SARJIKSIA • ROTUTIETOA • TESTEJÄ • NOLOT • POLLEN PUUHAT Nro 6-7 · 2021 HEVOSHULLU 6-7 • 2021 1si 00 vua! 2 0sivua P OLLEA! ! n a a m e l i Kilp a TÄMÄN PÖLYISEN TALLIN SIIVOAMISEEN JUURIHARJALLA JA LUUDALLA MENISI IKUISUUS. UH PO LL AT TEEMA: EN PU 2 VESILETKU? ÄH, EI SITÄ TARVITA. kivaa testiä! VESIKUPISSANI ON HYVÄ PAINE. n i e k i o n e n o L a s t a a he v TIETO MUTTA REILULLA VESIHUUHTELULLA LIKA ON POISSA TUOSSA TUOKIOSSA! JOS PAINAN HARJAN LÄPPÄÄ VASTEN... HM. TÄMÄ SUJUU IHAN LIIAN HITAASTI. TÄHÄN MENEE MONTA PÄIVÄÄ. OLET OIKEASSA. : TARVITSEMME PAREMPAA PAINETTA! JOS AVAAN TÄMÄN, NIIN KENTIES... NIIN... NOVELLEJA • TIETOA • SARJIKSIA • TESTEJÄ • OLET KYLLÄ FIKSU! 21_FI_HEH_06_001.indd 1 11.2.2021 16.17 23 21_FI_HEH_06_022-033.indd 23 5.2.2021 18.57

CRW® Zenith Ratsastuskypärä VG1 7990 Trinity® Master Yleisneliöhuopa 4490 CRW® Branton Ratsastussaappaat 179,Vi finns med 55 butiker i 4 länder. ESPOO • KUOPIO • OULU • RAISIO • SEINÄJOKI • VANTAA • YLÖJÄRVI Hevoshullu_21006-7_hooks.indd 1 Shop online collect in store SHOPPAILE hooKS.fi - NOUDA MYYMÄLÄSTÄ, AinA ToiMiTUSKUlUiTTA HOOKS.FI 2021-02-08 16:15

TÄMÄN PÖLYISEN TALLIN SIIVOAMISEEN JUURIHARJALLA JA LUUDALLA MENISI IKUISUUS. MUTTA REILULLA VESIHUUHTELULLA LIKA ON POISSA TUOSSA TUOKIOSSA! VESILETKU? www.instagram.com/hevoshullu_fi • storyhouseegmont.fi MOI! Tämän lehden omistaa: Kevät merkitsee perinteisesti kilpailukauden alkamista niille, jotka ovat kilpailuista innostuneita. JOS PAIKilpaileminenVESIKUPISSANI tuo tavoitteellisuutta NAN HARJAN LÄPPÄÄ ON HYVÄ PAINE. VASTEN... kotiharjoitteluun. Ratsastuskouluoppilaatkin voivat testata taitojaan tallin harjoituskilpailuissa, kisaryhmäläiset jopa aluetasolla tallin ulkopuolella. Kaikille kilpaileminen ei sovi tai ole mahdollista, mutta se ei tarkoita, ettei ratsastuksessa voisi olla tavoitteita. Olen esimerkiksi itse kokenut valtavaa onnistumisen iloa valmennustunneilla – ja se on TARVITSEMtuntunut paljon paremmalta kuin ME PAREMPAA PAINETTA! tallikilpailuihin osallistuminen aikoinaan. Ehkä kuitenkin joskus vielä päädyn valkoisten aitojen sisään, NIIN... jos asiat loksahtelevat kohdalleen harjoitellessa... ÄH, EI SITÄ TARVITA. HM. TÄMÄ SUJUU IHAN LIIAN HITAASTI. ................................................. TÄHÄN MENEE MONTA PÄIVÄÄ. Numero 6-7 17.. maaliskuuta 17 2021 Ronja Laakkonen kilpailee pararatsastuksessa suomenmestaruustasolla. Periksi antamaton asenne OLET OIKEASSA. auttaa kaikissa eteen tulevissa haasteissa sivu 4 JOS AVAAN TÄMÄN, NIIN KENTIES... Ihania tallipäiviä kaikille! HH-toimitus / Terhi OLET KYLLÄ FIKSU! Loistoidea... ...ainakin Pollen ja Tulppaanikorvan mielestä. sivu 8 23 Oldenburginhevonen Esittelyvuoron saa saksalainen puoliverinen, oldenburginhevonen. 5.2.2021 18.57 21_FI_HEH_06_022-033.indd 23 sivu 88 Lastaa oikein! Hevosen turvalliseen lastaamiseen ja kuljettamiseen liittyy paljon huomioitavia asioita. sivu 52 Sisältö Sarjis: Polle . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Lähikuvassa Ronja Laakkonen . . . . 4 Sarjis: Polle . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Sarjis: Tuuvan talli . . . . . . . . . . . 12 Sarjis: Polle . . . . . . . . . . . . . . . . 22 Novelli: Eräänlainen voitto . . . . . 34 Nolot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 Kiinnostaako kilpaileminen? Vanhan hevosen ruokinta Kokosimme tietopaketin kaikesta kilpailemiseen liittyvästä – opi uutta tai kertaa tietosi! sivu 44 Tieto: Haluatko kilpailla? . . . . . . . 40 Tieto: 10 kysymystä ja vastausta kilpailuista. . . . . . . . . . . 44 Testi: Pidätkö kilpailemisesta? . . . 48 Sarjis: Polle . . . . . . . . . . . . . . . . 51 Tieto: Hevosen lastaaminen ja kuljettaminen . . . . . . . . . . . . . . . 52 Novelli: Milo muuttaa . . . . . . . . . 56 Testi: Millainen talli sopii sinulle? . 60 Kun hevonen vanhenee, sen ruokinta voi kaivata muutoksia, jotta kaikki ravintoaineet imetyvät hyvin. sivu 94 Sarjis: Polle . . . . . . . . . . . . . . . . 63 Sarjis: Ratsastusleiri, osa 3 . . . . . 64 Sarjis: Verikuu . . . . . . . . . . . . . . 74 Sarjis: Polle . . . . . . . . . . . . . . . . 86 Rotutieto: Oldenburginhevonen . 88 Pollen puuhat . . . . . . . . . . . . . . . 92 Vanhan hevosen ruokinta . . . . . . . 94 Ensi numerossa . . . . . . . . . . . . . . 98 Siteeraa meitä halutessasi – mutta mainitse lähde. Emme vastaa tilaamatta lähetetystä materiaalista. Story House Egmont pidättää oikeuden julkaista, jollei asiasta muutoin erikseen sovita, kustantajalle lähetettyjä kuvia tai muuta materiaalia Hevoshullussa ja muissa siihen liittyvissä tuotteissa tai julkaisukanavissa ilman aikarajoitusta ja erillistä korvausta. 3 21_FI_HEH_06_003.indd 3 15.2.2021 19.34

a s s a v u L ähik Teksti: Terhi Kemppinen Kuvat: Ronja Laakkosen arkisto Pararatsastaja Ronja LaakKoneN: ” Se, etten n ä ä k n i h i m i v o s valmiiseen lokeroon, ei ” . a a t t i a h a u min 4 21_FI_HEH_06_004-007.indd 4 15.2.2021 19.33

Ronja Laakkonen kilpailee pararatsastuksessa suomenmestaruustasolla ratsastuskoulun omistamalla hevosella. Periksi antamaton asenne auttaa kaikissa eteen tulevissa haasteissa. 20-vuotias Ronja Laakkonen pyrkii tavoitteellisesti toteuttamaan unelmaansa, vakiinnuttamaan paikkansa pararatsastuksen Suomen huipulla. Edes se, että hän on ensimmäinen mestaruustason pararatsastaja, jolla ei ole fyysistä vammaa, ei ole hänelle este. Ronjan lievä älyllinen kehitysvamma ei näy ulospäin. – Ronjan kehitysvammaa ei ole luokitettu Kansainvälisen Ratsastajainliiton FEI:n toiminassa, mutta Suomessa kehitysvammaiset ratsastajat kuuluvat IV-ryhmään. Tämä tarkoittaa, että Ronja kilpailee luokissa, joissa ratsastajalla on esim. vaikea liikunta- tai näkövamma, Ronjan äiti Riitta Ahlqvist selventää. – Se, etten sovi mihinkään valmiina olevaan lokeroon, ei minua haittaa. Vammani aiheuttaa välillä väärinymmärryksiä ja hankaluuksia, mutta selviän kaikista tilanteista can do -asenteellani. Hevosharrastuksen alku Ronja innostui hevosista ja ratsastuksesta äitinsä myötä jo pikkutyttönä. – Äitini Riitta on ratsastanut kauan. Hän vei minua talleille katsomaan hevosia. Kävimme kaikissa tapahtumissa, missä oli mahdollista päästä ponin selkään. Ratsastuksen Ronja aloitti kahdeksanvuotiaana ponitalutustunneilla. – Yhdeksänvuotiaana aloitin alkeiskurssin Eriksnäsissä, jossa oli silloin ponitalli. Siitä se lähti. Ratsastus on kiva harrastus, josta olen saanut paljon kavereita. Kisaratsu Lara Kilpailu-ura Kilpailemisen Ronja aloitti esteratsastuksessa ponikoulun puomi- ja ristikkoluokissa. – 16-vuotiaan osallistuin ensimmäisen kerran kehitysvammaisten Special Olympics -kisoihin, joissa kisasin neljän vuoden ajan. Spcial Olympics -kilpailujen ohella Ronja starttasi myös muutamissa paraluokissa. – Vuonna 2019 osallistuttiin Laran kanssa EteläSuomen pararatsastuksen aluemestaruuksiin. Ne olivat ensimmäiset aluekisani. Saatiin Laran kanssa hopeaa. Nyt olen päättänyt jättää kaikki Special Olympics -kisat, ja keskittyä ainoastaan pararatsastuskisoihin, hän kertoo. Lievän kehitysvamman vuoksi Ronja arvelee tarvitsevansa ehkä muita ratsastajia enemmän avustajia, jotka huolehtivat, että kaikki sujuu oikein ja ajallaan. Kilpailemista hän ei sano juurikaan jännittävänsä. – Kilpaileminen on kivaa ja jännittävää, siellä tapaa vanhoja kavereita ja tutustuu myös uusiin hevosihmisiin. –Välillä saattaa hetken jännittää, mutta se menee äkkiä ohi. SM-kisoissa kyllä jännitti paljon, hän myöntää. Pararatsastusluokat Nykyisin Ronja valmentautuu ja kilpailee Volarella eli Laralla. Vaativalle tasolle koulutetun KWPN-tamPararatsastuksessa on omat kouluohjelmat, jotka man omistaa Karlvikin Ratsastuskoulun ratsastukpoikkeavat normaaleista koulukilpailuista. Jokaisella senopettaja ja Ronjan valmentaja Laura Nikkinen. ryhmällä on useita eri kouluohjelmia, kilpailun tasosta – Lara löytyi, kun siirryin ratsastamaan Karlvikin riippuen. Ratsastuskouluun. Laura on mahdollistanut kilpaile– Kaikki pararatsastajat on luokiteltu oman fyysimiseni Laralla. sen vamman perusteella ryhmiin I–V. Itse kuulun keLara on opettanut Ronjalle paljon. hitysvammaisena ilman fyysistä vammaa ryhmään – Lara on osaava ja hieno opetusmestari, joka IV, Ronja selventää. Jatku u… osaa myös yllättää. Näin kävi viime kesän pararatsastuksen SM-kisoissa, jossa Lara oli niin pörheänä, että hyvä kun pysyin kyydissä mukana, Ronja Tiesitkö, että... muistelee. ...para-reining ja paravaljakkoajo ovat Luonteeltaan Lara on kiltti ja itse rauhallisuus, jo kansainvälisen ratsastajainliiton hyväksymiä mutta uusissa tilanteissa saattaa stressaantua. lajeja? Suomessa kilpaillaan toistaiseksi vain kouluratsastuksessa. 5 21_FI_HEH_06_004-007.indd 5 15.2.2021 19.33

Ryhmä I on käyntiluokka, ryhmissä II ja III on mukana ravi ja ryhmissä IV ja V myös laukka. Pararatsastajilla on oikeus käyttää tiettyjä apuvälineitä kilpailuissa. Ne on merkitty kilpailukorttiin. – Apuvälineistä ehkä itseäni koskee eniten ohjelman esilukija, jota tosin en monta kertaa ole käyttänyt. Lisäksi saan pitää raippaa suorituksen aikana sekä käyttää erikoisohjia, muun muassa yhdistettyä kankiohjaa. Tulevaisuus Parhaana kilpailumuistonaan Ronja mainitsee pararatsastuksen suomenmestaruuskilpailut 2020 Mäntyharjun Woikoskella sekä Etelä-Suomen aluemestaruushopeamitalin vuoden 2019 pararatsastuksessa. Tulevaisuuden tavoitteetkin ovat hänelle selvät. – Tavoitteeni on vakiinnuttaa paikka kansallisella tasolla pararatsastuksessa, sekä tietenkin SM-kilpailut. Paralympialaisistakin hän haaveilee, vaikka osallistuminen niihin ei lajin nykysääntöjen mukaan ole mahdollista. Hevosissa mikään ei ole Ronjasta ärsyttävää. – Hevosissa on kaikki ihanaa, hän toteaa. Aluemestaruushopean lisäksi Ronja on saavuttanut SO-mestaruuksia ja saanut ensimmäisenä kehitysvammaisena ratsastajana SRL:n valiomerkin 2019. Sallittuja apuvÄlineitä Tiesitkö? Luokitellut pararatsastajat saavat halutessaan käyttää seuraavia apukeinoja ja -välineitä: • TervEhdys nYökKäÄmÄlLä • KevEntämiNen ravisSa • Satulan kaiKki malLit salLitTu, myös SYvä istuinosa • PehmEä kÄsiKahva • KuminaUhat jalka/jalustin • KupPiJalustimeT • MagneEtTiJalustimeT • 1 raipPa • KaulahiHna • YhdisteTty ohja kanKi/Nivel • LisäjouStOPalat ohjisSa • TurvaliiVi (myös ilmatÄyTteisEt) • Hanskat ja kanNuKset Eivät ole pakolLiset KortTiin kirjataan myös kanSaiNvÄlisen ratsaSTajainliiton, FEI:n salLimia apuvÄlineitä ja -keinoja, Joita Ovat esimE rkiKsi äÄniapu, kiinteä kÄsiKahva, kaKsi raipPaa, jalkaohjat, lenkKiohjat, viitTomakielEn käytTö ja ÄänimerkKi. Tiesitkö TälLÄ hetkElLä kaiKki, joilLa on kehitysvamMadiagnoOsi, kilpaiLevat SuomesSa SpEcial OLympics -kilpailuisSa, joka On heidän aiNoa kilpaiLukanavaNsa. Skaala on laaja, lievästi kehitysvamMaisiSta aina DowniN syNdroOmaa sairaStaviin. NäisSÄ kiSoisSa kilpaiLtavia luokKia on aiNoastaan yksi / taso, jOten lievästi kehitysvamMaisilLa on rajalLiset mahdOllisuUdEt kehitTyä. KaikilLa on kuitenkiN oikeus oSallistua paraRatsaSTukSen avoimiin ratsaSTuSkilpiLuihin, joisSa on mahdOlLista oSalListua vaatiVimpiin ratsaSTuSlUokKiin. VO L A R E Sukupuoli: tamma Synt. 18.7.2002, Alankomaat i. Jazz e. Wendy Kasvattaja: de Jong B. ja Westr a S J. Omistaja: Dancing Horses tmi Väri: tummanrautias , vtj sma, kj, jvko Jälkeläiset: Dream catcher (s. 2016) ja Luna Lovegood (s. 2017) , että... ...termi melko tuo pararatsastus on re? Aiem min pu vammaisr atsastukse huttiin sta. Jutussa haastattelun lisäksi käytetyt lähteet: SRL:n www-sivut, ratsastus.fi/lajit/pararatsastus Suomen Paralympiakomitean www-sivut: paralympia.fi 6 21_FI_HEH_06_004-007.indd 6 15.2.2021 19.33

eet: astus ympia.fi Pararatsastus lajina Pararatsastajien luokittelun avulla kilpailuista pyritään saamaan mahdollisimman tasavertaisia. Kuten muitakin ratsastuksen lajeja, myös pararatsastusta voi harrastaa ilman kilpailullisia tavoitteitakin. Suomessa pararatsastus on kuulunut Suomen Ratsastajainliiton toimintaan vuodesta 1992. Kansainvälisen Ratsastajainliiton, FEI:n ohjelmassa laji on ollut vuodesta 2006. Pararatsastaja Pararatsastuksessa ratsastajaa tuetaan eri tavoin niin, että hän voi harrastaa ratsastusta omien edellytystensä mukaan samalla tavalla kuin muutkin lajin harrastajat. Opetusta, varusteita ja olosuhteita voidaan muokata kunkin ratsastajan tarpeita vastaavasti. Tavoitteena on, että ratsastus on turvallista ja ratsastaja voi kehittää niin ratsastus- kuin hevostaitojaan. Ratsastajat jaetaan viiteen ryhmään: Ryhmä I: Käyntiluokka. Ratsastajalla on vaikea liikuntavamma, ja hän käyttää useimmiten pyörätuolia arjessaan. Ryhmä II: Ohjelmissa on mukana myös ravi. Ratsastajalla on keskivartaloon vaikuttava vaikea liikuntavamma ja lieviä vammoja yläraajoissa tai keskivaikeita vammoja keskivartalossa ja raajoissa. Pyörätuoli on useimmilla ryhmän II ratsastajilla käytössä päivittäin. Ryhmä III: Raviluokka. Ratsastajalla on vaikeita tai keskivaikeita vammoja raajoissaan sekä mahdollisesti vammoja keskivartalossa. Osa luokan III ratsastajista käyttää pyörätuolia. Ryhmä IV: Helpompi laukkaluokka. Ryhmään kuuluu ratsastajia, joilla on vaikeita liikuntavammoja raajoissaan. Myös IBSA B1 -tason näkövammaiset eli sokeat kuuluvat tähän ryhmään, samoin kehitysvammaiset ratsastajat, joilla ei ole fyysisiä vammoja (Suomessa). Ryhmä V: Vaativampi laukkaluokka. Ryhmän ratsastajilla on vammoja raajoissa. Vaikeasti heikkonäköiset eli IBSA B2 -tason näkövammaiset kuuluvat tähän ryhmään. Ratsastaja saa luokituksen kilpailuja varten tehtävään koulutetulta henkilöltä. SRL järjestää luokittelutilaisuuksia tai ratsastaja voi sopia luokittelusta itse luokittelijan kanssa. Luokittelussa ei arvioida ratsastustaitoa, vaan ratsastajan toimintakykyä. Luokittelun edellytyksenä on, että ratsastajalla on alle vuoden vanha tulos jostain vähintään seuratason ratsastuskilpailusta. Pararatsastuskilpailut Kilpailuissa jokaiselle ryhmälle on omat kouluohjelmat. Suomessa kaikki ryhmät kilpailevat yleensä samassa luokassa. Kukin suorittaa oman ryhmänsä ohjelman. Sijoitukset määräytyvät tulosprosenttien mukaan. Kilpailuissa noudatetaan pararatsastussääntöjä, SRL:n kilpailusääntöjen yleistä osaa ja kouluratsastussääntöjä. Pararatsastaja saa osallistua myös kaikille avoimiin kilpailuihin. Tällöin noudatetaan pararatsastussääntöjä soveltuvin osin. Seuratason pararatsastuskilpailuissa kilpailijoilta ei vaadita virallista luokittelua. Seuratasolla hevosen voi saada lainaksi kilpailujen järjestäjältä. Alue- ja kansallisella tasolla ratsastajalla tulee olla käytössä oma tai vuokrattu hevonen. Special Olympics Special Olympics -urheilujärjestö järjestää kaiken ikäisille kehitysvammaisille ympärivuotisia mahdollisuuksia liikkua, urheilla ja kilpailla eri urheilulajeissa. Suomessa Special Olympics -lajeja on 21, maailmalla vielä enemmän. Ratsastuksessa Special Olympics -kilpailut ratsastetaan seuratasolla. Omaa hevosta ei tarvita, vaan kilpailuissa käytetään lainahevosia. Ryhmiä on kolmea eri vaikeustasoa; käynti, käynti-ravi ja käynti-ravi-laukka. Suoritusten arvostelu on pääpiirteissään sama kuin normaaleissa kouluratsastuskilpailuissa. Tasoluokitellussa kilpailussa huomioidaan ratsastajan ikä ja taidot. Maailmalla kilpaillaan kouluratsastuksen ja englantilaisten ratsastusluokkien lisäksi esteratsastuksessa, joukkueviestissä ja lännenratsastuksen eri lajeissa. Kansainvälisestä Special Olympics -toiminnasta vastaa Suomen Paralympiakomitea. Kansainvälisiin kilpailuihin saavat osallistua kaikki kahdeksan vuotta täyttäneet kehitysvammaiset urheilijat. Virallista diagnoosia ei sääntöjen mukaan tarvita. Paralympialaiset Paralympialaisten ohjelmassa on henkilökohtaisen kilpailun lisäksi joukkuekilpailu. Tokion paralympialaisiin on nimetty moninkertainen arvokisamenestyjä Katja Karjalainen sekä Pia-Pauliina Reitti, jolle tulvat paralympialaiset ovat uran ensimmäiset. 7 21_FI_HEH_06_004-007.indd 7 15.2.2021 19.33

