t2 vä Ke 1 02 50 KEVÄÄN MENOVINKKIÄ! MADE IN FINLAND MEIDÄN SUOMI 2/2021 Humalan kävyt sopivat oluenpanoon SUOMI TOIMII Aurinkosähköä mökille TEKIJÄ Tuffa tekee 2 000 puulelua vuodessa HARRASTUS Ryijyn valmistus on nyt muodikasta + RUNEBERGIN MUUSAT RUOKKIVAT RUNOUTTA Sanna Stellan PÖYTÄ ON KATETTU Parsa sopii tartaletteihin taitaa niin draaman kuin komiikan Hinta 12,90 € www.meidansuomi.fi 001_MS_2-2021_Kansi.indd 1 26.1.2021 12.07

Asko Ammattitaidolla jo vuodesta 1918 Askon juuret ovat syvällä Lahdessa, jonne Aukusti Avonius perusti oman puusepänverstaansa vuonna 1918. Vuosisadan kuluessa verstaasta on kehittynyt tämän päivän Asko, joka käsittää yli 30 myymälää eri puolella Suomea. Asko tarjoaa asiakkailleen laadukkaan ja monipuolisen malliston sekä aktiivisen ja asiakaslähtöisen palvelun. Ku l atutkimus taj ut Askon oma tehdas • Sisustuksellinen, juuri Sinulle räätälöity tuote. Valitse verhoilu Askon laajasta kangasvalikoimasta. Satoja vaihtoehtoja. · IIKE UL AL UO ME N LU O T E T U I N HU ON asko.fi/omatehdas • Askon omalla tehtaalla valmistuu myös Asko Bonnell® DREAM -patjamallisto. ·S EK • Askon oma tehdas on Suomen vanhin sohvatehdas, yli 100 vuoden kokemuksella. 1 202 Valitse Askon kotimainen laatutuote. 002-003_MS_2-2021_Jutun_taustaa.indd 2 26.1.2021 12.31

[ Jutun taustaa ] Vakava puoli. ALFATV Sanna Stellan on näyttelijän töiden ohessa toimittanut tv-ohjelmia, kuten AlfaTV:n Lukutoukatkirjallisuusohjelmaa, jota hän on tehnyt Heini Röyskön kanssa syksystä 2019. asko.fi/omatehdas E tsiessäni tiukalla aikataululla haastateltavaa, puoliso ehdotti Sanna Stellania, joka sopi myös toimitukselle. Kaikeksi onneksi Sannalla oli kalenterissa tilaa jo seuraavana päivänä, sillä tärkeä keikka oli siirtynyt pandemian takia. Sanna oli pursuileva haastateltava, joka ehti tarjota reilun tunnin kestäneen keskustelun aikana loppumattoman kavalkadin mielenkiintoisia tarinoita, humoristisia kuvauksia ja tuoreita näkökulmia – ja haastattelijana arvostin kovasti, että hän oli myös miettinyt etukäteen jutun tulokulmia. Viehättävää oli myös hänen tapansa puhua ihmisistä arvostaen ja se, miten lämpimästi hän puhui perheestään ja lapsuutensa Karviasta. Haastattelu tehtiin pandemian takia puhelimessa, mikä helposti häiritsee ja saattaa johtaa väärinkäsityksiin. Niin ei tällä kertaa käynyt. Myös jutun tarkistamisessa Sanna jatkoi reilulla ja mutkattomalla linjallaan eikä takertunut lillukanvarsiin. PAAVO BLÄFIELD ” Ei meillä koskaan puhuttu syvällisiä, mutta vitsailtiin ja pottuiltiin sitäkin enemmän. Tarinalinko Paljon tehnyt. Jussi-Pekka Aukia on Järvenpään lähistöllä asuva kokenut freelancetoimittaja. Sanna Stellanin haastattelu alkaa sivulta 18. Meidän Suomi 002-003_MS_2-2021_Jutun_taustaa.indd 3 3 26.1.2021 12.31

[ 2/2021 ] ” Mahdollista on, että saamme suomalaisesta humalasta joskus vientituotteen. Sisältö 6 TEKIJÄ 9 VALITUT MENOT 14 16 18 Muusikko, laulaja ja tekstintekijä Jori Tapio Kalliola on Vuoden ITE-taiteilija. Kitaristi Erja Lyytinen konsertoi ahkerasti ja kerää meriittejä maailmalta. 24 29 VUODENAJAN KUVA Ahven on Suomen yleisin kala. Ahven tarttuu sitä hanakammin pilkkisyöttiin, mitä pidemmälle kevät etenee. 3O SUOMI TOIMII -MAKASIINI Vanhuuseläkkeiden hakeminen on vähentynyt korona-aikana. Henkilö- ja pakettiautojen kyydissä menehtyneistä lähes puolet ei käyttänyt turvavyötä. KANSI Näyttelijä Sanna Stellan on monista huumorirooleista ja -ohjelmista tuttu mutta myös Englannissa teatterikoulun käynyt puheteatterin ammattilainen. 30 Tornion Panimo käyttää ohran sijasta humalan käpyjä oluen valmistuksessa. Perinteiset kotimaiset humalalajit ovat arvossaan. SUOMI TOIMII 44 PERHE SUOMI TOIMII 46 HARRASTUS 52 HARRASTUS Aurinkosähkölaitteiston saa mökilleen jopa muutamalla sadalla eurolla, mutta kattavat ilman sähköverkkoa toimivat paketit maksavat 1 000–5 000 euroa. Aurinkosähkökennon voi jo painattaa suoraan ikkunaan ja parvekekaiteeseen. MADE IN FINLAND Veli-Matti Mathlin oivalsi, että oluenpanoon voi ohran tilalle ottaa kotimaista humalaa, sen käpyjä. 36 OLEN SUOMALAINEN 42 10 KYSYMYSTÄ Anneli Vihannan Kahvi-Baari on Kannuksen terapiatupa. Valtaosa on kanta-asiakkaita, osa jopa kolmannessa polvessa. Sosiologian professori Terhi-Anna Wilskaa huolettaa koronaepidemian vaikutus varsinkin nuoriin, alle 30-vuotiaisiin. 56 62 66 Kavereilla on suuri vaikutus yläkoululaisten liikkumiseen. Kömpelöiden lasten kestävyyskunto on samalla tasolla kuin motorisilta taidoiltaan taitavampien. Kun liiteri on täynnä ja tontti täyttyy halkopinoista, voidaan puhua halkoholismista. Riippuvuuteen saa myös vertaistukea. Ryijyn teko on noussut uudeksi muotiharrastukseksi. TEKIJÄ Tuffa Cederlöfin navetassa on tuottoisa puuleluverstas vannesahoineen ja höylineen. TEKEMISKALENTERI Huhti-toukokuun puuhat. PERHE Isovanhemmuus on iloinen asia, mutta joskus se on uuvuttavaa tai rankkaa. 4 004-005_MS_2-2021_Sisis.indd 4 26.1.2021 12.15

86 56 Lontoon vuoden 1851 maailmannäyttelyssä oli vain puoli tusinaa suomalaista näytteilleasettajaa, merkittävimpänä tamperelainen Finlayson & Co. Tuffa Cederlöfin mieltä lämmittää, että digiajan lapset ovat kiinnostuneet puuleluista. 80 86 PÖYTÄ ON KATETTU Maalis-huhtikuussa tulevat Euroopan vihreät parsat, touko-kesäkuussa kotimaiset. Leivo vaikka herkullisia parsatartaletteja. PÖYTÄ ON KATETTU Ravintola Finnjävelin Henri Alén ja Tommi Tuominen taituroivat fine diningia suomalaisista perinneruoista. OI NIITÄ AIKOJA Maailmannäyttelyt satakunta vuotta sitten olivat oiva näyteikkuna tuoda Suomea ja suomalaisia tuotteita esiin. 94 96 RIVIEN VÄLISTÄ Naistenkirjojen kolme kiehtovaa uutuutta tarjoavat dramatiikkaa eri puolilta maailmaa. RIVIEN VÄLISTÄ Emilie Björkstén oli J.L. Runebergin muusa Panu Rajalan elämäkerrassa. NUOTIN VIERESTÄ. Kari Martialan ja Joonas Kavaston tuoreet levyarviot. 97 KEVÄTRISTIKKO 98 MIKÄ PAIKKA? 99 KOLUMNI IO N M US EO 74 KOTI JA PUUTARHA Kompostointi auttaa saamaan jätemaksut kuriin. Lämpökompostorissa biojätteet muuttuvat mullaksi myös talvella. 93 SÉN, KU OP 70 KOTONA JA VAPAALLA Biojätteestä päätyy sekajätteeksi peräti 60 prosenttia. Mikä lomanvietto- ja talviurheilupaikka on kyseessä? Helena Petäistö aloittaa Meidän Suomen kolumnistina. KA RI JÄ M 69 52 Ryijy elää uutta kultakauttaan. Kuvassa Väinö Blomstedtin Hevoset vuodelta 1906. Kudottu 1900-luvun alkupuolella. Tuomas Sopasen kokoelma. Meidän Suomi 004-005_MS_2-2021_Sisis.indd 5 5 26.1.2021 12.15

[ Tekijä ] Otsin tulkki. VELI GRANÖ Jori Tapio Kalliola tunnetaan nykyisin parhaiten Georg Otsin musiikkia esittävän Jori Otsa & Mah’Orkka -yhtyeen laulusolistina. Georg Ots -tulkista palkituksi taiteilijaksi Maaseudun Sivistysliitto valitsi alkuvuonna Vuoden 2021 ITEtaiteilijaksi puuveistoksillaan säväyttäneen Jori Tapio Kalliolan. ITSEOPPINUT TAITEENTEKIJÄ ja muusikko Jori Tapio Kalliola on syntynyt Raumalla, asunut pitkään Helsingissä ja vaikuttaa nykyisin Hangossa, jonne hän muutti perheensä kanssa vuonna 2014. Hangossa Kalliolan taiteen ilmaisumuodoksi löytyi veistäminen. Se tempaisi mukaansa niin, että nykyisin veistoksia syntyy lähes päivittäin. Taiteessaan Jori Tapio Kalliola kommentoi ajankohtaista maailman- ja elämänmenoa. Maalitauluina ovat yhteiskunnan, politiikan, uskonnon ja talouden valtarakenteet, ahneus ja vallan tavoittelu. Jo lapsuudessaan taiteilija sanoo kokeneensa syvää turhautumista tilanteissa, jotka koki epäoikeudenmukaisiksi. Nyt veistosten puupääkansa huutaa julki ja protestoi noita vääryyksiä. – Taiteessa ei kukaan määräile mitään, Kalliola toteaa. Ärhäkän näköisiin puupäähahmoihinsa Kalliola käyttää muiden hylkäämiä materiaaleja. Veistoksista löytyy muun muassa hirrenpätkiä, purettujen rautateiden osia ja metalliromua. – Ehdin jo päättää viime vuonna, että en esittele näitä töitäni enää missä, teen niitä vielä jonkin aikaa ja sitten poltan ne kaikki. Ajatuksena oli julistaa, että tätä taidetta ei tehdä myyntiä varten, vaan sillä on muita tarkoituksia. Ehkä myös taustalla oli turhautumista siihen, ettei maailma osoittanut kiinnostusta. Kokkosuunnitelmat ovat nyt ilmeisesti jäissä, sillä puuveistokset ovat esillä kuluvan vuoden aikana muun muassa hänen syntymäkaupungissaan Raumalla. Aivan kaupungin keskustassa, pääkirjaston ja teatterin välissä olevassa, 1920-luvulla rakennetussa Sepän talossa toteutetaan 1.–20.6. Kalliolan näyttely, joka kuuluu ITE-taiteen hankkeeseen. Esillä on sekä uusia että vanhoja töitä. Näyttelyn ajan Kalliola työskentelee RaumArsin residenssitaiteilijana Sepän talossa ja on tuolloin yleisön tavattavissa. Yleisö saa myös halutessaan osallistua Kalliolan korppipajassa puisten lintujen maalaukseen. Vuoden ITE-taiteilijan nimeämisen tavoitteena on nostaa itseoppineiden, mutta taiteellisesti merkittävän tuotannon tehneiden taiteilijoiden omaa ääntä ja näkökulmia entistä paremmin esille. Tittelin myötä taiteilija saa ansaitsemaansa huomiota ja hänelle tarjoutuu mahdollisuuksia töidensä esille saamiseen. ✘ Vuoden 2021 ITE-taiteilijan juhlavuoden ohjelmaa: 1.–20.6. yksityisnäyttely ja RaumArsin taiteilijaresidenssi, Sepän talo, Alfredinkatu 3, Rauma. 1.7.–15.8. Ihmeiden ILO!TALO -näyttely, Kansallistalo, Ilomantsi. 13.–15.8. mukana Ilomantsin 8. Karhufestivaalilla. Maaseudun Sivistysliitto toteuttaa tuolloin puunveistokilpailun teemalla Karhu ja pentu. Otsikon myötä veistäjät haastetaan pohtimaan ylisukupolvista vastuullisuutta ja kestävän kehityksen teemoja. 20.–22.8. näyttely Le Petit Festival -tapahtumassa Hangossa. Monitaiteisen festivaalin ohjelmassa on musiikkia, teatteria, tanssia ja kuvataidetta. Teksti Kari Martiala 6 006_MS_2-2021_Jori.indd 6 26.1.2021 7.34

[ Pääkirjoitus ] Halki, poikki ja pinoon ohessa. Tiesitkö, miksi osa parsoista on vihreitä ja osa vaaleita? Vastaus tähän ja moneen muuhun kysymykseen löytyy artikkelistamme Keväinen parsa sopii myös leivonnaisiin (s. 74). Lastenlasten syntymä on yleensä iloinen asia, mutta joskus isovanhemmuus voi uuvuttaa. Joskus taas sukupolvien väliset jännitteet voivat aiheuttaa ongelmia perheessä. Artikkelimme Isovanhemmuus voi satuttaa (s. 66) kertoo isovanhemmuuden kipupisteistä ja keinoista asioiden korjaamiseksi. Maailman metropoleissa järjestetyt maailmannäyttelyt olivat iso juttu 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Ne tarjosivat myös pienille maille mahdollisuuden tehdä itseään tunnetuksi kansojen joukossa. Artikkelissamme Suomi piirrettiin maailmankartalle Pariisin maailmannäyttelyssä (s. 86) kerrotaan, millaista tarinaa tuolloin itsenäisyyttä kohti kehittynyt Suomi kertoi itsestään maailmannäyttelyissä. ” Halonhakkaaminen on suorastaan terapeuttista puuhaa. Ilkka Virtanen päätoimittaja MEIDÄN SUOMI ON ILMEST YNYT JO 16 VUODEN AJAN. SAMI PISKONEN M e suomalaiset jos ketkä tiedämme, että puu on loistava lämmönlähde takassa ja saunan kiukaassa. Erityisen hienosti palaa koivuhalko. Lämmön lisäksi puu tuottaa ihmiselle muutenkin hyvää mieltä. Halonhakkaaminen on suorastaan terapeuttista puuhaa. Artikkelimme Halkoholisti ei klapiin sylje (s. 46) sukeltaa intohimoisen halonhakkaajan mielen syövereihin. Jätelain uudistus vuoden 2020 alussa toi muutoksia vapaa-ajanasuntojen ja vakituisen asunnon jätehuoltoa koskeviin säännöksiin. Artikkelimme Jätemaksut kuriin kompostoimalla (s. 70) kertoo, miten voit biojätteiden järkevällä lajittelulla säästää sekä ympäristöä että rahaa. Sähkölaskut ja varsinkin nopeasti kohonneet sähkönsiirtomaksut ovat olleet kuuma puheenaihe viime vuosina. Esimerkiksi harvakseltaan käytetyssä kesämökissä siirtomaksun osuus voi olla valtaosa sähkölaskusta. Yksi keino hillitä ja jopa kokonaan välttää nouseva sähkölasku on asentaa mökille energiaa tuottava aurinkopaneeli. Artikkelimme Auringosta sähköä kesämökkiin (s. 24) kertoo, mistä aurinkopaneeleissa on kysymys. Varma kevään merkki on ruokakaupan valikoimassa yleistyvä parsa, joka on maukas lisuke monenlaisten ruokien Kustantaja CIL Publishing AS, puhelin (09) 503 441, faksi (09) 503 4499, postiosoite PL 106, 00381 Helsinki, valitutpalat.fi, meidansuomi.fi Sähköposti meidansuomi@valitutpalat.fi. Päätoimittaja Ilkka Virtanen. Ilmoitusmarkkinointi Jouni Kohonen, p. 040 500 9929, Jukka Tiainen, p. 0400 444 435, tutkimus Tiina Suomela. Toimitus Toimituspäällikkö Tapio Rusanen ja toimitussihteeri Hanna Leino / Omnipress Oy, Väritehtaankatu 8, 01300 Vantaa, puh. 020 6100 115, omnipress.fi Ulkoasu Oona Kavasto/Hank, hank.fi Paino LSC Communications Europe ISSN 1795-6358 Tietosuoja valitutpalat.fi/tietosuoja. Tietoja henkilötietojen käsittelystä. Näin tavoitat meidät: Asiakaspalvelu ja tilausasiat: puhelin 020 331 500 arkisin klo 8–18 (puhelun hinta 8,4 snt/min). Sähköposti: asiakaspalvelu@valitutpalat.fi, internet: www.valitutpalat.fi, faksi (09) 503 4499. Meidän Suomi 007_MS_2-2021_Paakirjoitus.indd 7 7 26.1.2021 7.35

ERI TAPAHTUMIIN, keikkoihin ja konsertteihin voi vielä tulla muutoksia koronarajoitusten takia. Valitut menot Koonnut Helena Lylyharju BLUES ON OLLUT Erja Lyytiselle selvä valinta jo nuoruusvuosista lähtien. – Bluesissa minua on aina kiehtonut sen tunnetila. Verevä esiintymistapa sekä syvät mutta myös humoristiset tekstit. Tykkään itsekin olla tarvittaessa lavalla koominen, aina ei tarvitse olla niin vakava, vaikka laulaisikin rankoista aiheista. Bluesissa kiehtoo myös sen monimuotoisuus ja laaja tunneskaala. Muistan, kun pienenä tyttönä kuulin ensimmäistä kertaa blueslevyjä, niillä esiintyminen ja musiikin tekeminen oli niin aitoa. Se oli rehellistä, eikä mukana ollut mitään laskelmoitua. Ajattelin, että haluan soittaa musiikkia juuri tuolla tavalla. Menestystä maailman suurilla estradeilla ovat vauhdittaneet muun muassa esiintymiset maailman kärkikaartiin kuuluvien kitaristien, kuten Sonny Landrethin, Jennifer Battenin ja Joe Bonamassan sekä Carlos Santanan rinnalla. Hän on toiminut myös lämmittelijäesiintyjänä Tom Jonesille ja Robert Plantille. ERJA LYYTISEN ARKISTO Bluesin suomalainen kuningatar Suomen blueskuningattareksi luonnehdittu kitaristi Erja Lyytinen on viimeisten parinkymmenen vuoden aikana saavuttanut suomibluesin historiassa enemmän kuin kukaan muu. Hän on ahkerasti kiertänyt myös kotimaan estradeja. Kaipuu keikoille. – Ihmiset sanovat, että voi kun päästäisiin jo keikoille ja voisimme nauttia taas musiikista elävänä, Erja Lyytinen sanoo. BLUES ON KEHITTYNYT 100 VUODEN AIKANA. Musiikkityylinä blues alkoi muotoutua Amerikassa jo 1920-luvulla, ja se ponnisti sorron ja surun hetkistä, siitä orjien pakoväylästä raskaasta elämäntilanteesta puuvillaplantaaseilla. – Nykypäivänä bluesmusiikkia esitetään artistin omista lähtökohdista, niin kuin minäkin teen. Jokaisella meistä on omat motiivit ja aiheet, joista laulaa. Bluesiin on tullut viimeisten vuosikymmenten 8 008-013_MS_2-2021_Menot.indd 8 26.1.2021 12.33

aikana uusia sävyjä, ja bluesgenre on alkanut hyväksyä monimuotoisempaa tyyliä. Traditionaalinen tyyli on edelleen siellä kultaisena kimpaleena pohjalla, mutta on hyväksyttyä tehdä oman näköistä bluesia. – Minäkin kuvaan omaa juttuani rockbluesiksi tai progressiiviseksi bluesiksi. Tykkään käyttää moderneja saundeja ja koko repertuaariani, en halua rajoittaa itseäni vaan käyttää sitä kaikkea, mitä olen oppinut vuosien varrella. Toki ilmaisuni on siellä syvällä bluesissa. Soolokeikoilla Lyytinen soittaa usein traditionaalista bluesia, ja niitä keikkoja on mahtunut tähän korona-aikaankin. – Delta-blues lähtöinen musiikki toimii niin hyvin myös soolona, komppityyli akustisella kitaralla toimii hienosti. En yhtään ihmettele, että se on ollut niin suosittua silloin 100 vuotta sitten Mississippissä, kun ukot ja akat ovat sitä soittaneet talojen kuisteilla. STRIIMAUSKEIKOISTA HENKIREIKIÄ. Viimeiset kolme vuotta, ennen koronavuotta, Erja Lyytinen on kiertänyt ahkerasti maailman konserttilavoja. – Olemme vetäneet toistasataa keikkaa vuodessa aina Intiaa ja Kanadaa myöten ja esiintyneet monilla upeilla festivaaleilla. Sitten tulee tällainen korona, joka pyyhkii kalenterista mahdollisuudet tehdä keikkaa ja kutistaa samalla elinkeinoamme. – Viime vuoden toukokuussa olimme vielä tosi toiveikkaita, että kohta päästään taas liikkeelle. Päätimme tehdä hienon striimikeikan äitienpäivänä, ja siitä tehtiin marraskuussa ilmestynyt Lockdown Live 2020 -albumi. Se on sikäli historiallinen, että se on tehty koronarajoitusten aikana, heti kun Uudenmaan sulku helpotti ja muualla Suomessa asuvat bändin jäsenet pääsivät mukaan. Äänityksen aikaan soittajilla ei ollut vielä tietoa siitä, miten pitkä ja ankea ensimmäisestä koronavuodesta oli tulossa koko maailmalle, ja albumilla kuuluu yhtyeen hurja energia ja soittamisen riemu. – Olen nyt onnellinen siitä, että teimme tuon albumin, koska se on tuonut niin paljon iloa bluesrockin kuuntelijoille. Olemme saaneet hurjasti palautetta sen positiivisesta energiasta tällaisena aikana, kun elämä on tosi raskasta ja epävarmaa. Monet alat kulttuurin ohella kärsivät tosi pahasti tästä ahdistavasta ajasta. ” Kesäksi on tulossa paljon festareita. ARVOITUKSELLINEN KEIKKAVUOSI. Tämän lehden ilmestyessä Lyytisellä pitäisi olla Songbook-laulukirjan hengessä keikkoja Joensuussa, Kangasalalla ja Turussa. Keikat on myyty turvavälit huomioiden, jotta ihmisillä olisi mahdollisuus nauttia musiikista ja osallistuminen olisi turvallista. – Meillä on kalenterissa jo tosi kivasti keikkoja tälle vuodelle. Toivotaan, että silloin olemme päässeet jo takaisin normaaliin, nauttimaan yhdessäolosta. – Kesäksi on tulossa paljon festareita. Suomen lisäksi esiinnymme ainakin Sak- sassa ja Kanadassa. Huhtikuussa meitä odotetaan Tanskaan, marraskuussa on Saksan kiertue ja joulukuussa on vuorossa Blue Christmas -kiertue. Tapahtumajärjestäjät yrittävät olla positiivisia, joten jos keikat ovat järkevästi järjestettyjä, miksi niitä ei voitaisi pitää, Lyytinen miettii. Maaliskuun 18. päivänä käynnistyy Erja Lyytinen – Blueskuningatar -kiertue Mikkelin Kulttuuritalo Tempossa ja toinen sovittu keikka järjestetään 16.9. Vuotalolla Helsingissä. Tähän väliin sovitaan varmasti lisää keikkoja, jos ja kun koronarajoitukset sen sallivat. Elokuun 5. päivänä voi blueskuningattaren nähdä Savonlinnassa, Olavinlinnan upealla estradilla. – Siitä tulee varmasti hieno spektaakkeli. Mukana on Suomen eturivin artisteja soittamassa meidän lisäksemme. Oli ihana juttu, että meidät pyydettiin sinne. Olavinlinna on ihan mieletön paikka päästä keikalle. Tässä siintävät mielessä jo elokuiset festari-illat, Lyytinen naurahtaa. TUNNUSTUKSET LÄMMITTÄVÄT MIELTÄ. Vaikka vuosi 2020 oli monelle kova koettelemus, sen aikana tapahtui Lyytisen mielestä myös paljon hyvää. Vuoden aikana hän ehti esimerkiksi tehdä monia akustisia triokeikkoja. – Musiikin lisäksi innovoitiin kaikkea kivaa, kuten uusia tuotteita. Minulla on nyt esimerkiksi oma teebrändi. Teimme myös laulukirjat tuotannostani. Nimellä Songbook ilmestyi kaksi kirjaa, toisessa sovituksia tavalliselle kitaralle ja toisessa slidekitaralle. Kirjassa olivat mukana lyriikat, soinnut sekä kitarasoolot nuotitettuna. Kiva paketti kenelle tahansa musiikin harrastajalle, joka haluaa soitella niitä kappaleita kotona. Mieltä ovat lämmittäneet myös tunnustukset, kesäkuussa 2020 Lyytinen selvisi Total Guitar -lehden lukijaäänestyksessä kategoriassa ”10 Maailman Parasta Kitaristia Nyt” upeasti sijalle 2. Hänen edelleen ehti vain Alice Cooperin rockkitaristi Nita Strauss. – On aikamoinen fiilis olla ylipäänsä ehdolla tuollaiseen, ja sitten saavuttaa vielä kakkossija. Tuntuu todella hienolta ja samalla tulee taas fiilis, että kun vaan pääsisi taas soittamaan ihmisille. Tuollaiset tunnustukset antavat lisäpontta ja pistävät myös harjoittelemaan lisää, sillä se on selvä merkki, että musiikkiasi arvostetaan ja se vie eteenpäin. ✘ Teksti Kari Martiala Meidän Suomi 008-013_MS_2-2021_Menot.indd 9 9 26.1.2021 12.33

