Heikki Liedes, jonka sujuva englanti käänsi jokaisen yksityiskohdan Pressille. – Olen toden totta kehittynyt siinä. En saanut edes pelata alivoimaa aikaisemmin. Aluepelaaminen, keskustan puolustaminen on kehittynyt. Myös oman pään nollan pitäminen on nautinnollista, vaikken joka ottelussa tekisi maaleja tai pääsisi pisteille, puolustaja sanoo. – Parempi puolustaminen tekee pelaamisesta helpompaa. Kiekko ei pyöri koko ajan omassa päässä. Päävalmentaja Pekka Virta on eräs Liigan pitkäaikaisimmista valmentajista. – Han kan mycket hockey. Hän on hyvä valmentaja, joka osaa pelin hyvin. Olemukseltaan hän on toki vanhan liiton valmentajatyyppi, joka sanoo suoraan hyvät ja myös huonot asiat, jos pelaajat eivät pysy pelisuunnitelmassa. Ruotsalaispelaaja nostaa tärkeimmäksi ominaisuudeksi Virrassa ja Lukossa sen, että jokainen virhe ei vie heti ”popcornille”. – Juuri se asia on nyt Lukossa hyvin. Meillä on korkea vaatimustaso ja tekemiseen pitää keskittyä, mutta pelaajat saavat myös toisen mahdollisuuden korjata virheitään. On myös erilaisia virheitä – se, jos laiskottelet pelisuunnitelmasta, ja sitten jos ei osaa jotain. Jälkimmäisen kohdalla apua löytyy varmasti. RAUMAN KUVIOT Rauma on tarjonnut riittävästi virikettä vapaa-ajallakin. Eniten Press kertoo viettävänsä aikaa Linus Nymanin kanssa. Myös Liedes ja Oskari Setänen ovat usein juttuseurana. Ruotsia puhuvia joukkueessa ei kummemmin ole. – Kaupungilla liikkuessa kuulen ruotsia lähinnä Citymarketin kassalla, Press kertoo. Koronauutisten seuraaminen on ollut pakko jättää hiljalleen vähemmälle. Press on myös haastattelussa todennut, että koronatilanteen puolesta on todennäköisesti helpompaa pelata Suomessa. – Alussa seurasin molempien maiden asioita, koronaa koskevaa politiikkaa. Kun siihen ei kuitenkaan voi varsinaisesti vaikuttaa, olen kuunnellut tärkeimmät muutokset ja keskittynyt jääkiekkoiluun. Korona on tuonut harmillisia muutoksia Ruotsissa asuvien läheisten tapaamiseen. – Edelliskauden aikana ehdin nähdä läheisiäni Ruotsis- sa kaksi kertaa. Nyt en. Se oli sääli etenkin jouluna. Facetime on ollut välillä kovassa käytössä. Olen tullut tänne kuitenkin pelaamaan jääkiekkoa, joten kunnioitan määräyksiä. Maailma ei kaadu siihen. Pettymykseen eli kauden keskeytymiseen päättynyt edelliskausi pyyhittiin mielestä, kun seura käytti riemuiten Pressiä koskevan option. Raumalla toista mestaruutta on odoteltu vuodesta 1963 asti. Toimittaja lupaa, että mestarijoukkueesta raumalaiset muistaisivat hänet vaikka seuraavat 40–50 vuotta. Ehkä jopa pystyttäisivät hänelle patsaan? Press nauraa ajatukselle. – Mestaruus olisi varmasti mahtava kaikille paikallisille. Toivottavasti heidän ei tarvitsisi odottaa sen jälkeen yhtä pitkään! TRE KRONOR VASTAAN LEIJONAT Omasta tulevaisuudestaan Press ei halua tehdä liian suuria julistuksia nyt. Tre Kronor ja NHL kiinnostavat yhä. – Vaikea sanoa. Olen tyytyväinen, että olen tämän mahdollisuuden myötä kehittynyt. Jatkosta en kuitenkaan tiedä. Toivon tietysti NHL-mahdollisuudenkin olemassaoloa. Aikuisten maaotteluita hänellä ei vielä ole. Press naurahtaa toimittajan muistelmalle siitä, kuinka Oliver Ekman-Larsson on saattanut olla parhaankin NHLkautensa jälkeen maajoukkueessa seiskapakki. – Kukapa tietää. Yritän tehdä parhaani. Ruotsissa on todella paljon hyviä puolustajia, joten paikoista riittää kamppailua, NHL:stä, KHL:stä, SHL:stä. En varsinaisesti mieti asiaa, mutta toivon kyllä. Se olisi upeaa. Pelit Suomea vastaan ovat hänellekin aina olleet suuri nautinto – myös televisiosta. – Me Ruotsissa olimme aina ennen varmoja siitä, että voitamme Suomen. Viiden maalin takaa-ajosta nouseminen on se ikimuistoisin. – Voittaminen on kuitenkin käynyt hiljalleen vaikeammaksi ja tuntuu, että häviämme kerta toisensa jälkeen. Pelit ovat suuri jännitysnäytelmä koko kansalle. Ikkunaverhot vedetään kiinni ja muut laitteet pistetään hiljaiseksi, Press JKL naurahtaa.  PRESSIN ADJUTANTIT SIJAT 2-15 ���� Jääkiekkolehti valitsi Liigan runkosarjan viisitoista parasta pelaajaa. LIIGAN runkosarjan päätöskierrokset ovat vielä pelaamatta, mutta Jääkiekkolehti teki omat valintansa hiukan etuajassa. Lukon ruotsalaispuolustaja Robin Press oli helppo nostaa kärkimieheksi. Pressin seuraksi valittiin neljätoista kiekkoilijaa. Ratkaisuissa painotettiin enemmän pelaajien henkilökohtaista onnistumista kuin merkitystä omalle joukkueelle. Toki tämäkin seikka huomioitiin. JÄÄKIEKKO 25

TOP 15 02 JOSH KESTNER Teksti: Jari Perkiö Kuvat: Europhoto TPS Hanakasti ampuva amerikkalaisvahvistus näkee silmissään aina maalin ja haluaa yrittää pienimmistäkin kulmista. Toki laitahyökkääjä hallitsee muutkin osa-alueet, mutta laukaus tekee suurimman eron saman kategorian pelaajiin. Saapui Turkuun farmin farmista ECHL:stä ja avasi taas suomalaissilmiä. Siitäkin sarjasta voi löytää kovia tekijöitä. On sanonut suoraan, että SM-liiga on välietappi matkalla johonkin kovempaan sarjaan – kenties KHL:ään, kenties takaisin Pohjois-Amerikkaan. EEMELI SUOMI ILVES Takuuvarmaa työtä illasta toiseen. Ilveksen johtaja kamppaili pistepörssin voitosta jo viime kaudella, mutta silloin Suomen kaukaloihin ”liian hyvä” Lukkohyökkääjä Justin Danforth korjasi potin. Tunnollinen laituri on jatkanut lähes piste per peli -tahtia viime kauden tapaan. Kapteeni yritti kantaa vähän liiankin suurta kuormaa syksyllä loistaneiden NHL-lainojen palattua PohjoisAmerikkaan. Tehopisteet kertovat vain osan miehen arvosta. Tekee monia pieniä asioita oikein. 05 PETRI KONTIOLA HPK Viimeisiä vanhan liiton mohikaaneja. Vaikka kaikki puhuvat aina ajan ja tilan vähenemisestä, 36-vuotiaalle sentterille tulee harvoin kiire. Hän pystyy operoimaan kiekon kanssa myös ahtaissa väleissä ja paineen alla. Mailataito ja peliäly korostuvat ylivoimalla, kun kaukalossa on hiukan enemmän vapaita väyliä. Hän löytää aukot ihailtavan hyvin. Veteraanin suuruus on perustunut aina tekemiseen, mutta HPK:ssa on pitänyt ottaa myös johtajuutta aiempaa enemmän. Kenties juuri tässä on ollut kauden suurin haaste. 26 JÄÄKIEKKO 06 VILI SAARIJÄRVI LUKKO Todennäköisesti tässä yhteydessä hehkutettaisiin puolustajaa vielä enemmän, ellei Lukolla olisi herraa nimeltä Press. Toki hän on nytkin ruotsalaisen tahdissa monilla liigamittareilla – ja päälle tuli vielä Leijona-debyytti. Rovaniemen kasvatti on erinomainen luistelija ja taitava kiekonkäsittelijä. Kun kamppailuvoimaakin on tullut lisää, käsissä on melkoinen kultakimpale. Liigadebyytti tuli vasta tällä kaudella, koska 23-vuotias pakki vietti kuusi edellistä talvea Pohjois-Amerikassa. NHL-unelma ei toteutunut ainakaan vielä. 03

04 SEBASTIAN WÄNNSTRÖM ÄSSÄT Kuka ihmeen Wännström? Jopa vannoutuneimpien lätkäfanien piti piipahtaa Eliteprospectsin sivulla, kun Ässät kertoi hyökkääjähankinnastaan. Hurraahuudot jäivät vähiin perehtymisen jälkeen. Odotuksiin nähden tulokset ovat yllättäneet kaikki. Työmiehenä tunnetusta laiturista on kuoriutunut Porissa armoton maalitykki. Ruotsalaisella oli koossa huikeat 26 osumaa jo maaliskuun puolivälissä. Aiempi ammattilaisajan ennätys oli 14 maalia kaudelta 2015–16. Laukaus lähtee nopeasti myös vaikeammista asennoista. 3 07 AHTI OKSANEN KOOKOO Isokokoisesta hyökkääjästä on kuoriutunut entistä vaarallisempi ja monikäyttöisempi pelaaja ”vanhoilla päivillä”. 28-vuotias laituri on auttanut joukkuetta eteenpäin sekä liigauran suurimmalla pisteryppäällä että esimerkillä. Vahvat esitykset poikivat myös miesten Leijona-debyytin. Pohjois-Amerikassa karaistunut kiekkoilija kävi tutustumassa viime kaudella KHL:n arkeen ja sai sieltä lisäeväitä tämän kauden näyttävään läpimurtoon. Toki jo SaiPa-kausina (2017–19) syntyi vahvaa jälkeä. ANTON LUNDELL HIFK 08 Harmi, kun IFK:n nuoren tähden liigakausi katkesi jo toistamiseen Ruotsin maajoukkueturnauksessa tulleen koronatartunnan takia. Tauko venyi reilusti yli kuukauden mittaiseksi ja vei sentteriltä noin kolmasosan kaikista runkosarjaotteluista. Hän oli myös vuodenvaihteessa pitkän pätkän poissa IFK:n vahvuudesta nuorten MM-keikan takia, mutta silloin SM-liiga oli pääosin tauolla. Huippulupaus takoi ennen koronamurheita 24 ottelussa 16 maalia ja todisti näin suuruutensa. JÄÄKIEKKO 27

TOP 15 09 LASSI LEHTINEN LUKKO Toisen polven liigavahti väläytteli jo kahdella edelliskaudella, mutta se oli vasta alkusoittoa tämän talven esiinmarssin rinnalla. 22-vuotias raumalaisveskari on ollut kiistattomasti koko sarjan paras torjuja. Toki Lukon vahva joukkuepuolustus helpottaa urakkaa, mutta tämä ei himmennä sädekehää tippaakaan. Tammikuussa tuli huikea 296 minuutin ja 48 sekunnin nollaputki. Se jäi vain reilun viiden minuutin päähän liigaennätyksestä. Suoraa jatkumoa juniorivuosille, jolloin hänet valittiin parhaaksi molariksi C-, B- ja A-junioreissa. HANNES BJÖRNINEN PELICANS Monipuolinen sentteri pelaa kiistattomasti uransa parasta jääkiekkoa. Hän rikkoi oman piste-ennätyksensä jo varhaisessa vaiheessa, vaikka maajoukkueturnauksen takia jäi lähes kymmenen peliä väliin. Eikä kapteenin arvoa mitata pelkästään pörssin perusteella. Sarjan paras aloittaja on erittäin arvokas kaveri myös alivoimalla sekä erien ja otteluiden ratkaisuhetkillä. Rooli on korostunut entisestään sen jälkeen, kun pistelinko Ryan Lasch lähti Zürichiin. Uskollinen Pelicansille ja siksi todella pidetty Lahdessa. 13 10 CODY KUNYK 12 DANIEL AUDETTE LUKKO Lukko löysi hämmästyttävän hyvän korvaajan viime kauden kirkkaimmalle liigatähdelle Justin Danforthille. Kun Daniel Audetten sopimus varmistui, kanadalaissentteri hehkutettiin puhki melkein samalta istumalta. Raumalaisjoukkueen urheilujohtaja Kalle Sahlstedt oli aivan tohkeissaan. Audette on pelannut hienosti, mutta ehkä odotusarvot kohosivat liiankin korkealle jo esittelyvaiheessa. Niinpä kuluttajille ei ole tahtonut riittää oikein mikään. Tältä sentteriltä löytyy taitoa ja peliälyä vaikka muille jaettavaksi. 28 JÄÄKIEKKO KÄRPÄT Oululaisjoukkueen ykköshankinta tuntee SM-liigan metkut erinomaisesti kolmen edelliskauden (kaksi SaiPassa ja yksi HPK:ssa) jäljiltä. Vaikka tämä helpottaa osaltaan pelaamista, kanadalaissentterin kausi ei ole ollut pelkkää ruusuilla tanssimista. Hänelle tuli helmikuussa peräti kymmenen ottelun maaliton jakso, kun Kärppien ykkösketjun peli tökki oudosti. Kokenut ammattilainen pysyi ihailtavan tyynenä vaikeuksien keskellä ja löysi tehot sopivasti kevättä varten. 1

11 KRISTIAN KUUSELA TAPPARA Komean liigauran tehneen laiturin peli yskähteli syksyllä niin paljon, että kauden ensimmäinen maali syntyi vasta ottelussa numero 14. Kun kone lähti kunnolla käyntiin vuodenvaihteen jälkeen, tulosta syntyi parhaiden kausien malliin. Monikäyttöinen hyökkääjä nousi kamppailemaan pörssin kärkipaikoista taas kerran. Turha kai mainita, että 38-vuotiaan veteraanin panos kasvaa entisestään kevään ratkaisuhetkillä. Kädet eivät jäädy tiukoissakaan paikoissa. 14 ROBERT ROOBA JYP Kirkas valopilkku JYPin synkkyyden keskellä. Jo kahdeksas täysi SM-liigakausi menossa – ensin kolme Bluesissa ja nyt viides JYPissä. Muutti jääkiekkoilun takia Suomeen jo 15-vuotiaana teininä. Virolaishyökkääjä tahkosi pitkään työmiehen statuksella, mutta laiturista on kuoriutunut viime vuosina uusia piirteitä. Silti tämän kauden kova maalimäärä yllätti monet. Tahti kiihtyi entisestään helmi-maaliskuun aikana. Tuore jatkosopimus tarjoaa jyväskyläläisille tätä herkkua myös ensi kaudella. 15 KAI KANTOLA KALPA Veteraani-ikää lähestyvä laituri haki pitkään omaa paikkaansa liigaympyröistä, kunnes palaset ovat loksahtaneet paikoilleen Kuopiossa. On noussut KalPassa pelätyn ratkaisijan ja suuren liiderin rooliin. Viihtyy parhaiten maalin edustalla, mutta osaa tehdä kaukalossa paljon muutakin vääntää puolustajien kanssa. Nuoria lupauksia vilisevä joukkue tarvitsee tiukkoihin paikkoihin juuri tämäntyyppistä johtajaa. Pohjoisamerikkalaiset kiekko-opit näkyvät ennen kaikkea luonteen lujuudesta ja peräänantamattomuudesta. JÄÄKIEKKO 29

PLAY OFF 2021 TEKSTI: Mika Arponen KUVA: Europhoto P Takalinjojen tasonnostajat udotuspeleissä perinteisesti peli kovenee ja joukkueiden kärkimiehiä otetaan huomattavasti runkosarjaa kovemmin. Tästä syystä tehoja kaivataan entistä enemmän myös kärkiketjujen tähtihyökkääjien takaa. Tässä artikkelissa etsitään ja nostetaan esiin puolustajia, jotka ovat pystyneet nostamaan tasoaan pudotuspeleissä tasolle, jota ei runkosarjassa olla nähty. TASAISESTI TASO YLÖS Liigahistoriassa yksi nimi nousee erityisesti esiin, kun katsotaan pudotuspeleissä tehopisteillä loistaneita puolustajia. Ensin HPK:ssa ja sitten HIFK:ssa 1990-luvun loppupuolella loistanut amerikkalaispuolustaja Brian Rafalski on aivan omilla lukemillaan. Useammat kuin yhdet pudotuspelit pelanneista Rafalskin pistekeskiarvo on selvästi suurin: 1,22 tehopistettä ottelua kohden. 30 JÄÄKIEKKO Joka kevät pudotuspelien aikaan kirjoitetaan lukuisia tarinoita sekä onnistuvista että epäonnistuvista pelaajista ja joukkueista. Jotkut ylisuorittavat, jotkut alisuorittavat ja jotkut jatkavat suunnilleen runkosarjan tasollaan. Yhteensä 30 ottelussa Rafalski teki tehot 16+20=36. Toki sittemmin NHL:ssä tähdistöottelutasollekin noussut Rafalski takoi runkosarjassakin pisteitä lähes 0,8 ottelua kohden, mutta nousu on silti melkoinen. Viime kaudella Liigassa pelanneista erottuu HPK:n takalinjoilla luutinut Petteri Nikkilä, joka on useammat pudotuspelit pelanneiden pistekeskiarvolistalla kautta aikojen peräti sijalla kymmenen 0,69 pisteen keskiarvollaan. Nikkilän uran pistekeskiarvo runkosarjasta on 0,39, joten tasonnosto kevääksi on ollut suuri. Esiin täytyy nostaa myös puolustajien kaikkien aikojen pudotuspelipistepörssin kärkinimi Arto Laatikainen. HPK:ssa tällä kaudella pelannut 40-vuotias pitkän linjan puolustaja on takonut pudotuspeleissä urallaan 131 ottelussa tehopisteet 12+55=67, eli 0,51 pistettä ottelua kohden. Runkosarjassa vastaava lukema on 0,33, joten peruspuolustajaksi varsinkin myöhempinä vuosinaan profiloitunut Laatikainen on pudotuspeleissä nostanut pelaajaprofiiliaan merkittävästi. YHDEN KEVÄÄN TÄHTITARINOITA SM-liigan 56 vuoden historian aikana selvästi kovin yksittäisen puolustajan kevät-

PLAY OFF 2021 HPK:n takalinjojen tähdet 2019. Arto Laatikainen (vas.) ja Petteri Nikkilä olivat tärkeässä roolissa toissa keväänä. tarina on Tappara-puolustaja Esa Väliojan kevään 1981 suoritus. Toista kauttaan liigatasolla pelannut 22-vuotias Välioja oli tehnyt urallaan ennen kevään tosipelejä 66 ottelussa yhteensä pisteet 6+6=12. Hopeaan päättyneissä pudotuspeleissä Välioja nousi kuitenkin kirvesrintojen tehokkaimmaksi puolustajaksi tehtyään kahdeksassa ottelussa pisteet 3+5=8. Pistetilastossa taakse jäivät niin monivuotinen maajoukkuepuolustaja Lasse Litma kuin tulokaskauttaan pelannut 17-vuotias Timo Jutila. Väliojan kevään 1981 pisteilotulitus jäi hänen uransa kovimmaksi suoritukseksi: liigatasolla hänen parhaaksi kaudekseen jäi 15 pistettä KalPassa kuusi vuotta myöhemmin. Tuoreemmista tarinoista muita näkyvämmäksi nousee Jukurien päävalmentajana toimineen Marko Kauppisen kevät 2008 Jokerien takalinjoilla. Ihan mukiinmenevän runkosarjan puoli pistettä per peli -tahdilla tehnyt Kauppinen vertyi pudotuspeleissä elämänsä lentoon ja merkkautti tehotilastoihin 14 ottelussa peräti pisteet 5+12=17. Kauppinen oli jo pari vuotta aiemmin Tapparassa väläyttänyt kevätosaamistaan tehtyään kuudessa pudotuspelissä seitsemän pistettä, mutta muutoin peräti 15 pudotuspelikevättä tuottivat 0,4 tehopistettä ottelua kohden, mikä on linjassa hänen runkosarjauransa pistetahdin kanssa. Myös jo aiemmin mainittu Laatikainen täytyy nostaa esiin tässäkin yhteydessä. Laatikainen voitti kevään 2015 pudotuspelien puolustajien pistepörssin tehopisteillään 0+17 yhteensä yhdeksässätoista ottelussa. Runkosarjassa sama määrä syöttöpisteitä oli vaatinut 47 ottelua, joten tuolloin 34-vuotiaan veteraanipuolustajan tasonJKL nosto oli melkoinen.  ENITEN PISTETAHTIAAN PLAYOFFEISSA NOSTANEET PUOLUSTAJAT 1975–2019 Pelaaja Joukkue Kausi R-sarja Playoff Erotus Esa Välioja Tappara 1980-81 0,19 1,00 0,81 Marko Kauppinen Tappara 2005-06 0,39 1,17 0,77 Teppo Numminen Tappara 1987-88 0,45 1,20 0,75 Marko Kauppinen Jokerit 2007-08 0,50 1,21 0,71 Brian Rafalski HIFK 1997-98 0,58 1,22 0,64 Heikki Riihiranta HIFK 1978-79 0,36 1,00 0,64 Tapio Levo Ässät 1979-80 0,67 1,29 0,62 Lasse Kukkonen Kärpät 2005-06 0,48 1,09 0,61 Pekka Marjamäki Tappara 1982-83 0,31 0,88 0,57 Timo Jutila Tappara 1985-86 0,57 1,13 0,56 Mika Strömberg Jokerit 1995-96 0,54 1,09 0,55 Tapio Levo Ässät 1978-79 0,58 1,13 0,55 Harri Ilvonen Tappara 2009-10 0,35 0,89 0,54 Hannu Pikkarainen HIFK 2007-08 0,47 1,00 0,53 Kari Suoraniemi Kärpät 1980-81 0,39 0,92 0,53 Vasemmalta nimi, seura kausi, pistekeskiarvo runkosarjassa, pudotuspeleissä ja muutos. Tilastossa mukana kyseisellä kaudella vähintään 5 playoff-ottelua pelanneet. JÄÄKIEKKO 31