PAHUS. EMMA ON ILMOITTANUT MEIDÄT TAAS SELLAISIIN ESTEKISOIHIN. VOIH. MUTTA MINULLA ON IDEA! JA KUN IHMISET KYSELEVÄT, JUKSAAMME HEITÄ. SANOMME, ETTÄ VOITIMME KAIKKI MESTARUUDET. MISTÄ KUKAAN ARVAISI, ETTÄ HUIJAAMME? EMME LÄHDEKÄÄN KILPAILUIHIN, VAAN... ...JÄÄMME KOTIIN SYÖMÄÄN JA LEPÄÄMÄÄN. VOIT TEHDÄ HIENON RUUSUKKEEN JA OTTAA MINUSTA KUVAN SEN KANSSA SILTÄ VARALTA, ETTÄ JOKU EPÄILEE? MIKÄ TÄMÄKIN ON OLEVINAAN? TOKI! MINUSTA SE ON TÄYDELLINEN... TEIN SEN IHKA AIDOSTA PAALINARUSTA! 8 21_FI_HEH_06_008-011.indd 8 Tarina ja kuvitus: Lena Furberg 11.2.2021 15.50

VAI NIIN! POLLEN REHUVARASTONROSVOUSREISSUILLE TÄYTYY TULLA LOPPU. KATSO! SE VAIN LIHOO LIHOMISTAAN! PAKKO SYÖDÄ, KOSKA JOUDUN RAATAMAAN NIIN KAMALASTI. ÖRP. . . KOVIN HUONOA JA EPÄKUNNIOITTAVAA KÄYTÖSTÄ POLLELTA. SEN PIKKU ILKIMYKSEN SIETÄÄ SAADA MOJOVA OPETUS. MINÄ HOITELEN TÄMÄN HOMMAN! Tarina ja kuvitus: Lena Furberg 21_FI_HEH_06_008-011.indd 9 KAISAAN VOI AINA LUOTTAA! 9 11.2.2021 15.50

SIDON KÖYDEN SANGON KAHVAAN. SITTEN SINÄ SIDOT TOISEN PÄÄN OVENKAHVAAN. TÄYSIN VAARATONTA - MUTTA ÄLYTTÖMÄN ÄRSYTTÄVÄÄ! HIENOA, EIKÖ?! OLET NERO! KUN POLLE AVAA OVEN, SE SAA ÄMPÄRILLISEN KYLMÄÄ VETTÄ NISKAANSA! SINÄ ITSE JOUDUT TOSIN KULKEMAAN IKKUNAN KAUTTA. VAU! SAMANA YÖNÄ... TÄMÄN HALUAN NÄHDÄ. NUKUN TÄMÄN YÖN SATULAHUONEESSA. 10 21_FI_HEH_06_008-011.indd 10 11.2.2021 15.50

HEHHEE! TÄSTÄ TULEE KIVAA! TÖMPS! MIKÄ SE OLI? OUTOA. OVI ON KIINNI... POLLE ON TAATUSTI LÄPIPOLLE ON LANGENNUT ANSAAN! MÄRKÄ! ÄH. ANSA EI TOIMINUTKAAN. TULIN SISÄÄN IKKUNASTA. EN KAI OLE IHAN TYHMÄ? HUOH. ! u Lopp 21_FI_HEH_06_008-011.indd 11 11 11.2.2021 15.50

MENETTÄÄ – JA SAADA TAKAISIN... Maaliskuun aurinko paistoi ja lumi suli kohisten Emmyn kavioiden alla, mutta Jonas tuskin huomasi kevään tuloa. Hänen täytyi nyt valita linjansa lukiossa - valita koko elämänsä linja... Tai pilata koko elämänsä, siltä se tuntui. Mitä hän oikeastaan halusi elämältään... Sitä ei ollut lukiossa. Miten valita sellaisista vaihtoehdoista, jotka eivät yhtään kiinnostaneet? 12 21_FI_HEH_06_012-021.indd 12 Tarina ja kuvitus: Lena Furberg 4.2.2021 20.25

Tytöt näyttivät huolettomilta, kuten tavallista. He olivat pari vuotta nuorempia kuin Jonas, eikä heidän tarvinnut vielä hetkeen miettiä mitään vakavia, onnelliset! Contessa melkein istui takamukselleen, kun puudeli haukkui... Minusta tulee mainospiirtäjä! Mainostoimistoon tai johonkin lehteen. Mitä sinä teet ysiluokan jälkeen, Jenny? Jatkan koulua. Minä perustan tietysti ravitallin! Ja ajan kilpaa! Englanninope, luulisin. Vapaaaikana kasvatan ihania shettiksiä! 13 21_FI_HEH_06_012-021.indd 13 4.2.2021 20.25

Hyvä, Sinä olet paras, tyttö! Emmy! Paras! Jonas ei halunnut sen enempää lukioon kuin töihinkään. Hän halusi vain ratsastaa. Kenttäratsastusta, kokopäiväisesti! ja hänellä oli hevonen, josta voisi tulla miten hyvä tahansa - jos se saisi mahdollisuuden... Mutta se on jo kymmenen... Pian on jo myöhäistä! Sen aika on nyt! Jenny taisi lukea Jonaksen ajatukset. Sinun pitäisi teettää sillä varsa. Saisit uuden kenttäkisahevosen! 14 21_FI_HEH_06_012-021.indd 14 4.2.2021 20.25

Varsa, nuori hevonen... Hän voisi pitää Emmyn... ja hänellä olisi uusi kenttähevonen joskus kahdeksan vuoden päästä! Jos astutan sen täysiverisellä... Jonaksen mahaa kiristävä paniikki helpotti hiukan. Siihen asti minun on treenattava... Mutta erään toisen mahassa paniikki velloi kovempana kuin koskaan. Tasan puoli vuotta sitten Dropin jalka murtui. Se määrättiin koko ajaksi karsinalepoon. Tarvitsen harjoittelupaikan hyvältä kenttäratsastustallilta... Englannista tai Irlannista! Eläinlääkäri antaa tänään tuomionsa. Kamalaa! Voi Ulrikaparkaa! Älä sano noin! Ajattele positiivisesti! Dropin jalka on parantunut! Sen on pakko... 15 21_FI_HEH_06_012-021.indd 15 4.2.2021 20.25

En uskalla mennä katsomaan. Kun eläinlääkäri saapui, myönteiset ajatukset karkasivat savuna ilmaan. Hei, tytöt! Missä Ulrika on? T-tallissa... Dropin luona. Niin, kellään tytöistä ei ollut rohkeutta mennä kuuntelemaan Dropin tuomiota. Ikuisuuden mittaiset minuutit kuluivat... Äkkiä Ulrika ilmestyi kulman takaa. Ja hänen vieressään jäykin, hitain askelin käveli Dropi... Ja Ulrika itki niin, että vapisi! Voi ei! Ulrika! Mitä tapahtui? Älä vaan sano... Dropi siristeli silmiään auringossa. Puoli vuotta se oli katsellut hämärää tallia. Dropin jalka on parantunut! Siitä tulee ihan hyvä! 16 21_FI_HEH_06_012-021.indd 16 4.2.2021 20.25

Sinä säikäytit meidät! Itkit niin, että luulimme sen saaneen kuolemantuomion! Pikkukävelylle, tarkoitan! Kierros tallin ympäri! Minä itken onnesta, etkö käsitä! Nyt vien Dropin ensimmäiselle kävelylle puoleen vuoteen! Voi, miten hän säteilee! Öh... Ota alkuun ihan rauhallisesti. Ajattele, että joku voi olla onnellinen, kun saa taluttaa hevosensa tallin ympäri! Niin voi - jos on luullut menettävänsä hevosensa... Ja sitten onkin saanut sen takaisin! 17 21_FI_HEH_06_012-021.indd 17 4.2.2021 20.25

Tiedätkö, minne Bea meni? Bea? Joku kai soitti Skrållanista. Skrållan jaloitteli rennosti aitauksessaan, autuaan tietämättömänä siitä, että sen elämä oli taas muuttumassa... Nyyh! Se on niin väärin! He - nyyh haluavat sinut takaisin... 18 21_FI_HEH_06_012-021.indd 18 4.2.2021 20.25

Mutta sinut haetaan vasta huomenna, ehdimme vielä viimeiselle lenkille... Haen vain riimun. Takaisin?! Itku kuristi Bean kurkkua. Olihan Skrållan ollut aluksi kamala... tosi kamala! Mutta... Mutta... Sillähän menee tosi hyvin! Sitten se alkoi luottaa minuun. Siksi juuri! He tietävät sen toipuneen hienosti ja heidän mielestään se on valmis palaamaan radoille. Onhan sinulla vielä Granni. On... Mutta minä rakastan molempia! Ensin siihen ei saanut edes koskea. Nyt se pitää päätään sylissäni pitkiä aikoja... Ei se helpota, että toinen jää jäljelle! 19 21_FI_HEH_06_012-021.indd 19 4.2.2021 20.25

Eihän se mihinkään katoa! Voit käydä katsomassa sitä... Ajattele, jos se alkaa voittaa raveissa. Kaikki tietävät, että se on sinun ansiotasi! Helppo sinun on sanoa... nyyh... Haen sen sisään... bea parka! . . . ei ikinä enää! Yksi asia oli varma... en enää Ikinä kiinny toisen hevoseen! ...joka voidaan koska tahansa viedä pois. En enää ikinä rakasta hevosta, joka ei ole minun... 20 21_FI_HEH_06_012-021.indd 20 4.2.2021 20.25

Ja kuitenkin... Ellei Bea olisi antanut Skrållanille sydäntään... Olisiko se toipunut? Kai se olisi lopulta joutunut teuraaksi. Enkä ikinä olisi tutustunut siihen, ystävystynyt sen kanssa... Eikä hän ikinä olisi tuntenut tällaista ylpeyttä kuin tänä ihanana kevätpäivänä. Juuri hän oli hoitanut Skrållanin hienoksi, vahvaksi ja iloiseksi! Eikö se ollut sen arvoista? Kyllä, kyllä se oli! 21 21_FI_HEH_06_012-021.indd 21 4.2.2021 20.25

EMMA-RUKKA. HÄN VAIN SIIVOAA JA SIIVOAA. HÄNEN EI PITÄISI AHERTAA NOIN PALJON. HIRVEÄN TYÖLÄSTÄ! ON VARMASTI TYÖLÄSTÄ OLLA IHMINEN. HÄNTÄ PITÄISI AUTTAA VÄHÄN. 22 21_FI_HEH_06_022-033.indd 22 NIIN, MUTTA MITEN? TAISIN SAADA IDEAN! Tarina ja kuvitus: Lena Furberg 5.2.2021 18.57

TÄMÄN PÖLYISEN TALLIN SIIVOAMISEEN JUURIHARJALLA JA LUUDALLA MENISI IKUISUUS. MUTTA REILULLA VESIHUUHTELULLA LIKA ON POISSA TUOSSA TUOKIOSSA! VESILETKU? ÄH, EI SITÄ TARVITA. VESIKUPISSANI ON HYVÄ PAINE. JOS PAINAN HARJAN LÄPPÄÄ VASTEN... HM. TÄMÄ SUJUU IHAN LIIAN HITAASTI. TÄHÄN MENEE MONTA PÄIVÄÄ. OLET OIKEASSA. TARVITSEMME PAREMPAA PAINETTA! JOS AVAAN TÄMÄN, NIIN KENTIES... NIIN... OLET KYLLÄ FIKSU! 23 21_FI_HEH_06_022-033.indd 23 5.2.2021 18.57

VAU! VIELÄ VIISITOISTA MINUUTTIA, NIIN ALKAA OLLA TÄYTTÄ. SIISTIÄ! MEIDÄN KANNATTAA EHKÄ MENNÄ ULOS SIKSI AIKAA. TUNNIN PÄÄSTÄ KOKO TALLI ON HOHTAVAN PUHDAS! SE ALKAA OLLA TÄYNNÄ, LUULISIN. EHKÄ VESI RIITTÄÄ JO? 24 21_FI_HEH_06_022-033.indd 24 5.2.2021 18.57

HANA PITÄISI KENTIES NYT SULKEA... MUTTA MITEN? EI AAVISTUSTAKAAN. TÄMÄ OLI SINUN IDEASI! MUTTA... JUO KSE !!! 25 21_FI_HEH_06_022-033.indd 25 5.2.2021 18.57

OIVOI. EI HYVÄLTÄ NÄYTÄ. TALLI TAISI OLLA HEIKOSTA PUUSTA TEHTY... OLEN MENNYTTÄ. NYT EMMA KYLLÄ SUUTTUU. TOSI PAHASTI. ME OLEMME MENNYTTÄ. NIIN. MEILLE. GLUNKS... 26 21_FI_HEH_06_022-033.indd 26 5.2.2021 18.58

LIENEE TURVALLISINTA OLLA VÄHINTÄÄN KILOMETRIN PÄÄSSÄ TÄÄLTÄ, KUN EMMA HUOMAA TUHON. TAI SEITSEMÄN KILOMETRIN PÄÄSSÄ. OLETKO HULLU? RISKEERAISIT HENKESI TULPPAANIN TÄHDEN?! PYSÄHDYTÄÄNKÖ SYÖMÄÄN VÄHÄN ENSIN, ETTÄ JAKSAMME? MEILLÄ EI OLE HETKEÄKÄÄN HUKATTAVAKSI! NIIN, NIIN. EN KOSKAAN HYPPÄÄ VEDEN YLI VAPAAEHTOISESTI, JOTEN TOISELTA PUOLELTA HÄN EI VARMAAN ETSI MEITÄ. NEROKASTA! 27 21_FI_HEH_06_022-033.indd 27 5.2.2021 18.58

MITÄ ARVELET; KUINKA KAUAN MEIDÄN TÄYTYY PIILESKELLÄ, ENNEN KUIN HÄN ON UNOHTANUT KAIKEN? VIIKKO? KYMMENEN VUOTTA, VÄHINTÄÄN. IHMISET EIVÄT UNOHDA MITÄÄN. NIIN... EMMA MUISTAA KAIKKI PUDOTTAMANI PUOMIT JA VOHKIMANI KAURANJYVÄT... NYT EN ENÄÄ KOSKAAN SAA KAURAA SYÖTÄVÄKSENI... TOTUT SIIHEN KYLLÄ. LUULETKO NIIN? 28 21_FI_HEH_06_022-033.indd 28 5.2.2021 18.58

JOKOHAN EMMA ON MENNYT TALLILLE? JA NÄHNYT KAIKEN! VARMASTI. EHKÄ MEIDÄN PITÄISI JUOSTA VIELÄ LISÄÄ... 29 21_FI_HEH_06_022-033.indd 29 5.2.2021 18.58

VOI, VOI! TAISIN UNOHTAA SULKEA HANAN ENNEN LÄHTÖÄ... PAHUS! ENTÄ, JOS SE ON HUKKUNUT?! MISSÄ POLLE ON? SEN ON TÄYTYNYT HUUHTOUTUA ULOS OVESTA... EETU! P OL L E ? SINÄ ELÄT! TIEDÄTKÖ, MIHIN POLLE JA TULPPAANIKORVA OVAT MENNEET? KISSAT TIETÄVÄT KAIKEN. 30 21_FI_HEH_06_022-033.indd 30 5.2.2021 18.58

MUTTA TIETO EI NÄINÄ AIKOINA OLE ILMAISTA, ETTÄS TIEDÄT. PURKIN TONNIKALAA...? MITÄ HALUAT? SEURAA MINUA! ! KRÄKS NAK S! TUOLLA HE OVAT! ... UUH P KUULIN JOTAIN! JOKU TULEE! POLLE?! OLETKO SIELLÄ?? LÄÄ H... JÄIMME KIINNI. PIAN! MENNÄÄN PIILOON! PELIMME ON PELATTU. VOIMME YHTÄ HYVIN ANTAUTUA... 31 21_FI_HEH_06_022-033.indd 31 5.2.2021 18.58

