2/2021 KEMIA Kemi AARNE AKTAN: ”Koronatestausta tarvitaan vielä vuosia” MAARIT KARPPINEN: ”Olen haltioissani atomikoon ilmiöistä” Musiikki vai kemia, Ida Koskinen? PEKKA PURSULA: ”Kvanttiherruus on pian meillä” ”Onneksi voin valita molemmat!”

KEMIAN JA BIOALAN TÄRKEIN TAPAHTUMA chembiofinland.fi #chembiofinland2021 Rekisteröidy maksutta: chembiofinland.fi Virtuaalinen ennakkotapahtuma 28.4.2021 TAPAHTUMAN TEEMA: Ratkaisuja hyvinvointiin ja kestävään kasvuun Ohjelmassa mm.: Uraseminaari | Suomalainen Life Science -ala koronakriisissä | Kemian Päivien ohjelma | Green chemistry webinar | Millaisia osaajia hiilineutraali kemianteollisuus tarvitsee? | Turvallisuuden uusi normaali Tapahtumasta, osallistumisesta ja ohjelmasta lisätietoa: Myyntipäällikkö Anssi Rajala, puh. 040 843 3936, anssi.rajala@messukeskus.com Pohjoismaiden johtavassa kemian ja bioalan tapahtumassa esitellään tutkimuksen, prosessitekniikan, kemianteollisuuden ja bioteknologian tärkeimmät ratkaisut, tuotteet ja palvelut: Kemikaalit, raakaaineet ja biomateriaalit | Prosessilaitosten tuotantotekniikka | Tutkimus, tuotekehitys ja innovaatiot | Laboratoriotekniikka- ja analytiikka | Biolääketiede ja terveysteknologia | Bioteknologia | Kemikaali- ja työturvallisuus | Ympäristö ja kiertotalous | Lakiasia- ja konsulttipalvelut Samanaikaisesti: Yhteistyössä:

SISÄLLYS 5 PÄÄKIRJOITUS Voimat kasvoivat taakan mukana Leena Joutsen 6 Koronatestit ketteröityvät Katja Pulkkinen 12 TÄTÄ MIELTÄ Koronakriisi korostaa terveyden merkitystä Pekka Ihalmo 36 KIERTOTALOUS JA KEMIA Muovien kiertotalous auttaa pitämään muovit käytössämme 14 KEMISTIN KÄÄNTÖPUOLI Ida Koskisella on Selvät sävelet 14 Saku Tiainen Anni Turpeinen 12 Elina Saarinen 37 INNOVAATIOITA ISÄNMAASTA Anorakki syntyy puusta – yhä uudelleen Päivi Ikonen 38 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Maarit Karppinen Materiaalien mestari Sisko Loikkanen 40 VASARAN LISTA Kvanttien voimin kohti Uljasta uutta maailmaa Laulajaksi vai kemianopeksi? Helsingin yliopiston opiskelija ja Voice-kisaaja Ida Koskinen aikoo valita molemmat. 56 SOTA-AJAN OIKEUSKEMIAA Hiljaiset todistajat avautuivat laboratoriossa Erkki Vuori 60 BIOVÄRIEN PALETTI Värjäystä ilman vettä Johanna Valkola 61 KEEMIKKO Rasvainen juttu 62 HENKILÖUUTISIA 65 SEURASIVU 66 KEMIAN NOBELISTIT Gerhard Ertl Pintakemian pioneeri Sisko Loikkanen Juha Granath 46 Kemikaalikuorma on uhka aivoillemme 50 Sotilaat taistelivat, lotat lääkitsivät Tärkeintä on terveys. Pandemia korostaa entisestään tarvetta alan toimijoiden yhteistyölle, Pekka Ihalmo Janssen Finlandista sanoo. Arja-Leena Paavola ja Leena Joutsen Kemikaalit alkavat vaikuttaa aivoterveyteen jo lapsuudessa. Tutkijat yhdistävät voimiaan lisätiedon kartuttamiseksi. 18 AJANKOHTAISTA Puhallustesti pian markkinoille Katja Pulkkinen 46 Adobe Stock Anne Partanen 50 Anni Turpeinen 20 UUTISIA 26 TYTTÖJEN TIEDEKULMA Musiikki on lääkettä aivoille Anna Herrala 27 KEMIA 25 VUOTTA SITTEN 27 NÄKÖKULMA On otsaa otsonaattoreilla Anja Nystén 32 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Ilmanvaihto on tärkeä ase koronatorjunnassa SA-kuva 28 VIHREÄT SIVUT Lotat osallistuivat maanpuolustukseen muun muassa ilmavalvonnassa. Tänä vuonna lottatoiminnan juhlitaan lottajärjestön satavuotista taivalta. historiaa. KEMIA 2/2021 3

MAINOS Scanstocphoto Luonto osaa parhaiten. Tuore puuterilumi on monen laskettelijan unelma. Kaiken takana on partikkelikoko Tiesitkö, että partikkelikoko – jota kutsutaan sovellusalueesta riippuen myös rae- tai hiukkaskooksi – on yksi tärkeimmistä tuoteominaisuuksia määrittävistä parametreistä? ”Partikkelikoko vaikuttaa elintarvikkeissa tuotteen suutuntumaan ja makuun”, kertoo Hosmed Oy:n tuotepäällikkö Timo Saarela. ”Esimerkiksi espressokahvijauheen partikkelikoko on pieni verrattuna suomalaiseen markettikahviin. Suklaassa kovin iso partikkelikoko antaa paakkuisen tuntuman, kovin pieni puolestaan tarttuu kitalakeen.” Maali- ja pigmenttiteollisuudessa lopputuotteesta saadaan pigmenttihiukkasten kokoa säätämällä kiiltävä tai mattakiiltoinen. Sementin valmistuksessa raaka-aineen liian pieni partikkelikoko saa lopputuotteen kuivumaan turhan hitaasti, liian iso taas turhan nopeasti. Myös luonto hallitsee hiukkaskoon vaihtelut. ”Onhan siinä eroa, hiihtääkö tuoreella puuterilumella vai rakeiseksi jäätyneellä latu-uralla”, Saarela naurahtaa. Tärkeää rokotekehityksessä Lääketeollisuudessa tuotteen raekoko vaikuttaa toisaalta prosessoitavuuteen, toisaalta lääkkeen kykyyn toimia vaikuttavana aineena loppukohteessaan, ihmisessä tai eläimessä. Inhalaattoreissa tarvitaan tietynkokoisia spraypartikkeleita, jotta saavutetaan toivottu vaikutus. Koronaviruspandemia on nostanut rokotekehityksen globaalin mielenkiinnon kohteeksi. ”Tuotekehityksessä ja valmistuksessa on tärkeää seurata viruspartikkelien kokoa. Aika usein rokotteissa käytetään geenimuunneltua adenovirusta”, Saarela sanoo. Muokattu adenovirus on saanut elintärkeän tehtävän myös koronarokotteen kuljettajaviruksena. Se pääsee lihassolun sisälle, mutta ei lisäänny elimistössä. Esimerkkejä voisi Saarelan mukaan luetella loputtomiin. ”Partikkelikoolla on iso rooli melkein kaikissa teollisissa sovelluksissa. Se vaikuttaa myös tuotteen viskositeettiin ja prosessoitavuuteen.” Ei ihme, että partikkelimittauksista on kertynyt teollisuudessa ja tutkimuksessa pitkäaikaista kokemusta. Käytössä on ollut monenlaisia menetelmiä, joilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Tätä nykyä tarjolla on useita vaihtoehtoja ja valmistajia, jotka esittelevät toinen toistaan näyttävämpiä spesifikaatioita. Laitteistoa valittaessa kannattaa Saarelan mukaan kiinnittää spesifikaatioiden lisäksi huomiota käytettävyyteen. ”Hyvä laitteisto on käytössä 20, jopa 30 vuotta. Jos käytettävyys on huono, mittauksista tulee helposti aikaa vieviä ja pahimmillaan vastenmielisiä suorittaa.” Paras löytyy kokeilemalla Hosmed Oy edustaa Suomessa Malvernia, jonka MS3000-laitteistossa on panostettu käytettävyyteen. Myös päivittäiset huoltotoimet, kuten ikkunoiden puhdistus tai vaihto, sujuvat hetkessä. ”Koska laitteisto ei vaadi isoa pöytätilaa, se on helppo sijoittaa laboratorioon” Saarela kertoo ja vinkkaa, että laitteistoa valittaessa kannattaa pyytää laite-esittely. ”Siinä saa parhaiten tuntuman, onko laitteistoa miellyttävä ja helppo käyttää ja soveltuuko se tutkittaville materiaaleille.” Malvern esitteli viime syksynä uuden Zetasizer Advance -tuoteperheen. Nanopartikkelien ja zetapotentiaalin mittaukset sujuvat nyt entistäkin helpommin ja nopeammin. Laitteissa käytetyssä ZS Explorer -ohjelmassa on tekoälyyn pohjautuvaa käyttäjäopastusta. ”Me Hosmedissa autamme asiakkaitamme sekä sovellustuessa että huoltotarpeissa. Olivatpa kyseessä nano- tai millimetriluokan partikkelien mittaukset, valikoimastamme löytyy sopiva laite.” Hosmedin kokenut henkilöstö on saanut koulutuksen kaikkiin yhtiön edustamiin laitteistoihin. ”Tarjoamme nopeaa ja suomenkielistä palvelua, kustannustehokasta huoltoa ja asiantuntevaa menetelmätukea”, Saarela summaa. Lisätietoja: Timo Saarela, p. 020 789 0331, www.hosmed.fi Artikkelin pitemmän version löydät osoitteesta www.kemia-lehti.fi.

KEMIA Kemi Vol. 48 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Asolantie 29 b, FI-01400 Vantaa puh. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi | www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Mainokset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Försäljning • Sales Seija Kuoksa 040 827 9778 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi Osoitteenmuutokset / Kemian Seurojen jäsenet Kemian Seurojen toimisto puh. 010 425 6302 toimisto@kemianseura.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 19 euroa | www.aikakausmedia.fi/ mediakasvatus Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. direktör • Managing Director Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimistopäällikkö • Kontorschef • Office Manager Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Johtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveysteknologian Liitto ry Emer.prof. Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi FL Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Joutsen, Kemia-Kemi Tiedetoimittaja Sisko Loikkanen Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Emer.prof. Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakausmedia ry:n jäsen Peruspainos 5 000 kpl, erikoisnumeroilla 300–3 000 kpl:n lisäjakelu. E UOT OT HIILIN E PunaMusta Oy, Forssa 2021  |  ISO 9002 ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine 18. maaliskuuta 2021 Voimat kasvoivat taakan mukana SUOMUSSALMELLA SARASTI marraskuun viimeinen aamu vuonna 1939. Yöllä oli satanut kymmenen senttiä lunta. Arolan tilan isäntä oli jo metsässä pöllinteossa. Emäntä, lotta Lempi Seppänen keitti puuroa kolmelle lapselleen, neljäs kohdussaan, kun koira räjähti pihalla kiivaaseen haukkuun. Palotikkaille kavuttuaan Seppänen näki kymmenien piippalakkisten sotilaiden lähestyvän taloa. Pelkäämiseen ei ollut aikaa. Äiti kaappasi pienimmät villaraanuun kiedottuina kelkkaan, 8-vuotias juoksi perässä. Puuropata jäi kiehumaan hellalle. Nuori lotta teki yhden talvisodan pienistä ihmeistä, koska oli pakko. Lapset oli pelastettava. Juntusrannan rajavartiostolle ja asukkaille oli vietävä sana. Tarvottavaa oli kymmenkunta kilometriä, ja paikoin jää ritisi uhkaavasti jalasten alla. Takaa tuli kuitenkin isompi uhka. Suomussalmelle vyöryi sodan ensimmäisenä päivänä 18 000 neuvostosotilasta. Lempi Seppäsen ansiosta suurin osa kyläläisistä ehti häthätää evakkoon, myös hänen oma perheensä. Takaa tuli kuitenkin isompi uhka. Jaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi RAALI PAIN UT PÄÄKIRJOITUS Etukannen kuvat: Pinja Tolvanen Aki Rask Aalto-yliopisto VTT SEURAAVINA VUOSINA naiset ja tytöt tekivät kotirintamalla ja sodassa sen, mitä tilanne kulloinkin vaati. Mitä kovemmiksi taistelut kävivät, sitä lähempänä vaaran ydintä tarvittiin naistenkin panosta. Suomalaiset naisjärjestöt olivat valmistautuneet poikkeusoloihin jo pitkään. Vuonna 1921 perustettu Lotta Svärd -järjestö otti päävastuun naisten maanpuolustustyöstä. Tästä lehdestä voit lukea, millaista se sodassa oli: vaativaa, rankkaa ja riskialtista. Huoltotoiminnassa olivat mukana Sotilaskotisisaret, Maatalousnaiset ja Martat. Viimeksi mainitut olivat aloittaneet toimintansa 1900luvun taitteessa, jolloin keisarikunta pyrki venäläistämään Suomen suuriruhtinaskunnan. Viattoman nimen suojissa harjoitettiin maanalaista vastarintaa. MITÄ YHTEISTÄ kauan sitten tapahtuneella on nykymurheiden kanssa? Paljonkin. Lotat joutuivat sodan päätyttyä vaikenemaan, mutta heidän hiljainen perintönsä siirtyi jälkipolville. Nyt uuden kriisin keskellä ymmärretään toimeen tarttuvan naisvoiman arvo. Pienen maan vahvuus on, että käyttöön otetaan koko kapasiteetti. Pätevästä naisesta voi tulla piispa, pääministeri tai presidentti. Edelläkävijät saavat osakseen myös vähättelyä, jopa vihaa, mutta he osaavat suhteuttaa ne oikeisiin mittoihinsa. He eivät sorru sortamalla. Leena Joutsen Teemme tästä lehdestä lukijatutkimuksen. Mielipiteesi on meille arvokas – lämmin kiitos jo etukäteen. Lisätiedot ja palkinnot näet sivulta 13. KEMIA 2/2021 5

Koronatestejä tehdään vielä vuosia, toki pienemmällä volyymillä, sanoo Synlab Suomen toimitusjohtaja Aarne Aktan. ”Toivottavasti jo ensi syksynä testaamista tarvitaan vähemmän kuin nyt.” Aki Rask 6 KEMIA 2/2021

Koronatestit ketteröityvät   Koronatestejä käytetään moneen tarkoitukseen. Esille ovat viime aikoina nousseet varsinkin nopeat menetelmät, joilla voitaisiin esimerkiksi napata supertartuttajat heti kiinni. KATJA PULKKINEN Koronaepidemia kiihdyttää jälleen vauhtiaan, mutta niin tekevät myös testien valmistajat, testaajat ja tulosten tulkitsijat. Synlab Suomi Oy:n uudessa koronatestauskeskuksessa Helsingin Kivihaassa analysoidaan jo yli 10 000 näytettä päivässä. Määrä kipuaa edelleen kohti 20 000:n maksimikapasiteettia. Synlab on maan suurin koronatestaaja, jonka linjasto perustuu geenimonistus- eli pcr-testeihin. ”Koskaan aiemmin ei ole ollut näin paljon tarvetta yhdelle yksittäiselle testille. Synlabissa on siksi keskitytty tämän prosessin optimointiin”, kertoo toimitusjohtaja Aarne Aktan. ”Kapasiteetti on nyt kunnossa, reagensseja varastossa ja läpimenoajat nopeita, keskimäärin 3,4 tuntia. Olemme siis jossakin klassisen keskuslabran ja vieritestauksen välimaastossa.” Seuraavaksi yhtiö on kääntänyt kehitystyönsä painopisteen koronamuunnosten tunnistamiseen. Aktanin mukaan tavoitteena on, että testit saadaan tunnistamaan mahdollisimman monta virusvarianttia. Menetelmät monipuolistuvat Automatisoidun, tehdasmaisen laboratoriotoiminnan rinnalle nousevat parhaillaan vieritestit, jotka sopivat hajautetumpaan testaukseen. Niiden idea on, että ihmisiä voidaan testata kenttäoloissa helposti, nopeasti ja edullisesti. Nopeita vieritestejä kehitetään kaikissa testityypeissä, kertoo diagnostiik- ka-alan asiantuntija, JouZeNet Consulting Oy:n toimitusjohtaja Jouko Haapalahti. ”Pcr-vieritestien nopeus on jo 15 minuuttia. Enemmän kilpajuoksua käydään kuitenkin immunologisissa eli antigeeni- ja vasta-ainetesteissä”, Haapalahti sanoo. ”Tyypillinen immunotesti valmistuu sekin nyt noin vartissa. Antigeenitesteissä on päästy viiteen minuuttiin, etenkin jos tulos on positiivinen.” Varsinkin antigeenipikatestejä valmistetaan valtavia määriä. Esimerkiksi diagnostiikkajätti Abbottin in vitro -diagnostiikan liikevaihto kasvoi vuoden 2020 viimeisen neljänneksen aikana 110 prosenttia. Pelkästään kaksi antigeenipikatestiä toivat yhtiön kassaan 1,6 miljardia dollaria, Haapalahti kertoo. Hän veikkaa, että jatkossa myös rokotussuojan seurantaan tarkoitetut, neutraloivien vasta-aineiden osoittamiseen perustuvat pikatestit yleistyvät voimakkaasti. Isotermaali- tai crispr-avusteiset rna-testit kasvattavat nekin markkinaosuuttaan. Nämä vakiolämpötilan ja molekyyligeenisaksien sovellukset nopeuttavat rna:n ja dna:n monistusta ja samalla helpottavat koronaviruksen geneettisten pikatestien laitevaatimuksia. Nouseva trendi on myös multipleksaus eli usean virussairauden selvittäminen yhdellä testillä. Tämä voi ripeyttää potilaan hoitopolkua terveydenhuollossa. KEMIA 2/2021 7

Adobe Stock Koronatestaajista on vuodessa tullut tuttu näky kaikkialla. Suomalaisasiantuntijoiden mielestä epidemian uutta roihahdusta voisi suitsia matkustajien kattavampi testaus raja-asemilla. ”Yhdistelmätestit ovat lähinnä an- Mitataanko tartuttavuutta tigeenitestejä, mutta markkinoilla on vai virusta? myös muutama pcr-tuote”, Haapalahti kertoo. Antigeenipikatestejä käytetään monisSamaan aikaan kehitetään laitteita, sa maissa epidemian hallintaan. Niiljoilla näytteenotto ja -käsittely saadaan lä seulotaan tartuttavia koronapotilaisujuvammiksi. Rakenteilla on muun ta, sillä ne tunnistavat ihmiset, joiden muassa syljenkeräyslaitteita. Tulossa hengitysteissä lisääntymiskykyistä vion myös biosiruihin ja hengitysilman rusta on paljon. analysointiin perustuvia testejä. Esimerkiksi Itävallassa halutaan avaSuomalaisyritykset ovat pärjänneet ta yhteiskuntaa testaamalla väestöä jatkilvassa hyvin. Yksi kilpailuvalteis- kuvasti, koululaisiakin useita kertoja ta on ollut tietotekninen osaaminen, viikossa. joka on Haapalahden mukaan havaitMaassa voi pikatestata itsensä ilmaitu myös alan johtavissa seksi virallisissa teskansainvälisissä yrityktauspisteissä ja makOn muistettava, sissä. susta vaikkapa apteeettä jokainen testi kissa. Negatiivinen ”Pikatestaus voidaan yhdistää puhelinluenantigeeni- tai pcr-testikatsoo ihmistä taan, ja tuloksen anatulos on muun muassa vain tietyllä lysoinnissa sekä kirkampaajalla käynnin hetkellä. jaamisessa rekistereiedellytys. hin voidaan hyödyntää Testituloksen merkikonenäköä ja pilvilaskentaa ja yhdistää tyksen viestiminen kansalaisille on kuitähän tarvittaessa myös sijaintitietoa. tenkin haaste. Tällaiset ratkaisut voisivat hyödyttää Antigeenitestin negatiivinen tulos myös esimerkiksi koronapassin kehi- kertoo vain sen, että ihminen ei ole tystä.” vahvasti tartuttava, ei sitä, että hän ei 8 KEMIA 2/2021 tartuttaisi lainkaan, sanoo virustutkija Monika Redlberger-Fritz Wienin yliopistosta. ”Testitulos ei siis merkitse, että voisi lähteä suoraan isoäidin luo ja halata ja suukotella häntä”, tutkija sanoo uutistoimisto AFP:lle. Tavallinen pcr-testi havaitsee pienenkin virusmäärän, mutta antigeenitestin värähtämiseen tarvitaan viruksia enemmän. Antigeenitesteiltä voi siis jäädä tunnistamatta potilaita, joiden hengitysteissä on vain vähän virusta tai sen osia, minkä vuoksi ne ovat herättäneet keskustelua. Virusta on kuitenkin tartunnan saaneiden hengitysteissä runsaasti juuri silloin, kun he voivat tartuttaa herkästi muita. Juuri tällaiset taudinkantajat voidaan poimia kätevästi kiinni antigeenipikatesteillä, sanovat testien puolustajat. Tutkimuksissa on havaittu, että jos tuote on riittävän laadukas ja näytteenotto ajoitettu ja suoritettu oikein, antigeenipikatesti löytää tartuttavan potilaan pcr-testien veroisesti. Harvardin yliopiston tartuntatauti-

dynamiikan laitoksen apulaisprofessori Michael Mina on sitä mieltä, että lupaviranomaisten tulisi arvioida testiohjelmia, ei ”yksittäisiä testejä tyhjiössä”. Mina on ollut mukana usean yhdysvaltalaisyliopiston yhteishankkeessa, jossa mallinnettiin testituloksen nopeuden ja testaamisen säännöllisyyden merkitystä suhteessa testien herkkyyteen. Mallinnuksen mukaan epidemian hallinnassa tärkeintä on, kuinka helposti testiin pääsee, kuinka usein väestöä testataan, ja miten nopeasti testitulos saadaan. Pienillä eroilla testien herkkyydessä ei sen sijaan ole kokonaisuuden kannalta merkitystä. Minan mielestä pika-antigeenitestien ja pcr-testien herkkyyden vertailu ei ole järkevää, koska niitä käytetään eri tarkoituksiin. ”Antigeenitesti mittaa ihmisen tartuttavuutta. Pcr-testi taas sitä, onko hänellä juuri nyt tai vastikään ollut koronatartunta.” ”Liikkuvaan maaliin ampumista” Diagnostiikka-alan työstään kunniatohtorin arvonimen saanut Jouko Haapalahti on jäänyt päivätyöstään eläkkeelle, mutta jatkaa alalla konsulttina. Kotitesti tyhjää parempi? Älykäs testaaminen on Yhdysvalloissa osa presidentti Joe Bidenin testistrategiaa. Kättä väännetään siitä, voisiko kotitestejä käyttää vapaasti ammattilaisten tekemien vieritestien lisänä. Saksa otti vastikään käyttöön apteekista ostettavat kotitestit, jotta maa voisi purkaa sulkutilan nopeammin. Kannattaisiko kotitestien käyttöönottoa harkita myös Suomessa? Näin vastaavat diagnostiikkayritysten toimitusjohtajat: Vesa Kemppainen, ArcDia: ”Suomalaiset diagnostiikkayritykset valmistavat nyt ammattilaiskäyttöön suunnattuja testejä. Inhimillinen tekijä on diagnostiikassa herkin kohta ja virhelähde, ja tämä korostuu kotitestauksessa. Kotitesti on kuitenkin parempi kuin ei mitään, jos ei pääse ammattilaisen ottamaan testiin. Mutta pitkälle päästään jo vieritesteillä. Näytteenottoon voidaan päivässä kouluttaa hoitaja. Yksityistä testaamista pitäisi kannustaa ja sen lupakäytäntöjä jär- keistää niin, että ihmiset pääsisivät matalalla kynnyksellä nopeisiin testeihin siellä, missä muutenkin liikkuvat. Näin saataisiin tartunnat nopeasti vähenemään.” Aarne Aktan, Synlab Suomi: ”Testit ovat yksi tapa hallita pandemiaa, ja niillä on vaikutusta ihmisten toimintaan. Ongelmana on kotitestien heikko luotettavuus, jolloin tulokset voivat säädellä käyttäytymistä väärin perustein. On viranomaisen tehtävä arvioida, kannattaako kotitestaus ottaa käyttöön. Mikään testi ei sinällään ole täydellinen. Pcr-testi löytää arviolta 75–85 prosenttia positiivisista, mutta kotitestauksessa luotettavuus voi olla kolikonheiton luokkaa. Maiden tilanteet ovat erilaisia. USA:ssa on valtava poliittinen paine ja iso tarve sille, että ihmiset pystyvät käymään töissä. Kotitestauksen on todennäköisesti arvioitu olevan tyhjää parempi. Ymmärrän tämän, mutta pidän logiikkaa vääränä.” Synlabin Aarne Aktan kuitenkin sanoo ”datauskovaisena ihmisenä” kaipaavansa pikatesteistä vielä lisää tutkittua tietoa. ”Ongelmia on ollut sekä testien tarkkuudessa että herkkyydessä. Vaikka tulee lupaavia innovaatioita, on vielä vaikeaa nopeasti arvioida niiden suorituskykyä ilman isoa testimäärää.” Euroopassa testejä säätelee in vitro -diagnostiikkadirektiivi, joka edellyttää valmistajalta testin suorituskyvyn osoittamista. Se ei kuitenkaan aseta herkkyydelle ja tarkkuudelle tarkkoja numeerisia vaatimuksia. Sen sijaan testin tulee olla ”käyttötarkoitukseensa sopiva”. ”Esimerkiksi jos testin herkkyys on sellainen, että se tunnistaa vain puolet tautitapauksista, näin ei ole”, sanoo ylitarkastaja Nelli Karhu Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksesta Fimeasta. EU-tasolla on myös laadittu toimijoille ohjeita riittävän suorituskyvyn arviointiin. ”Mutta lukujen lisäksi katsotaan aina sitä, millainen taso on alan kehitykseen nähden kulloinkin mahdollista saavuttaa.” Helposti tarttuvan viruksen biologia ja ihmisen immunologia muodostavat joka tapauksessa haasteen, käytetään mitä detektioteknologiaa tahansa. ”Jokainen testi katsoo ihmistä vain tietyllä hetkellä eikä kerro, onko ihminen juuri saanut tartunnan tai saamassa sen pian. Testaaminen on aina liikkuvaan maaliin ampumista”, Karhu tiivistää. Suomessa markkinoilla on useita antigeenipikatestejä. Niitä käytetään yksityisessä terveydenhuollossa ja julkisessa terveydenhuollossa esimerkiksi Länsi-Suomen ja Lapin sairaanhoitopiirissä. Pääosin testaaminen perustuu meillä kuitenkin pcr-testeihin, eikä supertartuttajien bongaamisesta pikatestein ole käyty kansallista keskustelua. Jouko Haapalahden mielestä on selvää, että niin nyt kuin jatkossakin tarvitaan kaksi toimintalinjaa: sekä kenttämenetelmiä että vakiintuneita suurlaboratorioita. ”Molemmat ovat tärkeitä. Jos esimerkiksi matkustajien testaaminen lisään- KEMIA 2/2021 9

TESTITEKNOLOGIOIDEN KOLME PÄÄTYYPPIÄ THL:n vasta-ainetestien tulokset hämmentävät Vasta-ainetesteillä selvitetään sitä, kuinka laajalle koronavirus on väestössä levinnyt. Tartunnan saaneiden elimistö alkaa yleensä tuottaa vastaaineita muutamassa viikossa tartunnan saamisesta. Suomessa asiaa tutkii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, joka on kehittänyt tarkoitusta varten oman kaksivaiheisen menetelmänsä. Tähän mennessä laitos on tutkinut hieman yli 5 000:n satunnaisotannalla mukaan valitun ihmisen verinäytteet. Niistä koronapositiivisiksi on todettu vain 28 näytettä. Väestöön suhteutettuna tämä tarkoittaa noin puolta prosenttia koko kansasta. Määrä on pienempi kuin virallisen tautirekisterin maaliskuun alkupuolen lukema, jonka mukaan koronatartunta on Suomessa todettu noin 62 000 hengellä. Se vastaa reilua yhtä prosenttia maan asukasluvusta. Laitoksessa analysoidaan parhaillaan, mistä yllättävät tulokset johtuvat. Yksi mahdollisuus on otoksen vääristyminen. Tutkimuspäällikkö Arto Palmun mukaan ihmisten halukkuus saapua antamaan näytteensä on epidemian pitkittyessä vähentynyt. ”Tähän mennessä tutkimukseen on osallistunut vain noin kolmasosa kutsutuista. Valikoituminen voi vaikuttaa tuloksiin, joten sitä pyritään nyt analysoimaan lisää”, Palmu sanoo. THL:n tämänhetkinen arvio on, että väestössä on ollut infektioita enemmän kuin varmistettuja tautitapauksia, mutta korkeintaan kaksinkertaisesti. 10 KEMIA 2/2021 Monta tapaa testata ArcDia International Oy Turkulainen ArcDia on juuri julkistanut toisen sukupolven antigeenipikatestinsä, jonka herkkyys on aiempaa parempi. tyy, se puhuu pikatestien puolesta”, hän sanoo. ”Mutta Suomessa on investoitu merkittävästi pcr:n automatisointiin ja nopeuttamiseen ja myös onnistuttu siinä erittäin hyvin. Samalla nämä investoinnit suosivat pcr:n käyttöä, joten ehkä siksi pikatestit eivät lyö läpi niin hyvin kuin muualla, vaikka ne olisivat kustannustehokkaampia.” Nukleiinihappotestit tunnistavat näytteestä viruksen perimää eli rna:ta tai dna:ta. Pcr-testit kuuluvat nukleiinihappotesteihin. Testejä on suhteellisen helppo tehdä uusien taudinaiheuttajien tunnistamiseen. Antigeenitestit havaitsevat näytteestä viruksen muita osia. Antigeenitestien rakentaminen vaatii enemmän aikaa kuin pcr-menetelmien, sillä ensin pitää kehittää vasta-aineet, joilla virusantigeeni voidaan näytteestä osoittaa. Vasta-ainetestit eivät tunnista näytteestä mitään viruksen osia vaan vasta-aineita, joita elimistö muodostaa virusta vastaan. Vastaainetestejä käytetään pääasiassa infektion levinneisyyden seurantaan väestötasolla. ”Testaus rajoilla tehokkaammaksi” Synlabin Aarne Aktan seuraa huolestuneena epidemiatilannetta Suomen lähimaissa. ”Testauskapasiteettia olisi, mutta säännökset eivät ole mahdollistaneet kattavaa kontrollointia rajoilla. On päädytty kujanjuoksuun, jossa pelataan aikaa, kunnes saadaan enemmän rokotteita”, hän sanoo. Myös turkulaisen diagnostiikkalaitevalmistajan ArcDian toimitusjohtaja Suurin osa koronatesteistä tehdään tätä nykyä terveydenhuollossa. Ammattilaiset suorittavat näytteenoton ja näytteen analysoinnin laboratoriossa. Vieritestauksella tarkoitetaan terveydenhuollon ammattilaisen muualla kuin laboratorio-oloissa tekemiä testejä. Kotitestit ovat raskaustestien tyyppisiä kotiin ostettavia tuotteita. Potilas ottaa näytteen, jonka hän analysoi itse kotona. Koronan kotitestejä ei ole Suomessa markkinoilla. Pikatestille ei ole selvää määritelmää. Usein sillä tarkoitetaan raskaustestin kaltaisia liuskatestejä, jotka voivat olla kotitestejä tai vieritestejä. Pikatestillä voidaan viitata myös mihin tahansa tavallista nopeampaan testimenetelmään, joka tehdään laboratoriossa tai vieritestauksena. Vesa Kemppainen on sitä mieltä, että rajanylittäjien testaaminen pitäisi saada kuntoon. Kemppainen ei kuitenkaan pidä parhaana nykyistä keskuslaboratorioihin perustuvaa testausjärjestelmää. ”Nyt kun rajalle tulee esimerkiksi rekkakuski, hänen näytteensä lähetetään keskuslabraan. Sitten viiveellä, kun hän ei ehkä edes ole enää maassa, hänelle ilmoitetaan testitulos − jos hänellä on suomalainen puhelin.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

HELSINKI CHEMICALS FORUM A VIRTUAL EVENT 27–28 APRIL 2021 TUESDAY 27 APRIL 13:00–14:00 OPENING OF THE FORUM Opening speech/Keynote: Here’s Mic. The world’s first Magnetic Induction Cycler for qPCR. Mic qPCR Cycler How the Chemicals Strategy for Sustainability fits in the EU Green Deal, Virginijus Sinkevičius, Commissioner for Environment, the European Commission Keynote: Helsinki – carbon neutral by 2035, Jan Vapaavuori, Lord mayor of Helsinki Keynote: Are REACH and CLP working?, Bjorn Hansen, Executive Director, ECHA 14:00–15:30 PANEL 1 – Forthcoming ICCM 5: Sound Management of Chemicals and Waste Beyond 2020 15:40–17:00 PANEL 2 – Green chemical policy Fast. Accurate. Compact. 17:10–18:00 How ambitious is the new EU Chemicals Strategy Mic’s thermal and optical performance is WEDNESDAY 28 APRIL so reproducible that you get the same results across multiple runs and instruments. Multiple Mics can be operated from one 13:00–14:30 PANEL 3 – Transparency & risk communication 14:40–16:10 PANEL 4 – Safer substitution 16:20–17:50 PANEL 5 – Spotlight on textiles computer. Use them simultaneously or separately! REKISTERÖINTI AVOINNA Katso tarkat ohjelmatiedot ja panelistit ja ilmoittaudu mukaan: helsinkicf.eu Ohjelma englanniksi. Muutokset mahdollisia. Sisäänpääsy: Kahden päivän lippu 300 € @ChemicalsForum Helsinki Chemicals Forum Biotop Oy, Itäinen Pitkäkatu 4C, 20520 TURKU puh. 02 241 0099, info@biotop.fi, www.biotop.fi www.biomolecularsystems.com Partners CEFIC – European Chemical Industry Council • EEB – European Environmental Bureau • ECHA – European Chemicals Agency • Eurometaux – European Chemicals Agency • European Commission • Helsingin kaupunki • Helsingin yliopisto • Kemianteollisuus • OECD – Better Policies for Better Lives Media Partner Chemical Watch