[ Valitut menot ] ROCK ISKELMÄ JAZZ BLUES ” Kuurankukka. Joel Hallikaista voi kuulla Suuressa Kevätkonsertissa 16.3. Helsingissä. 16.3. Helsingin Kulttuuri- talolla nautitaan Suuresta Kevätkonsertista. Nina Tapio ja Eija Kantola sekä Joel Hallikainen ja Amadeus Lundberg tähdittävät Suurta Kevätkonserttia Helsingissä maaliskuussa. Iskelmätaivaan kestotähdet esittävät konsertissa kotimaisia ja ulkomaisia iskelmän ja viihdemaailman ikivihreitä lauluja samoin kuin aivan uusia kappaleita artistien ohjelmistoista. kulttuuritalo.fi/tapahtumat 19.3. koetaan Kuninkaallinen viihdekonsertti Järvenpää-talolla. Konsertissa tangokuninkaat Teijo Lindström ja Aki Samuli ovat rakastettujen viihdeklassikoiden pauloissa. Luvassa nostalginen ilta täynnä hurmaavaa tunnelmaa. jarvenpaatalo.fi/tapahtumat/tapahtumakalenteri/ 24.3. alkaneen vuosikym- menen yhdeksi kiinnostavimmaksi musiikki-ilmiöksi noussut Behm esiintyy Espoon kulttuurikeskuksessa. ticketmaster.fi vinssirockissa vuonna 1990. Keikkapaikkana Tavastia Helsingissä. livenation.fi 28.3. kuullaan Tuure Kilpeläistä ja hänen Kaihon Karavaaniaan Kulttuuritalo Mikaelissa, Mikkelissä. Paratiisi 2020 -konserttisalikiertueella kuullaan uusia lauluja sekä tuttuja hittejä. mikaeli.fi/events 5.–10.4. koetaan kansanmusiikkitapahtuma JuuriJuhla – RotFest 21 Espoossa. Haltioidu luonnon sävelmistä: Duo Selina, Suden Aika. 2.4. Värttinä & Paleface Espoon Sellosalissa. lippu.fi, juurijuhla.fi 3.4. keikkailee ikitähti Kaija Koo Tuuloksen Kapakanmäellä. ticketmaster.fi 6.4. keikkailee Anna Eriksson 5.4. ulottuu goottirockin kulttibändi The Missionin The United European Party Tour -kiertue myös Suomeen. The Mission sai alkunsa vuonna 1986 kitaristi-laulaja Wayne Husseyn ja basisti Craig Adamsin erottua riitaisasti goottirockin pioneeriyhtye The Sisters Of Mercystä. Yhtye on esiintynyt Suomessa vain kerran aikaisemmin, Pro- PIETARI PUROVAARA Iskelmätaivaan kestotähdet konsertissa Savoy-teatterissa Helsingissä Jos mulla olisi sydän -kiertueen merkeissä. lippu.fi 9.4. konsertoi Waltteri Torikka Oulun Club Teatriassa Toivo-kiertueellaan. 17.4. kiertue saapuu Helsingin Kulttuuritalolle. ticketmaster.fi 10.4. esiintyy Topmost Hold Me 2021 -kiertueen merkeissä Aleksanterin teatterissa Helsingissä. ticketmaster.fi Elävänä Espoossa. Behmin Hei rakas -singleä on striimattu jo 20 miljoonaa kertaa. Keikalla Espoossa 24.3. 10 008-013_MS_2-2021_Menot.indd 10 26.1.2021 12.33

HEIKKI TUULI 23.4. konsertoi Mariska Kulttuu- KLASSINEN MUSIIKKI ritalo Virrassa Imatralla. ticketmaster.fi 1.5. esiintyy J. Karjalainen Helsingissä Hartwall Arenalla. ticketmaster.fi 2.5. saapuu rhythm and blues -legenda Billy Ocean konsertoimaan Helsingin Kulttuuritaloon One World Hits -kiertueensa merkeissä. Keikalla kuullaan hänen menestyksekkäimpiä lauluja, kuten Carribean Queen, Suddenly, Loverboy, Red Light Spells Danger ja Love Really Hurts Without You. kulttuuritalo.fi/tapahtumat 6.3.–25.3. kirsikankukkien loistoa hehkuva Madama Butterfly tuo kaupunkiin kevään. Aidossa japanilaisessa hengessä toteutettu ooppera on yksi säveltäjänsä Giacomo Puccinin kauneimmista. Puccini vuodatti nuoren tytön rakkaudesta ja pettymyksestä kertovaan tragediaan koskettavinta musiikkiaan. Kaipausta ja kyyneliä tulviva ooppera sopii erinomaisesti myös ensikertalaisille. oopperabaletti.fi 7.–8.5. järjestetään nostalginen viikonloppu Helsingin Kulttuuritalossa The Beatles -yhtyeen musiikin parissa. Viikonloppu on läpileikkaus Liverpoolin nelikon tuotannosta. beatlesweekend.fi 9.5. on Pieksämäen Poleenin Äitienpäiväkonsertissa esiintyjänä Jukka Kuoppamäki. ticketmaster.fi 10.5. keikkailee The Hellacopters Helsingissä Tavastialla 10.5. ja 11.5. ja Jyväskylän Lutakossa 12.5. livenation.fi/artist/the-hellacopters-tickets 12.5. esiintyy Dave Lindholm JIYANG CHEN Yksin -keikalla Rovaniemen Korundi-salissa. ticketmaster.fi Amerikan lauluja. Baritoni Thomas Hampson esiintyy Turun Musiikkijuhlilla. 14.3. Helsingin Musiikkita- lon Muistojen Bulevardi -konsertissa kuullaan viihdemusiikin helmiä upeiden solistien, orkesterin ja tanssijoiden esittämänä. Mukana musikaalisessa elämyksessä ovat Maria Ylipää, Angelika Klas, Pentti Hietanen, Jukka Nykäsen orkesteri sekä tanssijat Jutta ja Sami Helenius. musiikkitalo.fi 20.3. alkaen nautitaan Oulussa Esa-Pekka Salosen, Paula Vesalan, Tuomas Norvion ja Ekho Collectiven Suomen kansallisoopperalle luomasta uudesta, interaktiivisesta teoksesta Laila, joka karsii perinteiset roolit, sillä sekä sen musiikki että visuaalisuus elävät ja muun- Kaipausta ja kyyneliä. Puccinin Madama Butterfly on Kansallisoopperan ohjelmistossa 6.3. alkaen. tuvat vuorovaikutuksessa. Lailassa et ole yleisö, Lailassa olet luomassa todellisuutta ja tulevaisuuden maailmaa yhdessätekoälyn kanssa. Laila on uniikki kokemus, joka vie oopperan uusiin ulottuvuuksiin. Teoksen äänimateriaali on tallennettu Suomen kansallisoopperan oopperalaulajien ja orkesterin muusikoiden tulkitsemana. teatteri.ouka.fi/naytelma/ laila-skob/ 1.4. koetaan Tampere-talos- sa pääsiäisen tapahtumat Jeesuksen kuolemaan ja hautaamiseen saakka J. S. Bachin Matteus-passiossa. Teos jatkaa 1600-luvulla kehittynyttä oratorioperinnettä, jossa kirkoissa luettiin ja laulettiin Jeesuksen kärsimyshistoria Raamatun evankeliumien mukaan. Tampere Filharmonia esittää Matteus-passion johtajanaan kapellimestari-cembalisti Aapo Häkkinen. Solisteiksi on koottu tyylikäs ensemble kansainvälisiä huippulaulajia ja kokonaisuuden täydentää upea Tampereen Filharmoninen Kuoro. tamperefilharmonia.fi/konsertit 4.4. nautitaan Kaija Saariahon La Passion de Simone Helsingin Musiikkitalossa. Teos tarjoaa yleisölle mahdollisuuden uudenlaiseen pääsiäiskokemukseen. Filosofisen ajatusmaailmansa kautta teos puhuttelee myös nuorempaa yleisöä. Musiikkitalon esityksissä lavalla nähdään La Chambre aux échos -ryhmän esiintyjien lisäksi suomalainen kamariorkesteri Avanti! Kapellimestarina toimii Saariaho-spesialisti Clément Mao-Takacs. musiikkitalo.fi 23.4.–15.5. vievät Kansallis- oopperassa kolmen kovassa nosteessa olevan koreografin puhuttelevat Tripla: World Wide Dance -nykytanssiteokset matkalle ympäri maailman. oopperabaletti.fi 24.4. Turun Musiikkijuhlilla kuullaan amerikkalaisbaritoni Thomas Hampsonin konsertti Songs of America. Hampsonia säestää pianisti Vlad Iftinca. tfo.fi 11.5. koetaan Helsingin Musiikkitalossa musiikin ja tekstin ilotulitusta Sanat & sävel -konsertissa, joka on Iiro Rantalan ja Lotta Kuusiston luoma ainutlaatuinen kokonaisuus. Tekstit ovat Eeva Kilven, Timo Parvelan, Tommy Tabermannin, Kari Hotakaisen ja Claes Anderssonin kynistä. Musiikkina kuullaan Iiron sävellyksiä sekä J. S. Bachin, W. A. Mozartin, Egberto Gismontin, Leonard Bernsteinin sekä Jimmy van Heusenin klassikoita. musiikkitalo.fi Meidän Suomi 008-013_MS_2-2021_Menot.indd 11 11 26.1.2021 12.33

[ Valitut menot ] TEATTERI o 17.3.–18.4. jatkuvat Meno- paussi-musikaalin näytökset Helsingin Aleksanterin teatterissa. Musikaali on riemukas ylistys naiseudelle, naiselle parhaassa iässä, keski-iässä. Neljä hyvin erilaista naista törmäävät sattumalta tavaratalon alennusmyynnissä, tilanteet johtavat yhdestä toiseen ja naiset löytävät pian yhteisen sävelen – kirjaimellisesti. Keski-ikäiset naiset näyttämöllä ovat Arja Koriseva/ Mari Rantasila, Kirsi Ylijoki, Nina Tapio ja Hanna Kaila/Kaija Kärkinen. Las Vegasissa jo ennätykselliset 18 vuotta esitetty ja edelleen ohjelmistossa oleva musikaali sai Suomessa ensi-iltansa helmikuussa 2020. Teos on tähän mennessä toteutettu 16 maassa ja sen on nähnyt lähes 15 miljoonaa ihmistä. Musikaali on villinnyt lukuisat katsojat jopa lavalle asti tanssimaan. aleksanterinteatteri.fi 23.–24.3. vierailee suositun Saikkua, kiitos! -esityksen jatko-osa Lisää saikkua, kiitos! Vaasan kaupunginteatterissa. Näyttelijät Mikko Kivinen, Ville Keskilä ja Kalle Pylvänäinen kertoilevat jälleen katsojille totuuksia suomalaisesta terveydenhuollosta, lääkäreistä, hoitajista, potilaista ja ennakkoluuloista. Saikkua, kiitos! -esityksen jatko-osassa meno vain paranee ja vauhti kiihtyy, kun kolmikko pääsee tutkimaan uusia aiheita. vaasa.fi/koe-ja-nae/kulttuuria-vaasassa-ja-seudulla/ vaasan-kaupunginteatteri Lannistumaton. Don Quijote on monitaiteellinen näyttämöteos ihmisen kasvusta aktivistiksi. 23.3. palaavat Everstinnan esitykset Helsingin kaupunginteatterin Pienen näyttämön lavalle. Lapin kirpeässä yössä kerrottu tarina kuljettaa läpi yhden naisen koko elämän sekä yhden valtion kasvukipujen. Väkevän tarinan tulkkina on upea Heidi Herala. hkt.fi/esitykset/everstinna 28.3. alkaen kohtaa Helsin- gin Aleksanterin teatterissa Luolanainen perheineen ja ystävättärineen mitä tutuimpia arjen tilanteita. Minna Koskela heittäytyy yksin lavalla kaikkiin rooleihin. aleksanterinteatteri.fi/ luolanainen 9.4. koetaan kantaesitys NILS KROGELL Menopaussin tähdet. Musikaalissa mukana Arja Koriseva, Kirsi Ylijoki, Hanna Kaila ja Nina Tapio. Ruska Ensemblen Donna Quijote – kamppailu toivosta, joka on monitaiteellinen näyttämöteos toivon etsimisestä, vaalimisesta ja hylkäämisestä sekä lannistumattoman ihmisen kasvusta aktivistiksi. Näyttämöteos muodostuu kahdesta omalakisesta osasta, jotka vievät katsojan Saamenmaalta Amazonille ja kosmoksesta ihmisen sisimpään. Donna Quijote pohjautuu vahvasti valtaväestön sekä alkuperäiskansojen väliseen taideyhteistyöhön. Esitys on tekstitetty suomeksi ja englanniksi. www.kansallisteatteri.fi 15.4. on Turun Kaupunginteatterin ensi-illassa näytelmä Dreaming of Tarja, joka tarttuu naisjohtajuuden ennakkoluuloihin ja Suomen poliittiseen historiaan surrealistisen satiirin keinoin. Lasikattoja uransa aikana särkenyt presidentti Tarja Halonen toimii esityksen näkökulmahahmona ja tutkimuskohteena. https://teatteri.turku.fi 17.4. saa Lappeenran- nan kaupunginteatterissa ensi-iltansa koko perheen musiikkipitoinen seikkailunäytelmä Robin Hood. Värikäs matka vie Robinin ja Marianin riemukkaisiin ryöstöretkiin iloisten veikkojen kanssa, mutta myös kimurantteihin tilanteisiin. lprteatteri.fi/fi/Ohjelmisto 23.4. pyörähtää Jyvaskylän kaupunginteatterissa käyntiin Jukeboksi ja kuljettaa katsojan muistojen bulevardille. Elämyksellisessä lauluillassa lavalla soivat katsojien toivekappaleet. Työryh- 12 008-013_MS_2-2021_Menot.indd 12 26.1.2021 12.33

MESSUT TAPAHTUMAT mä on sovittanut musiikkitoiveista ja niiden taustalla olevista tarinoista koskettavia, hyväntuulisia, leikkisiäkin tulkintoja. Teatterin lauluvoimainen näyttelijätrio sekä kapellimestari tulkitsevat tarinoita elävästi paitsi musiikin ja laulun myös liikkeen kautta. jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri/ohjelmisto/jukeboksi 10.–11.5. tähdittävät Seela Sella ja Esko Roine elämänmakuista kirjeenvaihtoa Kuopion kaupunginteatterin näytelmässä Rakkauskirjeitä. Andrew ja Melissa ovat lapsuudenystäviä, jotka pitävät toisiinsa yhteyttä läpi vuosikymmenten kirjoittamalla kirjeitä. He elävät tahoillaan elämäänsä, rakentavat uraa ja parisuhteita, keski-ikäistyvät ja vanhenevat. Toisinaan jompikumpi ehdottaa tapaamista. Tätä näytelmää ovat maailmalla aiemmin esittäneet lukuisat toinen toistaan kuuluisammat näyttelijät, kuten Elizabeth Taylor, Gerard Depardieu, Mia Farrow, Tom Hanks ja Mel Gibson. kuopionkaupunginteatteri.fi 21.5. koetaan We Will Rock You -suurmusikaalin suomenkielinen ensi-ilta. Lavalle nousevat musikaalin tähdet Saara Aalto, Laura Voutilainen, Mikael Saari ja Lauri Mikkola. Lontoon West Endissä valtavaa suosiota nauttinut musikaali esitetään suomeksi moneen kertaan Helsingin Jäähallissa 12.6. saakka. Musikaali rakentuu Queen-yhtyeen suosituimpien kappaleiden ja sanoitusten ympärille. www.lippu.fi, wewillrockyou.fi 4.3. alkaen jatkuu Sami Hed- bergin 15-vuotisjuhlakiertue Salossa Teatteri Provinssissa. Kiertueella kuullaan Samin parhaimpia paloja koomikon koko uran ajalta sekä uutta ja ajankohtaista materiaalia. Salon jälkeen kiertue jatkuu 5.3. Logomo, Turku, 6.3. Kerava-Sali, 19.3. Old Cock, Lappeenranta, 20.3. Kulttuuritalo Virta, Imatra, 24.3. Rytmikorjaamo, Seinäjoki, 31.3. Teatteri Provinssi, Salo, 7.4. Mikaeli, Mikkeli, 8.4. Monikkosali, Klaukkala, 10.4. Ähtärihalli, 14.4. Kaustinen-Sali, 15.4. Kulttuurikeskus Akustiikka, Ylivieska, 23.4. Kulttuuritalo, Helsinki ja 30.4. Apollo Live Club, Helsinki. www.lippu.fi 25.–28.3. pidetään Helsingin Kevätmessut, Suomen suurin puutarhanhoidon tapahtuma. kevatmessut.messukeskus.com 2.–4.4. on Helsingin Messu- keskuksessa American Car Show, Tuning Car Show, Classic Car Show, Custom Truck Show, MC Heaven & Motorsport 2021, uutuutena vielä Mopo Tuning. fhra.fi 10.–11.4. tarjoavat Jyväskylän Hyvinvointimessut vinkkejä kaikille hyvinvoinnista, kauneudesta, terveydestä ja liikunnasta kiinnostuneille. Hyvinvointimessujen lisäksi pääset myös samaan aikaan järjestettäville Kädentaitomessuille sekä Antiikin & Taiteen LIIKUNTA ja Keräilyalan messutapahtumaan. mediapromessut.fi 16.–18.4. on Turun Messukeskuksessa järjestettävä Mökki & Meri näyteikkuna lähestyvään kesäkauteen. Mukana mökkeily, rantarakentaminen, vapaa-ajan kalastus, automatkailu, saunominen ja veneet. Samaan aikaan voi kokea myös Piha&Puutarha -messut. turunmessukeskus.fi 16.–18.4. rakentamisen ja remontoinnin messut Rakentaja 2021 Oulu on PohjoisSuomen suurin tapahtuma alallaan. Messut järjestetään Ouluhallissa. pohjois-suomenmessut.fi 24.–25.4. kerätään rakentami- seen ja remontointiin liittyviä ideoita Rakentaja 2020 Rovaniemi -tapahtumassa. Mukana myös Muksujen Maailma -tapahtuma. Messut järjestetään Lappi Areenalla. pohjois-suomenmessut.fi 7.5. järjestetään FHRA Crui- sing Pre-Party vol. 27 Helsinki-Malmin lentokentällä (vapaa pääsy). fhra.fi 28.–30.5. järjestettävät Naan- talin Venemessut on kaupallisesti yksi tärkeimmistä veneilyalan tapahtumista Suomessa. Naantalin Venemessut avaa perinteisesti kesäkauden tuomalla vierassataman täyteen erilaisia veneitä. naantalinvenemessut.fi 27.3. hiihdetään Onnellis- ten Hiihto Kemijärveltä Pyhätunturille, Kisakeskus on Tapionniemen Kyläkartano. visitkemijarvi.fi 20.3. koetaan Sotkamossa aurinkoinen massahiihtotapahtuma Vuokattihiihto, jonka lumivarmuus, toimivat järjestelyt ja lumiset vaaramaisemat takaavat hyvän hiihtoelämyksen. vuokattihiihto.endurancekainuu.fi/fi 27.–28.3. järjestetään 69. Inarin Porokuninkuusajot. Kilpailutapahtumia on eri puolella porohoitoaluetta. Porokuninkuudesta pääsevät kilpailemaan 24 eniten pisteitä cup-osakilpailuissa keränneet kuuman sarjan porot. porokilpailijat.fi 12.–16.4. hiihdetään 44. Lapponia-Hiihto TunturiLapin upeissa maisemissa. Vuodesta 1978 järjestetyn Lapponia-hiihdon puoli- ja pitkät matkat tarjoavat haasteita kunto-, kestävyys- ja kilpahiihtäjille. Luvassa auringonpaistetta, vaihtuvia olosuhteita, hohtavia hankia ja lukemattomia hiihtokilometrejä Tunturi-Lapin ainutlaatuisissa maisemissa satojen muiden saman henkisten seurassa. lapponiahiihto.fi Kiertueella. Sami Hedbergin 15-vuotiskiertueella kuullaan parhaita paloja koomikon uralta. Meidän Suomi 008-013_MS_2-2021_Menot.indd 13 13 26.1.2021 12.33