MINÄ ANTAUDUN. MYY MINUT SUOLAKAIVOKSEEN, KÄRSIN RANGAISTUKSENI... SINÄ ELÄT, RAKAS PONINI! POLLE!!! JA SINÄKIN, RAKAS PIENI TULPPAANIKORVA! ?!? YMMÄRRÄN, ETTÄ HUOLESTUIT, MUTTA TILANNE EI OLLUT NIIN PAHA KUIN LUULIT. VEDENPINTA ALKOI LASKEA HETI, KUN SULJIN HANAN. IKKUNA JA OVI ON HELPPO KORJATA NAULOILLA. ??? JA KOSKA REHUVARASTOSSA ON NYKYISIN ERIKOISOVI, REHUSI EIVÄT KASTUNEET LAINKAAN! KAS TÄSSÄ, UUDET KUIVIKKEET JA TUPLA-ANNOS RUOKAA. OLET VARMASTI VÄSYNYT JA NÄLKÄINEN! 32 21_FI_HEH_06_022-033.indd 32 5.2.2021 18.58

IHMISET OVAT KÄSITTÄMÄTTÖMIÄ. HÄN SUUTTUU, JOS SYÖN KUKAN JONKUN KUKKAPENKISTÄ. TAI JOS LIIKUTTELEN VAHINGOSSA JALKOJA VÄÄRIN KOULULIIKKEESSÄ. NIIN. TAIVAS! VÄHINTÄÄNKIN, SANOISIN. PUHUMATTAKAAN KUINKA VIHAISEKSI HÄN TULEE, JOS PUTOAA SATULASTA! NIINPÄ. IHMISET OVAT KÄSITTÄMÄTTÖMIÄ. MUTTA JOS AIHEUTAN VALTAVAN TULVAN TALLIIN... ...SAAN HALAUKSIA JA HERKKUJA! JA SE ON OIKEASTAAN VAIN HYVÄ JUTTU! pu! Lop 33 21_FI_HEH_06_022-033.indd 33 5.2.2021 18.58

i l l e v o N E n e n i a l n rää o  i vo Teksti: Cecilia Wedmark 34 21_FI_HEH_06_034-050.indd 34 15.2.2021 19.32

n Sara huokaisi ja pudisti päätään. Hän oli tehnyT sen. Enää ei voinut pErääntyä. Hän oli ilmoitTautUnut sunnUntain kilpailuihin. Edellisten kilpailujen jälkeen hän oli vannonut, ettei enää koskaan ryhtyisi moiseen. Ei ainakaan ennen kuin vakituiset tuntiratsut vaihtuisivat. Silti hän oli jälleen kerran kirjoittanut nimensä ilmoittautumislistaan. Ylihuomenna hänen pitäisi hypätä rata Pintolla täyden katsomon edessä. Todennäköisesti hän nolaisi itsensä taas. Kuten edelliselläkin kerralla. Sara punastui pelkästä ajatuksestakin. He olivat kieltäneet ulos ensimmäisellä esteellä. Tapahtuneesta oli kulunut jo kolme kuukautta, mutta karvas kokemus oli edelleen kirkkaana hänen mielessään. Pinto oli laiska ja vaikea ratsastaa – se oli vuonohevonen, jolla ei ollut minkäänlaisia hyppylahjoja. Pinto oli kuitenkin tällä kaudella Saran vakioratsu, joten hänen oli valitettavasti ratsastettava sillä myös kilpailuissa. Sara oli oikeastaan päättänyt olla ilmoittautumatta kilpailuihin, mutta muutti sittenkin mielensä viime hetkellä. Muiden innostunut kilpailujen odotus oli salakavalasti tarttunut häneenkin. Hän halusi kuulua joukkoon, koska kaikki muutkin hänen ryhmästään olivat ilmoittautuneet kilpailuihin. Sara ei olisi halunnut tuntea oloaan ulkopuoliseksi, mutta siitä huolimatta hän tunsi olevansa erilainen kuin muut. Kaikki tuntuivat odottavan kilpailuja innoissaan. Siis kaikki muut paitsi Sara. – Voi että on kiva päästä kilpailemaan! Ida hihkui. – Lasken jo tunteja sunnuntaihin, Tina yhtyi riemuissaan puheeseen. Sara puri huolestuneena huultaan. – Kunpa emme taas kieltäisi ulos heti ensimmäisellä esteellä. – Ette tietenkään kiellä. Olet edistynyt Pinton kanssa viime aikoina valtavasti, Tiina lohdutti. Sara pyöritteli silmiään. Tiina yritti vain olla kiltti. – Totta se on, Ida vakuutti. – Niin, niin, Sara hymyili vinosti. Helppohan heidän oli puhua. Tiinan ja Idan vakituiset hevoset hyppäsivät yli jokaisesta kohdalle osuneesta esteestä muitta mutkitta. Sara saisi olla iloinen, jos hän saisi Pinton nostamaan laukan ja rämpimään ensimmäisen esteen yli. Hänen jalkansa tuntuivat edelleen aivan hyytelöltä tunnin jäljiltä. Hän oli joutunut ratsastamaan Pintoa eteen niin, että lihaksia särki. Siitä huolimatta Pinto oli pudottanut pienen ristikon ja kieltäytynyt okserille. – Mihin aikaan meidän pitää jo tulla tallille sunnuntaina? Tiina kysyi. – Viimeistään seitsemältä, Ida vastasi. – Meidän täytyy ehtiä harjata, pestä häntä ja letittää harja. – Seitsemän sopii hyvin, Sara vastasi, vaikkei Pinton pystyyn leikattua harjaa tarvinnutkaan letittää. Lauantain ja sunnuntain välisen yön Sara nukkui huonosti. Hän näki unta, että Pinto muuttui kiveksi, kun hän ratsasti kilpailuareenalle. Hän heräsi kylmään hikeen jo kauan ennen herätyskellon soittoa. Hän ei enää millään saanut uudelleen unenpäästä kiinni. .. Jatkuu. 21_FI_HEH_06_034-050.indd 35 35 15.2.2021 19.32

Vähän aikaa sängyssä kieputtuaan Sara luovutti. Hän pukeutui kilpailuasuun ja lähti ratsastuskoululle. Sara avasi tallin oven tasan kello seitsemältä. Kilpailupäivänä tunnelma oli aina erityislaatuinen. Kilpailijat kävelivät tallissa päättäväisen näköisinä, huulet tiukasti yhteen painettuina. Heitä jännitti. Kukaan ei halunnut nolata itseään ja epäonnistua. Kukaan ei halunnut kokea samaa nöyryyttävää kohtaloa kuin Sara edellisissä kilpailuissa. Kaikki keskustelut saivat vakavahkon sävyn. Kukaan ei vitsaillut eikä kikatellut. Silti tunnelmassa oli jotain puoleensavetävää. Päättäväisyyttä ja tarkkuutta. Kaikki keskittyivät täysillä. Kaikki halusivat näyttää, mihin pystyivät. Sara suuntasi kulkunsa Pinton karsinalle. Vuonohevonen hörähti hänelle tervehdykseksi ja pukkaisi häntä makupalan toivossa turvallaan. Sara otti esiin mukanaan tuomansa omenan. – Saat lisää herkkuja, jos et nolaa meitä tänään, hän lupasi laittaessaan hevoselle riimun päähän ja taluttaessaan sen tallin käytävälle. – Jos kiellämme taas ulos radalta, häpeän taatusti silmät päästäni. Mihin hän olikaan taas ryhtynyt? – Hei, Sara! Tiina huhuili ylösalaisin käännetyllä ämpärillä tasapainoillen. Hän letitti Timin harjaa vähän kauempana tallin käytävällä. – Tästä tulee huippukiva päivä, vai mitä? Sara nielaisi ja pakottautui hymyilemään. – Niin tulee, hän nyökkäili, vaikka suuta kuivasi jännityksestä. Mihin hän olikaan taas ryhtynyt? Hän ihmetteli omia päätöksiään hinkatessaan keltaista läikkää Pinton takapäästä. Samalla hän vilkuili hieman kateellisena Timin kiiltävää karvapeitettä. Kahden tunnin uurastuksen jälkeen Sara astui askeleen taaksepäin ja ihaili työnsä tulosta. Pinton kellertävä karva kiilsi. Häntä hohti vastapestynä puhtauttaan. Otsaharjan hän oli letittänyt ja sitonut ohuella vihreällä silkkinauhalla sykeröksi. Vuonis oli vähintään yhtä upea ilmestys kuin muutkin hevoset. Valitettavasti Pinto ei ollut yhtä innokas hyppäämään kuin muut hevoset. Sara vilkuili kateellisena muita ratsukoita, jotka näyttivät liitelevän vaivatta esteiden yli verryttelyalueella. Hän puolestaan ajoi Pintoa eteen niin, että jalkoja särki. Siitä huolimatta vuonis kieltäytyi nostamasta laukkaa. Hän lähestyi holtittomassa ravissa verryttelyesteeksi laitettua ristikkoa. Toimihenkilö pudisteli päätään nostaessaan heidän pudottamaansa puomia. Sara punastui korviaan myöten. – Olen seuraavana vuorossa, Ida sanoi kääntäessään Palman kohti rataa. – Toivottakaa minulle onnea! – Onnea matkaan! Sara sanoi ja yritti kuulostaa siltä, että tarkoitti sanomaansa. Sisimmässään hän kuitenkin tiesi, ettei Ida tarvinnut onnea eikä onnentoivotuksia. Hänhän ratsasti Palmalla. Palma selvisikin koko radasta loisteliaasti. – Nolla virhepistettä, kuuluttaja ilmoitti hetkeä myöhemmin. Ida hymyili leveästi ja taputti Palmaa kaulalle. Tiina ja Tim tulivat sarjaesteelle vinosti ja pudottivat sen jälkimmäisen osan, mutta muuten heidän esityksensä oli varsin eheä kokonaisuus. – Ei ruusuketta tänään, Tiina tokaisi hymyillen Saralle tullessaan radalta verryttelyalueen puolelle. Sara hymyili hänelle takaisin, vaikka häntä jännittikin niin, että hän voi pahoin. Hän katui syvästi, että oli ilmoittautunut kilpailuihin. Mitä hän oli oikein kuvitellut? Kuvitteliko hän jollain ihmeen taikavoimalla selviävänsä kokonaisesta esteradasta tallin laiskimmalla hevosella? Kaksi ratsukkoa myöhemmin oli Saran ja Pinton vuoro. Sara puri hammasta ja ohjasi ratsunsa kohti maneesin ovea. Kävellessään radan puolelle hän huomasi pari tyttöä omasta ratsastusryhmästään katsomossa. He nauroivat. Siitä, nauroivatko he hänelle ja Pintolle, hän ei voinut olla aivan varma. Silti hänen rintaansa puristi hieman. Jokin tuntui räjähtävän hänen sisällään. Hän työnsi jännityksen päättäväisesti pois mielestään. Kun lähtömerkki kajahti ilmoille, hän iski kantapäänsä Pinton kylkiin niin voimakkaasti, että vuonohevonen säntäsi laukkaan silkasta hämmästyksestä. Sara ratsasti eteen niin tarmokkaasti kuin kykeni. He lähestyivät ensimmäistä estettä hyvässä tempossa. Hänen riemukseen Pinto selvitti ristikon hyvällä ilmavaralla ja jatkoi laukassa kohti seuraavaa estettä. Senkin ruuna hyppäsi, mutta ei valitettavasti nostanut takajalkojaan riittävästi, joten puomit levisivät pitkin maneesia. Tömähdykset saivat Saran vielä päättäväisemmäksi. Hän kannusti Pintoa vielä enemmän. Hänen jalkojaan särki ja hän huohotti raskaasti, kun hän käänsi ratsunsa kohti sarjaestettä. 36 21_FI_HEH_06_034-050.indd 36 15.2.2021 19.32

Pinto hyppäsi vastahakoisesti ensimmäisen osan yli, mutta toiselle osalle se pysähtyi kuin seinään. Sara teki kaarroksen ja ratsasti entistä päättäväisemmin sarjalle uudelleen. Pinto tuntui yllättyneen hänen tahdonvoimastaan niin, että se jopa venytti itseään esteillä vähän. Loppuradalta he saivat vielä kaksi pudotusta lisää, mutta selvisivät kuin selvisivätkin maalilinjan yli. – Saralle ja Pintolle yhteensä 16 virhepistettä, kuuluttaja julisti kaiuttimista. Sara pyyhki hikisiä kasvojaan. 16 virhepistettä! Olihan se parempi kuin suorituksen hylkääminen ensimmäisellä esteellä, mutta... Viimeisen ratsukon suoritettua radan tulokset olivat nopeasti selvillä. Kukaan ei yllättynyt Idan ja Palman voitosta. Sara ja Pinto päätyivät lähtöjärjestyksen mukaiselle sijalle, toiseksi viimeisiksi. Palkintojenjakoon lähtiessään Ida ratsasti hetkeksi Saran ja Pinton rinnalle. – Onnittelut, Sara! Olet varmasti ylpeä! hän sanoi leveästi hymyillen. Sara katsoi hämmästyneenä ystäväänsä. Mitä ihmettä Ida horisi? Pilailiko hän? Mutta ei, Ida ei näyttänyt yhtään ironiselta eikä ivalliselta. –  Sinuahan tässä pitäisi onnitella, kun voitit koko luokan! Sara vastasi. – Se on ihan eri asia, Ida tokaisi. – Se, että saa Pinton läpi kokonaisesta esteradasta, on paljon suurempi uroteko kuin luokan voittaminen Palmalla. Rehellisesti sanoen olet varmasti ihka ensimmäinen ratsastaja, joka on saanut Pinton maaliin asti ilman hylkäystä. Saralla oli syytäkin olla ylpeä! Sara avasi suunsa esittääkseen vastalauseen, mutta sulki sen nopeasti. Yhtäkkiä hän nimittäin ymmärsi, että Ida oli oikeassa. Saralla oli syytäkin olla ylpeä! Hän suoristi selkäänsä. 16 virhepistettä. Hän ja Pinto olivat selvinneet radasta 16 virhepisteellä! He eivät olleet kieltäneet ulos ensimmäisellä esteellä. Heidän suoritustaan ei ollut hylätty! He olivat ylittäneet maalilinjan ja saaneet tulokseksi 16 virhepistettä. Hän kumartui taputtamaan Pinton kaulaa. – Saat tallissa vielä omenan, Pinto, hän kuiskasi hevosen korvaan. – Minulla ei ole mitään syytä hävetä tänään. Olen tavallaan koko päivän suurin voittaja! Loppu 37 21_FI_HEH_06_034-050.indd 37 15.2.2021 19.32

t u t u j t Hauska Haluamme lukEa (ja lukiJatKin haluavat) lisää tunnUstuksia nolOista tilanTeista! ÄÄRIMMÄISEN NOLOA! Ihmeen r a u h a l l i n e n... Kerron nyt eräästä nolosta tapauksesta, joka liitt yy vuokrahev oseen. Vuokrasin Ragge-nimistä mu staa ponia. Melkein kaikki muutk in hevoset samassa laumassa olivat mu stia tai tummanruunikoita. Menim me aamulla hakemaan hevosia tarhasta . Otin sen, jonka luulin olevan Ragge. Kun menimme tallia kohti, ajat telin, että poni tuntui huomattavasti tavallis ta rauhallisemmalta. En kiinnittäny t asiaan sen enempää huomiota. Kun aloimme satuloida hevosta, eräs tall ityt tö sanoi, että olin tuonut Raggen sija sta talliin Robinin! Kun äitini meni hak emaan Raggen, kaikki muut olivat jo lait tamassa hevosilleen suitsia. Min ua alkoi ahdistaa valtavasti, koska olin niin myöhässä! Eräs, joka opetteli sittem min tuntemaan vuokraponins a PESITKÖ KÄDET? minulle Olimme menossa Kreik kaan. Lentokoneessa kaolikin sinne tuli vessahätä. Menin vessaan, mutta ja ssa pamala jono – jota en huomannut. Kävin vessa tarkisti. lasin omalle paikalleni. ”Pesitkö kätesi?” äitini vielä an, vessa in takais n No, en ollut pessy t, joten meni sta, vessa ulos pidemmän jonon ohi. Eräs nainen tuli i. Puolusja luikahdin töykeästi sinne pesemään käten uotias. tuksekseni sanon, että olin tuolloin seitsemänv Noloa silti! Etuilija 38 21_FI_HEH_06_034-050.indd 38 15.2.2021 19.32

haluavat) sta SEN A! Tyhmä paik k a pudota mista asioista, Kerron erään kaikkein noloim unut. Oli estejoita minulle on ikinä tapaht laukassa isolla tunti. Meidän piti verrytellä onen oli tehnyt keskiympyrällä. Jonkun hev josta meidän oli läjän juuri siihen kohtaan, n minä putosin tarkoitus laukata yli. Ja sitte a! Vilkaisin kat– suoraan keskelle kak kakasa tosi moni nauroi somoon ja huomasin, että minulle siellä. No-loa! Esteratsastaja Miksi juuri SE KAPPALE? Tämä nolo ju ttu tapahtui, kun olin puist leik kimässä. ossa Pik kusiskoni ha lusi ihan vältt kuunnella m ämät tä aailman ärsy ttäv intä kapp Hän on aiva al et ta . n äärimmäise n itsepäinen us. Kaikki tu ta p aijottivat minua . Sitten joku ”Saako tuolla kysyi: isia kappalei ta muka julkaist Tilanne oli ka akin?” malan nolo! Musiikkifan i ikossa h o u r s y t ä Yl l skakin lo, mut ta hau tapahtui no lle heiniä tten minulle si ka ai n delle hevose ki h Jo ka n aa m ellä ollutta enossa anta nut sen läh an m juttu. Olin m uo h en le, hon peitosääsin tarhal k kaasti ruo o h te ulos. Kun p ka ai oli si vain jaa, koska se sta. Onnek sy vähköä o li aika mutai o lä el si – in ojaan sa. Tupsahd en! ivät tapauks kaverini näk ruokkija Hevosten Ohjat, ohjat! OSUMA K A T K A I SV A L O IJAAN Tämä tap ahtui luok k a h u o n ta eessa. Istu kariv issä, in lähellä valo katkaisijaa tuin nojaa . Onnismaan siih en niin, e lot luokast ttä kaik ki a sammuiv v aat. Kaik ki tuijottama kääntyivä an minua. t arvatkaa, nolottiko? Valomerk in antaja Tämä nolo juttu tapahtui vastikään. Olin tunnilla ratsastamassa. Meidän piti ravata puomien yli. Kun ravasin uralla, hevoseni alkoi temppuilla. Luulin ensin, että se ei vain halunnut liikkua eteenpäin, mutta sitten opettaja huomautti, että toinen ohjani oli paljon pidempi kuin toinen. Hän joutui sanomaan samasta asiasta ennen tunnin loppua minulle vielä ainakin kolme kertaa uudelleen. Meitä oli yhdeksän tunnilla ja katsomossakin istui paljon väkeä. Kaikki tuntuivat tuijottavan minua. Laura ! i s s t u a n u t n t n u u j o l ot T KIRJOITA MEILLE! Onko sinulle sattunut jotain todella noloa – tallilla, kilpailuissa tai jossain muualla? Lähetä viestisi mukana vain nimimerkki, joka voidaan julkaista lehdessä. Ethän lähetä muita yhteystietojasi. Osoite on: Nolot, Hevoshullu, STORY HOUSE EGMONT, PL 1269, 00101 Helsinki. 39 21_FI_HEH_06_034-050.indd 39 15.2.2021 19.32