TÄTÄ MIELTÄ Koronakriisi korostaa terveyden merkitystä TERVE! Hyvän terveyden toivottaminen on tapa, jolla on pitkä historia, mutta sen toivominen ja terveenä pysyminen ei ehkä koskaan ole ollut tärkeämpää kuin nyt. Koronakriisi on myös nostanut terveysalan toimijoiden yhteistyön tarpeen aivan uudelle tasolle. Samalla käsitteistä mRNA, pintaproteiini ja virusvektori – joihin itse aikoinaan tutustuin professori Carl G. Gahmbergin luennoilla Helsingin yliopistossa – on tullut jokapäiväistä sanastoa. Maaliskuussa 2020 Suomessa otettiin käyttöön valmiuslaki. Terveydenhuollon kantokyky oli vaarassa, ja oli ryhdyttävä toimiin koronataudin leviämisen rajoittamiseksi. Sars-CoV-2-viruksen perimä oli kuitenkin selvitetty jo tammikuussa, ja ensimmäiset kliiniset kokeet rokotekandidaateilla käynnistyivät kevään 2020 aikana. Maaliskuun 2021 alussa Euroopan lääkeviraston EMA:n myyntilupa oli jo kolmella rokotteella, ja useita muita on parhaillaan arvioitavana. vaihe on yli 10 vuotta, mutta poikkeustapauksissa niitä on kehitetty nopeammin. Esimerkiksi lääkeyhtiö Janssenin adenovirusteknologiaan pohjautuva ebolarokote, joka hyväksyttiin käyttöön vuonna 2020, syntyi viidessä vuodessa. Koronarokotteiden kehitysaikaa on pystytty lyhentämään tekemällä rinnakkain vaiheita, jotka aiemmin toteutettiin peräkkäin. Rokotteen turvallisuutta ja tehokkuutta ei tietenkään ole vaarannettu. Kemistien ammattitaitoa on tässä tarvittu! Avainasemassa on ollut uusien teknologioiden käyttöönotto. Ensimmäiset myyntiluvan saaneet koronarokotteet pohjautuvat mRNA- ja adenovirusteknologioihin. Kehitettyyn ja toimivaksi todettuun teknologia-alustaan vain lisättiin geneettiset ohjeet elimistön omille soluille koronaviruksen pintaproteiinin tuottamiseen. Sars-CoV-2-viruksen selättämiseen hyödynnettiin myös oppeja aiemmasta, vuoden 2003 sars-CoV-1-epidemiasta. Silloin tutkittiin niin taudin etenemistä kuin viruksen rakennetta ja toimintamekanismia. Nyt osattiin siis heti käydä tietyn piikkiproteiinin kimppuun, kun rokotekehitys polkaistiin käyntiin. KORONAKRIISIN JÄLKEISESSÄ Suomessa on otettava rohkeasti askelia uusiin suuntiin. Terveysala on yksi nopeimmin kasvavista toimialoista globaalisti, ja meillä on paljon kansainvälisen tason osaamista. Meillä on edellytyksiä onnistumisiin, mutta terveysalan innovaatioiden menestystarinoita voisi olla enemmänkin. Mitä siis pitäisi seuraavaksi tehdä? Vahva terveysalan innovaatioekosysteemi on riippuvainen yliopistojen, terveydenhuollon ja yritysten tiiviistä ja toimivasta yhteistyöstä. Yhteistyön mahdollistamiseksi terveysalan osaamiskeskuksille, kuten kansalliselle syöpäkeskukselle, neurokeskukselle ja lääkekehityskeskukselle, on turvattava pitkäjänteinen perusrahoitus, jotta niiden potentiaali saadaan täysin hyödynnettyä. 12 KEMIA 2/2021 Anne Partanen ROKOTTEIDEN TYYPILLINEN tutkimus- ja tuotekehitys- OSAAMISPOHJAA JA kansainvälisiä verkostoja tulee vah- vistaa, jotta laajoihin yhteiskunnallisiin haasteisiin voidaan varautua. Sote-tietoaltaat ja niiden toisiokäyttö terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa on keskeinen osa Suomen kilpailukykyä. On tärkeää jatkaa panostuksia mahdollistavaan lainsäädäntöön ja toteuttaa pikaisesti tarvittavat lainsäädännölliset uudistukset, jotta kilpailukykyämme ei hukata. Sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomaisen Findatan resurssit pitää turvata. Toivon, että muutaman vuoden kuluttua voimme sanoa koronapandemian olleen käännekohta, jonka jälkeen terveysalan innovaatioympäristöä on kehitetty yhä enemmän yhdessä kaikkien sidosryhmien kanssa.  Pekka Ihalmo Kirjoittaja on filosofian tohtori (biokemia), joka toimii lääkeyritys Janssen Finlandin yhteiskuntasuhdejohtajana. Janssen Finland on osa Johnson & Johnsonia.

Jokainen vastaaja palkitaan Osallistu Kemia-lehden lukijatutkimukseen! Mitä mieltä olet Kemia-lehdestä? Entä tämän numeron sisällöistä? Millaisia juttuja haluaisit lukea? Vastaa lukijakyselyyn ja osallistu lehden kehittämiseen! Mielipiteesi on meille arvokas, olitpa uusi tai pitkäaikainen lukija. Jokainen vastaaja saa kiitoslahjan. Vastaamalla osallistut myös upeiden palkintojen arvontaan. Pääpalkintona arvomme vastanneiden kesken suomalaisen Lifa Airin henkilökohtaisen 6G Cool -ilmanpuhdistimen (arvo 199 euroa). Pieni, kaulassa kannettava laite muodostaa käyttäjänsä hengitysvyöhykkeelle puhtaan ilman tilan. Uutuuslaite suodattaa tehokkaasti ilman epäpuhtauksia viruskokoluokan partikkeleihin asti. HEPA-suodatin pysäyttää yhdessä PECO-teknologian kanssa hiukkaset 0,01 mikroniin asti. Laite eliminoi yleiset virukset ja bakteerit. Arvomme lisäksi kaksi 50 euron lahjakorttia Pure Wasten verkkokauppaan. Pure Waste on erikoistunut vastuullisesti valmistettuihin kankaisiin ja vaatteisiin. Kaikki Pure Wasten tuotteet valmistetaan 100-prosenttisesti kierrätetyistä kuiduista. Kiitokseksi osallistumisesta pääset kokeilemaan BookBeat Premiumia maksutta kuukauden ajan (arvo 19,99 euroa). Etu on voimassa kaikille uusille BookBeat-käyttäjille. BookBeat on Suomen suosituin äänikirjapalvelu, jossa voi kuunnella ja lukea yli 200 000 ääni- ja e-kirjaa. Kyselylomakkeen loppuun asti täyttäneet saavat koodin, jolla edun voi lunastaa. Vastaa kyselyyn viimeistään 15. huhtikuuta 2021. Nettilomakkeen täyttäminen vie 10–15 minuuttia. Lämpimät kiitokset jo etukäteen! Pääset vastaamaan kyselyyn osoitteessa https://q.surveypal.com/Kemia KEMIA Kemi

T I Nli S I M uo K E äntöp tellään kä esi ssa n a j eja r Sa istie matt kem kosamallisia kak pätav sia. ja e rastuk har Ida Koskinen eläytyy tunnelmaan The Voice of Finland -laulukilpailussa. ”Esiintymislavalla voin olla täysin oma itseni”, kemianopiskelija sanoo. IDA KOSKINEN • Syntynyt Lappeenrannassa vuonna 1998. • Kahdeksan laudaturin ylioppilas Lappeenrannan Lyseon lukiosta 2018. • Kemianopiskelija Helsingin yliopistossa 2018–. • Tutkimusavustaja yliopiston Kemianluokka Gadolinissa 2018–. • Harrastaa musiikkia ja toimii Kumpulan opiskelijateatterijärjestössä. • Tekee TikTok-videoita käyttäjänimellä @tuutuska. • Osallistuu vuoden 2021 The Voice of Finland -laulukilpailuun. 14 KEMIA 2/2021

Ida Koskisella on ANNI TURPEINEN Selvät sävelet Helsingin yliopiston opiskelija Ida Koskinen, 22, hääräsi viime syksynä yliopiston tiedeluokassa Gadolinissa opettamassa eskari-ikäisiä kemistinalkuja, kun luokan ovi äkkiä kävi. Sisään paukkasi tunnettu tv-juontaja Heikki Paasonen. Työhönsä keskittynyt ohjaaja ei tätä kuitenkaan huomannut. Lopulta Paasonen kopautti naista olalle ja ojensi hänelle kutsun The Voice of Finland -laulukilpailuun, johon hän oli aiemmin lähettänyt hakemuksen. ”Putosin järkytyksestä suorilta jaloilta lattiaan”, Koskinen myöntää nauraen. Juontaja joutui keräilemään pöllämystyneen opettajan permannolta ennen kuin tunti saattoi jatkua. Siinä kohtaa Paasonen pyysi päästä tutkimuksen tekijäksi muiden joukkoon. Sehän sopi, ja mies sai päälleen valkoisen laboratoriotakin, nenälleen suojalasit ja käteensä koeputken ja pipetin. Hetkeksi häiriintynyt tieteellinen koe lähti taas etenemään. Innokkaat oppilaat pipetoivat putkeensa ensin punaista, sitten keltaista, vihreää ja lopuksi sinistä sokeriliuosta. Lopputuloksena syntyi hieno sateenkaari. ”Koska liuokset ovat erivahvuisia, ne eivät sekoitu toisiinsa vaan pysyvät omina kerroksinaan”, ohjaaja selvitti ilmiön kemiallista taustaa. ”Saako tämän juoda?”, keskimääräistä isompi vieraileva opiskelija halusi tietää, mutta Koskinen oli jo tilanteen tasalla ja palautti juontajan tomerasti ruotuun.   Kemistin kääntöpuolella muusikko vai muusikon kääntöpuolella kemisti? ”Onneksi ei tarvitse valita, otan molemmat!”, Ida Koskinen hihkaisee. Saku Tiainen Ilo kantoi kotisohville The Voice of Finland -kilpailu starttasi television neloskanavalla tammikuussa. Kisassa etsitään uusia laulutähtiä suomalaisen kevyen musiikin taivaalle. Mukaan pääsy oli Koskiselle unelmien täyttymys. Kemianopiskelijan esiintymisvuoro koitti heti ensimmäisessä, ennakkoon nauhoitetussa lähetyksessä. ”Hermostutti ihan valtavasti. Se oli niin iso tilaisuus tulevaisuuden kannalta ja paljon pelissä”, hän huokaa. Hermoilu ei kuitenkaan näkynyt, kun Koskinen heläytti lavalla Oops, I did it again ja valloitti yleisön jazzahtavalla tulkinnallaan Britney Spearsin hittibiisistä. Aniliininpunaiset kutrit ja laulun ilo tavoittivat myös kotisohvien katsojat. Se ei silti vielä riitä. KEMIA 2/2021 15

Kyytiä stereotypioille ”Kadotin hetkeksi rohkean ja persoonallisen Idan ja aloin hakea itseäni arvosanojen kautta. Jokainen virhe kokeessa oli pieni maailmanloppu ja elämä pelkkää suorittamista”, hän muistelee. Ylioppilaskirjoituksissa virheitä ei tullut: nuori nainen nappasi vuonna 2018 komeat kahdeksan laudaturia. ”Silloin koin saavuttaneeni jotain hienoa, mutta nykyisin en kaipaa älläkuningattaren leimaa enkä edes enää ole sellainen.” Yliopistossa hänestä on jälleen kuoriutunut peloton persoona, joka tahtoo rikkoa kympin tyttöyden stereotypioita myös ulkonäöllään. ”Ihminen voi olla millainen vain ja näyttää miltä vain, eikä se sulje mitään ovia. Kemianopettajalla voi olla pinkit hiukset, lävistyksiä ja kädessä mikrofoni”, paaluttaa Koskinen, joka on jo lakannut miettimästä, mitä hänestä ajatellaan. ”Pitää elää itseään varten ja tehdä asioita, jotka saavat iloiseksi. Niin kauan kuin omat valinnat eivät vaikuta ympäristöön negatiivisesti, ne eivät ole muilta pois. Häpeä on aivan turha tunne.” Tuleva kemianope tekee nettiin TikTok-videoita, joissa hän esimerkiksi antaa vinkkejä ylioppilaskirjoituksiin, kertoo opetustyössä sattuneista kommelluksista ja kuvailee tietysti myös Voice-kilpailun tapahtumia. Koskisella on suositussa sovelluksessa jo yli 15 000 seuraajaa, ja määrä kasvaa koko ajan. Ida Koskisen laulun lahjat ovat kodin peruja. Hänen molemmat vanhempansa ovat ammattimuusikoita, ja tytär on viettänyt koko lapsuutensa musiikkiopistossa, jossa hän on opiskellut lukuisia instrumentteja pianosta baritonitorveen ja trumpetista tuubaan. Nuoren naisen luonnetta hallitsevat uteliaisuus ja tiedonjano. ”Olen aina halunnut osata kaiken ja tietää kaikesta kaiken”, hän virnistää. Tiedonhalu sai pienen Idan ihastu- Ihan paras myötä-jeesfiilis maan luonnontieteisiin jo varhain. Tyt- Ida Koskisen laudaturkavalkadi olisi tö ahmi luontodokumentteja ja ava- avannut hänelle portin useaan yliopisruusohjelmia ja kaavaili tulevaisuuden toon ja moniin tiedekuntiin. Kemia vei ammatikseen tähtitieteilijää. voiton erityisesti kokeellisuutensa an”En vieläkään tiedä, kummasta pi- siosta. dän enemmän, kemiasta vai fysiikasHän ei silti halua nostaa kemiaa ylitta. Siksi valitsin matemaattis-luonnon- se muiden vaan arvostaa kaikkia luontieteellisen tiedekunnan nontieteitä yhtä lailla. opettajalinjan, eli minus”Luonnontieteet ovat ”Olen aina ta tulee kemian, fysiikan aineina maailmankatsohalunnut ja matematiikan opettaja.” muksellisia ja laajasti anaLappeenrannan Lyseon tietää kaikesta lysoivia. Minulle on luonlukion käynyt Koskinen tevaa etsiä ratkaisuja ja kaiken.” kuului luma-ryhmään, vastauksia loogisen päätjonka opinnoissa luontelyn keinoin ja fysikaalisnontieteitä ja matematiikkaa painotet- ten ilmiöiden pohjalta.” tiin. Hän oli koulussa huippuhyvä, jopa Tutkijaksi hän ei kuitenkaan ainaniin, että sairastui lopulta ”täydellisyy- kaan toistaiseksi mieli. den tavoitteluun”. ”Minulla on tarve jakaa luonnontie16 KEMIA 2/2021 Pinja Tolvanen Kilpailun tuomaristo kuuntelee esitykset selin laulajiin. Jotta kokelas selviäisi jatkoon, ainakin yhden tuomarin neljästä pitää kiinnostua tästä niin, että kääntää tuolinsa kohti estradia. Koskisen huojennukseksi kääntyjiä oli peräti kolme. Se tarkoitti, että hän sai valita yhden heistä valmentajakseen matkalla kohti kisan seuraavia etappeja. ”Valinta oli helppo. Maija Vilkkumaa on pitkään ollut minulle yksi tärkeimmistä musiikillisista idoleista. Lukiossa kirjoitin hänen teksteistään monta äidinkielen ainettakin”, Koskinen hymyilee. ”Maija osoittautui hyvin sydämelliseksi ihmiseksi, joka korostaa, että jokaisen kannattaa olla uskollinen itselleen. Aitous välittyy aina ulospäin positiivisessa valossa.” Koskinen suoriutui menestyksekkäästi myös kisan kakkoskierroksesta. Maaliskuun 21. päivänä nähtävässä jaksossa paljastuu, eteneekö hän aina kilpailun huipentaviin suoriin lähetyksiin, joiden aika on huhtikuussa. teellistä maailmankatsomustani eteenpäin”, hän perustelee. Se tapahtuu luontevimmin juuri opettajan ammatissa. ”Parasta opettajuudessa on se, kun voi auttaa toista ymmärtämään jotakin ilmiötä paremmin. Kaikkia eivät luonnontieteet kiinnosta, ja se on ihan ookoo. Luonnontieteellistä ajattelua voi silti soveltaa monilla muillakin elämänalueilla.” Koskisella itsellään oli erinomainen kemianopettaja niin yläkoulussa kuin lukiossakin. Elävimmin hänelle jäivät mieleen juuri laboratoriokokeet ja ilmiöiden todistaminen käytännössä. ”Ne ovat parasta edelleen. Rakastan laboratoriossa tehtäviä harjoitustöitä, vaikka ne kurssit ovatkin minulla vielä kesken.” Onnistumisen tunteita tuottaa myös kinkkisen laskutehtävän ratkaiseminen. ”Sama tunne tulee silloinkin, kun saan jonkun toisen ymmärtämään vaikean asian, ilmiön tai laskun. Se on sellainen myötä-jeesfiilis”, Koskinen nauraa. Opettamista hän on päässyt harjoittelemaan Kemianluokka Gadolinissa opintojensa alusta lähtien. Luokka on

”Luonnontieteet ovat aineina maailmankatsomuksellisia ja analysoivia”, Ida Koskinen sanoo. ”Haluan tehdä musiikkia ammatikseni, kirjoittaa omia biisejä ja myös esittää niitä, mutta haluan myös opettaa luonnontieteitä.” Koulumaailmassa työskentelyäkin Koskinen on päässyt jo kokeilemaan hoitamalla sijaisuuksia sekä yläkoulussa että lukiossa. ”Tähänastisten kokemusten perusteella tykkään molemmista.” Kaikkein eniten viehättävät kuitenkin popularisoitu tiedekasvatus ja nonformaali oppiminen ja sellaisen opettaminen. ”Yksi esimerkki on Heurekan tiedeteatteri, jossa olen ollut yhden kesän mukana. Se oli mahtavaa”, hän kehuu. ”Haluaisin myös tutkia, miten tiedekasvatus ilmenee lastenmusiikissa. Ylipäätään kaikki sellainen opettaminen, joka tähtää innostamiseen eikä niinkään teoreettiseen oppimiseen, kiinnostaa minua.” ”Älä tuijota kiintiöitä” osa Luma-keskus Suomen tiede- ja teknologialuokkatoimintaa. Ennen korona-aikaa hän ohjasi eriikäisiä oppilasryhmiä pari, kolme kertaa viikossa. Tätä nykyä opetustuokiot pidetään pääosin verkossa. Toiminnallisessa oppimisympäristössä kemiaa opiskellaan nimenomaan tekemällä kokeita itse. Kemianluokan syvempänä tarkoituksena on lisätä oppiaineen kiinnostavuutta ja tulevien opiskelijoiden tietoisuutta alan laajuudesta ja mahdollisuuksista. ”Gadolin on oppimisympäristö, jollaista olisin itse aikoinani kaivannut.” Sateenkaarien lisäksi Koskinen on opettanut lapsille esimerkiksi hiilidioksidikuplien tekemistä kuivajäästä. ”Kokeessa laitetaan kuivajäätä imupulloon, johon liitetään letku. Letkun päätä kastetaan saippuaan, ja kun pullon pään peittää kädellä, kuivajäästä sublimoituva hiilidioksidi ja vesiutu täyttävät saippuakuplat. Se näyttää tosi kivalta.” Tärkeintä on innostaminen Ida Koskisella on takanaan pian kolme opiskeluvuotta. Kandin paperit häämöttäisivät periaatteessa näköpiirissä Lukiosta tänä vuonna valmistuvia nuoria Ida Koskinen kannustaa pohtimaan tulevaisuuden vaihtoehtonaan myös luonnontieteitä. Jo siksikin, että ne tuensi vuonna, mutta aktiivinen nainen kevat monen muun aineen opiskelua. ”Lisäksi neuvoisin olemaan tuijottaei ota asiasta ”liikaa paineita”. ”Käytin lukionkin suorittamiseen matta liikaa yliopistojen ensikertalaisneljä vuotta, koska halusin opiskel- kiintiöitä. Jos joku ala yhtään kiinnostaa, kannattaa kokeilla.” la laajasti ja osallistua Joskus voi käydä niinkoulun monipuolisiin ”Parasta kin, että luonnontieteet projekteihin ja erilaisiin musiikki- ja teatteripro- opettajuudessa vievät mennessään, eikä duktioihin.” niitä lukeva enää haluaon se, kun voi kaan siirtyä esimerkiksi Sama pätee hänen akateemiseen opintovaiheelääketieteelliseen tiedeauttaa toista seensakin. Pänttäyksen ymmärtämään.” kuntaan. ohessa tuleva kemisti ”Kemian ja muiden tekee paljon muutakin. luonnontieteiden alalla Hän on ollut mukana muun muassa on myös paljon työmahdollisuuksia”, Kumpulan kampuksen opiskelijateat- Koskinen huomauttaa. terissa ja puhallinorkesterissa. ”Vaikka itse tahdonkin tehdä työk”Esiintyminen on minulle spontaani seni myös musiikkia, ymmärrän, että tapa ilmaista itseäni, ja lavalla on jän- musiikkiala on epävarma. Kemistinä nityksestä huolimatta vapautunut fiilis. voin työllistyä moneen paikkaan ja piSaa revitellä, eikä tarvitse miettiä, otan- tää musiikinkin elämässäni.” ko liikaa tilaa tai pidänkö liikaa ääntä. Sitä monipuolinen nainen ei osaa saOlen sen verran puhelias, että normaa- noa, missä hän näkee itsensä viiden tai liarjessa itseään täytyy vähän hillitä”, kymmenen vuoden päästä. Eikä tarvitKoskinen naurahtaa. sekaan. Hän ei näe yhtään syytä, miksei mu”Elämässä ei tarvitse olla vain yhtä siikkia ja luonnontieteitä voisi yhdistää intohimoa, vaan niitä voi olla monia. tulevaisuuden elämänuraksi. Kaikkea voi kokeilla ja yhdistää, jos ”En voisi luopua kummastakaan ja niin haluaa.”  olen onnellinen, että voin valita molemmat”, hän sanoo. Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. KEMIA 2/2021 17

AJANKOHTAISTA   Koronaviruksen paljastavan suomalaisen puhallustestin tuotanto pääsee kohta käyntiin. Sen sijaan koronakoirien ura on katkolla keskeneräisen tutkimuksen takia. ANNI TURPEINEN Tepcompin tehtaassa Turussa odotettiin maaliskuun alussa sormi napilla koronan puhallustestien tuotannon aloittamista. Tamperelaisen Deep Sensing Algorithms Oy:n (DSA) kehittämän testin lanseeraus jumitti keskeneräisten kliinisten kokeiden takia. Tutkimuksen ensimmäinen vaihe oli viety päätökseen jo syksyllä. Kakkosvaiheessa tarvittiin vielä parisataa henkeä hönkäisemään testiputkeen. ”Kyllä tämä turhauttaa. Korona riehuu, mutta me emme ole saaneet riittävää määrää koehenkilöitä”, DSA:n toimitusjohtaja Pekka Rissanen kuvasi tunnelmiaan. Kliininen koe on toteutettu Alankomaiden Maastrichtissä, jossa väkeä oli tiputellut puhalluspisteisiin vain muutaman hengen päivävauhtia. ”Hollannissa on ollut ulkonaliikkumiskielto. Ja vaikkei olisikaan, ihmiset välttävät turhia kontakteja.” Viikkoa myöhemmin Rissasella on iloisia uutisia: ”Tavoiteltuihin päiväkohtaisiin lukuihin päästään 8. maaliskuuta alkavalla viikolla, sillä mukaan saadaan potilasvirtaa julkisen terveydenhuollon puolelta. Nyt pitäisi olla mahdollista hoitaa tarvittava määrä testejä.” Raportit ovat viimeisiä tuloksia vaille valmiit. Varastot ovat täynnä komponentteja, joten sopimusvalmistaja Tepcomp pääsee aloittamaan työt heti, kun tutkimus on hoidettu alta pois. ”Ensimmäinen laatikollinen valmiita laitteita lähtee Hollantiin, koska siellä tutkimusta on tehty. Seuraavat Espanjaan, muutamaan arabimaahan, Aa18 KEMIA 2/2021 siaan ja Karibialle – ja tietenkin Suomeen”, toimitusjohtaja linjaa. Tähän asti olemme olleet valtavirran ulkopuolella.” Löytää muunnoksetkin Jatkuuko koirien työ? Puhallustestejä menee aluksi sairaanhoitopiirien ja lentoasemien käyttöön, myöhemmin myös esimerkiksi hotelleihin ja ravintoloihin. DSA:n testi etsii ihmisen uloshengityksestä tiettyjä koronainfektiolle tyypillisiä aineenvaihduntatuotteita. Kun ihminen puhaltaa testiputkeen, sen nanosensorit tunnistavat orgaanisia yhdisteitä, joiden kokonaisprofiilin analysoi tekoälyyn pohjautuva koneoppiva algoritmi. Koronasairaalla on uloshengitysspektri, joka poikkeaa terveen tai tavallista flunssaa potevan ihmisen spektristä. Koska puhallustesti ei perustu viruksen tunnistamiseen, se ei myöskään välitä siitä, onko virus mutatoitunut vai ei. ”On todettu, että koronarokotteet tepsivät myös esiintyneisiin virusmuunnoksiin. Se tarkoittaa, että meidän testilaitteemmekin erottaa myös nämä koronapositiiviset.” Ison-Britannian terveysviranomainen julkaisi maaliskuun alussa oman tarjouspyyntönsä puhallusilmasta tehtävälle covid-19-diagnoosille. Pekka Rissasen luotsaama DSA valmistautuu vastaamaan kutsuun. ”Kyseessä on globaalisti ensimmäinen kerta, kun jonkin maan viranomainen alkaa itse aktiivisesti hakea tämän teknologian tuotteita. Maailman ensimmäisten nelijalkaisten virustestien, Helsinki-Vantaan lentoaseman koronakoirien ura on puolestaan katkolla. Koirat hoitavat työtään huhtikuun loppuun asti, mutta sen jälkeen tulevaisuus on auki. ”Jatko riippuu koronatilanteesta, matkustusrajoituksista ja rahoituksesta sekä tutkimuksen tuloksista”, kertoo projektisuunnittelija Soile Turunen startup-yritys Nose Academy Oy:stä. Lentokentän koirat ovat osa Helsingin yliopiston johtamaa laajaa covid19-hanketta, jossa paneudutaan muun muassa uuden koronaviruksen aiheuttamaan taudinkuvaan, immuunivasteeseen, genetiikkaan ja patogeneesiin. Helmikuussa voimaan astuneesta tartuntatautilain muutoksesta jätettiin pois lakipykälämuotoilu, joka olisi mahdollistanut virkakoirien käytön koronakoirina. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan koirien kyvystä tunnistaa positiiviset näytteet luotettavasti ei ole tarpeeksi näyttöä. Nose Academyn projektipäällikkö Susanna Paavilainen pitää päätöstä valitettavana, joskin ymmärrettävänä. ”Koska tutkimus on kesken, meillä DSA:n testilaite antaa tuloksen parissa minuutissa. DSA Oy Puhallustesti pian markkinoille

Koronakoira E.T. ja sen ohjaaja Anette Kare muodostavat yhden lentokentällä toimivan työparin. Jukka Pätynen Elämää sometähtinä Koronakoirat osoittaneet kymmeniä tartuntoja ”Mä joka päivä töitä teen. Joka ainoa päivä yhdeksi mä meen.” Näin voisi mietiskellä konkarikoronakoira Kössi, joka aloitti matkustajanäytteiden nuuskimisen Helsinki-Vantaan lentokentällä jo syyskuussa. Todellisuudessa espanjanvinttikoira ei sentään työskentele ihan joka päivä vaan viettää viikonloput vapaata kotikoiran elämää. Myös loma-ajoista on työpaikan kanssa sovittu. Joka tapauksessa Kössi ja sen kollegat, valkoinen paimenkoira E.T. ja labradorinnoutajat Kosti ja Rele ovat hais- telleet kentällä jo noin 7 000 näytettä ja ilmaisseet joukosta nelisenkymmentä positiivista löytöä. Koirien työpaikkana toimii lentokentän 2B-tuloaulan hajuasema. Siellä on kolme asiakaspaikkaa, joista jokaisessa on oma näyteluukku. Lennoilta saapuvat ihmiset pyyhkivät kainaloitaan ja niskaansa harsopyyhkeillä ja laittavat ne sitten purkkiin. Näyteluukusta purkki ohjataan koiran haisteltavaksi. Analysoinnissa ei kauaa nokka tuhise: tulos on selvillä kolmessa minuutissa. ei ole virallista todistusta eikä vertaisarvioitua artikkelia koronakoirien herkkyydestä ja tarkkuudesta.” Koiria koronatestereinä on kyllä tutkittu myös ainakin Ranskassa, Britanniassa, Chilessä ja Libanonissa. Saatavilla on vertaisarvioitujakin tutkimuksia, mutta Suomen viranomaiset kaipaavat kotimaista aineistoa. Nuuskuttelun lopputulema on siis toistaiseksi epävirallinen testitulos, jonka perusteella tartuntaa ei voida sulkea pois. ”Kun tutkimustulokset ovat mustaa valkoisella, viranomaiset voivat arvioi- da koirien käyttöä koronatestaajina uudelleen”, Turunen uskoo. Varmennettuja tuloksia odotetaan kesän aikana. Toiveissa laajentuminen Paavilainen toivoo, että virallistamisen jälkeen voitaisiin aloittaa laaja projekti, jossa olisi mukana useita kymmeniä käsi- ja jalkapareja. Tällöin menetelmää olisi mahdollista laajentaa koko Suomeen ja ehkä maailmallekin. ”Olemme saaneet yhteydenottoja joka maanosasta. Viimeksi tuli kysely Kliinisen yksitoikkoista toiminta ei ole. ”Joskus näyteluukusta pistää esiin koiran nenä. Niitä kiinnostaa, minkälainen asiakas vuorossa oikein on”, projektisuunnittelija Soile Turunen kertoo. Karvaiset analysaattorit ovat jo tottuneet julkkiselämään, loputtomiin rapsutuksiin ja valokuvaamiseen. Moni haluaa muiston poikkeuksellisista testaajista. ”Koirat ovat rutinoituneita poseeraajia ja sometähtiä. Sen verran diivoja niistä on tullut, että ne ihan odottavat fanilaumojaan”, Turunen nauraa. Jos koira vainuaa näytteestä koronaviruksen, jokainen reagoi tavallaan osoittaakseen, että nyt löytyi se, mitä etsitään. ”Kössi raapii etutassullaan purkin vieressä, E.T. työntää nenänsä purkkiin ja jähmettyy. Kosti ja Rele istahtavat purkin eteen.” ”Koiratestien” herkkyys todettiin koulutusvaiheessa sataprosenttiseksi. Koirat siis löysivät jokaisen radalle asetetun positiivisen näytteen. Kuonojen tarkkuus ei ole aivan yhtä hyvä. Joskus koirat ilmoittavat positiiviseksi näytteitä, jotka pcr-testi osoittaa negatiivisiksi. Hajukoirat nuuskivat noin tunnin kerrallaan. Sitten karvakorvat saavat parin tunnin tauon, jolloin ne pääsevät lenkille tuulettamaan hajunystyränsä ja lepäilemään taukotiloissa. Brasiliasta, jossa kestää pitkään ennen kuin väestö on rokotettu.” Koronakoirille olisi käyttöä terveysasemien ja lentokenttien lisäksi satamissa ja muissa rajanylityspaikoissa sekä työmailla. Kriittisillä alueilla koirat nopeuttaisivat seulontaa, lyhentäisivät testausjonoja ja vapauttaisivat terveydenhuollon ammattilaisia tärkeämpiin tehtäviin. ”Vaikka viitisenkymmentä koronakoiraa nostaisi esimerkiksi Uudenmaan testauskapasiteettia merkittävästi.” Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. KEMIA 2/2021 19