[ Vuodenajan kuva ] ”Ahven armas keittokala” AHVEN (perca fluviatilis) on Suomen yleisin kala, eikä nykyinen kalastus heikennä kantojen tilaa. Pilkkionginnassa passiivinen ahven kiinnostuu hitaasti uivista pilkeistä. Kevättä kohti ahvenet tosin aktivoituvat. Isoilla järvillä ja merellä 5–7 sentin pituiset tasapainopilkit ovat tarpeen. Kannattaa kokeilla mormyska-pilkkiä. Kalaruokana se on erinomainen heti tuoreeltaan: ”Ahven armas keittokala, särki sualassa parempi”, kertoo sääksmäkeläinen sananlaskukin. Ahven on erittäin tehokas lisääntyjä, ja puolikiloinen naaras saattaa laskea jopa 66 000 mätimunaa. Ahvenheimoon kuuluu 126 lajia, ja läheisimpiä ahvenen sukulaislajeja Suomessa ovat kuha ja kiiski. Ahven elää yleensä 20–25-vuotiaaksi, ja sen kasvunopeus voi vaihdella paljonkin. Maailmanennätysahven saatiin Ahvenanmaan Kökarilta ja se painoi 2,9 kiloa. On myös huhuttu, että 1900-luvulla oltaisiin saatu 3,6-kiloinen ahven. Ahven on parvikala, jonka ruokavalio koostuu esimerkiksi pohjaeläimistä ja pikkukaloista. Ahven voi saavuttaa jopa yli kahden kilon painon, mutta niin suuria körmyniskoja tapaa harvoin. Suuret ahvenet ovat parhaita lisääntyjiä ja siten tärkeitä kalakannan ylläpitämiseksi. Merialueen ahvensaalis on ollut 2000-luvun aikana kasvussa, joskin viime vuosina ahvensaaliit ovat jääneet keskimääräistä heikommiksi. Ahvenella on maaginen taikaperinne. Myös myyteissä ahven oli keskeisesti esillä, kuten esimerkiksi Kalevalassa, jossa Lemminkäinen kasvoi lapsuutensa ahventen voimalla ja kiista ahvenapajista oli syynä Untamon ja Kalervon suureen veljessotaan. Kantelettaressa taas ahven mainitaan tuppisuisuuden ja umpimielisyyden perikuvana. Lähteet: www.fi ja lapinkalatalouskeskus.net Teksti Tapio Rusanen Suomalaisuuden symboli. Suomessa ahven on valittu kansalliskalaksi. Se onkin ominaisuuksiltaan perisuomalainen – kyrmyniskainen, hitaahko, piikikäs... 14 014-015_MS_2-2021_Vuodenajan_kuva.indd 14 26.1.2021 7.47

” Ahvenen kutuun ja akan ottoon ehtii hitaampikin mies. – suomalainen sanonta Meidän Suomi 014-015_MS_2-2021_Vuodenajan_kuva.indd 15 15 26.1.2021 7.47

TYÖELÄKEYHTIÖ ELO Makasiini Harkittu päätös. Tavallisesti oma talous, terveys ja jaksaminen vaikuttavat eläkepäätöksiin eniten. Korona lykkäsi eläkkeelle jäämistä VANHUUSELÄKKEIDEN hakeminen on vähentynyt korona-aikana, Työeläkeyhtiö Elo tiedottaa. Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan vanhuuseläkepäätöksiä annettiin lokakuussa 2020 noin 35 prosenttia vähemmän kuin lokakuussa 2019. – Odotimme hakemuksia tulevan enemmän, kun tammikuussa 1957 syntyneille tuli mahdollisuus jäädä vanhuuseläkkeelle 1.11.2020. Olimme valmistautuneet selvästi suurempaan hakemusmäärään, Elon asiakaspalvelupäällikkö Sofia Antturi sanoo tiedotteessa. Elon marraskuussa toteuttamassa kyselyssä selvisi, että koronaviruksella on ollut vaikutusta monen työtilanteeseen. Töiden lisääntyminen esimerkiksi terveydenhoitoalalla on voinut lykätä eläkkeen hakemista. Sen sijaan töiden vähentyessä moni on turvautunut työttömyysetuuksiin. Mikäli etuus on eläkettä suurempi, eläkkeelle jääminen on voinut lykkääntyä. Korona-aikana eläkkeelle jäämiseen ovat vaikuttaneet myös vapaa-ajan toimintojen vähentyminen, kun osa harrastustoiminnasta on ollut tauolla ja matkustaminen on vähentynyt. – Matkustelu- ja harrastussuunnitelmien siirtyminen tulevaisuuteen kannustaa eläkkeen lykkäämiseen. Moni miettii, että miksi ei jatkaisi töissä, kun matkustamista ja harrastamista on rajoitettu niin paljon. Työ tuo sekä sisältöä elämään että kasvattaa tulevaa eläkettä, Antturi sanoo. Isovanhemmilla vaikutus lastenlasten äänestysaktiivisuuteen ISOVANHEMPIEN äänestämisellä on vanhemmista riippumaton vaikutus siihen, äänestääkö lapsenlapsi aikuisena. Erityisen suuri vaikutus on isovanhempien äänestämättä jättämisellä, minkä vaikutusta ei riitä täysin kumoamaan edes se, että molemmat vanhemmat äänestävät. Tutkimustulokset perustuvat Tilastokeskuksen tuottamaan yksilötason rekisteriaineistoon, jossa tieto isovanhempien ja vanhempien äänestämässä käymisestä vuoden 1999 eduskuntavaaleissa yhdistettiin kolmannen sukupolven äänestämässä käymiseen vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Aineisto sisältää lisäksi väestörekisteris- tä poimitut tiedot eri sukupolvien koulutuksesta, ammattiluokasta, tuloista ja muista taustatekijöistä. – Isovanhemmilla on merkittävä rooli roolimalleina lastenlastensa elämässä. Isovanhemmat voivat kompensoida perheen niukkoja taloudellisia, sosiaalisia ja poliittisia resursseja. Kääntöpuolena ylisukupolvisuus voi johtaa vaikeasti katkaistaviin huono-osaisuuden ketjuihin, tutkimusryhmän jäsenet Hanna Wass ja Hannu Lahtinen Helsingin yliopistosta toteavat yliopiston tiedotteessa. Vastaavanlainen ylisukupolvinen yhteys on havaittu aiemmin esimerkiksi koulutuksen ja tupakoinnin yhteydessä. Katupöly yhteydessä sairauspoissaoloihin TERVEYDEN ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttaman tutkimuksen mukaan Helsingin kaupungin työntekijöillä oli tavanomaista enemmän sairauspoissaoloja niinä päivinä, kun katupölyn hiukkasten pitoisuus kaupunki-ilmassa oli korkea. Katupöly sisältää monia mahdollisia haittatekijöitä, kuten kvartsia, metalleja ja bakteeriperäisiä endotoksiineja. Keskimääräistä voimakkaampia vaikutuksia havaittiin raitiovaunujen kuljettajilla, jotka altistuvat työnsä luonteen vuoksi katupölylle. Vuosina 2002–2017 keskimääräinen päivittäinen katupölyhiukkasten pitoisuus oli 5 mikrogrammaa ja korkeimmillaan 89 mikrogrammaa kuutiossa hengitysilmaa. Tutkimusjakson aikana Helsingin kaupungin työntekijöillä alkoi päivittäin keskimäärin 340 sairauspoissaolojaksoa. – Hengitysilmaan päätyvän katupölyn määrää voidaan vähentää suosimalla kitkarenkaita nastarenkaiden sijaan sekä huolehtimalla tehokkaasta pölyntorjunnasta kaupungeissa, HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Outi Väkevä sanoo tiedotteessa. Sisätiloissa altistumista voi vähentää pitämällä ikkunat ja ovet kiinni sekä huolehtimalla tehokkaasta tuloilman suodatuksesta. 16 016-017_MS_2-2021_MAKASIINI_Suomi_toimii.indd 16 26.1.2021 7.57

91% Marraskuussa 2020 Suomen lentokenttien kautta lensi yhteensä 170 703 matkustajaa, mikä on 91 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vilkkain oli Helsinki-Vantaan lentoasema, jonka kautta matkusti 122 426 henkilöä eli 72 prosenttia kaikista kotimaan kenttien matkustajista. Lähde: Tilastokeskus Käytä oikein. Turvavyön tulee kulkea olan yli rintakehän päältä ja lannevyön tulee olla lantioluiden kohdalla. ” Joka kolmas olisi voinut selvitä hengissä turvavyön avulla. Turvavyö on auton tärkein turvalaite VUODENAJAN TERMI Trulli (pääsiäis)noita, kademielinen karjaonnen riistäjä Lähde: Kotimaisten kielten keskus VUONNA 2019 liikenneonnettomuuksissa menehtyi 233 henkilöä, mikä on 13 henkilöä vähemmän kuin aiempana vuonna. Henkilö- ja pakettiautojen kyydissä menehtyneistä lähes puolet ei käyttänyt turvavyötä. Heistä joka kolmas olisi voinut selvitä onnettomuudesta hengissä turvavyön avulla, Onnettomuustietoinstituutti tiedottaa. – Turvavyö on edelleen tärkein turvalaite. Uusienkin ajoneuvojen turvavarustelu on suunniteltu niin, että ne toimivat parhaiten, jos vyö on kiinni ja matkustaja pysyy paikallaan ajoneuvossa. Lisäksi vammautumisriskin kannalta on tärkeää, että vyö asetellaan oikein. Talvella kannattaa esimerkiksi paksumpi toppatakki avata, jotta vyön saa aseteltua napakasti lantiolle, OTIn liikenneturvallisuustutkija Niina Sihvola sanoo. Joka viidennessä kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa kuljettaja oli vähintään 0,5 promillen humalassa. Tyypillisimmin rattijuopumusonnettomuuksissa menehtyy rattijuoppo itse sekä hänen kyydissään matkustaneet henkilöt. – Alkoholilla on edelleen suuri merkitys kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa. Rattijuopumusonnettomuudet vähenevät hitaasti. Lisäksi huumeiden osuus kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa on nousussa, OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari toteaa. Ylinopeutta ajoi 37 prosenttia kuolemaan johtaneen onnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista. Ylinopeus liittyi erityisesti alle 21-vuotiaiden kuljettajien aiheuttamiin kuolonkolareihin. Meidän Suomi 016-017_MS_2-2021_MAKASIINI_Suomi_toimii.indd 17 17 26.1.2021 7.57

[ Kansi ] ” Lontoossa saatu koulutus oli ohjannut erilaisten asioiden tekoon. 18 018-023_MS_2-2021_Sanna_Stellan.indd 18 26.1.2021 8.23

HUUMORILASIT SILMILLÄ Teksti Jussi-Pekka Aukia Kuvat Timo Porthan Näyttelijä ja humoristi Sanna Stellan katsoo maailmaa humorististen lasien läpi, myös perinteistä teatterityötä tehdessään. Suurperheessä. Sanna Stellanilla on neljä lasta. Nykyisessä uusperheessä lapsia on yhteensä kahdeksan. N äyttelijä Sanna Stellanilla on tammikuisena perjantaina aikaa haastattelulle, sillä koronapandemia siirsi keväämmälle William Shakespearen Julius Caesar -näytelmän suomenkielisen ensi-illan Espoossa. Stellan esiintyy siinä Brutuksen roolissa. Monet eivät tiedä, että tv:n monista huumorirooleista ja -ohjelmista tuttu Stellan on Englannissa teatterikoulun käynyt ja siellä pitkään työskennellyt puheteatterin ammattilainen, joka pystyisi esittämään saman roolin alkukielellä lähes ilman aksenttia. Tv-työt, juontokeikat, sketsit ja käsikirjoittaminen ovat tulleet mukaan vasta hänen palattuaan Suomeen 15 vuotta sitten. Meidän Suomi 018-023_MS_2-2021_Sanna_Stellan.indd 19 19 26.1.2021 8.23

[ Kansi ] MITEN HUMORISTI KATSOO YMPÄRILLEEN? – Minut tunnetaan humoristina. Se on vaistomainen piirre, joka ollut minulla koko elämäni. Minulla on jatkuvasti huumorilasit silmillä, ja nauran koko ajan ’väärille’ asioille, jotka vain kourallinen ihmisiä sillä hetkellä huomaa. Täydellinen huumorintajuttomuus on minulle todellinen – ja toki kiinnostava – mysteeri, Sanna Stellan kuvaa maailmaansa. – 12-vuotias poikani on selvästi perinyt samanlaiset huumorilasit, ja hänen kanssaan on todella hauska naureskella erilaisille asioille. Sama pätee siskooni ja isääni. Äidilläni on puolestaan järkyttävä ja ajoittain painokelvottoman musta huumori. Huumori on myös tapa hahmottaa maailmaa ja selviytyä elämän myrskyistä. – Joskus olen yrittänyt kamppailla sitä vastaan ja pyrkinyt olemaan vakavasti otettava, mutta lopulta on aina ollut pakko hyväksyä, että se on se mun juttu, ja sillä mennään. TEATTERIKÄRPÄNEN PURI KARVIASSA. Sannan tarina alkoi 1974 Karviassa Pohjois-Satakunnan ja EteläPohjanmaan rajalla, jossa hän syntyi Sanna Lehtonen -nimisenä ihan tavalliseen perheeseen. – Isä ja isän suku rakensivat taloja, ja äiti toimi perhepäivähoitajana. Sain kotona ja peruskoulussa 1980-luvun kasvatuksen, joka uskoi kaikkien ihmisten totaaliseen samanarvoisuuteen ja joka on ollut elämässä supertärkeä lähtökohta, Sanna muistelee. – Olin jo pienestä pitäen perheen pelle. Vitsailu oli tapani kommunikoida, erityisesti isän kanssa. Ei meillä koskaan puhuttu syvällisiä, mutta vitsailtiin ja pottuiltiin sitäkin enemmän. Olin koulussa hyvä, mutta kotona meitä ei turhaan kehuttu. Korkeintaan rivien välistä aavisti, että vanhemmat olivat tyytyväisiä. Merkityksellisiä olivat myös opettajat, jotka patistivat taideharrastusten pariin. Sanna kertoo, että Karvia on täynnä kulttuuria oleva paikkakunta, jossa toimi parhaimmillaan kaksikin harrastajateatteria. – Pienellä paikkakunnalla innostuneet vetäjät, joilla on virtaa ja positiivisuutta, saavat mielettömiä asioita aikaan. Mainio ala-asteen opettajani Ritva Hautala vei meitä lapsia porukkana esiintymään järjestöjen ja raittiusseurojen taidetapahtumiin, joissa lausuin runoja, kirjoitin ja maalasin, ja kannoin mitaleita kotiin. Esiinnyin jo alakoululaisena Oiva Paloheimon Tirlittan-näytelmän nimiosassa. Vanhemmat eivät yrittäneet hillitä kahden tyttärensä taideharrastuksia. Harjoituksiin piti kuitenkin aina itse kävellä, pyöräillä tai hiihtää. Katja-siskosta tuli kuvataiteilija. – Harrastin kaikkea mahdollista, ainoastaan showtanssi jäi puuttumaan, koska sitä ei ollut tarjolla omalla paikkakunnalla. Vedin jossakin vaiheessa partiotakin. Jokin aika sitten vanha tuttu Karviasta ” Tunsin itseni täydeksi maalaistolloksi. muisteli, kuinka minun ryhmälläni oli leireillä kaikki vähän niin ja näin, mutta aina paras meno ja pirun hauskaa. IRTIOTTO KARVIASTA. Kaukokaipuu iski ensimmäistä kertaa 13-vuotiaana, jolloin Sanna lähti kaverin kanssa liftaamaan ensimmäistä kertaa. – Karvian kirkonkylän läpi menee helvetin suora tie, josta toiseen suuntaan päästään Jalasjärvelle ja Kauhavalle ja toiseen suuntaan Parkanoon ja Kankaanpäähän. Autoja tuli harvakseen kummastakin suunnasta, ja me vaihdoimme sen mukaan tienposkea. Sillä ei ollut väliä, mihin suuntaan auto oli menossa, kunhan pääsi jonnekin pois. Sanna poimi jo yläasteikäisenä mansikoita Suonenjoella ja lähti Ahvenanmaalle kesätöihin hotelliin heti yhdeksännen luokan jälkeen. – Maailmalle ajoi halu nähdä jotain muuta kuin siihen asti oli nähnyt. Olin Ahvenanmaalla kolme kesää, ja se oli ihan mahtavaa aikaa. Aina piti päästä Tukholmaan, isoon kaupunkiin, josta ostelin kenkiä niin, että äiti alkoi jo huomautella. Tukholmassa katselin ensimmäistä kertaa suurta maailmaa, ja siitä heräsi into päästä vielä kauemmaksi. Lukion jälkeen Sanna kuitenkin vietti välivuoden Turussa. Kulttuurisihteeriopinnot Paasikivi-opistossa menivät silkaksi lintsaamiseksi, sillä kaikki aika kului Turun ylioppilasteatterissa. – Jos jokin asia ei kiinnosta, minun on todella vaikea motivoida itseäni, ja jos se kiinnostaa, annan sille 120 prosenttia itsestäni. Suorittajaa minusta ei saa millään, mutta lintsaaminen ja riman alittaminen onnistuu, Sanna naureskelee. – Vaikka ylioppilasteatterissa oli ihanaa ja pääsin tekemään teatteria ihan tosissani, minulla kului hirveästi energiaa katsoa silmät pyöreinä muita, jotka tiesivät kaikki tärkeät näytelmät ja elokuvat. Tunsin itseni täydeksi maalaistolloksi. Pieneltä paikkakunnalta tulleena piti tehdä kaksinkertainen työ ymmärtääkseen, mistä ympärillä puhutaan. Muut olivat niin taiteellisia, ja niillä oli niin taiteelliset poikaystävätkin. 20 018-023_MS_2-2021_Sanna_Stellan.indd 20 26.1.2021 8.23

Perhe on bonusta. – En haaveillut lapsena tai nuorena perheestä, mutta tämä – niin kuin kaikki muukin, mitä olen saanut elämältä – on ollut pelkkää bonusta ja elämän rikkautta. Tottahan se harmittaa sillä hetkellä, kun joutuu sanomaan perheen takia ei jollekin työtarjoukselle. Mutta olen yrittänyt ajatella, että kuka se sitten kuolinvuoteeni äärellä istuu; ei ainakaan työtoverit eikä yleisö, Sanna Stellan sanoo. AU PAIRINA JA NANNYNÄ. Turussa ohjaajana vaikuttanut Timo Jurkka sanoi Sannalle suoraan, että tämän ei kannattaisi vielä hakea Teatterikouluun, vaan mennä ensin vuodeksi ulkomaille. – No, tein työtä käskettyä ja lähdin Lontooseen au pairiksi. Minun piti olla siellä vuosi, mutta olinkin 11 vuotta, Sanna kertoo. – Etsin sieltä heti harrastajateatterin ja jouduin saman tien improvisoimaan lavalla englanniksi, jota en osannut silloin vielä ollenkaan. En löytänyt tarvitsemiani sanoja riittävän nopeasti ja korvasin ne kirosanoilla. Harjoituksen jälkeen tultiin kohteliaasti kysymään, voisinko hieman vähentää noitumistani… Oltuaan Lontoossa suomalais-kanadalaisessa perheessä vajaan vuoden Sanna päätti lähteä lastenhoitajaksi Yhdysvaltoihin New Yorkiin. Sinne hän pääsi valehtelemalla olevansa koulutettu ammattimainen lastenhoitaja eli nanny. – Väärensimme Lontoossa asuneen kaverini kanssa itselleni kuvitteellisen Helsinki School of Nannyingin diplomin. Siihen aikaan sellaisen pape- rin aitoutta ei vielä päässyt tarkistamaan helposti netistä. Perhepäivähoitajan tyttärenä tiesin pystyväni hoitamaan lapset, ja nannyn palkka oli ihan eri luokkaa kuin au pairin saama taskuraha. Tarkoitukseni oli kerätä tarpeeksi rahaa ja lähteä sitten matkalle maailman ympäri. Sanna päätyi töihin erittäin vauraaseen ja yläluokkaiseen itärannikon perheeseen. Se oli eksoottinen kokemus tasavertaisessa maalaisyhteisössä kasvaneelle nuorelle naiselle. – Perheen isoäiti sanoi minulle pian tuloni jälkeen, että voisin vähän hillitä persoonaani. He olivat tottuneet hiljaisiin ja arkoihin maahanmuuttajiin, joita heidän kodissaan työskenteli. Minä sanoin siihen, että olen Suomesta, eikä minun ole pakko olla täällä, sillä teen tätä vain päästäkseni maailmanympärimatkalle ja oppiakseni kieltä, Sanna naureskelee. – Sanoin myös, että jos minusta ei tykätä, voin etsiä itselleni uuden perheen. Sen seurauksena sain palkankorotuksen, ja minua pyydettiin jäämään. Sanna viihtyi New Yorkissa lopulta vain puolisen Meidän Suomi 018-023_MS_2-2021_Sanna_Stellan.indd 21 21 26.1.2021 8.23