T ieto Teksti: Anna Norlin Haluaisitko kilpailla? Vie yhteistyö hevosen kanssa astetta pidemmälle ja aloita kilpaileminen! Kuinka se onnistuu? Mitä kilpaileminen edellyttää? Ennen ilmoittautumista kilpailuihin on valmistauduttava, niin maneesissa kuin tietokoneen äärellä. 40 21_FI_HEH_06_034-050.indd 40 15.2.2021 19.32

o Millainen olEt? Oletko kilpailuhenkinen vai et? Kilpailuhenkiset ihmiset haluavat aina voittaa. He haluavat olla parhaita ja innostuvat muiden kilpailijoiden luomista paineista radalla. Moni kilpailija on pohjimmiltaan hyvinkin kilpailuhenkinen, mutta eivät kaikki. Ratsastuskilpailuihin liittyy paljon muutakin, sillä kilpailuissa yhtenä osapuolena on aina elävä eläin. Millainen hEvonen On? Onko sinulla oma ratsu? Hevonen vai poni? Onko se kilpaillut aiemmin? Onko se useampaan lajiin soveltuva vai johonkin tiettyyn lajiin erikoistunut? Todennäköisesti olet valinnut hevosen niin, että se vastaa omia mieltymyksiäsi käyttötarkoituksen suhteen. Toimihenkilö Ratsastatko ratsastuskoulun tunneilla? Monilla ratsastuskouluilla on omia kisaryhmiä, joiden kautta oppilaat pääsevät kilpailemaan. Ratsastusseurat järjestävät eri tasoisia kilpailuja, lähinnä este- ja kouluratsastuksessa. Jos käyt tallilla, jolla järjestetään kilpailuja, voit osallistua niihin myös toimihenkilönä. Samalla pääset tutustumaan kilpailujen maailmaan ilman, että sinun tarvitsee jännittää omaa suoritustasi. Ehkä löydät oman tapa- si osallistua kilpailuihin ”kulissien takaa” tai huomaat, että haluat sittenkin radalle muiden kilpailijoiden mukaan. Joissain ratsastuskouluissa kisaryhmäläisten edellytetään toimivan toimihenkilöinä kilpailuissa. Apua valmennukseen Kilpailut toimivat hyvänä tasomittarina. Moni kilpaileekin selvittääkseen, mitkä osa-alueet kaipaavat parannusta. Kehittyminen edellyttää harjoittelua, mutta pelkkä määrän lisääminen ei riitä. Edistyminen edellyttää määrätietoista ja suunnitelmallista harjoittelua, kaikkein mieluiten säännöllisesti pätevän valmentajan opissa. Harjoitteleminen on ratsastuksen suola. Valmentajan tehtävä ei ole pelkästään auttaa ratsastajaa perusharjoittelussa, vaan myös arvioida, milloin ratsukko on valmis kilpailemaan tai mahdollisesti siirtymään vaativampiin luokkiin. Valmentajan kanssa pääset myös analysoimaan kilpailusuorituksiasi ja pohtimaan, mitkä asiat onnistuivat hyvin ja mihin pitää kiinnittää huomiota. Muista myös ratsastajalle tärkeät oheislajit, jotka kehittävät voimaa, koordinaatiota ja liikkuvuutta. Monipuolisuus on valttia. an almentaj v n a v a a s o nöllisesti eilla. Käy sään jan tunn a t t e p o i a t minen! Lisää! 41 21_FI_HEH_06_034-050.indd 41 15.2.2021 19.32

Kilpailuihin ilmoittaudutaan kisapalvelu Kipan kautta. Siihen löytyy linkki SRL:n nettisivuilta. Kipasta löytyy kaikkien lajien kilpailukalenteri. Suomessa on kahdeksan ratsastusaluetta. Kunkin alueen aluejaosto vastaa oman alueensa aluekilpailutoiminasta. Kansallisella tasolla kilpailuista vastaavat RSL:n lajiliitot. Kilpailulupa Lajit ja kilpailusäännöt Missä lajeissa haluaisit kilpailla? Esteratsastus on suosituin laji nuorison keskuudessa, mutta kouluratsastus on kaiken ratsastuksen perusta. Kaikki huipputason esteratsastajat ovat lähes poikkeuksetta myös taitavia kouluratsastajia. Jos valitset lajiksesi kenttäratsastuksen, harjoittelusi muuttuu vielä monipuolisemmaksi, kun mukaan tulevat maastoesteet. Suomen Ratsastajainliitto julkaisee vuosittain päivittyvät kilpailusäännöt, joihin kuuluu yleinen, kaikkia kilpailuja koskeva osa sekä jokaisen lajin omat, lajikohtaiset säännöt. Nämä kaikki löytyvät Ratsastajainliiton nettisivuilta, www.ratsastus.fi > materiaalit. Samasta paikasta löytyvät myös koulukilpailuissa käytettävät kouluohjelmat, valjakkoajon kouluohjelmat ja vakioratoja esteratsastukseen. Harjoituskilpailuissa ja tallikilpailuissa riittää, että ratsastaja on SRL:n jäsen tai hänellä on Green Card, erillisiä lupia ei tarvita. Seuratasolta alkaen tarvitaan kilpailulupa, jonka voi lunastaa SRL:n nettisivujen kautta. Luvan hinta riippuu kilpailujen tasosta. Seuratason lupa on edullisin, kansainvälinen lupa kaikkein kallein. Ylemmän tason lupa sisältää luvan kilpailla alemmillakin tasoilla. Alueluvan lunastamista ennen suositellaan sääntökoulutuksessa käymistä. Seurat järjestävät koulutuksia. Aluetasolla saa kouluratsastuksessa ja kenttäratsastuksessa kilpailla ponilla kahdeksan vuotta täyttänyt ratsastaja, hevosella ikäraja on kymmenen vuotta. Esteratsastuksessa ei ole ikärajoja. Kansallisella tasolla poniratsastajan alaikäraja on kouluratsastuksessa kymmenen vuotta, poikkeuksena kenttäratsastus, jossa ikäraja on 12 vuotta. Esteratsastuksessa ikärajaa ei ole kansallisellakaan tasolla. 42 21_FI_HEH_06_034-050.indd 42 15.2.2021 19.32

Aseta tavoitteita ja välitavoitteita Tavoitteita voi olla useita, isompia ja pienempiä. Suuri tavoite voi olla vaikkapa osallistuminen olympialaisiin jonakin päivänä. Tärkeintä on asettaa lähiajan tavoitteet realistiselle tasolle. Mitä haluat saavuttaa hevosen kanssa? Pienimmät tavoitteet voit sijoittaa kotiharjoittelun suunnitteluun – ne motivoivat yrittämään. Tavoite voi olla vaikkapa jonkin tietyn koululiikkeen oppiminen tai vesimaton hyppääminen. Jotkut tavoitteet on helpompi ja nopeampi saavuttaa kuin toiset. Joskus jotain tavoitetta joutuu siirtämään eteenpäin, jos esimerkiksi hevonen loukkaantuu. Suunnitelmia on hyvä olla valmis muuttamaan tarpeen mukaan, mutta päämäärä kannattaa silti pitää koko ajan kirkkaana mielessä. Onnea matkaan! Kilpaileminen on kehittymistä Ratsastuksen tulisi olla hauskaa ja innostavaa, mutta välillä vastaan tulee vaikeitakin hetkiä. Silloin kannattaa muistuttaa itseään omista tavoitteistaan ja motiiveistaan. Muista, että kilpailut ovat vain osa sinun ja hevosen yhteistä matkaa. Kuten kehityksessä yleensä, ratsastuksessakin tulee edistysaskeleiden sijaan välillä takapakkia. Ratsastaja ei koskaan lakkaa kehittymästä. Aina on parantamisen varaa – mitä pidemmälle lajissa etenee, sitä enemmän oppiminen muuttuu hienosäädöksi ja pienten asioiden parantamiseksi. Jos innostut kilpailemisesta, voit käydä vertaamassa osaamistasi muihin. 43 21_FI_HEH_06_034-050.indd 43 15.2.2021 19.32

T ieto Teksti: Josefin Strang Oletko KiinnostunUT kilpailuista koulU- ja estEraTsastuksessa? Etsimme vastaukset kymmenEen usein esiin tulevaan kysYmykseEn.   10 KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA KILPAILEMISESTA 44 21_FI_HEH_06_034-050.indd 44 15.2.2021 19.32

Ä A A 1. En tieDä, miten TiEtoa kilpailuista löytää Tai miten kilpailuihin ilmoitTaudUtaan. TäytYykö minulla olla valkoiset raTsastushoUsut ja ratsasTustakKi? Talli- ja harjoituskilpailujen kilpailukutsut julkaistaan tallin tai seuran nettisivuilla, Facebookissa ja mahdollisesti tallin ilmoitustaululla. Kutsusta selviää myös ilmoittautumistapa. Seuratasolta lähtien kilpailut löytyvät SRL:n kisapalvelu Kipasta, joka löytyy osoitteesta kipa2.ratsastus.fi. Sieltä voi etsiä tulevia kilpailuja lajeittain. Ilmoittautuminen tapahtuu Kipan kautta. Ratsastushousujen värin saa itse valita, mutta moni valitsee perinteitä kunnioittaen vaaleat housut. Harjoitus-, talli- ja seurakilpailuissa pukeutuminen on vapaampaa, yleensä vaatimuksena on ”siisti ratsastusasu”. Hyväksytty turvakypärä, puhtaat ratsastusjalkineet ja minichapsit, puhtaat ja siistit ratsastushousut, tumma yksivärinen vartalonmyötäinen pusero ja turvaliivi sekä käsineet ovat sopiva asu harjoituskilpailuihin. Virallinen kilpailuasu valkoisine housuineen ja takkeineen vaaditaan aluetason Helppo B-luokista eteenpäin kouluratsastuksessa ja esteratsastuksessa 110 cm:n luokista ylöspäin. 2. Onko KilpaileminEn kallista? 3. Mitä TarkoitTaa pay & jump? Ratsastuskoulun opetushevosella kilpaillessa maksetaan hevosen vuokra ja lähtömaksu. Hinnat vaihtelevat paikkakunnittain. Seurakilpailuista eteenpäin maksetaan ilmoittautumismaksu ja lähtömaksu. Näiden hinnat ovat noin 10–25 euroa. Kansallisissa kilpailuissa kilpaileminen on kalliimpaa kuin seurakilpailuissa. Kilpailuissa kustannuksia tulee myös hevosen kuljettamisesta ja mahdollisista majoituksista sekä hevoselle että ratsastajalle, jos kilpailut ovat kaukana kotitallilta tai kestävät useamman päivän. Pay & jump -kilpailut ovat harjoitusmuotoisia kilpailuja, joissa noudatetaan virallisia kilpailusääntöjä sovelletusti. Esimerkiksi radan saa ratsastaa loppuun asti kahden kiellon jälkeen. Virallista kilpailuasua ei vaadita eikä ponilla tarvitse olla mittaustodistusta. Hevoselta vaaditaan voimassa oleva hevosinfluenssarokotus. Epävirallisissa kilpailuissa saa tuntumaa kilpailumaailmaan ja vieraisiin paikkoihin. Pay & jump on hyvä tapa totuttaa esimerkiksi nuorta tai muuten kokematonta hevosta yleisöön ja kovaäänisestä kuuluviin kuulutuksiin. Aloitteleva kilparatsastaja oppii tutustumaan rataan ja verryttelemään. Kilpailuissa on mahdollista valita estekorkeus itse järjestäjän tarjoamista vaihtoehdoista. Pay & ride -harjoituskilpailuissa lajina on kouluratsastus. 4. Letitys ei ole pakollista, mutta siistit sykeröt luovat juhlavuutta. 5. TäytYykö hevOsEn harja Ja häntä letiTtää? Letitys ei ole pakollista, mutta se luo juhlavuutta. Jos sinulla on aikaa ja osaamista, letittämisen voi tehdä. Ylimääräisiä koristeita harjaan ja häntään ei saa kiinnittää. Hevosen varusteiden tulee olla puhtaita ja ehjiä. 45 21_FI_HEH_06_034-050.indd 45 15.2.2021 19.32

6. En ymmärrä eri kilpailutasoja, mihin saan osallistua? Harjoitus- ja tallikilpailut Vieressä on tiivistelmä kilpailutasoista. Vaikeampiin luokkiin saa edetä, kun on saavuttanut tietyt kvaalitulokset edeltävältä tasolta. Kilpaileminen edellyttää seuratasolta alkaen kilpailulisenssin lunastamista. Seurakilpailut Ratsastusseurat ja tallit järjestävät kilpailuja lähinnä oman tallinsa ja lähialueen ratsastajille. Luokat ovat yleensä helppoja. Kilpailut sopivat aloitteleville kilpailijoille ja kokemattomille hevosille. Seurakilpailuissa vaaditaan SRL:n alaisen seuran jäsenyys ja maksettu kilpailulupa. Hevosen tulee olla rekisteröity ja rokotettu hevosinfluenssaa vastaan. Kilpailuissa ratsastetaan yleensä helppo C – Helppo A-tasoisia luokkia. Estekorkeudet vaihtelevat ristikkoluokasta noin metriin. Aluekilpailut Kilpailijalta vaaditaan seurajäsenyys sekä maksettu aluekilpailulupa. Hevosen tulee olla rekisteröity ja rokotettu hevosinfluenssaa vastaan. Ponilta vaaditaan mittaustodistus. Ratsastettavat luokat ovat yleensä Helppo B- ja Helppo A-tasoisia. Estekorkeudet ovat 80–120 cm. Kansalliset kilpailut Kilpailijalta vaaditaan seurajäsenyys sekä maksettu kansallisen tason kilpailulupa. Hevosen tulee olla rekisteröity ja rokotettu hevosinfluenssaa vastaan. Ponilta vaaditaan mittaustodistus. Ratsastettavat luokat ovat yleensä Helppo A – Grand Prix -tasoisia. Estekorkeudet ovat 100–150 cm. Kansainväliset kilpailut ditaan iluissa vaa a p il k n o s Alueta . kilpailuasu virallinen uistettava m n o ä s s e lle mentä jat. Koulurada oselta suo riisua hev Vaativimmalla tasolla estekorkeudet nousevat jopa 160 senttiin. Kouluratsastuksessa kilpaillaan Grand Prix -tasolla. Maksetun vuosimaksun lisäksi hevosella pitää olla FEI-passi ja sen tulee olla kansainvälisten sääntöjen mukaan rokotettu. Ratsastajalta vaaditaan kansainvälinen kilpailulupa ja hänen täytyy rekisteröityä FEI:hin. 46 21_FI_HEH_06_034-050.indd 46 15.2.2021 19.32

Kilpailujännitys saattaa aiheuttaa radan unohduksia, mutta se ei ole maailmanloppu! 7. Mitä TapahTuU, jos unOhdan radan tai koulUOhjelman? Kaikille sattuu joskus unohduksia. Jos ratsastat esteradalla väärän radan, suorituksesi valitettavasti hylätään. Jos teet voltin seuraavaa estettä etsiessäsi, saat neljä virhepistettä. Tuomari antaa kolme äänimerkkiä peräkkäin hylkäämisen merkiksi. Saat hypätä jonkun jo aiemmin hyppäämäsi esteen uudelleen ennen kuin poistut radalta. Jos unohdat kouluohjelman tai ratsastat väärän tien, tuomari keskeyttää suorituksesi pillin vihellyksellä ja kertoo, mitä sinun olisi pitänyt tehdä. Saat jatkaa suorituksen loppuun unohtamastasi kohdasta, mutta pisteistäsi vähennetään kaksi. Jos unohdat kouluradan kolme kertaa, suoritus hylätään. Suoritus hylätään myös, jos hevonen astuu kouluaitojen ulkopuolelle. 8. Mitä TapahTuU, jos putoan kesKEn KilpailusUoritUksen? Satulasta suistumisesta seuraa aina hylkääminen. Sitä tapahtuu kaikkein kokeneimmillekin ratsastajille joskus. Jos putoat radalla, etkä loukkaa itseäsi, ota hevonen kiinni ja taluta se pois kentältä. 9. Minkä iKäisenä saan kilpailla? Poniratsastaja saa osallistua virallisiin kilpailuihin kahdeksanvuotiaana. Kilpailuoikeus poneilla päättyy, kun ratsastaja täyttää 17 vuotta. Lapsiratsastajan ikäraja on 14 vuotta, juniorin 18 ja nuoren ratsastajan 16–21 vuotta. Senioreita ovat kaikki 18 vuotta täyttäneet. Eri lajeissa on hieman toisistaan poikkeavia ikärajoja kilpailemisen suhteen. Osa luokista on avoimia kaikille, osa on rajattu tietyn ikäisille ratsastajille. Hevonen saa kilpailla nuorten hevosten luokissa nelivuotiaana. Se täytyy olla rekisteröity ja rokotusohjelman mukaan rokotettu. 10. Mistä saan tieToa kilpailusäännöistä? Kaikki kilpailusäännöt löytyvät kootusti SRL:n nettisivuilta ratsasTus.fi, materiaalit-sivulta. Ratsastajan opas kilpailumaailmaan löytyy Materiaalit-otsikon alaotsikon Muuta alta. Siihen on koottu tiivistetysti kaikki kilpailuihin liittyvät asiat. 47 21_FI_HEH_06_034-050.indd 47 15.2.2021 19.32

Testi Teksti: Malin Eriksson Sjögärd Pidätkö kilpailemisesta? 1 Koulussa on yleisurheilukilpailut. Aiot juosta 60 metriä. Mitä ajattelet ennen lähtöä? A. Minua jännittää vähän. Merkitse vastauksesi B. Nyt minä voitan! ruutuihin! C. Koulun ei pitäisi pakottaa kaikkia osallistumaan. D. Juoksen niin kovaa kuin pystyn. 2 Mitä mieluiten haluat huoneeseesi? A. Kehystetyn kuvan lempihevosestani. B. Pokaalin (tai mieluiten useampia), joita olen voittanut, sekä paljon ruusukkeita. C. Hienoja hevosjulisteita. D. Haluaisin kilpailuista saamani ruusukkeen lempihevoseni kuvan viereen. 3 Ratsastuskoululla on kilpailut. Mitä mieluiten teet niiden aikana? A. Autan mielelläni toimihenkilötehtävissä. B. Haluan ehdottomasti kilpailla ja voittaa. C. En aio olla ratsastuskoululla sinä päivänä. D. Olisi kiva osallistua kilpailuihin, mutta voin olla toimihenkilönäkin. 48 21_FI_HEH_06_034-050.indd 48 15.2.2021 19.32