UUTISIA Lisää uutisia: www.kemia-lehti.fi KEMIANTEOLLISUUDEN LIIKEVAIHTO LASKI 4,3 MILJARDIA VUONNA 2020 Vuodesta 2021 pelätään edellistä heikompaa Useampi kuin kaksi viidestä kemianteollisuuden yrityksestä uskoo tämän vuoden liikevaihtonsa supistuvan edellisvuodesta. Koronakriisi on kurittanut pitkittyessään vaihtelevasti kotimaista kemianteollisuutta. ”Osalla yrityksistä liikevaihto on jopa kasvanut, kun taas toiset ovat ajautuneet kysynnän laskiessa vaikeuksiin”, Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto kuvaa. Kemianteollisuuden teams-katsauksessa 3. maaliskuuta puhuneen Aallon mukaan alan kokonaisliikevaihto laski viime vuonna noin 4,3 miljardia euroa, mikä tarkoittaa 17 prosentin pudotusta edellisvuoteen. Liikevaihdoltaan kasvaneita aloja ovat muun muassa lääke- ja maaliteollisuus, supistuneita muun muassa öljynjalostus. Tuotannon kokonaisvolyymi pysyi suunnilleen ennallaan, ja uusien tilausten yhteisarvo jopa kasvoi ennätykseen vuoden 2020 lopulla. Vielä on aikaista sanoa, oliko kyseessä tilapäinen piikki vai enne käänteestä parempaan. ”Korona mutkistaa tilannetta edelleen, eikä vuodesta ole tulossa helppo. Tuoreessa jäsenkyselyssämme merkittävä osa yrityksistä ennakoi liikevaihtonsa supistuvan tänä vuonna.” Aalto peräänkuuluttaa koronarokotteiden tehokkaampaa jakelua kaikkia resursseja hyödyntämällä. ”Suomessa on käytetty vasta 75 prosenttia maahan tulleista rokotteista.” Hallituksen huhtikuisesta kehysriihestä Aalto odottaa vahvoja taloutta tukevia päätöksiä. ”Seuraamme tarkasti EU:n elpymisrahaston käyttöä. Nyt on elintärkeää edistää teollisia investointeja ja uuden teknologian käyttöönottoa.” Kemianteollisuuden vienti pienempää 2020 kuin 2019 Maaliskuussa 2020 kemianteollisuuden viennin arvo ylitti edellisvuoden vastaavan luvun. Sitten iski koronakriisi. Graafit: Kemianteollisuus ry. 1,4 2020 EUR Mrd 1 • Ala tarjosi vuonna 2020 noin 2 500 kesätyöpaikkaa, saman verran kuin edellisvuonna. • Työ- ja koronaturvallisuus alan yrityksissä on esimerkillistä. Kolme huonoa • Alan yrityksistä 49 % on tehnyt tai suunnittelee lomautuksia, 16 % irtisanomisia. • 43 % uskoo liikevaihdon 2021 laskevan edellisvuodesta. • 53 % uskoo, että rokoteaikataulun viivästyminen leikkaisi liikevaihtoa. Kolme viestiä päättäjille • Rokotekattavuus 80 prosenttiin heinäkuun loppuun mennessä. • Business Finlandille 200 miljoonan euron lisärahoitus. • Byrokratiaa vähennettävä, paikallista sopimista lisättävä. 0,8 Kemianteollisuus työllistää 0,6 0,4 0,2 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kemianteollisuus ja metsäteollisuus ovat Suomen johtavat Tavaravienti Lähde: Tulli vientialat 3.3.2021 18,0 14,0 12,0 Metsäteollisuus 10,0 Elektroniikka- ja sähkö Kemianteollisuus 8,0 Perusmetallit ja metallituotteet 6,0 Muut Koneet, laitteet Kulkuneuvot 4,0 2,0 0,0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Lähde: Tulli Koronakolhuista huolimatta kemia on säilyttänyt asemansa Suomen suurimpana vientialana, ”rinnan mitalla metsäteollisuutta edellä”. KEMIA 2/2021 3.3.2021 Kemianteollisuuden työpaikkojen määrä on pysynyt viime vuodet vakaana. Alan välilliset työllistämisvaikutukset ovat merkittävät, sillä 10 kemianteollisuuden työpaikkaa työllistää arviolta 18 henkeä muilla aloilla. Kaikkiaan alan lasketaan luovan Suomeen lähes 100  000 työpaikkaa. ”Tässä tilanteessa ei tulisi viedä eteenpäin lainsäädäntöhankkeita, jotka kasvattavat kustannuksia ja nostavat työllistämiskynnystä”, Kemianteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä sanoo. ”Juhlapuheissa innovaatiot ja tuotekehitys mahdollistavat talouden nousun, mutta käytännössä mahdollisuuksia heikennetään esimerkiksi kilpailukieltosopimuksia rajoittamalla.”  19 Liukuva vuosisumma, mrd. euroa 16,0 20 • Kemianteollisuuden kokonaistuotanto ja tilauskanta pitävät pintansa. ”Suomeen tarvitaan miljardiluokan ohjelma kestävän kasvun ohjelman osaksi. Näin tuetaan vihreää siirtymää ja pusketaan Suomea kohti ilmastotavoitteita.” 2019 1,2 Kolme hyvää 18 LEENA JOUTSEN

Tilaa uutiskirje: www.kemia-lehti.fi Kannettava ilmanpuhdistin kiinnostaa korona-aikana Hyvä lisäsuoja Lifa Air mainostaa laitteen kykenevän suodattamaan yli 99 prosenttia hengitysilman epäpuhtauksista, kuten viruksista, bakteereista, allergeeneista ja haitallisista orgaanisista yhdisteistä. Laitteen puhdistustehoa virusten ja muiden partikkeleiden osalta ovat testanneet Hongkongin yliopisto ja SGS. Lisäksi tutkimukset ovat käynnissä suomalaisessa testauslaitoksessa. ”Tulokset ovat olleet erinomaisia, mutta osa testeistä on vielä kesken.” Suomalaislaite perustuu hepa-suodatukseen (high efficiency particulate air filter) ja peco-teknologiaan eli valosähkökemialliseen hapettumiseen. VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin on pitänyt henki- Taskukokoinen, esimerkiksi kaulassa kannettava tai työpöydälle asetettava laite toimii lähietäisyydellä ja suodattaa kohdennetusti käyttäjänsä hengitysilmaa. tajienkin käyttöön.” Koronarokotusten eteneminen vähentänee aikaa myöten maskien tarvetta. Uppa kuitenkin uskoo, että niille riittää kysyntää myös tulevaisuudessa. ”Nyt on nähty, miten nopeasti tarve suojautumiselle voi kasvaa globaalisti.”  Lifa Air Suomalaisen Lifa Airin kehittämä henkilökohtainen ilmanpuhdistin on osoittautunut korona-ajan hittituotteeksi. Yritys ei paljasta tarkkoja myyntilukuja, mutta laitetta on markkinointipäällikkö Juha Upan mukaan valmistettu jo ”tuhansia kappaleita”. ”Kuluttajien vastaanotto on ollut oikein myönteinen ja palaute hyvää”, Uppa kertoo. 6GCool-niminen kannettava ilmanpuhdistaja tuli myyntiin tarkoitusta varten perustetussa kotimaisessa verkkokaupassa alkuvuodesta. ”Perinteisesti ilmanpuhdistimet ovat tarkoittaneet tiettyä tilaa puhdistavaa laitetta, mutta tämä laite muodostaa käyttäjälleen puhtaan ilman vyöhykkeen, missä tahansa hän onkin”, Uppa taustoittaa uutuuden herättämää kiinnostusta. lökohtaista puhdistinta periaatteessa hyvänä lisäsuojana esimerkiksi toimistotyöntekijöille. Hänen mukaansa on kuitenkin muistettava, että laite suojaa vain käyttäjäänsä eikä esimerkiksi estä tämän yskimien pisaroiden leviämistä muualle. Laitteen tulevaisuudennäkymät ovat Upan mielestä joka tapauksessa ”erittäin positiiviset”. Markkinoille ilmestyneet kilpailijatkaan eivät huoleta häntä. ”Emme ole kohdanneet yhtä tehokkaita laitteita tässä kokoluokassa.” FFP-suojilla kysyntää Lifa tuottaa myös kasvomaskeja ja hengityksensuojaimia. Viime keväänä Suomeen avattu tehdas työllistää toistasataa uutta työntekijää, jotka huolehtivat muun muassa maskien tärkeimmän osan eli suodattavan sisäkankaan valmistuksesta. Yritys on pystynyt vastaamaan suojainten kysyntään hyvin. ”Tällä hetkellä eniten kasvaa FFP-tasoisten suojainten menekki. Ne suojaavat tehok- kaasti myös käyttäjää itseään, ja moni Euroopan valtio on alkanut suositella niitä kulut- MERI HELLSTÉN Kirjoittaja on kemian opiskelija Helsingin yliopistossa. UUSI FIKSU FIKSU UUSI VAAKASARJA VAAKASARJA Ainutlaatuinen anturitekniikka Monipuoliset liitännät 5 vuoden takuu Elektroninen vesivaaka Intuitiivinen kosketuskäyttöliittymä suomenkielisenä Sisäinen viritysjärjestelmä (SCS-mallit) yhteyttä––vaihda vaihda parhaimpaan. OtaOta yhteyttä parhaimpaan. www.teopal.fi/tuotehakemisto/punnitus/laboratoriovaaka/ www.teopal.fi/tuotehakemisto/punnitus/laboratoriovaaka/ Katso Katso lisätiedotlisätiedot skannaamalla QR-koodi. QR-koodi. skannaamalla Asiakaspalvelu: Asiakaspalvelu: 09 8190 560 asiakaspalvelu@teopal.fi 09 8190 560 www.teopal.fi asiakaspalvelu@teopal.fi www.teopal.fi KEMIA 2/2021 21

UUTISIA Lisää uutisia: www.kemia-lehti.fi EUROOPAN KEMIKAALIVIRASTO: Kemikaalirajoitukset suojaavat miljoonia Haitallisten aineiden rajoittaminen tuo nelinkertaiset säästöt toiminnasta aiheutuviin kustannuksiin verrattuna, kertoo Euroopan kemikaaliviraston Echan tuore selvitys. EU:n kemikaaliasetuksen Reachin rajoitusmenettelyillä saavutetaan mittavia terveydellisiä ja taloudellisia hyötyjä. Tämä ilmenee Euroopan kemikaaliviraston Echan toteuttamasta Reach-rajoitusten vaikutusten arvioinnista. Rajoitusmenettely on yksi monista kemikaalisääntelyn työkaluista EU:ssa. Siinä aineen käyttö kielletään joko kokonaan tai jossakin käyttötarkoituksessa. Esimerkiksi useita muovinpehmentiminä käytettyjä ftalaatteja on vuosien varrella kielletty pikkulasten leluissa. Raportin mukaan haitallisten aineiden rajoittaminen poikii monin verroin enemmän hyötyjä kuin kustannuksia. Vuositasolla rajoituksilla voidaan säästää unionissa ainakin kaksi miljardia euroa, kun ne maksavat yhteiskunnalle puoli miljardia euroa. Pääosa rajoitusten kustannuksista syntyy, kun yritykset korvaavat haitallisia ai- neita turvallisemmilla aineilla tai teknologioilla. Osa hyödyistä vasta tulossa Raportissa on arvioitu sekä nykyisiä että Echan komiteoiden viime vuosina suosittamia mutta ei vielä voimaan astuneita rajoituksia. Osa hyödyistä on siis vielä toteutumatta. Kokonaisuudessaan laskettu hyöty toteutuu seuraavien 10−20 vuoden aikana. Tarkka aika riippuu käyttöön otettavista rajoituksista ja niiden siirtymäajoista. Rajoituksilla ehkäistään esimerkiksi erilaisia syöpiä, seksuaalisen kehityksen häiriöitä, allergisia iho-oireita ja astmaa. Esimerkiksi viisi miljoonaa unionin asukasta on herkistynyt tekstiili- ja nahkatuotteiden sisältämille kemikaaleille. Herkistävien aineiden rajoittaminen näissä tuotteissa vähentää heidän allergiaoireitaan, minkä lisäksi sillä estetään vuosittain 180 000 uuden henkilön herkistyminen. Tällä arvioidaan saavutettavan vuosittain ainakin 708 miljoonan euron säästöt. Lisäksi rajoituksilla estetään vuosittain 95 000 haitta-ainetonnin päätyminen ympäristöön. Myös lupamenettelyä on arvioitu Samankaltainen vaikutusten arviointi on julkaistu myös toisesta Reach-asetuksen keskeisestä työkalusta, aineen luvanvaraiseksi julistamisesta. Kemikaaliasetuksessa aineita voidaan rajoittamisen lisäksi lisätä niin sanottuun lupaluetteloon, jolloin niiden käytölle voi hakea EU-komission lupaa. Lupaa haettaessa riskit ja hyödyt punnitaan, ja lupa voidaan myöntää vain, jos aineelle ei vielä löydy turvallisempaa vaihtoehtoa. Lupamenettelylläkin on Echan arvion mukaan pystytty vähentämään merkittävästi terveys- ja ympäristöhaittoja. Samalla eurooppalaisen kemianteollisuuden kilpailukyvylle on hyvin tärkeää mahdollisuus aineen käytön jatkamiseen, jos tarve vaatii, arviossa todetaan. Luvanvaraisia aineita tai aineryhmiä on nyt 54. Näistä noin puolelle on haettu käyttölupaa yhteensä noin 200 tarkoitukseen. Puolelle luvanvaraisiksi listatuista aineista ei haeta käyttölupia, vaan ne korvataan. Rajoitusten piirissä taas on 72 ainetta tai aineryhmää. Pixabay EU:ssa käytössä 100 000 ainetta Kemikaaleille voidaan tarvittaessa näyttää keltaista tai punaista valoa eli kieltää ne joissakin käyttötarkoituksissa tai kokonaan. 22 KEMIA 2/2021 Kaikkiaan Euroopan unionissa on käytössä noin 100 000 eri ainetta, joista viidesosaa käytetään vuosittain yli tuhat kiloa. Vasta 500 aineen vaarat ja altistuminen tunnetaan perusteellisesti. Noin 10 000 ainetta on sellaisia, joiden vaikutuksista osa on kunnolla tiedossa. Vastaavasti 70 000 aineen vaikutukset ja altistuminen tunnetaan vielä heikosti. Kemikaalien maailmanlaajuisen tuotannon odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Viranomaisille on valtava haaste koota ajanmukaista tietoa kasvavasta ainemäärästä niiden turvallisuuden arviointia varten.  KATJA PULKKINEN

Tilaa uutiskirje: www.kemia-lehti.fi Helsinki Chemicals Forumissa kemikaaliturvallisuuden kärki pääjohtaja Bjorn Hansen arvioi Reach- ja CLP-asetusten toimivuutta. Puhujiin kuuluvat myös Euroopan kemianteollisuuden järjestön Ceficin puheenjohtaja Martin Brudermüller ja Euroopan ympäristökeskuksen pääsihteeri Jeremy Wates. Tärkeitä teemoja Paneelikeskustelujen teemoja ovat kansainvälisen kemikaali- ja jätestrategian uudistaminen, EU:n kemikaalistrategia, läpinäkyvä kemikaaliriskeistä viestiminen, haitallisten kemikaalien korvaaminen turvallisemmilla vaihtoehdoilla sekä kemikaaliturvallisuus tekstiilien koko arvoketjussa. Moderaattoreina pääsevät ääneen YK:n ympäristöohjel- EU:n ympäristökomissaari Virginijus Sinkevičius on huhtikuisen Helsinki Chemicals Forumin pääpuhujia. Euroopan komissio Helsinki Chemicals Forum -tapahtuma jäi viime vuonna koronapandemian takia kokonaan väliin, mutta tänä vuonna se järjestetään, poikkeuksellisesti kuitenkin verkossa. Konferenssi tarjoaa viisi paneelikeskustelua. Mikä fyysisten kohtaamisten puutteessa kenties hävitään, se kansainvälisyydessä voitetaan. Virtuaalisuus sallii ohjelman seuraamisen mistä päin maailmaa tahansa. Noin kolmenkymmenen huippuasiantuntijan joukossa on muun muassa EU:n ympäristökomissaari Virginijus Sinkevičius, joka esittelee puheenvuorossaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja sen kytkentöjä kemikaaliturvallisuuteen. Kemikaalivirasto Echan man Unepin edustajana Monika MacDevette, Euroopan komission Reach-yksikön apulaispäällikkö Otto Linher, Echan varapääjohtaja Jukka Malm, OECD:n johtava virkamies Eeva Leinala ja kansainvälisen Chemical Watch -julkaisun toimittaja Leigh Stringer. Huhtikuun 27.–28. päivinä järjestettävään tapahtumaan voi rekisteröityä ja sen ohjelmaan tutustua osoitteessa www.helsinkicf.eu.  TARJA GORDIENKO FORTUMIN JA NESTEEN SÄÄTIÖN APURAHOJEN HAKU VUODELLE 2021 Hygieenisen nesteenkäsittelyprosessin optimointia Fortumin ja Nesteen Säätiö myöntää apurahoja luonnontieteiden, teknillistieteiden ja taloustieteiden tutkimus-, opetus- ja kehitystyöhön energia-alalla. Säätiön painopistealueet ovat energian tuotanto ja energian käyttö sekä liikenteen energiaratkaisut. Haettavana on myös energiapolitiikkaan liittyvä EPRG – Fortum Neste Foundation Fellow -apuraha, joka mahdollistaa tutkimustyön Cambridgen yliopiston Energy Policy Research Groupissa. Hakuaika on 1.–16.4.2021. Tarkemmat hakuohjeet ja painopistealueet löytyvät säätiön kotisivuilta: www.fortumnestefoundation.fi Odotamme erityisesti hakemuksia liittyen ilmastonmuutoksen hillintään, energiajärjestelmien päästöjen vähentämiseen, joustavuuteen ja asiakasratkaisuihin, liikenteen uusiin vaihtoehtoihin sekä bio- ja kiertotalouden teemoihin. Rakenteiden uudistaminen kestävän kehityksen mukaisesti, poikkitieteellisyys ja sektorirajat ylittävät ratkaisut ovat niin ikään keskeisiä aiheita. Apurahahakemukset on lähetettävä säätiölle hakujärjestelmän kautta 16.4.2021 klo 24.00 mennessä. Linkki hakujärjestelmään löytyy kotisivuiltamme: www.fortumnestefoundation.fi Thinkflow Oy | Savirunninkatu 2 04260 Kerava | www.thinkflow.fi Lisätietoja tarvittaessa säätiön asiamieheltä: Risto Sormunen, officer.fortumnestefoundation@fortum.com

UUTISIA Lisää uutisia: www.kemia-lehti.fi Vain ihminen voi olla planeetan suojelija Kaisa Happosen ja Karri ”Paleface” Miettisen Ilmastotekokirja (WSOY) antaa uskoa siihen, että peliä ei vielä ole menetetty. Jokainen voi vaikuttaa siihen, että maailma pelastuu. Jo kirjan ulkomuoto kertoo, että tämä ei ole ihan tavallinen opus: Kannet ovat ruskeaa pahvia ja selkämys puuttuu kokonaan – ehkä siksi, että kirja olisi käytöstä poistuessaan helppo kierrättää. Kirjan tuotot ohjataan Luonto-Liiton ilmastotyöhön, ja kustantamo kompensoi kirjan hiilijalanjäljen lahjoittamalla rahaa Suomen luonnonsuojeluliitolle. Kirja kokoaa ympäristötietoa mutta myös ison joukon asiantuntijoita, ajattelijoita ja aktivisteja kertomaan, mitä voi, kannattaa ja pitää tehdä ympäristön tilan parantamiseksi ja ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi. Oman lukunsa saavat niin kasvissyönti, lentohäpeä kuin metsäkadotkin. Ilmastoaiheiden lisäksi kirja käsittelee monia muitakin ympäristökysymyksiä, välillä kärjistäen ja yksinkertaistaen, välillä lukijaa tehtävien kautta aktivoiden. Ainakaan laimeudesta kirjaa ei voi syyttää. Shoppaa vaatekaapissasi Esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden tärkeys havainnollistuu kirjassa niin, että il- Mainostaja, tavoita tehokkaasti ammattilaiset! Numero 3/2021 ilmestyy 29. huhtikuuta. Teemoina hyvinvointi ja kestävä kasvu. Erikoisjakelu: ChemBio 2021, virtuaalinen ennakkotapahtuma 28.4.2021. Lisäjakelu tuhansille kemian ja lähialojen ammattilaisille. Kysy lisää ja varaa paikkasi 9. huhtikuuta mennessä. seija.kuoksa@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9778 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. 040 770 3043 www.kemia-lehti.fi 24 KEMIA 2/2021 KEMIA Kemi Kaisa Happonen ja Karri Miettinen aktivoivat lukijaa ajattelemaan ja myös toimimaan, jotta maapallo pelastuisi. man hyönteisiä hukkuisimme kakkaan. Ylikulutusongelma kiteytyy pikamuotiin. Kirja kehottaa lukijaa tekemään shoppailuretken omaan vaatekaappiinsa ja löytämään sinne unohtuneet asut uudelleen. Kirja myös pohdiskelee ihmisen vinksahtanutta luontosuhdetta. Miksi näemme luonnon vain omaisuutena tai resurssina? Avaruustähtitieteilijä, emeritusprofessori Esko Valtaoja sanoo kirjassa näin: ”Maapallo on ainoa tuntemamme elävä planeetta, eikä sitä kannata vetää vessanpöntöstä alas. Keskenkasvuisinakin ihmiset, ja vain me, voimme olla koko planeetan ja sen kaiken elämän suojelijoita.”  ELINA SAARINEN EU-palkinto juhlistaa tuoteturvallisuuden innovaatioita EU palkitsee tuoteturvallisuuspalkinnolla yrityksiä, jotka ovat nähneet erityistä vaivaa asiakkaidensa suojelussa ja noudattavat tiukimpia standardeja. Palkintojen tarkoitus on tuoda näkyvyyttä yrityksille, jotka asettavat liiketoiminnassaan etusijalle kuluttajien turvallisuuden. Kilpailun ensimmäinen sarja on haavoittuvien kuluttajaryhmien suojelu ja toinen turvallisuuden ja uusien teknologioiden yhdistäminen. Ykkössarjassa palkinnosta voivat kilpailla yritykset, joiden tuotteet palvelevat esimerkiksi vanhuksia, nuoria tai vammaisia. Tuotteet voivat sopia myös koko väestön turvalliseen käyttöön. Jälkimmäisen sarjan palkinnot on tarkoitettu yrityksille, jotka ovat käyttäneet uusia teknologioita kuluttajaturvallisuuden parantamisessa. Ratkaisuihin voi sisältyä esimerkiksi verkkoon yhteydessä olevia ja tekoälyä hyödyntäviä kuluttajatuotteita, prosesseja ja mekanismeja. Kummassakin sarjassa palkitaan erikseen pk-yritykset ja suuret yritykset. Kilpailuun voi ilmoittautua 30. huhtikuuta asti. Lisätietoja saa osoitteesta https:// ec.europa.eu/product-safetyaward. 

TUOTTEITA JA PALVELUITA Ota yhteyttä: ilmoitukset@kemia-lehti.fi Keliberin litiumhanke harppasi eteenpäin Kokkolalainen Keliber Oy on saanut jättirahoituksen eteläafrikkalaiselta jalometallituottajalta Sibanye Stillwaterilta. Yhteensä 40 miljoonan euron rahoitus vauhdittaa huomattavasti Keliberin litiumkaivoshanketta, joka perustuu Kokkolan ja Kaustisen seudulta löydettyyn suureen litiumesiintymään. Keliberin tavoitteena on rakentaa litiumkaivoksen lisäksi rikastamo ja kemiantehdas, jossa litium jatkojalostetaan akkulaatuiseksi litiumhydroksidiksi. Yhtiö haluaisi päästä aloittamaan tuotannon vuonna 2024, jolloin litiumin kysynnän ennustetaan ylittävän tarjonnan. Litiumin menekin taustalla on sähköautojen yleistymisen lisäksi digitalisaation voimakas kehitys. Keliber on solminut sopimuksen hankkeen suunnittelu- ja hankintapalveluista sekä rakentamisen johtamisesta insinööritoimisto Sweco Finlandin kanssa.  ERGOLAB- JA SCHOOLLABLABORATORIOKALUSTEET Työpöydät • Hyllyt • Kaapit • Laatikostot • Vetokaapit KALUSTE PÄIVÄRINTA OY Keliber Oy Kemijärventie 88, 93800 Kuusamo Puh. 0400 386 710 Litiumia tarvitaan monessa käyttökohteessa. UUTISSÄHKEITÄ Haminaan suunnitteilla akkumateriaalitehdas Suomen Malmijalostus Oy kaavailee prekursoritehtaan perustamista Haminaan. Prekursoreilla tarkoitetaan litiumioniakun katodiaktiivimateriaalin esiastetta. Malmijalostuksen kumppanina hankkeessa on kiinalainen teknologiayhtiö CNGR, joka valmistaa prekursorimateriaaleja kotimaassaan kahdessa tuotantolaitoksessa. Projektissa tehdään parhaillaan kannattavuusselvitystä, jonka odotetaan valmistuvan kesään mennessä. Optitune kehittää joustavia näyttöjä Merckin kanssa Oululainen Optitune Oy on solminut yhteistyösopimuksen saksalaisen teknologiayhtiön Merck Groupin kanssa. Optitunen siloksaanikemiaan pohjautuvalle heijastamattomalle pinnoitteelle avautuu sopimuksen myötä laajat mahdollisuudet kansainvälisillä näyttömarkkinoilla. Optitunen pinnoite parantaa joustavien oled-näyttöjen käytettävyyttä, kestävyyttä ja optisia ominaisuuksia ja alentaa niiden virrankulutusta. Materiaali­ ja energia­ tehokkuus­ katselmoinnit Automaatio ja IT Hyödyke­ järjestelmät Muutos­ hankkeet Kemikaaliturvallisuus Järjestelmien integraatiot Laajennukset Talo­ tekniikka Tuotannon simulointi Teollisten investointien projektointi ja suunnittelu CELEBRATING 50 YEARS OF ENGINEERING +358 2 412 411 info@elomatic.com www.elomatic.com

UUTISIA TYTTÖJEN TIEDEKULMA Palstalla julkaistaan tyttöjen tekstejä luonnontieteellisistä aiheista. Musiikki on lääkettä aivoille MUSIIKKI TOIMII monelle tärkeänä tapana purkaa tun- Mikä juttu sytyttää? Mikä juttu sinusta on tämän lehden kiinnostavin? Äänestä suosikkiasi 12.4. mennessä osoitteessa www.kemia-lehti.fi > Kilpailut ja arvonnat. Äänestäjien kesken arvotaan yhteisen planeettamme suojeluun innostava Ilmastotekokirja. Numeron 1/2021 ykköseksi äänestettiin juttu Biohiili vaivuttaa hiilidioksidin Ruususen uneen, toiseksi EU taklaa mikromuovia – Kumirouheelle punainen kortti? ja kolmanneksi Rokote on lahja. Paketin Luonkos Oy:n kosmetiikkaa voitti Heta Räisänen. PALAUTETTA NUMEROSTA 1/2021 ”Biohiili vaivuttaa hiilidioksidin Ruususen uneen oli kirjoitettu sellaiseen muotoon, että sai lukemaan!” ”Mielenkiintoista tietoa uudesta teknologiasta, joka voi hillitä ilmastonmuutosta.” ”Juttu Carbon culture -startup-yrityksestä liittyy työhöni koko lailla suoraan.” ”Olen itsekin ollut testaamassa biohiilen tekemistä biokaasulaitoksen mädätteestä.” ”EU taklaa mikromuovia – Kumirouheelle punainen kortti? oli mielenkiintoinen ja kuva hieno.” ”Tekonurmikentät ovat useille jalkapallon harrastajille se ainoa pelialusta ja siksi kumirouheen tilalle pitää kehitellä ympäristöä ei-saastuttava vaihtoehto. Siinä suomalaiset voivat olla avainasemassa.” ”Rokote on lahja on sopivasti kantaa ottava pääkirjoitus.” ”Korona iski keskeneräiseen pöytään kiinnosti, ajankohtainen aihe.” ”Solumaataloudesta oli ilo lukea. Tulee turvallinen olo tietää, että ihmiset kuten Emilia Nordlund jaksaa uurastaa ja innovoida.” ”Ydinteknologia käy myös virusten kimppuun laajensi käsitystäni ydinvoiman käyttömahdollisuuksista.” ”Kemia tutuksi uudella verkkokurssilla oli juuri sitä, mitä koulutusalalla nyt pandemian aikana tarvitaan.” ”Suosikkini on Oikeuskemistit hoitivat leiviskänsä. Historia kiinnostaa.” ”Haasta meidät, Z-sukupolvi inspiroi kemiasta kiinnostunutta abiturienttia miettimään tulevaisuuden mahdollisuuksia!” 26 KEMIA 2/2021 MUSIIKIN ON todettu vaikuttavan positiivisesti myös hermostoon ja kehon hormonaaliseen toimintaan. Aivokuvantamistutkimuksessa todettiin, että musiikki vaikuttaa aivojen accumbens-tumakkeen erittämän dopamiinin määrään. Jos musiikki on kuuntelijalle mieluisaa, erittyy dopamiinia enemmän. Tämän reaktion vapauttamat tunnetilat vaihtelevat yksilöllisesti. Myös stressihormoni kortisolin määrä kehossa vähenee ja joidenkin kipulääkkeiden tarve voi pienentyä. Aivoinfarktitutkimuksen yhteydessä paljastui, että musiikilla on masennusta ehkäiseviä vaikutuksia. Aivosähkökäyrän perusteella on todettu, että musiikki näkyy muusikkojen aivoissa jopa rakenteellisina muutoksina. JOTKUT TUTKIMUKSET ovat myös löytäneet yhteyksiä musiikin harrastamisen ja matemaattisten kykyjen välillä. Musiikki on monelle suuri apu opiskellessa. Taustamusiikki saattaa  auttaa keskittymistä  siirtämällä  huomion pois  muusta  ympäristöstä. Monelle  paras vaihtoehto  on instrumentaalinen musiikki, sillä kappaleiden lyriikat voivat haitata keskittymistä.  ANNA HERRALA Kirjoittaja on Kangasalan lukion ensimmäisen vuoden opiskelija. Pexels Kerro mielipiteesi ja voita uutuuskirja! teita, rentoutua tai keskittyä.  Pirteä musiikki herättää ihmiset uuteen päivään, arjen melulta voi piiloutua kuulokkeiden taakse, ja iltaisin musiikki on hyvä keino valmistautua uneen. Musiikki  kulkee  kehossa ääniaaltoina  kuuloelinten kautta aivojen kuulokeskuksiin. Se aktivoi monia aivojen osia. Musiikkityylillä on yhteys siihen, miten musiikki vaikuttaa kehossamme. Nopea musiikki kiihdyttää sykettä ja kasvattaa valmiustilaa. Hitaalla musiikilla on rauhoittavia ja sykettä laskevia vaikutuksia. Mikä vain kuuntelijalle mieluinen musiikki voi kohentaa mielialaa. Eniten mielihyvää tuottaa kuuntelijan oman maun mukainen musiikki.