[ Kansi ] vuotta. Perhe oli tottunut siihen, että palveluskunta oli selvästi palveluskuntaa, eikä Sanna ollut tottunut sellaiseen. – Se ihmetytti, sillä sentään huolehdin heidän lapsistaan. Oli todella opettavainen kokemus katsoa läheltä ihmisiä, joilla oli älyttömästi rikkautta ja valtaa ja jotka kuitenkin olivat hirvittävän onnettomia. Ymmärsin siellä, että tuota minun ei ainakaan tarvitse jahdata elämässäni. DRAAMAOPISKELIJANA LONTOOSSA. Sanna lähti kiertämään maapalloa. Lippu oli voimassa 365 päivää, ja sen viimeisenä voimassaolon päivänä hän palasi Lontooseen täydellisen pennittömänä. Oli tammikuu 1997, ja Sanna oli 21-vuotias. – Kiersin maailman supertiukalla budjetilla syöden yhden aterian päivässä, enkä käyttänyt myöskään ennen matkaa rahaa mihinkään ylimääräiseen. Kaikki muu kuin matkustaminen tuntui turhalta. En juonut enkä polttanut ja leikkasin hiukset keittiösaksilla. Vaatteet olivat kirppareilta, enkä ollut enää vuosikausiin ostellut kenkiä, Sanna kuvaa tuolloista elämäntapaansa. – Lontoossa kaupat hakevat työntekijöitä ikkunaan teipattavilla ilmoituksilla, ja sellaisen avulla pääsin töihin fantastiseen pieneen lahjatavaraliikkeeseen Covent Gardenin kulmilla. Olin siellä töissä kuusi vuotta teatterikoulun ohessa. Sanna haki viiteen arvostettuun teatterialan kouluun, joista Mountview Academy of Theater Arts otti hänet oppilaakseen. Se on yksi Britannian kuudesta johtavasta alan oppilaitoksesta, ja sen presidentti on muun muassa James Bond -elokuvistakin tuttu näyttelijä Judy Dench. – Mountview oli loistava ja hengeltään kansainvälinen koulu, jossa toki Shakespeare-kaanon ja oikea ääntäminen olivat tärkeässä asemassa. Meitä koulutettiin siellä monipuolisuuteen ja käytännön työhön, koska sikäläinen teatterimaailma perustuu freelancer-työlle, ja tilaisuuksiin pitää tarttua joustavasti, jos sellaisia on tarjolla, Sanna kuvaa opintojaan. – Meillä kävi paljon kentällä toimivia näyttelijöitä opettamassa työssä tarvittavia valmiuksia. Jamaika- ” Minua on varmasti ollut vaikea laittaa mihinkään lokeroon. laistaustainen opettaja myös kehotti minua etsimään omat juureni ja näyttelemään sen avulla. Se tuntui silloin vaikealta, koska olin ollut niin pitkään maailmalla. En tiennyt, kuka se englantia puhuva Sanna on. Tein omia kovin taiteellisia esityksiä, joihin yritin tuoda suomalaisuutta. IDENTITEETTIÄ ETSIMÄSSÄ. Sanna opiskeli ahkerasti ja istui kirjastossa iltakaudet opettelemassa rooleja ja lukemassa näytelmiä. – En ollut mikään bailaaja, vaan omistauduin opiskelulle. Joku opettajista tuli jopa sanomaan, että eikö sinun kannattaisi mennä jo muiden kanssa baariin. Se voisi tehdä näyttelemiselle hyvää. Menin kiltisti kärsimään sinne hetkeksi, mutta häivyin nopeasti kotiin jatkamaan lukemista. Noihin aikoihin Sanna vaihtoi sukunimensä briteille helpommin lausuttavaksi Stellaniksi. Lehtonen-nimen h-kirjain oli osoittautunut hankalaksi, sillä kaikki äänsivät sen omalla tavallaan. – Minulle olisi riittänyt, että kaikki olisivat sanoneet sen edes samalla tavalla väärin. Joku jopa ehdotti, että ottaisin nimekseni Susan Smith, mikä tuntui ihan päättömältä. Äidin kanssa sitten keksittiin ja valittiin tämä Sanna Stellan -taiteilijanimi todella pitkästä listasta vaihtoehtoja. Suomeen palatessani olin jo tehnyt tännekin töitä sillä nimellä, joten se jäi olemaan, ja olen siihen oikein tyytyväinen. Koulua kesti kolme hyvin tiivistä vuotta, ja vuonna 2001 Sanna valmistui ja lähti taistelemaan työtilaisuuksista. Suomeen palaamiseen ei ollut pienintäkään halua. – Se, että elän nyt perheenäitinä Helsingissä, olisi ollut tuolloin täysin vieras ajatus. Minua kiinnosti vain työnteko, ja tein viiden vuoden ajan paljon erilaisia rooleja Lontoon alueella ja Skotlannin Edinburghissa. Lisäksi tein työn ohella draamatyöpajoja maahanmuuttajien ja pitkäaikaistyöttömien parissa. Se oli ihanaa ja taideteatterista poikkeavaa työtä. PALUU SUOMEEN JA UUSIIN TÖIHIN. Suomeen Sanna tuli 2005 Pekka Jalavan vetämälle viikonlopun mittaiselle stand up -komediakurssille. – Olin juuri palannut Edinburghista ja siinä oli mennyt yksi parisuhdekin poikki, joten mikään ei sillä hetkellä sitonut Lontooseen. Stand up oli Suomessa siihen aikaan uusi juttu. Se on komiikan kuningaslaji, jota en loppujen lopuksi tuntenut omakseni, vaikka tein muutaman keikankin, Sanna muistelee. – Siltä kurssilta sain kuitenkin ensimmäisen tvtyön Suomeen Assari-sarjaan. Ja kun sitten olisi ollut Lontooseen palaamisen aika, en halunnutkaan lähteä takaisin siihen entiseen ja tuttuun. Helsinki tuntui ruuhkaiseen ja kiireiseen Lontooseen verrattuna suorastaan idylliseltä. Sanna havaitsi väsyneensä brittiläiseen freelance-oravanpyörään. – Työskentely omalla äidinkielellä tuntui sekin 22 018-023_MS_2-2021_Sanna_Stellan.indd 22 26.1.2021 8.23

YLE / JARI NUMMELIN Naisten kesken. Ylen Siskonpeti-sarja oli raikas, hauska ja naiseutta vinosti tarkasteleva tv-sarja, jossa hauskuuttivat Niina Lahtinen (vas.), Sanna Stellan, Krisse Salminen ja Pirjo Heikkilä. Sarjan kaikki kolme kautta ovat pysyvästi katsottavissa Yle Areenassa. SAUVO JYLHÄ / KESKI-UUSIMAA olisivat saattaneet jäädä löytymättä. Onneksi Lontoossa saatu koulutus oli ohjannut erilaisten asioiden tekoon, ja uuden oppiminen sopii minulle. Puuteria otsaan. Maskeeraaja Elsa Tunturipuro valmistelee Eero Paloheimoa AlfaTV:n lähetykseen. Sanna Stellan on Maailmaa parantamassa -ohjelman toinen juontaja ja odottaa vuoroaan. todella kiinnostavalta. Tein silti pari vuotta paluuta, sillä Helsinki oli minulle täysin vieras kaupunki, josta en tiennyt mitään – en tuntenut edes Ultra Bran lauluja, joita kaikki siihen aikaan hoilasivat illanistujaisten päätteeksi. Sanna oli omassa maassaan muukalainen, jonka piti opetella kaikki alusta. – En tuntenut täällä ketään. Iso asia oli myös oppia pois ihmisten koskettamisesta, joka Lontoossa on ihan normaalia ja Helsingissä ei. Täällä ei panna kättä työtoverin olkapäälle. Kaikkia sanojakaan en enää muistanut tai osannut, ja englannin sanojen sotkeminen puheen sekaan on ylinoloa, Sanna kuvaa tunnelmiaan. – Hiljalleen löysin ihmisiä, kontakteja ja keikkoja, mikä ei ollut helppoa maassa, jossa kaikki oppivat tuntemaan toisensa jo opiskeluaikoina. Ja minua on varmasti ollut vaikea laittaa mihinkään lokeroon. Koska paikkaa tai uraa ei löytynyt saman tien, Sanna joutui keksimään ja kehittelemään erilaisia omia juttuja. Osa niistä onnistui ja osa ei. – Ja sehän on hienointa, mitä tiedän. Käsikirjoittaa, päättää sisällöistä ja osallistua koko prosessiin. Se antaa paljon enemmän kuin pelkkä näytteleminen. Jos asiat olisivat menneet helpommin, nämä HANKKEITA LAIDASTA LAITAAN. Klassisesta draamanäyttelijästä muovautui kotimaassaan koomikko, käsikirjoittaja, tv-juontaja ja sketsien kuningatar. Mutta ei hän ole jättänyt perinteistä puheteatteriakaan. Menneen vuosikymmenen projekteista ehdottomasti menestyksekkäin on ollut vuodesta 2013 maata kiertänyt näytelmä Kaikki äitini, kaikki tyttäreni, jossa Sannan ohella esiintyvät Miitta Sorvali ja Pirjo Heikkilä. – Kodin Kuvalehden lukijoiden tarinoihin perustuva äitien ja tyttärien suhteista kertova esitys oli minun ideani, mutta se tehtiin yhdessä suurella intuitiolla ja on poikkeuksellisen onnistuneen ryhmätyön tulos. Se sijaitsee jossain esityksen ja näytelmän välimaastossa: välillä on Pirjon stand upia ja välillä puhutaan suoraan yleisölle. Olen siitä hirveän ylpeä ja iloinen. Äideillä ja tyttärillä on tähän mennessä ollut käsittämättömät 80 000 katsojaa. Kittilän Levi on pohjoisin paikka, jossa sitä on esitetty, ja Malaga eteläisin. – Se sai kolme vuotta sitten jatkokseen Kaikki mieheni -näytelmän, jonka esitykset pysähtyivät siihen, että iso osa meistä tekijöistä alkoi odottaa lasta. Ensi lokakuussa Aleksanterin teatterissa on tulossa ensi-iltaan trilogian täydentävä Kaikki ystäväni, jossa minun lisäkseni on mukana Miitta ja Riia Kataja. Sekin esitys lähtee kiertämään Suomea. Toinen Sannalle tärkeä projekti on ollut Siskonpeti, huippusuosittu huumoriohjelma, jonka sketsit on myös kirjoitettu yhdessä muun tiimin kanssa. Siitä kysellään edelleenkin, milloin se saa jatkoa. – Muita mieleen jääneitä televisio-ohjelmia ovat olleet kymmenen vuoden takainen Strada, johon kirjoitin jo sketsejä, sekä viime syksynä tehty AlfaTV:n Maailmaa pelastamassa, jota teimme yhdessä Eero Paloheimon kanssa. Oli taas ihan uusi ja opettavainen tilanne haastatella huippuasiantuntijoita. ✘ Meidän Suomi 018-023_MS_2-2021_Sanna_Stellan.indd 23 23 26.1.2021 8.23

LUMME ENERGIA OY [ Suomi toimii ] Auringosta sähköä kesämökkiin Jos kesämökki on käytössä vain kesäkuukaudet, käsistään kätevä tee se itse -mies rakentaa sinne aurinkosähköjärjestelmän jopa muutamalla sadalla eurolla. Ja ilman liittymistä sähköverkkoon. Kattavasti kodinkoneilla varustettuun loma-asuntoon aurinkosähkökin tulee kuitenkin vain sähköverkkoon liittymällä ja ammattimiehen asentamana. S Teksti Timo Kiiski uomessa on arviolta 300 000 kesämökkiä, joista merkittävä osa on ympärivuotiseen asumiseen sopivia kakkoskoteja, jopa lähempänä omakotitaloa kuin perinteistä saunamökkiä. Energiaviraston tilasto kesäkuulta 2020 kertoo, että aurinkosähkön tuotantokapasiteetti kasvoi vuonna 2019 peräti 64 prosenttia. Tilastossa ei kuitenkaan ole eritelty, minkälaisissa kiinteistöissä käytetään aurinkosähköä. – Aurinkosähköä kotiin -palveluumme tarjouspyyntöjä aurinkosähköjärjestelmistä tuli viime vuonna edellisvuotta vähemmän. Meillä on vahva epäilys, että korona vaikutti omakotitaloihmisten ja kesämökkiläisten investointihalukkuuteen. Uskoisin, että tänä vuonna hekin taas investoivat aurinkosähköjärjestelmiin enemmän, sanoo Motivan asiantuntija Milja Aarni. Energiaviraston tilastot kertovat tilanteen vain sähköverkkoon liitetyn aurinkosähkön osalta. Suomen kesämökeistä 50 000–100 000 ei ole liittynyt sähköverkkoon. Ne sähköistetään usein aurinkopaneeleilla akkuineen. Aurinkosähköteknillisen yhdistyksen toiminnanjohtaja Christer Nyman on itsekin 24 025-029_MS_2-2021_Aurinkosähkö.indd 24 26.1.2021 12.34

Kaikki tarvittava. Olli Tuovisen kesämökillä kaikki tarvittava sähkö tulee kesäaikaan katolle asennetuista 12 aurinkopaneelista. Meidän Suomi 025-029_MS_2-2021_Aurinkosähkö.indd 25 25 26.1.2021 12.34

[ Suomi toimii ] Kaikki sähkö itseltä. Kesämökki, jonka katolle on asennettu 230 V -aurinkosähköjärjestelmä. Paneeleita ei ole kytketty sähköverkkoon, vaan järjestelmä tuottaa kaiken sähkön itse. Kuvan mökkipakettiin kuuluu neljä paneelia ja akut. Järjestelmän yhteisteho on 1,3 kW. Järjestelmä kaikkineen maksoi noin 6 000 euroa. aurinkosähköyrittäjä ja toiminut alalla jo 1980-luvulta asti. – Jos nyt laitetaan rinnakkain samankokoiset aurinkopaneelit 1970-luvulta ja tältä vuosikymmeneltä, niin sen 1970-luvun paneelin hyötysuhde oli ehkä 10 prosenttia, kun se nykyään on noin 20 prosenttia. PANEELIEN SUUNTAUS ETELÄÄN. Monella kesämökillä aurinkosähkö ilman verkkoon liittymistä on ainoa mahdollisuus. Jos sähkölinja sijaitsee vaikka kolmen kilometrin päässä, maksaa sähköverkkoon liittyminen kaikkine asennus- ja kaivuutöineen helposti 100 000 euroa. – Sen sijaan ilman sähköverkkoa toimivan 230-volttisenkin aurinkosähköjärjestelmän ostaa ja asennuttaa mökille alle 10 000 eurolla, Nyman sanoo. Verkkoon kytkemätön aurinkosähkö sopii kuitenkin vain sellaiselle kesämökille, jossa lomaillaan kesäkuukaudet ja pärjätään ilman ympärivuotista lämmitystä ja järeitä kodinkoneita. Tällaiseen alle 50 neliön sähköverkkoon kytkemättömään loma-asuntoon riittävä heikkovirtainen 12 voltin mökkipaketti sisältää aurinkopaneelin, akut, lataussäätimen, aurinkopaneelikaapelin, asennustelineen ja asennustarvikepakkauksen. Tällaisessa järjestelmässä käytettävien laitteidenkin pitää toimia 12 voltin jännitteellä. Markkinoille on tullut paljon uusia aurinkosähköyrittäjiä ja edullisimmillaan mökkipaketin voi ostaa jopa muutamalla sadalla eurolla. Kattavat ja laadukkaat, ilman sähköverkkoa toimivat aurinko- sähköpaketit maksavat Nymanin mukaan yleensä 1 000–5 000 euroa. – Tällainen 12/24 V -järjestelmä riittää mökkikäytössä toukokuusta syyskuun loppuun. Lämmitykseen ei tällainen sähköverkkoon kytkemätön järjestelmä riitä, vaan siihen tarvitaan esimerkiksi polttoainekäyttöinen kamiina. Talvella sähkön saamiseksi verkkoon kytkemättömään mökkiin tarvitaan myös varavirtalähteeksi esimerkiksi polttoainekäyttöinen aggregaatti eli generaattori. Metsän keskellä ja puiden varjossa mummonmökin aurinkosähkön tuotto jää olemattomaksi. – Paneelit pitää asentaa niin, etteivät puut pääse varjostamaan niitä, ja suuntauksen etelään on oltava aika tarkka. Yleisin ja useimmiten edullisin vaihtoehto on kattoasennus, mutta paneelit voi asentaa myös ” Itse tuotetusta sähköstä ei tarvitse maksaa sähkönsiirtomaksua eikä sähköveroa. 26 025-029_MS_2-2021_Aurinkosähkö.indd 26 26.1.2021 12.34

AURINKOSÄHKÖTEKNILLINEN YHDISTYS HYÖDYNNÄ KOTITALOUSVÄHENNYS KOTITALOUSVÄHENNYSTÄ VOI hakea aurinkosähköjärjestelmien asennuskustannuksista, mutta itse laiteinvestoinnista ei saa vähennystä. Vuonna 2020 teetetyissä töissä kotitalousvähennyksen maksimi on 2 250 euroa. Omavastuu on 100 euroa vuodessa. Kotitalousvähennykseen oikeuttava osuus on 40 prosenttia asennustyön kustannuksista, kun maksat laskun yritykselle. Kotitalousvähennys on henkilökohtainen. Yhdessä puolison kanssa vähennystä voi siis saada yhteensä 4 500 euroa vuodessa. Muutamalla tonnilla. Verkkoon kytketty viiden kilowatin aurinkojärjestelmä vapaa-ajan asunnolla. Järjestelmän hinta oli noin 6 000 euroa, jonka päälle tulivat erikseen asennustyöt ja telineen rakentaminen. seinustalle tai telineeseen maan päälle. Sähköhävikin välttämiseksi paneeleita ei myöskään kannata sijoittaa liian kauaksi kulutuspaikasta. Jo 50–100 metriä alkaa olla liian pitkä etäisyys, Nyman neuvoo. LISÄVIRRAN LÄHDE. Verkkoon kytkemättömän 12/24 voltin pienen mökkipaketin asennukset saa tehdä periaatteessa kuka tahansa. Tehokkaamman paketin asentamiseen tarvitaan kuitenkin jo ammattimies, vaikka mökkiä ei kytkettäisi sähköverkkoon. – Nämä ratkaisut sopivat loma-asuntoon, jossa sähköä tarvitaan lähinnä valaistukseen, kännykän lataamiseen, kannettavaan tietokoneeseen, jääkaappiin ja television katseluun. Jos kaivo ei ole kovin syvässä, niin aurinkopaneelista sähköä voi riittää vesipumppuunkin, kunhan sitä ei käytetä hirveän paljon. Jo astianpesukone kuitenkin vaatii sähköverkkoa tai käytöstä riippuen 1 000–10 000 euroa maksavaa generaattoria eli aggregaattia. Ruuanlaittokin onnistuu vain verkkosähköllä tai kaasulla, Christer Nyman painottaa. Vaikka aurinkopaneelien kysyntä on kasvanut, niitä käytetään ympärivuotisesti asuttavissa omakotitaloissa ja kesämökeillä Suomessa lähinnä lisävirtana. Omalla aurinkovoimalalla voi helposti tuottaa puhdasta sähköä kesämökin tarpeisiin myös silloin, kun mökki on liittynyt sähköverkkoon. Verkkoon aurinkopaneelit voi asentaa vain sähköalan ammattilainen. Lain mukaan aurinkopaneelien tuottamalle ylijäämäsähkölle on oltava ostaja, eikä verkkoon edes saa syöttää sähköä ilman sopimusta ostoista sähköyhtiön kanssa. Kannattavuuslaskelmien nyrkkisäännön mukaan järjestelmä kannattaa mitoittaa siten, että saa itse käytettyä suurimman osan aurinkopaneelien tuottamasta sähköstä. – Itse tuotetusta sähköstä ei tarvitse maksaa myöskään sähkönsiirtomaksua eikä sähköveroa. Omavarainen aurinkosähkö auttaa myös suojautumaan sähkön hinnannousuilta, Nyman painottaa. SÄÄSTÄÄ 20–30 PROSENTTIA. Oikein mitoitettuna ja asennettuna aurinkopaneelit ovat kustannustehokas, ympäristöystävällinen ja lähes huoltovapaa tapa tuottaa sähköä loma-asunnolla silloinkin, kun aurinkosähkö kytketään yleiseen sähköverkkoon. Aurinkosähköjärjestelmällä voi kattaa ison osan varsinkin kesäajan kulutuksesta. Paneelien tuottamasta tehosta näkee markkinointimateriaaleissa kWp-lukuja. Lyhenne tarkoittaa järjestelmän huipputehoa optimaalisissa olosuhteissa. – Keskiverto, suoralla sähköllä lämpiävä 120 neliön omakotitalo kuluttaa sähköä noin 20 000 kilowattituntia vuodessa. Arvioisin, että verkkoon liitetyillä aurinkopaneeleilla sähkölasku on 10–30 prosenttia pienempi vuodessa, Nyman sanoo. Moneen omakotitaloon ja kesämökille riittää pieni viiden kilowatin laitteisto. Tällainen järjestelmä maksaa asennettuna keskimäärin 7 500 euroa. Aurinkosähkön hinta on ollut jo pidemmän aikaa laskussa. Meidän Suomi 025-029_MS_2-2021_Aurinkosähkö.indd 27 27 26.1.2021 12.34

LUMME ENERGIA OY [ Suomi toimii ] Systeemi toimii. Olli Tuovinen on tyytyväinen tekemäänsä aurinkosähköratkaisuun. Aurinkopaneelit säästävät luontoa ja pienentävät kesämökin sähkölaskua. Motivan Aurinkosähköä kotiin -kampanjassa omakotitalon kokoluokan avaimet käteen -toimitusten keskihinta oli viime vuonna noin 1 500 euroa kilowattia kohti, mikä oli peräti 250 euroa vähemmän kuin vuonna 2019. – Normaali kuluttajakohdejärjestelmä maksaa itsensä takaisin noin 15 vuodessa. Kun järjestelmän käyttöiäksi lasketaan jopa 30–40 vuotta. Niiden tuottokyky on yleensä vielä 25 vuoden jälkeenkin 80 prosenttia. Kun investoinnin takaisinmaksuaika on keskimäärin 15 vuotta, pienvoimala tuottaa useamman vuosikymmenen ilmaista energiaa, Motivan Aarni arvioi. Suomen suurimpiin aurinkosähköjärjestelmien myyjiin kuuluvan Lumme Energia Oy:n liiketoimintapäällikkö Joonas Kinnunen muistuttaa, että aurinkopaneeleita ostaessa kannattaa kiinnittää huomiota muuhunkin kuin tehoon. – Paneeleita ja järjestelmää hankkiessa ei kannata tuijottaa pelkkää wattipiikkitehoa. Yksittäiset paneelit tuottavat eri tavoin olosuhteista riippuen, useamman paneelin järjestelmässä joku paneeleista voi olla hieman enemmän varjossa kuin toinen. Kahdella eri paneelilla voi olla sama ilmoitettu wattipiikkiteho, mutta toisen lisäominaisuudet voivat vaikuttaa positiivisesti vuosituotantoon. Esimerkiksi meidän aurinkosähköjärjestelmien paneeleissa käytetyn Half–cutteknologian avulla voidaan mahdollistaa entistä tehokkaampi energiantuotanto aurinkokennot puolittamalla. Half–cut-aurinkopaneeli tuottaa sähköä myös osittain varjostettuna. ✘ ”Kulutus tuottoja pienempää” YHTEENSÄ 200 neliömetrin kokoisen kesäkodin 12 aurinkopaneelia tuottavat aurinkoisina päivinä sähköä enemmän kuin Olli Tuovisen perhe sitä kuluttaa. – Kun myymme ylimääräisen sähkön sähköyhtiön verkkoon, on investoinnin takaisinmaksuaika jopa puolittunut, Olli Tuovinen sanoo. Olli Tuovisen perheen kesäkoti on Kuopiossa, samoin ympärivuotinen asunto. Neliöitä vanhan omakotitalon kahdessa kerroksessa on yhteensä 200. Päärakennuksen lisäksi kokonaisuuteen kuuluu puolenkymmentä muutakin rakennusta. Tuovisen sisarilla on pihapiirissä omat kiinteistönsä. Olli Tuovisen isä hankki talon perheen kesäasunnoksi jo vuonna 1965. Mökkikokonaisuuteen vedettiin sähköt 2000-luvun alussa. Kymmenisen vuotta sitten Olli Tuovinen päätti pienentää loma- asunnon sähkölaskua aurinkosähköllä. Sähköä saadaan kesäkuukausina lähes yksinomaan päärakennuksen katolle asennetuista 12 aurinkopaneelista. – Asumme täällä mökillä lämpimät kesäkuukaudet toukokuusta syksyyn, joten sähköä tarvitaan pääasiassa valaistukseen ja jääkaappeihin. Kesäaikaan aurinkoisina päivinä paneelit tuottavat mökkikokonaisuuteen enemmän sähköä kuin sitä kulutetaan. – Myymme ylimääräisen sähköyhtiön verkkoon. Kun koko vuoden aikana sähkönkulutus on sellaiset 4 000 kilowattituntia ja aurinkosähköjärjestelmä tuottaa sitä ilmaiseksi noin 2 800 kilowattituntia, niin heinäja elokuussa olemme sähkön suhteen täysin omavaraisia. Vain syksyaikaan pitää jonkin verran turvautua sähköyhtiön ostosähköön. Koko vuoden ajalta sähkölaskut ovat näin isosta kokonaisuudesta 300–400 euron luokkaa. Talvikuukausina emme ole mökillä ollenkaan, joten lämmitykseen emme käytä sähköä lainkaan. Tuovisen kesäkodin aurinkosähköjärjestelmän investointikustannuksen takaisinmaksuajaksi arvioitiin alun perin 15 vuotta. – Tämä oli kymmenisen vuotta sitten suunnilleen 10 000 euron investointi. Takaisinmaksuajaksi arvioitiin 15 vuotta riippuen siitä, miten paljon aurinko tänne paistaa. Investoinnin takaisinmaksuaika on arvioni mukaan lyhentynyt tuntuvasti, koska paneelien sähköntuotto on parin viimeisen kesän aikana auringonpaisteen ansiosta laskelmia suurempi. Tuovinen on ollut aurinkosähköinvestointiinsa tyytyväinen. Järjestelmä on tuottanut ja toiminut myös teknisesti moitteettomasti. – Kustannussäästön lisäksi etuja ovat aurinkosähkön ekologisuus ja hiilijalanjäljen lyhyys, Tuovinen sanoo. 28 025-029_MS_2-2021_Aurinkosähkö.indd 28 26.1.2021 12.34