4 Ratsastuksenopettajasi tai valmentajasi kuvailisi sinua näin: 5 Kuinka tärkeitä ruusukkeet mielestäsi ovat? A. Hän todella rakastaa hevosia. B. Hän on todella kilpailuhenkinen. C. Hän ei ole lainkaan kilpailuhenkinen. D. Hän haluaa jatkuvasti oppia lisää hevosista ja ratsastuksesta. Merkitse vastaukses i ruutuihin! A. Eivät kovin tärkeitä. B. Tosi tärkeitä! Kerään niitä. C. Naurettavia ja turhanpäiväisiä. D. Niitä on kiva saada. 6 Suosikkihevosesi: A. Laukkaa kaikkein mieluiten maastossa. B. Rakastaa voittamista! C. Inhoaa kilpailuissa olemista. D. Oppii mielellään uusia asioita ja viihtyy treeneissä hyvin. 7 Kuulet kahden kilpailuihin menossa olevan kaverisi juttelevan keskenään jännittämisestä. Mitä ajattelet? 8 Pelaat perheesi kanssa lautapeliä. Mikä seuraavista pätee parhaiten sinuun? A. Äh, pieni jännitys kuuluu asiaan. B. Ryhdistäytykää! Teidän on luotettava itseenne, jos haluatte voittaa. C. Miksi osallistutte kilpailuihin? Ei se ole pakollista... D. Teidän pitäisi miettiä enemmän itse suoritusta kuin lopputulosta. A. Minusta on mukava pelata perheen kanssa. B. Suutun kamalasti, jos en voita. C. En pidä pelaamisesta, rakennan mieluummin palapeliä. D. Yritän parhaani mukaan voittaa. 9 Osallistut harjaamiskilpailuun. Kuinka toimit? A. Harjaan vähän tavallista enemmän. B. Harjaan ja puhdistan, kunnes hevonen kiiltää. Tuomareilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin antaa palkinto minulle. C. En ikinä osallistuisi harjaamiskilpailuun. D. Harjaan hevosen niin hyvin kuin pystyn ja toivon, että olen tuomareiden mielestä hyvä. Käännä sivua ja lue tuloksesi! 21_FI_HEH_06_034-050.indd 49 49 15.2.2021 19.32

Tulokset Pidätkö KilpailemisEsta? Eniten A Sinusta kilpaileminen on ihan ok. Kilpailet, jos tilaisuus siihen tarjoutuu, mutta kilpakentillä ei ole suurta merkitystä sinun ja lempihevosesi elämässä. Muut asiat ovat paljon tärkeämpiä, esimerkiksi se, että saa laukata metsässä tai nauttia yhdessäolosta tallissa. Eniten b RAKASTAT kilpailemista ja voittamista. Et kenties ole yhtä hyvä häviämään kuin voittamaan. Olisi hyvä, jos oppisit ajattelemaan, että kilpailusuoritus voi olla hyvä, vaikkei sillä irtoaisikaan voittoa. Toisaalta saat olla iloinen kilpailuhenkisyydestäsi – se johdattelee sinut taatusti moniin menestyksen hetkiin! Eniten c Pelkkä kilpailemisesta puhuminen saa sinut vihaiseksi. Sinusta se on tylsää ja työlästä. Kilpailut tuovat mielestäsi ihmisten huonoimmat puolet esiin. Se ei haittaa. Kaikkien ei ole pakko kilpailla. Tee sellaisia asioita, joista pidät! Eniten d Pidät kilpailemisesta. Muiden päihittäminen ei ole sinulle tärkeintä, sillä kilpailet ennen kaikkea itseäsi vastaan. Sinusta kilpailu voi olla ihan onnistunut, vaikket sijoittuisi ratsusi kanssa. Asenteesi on hyvä. Sen ansiosta pystyt hyödyntämään kilpailuja oppiaksesi lisää ratsastuksesta. 50 21_FI_HEH_06_034-050.indd 50 15.2.2021 19.32

Julkaistu aiemmin Hevoshullussa 15/13. POLLEN UNELMAKONE! MELASSI FANTA KAURA TULPPAANIT MYSLI POPCORN PESTY PORKKANA JUHLAPULLA OMENA COLAKASTIKE BANAANI STRÖSSELI HERKKUSEKOITUS TUPLAANNOS S PUTU RAA BO S TU R S UTU P RA YT KEVS UTUS P A R Tarina ja kuvitus: Lena Furberg 21_FI_HEH_06_051.indd 51 51 15.2.2021 10.25

T ieto Teksti: Josefin Strang HYVÄÄ MATKAA! TIETOA HEVOSEN KULJETTAMISESTA Kuljetus kuuluu osana useimpien hevosten elämään jossain vaiheessa. Hevosilla käydään kilpailuissa ja valmennuksissa, niitä käytetään eläinlääkärissä ja ne vaihtavat omistajaa tai tallipaikkaa. Mutta miten lastaustilanteesta ja kuljetuksesta saa mahdollisimman mukavan hevoselle? 52 21_FI_HEH_06_052-062.indd 52 15.2.2021 10.28

Miksi hevonen ei suostu menemään kuljetusvaunuun? Kuljetusvaunuun meneminen on hevosen eloonjäämisvaistojen vastaista. Se tuntee olonsa turvallisimmaksi avaralla paikalla, jossa se pystyy näkemään mahdolliset pedot kaukaa ja tarvittaessa paeta niitä. Lauman luota poistuminen ja pimeään, ahtaaseen koppiin asteleminen voi tuntua vaaralliselta. Usein ihmiset stressaantuvat lastaustilanteessa, jos kaikki ei suju suunnitelmien mukaan. Lastaamiseen ei välttämättä varata riittävästi aikaa, ja joskus edessä olevat kilpailut voivat aiheuttaa jännitystä. Ihmisen outo käytös hämmentää hevosta entisestään. Lastauksessa on siis syytä pysytellä rauhallisena ja vältettävä kiirettä. Ennen lähtöä on varmistettava, että kuljetusvaunun valot ja jarrut toimivat. Kuljettajalla on oltava hevosen kuljettamiseen oikeuttava ajokortti. Miten lastauksen saa onnistumaan riitelemättä hevosen kanssa? Hevonen tulisi totuttaa lastaukseen ja kuljettamiseen jo varsana, mielellään kokeneen matkustajan seurassa. Totuttelua varten ei edes tarvitse välttämättä ajaa autolla mihinkään, riittää, että hevosen lastaa traileriin, antaa sen olla siellä jonkin aikaa ja lastaa sen taas ulos. Hevosen kanssa voi tehdä pienen ajokierroksen tai mahdollisuuksien mukaan sen voi viedä johonkin mukavaan paikkaan. Matkasta kannattaa tehdä hevoselle mahdollisimman mukava kokemus. Kuljettajan on ajettava tasaisesti ja rauhallisesti. Hänen tulee välttää äkkijarrutuksia ja räväköitä kiihdytyksiä sekä yllättäviä tiukkoja kaarroksia. Reitti kannattaa suunnitella mahdollisuuksien mukaan niin, että matka voi edetä tasaista vauhtia ilman jatkuvaa pysähtelyä. 53 21_FI_HEH_06_052-062.indd 53 15.2.2021 10.28

Millaisia varusteita hevosen lastaamiseen ja kuljettamiseen tarvitaan? Lastaajalla on hyvä olla kypärä, tukevat (mielellään turvakärkiset) jalkineet, käsineet ja pitkä riimunnaru tai liina. Hevoselle kannattaa laittaa kuljetukseen nahkariimu, sillä se on hätätilanteessa helpompi leikata rikki kuin nailoninen. Lastaus kannattaa suorittaa suitsittuna. Suurimmalle osalle hevosista laitetaan kuljetuksen ajaksi jalkasuojat. Loimitus valitaan sääolojen mukaan niin, ettei hevoselle tule matkan aikana liian kylmä tai kuuma. Häntäsuojaa voi käyttää, jos haluaa suojella häntää hankautumasta takapuomiin. Miten kuljetusvaunu valmistellaan kuljetusta varten? Kuljetusvaunussa tulee olla merkintä hevoskuljetuksesta, esimerkiksi iso tarra. Muista, että hevosen passin täytyy olla aina mukana, kun hevosta kuljetetaan. Lisäksi autossa on oltava puukko ja varariimu naruineen. Hevosen kanssa samassa tilassa ei saa olla mitään irtonaisia tavaroita. Lastaustilanteessa kuljetusvaunun tulisi seisoa tasaisella, tukevalla maalla. Sen voi mahdollisuuksien mukaan pysäköidä lähelle tallin tai muun rakennuksen seinää, jolloin hevosen pakotie on teljetty. Joissain trailereissa hevosella on mahdollisuus seisoa takapuoli menosuuntaan, mutta yleisimmin ne seisovat turpa eteenpäin. Hevosrekkoihin hevoset lastataan useimmiten sivuttain. Riittävän leveä tila auttaa hevosta säilyttämään tasapainonsa kuljetuksen aikana. Kuivikkeet imevät eritteet ja tekevät matkustamisesta hevoselle mukavampaa. Kuljetusvaunun lattia ei koskaan saa olla liukas. 54 21_FI_HEH_06_052-062.indd 54 15.2.2021 10.28

Kuljetusvaunun lattialle laitetaan reilu kerros kuivikkeita ja hevoselle laitetaan matkan ajaksi heiniä mielellään tiheäsilmäiseen heinäverkkoon. Verkko ripustetaan niin ylös, ettei se pääse sotkeutumaan hevosen jalkoihin matkan aikana. Avaa kuljetusvaunun etuovi, niin vaunuun tulee hieman valoa. Väliseinän voi siirtää sivuun, jos hevonen ei ole tottunut matkustaja. Miten hevonen lastataan? Kävele rauhallisesti hevosta taluttaen kohti lastaussiltaa, riimunnaru löysähkönä. Jos hevonen pysähtyy tai lähtee sivulle, luo painetta narulla. Vapauta paine heti, kun hevonen taas kulkee haluttuun suuntaan. Kun pääsette vaunuun, mene etupuomin ali. Avustajan tehtävä on tässä vaiheessa siirtää väliseinä paikalleen ja sulkea takapuomi ja lastaussilta. Avustaja ei saa koskaan seisoa suoraan hevosen takana, sillä jos hevonen yllättäen lähtee peruuttamaan ulos, hän voi jäädä alle. Kun kuljetusvaunu on kiinni, on aika sitoa hevonen riimunnarulla kiinni. Hevosen tulisi pystyä laskemaan päätään alas, mutta naru ei saa olla niin pitkä, että se pääsee sotkeutumaan hevosen jalkoihin. Kuljetusvaunussa on luukkuja, joita säätämällä voi varmistaa, että vaunun ilma pysyy raittiina matkan aikana. Mitä matkan aikana pitäisi huomioida? Jos matka on pitkä, taukoja tulee pitää tunnin välein niin, että hevosen vointia voi seurata ja sille voi tarjota juotavaa. Yli viiden tunnin matkoilla hevoselle tekee hyvää päästä jaloittelemaan välillä. Lain mukaan hevosta ei saa kuljettaa yli kahdeksaa tuntia kerralla. Kuljetusta suunniteltaessa on hyvä pitää mielessä, että muutokset hevosen arkirutiineissa kuten ruokinnassa ja veden laadussa, altistavat sen yhdessä matkan aiheuttaman stressin kanssa kuljetuskuumeelle. Matka on ohi – kuinka hevonen lastataan perillä ulos? eet ja evoselle aunun liukas. Avaa ensin pieni etuovi ja varmista, että hevosella on kaikki hyvin. Kilpailuissa hevonen tulee aina olla suitsittuna ja sen kilpailunumeron näkyvissä. Muutenkin suitset helpottavat hevosen hallintaa etenkin vieraissa paikoissa. Kerro avustajalle, kun hevonen on irti ja suitsittu ja olet itse valmis. Hänen tehtävänsä on avata lastaussilta ja takapuomi. Peruuta hevonen hitaasti ulos. Avustaja voi varmistaa sivusta, että hevonen ei astu sivuun lastaussillasta. 55 21_FI_HEH_06_052-062.indd 55 15.2.2021 10.28

i l l e v o N Milo muuttaa Teksti: Susanne Larsson 56 21_FI_HEH_06_052-062.indd 56 15.2.2021 10.28

Elina ja Simo istuivat hiljaa auton takapenkillä. Puut vilahtelivat ohi ikkunan takana. Sää oli harmaa ja tylsä. He olivat matkalla kotiin ratsastuskoululta. Isä ajoi autoa. Hänkin oli hiljaa. Kun päivän ratsastustunti oli loppunut ja hevoset luovutettiin seuraavan tunnin ratsastajille, ratsastuksenopettaja oli pyytänyt heitä hyvästelemään Milon. Se oli myynnissä ja muuttaisi toiselle tallille siksi aikaa, että ostaja löytyisi. Simo, joka oli juuri ratsastanut tunnin Milolla, hämmentyi niin, ettei saanut sanaakaan suustaan. Hän vain ojensi ohjat seuraavalle ratsastajalle ja kiiruhti nopeasti isän luokse ulos. Hän istahti sekavin tuntein takapenkille. Milo oli hänen suosikkinsa. Sen menettäminen kouraisi ikävästi vatsanpohjaa. Kyyneleetkin kutittelivat silmien takana. Elinakin piti Milosta, muttei ehkä ihan yhtä paljon kuin veljensä. Hän ei ollut koskaan nähnyt Simoa yhtä vihaisena tai surullisena. Hän pysähtyi Milon ohi kulkiessaan maneesissa taputtamaan ponin kaulaa hieman surullisena ja haikein mielin. Hetken hiljaisuuden jälkeen isä totesi, että he saisivat kenties tietää, mihin Milo myytäisiin. Ehkä he voisivat käydä myöhemmin tapaamassa sitä. Simo kohtasi isän katseen peruutuspeilin kautta, muttei sanonut mitään. Hän istui kädet polvilla, ratsastussormikkaat kädessä. Elinan kävi häntä kovin sääliksi. Iltapalalla kotona Simo vain tökki ruokaansa haarukalla. Hänellä ei ollut ruokahalua. Elinakin oli surullinen, enimmäkseen Simon takia, mutta toisaalta myös siksi, että mikään ei enää olisi niin kuin ennen. Hänestä oli mukava käydä ratsastus- koululla ja samoilla tunneilla veljensä kanssa. Talli oli ainut paikka, jossa he eivät jatkuvasti riidelleet keskenään. Äiti, joka oli tullut töistä kotiin, kysyi mitä oli tapahtunut. Hän yritti ymmärtää tilannetta, muttei saanut muista perheenjäsenistä juuri mitään irti. Seuraavana iltana, koulun ja läksyjenteon jälkeen, he istuivat jälleen keittiön pöydän ääressä. Äiti näytti ovelalta kattaessaan pöytää iltapalaa varten. Elina tuli niin uteliaaksi, että malttoi hädin tuskin istua paikallaan pöydässä. Isä tiesi kaiken, mutta hymyili vain salaperäisesti jääkaapilla käydessään. Lopulta äiti ei enää kyennyt olemaan hiljaa. – Soitin ratsastuskoululle. He olivatkin löytäneet Milolle ostajan jo eilen. Hän on Johanna, joka ostaa Milon seuralaiseksi omalle hevoselleen, jonka edellinen seurahevonen oli juuri kuollut tapaturmaisesti. Milo muuttaa huomenna ja me saamme mennä tapaamaan sitä tulevana viikonloppuna. Tallikin on sopivasti ihan ratsastuskoulun lähellä. Elinan kasvot kirkastuivat, mutta Simo näytti epäileväiseltä. Hän pelkäsi, että tuntuisi hankalalta tavata Milo tietäen, ettei kuitenkaan saisi ratsastaa sillä tai edes hoitaa sitä. Äiti luki hänen ajatuksensa ja vakuutti, että kaikki sujuisi varmasti hyvin. – Käymme siellä ja katsomme, miltä kaikista tuntuu. Hän sekä halusi että ei halunnut nähdä Milon. a Jatkuu … 57 21_FI_HEH_06_052-062.indd 57 15.2.2021 10.28

Simo ei pystynyt koko loppuviikon aikana keskittymään koulussa mihinkään. Hän sekä halusi että ei halunnut nähdä Milon. Lauantaina hän kuitenkin lähti muun perheen mukana tallille. Kun he kääntyivät Johannan tilan pihaan, kaksi koiraa juoksi heitä vastaan. Pilvet alkoivat rakoilla ja aurinko pilkisteli taivaalta. – Mitä minä sanoin! isä tokaisi rattia kädellään paukauttaen. Hän vilkaisi äitiä, joka tyytyi vain nyökkäämään vastaukseksi. Äiti oli aina pitänyt enemmän koirista kuin hevosista, joten hän kumartui heti rapsuttelemaan niitä. Simo huomasi Milon heti. Se oli tarhassa yhdessä toisen hevosen kanssa. Näky oli hieno, jollain tavalla kauniskin. Kun he kapusivat autosta, Milo vilkaisi heitä ja sai Simon hymyilemään ensimmäisen kerran koko viikon aikana. Koirat pomppivat ympäriinsä heidän jaloissaan. Johanna huhuili heille kauempaa: – Ne ovat ihan toivottomia tapauksia! Toivottavasti ette ole ihan kurassa nyt. Tervetuloa, tervetuloa! Johanna naurahteli puhuessaan. Elina piti hänestä heti. Koirat yrittivät hyppiä eväskoriin. Äiti vain rapsutteli niitä ja työnsi niitä hellävaroen etäämmälle. Simon katse pysyi enimmäkseen naulittuna Miloon. Isä ja Elina juttelivat Johannan kanssa, joka kertoi, että hänen vanha poninsa oli sairastunut ja se oli jouduttu lopettamaan. Hänen toinen hevosensa oli tullut heti onnettomaksi. Johanna viittoili kohti tarhaa ja sanoi naurahtaen: – Happy ei ollut yhtään nimensä veroinen. Isä oli hänen kanssaan samaa mieltä. – Happy kaipasi seuraa. Hevosen ei ole hyvä olla yksin, Johanna jatkoi. – Ne ovat kuin me ihmiset, emme mekään halua olla koko ajan yksin. Johannan lapsenlapsi kävi ratsastuskoulun tunneilla, joten Johanna tiesi heti, että Milo oli myytävänä. Niinpä hän päätti ostaa sen jo ennen kuin poni ehti siirtyä myyntitallille. Elina ja Simo miettivät, mahtoivatko he tuntea Johannan lapsenlapsen, mutta he eivät uskaltaneet kysyä hänen nimeään. Simo piti katseensa edelleen kohti tarhaa ja kysyi, aikoiko Johannan lapsenlapsi tulla ratsastamaan Milolla. – Kyllä hän tulee, mutta hän ei ehdi ratsastaa joka päivä, Johanna vastasi. Sitten hän katsoi kysyvän näköisenä ensin äitiä ja sitten isää, tai lähinnä isää, sillä äiti touhusi edelleen innoissaan koirien kanssa, ja jatkoi sitten: – Ehkä te voisitte käydä ratsastamassa Milolla jonkun kerran viikossa? Simo henkäisi ja hymyili taas leveästi. Hän vilkaisi isää, joka yritti saada katsekontaktia äitiin saadakseen kuulla hänenkin mielipiteensä asiaan. Äiti oli kuullut kaiken, hän oli jutellut ratsastuksenopettajan kanssa, joka oli puolestaan jutellut Johannan kanssa. Niinpä Johanna tiesi, että sekä Elina että Simo olivat ratsastaneet jo muutaman vuoden ja että Milo oli heille tuttu poni. – No mutta tietysti he haluavat, tai siis te haluatte, äiti sanoi Elinalle ja Simolle. – Minä voin tuoda teidät tallille ja autella tallissa ja taputella koiria, hän sanoi kumartuen taas koirien puoleen. Isä hymyili päätään pudistellen ja sanoi voivansa tarjota lapsille kyydin, mutta tallissa hänestä ei juuri olisi apua. Hän kärsi heinäallergiasta ja pysytteli siksi mieluiten vähän kauempana hevosista. – Mutta kahvia minä voin keittää, hän totesi koputtaen vaimoaan olalle ja pyysi häntä hetkeksi eroon koirista, jotta he voisivat tarjota Johannalle kahvit. Kahvittelun jälkeen Johanna vei heidät tarhalle tervehtimään Miloa ja sen uutta hevosystävää, Happya. Elina ja Simo antoivat hevosille porkkanoita, joita he olivat kotoa lähtiessään salaa tunkeneet taskuihinsa. Elina ihastui Happyyn. Hevonenkin tuntui pitävän hänestä. – Hm. Tuo tamma ei aina pidä kaikista, mutta sinusta se pitää! Johanna totesi Elinalle, joka oli uppoutunut rapsuttamaan Happyn säkää. Elina ja Simo eivät olisi halunneet lähteä hevosten luota, joten he jäivät tarhaan vielä hetkeksi, kun aikuiset poistuivat. Koirat keksivät itselleen viihdykettä juoksentelemalla edestakaisin läheisessä pensaikoissa. Keskiviikkoisin sekä Elinan että Simon koulupäivä päättyi aikaisin, joten silloin he voisivat käydä vuorotellen ratsastamassa Milolla, samoin toisena viikonlopun päivistä. Suunnitelma oli pian selvä. 58 21_FI_HEH_06_052-062.indd 58 15.2.2021 10.28