KEMIA 25 VUOTTA SITTEN NÄKÖKULMA Kemia-Kemi 2/1996 Uutta opiskelijavalinnoissa Kemian laitokset Oulussa, Joensuussa ja Teknillisessä korkeakoulussa ovat hioneet opiskelijavalinnoissaan uusia taktiikkoja. Oulun yliopiston kemian laitokseen pääsee syksystä 1996 lähtien vain valintakokeen kautta. Professori Risto Laitinen kertoo, että koe on tästä lähtien pakollinen ja antaa puolet maksimipistemäärästä. Lisäksi 15 parhaiten kokeessa menestynyttä saa paikan suoraan lähtöpisteistään riippumatta. Aiemmin sisäänpääsyyn ovat käytännössä riittäneet hyvät paperit. ”Ongelmanamme on ollut suuri kato opiskelijamäärissä. Jo lähtövaiheessa meidän on täytynyt hyväksyä noin 130 pyrkijää, jotta saamme sisään haluamamme 65 uutta opiskelijaa. Laitoksestamme valmistuu vuosittain kuitenkin vain 20–25 uutta kemistiä.” Joensuun yliopiston kemian laitoksessa käynnistyi syksyllä 1995 kemistitutkijan koulutusohjelma. Uuteen ohjelmaan pyrkivät osallistuvat samana päivänä sekä pääsykokeeseen että haastatteluun. - Kemian laitoksen johtajan, professori Tapani Pakkasen mukaan tutkijaohjelman valintamenettelyllä onnistuttiin seulomaan esiin joukko kemiasta todella kiinnostuneita opiskelijoita. Teknilliseen korkeakouluun Espoon Otaniemessä on ensi syksynä mahdollista päästä ylioppilastutkintotodistuksen perusteella. - TKK:n paperivalintaan voivat osallistua saman kevään ylioppilaat, joilla on pitkässä matematiikassa vähintään arvosana eximia cum laude approbatur. - - Kemian tekniikan koulutusohjelmaan hyväksytään tänä vuonna 90 uutta opiskelijaa, joista uudella menettelyllä 12, kemian tekniikan laitoksen esimies, professori Göran Sundholm selvittää. ”Seuraamme kokeilun onnistumista ja päätämme parin kolmen vuoden kuluttua jatkosta. Valintakokeet ovat joka tapauksessa jatkossakin keskeinen valintakriteeri.” LEENA LAITINEN Multimedia teollisuudesta Taloudellinen Tiedotustoimisto on teettänyt erityisesti koulujen käyttöön suunnitellun multimedian maamme teollisuudesta. CD-ROM-muodossa oleva Suomen teollisuus esittelee kahdeksan keskeisintä teollisuudenalaamme ja antaa tietoa Euroopan unionista, koulutuksesta, yrittäjyydestä ja kansantaloudesta. Laajimpiin Suomessa valmistettuihin multimedioihin kuuluva ohjelma sisältää mm. videoleikkeitä, tilastoja, hakemiston ja monivalintakysymyksiä vastauksineen. - - Ohjelmaa myy Inforviestintä Oy 140 markan omakustannushintaan. Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara. blogspot.com. Kuva: Ida Pimenoff On otsaa otsonaattoreilla SAIN HILJATTAIN hätkähdyttävän viestin. Markkinoilla on palvelu, joka aiheuttaa käyttäjälleen suuren terveydellisen riskin, eikä viranomaisilla ole riittäviä keinoja puuttua asiaan. Tuttuni oli desinfioinut kasvosuojia mutta unohtanut lieden päälle. Maskit kärähtivät kattilan pohjalle, ja asunto täyttyi sulaneen muovin savusta. Lähistöllä toimi yritys, josta säikähtänyt tuttavani kysyi konsteja ilman puhdistamiseen. Sieltä ehdotettiin keittiön otsonointia. Yritys vuokrasi tuttavalleni otsonointilaitteen ja antoi hänelle leväperäiset suulliset ohjeet. Siitä alkoi kauhutarina: ”KOTONA TEIPPASIN keittiön kiinni niin, että otsonointi tapahtui vain siellä, ja poistin näkösältä hedelmät ja elintarvikkeet. Mitään muuta suojausta minua ei neuvottu tekemään. Saamieni ohjeiden mukaisesti laitoin laitteen päälle ja menin ulos asunnosta. Kaksi ja puoli tuntia myöhemmin palasin sisään, suljin laitteen ja avasin ikkunan. En tuolloin hengittänyt sisään, mutta en esimerkiksi suojannut silmiäni, koska sellaista ohjetta en ollut saanut. Kun olin huomannut outoja oireita, silmien kirvelyä ja pientä hengitysvaikeutta, tajusin tarkistaa netistä, mitä tietoa otsonoinnista löytyy. Ja sehän ei ollut kivaa luettavaa. Yritys on toiminut otsonointilaitteen vuokratessaan moninkertaisesti niin THL:n, Työterveyslaitoksen kuin Tukesinkin ohjeistuksia vastaan. Meille on vuokrattu potentiaalisesti vaarallinen laite puutteellisin ohjeistuksin. Ei neuvottu tyhjentämään huonetta, ei neuvottu poistamaan elintarvikkeita, tekstiilejä ynnä muuta. Koko viikonloppu on mennyt kaikkien keittiön tarvikkeiden puhdistamisessa ja elintarvikkeiden tuhoamisessa. Silmäoireet ovat jatkuneet, joten käyn lääkärissä.” OTSONOINTILAITTEITA SAA vuokrata ja myydä ilman rajoitteita, sillä toiminta ei ole luvanvaraista. Firmat markkinoivat menetelmää täysin turvallisena. Viranomaiset eivät voi kuin antaa suosituksia ja ohjeistuksia. He varmaan samaistuvat tuttavani ajatuksiin: ”Niin tyhmä olo!”  ANJA NYSTÉN anja.nysten@gmail.com KEMIA 2/2021 27

Kysy ensin meiltä | At your service VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen PUMPUT JA KIINNITYSTARVIKKEET BUSCH VAKUUMTEKNIK OY BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers OTA YHTEYTTÄ PYYDÄ TARJOUS Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh. (09) 774 60 60 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups www.bpi-chempump.fi 09 - 272 6017 bpi@bpi-chempump.fi Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps Kompressorit – Compressors ULTRA CLEAR™ GLASS PANEL SYSTEM OUTSTANDING PERFORMANCE This special edition is equipped with a control panel made of black glass which includes the monitor and capacitive sensors. The Ultra Clear™ GP bench top / wall mounting systems are designed for maximizing space saving installations. Each system is equipped with economical state-of-the-art purification technology. Water quality with a resistivity of 18.2 MΩ-cm and a TOC level from 5-10 ppb far exceeds all reagent water quality standards including: ASTM Type 1, CLSI and ISO 3696 Type 1. All systems that include UV oxidization, TOC monitoring and ultrafiltration produce the highest possible water quality. These units deliver RNase-, DNase- and DNA-free water. Systems are also capable of producing purified water with endotoxin levels of < 0.001 EU/ml. The dispense flow rate of ultrapure water is up 2 l/min. The high resolution display indicates the water conductivity in µS/cm or resistivity in MΩ-cm with the corresponding water temperature. Cartridge changes are very simple and fast due to quick and easy access to the replacement parts. A single UV bulb is used for the oxidization of organic compounds and TOC measurement. Elomatic Oy DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh. (03) 871 540 info@dosetec.fi www.dosetec.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Suursäkkien täyttöasemat – Big Bag Filling Stations Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Vaa’at – Balances & Scales 2828 KEMIA 2/2021 Process & Energy Engineering Toimialat Kemian-, lääke-, biomassajalostus-, elintarvike- ja energiateollisuus. Tuotteet ja tuoteryhmät Projektinjohtopalvelut, tuotannonkehitys ja -tehostaminen, kustannusarviot, eri suunnitteluvaiheet, hankintapalvelut, asennusvalvonta, käyttöönottopalvelut, validointi Palveluiden osa-alueet Prosessi, laitos, sähkö, instrumentointi, automaatio, turvallisuus, puhdastilat, LVI, laserskannaus Toimipaikat Suomessa Turku, Tampere, Espoo, Jyväskylä, Oulu Ota yhteyttä Riinaan! Riina Brade, puhelin 050 302 3178 riina.brade@elomatic.com www.elomatic.com The energy saving operation mode enables the user to program the running cycles according to the real needs. The use of a single UV lamp results in much lower annual running cost compared to the competition. A flexible remote dispenser enables the user to dispense water where it is needed. A built-in automatic self-cleaning/sanitization mechanism extends the life of the ultrafiltration module. Pure water dispensing is made easy by simply activating the valve lever at the dispenser. A continuous flow of pure water is achieved by simply placing the draw-off lever in an upright position. Our new systems are available with special features such as volume control dispensing, a 24-hourcirculation mode and integrated RS 232 interface for data recording. Ultra Clear systems are delivered with the first set of all cartridges and filters. Typical Applications GP • AAS, routine Analysis, standard buffer, GC Typical Applications GP UV • HPLC, IC, GC and GC/MS, TOC analysis, ICP and ICP/MS Typical Applications GP UV UF • DNA sequencing, RNase- and DNase-free applications, IVF and more... INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A, 00520 Helsinki puh. +358 10 2818 900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi www.innovatics.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät Laboratory Information Management Systems Laadunvalvonta – Quality Control Toiminnanohjaus – ERP Laiteliitännät – Instrument Connections Sähköinen asiointi – Extranet and Web Services Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS Autamme rakentamaan parempaa maailmaa – We help to build a better world

www.kemia-lehti.fi Labsense Oy KBR Inorganics Ecoplanning-teknologiat puh. (02) 6240 200 sales@ecoplanning.fi Plinke technologies Tel. +49 6172 1260 sales@plinke.de www.kbr.com/inorganicstechnologies Tuotteet ja sovellukset – Products and Applications • Haihdutuslaitokset – Evaporation Plants • Kiteytyslaitokset – Crystallization Plants • Happojen väkevöinti, talteenotto ja erottelu – Acid Concentration, Recovery, and Separation • Fosforihapon puhdistus – Phosphoric Acid Purification • Typpihapon väkevöinti – Nitric Acid Concentration • NOx-imeytys – NOx Absorption • Adiabaattinen bentseenin ja klooribentseenin nitraus – Adiabatic Nitration of Benzene and Chlorobenzene Rounionkatu 126 37150 Nokia puh. 029 170 7300 asiakaspalvelu@labsense.fi Suomen suurin laboratorioalan verkkokauppa: www.labsense.fi Laitteita ja tarvikkeita kaikkeen analytiikkaan. Erikoisalueitamme mm. • alkuaineanalytiikka • spektroskopia • kromatografia • termoanalytiikka • laboratorion pienlaitteet Myynti • Huolto • Koulutus • Tuki LAINE IP OY Porkkalankatu 24 00180 Helsinki puh. (09) 6859 560 posti@laineip.fi www.laineip.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentit, tavaramerkit ja mallisuojat – Patents, Trademarks and Design Rights IPR-strategiat ja -salkun optimointi – IPR Strategies and IPR Portfolio Optimization Euroopan ja USA:n patenttiasiantuntijat Helsingissä – European and US Patent Experts at your service in Helsinki IPR-tutkimukset ja -lausumat; FTOt – IPR Searches and Opinions; FTOs Ilahduta opettajaa Lahjoita Kemia-lehti kouluun! LUE LISÄÄ JA TEE TILAUS: METROHM NORDIC OY Vantaankoskentie 14 01670 Vantaa puh. 010 7786 800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Analyysien automatisointi – Automation of Analysis Ionikromatografia – Ion Chromatography pH/ionit & johtokyky – pH/Ions and Conductivity NIR-spektroskopia – NIR Spectroscopy Potentiostaatit/galvanostaatit – Potentiostats/Galvanostats Prosessianalysaattorit – Process Analyzers Stabiilisuusmittaukset – Stability Measurements Titraus – Titration Voltammetria, CVS – Voltammetry, CVS www.kemia-lehti.fi/tilausasiat/ Koulutilaus vuodeksi vain 19 € KEMIA Kemi KEMIA 2/2021 2929

Kysy ensin meiltä | At your service VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES www.kemia-lehti.fi ELEKTROKEM OY PL 71, 00131 Helsinki puh. (09) 7206 5620 myynti@elektrokem.fi www.elektrokem.fi Honeywell-laboratoriokemikaalit Reagecon-standardit ja -reagenssit Neuvotteleva insinööritoimisto Novox Oy Tekniikantie 12 02150 Espoo Puh. 010 50 42 700 www.novox.fi Ympäristöpalvelut • Ympäristölupapalvelut • Ympäristöriskien arvioinnit • Perustilaselvitykset • Ennaltavarautumissuunnitelmat Turvallisuuspalvelut • Prosessi- ja työturvallisuuden kehittäminen • Ennakoiva riskienhallinta • Riskitarkastelut KEMIKAALITAPATURMIIN AINUTLAATUISET HUUHTELUNESTEET Kemikaalitapaturman sattuessa pysyviä vammoja voi syntyä sekunneissa. Välittömällä neutralisoimisella ehdit pysäyttää ne ajoissa. SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät – Laboratory Information Management Systems Laadunvalvonta – Quality Control Toiminnanohjaus – ERP Laiteliitännät – Instrument Connections Business Intelligence VALMET AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh. 010 676 1780 olli.koivumaki@valmet.com www.valmet.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Turvalogiikat – Safety Interlocking Systems 3030 KEMIA 2/2021 Puurtajantie 4 15880 Hollola puh. (03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet – Climate Chambers and Rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD Products 3D-mittalaitteet – 3D Measuring Equipment Röntgenlaitteet – X-Ray Equipment Tilaa Kemia-lehti itsellesi tai lahjaksi • Ilahduta opettajaa: Kestotilaus tai vuosikerta kouluun 19 € • Kannusta opiskelijaa: Kestotilaus tai vuosikerta 49 € • Tilaa työpaikallesi tai itsellesi: Kestotilauksen ensimmäinen vuosi 69 € Sinun paikkasi tässä? Lue lisää: www.kemia-lehti.fi/ mainostajalle www.ensiturva.fi • puh. 010 320 5280 TESTWARE OY TEE TILAUKSESI: www.kemia-lehti.fi > Tilausasiat Sähköpostitse tilaukset@kemia-lehti.fi tai puhelimitse 03 4246 5370

KEMIA Kemi Vihreät sivut -palvelu on nyt enemmän! Supertehokasta ja huippuedullista näkyvyyttä koko vuodeksi: • Mainos vuodeksi Kemia-lehdessä (7 numeroa). • Paikka vuodeksi uutiskirjeessä (22 numeroa). • Paikka vuodeksi nettisivuilla www.kemia-lehti.fi. • Paikka Tuotteita ja palveluita -suorapostituksessa. Entistä enemmän kontakteja: • Printtilehdet: yli 70 000 lukijaa vuodessa. • Uutiskirjeet ja suorapostitus: yli 100 000 lukijaa vuodessa. • Nettisivut: yli 80 000 käyntiä vuodessa. Palvelu painetussa lehdessä: • Valitse mainoskokosi – tarjolla kuusi eri vaihtoehtoa. • Tee itse mainoksesi – tai anna meidän tehdä. Valinta on sinun. Palvelu nettisivuilla: • Saat oman slotin, jossa on logo, vapaavalintainen sisältö ja linkitys nettisivuillenne. • Helppo käyttää, hyvä näkyvyys. Palvelu suorapostituksessa: • Tehokas tuotesuorapostitus jaetaan uutiskirjeen lukijoille. Edun arvo 750 euroa. • Valitse kuukausi, jolloin haluat käyttää edun. • Postitukset vuonna 2021: helmi-, maalis-, huhti-, touko-, syys-, loka- ja marraskuussa. • Lue lisää Tuotteita ja palveluita -suorapostituksesta: www.kemia-lehti.fi/mainostajalle. Voit aloittaa näkyvyyden Vihreillä sivuilla milloin tahansa. Laskutus valintasi mukaan 3 kk, 6 kk tai 12 kk välein. Tilauksen minimikesto 12 kk. Tervetuloa! LISÄTIEDOT JA VARAUKSET: seija.kuoksa@kemia-lehti.fi, puh. 040 827 9778 KEMIA Kemi Kempulssi Oy Asolantie 29 b 01400 Vantaa puh. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi Kiertotalous mullistaa elämäntapamme Tilaa nyt kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset! • sähköpostitse tilaukset@uusiouutiset.fi • puhelimitse (03) 4246 5370 • nettilomakkeella www.uusiouutiset.fi > tilausasiat • kestotilaus 89 euroa Tutustu ja tilaa itsellesi tai lahjaksi: www.tunnejamieli.fi > Tilaa lehti. OKSIA o: N I A M I ERKK hinnast ESIM dot ja TÄSSÄ ki kokovaihtoeh ainostajalle aik /m Katso k .kemia-lehti.fi www TILAA TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI KÄTEVÄSTI VERKKOKAUPASTA www.tttlehti.fi > Tilaa lehti Kestotilaus 88 euroa. KEMIA 2/2021 31 31

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Ilmanvaihto on tärkeä ase koronatorjunnassa Suomalaistutkijoiden uusi mallinnus vahvistaa, että tehokas ilmanvaihto on hyvä konsti pitää koronaa aisoissa. Ilmanvaihto laskee viruspitoisuutta Tautien tarttuvuuden kannalta olennaista ei ole pelkästään viruksen leviäminen. Tärkeä tekijä on virusten määrä ilmassa. ”Jotta virus voi aiheuttaa taudin, tulee viruspitoisuuden olla riittävän suuri”, muistuttaa lääkäri Enni Sanmark Husista. Ilmatieteen laitoksen virtausfyysikon Mikko Auvisen mukaan sisätiloihin voi syntyä paikallisia korkean viruspitoisuuden varastoja, jos ilma ei sekoitu 3d-mallissa tartuttava ihminen näkyy punaisena. Ilmanpuhdistimet ovat turkooseja ja tilanjakajat vihreitä. Tilanjakajina käytetyistä sermeistä ei ollut koronantorjunnan kannalta hyötyä, vaan ne päinvastoin häiritsivät ilman vaihtumista. 32 KEMIA 2/2021 kunnolla. ”Oikein mitoitetuilla ilmanpuhdistimilla voidaan ehkäistä näiden varastojen muodostumista ja samalla alentaa sisätilan viruspitoisuuksia”, Auvinen sanoo. Jos huoneilmaa saadaan puhdistettua tai se sekoittuu tehokkaasti ja vaihtuu tarpeeksi nopeasti, ilman viruspitoisuus voi pudota huomattavasti. Lisääntyvä tutkimustieto on osoittanut, että uusi koronavirus etenee pisara- ja pintaleviämisen lisäksi myös ilman kautta eli pienenpienten aerosolien välittämänä. Koronaviruksen tartuttavuusluku on kuitenkin selvästi pienempi kuin perinteisten ilmavälitteisesti leviävien virusten, kuten tuhkarokko- ja vesirokkoviruksen. Ilmalaskeumaa myös sairaalapinnoilla Ilmatieteen laitos Ilmanvaihto ei korvaa turvavälejä, maskeja ja käsihygieniaa, mutta se täydentää keinojen valikoimaa. Tutkijat tekivät mallinnusta varten pilottitutkimuksen helsinkiläisessä ravintolassa. Ravintolan ilmaan päästettiin Phi6-virusta, vaaratonta palkokasvin bakteerin virusta. ”Se vastaa kooltaan ja rakenteeltaan koronavirusta ja soveltuu siksi mallintamaan viruksen ilmanvaraista leviämistä ja infektiokyvyn säilymistä”, kertoo tutkija Nina Atanasova. Hän työskentelee Helsingin yliopistossa ja Ilmatieteen laitoksessa, joiden lisäksi tutkimuksessa olivat mukana Työterveyslaitos sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Hus. Tartuttavaa asiakasta esitti laite, joka tuottaa virusta samaan tapaan kuin ihminen hengittäessään ja puhuessaan. Virusten määrää ilmassa ja pinnoilla mitattiin ilmakeräimillä ja solumaljoilla, jotka mahdollistavat myös viruksen tartuttavuuden arvioinnin. Mallivirus levisi suurehkossa ravintolassa päädystä päätyyn ja nurkasta nurkkaan 15 minuutissa. Jos ilmavirrat olivat suotuisat, leviäminen tapahtui vielä paljon nopeammin. Ilman viruspitoisuus kuitenkin laski merkittävästi muutamassa minuutissa sen jälkeen, kun tartuttava lähde oli poistettu tilasta. ”Tämä tukee hallitun asiakasmäärän ja vaihtuvuuden tärkeyttä”, Atanasova sanoo. Simulaatiossa käytetty ravintolatila puhdistettiin kokeen päätyttyä uv-säteilytyksellä. Business Finlandin rahoittamassa Tupa-hankkeessa (Turvaratkaisuja pandemian varalle) kartoitettiin koronaviruksen leviämistä myös potilashuoneissa. Tutkijat löysivät virusta potilaiden ympäriltä pinnoilta, joilla sitä havaittiin myös ilmalaskeumana. Varsinaisissa ilmanäytteissä virusta ei todettu. Uhkaavien infektiotautien apulaisprofessorin Tarja Sirosen mukaan sairaalapilotti osoitti, kuinka vaikeaa on tutkia virusten esiintymistä tartuttavana ympäristössä. ”Menetelmien kehityksessä on menty merkittävästi eteenpäin, mutta paljon on vielä töitä ennen kuin voimme määrittää erilaisten tartuntareittien suhdetta toisiinsa”, Helsingin yliopistossa työskentelevä Sironen toteaa. Potilaiden syljestä havaittiin tartuttavaa koronavirusta pisimmillään 11. sairauspäivään asti. Tartuntariski on kuitenkin selvästi suurin koronataudin alkuvaiheessa. Myös pinnoilta virusta löytyi läheltä niitä potilaita, jotka olivat sairastaneet vain vähän aikaa.  PÄIVI IKONEN

Ligniinin, puukuidun ja laponiitin eli nanosaven seoksesta on saatu aikaan iskuja ja kosteutta kestävä puuvaahto, jota voidaan käyttää fossiilisen muovin korvikkeena. Ligniini on puukuitujen sidosaine. Kuivattuna vaahtona se on kova ja vedenpitävä ja jopa johtaa sähköä. Puuvaahto muistuttaa korkkia mutta on sitä kymmeniä kertoja kevyempää. Uuden biomateriaalin ovat rakentaneet Aalto-yliopiston tutkijat, jotka ideoivat puupohjaisia vaahtomateriaaleja tutkimushankkeessa nimeltä Älyä vaahtoihin. ”Hanke perustuu biomimetiikkaan, jossa jäljitellään luonnon ilmiöitä. Pyrimme tekoälyn avulla kehittämään vaahtoa, jolla on puun kaltaisia ominaisuuksia, kuten lujuus, joustavuus ja lämmönkestävyys”, kertoo professori Mikko Alava. Vaahtoja voidaan valmistaa eri tekniikoilla. Rainauksella eli paperinvalmistustekniikalla syntyy juuri halutun paksuista materiaalia, mutta märän vaahdon kuivaaminen on hidasta. Pursottamalla tai 3d-tulostamalla saadaan puolestaan aikaan kovia pitkulaisia kuplia, jotka tekevät rakenteesta Mikko Raskinen Puuvaahto haastaa aa kuplamuovin ja styroksin Tutkija Juha Koivisto tekee puuvaahdolle lujuuskoetta. sauvamaisen ja vahvan. ”Tekoäly ehdottaa aiemman datan perusteella, miten voimme lisätä materiaaliin haluamamme ominaisuuden pienimmällä vaivalla”, kuvailee tutkijatohtori Juha Koivisto. Vaahtoa voi vaikka syödä Tutkijat etsivät parhaillaan puuvaahdolle kaupallisia sovelluksia ja markkinoita Business Finlandin rahoituksella. Vaahto voisi esimerkiksi korvata styroksin ja kuplamuovien pakkausma- teriaaleissa. Keveytensä, lämmöneristävyytensä ja lujuutensa ansiosta vaahto sopii myös rakennuseristeisiin, jos se on kosteudenkestävyyden lisäksi myös paloturvallista. Juha Koiviston mukaan erikoisinta vaahdossa on, että se on jopa syötävää. Tutkijoiden kehittämällä menetelmällä samanlaista vaahtoa voitaisiin valmistaa esimerkiksi puolukka-, karpalo-, porkkana- tai punajuurijauheesta. ”Vaahdosta voidaan tehdä lastuja, jotka ovat kuin sipsejä”, Koivisto kuvailee.  Pihkapohjainen aine tuhoaa koronan muovipinnoilta jonka mukaan 99,7 prosenttia koronaviruksista tuhoutui viidessä minuutissa. Ihmisille ja ympäristölle turvallinen Myrkytön pinnoite on turvallinen ihmisille ja luonnolle. Se ei myöskään heikennä lopputuotteen kierrätettävyyttä. Toimitusjohtaja Hanna Ristolan mukaan tarrakalvon ja muiden antimikrobista ainetta sisältävien tuotteiden valmistus on muoviyrityksille mahdollista nopealla aikataululla. ”Prexelentiä sisältävät materiaalit sopivat yleisesti käytössä oleviin lait- Premix Oy Muovimateriaalivalmistaja Premix Oy on kehittänyt teknologian, joka tuhoaa tehokkaasti muovipinnoille päätyneet sars-cov2-virukset ja muut mikrobit. Prexelent-nimisessä teknologiassa hyödynnetään pihkasta peräisin olevaa aktiiviainetta, joka jalostetaan sellutuotannon sivuvirrasta mäntyöljystä. Aktiiviaine seostetaan muoviin, jonka pintaan se nousee hallitusti ja halutun ajan kuluessa. Teknologialla voidaan valmistaa tarrakalvopinnoitetta, joka sopii etenkin julkisiin tiloihin, kuten kauppoihin, julkiseen liikenteeseen, ravintoloihin ja hotelleihin. Pintakäsittelyn tehon on tutkinut laboratoriokokein Jyväskylän yliopisto, Viruksia tuhoavaa pinnoitetta voidaan hyödyntää esimerkiksi kauppojen kassoilla. teisiin ja valmistusprosesseihin, joten käyttöönoton vaatimat investoinnit ovat hyvin kohtuullisia ja sovelluskohteet lähes rajattomat”, Ristola sanoo.  KEMIA 2/2021 33

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Hopeavettä markkinoidaan pelkoihin vetoamalla Pixabay Haitallista hopeavettä eli kolloidista hopeaa on viime vuosina kaupattu netissä sairauksien ennaltaehkäisijänä, hoitomuotona ja ravintolisänä. Markkinoinnissa vedotaan kuluttajien tunteisiin, erityisesti pelkoihin. Lisäksi luodaan mielikuvaa ”lääketeollisuuden salaliitosta” ja viranomaisten epäluotettavuudesta. Tämä selvisi THL:n ja Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa, jossa kartoitettiin sosiaalisessa mediassa ja hopea- vesivalmistajien verkkosivuilla käytävää keskustelua ja mainontaa. Tutkijat kävivät läpi Facebookin kahden keskusteluryhmän ja kolmen hopeavettä myyvän yrityksen sivujen sisältöä vuosina 2016–2018. Hopeaveden väitettiin tepsivän pitkään listaan vaivoja. Sitä mainostettiin ”luonnollisena aineena”, esimerkiksi ”luonnon omana antibioottina”, ja annettiin ymmärtää, että se olisi turvallisempi aine kuin antibioottilääkkeet. Suun kautta saatu hopea leviää kaikkialle kehoon, josta elimistö ei pysty sitä täydellisesti poistamaan. Lisäksi väitettiin, ettei tuote olisi haitallinen, koska sen sisältämä hopea on partikkelimuodossa. Todellisuudessa kaikissa hopeavesissä on myös haitallista ionimuotoista hopeaa. Jos vaarat myönnettiin, niitä vähäteltiin. Esimerkiksi hopeaveden aiheuttamaa argyriaa eli ihon muuttumista siniharmaaksi kutsuttiin vain kosmeettiseksi haitaksi. Itse asiassa kyseessä on vakava ihomuutos. Paitsi turhaa myös vaarallista Hopeaveden tehosta sairauksien hoidossa sisäisesti nautittuna ei ole tieteellistä näyttöä. Tutkijoiden mukaan aine on yksiselitteisesti haitaksi elimistölle. Pienetkin annokset ovat usein suurempia kuin määrä, joka virtsan ja ulosteiden mukana poistuu. Jo muutaman lusikallisen päivittäinen annos hopeavettä voi johtaa myrkytykseen. Tutkijat myös muistuttavat, että argyria ei häviä, vaikka hopean käyttö lopetettaisiin, vaan iho jää siniharmaaksi pysyvästi. Hopean aiheuttamia myrkytysoireita ovat muun muassa mahakivut, allergia, nenäverenvuoto, kouristukset ja muut neurologiset häiriöt sekä ongelmat hengitys- ja verenkiertoelimissä.  Tekoäly ennustaa lääkkeen tehon suoraan kasvaimesta 34 KEMIA 2/2021 sivat, että ne potilaat, jotka myös algoritmi luokitteli ERRB2-positiivisiksi, selvisivät syövästä useammin kuin algoritmin ERRB2-negatiivisiksi luokittelemat potilaat. Lisäksi paljastui, että osalla ERR2negatiivisten potilaiden näytteistä oli ERR2-positiivisille syöville tyypillisiä rakenteellisia piirteitä. TutkijoiPixabay Tekoäly pystyy ennustamaan täsmälääkkeen tehon syöpäkasvaimesta otettujen digitaalisten mikroskooppikuvien perusteella. Algoritmi analysoi kasvaimen kudosrakenteen ja tekee ennusteen ilman molekyylibiologisten testien tarvetta. Asian osoitti professori Johan Lundinin johtama Helsingin yliopiston tutkijaryhmä. Ryhmä opetti tekoälyn tunnistamaan ERRB2-positiivisille syöpäkasvaimille tyypilliset piirteet. ERRB2 on proteiini, joka kiihdyttää syöpäsolujen kasvua. Yhdellä viidestä rintasyöpäpotilaasta syöpäkudos tuottaa runsaasti ERRB2proteiinia. Tällaisia potilaita hoidetaan yleensä biologisella täsmälääkkeellä. Ryhmä koulutti tekoälyn jakamaan lääkkeellä hoidetut potilaat kahteen ryhmään. Ryhmiä verrattuaan tutkijat havait- Syövän mekanismeista saadaan tekoälyn avulla tietoa, jota voidaan hyödyntää sekä taudin diagnostiikassa että hoidossa. den mukaan on mahdollista, että myös nämä potilaat hyötyisivät ERR2-positiivisille potilaille kohdennetuista täsmälääkkeistä. 

Luulöydökset kertovat virusten ja epidemioiden historiasta Ensimmäinen löytö sota-ajan vainajista Tutkija Mari Toppinen oli ensimmäinen, joka havaitsi luussa viruksen perintöainesta. Parvorokkoviruksen genomia sisälsivät toisen maailmansodan (1939–1945) aikaiset vainajat. Sen jälkeen tutkijat ryhtyivät etsimään ihmisvirusten geenejä myös Virusten perimää etsivät ihmisluista muun muassa tutkijat Mari Toppinen (vas.) ja Maria Perdamo. Veikko Somerpuro Virusten perimä säilyy ihmisluissa, jonne jotkut virukset jättävät tartunnan jälkeen genominsa pysyvästi. Asia selvisi Helsingin yliopiston tutkimuksessa. Havainto on jo pannut alkuun uuden tutkimussuuntauksen, arkeovirologian, jossa virusten ja infektiotautien alkuperää selvitetään analysoimalla muinaisia ihmisjäänteitä. Arkeovirologian avulla voidaan saada arvokasta tietoa virustyypeistä, jotka ovat aikojen saatossa aiheuttaneet epidemioita ja pandemioita. Tutkijoiden mukaan luista tehtävät löydökset voivat jopa mullistaa virusten ja infektiotautien historian tutkimuksen. oman aikamme luista. Niitä löytyi ”ennennäkemättömän suuri määrä”. ”Niihin kuului herpes-, papilloomaja polyoomaviruksia, hepatiitti B -virus sekä TT-virus”, Toppinen kertoo. Ensimmäisen tutkimuksen jälkeen on julkaistu lisää löydöksiä, kuten historiallisia isorokkovirustyyppejä ja hepatiitti B:n eri tyyppejä. Löytöjä on tehty jopa tuhansia vuosia sitten eläneiden ihmisten hampaista ja luista. Arkeovirologiaa voidaan tulevaisuudessa hyödyntää myös esimerkiksi ihmisten tunnistuksessa ja historiallisten muuttoliikkeiden selvittämisessä. Virusperimän säilyvyydestä ihmiskudoksissa voivat näin virologien ja epidemiologien lisäksi hyötyä muun muassa antropologit, arkeologit ja oikeuslääkärit.  Metyyliselluloosasta syntyi ympäristöä säästävä valokuitu Kemikaaleja ei tarvita Tuore tutkimus osoitti, että kuituja voidaan valmistaa myös huoneenlämmössä yksinkertaisen ekstruusiomenetelmän avulla. Kemiallisia sidosaineita ei tarvita, kun käytetään metyyliselluloosaa sisältävää hydrogeeliä. Kuidut ovat muokattavissa monenlaisiin tarkoituksiin. Hydrogeeliin voidaan lisätä erilaisia molekyyleja ja nanopartikkeleita ilman, että kuidun mekaaniset ominaisuudet tai tiedonsiirtokapasiteetti heikentyisivät. Esimerkiksi proteiinipinnoitettuja kultananoklustereita lisäämällä syntyy valoa heijastava kuitu, jota voidaan käyttää myrkyllisten metalli-ionien Pixabay Tampereen yliopistossa ja Aalto-yliopistossa on kehitetty uudenlaisia optisia kuituja metyyliselluloosasta. Biopolymeerista valmistettu valokuitu voi tarjota ratkaisun ongelmaan, joka piilasikuiduilla on. Vaikka ne kykenevät siirtämään valosignaaleja kymmeniä kilometrejä, ne ovat hauraita ja joustamattomia. Piilasikuidut eivät siksi ole parhaimmillaan lyhyen matkan sovelluksissa, joita käytetään muun muassa autoissa, tekstiileissä, laserleikkauksissa ja implantoitavissa laitteissa. Piilaskuitujen valmistukseen saattaa myös kuulua korkeassa lämpötilassa tai haitallisilla kemikaaleilla tehtäviä käsittelyjä. Uusia valokuituja voidaan käyttää myös esimerkiksi erilaisissa antureissa. tunnistamiseen. Tutkimuksen tekivät Tampereen yliopiston tenure track -professorin Nonappa Nonapan sekä Aalto-yliopiston professorien Olli Ikkalan ja Zhipei Sunin ryhmät.  KEMIA 2/2021 35

KIERTOTALOUS JA KEMIA Sarjassa kerrotaan kemian hyödyntämisestä kiertotaloudessa. Muovien kiertotalous pitää muovit käytössämme   Asiantuntijat ovat koonneet ohjeet muovien kiertotalouteen siirtymiseen. Tavoitteena on, että voimme jatkaa muovien käyttöä mutta tavalla, joka ei vaaranna ympäristöä. Koronapandemia on lisännyt kertakäyttöisten muovituotteiden määrää 300 prosenttia. Samalla, kun kasvomaskit ja muut muovista valmistetut tuotteet ovat suojanneet ihmishenkiä, olemme joutuneet todistamaan myös ikävää ilmiötä: hylätyt maskit lojuvat kaduilla ja tien pientareilla. Muovien kestävyys, joustavuus ja muovailtavuus on tehnyt niistä yhteiskunnalle korvaamattomia raaka-aineita. Muovien käyttö on lisääntynyt 50 viime vuoden aikana 20-kertaiseksi. Odotettavissa on, että muovituotanto jatkaa kasvuaan. Pelkästään muovipakkausten volyymin odotetaan nelinkertaistuvan 318 miljoonaan tonniin vuoteen 2050 mennessä. Muovien kiertotaloudessa pystyisimme jatkamaan muovimateriaalien hyödyntämistä monenlaisissa tuotteissa, mutta estäisimme muoviroskaongelman pahenemisen ja vähentäisimme samalla tuotannon kasvihuonekaasupäästöjä. Näin linjaa kiertotalouden vauhdittamiseksi perustettu kansainvälinen Pace-foorumi (Platform for Accelerating the Circular Economy), joka julkaisi helmikuussa uuden toimintaohjelmansa. Alan asiantuntijat ovat listanneet siihen toimenpiteitä, jotka auttavat yhteiskuntia siirtymään muovien kiertotalouteen. Kertakäyttöisyydestä päästävä eroon Asiantuntijoiden mukaan keskeistä on huolehtia muovien ympäristövaikutuksista koko niiden elinkaaren ajan, 36 KEMIA 2/2021 Scanstockphoto ELINA SAARINEN Muovi on mainio materiaali, kunhan sitä käytetään oikein. Esimerkiksi kertakäyttöastioiden sijaan kannattaa valita pitkäikäisempi vaihtoehto. myös käytön jälkeen. Ohjelmaraportti korostaa, että muovijäte pitää kerätä ja kierrättää tai käsitellä. Nykyisin vain 14 prosenttia maailman muovipakkausjätteestä kerätään talteen. Muovipakkauksia täytyy käyttää uudelleen. Se edellyttää kuluttajilta asennemuutosta. Myös uudelleenkäytön bisnesmallien kehittämisessä on tekemistä, jotta niistä tulee kannattavia. Muovin käyttöä on vähennettävä siellä, missä se aiheuttaa nykyään paljon ongelmia. Etenkin kertakäyttömuovia pitää vähentää. Muoviteollisuuden tulisi siirtyä käyttämään uusiomuoveja tai uusiutuvia raaka-aineita neitseellisten, fossiilipohjaisten materiaalien sijasta. Korvaajat valittava fiksusti Raportti tunnistaa myös esteitä muovien kiertotalouskehityksen tiellä. Tärkein on se, etteivät muovien negatiiviset ympäristövaikutukset tai muut haitalliset ulkoisvaikutukset näy niiden hinnoissa. Asiakkaat tekevät ostopäätöksensä yhä hinnan perusteella, eikä ympäristö- Lue Pace-foorumin ohjelmaehdotus: https://pacecircular.org/ action-agenda/plastics tietoisuus vielä ohjaa kulutusvalintoja. Toimijat, jotka suunnittelevat muovituotteensa kierrätettäviksi tai käyttävät uusiomuovia raaka-aineena, eivät saa toimintatavoistaan riittävästi etua markkinoilla. Tilannetta tasoittava lainsäädäntö tekee vasta tuloaan. Yksi kiertotaloutta hidastava tekijä on se, ettei muoveille ole vielä löydetty riittävän kustannustehokkaita ja toimivia korvaavia materiaaleja. Vaikka ohjelmaraportti ehdottaa, että ongelmalliset ja ”turhat” muovit poistettaisiin kokonaan käytöstä, se myös sanoo suoraan, että tämä on haastavaa: ”Muovien korvaajiksi ehdotettujen materiaalien ympäristöjalanjälki ei aina ole muovien ympäristöjalanjälkeä pienempi. Ei ole järkeä yrittää korvata muoveja, jos korvaamisella ei saavuteta ympäristön tilan paranemista.” Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja.