LEIJONAT Erilainen kevät Leijonien kalenteria pitää rakentaa nyt poikkeuksellisesti MM-kisoista taaksepäin. TEKSTI: Jari Perkiö KUVA: Newspix24 A -maajoukkueen GM:llä Jere Lehtisellä on ollut poikkeuksellisen haastava palapeli edessään, kun hän on rakentanut Leijonien ohjelmaa kevään MM-huipennusta kohden. – Olemme luonnostelleet useammankin suunnitelman, mutta toisaalta pitää varautua isoihinkin muutoksiin. Ikinä ei tiedä, mitä seuraava päivä tuo tullessaan, Lehtinen kuvailee. Maalina on 21. toukokuuta alkava ja kokonaan Latviassa pelattava MM-turnaus. – Normaalisti olemme ryhtyneet luomaan kevään ohjelmaa ensimmäisestä leirityksestä lähtien, mutta nyt asiat pitää tehdä päinvastaisessa järjestyksessä. Aluksi on olennaista tietää, milloin joukkueiden pitää olla MM-kisapaikalla. Vasta sen jälkeen pystyy rakentamaan tarkempaa kalenteria taaksepäin, Lehtinen vertailee. Maaliskuun puolivälin tietojen perusteella Leijonien pitäisi aloittaa MM-leiritys maanantaina 19. huhtikuuta. Suunnitelman mukaan leirityksen alkupuolella pelattaisiin Nordic Cupiksi ristitty ottelusarja Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan kesken. Tämä tarkoittaisi kahta kohtaamista kutakin joukkuetta vastaan samassa maassa. Samaa formaattia käytettiin jo kaksi vuotta sitten. Silloin Suomi kävi Tanskan vie- 32 JÄÄKIEKKO raana ja kohtasi kotikaukalossa Norjan sekä Ruotsin. Vastavuoroisuusperiaatteen mukaan Leijonien pitäisi isännöidä nyt Tanskaa ja vierailla Norjassa sekä Ruotsissa. – On vielä auki, missä ja koska ja kuinka voidaan pelata. Kevään kiekkokalenteriin on kirjattu myös Euro Hockey Tourin päättävä Tshekin turnaus (13.–16.5.). PELATAANKO TSHEKIN EHT-TURNAUS? Carlson Hockey Gamesin yllä leijuu ymmärrettävästi kysymysmerkkejä helmikuisen Ruotsin EHT-kokemuksen jäljiltä. Silloin puhjennut koronakupla aiheutti tartuntoja ainakin Suomen ja Tshekin joukkueessa. – Tshekin turnauksen yksityiskohtia ei ole vahvistettu. Valmistavien otteluiden merkitys on Lehtisen mielestä erittäin suuri, koska pelaajat ovat erilaisessa valmiudessa Leijoniin liittyessään. Osalta löytyy tuoretta pelituntumaa kovista sarjakamppailuista, osalla voi olla lähes kahden kuukauden pelitauko. Tämä tarkoittaa käytännössä niitä KHLkiekkoilijoita, joiden kausi loppui 27. helmikuuta päättyneeseen runkosarjaan. – Tämä on aina tavallista haastavampi lähtökohta. Pelaajien pitää rytmittää väliaika viisaasti. Ensin on syytä vetää vähän happea,

LEIJONAT sen jälkeen aloittaa treenaaminen uudestaan ja hakea tuntuma peleistä. Ongelma korostuu, koska MM-kisat pelataan nyt kaksi viikkoa myöhemmin kuin aiemmin. Maaliskuun puolivälissä vahvistettiin, että SM-liigan runkosarja päättyy 13. huhtikuuta. Samassa yhteydessä arveltiin, että totutut paras seitsemästä -pudotuspelisarjat supistetaan muotoon paras viidestä. Vielä tammikuussa SM-liigan kilpailutoimenjohtaja Arto I. Järvelä arveli, että perälautaa saatetaan siirtää vielä hiukan eteenpäin. Siinä vaiheessa varauduttiin siihen, että mestaruus ratkaistaisiin vasta kesäkuussa. Silloin SM-liigan ratkaisuvaiheet ja MM-turnaus olisivat osuneet samaan ajankohtaan. – Onneksi tästä ajatuksesta on luovuttu. Ei olisi ollut kenenkään etu, jos nämä tapahtumat olisivat olleet päällekkäin, Lehtinen painottaa. NHL-VAHVISTUSTEN KISAKOHTALO AUKI Anton Lundell antoi vahvoja näyttöjä Ruotsin EHT-turnauksessa, mutta joutui jättämään sen jälkeen lukuisia liigapelejä väliin koronatartunnan takia. NHL on ilmoittanut, että monin tavoin poikkeuksellinen runkosarja päättyy 10. toukokuuta. MM-turnaus alkaa puolitoista viikkoa myöhemmin. – Se on jo nyt selvää, että mahdolliset NHL-vahvistukset tulevat niistä pelaajista, joiden kausi päättyy runkosarjaan. Pudotuspelikierroksien jälkeen ei ehdi enää mukaan. Lehtinen muistuttaa, että spekulointi on tässä vaiheessa ennenaikaista ja turhaa. – Kukaan ei tiedä, mikä on PohjoisAmerikan, Suomen ja Latvian koronatilanne siinä vaiheessa. Avoinna on myös se, minkälaisella karanteeniprotokollalla rapakon takaa voi ylipäätänsä tulla. Vaikka maailmantilanne on mikä on, MM-turnaus herättää suurta kiinnostusta. – Pelaajat haluavat pelata. Se ei ole ainakaan vähentänyt intoa, kun viime kevään turnaus jäi kokonaan väliin. Pitää muistaa, että MM-mahdollisuus voi olla jollekin pelaajalle vaikka ainutkertainen.  Sama pätee jo leiritysvaiheessa. – Jo leiritykseen pääsy on iso juttu aika monelle kaverille. Pelaajat ovat sopeutuneet tosi hyvin poikkeukselliseen tilanteeseen. Kukaan ei ole sanonut ainakaan minulle, ettei lähde mukaan, Lehtinen JKL summaa.  JÄÄKIEKKO 33

KHL | JOKERIT TEKSTI: Jussi Heimo KUVA: Mikko Taipale / Jokerit Markus Hännikäinen oli Jokereiden pirteimpiä pelaajia pudotuspeleissä. 34 JÄÄKIEKKO

JOKERIT | KHL Päätä pleksiin JOKEREIDEN pudotuspeleistä ei jäänyt mitään myönteistä kerrottavaa. Joukkue ei ollut fyysisesti, taktisesti tai henkisesti sillä tasolla, mitä KHL:ssä vaaditaan otteluiden voittamiseen. J okereiden kauden lopetuksesta tuli pannukakku. Joukkueen esitys playoffissa oli juuri sellainen kuin runkosarjan viime kuukaudet ennakoivat: väsynyttä ja peli-ilotonta. Lokomotiv Jaroslavl rallatteli helposti konferenssivälieriin otteluvoitoin 4–0. Jokereita ei tunnistanut samaksi joukkueeksi, joka vuotta aiemmin vei ottelusarjan 4–2 samaa vastustajaa vastaan. – Ero esityksissämme oli todella suuri. Viime keväänä pelasimme parasta jääkiekkoamme yksilöinä ja joukkueena. Nyt jäimme kauaksi parhaasta tasostamme, Jokereiden päävalmentaja Lauri Marjamäki vertasi. Jotain Jokereiden valmistautumisessa kauden tärkeimpiin peleihin meni pahasti pieleen. – Tammikuusta asti pelillinen ilmeemme oli alavireistä ja aito innostuminen pysyi poissa tekemisestämme. – Syystä tai toisesta olimme rikki pelillisesti, henkisesti ja fyysisesti. Miksi näin kävi pitää analysoida syvällisesti, Marjamäki summasi. EI HELPPOJA KEINOJA EIKÄ TEKOSYITÄ Päävalmentaja nosti heti käden pystyyn epäonnistumisen merkiksi ja antoi ymmärtää, että on tarvittaessa valmis väistymään sivuun. Jokereiden pääomistaja ja GM Jari Kurri kuittasi kuitenkin nopeasti, että henkilövaihdoksia ei ole tulossa. – Näissä tilanteissa on aina helppo osoittaa vain päävalmentajaa. Se olisi aivan liian helppo ratkaisu. Olemme tässä mukana yhdessä kaikki. Johto, valmennus ja pelaajat. Meidän kaikkien ja tutkittava toimintaamme ja otettava oppia virheistämme, Kurri paalutti. Jokereille pitää antaa plussat siitä, ettei se katastrofin jälkeen etsinyt helppoja selityksiä muutenkaan. Korona kiusasi joukkuetta ja karanteenien takia siirretyt ottelut rasittivat joukkuetta loppukaudella, kun pelejä pelattiin joulun jälkeen tiiviiseen tahtiin. – Kaikin puolin erikoinen ja henkisesti raskas kausi. Ihan kuin 100 peliä olisi pelannut. Koko ajan oli huoli päällä siitä, että saadaanko pelata ja tuleeko uusia tartuntoja, ja kuinka vakavasti viruksen saaneet sairastuvat, Kurri kuvailee tunnelmiaan. – Mutta koronan kanssa kaikki muutkin joukkueet joutuivat tulemaan toimeen. Jokereiden peliä pudotuspeleissä voisi kutsua taktisesti köyhäksi ja tehottomaksi. Kolme maalia neljässä pelissä on todella vaatimaton saldo – Lokomotivin suomalaishyökkääjä Teemu Pulkkinen teki yksin ottelusarjassa yhden osuman enemmän. Mutta millään taktiikalla ei ole merkitystä, jos pelissä ei ole tempoa ja taistelua. Lokomotiv voitti lähes kaikki tärkeimmät kaksinkamppailut. Sen takia tuli välillä jopa vaikutelma, että osa Jokereiden pelaajista vähät välittävät tuloksesta. Näin tyly totuus ei varmasti sentään ollut, mutta se panee silti pohtimaan, mikä on Jokereiden identiteetti tällä hetkellä. Pelaavatko pelaajat aidosti seuran puolesta ja toinen toisilleen joukkueena – vai ovatko syvimmät motiivit osalla pelaajista vain mukavassa tilipussissa? – Kyllä jätkät kaikkensa yrittivät, mutta jossain vaiheessa on valmennuksellisesti vedetty niin pahasti seinää päin, että renkaat olivat yksinkertaisesti aivan tyhjät. – Menestyminen on aina seurausta hyvästä valmistautumisesta. Nyt se oli kaksi viime kuukautta kaukana siitä, mitä sen olisi pitänyt olla ja tulos sen mukainen, Marja- mäki antoi synninpäästön pelaajille. Osasyy heikkoon valmistaumiseen oli myös lukuisissa loukkaantumisissa. Tästä syystä Jokereiden kokoonpano ei vakiintunut missään vaiheessa. Erityisesti hyökkäyspäässä käytännössä lähes joka ottelussa oli eri ketjukoostumukset. Selvää on myös, etteivät juuri ennen playoffeja pelikuntoon toipuneet pelaajat olleet läheskään parhaassa vireessään. – Ensi kaudella asioita pitää tehdä toisin. Konferenssimme on niin kova – täynnä huippujoukkueita – että tasoitusta ei voi yhtään antaa. Meidän on löydettävä oma tapamme olla pelin eri osa-alueilla parempia kuin vastustajat. Uskon, että valmennus löytää ne keinot, Jokereiden paras pistemies Brian O’Neill luottaa. KONKARIT TEKEVÄT TILAA NUOREMMILLE Jokereiden joukkue nuorenee ensi kaudelle. Pelaajakoordinaattori Janne Vuorisen mukaan uudet pelaajat ovat luisteluvoimaisia ja suoraviivaiseen peliin pystyviä. KHL:n sääntöjen mukaan muista seuroista siirtyvien pelaajien nimiä ei kuitenkaan saa julkaista ennen toukokuuta. – Vaatimustaso KHL:ssä nousee kausi kaudelta. Kovan palkkakaton seurauksena sarjaan tuli tälle kaudelle paljon nopeita ja taitavia nuoria venäläispelaajia. – He näyttivät tasonsa marraskuun Karjala-turnauksessa, jossa SM-liigapelaajista kootullla Leijonaryhmällä ei ollut mitään JKL palaa heitä vastaan.  JOKEREIDEN JATKAVAT SOPIMUSPELAAJAT MAALIVAHDIT: Sebastian Katajainen 2022, Anders Lindbäck 2023. PUOLUSTAJAT: Niklas Friman 2022, Alex Grant 2023, Jakub Krejcik 2022, Jaako Manninen 2022, Oliver Tuhkanen 2022, David Sklenicka 2022. HYÖKKÄÄJÄT: Marko Anttila 2022 (optio 2023), Henrik Haapala 2023, Aleksi Halme 2022, Markus Hännikäinen 2023, Mathias Hänninen 2022, Henri Ikonen 2022, Nicklas Jensen 2023, Jesse Joensuu 2022, Julius Junttila 2022, John Norman 2022, Brian O’Neill 2024, Iiro Pakarinen 2023, Jordan Schroeder 2022. Pelaajan nimen perässä sopimuksen päättymisvuosi. Tilanne 19.3.2021. JÄÄKIEKKO 35

NHL Maltilla rakennettu MUURI Suomen vuoden 2019 MM-kullan takuumies KEVIN LANKINEN, 25, on noussut Chicago Blackhawksin ykkösmaalivahdiksi. Tie huipulle ei ole ollut helppo. Lankinen on hyvä esimerkki siitä, miten kovalla työllä raivataan paikka NHL-tasolla. TEKSTI: Marko Leppänen KUVAT: Getty Images A ntti Niemi oli oivassa vireessä Chicago Blackhawksin maalilla keväällä 2010. Vantaalainen pelasi vasta toista NHL-kauttaan, mutta otti ykkösveskarin paikan ja siivitti joukkueen Stanley Cu- pin voittoon. Seuraavaa suomalaista ykkösmaalivahtia saatiinkin odottaa ”Windy Cityssä” yli kymmenen vuotta. Jos United Centeriin olisi saanut ottaa katsojia, moni heistä olisi huutanut Kevin Lankisen nimeä. Lankisen nimeen ei vannottu ennen kauden alkua, mutta niin vain hän on pelannut vakaata peliään illasta toiseen. Lankinen ei ole ainoastaan ottanut ykkösmaalivahdin paikkaa, vaan hän on ollut yksi koko NHL:n parhaista veskareista. Mikään ei ole irronnut hänelle helposti. ”AIKA NOUSTA NÄYTTÄMÄÄN” NHL-maalivahdiksi pääseminen ei ole koskaan ollut vaivatonta, mutta tätä nykyä vaativaan rooliin kasvaminen vaatii enemmän töitä kuin koskaan. Teini-ikäiset tähtipelaajat ovat harvinaisia ylipäätään. Auston Matthewsin ja Connor McDavidin kaltaiset superpelaajat ovat poikkeuksia. Parikymppisiä vakiomaalivahteja on vielä vähemmän. 36 JÄÄKIEKKO Maalivahdin työ NHL-tasolla on ensinnäkin fyysisesti vaativaa nykyisessä kovassa pelitempossa. Vedot tulevat kovaa ja kiekko vaihtaa suuntaa salamannopeasti, mikä vaatii varsinkin keskivartalon lihaksilta paljon. Ilman hyvää liikkumiskykyä ei NHL:ssä voi maalissa pelata. Siihen pannaan päälle kaikki henkinen paine ja kova pelitahti. Kevin Lankinen lähti valloittamaan PohjoisAmerikkaa syksyllä 2018, mutta hän sai odottaa kaksi kautta ennen tilaisuuden aukeamista. Lankinen totutteli kapeisiin kaukaloihin Rockford IceHogsin riveissä ja kävi kuuden ottelun ajan tutustumassa jopa ECHL:n Indy Fuelin toimintaan. Farmin farmin nukkavieruista halleista on pitkä matka NHL:n tähtiloistoon. – Jokainen menee urapolkunsa omaa reittiään. Olen kiitollinen kaikista urani aikaisista kokemuksista, hyvistä ja huonoista. Ne ovat muovanneet minua tähän hetkeen, Lankinen sanoo zoom-haastattelussa. – Nyt oli oikea aika nousta näyttämään mitä osaan. Ehkä on helpompikin tulla ”late bloomerina” 25-vuotiaana kuin 18-vuotiaana. Olen kypsynyt ottamaan isoa vastuuta. KOVAT NIMET POIS EDESTÄ Jos katsoo pari vuotta taaksepäin Blackhawksin maalivahtikokoonpanoa, selviää aika no- Kevin Lankinen on nostanut varmalla torjuntavireellään Chicago Blackhawksin taistelemaan pudotuspelipaikasta.

NHL JÄÄKIEKKO 37

NHL peasti, minkä takia Lankisella ei ollut mahdollisuus napata peliaikaa aiemmin. Robin Lehner poistui Chicagon vahvuudesta jo viime kaudella, kun hän siirtyi Vegas Golden Knightsiin. Toinen ”este” lähti täksi kaudeksi, kun Corey Crawford vaihtoi ensin New Jersey Devilsin riveihin ja lopetti sen jälkeen pelaamisen kokonaan. Kun taistelupareina ovat Malcolm Subban ja Matt Tomkins, on todennäköisempää saada peliaikaa kuin Lehnerin ja Crawfordin aikana. Kun tilaisuus tuli, Lankinen tarttui siihen heti kauden alussa niin hyvin, että nimi alkoi tulla nopeasti tunnetuksi PohjoisAmerikan kiekkopiireissä. Ensimmäinen ottelu Florida Panthersia vastaan oli vielä totuttelua, kun taakse meni viisi kiekkoa 30 laukauksesta. Sen jälkeen kahdessa Detroit Red Wingsiä vastaan pelatussa ottelussa Lankinen näytti tasonsa: 58 kudista meni sisään kolme. – Kauden alla oli vahva tunne, että oma ailakin koittaa. Tauon aikana tapahtui paljon hyviä asioita kehityksen kannalta. Sai hiottua peliä ja fysiikkaa pelin vaatimalle tasolle. Lankisen apuna syksyllä oli kokenut ja KHL:n nähnyt valmentaja Marko Torenius, jolta irtosi hyviä vinkkejä tulevaan. – Tuntuu, että olin henkisesti valmis ottamaan seuraavan askeleen. JOPA VUODEN TULOKKAAKSI? Kautta ei ehtinyt kulua monta viikkoa, kun Lankisesta alettiin puhua kauden sensaationa. Esimerkiksi TSN:n konkaritoimittaja Frank Seravalli totesi, että vuoden tulokkaan titteli on maalivahdeista auki Lankiselle ja Washington Capitalsin Vitek Vanecekille. Valinta olisikin harvinainen, sillä viimeksi maalivahti on julistettu vuoden tulokkaaksi kaudella 2008–09, jolloin Steve Mason sai kunnian. – Ei minua tuollaiset puheet hetkauta. Keskittyminen on kuitenkin omassa tekemisessä, päivä kerrallaan mennään. Tulokset seuraavat sitten perässä. Calder Trophyyn on vielä pitkä matka, mutta suomalaisittain jo asialla heruttelu tuntuu hyvältä. NHL:n modernina aikana suomalaisista on saanut nostaa vuoden tulokkaan tittelin vain Teemu Selänne, unohtumattoman tulokaskauden 1992– 93 jälkeen. Vaikka AHL valmistaa omalla tavallaan 38 JÄÄKIEKKO Kevin Lankisen vakuuttavat esitykset ovat nostaneet hänet Calder Trophy -ehdokkaaksi.

NHL ”Onhan tämä ihan eri peli, kun pelataan joka ilta maailman parhaita vastaan.” maalivahtia hyvin NHL-kaukaloihin, hyppy on monelle veskarille liian iso. Lankinen on pystynyt käsittelemään tilanteen mainiosti. – Onhan tämä ihan eri peli, kun pelataan joka ilta maailman parhaita vastaan. Jo tiivis otteluohjelma tuo haasteita. Kävi ottelussa miten tahansa, tulee seuraava peli nopeasti. – Mutta on tämä ollut kaiken kaikkiaan opettavainen kokemus. Ja vielä paljon on opittavaa. ”RAKASTAN PELAAMISTA” Lankisen ura on edennyt täysin toisella tavalla kuin esimerkiksi Kari Lehtosen, joka oli jo 18-vuotiaana hypetetty maalivahti ympäri maailmaa. Sinänsä hauskaa, että Lankinen on nimennyt Lehtosen yhdeksi esikuvistaan. Kiekko-Vantaan kasvatti siirtyi C-junnuikäisenä Jokereihin. Lahjakkuus tuli ilmi junioreissa ja SM-liigadebyytti tuli lokakuussa 2013, mutta peliaika oli tiukassa kovassa ryhmässä. Hän siirtyikin kolmen vuoden sopimuksella HIFK:hon, mutta sielläkin pelit sujuivat vielä vaihtelevasti. Tulppana oli Ville Husso, joka on niin ikään ottanut tällä kaudella edistysaskeleita St. Louis Bluesin riveissä. Aina kun alkoi näyttää paremmalta, tuli takapakkia. Isoin aallonpohja nähtiin syksyllä 2017, kun hän loukkaantui syksyn ensimmäisissä jääharjoituksissa. Edessä oli pitkä kuntoutus jouluun asti. HIFK:n maalivahtivalmentaja Jan Lundell muistelee, että Lankinen näytti asenteensa poissaolon aikana. – Hän oli palatessaan jopa aiempaan paremmassa kunnossa ja pääsi nopeasti jäätuntumaan kiinni, Lundell kehui. Loppukauden Lankinen pelasikin siihenastisen uransa parasta kiekkoa, ja kausi päättyi SM-pronssiin. Kärppien Veini Vehviläinen nappasi nenän edestä kauden parhaan maalivahdin tittelin, mutta kokonaisuutena tulevaisuus alkoi näyttää valoisalta. Toipuminen oli kuitenkin vahva näyte päättäväisyydestä. – Olen kiitollinen kaikista kokemuksista, hyvistä ja huonoista. MM-KULLASTA ISO NOSTE Siitä kypsyydestä nähtiin oivallinen osoitus vuoden 2019 MM-kisoissa, joissa Lankinen nousi koko kansan tietoisuuteen. Lankisen suoritus välierässä Venäjää vastaan on yksi MM-historian huikeimmista. Venäjän tähdet pyörittivät Suomen päädyssä Aleksandr Ovetshkinin ja Jevgeni Kuznetsovin johdolla minuuttikaupalla. Lankinen oli välillä ilman mailaakin ja selvästi täysin puhki, mutta hän jaksoi pitää nollan ja Suomi eteni finaaliin. Kanada kaatui finaalissa 3–1, ja Lankinen torjui 44 kertaa. Lankinen oli yksi Suomen juhlituimmista sankareista. Hänen rauhallisuutensa valoi uskoa koko joukkueeseen. – Sain MM-kisoista valtavan itseluottamusbuustin. Näin, että pystyn voittamaan maailman parhaita vastaan. Pelasin kovassa paikassa elämäni parasta lätkää. – Se oli nuorelle pojalle opettavaista, kun näin, että millaista on pelata kovassa painetilanteessa. Lankinen ei ollut koskaan nuorena kuulunut nuorten maajoukkueissa ydin- Hyvät tukijoukot taustalla MAALIVAHTI tarvitsee uransa varrella hyviä neuvonantajia. Kevin Lankisella ovat askelmerkit natsanneet paikoilleen siinäkin mielessä. HIFK:ssa hän pääsi itsekin seurassa pitkään pelanneen Jan Lundellin valmennukseen. Samojen käsien kautta maailmalle on lähtenyt muun muassa St. Louis Bluesin Ville Husso. Lundell kehui monen muun tapaan Lankisen määrätietoisuutta. – Lankinen ehti näyttää jo MM-kisoissa, että hän pärjää maailman huippuja vastaan. Niklas Bäckström palasi vuonna 2016 HIFK:hon NHLkiertueensa jälkeen. Lankinen otti siitä kaiken irti ja kyseli päivittäin neuvoja kokeneemmalta kollegalta. Bäckström antoi tipsejä mielellään ja kyseli vastaavasti niitä Lankiselta itsekin. – Kiinnitin huomiota päämäärätietoisuuteen ja suunnitelmallisuuteen. Mietin jo, että pohtiiko hän asioita jopa liikaa, Bäckström sanoi. Pitkään KHL:ssä valmentanut Marko Torenius veti jäitä syksyllä pitkän tauon aikana Lankiselle, Joonas Korpisalolle ja Edmonton Oilersin Mikko Koskiselle. Lankinen hyötyi paitsi Toreniuksen opeista, myös kollegojensa sparraamisesta. – Lankinen on kova tekemään töitä, ja hän tietää oman juttunsa. Hänellä on selkeästi halu kilpailla ja pärjätä, Torenius totesi. JÄÄKIEKKO 39