[ Suomi toimii] A uringonvalosta saadaan maan pinnalle päivässä enemmän energiaa kuin maapallolla kulutetaan koko vuoden aikana. Perinteisten aurinkokennojen valmistaminen on kuitenkin edelleen kallista, koska ne sisältävät erittäin puhdasta piitä. Puhtaan piin käsittely vaatii erityiset puhdastilat, mikä nostaa valmistamisen kustannuksia. Aalto-yliopiston tutkijat kehittävät Ghufran Hashmin johdolla CARPRINT-hankkeessa tulostettavia aurinkokennoja, joiden avulla voidaan tehostaa aurinkoenergian hyödyntämistä ja laskea sen talteenoton kustannuksia. Onko siis tuloksena edullinen aurinkokenno, joka myös näyttää hyvältä? – Hankkeessa kehitetään erittäin tehokkaita, edullisia ja kestäviä aurinkokennoja. Niiden valmistuksessa hyödynnetään uutta materiaaliyhdistelmää, hiiltä ja perovskiittia. Näitä aurinkokennoja voidaan integroida erilaisiin rakenteisiin ja laitteisiin, kuten ikkunoihin, lasiseiniin tai parvekekaiteisiin. Aurinkokennot voidaan valmistaa esimerkiksi mustesuihkutulostimen ja silkkipainatuksen avulla. Valmistuksessa ei tarvita puhdastilaa, vaan siihen riittää tavanomainen tuotantolinja, Ghufran Hashmi sanoo. KUVIOITA PINTAAN. Aurinkokennoihin pystytään luomaan erilaisia kuvioita – tarpeiden ja toiveiden mukaan. Tekniikka vaikuttaa lupaavalta, koska kennot voidaan räätälöidä helposti kuhunkin käyttökohteeseen ja integroida suoraan esimerkiksi rakennuskomponentteihin. Näin ne sulautuvat osaksi rakennuksen arkkitehtuurisia lasipintoja, kuten julkisivuelementtejä tai katoksia. Uuden teknologian myötä rakennukseen ei enää ehkä tarvittaisi erillisiä aurinkopaneelialueita. Uusi teknologia mahdollistaa aurinkokennojen painattamisen esimerkiksi lasiin. Kennot voidaan valmistaa mustesuihkutulostimella ja silkkipainatuksella. Niitä on myös mahdollista kuvioida tarpeiden ja toiveiden mukaan. MATTI AHLGREN / AALTO-YLIOPISTO Mullistava aurinkokenno Pian kauppaan. Kaupallinen tuotanto voi olla yllättävän lähellä. – Kyllä se on mahdollista kahdessa tai kolmessa vuodessa, Aalto-yliopiston tutkija Ghufran Hashmi toteaa toiveikkaasti. Aurinkokennot on helppo integroida rakennuksiin. Se voidaan tehdä jo rakennusvaiheessa seinäelementteihin ja lasipintoihin tai myöhemmin esimerkiksi parvekkeiden kaiteisiin tai katoksiin. Aurinkokennon integroinnin tuoma lisäkustannus jää myös vähäiseksi. Aurinkopaneelin prototyyppiä on käytetty hyvin tuloksin laboratoriossa. Yhteistyö teollisuuden kanssa auttaa kasvattamaan aurinkokennojen tuotannon mittakaavaa niin, että ne saadaan myös kaupalliseen valmistukseen. – Olemme saaneet arvokasta palautetta Suomen johtavilta yrityksiltä aikaisemmassa Business Finlandin rahoittamassa projektissa. Uudessa hankkeessa tiivistetään yhteistyötä Aalto-yliopiston tutkijoiden ja yritysten välillä, Ghufran Hashmi kertoo. ✘ Teksti Aalto-yliopisto Meidän Suomi 029_MS_2-2021_Aurinkokenno.indd 29 29 26.1.2021 9.15

[ Made in Finland ] 30 030-035_MS_2-2021_Humala.indd 30 26.1.2021 9.26

Humalan kasvatus on perinneteko Humala on muutakin kuin näyttävä köynnöskasvi. – Kotimaisen humalan arvostus hyötykasvina on palautumassa, sanoo Veli-Matti Mathlin, jonka kasvattamaa humalaa käytetään oluen valmistuksessa. H Teksti Anne Tarsalainen Kuvat Mikko Määttä ja Veli-Matti Mathlin ortonomi Veli-Matti Mathlin innostui ystäviensä kanssa vuonna 2015 ajatuksesta ryhtyä valmistamaan viskiä, mutta koska sen valmistuminen kestää useita vuosia, he päättivätkin keskittyä olueen. – Saimme perustaa panimomme entisiin Lapin Kulta Oy:n tiloihin Tornioon, mikä osoittautui hyväksi startiksi. Yrityksemme Tornion Panimo on osakeyhtiö. Perustajaosakkaita on 12 ja loput ovat pienosakkaita. Perustajaosakkaissa on monen alan asiantuntijaa. Kantavana voimana on ollut Mikko Ahokas, joka kokosi porukan saman pöydän ääreen panimoa perustamaan. Panimomme johtajana toimii Kaj Kostiander, jonka ansiokkaalla työllä olemme saaneet tuotteemme hyvin kuluttajien tietoisuuteen, Mathlin sanoo. Tornion Panimossa syntyy monenlaisia oluita ja uusia kehitellään jatkuvasti. Kuluttaja päättää, mitkä oluet jäävät tuotantoon. Panimon oluet ovat saaneet myös kansainvälistä arvostusta. Original Lapland Lager on voittanut kahdesti arvostetun kansainvälisen Monde Selection -olutkilpailun omassa kategoriassaan. Myös muita oluita on palkittu. Tuotantomäärät panimolla on noin 500 000 litraa vuodessa. HUMALAN KÄVYT KORVASIVAT MALTAAN. Kun Veli-Matti Mathlin ystävineen oli perustamassa panimoa, syntyi ajatus lähituotteiden käyttämisestä. – Keskustelu liikkui aluksi oluen perusraaka-aineen mallasohran ympärillä, mutta valitettavasti Oulun korkeudella, puhumattakaan Tornion alueesta, ei mallasohra menesty. Meidän Suomi 030-035_MS_2-2021_Humala.indd 31 31 26.1.2021 9.26

[ Made in Finland ] Säilytä oikein. Kuivatut humalakävyt kannattaa pakata vakuumiin, jolloin niiden ominaisuudet säilyvät pidempään. Kasvimies. Kasvatustieteiden maisteri Veli-Matti Mathlin on myös hortonomi ja yksi Tornion Panimon perustajista. Hortonomitaustani pohjalta heitin ajatuksen, että ehkä voisimme kokeilla kotimaista humalaa, joka tiettävästi kasvaa Lappia myöten ja tuottaa käpyjä. Liikekumppanit innostuivat ajatuksesta, ja Mathlin ryhtyi selvittämään mahdollisuutta kasvattaa kotimaista humalaa panimon tarpeisiin. – Heti alkuun selvisi, että suomalaista humalaa ei ole tarjolla oluenpanemistarkoitukseen. Mielestäni oli silti kokeilemisen arvoista käyttää luonnossa ja pihoillamme kasvavien humalien käpyjä. Mathlin tiesi, että useat kotipihoilla kasvaneet humalat saattoivat olla kymmeniä, jopa satoja vuosia vanhoja. Hän tutki suomalaista kirjallisuutta, mutta tietoa ei paljon ollut saatavilla. ” Harvoin taimia ostettiin taimistoilta. Panimossa päätettiin ottaa käyttöön lähialueen humalaa, joka ensi alkuun oli luontevasti Mathlinin kotitilan vanhaa humalaa. – Sen juuret ulottuvat vähintään 50 vuoden taakse, mutta mahdollisesti sitäkin kauemmaksi, koska ennen vanhaan oli tapana jakaa naapuruston kesken vanhoja perinnekasveja, kuten humalaa. Harvoin taimia ostettiin taimistoilta. Kyseinen humalalajike, oli se nimeltään vaikka Raahelainen, on osoittautunut käpysadoltaan runsaaksi, mikä on mielestäni aika mielenkiintoinen sattuma, Mathlin sanoo. Kyseisen humalajuurakon oli Mathlinin isä poistanut 1980-luvun alussa kotitalon seinustalta, jossa se kiipeili elinvoimaisena räystäälle asti ja työnsi versojaan ulkovuorilautojen alle. Isä leikkasi humalan matalaksi, kaivoi juurakon maasta ja heitti sen metsän reunaan, josta Mathlin kävi sen 30 vuotta myöhemmin kaivamassa ylös. – Nyt juurakko kasvaa humalatarhassa tuottamassa käpyjä Tornion Panimon tarpeisiin. HUMALAAN HURAHTANEET. Suomalainen humala on Mathlinin mukaan villiä ja vapaata. Se on kestävä ja olosuhteisiimme sopeutunut. – Sen ominaisuuksia ja alkuperää ei tunneta. Luonnonvarakeskus Luken tutkimusten mukaan 32 030-035_MS_2-2021_Humala.indd 32 26.1.2021 9.26

suomalaisten humalakantojen geneettinen vaihtelu on yllättävän runsasta. Se kertoo siitä, että useat humalakantamme ovat luonnollista alkuperää. Keskieurooppalainen oluthumala on pitkälti jalostettua ja sen ominaisuudet tunnetaan. Suomalainen humala ei kuitenkaan ole vähäarvoisempaa, vaan tutkimuksen edetessä sieltä tulee löytymään mielenkiintoisia aromiprofiileja, jotka tulevat varmasti kiinnostamaan panimoita ympäri maailmaa. Mahdollista on, että saamme suomalaisesta humalasta joskus vientituotteen, Mathlin sanoo. VAIHTOEHTO MAANVILJELIJÖILLE. Maailmanlaajuisen pienpanimobuumin vuoksi humalan tarve on lisääntynyt voimakkaasti, mikä myös tekee suomalaisen humalan kasvattamisesta Veli-Matti Mathlinin mielestä varteenotettavan vaihtoehdon. – Humalasta voi tulla merkittäväkin viljelykasvi maanviljelijöille. Se kuitenkin tarkoittaa isompien yli 10 hehtaarin tarhojen perustamista. Tätä olisi syytä tukea erilaisilla kehittämishankkeilla ja maatalouden investointiavustuksilla, Mathlin sanoo. – On kuitenkin syytä huomioida, ettei tällä hetkellä Suomessa ole kalustoa laajempaan viljelyyn. Tarvetta olisi korjuukoneille ja isoille kuivureille. Näitä kuitenkin on saatavilla Euroopassa. Humala oluen valmistuksessa HUMALAA KÄYTETÄÄN oluen maustamiseen ja säilömiseen. – Humala antaa olueen karvautta ja parantaa sen säilyvyyttä. Esimerkiksi IPA-oluet eli Indian Pale Ale -oluet, jotka ovat voimakkaasti humaloituja, kehitettiin säilymään pitkän merimatkan ajan Englannista Intiaan. Humala lisätään olueen keittovaiheessa, ja mitä kauemmin sitä pidetään, sitä enemmän karvautta olueen tulee, Veli-Matti Mathlin tietää. Humala käytetään yleensä kuivattuna, mutta tuoreenakin sitä voidaan käyttää. Humalaa voidaan lisätä myös oluen käymisen jälkeen, jolloin puhutaan jälkihumaloinnista. Variaatioita on paljon, kuten humalalajikkeitakin, minkä vuoksi makumaailma on laaja. – On hyvä tietää oluen karvaus, eli puhutaan alfahappopitoisuudesta. Tällöin voidaan laatia tarkkoja reseptejä oluen valmistukseen. Myös humalan aromiprofiili on hyvä tietää. – Suomalaisten humalien karvaus ja aromiprofiili on vielä aikalailla tutkimuksen alla, mutta kannustan rohkeasti silti kokeilemaan. Humala tarvitsee ravinteikkaan kasvupaikan HUMALAN KUTEN minkä tahansa monivuotisen kasvin viljelyssä on syytä kiinnittää huomiota maaperään ja sen kuntoon. – Maan pitää olla viljava, multava, ravinteikas ja mielellään vapaa monivuotisista rikkaruohoista. Tämä antaa hyvän lähtökohdan viljelylle. Taimien saatavuus on edelleen pullonkaula, johon onneksi on tulossa pikkuhiljaa helpotusta Luken lisäystoiminnan ansiosta, Veli-Matti Mathlin tuumaa. Taimia voi itsekin lisätä, mutta niiden tautipuhtaudesta ei tällöin ole takuita. Omaan käyttöön toki voi pieniä tarhoja perustaa myös omista tai kaverin hyväksi havaituista taimipistokkaista. Humalan viljely saattaa yllättää työläydellään. Viljelyssä on useita työvaiheita ja varsinkin sadonkorjuu voi olla hidasta, kun kävyt nypitään käsin. Koneellisia korjuukoneita ei tällä hetkellä ole Suomessa, mutta tietenkin niitä on saatavilla Keski-Euroopasta, jossa viljely on laajaa. Jos viljelyalat kasvavat, kannattaa konekorjuuta harkita. Humala on voimakaskasvuinen kasvi ja ensimmäisiä kasveja, jotka nousevat keväällä maasta. Sama voimakaskasvuisuus näkyy kesällä. Se kasvaakin jopa kuusimetriseksi ja vaatii korkeat tukirakennelmat. Syksyllä kävyt nuokkuvat köynnöksissä ja elo–syyskuussa ne alkavat olemaan kypsiä. Ne tuleekin kerätä ennen kuin alkavat ruskettua. Joka vuosi humala kasvattaa uudelleen saman kuusi metriä köynnöstävää vartta, mikä tarkoittaa myös sitä, että se tarvitsee paljon ravinteita lannoitteina. Humalan ominaistuoksua on vaikeaa kuvailla. – Tuoksusta voi löytää häivähdyksiä sitrushedelmistä, koivusta ja jostain makeasta. Humalan sadonkorjuu värjää sormet vihreän tahmeiksi ja tuoksu on voimakas. Herkät voivatkin saada päänsärkyä. Kasvi ei kuitenkaan ole myrkyllinen, Mathlin luonnehtii. – Humalaa on käytetty myös rohtona unettomuuteen esimerkiksi laittamalla käpyjä tyynyn alle. Siitä saa myös oivaa teetä unta lisäämään. Yksi käpy teekupilliseen riittää. Meidän Suomi 030-035_MS_2-2021_Humala.indd 33 33 26.1.2021 9.26

[ Made in Finland ] ” Humalasta voi tulla merkittävä viljelykasvi maanviljelijöille. Lankojen varaan. Humalan versot ohjataan kasvamaan metrien mittaisia tukilankoja pitkin. Jo ennen vanhaan. Humalaköynnökset peittivät vanhojen aittojen seinustoja Keiteleen Petäjämäellä. Ollinsaaren kartanon (kuva oik.) kuistia komistivat humalaköynnökset. Mathlin iloitsee siitä, että on saanut olla elvyttämässä vanhaa hyötykasvia takaisin viljelyyn. Oma innostus on tarttunut ystäviinkin. – Itselläni on vain 20 taimen pieni koeviljelmä, joka on perustettu kuitenkin ison humalatarhan tavoin. Kaverillani Janne Salmelalla on suurempi noin puolen hehtaarin humalatarha Limingassa. Osan humalan taimista Mathlin tilasi Luonnonvarakeskukselta. – Sato onnistui hyvin. Humalankäpyjä tuli noin 0,5–1 kilo per kasvi. Tuhanteen litraan lagerolutta tarvitaan 1–5 kiloa humalankäpyjä. PALUU JUURILLE. Veli-Matti Mathlin muutti parikymmentä vuotta sitten takaisin synnyinseudulleen Pattijoen Kopsan kylään ja ryhtyi viljelemään aluksi luomuporkkanaa ja sipulia opettajatoimensa ohella. – Halusin palata takaisin kotiseudulleni ja maaseudun rauhaan, koska koin, että kaipaan jotain aitoa, kouriintuntuvaa elämää ja luontoa ympärilleni, Mathlin sanoo. Hortonomiksi vuonna 2006 valmistuttuaan Mathlin työskenteli puutarhatalouden opettajana Oulun seudun ammattiopistossa kymmenisen vuotta. Tämän jälkeen hän opiskeli kasvatustieteiden maisteriksi ja työskentelee tällä hetkellä Ammattiopisto Luovissa opettajana. Kotiseudun merkitys on ajan myötä vain korostunut. – Jos ihminen ei tunne juuriaan, on hän kuin ajelehtiva laiva. Juurien tunteminen antaa tyyneyttä ja mielenrauhaa. Ilman juuria ei kasvikaan pysyisi 34 030-035_MS_2-2021_Humala.indd 34 26.1.2021 9.26

Narut tueksi. Humalataimien istutuksen jälkeen asetetaan tukinarut, joiksi sopivat valkoinen pakkausnaru tai juuttinaru. Perinnetieto kansien väliin KUN VELI-MATTI Mathlin innostui humalatarhan perustamisesta, ei hän löytänyt tietoa humalan viljelystä. – Suomessa ei juuri ollut osaamista humalan viljelyyn. Siksi kasasin hajallaan olleen tiedon yksiin kansiin ja sovelsin tietoja Suomen olosuhteisiin hortonomin asiantuntijuudellani. Tietenkin suuri kiitos kaikesta kuuluu Luken tutkijoille, joiden kanssa olen ollut tiiviissä yhteistyössä. Kirja ei ole tieteellinen julkaisu, vaan tarkoitettu kenelle tahansa humalan viljelystä ja oluen panemisesta kiinnostuneelle kotipuutarhurille, Mathlin sanoo. Veli-Matti Mathlin, Humalaopas – oluthumalan kasvatus Suomessa, Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2020 pystyssä, ja juurien kautta kasvi saa ravinteensa. Myös kasvin vastustuskyky riippuu maaperästä, jossa juuret ovat. Mathlin toteaa, että ihmiset ympäri maailmaa ovat ikään kuin havahtuneet urbaaniunesta ja alkaneet etsiä jotain aitoa elämäänsä. – Tämä näkyy lisääntyneenä käsityöläisyyden ja lähiajattelun kiinnostuksena. Artesaanijutut ja yhteisöllisyys ovat osa tätä kehitystä. Ihmiset yhtäkkiä muistavat, mitkä asiat ovat elämässä merkityksellisiä. Itselleni ne ovat kokemuksellisuus ja läsnä oleminen. Molempiin auttavat kohdallani parhaiten luonto ja käsillä tekeminen. OMENIA JA RUNOJA. Käsillä tekemiseen kuuluu myös omenatarhan hoitaminen sekä pienimuotoi- nen humalan viljely. Tärkeä harrastus on myös kirjoittaminen. – Pidän varsinkin runojen kirjoittamisesta, koska siinä voi leikitellä sanoilla ja käsitteillä. Sääntöjä voi rikkoa tai niitä ei ole. On sanottukin, että siinä, missä sanat loppuvat, alkaa runous. – Runojen kirjoittaminen on myös tapani käsitellä tuntojani ja havaintojani maailmasta. Se on henkireikä ja ollut myös apu monessa elämän kriisivaiheessa. Runoja syntyy koko ajan. – Minua kiinnostaisi kirjoittaa runoja siiderin valmistuksesta, koska omenapuut ovat yksi rakkauteni. Itselläni on yli 100 puun omenatarha, ja jokaisen puun olen itse kasvattanut pienestä taimesta. ✘ Meidän Suomi 030-035_MS_2-2021_Humala.indd 35 35 26.1.2021 9.26

[ Olen suomalainen ] HILJAISEN KANSAN TERAPIAKUPPILA Anneli Vihannan luotsaama Kahvi-Baari on Suomen vanhin keskiolutbaari. Olympiavuonna 1952 avatussa kyläkahvilassa ruoditaan edelleen päivän polttavimmat puheenaiheet, paikataan housut sekä heikko itsetunto ja hiljennytään sunnuntaisin sanan ääreen. Teksti ja kuvat Anne Anttila K annuksen Kahvi-Baari on elävä legenda ja sen emäntänä toimiva Anneli Vihanta, 75, on antanut maakunnan kuuluisuudelle arvoisensa kasvot. Kaksikerroksinen puurakenteinen kiinteistö seisoo edelleen ylväänä, vaikka vauhdikkaimmat päivät ovat auttamattomasti ohitse. Hiljainen humina vesiränneissä sekä tyylikkäästi ikääntyvä ulkokuori – unohtamatta myöskään paikoillaan olevaa hevospuomia – viestivät eletyistä vuosikymmenistä. – Näihin kymmeniin mahtuu lukematon määrä tarinoita ja tapahtumia, mutta ennen kaikkea arjen erilaisia kohtaamisia. Kahvi-Baari on ollut ensihetkistä lähtien kaikenlaisten ihmisten kohtaamispaikka. Myös niille paikkapöksyille, joille ”pääsylippu” muiden joukkoon ei ole aina niin itsestäänselvyys, Anneli muotoilee hymyillen. ”MINULTAKIN KUOLI TAMMA.” Annelin baari huokuu elämää ja muistoja yli 67 vuoden matkalta. Kaikki sai alkunsa sattumalta ja puolivahingossa. – Edesmennyt mieheni perusti erään ystävänsä kanssa pienen matkustajakodin ja sen yhteyteen baa- rin. Ajan saatossa matkustajakoti hävisi, mutta kuppila jäi. Ja hyvä niin, sillä ilman tätä ei minustakaan olisi tullut baariemäntää. Tulin kuvioihin vuonna 1963. Ikää oli tuolloin 19, mutta kun mies oli mukava, niin naimisiinhan sitä mentiin. Siitä lähtien on työtä tehty vuorotta, kelloon katsomatta ja eilispäivää haikailematta, Anneli selvittää sutjakkaan tyyliinsä. ” Tässä baarissa ei ole mitään nykyaikaista, ei edes omistaja. 36 036-041_MS_2-2021_Kahvibaari.indd 36 26.1.2021 9.41

Kylän äitee. Anneli Vihanta tunnetaan Kannuksessa ihmisenä, jolla riittää aina aikaa ja kaunis sana myös luomakunnan paikkapöksyille. Meidän Suomi 036-041_MS_2-2021_Kahvibaari.indd 37 37 26.1.2021 9.42