INNOVAATIOITA ISÄNMAASTA Palsta esittelee suomalaisia kemian alan keksintöjä. Anorakki syntyy puusta   Suomalainen Spinnova kehrää havupuista kuitua, josta valmistetut vaatteet voidaan kierrättää uuteen käyttöön kerta toisensa jälkeen. Yhtiön kaupallisen mitan tehdas käynnistyy Jyväskylässä ensi vuonna. PÄIVI IKONEN Mitä tarvitaan materiaaliin, josta tehtiin vuoden 2021 paras pohjoismainen ulkoilutuote? Suomalainen Spinnova Oy ei tarvitse kuin sertifioidun havupuun ja vähän vettä. Yhtiö kehrää suoraan puusta lankaa, josta kudottua kangasta hyödyntää ensimmäisten joukossa norjalainen urheiluvaatevalmistaja Bergans. Puukuitu voidaan Spinnovan kehittämän prosessin ansiosta myös kierrättää. Bergansin anorakinkin voi vaatteen elinkaaren lopussa palauttaa takaisin kauppaan, minkä jälkeen materiaalista tehdään uusi tuote. Anorakki on norjalaisvalmistajan Collection of Tomorrow -sarjan kolmas tuote, joka vei juuri pääpalkinnon maailman suurimmassa liikunta- ja retkeilyalan ISPO-tapahtumassa. Aiemmat kaksi, selkäreppu ja paitapusero, tehdään nekin samasta suomalaisesta puukuitumateriaalista. Anorakissa uutta on kuidun vahaaminen. ”Idea kierrätyskuitumme ekologisesta vahauksesta toi takkiin miellyttävää toiminnallisuutta ympäristöä kuitenkaan vaarantamatta tai kuormittamatta”, sanoo Spinnovan toimitusjohtaja Janne Poranen. Poranen ja yrityksen toinen perustaja, teknologiajohtaja Juha Salmela tutustuivat työskennellessään VTT:ssä, jossa tehdystä tutkimuksesta Spinnova ponnistaa. Anorakkeja puusta. Spinnovalla on arvioiden mukaan täydet mahdollisuudet toteuttaa uusi tekstiilialan vallankumous. Kuidun kehitys polkaistiin käyntiin VTT:n laboratoriossa, josta se siirtyi eteenpäin vuonna 2014 startanneeseen yhtiöön. Säästää valtavasti vettä Spinnovan puupohjainen materiaali muistuttaa puuvillakangasta, mutta se syntyy 99 prosenttia pienemmällä vesimäärällä. Villan tavoin kylmyydeltä ja kuumuudelta eristävä materiaali saa alkunsa mikrofibrilloidusta selluloosasta. Kun siitä tehty geelimäinen massa ruiskutetaan nopeasti pienten suutinten läpi ja sitten kuivataan, lopputuote on sillä selvä. Näin muodostunut kuitu on lujaa mutta biohajoavaa, ja sitä on myös helppo värjätä. Selluloosan liuotusta ei tarvita, eikä Spinnovan menetelmässä muutenkaan käytetä ympäristölle haitallisia kemikaaleja. Tuotannon ainoa sivuvirta on silkkaa vesihöyryä, joka sekin kierrätetään prosessiin takaisin. Puun lisäksi kuidun materiaaliksi sopii myös esimerkiksi selluloosaa sisältävä maatalousjäte. Nuori yritys otti huomattavan askelen helmikuussa 2021, kun se sai partnerikseen brasilialaisen sellujätin Suzanon, josta tuli Spinnovan osaomistaja. Omistajiin kuuluu jo ennestään itävaltalainen Lenzing, joka tunnetaan viskoosin ja lyocellin kaltaisten sellupohjaisten kuitujen valmistajana. Uuden kumppanin ansiosta Spinnova pääsee harppaamaan nykyisestä pilottikokoisesta laitoksestaan kaupallisen mitan tehtaaseen, joka käynnistyy Jyväskylässä vuonna 2022. Tuotannon laajenemisesta hyötyvät monet tunnetut muotialan nimet, joiden kanssa Spinnova on jo aloittanut yhteistyön. Niitä ovat esimerkiksi Marimekko, H&M, Vero Moda ja Jack & Jones. ”Olemme nöyriä mutta ylpeitä siitä, että saamme pian tarjota brändeille uutta, Suomessa tehtyä mullistavan ekologista kuitua ja kangasta”, Janne Poranen muotoilee.  Bergans – yhä uudelleen KEMIA 2/2021 37

SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Sarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä. Maarit Karppinen Materiaalien mestari   Maarit Karppinen on edennyt huippu-urheilijasta huippututkijaksi, joka rakentaa tulevaisuuden materiaaleja. SISKO LOIKKANEN Aalto-yliopiston epäorgaanisen kemian professori Maarit Karppinen kehittää uudenlaisia, seuraavan sukupolven materiaaleja. Niitä voidaan käyttää esimerkiksi tulevaisuuden akuissa, hapen varastoinnissa, polttokennoissa ja aurinkokennoissa. ”Pääasiassa suunnittelemme materiaaleja energiateknologioihin, jotka perustuvat uusiutuviin raaka-aineisiin”, Karppinen kertoo. Työssään Karppinen pääsee hyödyntämään eri alkuaineiden erityisominaisuuksia. ”Olen aivan haltioissani atomien ja elektronien kokoluokan ilmiöistä ja loputtoman innostunut jaksollisesta järjestelmästä”, professori hymyilee. Hänestä on ”mahtavaa” oppia uutta vaikkapa alkuaineiden hapetusluvuista, spintilasta ja siitä, miten atomit sitoutuvat toisiinsa ja millaisia toiminnallisia ominaisuuksia syntyneillä uusilla yhdisteillä on. Uuden materiaalin syntyä hän kuvaa intuitiiviseksi prosessiksi. ”Lähden liikkeelle jopa yksittäisten alkuaineiden ominaisuuksista ja käytän intuitiivista kemistin kokemustani ja näkemystäni. Silloin aivot toimivat kuin mallinnuskone.” Monet materiaaleista valmistetaan atomikerroskasvatus- eli ALD-menetelmällä, jossa rakennetaan erittäin ohuita epäorgaanisia metallioksidikerroksia päällekkäin. Menetelmän keksinyt Tuomo Suntola sai innovaatiostaan vuoden 2018 Millennium-palkinnon. Uudessa ALD/MLD-versiossa rakenteeseen lisätään epäorgaanisten rinnalle myös orgaanisia kerroksia, kuten bentseeniä, käyttämällä orgaanisia molekyyleja lähtöaineena. ”Orgaaninen kerros tuo joustavuut38 KEMIA 2/2021 ta, eikä rakenne murru yhtä helposti kuin pelkistä metallioksideista tehty ohutkalvo. Orgaaniset kerrokset voivat myös absorboida valoa ja siirtää energiaa epäorgaaniseen kerrokseen.” ”Lisäksi erilaisten kerrosten rajapinnat heikentävät lämmönjohtavuutta, mikä on tärkeää termosähkösovelluksissa.” ALD/MLD-materiaalien kehittämistä varten Karppinen sai vuonna 2014 Euroopan tutkimusneuvoston ERC:n suuren apurahan. Silloin työssä oli parhaimmillaan viitisentoista väitöskirjan tekijää ja lisäksi postdoc-tutkijoita. Nyt väkeä on vähemmän, mutta suomalaisprofessorin ryhmä kuuluu edelleen maailman johtaviin. Kentiltä laboratorioon Helsingissä syntyneen ja kasvaneen Maarit Karppisen molemmat vanhemmat olivat matemaatikkoja. Tytärkin loisti koulussa matematiikassa mutta myös kemiassa ja fysiikassa. ”Olisin voinut päätyä opiskelemaan mitä tahansa näistä, mutta Töölön yhteiskoulun innostavan kemianopettajan Anita Ilomäen vaikutuksesta valitsin kemian”, hän muistelee. Vaikeinta oli päästä Teknillisen korkeakoulun kemian osastoon. Tuore yli- Maarit Karppinen oppilas siis päätteli Otaniemen olevan myös paras paikka eikä edes pyrkinyt muualle. Diplomi-insinööreiksi lukivat myös Karppisen sisarukset. Lähiperheen lisäksi monet sukulaisetkin ovat aikojen saatossa päätyneet luonnontieteiden ja tekniikan aloille. ”Vastikään löysin tiedon, että vaarini oli järjestyksessä yhdeksästoista TKK:ssa väitelleistä tohtoreista.” Karppinen sanoo itse olleensa ”hidas opiskelija”. Syynä hieman verkkaisempaan vauhtiin oli hänen menestyksekäs koripallouransa. Pitkänhuiskea nainen pelasi mestaruussarjatasolla, Suomen lisäksi yhden kauden myös Ruotsissa. Urheilu haukkasi elämästä niin ison siivun, ettei hän ehtinyt juuri käydä luennoilla, saati osallistua teekkarien rientoihin. ”Fuksina laboratoriokurssikin jäi kesken, ja jouduin tekemään työt seuraavana vuonna uudestaan. Assistentti vain tokaisi, että tämä tapaus.” Omaa tahtiaan edennyt kemistinalku sai kuitenkin hyviä arvosanoja sitä mukaa kuin opintoja suoritti. Rankinta oli suoriutua harjoituksista yksin ilman opiskelukavereiden tukea. Pakollinen tietokonekurssi jopa vähän pelotti. ”Niinpä lähdin tekemään ensimmäistä ohjelmointiharjoitusta lauan- • Syntynyt Helsingissä vuonna 1959. • Ylioppilas 1978, Töölön yhteiskoulu. Diplomi-insinööri 1987 ja tekniikan tohtori 1993 (epäorgaaninen kemia), Teknillinen korkeakoulu. • Assistentti, Teknillinen korkeakoulu 1985–1990. • Vieraileva tutkija, Kansainvälinen suprajohdeteknologian keskus (Tokio) 1990– 1991. • Yliassistentti, Teknillinen korkeakoulu 1991–1998. • Vieraileva apulaisprofessori, Tokion teknillinen korkeakoulu 1995–1996. • Akatemiatutkija, Suomen Akatemia 1999–2001. • Apulaisprofessori, Tokion teknillinen korkeakoulu 2001–2006. • Professori, Teknillinen korkeakoulu/Aalto-yliopisto 2006–. • Akatemiaprofessori, Suomen Akatemia 2009–2013. • Vieraileva professori, Oregonin yliopisto 2015. • Vieraileva professori, Bochumin yliopisto 2016–. • Aalto-professori, Aalto-yliopisto 2017–. • Saanut mm. Helsingin kaupungin tiedepalkinnon 2015 ja Magnus Ehrnroothin kemian palkinnon 2017. • Harrastaa mm. patikointia, matkailua ja Japanin kulttuuria ja kirjallisuutta. • Perheeseen kuuluvat aviomies ja aikuinen tytär.

taipäivänä ja otin salaa isän mukaan auttamaan.” Vaikka urheilu vei aikaa, se myös antoi paljon, muun muassa puolison. Nuori teekkari avioitui tunnetun koripallovalmentajan Tapani Karppisen kanssa vuonna 1979. Tyttären syntymä vuonna 1984 sai vihdoin vaa’an kallistumaan kentiltä kohti luentosaleja ja laboratorioita. Diplomityönsä Karppinen teki luminoivista materiaaleista. Ohjaajana toimi professori Lauri Niinistön sijaisena työskennellyt Markku Leskelä. Perustutkinnon jälkeen Karppinen kävi väitöskirjan kimppuun. Pian hän kuuli apurahasta, joka takaisi vuoden rupeaman Tokioon juuri perustetussa Aalto yliopisto ”Pyrimme valmistamaan uudet materiaalit mahdollisimman kestävästi ja ilman kriittisiä alkuaineita”, Maarit Karppinen kuvailee tavoitettaan. kansainvälisessä suprajohdeteknologian keskuksessa. Näin väitöstyön aiheeksi varmistuivat korkean lämpötilan suprajohdemateriaalit. Hyppy tuntemattomaan Perheen muutto Japaniin merkitsi jännittävää hyppyä tuntemattomaan. Tuolloin kuusivuotias tytär aloitti maassa koulunkäynnin ja oppi kielen natiivin tavoin. ”Itse en osannut kieltä enkä aluksi tiennyt maastakaan kovin paljon.” Tämä muuttui, kun hän ensimmäisen vuotensa jälkeen palasi Japaniin yhä uudelleen. Kun tutkimuslaitoksen johtaja siirtyi professoriksi Tokion teknilliseen korkeakouluun, tämä kutsui Karppisen mukaansa vierailevaksi professoriksi. Myöhemmin hän sai hakuprosessin kautta vakituisen professuurin samasta yliopistosta. Työyhteisössä suomalaisnainen muodosti harvinaisen poikkeuksen. ”Koulussa oli 700–800 professoria. Kuulin yhdestä taloustieteen naisprofessorista, mutta muuten kollegat ja pääosin opiskelijatkin olivat miehiä.” ”Lisäksi olin vaalea ja kaikkia päätä pidempi. Olin niin erilainen, ettei minua voinut edes verrata muihin.” Ehkä juuri siksi eurooppalaistutkija otettiin vastaan hyvin. Virallisena työkielenä oli englanti, mikä sekin helpotti. Japaniakin Karppinen oppi juuri sopivassa määrin, vaikka pitkät päivät eivät suurta satsausta kieliopintoihin sallineetkaan. Suullinen taito kehittyi kuitenkin riittäväksi kaupungilla pärjäämiseen. ”Ymmärsin myös, mitä opiskelijat vastasivat japaniksi englanninkielisiin kysymyksiini.” Kielitaidon vajavaisuudesta oli etuakin. ”En joutunut lainkaan yliopiston hallinnollisiin hommiin”, hymyilee Karppinen, joka on viettänyt nousevan auringon maassa yhteensä kymmenkunta vuotta. Tuona aikana Japanista ja sen kulttuurista ja muistakin suomalaisittain eksoottisista maista tuli koko perheen tärkeä yhteinen harrastus. ”Meillä on kotona kokoelma keräämiäni japanilaisia keramiikka-astioita. Luen japanilaisia romaaneja englanninkielisinä käännöksinä mutta haikuja suoraan alkukielellä.” Karppinen on työskennellyt lyhyen jakson myös Yhdysvalloissa. Vuodesta 2016 hän on toiminut saksalaisen Bochumin yliopiston vierailevana professorina ja ohjaa parhaillaankin yhtä sen väitöstutkijaa. Koripallo on vuosien myötä vaihtunut punttisaliin ja patikointiin. Kuntoa pitävät yllä myös kesämökin ulkotyöt. ”Nykyään pääasiallinen harrastukseni on kuitenkin professorin työ”, Karppinen nauraa. ”Tutkimuksen teko ja opiskelijoiden ohjaus on onneksi niin kivaa, ettei tämä edes tunnu työltä.”  Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. KEMIA 2/2021 39

VASARAN LISTA, OSA 4 Juttusarja esittelee VTT:n pääjohtajan Antti Vasaran keinot maailman pelastamiseksi ja Suomen nostamiseksi teknologiamahdiksi. Kvanttien voimin kohti Uljasta uutta maailmaa   Teknologian tutkimuskeskus VTT siirtyy pian kvanttiaikaan. Opetus- ja tutkimuskäyttöön tuleva kvanttitietokone on tärkeä osa suomalaisen kvanttiteknologian matkaa maailmanmaineeseen. JUHA GRANATH ”Vain taivas on rajana”, vastaa VTT:n tutkimuspäällikkö Pekka Pursula kysymykseen kvanttitietokoneen tulevaisuuden tehtävistä. Olisiko kone pystynyt ennakoimaan koronaviruksen ja estämään sen leviämisen pandemiaksi? ”Ei se pandemiaa olisi kokonaan estänyt, mutta sen yksi tärkeä sovelluskohde on monimutkaisten molekyylien mallintaminen. Kvanttitietokone on nähty lääkekehityksessä hyvin potentiaaliseksi työkaluksi”, Pursula kertoo. ”Kvanttitietokone suoriutuu sekunneissa laskelmista, joihin kehittyneimmillä supertietokoneilla menee päiviä.” VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara listasi viime vuonna viisi toivon alaa, jotka säästävät luontoa, edistävät kestävää kasvua, luovat työpaikkoja ja vahvistavat Suomen kilpailukykyä. Yksi viidestä on kvanttitietokone. ”Jos pystymme kvanttitietokoneen avulla mallintamaan, miten luonto toimii, pystymme valjastamaan uusia asioita ihmiskunnan hyväksi. Se mullistaisi terveydenhuollon ja olisi merkittävässä osassa ilmastonmuutoksen torjunnassa”, Vasara toteaa. Amerikkalainen IBM esitteli ensimmäisen sarjavalmisteisen tietokoneen 1950-luvulla. Kone oli työhuoneen kokoinen. Toimitusjohtaja arvioi tuolloin, että maailmassa voisi olla markkinat jopa viidelle tietokoneelle. Nykyään kone kuuluu jo koululaisen arkivarustukseen. ”Kvanttitietokoneen tuomaa muutosta voi verrata tuohon kehitykseen. Saamme aivan uuden työkalun, jonka 40 KEMIA 2/2021 vaikutusta tulevina vuosikymmeninä on vaikea arvioida”, Pursula sanoo. Kauppamatkustajan ongelma selviää VTT ja startup-yritys IQM Finland aloittivat vuoden 2020 lopulla yhteistyön, jonka tähtäimessä on Suomen ensimmäinen kvanttitietokone. Konetta rakennetaan VTT:n tiloissa Micronovassa Espoon Otaniemessä. VTT:n ja IQM:n tutkijat hyödyntävät rakennuksen puhdastilaa kvanttikomponenttien valmistukseen. ”Emme halunneet ostaa avaimet käteen -periaatteella ”mustaa laatikkoa”, vaan tahdoimme itse mukaan kehitysja rakennustyöhön”, Pursula kertoo. ”Näin ymmärrämme laitteen toimintaa kubiteista, elektroniikasta ja jäähdytyksestä korkeimpaan softaan asti.” VTT:n joukkue koostuu kolmestakymmenestä kvanttiteknologian asiantuntijasta. Alan huippututkijat ovat maailmalla kysyttyä tavaraa, mutta VTT on onnistunut palkkaamaan heitä Suomen lisäksi niin Euroopan kuin Yhdysvaltojen ja Aasian yliopistoista. Siinä missä tavallinen tietokone käyttää bittejä, kvanttitietokone laskee kubiteilla. Kalifornian yliopiston tutkijaryhmä esitteli ensimmäisen kvanttimekaniikkaan perustuvan kahden kubitin koneen vuonna 1998. Kaksi vuotta myöhemmin toiminnassa oli viiden kubitin järjestelmä. VTT:n ensimmäinen tavoite on saada vielä tämän vuoden aikana valmiiksi viiden kubitin kone. Vuonna 2024 kubiteja pitäisi olla jo 50. ”Viiden ja viidenkymmenen ero on valtava. Jokaisen kubitin lisääminen kvanttitietokoneeseen kaksinkertaistaa sen laskentatehon.” Tutkijat haluavat myös oppia rakentamaan vielä isompia koneita ja selvittää niiden sovellusmahdollisuuksia. Mihin superlaskijaa sitten voidaan käyttää? Pursula vastaa kertomalla vanhan esimerkin kauppamatkustajasta, jolla on käytävänään lukuisia kohteita useissa kaupungeissa. Tavalliselle tietokoneelle lyhimmän reitin laskeminen olisi mahdotonta, kvanttikone selvittäisi sen hetkessä. Kahdessa paikassa samaan aikaan Kvanttitietokoneen toimintaperiaatteen selittämisessä sanonta ”vääntää rautalangasta” tuntuu lievästi sanottuna vanhanaikaiselta, mutta tutkimuspäällikkö yrittää. ”Kun klassisen tietokoneen bitillä on arvot ykkönen ja nolla, kvanttitietokoneen kubitti voi niin sanotussa superpositiossa olla ykkönen ja nolla samanaikaisesti”, hän aloittaa. ”Klassinen tietokone lähtee ratkaisemaan ongelmaa valitsemalla yhden polun ja laskemalla tehtävän bitin arvolla nolla. Sitten se laskee sen uudelleen bitin arvolla yksi ja katsoo, mihin tulokseen pääsee. Eli se käy läpi kaikki vaihtoehdot.” Pursula taivuttaa lisää rautalankaa. ”Kun kubitti voi samanaikaisesti olla ykkönen ja nolla, kvanttitietokone käy Sivulle 43…

”Me haluamme olla valmiita soveltamaan kvanttitietokonetta, kun niiden laskentateho kasvaa supertietokoneita suuremmaksi”, Pekka Pursula kiteyttää VTT:n päämäärän. VTT KEMIA 2/2021 41

Suomalaisyritys Euroopan kärjessä Startup-yritys IQM Finland Oy:n perustaja ja päätutkija Mikko Möttönen ottaa vieraansa vastaan Aalto-yliopiston kvanttilaskennan ja -laitteiden laboratoriossa Micronovassa. Möttönen hoitaa myös yliopiston ja VTT:n yhteisprofessuuria. Professori asettuu tottuneesti poseeraamaan pöntöksi kutsumansa valkokylkisen laitteen viereen. ”Pöntön” ytimessä oleva prosessori jäähdytetään lähelle –273 asteen absoluuttista nollapistettä. ”IQM:n tiloissa on useampia samannäköisiä pönttöjä, mutta siellä valokuvaaminen on rajoitetumpaa”, Möttönen kertoo. Kvanttiteknologian povataan synnyttävän satojen miljardien arvoisen toimialan. Suomi starttaa kilpailuun hyvistä asemista, sillä meillä on pitkät perinteet matalien lämpötilojen fysiikasta. Se on tarjonnut pohjan IQM:lle, joka on Euroopan johtava suprajohtavien kubittien kehittäjä. ”Suprajohtavuus on ilmiö, jossa sähkö liikkuu ilman sähkönvastusta. Hyvin kylmissä suprajohteissa yksittäiset elektronit eivät törmäile toisiinsa vaan alkavat liikkua aina kaksi yhdessä. Näin ylimääräiset poukkoilut häviävät ja laskentateho kasvaa.” Professori pyytää kuuntelijaa ajattelemaan kosken virtausta. ”Siinä on paljon energiaa ja sen aiheuttamaa kohinaa. Jos joki virtaa hitaasti ja edessä on kivi, vesi nousee pehmeästi kiven yli. Sähkö liikkuu samoin suprajohtavuudessa. Elektroniparit eivät lähde pienestä möykystä sinkoilemaan vaan jatkavat tasaisesti matkaansa. Näin sähkövastus häviää.” Valtiot, instituutiot ja riskirahoittajat ympäri maailmaa sijoittavat kilvan kvanttiteknologiaan. Myös Espoossa pääkonttoriaan pitävä ja Müncheniin tytäryhtiön perustanut IQM on päässyt buumista osalliseksi. IQM:llä on työntekijöitä paristakymmenestä maasta ympäri maailman. ”Heitä on houkutellut tänne myös työilmapiiri ja alaamme ympäröivä hyvä pöhinä”, Mikko Möttönen kertoo. 42 KEMIA 2/2021 ”Olemme saaneet rahaa kokoon runsaat 71 miljoonaa euroa. Se koostuu kahdelta pääomasijoituskierrokselta kerätystä 50,4 miljoonasta sekä EU:n 17,5 ja Business Finlandin 3,3 miljoonan euron rahoituksesta. Tarve olisi vielä yli 40 miljoonalle”, Möttönen laskee. Kovimmat kilpailijat Google ja IBM VTT:n tilaaman viiden kubitin kvanttitietokoneen rakentamiseen osallistuu 60 asiantuntijaa yrityksen toimitiloissa Keilaniemessä ja 20 tytäryhtiön tiloissa Münchenissä. Mukana on myös tutkijaryhmä Aalto-yliopistosta. ”Yritysten ja yliopistojen välinen yhteistyö ei ole helppoa. Vaikka tarkoitus on hyvä, lakimiehet voivat vääntää sopimuksia vuoden. Myös koronarajoitukset ovat hidastaneet töiden etenemistä varsinkin yliopistossa, mutta loppuvuodesta pitäisi koneen olla valmis.” Kun VTT marraskuussa 2020 julkisti IQM:n avoimen tarjouskilpailun- Juha Granath Suomalainen startup IQM Finland arvioidaan Euroopan johtavaksi kvanttitietokoneen kehittäjäksi.

IQM IQM:n perustajiin kuuluvat Jan Goetz ja Kuan Tan saivat helmikuussa Vuoden nuoren tutkijayrittäjän palkinnon, jonka myöntää Kaute-säätiön Akateemisen yrittäjyyden rahasto. sa voittajaksi, alkoi melkoinen hehkutus. Muun muassa elinkeinoministeri Mika Lintilä ylisti kvanttiteknologian suomia mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Vähemmälle huomiolle jäi, että kansainväliseen kilpailuun tuli vain kaksi tarjousta. ”Luulin koko kilvan ajan, että tarjouksia olisi tullut enemmän. Yksi syy niiden vähyyteen saattoi olla se, että kehitystyötä lähdettiin tekemään yhdessä VTT:n kanssa. Tällainen avoimuus ei kaikille firmoille sovi”, Möttönen pohtii. Kilpailun hävinneestä keskieurooppalaisesta osapuolesta professori tyytyy sanomaan, että ”heillä oli huomattavasti vähemmän kokemusta”. ”Olemme Euroopan suurin kvanttitietokoneiden kehittäjä, ja merkittävimmät kilpailijamme ovat teknologiajätit Google ja IBM. Vaikka niillä on muutaman vuoden etumatka, täytyy muistaa, että ei ensimmäisen kännykän valmistajakaan ole enää alan kuningas.” Möttöstä ei lannista toimittajan jankkaus teknologiajättien miljardeista ja amerikkalaisten tutkimuslaitosten valtavista rahoista tai työntekijöiden huippupalkoista. ”Palkalla emme pysty USA:n kanssa kilpailemaan, mutta meidän etuna ovat pohjoismaiset arvot: tasa-arvo, yhdenvertaisuus, avoimuus, sosiaaliturva, lasten hoitopaikat. Vaikka palkka Suomessa olisi puolet jenkkien liksoista, siitä saattaa jäädä täällä enemmän käteen.” Suomella oma ekosysteemi Mikko Möttönen patistaa suomalaisia yrityksiä kasvattamaan ymmärrystään ja osaamistaan kvanttitietokoneen tuomista mahdollisuuksista. ”Maailmalla suuret yritykset perustavat jo kvanttitiimejä ja tilaavat tutkimusta alan yrityksiltä. Energiayhtiöillä on suuri intressi ratkaista ilmastonmuutokseen liittyviä ongelmia. Finanssialalla kvanttitietokoneen tarjoama prosentinkin hyöty tuo kassaan miljardeja euroja.” Suomen asemaa yhtenä kvanttiteknologian kärkimaista ylläpitävät IQM:n lisäksi lukuisat alan yritykset. Möttönen puhuu kvanttiekosysteemistä, johon kuuluu tutkimuslaitosten lisäksi osaavia laite- ja komponenttitoimittajia ja alihankkijoita. Joukossa ovat muun muassa maailman johtavan kvanttitietokoneiden jäähdyttimien valmistaja Bluefors Oy, piikiekkoja tekevä Okmetic Oy, materiaalien kasvatukseen käytettäviä reaktoreita valmistava Beneq Oy ja ohjelmistoja kehittävä Algorithmiq Oy. ”Tänne on jo syntynyt satoja työpaikkoja tarjoava kvanttiteknologian yritysverkosto. Lisäksi Suomen Akatemia on nostanut Suomen kvanttilaskentakeskuksen kansalliselle tiekartalle, mikä auttaa pitkässä juoksussa hankkimaan maahan monta kvanttitietokonetta”, Möttönen sanoo. ”Kvanttitulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta yhteistyönäkymät näyttävät valoisilta.” vaihtoehdot läpi yhdellä kertaa. Näin se saa oikean tuloksen kertaheitolla.” Maailmalla käydään tiukkaa kilpailua niin sanotusta kvanttiherruudesta eli siitä, kenen nykyinen kvanttitietokone toimii nopeimmin. Toistaiseksi kvanttiherruutta pitää hallussaan Googlen 53 kubitin Sycamore, mutta perässä tulevat IBM, Microsoft ja tietysti Kiina. Google ilmoitti vuosi sitten, että Sycamore oli laskenut runsaassa kahdessa minuutissa tehtävän, joka klassiselta supertietokoneelta olisi vienyt vuosia. ”Tehtävä oli täysin keinotekoinen ja räätälöity kvanttitietokoneelle mutta tehty vaikeaksi klassiselle”, Pursula kommentoi. Vuoden 2020 lopulla Kiinasta tuli tieto, että fotoneilla laskeva Jiuzhangkone oli yltänyt vastaavaan saavutukseen kuin Googlen kone. ”Kiinalaiskokeen tulokset osoittivat omalta osaltaan, että kvanttiherruus on näillä näppäimillä meillä.” Kvanttiherruudesta kvanttihyötyyn Pekka Pursulan mielestä kvanttiherruuden rinnalla voitaisiin puhua myös kvanttihyödystä eli siitä, milloin kvanttitietokoneesta saadaan niin tehokas, että se todella voi ryhtyä ratkomaan ihmiskuntaa vaivaavia suuria ongelmia nopeammin kuin supertietokoneet. ”Vielä kvanttitietokone ei siihen pysty, mutta tämä vuosikymmen on suuren kehityksen aikaa. Perusteknologia on demonstroitu, ja ongelmat siirtyvät perusfysiikasta insinööriongelmiksi”, tutkimuspäällikkö sanoo. ”Kun perusta on kunnossa, on aika miettiä, miten laite skaalataan isompaan kokoluokkaan.” Maailmalla tehokkaimmista kvanttitietokoneista löytyy jo nyt yli 60 kubittia. Viime syksynä IBM ilmoitti tavoitteekseen rakentaa tuhannen kubitin kvanttitietokoneen vuoteen 2023 mennessä. Sanna Marinin hallitus rahoittaa VTT:n kvanttitietokonehanketta 20,7 miljoonalla eurolla. Summa on pieni verrattuna miljardeihin euroihin, joita kansainväliset teknologiajätit ja Kiinan valtio upottavat kvanttiteknologiaan. KEMIA 2/2021 43

Tulevaisuudentutkija Toni Ahlqvist: Professori Toni Ahlqvist tutkii nousevien teknologioiden yhteiskunnallisia vaikutuksia Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa. Ahlqvist on varovainen kvanttiteknologian tulevaisuuden arvioinnissa. Hän käyttää esimerkkeinä nanoteknologian ja tekoälyn kehityskulkuja viime vuosikymmeniltä. ”Parin, kolmen viime vuosikymmenen aikana nanoteknologia on erilaisissa asiantuntija-arvioissa usein nähty tulevaisuuden läpimurtoteknologiana, mutta se ei ole koskaan täysin täyttänyt suurimpia yhteiskunnallisia odotuksia”, professori sanoo. ”Tekoälyn historiallinen kehitys on ollut samansuuntaista. Jo 1980-luvulla tekoälyn ennustettiin korvaavan esimerkiksi lääkärit ja lakimiehet. Näin ei ole tapahtunut.” Nyt odotukset ja investointinäkymät on asetettu kvanttiteknologiaan ja siihen perustuvan kvanttitietokoneen mahdollisesti ylivertaisiin ominaisuuksiin. Ahlqvistin mukaan kvanttitietokoneen tulevan merkityksen ratkaisee se, mihin tarkoituksiin konetta käytetään ja minkälaisessa maailmassa silloin elämme. Selvää on, että myös tulevaisuudessa tieto on valtaa. ”Kvanttiteknologian voi liittää osaksi laajempaa maailmanpoliittista kehityskuvaa, jossa teknologiakilpailu on enenevässä määrin myös geopoliittista kilpailua”, Ahlqvist sanoo. ”Venäjän presidentti Vladimir Putin on kommentoinut, että se, joka hallitsee tekoälyä, hallitsee tulevaisuuden maailmaa.” Asia nähdään samansuuntaisesti Kiinassa, jolla on vahva ote kvanttiteknologiakilpailussa. ”Maassa on tajuttu, että uusien teknologioiden hallinta on geopoliittista hallintaa.” Kvanttiteknologia on mahdollisuuksista yksi Professorin mukaan olemme siirtymässä uusiin teknologioihin kytkeytyvien geopoliittisten odotusten ja kamp- 44 KEMIA 2/2021 pailujen aikaan. Kvanttitietokoneella pystytään jo tekemään tiettyjä operaatioita, mutta: ”Kyse on enemmän siitä, miten eri toimijoiden, kuten tutkimusorganisaatioiden ja yritysten, keskinäinen dynamiikka avaa uudenlaisen yhteiskunnallisen odotushorisontin. Tässä horisontissa kvanttiteknologian ja -tietokoneen nähdään muuttavan merkittävästi tietojenkäsittelyn ja siten digitaalisen yhteiskunnan perustan.” Odotukset vaikuttavat vahvasti myös rahoituksen ja investointien suuntautumiseen. Ahlqvist tähdentää, että muutoksen horisontti on toistaiseksi vain yksi mahdollinen tulevaisuus. ”Todellisuudessa olemme vielä aika lailla alkutekijöissä kvanttitietokoneen kehittämisessä.” Tulevaisuudentutkija ei anna pitkän aikavälin sijoitusvinkkejä mutta muistuttaa, että suuret läpilyönnit tehdään usein massiivisten tutkimusinvestointien avulla. ”Kvanttiteknologia on yksi mahdollisuus, johon investointeja voi suunnata. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta keskeistä ei ole vain laitteiden kehittäminen, vaan se, kenellä on osaamista soveltaa kvanttiteknologiaa ja kyvykkyyttä toimia uudessa teknologiaympäristössä.” Tarvitaan siis laaja-alaista ja monitieteistä osaamista, jossa oleellista ei ole vain teknologiaosaaminen vaan myös teknologioiden yhteiskunnallisten ja kulttuuristen vaikutusten ymmärtäminen. Joskus tarvitaan jäitä hattuun Tulevaisuuden tarkastelussa on joskus laitettava jäitä hattuun. Ahlqvist nostaa esiin mahdolliset fysikaaliset ongelmat, jotka saattavat jarruttaa kvanttitietokoneen kehitystä. ”Kehitys riippuu pitkälti siitä, miten paljon kvanttiherruus tarkoittaa yhteiskunnan kannalta”, hän sanoo. ”Pystyykö kvanttiteknologiaan pohjautuva tietojenkäsittely korvaamaan perinteisen digitaalisen tietojenkäsit- Hanna Oksanen/Turun yliopisto ”Olisin vielä varovainen” telyn? Voiko eteen tulla fysikaalisia rajoja? Kuinka paljon energiaa kvanttitietokoneet käyttävät?” ”Todennäköisesti teknologian kehitystyössä tulee vastaan vielä monia tilanteita, joissa joudutaan toteamaan, että hei, ei tämä ihan näin toiminutkaan.” Professori muistuttaa, että uusiin teknologioihin liittyy usein myös investointi- ja liiketoimintaodotusten ylikuumenemista. Niitä ruokkivat toimijoiden ylilyövät teknologiapuheet ja yhteiskunnalliset visiot. ”Ajan myötä kuumimmat odotukset kuitenkin tasaantuvat, ja alkaa uusien teknologioiden realistisempi juurtuminen osaksi taloutta ja yhteiskuntaa.” Tällä hetkellä kvanttitietokoneen odotuskäyrät ovat joka tapauksessa vahvasti noususuunnassa. ”Ihminen on kekseliäs. Tähän mennessä ihmiskunta on tietotekniikan kehityksessä ylittänyt useaan kertaan sen, minkä joskus ajateltiin olevan fyysisesti jopa mahdotonta. Onko tällainen kehitys mahdollista myös kvanttiteknologian kohdalla, jää nähtäväksi.”