NHL ryhmään, joka olisi edennyt ikäluokasta toiseen. Nyt hän kuuluu eturiviin, kun valitaan Suomen maalivahtikolmikkoa parhaiden pelaajien turnauksiin. CHICAGON UUSI SANKARI Chicago Blackhawksin nimi ja logo ovat yksi kiekkomaailman tunnistettavimpia. Chicago on mahtava urheilukaupunki, jossa jääkiekkoilu on ollut aina vankassa asemassa. Jos chicagolaiselta kysyy suomalaisen urheilijan nimeä, vastaus on aika isolla todennäköisyydellä Chicago Bullsin koripalloilija Lauri Markkanen tai Blackhawksin maalivahti Lankinen. Lankinen myöntää, että tyhjät katsomot ovat hieman latistaneet hienoa kokemusta, mutta puhtaasti pelillisessä mielessä NHL-maailmaan tunkeutuminen on tuottanut hänelle syvää mielihyvää. Ja voi tuottaa vielä lisääkin. Blackhawks on yllättänyt useimmat asiantuntijat ja pelannut odotuksia paremman kauden. Pudotuspelipaikka on täysin realistinen. Pitkäaikainen johtajapelaaja Jonathan Toews on ollut terveyssyistä sivussa, mutta hänen aisaparinsa Patrick Kane pelaa edelleen loistavaa kiekkoa. Alex DeBrincat on pelannut hyvän ”riparikauden” ja sveitsiläistulokas Pius Suter on tullut ennakkoluulottomasti sisään sarjaan. – Valmennusjohto on tehnyt hyvää työtä, jokainen tietää, miten pitää pelata. Nuoret ovat täyttäneet hyvin saappaita. – Ilmapiiri on sellainen, jossa on helppo onnistua. Meille on tullut hyvä positiivinen kierre. Blackhawks on ollut yksi viime vuosikymmenen parhaiten menestyneistä NHL-joukkueista. Se juhli Stanley Cupia 2010, 2013 ja 2015. Sen jälkeiset vuodet ovat olleet vaikeita, kun joukkuetta on ollut pakko uudistaa ikärakenteen ja liian korkeiksi kohonneiden palkkakustannusten takia. Blackhawks pääsi kahden kauden poissaolon jälkeen viime kaudella pudotuspeleihin. Se oli jo hyvä osoitus siitä, että seura on jälleen oikealla polulla. Lankinen on Chicagolle mainio poiminta siinäkin mielessä, että häneen ei tarvinnut käyttää varausvuoroa. Maksun aika koittaa kuitenkin viimeistään ensi kauden jälkeen, kun Lankisen tulokassopimus umpeutuu. 40 JÄÄKIEKKO ”NÄLKÄ KASVAA SYÖDESSÄ” Lankinen voi hyvinkin olla pitkäaikainen ratkaisu seuran maalivahtiosastolle. Hän alkaa lähestyä parasta ikäänsä maalivahtina, mutta kehittymisen varaa on edelleen. Samalla hän on antanut uskoa siihen, että Suomesta tulee edelleen huippuluokan maalivahteja. Lankinen ja hänen hyvä ystävänsä, Columbus Blue Jacketsissa pelaavat Joonas Korpisalo ovat päässeet pelaamaan paljon vastakkain samassa divisioonassa. – Ne ovat olleet hauskoja pelejä. Niistä voidaan sitten heittää kauden jälkeen läppää, Lankinen naurahtaa. Lankinen on harvinainen yhdistelmä älykkyyttä ja raakaa kunnianhimoa. Hän näyttää kiltiltä opiskelijapojalta ja varsinaiselta ihannevävyltä. Lankista ei voi ahtaa millään siihen vanhaan stereotyyppiseen näkemykseen, jonka mukaan maalivahdit ovat vähän outoja villikkoja, suoraan sanoen vähän hulluja. Lankisen kanssa voisi todennäköisesti valita aiheen kuin aiheen, ja siitä syntyisi järkevä keskustelu. Ruotsi on hänen ykköskielensä, mutta suomi sujuu täysin moitteettomasti ja englantikin on taipunut loistavasti haastatteluissa. Kaukalossa sisältä kuoriutuu taistelija, joka haluaa pysäyttää jokaisen laukauksen. Mistä vahva kilpailullisuus ja kehittymisen tarve kumpuavat? – Ihan sisältä. Unelmani on ollut pikkupojasta asti pelata NHL:ssä ja Leijonissa. Rakastan pelaamista ja treenaamista, ja tykkään hallilla olemisesta. Ja nälkä kasvaa JKL syödessä.  Ihmeestä totta! Kevin Lankinen torjui Leijonat MM-kultaan 2019. KEVIN LANKINEN SYNTYNYT: 28.2.1995 Helsingissä PITUUS JA PAINO: 187 cm/84 kg PERHE: Seurustelee Iina Laukkasen kanssa PELIPAIKKA: Maalivahti (left) SEURAT: Kiekko-Vantaa –2010, Jokerit 2010–2014, HIFK/Kiekko-Vantaa 2014–15, HIFK/KooKoo 2015–16, HIFK 2016–17, HIFK/Ketterä 2017–18, Rockford IceHogs/Indy Fuel 2018–19, Rockford IceHogs 2019–20, Chicago Blackhawks 2020– SAAVUTUKSIA: MM-kultaa 2019, SMhopeaa 2016, SM-pronssia 2018, Bnuorten SM-kultaa 2012 ja 2013. VALINTOJA: Jorma Valtonen -palkinto (Nuorten SM-liigan paras maalivahti) 2014, Nuorten SM-liigan All Starsissa 2014 MAAJOUKKUE: 13 A-maaottelua, 17 nuorten maaottelua, 26 poikien maaottelua ENSIMMÄINEN MAAOTTELU: 25.4.2019 Kouvolassa Suomi-Ruotsi 5–4 NHL-VARAUS: – MUUTA: Harrasti lapsena katulätkää, rullakiekkoa, jalkapalloa, salibandyä, tennistä ja sulkapalloa… Pelaa kesäisin padelia ja golfia… Valmistui Mäkelänrinteen lukion urheilulinjalta 2014

NHL Lukee muutakin kuin vastustajien liikkeitä KEVIN LANKINEN on murtanut muureja muuallakin kuin kiekkokaukalossa. Jääkiekkoilijat eivät varsinaisesti ole tunnettuja lukijankyvyistään, mutta hänestä on tullut valtakunnan yksi virallisista lukulähettiläistä. Lankisen lukuharrastus alkoi tulla haastattelujen kautta julki MM-kisojen aikana. Hän ilmoitti lukevansa Hanya Yanagiharan Pieni elämä -teosta. Maalivahti kehitti yhdessä kustantamo WSOY:n kanssa Facebookiin avoimen ”Lankisen lukupiiri” -ryhmän, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua ja jakaa ajatuksia luetuista kirjoista ja lukukokemuksista. Lankinen on puhunut usein varsinkin poikien lukuharrastuksen puolesta. Hän itse on nimennyt suosikkikirjakseen Yuval Noah Hararin menestysteoksen Sapiens. Lankisen tekemä työ on saanut laajaa tunnustusta. Hänet palkittiin vuonna 2020 Suomen urheilugaalassa Vuoden esikuva -palkinnolla. ”Unelmani on ollut pikkupojasta asti pelata NHL:ssä ja Leijonissa.” JÄÄKIEKKO 41

NHL TEKSTI: Marko Leppänen KUVA: Getty Images VILLIT VUODET KAAPO KÄHKÖNEN, 24, on noussut NHL-estradille Minnesota Wildin maalissa. Kähkönen on hyvä esimerkki onnistuneesta urasuunnittelusta. M innesota Wildille ja Kaapo Kähköselle ei annettu kovin paljon palstatilaa NHL-kauden ennakkoarvioissa. Niin vain Wild taistelee divisioonansa voitosta, ja Kähkönen on ottanut tukevan jalansijan Wildin ykkösveskarin paikasta. Kähkönen sai kunnon näyttömahdollisuuden, kun Alex Stalock loukkaantui ja Cam Talbot joutui sivuun koronatoimien takia. Voittoja alkoi tulla ja nimi Kähkönen esiintyä entistä enemmän medioissa. – Kesällä oli sellainen fiilis, että olen valmis ottamaan stepin, Kähkönen sanoi. Valmistautumista ei pilannut edes se, että Kähkönen vietti suurimman osan syksystä ja alkutalvesta itsekseen ilman joukkueharjoitusten tukea. Parin viikon ajaksi hän pääsi sentään Rauman Lukon SM-liigajoukkueen treeneihin. – Jonkun verran on ollut totuttelua uuteen liigaan. Se kuitenkin helpottaa, kun pääsee pelaamaan pidemmän pätkän samassa joukkueessa. VUOSI MESTIKSESSÄ KEHITTI Kaapo Kähkönen on ollut suomalaisten kiekkoihmisten tiedossa vuoden 2016 nuorten MM-kisoista lähtien. Hän nousi turnauksen edetessä ykkösmaalivahdiksi ja torjui vankkumattomilla otteillaan Suomen Nuoret Leijonat maailmanmestareiksi. NHL-haave on siintänyt silmissä vuoden 2014 neljännen kierroksen varauksesta. Kähkösen uralla on merkille pantavaa se, ettei hän ole tehnyt minkäänlaisia hätiköityjä ratkaisuja. Yksi merkittävimmistä siirroista oli lähteä kaudella 2014–15 Turkuun TuTon Mestiksessä pelaavan joukkueen maalivah42 JÄÄKIEKKO diksi, koska hyppy SM-liigajoukkueeseen olisi ollut vielä liian iso. Kähkönen sai pelata laadukkaita miesten otteluita ja keräsi itseluottamusta. Samalla EJK:n ja Bluesin nuorista noussut maalivahti itsenäistyi ja oppi huolehtimaan asioistaan. – En halunnut lähteä siihen, että olisin pelannut muutaman SM-liigapelin, sitten A-nuorissa ja sitten taas Mestiksessä. – Harva maalivahti on valmis SM-liigaan 18-vuotiaana. Ja Mestis on edelleen nuorille pelaajille hyvä paikka kehittyä. OIKEALLA SARJATASOLLA Usein sanotaan, että maalivahtien kehittyminen huipulle kestää kauemmin kuin kenttäpelaajilla. Kähkönen ei täysin osta teoriaa. – Maalivahdeille on pelipaikkoja niin paljon vähemmän, joten kestää aikansa, että saa riittävästi pelejä alle. Kähkönen muistuttaa, että pitää olla riittävän pitkään oikealla sarjatasolla, että ominaisuudet kehittyvät. Liian alhaisella tasolla haaste puuttuu, ja liian kovassa sarjassa ei irtoa peliaikaa. – Jos luottaa hommaan, kaikki tulee kuin itsestään. Tiedät, että jos tulee pari huonompaa ottelua, niin mahdollisuuksia tulee edelleen. kestivät 5–10 tuntia, ja matkaan lähdettiin yleensä edellisenä päivänä. NHL-joukkueiden yksityislentokoneista oli turha haaveilla, ja reittilennot koukkasivat kohteeseensa monen pysähdyksen kautta. Kähkösen onneksi urheilullinen toiminta Wildin organisaatiossa kestää vertailun muihin NHL-seuroihin. Iowalla on oma maalivahtivalmentaja, mikä ei ihme kyllä ole vieläkään mikään itsestäänselvyys farmisarjassa. – Kovaa mentiin ja paljon treenattiin. Pari vuotta olivat kyllä opettavaisia, Kähkönen tunnustaa. Kähkönen valittiin viime kaudella AHL:n parhaaksi maalivahdiksi, ja hän pokkasi kauden päätteeksi Baz Bastien Memorian Award -palkinnon. VERTAILUJA BÄCKSTRÖMIIN Kähkönen on edellä aikataulussa, jos häntä vertaa Wildin monivuotiseen ykkösmaalivahtiin Niklas Bäckströmiin, joka murtautui NHL-tasolle 28-vuotiaana. Kähkönen on kuullut usein vertailuja Bäckströmin. Molempien tyylissä on samaa rauhallisuutta sekä kaukalossa että sen ulkopuolella. – Bäckström oli hyvä maalivahti. Otan JKL vertailut ihan kehuna.  AHL:N KOVASSA KOULUSSA Kähkönen nousi SM-liigan huipulle toisella Lukon kaudellaan 2017–18. Rauhallisuus ja kylmäpäisyys paistoivat kaikesta tekemisestä läpi. Iowa Wildiin siirtyminen seuraavana vuotena ei tuottanut pelillisesti suurempia vaikeuksia. Hän päästi neljässä ensimmäisessä ottelussa vain yhden maalin. Sen sijaan kaukalon ulkopuoliset AHLtavat vaativat totuttelua. Bussimatkat SUOMALAISMAALIVAHDIT NHL:SSÄ 2020–21 KAAPO KÄHKÖNEN Minnesota Kevin Lankinen Chicago Antti Raanta Arizona Tuukka Rask Boston Mikko Koskinen Edmonton Joonas Korpisalo Columbus Pekka Rinne Nashville Juuse Saros Nashville Ville Husso St. Louis Kasimir Kaskisuo Nashville Veini Vehviläinen Columbus 16 92,7 20 91,6 9 91,2 14 90,6 18 90,1 22 89,9 20 89,9 13 89,5 10 87,9 1 100,0 1 75,0 Vasemmalta nimi, seura, pelatut ottelut ja torjuntaprosentti. Tilanne 17.3.2021

NHL Kaapo Kähkönen sivusi modernin NHL-ajan tilastoissa tulokkaiden peräkkäisten voittojen ennätystä. Yhdeksän voittoa tulivat otteluista 18.2.– 16.3.2021. ”Jos luottaa hommaan, kaikki tulee kuin itsestään.” Kaapo Kähkönen JÄÄKIEKKO 43

HISTORIA Jo 70 vuotta kamppailua KANADAMALJASTA Kanada-malja on ollut Suomen mestarin palkinto jo 70 vuotta. Ilkka Mikkola on ollut voittamassa sitä peräti kahdeksan kertaa. Nykyään pokaali saa suuren huomion, mutta sen alkuperäaikoina kiekkoilu oli vielä pientä. TEKSTI: Hannu Kauhala KUVAT: Suomen jääkiekkomuseo ja Europhoto KOULUKATU 1958. Ilveksen kapteeni Erkki Koiso vastaanottaa Kanada-maljan, kun Tappara on kaatunut finaaleissa voitoin 2–1. RAUMAN LUKKO juhlii toistaiseksi ainoaa Suomen mestaruuttaan 1963. 44 JÄÄKIEKKO

HISTORIA K anada-malja on vuodelta 1951. Sen lahjoittivat Jääkiekkoliitolle Kanadan suomalaiset keräyksellä, jonka käynnistivät Ed Sandblum, Väinö Kuikka, Arne Ritari ja Lauri Tulkku suomalaisalueilla eli mm. Port Arthurissa (osa nykyistä Thunder Bayta), Sudburyssa, Sault Ste Mariessa ja Timminsissä. Halu auttaa sodasta kärsinyttä Eurooppaa monin tavoin oli tuolloin hyvin yleistä PohjoisAmerikassa. Keräys pokaalista liittyy tuohon haluun. Ilmeisesti palkinnon on valmistanut Rogers-niminen yhtiö. Kanada-malja annettiin paikalla olleelle Lauri Pihkalalle kuljetettavaksi Kanadasta Suomeen. ”Tahko” teki työtä pyydettäessä, vaikkei tämä urheilumme suurnimi ollutkaan jääkiekkoilun kannattaja. Pokaali oli yllätys Jääkiekkoliitolle. Kun muutakaan käyttöä ei ollut, niin se annettiin SM-kultaa voittaneelle joukkueelle. Sitä ennen käytössä oli Aaro Kivilinnan muistopalkinto, jonka oli lahjoittanut helsinkiläisen urheiluvälinemyymälä Skoha heti sotien jälkeen. Näin mestarijoukkue sai kaksi palkintoa, kunnes vuonna 1973 Kivilinna sai nykykohteensa eli paras yleisseura. Aaro Kivilinna oli Jääkiekkoliiton varapuheenjohtaja. Hän kaatui talvisodassa. Keväällä 1951 runkosarjassa oli vain kahdeksan ottelua, joiden lisäksi kaksilohkoisessa sarjassa oli lohkojen ykkösten finaalit ja kakkosten pronssipelit. Pelejä olisi siis korkeintaan kymmenen. Seuraavalla kaudella saatiin lämpimän talven takia pelattua vain toinen puolisko runkosarjasta, jolloin pelejä tuli maksimissaan kuusi. Tämä oli malli vuoteen 1958 asti. Sen jälkeen SM-sarjassa kaikki sijoitukset ratkaistiin sarjan perusteella. Nykyiset pudotuspelit tulivat käyttöön Liigan perustamisen jälkeen keväällä 1976. PELAAJIEN NIMET POKAALIIN Alkuaikoina lisättiin pokaaliin vain voittajaseuran nimi, mutta SM-liigan perustamisesta lähtien yksittäisten laattojen koko kasvoi, kun mukaan tulivat myös voittaneet pelaajat. Maljassa on tilaa vielä kymmenelle uudelle laatalle, mutta sitten joudutaan miettimään pokaalin kokoa. Nyt se painaa noin 17 kiloa, eikä se ole jäällä juhlittaessa vielä pudonnut keneltäkään. Hyvä uusimisen malli olisi saatavissa Stanley Cupista, joka painaa noin 15 kiloa. NHL on ratkaissut koko-ongelman poistamalla tarvittaessa yhden kerroksen, jota säilytetään Hall of Fame -museossa Torontossa. Malli on hyvä ja voisi kuvitella Liigan päätyvän aikanaan samaan. JÄÄKIEKKO 45

HISTORIA TAMPERE YLIVOIMAINEN Ilves voitti ensimmäisenä Kanada-maljan vuonna 1951. Yhteensä palkinnon on saanut 13 seuraa yhdellä nimellä enemmän TBK:n voitettua Tapparan kolme ensimmäistä. Kyse on kuitenkin samasta seurasta. Tappara on voittanut Kanada-maljan useimmin, kun sillä on 17 mestaruutta. Sitten tulevat TPS (11) ja Ilves (9). Muut pokaalin voittajat ovat olleet: Kärpät (8), HIFK (7), Jokerit (6), Ässät (3), HPK ja JYP (2) sekä Karhut, KooVee, Lukko ja RU-38 (1). Kaupungeista Tampere on ylivoimainen, kun sen kolme seuraa (Ilves, KooVee, TBK/ Tappara) on saavuttanut Kanada-maljan peräti 27 kertaa. Myös Porista on kolme seuraa eli Karhut, RU-38 ja Ässät. Helsingistä on kaksi (HIFK ja Jokerit) ja yhdellä listalla ovat Hämeenlinna, Jyväskylä, Oulu, Rauma ja Turku. Maljasta on pelattu joka vuosi viime vuoteen asti. Tällöin Liiga keskeytettiin aivan runkosarjan lopussa ennen pudotuspelejä ja mestaruuden ratkeamista. ILKKA MIKKOLA KÄRJESSÄ Pelaajista ykkönen on Ilkka Mikkola, jolla on peräti kahdeksan mestaruutta. Hän oli ensin mukana TPS:n kolmessa 1999–2001 ja sitten seuraavalla kaudella Jokereissa. Vuoden tauon jälkeen Mikkola voitti peräti neljä Suomen mestaruutta kasvattajaseurassaan Kärpissä. Keväät olivat 2004, 2005, 2007 ja 2008. – Tärkein syy oli hyvä ajoitus. Lähdin Oulusta Turkuun tavoitteena liigapaikka. TPS oli silloin siirtymässä Vladimir Jurzinovin ajasta eteenpäin, ja pääsin Hannu Jortikan alaisuudessa kolmen vuoden menestysjoukkueessa opettelemaan ammattilaisuutta. Kärpät oli silloin vielä I divisioonassa, ja Mikkolalla oli takanaan hienot menestykset juniorimaajoukkueissa eli mestaruudet niin U18 EM-kisoissa kuin U20 MM-kisoissa, sksi siirto oli aivan luonnollinen. TPS:stä matka vei Jokereihin, joka voittikin mestaruuden heti vuonna 2002. Mikkolan meriitteihin silloin kuuluu myös Continental Cupin voitto, joten mestaruuksia riittää. Vuosien myötä hän oli kehittynyt huippupelaajaksi ja siirtyi takaisin Kärppiin jo vastuunkantajana. Hän nousi joukkueen kapteenistoon ollen ensin varakapteeni ja viimeisellä mestaruuskaudellaan jo kapteeni. Tasosta kertoo vuonna 2005 saavutettu Pekka Rautakallio -palkinto eli valinta liigan parhaaksi puolustajaksi. Mutta kokonaisuus ratkaisee, eivät yksilöt. – Minulle sattui hyvät joukkueet, joihin pelaajat tulivat kehittymään eivätkä vain ra46 JÄÄKIEKKO ”Tärkein syy kahdeksaan Suomen mestaruuteeni oli ajoituksessa. Vaihdoin seuroja sopivissa paikoissa ja olin oikeaan aikaan voittavissa joukkueissa.” han takia. Näin oli sekä Turussa ja Helsingissä että etenkin Oulussa. Jääkiekkojoukkueet eivät pelaa vain itselleen, vaan myös kannattajilleen ja kaupungeilleen. Siksi Mikkolan oli helppo valita merkityksellisin mestaruutensa. – Se on ensimmäinen mestaruuteeni Oulussa. Ratkaisimme kotona jatkoajalla, joka päättyi Ari Vallinin rannelaukaukseen. Koko halli tuntui räjähtävän ja merkitys kaupungille ja koko Pohjois-Suomelle oli valtava. – Vain Kärppien nousu muutama vuosi aikaisemmin vertautuu siihen. Heikkilän ”Kake”(Kari) oli silloin valmentajamme. Kun Kojo (Kari Jalonen) tuli sitten valmentajaksi, niin muut joukkueet liigassa eivät pystyneet mitenkään vastaamaan meille. Nyt Kärppien menestykseen on jo niin totuttu, että yhden mestaruuden merkitystä on vaikea muistaa. Mutta Kärpät oli erinomaisen 1980-luvun jälkeen koko 1990-luvun poissa pääsarjasta. Siksi paluulla ja kultamitaleilla oli valtava merkitys. Mutta jääkiekkoilu ei voi olla vain voittamista. Mikkola siirtyi Lukkoon vuonna 2013. – Kärpät oli uusimassa joukkueettaan ja minä halusin vielä pelata omassa roolissani huipulla.