– Mutta lupaattehan jatkaa ratsastuskoulun tunneilla ja oppia koko ajan lisää, isä vannotti heitä. Hän näytti miltei tuimalta käskyn kajautettuaan, mutta kukaan ei esittänyt vastalauseita. Tietenkin molemmat halusivat jatkaa ratsastustunneillakin. He palasivat Johannan tilalle heti seuraavana päivänä tutustumaan tallin tiloihin. Simo pääsi ratsastamaan Johannan ohjauksessa Milolla. Hän tunsi itsensä maailman onnellisimmaksi ihmiseksi hakiessaan ponia tarhasta. Se tuntui tunnistavan hänet. Se antoi helposti kiinni ja seurasi Simoa kuin ei olisi eläessään mitään muuta tehnytkään. Johanna seurasi heitä Happyn kanssa ja sanoi, että he ottaisivat näin ensimmäisellä kerralla rauhallisesti ratsastuksen suhteen. Hän oli iloisen odottavainen päästessään Milon satulaan. Tallissa he laittoivat yhdessä Milon kuntoon. Isä lähti välillä käymään kaupassa. Äiti istahti penkille koiria rapsuttelemaan. Hän ja Johanna juttelivat taukoamatta. Kun he menivät ulos kentälle, Johanna otti Happyn mukaan käsihevosena. Molemmat hevoset vaikuttivat tyytyväisiltä ja Simo tunsi olonsa oudolla tavalla kotoisaksi. Hän oli iloisen odottavainen päästessään Milon satulaan. Tilanne oli hänelle uusi, hän ei ollut aiemmin ratsastanut it- senäisesti. Ratsastuksenopettaja oli aina kertonut hänelle, mitä seuraavaksi tehtäisiin. He olivat tosin välillä saaneet harjoitella tunneilla itsenäistä verryttelyä, mutta silloinkin opettaja oli tarvittaessa neuvonut heitä. Elina seurasi veljensä ratsastusta hymyillen. Seuraavalla kerralla olisi hänen vuoronsa. Johanna huhuili hänelle kentän toiselta laidalta: – Voisitko tulla tänne Happyn seuraksi, Elina? Tietysti hän suostui heti. Hän melkein juoksi kentälle. Hän tunsi olevansa iso ja rohkea taluttaessaan Happya uralla. Johanna meni äidin viereen tallin seinustalle istumaan. Aurinko lämmitti kenttää. Simo oli siirtynyt raviin. Milo pärskähteli tyytyväisenä. Kun Simo nosti laukan, hän nauroi niin, että koko kenttä raikui. Elina vilkaisi äitiä ja hekin purskahtivat nauruun. Silloin Happy hirnahti, aivan kuin sekin olisi ollut iloinen. Johanna hihkaisi: – Meistähän tulee vielä loistotiimi! Koirat tosin hyppivät ja ovat aina tiellä, mutta älkää niistä välittäkö. Vähän myöhemmin Simo siirtyi käyntiin. Milo oli hionnut työskennellessään vähän. Simo ohjaili ponia lätäköiden välissä pujotellen ja mietti jo, mitä tekisi sen kanssa seuraavalla ratsastuskerralla. Pääsisiköhän hän joskus maastoonkin? Kun Simo laskeutui ratsailta, Milo hankasi päätään hänen selkäänsä vasten niin, että hän oli vähällä kaatua. Samaa poni harrasti jo ratsastuskoulussakin ja sai opettajalta toruja. Tänään sitä ei moittinut kukaan. Päivä oli sekä Elinan että Simon mielestä erittäin onnistunut ja hyvä. Loppu 59 21_FI_HEH_06_052-062.indd 59 15.2.2021 10.28

Testi Teksti: Malin Eriksson Sjögärd Millainen talli sopii sinulle? 1. Viihdytkö isossa porukassa? 3. , Viihdyn hyvin, kun ympärilläni on paljon ihmisiä ja erilaisia eläimiä. , En, viihdyn parhaiten yksin tai yhden hyvän kaverin seurassa. , , Kyllä! Porukassa on kivaa! Minusta on mukavinta olla tallilla, jolla on paljon saman henkisiä kilpailuihin ja treeneihin keskittyviä ihmisiä. esi? allill t . a i vosia uoh on he tko v i la il s i ll a a t n Halu ku n h a ille? ama, s n tä tall a ii n Ih in is halua Miksi ivaa. i! i olla k is mast o v Se dotto h e ä kyll Kyllä, , , , , 2. Unelmiesi tallissa olisi: , , , , Paljon erilaisia hevosia. Lempihevoseni. Hyvä ratsastuskenttä. Paljon erilaisia eläimiä, ei vain hevosia. Kilp aratsastus on 4. miel estäsi: , , , , Elämän tarkoitus. Kisaan ihan mielelläni silloin tällöin. Hauskaa. Ei järin kiehtovaa. pätee parhaiten 5. Mikä lempihevoseesi? 6. , kint a? n haus Mikä o ts as ä s s ä ra s t e m Yksin . n . tamine aminen at s a s t r la il n Tun minen. Kilpaile inen. hoitam n e t in Elä , , , , , Se rakastaa kilpailemista. , Se viihtyy parhaiten, kun sen ympärillä ei ole liikaa väkeä. , Se nauttii hellittelystä. Se pitää siitä, että sitä hoidetaan. 60 21_FI_HEH_06_052-062.indd 60 15.2.2021 10.28

ylimääräisen vapaapäivän koulusta. 7. Saat Mitä teet mieluiten? , , Menen paikkaan, jossa on paljon eläimiä. , , Varaan ylimääräisen valmennustunnin. Menen tallille ja vietän aikaa hevosten ja ystävieni kanssa, jos heilläkin on vapaata. Ratsastan maastossa lempihevosellani. Mikä pätee parhaiten 8. ystä viisi? , , He pitävät kilpailemisesta. Hekin ovat kiinnostuneita eläimistä ja luonnosta. , Heistäkin on kiva olla ratsastuskoululla ja tehdä kaikkea yhdessä. , He käyvät mielellään meillä kylässä. 11. sOinnkuonsikinäuislliäe stärkeää, että tallilla on i ystäviä? Se ei ole k ovin tärke ää. Minusta olla hevos o ten kanss a ilman ka n mukava välillä. vereitakin Haluan, ett ä voimme ra kaverinikin viihty vä t tallilla ja tsastaa yh des s ä . Heidän iäll ää he ovat kii n ei ole merkitystä, ku n h a n nnostuneit a treenaa kilpailemis misesta ja esta. Se on tärk eä hauskoja a ä. Haluan tehdä mon sio enlaisia pelkästää ita ikäisteni kanssa , n ratsasta a ja olla ta en llilla. , , 9. Lempihevosesi on: , , , , , Hyvä kilparadoilla. , Mukava tallissa. Minulla on monta suosikkia. Hyvä yksin maastossa. Mikä on mattisi? toiveam vattaja. H e vo s k a s ttaja. ks e n o p e Ratsastu astaja. Kilparats äri. Eläinlääk 10. , , , , Tulokset! 61 21_FI_HEH_06_052-062.indd 61 15.2.2021 10.28

Millainen talli sopii sinulle? Minkä symbolin valitsit useimmin? Eniten , Olet kuin kala vedessä ratsastuskoululla. Siellä on sekä hevosia, hyviä ystäviä että henkilölunta, jolta voi oppia koko ajan lisää hevosten hoidosta ja ratsastuksesta. Eniten , Olet hieman yksinäinen susi. Siksi viihdyt parhaiten pienellä tallilla, jolla saat olla vaikka yksin lempihevosesi kanssa. Oma kotitalli tai pieni yksityistalli on sinulle paras vaihtoehto. Eniten , Kilpaileminen ja valmennukset ovat sinulle tärkeimpiä asioita maailmassa. Viihdyt parhaiten tallilla, jolla on mahdollisuus valmentautua laadukkaasti ja monipuolisesti. Eniten , Viihdyt sekä ystävien että erilaisten eläinten parissa. Talli, jolla on hevosten lisäksi muitakin eläimiä, olisi sinulle paras vaihtoehto – etsimällä voit löytää sellaisen! 62 21_FI_HEH_06_052-062.indd 62 15.2.2021 10.28

Julkaistu aiemmin Hevoshullussa 8/12. HEVOSET OVAT IHANIA ELÄIMIÄ, EIVÄTKÖ OLEKIN, KAISA? HEVONEN RAKASTAA MEITÄ EHDOITTA JA JUURI SELLAISINA KUIN OLEMME. NE PITÄVÄT MEISTÄ VIOISTAMME JA PUUTTEISTAMME HUOLIMATTA. VOILEIPÄNI?! NE ANTAVAT PIENET VÄÄRYYDETKIN ANTEEKSI TUOSSA TUOKIOSSA. ODOTAHAN, KUN SAAN SINUT KIINNI, SENKIN ILKIÖ! Tarina ja kuvitus: Lena Furberg 21_FI_HEH_06_063.indd 63 VALITETTAVASTI IHMISISTÄ EI VOI SANOA SAMAA... 63 5.2.2021 19.01

RATSASTUSLEIRI Osa 3 Tarina: Malin Eriksson Kuvitus: Marie Bolk EMMA OLI ODOTTANUT RATSASTUSLEIRIÄ KOKO KEVÄÄN. TÄNÄÄN SE ALKAISI! HÄNTÄ JÄNNITTI NIIN, ETTÄ HÄN PUHUI JA HÖPÖTTI KOKO AJAN. HÄNEN ÄITINSÄ SUHTAUTUI ASIAAN RAUHALLISESTI, HÄN OLI TOTTUNUT TYTTÄRENSÄ JUTTUIHIN. MILLAISEN HOITOHEVOSEN MAHDAN SAADA? SAANKOHAN TÄÄLTÄ YHTÄÄN KAVERIA? KAIKKI MENEE HYVIN, USKO POIS! AH, TÄSTÄ TULEE NIIN JÄNNÄÄ JA IHANAA! KATSO! TUOLLA SE ON! 64 21_FI_HEH_06_064-073.indd 64 Julkaistu aiemmin Hevoshullussa 20/14. 11.2.2021 16.09

TERVETULOA, EMMA! MINÄ OLEN MAIJA, RATSASTUKSENOPETTAJANNE. KAIKKI VAIKUTTI HYVÄLTÄ. TALLIN HEVOSET OLIVAT HIENOJA JA EMMA PITI RATSASTUKSENOPETTAJASTA HETI. HÄN LÖYSI LEIRILÄISTEN JOUKOSTA HETI YSTÄVÄNKIN, RIIKAN. SITTEN JAAMMEKIN HOITOHEVOSET! SINÄ EMMA SAAT HOITAA KORPIN. SE ON KOKENUT KOULUKISAPONI. NYT MINUA JÄNNITTÄÄ VIELÄ ENEMMÄN! HIENOA! HALUANKIN OPPIA LISÄÄ KOULURATSASTUKSESTA. NIINPÄ! MINKÄHÄN HEVOSEN MINÄ SAAN? 65 21_FI_HEH_06_064-073.indd 65 11.2.2021 16.09

TÄSSÄ ON KORPPI. MAIJA ESITTELI HEILLE TALLIN JA KAIKKI HEVOSET. EMMA HUOMASI HETI ENSIMMÄISELLÄ TUNNILLA, ETTÄ KORPPI OLI HYVIN HERKKÄ PONI. OIH, OLETPA SINÄ TODELLA UPEAN NÄKÖINEN! EMMA IHASTUI KORPPIIN SAMAN TIEN. SE OLI HÄNEN UNELMIENSA TÄYTTYMYS. MITÄ MINÄ TEEN VÄÄRIN? KORPPI VAATI AIVAN ERILAISTA RATSASTUSTA KUIN MIHIN EMMA OLI TOTTUNUT. MUISTA ISTUA SUORAAN KESKELLÄ SATULAA, VAKAASTI. KÄYTÄ ISTUNTAASI! 66 21_FI_HEH_06_064-073.indd 66 11.2.2021 16.09

HYVÄ, JUURI NOIN, AILA. OLETTE TOSI HYVIÄ! OLEN KISANNUT PALJON. VOITAN YLEENSÄ AINA. EMMA KEHUI LUONNOSTAAN KAIKKIA MUITA, MYÖS AILAA. VASTAUS OLI KUITENKIN HARVINAISEN YLIMIELINEN. YHDELLÄ LEIRILÄISELLÄ, AILALLA, OLI OMA PONI. SE KULKI TODELLA HYVIN. EMMA TOIVOI OLEVANSA JONAIN PÄIVÄNÄ YHTÄ TAITAVA KUIN AILA. KENENKÄÄN EI TARVITSISI OLLA NIIN PÖYHKEÄ, VAIKKA OLISI KUINKA HYVÄ. HALUAISIN OPPIA TEKEMÄÄN TAKAOSAKÄÄNNÖKSEN. SAMOIN! MUTTA SE ON VAIKEA LIIKE. MINUSTA KOULURATSASTUS ON PARASTA! SAMOIN! PIDÄN ENEMMÄN HYPPÄÄMISESTÄ JA MAASTOSSA LAUKKAAMISESTA. ONNEKSI MUUT LEIRILÄISET OLIVAT MUKAVIA, EIVÄTKÄ TIPPAAKAAN LEUHKOJA. EMMA JA RIIKKA YSTÄVYSTYIVÄT PIAN. 67 21_FI_HEH_06_064-073.indd 67 11.2.2021 16.09

KORPPI ON VAIKEA. HALUAN OPPIA TUNTEMAAN SEN. OLEN LUKENUT JOSTAIN, ETTÄ PARHAAT KOULUHEVOSET OVAT USEIN HANKALIA RATSASTETTAVIA. RIIKAN KANSSA EMMA SAATTOI JUTELLA KORPIN KANSSA KOKEMISTAAN VAIKEUKSISTA. OLET NIIN TAITAVA! OPIN SINULTA VAIKKA KUINKA PALJON! AHAA! TÄLTÄ TÄMÄN KUULUU TUNTUA! ONGELMISTA PUHUMINEN AUTTOI. NE, JOTKA EIVÄT ANTANEET PERIKSI, YLEENSÄ ONNISTUIVATKIN. SEURAAVAN TUNNIN LOPULLA KOITTI HETKI, JOLLOIN KAIKKI LOKSAHTI KOHDILLEEN. EMMA PÄÄSI KOKEMAAN, MILTÄ RATSASTUS PARHAIMMILLAAN TUNTUI. TEILLÄHÄN MENI TOSI HIENOSTI TÄNÄÄN! NIIN MENI! YHTÄKKIÄ VAIN TAJUSIN, MITÄ MINUN PITI TEHDÄ! NYT ON TEORIATUNNIN AIKA! 68 21_FI_HEH_06_064-073.indd 68 11.2.2021 16.09

MAIJAN TEORIATUNNIT OLIVAT SUPERANTOISIA. KAIKKI KUUNTELIVAT KIINNOSTUNEINA... PAITSI KIUKUTTELEVA AILA, JOKA MIELESTÄÄN TIESI JO KAIKEN. KUTEN NÄETTE, HEVOSEN PAINO ON ENIMMÄKSEEN SEN ETUOSALLA... TUOHAN ON ALKEISKURSSITASON TIETOA! VIHDOINKIN TIEDÄN, MITÄ MINUN PITÄÄ TEHDÄ! TUNNIT SUJUIVAT AINA VAIN PAREMMIN. MISSÄHÄN RIIKKA ON? EMMA ETSI RIIKKAA. HEILLE OLI TULLUT TAVAKSI JÄÄDÄ TALLIIN JUTTELEMAAN TUNNIN JÄLKEEN, MUTTA NYT RIIKKAA EI NÄKYNYT MISSÄÄN. RIIKKA TUNTUU JUTTELEVAN VAIN AILAN KANSSA KOKO AJAN. OUTOA. EMMA TIETYSTI PETTYI, KUN RIIKALLA EI TUNTUNUT ENÄÄ OLEVAN AIKAA HÄNELLE, MUTTA HÄN UNOHTI KOKO JUTUN PIAN JA KESKITTYI RATSASTUKSEEN. KORPIN KALTAISEN PONIN KANSSA HÄNELLÄ OLI MAHDOLLISUUS OPPIA LEIRIN AIKANA PALJON UUTTA. OIKEIN! SILLOIN KUN HÄN EI RATSASTANUT, HÄN LUKI HEVOSKIRJOJA. HÄN PÄÄTTI KÄYTTÄÄ KAIKEN AJAN HYVÄKSEEN. 69 21_FI_HEH_06_064-073.indd 69 11.2.2021 16.09