”Meillä on mahdollisuus maailman kärkeen, kun kohdistamme panoksemme oikein.” VTT, Aalto-yliopisto ja IQM sitovat yhteisessä hankkeessaan kvanttiosaamista Suomeen. Projekti on siksi myös Toni Ahlqvistin mielestä erittäin tärkeä, vaikka kvanttiteknologian tulevaisuus onkin vielä epävarma. Pursula ei harmittele miljardien puuttumista. Hänelle on selvää, että ”pieni maa, pienet rahat”. ”Meillä on mahdollisuus maailman kärkeen, kun kohdistamme panoksemme oikein omiin vahvuuksiimme ja käytämme ne järkevästi”, hän sanoo. ”Nokiaa ei olisi koskaan syntynyt, jos ajatuskulku olisi mennyt niin, että ei voi voittaa, jos ei ole eniten rahaa.” VTT:n tilaaman kvanttitietokoneen kehittäjät suunnittelevat laitteensa ympärille ”kvanttiklusteria”, johon tulisi mahdollisimman nopeasti mukaan eri teollisuudenaloja. Kiinnostusta on ollut, syystäkin. ”Laskentatehokkuuden lisäys vaikuttaa kaikkiin aloihin. Sovellukset voivat ratkaista niin prosessiteollisuuden, materiaalitieteiden, logistiikan kuin finanssialan datamassa- ja optimointiongelmat. Myös tekoäly voi hyötyä kvanttitietokoneesta.” VTT on mukana myös EU-komission vuonna 2018 käynnistämässä Quantum Flagship -aloitteessa. Miljardin euron hankkeeseen osallistuu eurooppalaisia tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja yrityksiä. Yhteenliittymän tarkoitus on kuroa kiinni USA:n ja Kiinan etumatkaa. Tarpeen uudet salausjärjestelmät Ei niin hyvää, ettei jotain pahaakin. Kvanttitietokoneiden tuloon liittyy iso pelko siitä, että laite pystyy valtavan laskentatehonsa avulla murtamaan monet nykyiset salaustekniikat ja luomaan salauksia, joita eivät supertietokoneetkaan murtaisi. ”Kun kvanttitietokoneet saadaan skaalattua, ne voivat alkaa purkaa te- hokkaasti nykyisiä salausalgoritmeja. Silloin tietoturva nousee suurimmaksi riskiksi”, Pursula myöntää ja vakuuttaa samaan hengenvetoon, että tutkijat kehittävät jo aktiivisesti kvanttitietokoneenkin hyökkäyksen kestävää salausjärjestelmää. ”Kun meillä on tietojärjestelmien salauksen purkamiseen kykenevä kvanttitietokone, silloin meillä on jo myös uusia, kvanttitietokoneen hyökkäyksen kestäviä salausalgoritmeja”, Pursula sanoo ja muistuttaa: ”Paras suojaus on pitää tietokoneohjelmat päivitettyinä, kuten nykyäänkin.” Kvanttitietokoneiden kehittämisen suurimpia ongelmia on kvanttien lukemista haittaava, tietoa peittävä kohina. Esimerkiksi kvanttiherruutta hallussaan pitävä Sycamore laski labyrinttilaskun väärin 999 kertaa tuhannesta. Tätäkin pulmaa ratkotaan jo. Kehitteillä on niin sanottuja virheenkorjausalgoritmeja. Periaate on, että useasta fyysisestä kubitista rakennetaan kubittijoukkoja, jotka liitetään yhdeksi isoksi loogiseksi, virhekorjatuksi kubitiksi. ”Tarvitsemme ainakin satoja virhekorjattuja kubitteja, jotta saisimme universaalin virhekorjatun kvanttitietokoneen. Se on vielä kaukana, mutta kvanttihyöty voitaisiin saavuttaa tällä vuosikymmenellä ilman virheenkorjaustakin jossakin rajatussa ongelmassa.” Pursula joutuu joka haastattelun lopuksi vastamaan yhteen ja samaan kysymykseen, niin nytkin. Milloin tavallisen kansalaisen taskussa on virhekorjattu kvanttitietokone? ”Kvanttitietokoneet ovat ensimmäisten tietokoneiden tapaan huoneenkokoisia laitteita, jotka sijoitetaan aluksi laskentakeskuksiin. Kansalaiset pääsevät käyttämään niitä verkon kautta samoin kuin nykyisiä supertietokoneita.”  Kirjoittaja on vapaa toimittaja. KEMIA 2/2021 45

Kemikaalikuorma on uhka aivoillemme   Aivosairaudet yleistyvät samaan aikaan, kun ihmisten kemikaalikuorma kasvaa. Tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että ilmiöt ovat yhteydessä toisiinsa. KATJA PULKKINEN Yhteys Alzheimeriin ja Parkinsonin tautiin Pohjois-Amerikassa, aivan kuten Euroopassakin, käytetään jokapäiväisessä arjessa ja teollisuudessa kymmeniä tuhansia erilaisia kemikaaleja, joista useimpien keskushermostovaikutuksia ei ole vielä selvitetty. Aivosairauksien ja kemikaalialtistumisen yhteyksiin ja mekanismeihin paneutuneissa tutkimuksissa on kuitenkin tehty jo runsaasti kiinnostavia ja samalla huolestuttavia löydöksiä. Tapahtumassa kuultiin monia alustuksia siitä, missä alan tutkimus eri sairauksien ja aineiden kohdalla tällä hetkellä menee. Esityksistä kävi ilmi, että tutkijat ovat havainneet selviä yhteyksiä kemikaalialtistumisen ja esimerkiksi Alzheimerin taudin, Parkinsonin taudin, amyot46 KEMIA 2/2021 rofisen lateraaliskleroosin eli als-taudin ja autismin välillä. Aineita, joita aivosairauksiin ja kehityshäiriöihin on yhdistetty, ovat muun muassa monet raskasmetallit, torjunta-aineet, palon- ja homeenestoaineet sekä muovinpehmentimet. Aineille altistutaan pääasiassa ravinnon, juomaveden, sisäilman pölyn ja ulkoilman pienhiukkasten hengittämisen kautta. Joidenkin aineiden osalta tunnetaan varsin hyvin mekanismit, joilla aine vaikuttaa keskushermostoon. Kaiken kaikkiaan tutkimusta tarvitaan kuitenkin vielä paljon lisää. Lyijyllä ja stressillä on sama kohde NAS:n työpajaan osallistuneiden tutkijoiden ja viranomaisten yhteinen näkemys vaikutti olevan, että kemikaalit ovat yksi keskeisistä ympäristö- ja elämäntapatekijöistä, jotka yhdessä rappeuttavat nykyihmisen aivotoimintaa. Rochesterin yliopiston ympäristölääketieteen ja kansanterveystieteen professori Deborah Cory-Slechta kertoi, että esimerkiksi lyijyaltistumisesta, köyhyydestä, stressistä ja kehnosta lapsuusajan terveydenhuollosta kärsivät usein samat ihmiset. Näillä ympäristötekijöillä on myös samanlaisia vaikutuksia. ”Lyijy ja sikiöaikainen stressi vaikuttavat aivoissa samaan alueeseen”, CorySlechta sanoi. Harvardin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa ja Bostonin lastensairaalassa työskentelevä professori David Bellinger toi esiin näkökulman, että kyse ei aina ole ongelmien yhteisvaikutuksista. Adobe Stock Erilaiset kehityshäiriöt ja aivosairaudet ovat viime vuosikymmeninä yleistyneet huomattavasti, eikä muutos ole selitettävissä pelkästään diagnostiikan tehostumisella tai perinnöllisillä tekijöillä. Osuutensa sairaustapausten lisääntymiseen voi olla kemikaalialtistumisella. Näin todettiin Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian (NAS) viime vuonna järjestämässä avoimessa työpajassa, jossa käsiteltiin kemikaalien vaikutuksia aivotoimintaan ja aivosairauksiin. Tapahtumalla haluttiin kiinnittää huomiota merkittävään mutta toistaiseksi vähälle huomiolle jääneeseen ympäristöterveyskysymykseen. Samalla päästiin keskustelemaan yhteistyön käynnistämisestä, jotta tutkimusta ja riskinhallintaa voitaisiin kehittää.

Tutkijoiden alustavat löydökset viittaavat siihen, että altistuminen hermostoon vaikuttaville aineille saattaa liittyä kykyyn kestää erilaisia hermostoon vaikuttavia iskuja myöhemmässä vaiheessa elämää. Poikasina lyijylle altistetut hiiret suoriutuivat aivoinfarktin jälkeen motorisista testeistä heikommin kuin hiiret, joita ei ollut altistettu myrkylliselle metallille. Ennen infarktia ryhmien välillä ei ollut eroja, Bellinger kertoi. Lyijyaltistuksen kohteena olleet jyrsijät esimerkiksi lipsahtelivat kävellessään keppiä pitkin. Verrokkihiiret sen sijaan kipittivät sen vikkelästi päästä päähän. Verrokit myös toipuivat infarktista paremmin kuin lyijylle altistuneet. Oikeudenmukaisuuden äärellä Kun ihminen altistuu hermostoon vaikuttaville aineille, seurausten ketju voi olla raju. Professori Bellinger käytti puheenvuorossaan termiä ympäristöoikeudenmukaisuus. Paljon tutkittu lyijy on tästä kuvaava esimerkki. ”Lapsuudenaikaisen lyijyaltistumisen tiedetään olevan yhteydessä myöhempään huonoon koulumenestykseen, Aivoterveydelle keskittymisongelmiin, vaarallisia voivat heikkoon impulssiolla muun muassa kontrolliin ja monenlaiseen riskikäyttäytorjunta-aineet, tymiseen”, Bellinger palonestoaineet kertoi. On esimerkiksi haja muovinvaittu, että lyijyaltispehmentimet. tuneilla lapsilla on aikuisena alempi sosioekonominen asema kuin omilla vanhemmillaan. Lyijylle lapsuudessaan altistuneilla ihmisillä myös päihteiden käyttö ja kodittomuus ovat huomattavasti yleisempiä kuin verrokeilla. Yhteiskunnan kannalta tärkeimpiä ovat silti altistumisen lievät vaikutukset. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että ne ovat niin yleisiä. ”Kymmenistä tutkimuksista tiedetään, että lyijyaltistuminen korreloi negatiivisesti älykkyysosamäärän kanssa ja että myös pienillä altistusmäärillä on merkitystä”, Bellinger sanoi. KEMIA 2/2021 47

”Vaikka vaikutukset eivät olisi yksilötasolla dramaattisia, viitearvot alittavat lyijypitoisuudet kattavat kaikesta älykkyyden alenemasta lähes 90 prosenttia. Se on yhteiskunnallisesti merkittävä asia.” ”Omalla työllä voi vaikuttaa” Alhaisesta älykkyysosamäärästä keskusteltiin tapahtumassa paljon, sillä se heijastaa yleisemminkin aivoterveyttä. Monenlaiset tekijät, kuten aivovammat, ennenaikaiset syntymät ja erilaiset puutostilat tunnetaan älykkyyteen vaikuttavina tekijöinä. Älykkyyttä heikentävien riskitekijöiden vertailulistalla on korkeilla sijoilla lyijyn lisäksi muun muassa organofosfaattisia torjunta-aineita. Kalifornian yliopiston lisääntymisterveystieteen professori Tracey Woodruff kertoi pitävänsä työtään ympäristöterveyden hyväksi hyvin motivoivana. On palkitsevaa, kun riskiaine tunnistetaan ja sen rajoittamiseksi voidaan toimia. Esimerkiksi palonestoaine pbde, jonka oletetaan vaikuttavan heikentävästi sikiö- ja lapsuusaikana altistuvien älykkyyteen, kiellettiin Kaliforniassa vuonna 2006. ”Sen jälkeen alueen asukkailta kerättyjen näytteiden pbde-tasot laskivat muutamassa vuodessa melkein 40 prosenttia”, Woodroff kertoi. Valitettavaa on se, että haitallisia aineita korvataan niiden käytön rajoit- tamisen jälkeen usein aineilla, jotka yliopiston ympäristöterveyteen ja lasmyöhemmin paljastuvat yhtä haitalli- tentauteihin paneutuvaa Cerch-kessiksi. kusta. Tällaiseen ongelmakorvaamiseen Eskenazi kertoi, että tutkijoiden käyhalutaan etenkin EU:ssa tössä on nykyisin monia puuttua. Euroopan keuusia kajoamattomia Altistumisen mikaalivirasto Echa on menetelmiä, joilla voiseuraukset jo kertonut käynnistädaan selvittää ihmisen voivat olla vänsä ryhmittelyyn pehermojärjestelmän toirustuvaa aineiden arvi- ylisukupolvisia. mintoja ja rakennetta ointia. myös niiden kehittyessä, Kun kemikaalit arvioidaan yksi ker- jo sikiövaiheessa. rallaan, prosessi on hidas ja jättää sa”Samaan aikaan myös ympäristön ja mankaltaisesti vaikuttavia aineita odot- altistumisen mittausmenetelmät ovat tamaan omaa arviointivuoroaan kauas menneet eteenpäin”, hän muistutti. tulevaisuuteen. ”Ympäristöterveystutkimuksessa on esimerkiksi opittu hyödyntämään geospatiaalisia menetelmiä, kuten saDataa satelliiteista telliittien avulla tapahtuvaa kaukokarja älypuhelimista toitusta ja älypuhelimien avulla kerätMiksi kemikaalien aivovaikutusten kal- tyä reaaliaikaista tietoa lähiympäristaiseen tärkeään teemaan ei ole kun- töstä.” Ihmisistä kerättyjä bionäytteitäkin nolla reagoitu aiemmin? Tutkimusta on hidastanut ainakin on käytettävänä aiempaa enemmän, niin kutsuttu siiloutuminen. Tapah- joten kemikaalialtistumista voidaan tumassa aihetta kutsuttiin väliinpu- senkin ansiosta mitata paljon entistä toajaksi, se kun ei ole oikein sopinut paremmin. Eskenazi toivoo, että erilaisia ihmiminkään vakiintuneen tutkimussektosen ja ympäristön uusia tutkimusmerin raameihin. Asiaan voi olla luvassa parannusta, netelmiä saadaan yhdistettyä niin, että sillä halu tieteidenväliseen yhteistyö- myös aivo- ja kehityshäiriötutkimus hön oli tilaisuudessa käsinkosketeltava. hyötyy niistä. Kiinnostusta lisää myös se, että uusilla tutkimusmenetelmillä voidaan tätä nykyä selvittää asioita, jotka ennen jäi- Aikakone on keksitty vät mahdottomina tutkimatta. Tähän kiinnitti huomiota Kalifor- Kemikaalialtistumisen tutkimus on nian yliopiston Berkeleyn yksikön pro- aikaa vievää. Kun halutaan selvittää fessori Brenda Eskenazi, joka johtaa vaikkapa lapsuudessa tapahtuneen al- Lyijylle altistuu koko kansa Suomessa Ruokavirasto on laatinut tutkimusraportin kansalaisten elintarvikkeiden kautta saamasta lyijyaltistuksesta. Raportin mukaan lyijylle altistuu koko väestö, mutta suurinta altistus on lapsilla. Vähäisintä altistuminen on vanhuksilla. Lyijylle altistuminen on yhteydessä älykkyyden heikkenemiseen. Suomessa ravinnon kautta saatavaan lyijyyn liittyvän tautitaakan suuruus on tutkijoiden arvion mukaan 570 daly-yksikköä vuodessa. Tautitaakka tarkoittaa sairauksien ja ennenaikaiseen kuolemaan tai invali- 48 KEMIA 2/2021 diteettiin johtavien tekijöiden aiheuttamaa kokonaishaittaa väestössä. Daly (disability adjusted life years) merkitsee haittapainotettua elinvuotta. Käsite sisältää sekä vuodet, joina eletään sairauden takia vajaakuntoisena että vuodet, jotka menetetään ennenaikaisen kuoleman vuoksi kokonaan. Aiheuttaa myös munuaisvaurioita Lyijylle altistuminen ei vaikuta ainoastaan älykkyyteen. Myrkyllinen metalli lisää myös hermostovaurion, munuaisongelmien ja verenkiertoelimistön sai- rauksien riskiä. Ruokaviraston raportin mukaan terveyshaittojen mahdollisuutta ei voida sulkea pois juuri kenenkään osalta. Vain kuudella prosentilla 25–75-vuotiaista suomalaisista lyijyaltistus on niin vähäistä, että terveysriski on mitätön. Lyijy kulkeutuu elintarvikeketjuun maaperästä kasvien ja veden välityksellä. Muita elintarvikkeita korkeampia lyijypitoisuuksia voi esiintyä ravintolisissä, laihdutusvalmisteissa, mausteissa ja kaakaopohjaisissa tuotteissa, raportissa todetaan.

tistumisen myöhempiä vaikutuksia, ”Altistumme valtavalle määrälle kekeskeinen menetelmä ovat pitkittäis- mikaaleja, mutta perinteisesti on tuttutkimukset. kittu kerrallaan vain yhtä ainetta tai Brenda Eskenazi korostaa, että tar- parhaimmillaan jotakin aineryhmää. peen ovat myös monta sukupolvea Sehän ei kerro todellisuudesta paljoakattavat tutkimukset, sillä altistumisen kaan”, professori Eskenazi sanoi. seuraukset voivat olla ylisukupolvisia. ”Pitää mitata kemikaaliseoksia ja sen Hyväksi keinoksi matkustaa nopeas- lisäksi monia yksilöllisiä tekijöitä, kuti ajassa vuosikymmeniä taaksepäin on ten ravitsemusta, stressiä ja perimää, osoittautunut hampaiden tutkiminen. jotka voivat joko vahvistaa tai lievenViime vuosina on tää kemikaalialtistushavaittu, että hampaiten vaikutuksia.” Als-potilaiden den kasvaessa niihin Rochesterin yliopiselimistössä oli varastoituu monenlaiton Deborah Corysia kemikaaleja, joiden kromia ja nikkeliä Slechtan mielestä kusijainti hammasluun selvästi enemmän mulatiivisten riskien kasvurenkaissa kertoo, arviointiin vaaditaan kuin terveillä milloin aine on päätynyt laskennallisia keiverrokeilla. nyt elimistöön. noja eli erilaisia algoHampaisiin syntyy ritmeja. päivittäin uusi kerros, josta voidaan ”On yleistä, että monenlaiset aineet löytää esimerkiksi ftalaatteja ja fluo- vaikuttavat elimistössä samaan järjesrattuja yhdisteitä. telmään mutta eri mekanismein. Ne Tuoreiden hammastutkimusten voivat myös voimistaa toistensa vaiavulla on havaittu, että aikuisiällä puh- kutuksia, joiden laskemiseen tarvitaan jennut als-tauti on yhteydessä elimistön kohonneisiin metallipitoisuuksiin lapsuudessa ja murrosiässä eli vuosi- Pysyvät hampaat kymmeniä aikaisemmin. alkavat kehittyä leuYhdysvaltain Michiganissa tutkittu- kaluissa jo syntymän jen als-potilaiden hampaissa oli muun jälkeen ja varastoivat muassa kromia, mangaania ja nikkeliä näin arvokasta tietoa selvästi korkeampia määriä kuin ter- lapsuudenaikaisesta kemikaalialtistuksesveillä verrokeilla. ta. Maitohampaiden Kuinka vahvasti metallit korreloivat avulla päästään vielä als-tautiin riippui siitä, millaisina yh- kauemmas, sikiödistelminä eri metalleja hampaista löy- aikaisen altistumisen tyi ja milloin niitä oli elimistössä ollut. ääreen. Kriittiset ikävuodet vaihtelivat ainekohtaisesti. Hiirillä tehdyt altistuskokeet tukivat hammasanalyysien tuloksia. Als on vakava selkäytimen liikehermojen sairaus, joka tuhoaa vähitellen lihasten toiminnan ja lamaa hengityksen. uusia menetelmiä”, Cory-Slechta sanoi. Algoritmien laatiminen voidaan aloittaa kokoamalla sairauskohtaisesti yhteen niitä kemikaaleja, joilla on vaikutusta kunkin sairauden kehittymiseen. ”Yksittäisten aineiden vaikutuksista eri sairauksiin on jo paljon tietoa, on kyse sitten Parkinsonin taudista tai korkeasta verenpaineesta. Voimme eritellä aineita, joiden tiedetään vaikuttavan sairauteen samansuuntaisesti, ja alkaa tilastollisin menetelmin mallintaa niiden yhteisvaikutusta”, hän ehdotti. ”Mukaan voidaan liittää myös esimerkiksi taloudellista dataa ja tehdä siten vaikkapa analyyseja aineiden sääntelyn aiheuttamien kustannusten ja sen tuomien hyötyjen suhteesta.” Työpajan esityksiin ja siitä laadittuun julkaisuun voi tutustua osoitteessa https://tinyurl.com/chem-neuroscience.  Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Tärkeää mitata yhteisvaikutuksia Monista aineista ja sairauksista on kertynyt Michiganin als-tutkimuksen kaltaista näyttöä, mutta vielä useampi kysymys on yhä avoinna, ja kokonaisuudesta puuttuu tärkeitä paloja. Yksi NAS:n työpajassa puhuneiden asiantuntijoiden pääviesteistä oli, että aivosairauksia ei kyetä kunnolla ymmärtämään, jos tutkimuspöydälle otetaan ympäristötekijöitä yksi kerrallaan. Ad o be KEMIA 2/2021 St oc 49 k

Sotilaat taistelivat, lotat lääkitsivät   Sata vuotta sitten perustettu Lotta Svärd nousi viime sotien aikana maailman suurimmaksi naisten vapaaehtoiseksi maanpuolustusjärjestöksi. Lotat tekivät mittaamattoman arvokasta työtä muun muassa haavoittuneiden sotilaiden hoidossa. Kenttäsairaaloissa, kenttäapteekeissa, sairasjunissa, laboratorioissa, eläinten lääkinnässä ja veripalvelussa. Muun muassa niissä uurastivat viime sotien aikana suomalaiset lääkintälotat. Talvisodassa (1939–1940) työskenteli vapaaehtoisina lääkintälottina noin 7 000 naista. Ennen jatkosotaa (1941– 1944) heitä ehdittiin kouluttaa lisää. Vuoteen 1943 mennessä lääkintälottia toimi erilaisissa tehtävissä jo 22 000. Lottien panos oli erityisen arvokas siksi, että heidän työnsä vapautti kymmeniätuhansia miehiä varsinaisiin sotatoimiin. Lääkintälotilla, usein hyvinkin nuorilla, ei ollut alan ammattikoulutusta. Sen sijaan he saivat pikaopit työhönsä kursseilla, joilla käytiin läpi ensiapua, anatomiaa, yleisimpiä tauteja ja tavallisimpien lääkkeiden käyttöä. Keskeinen asia opetuksessa oli myös kulkutautien hoito ja niiden ehkäisy sekä siviiliväestön avustaminen. Lyhyiden lääkintäkurssien rinnalla järjestettiin myös sairaanhoitoapulaiseksi valmentavia kursseja. ”Lääkintälottien tehtävänä kenttäsairaaloissa oli esimerkiksi haavoittuneiden sidosten vaihtaminen ja huolehtiminen siitä, etteivät haavat ala märkiä”, kertoo Minna Elomaa-Krapu, joka 50 KEMIA 2/2021 tutki väitöskirjassaan lääkintälottien kokemuksia vuosina 1939–1945. Kenttäsairaalat toimivat rintamalla haavoittuneiden ensimmäisinä hoitopaikkoina. Sairaaloita perustettiin tyhjilleen jääneisiin rakennuksiin mutta myös jopa telttoihin. Hoito oli lyhytaikaista, koska jokainen vuode piti vapauttaa nopeasti seuraavalle tulijalle. Jotkut kykenivät palaamaan joukko-osastoonsa, muut siirrettiin jatkohoitoon sotasairaalaan. Kenttäsairaalan tärkein tehtävä oli antaa akuuttia kirurgista hoitoa. Nukutusaineena hyödynnettiin eetteriä. Koska anestesialääkäreitä ei ollut saatavilla, sairaanhoitajia koulutettiin antamaan potilaalle kevyt narkoosi. Lyhyemmissä toimenpiteissä leikattavat saivat laskimoonsa heksobarbitaalia. Toinen vaihtoehto oli paikallispuudutus. ”Tarvittaessa tehtiin myös verensiirtoja, joissa käytettiin vain O-verta. Veri oli pakattu virvoitusjuomapulloihin”, Elomaa-Krapu kuvailee. Taisteluvammoista tavallisimpia olivat ampumahaavat, mutta myös sirpalevammoja oli paljon. Niiden hoito oli vaikeaa, sillä haavat olivat repaleisia, ja niihin kulkeutui bakteereja jo maaperästä. Lottamuseo ARJA-LEENA PAAVOLA Lääkintälotat hoitavat haavoittuneita. Sotasairaalassa työ oli hieman helpompaa kuin kenttäsairaaloissa, mutta niihinkin oli lopulta pakko lähettää nuorimmillaan 16-vuotiaita lottatyttöjä. Infektiot olivat yleisiä. Antibioottien puutteessa tulehduksia hoidettiin sulfonamideilla, jotka hidastavat bakteerien kasvua estämällä foolihapposynteesiä. Potilaiden tuskia lääkittiin pääasias-

sa morfiinilla ja heroiinilla, jotka johtivat helposti riippuvuuteen. Riski tiedostettiin, mutta muutakaan tehokasta kivunlievittäjää ei ollut. Suurhyökkäys toi punatautiepidemian Tavallista oli, että kenttäsairaaloiden henkilökunta joutui työskentelemään ilman taukoja ja välillä valvomaan vuorokausikaupalla. Lääkärit pyrkivät huolehtimaan lottien jaksamisesta tarjoamalla heille Pervitiniä, samaa saksalaista amfetamiinipohjaista ”höökipulveria”, jolla myös sotilaille annettiin lisäpotkua pahimmissa paikoissa. Elomaa-Kravun haastattelema lotta kertoi, että osa pelkäsi pervitiiniä niin että jätti aineen ottamatta. Työ rintamaoloissa oli rankinta, mutta vaativaa se oli myös sairasjunissa ja sotasairaaloissa. Pelko oli siten jatkuvasti läsnä muutenkin. ”Potilaan kohtaamiseen ei ollut annettu riittävästi koulutusta, ja se aiheutti lääkintälotille ahdistusta ja painajaisia”, Elomaa-Krapu sanoo. Sotavammojen ohella hoidettavana oli tarttuvia tauteja, kuten tuberkuloosia, poliota, kurkkumätää ja tuhkarokkoa. Sotilailla esiintyi myös syyhyä ja keltatautia. KEMIA 2/2021 51

Neuvostoliiton suurhyökkäys Karjalankannaksella kesäkuussa 1944 oli tuhoisa muutenkin kuin sotilaallisesti. Vihollisen voimakas vyörytys loi otolliset olosuhteet punataudin puhkeamiselle. ”Etulinjan läheisyydestä puuttuivat käymälät, eikä viivytystaisteluissa tai vetäytymisvaiheenkaan aikana ollut mahdollisuuksia hygieniaan panostamiseen.” Ankaraa veristä ripulia aiheuttava tauti roihahti epidemiaksi, johon sairastui noin 150 000 suomalaista. Puna-armeijakaan ei taudilta säästynyt. Venäläisiä sairastuneita arvioidaan olleen peräti 250 000. Potilaiden lisäksi kovilla olivat heidän hoitajansa. ”Lotat joutuivat siivoamaan verisiä jätöksiä ilman suojavarusteita, joista oli muutenkin kova pula.” harjoitukset, ja lääkintälotat ryhtyivät saattamaan sairaaloita, sairasjunia ja ensiapuasemia toimintakuntoon. Kun talvisota 30. marraskuuta puhkesi, lotat olivat valmiina. ”Sodan syttyessä lotat pystyivät toimimaan tehokkaasti, sillä he olivat jo rauhan aikana luoneet toimintajärjes- telmän ja kouluttaneet jäsenistönsä”, kertoo kansatieteilijä ja Lotta Svärd -säätiön viestintäpäällikkö Miia-Susanna Koski. Koski muistuttaa, että lotat toimivat siitä pitäen tavattoman vastuullisissa tehtävissä – varsinkin ikäänsä nähden. Lotaksi pääseminen edellytti 17 vuo- Lotat valmistelivat taisteluissa kuolleet sotilaat viimeiselle matkalleen kohti kotiseutua. Lottatehtävissä menehtyi vuosina 1939–1944 lähes 300 naista. 52 KEMIA 2/2021 Lottamuseo Ensimmäisestä maailmansodasta (1914–1918) ehti kulua vain pari vuosikymmentä, kun maailmanpoliittinen tilanne alkoi jälleen kiristyä. Suomessa asiaan reagoi myös Lotta Svärd -järjestö, joka ryhtyi 1930-luvun mittaan hankkimaan varustusta sairastupia ja sidontapaikkoja varten. Sodan uhan kasvaessa syksyllä 1939 puolustuslaitos aloitti ylimääräiset SA-kuva Pikkulotat astuivat suuriin saappaisiin Sairasjunassa työskennelleellä hoitajalla riittää vielä hymyä lääkintäharjoituksessa, joka toteutettiin Viipurissa syksyllä 1939 ennen talvisodan syttymistä.