Kolme vuotta olivat Lukolle menestyksekkäitä, kun se voitti kerran ja hävisi kerran pronssiottelun. Mutta kumpaakin edelsi musertava tappio, kun se hävisi kahdesti peräkkäin Tapparalle välierien seitsemännen pelin. Rauman jälkeen Mikkola siirtyi vuodeksi takaisin Ouluun. Silloin oli aika 38-vuotiaana ja lähes tuhat SM-liigan runkosarjan ottelua pelanneena ”laittaa luistimet naulaan”. Nykyään Mikkola on Oulun Kärpät Oy:n eli tutun liigajoukkueen yhteyspäällikkö. RIKKOMATON ENNÄTYS Hänen kahdeksan mestaruuttaan jäänee rikkomattomaksi ennätykseksi. Ensiksi uran pitää olla pitkä ja toiseksi täytyy päätyä erinomaiseen joukkueeseen tai joukkueisiin. Ensimmäinen vaatimus on liigakiekkoilijalle helpoin. Toinen on jo erittäin vaikea, mutta kolmanneksi pitää vielä pelata ainakin pääosa urasta Suomessa. HANNU Mikkola oli Montreal Canadiensin korkeampia kuin Suomessa. Kun JORTIKKA kolmannen kierroksen varaus vuoSuomessa puhutaan sadoista tuon voittanut kuusi SM-kultaa (1989– delta 1997. hansista, niin NHL:ssä kyse on 91, 1999–2001) Nykyään vastaava varaus johtaisi miljoonista. TPS:n päävalmenainakin NHL-kokeiluun, muutamaan tajana. Mikkolan jälkeen seuraavina AHL-kauteen sekä uran jatkumiseen seitsemällä ovat Aarne HonkavaaRAUNO KORPI KHL:ssä. Mutta runsaat 20 vuotta sitra ja Pentti Isotalo (kumpikin Iljuhlii ensimmäisten tilanne oli vielä toinen. ves) sekä Reijo Mikkolainen (Taptä Suomen mesta– En saanut kunnon mahdollipara ja TPS). Näistä Honkavaara ja ruuttaan Tapparan päävalmentajana suutta NHL:ään. En edes käynyt harIsotalo voittivat neljä ensimmäistä keväällä 1982. joitusleirillä. Myöhemmin palattuani mestaruuttaan jo ennen KanadaILKKA Ouluun oli pari kolme vakavaa kesmaljaa. 13 pelaajaa on voittanut MIKKOLA kustelua Ruotsiin, mutta ei niistämestaruuden kuusi kertaa. suihkuttaa kuohujuomaa kahkään tullut mitään. Meillä oli KärpisNäistä Raimo Kilpiö ja Vallin sä hyvät joukkueet, joten ei tullut läh- deksannen SMovat Mikkolan tavoin saavuttaneet kultansa jälkeen dettyä. SM-liiga oli aika tasavahva tittelin kolmessa eri seurassa. Kärppien kopissa keväällä 2008. Ruotsiin tai Sveitsiin verrattuna. Muilla mestaruusseuroja on yksi Suomessa pelaaminen onkin tai kaksi. Eikä kukaan useita meshuippupelaajille ehkä vaikein vaatitaruuksia saavuttaneista ole pemuksista. Jossain sarjoissa haasteet tai ainalannut vakituisesti muissa pääsarjoissa kuin JKL kin niiden yrittämisestä saatava korvaus ovat Suomessa.  JÄÄKIEKKO 47

KAPTEENI HIMOITSEE KANADA-MALJAA Kahden vuoden takaisen maailmanmestarin JERE SALLISEN arvostus on kasvanut entisestään, kun kokemusta on tullut lisää. Tämä on helppo todeta pelipaidan rintapielen C-kirjaimesta. Sallinen, 30, on hinannut kapteenina Suomen maajoukkuetta, ruotsalaista Örebrota ja nyt legendaarista HIFK:ta. Seuraavana tavoitteena on Suomen mestaruus. TEKSTI: Jari Perkiö KUVAT: Jussi Eskola ja AOP 1. Kiekkoilijat ovat tottuneet taistelemaan huutomyrskyn keskellä ympäri maailmaa. Miten outoa tyhjien katsomoiden edessä pelaaminen on? – On se tosi outoa. Varsinkin ensimmäiset pelit olivat hyvin erilaisia, kun pelattiin kokonaan ilman yleisöä. Hiljaista on. 2. Kuinka vaikeata riittävän tunnetason löytäminen on? – Kyllä siinä saa tehdä itsensä kanssa hommia. Helpommalla pääsee, kun siellä on faneja ja meteliä. Tässä ollaan kummiskin esiintyjiä. 3. Miten paljon olet kaivannut faneja? – Tosi paljon. 4. Korona kurittaa eniten juuri pääkaupunkiseutua. Miten suuria haasteita se asettaa liigakiekkoilijoille? 48 JÄÄKIEKKO – Tämä vaikuttaa varmasti kaikkiin. Me yritämme välttää tartuntoja kaikin keinoin. Kaikki tietävät, ettei pelejä voi pelata, jos niitä tulee. Sosiaaliset kontaktit on jätetty minimiin. Yritetään välttää kaikkia turhia tapaamisia. Pakkohan se on käydä välillä ruokakaupassa, mutta ylenpalttinen hengailu yritetään jättää mahdollisimman vähäiseksi. 5. Kuinka tarkat ohjeet te olette saaneet arkielämään? – Meillä on tiukka lääkäri, joka on käynyt pitämässä puheita tietyn ajoin ja kertonut mitä hän edellyttää myös vapaa-aikana. Että saadaan pelit pelattua. Kyllä tähän tarvitaan ohjeiden ohella myös maalaisjärkeä, että pysytään terveinä. 6. Olet toista kautta HIFK:n kapteenina. Miten suurena kunniana pidät tätä asiaa?

VALOKEILASSA. Jere Sallinen on kipparoinut HIFK:n hyviin asemiin ennen kauden tärkeimpiä pelejä. JÄÄKIEKKO 49

KOTIMAISEMISSA. Isä rakansi pojille on oman kentän, jossa Jere ja Tomi Sallinen pääsivät hiomaan pelitaitojaan. – Tosi suurena. Kun minut on valittu tähän tehtävään tosi kovassa ryhmässä. Totta kai siihen sisältyy myös vastuu. Kannan sitä kapteenin merkkiä suurella ilolla ja kunnialla. 7. Tuoko se lisäpaineita? – Varmaan tietyllä tavalla jonkinlaista. Olen vähän suurennuslasin alla koko ajan. Mä yritän saada siitä vaan lisää virtaa. 8. Kun sinut nostettiin IFK:n kapteeniksi marraskuun puolivälissä 2019, maaleja alkoi syntyä eri tahtiin kuin alkukaudesta. Oliko näillä asioilla yhteys toisiinsa? – En mä usko, että se siitä johtui. Totta kai siitä tuli lisäbuustia, mutta kyllä mä enemmän sanon, että alkoi klikata ketjukavereiden kanssa ja oma peli lähti pienten onnistumisten kautta parempaan suuntaan. LINNAN JUHLISTA LISÄVIRTAA 9. Yksi ilta jäi erityisesti mieleen. Kuritit Kärppiä Raksilassa neljällä tehopisteellä (2+2) vuorokautta myöhemmin kuin olit Linnan juhlissa. Taisi olla tehokasta boolia? – Joo, ihan hyvänmakuinen oli booli... Välillä 50 JÄÄKIEKKO sattuu tommoisia nappipäiviä. Totta kai siihen oli myös iso lataus, kun muu joukkue oli mennyt Ouluun jo päivää ennen – ja ite lensin vasta pelipäivänä. Kun kaikki vielä tiesivät, että olin ollut Linnan juhlissa, ei saanut antaa mitään excuseja siitä, ettei olisi valmiina pelaamaan. 10. Minkälainen kokemus Linnan juhlat oli? – Hieno kokemus. Ikimuistoinen ilta ja päivä. Hienoa, kun pääsi senkin kokemaan. Siellä jännitti paljon enemmän kuin kaukalossa. 11. Minkälainen kapteeni olet? – Kyllä mä sanoisin, että sosiaalinen ja kaikkien kanssa juttuun tuleva. Yritän olla vaativa paikan tullen – ja yritän antaa kentällä kaikkeni joka kerta. 12. Käytätkö paljon ääntä pukukopissa vai näytätkö enemmän esimerkkiä jäällä? – Kyllä mä yritän olla myös äänessä. Mutta meillä IFK:ssa on paljon kokeneita pelaajia – ja aika moni heistä haluaa olla äänessä. Totta kai myös se vaikuttaa, miten oma peli kulkee. Jos peli kulkee hyvin, silloin on hel- ”Kannan HIFK:n kapteenin merkkiä ylpeänä ja suurella ilolla. Se on suuri kunniansosoitus, johon sisältyy myös paljon vastuuta.”

pompi vaatia muilta, kun ei tarvitse keskittyä niin paljon omaan pelaamiseen. Kun on vähän vaikeampi jakso käynnissä, niin sitten pitää yrittää pumpata myös itteänsä. 13. Ketä kapteenia olet seurannut suurimmalla kunnioituksella? – Mulla on ollut paljon hyviä esimerkkejä. Mutta jos tällei nopeasti pitää sanoa, niin Viitaluoman Villeä HPK:ssa ja sitten Kapasen Nikoa Jokereissa. Ne ovat varmaan suurimmat, joita olen läheltä nähnyt. 14. Kapteeniurasi alkoi kaudella 2017–18 ruotsalaisessa Örebrossa. On aika poikkeuksellista, että C-kirjain asetetaan ulkomaalaispelaajan rintaan. Miten koit tämän? – Joo, se on erikoinen tilanne. Harvemmin käy noin. Mutta meillä oli joukkueessa paljon ulkomaalaisia. En nähnyt, että siinä olisi ollut mitään ongelmaa, kun englanti oli kummiskin koppikielenä. Valmentaja päätti kauden puolivälissä, että pitää tehdä muutoksia – ja tohon päädyttiin. Oli erittäin suuri kunnia olla suomalaisena pelaajana ruotsalaisen joukkueen kapteenina. 15. Yllättikö Örebron valinta? – Kyllä se yllätti, kun kauden alkaessa ei ollut mitään kirjainta rinnassa. Paikka oli tuttu, mutta valmennusjohto oli kokonaan uusi. Kyllä se tuntuu hyvältä, kun suhun luotetaan ja annetaan iso vastuu. 16. Samalla kaudella sinut nostettiin kapteeniksi myös Leijonissa. Miten iso juttu tämä oli? – Nyt tulee samoja vastauksia, mutta se oli erittäin suuri kunnia ja myös hieno mahdollisuus. Se tuo itelle positiivista virtaa, kun on tehnyt jotain asioita oikein ja on ollut luottamuksen arvoinen. 17. Miltä tuntui, kun MM-leiritysjakson kapteeni pudotettiin keväällä 2018 lopullisesta kisajoukkueesta? – Kyllä mä muistan, että silloin harmitti kovasti. Sain olla oikeastaan koko leirityksen kapteenina – ja peli kulki ihan hyvin. Olen ollut mukana aika monessa MM-leirityksessä, mutta päässyt kisoihin vain kaksi kertaa. Se on maajoukkueessa osa sitä hommaa, ettei ikinä tiedä tuleeko NHL:stä pelaajia – ja miten Venäjältä tulee. Muistaakseni silloin tuli aika paljon pelaajia Pohjois-Amerikasta. 18. Menetit silloin MM-paikan viime hetkillä jo kolmannen kerran. Kuinka syvältä se kouraisi? – Kyllä se kouraisee syvältä, kun on pitkän leirityksen mukana – ja sitten itse kliimaksi jää kokematta. Mutta siitäkin on päästy eteenpäin. Se kasvatti varmasti mua pelaajana ja ihmisenä. KAKSI MM-KEIKKAA, KAKSI MITALIA 19. Olet pelannut MM-turnauksessa kaksi kertaa ja palannut molemmilta reissuilta mitalin kanssa. Ennen sanottiin ”Ota Ojanen, jos haluat menestyä”. Onko se nykyään niin, että ”ota Sallinen, jos haluat menestyä?” – Heh-heh... En mä usko, että se ihan noin menee. Molemmissa turnauksissa oltiin altavastaajina ja pystyttiin aika maksimaaliseen suoritukseen. Pienestä oli kiinni Minskissäkin, ettei olisi menty ihan päätyyn asti. Mutta en mä ehkä ihan Ojaseen vertaisi vielä. 20. Nousit MM-koneeseen ensimmäisen kerran keväällä 2014. Minkälainen kokemus tämä oli? – Se oli yksi saavutus uralla, mitä oli haaveillut ja toivonut. Se MM-paikka tuli vähän puskista. Jännitti tosi paljon ja into oli piukassa.  21. Mihin Suomen hopeamitali perustui? – Meillä oli tosi hyvä joukkuehenki, vahva ykköskenttä ja vielä Rinteen Pekka maalissa. Pekka pelasi erittäin hienot kisat. Sitten tarvittiin pikkaisen onnea. Meinasimme tippua jatkosta jo alkusarjassa, mutta Sveitsi pelasti meidät. Siitä tuli lisävirtaa. Kova puolustus oli isossa roolissa myös tämän mitalin hankkimisessa. 22. Leijonat saivat paljon lokaa niskaansa alkuturnauksen aikana. Miten koit sen? – Me yritettiin välttää sitä, ettei luettaisi kirjoituksia. Mutta ne tulee eteen aika herkästi nykypäivän laitteilla. Luotimme siihen, että meillä on mahdollisuus, kun jokainen tekee parhaansa. Kyllä se heikko alkuturnaus kiristi jokaisen pelaajan hermoja. 23. Toisesta kokemuksesta tuli varmasti ikimuistoinen maailmanmestaruuden (2019) ansiosta. Mikä hetki jäi päällimmäisenä mieleen? – Vähän ehkä kliseinen vastaus, mutta oikeastaan se koko matka. Se, miten tiivis porukka oli ja miten hyvä fiilis joukkueessa oli. Kaikki tulivat hyvin toimeen toistensa kanssa. Jotenkin se homma klikkasi kaukalossa ja kaukalon ulkopuolella. Voittaminen on ikimuistoista. 24. Mikä oli ratkaiseva käännekohta kultaa ajatellen? – Ihan ensimmäinen oli Tshekin EHTturnaus. Pystyimme pelaamaan hyvin ja voittamaan, vaikka Ruotsi, Venäjä ja Tshekki olivat mukana melkein kisajoukkueilla. Niillä oli NHL-pelaajat jo mukana. Ja sitten se Ruotsi-peli – ensimmäinen kuolemanpeli. Se, miten noustiin takaa jatkoaikavoittoon. Sen jälkeen uskottiin, että on mahdollisuus mihin vaan. 25. Voiko MM-kultaa ohittaa enää mikään? – No, vaikeata on... Se oli niin upea juttu. Mutta edelleen on nälkää voittaa. Se nähdään, mihin rahkeet riittävät. En osaa sanoa vielä, miltä tuntuu voittaa jotain muuta. JUHLIMINENKIN ONNISTUU 26. Kaikki tietävät roolisi jäällä, mutta mikä se oli juhlissa? – Kyllä mä osaan juhlia. Annan itselleni kasin arvosanan juhlista. En ollut ihan seremoniamestarina, mutta kyllä mä nautin siitä tilanteesta täysin rinnoin. 27. Kuinka pitkään humua kesti? – Kyllä siinä päiviä meni. Viitisen päivää oli täyttä juhlaa – ja sitten piti vähän rauhoittaa. 28. Miten selität Marko ”Mörkö” Anttilan hirmuvireen? – Toi on hyvä kysymys. En oikein osaa sanoa, mistä se vire tuli. Mutta siinä on loistava pelaaja ja hieno kapteeni. Tekee paljon hommia. Sankarin viitan sai ihan oikea äijä. Isojen pelien mies. 29. Kuinka hyvin muistat ensimmäisen A-maaottelusi (13.12.2012 Suomi–Tshekki 3–2)? – En muista tarkalleen, mutta ensimmäisen turnauksen muistan. Se oli Venäjän turnaus – ja Venäjällä oli vielä aika kova nippu. Kun valinta tuli, jännitti tuhannesti. 30. Entä ensimmäisen A-maajoukkuemaalisi (19.4.2013 Suomi-Sveitsi rl 4–5)? – En kyllä muista sitäkään... Ei vitsi – oisko ollut riparimaali. Mä muistan, että siinä Hämeenlinnan pelissä tuli maali, mutta en muista minkälainen maali. 31. Miten paljon Leijona-paita merkitsee sinulle? – Tosi suuri kunnia. Pääsin edustamaan Suomea jo nuorten maajoukkueissa – ja sitten A-maajoukkueessa. Olen mukana ilolla, kun kutsu käy. 32. Kuinka tiiviisti pidät yhteyttä nyt Brynäsissä pelaavan isoveljesi Tomin kanssa? – Kyllä me jutellaan paljon ja ollaan yhteyksissä tiiviisti. 33. Missä asioissa olet isoveljeäsi parempi? – Ehkä kovuudessa ja maskipelaamisessa. 34. Minkä ominaisuuden haluaisit napata häneltä? – Taitotason tai luistelutaidon. PUUKAUKALO KOTIPIHALLE 35. Miten jääkiekkoharrastus lähti liikkeelle? – Ihan pikkupoikana isoveljen mukana. Isä on pelannut puulaaki- ja ikämieskiekkoa. Isoveli halusi lähteä kiekkokouluun – ja mä lähdin sitten mukaan. JÄÄKIEKKO 51

36. Miksi juuri lätkä? – En tiedä, mistä johtuu. Varmaan siitä, kun isä fanitti jääkiekkoa ja pelasi itsekin. Mutta kyllä me ollaan pelattu pienestä pitäen kaikkia muutakin: fudista, sählyä ja golfia. 37. Isänne taisi olla kova kiekkomies, kun rakensi pojilleen oman kaukalon kotipihalle? – Meitä on kolme poikaa – ja kaikilla oli virtaa aika paljon. Varmaan kotona haluttiin, että me tehdään ulkona jotakin. Ja kun oli lämmitty autotallin seinä lommoille, kai siinä meni hermot – ja isä päätti rakentaa puukaukalon, jossa koko kylä kävi pelailemassa yömyöhään. 38. Ketä muita tuttuja kavereita siellä oli kuin Tomi? – No, Noora Räty oli meillä maalissa. Pelasimme silloin samaan aikaan Jäähongassa. Ja sitten Timo Blomqvistin poika Sami. Ei varmaan muita, jotka ovat suurelle yleisölle tuttuja. 39. Oliko sitten niin, että naisten maajoukkueen tähtivahti Räty oli ensimmäinen ohitettavasi? – Ei tämä kaukalo ollut ihan alkuvuosina, vaan vasta vähän vanhemmalla iällä. Noora pelasi meillä veskarina Jäähongassa – ja oli varmaan koko ikäluokan paras maalivahti pojat mukaan lukien. Noora oli erittäin hyvä veskari. Se taisi ottaa vetoja enemmän kiinni kuin me tehtiin maaleja. 40. Et mahtunut vielä C-junioreissa Bluesin ykkösjoukkueeseen, mutta noustuasi B-junioreihin kuuluit heti runkopelaajiin. Mitä tässä välissä tapahtui? – Joo, pelasin C-junnuissa melkein koko kauden C-Teamissä. Mut nostettiin vasta ihan loppukaudesta edustusjoukkueen mukaan. Ei ehkä ollut motivaatio kaikista kovimmillaan. Harjoittelu ja taitotaso eivät olleet parhaimmillaan. Ei riittänyt vaan. 41. Heräsitkö harjoittelemaan toden teolla? – Silloin ehkä ymmärsin sen, että pitää tehdä enemmän hommia. Kun kattoo näin jälkeenpäin, teki hyvää, ettei päässyt ykkösjoukkueeseen. Meillä oli silloin hyvä kakkosjoukkue. Valmennus painotti paljon kiekollista peliä. Sain siellä paljon enemmän peliaikaa kuin olisin saanut ykkösjoukkueessa. Kyllä se oli tietynlainen herätys. 42. Kaudella 2007–08 sinusta tuli SM-liigan ensimmäinen 1990-luvulla syntynyt pelaaja. Kuinka iso merkkipaalu tämä oli? – En ajattele silleen, että ensimmäinen 1990-luvulla syntynyt liigapelaaja. Totta kai se on hieno juttu. Voi kysyä joskus vanhemmalla iällä, kuka tietää kuka oli... Mutta oli kova juttu päästä nuorena poikana miesten jengiin mukaan. 52 JÄÄKIEKKO KULTAKYPÄRÄT. Jere Sallinen pelaa illasta toiseen vastustajien parhaita pelaajia (Petri Kontiola) vastaan. 43. Miten hyvin muistat liigadebyyttisi (10.12.2007 HIFK–Blues)? – Erittäin hyvin. Pelattiin IFK:ta vastaan Nordiksella. Mun mielestä Espoo ei ollut voittanut siellä moneen vuoteen. Olin kolmastoista hyökkääjä. Voitettiinko 6–1 tai 6–0 – ja kävin istumassa yhden joukkuekakkosen. Mun peliaika oli siinä, kun luistelin jäähyaitiosta pois. Kun oli nuorena mukana, oli niin paljon nähtävää ja ihmeteltävää, ettei voitto ollut itselle niin suuri juttu siinä tilanteessa. Pääsin mukaan vielä seuraavaankin peliin, koska kokoonpanoa harvoin muutetaan voiton jälkeen. KUUDEN KUUKAUDEN PAKKOHUILI 44. Kuinka raskaasti otit, kun kaudella 2008–09 lannerankasi molemmin puolin todettiin rasitusmurtumat ja lääkäri kehotti harkitsemaan pelaamisen lopettamisesta? – Joo, selässä alkoi vihlonta. Eikä syytä löydetty oikein alkuun. Ensin käskettiin huilata puolitoista kuukautta – ja sitten pikkuhiljaa takaisin. Siinä ei mennyt kauan, kun vihlominen jatkui. Sitten pääsin magneettikuvaukseen vaatimalla vaadittuani. Silloin lääkäri sanoi, että kannattaa ottaa varovasti, kun löytyi kaksi rasitusmurtumaa ja yläselän välilevyistä kulumaa. Lääkäri totesi, että kannattaa miettiä mitä tekee, jos haluaa liikkua ja urheilla vielä vanhempana. Siitä tuli suoraan kuuden kuukauden huili. Silloin käytiin aika syvissä vesissä – ja piti miettiä oikeasti, onko tämän sen arvoista. Onneksi jatkoin ja aloin tehdä hommia sen eteen, että selkä pysyy kunnossa. 45. Pohditko vakavissasi jääkiekon jättämistä? – Kyllä mä silloin mietin ja juttelin vanhempien kanssa, mikä on oikea ratkaisu. Kun nuorelle miehelle sanotaan, että saa nähdä tuleeko kuntoon, kyllä siinä tulee mieleen, että elämässä on paljon muutakin kuin jääkiekko.