HUOMENNA TEEMME YHDESSÄ PARHAAMME, VAIKKA AILA KUITENKIN VOITTAA... LEIRIN VIIMEISENÄ PÄIVÄNÄ OLISI VUOROSSA KOULUKILPAILUT. EDELLISENÄ ILTANA EMMA LETITTI KORPIN HARJAN. HÄN PÄÄTTI TEHDÄ KORPISTA KILPAILUJEN HIENOIMMAN PONIN, VAIKKA AILA VOITTAISIKIN OMALLA PONILLAAN KAIKKI. KUN EMMA SEURAAVANA PÄIVÄNÄ RATSASTI RADALLE, HÄNELLÄ OLI ITSEVARMA OLO. EMMA, OLE HYVÄ JA RATSASTA! HYVÄ, KORPPI! TÄMÄHÄN SUJUU! LOPPUTERVEHDYKSESSÄ EMMA TIESI YLITTÄNEENSÄ ITSENSÄ. MAHDOLLINEN SIJOITUS TUNTUI TÄYSIN TOISARVOISELTA SEIKALTA. 70 21_FI_HEH_06_064-073.indd 70 11.2.2021 16.09

KUULTUAAN SIIRTYNEENSÄ KÄRKIPAIKALLE HÄN TULI TIETENKIN HYVIN ILOISEKSI. ONNEA! EMMA SIIRTYI LUOKAN JOHTOON! KIITOS! AILA KUITENKIN VOITTAA. HÄN ON PARAS. ANTEEKSI, ETTÄ OLEN OLLUT VIIME AIKOINA NIIN PALJON AILAN KANSSA. TUTUSTUIMME JO ENNEN LEIRIÄ... VIIMEIN EMMALLE SELVISI SYY RIIKAN OUTOON KÄYTÖKSEEN. RIIKKA KERTOI AILASTA JA NETTIYSTÄVYYDESTÄ. RATSASTIT HIENOSTI! RATA TUNTUIKIN HYVÄLTÄ, MUTTA SINÄ VIET KYLLÄ VOITON! EI SE VIELÄ OLE VARMAA! EMMA HÄMMENTYI. AILA OLI TÄYSIN MUUTTUNUT. HÄN EI OLLUT ENÄÄ YHTÄÄN YLIMIELINEN. 71 21_FI_HEH_06_064-073.indd 71 11.2.2021 16.09

ONNEA! TULOKSET OVAT SELVILLÄ. VOITTAJA ON EMMA! EHKÄ AILA NÄKI TULEVAISUUTEEN. TULOSLASKENTA PALJASTI, ETTÄ EMMA OLI VOITTANUT HÄNET VAIN YHDELLÄ PROSENTTIYKSIKÖLLÄ. KIITOS! TÄMÄ ON IHAN USKOMATONTA! KILPAILUJEN JÄLKEEN TYTÖT JUTTELIVAT ULKONA KAIKESTA MAHDOLLISESTA. RIIKAN JA AILAN OUTO KÄYTTÄYTYMINEN SAI JÄRKEVÄN SELITYKSEN. MINUSTA OLI OUTOA, KUN ALOIT JUTELLA AILALLE, MUTTA NYT YMMÄRRÄN PALJON PAREMMIN, MIKSI TEIT SEN. OLIN ALUSSA EPÄVARMA JA PELOISSANI. YRITIN PEITELLÄ SITÄ YLIMIELISELLÄ ASENTEELLA. EN OIKEASTI OLE SELLAINEN. OLIT VARMAAN YKSINÄINEN, KUN ME JUTTELIMME VAIN TOISTEMME KANSSA. EI SE MITÄÄN. OPIN SILLÄ AIKAA PALJON KOULURATSASTUKSESTA! 72 21_FI_HEH_06_064-073.indd 72 11.2.2021 16.09

MINUSTA MEIDÄN KOLMEN PITÄISI OLLA YSTÄVIÄ. HALUAISITTEKO TULLA MEILLE KYLÄÄN JONAIN VIIKONLOPPUNA SYKSYLLÄ? VIIMEISENÄ LEIRI-ILTANA RIIKKA, EMMA JA AILA PÄÄTTIVÄT PITÄÄ YHTEYTTÄ VIELÄ LEIRIN JÄLKEENKIN. MIELUUSTI! HALUAN NYT OJENTAA POKAALIN JA RUUSUKKEEN VOITTAJALLE. OLEPA HYVÄ, EMMA! KUKAAN EI OLLUT KOSKAAN OLLUT YHTÄ ONNELLINEN KUIN EMMA PALKINTOA VASTAANOTTAESSAAN. EHKÄ OLI ONNI, ETTÄ RIIKKA ALKOI JUTELLA AILAN KANSSA LEIRIN LOPPUPUOLELLA, MUUTEN HÄN EI OLISI EHKÄ PANEUTUNUT NIIN TEHOKKAASTI HARJOITTELUUN EIKÄ HÄN OLISI SAANUT KOTIIN VIEMISIKSI SINIVALKOISTA RUUSUKETTA. KAIKEN KUKKURAKSI HÄN SAI VIELÄ KAKSI UUTTA HYVÄÄ YSTÄVÄÄ. PU P LO 73 21_FI_HEH_06_064-073.indd 73 11.2.2021 16.09

Tarina ja kuvitus: Alice Engström OSA 9: REVONTULET TÄHÄN MENNESSÄ TAPAHTUNUT: VERIKUU LÄHESTYI. TILDE, MAUNADIS JA SCHATZI VALMISTAUTUIVAT ”REVONTULTEN ISKUUN”, YÖHÖN, JOLLOIN REVONTULTEN JA VERIKUUN VALO OSUVAT YHTEEN JA AVAAVAT HETKEKSI PORTIT MEIDÄN MAAILMAMME JA VARJOJEN MAAILMAN VÄLILLE. MATKAN VIIMEISELLÄ OSUUDELLA OLI PALJON VAARALLISIA OTUKSIA, JOTKA HALUSIVAT TEHDÄ MAUNADIKSESTA VARJOJEN OLENNON; HEVOSHIIDEN. TILDE YRITTI LÖYTÄÄ VASTAUKSIA VIIMEISIIN KYSYMYKSIIN. KUKA REVONTULTEN SEASSA KUTSUI MAUNADISTA LUOKSEEN JA MILLAINEN HEVONEN SE ITSE ASIASSA OLIKAAN? 21_FI_HEH_06_074-085.indd 74 15.2.2021 19.32

MITÄ POHJOISEMMAKSI ETENIMME, SITÄ KARUMMAKSI MAISEMA MUUTTUI. ILMA EI OLLUT KOSKAAN TUNTUNUT YHTÄ HELPOLTA HENGITTÄÄ, VAIKKA EDESSÄMME OLI SUURIA VAIKEUKSIA. OLIN NÄHNYT PAIKAN UNISSANI ENNEN KUIN MAUNADIS TULI TALLILLE. TOSIN UNESSA OLIN YKSIN, KESKELLÄ VILLIHEVOSLAUMAA. YKSI NIISTÄ ERKANI JOUKOSTA JA LÄHESTYI MINUA. 75 21_FI_HEH_06_074-085.indd 75 15.2.2021 19.32

EI HÄTÄÄ, SCHATZI! MINÄ TIEDÄN... ÄLÄ VÄLITÄ NIISTÄ. NIISTÄ EI VIELÄ TOISTAISEKSI LANKEA VARJOA. 76 21_FI_HEH_06_074-085.indd 76 15.2.2021 19.32

SAMAAN AIKAAN KAUKANA TOISAALLA, KOTITALLILLA... MEIDÄN ON PÄÄSTÄVÄ NIIN PITKÄLLE POHJOISEEN KUIN VAIN PYSTYMME! LINN! MARIA! KUUNNELKAA! KUULETTEKO? HE TIETÄVÄT, MISSÄ TILDE ON! MITÄ?! IHAN TOTTA, ELIN. HE LÖYSIVÄT TILDEN JA MAUNADIKSEN! NIIN! PATRICIA KERTOI, ETTÄ JOKU OUTO KALASTAJA OLI NÄHNYT TILDEN, MAUNADIKSEN JA JOPA SCHATZIN JOSSAIN JÄMTLANDISSA! 21_FI_HEH_06_074-085.indd 77 15.2.2021 19.32

KUULE, PIKKUSISKO, LAKKAA TUIJOTTELEMASTA TIKTOKIA MAANTIEDON TUNNEILLA! TIEDÄTKÖ EDES, MISSÄ JÄMNTLAND ON? HEHHEH! JÄMTLANDISSA MUKA, ELIN?! OLETPA HILJAINEN, MARIA. EIKÖ ELIN SINUSTAKIN OLE VÄHÄN PIHALLA MAANTIEDOSTA? HÖH! ÖH! JOO! EIKÄ MINULLA EDES OLE TIKTOKIA! KÄSITÄT KAI SILTI, ETTÄ SE ON MAHDOTONTA? ONKO MAUNADIS MUKA LIFTANNUT SINNE TILDEN KANSSA? SE HEVONEN ON... ÄH, EI. MINUSTA HÄN ON OIKEASSA. SIIS, NÄIN OMITUISIA ASIOITA, KUN OLIN MAUNADIKSEN LÄHELLÄ. SE OLI SAMA PÄIVÄ, JOLLOIN OLIN TYLY TILDELLE, KOSKA HÄN ONNISTUI RATSASTAMAAN MAUNADIKSELLA. NIINPÄ VEIN MAUNADIKSEN PIENELLE TALUTTELULENKILLE MELKO KAOOTTISEN PÄIVÄN PÄÄTTEEKSI. 21_FI_HEH_06_074-085.indd 78 MINUN EI OLISI PITÄNYT SANOA NIIN RUISÄ OLI MASTI, MUTTA OLIN SITÄ MIELTÄ, YRITTÄNYT RATSASETTÄ PÄRJÄISIN TAA MAUNADIKSELLA SEN KANSSA NIIN, MENESTYKSETTÄ ETTEI HÄNEN KOKO VIIKON. TARVITSISI PALAUTTAA HEVOSTA. NO NIIN, TYTTÖ. SINUA ON AIKA VAIKEA YMMÄRTÄÄ. OLISITPA YHTÄ YHTEISTYÖHALUINEN KUIN HEVOSENI SERADJI. 15.2.2021 19.32

OLETKO RAUHATON, MAUNADIS? MIKSI KUOVIT KOKO AJAN? PYSY ALOILLASI NYT! Ä OLI MIELTÄ, PÄRJÄISIN NSSA NIIN, I HÄNEN RVITSISI AUTTAA VOSTA. HEI! MITÄ SINÄ OIKEIN TOUHUAT? ONKO SINULLA JOSSAIN KIPUJA? 21_FI_HEH_06_074-085.indd 79 15.2.2021 19.32

HETI SEN JÄLKEEN MAUNADIS VAIKUTTI TAAS IHAN TAVALLISELTA. VASTA ILLALLA LÖYSIN MUUTAMIA VANHOJA NAULOJA PURUJEN SEASTA, SUORASTAAN PELOTTAVAN LÄHELTÄ SERADJIN KAVIOITA. AIVAN KUIN MAUNADIS OLISI TIENNYT NIISTÄ. YMMÄRRÄN TOKI, MILTÄ TÄMÄ KUULOSTAA, MITTA EN EHKÄ OLISI EDES VILKAISSUT PURUIHIN, JOS MAUNADIS EI OLISI KUOPINUT NIIN. KATSEENI IKÄÄN KUIN OHJAUTUI ALAS. ...JA TIEDÄTTEHÄN, MITÄ PIAN SEN JÄLKEEN TAPAHTUI. 80 21_FI_HEH_06_074-085.indd 80 15.2.2021 19.32

MITÄ TUOLLA TAIVAALLA ON? KUIN SUURI SININEN TÄHTI KESKELLÄ PÄIVÄÄ. EIKÖ MEIDÄN PITÄISI JATKAA MATKAA, TYTTÖ? ...KUU! SEKIN SIIS NÄKYY. SE TUNTUU LIIKKUVAN. 21_FI_HEH_06_074-085.indd 81 TÄYTYYKÖ SINUN KENTIES LEVÄTÄ? HYVÄ ON, SITTEN YRITÄMME OLLA AJATTELEMATTA KUUTA NIIN PALJON. 15.2.2021 19.32

ÄH, OVATKO NUO NIITÄ VILLIKAURIITA TAAS? ÄLÄ KATSO. ÄLÄ AJATTELEKAAN NIITÄ...! 21_FI_HEH_06_074-085.indd 82 15.2.2021 19.32

VARJOJEN OLENNOT USKALTAUTUVAT PIDEMMÄLLE POIS METSÄSTÄ KESKELLÄ PÄIVÄÄKIN? EN EDES USKALLA AJATELLA, MITÄ TAPAHTUU, JOS NE TULEVAT MAUNADIKSEN LUO ENNEN KUIN LÖYDÄMME SEN PORTIN. 21_FI_HEH_06_074-085.indd 83 15.2.2021 19.32

21_FI_HEH_06_074-085.indd 84 15.2.2021 19.32

NYT SE TAPAHTUU! REVONTULET JA VERIKUU OSUVAT YHTEEN! SIINÄ SE ON, MAUNADIS! HEVONEN UNISTANI... ...OLI JUMALHEVONEN SLEIPNIR?! SEKÖ MEIDÄT TÄNNE KUTSUI? Muista lukea tarinan jännittävä jatko-osa Hevoshullusta 10–11/21! 21_FI_HEH_06_074-085.indd 85 15.2.2021 19.32

Julkaistu aiemmin Hevoshullussa 6/11. EN KESTÄ TÄTÄ ENÄÄ HETKEÄKÄÄN! EN PYSTY ENÄÄ OPETTAMAAN KETÄÄN! NYYH! KUKA SE NAISPARKA OLI, JOKA TULI ÄSKEN MINUA VASTAAN? HM. HETKINEN. TUIJOTTAVA KATSE, HYSTEERISTÄ ITKUA, PUNOITTAVAT KASVOT, TUSKANHIKEÄ OTSALLA... HÄNEEN TUSKIN SAISI PUHEYHTEYTTÄ. KUVAILEPA HÄNTÄ. AHAA. HÄN ON KIRSTI, UUSI JA SAMALLA ENTINEN KOULURATSASTUSVALMENTAJANI. HÄN LUOVUTTI KYMMENESSÄ MINUUTISSA. KAHDEKSASSA! 86 21_FI_HEH_06_086-087.indd 86 Tarina ja kuvitus: Lena Furberg 5.2.2021 19.10

VOI EI! EMMA! HÄN TULEE TÄNNE... Julkaistu aiemmin Hevoshullussa 6/11. ...SATULAN KANSSA! HÄN AIKOO LÄHTEÄ RATSASTAMAAN! TEE, KUTEN KÄSKEN - JA NOPEASTI SITTENKIN! SEIS! ÄLÄ TULE ENÄÄ ASKELTAKAAN LÄHEMMÄS! MINULLA ON RAIVOTAUTI! SUUSTANI TULVII VAAHTOA. HÄN TUNTEE SAIRAUKSIA YLLÄTTÄVÄN HYVIN. HYVÄ SINUN ON NYT PUHUA! ”RAIVOTAUTI”! JOHAN POMPPASI. SÖIN PUOLET SATULASAIPPUASTA IHAN TURHAN TAKIA! Tarina ja kuvitus: Lena Furberg 21_FI_HEH_06_086-087.indd 87 87 5.2.2021 19.10

o T e i T u Ro t Teksti: Sara Holmgren Kuvat: Getty Images & Sara Holmgren Stephanie Holmén ja Clarence Sweden Horse Show’ssa 2020. Oldenburginhevonen 88 21_FI_HEH_06_088-093.indd 88 11.2.2021 15.51

1600-luvun oldenburginhevonen oli tyypillinen vaunuhevonen korkealiikkeinen vaunuhevonen. Vähitellen siitä kehittyi elegantimpi ratsu- ja ajohevonen. Nykyisin oldenburginhevosia näkee paljon maailman huipulla ratsastuksen eri kilpailulajeissa. Oldenburginhevonen on suurin ja raskain saksalaisista puoliveriroduista. Monipuolinen rotu soveltuu erinomaisesti kilpailemiseen, etenkin koulu- ja esteratsastuksessa, mutta myös valjakkoajossa. Rodun hevoset ovat luonteeltaan rauhallisia ja luotettavia, mutta silti sopivan eloisia ja temperamenttisia. Alkuperä Oldenburginhevosia kehitettiin 1600-luvulla paljon kreivi Anthon Günther von Oldenburgin ansiosta. Hän johti Oldenburgin kreivikuntaa vuosina 1603–1667. Kreivin ensimmäinen tavoite oli luoda iso vaunuhevonen, joka toimisi myös työhevosena maatiloilla. Hän perusti siittoloita sekä jopa kuninkaallisen ratsastuskoulun. Hän toi maahan espanjalaisia ja italialaisia oriita, joilla hän astutti itäfriisiläisiä tammoja. Rodun varhaisen kehityksen kannalta tärkeisiin oriisiin lukeutuu kimo Kranich, jossa oli espanjalaista verta. Oldenburginhevosten arvellaan noihin aikoihin olleen erittäin vankkoja ja raskasrakenteisia. 1700-luvulla jalostuksessa käytettiin englantilaisia puoliverisiä, berberihevosia ja täysiverisiä oriita. 1800-luvun jälkipuoliskolla oldenburginhevosten suosio kasvoi sekä ratsuväen parissa että postivaunujen vetäjinä. Rakenteeltaan hevoset muistuttivat tuolloin kevyttä työhevosta. 1800-luvun lopussa oldenburginhevoseen risteytettiin lisää täysiverisiä ja clevelandinruunikkoa. Clevelandinruunikko soveltui hyvin vaunu- ja ratsuhevoseksi ja se paransi oldenburginhevosen ominaisuuksia. Jalostuksessa käytettiin myös hannoverinhevosia ja normandialaisia hevosia. Autojen ja traktorien yleistymisen myötä oldenburginhevosen työkäyttö väheni. Rodusta alettiin kehittää uutta, paremmin ratsuksi ja yleishevoseksi soveltuvaa tyyppiä. Kehitystyössä käytettiin muun muassa normandialaista oriitta nimeltä Condor sekä täysiverioriitta Lupus. Etelä-Afrikkaa edustava Tanya Seymor ja Ramoneur 6 Gothenburg Horse Show’ssa 2020. Instagram: #oldenburger Lisää rodusta seuraavalla sivulla! 89 21_FI_HEH_06_088-093.indd 89 11.2.2021 15.51