[ Olen suomalainen ] Pikkuparlamentti. Kannuksen KahviBaarissa ruoditaan päivittäin päivän polttavimmat puheenaiheet. Annelin jäätyä leskeksi oli työn Kahvi-Baarissa jatkuttava entiseen malliin. Se oli Annelin miehen tahto. – Menihän siinä hetki totutellessa, kun ihmisistä rakkain oli viereltä poissa. Päätin kuitenkin selvitä ja opetella myös ne asiat, jotka olivat aikaisemmin olleet mieheni vastuulla. Anneli sanoo tehneensä surutyönsä tiskin takana, kyyneleitään peittelemättä. – Itkin ikävääni kitaran kylkeen. Asiakkaat, ne entisajan veikeät hevosmiehet, niistivät nenäni karvalakkiinsa ja lohduttivat sanoin: ”Älähän tyttö sure. Minultakin kuoli mukava tamma, riski ja mahottoman hyvätapainen. Veti mettässäkin sellaista kuormaa, että heikompia hirvitti. Ikävä on minunkin tammaa, mutta kyllä se ajan myötä helpottaa.” Ja helpottihan se, aikanaan. Anneli sanoo olevansa kiitollinen asiakkaidensa tarjoamasta tuesta ja myös niistä lukuisista höyrymakkaroista, joita yksi sun toinenkin kiikutti nuoren leskirouvan eteen. – Pojat pitivät huolen, että tyttö syö ja nukkuu. Muistan vieläkin ne muutamat kerrat, kun nämä rehvakkaat hevosmiehet taluttivat minut tuonne yläkertaan ja komensivat levolle. Sillä välin pojat palvelivat asiakkaat, siivosivat, täyttivät hyllyt ja tiskasivat jopa astiat. Tämä kaikki kuvastaa sitä yhteisöllisyyttä ja aitoa välittämistä, joka on tämän paikan kantavimpia voimia. Avun antamista ja sen pyytämistä ei ole päässyt ajan hammas nakertamaan, Anneli luonnehtii kiitollisena. RETROHENGESSÄ. Anneli puhuu tarinoissaan ”meidän pojista”, joista valtaosa on kyläbaarin kantaasiakkaita. Osa jopa kolmannessa polvessa. – Voi herranen aika sentään! Muistan vielä ne muutamat pienet pojanviikarit, jotka kävivät kerran viikossa isänsä kanssa limonadilla. Nyt nämä samat kaverit tulevat omien lastensa kanssa, mutta tavat ovat entisellään; isät ottavat pienen kahvin ja pojat pullon limonadia, Anneli hymyilee. Annelin jäätyä leskeksi muutama ehti jo ajatella, ettei heiveröinen naisihminen pärjää baarin pitäjänä. Mutta on vain pärjännyt, ja hyvin onkin. ” Jos meno muuttuu hurjaksi, haen luudan ja tömäytän sen lattiaan. 38 036-041_MS_2-2021_Kahvibaari.indd 38 26.1.2021 9.42

– Lupasin miehelleni, että niin kauan kuin tämän emännän jalka nousee ja ajatus laukkaa, kuppilan ovet pysyvät auki. Anneli on pitänyt lupauksensa myös siitä, ettei legendaarista pysähdyspaikkaa muokata sisustuslehtien säännöillä. – Ei missään tapauksessa! Meillä on oma retrohenkinen muoti, josta pidämme tiukasti kiinni. Tässä baarissa ei ole mitään nykyaikaista, ei edes omistaja, yli 55 vuoden ajan Kahvi-Baaria pyörittänyt Anneli laukoo. Kannuksen kyläbaarin nostalgia on aivan omaa luokkaansa. Sisustus on iloinen sekoitus eri vuosikymmeniä, joiden pääroolissa on kultainen 60-luku. Annelin baarissa asiakas palaa aikaan, jolloin jukeboksi jauhoi kaihoisasti Olavi Virtaa ja Laila Kinnusta. Lähes jokainen hirrenkolo on täynnä muistoja maailmanmatkoilta, ja tarkkasilmäinen löytää pienestä kulmauksesta valokuvia nyrkkisankareista sekä hengenmies Laestadiuksesta. – Pojat pitävät huolen, että kuppilassa pysyy niin henkinen kuin fyysinenkin järjestys. Niin, ja Marilyn Monroe antaa toivoa myös yksinäisen arkeen. Jokaisella kuvalla ja esineellä on oma tärkeä tarkoituksensa, baariemäntä tietää kertoa. KITARA JA NAINEN. Vaikka ajan saatossa Kannuksen Kahvi-Baari on jäänyt syrjään ydinkeskustasta, kävijöitä kuitenkin riittää ja vieläpä viikon jokaiselle päivälle. Arkisin baari toimii ensisijaisesti kyläläisten levähdyspaikkana ja pikkuparlamenttina. – Papat poikkeavat kauppareissullaan kahvilla ja vaihtamaan kuulumisia. Kylän omat pojat pitävät paikkaa vastaavasti ”englantilaisena pubinaan”, jonne voi tulla suoraan töistä nauttimaan tuopposet. Ja kyllä täällä naisiakin käy, sillä jos ihan tarkkoja ollaan, niin tässä baarissa tiedonkulku on parempi kuin paikallislehdissä, Anneli naureskelee. Viikonloppuisin kyläläisten olohuone muuttaa kuitenkin merkittävästi muotoaan. Tällöin Anneli saa toimia niin baarimestarina, psykologina, tiskijukkana kuin vahtimestarinakin. – Vuosikymmenten kokemuksella rohkenen sanoa, että tässä baarissa on edelleen kulmakunnan kovimmat menot. Kerran kuukaudessa jokainen saa olla muutaman minuutin ajan oman elämänsä tähti, sillä laulamme karaokea. Muuten musisoinnista vas- Monitaituri. Anneli muuntautuu tarpeen mukaan eri tehtäviin, ja viikonloppuisin musisoinnista vastaa emäntä itse. Kohtaamispaikka. Alkuaikoina KahviBaarin kiinteistössä toimi myös matkustajakoti. Meidän Suomi 036-041_MS_2-2021_Kahvibaari.indd 39 39 26.1.2021 9.42

[ Olen suomalainen ] Rinnalla kulkija. Kahvi-Baarin kirjoittamattomiin sääntöihin kuuluu, että asiakkaat pitävät Annelista huolen ja Anneli asiakkaistaan. Luotu tiskin taakse. Anneli on palvellut asiakkaita 19-vuotiaasta saakka. taa nainen ja kitara eli viihdyttäjän viitta on minun harteillani. Taitavana trubaduurina tunnettu Anneli vaihtaa lennosta myös instrumenttia, sillä jos yleisö toivoo hieman syvällisempää musiikkia, baarinpitäjä istahtaa pianonsa ääreen. – Musiikilla on ihmeellinen voima. Se auttaa rauhoittamaan myös pienet riidanpoikaset. Muistan eräänkin kerran, kun kaksi hemulia alkoi kinastelemaan niinkin mitättömästä asiasta kuin naiset. Istuin pianon ääreen ja soitin pojille Helismaan Balladin villistä lännestä. Siihen loppui nahistelu ja päätteeksi lyötiin sovinnon kättä, Anneli paljastaa naureskellen. EMÄNNÄN LUUTA. Vuosikymmenten saatossa on totuttu siihen, että Annelin sana on baarin laki. Ja sitä myös kunnioitetaan. – Näetkös tuolla nurkassa varpuluudan? Se on tämän paikan lakikirja ja minun ”virkamerkkini”. Jos meno muuttuu hurjaksi, haen luudan ja tömäytän sen lattiaan. Yleensä se riittää. Tässä ammatissa on oltava lempeän jämäkkä, sillä muuten käy hassusti. Ja aika on opettanut, että tiedän jo kengän asennosta, milloin on aika siirtää kaveri saranoiden toiselle puolelle. Vielä 70-luvulla Annelin luudalle oli enemmän käyttöä. – Mitäpä sitä totuutta kiertelemään, sillä siihen aikaan Kahvi-Baarikaan ei hävinnyt kapakkatappeluiden määrässä eikä laadussa. Ja naisistahan sitä sil- loinkin tapeltiin. Joskus tämä nokkapokka jatkui vielä ulkonakin, joten ei siinä muu auttanut kuin mennä väliin ja pitää riitapukareille kunnon puhuttelu. Usein puhuttelu riitti ja tästä seurasi se, että seuraavana päivänä tämä sama äijäkööri tuli yksissä tuumin tuomaan kukkakimppua ja pyytämään anteeksi. Myös baarin pojat pitävät tukevasti omiensa puolta. – Aina kun ovesta tulee vieras, niin nurkkapöydän komitea valpastuu ja tekee tarkan tilannearvion. Yleensä räyhäpetterit lähtevät nopeammin kuin tulevat, Anneli kuvailee hymyillen. KOKO KYLÄN ÄITEE. Aikakauden pysäyttävä Annelin baari on auki seitsemän päivää viikossa, aamuyhdeksästä alkaen. ” Kukaan ei ole toistaan parempi eikä huonompi. 40 036-041_MS_2-2021_Kahvibaari.indd 40 26.1.2021 9.42

Näissäkin on ehtinyt olut virrata Tampereen keskustassa sijaitseva Salhojankadun pub on Suomen vanhin brittipubi ja perustettu vuonna 1969. Reilun 50 vuoden ikään ennättänyt ravintola Tuoppi sijaitsee niin ikään Tampereella. Valkeakoskella sijaitseva Krouvi on myös perustettu 1960-luvulla. Suomen toiseksi vanhin yhtäjaksoisesti toimiva englantilaistyyppinen pubi, Syvärauman pub, sijaitsee Raumalla. Lähteet: Wikipedia ja jpravintolat.net Retronurkkaus. Baarin erikoisuuksiin kuuluu sisustus, joka on iloinen sekoitus eri vuosikymmeniltä. – Ovet suljetaan illan himmetessä ja viikonloppuisin hieman myöhempään. Kahvi-Baari on perinteinen keskiolutkuppila, jossa ei hifistellä nykyajalla. Toimintatyylin ovat luoneet uskolliset asiakkaat, ja tätä tulee myös kunnioittaa. Annelin baarissa jokainen kynnyksen ylittänyt on samalla viivalla. Kukaan ei ole toistaan parempi eikä huonompi. – Meillä käy tohtoreista duunareihin ja kaikki siltä väliltä, mutta tittelit ovat sivuseikka. Täällä ei kumarrella herroja eikä silitellä kiiltokuvia. Meillä on tapana puhua asiat halki, sosiaaliluokkaan tai lompakon vahvuuteen katsomatta. Emäntä on tottunut myös siihen, että tuvassa ruoditaan elämän syvimpiä asioita politiikasta uskontoon, unohtamatta myöskään ihmissuhdekiemuroita. – Toimenkuvani on hyvin monenkirjava, sillä katsastan tarvittaessa uudet sulhot, puhuttelen tulevat morsiamet ja toimin tarvittaessa jopa puhemiehenä. Myöskään elämän raadollisuuksilta ei voi välttyä. Välillä itketään yhdessä, kun eukko on jättänyt ja puimuri hajonnut, mutta kyynelten jälkeen elämä kuitenkin jatkuu. Baarinpitäjän arkeen kuuluu Annelin mukaan kokonaisvaltainen rinnalla kulkeminen. – Pidämme poikien kanssa yhtä ja autamme aina ja kaikessa. Hyvänä esimerkkinä voin kertoa tapauksen, jossa yksi pojistamme oli menossa hautajaisiin, mutta hänellä ei ollut minkäänlaisia juhlavaatteita. Niinpä pistimme ”keräyksen” pystyyn. Yksi toi puvuntakin, toinen housut, kolmas kengät, ja minun varastosta löytyivät sopiva paita ja solmio. Näin saatiin poika vaatetettua, ja lopputulos olikin komeaa katseltavaa. Koko kylän äiteeksi nimetty Anneli tunnetaan myös siitä, että tarpeen vaatiessa Anneli korjaa asiakkaittensa revenneet housut, ompelee napit ja parsii sukat. – Minulla on tuolla tiskin alla niin sanottu poikamiesten ”ensiapupakkaus”, joka sisältää ompelutarvikkeet ja pari kerää villalankaa. Sille löytyy muuten nykypäivänäkin yllättävän paljon käyttöä. Vain hevosmiesten housunpersuksiin ommeltavia nahkapaikkoja ei enää tarvita. KYLÄBAARIN JUMALANPALVELUS. Kannuksen Kahvi-Baarissa on lukuisia erikoisuuksia, joista ainutlaatuisin lienee sunnuntaiaamun hartaushetki. – Meillä on tapana kokoontua vakioporukan kanssa kuuntelemaan jumalanpalvelusta. Tämän jälkeen juomme hyvät kahvit ja ruodimme edellisillan tapahtumia. Kokoontuminen Sanan ääreen on lisäksi hieno tapa aloittaa uusi viikko. Vaikka kasvot radion äärellä ovat ajan myötä vaihtuneet, niin perinne on saanut kuitenkin vahvan jalansijan Kahvi-Baarin arjessa. Me elämme hetkessä, ilman eilisen kaipuuta ja tulevaisuuden tuskaa. Tästä kannattaisi muidenkin ottaa oppia, Anneli luonnehtii kiitollisena. ✘ Meidän Suomi 036-041_MS_2-2021_Kahvibaari.indd 41 41 26.1.2021 9.42

[ 10 kysymystä ] Rahasta puhuminen on terveysteko Suomi on selviytynyt korona-ajasta moneen muuhun maahan verrattuna kohtuullisen hyvin. Yhteiskunnan toipumiseen liittyy kuitenkin useita kysymyksiä. Keitä pandemia on kurittanut eniten? Mitä opittavaa meillä on korona-ajasta? J Teksti Eija Seppänen Kuva Sari Muhonen yväskylän yliopiston sosiologian professori Terhi-Anna Wilska on tutkinut korona-ajan vaikutuksia kansalaisten elämään. Kulutustutkijana hän on myös nähnyt etenkin nuorten kulutuskäyttäytymisessä selvää kahtiajakoa: osa haluaa tuhansien eurojen merkkituotteita, osa arvostaa enemmänkin itse tehtyä tai kirpputorilöytöjä. 1. Korona ei ole kohdellut kansalaisia tasapuolisesti. Ketkä ovat kärsineet korona-ajasta eniten? – Korona on vaikuttanut erityisesti nuoriin, alle 30-vuotiaisiin. He ovat kärsineet eniten työttömyydestä, lomautuksista ja kesätöiden vähentymisestä. Nuoret ovat kokeneet myös masennusta ja uupumusta muita ikäryhmiä enemmän. Opiskelu ja koulunkäynti ovat kärsineet. Toisaalta nuorten sekä myös työssäkäyvien keskuudessa on nähtävissä jakautumista. Osalla rahaa on jäänyt säästöön ja muun muassa sijoittaminen on lisääntynyt. Osa taas kärsii vakavista taloudellisista ongelmista. Myös henkisesti korona-aika on kohdellut kansalaisia eri tavoin. Joillekin kulunut vuosi on ollut tervetullut hengähdystauko kiireestä ja toisille taas masentavaa yksinäisyyttä ja pelkoa. 2. Kuinka korona-aika tulee muuttamaan ihmisten käyttäytymistä? – Vuoden aikana Suomessa on otettu valtava digiloikka, kun työnteko ja opiskelu ovat monella muuttuneet etäympäristöön ja yhteydenpito siirtynyt verkkoon. Myös verkkokauppa on saanut uusia asiakkaita ja nimenomaan sitä joukkoa, joka on aiemmin käyttänyt verkkokauppaa hyvin vähän. Osa kuluttajista tulee varmasti myös arvostamaan kestävyyttä ja kotimaisuutta aiempaa enemmän. Matkailu ulkomaille elpyy hitaasti. Vaikka ihmiset tulevat matkustamaan jatkossakin, he miettivät tarkemmin: minne mennä, miten ja miksi matkustaa. Uskon kuitenkin, että on myös kuluttajia, jotka jatkavat entiseen malliin ja enemmänkin, sillä etenkin elämykselliseen kuluttamiseen on paineita. Esimerkiksi Kiinassa on tiukkojen rajoitusten purkaannuttua nähty jopa ylenpalttista luksustuotteiden ”kostoshoppailua”. 3. Korona-aikaa on taloudellisessa mielessä verrattu 1990-luvun lama-aikaan. Näetkö yhteneväisyyksiä? – Korona-aika on hyvin erilainen kuin 1990-luvun lama, lähes kaikessa suhteessa. Sen syy ja laajuus ovat aivan erilaiset. Yhteistä on talousromahduksen äkillisyys ja se, että työmarkkinoille tulevat nuoret kärsivät väistämättä eniten. 4. Miltä nuorten tulevaisuus ja toimeentulo näyttäytyvät tutkijan silmin? Mitä opittavaa meillä on 1990-luvun vaikeista vuosista? – Kaikki ainekset seuraavaan menetettyyn vuosikymmeneen ovat olemassa, sillä pitkittyvä koronakriisi uhkaa varsinkin nuorempien, juuri työuransa alussa olevien ikäluokkien taloutta. Osalla nuorista meni jo valmiiksi huonosti. Kun ajat muuttuvat vaikeammiksi, heillä on entuudestaan huonommat mahdollisuudet pärjätä ja mukautua tilanteeseen. On tärkeää tiedostaa se, että nuoressa sukupolvessa on paljon potentiaalia ongelmien ratkaisemiseen. Tätä potentiaalia tulisi vahvistaa ja hyödyntää ennen kaikkea nuoria kuulemalla ja heidän ottamisellaan mukaan päätöksentekoon. Tämä koskee sekä poliittisia päättäjiä, julkista sektoria että yrityksiä. Tärkeintä nyt on edistää nuorten työllistymistä, panostaa mielenterveyspalveluihin ja välttää sosiaalitukien leikkaukset lapsiperheiltä ja nuorilta. 5. Työharjoittelut ja kesätyöt ovat monelle nuorelle olleet väylä työelämään. Miten tärkeää on, että nuori ansaitsee omaa rahaa ja saa työkokemusta? – Työkokemuksella on ratkaiseva merkitys työllistymiselle jatkossa, työelämään sopeutumiselle, oman talouden hallinnan opettelulle ja työuran suunnittelulle. 42 042-043_MS_2-2021_10_k s s ä.indd 42 26.1.2021 12.35

Digiä ja taloutta. Terhi-Anna Wilska on työskennellyt sosiologian professorina Jyväskylän yliopistossa vuodesta 2009 alkaen. Hänen erikoisalojaan ovat kulutus ja talous, kestävä kehitys ja hyvinvointi sekä digitalisaatio erityisesti nuorten ja ikääntyvien käyttäjien näkökulmasta. 6. Vedät myös Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta #Agentit – Nuorten toimijuus sosiaalisessa mediassa. Miten sosiaalisen median vaikutus näkyy nuorten kuluttamisessa? – Keskeinen havainto on, että mitä enemmän nuori on somessa, sitä tärkeämpää kuluttaminen hänelle on. Somevaikuttajien seuraamisella ja kaveripiirin someaktiivisuudella on myös valtava vaikutus nuorten kulutusasenteisiin ja kulutuskäyttäytymiseen. Somevaikuttajien kaupallisella yhteistyöllä on enemmän vaikutusta nuorten kuluttamiseen kuin perinteisellä mainonnalla. ” Nuoret ovat kokeneet masennusta ja uupumusta muita ikäryhmiä enemmän. 7. Rahasta puhuminen ei meille suomalaisille ole kovinkaan helppoa. Miten rahasta kannattaa puhua kotona? – Rahasta kannattaa puhua neutraalina, mutta välttämättömänä asiana. Kodin taloushuolia ei pidä kaataa lasten niskaan, mutta taloudellisesta tilanteesta pitää puhua realistisesti lapsen ikätason mukaan. Kuluttamista ei pidä hävetä, mutta ei myöskään ihannoida tarpeettomasti. Rahan arvosta ja sen järkevästä käytöstä pitäisi puhua arjessa, arkisena asiana. 8. Miten lapsille ja nuorille voi opettaa kulutusta ja rahankäyttöä? – Viikko- tai kuukausiraha on hyvä keino opettaa budjetointia. On myös tärkeää perustaa lapselle oma pankkitili. 9. Tutkimuksissanne on löytynyt vahva yhteys terveyden ja erityisesti mielenterveyden ja talousosaamisen välillä. Kumpi vaikuttaa kumpaan? – Molemmat vaikuttavat toisiinsa. On yksilöllistä, kumpi tulee ensin, rahahuolet vai terveyshuolet. 10. Suomalaiset ovat tutkitusti maailman onnellisin kansakunta. Tekeekö raha ja kuluttaminen sinut onnelliseksi? – Raha ei itsessään tee onnelliseksi, mutta riittävä toimeentulo ehkäisee rahahuolia. Kansainvälisissä tutkimuksissa onnellisuus lisääntyy tiettyyn tulotasoon asti (keskimäärin 70 000–80 000 euroa / vuosi), mutta sen jälkeen rahalla ei ole enää merkitystä. ✘ Meidän Suomi 042-043_MS_2-2021_10_k s s ä.indd 43 43 26.1.2021 12.35

Terveys& hyvinvointi Ylös ja ulos. Monipuolinen liikunta edistää motoristen taitojen kehittymistä riippumatta kestävyyskunnosta ja kehon rasvapitoisuudesta. 44 064-065_MS_2-2021_ äh ösi u_ r s.indd 44 26.1.2021 10.40

Kavereilla suuri vaikutus yläkoululaisten liikkumiseen NUORTEN KOKEMUS omasta sosiaalisesta asemastaan koulussa on yhteydessä nuorten liikkumiseen sekä koulussa että vapaa-ajalla, ilmenee LitM Katja Rajalan Jyväskylän yliopistolle tekemästä väitöstutkimuksesta. Korkealle itsensä sosiaalisessa hierarkiassa sijoittavat yläkoululaiset liikkuvat enemmän ja reippaammin vapaa-ajallaan kuin nuoret, jotka kokevat oman asemansa matalaksi sosiaalisessa hierarkiassa. Matalalle itsensä hierarkiassa sijoittavat nuoret liikkuvat myös välituntisin vähemmän ja ovat koulupäivien aikana enemmän paikallaan. – Kokemukseen korkeasta sosiaalisesta asemasta yhdistyi kavereiden kanssa luotuja toimintamahdollisuuksia. Koulun tilat ovat nuorille merkittäviä päivittäisiä liikkumisympäristöjä, jotka eivät käytännössä kuitenkaan ole kaikkien nuorten käytettävissä koulupäivän aikana. Kavereiden kanssa tekemisen myötä näistä koulun tiloista muodostuu siis eri nuorille hyvin erilaisia liikkumisympäristöjä. Tutkimuksen havaintojen mukaan yhtenä koulun tilojen käyttöä rajoittavana tekijänä voi olla matalaksi koettu sosiaalinen asema koulussa, tutkija Katja Rajala sanoo tiedotteessa. Tutkimuksen aineisto kerättiin oppilaskyselyillä, mittaamalla nuorten fyysistä aktiivisuutta liikemittareilla sekä havainnoimalla ja haastattelemalla yläkoululaisia vuosina 2012–2015 osana valtakunnallisen Liikkuva koulu -ohjelman seurantaa. Kömpelökin lapsi voi olla hyväkuntoinen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON liikuntatieteellisen tiedekunnan ja Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikön tutkimuksen mukaan kömpelöiden lasten kestävyyskunto on samalla tasolla kuin motorisilta taidoiltaan taitavampien lasten. Tutkimuksessa osoitettiin selvästi, että kestävyyskunto ei ole yhteydessä motorisiin taitoihin, kun kehon koostumus huomioidaan asianmukaisesti. Kestävyyskunto ei myöskään näytä olevan vahvasti yhteydessä ylipainoon. Tutkimuksen valossa huonon kestävyyskunnon roolia heikkojen motoristen taitojen ja ylipainon riskitekijänä on vahvasti liioiteltu. Tutkimuksessa tarkasteltiin 332:n iältään 7–11-vuotiaan lapsen kestävyyskunnon, kehon rasvapitoisuuden määrän ja motoristen taitojen yhteyttä. Meidän Suomi 064-065_MS_2-2021_ äh ösi u_ r s.indd 45 45 26.1.2021 10.41