”Jos joku NHL:stä olisi vielä valmis tarjoamaan jotain viisasta, olisin siitä kiinnostunut.” 46. Miten tämä vaiva tuli esiin? – Luistelussa tuli sellaisia vihlaisuja, että jalat lähti alta. 47. Mistä tämä oli peräisin? – Eihän siihen mitään yhtä syytä ole, mutta ehkä kasvuiässä olevalla nuorella miehellä oli vähän vääränlaista harjoittelua ja liian huonoa kropan huoltoa. En keksi siihen mitään muuta syytä. 48. Kuinka pitkä ja raskas kuntouttamisprosessi oli? – Kyllä mä muistan, että se oli urani ja elämäni rankinta aikaa. Meillä oli tosi hyvä fyssari Tero Tolvanen. Sen kanssa tehtiin paljon jumppaa ja hoidettiin sitä. Nykyään SM-liigassa on kaikilla pyörähuoneita, niin meillä oli A-junnuissa vain yksi kuntopyörä keskellä koppia. Mä poljin yksin keskellä koppia, kun muut pukivat kamoja päälle ja menivät jäälle. Ja poljin edelleen, kun ne tulivat pois jäältä. Se oli rankkaa aikaa. 49. Miten ristiriitaisia tunnelmasi olivat, kun sait kesällä 2009 Minnesotan NHLvarauksen edelliskaudella ilmestyneistä vaivoista huolimatta? – Varaus oli silloin aika outo homma. Olin ollut yhteyksissä muutaman seuran kanssa ja tiesin, että kiinnostusta oli. Mutta mä pelasin sillä kaudella vain yhdeksän peliä – ja silti varaus tuli. Se oli ihmeellinen tilanne. 50. Miten koit, kun NHL:n suunnasta ehdotettiin murtuneiden kohtien luuduttamista, mutta suomalaiset ammattilaiset eivät pitäneet sitä kauhean fiksuna? – No joo. Yksi seura ehdotti semmoista, että jos sut varattaisiin, niin tulisit samantien leikkaukseen ja murtumakohtien luudutukseen. Totta kai mä nuorena poikana juttelin mun agentin ja muiden läheisten kanssa. Silloin tehtiin semmoinen diili, että mä haluan suomalaiselta lääkäriltä täyden tuen. Että hommassa on jotain järkeä – eivätkä paikat hajoa jostain muualta luudutuksen takia. Loppujen lopuksi se seura ei varannut, niin ei tarvinnut lähteä miettimään koko asiaa. 51. Pääsitkö vaivasta täysin eroon? – En ole jättänyt sen jälkeen mitään pelejä enkä treenejä ikinä väliin. Mutta kyllä se vaikuttaa mun kesäharjoitteluun – ja muutenkin treenaamiseen. Siihen, mitä pystyn tekemään ja mitä joudun tekemään. Joudun jumppaamaan paljon omatoimisesti. 52. Kuinka lähellä Minnesotaan lähtö oli? – Mä kävin siellä noilla nuorisocampeilla. Mutta se oli vaikeata, koska en ollut pelannut sinä vuonna ollenkaan. Ei sieltä tullut ikinä tarjousta. En usko, että se oli hirveän lähellä. 53. Mihin se kariutui? – Sitä on vaikea sanoa, miten pelit olisivat menneet, jos olisi saanut pelata siellä. Seuraava kausi oli vielä tavallaan uudelleen aloittamista. Nuori mieli ei ollut parhaimmassa kunnossa, kun silloin kuuden kuukauden tauon aikana sanottiin, että yritä välttää vähän kävelyäkin. Ei ollut tietotaitoa, millä pitää itsensä huippukunnossa. En olisi ollut missään nimessä valmis taistelemaan NHL-paikasta. NHL-KORTTI PÖYTÄÄN PUSKISTA 54. NHL-kortti nousi uudestaan pöytään keväällä 2016, kun sait 25-vuotiaana sopimustarjouksen Edmontonista. Kuinka puskista tämä tuli? – Kyllä se tuli puskista. Kauden aikana oli jotain pientä puhetta, että kiinnostusta olisi. Että tämäntyyppistä pelaajaa tarvittaisiin. Kun se sopimuspaperi ilmestyi loppujen lopuksi nenän eteen, tuli uskomaton fiilis. Kun pääsi yrittämään sitä unelmaa vielä, vaikka Minnesotan aika ei johtanut sopimukseen. 55. Mikä oli ensireaktiosi tilanteeseen? – Ensimmäinen oli varmaan se, että eiköhän lyödä nimi paperiin. Halusin lähteä. 56. Kuinka suuri haave NHL on ollut sinulle? – Kyllä NHL:ssä pelaaminen on ollut mulle kaikista suurin haave. Kun on päässyt käymään siellä ja nähnyt läheltä homman, niin nyt vanhemmalla iällä on paljon muitakin haaveita kuin NHL. 57. Unelmoitko vieläkin NHL:stä? – Totta kai unelmoin, mutta tässä alkaa olla ikää sen verran, ettei semmoista mahdollisuutta tule kovin suurella todennäköisyydellä. Jos joku olisi valmis tarjoamaan jotain viisasta, kyllähän mä olisin kiinnostunut. 58. Kuinka lähellä NHL-debyytti oli? – Vähän arvailuksihan tämä menee, mutta en sanoisi, että se oli hirveän lähellä. Jäin tosi pieneen rooliin AHL:ssä. Siinä organisaatio koki aika kovia muutoksia just ennen kuin mä menin sinne. 59. Pelasit kauden 2016–17 AHL-joukkue Bakersfield Condorsissa. Minkälainen kokemus se oli? – Kyllä se oli opettavainen. Niin kuin sanoin, rooli jäi tosi pieneksi. Olisin halunnut päästä näyttämään vähän isommassa roolissa, mutta ymmärsin myös jääkiekon bisnespuolen siellä. Kun asuin yksin Pohjois-Amerikassa ja näin miten siellä eletään jääkiekkoarkea, se opetti paljon ja kasvatti henkisesti. 60. Missä vaiheessa päätit palata takaisin Eurooppaan? – Vasta kauden jälkeen. Euroopasta oli pientä kyselyä jo ennen kauden loppua. Mutta mä JÄÄKIEKKO 53

ajattelin, että katon sen kortin ihan loppuun asti, ettei jää ainakaan kaduttamaan. Hyvä näin. 61. Vieläkö Pohjois-Amerikkaan lähtö on ajankohtainen asia? – En ole miettinyt sitä sillä tavalla. On niin paljon nuoria hyviä pelaajia – ja hankinnat menevät varauksien kautta. Pitää osua aika nappikausi – ja jonkun pitää olla oikeasti hyvin kiinnostunut, että sinne voisi lähteä. Mulla on tällä hetkellä muut kuviot enemmän isossa valossa. KAKSI KEIKKAA ÖREBROHON 62. Pelasit Örebrossa kahteen eri otteeseen. Miten tämä vaihtoehto nousi ensimmäisen kerran esille alkuvuodesta 2014, kun HPK ryhtyi tyhjennysmyyntiin? – Silloin pelattiin Viitaluoman kanssa samassa kentässä. Tuli vaan kysymys, että haluatteko lähteä. Että tämmöinen mahdollisuus on. Silloin näytti siltä, ettei HPK näe pleijareita sinä keväänä. Örebro oli menossa karsintoihin. Tämä tiesi sitä, että siellä tulee olemaan pitkä kausi. Sitten sovittiin yhdessä, että joko lähdetään molemmat tai ei lähde kumpikaan. Päätimme hakea lisää haastetta uralle. Se oli molempiin suuntiin hyvä juttu: Örebro pysyi sarjassa ja HPK taisi voittaa kymmenen peliä putkeen ja nousi mukaan säälipleijareihin. 63. Miten koit maiseman vaihdon kesken kauden? – Totta kai se harmitti, kun kausi ei ollut mennyt hyvin. Toisaalta sitä myös ajatteli, että itselle aukeaa uusi sivu ja uusi mahdollisuus vielä vaikeuksien jälkeen. Näin jälkikäteen ajateltuna, se oli erittäin hyvä liike siihen väliin. 64. Nousit sankarin asemaan Viitaluoman kanssa, kun piditte Örebron SHL:ssä. Minkälainen kokemus karsintasarja oli? – Se oli hurja kokemus. Siinä näki, miten suuret paineet seuralla oli. Ruotsin tv-rahan ero on niin suuri SHL:n ja Allsvenskanin välillä. Silloin oli vielä se systeemi, että oli kuuden joukkueen sarja ja pelattiin kaikkia vastaan kahdesti. Kaksi parasta pääsi SHL:ään ja loput joutui Allsvenskaniin. Se oli kovaa leikkiä. Hienosti se meni – ja pelit kulkivat hyvin ”Vilin” kanssa. Emme saaneet sentään mitään sankarin viittaa, mutta he olivat tosi tyytyväisiä siellä, kun pystyttiin jeesaamaan seuraa. 65. Nähtävästi teit seurajohtoon hyvän vaikutuksen, kun se halusi sinut uudestaan Pohjois-Amerikan keikan jälkeen? – Se oli myös itselle helppo tilanne, kun mä tiesin mitä siellä on ja mihin olen menossa. 54 JÄÄKIEKKO Kai ne tykkäsi ensimmäisellä kerralla, kun olivat valmiita ottamaan uudestaan. 66. Minkälainen jakso 2017–19 oli? – Se oli opettavainen. Me ei pärjätty joukkueena hirveän hyvin. Ei päästy mittaamaan parasta potentiaalia niinä kausina, mutta sain olla isossa roolissa, pelata paljon ja toimia kapteenina. Se toi pankkiin lisää tavaraa. 67. Palkintokaapistasi löytyy jo kultainen MM-mitali, mutta samanvärinen SM-mitali puuttuu. Kuinka suuri tavoite tämä on? – Tosi suuri. On kova himo voittaa. 68. Miten hyvät mahdollisuudet HIFK:lla on täysosumaan tänä keväänä? – En näe mitään syytä, miksei olisi hyvät saumat. Kunhan pystytään parantamaan omaa peliä vielä ja pysytään terveinä. Totta kai playoffit on erilaista kiekkoa ja erilaista aikaa. Sitten asiat ovat pienestä kiinni loppujen lopuksi. 69. Toistaiseksi ainoa SM-mitalisi on kevään 2011 hopea Bluesista. Miten kova saavutus se oli? – Se oli tosi kova saavutus, kun pystyimme nousemaan säälipleijareista finaaleihin asti. Silloin ei kyllä ollut finaaleissa palaa IFK:ta vastaan, mutta se oli nuorelta joukkueelta kova nousu. Lämmöllä muistelen. HPK-AIKA OLI KÄÄNTEENTEKEVÄ 70. Seuraava kausi oli sinulle vaikea. Hait välillä vauhtia Mestiksen Jokipojista ja päädyit HPK:n liigaryhmään. Mistä kiikasti? – Silloin ei vaan löytynyt roolia – ja halusin pelata enemmän. En ehkä ollut vielä henkisesti enkä fyysisesti valmis täyspäiväiseen SM-liiga-ammattilaisuuteen. En ollut valmis tekemään niin paljon hommia kuin olisi vaadittu. Kun pelasi pienessä roolissa, olisi vaadittu paljon ekstrahommia. Silloin oli parempi lähteä hakemaan vauhtia Mestiksestä – ja myös maiseman vaihtoa, ettei lokeroidu tietynlaiseksi pelaajaksi. 71. Minkälainen etappi Hämeenlinna oli uraasi ajatellen? – Se oli käänteentekijä. Ei se loppukausi, vaan se seuraava kausi. Pääsin isoon rooliin, pelasin hyvien pelaajien kanssa ja tuli onnistumisia. Se ruokki itseluottamusta ja vahvisti käsitystä, että pystyn pelaamaan muutakin kuin neloskenttää neljän minuutin peliajalla. Se oli iso etappi mun uralla. 72. Paukutit HPK:ssa kaudella 2012–13 tähänastiset ennätyspisteesi 15+27=42. Mihin hurja tahti perustui? – Se on pienestä kiinni. Viitaluoman nimi on tullut jo usein esiin. Meillä klikkasi Vilin kanssa tosi hyvin – ja sitten meidän kenttään tuli vielä NHL:n työsulun seurauksena Eric Fehr. Siinä oli maailmanluokan maalintekijä. Saatiin peli-ilo, luottamus pelaamiseen ja hirveästi vastuuta. Noi on mun mielestä ne syyt, miksi se kausi meni hienosti. 73. Pelasit kaudet 2014–16 Jokerien KHLjoukkueessa. Minkälainen sarja KHL oli? – KHL on isojen miesten sarja. Siellä on paljon vahvoja ja erittäin taitavia pelaajia. Matkustaminen on kovaa ja rankkaa. Mutta ainakin mun aikana nämä hommat oli hoidettu tosi hyvin. Pääsi pelaamaan kovia pelejä ja näkemään kaikennäköisiä paikkoja. 74. Kuinka raskasta jatkuva matkustaminen ja aikaeron kanssa taisteleminen olivat? – Onhan se. Me vedettiin sillä tavalla, että oltiin Suomen ajassa koko ajan. Välillä saattoi tulla aamuysin pelejä – ja nukuttiin päivällä. Ei vaihdettu kelloja, ettei mene ajantaju ihan sekaisin. Mutta kyllä se matkustaminen veronsa vie. Siinä pitää olla henkisesti ja fyysisesti vahva pelaaja, jos aikoo olla hyvä siinä sarjassa. 75. Mikä oli hienoin kokemus tältä jaksolta? – Ei jäänyt mieleen mitään yksittäistä kokemusta, mutta oli mukavaa olla mukana tässä tarinassa. Se oli kaikille uutta ja ensimmäinen vuosi, kun suomalainen joukkue oli mukana KHL:ssä. Se oli se juttu siinä. 76. Entä ikävin? – Ei nyt oikeastaan mitään hirveän ikävää... Kyllä siellä joitakin karuja paikkoja oli, mutta kaikista selvittiin. 77. Jos saisit valita ketjukaverisi ihan vapaasti, ketkä ottaisit? – Aiai... Nyt on tosi vaikea. Kyllä mä (Connor) McDavidin ottaisin keskelle... Ja sitten – ai vitsi, niitä laitureita on niin paljon... Tomi Sallisen. 78. Ketä liigakiekkoilijaa arvostat eniten? – Nythän piti tulla kevyempiä kysymyksiä – nämä ovat vaikeampia... Mä en pysty sanomaan yhtä pelaajaa. Silloin Espoon aikana Santeri Heiskanen ei valittanut pienestä. Ei, vaikka olisi mennyt luita poikki. Siinä oli vahva persoona. Tämän hetken pelaajista tulee mieleen Kristian Kuusela. Hän pystyy olemaan vanhemmalla iällä erittäin hyvä pelaaja vuodesta toiseen. 79. Kuka on SM-liigan vaikeimmin ohitettava puolustaja? – Mikko Kousa. 80. Entä maalivahti? – Eero Kilpeläinen. 81. Mikä on suurin unelmasi kiekkoilijana? – Voittaa – tällä hetkellä Suomen mestaruus. 82. Miten pitkään aiot jatkaa vielä uraasi? – Niin kauan kuin tuntuu, että pärjään.

JERE SALLINEN MUUT ETUNIMET: Tapio SYNTYNYT: 26.10.90 Espoossa PITUUS: 188 cm PAINO: 90 kg PERHE: Tyttöystävä PELIPAIKKA: Hyökkääjä (left) KASVATTAJASEURA: Helsingin Jääkiekkoklubi MUUT SEURAT: Blues–2011, Blues/HPK/ Jokipojat 2011–12, HPK 2012–13, HPK/ Örebro (SHL) 2013–14, Jokerit (KHL) 2014–16, Bakersfield (AHL) 2016–17, Örebro 2017–19, HIFK 2019– SAAVUTUKSIA: MM-kultaa 2019, MM-hopeaa 2014, SM-hopeaa 2011, A-junioreiden SM-kultaa 2009, A-junioreiden SMhopeaa 2011, B-junioreiden SM-pronssia 2007 ja 2008, C-junioreiden SM-hopeaa 2006, Matti Keinonen -palkinto (SM-liigan tehopörssin voitto) 2013 MAAJOUKKUE: 74 A (7+5=12 tehopistettä), 1 B, 6 N (1 maali), 20 P (8 maalia) ENSIMMÄINEN A-MAAOTTELU: 13.12.2012 Helsinki, Suomi-Tshekki 3–2 ENSIMMÄINEN A-MAAJOUKKUEMAALI: 19.4.2013 Hämeenlinna, Suomi–Sveitsi 4–5 rl SM-LIIGASSA YHTEENSÄ: Runkosarjassa 336 ottelua, 68 maalia + 95 syöttöä = 163 tehopistettä ja 239 jäähyminuuttia, pudotuspeleissä 19 ottelua, 2 maalia + 3 syöttöä = 5 tehopistettä ja 18 jäähyminuuttia. Tilanne 19.3.2021 KHL:SSÄ YHTEENSÄ: Runkosarjassa 98 ottelua, 16 maalia + 18 syöttöä = 34 tehopistettä ja 107 jäähyminuuttia, pudotuspeleissä 156 ottelua, 1 maali + 3 syöttöä = 4 tehopistettä ja 14 jäähyminuuttia 83. Milloin pudotit viimeksi hanskasi? – Ruotsissa. 84. Kenen liigakiekkoilijan kanssa et haluaisi joutua käsirysyyn? – Ässien (Joonas) Järvisen. SE IFK:N PUKUKOPPI... 85. Kenellä on IFK:n pukukopin parhaat jutut? – Ville Leskisellä. 86. Entä väsyneimmät? – Micke-Max Åstenilla. 87. Mikä on pahin pukukoppijäynä, jonka kohteeksi olet joutunut? – Ei ole ollut mitään hirveän pahaa. Joskus SHL:SSÄ YHTEENSÄ: Runkosarjassa 107 ottelua, 18 maalia + 30 syöttöä = 48 tehopistettä ja 91 jäähyminuuttia, pudotuspeleissä 12 ottelua, 4 maalia + 3 syöttöä = 7 tehopistettä ja 8 minuuttia AHL:SSÄ YHTEENSÄ: Runkosarjassa 53 ottelua, 4 maalia + 6 syöttöä = 10 tehopistettä ja 20 jäähyminuuttia NHL-VARAUS: Minnesota, 6. kierros, 163. valinta, kesä 2009 MUUT LAJIT: Pelasi juniorina jalkapalloa Etelä-Espoon Pallossa. Toppari sai kutsun aluejoukkueeseen MUUTA: Isoveli Tomi on luonut ansiokkaan uran Suomessa, Ruotsissa, Sveitsissä ja KHL:ssä. Nyt hyökkääjä pelaa ruotsalaisessa Brynäsissä. Häneltä löytyy kaksi MM-hopeaa. Kevään 2014 mitali tuli yhdessä Jeren kanssa nuorempana, kun pelattiin häkki päässä, joku oli erkannut jokaisen häkin ympäri menevän viivan. Oli aikamoinen näpertäminen saada ne veke. 88. IFK:n pukukoppi oli ennen vanhaan haastava paikka uusille pelaajille. Kuinka ankarasti tulokkaita kohdellaan nykyään? – Ei olla ankaria. Yritetään toimia niin, että kaikkien on hyvä tulla sinne – ja näin nostaa osaltaan joukkuehenkeä. Totta kai meillä on säännöt, mitä pitää noudattaa. 89. Minkälaisessa kämpässä asut? – Tämmöisessä paritalossa. 90. Millä autolla ajelet? – Bemarilla. JUNNUVUOSIEN MUISTO. Jere Sallinen tutkii vanhaa HJK:n pelipaitaansa. 91. Mitä tekisit, ellet pelaisi jääkiekkoa? – Oisin joku myyntimies. 92. Kuinka hyvin pärjäsit koulussa? – En kauhean hyvin. 93. Kuinka paljon osallistut kotihommiin? – Jonkun verran... 94. Mikä on vastenmielisin arkiaskare? – Pyykkien lajittelu. 95. Mitä teet isona? – En tiedä vielä. 96. Kenet haluaisit tavata? – Eminemin. Siinä on huikea artisti. 97. Jos joutuisit viikoksi autiolle saarelle, kenet ottaisit kaveriksesi? – Savinaisen Vellun. Sillä on niin huonot jutut, että voisi edes nauraa. 98. Miksi melkein kaikki kiekkoilijat pelaavat golfia? – Hyvä kysymys. Kai lämäri on sen verran samanlainen kuin swingi, että ne luulee olevansa hyviä siinä. Minäkin pelaan. 99. Kenelle kannattaisi esittää seuraavat 99 kysymystä? – Saarisen Jesselle. Se on nähnyt ja kokenut paljon – ja on hyvä tarinankertoja. Siltä vois JKL tulla hyvää juttua.  JÄÄKIEKKO 55