Oldenburginhevonen Ulkonäkö Oldenburginhevonen on rakenteeltaan voimakas ja massiivinen. Pään profiili voi olla kupera. Silmät ovat suuret ja niissä on lempeä katse. Pitkä ja lihaksikas kaula liittyy vahvaan lapaan. Rintakehä on syvä ja leveä. Selkä voi olla pitkä. Takaosa ja takajalat ovat vahvat. Jalkojen luusto on hyvä ja kaviot erinomaiset. You Tube videoita rodusta. Laita hakusanaksi ”oldenburger pferdezuchtverband”, niin näet Nimi: Oldenburginhevonen Alkuperämaa: Saksa Säkäkorkeus: 162–175 cm Värit: Ruunikko, musta tai kimo Luonne: Rauhallinen, mutta samalla eloisa Liikkeet: Irtonaiset, joustavat ja näyttävät Lue lisää: • Sibylle Louise Binder: Maailman hevosrodut • Gummeruksen suuri hevoskirja 90 21_FI_HEH_06_088-093.indd 90 11.2.2021 15.51

Tiesitkö, että... ...oldenburgin jalostuksessa käytettyjen täysiverioriiden suvusta löytyy kuuluisa laukkahevonen Eclipse? ...oldenburginhevoset polttomerkitään rodun tunnuksella? ...rotu on erittäin suosittu myös USA:ssa? uuluisan 4–1789) k 6 7 (1 se ip cl onen E istamana. n laukkahev Stubbsin iku e rg Legendaarine eo G i lr taidemaa englantilaisen Saksalainen rodun virallinen kotisivu, Oldenburger Pferdezuchtverband: oldenburgeR-pfeRde.com oita. lisesti ruunik il p y ty t a v o hevoset issain Oldenburgin en, mutta jo it n e n o ia os ev Yksivärisiä h uttakin. bianokirjavu to y ty in si e sukulin joissa 91 21_FI_HEH_06_088-093.indd 91 11.2.2021 15.51

Pollen puuhat Teksti: Sofie Järlesäter Mitä sanoit? Hyppyontuma? Vain neljä näistä termeistä on oikeita. Muut ovat täysin tuulesta temMattuja. Ympyröi oikeat termit. Jauhokuono Ilmamatto Vasikkapolvi Vesimatto Heinämatto Sokerikavi Hyppyontuma Puolipidäte Ratkaisu: Jauhokuono (vaalea turpa), Vasikkapolvi (hevosen jalan virheasento), Vesimatto (käytetään esteratsastuksessa esteenä), Puolipidäte (hevosen hetkellinen kokoaminen askeleessa) Satulakatsaus! A Osaatko yhdistää satulan osat oikeisiin kohtiin? Täydennä oikeat kirjaimet. C B Etukaari ........................................... Takakaari ......................................... Paneelit ........................................... PolvityYnY ....................................... Jalustin ........................................... JalustinhiHnan pidike .................... F D E Siipi .................................................. G JalustinhiHna .................................. Ratkaisu: A-takakaari, B-paneelit, C-etukaari, D-polvityyny E-jalustin, F-jalustinhihnan pidike, G-siipi, H-jalustinhihna 92 21_FI_HEH_06_088-093.indd 92 HA 11.2.2021 15.51

Mikä väri, mikä hevonen? Yhdistä kukin hevosrotu sen tunnusomaiseen väriin. Camarguenhevonen ........................ Haflinger ........................................... C. Kimo A. Tiikerinkirjava B. Musta Friisiläinen ....................................... Irlannincob ....................................... Appaloosa ........................................ E. Kirjava D. Rautias liinakko Ratkaisu: 1C, 2D, 3B, 4E, 5A. Mikä laji puuttuu? Kuusi hevosurheilulajia, mutta vain viisi kuvaa. Vedä yli ne lajit, jotka näet kuvissa. Mikä laji jää jäljelle? C 1. Kouluratsastus 2. Hevospoolo 3. Kenttäratsastus 4. Ponilaukkakilpailu 5. Esteratsastus 6. Valjakkoajo D A E B Ratkaisu: Ponilaukkakilpailua ei ole kuvissa. 93 21_FI_HEH_06_088-093.indd 93 11.2.2021 15.51

T ieto Teksti ja kuvat: Terhi Kemppinen Juttu perustuu eläintieteen tohtori, PhD Elena Aution 4.2.2021 pitämään verkkoluentoon. Iäkkäiden hevosten ruokinta Vanhan hevosen ruokinta on periaatteessa samanlaista kuin nuorempienkin – yksilölliset tarpeet ja ikääntymisen aiheuttamat väistämättömät muutokset tulee huomioida, jotta hevosen sopiva lihavuuskunto säilyy. 94 21_FI_HEH_06_094-097.indd 94 15.2.2021 19.31

en n amat n H evoset elävät nykyään vanhemmiksi kuin ennen, vaikka niiden luonnollinen elinikä ei ole muuttunut. Pidempi elämä johtuu kevyemmästä työnteosta ja ennaltaehkäisevän terveydenhuollon sekä hevosten pitopaikkojen parantumisesta. Oikeanlaisesta ruokinnasta ja ruokintaperäisistä sairauksista on aiempia vuosikymmeniä enemmän tutkimustietoa. Rehujen laatu on parantunut ja valikoima on laajempi. Esimerkiksi seniorirehut kehitettiin vasta 1990-luvulla. 15–25-vuotiasta hevosta pidetään yleisesti ikääntyneenä, mutta yksilölliset erot ovat suuria. Moni hevonen elää helposti 25-vuotiaaksi, jotkut jopa 40-vuotiaksi. Erityisesti ponit ovat pitkäikäisiä, niitä on yli 30-vuotiaissa hevosissa runsaasti. Hevosen tulee pureskella rehunsa alle kahden millimetrin pituisiksi partikkeleiksi, jotta se saa ravinnostaan parhaan hyödyn irti. Epätasaisesti kuluneet hampaat heikentävät purentaa, eikä hevonen välttämättä pysty syömään riittävästi karkearehua. Huono pureskelu heikentää rehujen sulavuutta ja lisää ruokatorven tukoksen riskiä. Kun ravintoaineet eivät imeydy hyvin, hevonen laihtuu ja voi alkaa kärsiä erilaisista suoliston toimintahäiriöistä. 2000-luvun alun tutkimuksessa kohtalaisia tai vakavia hammasongelmia havaittiin peräti 46 prosentilla tutkituista hevosista. Säännöllinen raspaus ja suun tutkiminen edistävät etenkin seniorihevosen terveyttä. Mitä ikääntyminen on? Sairaudet Ikääntyminen on kehon toimintojen peruuttamatonta ja jatkuvasti etenevää heikkenemistä. Se aiheuttaa muutoksia kehon koostumuksessa, fyysisessä voimassa ja fysiologisissa toiminnoissa. Geneettisten tekijöiden lisäksi ikääntymiseen vaikuttavat elintavat ja ympäristö. Rotilla ja koirilla tehdyissä kokeissa on todettu, että niukka energiansaanti nuoruudessa ja keski-iässä nostaa keskimääräistä elinikää ja pienentää riskiä sairastua kroonisesti. Kokeessa testiryhmä sai 25 prosenttia vähemmän energiaa ruuasta kuin vapaasti ruokittu ryhmä. Terveitä ja aktiivisia elinvuosia voi lisätä terveellisillä elintavoilla, toisin sanoen tasapainoisella ruokavaliolla ja riittävällä liikunnalla. Ikä tuo mukanaan haasteita, joiden takia hevosen ruokavaliota, terveydenhuoltoa ja elinympäristöä voidaan joutua muuttamaan. Vanhempien hevosten terveyteen ja sopivan lihavuuskunnon ylläpitämiseen vaikuttavat erityisesti hammasongelmat, ravintoaineiden imeytymisen heikkeneminen, aineenvaihduntasairaudet kuten metabolinen oireyhtymä (EMS) ja PPID (Pituary Pars Intermedia Dysfunction eli vanhalta nimeltään Cushingin tauti) ja pitoympäristöön ja laumaan liittyvä stressi. Hampaiden kunto Sairaudet voivat vaikuttaa hevosen kykyyn hyödyntää rehujaan. Yleisimmät vaivat ovat ähky ja ripuli. Niitä voi ennaltaehkäistä varmistamalla, että hevonen juo tarpeeksi etenkin talvella, ja että se saa riittävän helposti sulavaa rehua pieninä annoksina vähintään kolme kertaa päivässä, mieluummin useamminkin. Aivolisäkkeen keskilohkon toimintahäiriö eli PPID aiheuttaa muutoksia hevosen aineenvaihduntaan. Silloin on huolehdittava, että hevonen pysyy sopivassa lihavuuskunnossa eikä saa liikaa sokereita tai tärkkelystä rehuista. Omat haasteensa ruokintaan tuovat hengityselinten ongelmat kuten hevosen astma (RAO, Recurrent Airway Obstruction), krooninen keuhkosairaus eli vanhalta nimeltään puhkuri. Sairaus aiheuttaa keuhkoputken supistumista ja tulehduksia hengitysteihin, kun hevonen joutuu kosketuksiin homeitiöiden tai pölyn kanssa. Myös tuki- ja liikuntaelimistön vaivat vaikeuttavat sopivaa ruokintaa, kun on samaan aikaan huolehdittava riittävästä energiansaannista ja mahdollisesti rajoitettava liikkumista. 95 21_FI_HEH_06_094-097.indd 95 15.2.2021 19.31

Talliolot ja lauma Vanha hevonen ei välttämättä pysty säätelemään lämpöään hyvin, ja siksi se on pidettävä lämpimänä tarvittaessa loimittamalla. Tarhassa on hyvä olla säänsuoja. Vanha hevonen kaipaa suojaa myös auringolta ja kuumalta. Jos hevonen ei PPID:n takia vaihda kesäkarvaa, sen voi klipata. Aktiivisuus lisää ikääntyvän hevosen hyvinvointia ja edistää sen terveyttä. Seniorin sosiaalinen asema laumassa on niin ikään merkittävä tekijä. Tarha- ja laidunkaverit on syytä valita niin, että vanha hevonen kokee olonsa hyväksi ja turvalliseksi. Ruoki tarpeen mukaan Vanhojen hevosten ruokinnan voi jakaa karkeasti neljään ryhmään: 1. Terveet, sopivassa lihavuuskunnossa olevat hevoset – Ruokinta työn intensiteetin tai tammojen kohdalla tiineyden ja imetyksen mukaan. Ravinnontarve ei lisäänny pelkän iän myötä. 2. Lihavat ja / tai metabolisesta oire- yhtymästä kärsivät tai kaviokuumeen sairastaneet hevoset – Ruokinnassa vähennetään yksinkertaisia hiilihydraatteja ja suositaan kuitupitoisia rehuja ja vähäsokerista heinää (sokeripitoisuus <10– 12%). Ruokintaan lisätään riittävä kivennäis- ja vitaminilisä rehuanalyysin mukaan. Viljoja ja melassia vältetään. Tälle ryhmälle ei yleensä sovi vapaa heinäruokinta eikä laidunnus. 3. Terveet hevoset, joilla on vaikeuksia massan ylläpidossa hampaiden kunnon takia tai joilla on loisten aiheuttamia vaurioita suolistossa – Rehujen sulavuuteen, energiapitoisuuteen ja valkuaispitoisuuteen tulee kiinnittää huomiota ja valita hyvin imeytyviä energianlähteitä. 4. PPID:tä sairastavat hevoset – Tätä ryhmää tulee yleensä tukea sekä massan ylläpidossa että vähentää sokereiden saantia. Kaikkien hevosten hevosten yksinkertaisten hiilihydraattien sietokyky heikkenee iän myötä, joten terveetkin yksilöt hyötyvät turhan tärkkelyksen ja sokereiden karsimisesta. Kokonaan sokereista ei pidä pyrkiä eroon, sillä niitäkin tarvitaan hyvään aineenvaihduntaan tietty määrä. 96 21_FI_HEH_06_094-097.indd 96 15.2.2021 19.31

Massan ylläpito Suositusten mukaan hevosen tulisi syödä karkearehua vähintään 1,5 prosenttia elopainostaan vuorokaudessa. Rehut tulisi jakaa mahdollisimman moneen pieneen annokseen, vähintään kolmeen ruokintakertaan päivässä. Jos hevosella on taipumusta laihtumiseen, vapaa heinäruokinta on hyvä vaihtoehto. Rajoitetusti ruokittaessa on varmistettava, etteivät nuoret tai lihomaan taipuvaiset syö liikaa. Ravitsevin ja parhaiten vanhoille hevosille sopiva heinä on lehtevää ja varhain korjattua. Sitä on helppo pureskella eikä se kuormita ruuansulatuskanavaa ja munuaisia kuten kortinen, myöhään korjattu heinä. Vanhan hevosen ruokinnassa voi tapauskohJos hevosella on pureskeluvaikeuksia tai taisesti käyttää tukena lisärehuja ja lisäravinheinä on myöhään korjattua, osan karkeareteita, kunhan ne ja niiden määrä valitaan heihusta voi korvata turvotettavilla heinäpelleteillä näanalyysin perusteella. tai -hakkeella. Kilo pellettejä tai haketta vastaa Ruuansulatusta tukevia energialisiä ovat kiloa heinää. heinäpelletit, heinähake, melassoimaton meJos karkearehu täytyy korvata kokonaan lassileike, matalasokeriset ja vähätärkkelyksiset pelleteillä tai hakkeella, 500-kiloisen hevosen mash-rehut ja kasviöljy ja riisilese. päiväannos on 7,5 kiloa eli sataa elopainokiloa Sopivia valkuaislisärehuja ovat muun mukohti annetaan 1,5 kiloa pellettiä tai haketta. assa sinimailanen, soija- ja rypsirouhe. ValTarvittaessa voi valita erikseen senioreille valkuaisruokinnassa kannattaa muistaa, että mistetun tuotteen, jossa on pienempi partikkehuonolaatuinen ja liika valkuainen voi rasittaa likoko pureskelua helpottamaan. munuaisia, koska niiden on käsiteltävä enemPelletit tulee aina turvottaa hyvin ennen män ammoniakkia ja ureaa. ruokkimista. Vettä lisätään kiloa kohti 1,5–3 Suoliston tueksi hevoselle voi antaa prebiolitraa, enintään puoli tuntia ennen ruokintaa. otteja ja probiootteja. Jos turvotusaika on pidempi, mikrobit alkavat Kivennäis- ja hivenaineet kannattaa valita lisääntyä rehussa. Ne ovat haitallisia etenkin hyvin imeytyvistä ja orgaanisista, luonnonmulämpimällä säällä. kaisista lähteistä. Myös väkirehuista kannattaa valita purentaSinkkilisää suositellaan iho-ongelmaisille sekä ongelmaiselle turvotettava versio. Pellettimuoaineenvaihduntasairauksista kärsiville hevosille. toiset rehut sulavat hevosen suolistossa paremAstmahevosilla on kohonnut C-vitamiinitarve. min eikä niitä tarvitse pureskella yhtä paljon C- ja E-vitamiinilisästä on hyötyä kaikille hevokuin kokonaisia viljoja. sille vastustuskyvyn tueksi. Suolisto-ongelmissa B-vitamiinilisä voi olla tarpeen. Kokonaiset viljat on ennen hevoselle antamista käsiteltävä jollain tavalla, esimerkiksi teollisissa rehuissa ne 1980- ja 1990-luvuilla tehdyissä tutkimuksissa todettiin, on käsitelty lämmöllä että vanhemmilla hevosilla oli suoliston limakalvoissa tai idättämällä. Kauran sisäloisten aiheuttamia arpia ja vaurioita. Hevosten kyky sulattaa kuituja ja proteiineja oli heikentynyt ja niillä oli litistäminen lisää sen isompi suoliston toimintahäiriöiden riski. sulavuutta vain parilla Tutkimuksissa käytetyt hevoset olivat syntyneet aikana, jolloin prosentilla. säännöllisiä loishäätöjä ei tehty kuten nykyisin. Viimeaikaisten tutkimusten perusteella tiedetään, että vanhan hevosen ruuansulatus on kutakuinkin samanlainen kuin nuoremmilla, jos sen loishäädöistä on huolehdittu koko sen elämän ajan asianmukaisesti. Lisärehut Tiesitkö? 97 21_FI_HEH_06_094-097.indd 97 15.2.2021 19.31

instagram.com/hevoshullu_fi • storyhouseegmont.fi Seuraava Hevoshullu, numero 8, ilmestyy JULKAISIJA: Story House Egmont PL 1269, 00101 Helsinki palaute@egmont.fi storyhouseegmont.fi TILAAJAPALVELU: Puh. 0203 39000 (arkisin 8-18) tilaajapalvelu@egmont.fi tilaa.egmont.fi Tilausmuutokset tulevat voimaan seuraavasta mahdollisesta numerosta alkaen. Päätoimittaja: Jukka Torvinen Suomentaja: Terhi Kemppinen Latoja/taittaja: Jani Kemppinen Piirroskuvitus: © Lena Furberg, ellei toisin mainita. Kuvat: Getty Images, ellei toisin mainita. Mediamyynti: Timo Lepistö Saarsalo Oy 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi Painettu EU:ssa. ISSN 0356-5483 Mikä on artroosi? Tietoa & vinkkejä! TIETO: Hevosen hampaat TESTI: Mitä tiedät hevosen terveydestä? ROTUTIETO: Mustangi olle! P as r pa n a li m . .. j a Aikakausmedia ry:n jäsen Tilaajien tiedot viedään EU:n tietosuojaasetuksen mukaiseen asiakas- ja markkinointirekisteriin. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta Story House Egmontin tilaajapalveluun. Lisätietoa käsittelystä, rekisteröidyn oikeuksista ja muusta tietosuojasta: egmont.fi/tietosuoja. 14. huhtikuuta! ma a Vuonna 2021 Hevoshullusta ilmestyy 26 numeroa, joista seitsemän on tuplanumeroita. LUKIJAPOSTIOHJEET: Voit lähettää lukijapostia osoitteeseen: Hevoshullu, (Palstan nimi) Story House Egmont PL 1269, 00101 Helsinki Liitä mukaan nimimerkki, jonka voimme julkaista lehdessä. Käsittelemme meille lähetettyjä yhteystietoja EU:n tietosuojaasetuksen mukaisesti. Henkilötietoja ei käytetä markkinointitarkoituksiin, ja ne hävitetään käytön jälkeen. 21_FI_HEH_06_088-098.indd 98 4.2.2021 19.20

Anna lahjaksi luettavaa! Muumi PAW Patrol Bamse Pets Garfield Systeri Hevoshullu TILAA KÄTEVÄSTI NETISSÄ: tilaa.egmont.fi PUHELINTILAUKSET: 0203 39000 (ark. 8–18 SÄHKÖPOSTI: tilaajapalvelu@egmont.fi #lukuliike Lehdet_yleis21_170x260 ja tk.indd 1 TOPModel 19.1.2021 10.03

Tilaa tuotteet kotiin vaivattomasti verkkokaupastamme