[ Harrastus ] ” Huomaan usein katselevani tienvarsia sillä silmällä, että tuossapa olisi sopivaa koivua klapintekoon. 46 046-051_MS_2-2021_Halkoholistit.indd 46 26.1.2021 10.09

Halkoholisti ei klapiin sylje Polttopuiden tekeminen on mukavaa puuhaa, mutta joillakin meistä se lähtee käsistä. Kun liiteri on täynnä ja tontti täyttyy halkopinoista, voidaan puhua jo halkoholismista. Vertaistukea ja kokemusasiantuntijuutta on onneksi tarjolla, missäpä muuallakaan kuin internetissä. Teksti ja kuvat Jari F. Lampén Meidän Suomi 046-051_MS_2-2021_Halkoholistit.indd 47 47 26.1.2021 10.09

[ Harrastus ] Rankapino kevääksi. Jorma Kareinen tekee klapeja omaan käyttöön ja pienimuotoisesti myyntiin. Puut hän saa muun muassa tienvarsien perkauksista. P uilla lämmittäminen kuuluu elimellisesti suomalaiseen mökkeilyyn, mutta ikäväksi se muuttuu, kun polttopuut ovat märkiä – tai mikä pahinta, pääsevät loppumaan. Kokeneet puulämmittäjät tietävät, että parhaiten palaa ylivuotinen kuiva puu, ja sitähän saa parhaiten ennakoimalla. Motiivit polttopuiden hakkaamiseen ovat moninaiset, mutta useimmiten halkoholismiin hurahdetaan nuoruusvuosien jäätyä jo taakse. Riippuvuus on onneksi hyvälaatuista ja hyödyttää myös läheisiä. TUKIRYHMÄSTÄ TULIKIN SUOSITTU. Facebookin Halkoholistien tukiryhmässä on jo yli 10 000 jäsentä, joiden halkoholismin aste vaihtelee kesämökin manuaalihalkojista ammattimaisiin polttopuukauppiaisiin. Ryhmän perustaja, siilinjärveläinen Markku Savolainen kertoo, että ryhmän suosio on tullut hänelle täysin yllätyksenä. – Ennen tätä ryhmää Facebookissa ei ollut oikein mitään polttopuiden tekemiseen liittyvää. Halkoholismi sanana on toki vanha, muistan kuulleeni sen jo vuosikymmeniä sitten. Jäseniä on kaikkialta Suomesta, vaikka pääpaino onkin EteläSuomen suurissa kaupungeissa, ja ikähaitaria on laidasta laitaan, valtaosa kuitenkin 30–40-vuotiaita. – Oma selvästi erottuva ryhmänsä ovat vanhemmat naiset, joiden halkoholistimiehet eivät ole Facebookissa, mutta haluavat silti lukea ryhmän juttuja, Savolainen kertoo. HYVÄSSÄ HENGESSÄ JA HUUMORILLA. Ryhmän henki on kannustava ja itseironinenkin, mutta perussäännöistä ei tingitä: kun moottorisahaa käytetään, päällä täytyy olla asianmukaiset turva- 48 046-051_MS_2-2021_Halkoholistit.indd 48 26.1.2021 10.09

” Riippuvuus on onneksi hyvälaatuista. varusteet eli vähintään metsurin saappaat, viiltosuojahousut ja kypärä. Savolainen kertoo, että ryhmässä ollaan tiukkoja myös alkoholin suhteen, sillä koneiden käyttöön humalapäissään ei haluta missään tapauksessa rohkaista. Kiistojakin ryhmässä on saatu aikaan, ja useimmiten ne liittyvät uuteen tutkimukseen, joka kyseenalaistaa perinnetiedon, esimerkiksi sen, kuinka tulisija kannattaisi sytyttää. – Kiistelyä tuppaa syntymään säännöllisesti myös moottorisahamerkkien Stihlin ja Husqvarnan paremmuudesta, mikä on aivan turhaa, sillä molemmat ovat aivan mahdottoman hyviä sahoja. Halkoholisteissa onkin pyritty suosimaan jäsenten omaa sisällöntuotantoa sen sijaan, että sinne jaettaisiin netissä pyöriviä meemejä. Vesipitoisuudessa vaihtelua PUUN VESIPITOISUUS vaihtelee kasvukauden mittaan. Vastakaadetun koivun vesipitoisuus on noin 50 prosenttia. Kuivinta koivu on kevättalvella, jolloin polttopuuksi tarkoitetut puut on perinteisesti kaadettu. Kevään mittaan vesimäärä rungossa kasvaa, mutta alkaa taas vähentyä loppukesällä. Silloinkin koivuja on mahdollista kaataa poltettaviksi, mutta niitä ei pätkitä eikä karsita vaan ne jätetään niin sanotusti rasiin, jolloin oksissa kiinni olevat lehdet haihduttavat rungosta kosteutta. Kun lehdet ovat ruskistuneet, alkaa runko olla valmis pätkittäväksi. Kevättalvella kaadetut rungot voidaan tehdä suoraan klapeiksi ja jättää suuriin, harvoihin kekoihin kuivumaan. Keväällä sataa harvoin, joten puut kuivuvat hyvin, kunhan ne ovat suojassa maakosteudelta. Juhannukseen mennessä ne ovat kuivuneet jo tarpeeksi, ja ne voidaan siirtää liiteriin. Tässä vaiheessa klapien kosteusprosentti on alle 20 eli ne kelpaavat jo poltettaviksi. Kosteusprosentti vaikuttaa suoraan puista saatavan energian määrään, mutta myös puunpoltosta aiheutuviin hiukkaspäästöihin. Puu pyrkii tasapainoon ympäröivän ilmankosteuden kanssa eli hyvin sateisena kesänä tai syksynä klapit voivat muuttua kosteammiksi liiterissäkin. Jos puut ovat ehtineet kuivua kunnolla, ne eivät kastu yhtä märiksi kuin tuore puu, vaikka ne hetkellisesti altistuisivatkin kosteudelle. Myyräkuume riskinä Uusia ideoita. Klapien pilkkominen kirveellä nopeutuu moninkertaisesti, kun pölkyn päälle kiinnitetään vanha autonrengas, joka estää pilkkeitä lentelemästä maahan. HALKOHOLISTIEN KANSANTAUTI on myyräkuume, joka saattaa iskeä, jos puita tehdään liiterissä. Myyräkuumeen aiheuttaa puumalavirus, ja se leviää punaruskean metsämyyrän virtsan saastuttamasta maaperästä, esimerkiksi pölyä hengittämällä. Usein tartunta saadaan asumusten ulkorakennuksista. Hengityssuojaimia käyttämällä myyräkuumeelta voi suojautua. Myyräkuumeeseen ei ole parantavaa lääkettä tai rokotetta, mutta taudin sairastaminen tuo elinikäisen immuniteetin. Se paranee muutamassa viikossa itsestään, mutta joillekin myyräkuumeesta on tullut pitkäkestoisia jälkitauteja. Noin viisi prosenttia sairastuneista joutuu taudin vakavuuden takia turvautumaan keinomunuaishoitoon. Meidän Suomi 046-051_MS_2-2021_Halkoholistit.indd 49 49 26.1.2021 10.09

[ Harrastus ] KULUTUS VAIHTELEE. Joukossa on paljon maaseudulla asuvia, jotka lämmittävät vakituista asuntoaan esimerkiksi puukattilalla. Heidän tarpeensa ovat toki aivan erilaisia kuin satunnaisilla mökkisaunan lämmittäjillä, ja halkoja tai klapeja kuluu monin kerroin enemmän. Ryhmä tarjoaa ideoita ja kokemuksia puunteon sujuvoittamiseksi. Vertaistukea jaetaan myös tilanteissa, joissa ikääntyminen alkaa haitata harrastusta. Ja kun kiinnostusta on näyttänyt olevan, on ryhmän tiimoilta siinnyt myös oheistuotteita, kuten t-paitoja, huppareita ja tarroja. – Päätimme alusta pitäen ylläpitäjien kanssa, että jos ryhmästä jotakin kaupallista toimintaa syntyy ja siitä saadaan provisioita, ne ohjataan hyväntekeväisyyteen. Se on mennyt hyvin, itsenäisyyspäivänä pääsimme lahjoittamaan 500 euroa sotaveteraaneille, Savolainen kertoo. Hyvä liiteri LIIAN TUOREITA puita ei kannata panna liiteriin, sillä ne kuivuvat siellä hitaasti ja saattavat jopa homehtua. Ainoa poikkeus on avoimella paikalla oleva rakoliiteri, jonka seinistä tuuli pääsee puhaltamaan läpi. Toimivassa puuliiterissä puut ovat irti maasta ja ilma pääsee kiertämään myös räystäiden alta. Ovien pitää olla tarpeeksi suuria ja kynnyksen matala, että sisään pääsee vähintään kottikärryillä. On myös eduksi, että sisäänkäyntejä on useampia, sillä jos liiterissä on puita eri vuosilta, pitäisi vanhimpiin päästä yhtä helposti käsiksi kuin tuoreempiinkin. Lattian olisi hyvä olla sellainen, että alustan pääsee aika ajoin puhdistamaan. Puista kertyy nimittäin roskia, jotka ajan mittaan tukkivat ilmankierron. Liiteristä puita tuodaan sisään muutaman päivän tarve kerrallaan. Suuria määriä klapeja ei pidä säilyttää sisällä palokuorman takia eikä varsinkaan, jos joukossa on homehtuneita puita. Tavoitteena on, että poltettavien puiden kosteusprosentti olisi noin 10–15, minkä voi todeta kosteusmittarilla tai kalauttamalla kahta klapia vastakkain, jolloin riittävän kuivista puista tulee kaikuvan kilahtava ääni. Ilma kiertoon. Klapit kuivuvat ulkona pinoissakin, kunhan ne on eristetty maasta esimerkiksi kuormalavoilla ja suojattu ilmavasti sateelta. SAHA. Kaarisahaa ei käytetä enää juuri missään muualla kuin metsähallituksen erätuvilla tai keittopaikoilla, mutta sellainen on hyvä olla satunnaiseen tarpeeseen. Ohuiden rankojen pätkimiseen riittää hyvin sähkö- tai akkukäyttöinen ketjusaha, mutta jos puita pitää kaataa kauempana mökistä, on bensiinikäyttöinen moottorisaha paikallaan. Moottorisahojen painossa on suuria eroja, ja mitä tehokkaampi saha on, sitä enemmän se myös painaa. Saha on syytä valita pääasiallisen käytön mukaan, sillä työsken- tely liian painavalla sahalla käy nopeasti raskaaksi. Bensakäyttöinen saha vaatii kuitenkin enemmän huoltoa ja se voi olla vaikea käynnistettävä pitemmän tauon jälkeen. VIILA. Moottorisaha puree juuri niin hyvin, miten terävä ketju on. Ketjun terävyyden näkee sahanpurusta: terävällä ketjulla tulee neliskanttista lastua, tylsällä taas hienojakoista jauhoa. Teroittamiseen käytetään pyöreää viilaa, ja viilanohjaimen avulla teroituskulmat saa- daan tasaisiksi. Epätasaisesti viilattu terä puoltaa eli sahausura pyrkii kaartumaan sivulle. KIRVES. Polttopuiden tekoon sopiva kirves riippuu täysin pilkottavien pöllien koosta: mitä paksumpia ja oksaisempia pöllit ovat, sitä suurempi kirveen pitää olla. Halkaisukirveen terä on kiilamainen, mikä levittää klapin puoliskoja irti toisistaan. 50 046-051_MS_2-2021_Halkoholistit.indd 50 26.1.2021 10.09

Pinon vaihtoehto. Pinoaminen ei ole välttämätöntä. Klapit voidaan kuivata myös verkkohäkissä, jonne ne heitellään sikin sokin. Metallinen sahapukki on kätevä pöllien sahaamiseen. Kuinka polttopuu kuivuu? HALKOHOLISTI TARKKAILEE TIENVARSIA. Hausjärvellä asuva Jorma Kareinen on ajautunut puulämmittämisen pariin jo lapsuudessaan. – Kotitaloani lämmitettiin haloilla, ja kun isäni kahdeksan vuotta sitten kuoli, minä ja veljeni otimme puuhuollon vastuullemme. Nälkä on kasvanut syödessä. Nykyään klapia syntyy paitsi omaan ja äidin käyttöön myös myyntiin pienimuotoisesti. – Facebook-markkinointi minun piti lopettaa, kun halusin pitää tämän pienimuotoisena. Kysyntää olisi ollut enemmänkin. Halkoholismin tunnusmerkeistä täyttyy useampia: liiterit ovat täynnä ja seinustalla on useampia IBC-konttien häkkejä. Moottorisahojakin on kertynyt useampia, ja liiterin nur- KLAPIKONE. Jos kirveen heiluttelu ei maistu, voi pöllit saada halki myös hydraulisella halkomakoneella. Koneet painavat pöllin hydrauliikan avulla halkaisuterää vasten. Turvallisuussyistä koneiden käyttö vaatii kahta kättä. Koneita on sekä sähköllä, polttomoottorilla että traktorilla pyöritettäviä. METSURIN KYPÄRÄ. Kypärässä on kiinteät kuulosuojaimet ja verkkovisiiri, joskus myös niskaläppä, joka suojaa puusta putoavalta lumelta. Kuulosuojaimet ovat erittäin tar- kalla on traktori, jolla pyöritetään klapikonetta. Ennen kaikkea portin pielessä on kasa tuoretta koivurankaa odottamassa aurinkoisia kevättalven päiviä ja seuraavaa klapiurakkaa. – Huomaan usein katselevani tienvarsia sillä silmällä, että tuossapa olisi sopivaa koivua klapintekoon. Kareinen on valmistunut aikoinaan metsätalousinsinööriksi ja opetellut metsätöiden tekemistä koulun penkillä ja ohjatusti. Hän onkin välttynyt onnettomuuksilta, vaikka myöntää, että muutaman ison puun kanssa on käynyt läheltä piti -tilanteita. – En ole halunnut investoida kuljetuskalustoon, koska valtaosa puista on saatu läheltä teitä. Kauempana olevilla palstoilla olen mieluummin ostanut kuljetuspalveluita. ✘ peelliset, sillä bensiinikäyttöisestä moottorisahasta lähtee runsaan sadan desibelin ääni, mikä on vahingollista kuulolle. Visiiri taas suojaa kasvoja lenteleviltä puunsälöiltä ja vähentää kasvovaurioita takapotkun sattuessa. VIILTOSUOJAHOUSUT. Metsurin housuissa on etupuolella pitkäkuituista toppausta, joka pysäyttää ketjun nopeasti, jos terä sattuisi lipsahtamaan jalkaan. Housuja on useampaa suojausluokitusta eri ketjunopeuksille. PARHAANA PIDETTY polttopuu on koivu, mutta koivuun liittyy kuivumisen kannalta yksi ongelma eli tuohi. Vaikka tuohi on hyvä sytyke, se on samalla myös vesieriste. Aikoinaan koivun tuohta on käytetty jopa kattomateriaalina. Siksi koivu pitäisi aina halkoa tai vähintään rikkoa tuohi yhdeltä sivulta. Tuohipäällinen pyöreä koivupölli kuivuu vain päistään, mutta halottu pölli kuivuu myös jonkin verran kyljistään. Havupuut kuivuvat kuoren tai kaarnan läpikin. Pääasiallinen kuivuminen onnistuu tuulen avulla. Siksi halkopino kannattaa tehdä avoimelle paikalle, eikä missään tapauksessa kiinteää seinää vasten. Pinosta ei pidä tehdä liian tiivistä, vaan ilman pitää päästä virtaamaan vapaasti. Alapuoleltaan pino eristetään maakosteudelta esimerkiksi kuormalavoilla, ja yläpuolelta se suojataan sateelta vaikkapa kattopellin kappaleella. Pressua ei kannata käyttää niin, että sen reunat laskeutuvat pinon reunoille. Virossa ja saaristossa klapeja on kuivattu munanmuotoisissa pinoissa, joita ei peitellä millään, ainoastaan päällimmäiset klapit on käännetty tuohipuoli ylöspäin ja ladottu kattotiilien tapaan lomittain. TURVASAAPPAAT. Metsurin saappaissa on viiltosuoja etupuolella ja kärkiosa on metallia, jonka tarkoituksena on suojata varpaita painavilta puilta. Pohja on pistosuojattu. Saappaita on tarkoitus käyttää yhdessä viiltosuojahousujen kanssa siten, että lahkeet ovat saappaanvarsien päällä. Etuna on suojauksen lisäksi se, että saappaat eivät täyty sahanpurusta, jota lentää jaloille varsinkin terän alapinnalla sahattaessa. Meidän Suomi 046-051_MS_2-2021_Halkoholistit.indd 51 51 26.1.2021 10.09

[ Harrastus ] Perinne arvossaan. Vuonna 2020 ryijyperinne valittiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle. Perinne elää ja voi hyvin Suomessa, josta löytyy lukuisia ryijytaiteilijoita. Rakas, rakkaampi, ryijy Sisustuslehtiä ja aihetta muutoin seuranneet ovat huomanneet pohjoismaisen perinnetekstiilin, ryijyn, uuden tulemisen. Nyt nuoretkin haluavat sellaisen seinälleen. R yijy on sisustuksessa arvokas taideteos, jonka loistavat, monipuoliset ominaisuudet kruunaavat kodin. Ryijyä voidaan käyttää akustiikan parantajana, ryijyjen uskomaton värimaailma kiehtoo katsojaa ja villa tuo kodin seinille pehmeyttä ja lämpöä. Ryijytietäjä, tekstiilitaikuri Jenni Vanhanen kouluttaa Iltamaa-yrityksessään kädentaitoihin ja suunnittelee asiakkaiden omista kuvista ryijyjä. – Käytän suunnitteluun itse suunnittelemaani ohjelmaa, jolla voidaan kustannustehokkaasti tehdä suunnitelma ja ryijyohje kokemattomallekin ryijyntekijälle. Olen ennen omaa yritystäni ollut 20 vuotta it-alalla kansainvälisissä ohjelmistosuunnittelu- ja johtotehtävissä, Vanhanen sanoo. Vanhasen yrityksellä on vahva fokus ryijytietouden edistämiseen ja ryijyjen viemiseen kansainvälisille markkinoille. Yrityksen arvoja ovat kotimaisuus, Teksti Oona Kavasto Kuva Anni Laitinen ekologisuus, yhdenvertaisuus ja perinteet, joita Vanhanen tuo esille kaikessa tekemisessään. Yrityksen nimen lisäksi Iltamaa on Vanhasen suvun kotitila Satakunnassa. – Mummuni on siellä opettanut minulle arvokkaita kädentaitoja, kutomisen ja paljon muuta. Oma lammaskin minulla oli tilalla 1980-luvulla. Vanhasen mukaan ryijy on hyvin vahvasti norjalais-ruotsalais-suomalainen tekstiili. Sitä ei juuri tunneta muualla maailmassa, joten se on uniikki taiteen muoto, vieläpä jokaisen toteutettavissa oleva. Suomessa on näistä maista tällä hetkellä rikkain ryijykulttuuri; meillä on monta ryijyntekijää, jotka ylläpitävät ryijyperinnettä. Ryijyperinne on lähtöisin viikingeiltä, jotka tekivät laivoihin ryijyjä, joita voitiin käyttää peittoina ja lämmikkeinä, sillä ne kuivuivat suhteellisen nopeasti ja olivat kevyitä. Viikinkien mukana ryijyt tulivat Ruotsin kautta Suomeen. Niitä käytettiin kivilinnoissa, ja sieltä ne siirtyivät pikkuhiljaa kansan pariin peitoiksi ja kylmien talojen lämmikkeiksi. Kansanomaisia ryijyjä ripustettiin seinille lähinnä vetoa vähentämään. – 1900-luvun alussa jugend-ryijyt aloittivat uuden aikakauden, kun ryijyt nostettiin nimenomaan taideteoksina seinille ja penkeille. Siitä lähtien ryijyt ovat olleet hyvin merkittävä suomalainen tekstiilitaiteen muoto, Vanhanen kertoo. Jenni Vanhanen avaa ryijyistä kiinnostuneille aiheen perusteita – mistä tekijän tulisi lähteä liikkeelle. Mistä saa ohjeet, jos haluaa tehdä itse ryijyn valmiin mallin mukaan? Mitä kaikkea tarvitaan, jos aikoo ryhtyä ryijyn tekoon? – Suomessa on useita ryijytoimijoita, joilta voi ostaa ryijypaketin. Sen mukana tulevat materiaalit, ohjeet ja erikoistyövälineet. Suurin osa ryijymalleista on tekijänoikeuslain alaisia, ja ryijytoimijoilla on niiden toimittamiseen yksinoikeus. Ryijypaketin lisäksi ei tarvita muuta kuin sakset ja sopiva työskentelyalusta. 52 052-055_MS_2-2021_Ryijy.indd 52 26.1.2021 8.26

Ryijytietäjä ja -taitaja. Vuoden artesaaniksi 2019 valittu Jenni Vanhanen ensimmäisen tietokoneella suunnittelemansa ryijyn Maatiaisliekin kanssa. Se on Akseli Gallen-Kallelan Liekki-ryijyn inspiroima ja tehty värjäämättömästä suomalaisesta lampaanvillasta. – Olen pukeutunut Viipurin läänin Pyhäjärven kansallispukuun, jonka kummitätini on tehnyt. Hänen isänsä, minun vaarini oli Karjalan evakko Pyhäjärveltä. – Ryijyn tekeminen ompelemalla on helppoa ja paikkariippumatonta. Kangaspuissa kutominen vaatii kutomisen perusteiden osaamista ja omat kangaspuut, ja tähän tarkoitukseen on olemassa omat ryijypakettinsa. Kannattaako aloittaa heti suurella työllä vai kokeillako ensin pienempää ryijyä? Kuinka kauan aloittelijalla tai ammattilaisella menee suurehkon ryijyn tekoon? – Kuten missä tahansa käsityössä, suosittelen aloittamaan ensin pienemmällä harjoitustyöllä. Ryijynkin tekemisessä jokaisella on oma käsialansa. Se kehittyy, mitä enemmän ryijyjä tekee. Ryijy on kokonaisuus, ja lopullisen tuloksen näkee vasta, kun koko ryijy on valmis. Harjoitusryijyssä voi koittaa, miten erilaiset tekniikat vaikuttavat lopputulokseen. Usein kursseilla sanon, että esimerkiksi saksien terällä on suuri vaikutus nukan leikkausvaiheessa siihen, miltä nukka näyttää lopullisessa työssä. Kun sinänsä helppo tekniikka on hallussa, on varmempi olo tehdä isompaakin ryijyä. – Ryijyn tekemiseen kuluva aika riippuu täysin siitä, miten monimutkainen värimaailma tai kuvio ryijyssä on eli miten usein lankoja on vaihdettava. 50 senttiä leveää kuvioitua ryijyä voi aloittelija ommella keskimäärin rivin tunnissa. Kokenut ryijyntekijä saattaa tehdä saman rivin puolessa tunnissa. Yksivärisen rivin voi aloittelija tehdä puolessa tunnissa ja kokenut tekijä 10 minuutissa. Tekniikka on helppo, mutta vaatii kärsivällisyyttä ja aikaa. Miten suunnitella oma ryijymalli – tietokoneella vai ruutupaperilla? – Oman ryijymallin voi suunnitella monella eri tavalla. Ryijyn suunnittelussa tärkein tieto on pohjakangas ja sen mittasuhteet. Ryijymallin voi piirtää tavalliselle paperille ja ruuduttaa jälkikäteen, käyttää suoraan ruutupaperia tai käyttää tietokonetta apuna. Ryijymallin voi piirtää myös suoraan pohjakankaalle. – Ryijymallin suunnittelu ja lankatarpeen laskeminen vaatii työtä ja osaamista, joten asiaa kannattaa hiukan opiskella etukäteen, jotta ryijystään saa suunnitelman mukaisen ja pystyy hankkimaan sopivan määrän materiaaleja kerralla. – Ulla Karsikkaan Ryijyn taikaa -kirjan avulla voi oppia oman ryijyn › Meidän Suomi 052-055_MS_2-2021_Ryijy.indd 53 53 26.1.2021 8.26