TEKSTI: Jouni Huttunen MITÄ tekisit, jos...? PETER TIIVOLA JOUTUISIT ESIINTYMÄÄN EX-TEMPORENA PORI JAZZEILLA? – Vetäisin Dingolta jonkun biisin yhdessä naprapaatti Ville Vallin kanssa. JOUTUISIT VALMISTAMAAN LOUNAAN KOKO ÄSSIEN JOUKKUEELLE? – Tää on helppo! Tekisin makaronia ja jauhelihaa todella isolla ketsupin silmällä. JOUTUISIT VIEMÄÄN TURISTIRYHMÄN PORIIN KOLMEN PAIKAN KIERROKSELLE. MINNE MENISITTE? – Menisimme ensiksi Yyterin hiekkarannoille ja sieltä matkamme jatkuisi Isomäen jäähallikierrokselle. Lopuksi kävisimme sitten syömässä ravintola Torrerossa. JÄISIT YÖKSI LUKITTUJEN OVIEN TAAKSE ISOMÄEN HALLIIN? – Jaa-a... Laittaisin ainakin saunan päälle ja sitten varmaan nukkuisin hierontapöydällä. HERÄISIT AAMULLA RAUMALTA ÄIJÄNSUON HALLISTA LUKON PUKUKOPISTA TAITOLUISTIMET JALASSASI? – Varmasti lähtisin aika nopeasti kasitielle Poria kohti.. Ehkä ottaisin kuitenkin nopeasti kupin Koskisen Matin keittämää kahvia. Taitoluistimet jättäisin Kuosmasen Manelle… JOUTUISIT PALAAMAAN TAKAISIN JUNNUVUOSIISI. MITÄ TEKISIT TOISIN? – Varmaankin harjoittelisin luistelua ja varsinkin teränkäyttöä enemmän… ET PELAISI JÄÄKIEKKOA? – Olisin joko tenniksen tai golfin ammattilainen. VOISIT TEHDÄ JONKUN ASIAN TOISIN URALLASI? – Olisin heti uran alusta ottanut Nakkilan Proshopin terät käyttöön. VOITTAISIT KYMMENIÄ MILJOONIA EUROJA EUROJACKPOTISSA? – Antaisin tarvittavan rahasumman kasvattajaseuralleni Kiekko-Espoolle, että siellä voitaisiin pelata liigakiekkoa tulevaisuudessa! Espoo tarvitsee ehdottomasti liigaseuran. SAISIT VALITA ASUINPAIKAN MISTÄ PÄIN MAAILMAA TAHANSA? – Asuisin varmaankin Espanjassa tai jossain päin Kaliforniaa. SAISIT VALITA JONKUN PELIKAVERISI TAIDON? – Ottaisin ehdottomasti Sakari Salmisen pelitaidot. VOISIT OLLA JOKU SARJAKUVASANKARI? – Olisin Teräsmies… Ei ole asiaa mihin Teräsmies ei pysty! VOISIT KOKEILLA MITÄ TAHANSA HARRASTUSTA? – Laskuvarjolla hyppääminen olisi kyllä aika hieno kokemus. JOUTUISIT AUTIOLLE SAARELLE MAISA TORPAN, NEUMANNIN JA VELI-PEKKA KETOLAN KANSSA? – No, olisi varmaan aika mielenkiintoinen reissu. Todennäköisesti tuossa porukassa jäisin suosiolla kuunteluoppilaaksi… SAISIT PÄÄTTÄÄ JOSTAKIN MERKITTÄVÄSTÄ ASIASTA SM-LIIGAN SUHTEEN? – Poistaisin kokoviisiirit välittömästi! VOISIT MATKATA JOHONKIN TIETTYYN HETKEEN MENNEISYYDESSÄSI? – Palaisin A-junnujen SM-kullan ratkaisevaan peliin legendaariseen Matinkylän madisooniin! Hienoja aikoja ja muistoja! SAISIT VALITA SM-LIIGASTA RINNALLESI UNELMAKENTÄLLISEN MUISTA KUIN ÄSSIEN PELAAJISTA? – Maalin Eetu Laurikainen. Puolustukseen Jarkko Parikka ja Vili Saarijärvi. Hyökkäykseen tulisivat itseni lisäksi taikuri Iikka Kangasniemi ja toiseen laitaan Topias Haapanen. 1. ERÄ 2. ERÄ 1) Mitä maata vastaan Suomi on pelannut 0–0-ottelun alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa? 4) Kuka oli ensimmäinen suomalainen päävalmentaja, joka voitti kultaa alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa? 7) Kenellä on yksien kisojen maaliennätys alle 18-vuotiaiden MMkisoissa? 10) Kuvan henkilö on loistanut alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa. 2) Kuka suomalainen piti nollan kyseisessä ottelussa? 5) Ketkä kaikki suomalaiset päävalmentajat ovat juhlineet mestaruutta alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa? 8) Kuka maalivahti on tehnyt maalin alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa? A) Paljonko on hänen nimissään oleva ennätys yhden ottelun tehopisteissä? 3) Mikä maa voitti kultaa ensimmäisissä alle 18-vuotiaiden MMkisoissa 1999? 6) Suomi on viisi kertaa ollut 7:s alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa. Milloin viimeksi? 3. ERÄ 9) Mitkä maat Suomi on voittanut alle 18-vuotiaiden MM-kisojen loppuotteluissa? VASTAUKSET: 1) Kanadaa vastaan alkulohkossa vuonna 2006 Ruotsissa. 2) Riku Helenius. 3) Suomi. 4) Jouko Lukkarila vuonna 1999. 5) Lukkarilan lisäksi Timo Tuomi 2000, Jussi Ahokas 2016 ja Tommi Niemelä 2018. 6) Ruotsissa vuonna 2019. 7) Venäjän Aleksandr Ovetshkin teki 14 maalia vuonna 2002. 8) Venäjän Anton Hudobin Suomea vastaan 2004. 9) Venäjän 2000, Ruotsin 2016 ja USA:n 2018. 10 A) Toni Rajala kokosi ottelussa Norjaa vastaan ennätystehot 3+4=7 vuonna 2009. B) Rajalan saldo vuoden 2009 MM-kisoissa oli 10+9=19 pistettä. 56 JÄÄKIEKKO JATKOERÄ B) Mikä on hänellä oleva suomalaisten pelaajien yksien kisojen piste-ennätys?

MITÄ muistat omista SM-liigan karsintaotteluista? PITÄISIKÖ karsinnat palauttaa Liigaan? Mitä muita korjauksia tekisit sarjajärjestelmään? TUNTUUKO siltä, että talous on tärkeämpää kuin kilpailu? Eero Kilpeläinen Ässät 2009 Sakari Salminen Ässät 2009 Jarkko Malinen Jokipojat 2010 Erik Riska Sport 2011 ja 2012 Se oli hyvin intensiivinen jakso. Erityisesti muistan sen, että pelasin kymmenien muidenkin työpaikkojen puolesta kuin oman. Niistä seitsemästä pelistä muistan hyvin viimeisen, peli oli hyvin hanskassa koko ajan. Muistan pelin jälkeisen helpotuksen tunteen. Kuudes peli meni jatkoajalle, mutta hyvin pystyin keskittymään koko ajan olennaiseen. Kun pelasimme ensimmäisen ottelun Porissa, niin varmaan tuhat vaasalaista fania oli päädyssä ja mekkalaa riitti. Silloin viimeistään tajusi, että nyt pelataan isoja pelejä. Koko sarja meni vähän sumussa, en muista juuri muuta kuin sen suuren helpotuksen tunteen, kun Derek Damon teki viimeisessä kotipelissä 3–0-maalin ja säilyminen alkoi varmistua. Kuudennessa Severi Sillanpää teki voittomaalin pienestä kulmasta. Lähdimme innolla haastamaan kovemman rutiinitason joukkuetta. Joensuussa oli halli täynnä ja intoa meillä riitti. Valitettavasti monella pelaajalla oli pikkuvaivoja, itsekin pelasin nilkka murtuneena. Omista suorituksista ei ole enää muistoja mielessä. Kahtena vuonna pelattiin. Ensimmäisellä kerralla voitimme Mestiksen mestaruuden vähän yllättäen emmekä olleet Pelicansia vastaan oikein valmiita pelaamaan. Mieleen on jäänyt huikea meininki katsomossa. Se fanien kannustus oli vielä huikeampaa Ilvessarjassa. Pääty oli punainen ekassa pelissä Tampereella, oli ilo olla mukana. Ruotsin ja Sveitsin sarjoissa pelanneena voisin korostaa, että liigassakin pitäisi pelata vähemmän otteluita, eli vaikka noin 50 kierrosta. Otteluiden taso nousisi. Sitten palaisin vanhaan rytmiin. Jos viikossa on kolme ottelua, niin pelipäivät olisivat tiistai, torstai ja lauantai. Olisi yksi välipäivä aina. Vähentäisin Liigan joukkueiden lukumäärää. Esimerkiksi 12 joukkuetta ja niistä selkeästi kahdeksan parasta menisi pudotuspeleihin. Sitten sarja avoimeksi eli jokin systeemi, miten pudotaan ja noustaan. Viime kaudella Ruotsissa pelattiin jouluun saakka kahta peliä viikossa ja se olisi riittävä määrä täälläkin. Ruotsin malli voisi toimia Suomessa. Siellä häntäpään seurat vahvistavat joukkueitaan runkosarjan lopulla, jos on pelko joutua karsintaan. Tiedä mikä systeemi sopisi Suomeen, mutta jokin voisi olla. Nykyinen ottelumäärä eli 60 kierrosta on ihan hyvä. Ihmiset tulevat katsomaan mieluummin otteluita, joissa on jännitystä ja korkeat panokset. Niitä on mukava pelatakin. Eli karsinnat pitäisi pelata Ruotsin tavoin. Lisäksi vähentäisin liigajoukkueiden määrää, mutta on vaikea sanoa, mikä olisi sopiva määrä. Ammattilaisurheilu on bisnestä. Kaikki tietävät sen. Pitäisi silti löytää sellainen kultainen keskitie, että talous ja urheilu ovat molemmat yhtä tärkeitä. Mutta jos palataan noihin ottelupäiviin, niin tietenkin on talouden kannalta parempi pelata perjantaina kuin keskiviikkona. Tähän pitäisi saada muutos eli urheilu tärkeimmäksi. Minullakin pelaa kavereita Ruotsissa ja siellä häntäpäässä olevat seurat vahvistavat joukkueitaan runkosarjan lopussa, eikä päin vastoin kuten täällä. Ruotsissa putoavat seurat saavat jotain tukea ja sellainen systeemi pitäisi olla täälläkin. Isolla osalla seuroista kilpailu on tärkeämpää kuin talous. Toki talous edellä mennään kaikkialla. Ja jos seuroja on Liigassa enemmän, niin onhan työpaikkojakin enemmän. Jos Liigasta putoaisi, niin putoaisi tyhjän päälle. Se ei olisi oikein. Ehkä näin on nyt. Pitäisi mennä Ruotsin malliin, missä putoavat seurat saavat ylimääräistä tukea. Toki siellä on suuremmat tv-rahat ja valmiudet maksaa enemmän tukia. JÄÄKIEKKO 57

1. Saavutukset seurajoukkueissa 1. Kolme SM-liigan mestaruutta, kaksi Ässissä ja yksi HIFK:ssa 2. NHL:n Calgary Flamesissa valinta All Star -otteluun ensimmäisenä suomalaisena 3. Kaksi SM-hopeaa, Ässät ja HIFK 2. Saavutukset Leijonissa 1. Pelasin 165 A-maaottelua, paljon 2. Valinta A-maajoukkueessa kapteeniksi 3. Seitsemät MM-kisat 3. Pelaajaurani pahimmat pettymykset 1. Tappio Tapparalle keväällä 1979 ratkaisevassa finaalissa Porissa 2. Hopeamitalit HIFK:ssa 3. Tappio Calgaryssa Minnesotalle NHL:n konferenssifinaaleissa keväällä 1981 PEKKA RAUTAKALLIO TEKSTI: Juha Aaltonen KUVA: AOP Vain 15-vuotiaana SM-sarjassa tammikuussa 1969 pelannut ja maaliskuussa kaksi maaliakin Tapparaa vastaan tehnyt puolustaja pelasi huipputasolla 20 vuotta ja toimi sen jälkeen eri maissa päävalmentajana vuosina 1993–2016. E Espoossa yhdessä vaimonsa kanssa asuva Rautakallio, 67, on ollut reilun vuoden eläkkeellä. – Vaimolla oli pitkään viinin maahantuontia harjoittanut yritys ja valmentajauran jälkeen olin sen toiminnassa mukana vuoteen 2019. Sitten sai nauttia monipuolisesta eläkkeellä olosta maaliskuuhun 2020 saakka, nyt on vuoden verran eletty koronan varjossa, Rautakallio sanoo. Ennen koronaa – ja varmaan myös sen jälkeen, kun se aika koittaa – aika kului ystäviä ja lapsenlapsia tapaamalla, talvella veteraanikiekossa ja kesällä golfissa. – Nykyisin on sallittua vain luonnossa liikkuminen. Onneksi on ollut kaunis talvi, aurinkoakin on riittänyt ja maa on ollut valkoisena, Rautakallio iloitsee. Moni eläkeläinen viettää talvikuukaudet etelässä. – Kokeilimme sitä kerran, mutta ei ollut meidän juttu. Nyt eletään Espoossa ja 58 JÄÄKIEKKO uskotaan parempaan tulevaisuuteen, että päästään taas tapaamaan vanhemman pojan Mikan kolmea lasta. He ovat meille hyvin tärkeitä, Rautakallio korostaa. Kahdesta pojasta Mika toimii nykyisin pelaaja-agenttina, Mikko työskentelee varhaiskasvattajana sekä on laulaja-lauluntekijä. Mika pelasi 1990-luvulla ja edusti Suomea kerran alle 18-vuotiaiden EM-kisoissa. Mika kävi myös yliopiston Alaskassa. Pekka Rautakallio teki SM-sarjassa ja liigassa kaikkiaan 174 maalia runkosarjassa. Kaksi kertaa rikkoutui 20 maalin raja. Puolustajista enemmän maaleja tekivät vain Pertti Lehtonen (230) ja Tapio Levo (200). Runkosarjan ennätys on Juha Rantasilan 30 maalia HIFK:ssa kaudelta 1970–71, Rautakallion 25 osumaa Ässissä hopeakaudella 1978–79 on tilastossa kolmosena. SM-liigan parhaalle puolustajalle kausittain jaettava palkinto on nimetty Pekka Rautakallion mukaan. 4. Uraani eniten vaikuttaneet henkilöt 1. Lasse Heikkilä 2. Esko Paltanen 3. Arvo Läntinen 5. Varhaisimmat jääkiekkomuistoni 1. Joskus alakouluikäisenä, olin ehkä 6-vuotias, eno vei katsomaan RU-38:n peliä. Seisoin lumipenkan päällä 2. Suunnilleen 6-vuotiaana aloitin itse jääkiekon ja pelasimme Liisantorilla luonnonjäällä viikonloppuisin, siellä pelasin vanhempien poikien seassa 6. Jääkiekkoilusta saamani tunnustukset 1. SM-liigan parhaan puolustajan palkinnon nimeäminen minun nimiseksi 2. Valinta Jääkiekkoleijonaksi 3. Valinta NHL:n All Star -otteluun 7. Värikkäimmät kiekkopersoonat pelaajaurani aikana 1. Veli-Pekka Ketola 2. Heikki Riihiranta 3. Matti Hagman 4. Lanny McDonald 5. Tiger Williams 8. Pelaajaurani ikimuistoisimmat yksittäiset jääkiekkoottelut 1. Ottelu SaPKoa vastaan tammikuussa 1969, kun olin vasta 15-vuotias. Se on yhä kenttäpelaajien ennätys. Syötin voittomaalin, sen teki päätöserässä Raimo Kilpiö 2. Ottelu St. Louisissa, kun tein ensimmäisen maalini NHL:ssä Atlanta Flamesin joukkueessa. Voitimme vieraissa 3–0 lokakuussa 1979 3. Kevään 1983 ratkaiseva viides loppuottelu, kun HIFK kaatoi Jokerit 9. Suomen kiekkohistorian parhaat saavutukset 1. Raimo Kilpiön merkitys SM-sarjassa 2. Teemu Selänteen ja Jari Kurrin saavutukset NHL:ssä 10. Parhaat muistot NHL:stä 1. Vierasvoitto legendaarisessa Montreal Forumissa 2. Voitot Calgaryssa Wayne Gretzkyn tähdittämää Edmontonia vastaan 3. Joukkuekavereiden onnittelut, kun valinta All Star -otteluun julkistettiin 11. Parhaat pelikaverit urani aikana 1. Kaikki olivat yhtä hyviä, parhaat olivat Veli-Pekka Ketola, Matti Murto, Heikki Riihiranta, Pertti Lehtonen, Matti Hagman ja Timo Nummelin 12. SM-liigan mitalistit keväällä 2021 1. HIFK 2. Kärpät 3. Tappara 13. Arvostamani kiekkovaikuttajat 1. Frank Moberg 2. Lasse Heikkilä 3. Esko Paltanen 14. Mielenkiintoisimmat urheilulajit jääkiekon ohella 1. Golf 2. Jalkapallo 3. Yleisurheilu 15. Ykköseksi valitsemani lajin kolme parasta maailmassa 1. Tiger Woods 2. Phil Mickelson 3. Rory McIlroy 16. Parhaat ulkomaiset elokuvatähdet 1. Meryl Streep 2. Tom Hanks 3. Al Pacino 3. Robert DeNiro 17. Parhaat suomalaiset elokuvatähdet 1. Martti Suosalo 2. Jasper Pääkkönen 3. Samuli Edelmann 18. Parhaat suoratoisto- tai televisio-ohjelmat 1. Ivalo 2. Arto Nyberg 3. Ylen Uutiset 19. Mieluisat lomakohteet 1. Arizona 2. Kalifornia 3. Italia 20. Parhaat yhtyeet tai artistit 1. Bruce Springsteen 2. Beatles 3. Rolling Stones

TULEVA TÄHTI TEKSTI: Juha Aaltonen KUVA: Pasi Mennander / Leijonat.fi MITÄ MIELTÄ OLET TULEVISTA NUORTEN MM-KISOISTA? – Hyvillä fiiliksillä odotellaan kisoja Dallasin lähellä. Pääsee mittaamaan oman tason parhaita ulkomaalaisia vastaan. Mahdollisessa kuplassa pelaaminen ei haittaa, tärkeintä on itse peli. USA:ssa en ole vielä käynyt, Kanadassa pelasimme viime kaudella yhden turnauksen. MITÄ MUITA MAAJOUKKUEKOKEMUKSIA SINULLA ON OLLUT? – Viime kaudella tärkein oli tuo LänsiKanadassa pelattu World Hockey Challenge -turnaus. Itseltäni se ei mennyt kovin hyvin, pitkä matka näkyi väsymyksenä. Tällä kaudellahan ei turnauksia ole sitten ollutkaan. MIKSI VALITSIT KÄRPÄT SEURAKSI TÄKSI KAUDEKSI? – Oli aika luonnollinen valinta, kun olen monta vuotta pelannut sen junioreissa. Harkinnassa oli myös Kanadan juniorisarjat, mutta sitten tuli tämä korona. Alkoi näyttää siltä, että tämän kauden ottelut alkavat vasta vuoden 2021 puolella ja tein sitten Kärppiin kahden vuoden sopimuksen viime kesänä. MITÄ MUISTAT ENSIMMÄISESTÄ LIIGAOTTELUSTA? – Huikeat fiilikset, etenkin kun se oli samalla Lasse Kukkosen viimeinen ottelu Kärpissä. Edellisenä päivänä ja vielä ottelupäivänä jännitti aika lailla, mutta parin vaihdon jälkeen alkoi sujua. Pääsin myös yrittämään maalia rankkarilla, mutta nosto ylös ei onnistunut. En ole varma osuiko kiekko molariin vähän vai menikö suoraan yli. MITEN KAUSI SUJUI JOULUUN MENNESSÄ? – Hyvin. Pelasin jo koko viime kauden A-nuorissa ja tarkoitus oli jatkaa sillä tasolla. Arvelin, että jos liigassa tulee paljon loukkaantumisia, niin saattaa päästä kokeilemaan sitäkin tasoa. Pelasin neljä liigaottelua loka-marraskuussa ja huomasin, että paljon on vielä tekemistä päästäkseen vakituisesti pelaamaan. Pelin taktisuus on eri tasoa kuin junioreissa. ENTÄ OTTELUT VUODEN 2021 PUOLELLA? – Välillä tuntuu, ettei tässä A-nuorten lohkossamme saa riittävästi kovia pelejä. Kun sarja alkoi, niin pidimme nollan omissa neljä kertaa peräkkäin, maalit olivat meille 27–0. Maaliskuun puolivälissä oli vasta kaksi tappiota. Onneksi treeneissä on kova taso, meillä on useita maajoukkuetason pelaajia. MITKÄ OVAT PARHAAT SAAVUTUKSESI? – Kolme kertaa on tullut hopeaa, mutta mestaruus puuttuu. Eniten harmittaa kevään 2018 hopea C-junioreissa. Voitimme Bluesin runkosarjassa kaksi kertaa selvin numeroin, mutta Tampereen yksiosaisessa finaalissa tuli takkiin maalilla. ONKO URALLA OLLUT PETTYMYKSIÄ? – Noiden hopeisten mitaleiden lisäksi oli kaudella 2018–19 paha loukkaantuminen. Reisiluu murtui ja oli myös selkävamma, lasaretissa olin kuusi kuukautta ja pääsin aloittamaan kauden 2019–20 vasta lokakuussa. Jäi kevään 2019 pleijarit kokonaan pelaamatta B-nuorissa. MITÄ NHL MERKITSEE SINULLE? – Toivottavasti varataan ensi kesänä, ei ole väliä mikä seura se olisi. NHL:n seuroista on tullut maileja ja niihin on isän kanssa vastailtu. Rightin puolen hyökkääjiä olen ihaillut, niminä tulee mieleen Nathan MacKinnon, Artemi Panarin, David Pastrnak ja Mitchell Marner. Seuroista tykkään eniten katsoa Toronton pelejä. MITÄ KORONA ON MERKINNYT SINULLE? – Ei ole ollut suurta merkitystä. Olen muutenkin hyvin liikunnallinen, en ole esimerkiksi pleikkaria pelannut neljään vuoteen, ja urheilu täyttää päivän. Niemelän Topin kanssa innostuimme viime kesänä golfistakin. Sulkapalloa ja tennistä on pelattu paljon. MITEN ASUT JA MITÄ KUULUU NORMIPÄIVÄÄN? – Kotona vanhempien luona rivitalossa. Treeniä ja liikkumista muutenkin. Käyn ammattikoulussa merkonomilinjaa, liikaa en siitä stressaa. MITÄ MUISTAT LAPSUUDEN PELEISTÄ? – Aloitin 6-vuotiaana. Olin isän kanssa ulkojäillä ja siellä oli myös hänen valmentajakaverinsa. Tämä pyysi mukaan Kiekko-Laserin treeneihin ja siitä se alkoi, innostuin heti. Maalinteko on minun juttuni, kotipihassa on maali ja paljon on vanerin päältä lauottu. Joskus ovat naapurit huomauttaneet, jos on mennyt liian myöhään illalla. MIHIN VEISIT KESÄVIERAASI OULUSSA? – Pelattaisiin golfia, katukorista tai muita pallopelejä. Käytäisiin uimassa. MITÄ WIKIPEDIA EI TIEDÄ SINUSTA? – Tammikuussa 2017 tein C2-nuorten aluesarjassa tehot 5+8=13 ottelussa Kemin Lämäreitä vastaan, kun voitimme 31-4. Enkä ollut edes joukkueen tehokkain, Kangasharjun Ollin tehot olivat 10+4=14. SAMU TUOMAALA Ura SM-liigassa alkoi samana päivänä kuin Kärppien legendan Lasse Kukkosen ura päättyi. Aika näyttää, tuleeko lupaavasta hyökkääjästä Oulussa yhtä tunnettu nimi. Huhtikuussa edessä ovat alle 18-vuotiaiden MM-kisat. SYNTYNYT: 8.1.2003 Oulu PITUUS: 179 cm PAINO: 81 kg PARISUHDE: tyttöystävä Aada PELIPAIKKA: hyökkääjä (right) SEURAT: K-Laser 2010–2017, KKP/K-La- ser Akatemia 2016–17, Kärpät 2017– SAAVUTUKSIA: B-nuorten SM-hopea 2019, C-Nuorten SM-hopea 2018, Pohjola-leirin hopea 2018 VALINNAT: Timo Jutila -palkinto (Cnuorten SM-sarjan paras tulokas) 2018, Heino Pulli -palkinto (B-nuorten SM-sarjan paras tulokas) 2019 NHL-VARAUS: aikaisintaan 2021 MAAOTTELUT: 25 P (19+15=34. 10 min). Tilanne 19.3.2021 NUORTEN (A-B-C) SM-SARJASSA YHTEENSÄ: runkosarjassa 155 ottelua, 85 maalia + 79 syöttöä = 164 pistettä, 70 jäähyminuuttia, pudotuspeleissä 5 ottelua, 3 maalia, ei syöttöjä = 3 pistettä, ei jäähyminuutteja. Tilanne 19.3.2021 MUUTA: uran ensimmäinen SM-liigaottelu Kärpät–KooKoo 3.10.2020, saldo SM-liigassa 5. 0+0=0. 0 min. Tilanne 19.3.2021. Opiskelee merkonomiksi 2. vuotta, valmistunee 2022–23, 8-vuotias pikkuveli pelaa Kiekko-Laserin junioreissa, isä Pasi pelasi jääpallon ykkösdivisioonaa Oulussa JÄÄKIEKKO 59