SA-kuva/Vänrikki M. Pietinen, sot.virk. Nousiainen puolustuslaitoksen alaisuudessa paitsi haavoittuneiden hoidossa myös varushuollossa sekä toimisto- ja viestitehtävissä.” Periaatteena oli, että alle 20-vuotiaita lottajärjestön jäseniä ei lähetetty sotatoimialueelle. Sota kuitenkin pitkittyi, joten loppuvaiheessa esimerkiksi lääkintälotiksi päätyi vasta 16-vuotiaita teinityttöjä. Miehistöpula vaikutti myös siten, että kesällä 1944 lotista koottiin Ilmatorjuntarykmenttiin valonheitinpatteri. SA-kuva den ikää, mutta jo 8–16-vuotiaat tytöt kelpuutettiin pikkulotiksi. Myös pikkulottien harteille kasautui sotavuosien myötä raskas kuorma. Lasten ja nuorten oli muutenkin pakko ottaa kontolleen monia töitä, jotka normaalisti kuuluivat aikuisille. Aikuisilla oli omat taakkansa, etenkin siirtoväellä, joka sota-aikana joutui kahteen otteeseen pakenemaan taisteluja Karjalasta maan läntisempiin osiin. ”Kotirintaman lottia työllisti esimerkiksi etulinjaan matkaavien tai sieltä poistuvien reserviläisten muonitus. Sotatoimialueella lotat työskentelivät Talvisessa maastossa lumipuku oli lotan välttämätön suojavaruste. Lotat auttavat Karjalasta Vilppulaan evakkoon päätyneitä lapsiperheitä. Lotat toimivat myös ilmavalvontatehtävissä. Työhön kelpasivat riittävän varttuneet pikkulotatkin. Satavuotisjuhlaansa viettävän Lotta Svärd -järjestön nimen taustalla on kansallisrunoilijamme J. L. Runebergin teos Vänrikki Stoolin tarinat. Runoelman hahmo nimeltä Lotta Svärd otti tehtäväkseen sotilaiden huoltamisen ja rohkaisemisen Suomen sodan (1808–1809) taistelukentillä. Lottajärjestö syntyi vuonna 1921 tilanteessa, jossa Suomi oli sisällissodan jäljiltä yhä jakautunut voimakkaasti kahtia. Järjestön tärkein tavoite oli alkuun tukea paikallisia suojeluskuntia omalla työllään ja varainkeruulla. 1930-luvun lamavuosina avustustoiminta laajeni yleisen sosiaalihuollon piiriin. Talvi- ja jatkosodat laajensivat järjestöä niin, että sen toimintaan osallistui kaikkiaan 232 000 naista. Määrä on huomattava aikana, jolloin Suomen väkiluku oli 3,7 miljoonaa. Kun järjestö syksyllä 1944 lakkautettiin, entiset lotat perustivat Suomen Naisten Huoltosäätiön, jonka nimissä yhteiskuntavastuutyötä jatkettiin. Vuonna 2004 nimi muutettiin Lotta Svärd Säätiöksi. Säätiö toimii yhä lottajärjestössä palvelleiden naisten aikoinaan laatimien sääntöjen puitteissa. SA-kuva/Hiisivaara Vuosisata lottatoimintaa KEMIA 2/2021 53

”Tärkeintä oli pitää yhteishenkeä yllä” Millaista oli pikkulottien työ sodan keskellä? Hämeenkyrössä asuva Inkeri Sutinen kertoo. Inkeri Sutisen albumi ”Olin yhdeksän ikäinen, kun opettajamme Tyyne Tuomola värväsi kaikki luokkamme tytöt pikkulottiin.” ”Kun talvisota syttyi, käärimme sidetarpeita ja kudoimme kasapäin lapasia, sukkia ja kypäränsuojia rintamalle. Lapasiin kudottiin erikseen paikat peukalolle ja liipaisinsormelle.” Näin kertoo Inkeri Sutinen, joka syntyi huhtikuussa 1929 Jääsken Ahvolassa Liisa ja Matti Patjaksen yhdeksänlapsiseen perheeseen. ”Meille annettiin neuvoksi kostuttaa rätti ja laittaa se nenän ja suun eteen, jos tulee kaasuhyökkäys.” Ensimmäinen evakkomatka vei Patjakset talvella 1940 Karjalankannakselta Kihniöön, josta kotikylään palasi keväällä 1942 menetyksiä kokenut perhe: Inkerin isoveli oli kaatunut talvisodassa ja isä menehtynyt sydänkohtaukseen. Kotitalo oli hävitetty. Äiti aloitti jälleenrakennuksen yhdessä neljän 10–16-vuotiaan kanssa; perheen vanhimmat lapset olivat jo toisaalla kiinni vastuissaan. ”Kaikki auttoivat toisiaan. Kun tarvittiin parihevoset, naapurista lainattiin hevonen. Yhteinen puimakone kiersi talosta taloon ja puimaväki sen mukana.” Kylän herätessä eloon jatkui myös 54 KEMIA 2/2021 lottien ja pikkulottien toiminta. ”Kokoonnuimme toistemme kodeissa, sillä koulu oli poltettu. Meille pikkulotille iskostettiin, että kotirintaman pitää kestää. Piti olla reipas ja iloinen, laulaa ja lausua.” ”Esitimme ohjelmaa kylän kaikissa juhlissa ja illanvietoissa. Itse pidin eniten lausumisesta, josta tuli rakas harrastus. Täälläkin kävin korona-aikaan asti lukemassa runoja läheisessä vanhainkodissa.” Pikkulotille suositeltiin samanlaista asua kuin aikuisille lotille. Käytännössä mentiin tilanteen mukaan. ”Ei meillä ollut tarvikkeita eikä rahaa lottapukuihin. Tärkein tehtävämme oli pitää yhteishenkeä yllä.” ”Moni asia kelpasi, kun kaikesta oli pulaa” Rahaa oli hankittava järjestö- ja rintamatoimintaan. Kesäisin kylän pikkulotat auttoivat lottia maantien varrelle perustetun kesäkioskin pidossa. ”Kurpitsasta, puolukasta ja sakariinista tehtiin makeita piiraita. Karkkipusseissa oli kuivattua porkkanaa. Marjoja poimittiin ja myytiin tuoreina ja kuivattuina.” Kaupoista loppui ensin sokeri, sitten tilalle tullut sakariini. ”Niitä saatiin joskus Ruotsista, joskus mustasta pörssistä. Kahvin loputtua paahdoimme prännärillä sikuria, ruista ja vehnää. Moni asia kelpasi, kun kaikesta oli pulaa.” Inkeri Sutinen muistaa varttuneempien pikkulottien toimineen myös lähetteinä ja ilmavalvonnassa. ”Ahvola oli sota-aikanakin rauhallinen maalaiskylä, mutta tärkeitä kohteita löytyi läheltä Viipurin-radan varrelta, Hannilasta ja Ensosta.” Kesäkuussa 1944 oli lähdettävä uudestaan, tällä kertaa lopullisesti. Inkeri päätyi kotiapulaiseksi Ruotsiin ja tapasi Suomeen palattuaan viipurilaissyntyisen Unto Sutisen. He avioituivat, saivat kolme lasta ja muuttivat Unton työn perässä Hämeenkyröön. Nuorimmaisten vartuttua kouluikään Inkeri sai kesäpestin lähiapteekista. ”Tein pulvereita, kirjoitin reseptejä. Kouluttauduin oppisopimuksella teknilliseksi apulaiseksi, ja kesätyöstä tuli lopulta yli 30 vuoden pesti.” ”Tykkäsin kovasti työstäni, ja työporukka oli niin hyvä kuin olla voi. Pidämme yhä yhteyttä.” Inkeri Sutinen on kokenut kaksi sotaa, kaksi evakkoonlähtöä, leskeksi jäämisen ja oman lapsen menetyksen. Myönteinen asenne elämään on säilynyt. ”Olen etsinyt parempaa puolta ja ajatellut, että valittaminen ei auta asiaa. Uskon, että minusta on kaiken kokemani jälkeen tullut auttavaisempi ja suvaitsevaisempi.” LEENA JOUTSEN Ahvolan kansakoulun tytöt liittyivät joukolla pikkulottiin ennen talvisotaa. Inkeri Sutinen o.s. Patjas on ylärivissä toinen vasemmalta.

Hiljaiset veljet haettiin kotiin Kun sota päättyi, lotat vaikenivat Jatkosota päättyi 19. syyskuuta 1944 allekirjoitettuun Moskovan välirauhansopimukseen. Sopimus edellytti, että Lotta Svärd -järjestö julistettiin fasistiseksi ja lakkautettiin. Virallinen lakkautuspäivä oli 23. marraskuuta 1944. Lotat ennakoivat järjestön varojen takavarikoinnin ja ehtivät pelastaa osan niistä perustamaansa uuteen säätiöön. Sotien jälkeisessä tilanteessa lottatyöstä ei voitu puhua, eivätkä lotat kyenneet avoimesti kertomaan kokemuksistaan. Lottamuseo Kaatuneiden arvokas kohtelu ja kuljettaminen kotiseudulle haudattavaksi oli keskeinen asia, joka piti yllä suomalaisten sotilaiden taistelumoraalia. Asiasta huolehtivat lotat, jotka työskentelivät kaatuneiden evakuoimiskeskuksissa. Heidän tehtävänään oli pestä ja pukea sankarivainajat ja asettaa heidät arkkuihin. Kiivaiden taistelujen aikana kaatunut vainaja oli joskus pakko jättää niil- le sijoilleen odottamaan noutoa. Talvipakkasessa jäätyneiden niin sanottujen hiljaisten veljien hakeminen rintamalta oli myös osa lääkintälottien työtä. Olosuhteita, joissa lääkintälotat joutuivat karuimmillaan toimimaan, ei näytetty julkisuuteen päästetyissä valokuvissa. Sekä haavoittuneiden että kaatuneiden vammat saattoivat olla järkyttäviä. Lääkintälottia haastatellessaan Minna Elomaa-Krapu pääsi tutustumaan myös näiden omiin kuva-albumeihin, jotka näyttävät kaunistelemattoman todellisuuden. ”Nämä valokuvat kertovat surullisella ja realistisella tavalla sodan raakuudesta”, hän sanoo. ”Nuoret naiset näkivät kuolemaa usein ilman, että he olisivat pystyneet etukäteen valmistautumaan siihen.” Tuusulassa toimivan Lottamuseon uusittu näyttely avataan yleisölle heti, kun koronatilanne sallii. Osoitteessa lottamuseo.fi voi tutustua uuteen virtuaaliseen Sairasjunan matkassa -näyttelyyn. SA-kuva/A. Tuhka ”Se oli ainoa sotilaallisesti toiminut ja taisteluvastuuta kantamaan tarkoitettu yksikkö koko lottajärjestön toiminnan aikana”, Koski kertoo. Kova ruumiillinen työ oli vielä ennen sotia tuttua lähes kaikille. Nyt siitä oli hyötyä. Monet lotat joutuivat työskentelemään ankarissa oloissa ja fyysisesti vaativissa tehtävissä. Kun sota katkaisi yhteydet muihin maihin ja ruuasta, raaka-aineista ja monista hyödykkeistä tuli pulaa, myös lapset värvättiin apuun. Lottatytöt ja sotilaspojat keräsivät muun muassa luita, lumppuja ja sanomalehtiä tehtaiden tarpeisiin. Iso projekti oli pihkan kerääminen. Sitä käytettiin paperiteollisuudessa hartsin korvikkeena. Talteen poimittiin jopa muurahaisten munat, joista saatua muurahaishappoa tarvittiin lääkeainesynteeseissä. Metsät tyhjennettiin myös kävyistä, jotka hyödynnettiin lämmitykseen. Kenttäkeittiöihin tarvittiin raakaaineita ämpärikaupalla. Muonituslotat oppivat työnsä kantapään kautta niin hyvin, että monet saivat siitä sotien jälkeen ammatin. Lottapukujen käyttäminen oli kielletty, joten jotkut hävittivät harmaan asunsa. Pula-ajan paineessa asut saivat kuitenkin usein värjäämällä ja koristelemalla uuden elämän esimerkiksi esiliinana tai puserona. Kolmikulmaisista lottahuiveista saatettiin kutoa räsymattoja, joita ei kuitenkaan koskaan pidetty lattialla. Lottatyössä kertynyttä ammattitaitoa hyödynnettiin vuonna 1945 perustetussa Työmaahuolto r.y. -nimisessä muonitusyrityksessä. Yritys otti hoitaakseen valtion alaisten jälleenrakennustyömaiden muonituksen Lapissa ja tarjosi näin työtä erityisesti kotinsa menettäneille entisille lotille. Siellä nämä joutuivat jälleen vaikeisiin oloihin, sillä Saksan armeija oli perääntyessään tuhonnut kaiken. Talot oli poltettu, kaivot myrkytetty ja tiet miinoitettu. Työmaahuolto r.y. sai vastattavakseen myös useiden suuryritysten ruokalatoiminnan. Todellinen näytön paikka oli Helsingin olympialaiset vuonna 1952. Kisojen aikana tarjottiin muun muassa 600 000 annosta hernekeittoa ja 300 000 annosta lihakeittoa.  Kirjoittaja on vapaa toimittaja. KEMIA 2/2021 55

SOTA-AJAN OIKEUSKEMIAA Hiljaiset todistajat avautuivat laborato   Sotavuosien myrkytyskuoleman takaa paljastui oikeuskemiallisen laboratorion tutkimuksissa usein unilääke. Varsinaisia huumeita vainajien näytteistä alkoi löytyä lähinnä vasta sotien jälkeen. ERKKI VUORI 56

Kuolemansyyn tutkimuksen yhteydessä tehdyistä myrkkyanalyyseista sotavuosina ei ennen tätä kirjoitussarjaa ole julkaistu tietoja. Tässäkin esitellyt tulokset kertovat löydöksistä eivätkä sellaisenaan tarkoita myrkytystä kuolinsyynä. Myrkytys- niitä jää ilmitulematta ja toiseksi useassa tapauksessa voidaan jo ruumiinavauksessa joltisenkin varmasti todeta muutamat myrkyt, kuten useat syövyttävät aineet (hapot, emäkset) tai hajultaan karakteristiset aineet (karboli, alkoholi, syaani ym.), joten ne eivät useinkaan joudu kemiallisen tutkimuksen alaiseksi”. Obduktio- eli ruumiinavausnäytteiden ottaminen, pakkaaminen ja lähettäminen olivat vuosina 1938–1946 avauksen suorittaneen lääkärin vastuulla. Näytteet osoitettiin Lääkintöhallitukselle, ja ne piti sulkea sinetöityihin lasiastioihin. Oikein otettu näyte sisälsi mahalaukun sisältöineen, toisen munuaisen, pernan, kappaleen maksaa, osan suolistoa sekä verta ja virtsaa. Oikeuskemiallisessa laboratoriossa myrkkytutkimus aloitettiin tekemällä elinsekoitus, joka koostui kulloinkin näytteiksi tulleista elimistä, mahansisällöstä, verestä ja virtsasta. Kemiallisessa tutkimuksessa myrkylliset aineet jaettiin kolmeen ryhmään: haihtuviin myrkkyihin, orgaanisiin haihtumattomiin myrkkyihin ja epäorgaanisiin myrkkyihin. kuolemien todellisen määrän selvittäminen vaatisi laajaa sota-ajan kuolintodistusten läpikäyntiä. Kuten Valtion oikeuskemiallisen laboratorion sotavuosien johtaja Reino Hämäläinen myrkytyskuolemista jo vuonna 1929 kirjoitti, ”suuri joukko Tislaus vesihöyryllä Barbituraatteja sisältäviä lääkevalmisteita. Takana olevassa pahvirasiassa on matolääkkeenä käytettyjä, filikshappoa sisältäviä kapseleita, jotka aiheuttivat useita myrkytyskuolemia. Daniel Backström riossa Kolmiosainen kirjoitus perustuu Valtion oikeuskemiallisen laboratorion tutkimustodistuksiin ja pöytäkirjoihin vuosilta 1938–1946. Tarkasteltu jakso jakautuu aikaan ennen sotia, talvisodan, välirauhan, jatkosodan ja Lapin sodan aikoihin sekä sotien jälkeisiin vuosiin. Sarjan toinen osa käsittelee kemiallista myrkkytutkimusta ja lääkeainelöydöksiä. Haihtuvien myrkkyjen selville saamiseksi elinsekoitusta tislattiin vesihöyryllä. Menetelmällä oli mahdollista tunnistaa spesifisten reaktioiden avulla etyylialkoholi, metyylialkoholi, korkeammat alkoholit, formaldehydi, asetaldehydi, syaanivety, halogeeneja sisältävät hiilivedyt sekä fenolit. Vesihöyryn mukana saatiin tislautumaan myös eräät lääkeaineet, kuten unilääke karbromaali ja myrkyistä nikotiini. Tulosten tulkinnan ohjaamiseksi Hämäläinen joutui selventämään tutkimusmenetelmän rajoituksia: ”Kvalitatiivista analyysia varten otetaan juuri (tisleen) etutipat, jolloin reaktioon käytetty alkoholimäärä riippuu sekä tislattavan näytteen määrästä että sen alkoholipitoisuudesta.” Ensimmäinen kvantitatiivinen alkoholimääritys vainajaverestä ja -virtsasta suoritettiin elävistä saatujen näytteiden tutkimisessa käytetyllä Widmarkin menetelmällä vasta alkuvuodesta 1944 (003/1944). Käytännössä määrällisiä alkoholi- KEMIA 2/2021 57

tuloksia voitiin saada vain Helsingissä tehtyjen avausten yhteydessä otetuista näytteistä, sillä tutkimus piti suorittaa muutaman vuorokauden kuluessa kuolemasta, ja lisäksi näytteet piti ottaa erityisiin kapillaareihin. Niinpä määrälliset vainajien veren alkoholitutkimukset olivat tutkimusajanjaksona poikkeuksellisia. Widmarkin menetelmässä käytetty kolvi ja kapillaarit. Verinäyte otettiin kapillaariin, josta se puhallettiin korkissa olevaan kuppiin. Punnituksen jälkeen kolvia pidettiin suljettuna lämpökaapissa. Rikkihapossa oleva dikromaatti hapetti näytteen alkoholin. Näytteen alkoholipitoisuus laskettiin hapettimen kulutuksesta. Orgaaniset haihtumattomat myrkyt, mukaan luettuina useat lääkeaineet, eristettiin edellä mainitusta elinseoksesta uuttamalla etyylialkoholilla StasOtto-menetelmällä. Näin päästiin eroon proteiinien ja rasvojen aiheuttamista epäpuhtauksista, ja puhdistuksen jälkeen tulokseksi saatiin emäksinen, vesipitoinen uute, jossa tutkittavat aineet olivat liuenneina. Ekstrahoimalla uutetta erilaisilla orgaanisilla liuottimilla ja säätelemällä liuoksen happamuutta saatiin eristettyä lääkeaineryhmät. Ryhmiä olivat esimerkiksi eetteriin liukenevat happamat aineet (salisyylihappo), eetteriin liukenevat heikosti happamat aineet (barbituurihapon johdannaiset) ja eetteriin liukenevat Miehet Daniel Backström Uutto etyylialkoholilla emäksiset aineet (useat alkaloidit, muun muassa kodeiini ja heroiini sekä kiniini ja nikotiini). Bikarbonaatilla lievästi emäksiseksi tehdystä liuoksesta saatiin puolestaan kloroformilla uuttamalla esiin muun muassa morfiini. Lääkeaineiden lopullinen tunnistaminen tapahtui sulamispisteen määrittämisen avulla. Menetelmä vaati riittä- Rauhan aika ennen sotia 1.1.1938–29.11.1939 (23 kk) Välirauha 14.3.1940–24.6.1941 Jatkosota 25.6.1941–19.9.1944 Lapin sota 15.9.1944–27.4.1945 (17 kk) (39 kk) (7,5 kk) Rauhan aika sotien jälkeen 28.4.1945–31.12.1946 (20 kk) 13 veronaali 5 14 veronaali 6 48 veronaali 15 8 veronaali 3 37 muu barbituraatti 16 kiniini 2 heroiini 4 muu barbituraatti 17 muu barbituraatti 2 veronaali 9 morfiini 3 salisyylihappo 6 muu barbituraatti 2 morfiini 3 morfiini 4 kiniini 2 p-aminofenoli 2 heroiini 5 kamferi 2 p-aminofenoli 2 filikshappo 2 Naiset 26 veronaali 15 17 veronaali 6 43 veronaali 17 8 kiniini 4 29 muu barbituraatti 16 morfiini 4 muu barbituraatti 5 muu barbituraatti 16 veronaali 3 heroiini 6 muu barbituraatti 4 kiniini 4 salisyylihappo 4 muu barbituraatti 3 veronaali 3 kiniini 2 heroiini 3 kiniini 3 kiniini 3 kamferi 2 salisyylihappo 3 morfiini 2 kodeiini 2 karbromaali 2 Lapset 58 3 muu barbituraatti 1 1 kiniini 1 4 muu barbituraatti 2 0 4 kiniini 2 kiniini 1 kiniini 1 muu barbituraatti 1 joku alkaloidi 1 morfiini 1 karbromaali 1 KEMIA 2/2021 Lääkeaineiden osalta positiivisten tapausten määrät ja yleisimmät lääkeainelöydökset. Samassa henkilössä voi olla useita löydöksiä. Muu barbituraatti viittaa myös tunnistamatta jääneisiin ryhmän lääkeaineisiin. Talvisodan aikana tutkituissa vainajanäytteissä todettiin vain yksi lääkeainelöydös (nainen, veronaali).

vän suurta saalismäärää, jotta yhdiste saatiin erotettua puhtaana ja kidemuodossa. Tunnistamisen vaikeuden vuoksi jouduttiin lausunnoissa usein vain toteamaan: ”Stas-Otto menetelmällä saatiin alkalisesta eetteri- ja kloroformiuutoksesta pienet jäännökset, jotka antoivat alkaloidisaostusreaktiot, mutta ei värireaktioita” (029/1939) tai ”… jota ei voitu eristää tarpeeksi puhtaana tarkkaa identifioimista varten” (007/1938). Materiaalipulaa ratkottiin valmistamalla koeputkille puisia suojakoteloita niiden kuljetusta varten. Lääkeaineiden tunnistamisessa jouduttiin käyttämään muun toteamistavan puuttuessa myös eläinkokeita: ”Biologisessa kokeessa ei alkalinen eetterijäännös antanut kissan silmässä atropiinireaktiota” (142/1938). Eläinkoe saattoi olla myös positiivinen: ”Alkalista eetteriuutosta valkeaan hiireen ruiskutettaessa kuoli hiiri strykniinille luonteenomaisiin kramppeihin” (080/1940). Eräässä tapauksessa jopa tutkija itse toimi koekaniinina. Lausunnon mukaan eetterillä saatua alkalista fraktiota maistellessa ”…(aine) puudutti kielen kuten kokaiini. Koe-eläimen puuttuessa ei farmakologista tutkimusta kissan silmällä voitu suorittaa” (030/1944). Ihmiskokeisiin turvauduttiin myös tutkittaessa viittä ruokanäytettä (126/1946): ”Biologisessa tutkimuksessa teetä kahdelle ihmiselle ja muita näytteitä valkoisille hiirille syötettäessä ei koehenkilöissä eikä koe-eläimissä voitu havaita sairastumisen oireita.” Muitakin erikoisia toteamistapoja käytettiin: ”Alkalisessa verihöyrytisleessä todettiin jotain aniliinin kaltaista ainetta, joka värjäsi kuusipuun lastun keltaiseksi” (110/1943). Yksittäisissä tapauksissa todettiin myös muita lääkeaineita, kuten unilääkkeistä kloraalihydraattia ja paraldehydiä sekä karbamidijohdannaisista apronaalia (sedormidi), bromisovaalia (bromuraali) ja adinaalia. Yksittäisiä löydöksiä olivat lisäksi umbilliferoni ja puudute perkaini. Veronaali yleinen löydös Epäorgaaniset myrkyt, joilla tarkoitettiin pääasiassa metallimyrkkyjä, tutkittiin elinseoksesta Fresenius-von Babon -menetelmällä. Helposti haihtuvien myrkkyjen (elo- hopea ja arseeni) tutkimiseksi elinseos ”märkäpoltettiin” vesiliuoksessa käyttäen voimakkaita hapettimia. Muut metallit tutkittiin uunissa poltetuista näytteistä saadusta tuhkasta epäorgaanisessa analytiikassa tutuilla saostusreaktioilla. Häkä tutkittiin spektroskooppisesti hiilimonoksidihemoglobiinin aikaansaaman absorption avulla; tulos oli luonnollisesti vain kvalitatiivinen. Löydöksiä tarkasteltaessa huomio kiinnittyy unilääkkeiden yleisyyteen ja erityisesti barbituraattiryhmän lääkeaineiden suureen osuuteen. Yksittäisistä barbituraattiryhmän lääkeaineista veronaali oli yleisin löydös sekä miesten että naisten ryhmissä. Naisten näytteissä yleisesti esiintyvä kiniini on kuumelääke, mutta sitä on yritetty käyttää myös sikiön lähdettämiseen. Tähän tarkoitukseen tarvittava kiniinin annos on kuitenkin niin suuri, että myös äiti on vaarassa kuolla myrkytykseen. Morfiini naisten aine Varsinaisia huumausaineita löytyi useimmin välirauhan ja vasta sotien jälkeisen rauhan aikana. Havainto koskee erityisesti heroiinia. Heroiinilöydökset olivat yhtä yleisiä sekä naisten että miesten näytteissä. Positiivisiksi osoittautuneissa tapauksissa henkilöiden ammatit vaihtelevat tarjoilijattaresta ja myyjättärestä seppään ja hovioikeuden auskultanttiin. Joukossa oli kuitenkin myös hoitoalan ammattilaisia: kaksi lääketieteen kandidaattia ja mielisairasosaston hoitaja. Tärkeimpänä löydöksenä morfiini oli naisten näytteissä tavallisempi löydös kuin miesten näytteissä. Naisten Kuvat: Daniel Backström Tutkija itse koekaniinina Haihtuvien myrkkyjen tutkimisessa ensimmäinen vaihe oli vesihöyrytislaus. Höyry kehitettiin kuparisella pannulla. ammatteina oli maininta sairaanhoitajatar kolme kertaa ja farmaseutti kerran ja miesten ammatteina farmasian kandidaatti ja lääkintäluutnantti. Kokaiinia todettiin vain yhdessä tapauksessa jatkosodan aikana. Kyseessä oli edellä mainittu farmasian kandidaatti ja näytteenä nenän väliseinä. Merkittävää on, että koko tutkimusaikana ei todettu kertaakaan amfetamiiniryhmän huumausaineita.  Kirjoittaja on Helsingin yliopiston oikeuskemian emeritusprofessori ja EU-rekisteröity toksikologi. KEMIA 2/2021 59

BIOVÄRIEN PALETTI Sarjassa seurataan monitieteisen BioColour-hankkeen etenemistä. www.biocolour.fi Värjäystä ilman vettä Kehitystyön tulokset ovat lupaavia. ”Selvitimme juuri, että muunnetulla dermorubiinilla on mahdollista värjätä polyesteria superkriittistä hiilidioksidia hyödyntävässä menetelmässä. Olemme tästä todella innoissamme”, Freeman iloitsee. Freemanin laboratoriossa tutkitaan myös bioväriaineille optimaalisia värjäysolosuhteita. Värjäykseen käytetään erikoisvalmisteista laitteistoa, ja väriaineille määritetään optimaalinen paine, lämpötila ja värjäysaika. Yksi asia on perinteisiin värjäysmenetelmiin verrattuna ylitse muiden. ”Sen lisäksi, että prosessi säästää vettä, se tuottaa lopulta täysin kuivan värjätyn kankaan. Vuosien ja vuosien vedellä värjäämisen jälkeen tämä ihmetyttää minua edelleen.”   BioColour-hankkeen konsortioon kuuluu myös kansainvälisiä tutkimusryhmiä. Yksi niistä tutkii superkriittisen hiilidioksidin hyödyntämistä vedettömässä värjäyksessä. JOHANNA VALKOLA 60 KEMIA 2/2021 Vastaus värjäämisen ympäristöhaasteisiin Tekstiilien värjääminen perinteisillä menetelmillä vaatii huomattavia resursseja. Suuren vedenkulutuksen lisäksi energiaa kuluu veden lämmittä- Kirjoittaja toimii BioColour-hankkeen vuorovaikutusvastaavana. Vilja Pursiainen Yhdysvaltalaisen Pohjois-Carolinan valtionyliopiston BioColour-tutkimusryhmää johtaa väriainekemisti, professori Harold Freeman, joka on erikoistunut tekstiilien väriaineiden ja niiden synteesien suunnitteluun. Hänen tavoitteenaan on parantaa kuitujen värinottokykyä sekä värjättyjen materiaalien valon- ja pesunkestoa ja muita ominaisuuksia. Freeman kehittää myös spesifejä värjäysmenetelmiä erilaisille tekstiilikuiduille, kuten puuvillalle, villalle, polyesterille ja polyamidille. Parhaillaan hänen laboratoriossaan tutkitaan bioväriaineiden mahdollisuuksia vedettömissä värjäysmenetelmissä. Perinteiset tekniikat nielevät valtavasti vettä, joten vaihtoehtoiset menetelmät tulevat tarpeeseen. Freemanin ryhmä on paneutunut muun muassa superkriittiseen hiilidioksidiin. Superkriittinen hiilidioksidi on hiilidioksidia sen nestemäisessä muodossa ja sopii kuljettamaan väriaineen tekstiilikuituihin. Väriaineen on kuitenkin oltava superkriittiseen hiilidioksidiin liukenevaa ja sen tavoin vettä hylkivää. Juuri nyt Freeman tiimeineen arvioi erilaisten bioväriaineiden liukoisuutta superkriittiseen hiilidioksidiin. Tutkimuksen kohteena ovat erityisesti sienistä saatavat emodiini, dermorubiini ja dermokybiini. Emodiinin on todettu soveltuvan värjäämiseen hyvin, mutta väriaineena se on osoittautunut mutageeniseksi. Dermorubiini taas ei ole superkriittiseen hiilidioksidiin riittävän liukoinen. Sekä emodiinin että dermorubiinin rakennetta on siksi ollut tarpeen hieman muuntaa, jotta niitä voitaisiin käyttää vedettömään värjäämiseen. miseen ja jätevesien jälkikäsittelyyn. Superkriittisellä hiilidioksidilla värjättäessä näistä asioista ei tarvitse kantaa huolta. ”Vedettömään prosessiin siirtyminen olisi tällaisella paljon vettä kuluttavalla teollisuudenalalla iso juttu”, Freeman sanoo. Teollisten toimijoiden haasteena on kuitenkin uudessa menetelmässä tarvittavien värjäyslaitteiden kallis hinta sekä värjättävien kuitutyyppien rajallisuus. Superkriittinen hiilidioksidi sopii vain polyesterin, polyamidin ja asetaatin sekä muiden hydrofobisten kuitujen värjäämiseen mutta ei esimerkiksi puuvillan, joka on hydrofiilinen. Menetelmä on silti kiinnostava, ja sen kaupallistamisessa on potentiaalia. Ensin on kuitenkin löydettävä kaupallistamisesta kiinnostuneet yhteistyökumppanit – ja saatava sienet tuottamaan nykyistä suurempia määriä väriaineita.  Vedettömät värjäysmenetelmät merkitsisivät suurta ekologista edistysaskelta maailman värjäysteollisuudelle, sanoo Pohjois-Carolinan valtionyliopiston professori, väriainekemisti Harold Freeman.