Lambert matkalla ykköskierrokselle Jääkiekkolehti seuraa tarkkaan Liigaa ja listaa kuukausittain jokaiselle pelipaikalle viisi parhaiten tarkkailujaksolla tulosta tehnyttä pelaajaa. MAALIVAHDIT 1. 2. 3. 4 5. Niko Hovinen (–) Eetu Laurikainen (–) Frans Tuohimaa (–) Oskari Setänen (–) Andrei Karejev (3.) Sport HPK HIFK Lukko TPS 7–1–2 9–4–2 6–4–1 5–2–1 5–5–2 2 3 2 1 1 95,41 92,53 90,95 92,59 93,03 1,29 2,03 1,86 2,23 1,63 VASEMMAT PUOLUSTAJAT 1. 2. 3. 4. 5 Maksim Matushkin (1.) Arto Laatikainen (2.) Ari Gröndahl (–) Henrik Larsson (–) Samuli Piipponen (–) Tappara HPK Sport TPS Lukko 15. 16. 16. 15. 14. 3 + 8 0 + 7 0 + 7 2 + 5 3 + 3 = = = = = 11 7 7 7 6 –2 +7 +4 –1 +2 HPK Lukko KalPa Lukko TPS 16. 17. 14. 16. 18. 6 4 4 3 5 = = = = = 17 15 11 12 10 +8 +3 +5 –1 +2 OIKEAT PUOLUSTAJAT 1. 2. 3. 4 5. Elmeri Eronen (–) Robin Press (4.) Kim Nousiainen (–) Thomas Gregoire (–) Ville Lajunen (3.) + 11 + 11 + 7 + 9 + 5 JUURI ENNEN joulua 17 vuotta täyttänyt suomalaiskanadalainen huippulupaus Brad Lambert on pelannut tulokaskauttaan SM-liigassa JYPissä ja tehnyt ikäisekseen huippupisteet. Juttua kirjoitettaessa 38 otteluun tehot 6+7=13 iskenyt Lambert on tällä vuosituhannella vuotta ennen NHL-varausikäänsä (2022) liigassa pelanneista pelaajista pistepörssissä peräti kolmantena. Tilaston kymmenen kärjestä löytyvistä muista yhdeksästä pelaajista peräti seitsemän on varattu aikanaan NHL:ään ensimmäisellä kierroksella. Viiden kärki - Lambertia lukuun ottamatta - vieläpä varaustilaisuuden ensimmäisen kierroksen ensimmäisellä puolikkaalla. Aivan kymmenen kärjen ulkopuolelle tilastosta jää myös kärppähyökkääjä Aatu  Tehopisteet Liigassa vuotta Räty, jota on ennen draft-kautta 2000–21 povattu varattavaksi ensi kesänä  1. Anton Lundell HIFK 2018-19 38. 9+10=19 ensimmäisellä kier 2. Aleksander Barkov Tappara 2011-12 32. 7+ 9=16 roksella.  3. Brad Lambert JYP 2020-21 38. 6+ 7=13 SM-liigassa  4. Jesse Puljujärvi Kärpät 2014-15 21. 4+ 7=11  5. Mikko Rantanen TPS 2013-14 37. 5+ 4= 9 16–17-vuotiaana  6. Juuso Ikonen Blues 2011-12 20. 4+ 5= 9 tehdyt pisteet ovat  7. Anttoni Honka JYP 2017-18 20. 2+ 7= 9 siis melko hyvä  8. Rasmus Ristolainen TPS 2011-12 40. 3+ 5= 8 ennusmerkki NHL 9. Urho Vaakanainen Blues 2015-16 25. 1+ 5= 6 potentiaalista. 10. Kasperi Kapanen KalPa 2012-13 13. 4+ 0= 4 Vasemmalta nimi, seura, kausi, pistesaldo ennen draft-kautta Liigan runkosarjassa. BRAD LAMBERT on väläytellyt taitojaan JYPissä. VASEMMAT LAIDAT 1. 2. 3. 4. 5. Robert Rooba (–) Valtteri Puustinen (–) Eemeli Suomi (–) Ahti Oksanen (1.) Matias Maccelli (–) JYP HPK Ilves KooKoo Ilves 17. 16. 14. 13. 13. 15 + 4 11 + 5 3 + 10 6 + 5 5 + 6 = = = = = 19 16 13 11 11 +2 +12 +3 0 +1 HPK TPS Kärpät Tappara HIFK 16. 16. 15. 17. 15. 6 5 7 6 4 + 11 + 11 + 6 + 9 + 8 = = = = = 17 16 13 15 12 +5 +4 +8 +2 +5 HIFK Sport HPK TPS Tappara 15. 15. 16. 14. 17. 6 5 7 8 6 + 12 + 10 + 7 + 5 + 8 = = = = = 18 15 14 13 14 +8 +8 +9 +6 +4 KESKUSHYÖKKÄÄJÄT 1. 2. 3. 4. 5. Petri Kontiola (–) Ruslan Ishakov (5.) Cody Kunyk (–) Patrik Virta (–) Alex Broadhurst (–) OIKEAT LAIDAT 1. 2. 3. 4. 5. Ville Leskinen (–) Olavi Vauhkonen (–) Juuso Ikonen (–) Lauri Pajuniemi (–) Kristian Tanus (–) Lista on laadittu 18.3. Suluissa sijoitus viime kuukauden Top 5 -listalla. Saldot SM-liigassa 12.2.–17.3.2021. Maalivahdeilla tilastoissa voitot-jatkoaikaottelut-tappiot, nollapelit, torjuntaprosentti ja päästetyt maalit/ pelattu 60 minuuttia. Kenttäpelaajilla ottelut, maalit + syötöt = pisteet ja plusmiinuserotus. 60 JÄÄKIEKKO Europhoto Tarkkailujakson peliaikatilaston ykkönen oli Lukon puolustaja Robin Press, 24:35. Hyökkääjistä eniten peliaikaa sai SaiPan Tomas Zaborsky, 21:37. Tehokkain tulokas oli Kärppinen hyökkääjä Tuukka Tieksola, 15. 5+7=12 Tehopörssin paras oli HPK:n hyökkääjä Valtteri Puustinen, +12 (19–7). Eniten miinuksella oli JYPin hyökkääjä Brad Lambert, –10 (1–11).

OSUMAT KUUKAUDEN MERKITTÄVIMMÄT MERKKIPAALUT MIKKO KALTEVA saavutti rajan 11. maaliskuuta, kun JYP hävisi kotonaan HPK:lle 2–5. Saldo ottelun jälkeen oli 46+150=196. 600 OTTELUA ELMERI KAKSONEN ei juhlinut 3. maaliskuuta, sillä SaiPa hävisi Jyväskylässä. Saldo ottelun jälkeen oli 67+93=160. VILLE VARAKAS juhli 5. maaliskuuta, sillä HIFK voitti Kärpät. Saldo ottelun jälkeen oli 42+142=184. 400 OTTELUA MIKKO SALMIO ei paalua juhlinut 5. maaliskuuta, sillä JYP hävisi vieraissa Pelicansille. Saldo ottelun jälkeen oli 54+69=123. OSKARI SETÄNEN juhli paalua 9. Mikkelissä, sillä Lukko voitti Jukurit 5–1. 200 PISTETTÄ VILLE LESKINEN teki 27. helmikuuta HIFK:n voittomaalin jatkoajalla Ässiä vastaan. Saldo ottelun jälkeen oli 274.86+114=200. OLAVI VAUHKONEN syötti kaksi maalia, kun Sport 2. maaliskuuta hävisi Lukolle. Saldo ottelun jälkeen oli 446.99+102=201. EEMELI SUOMI syötti kolme maalia, kun Ilves 5. maaliskuuta voitti Tapparan 4–1. Saldo ottelun jälkeen oli 317.77+125=202. MARKUS NENONEN juhli 13. maaliskuuta, sillä HPK voitti Kärpät 4–0. Saldo ottelun jälkeen oli 416.117+85=202. All Over Press 700 OTTELUA 100 MAALIA OLAVI VAUHKONEN teki maalin, kun Sport voitti 3. maaliskuuta HIFK:n. Saldo ottelun jälkeen oli 447.100+102=202. BALAZS SEBOK juhli 24. helmikuuta, kun KalPa voitti Ässät vieraissa 4–3. Saldo ottelun jälkeen oli 271.35+100=135. OLAVI VAUHKONEN juhli 26. helmikuuta, sillä Sport voitti vieraissa Ilveksen 7–4. Saldo ottelun jälkeen oli 444.99+100=199. CODY KUNYK oli 27. helmikuuta juhlatuulella Kouvolassa, kun voittoputki jatkui. Saldo ottelun jälkeen oli 201.46+100=146. HANNES BJÖRNINEN syötti voittomaalin 5. maaliskuuta, kun Pelicans voitti JYPin 3–1. Saldo ottelun jälkeen oli 329.61+100=161. IIKKA KANGASNIEMI syötti jatkoaikamaalin, kun Pelicans 12. maaliskuuta voitti Ilveksen 3–2. Saldo ottelun jälkeen oli 250.73+100=173. FRANS TUOHIMAA HIFK: 19.2. Pelicans 0–4 / 24.2. Lukko 1–0 (kauden 5. / uran 22.) NIKO HOVINEN Sport: 17.2. TPS 2–0 / 11.3. Jukurit 6–0 (kauden 4. / uran 22.) EETU LAURIKAINEN HPK: 23.2. Tappara 3–0 / 26.2. KalPa 0–4 / 13.3. Kärpät 4–0 (kauden 3. / uran 18.) 100 SYÖTTÖÄ JERRY TURKULAINEN näki 20. helmikuuta kolme kertaa JYPin menettävän kahden maalin johdon HIFK:ta vastaan. Saldo ottelun jälkeen oli 251.46+101=147. TPS 0–2 (kauden 5. / uran 50.) OSKARI SETÄNEN Lukko: 17.2. (kauden 3. / uran 17.) CHRISTIAN HELJANKO Tappara: 20.2. Jukurit 3–0 / 12.3. KalPa 1–0 (kauden 2. / uran 10.) 700 MARKUS RUUSU JYP: 9.3. KalPa 0–1 (kauden 3. / uran 8.) ottelua PATRIK RYBAR Kärpät: 9.3. Sport 3–0 (kauden 3. / uran 7.) SAMI AITTOKALLIO Ässät: 17.2. (kauden 2. / uran 7.) JUHANI JASU saavutti rajapyykin 16. helmikuuta, kun TPS hävisi Oulussa Kärpille. Saldo ottelun jälkeen oli 77+90=167. MIIKA ROINE syötti kaksi maalia, kun Pelicans 12. maaliskuuta voitti Ilveksen. Saldo ottelun jälkeen oli 347.62+101=163. VILLE LAJUNEN juhli 16. maaliskuuta, sillä TPS voitti vieraissa Tapparan 4–2. Saldo ottelun jälkeen oli 251.30+100=130. JUSTUS ANNUNEN Kärpät: 23.2. Ilves 0–1 (kauden 1. / uran 7.) KARRI RÄMÖ TPS: 12.3. Sport 0–4 (kauden 1. / uran 4.) HATTUTEMPUT ANDREI KAREJEV TPS: 3.3. Jukurit 3–0 (kauden 3. / uran 3.) VILLE LESKINEN teki 5. maaliskuuta kolme maalia, kun HIFK voitti Kärpät 4–3. Hattutemppu oli uran toinen, edellinen tuli Kärpissä Ässiä vastaan lokakuussa 2018. LINUS SÖDERSTRÖM Ässät: 16.2. JYP 3–0 / 17.3. Tappara 1–0 (kauden 3. / uran 3.) NOLLAPELIT MATEJ TOMEK KalPa: 27.2. Jukurit 0–3 (kauden 1. / uran 1.) EERO KILPELÄINEN KalPa: 19.2. PATRIK BARTOSAK Pelicans: 6.3. Lukko 0–1 (kauden 2. / uran 2.) TÄRKEIMMÄT PELAAJASIIRROT SEUROITTAIN TULLEET HIFK David Bernhardt P SaiPa HIFK löysi 26. helmikuuta loppukaudeksi korvaajan loukkaantuneen Yohann Auvitun tilalle. ILVES Santeri Virtanen H SaiPa Ilves teki 1. maaliskuuta sopimuksen Amaajoukkueessa kuun alussa debytoineen Virtasen kanssa kevääseen 2023. Adam Rockwood H MoDo Swe I Kanadalainen hyökkääjä teki 1. maaliskuuta sopimuksen loppukaudeksi. JYP Niko Seppälä P K-Espoo HIFK:n sopimuspelaaja sai 15. helmikuuta alkaen lainasopimuksen Jyväskylään. KALPA Matej Tomek M SaiPa Slovakki teki 25. helmikuuta lainasopimuksen loppukaudeksi. KOOKOO Joona Voutilainen M HPK Hämeenlinnassa pieneen rooliin jämähtä- nyt vahti teki vuokrasopimuksen 24. helmikuuta loppukaudeksi. Saku Kinnunen P Västervik Swe I Liigaa aiemmin KalPassa pelannut nuorten maailmanmestari teki 27. helmikuuta sopimuksen loppukauden ajaksi. Leevi Aaltonen H KalPa Lupaava hyökkääjä sai 1. maaliskuuta kevääseen 2023 kestävän sopimuksen. Erik Autio P K-Espoo KooKoosta tuli 1. maaliskuuta Aution kolmas liigaseura kauden aikana, edelliset olivat Ilves ja Pelicans. LUKKO Samuli Piipponen P Jukurit Isokokoinen puolustaja tuli 1. maaliskuuta tuomaan loppukauden ajaksi leveyttä mestarisuosikin pakistoon. PELICANS Aleksi Laakso P HIFK Lähes kolme kautta HIFK:ssa pelannut Laakso saatiin 25. helmikuuta lainaan loppukaudeksi. Filip Chlapik H Ottawa NHL Tshekki teki 1. maaliskuuta sopimuksen loppukauden ajaksi Lahteen. SAIPA Sam Lofquist P Kunlun KHL SaiPassa kaksi kautta 2014–16 pelannut pakki teki 26. helmikuuta sopimuksen loppukauden ajaksi. SPORT Luke Green P Kahdella edellisellä kaudella yhteensä 24 ottelua AHL:ssa pelannut kanadalainen teki 27. helmikuuta sopimuksen loppukaudeksi. ÄSSÄT Sakari Salminen H Kokenut hyökkääjä teki 21. helmikuuta sopimuksen kevääseen 2022 saakka. Joona Voutilainen M KooKoo Maalivahti sai 24. helmikuuta vuokrasopimuksen Kouvolaan loppukaudeksi. JUKURIT Perttu Kiesilä H Ketterä Hyökkääjä siirtyi 27. helmikuuta loppukaudeksi lainaan Imatralle. Eetu Randelin M Kiekko-Pojat Mikkeliläisten kolmosmaalivahti sai 27. helmikuuta pestin loppukaudeksi Mestikseen. Samuli Piipponen P Lukko Kokenur puolustaja sai 1. maaliskuuta loppukauden sopimuksen Raumalle. HIFK Aleksi Laakso P Pelicans Vähälle peliajalle jäänyt Laakso lainattiin 25. helmikuuta loppukaudeksi Lahteen. JYP Joni Jurmo P K-Espoo JYP lainasi nuoren puolustajan hakemaan isompaa roolia 17. helmikuuta alkaen. Oskari Kalajanniska H TuTo Hyökkääjä lähti 17. helmikuuta Mestikseen isomman peliajan perässä. HPK Jesse Mankinen H Vain viisi ottelua ilman tehoja pelanneen hyökkääjän sopimus purettiin 24. helmikuuta. KALPA Leevi Aaltonen H KooKoo KalPa luopui 1. maaliskuuta pelaajasta, jolla olisi ollut sopimus myös kaudesta 2021– 22. MENNEET KOOKOO Alexander Ytterell P MoDo Swe I Vuonna 2021 vain neljässä ottelussa pelannut ruotsalainen teki 16. helmikuuta kevääseen 2023 ulottuvan sopimuksen Ruotsin kakkostasolle. SAIPA Matej Tomek M KalPa SaiPa päätti 25. helmikuuta olla käyttämättä kauden 2021-22 optiota maalivahdin kanssa ja lainasi samalla Tomekin loppukaudeksi KalPaan. David Bernhardt P HIFK Ruotsalainen puolustaja lainattiin 26. helmikuuta loppukaudeksi Helsinkiin. Santeri Virtanen H Ilves Ilvekseen 1. maaliskuuta siirtyneen hyökkääjän viimeiseksi SaiPassa jäi 6. helmikuuta pelattu Kärpät-ottelu. SPORT Luke Green P Kanadalainen oli kokoonpanossa kahdessa ottelussa, kunnes hän 8. maaliskuuta pyysi siirtoa pois. Tilanne 18.3.2021. JÄÄKIEKKO 61

MESTIS TORJUUKO Santeri Lipiäinen taas Imatran Ketterän mestariksi vai nostaako Mestiksen voittajan pyttyä runkosarjassa eniten pisteitä kerännyt Kiekko-Espoo? Erikoinen kausi huipentunee sittenkin Nousija Kiekko-Espoo ja viime kauden runkosarjavoittaja Ketterä kärkiasemista pudotuspeleihin. TEKSTIT: Pasi Rakkolainen KUVAT: All Over Press ja Ketterä/Aaro Nuoramo MESTIKSEN erikoinen kausi näyttää sittenkin saavan huipennuksensa, vaikka sarja riutui kolmatta kuukautta koronatauolla. Mestiksen pudotuspelien on määrä alkaa pääsiäisviikolla runkosarjan sijoille 7–10 päätyneiden villikorttikierroksella. Puolivälierät pelataan seuraavalla viikolla ja välierät huhtikuun puolivälissä. Kaikki edellä mainitut ottelukierrokset pelataan poikkeuksellisesti vain paras kolmesta -sarjoina eli jatkopaikkaan riittää kaksi voittoa. Myös finaaleita on lyhennetty, kun mestariksi pääsee aiempien neljän voiton sijasta kolmella voitolla. Näin kausi saataisiin pakettiin vappuun mennessä. Nelisen kuukautta ilman pelejä Nousijajoukkue Kiekko-Espoo ja viime kauden päättäneen runkosarjan voittanut Imatran Ketterä pääsivät pudotuspeleihin 62 JÄÄKIEKKO kärkiasemista lyhennetystä runkosarjasta, joka oli vielä viimeisiä pelejä vaille Jääkiekkolehden painoon mennessä. Espoossakaan ei ollut helppo kausi, vaikka joukkue ei joutunut pitkän tauon aikana lomautetuksi monen muun lailla. – Kausi oli koronan takia tosi stressaava. Oli hankalaa treenata, kun ei tiedetty mihin tässä oikein valmistaudutaan. Etenkin pitkän paussin loppua kohden stressi kasvoi. Toisaalta tilanne muistutti meidän kauden alkua, kun treenasimme ennen sarjaa pari kuukautta, mutta pelasimme vain yhden harjoituspelin. – Treenasimme siis yhteensä nelisen kuukautta ilman pelejä. Tuohon nähden pitää ylistää joukkuetta ja seuraa, vaikkei peli aina ole ollutkaan uomissaan, tilittää Kiekko-Espoon päävalmentaja Janne Tuunanen. Vaikka Espoossa siis säästyttiin lomau- tuksilta, kävi nousijajoukkueessa sen verran turbulenssia, että noin kolmannes kokoonpanosta vaihtui pitkän tauon aikana. Silti Kiekko-Espoo palasi säännöllisen harjoittelunsa ansiosta pitkältä tauolta valmiimpana kuin esimerkiksi lomautuksen kokenut TuTo Hockey, jota espoolaiset riepottelivat ensimmäisessä tauon jälkeisessä pelissä. – Siinä vaiheessa, kun johdimme TuToa kahden erän jälkeen 7–0 oli treenanneilla joukkueilla varmasti etua lomautettuihin nähden, mutta sitten ero alkoi tasoittua. Loppukauden erikoisuuksiin on kuulunut myös Mestiksessä pelaaminen korkeintaan pahvisten varsin hiljaisten katsojien edessä. – Siihen alkoi tottua etenkin kun katseli myös Liigaa ja NHL:ää. Täysiä katsomoita ei enää muistettukaan, vaikka ei Espoossa sellaisen edessä ole pelattukaan, toteaa Tuunanen. Espoon Metro-Areenan 7000 hengen katsomossa ei ollut tällä kaudella sarjaavauksen jälkeen kertaakaan edes 700 katsojaa. Myös lyhennetyt pudotuspelit vievät joukkueet uuden eteen. – Lyhyemmissä ottelusarjoissa voi tapahtua mitä tahansa. Esimerkiksi etelän ja