KEEMIKKO Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Rasvainen juttu KAIKEN PAHAN alku ja juuri on siinä, että ihmiset eivät nou- data luonnonlakeja. Luonto tarkoitti maidon vasikoille ja voin bearnaisekastikkeeseen. Piittaamattomat ryhtyivät kuitenkin kaatamaan maitoa kohti verisuonistoaan ja hutkimaan voita leivän päälle. Siitä seurasi se, minkä jokainen muurari hyvin tietää. Kalkkiset tiiliskivet jämähtivät rasvaproteiinisaumattuina suonten seinämiin. Silloin ei veri kierrä. Toiminnan lopputuloksena on muistokirjoitus ja tilaisuus tulla kehutuksi itse sitä kuulematta. tossa tunnelissa. Tulee suma. Tyydyttämätön happis saa sen sijaan peukutusta, ainakin elintarvikkeiden tuoteselostuksissa. Tyydyttämätön juoksee verisuonissa kuin ajokoira ja laihana luikkuna hulahtaa pienestä reiästä kuin kissaa ajava hiiri. OMEGA KOLME on hyvislistalla korkealla. Komea sijoitus Suoniston suojelemiseksi on kehitetty mitä erilaisimpia rasvausaineita, kuten margariiniksi kutsuttua orgaanista vaseliinia. Ihmiskokeissa koekaniineille on syötetty myös kalanmaksaöljyä. Tämä perustuu siihen oletukseen, että paha maku saa elämän tuntumaan pidemmältä. Sama syy on oliiviöljyn käytön taustalla. Kun kukaan ei pystynyt syömään marjoja suoraan puusta, niistä alettiin puristella öljyä. pohjautuu sen oh-lisukkeeseen hiilihännän päässä. Kun hiilihäntä pääsee suoneen, se moukaroi kalkkitiiliä irti kaikkialta, mihin sattuu osumaan. Siinä vanhakin nuortuu, kun Alzheimer-plakki häipyy harmaita aivosoluja häiritsemästä. Omega kuusi ei ole aivan yhtä hyvä ”Kun hiilihäntä pääsee suonirassi. Se johtuu suoneen, se moukaroi siitä, että oh-paino kalkkitiiliä irti kaikkialta, ei ole ihan hiilihännän päässä. mihin sattuu osumaan.” Asiaa voi testata ottamalla vasarasta kiinni puolivarresta. Ei toimi yhtä hyvin kuin varren päästä lekaa heiluttaessa. PAREMPIA KONSTEJA ei ole keksitty, koska rasva-alan tie- ERILAISIIN ÖLJYIHIN liittyy se epäkohta, että niitä voi tuot- ONGELMAA ON yritetty ratkaista eri keinoin. teellinen pohja on päässyt katoamaan. Pohjantarkastus on syytä tehdä heti. Aloitetaan pahasta ja mennään hyvään päin. Voin ja muiden tukosseosten vaarallisemmalla puolella liikkuu ilkeitä transrasvoja. Ne eivät ole pahoja luonnostaan, vaan ne on kiusattu sellaisiksi vedyllä ja katalyyteillä. Transrasva on käsittelyssä nostanut kätensä pystyyn, minkä vuoksi se tuppaa tarrautumaan kaikkeen, minkä suinkin saa kiinni. Sitten se jämäyttää putket jumiin. CIS-RASVA ON sentään saanut käännettyä toisen raajansa uuteen asentoon ja sopeutuu siksi paremmin ahtaisiin paikkoihin. Tyydyttynyt rasvahappo on sekin pahis. Se kun harottaa eri suuntiin ja painuu heikosti kasaan. Käy helposti kuin tukinui- taa maataloustuilla ja myydä liian halvalla. Halvalla myymisen estämiseen on kuitenkin löytynyt oiva keino: jatkojalostus. Ei kannata kaupata kalanmaksaöljyä, jos siitä voi suurella vaivalla tehdä eikosapentaeenihappoa. EIKÄ JALOSTETTUAKAAN kannata kaupustella bulkkituot- teena, jos sen voi pienellä lisävaivalla myydä reseptilääkkeenä biljoonakertaiseen hintaan. Asiakkaillekin tulee parempi mieli, kun amerikkalainen vakuutus pääsee korvaamaan lääkekuluja. Onhan selvä, ettei kukaan halua ostaa tislattua kalanmaksaöljyä, jos tarjolla on kallis reseptitroppi hienosti apteekista hankittuna. Myllerin markettikapseleilla kun ei voi olla samaa vaikutusta kuin oikeilla lääkkeillä. Hinta on paras plasebo.  KEEMIKKO Hyvin öljytty KEMIA 2/2021 61

HENKILÖUUTISIA DI Feng Chenin väitöskirja Designing High Performance All-Cellulose Composites by Dissolution/Swelling of Macro- and Nano-scale Cellulose Fibers tarkastettiin 5.2.2021. Vastaväittäjänä toimi prof. Mohamed Naceur Belgacem (Grenoble Alpesin yliopisto, Ranska) ja kustoksena prof. Tatiana Budtova. DI Irene Coronadon väitöskirja Catalytic Aqueous-Phase Reforming of Biorefinery Water Fractions tarkastettiin 5.2.2021. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Henrik Grénman (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. Riikka Puurunen. DI Ville Hynnisen väitöskirja Many Faces of MethylcelluloseBased Nanocomposites: From Responsive Hydrogels to Optical Fibers tarkastettiin 5.2.2021. Vastaväittäjänä toimi prof. Stephen Eichhorn (Bristolin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Olli Ikkala. DI Henri Arolan väitöskirja Novel Rapid Noncompetitive Immunodiagnostics for Mycotoxins – HT-2 toxin as a Forerunner tarkastettiin 12.2.2021. Vastaväittäjänä toimi prof. Richard O’Kennedy (Dublinin DCU-yliopisto, Irlanti) ja kustoksena prof. Katrina Nordström. DI Imtisal-e-Noorin väitöskirja Waste Heat Driven Membrane Distillation for Industrial Wastewater Treatment tarkastettiin 1.3.2021. Vastaväittäjänä toimi prof. Mikel Duke (Victorian yliopisto, Australia) ja kustoksina prof. Olli Dahl (Aalto-yliopisto) ja prof. Andrew Martin (Kuninkaallinen tekninen korkeakoulu KTH, Ruotsi). DI Niklas Westerin väitöskirja Multilayer carbon hybrid based electrodes for direct electrochemical detection of analgesics and biomolecules tarkastettiin 5.3.2021. Vastaväittäjänä toimi prof. Andrew Ewing (Göteborgin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Jari Koskinen. M.Sc. Anas Al-Azawin väitöskirja Programmable and Responsive Superhydrophobic Surfaces tarkastettiin 12.3.2021. Vastaväittäjä toimi prof. Rafael Taboryski (Tanskan tekninen korkeakoulu) ja kustoksena prof. Robin Ras. lat) ja kustoksena prof. Kimmo Porkka. DI Iiro Kiisken väitöskirja Immobilized enzyme microreactors in drug metabolism research tarkastettiin 12.2.2021. Vastaväittäjänä toimi prof. Nicolas Szita (Lontoon University College, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Tiina Sikanen. M.Sc. Víctor Cervera-Carrascónin väitöskirja Enabling PD-1 axis inhibitors against solid tumours with engineered adenoviruses armed with TNFa and IL-2 tarkastettiin 19.2.2021. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. Emiliano Calvo (ESMO, Espanja) ja kustoksena prof. Akseli Hemminki. FM Mari Toppisen väitöskirja Parvoviral genomes in human soft tissues and bones over decades tarkastettiin 19.2.2021. Vastaväittäjänä toimi prof. Anna Maria Eis-Hübinger (Bonnin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Klaus Hedman. FM Krista Luoman väitöskirja Aerosol optical properties, black carbon and their spatio-temporal variation tarkastettiin 26.2.2021. Vastaväittäjänä toimi Dr. Andreas Petzold (Jülich-tutkimuskeskus, Saksa) ja kustoksena prof. Katrianne Lehtipalo. DI Pia Silventoisen väitöskirja Dry fractionation and functionalisation of cereal side streams for their improved food applicability tarkastettiin 3.3.2021. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Maarten Schutyser (Wageningenin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Kati Katina. M.Sc. Kecheng Zhoun väitöskirja Crosstalk between Sphingolipid metabolism and nutrient signaling: Studies on LAPTM4B tarkastettiin 4.3.2021. Vastaväittäjänä toimi prof. Ritva Tikkanen (Giessenin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Matti Airaksinen. M.Sc. Julia Eymannin väitöskirja Developmental Growth and Regeneration Processes in Squamate Eyes tarkastettiin 12.3.2021. Vastaväittäjänä toimi prof. Heli Skottman (Tampereen yliopisto) ja kustoksena prof. Juha Voipio. FM Roope Halosen väitöskirja Mechanisms of cluster formation in the gas phase tarkastettiin 12.3.2021. Vastaväittäjänä toimi yliopistonleht. Eirini Goudeli (Melbournen yliopisto, Australia) ja kustoksena prof. Hanna Vehkamäki. Helsingin yliopisto Itä-Suomen yliopisto VÄITÖKSIÄ Aalto-yliopisto M.Res. Disha Malanin väitöskirja Functional molecular precision medicine for acute myeloid leukemia tarkastettiin 5.2.2021. Vastaväittäjänä toimi prof. Jeffrey Tyner (Oregonin terveys- ja luonnontieteiden yliopisto, Yhdysval- 62 KEMIA 2/2021 FM Emmi-Leena Ihantolan väitöskirja  T-cell dysfunction and autoantigen recognition in type 1 diabetes  tarkastettiin 19.2.2021. Vastaväittäjänä toimi dos. Arno Hänninen (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Tuure Kinnunen. M.Sc. Filipp Temerovin  väitöskirja  Improved photocatalytic activity of TiO2 inverse opal nanostructures tarkastettiin 19.2.2021. Vastaväittäjänä toimi prof. Tapio Fabritius (Oulun yliopisto) ja kustoksena apul.prof. Jarkko J. Saarinen. Jyväskylän yliopisto M.Sc. Čedomir Stevčićin väitöskirja The use of biological traps for water treatment in recirculating aquaculture systems tarkastettiin 12.2.2021. Vastaväittäjänä toimi emer.prof. Lauri Arvola (Helsingin yliopisto) ja kustoksena yliopistonleht. Katja Pulkkinen. M.Sc. Chandan Thapan väitöskirja Structural insight of PP2A inhibitor proteins and their interaction with PP2A A- and B56-subunit tarkastettiin 12.2.2021. Vastaväittäjänä toimi prof. Mark S. Johnson (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. Perttu Permi. FM Heini Ijäksen väitöskirja Functional DNA nanostructures for molecular transportation and biosensing tarkastettiin 12.3.2021. Vastaväittäjänä toimi prof. Kurt V. Gothelf (Aarhusin yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. Janne Ihalainen. FM Ville Saarnion väitöskirja Fluorescent probes, noble metal nanoparticles and their nanocomposites: Detection of nucleic acids and other biological targets tarkastettiin 12.3.2021. Vastaväittäjänä toimi prof. Nonappa Nonappa (Tampereen yliopisto) ja kustoksena dos. Tanja Lahtinen. Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto DI  Santeri Pöyhösen  väitöskirja Variable-speed-drive-based monitoring and diagnostic methods for pump, compressor, and fan systems  tarkastettiin 5.2.2021. Vastaväittäjänä toimi prof. Tero Joronen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena prof. Jero Ahola. DI Huabin Zengin  väitöskirja  Continuous Electrochemical Activation of Peroxydisulfate Mediated by Single-Electron Shuttle  tarkastettiin 11.2.2021. Vastaväittäjänä toimi prof. Gong Zhang (Tsinghuan yliopisto, Kiina) ja kustoksena prof. Eveliina Repo. DI Ekaterina Sobolevan  väitöskirja  Microscopy investigation of the surface of some modern magnetic materials  tarkastettiin 12.2.2021. Vastaväittäjänä toimi dos. Pekka Laukkanen (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Erkki Lähderanta. DI Márcio Vianna Neton  väitöskirja  Synthesis and optimization of Kraft process evaporator plants tarkastettiin 9.3.2021. Vastaväittäjinä toimivat prof. Nikolai DeMartini (Toronton yliopisto, Kanada) ja prof. Daniel Saturnino (Unifesspa-yliopisto, Brasilia) ja kustoksena prof. Esa Vakkilainen. Oulun yliopisto DI Juhani Laitilan väitöskirja Effect of forced weld cooling on high-strength low alloy steels to interpass temperature tarkastettiin 1.2.2021. Vastaväittäjänä toimivat prof. Antti Salminen (Turun yliopisto) ja dos. Mika Lohtander (Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Jari Larkiola. M.Sc. Shashank Babun väitöskirja The onset of martensite and auto-tempering in low-alloy martensitic steels tarkastettiin 5.2.2021. Vastaväittäjinä toimivat prof. Jilt Sietsma (Delftin tekninen yliopisto, Alankomaat) ja prof. Peter Hedström (Kuninkaallinen tekninen korkeakoulu KTH, Ruotsi) ja kustoksena prof. Jukka Kömi. FM Antti Moilasen väitöskirja Novel regulatory mechanisms and structural aspects of oxidative protein folding tarkastettiin 15.2.2021. Vastaväittäjänä toimi prof. Neil Bulleid (Glasgow’n yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Lloyd Ruddock. DI Pauliina Vilmin väitöskirja Component fabrication by printing methods for optics and electronics applications tarkastettiin 26.2.2021. Vastaväittäjänä toimi dos. Jukka Hast (Teknologian tutkimuskeskus VTT) ja kustoksena prof. Tapio Fabritius. FM Ruizhu Linin väitöskirja MiRNAs in cardiac fibrosis and aging tarkastettiin 4.3.2021. Vastaväittäjänä toimi prof. Leon J. De Windt (Maastrichtin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Risto Kerkelä. Tampereen yliopisto FM Mirja Niskasen väitöskirja  A Zebrafish Model for Developing Vaccines against Tuberculosis tarkastettiin 26.2.2021. Vastaväittäjänä toimi prof. Anu Kantele (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Mika Rämet. Turun yliopisto M.Sc. (Pharm.) Tiina Leinon väitöskirja Fadolmidine – an alpha2-adrenoceptor agonist for spinal analgesia: analgesic effect and safety in preclinical in vivo models tarkastettiin 12.2.2021. Vastaväittäjänä toimi prof. Eija Kalso (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Ullamari Pesonen. FM Esko Salojärven väitöskirja The optical and magnetic properties of redox-active d-block metal complexes with non-innocent ligands tarkastettiin 19.2.2021. Jatkuu sivulla 64…

in memoriam Anneli Hase Mäntyöljyn tutkija oli edellä aikaansa Kemian tutkijaprofessori emerita Anneli Hase, o.s. Lemola, kuoli äkilliseen sairauskohtaukseen Helsingissä 24.10.2020. Hän oli 83-vuotias, syntynyt Helsingissä 4.3.1937. Koulunsa Hase kävi Tehtaanpuiston yhteiskoulussa, josta hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1954. Anneli Hasella oli monipuolinen ura kemian alalla. Hän valmistui Teknillisen korkeakoulun kemian osastosta diplomi-insinööriksi vuonna 1962. Hänen työuransa alkoi Kaukas Oy:n analyysiosaston päällikön toimessa, minkä jälkeen hän siirtyi tutkijaksi Työterveyslaitokseen. Sieltä hän jatkoi Teknillisen korkeakoulun kemian osastoon, jossa hän toimi alkuun assistenttina ja myöhemmin Suomen Akatemian tutkijana. Hänen uraansa sisältyi myös opetuskausi Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Anneli Hasen ominta alaa oli synteettinen ja analyyttinen orgaaninen kemia. Hän väitteli tohtoriksi puunjalostusteollisuudessa sivutuotteena syntyvän mäntyöljyn käsittelystä ja ominaisuuksista vuonna 1974. Mäntyöljyn ja puun uuteaineiden salaisuuksia hän tutki 1970-luvulta 1990-luvun loppuun saakka, osittain yhdessä ensimmäisen aviomiehensä Tapio Hasen kanssa. Tämä yhteinen tutkimusaihe lienee myös johtanut perheen purjeveneen Betuliini-nimen valintaan. Anneli Hasen saavutuksia oli muun muassa mäntyöljyn sisältämän aiemmin tuntemattoman rasvahapon identifiointi. Erityisesti hän tutki mäntyöljyn käyttöä eri sovelluksissa ja kannusti nuorempia tutkijoita samaan aihepiiriin. VTT:ssä työskennellessään Hase pyrki yhdistämään tutkimuskeskuksen eri osaamisalueita. Hän oli aloitteellinen uusien tutkimusohjelmien ja projektien ideoimisessa ja käynnistämisessä ohjaten nuoria tutkijoita. Hän huolehti myös hankkeiden onnistuneesta loppuunsaattamisesta. Keskittyessään korkean lisäarvon puupohjaisten kemikaalien tutkimiseen Anneli Hase oli aikaansa edellä. Aihe on viime vuosina noussut merkittäväksi teemaksi ja mäntyöljy isoon rooliin, kun metsäteollisuus hakee tuotteilleen suurempaa lisäarvoa paperin käytön vähentyessä. Työssään hän toimi kollegiaalisesti ja avuliaasti jakaen auliisti monia käytännön neuvoja. Hän oli aktiivinen myös kemian alan järjestöissä ja toimitti muun muassa Suomen kemianteollisuuden esittelykirjaa. Hase julkaisi tieteellisiä artikkeleita koko uransa ajan. Hän jäi eläkkeelle VTT:n kemian laboratorion tutkimusprofessorin virasta vuonna 2000. Kotina savupirtti Anneli Hase oli monipuolisesti sivistynyt. Hänelle oli ominaista uteliaisuus ja kiinnostus eri tieteenaloihin. Hänellä oli vahvat mielipiteet, ja hän otti kantaa niin tieteen, kulttuurin kuin yhteiskunnan tapahtumiin. Ulospäin suuntautuneen luonteensa ja lyömättömän huumorintajunsa avulla Hase hankki laajan ystäväpiirin. Hänen ennakkoluulottomuuttaan ja energisyyttään kuvaa kodin perustaminen Kirkkonummelle entiseen savupirttiin, jota vuosien varrella modernisoitiin ja laajennettiin. Siellä tarjoutui mahdollisuus ystäväperheiden kesken musisointiin, joka jatkui vuosikymmeniä. Kodissa varttuivat myös perheen kolme lasta. Eläkeikää varten Hase hankki asunnon Välimeren rannalta Ranskan Mentonista. Sinne hän muutti yhdessä toisen miehensä Ilpo Paavolan kanssa. Monet ystävät kutsuttiin sinne viettämään aurinkoisia hetkiä ”menneen maailman hengessä”. Jäätyään yksin Hase perusti kodin Lauttasaareen. Sieltä hän siirtyi viime keväänä senioritaloon, jossa vietetty aika jäi valitettavan lyhyeksi.  LIISA TARJANNE, JUSSI SAAVALAINEN, LIISA VIIKARI JA KARI LARJAVA Kirjoittajat ovat Anneli Hasen ystäviä ja työtovereita. KEMIA 2/2021 63

HENKILÖUUTISIA Pihkan yhdisteet nitistävät mrsa-bakteerin Uusi, pihkan yhdisteitä ja nanoselluloosaa sisältävä biopolymeeri tuhoaa mrsa-bakteerin lähes sataprosenttisesti. Uutuuden kehitti väitöstutkimuksessaan proviisori Ghada Hassan. Pihka kerättiin metsäteollisuuden sivuvirroista. ”Materiaali on bioyhteensopivaa, ja valmiste on sekä tehokas että turvallinen, sillä se tappaa bakteerisoluja mutta ei vahingoita ihmisen soluja”, Hassan kertoo. Valmiste sopii hänen mukaansa monenlaisiin biolääketieteen sovelluksiin, kuten istutteisiin, haavasiteisiin ja verisuonistentteihin. Grampositiivisten mrsabakteerien lisäksi materiaali tehoaa myös gramnegatiivisiin kolibakteereihin. Monet nykyisistä vaikuttavista aineista kohdistuvat vain jompaankumpaan bakteerityyppiin. Sairaalabakteeriksi kutsut- NIMITYKSIÄ Aalto-yliopisto Hulevesien professorina on aloittanut TkT Nora Sillanpää. Uusi hulevesiprofessuuri on Suomen ensimmäinen. Helsingin yliopisto Uhkaavien infektiotautien apulaisprofessoriksi Helsinki One Health -verkostoon on nimitetty FT Tarja Sironen. Kemira Oyj Vastuullisuusjohtajana on aloittanut 1.3.2021 insinööri (amk) Rasmus Pinomaa. Hän toimi aiemmin Kemianteollisuus ry:n energia-, ilmasto- ja resurssitehokkuuden asiantuntijana sekä Hiilineutraali kemia 2045 -hankkeen projektipäällikkönä. Luonnonvarakeskus TkT Jyri Maunuksela on nimitetty johtavaksi asiantuntijaksi. Hänen tutkimusalueenaan on biojalostamotekniikka. Hän siirtyy Luonnonvarakeskukseen Fortumin vanhemman asiantuntijan tehtävästä. Lääketeollisuus ry Hallituksen puheenjohtajaksi on valittu AbbVie Oy:n toimitusjohtaja, FM (kemia), eMBA Matthew Iles. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajana valittiin Sanofi Oy:n toimitusjohtaja, FT (mikrobiologia) Jenni Vuola ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Amgen AB:n maajohtaja, FT (terveystaloustiede) Niilo Färkkilä. Ilmoita nimitysuutisesi osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. Nimitysuutiset julkaistaan maksutta. Väitöksiä… Vastaväittäjänä toimi prof. Timo Repo (Helsingin yliopisto) ja kustoksena dos. Ari Lehtonen. FM Ville Eskosen väitöskirja Peptide-Based Drug Discovery Tools for Protein Post-Translational Modifications tarkastettiin 26.2.2021. Vastaväittäjänä toimi Dr. Michael G. Weller (BAM-instituutti, Saksa) ja kustoksena dos. Harri Härmä. M.Sc. Dattatraya Ukalen väitöskirja Recognition of single and double stranded nucleic acids by covalently mercurated oligonucleotides tarkastettiin 2.3.2021. Vastaväittäjänä toimi prof. Jens Müller (Münsterin yliopisto, Saksa) ja kustoksena apul.prof. Tuomas Lönnberg. 64 KEMIA 2/2021 Åbo Akademi M.Sc. Farid Siddiquin väitöskirja Development of Novel Drugs Targeting Chaperones of Oncogenic K-Ras tarkastettiin 12.2.2021. Vastaväittäjänä toimi prof. Krishnaraj Rajalingam (Mainzin UMCyliopisto, Saksa) ja kustoksena dos. Annika Meinander. FM Matilda Kråkströmin väitöskirja Application of LC-MS for the identification and quantification of pharmaceuticals and their transformation products during catalytic ozonation tarkastettiin 19.2.2021. Vastaväittäjänä toimi yliopistonleht. Jerker Frick (Uumajan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena dos. Patrik Eklund.  Ghada Hassan tu mrsa on vastustuskykyinen monille antibiooteille. Bakteeri aiheuttaa runsaasti erilaisia infektioita ihotaudeista keuhkokuumeeseen, sepsikseen ja vakavaan sydäntulehdukseen. Ghada Hassanin väitöskirja Synthesis of Antimicrobial Surfaces and Compounds to Target Resistant Staphylococcus aureus tarkastettiin Helsingin yliopistossa 20.2.2021. Vastaväittäjänä toimi professori Miguel Castanho Lissabonin yliopistosta Portugalista ja kustoksena professori Jari Yli-Kauhaluoma.  Nanoselluloosa puhdistaa jätevesiä lääkejäämistä Jätevesien lääkeaine- ja väriainejäämiä voidaan poistaa nanomitan puukuiduilla, osoittaa tutkija Tuula Selkälän väitöstyö. Selkälä käytti nanoselluloosan raaka-aineena liukoselluloosaa, jota käsiteltiin kemiallisesti ympäristölle hellävaraisissa syväeutektisissa liuottimissa, minkä jälkeen kuidun rakenne hajotettiin mekaanisesti. Esikäsittelyissä selluloosakuitujen pintaan liitetyt kemialliset ryhmät tehostivat nanoselluloosan valmistusta ja lisäsivät sen jäämienpoistokykyä. Nanoselluloosa sitoi onnistuneesti mikropollutantteja itseensä Selkälän tutkimissa kolmessa puhdistuskonseptis- Tuula Selkälä sa, joita olivat panos-, saostusja suodatusmenetelmä. Puhdistustulos riippui pääsääntöisesti nanosellun määrästä ja liuoksen pH:sta. Nanosellun yhdistäminen savipartikkeleihin tai savesta valmistettuihin geopolymeerivaahtoihin edisti materiaalien erotusta ja optimioloissa paransi puhdistustulosta. Filosofian maisteri Tuula Selkälän väitöskirja Cellulose nanomaterials and their hybrid structures in the removal of aqueous micropollutants tarkastettiin Oulun yliopistossa 19.2.2021. Vastaväittäjänä toimi professori Aji P. Mathew Tukholman yliopistosta ja kustoksena professori Henrikki Liimatainen.

SEURASIVU Helmikuun kokous pidettiin verkossa Luento riskiryhmästä Kokouksen virallisen osion jälkeen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston Tukesin ylitarkastaja Petteri Talasniemi piti verkkoluennon aiheesta Riskiryhmä ja kansallisen kemikaaliohjelman uudistaminen. Luento perehdytti kuulijat riskiryhmän tekemään työhön ja sen tavoitteisiin. Riskiryhmän muodostavat kemikaaliviranomaiset yhdessä tutkimuslaitosten kanssa. Asiantuntijoista koostuva riskiryhmä vastaa kemikaalien terveys- ja ympäristöriskeihin liittyvistä asioista. Riskiryhmän työhön kuuluu kemikaaliriskien tunnistaminen sekä asiantuntijuus monimutkaisissa riskinarviointiasioissa. Lisäksi riskiryhmä tukee viranomaisten riskinhallintatyön ja valvonnan riskiperusteista kohdentamista, tunnistaa tulevien vuosien prioriteetit ja valmistelee ehdotuksia tulevista hankkeista. Petteri Talasniemi kertoi, että riskiryhmä pyrkii yhteistyön tiivistämiseen sekä tiedonvaihdon parantamiseen viranomaisten ja tutkimuslaitosten välillä. SEUROISSA TAPAHTUU Suomalaisten Kemistien Seuran Vuosikokous 17.3.2021 kello 17 Pidetään verkossa. Lisätietoa osoitteessa www.suomalaistenkemistienseura.fi > tapahtumat. KELO-ohjelma uudistuu Riskiryhmä osallistuu myös tänä vuonna toteutettavan kansallisen vaarallisia kemikaaleja koskevan ohjelman (KELO) uudistamistyöhön. Kemikaaliohjelman tavoitteena on ihmisten ja ympäristön suojelu kemikaalien haitallisilta vaikutuksilta niin, etteivät kemikaalit aiheuta Suomessa merkittäviä terveys- ja ympäristöhaittoja. Esimerkiksi kiertotalouden osalta ohjelma pyrkii kemikaalien hallinnan kautta turvaamaan ympäristön ja ihmiset haitallisille kemikaaleille altistumiselta. Jätemateriaalien hyödyntämisen edistäminen kiertotaloudessa edellyttää kemikaalien tunnistamista kiertotalouden materiaalivirroissa sekä lainsäädännön kehittämistä. Verkkoluennon jälkeen käytiin keskustelua muun muassa riskiryhmän työstä sekä kiertotalouteen liittyvistä haasteista ja tavoitteista. SANNA MIKKOLA Kirjoittaja on Suomalaisten Kemistien Seuran toiminnanjohtaja. Kemian ja kemian tekniikan opiskelija! Liity kemian seuroihin: www.kemianseurat.fi SAAT KEMIA-LEHDEN VUOSIKERRAN KYMPILLÄ! Pirkanmaan kemistiseuran Vuosikokous 18.3.2021 kello 18 Pidetään verkossa. https://kemianseurat.fi/pks/ajankohtaista Virtuaalinen ennakkotapahtuma ChemBio Finland 2021 28.4.2021 Lisätietoja: chembio.messukeskus.com Messukeskus Suomalaisten Kemistien Seuran helmikuun kokous pidettiin 10.2.2021. Koronapandemian vuoksi tilaisuus järjestettiin verkkokokouksena yritysvierailun asemesta. Seuran uusiksi varsinaisiksi jäseniksi hyväksyttiin kokouksessa filosofian maisterit Sirpa Haikka ja Juho Lehtilä, diplomi-insinööri Peter Mponzi, filosofian tohtori Eveliina Hiltunen, lääketieteen tohtori Jarkko Ihalainen, tekniikan tohtori Nima Rezaei ja professori Jaana Rysä. Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. Virtuaalisessa ChemBio Finland -tapahtumassa saadaan jo ennakkomaistiaisia keväästä 2022, jolloin kokoonnutaan taas fyysisesti yhteen Helsingin Messukeskukseen. Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 3/2021 2. huhtikuuta 29. huhtikuuta 4/2021 13. toukokuuta 10. kesäkuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. KEMIA 2/2021 65

KEMIAN NOBELISTIT Sarja kertoo Nobelin palkinnon saaneista kemisteistä. Gerhard Ertl Pintakemian pioneeri   Vuoden 2007 kemian Nobelin palkinnon sai jakamattomana saksalainen tutkija Gerhard Ertl. SISKO LOIKKANEN Emeritusprofessori Gerhard Ertl (s. 1936) on kiinteän ja kaasun rajapinnoilla tapahtuvien kemiallisten reaktioiden tutkimuksen uranuurtaja. Hän on kehittänyt menetelmiä, joiden avulla voidaan jäljittää yksityiskohtaisesti, kuinka reaktio etenee katalyytin pinnalla. neutui etenkin Haber-Boschin ammoniakkisynteesiin. Menetelmällä oli valmistettu ammoniakkia typpi- ja vetykaasusta jo pitkään, mutta sen tarkkaa mekanismia ei tunnettu. Ertl jäljitti reaktion kulun kaliumpitoisen rautakatalyytin pinnalla vaihe vaiheelta ja mittasi myös reaktionopeudet ja aktivaatioenergiat. Näin prosessia saatiin optimoitua sopivaksi kemianteollisuudelle, joka on erityisesti hyötynyt saksalaistutkijan työstä. Ertl selvitti myös, kuinka hiilimonoksidi hapettuu hiilidioksidiksi platinakatalyytin pinnassa auton katalysaattorissa. Ertlin tekniikoita voidaan hyödyntää monissa muissakin sovelluksissa. Niiden avulla voidaan myös selittää, miksi rauta ruostuu ja kuinka otsonikerros tuhoutuu stratosfäärissä jääkiteiden pinnalla tapahtuvien reaktioiden seurauksena. Uransa alkuaikoina Ertl käytti muun muassa matalaenergisten elektronien diffraktiota ja myöhemmin spektroskooppisia menetelmiä, tunnelointimikroskopiaa ja femtosekuntilaseria. Tutkijana häntä on kuvailtu paitsi hyvin luovaksi myös erittäin tarkaksi ja periksiantamattomaksi. Alkuvauhti fysiikasta Nobelin lisäksi Gerhard Ertl on saanut useita muita arvostettuja tunnustuksia, kuten Japanin tiedesäätiön Japanipalkinnon, Wolfin kemian palkinnon ja Otto Hahn -palkinnon. Tällaisten reaktioiden tutkiminen vaatii erittäin puhtaita koeolosuhteita. Ne tulivat mahdollisiksi, kun puolijohdeteollisuus otti 1960-luvulla käyttöön ultravakuumitekniikat. Myös Ertl alkoi pian käyttää hyväkseen uusia puhdastekniikoita ja pa66 KEMIA 2/2021 Stuttgartilaissyntyinen Gerhard Ertl kiinnostui kemiasta jo lapsena. Pojan huoneesta kantautuneet äänekkäät poksahdukset ja ärsyttävät hajupilvet saivat kuitenkin äidin pelästymään niin, että tämä pani stopin kokeiden jatkamiselle. Koulun jälkeen Ertl aloitti kemian sijaan fysiikan opinnot Stuttgartin silloisessa teknillisessä yliopistossa ja suoritti opintojaksoja myös Münchenin ja Pariisin yliopistoissa. Musikaalisesti lahjakkaana hän rahoitti opintojaan soittamalla pianoa Perroquets-nimisessä bändissä. Fysiikan Ertl onnistui myöhemmin yhdistämään kemiaan tekemällä diplomityönsä fysikaalisen kemian alalta. Ohjaajakseen hän sai poikkeuksellisen innostavan tutkijan Heinz Gerischerin. Työ käsitteli kinetiikkaa reaktiossa, jossa vety- ja hydroksidi-ionit yhtyvät vedeksi. Väitöskirjaansa varten Ertl tahtoi kuitenkin haastavamman aiheen. Gerischer tarjosi sellaiseksi kaasumolekyylien reaktioita kiinteällä pinnalla ilmoittaen samalla, ettei itse tiennyt niistä juuri mitään, joten tohtoriopiskelija saisi häneltä paitsi täyden tuen myös vapaat kädet. Näin käynnistyi Nobeliin johtanut pitkäaikainen tutkimustyö. Kun Gerischer siirtyi professoriksi Münchenin teknilliseen yliopistoon, Ertl lähti mukaan tämän assistentiksi. Tohtorintutkinnon jälkeen Ertlistä itsestään tuli professori ensin Hannoveriin ja sitten Müncheniin. Hän työskenteli myös vierailevana professorina useissa yhdysvaltalaisyliopistoissa, muun muassa Caltechissa ja Kalifornian yliopiston Berkeleyn yksikössä. Vuonna 1986 hänet nimitettiin Berliinin Max Planck -instituutin Fritz Haber -tutkimuslaitoksen fysikaalisen kemian osaston johtajaksi, jossa tehtävässä hän seurasi oppi-isäänsä Heinz Gerischeriä. Eläkkeelle Ertl jäi vuonna 2004.  Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja.

KEMIA Kemi AIKATAULU JA TEEMAT 2021 TOIM. MAINOSMAINOSAINEISTOT VARAUKSET AINEISTOT ILMESTYY OSATEEMOINA mm. NRO 1/2021 29.12. 15.1. 19.1. 4.2. Kiertotalous, biotalous, energia 2/2021 12.2. 25.2. 1.3. 18.3. Laboratoriot, diagnostiikka, terveys 3/2021 25.3. 9.4. 13.4. 29.4. Hyvinvointi ja kestävä kasvu 4/2021 7.5. 20.5. 24.5. 10.6. Laboratoriot, patentit, biotieteet 5/2021 6.8. 19.8. 23.8. 9.9. Kemianteollisuus, bioteollisuus, prosessit 6/2021 17.9. 30.9. 4.10. 21.10. Analytiikka, tutkimus, materiaalit 7/2021 29.10. 11.11. 15.11. 2.12. Laboratoriot, terveys, hyvinvointi POIMINTOJA LUKIJATUTKIMUKSESTA MENOSSA MUKANA / ERIKOISJAKELUT 1/2021 Kierto- ja biotalousalan ammattilaiset 2/2021 Laboratorio-, diagnostiikka- ja terveydenhuoltoalan ammattilaiset 94 % 89 % ”Saan lehden artikkeleista hyötyä työtehtäviini.” ”Saan lehden mainoksista hyödyllistä tietoa.” Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy 3/2021 ChemBio Finland 2021: virtuaalinen ennakkotapahtuma 28.4.2021 4/2021 Biotieteiden ammattilaiset 5/2021 Kemian- ja prosessiteollisuuden ammattilaiset Life Science Live, Turku 15.–16.9.2021 6/2021 Kokkola Material Week, 13.–18.11.2021 7/2021 Terveysalan ammattilaiset TIEDUSTELUT JA VARAUKSET Seija Kuoksa, puh. 040 827 9778 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto, puh. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Kempulssi Oy  •  Kemia-Kemi-lehti  •  Asolantie 29b, 01400 Vantaa  •  www.kemia-lehti.fi

Fast. Accurate. Connected. Fast. Accurate. Connected. SARS-CoV-2antigeenitesti 12 minuutissa LumiraDx SARS-CoV-2antigeenitesti tuottaa lab-vertailukelpoisia tuloksia POC-vieritestinä 97,6 % positiivisella yhtäpitävyydellä verrattuna RT-PCR: ään.* Referenssimenetelmänä käytetty cobas SARS-CoV-2 -testiä cobas 6800 System:llä. Copyright © 2020 LumiraDx UK LTD. Kaikki oikeudet pidätetään kaikkialla maailmassa. LumiraDx ja liekkilogo ovat LumiraDx International ® ® Referenssimenetelmänä käytetty -testiä cobasyksityiskohtaiset 6800 System:llä.tiedot löytyvät verkkosivustolta lumiradx.com. Kaikki muut LTD:n tavaramerkkejä. Näiden ja cobas muidenSARS-CoV-2 LumiraDx-rekisteröintien tavaramerkit ovatLumiraDx vastaavien omaisuutta. Tuote kaikkialla ei ole saatavilla kaikissa maissa ja kaikilla alueilla. S-COM-ART-00689 R1 Copyright © 2020 UK omistajiensa LTD. Kaikki oikeudet pidätetään maailmassa. LumiraDx ja liekkilogo ovat LumiraDx International LTD:n tavaramerkkejä. Näiden ja muiden LumiraDx-rekisteröintien yksityiskohtaiset tiedot löytyvät verkkosivustolta lumiradx.com. Kaikki muut tavaramerkit ovat vastaavien omistajiensa omaisuutta. Tuote ei ole saatavilla kaikissa maissa ja kaikilla alueilla. S-COM-ART-00689 R1 www.lumiradx.com Asiakaspalvelu suomen kielellä puh. (09)42455506 tai info.fi@lumiradx.com