”Ulkopuolelta tuleva tunne puuttuu, se on pelissä tärkeä elementti.” ENSI KAUDELLA RoKissa? Ketterää neljä kautta luotsanneen Maso Lehtosen pesti Imatralla päättyy keväällä. pohjoisen joukkueiden tasoeroa on vaikea arvioida, kun emme ole vielä kohdanneet tällä kaudella. – Ymmärrän ja hyväksyn täysin pudotuspelien lyhentämisen. Pääasia on saada kausi jollain lailla kunnialla pelattua, Tuunanen kommentoi. ”Uniikki kausi hyvässä ja pahassa” Toissa kauden mestari ja viime kaudenkin runkosarjavoittajana moraaliseksi mestariksi päässyt Ketterä on sekin kokenut ainutlaatuisen kauden. – Vuosi sitten kun pudotuspelit jäivät pelaamatta ajateltiin, että seuraava kausi olisi normaali, mutta tästä tulikin uniikki sekä hyvässä että pahassa, kommentoi Ketterän päävalmentaja Maso Lehtonen. – Pitkä tauko pisti joukkueet uuteen tilanteeseen. Me harjoittelimme paljon, mutta pinna alkoi kiristyä. Olimme henkisesti kovilla ja sivustakatsojan mielestä touhu alkoi varmaan näyttää hullulta. Harjoittelun taso pysyi kuitenkin hyvänä, eikä kertaakaan keskusteltu, onko tässä mitään järkeä tai jätetäänkö jotain vähemmälle. Ketterän kokoonpanoon ei pelipaussi tuonut muutoksia. Vain Perttu Kiesilä tuli helmikuussa Jukureista laventamaan kapeahkoa ketjukalustoa. – Pelaajia ei ole lähtenyt emmekä ole kaivanneet uusiakaan. Näillä mennään kauden loppuun, Lehtonen toteaa. Imatrallakin on jo totuttu tyhjään katsomoon, mutta valmentaja kaipaa sieltä tunnetta. – Onhan se erilaista, kun katsomossa ei ole kukaan kannustamassa tai haukkumassa. Ulkopuolelta tuleva tunne puuttuu, se on pelissä tärkeä elementti. Omia huutojakin pitää vähän hillitä, kun ääni kantaa tyhjässä hallissa tv-katsojille asti, Lehtonen aprikoi. Lyhennetyt pudotuspelit ovat Lehtosen mielestä arpapeliä. – Pitkässä juoksussa parempi voittaa ja niin varmaan näissä lyhyemmissäkin, mutta sattuma saa nyt enemmän sijaa. Yksittäinen maali, ylivoimapeli tai tuomarivirhe voi ratkaista pelin ja koko ottelusarjan. Jos ekassa pelissä tulee turpaan, ollaankin kahdessa seuraavassa pelissä selkä seinää vasten. Tämä systeemi pitää kuitenkin vain JKL niellä, Lehtonen pohtii.  Valmentajia pestattu pelaajia enemmän ENSI KAUDEN Mestis-joukkueiden kokoaminen on vielä alkuvaiheessa, mutta valmentajaosastolla on saatu jotain aikaan. Ketterä julkisti ensimmäisenä ensi kauden uuden päävalmentajapestin, kun se nimitti tehtävään Tuomo Ropon, 36. Ropo on kuulunut viisi viime kautta SaiPan liigajoukkueen valmennustiimiin apuvalmentajana. Aiemmin Ropo valmensi SaiPan A- ja B-nuoria. Kauden 2012–13 Ropo toimi Sveitsissä Genevessä juniorijoukkueen apuvalmentajana. Ketterää neljättä kautta valmentava Matias Lehtonen on tiettävästi siirtymässä ensi kaudeksi RoKin päävalmentajaksi, mutta pestiä ei ole vahvistettu. Päävalmentaja vaihtuu ensi kaudeksi myös ainakin Kooveessa, kun täksi kaudeksi valmennusvastuun ottanut Juuso Hahl siirtyy ensi kaudella Liigaan vielä julkaisemattomaan seuraan. Koovee ei ole vielä nimittänyt ensi kauden valmentajaansa. KeuPa HT ja Kiekko-Vantaa tekivät päävalmentajilleen jatkosopimukset. Ensimmäistä kautta KeuPa HT:n päävalmentajana toimiva 29-vuotias Tomas Westerlund jatkaa Keuruulla. Jokereiden junioripuolelta KiekkoVantaan päävalmentajaksi täksi kaudeksi siirtynyt 47-vuotias Mika Niskanen vahvisti seuran kanssa jatkosopimuksen ensi kaudelle. Joni Petrellin siirryttyä Joensuun Kiekko-Poikien lomautuksen aikana Alppiliigaan Italiaan Gherdeinan päävalmentajaksi, nousi apuvalmentaja Benjamin Laurinkari loppukaudeksi päävalmentajaksi. Ensi kauden valmentajaksi Joensuuhun pestattiin 1+1 -vuotisella sopimuksella entinen maajoukkuepuolustaja Kari Martikainen. Martikainen pelasi Jokereissa ja Lukossa sekä Sveitsissä SC Rapperswilissä ja Zurich Lionsissa. Maajoukkueessa hän saavutti mm. MM-hopean 1999. Martikainen on valmentanut KiekkoVantaan, Jokereiden ja sveitsiläisen Gotteronin juniorijoukkueita. Edustustasolla hän on toiminut Sveitsissä sekä kaksi viime kautta SaiPassa apuvalmentajana viime syksyn lomautukseen asti. Asko Rantanen on tiettävästi jatkamassa hienon loppukauden pelanneen Forssan Palloseuran päävalmentajana, mutta jatkopestiä ei ole julkistettu. JÄÄKIEKKO 63

EUROSARJAT KOONNUT: Juha Aaltonen KUVAT: All Over Press VELI-MATTI VITTASMÄKI palaa sopimuksensa mukaisesti ensi kaudeksi Tapparaan, ellei kevään aikana tapahdu yllättäviä käänteitä. Vittasmäki sai kehut valmentajilta PUOLUSTAJA Veli-Matti Vittasmäki todisti ensimmäisellä kaudellaan KHL:ssa, ettei ulkomaalaisen vahvistuksen tarvitse takoa pisteitä saadakseen pelata koko kauden isossa roolissa. Severstal Tsherepovetsiin toukokuun alussa 2020 vuoden sopimuksen tehnyt Vittasmäki ei tehnyt pelaamissaan 61 ottelussa ainuttakaan maalia. Peliaikaa hän sai runkosarjassa keskimäärin 17.58 ja pudotuspeleissä 20.05 minuuttia. – Kääntäjän avulla saamani palaute päävalmentaja Andrei Razinilta oli positiivista. Kausi oli joukkueeltakin odotuksiin nähden positiivinen. Meillä oli luisteluvoimainen joukkue ja välillä karvattiin neljälläkin pelaajalla. KHL oli maineensa veroinen sarja, erittäin taitavia pelaajia riitti, Vittasmäki sanoo. Vittasmäki palasi kotiinsa Tampereelle maaliskuun toisena viikonloppuna. Hän viettää nyt rauhallista perhe-elämää vaimon ja vajaan vuoden ikäisen esikoisensa kanssa. 64 JÄÄKIEKKO – Lapsi syntyi viime kesänä. Viisumiasiat saatiin kuntoon vasta helmikuussa ja vasta silloin perhe tuli Tsherepovetsiin. Ehdin olla koti-isä vain kuusi viikkoa Tampereella ennen lähtöä ja harmitti, kun jouduin aika monta kuukautta olemaan heistä erossa. Videopuhelut lievittivät ikävää vain vähän ja oli huoli miten vaimo jaksaa vauvan kanssa, Vittasmäki herkistyy. Vittasmäki teki Tapparan kanssa viime huhtikuussa kolmivuotisen jatkosopimuksen, se salli yhden kauden ulkomailla. Eli se on nyt pelattu. – Lähtökohtaisesti palaan siis Tapparaan. Mutta en sulje ovia mihinkään suuntaan. Nyt vietän lomaa Tampereella, ei täältä minnekään voi oikein lähteä. Tsherepovets sijaitsee vajaan 400 kilometrin päässä Moskovasta pohjoiseen. Asukkaita on noin 300 000. Severstal on Venäjän toiseksi suurin yhtiö teräs- ja kaivosteollisuudessa. – Kun lähdimme lentokoneella matkaan ja katseltiin alas, niin tajusi kuinka valtavalle alueelle tehdaskompleksi levittyy. Koronan takia joukkue ei kauden aikana siellä vieraillut, yleensä siellä on käyty, Vittasmäki sanoo helpottuneena. Koronaan suhtauduttiin kaupungissa vakavasti. – Kauppakeskuksissa ja vastaavissa oli maskipakko, kuume mitattiin siellä täällä. Alkukaudesta halliin sai ottaa vähän yleisöä, sitten pelattiin monta kuukautta tyhjille katsomoille. Pudotuspeleissä sai ottaa vähän yli puolet kapasiteetista sisään, Vittasmäki selvittää. Kauden aikana miinusta oli vain matkustaminen. – Meillä oli hyvä lentokone, missä sai kokonaisen penkkirivin käyttöön ja pystyi nukkumaan. Mutta silti ne etäisyydet olivat valtavat. Onneksi pelasimme läntisessä konferenssissa, itään piti tehdä vain kaksi ottelukiertuetta, Vittasmäki sanoo. Joukkueen ulkomaalaiset saivat asunnot samasta talosta. Toinen suomalainen Joonas Nättinen tuli mukaan lokakuun puolivälissä. – Meillä ei ollut mitään bazaa, kotipeleihin sai lähteä omasta kämpästä, Vittasmäki kehuu.

KHL JERE KARJALAINEN ei ole vielä tehnyt sopimusta ensi kaudesta. Rask Joonas Örebro Rissanen Jaakko Linköping Rissanen Rasmus Örebro Rynnäs Jussi Linköping Sallinen Tomi Brynäs Salo Robin Örebro Siikonen Miska HV 71 Strömberg Kim Oskarshamn Tyrväinen Juhani Luulaja Vainio Juuso Växjö Virtanen Jesse Färjestad Pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella ei nähty suuria yllätyksiä. Vain yksi sarja eteni edes kuuteen otteluun. PUDOTUSPELIT 1. KIERROS Lokomotiv Jaroslavl–Jokerit 4–0 L–J 1–0, L–J 5–0, J–L 2–3 (ja.), J–L 1–4 Pietari–Minsk 4–1 P–M 4–2, P–M 6–4, M–P 3–4 (ja.), M–P 2–1, P–M 4–3 (ja.) Dinamo Moskova–Tsherepovets 4–1 M–T 1–0, M–T 2–5, T–M 1–2 (ja.), T–M 2–5, M–T 4–3 TsSKA Moskova–Spartak Moskova 4–0 T–S 1–0 (ja.), T–S 5–1, S–T 0–3, S–T 1–3 Omsk–Jekaterinburg 4–1 O–J 3–0, O–J 4–3, J–O 2–1, J–O 3–4 (ja.), O–J 3–1 Kazan–Nizhni Novgorod 4–0 K–N 2–1 (ja.), K–N 4–1, N–K 0–4, N–K 1–4 Magnitogorsk–Nur-Sultan 4–2 M–N 7–4, M–N 1–2 (ja.), N–M 1–2, N–M 4–2, M–N 5–1, N–M 3–5 Ufa–Tsheljabinsk 4–1 U–T 1–3, U–T 3–2 (ja.), T–U 0–4, T–U 0–3, U–T 3–2 SUOMALAISET 1. KIERROKSEN JÄLKEEN Anttila Marko Jokerit H 4 0 0 0 14 Friman Niklas Jokerit P 1 0 0 0 0 Granlund Markus Ufa H 5 3 4 7 6 Haapala Henrik Jokerit H 2 0 0 0 0 Hartikainen Teemu Ufa H 5 4 1 5 0 Hietanen Juuso Dinamo M P 5 1 0 1 2 Hännikäinen Markus Jokerit H 4 0 0 0 0 Ikonen Henri Jokerit H 1 0 0 0 0 Joensuu Jesse Jokerit H 4 0 1 1 4 Junttila Julius Jokerit H 2 0 0 0 0 Kaski Oliwer Omsk P 5 1 1 2 2 Kemppainen Joonas Pietari H 5 2 3 5 2 Kivistö Tommi Jokerit P 4 0 0 0 4 Lehterä Jori Spartak M H 4 0 2 2 6 Lepistö Sami Jokerit P 4 1 0 1 6 Lintuniemi Alex Nur-Sultan P 6 0 1 1 4 Manninen Sakari Ufa H 5 2 2 4 2 Metsola Juha Ufa M 5 0 0 0 0 Mäenalanen Saku Jokerit H 4 0 0 0 0 Nättinen Joonas Tsherepovets H 3 1 0 1 4 Ohtamaa Atte Jaroslavl P 4 0 1 1 0 Olkinuora Juho Magnitogorsk M 5 0 0 0 2 Ortio Joni Nur-Sultan M 6 0 0 0 0 Pakarinen Iiro Jokerit H 4 0 1 1 4 Pesonen Harri Kazan H 4 1 2 3 6 Pihlström Antti Jokerit H 4 0 0 0 2 Pokka Ville Omsk P 5 0 0 0 0 Pulkkinen Teemu Jaroslavl H 4 4 1 5 4 Savinainen Veli-Matti Jokerit H 4 0 0 0 2 Vittasmäki Veli-Matti Tsherepovets P 5 0 0 0 2 RUOTSI Koronasta johtuneiden ottelusiirtojen takia seuroilla oli maaliskuun puolivälissä 3-8 ottelua jäljellä runkosarjaa. Växjö tai Rögle voittaa sen. Vain HV 71 oli ulkona taistelussa pudotuspelien paikoista. Suomalaisista vain puolustajien pistepörssiä johtanut Jesse Virtanen oli pistepörssissä 20 parhaan joukossa. SUOMALAISET 15.3. #Eronen Teemu Växjö P 30 2 2 4 8 Ilomäki Arttu H 45 8 12 20 18 - Luulaja 35 6 11 17 18 - HV 71 10 2 1 3 0 Juvonen Janne Leksand M 47 0 1 1 0 Järvinen Jan-Mikael Malmö H 39 6 9 15 14 Kiiskinen Tuomas Skellefteå H 46 5 5 10 10 Koivisto Miika Växjö P 27 0 10 10 2 Kokkonen Jesper HV 71 H 46 1 3 4 22 Kärki Jarno Linköping H 47 16 10 26 16 Leino Robert Örebro H 47 15 16 31 16 Melart Ilari Växjö P 33 11 5 16 61 Mustonen Joel Frölunda H 17 0 3 3 31 Nikkilä Petteri Linköping P 44 0 12 12 20 Näkyvä Kristian Örebro P 36 3 12 15 47 Ojamäki Niko Linköping H 45 5 9 14 6 Paajanen Otto Leksand H 45 5 14 19 12 Palola Olli Rögle H 40 11 14 25 26 Palve Oula H 50 9 15 24 28 - Linköping 31 3 9 12 22 - Brynäs 19 6 6 12 6 H 49 9 16 25 10 H 49 9 12 21 26 P 43 2 7 9 30 M 27 0 0 0 0 H 35 5 11 16 12 P 48 6 23 29 14 H 10 1 2 3 4 H 46 8 10 18 20 H 45 10 20 30 61 P 37 3 1 4 8 P 47 8 27 35 28 SVEITSI EV Zug johti maaliskuun puolivälissä ylivoimaisesti runkosarjaa ja oli varmistanut jo paikan pudotuspeleihin. Davosiin siirtynyt Tony Sund ei vielä ehtinyt pelikentille tultuaan KHL:n Riikasta. SUOMALAISET 15.3. Alatalo Santeri Zug P 42 6 25 31 28 Karhunen Tomi Bern M 23 0 0 0 0 Lajunen Jani Lugano H 35 9 12 21 22 Lindbohm Petteri Biel P 39 4 5 9 22 Lindgren Perttu H 24 5 8 13 12 - Davos 20 4 7 11 8 - Biel 4 1 1 2 4 Nättinen Julius Ambri H 28 17 8 25 2 Rajala Toni Biel H 42 12 17 29 20 Rautiainen Teemu Zurich H 13 3 4 7 2 Turunen Teemu Davos H 34 11 10 21 8 SAKSA Jere Karjalainen toivoo kutsua kevään MM-leirille LUKUISIEN suomalaisten maajoukkuetason KHL-pelaajien kausi päättyi jo helmikuun lopulla, kun runkosarja päättyi. Yksi heistä oli HK Sotshissa pelannut hyökkääjä Jere Karjalainen. – Tulin kotiin Tampereelle ja vietin vähän lomaa. Maaliskuun puolivälissä aloittelin treenaamista. Koronarajoitusten takia saa ainakin raitista ilmaa riittävästi, Karjalainen sanoo. Ensimmäinen kausi ulkomailla kuuden Tappara-kauden jälkeen toi tilastoihin 46 ottelussa tehot 6+9=15. – Saldo kai oli kohtalainen, mutta ei kautta voi onnistuneena pitää. Ei selvitty pudotuspeleihin. Ei siellä kauden aikana kukaan antanut minkäänlaista palautetta. Meillä oli hyviä pelaajia, mutta ei vain saatu peliä toimimaan riittävän hyvin, Karjalainen sanoo. Karjalainen pelasi EHT:llä kaksi turnausta, joulukuussa Moskovassa ja helmikuussa Malmössä. – Kevään MM-kisat kiinnostavat, jos tulee kutsu. Samoin huhtikuun maaottelut, jos sellaisia pelataan. Sotshissa pidettiin olympialaiset 2014. Samana vuonna perustettu KHL-joukkue pelaa kisoja varten rakennetussa 12 000 katsojan hallissa. Alueella on myös muita jäähalleja. – Pelaajat asuivat olympiakylässä kauden ajan. Matkaa Sotshiin oli noin 25 kilometriä. Saimme ladattavat sähköskootterit, liikuimme niillä. – Jos piti käydä Sotshissa, niin taksilla mentiin. Joissain KHL-seuroissa pelaajat saavat oman autokuskin, mutta meillä ei sellainen ollut tarpeen, Karjalainen selvittää. Maaliskuun puolivälissä Karjalainen ei osannut sanoa mitään ensi kaudesta. – Nautitaan kotielämästä ja odotellaan rauhassa mitä tuleman pitää, Karjalainen tiivistää. Eisbären Berliini johti maaliskuun puolivälissä pohjois- ja Adler Mannheim etelälohkoa ylivoimaisesti. Kahden suomalaisen edustamalla Mannheimilla oli 24 ottelusta 20 voittoa. Runkosarja päättyy 18. huhtikuuta. SUOMALAISET 15.3. Huhtala Tommi Mannheim Jormakka Pekka Wolfsburg Järvinen Matti Wolfsburg #Kossila Kalle München Lehtivuori Joonas Mannheim Palmu Petrus Ingolstadt H 14 2 6 8 4 H 13 8 3 11 2 H 22 5 12 17 22 H 13 5 7 12 4 P 17 1 10 11 6 H 23 3 8 11 4 SLOVAKIA Liigan uusin suomalainen on Mestiksestä siirtynyt hyökkääjä Matias Lehtonen. Runkosarja päättyi 19. maaliskuuta. SUOMALAISET 15.3. #Embrich Erik Nove Zamky H 23 4 2 6 12 Erkinjuntti Antti Michalovce H 24 9 14 23 8 #Erving Joona Poprad P 22 2 3 5 4 #Hämäläinen Rasmus N.Zamky H 6 0 2 2 2 #Iso-Mustajärvi Tomi N.Zamky H 7 1 2 3 2 Jalasvaara Janne Trencin P 10 0 0 0 33 Kaarlehto Karolus L.Mikulas M 17 0 1 1 26 Karjalainen Antti Trencin M 15 0 0 0 0 Kettunen Janne Trencin H 47 14 12 26 22 Kiviaho Henri N.Zamky M 42 0 2 2 12 Korhonen Ville Michalovce H 32 12 9 21 8 Lehtonen Matias Michalovce H 10 2 2 4 2 #Marttinen Jyri Detva P 5 0 3 3 6 #Mesikämmen Konsta Trencin P 9 0 2 2 12 Nuutinen Mikko Zvolen H 48 17 30 47 72 #Pukka Mikko Miskolc P 2 0 0 0 4 Seppänen Janne N.Zamky H 43 11 18 29 12 Tavi Janne Poprad H 26 5 6 11 0 Valtola Kalle L.Mikulas P 34 3 8 11 8 #Ventelä Sameli Michalovce P 24 3 3 6 8 Västilä Markus N.Zamky P 46 4 10 14 26 #Väyrynen Janne Trencin H 8 2 1 3 2 Vasemmalta pelipaikka, ottelut, maalit, syötöt, pisteet ja jäähyminuutit. JÄÄKIEKKO 65

SIVALLUKSIA Kolumnistina Aamulehden urheilutoimittaja Tapani Salo. Maantiekiitäjiä ja kaurajättejä Ovatko NHL-pelaajat värittömämpiä kuin ”vanhoina hyvinä aikoina” – vai onko väri kadonnut NHL:stä kirjoittavien toimittajien kynistä? ENNEN vanhaan NHL-pelaajilla oli hienoja lempinimiä. Maiskutellaanpa näillä: Bernie ”Boom Boom” Geoffrion, Nikolai ”The Bulin Wall” Habibulin, Pavel ”The Russian Rocket” Bure, Yvan ”The Roadrunner” Cournoyer. Mark ”Messiah” tai ”Moose” Messier, Ulf ”Robocop” Samuelsson. Mahtavia liikanimiä. Messier oli ”Moose” – Hirvi Edmontonissa. Iso johtaja, vaikka Wayne Gretzky varasti otsikot. Gretzky oli kaksikosta parempi pelaaja, mutta Messier suurempi johtaja. Erityisen suureksi Messierin karisma kasvoi, kun hän lupauksensa mukaisesti toi Stanley Cupin New York Rangersille 1994. Siitä hän sai mahtipontisen ”Messias” -lempinimen. Boom Boom Geoffrion hioi lämärinsä ”laserpyssyksi” 1950-luvun Montrealissa. Hän oli oman aikansa Patrik Laine. Boom Boom kuvasi, kuinka kiekko lähti Geoffrionin lavasta kuin tykin suusta. Habibulinin Bulin Wallista kasvoi elämää suurempi legenda. Hänen lempinimensä oli johdettu pahamaineisesta, 1989 kaatuneesta Berliinin muurista. Habibulinin maskiin oli taiteiltu muuri Pink Floydin albumin ”The Wall” inspiroimana. Yvan Cournoyer oli Montreal Canadiensin suuria pelaajia 1960- ja 1970-luvulla. ”Maantiekiitäjä” lempinimi tuli niin kuin varmaan arvaattekin hänen poikkeuksellisen liukkaasta luistelustaan. Pavel Bure, ”Venäläinen Raketti”, oli Cournoyerin manttelin perijä, supernopea luistelija, jonka perässä ei tahtonut pysyä edes Teppo Numminen Naganon olympiakisoissa 1998. Se kertoo jo paljon! Ruotsalaispuolustaja Ulf Samuelsson oli armoton taistelija NHL:ssä 1984–2000. Hän käytti kaukalossa kaikki keinot voittaakseen. Pelityylin- 66 JÄÄKIEKKO sä takia hän sai lempinimen RoboCop samannimisen toimintasankarin mukaan. ”Oikea” Robocop oli kyborgi, tapetun poliisin ruumiiseen rakennettu robotin kaltainen lainvalvoja. NHL-tappelijoilla oli aivan legendaarisia lempinimiä: Stu ”The Grim Reaper – Julma Viikatemies” – Grimson, Tie ”Albanian Assassin – Albanialainen Salamurhaaja” – Domi. Entä tämän päivän lempinimet? Connor McDavidin ”McJesus” ei nyt ole kaksinen, Sebastian ”Seabass – Meriahven” – Aho vähän virkeämpi. Jonathan ”Captain Serious – Kapteeni Vakava” – Toews jo ihan ok. Entä onko Suomessa keksitty mitään? Paljonkin, mutta moni keksintö on lapsilta kielletty -osastoa. Nämä pitää mainita: Jukka ”Joroisten Härkä” Hentunen, Pasi ”Laitilan kaurajätti” Saarela, Tuomas ”Niiralan Maltsev” Kiiskinen ja miksei myös Marko ”Mörkö” Anttila. Säästetään loppuun yksi erityisen mainio lempinimi: Gary ”Suitcase” Smith. ”Matkalaukku” Smith sai nimensä siitä, että hänellä oli koko ajan kapsäkki valmiiksi pakattuna seurasiirron takia. Smith edusti vuosien 1961–1980 aikana 17 eri seuraa eli matkalaukulle oli todellakin käyttöä. Samoin sukille, sillä nuorempana Smith käytti kengännumeroaan isompia luistimia ja mätti päällekkäin jopa 13 paria sukkia saadakseen luistimen tuntumaan sopivalta.  Smithillä oli myös erikoinen tapa riisua ja pukea uudestaan maalivahdin kamppeet jokaisella erätauolla.  Kerran Vancouverissa pelatessaan hän unohti (?) kaikki varusteet päällensä lähtiessään ajelemaan hallilta kotiin pelin jälkeen.  Hän teki kotimatkalla merkittävän havainnon: – Auton ajaminen luistimet jalassa on hankalaa!

Tilaa tuotteet kotiin vaivattomasti verkkokaupastamme storyhouseegmont.fi

10 numeroa vuodessa TILAA JÄÄKIEKKOLEHTI parhaaseen tarjoushintaan! NETISSÄ: tilaa.egmont.fi/jaakiekkolehti • PUHELIMELLA: 0203 39000 (ark. 8–18) SÄHKÖPOSTILLA: tilaajapalvelu@egmont.fi facebook.com/Jaakiekkolehti Myynnissä myös lehtipisteissä!