[ Harrastus ] suunnittelua ja ompelua. Viime vuoden keväällä ilmestyi myös kattava englanninkielinen Rya Rugs, jossa opetetaan kädestä pitäen koko ryijysuunnittelun prosessi. Ryijysuunnittelukin kannattaa aloittaa yksinkertaisesta ja siirtyä tiedon ja opin kasvaessa monimutkaisempaan ja suurempaan. Jos ostaa vanhan ryijyn, minkälaisiin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota? Minkälaista ryijyä ei kannata ostaa? – Ryijyä ostaessa kannattaa ensimmäisenä kysyä asiantuntijoilta neuvoa. Ilmaisen ja nopean avun saa esimerkiksi Facebookista Ryijy, Suomalainen perinnetekstiili -ryhmästä. – Koko ryijyn kunto, lankojen kunto ja ripustuksen toimivuus sekä tuoksut pitäisi pystyä tarkistamaan. Monet ryijyt pystyy pelastamaan pienillä kohennustoimilla, mutta esimerkiksi sisällä tupakointi pilaa ryijyn melko varmasti. Villa on itsestään puhdistuva materiaali, joten raikkaassa ilmassa tuuletus tekee monelle ryijylle ihmeitä. Jos ryijy on kovin kärsinyt, taustakangas on huonossa kunnossa tai ryijy on pesty niin, että langat ovat pesussa huopuneet, niin en ostaisi. Hintoja kannattaa hiukan tarkkailla ennen ostamista, TUOMAS TORATTI / VARKAUDEN MUSEO Yksinkertaista. Irma Kukkasjärvi, Hiilipiirros, 2011. Tuomas Sopasen kokoelma. Koko 103 × 101 cm. myynnissä on ryijyjä todella suurella hintahaitarilla. Facebookin asiantuntijaryhmästä voi saada osviittaa myös siitä, mitä kustakin ryijystä kannattaa maksaa. Miksi jotkut saman mallin mukaan tehdyt ryijyt maksavat satoja euroja enemmän kuin toiset? – Ryijyn kunto vaikuttaa hintaan merkittävästi. Jos ryijyä on säilytetty ja käytetty niin, että värit ovat säilyneet hyvin, hajuja ei ole ja ryijy on muutenkin hyväkuntoinen, voi hinta olla paljon toista vastaavaa ryijyä korkeampi. Hintaan vaikuttaa myös se, miten taitavasti ryijy on tehty – tämän pystyy yleensä arvioimaan kokenut ryijyilijä. – Aiemmin mainitsemani tekijänoikeudet tarkoittavat sitä, että ryijytoimijoilla on yksinoikeus myydä ohjetta, johon siis sisältyvät tietyt lankavärit ja yhdistelmät sekä mallipiirros. Jos ryijyn väritys ja malli vastaavat myyjän malleja tarkasti ja värit ovat hyvin säilyneet, voi ryijyn hinta nousta. Usein nimikoiduilla ja suunnittelu- ja nimikointitiedoilla varustetuilla ryjyillä tai PATRIK RASTENBERGER Ryijyn voi ilmeisesti tehdä joko ompelemalla valmiiseen pohjaan tai kangaspuilla? – Kyllä, tarjolla on erilaisia pohjakankaita, joihin ryijyn voi ommella. Parhaat pohjakankaat ovat juuri tähän tarkoitukseen kudottuja, niitä on helppo käyttää ja ne ovat kestäviä, mutta myös muita kankaita voi hyödyntää. Kangaspuilla voi ryijyn kutoa juuri haluamansa kokoiseksi ja pituiseksi; toki vaatimuksena on, että kangaspuilla kutominen on hallussa. – Tekeminen eroaa hiukan toisistaan. Ommellessa langat ovat pitkät ja ne ommellaan neulalla pohjakankaaseen, kun taas kutoessa langat leikataan pätkiksi ja kiinnitetään loimilankoihin sormin. Nykyään tehdään varmasti paljon enemmän valmiiseen pohjakankaaseen ommellen kuin kangaspuissa, mutta ryijyjä ammatikseen kutovat tekevät useimmiten työt kangaspuissa. Ansaittua näkyvyyttä. Näkymä näyttelyyn Kudottua kauneutta – suomalaisen ryijyn neljä vuosisataa, joka oli Helsingin Taidehallissa. 54 052-055_MS_2-2021_Ryijy.indd 54 26.1.2021 8.26

Ryijyn ompelua. Ommellessa langat ovat pitkät ja ne ommellaan neulalla pohjakankaaseen, kun taas kutoen ryijyä tehtäessä langat leikataan pätkiksi ja kiinnitetään loimilankoihin sormin. muuten ryijyillä, joiden historia tunnetaan, on suurempi arvo kuin niillä, joista nämä tiedot puuttuvat. –Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen on myös yksi tekijä hinnassa. Joskus tietylle mallille on ostajia paljon ja toisinaan vähän. Silloin markkinat määräävät hinnan, ja eri ajankohtina hintaero voi olla merkittävä. toman puhdas, ettei ryijy ime itseensä lumen epäpuhtauksia. –Ryijyn voi viedä pesulaan, mutta sitä ei tarvitse pestä kuin siinä tilanteessa, että se on kärsinyt pahoin hajuhaitoista tai siinä on selkeää likaa. Pesulan valinnassa kannattaa olla tarkkana, jotta ryijy pestään oikein. Ilmeisen suosittua on kemiallinen pesu. Miten ryijy puhdistetaan? Voiko sen tehdä itse kotona? Uskaltaako viedä pesulaan? –Ryijyn paras puhdistus on varovainen tuuletus raikkaassa ulkoilmassa. Ryijyä ei pidä tampata tai ravistaa voimakkaasti, sillä villa puhdistaa itse itsensä. Jos ryijy on erittäin pölyinen, sitä voi imuroida varovasti harson läpi pienimmällä imurin teholla käyttäen huonekalusuutinta. –Lumipesua käytettiin aiemmin paljon, mutta sen kanssa on oltava tarkkana, sillä hangen on oltava ehdot- Mukaan vaan! Facebookin ryijyryhmässä ”Ryijy, Suomalainen perinnetekstiili” aloitetaan huhtikuussa ryijykurssi, jolla opitaan ompelemaan pieni toisinto rekiryijystä yhdessä muiden ryhmäläisten kanssa. Kurssi on maksuton ja sinne voi liittyä osoitteessa iltamaa.fi/ryijy. Mukana on jo nyt yli 360 innokasta kurssilaista. Kurssin kulisseissa toimii ryhmän perustaja Taina Niemi ja kurssia on mahdollistamassa myös ryijytietäjä Hannele Rusila. Lisätiedot: jenni@iltamaa.fi ✘ ” Toki ryijyn voi ottaa seinältä alas käyttöön. Penkin päälle, lastenvaunuihin, pulkkaan, päiväpeitoksi... Meidän Suomi 052-055_MS_2-2021_Ryijy.indd 55 55 26.1.2021 8.26

[ Tekijä ] Lelumestari loi uuden uran Paraislainen Torolf ”Tuffa” Cederlöf, 70, alkoi nikkaroida eläkepäivien ratoksi lastenlapsille puuleluja. Paikallislehden juttu synnytti oikein ”Tuffas Träleksaker” -buumin. Nyt verstaalta lähtee myyntiin jopa 2 000 puulelua vuosittain. P Teksti Timo Kiiski Kuvat Timo Porthan ihapiirissä on keltainen puutalo salmiakkiruutuisine ikkunoineen ja harmaa hirsiaitta. Valkoiseksi rapatun navetan takana avautuu merenlahti. Joskus ammoin navetassa oli viisi lehmää. Paksut kattoparrut antoivat suojan myös lampaille ja hevosille. – Tämä oli tyypillinen pientila, viljeltyä oli 5–6 hehtaaria, Torolf ”Tuffa” Cederlöf kertoo. Tuffan isä oli paitsi pientilallinen myös merimies. Merillä Tuffa oli itsekin vuosina 1979– 1981, muusikkona Viking Linen risteilylaivoilla Turku–Tukholma-välillä. – Olin basisti, siis rumpalin paras kaveri, Tuffa vitsailee. Nyt Tuffan lapsuudenkodin navetassa on puuleluverstas vannesahoineen ja höylineen. Päärakennuksen keittiössä mies itse maalaa myyntiin lähtevät puulelunsa. Kaiken hän tekee itse, yhden miehen käsityönä. Eikä se ole ihan vähän. Viime vuonnakin Tuffa nikkaroi puuleluja koronarajoituksista huolimatta toista tuhatta. Varastoon puuleluja oli jo lokakuun alkuun mennessä valmistunut noin 800. Eivätkä ne lelut lähde lahjoiksi sukulaisille ja tuttaville, vaan myyntiin ympäri Suomen. Lapsenlapset ovat jo isoja, joten heille Tuffa ei enää puisia elefantteja, kuorma-autoja, förejä, losseja ja puu-autoja työstä. Vaikka lapsuudenkodissa ei enää asuta, ei kovin kauas Tuffa ole koskaan lähtenyt. Samaan pihapiiriin hän rakensi talon omallekin perheelleen. 56 056-061_MS_2-2021_Tuffa.indd 56 26.1.2021 13.07

Työtä riittää. Tuffan leppoisat eläkepäivät 12 vuotta sitten jäivät olemattomiksi, kun lapsenlapsille ajankuluksi nikkaroiduille puuleluille syntyi kysyntää Ruotsia myöten. Meidän Suomi 056-061_MS_2-2021_Tuffa.indd 57 57 26.1.2021 13.07

[ Tekijä ] Kuorma-auto hittinä. Tuffan lapsuuden rakkaimpia leluja oli puinen kuorma-auto. Nyt hänen valmistamaansa rekkaa on hankittu leluksi ja Ruotsiin jopa autokoulun opetusvälineeksi. PULLAKUSKINA 44 VUOTTA. Tuffa ei seurannut vanhempiensa jälkiä pienviljelijäksi, vaan alkoi ajaa kuorma-autoa. Ratin takana Axon leipomon pullakuskina vierähti nelisenkymmentä vuotta. – Ajoin pullia täältä Paraisilta Turkuun, ensin parikymmentä vuotta palkattuna pullakuskina. Kun leipomo ulkoisti kuljetuksen, ajoin toiset parikymmentä vuotta Axon pullia yrittäjänä ja alihankkijana, Tuffa kertoo. Vuonna 2008 tuolloin 58-vuotias Tuffa päätti, että pullien kuskaaminen sai hänen osaltaan jäädä. Eläkepäiviensä ratoksi hän alkoi nikkaroida puuleluja lapsenlapselle. Vintiltä löytyi Tuffan 1950-luvulla joululahjaksi saaman pitkänokkaisen puisen rekan raato. Siitä mallia ottamalla hän alkoi työstämään 4-vuotiaalle tyttärenpojalleen synttärilahjaksi samanlaista puurekkaa. Mistään kansan- tai työväenopiston veistokursseilta Tuffa ei ole käsityöoppejaan hakenut. Ei sellaiselle olisi jäänyt yrittäjänä aikaakaan. Ennen eläkevuosia hän ei edes harrastanut minkäänlaisia käsitöitä. – Koulussakaan en ollut mikään veisto- ja käsityötuntien innokas oppilas. Minua ei innostanut hioa opettajan ohjeiden mukaan jotain yhtä ja samaa puukappaletta. Olen oppinut kaiken eläkkeellä ja ihan tyhjästä. Ensimmäiset työkalunikin hankin halvalla jostain Hongkong-tavaratalosta. Nykyisessä kalustossa sen sijaan on kiinni tuhansia euroja. Työtapa on edelleen sama kuin 12 vuotta sitten. Ensin Tuffa kehittelee mallit tekemällä vanerista sapluunoita. Niiden muokkaaminen on hänelle piirtämistä helpompaa. – Youtubesta ja netistä googlaamallakin oppii paljon, hän sanoo. Tuffa myöntää, että työvuosina kärsivällisyyskään ei olisi riittänyt tarkkuutta vaativiin puukäsitöihin. – Eräs kaverini tätä uutta kärsivällisyyttäni ihmettelikin. En oikein itsekään tiedä, mistä sen pitkäjänteisyyden sain. Tein näitä ensin vain harvakseltaan lapsenlapsille. PUU SYRJÄYTTÄÄ MUOVIN. Tuffan puulelujen ilmiömäinen buumi syntyi Åbo Underrättelser -lehden jutusta. – Pyysin tuttua toimittajaa ottamaan kuvia Facebook-sivuilleni. Hän lupasi tulla, mutta laittoi ehdoksi, että tekee samalla minusta jutun. Sitä juttua seurannut kysyntä yllätti minut täysin. 58 056-061_MS_2-2021_Tuffa.indd 58 26.1.2021 13.07

Jos ei olisi ollut koronaepidemiaa ja markkinoita järjestettäisiin entiseen tapaan, olisi viime vuonnakin verstaalla syntynyt myyntiin ehkä 2 000 lelua. Keväällä 2020 tuli kuitenkin pysähdys. Jopa parikymmentä markkinatapahtumaa Turun suunnalla peruttiin koronan takia. Erityisen pahasti korona puraisi Tuffan Puulelut -yritystä joulun alla, kun käsityötuotteiden sesonki Turun kauppakeskuksissa perinteisesti käy normaaleina aikoina kuumimmillaan. – Vuonna 2019 ennen koronaa puulelujen kysyntä suorastaan räjähti, kun muovista riitti niin paljon negatiivista uutisoitavaa, Tuffa juttelee. Viime syksynä markkinoita peruttiin jälleen. Niitä Tuffalla oli syksyllä kova ikävä. – Parhaiten kauppa käy, kun seisoo itse myymässä, hän sanoo. Vielä marraskuun alussa Tuffa kuitenkin elätteli toivoa pääsystä joulun alla Hansaan, Turun suurimpaan kauppakeskukseen. Siellä kuulemma kauppa käy aina hyvin. – Tykkään lähteä markkinoille ja tavata ihmisiä. Viime kesänä, kun korona hellitti, ihmiset suorastaan heräsivät taas eloon. He suorastaan innostuivat samalla ostamaan puuleluja. Täällä saaristossakin järjestettiin kesällä muutamat markkinat, ja meininki oli tosi positiivista. Puu on tullut takaisin, Tuffa iloitsee. Ihan heti hän ei markkinatouhuun lämmennyt. – Täällä Paraisilla järjestetään joka toinen kesä Boundbirsen-tapahtuma, suomeksi se tarkoittaa maalaispirssiä. Yleisölle on tarjolla kaikenlaista maatalousnähtävää, eläimistä laitteisiin. Kun kaverini ehdotti töitteni myymistä siellä, olin ensin ehdoton, että en koskaan lähde mihinkään markkinoille myymään yhtään mitään. Kun sitten menin, niin sain kipinän. Siellä oli todella kivaa, kun ihmiset tulivat juttelemaan. Ja hyvä palaute lämmittää aina mieltä. Intoa riittää. – Verstaassa vierähtää helposti kymmenen tuntia seitsemänä päivänä viikossa, Tuffa tuumaa. Hän tekee itse kaikki työvaiheet. Meidän Suomi 056-061_MS_2-2021_Tuffa.indd 59 59 26.1.2021 13.07

[ Tekijä ] ”FÖRI” MYI KUIN HÄKÄ. Eniten Tuffan mieltä lämmittää, että digiajan lapset ovat kiinnostuneet puuleluista. – Ne kyselevät markkinoilla hirveän paljon. Miten niitä tehdään ja teenkö kaikki leluni ihan itse? Mahdetaanko tämän päivän koulussa enää edes tehdä puukäsitöitä! Valikoima on todella laaja. Tuffa tekee lelujen lisäksi puusta muitakin esineitä, esimerkiksi puunkantotelineitä ja kuvakehyksiä. Lelut ovat kuitenkin ydinbisnestä. Niitäkin hän sahaa, hioo, maalaa ja kokoaa myös aikuisille. Verstaassa syntyy puisia pienoismalleja helikoptereista, lentokoneista, rahtiveneistä, junista, raitiovaunuista, konttilaivoista, kaivinkoneista ja leikkuupuimurista. – 7–8 vuotta sitten joku tuli Turun Kauppakeskus Hansassa kysymään, voisinko tehdä puisen pienoismallin myös föristä, Aurajoen poikki kulkevasta lossista. Vei varmaan puoli vuotta ennen kuin sain kehiteltyä sen sellaiseksi, että sitä kehtaa myydä muillekin. Kun olin saanut kehiteltyä förin myyntikelpoiseksi, myin niitä 50 ihan hetkessä. Nytkin on 30 föriä varastossa. Jopa Kakolan funikulaarista eli Turun Kakolanmäen etelärinteeseen alkukesästä 2019 valmistuneesta rinnehissistä Tuffa teki pienoismallin. – Siitä ei tullut hittiä. Kaikkein suosituimpia on pienet autot ja elefantit, hän sanoo. Markkinoiden ohella Tuffan puuleluja tilataan ympäri Suomen paljon myös sähköpostitse. Niitä myydään vain harvoissa leluliikkeissä. Aikaavievissä käsitöissä hinta tulee aina vastaan: kun myy itse, on katekin parempi. Tuffa myöntää, että puulelujen menekki tuo mukavan lisän eläkeläisen rahapussiin. Tuffan Puulelujen takana on toiminimiyritys Torolf Cederlöf Y-tun- Omin neuvoin. Tuffa ideoi ja kehittelee lelumallinsa itse. Viimeistelyvaihe on kaikkein aikaavievin. 60 056-061_MS_2-2021_Tuffa.indd 60 26.1.2021 13.07

Torolf Cederlöf & Tuffan Puulelut nuksineen. Tuffa empiikin kertoa, onko kyse enemmän bisneksestä vai eläkeläisen harrastuksesta. – Kyllä tämä taitaa sittenkin olla enemmän harrastus, vaikka on tästä taloudellistakin hyötyä. Ainahan sitä rahaa tarvitaan. Sosiaalinen media on käsittämättömän tehokas markkinointikanava, hän kiittelee. Tuffa ei usko, että hänen puulelufirmastaan olisi elinkeinoksi jälkipolville. Vannomatta kuitenkin paras. Tommypoika tekee isänsä tavoin harrastuksekseen puusta omia veneitä, linja-autoja ja kaivinkoneita. – Hänellä on kuitenkin harrastusta häiritsevä päivätyö, Tuffa toppuuttelee. Eläkeläinen Torolf ”Tuffa” Cederlöf valmistaa Paraisilla verstaassaan vuosittain 1 000–2 000 puulelua myyntiin. • Verstaan taustalla on Tuffan toiminimiyritys Cederlöf Torolf. • Tuffa oli aiemmin kuljetusyrittäjä. • Tuffan puulelut ovat Avainlipputuotteita. Merkki kertoo, että tuote on valmistettu tai palvelu on tuotettu Suomessa ja työllistää Suomessa. • Tuffan puuleluja on tilattu Ruotsiinkin, muun muassa autokoulun opetusvälineeksi. KYSYNTÄÄ RUOTSISSAKIN. Kauppa kävisi epäilemättä vilkkaasti verkkokaupassakin, mutta sellaista Tuffa ei stressiä välttääkseen ole perustanut. – Mieluummin teen tuotteen omaa tahtiani ensin valmiiksi ja pistän sen vasta sitten myyntiin. Tosin pitkää päivää Tuffa painaa verstaassa ilman verkkokauppaakin. – Vuosi sitten podin puoli päivää flunssan tapaista poissa verstaalta ja se oli ihan tarpeeksi. Jos en ole markkinoilla, niin verstaassa vierähtää helposti kymmenen tuntia seitsemänä päivänä viikossa. Eniten aikaa vievät hiominen ja maalaaminen. Mutta en jaksaisi katsoa kotona sohvalla telkkariakaan. Sanoin kerran markkinoillakin jollekin, että verstaasta ei puutu kuin telkkariantenni ja sänky, Tuffa vitsailee. Turkua kauemmas Tuffa ei kuitenkaan enää kovin mielelllään lähde. Kun hän ennen ajoi Mersu-kuorma-autolla pullaa Turkuun, mahtuvat nyt puulelut pieneen Toyota Verso -tila-autoon. – Kesällä oltiin Hangossa. Se oli muuten ihan jees, mutta jo pikkuisen liian pitkän matkan päässä. Tuffan puuleluista on tullut pienimuotoinen vientibisneskin. Puinen rekka-auto tilattiin Ruotsiin saakka autokoulun opetusvälineeksi. – Yhteydenotto tuli sähköpostissa. Varmaan tilaaja keksi auton kotisivuiltani tai Facebookista. Ei mennyt aikaakaan, kun Ruotsista tuli toinenkin tilaus. – Minulta tilattiin Malmöön samanlainen vihreän linja-auton pienoismalli kuin Malmön kaupunkiliikenteen bussit. Tilaaja oli etsinyt sopivaa pienoismallia monesta paikasta ja kirjoitti sitten lopulta minulle, Tuffa kertoo. TUNTUU HYVÄLTÄ KÄDESSÄ. Yritykset ovat tilanneet Tuffan kuormaautoja koti-Suomessakin. Niitä on mennyt muun muassa vakuutusyhtiöiden paikalliskonttoreille Paraisille ja Tammisaareen. Puutavara verstaalle tulee pääasiassa lähialueelta Paraisilta, vain joissakin leluissa saattaa olla jonkin verran ulkomailta tilattua jalopuuta. Lelut Tuffa tekee pääasiassa helposti työstettävästä koivusta. Jonkin verran kuluu myös mäntyä ja tammea. – Pitkään ostin leikkiautojen puiset pyörätkin Suomesta. Kun niitä valmistanut kaveri lopetti, niin oli pakko tilata Ruotsista. Bisneksen vakavasti otettavuudesta ja kotimaisuusasteesta kertoo paljon sekin, että Tuffan puuleluille myönnettiin jo vuosia sitten Avainlippu-tunnus. Aivan äskettäin Suomalaisen Työn Liiton Avainlippu-merkin toimikunta uusi Tuffan Avainlippu-merkin taas kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Puisten lelujen renesanssiin Tuffa löytää useita syitä. Suosituin on tietysti se, että ne henkivät suloista nostalgiaa. Varsinkin suurille ikäluokille ne ovat matka lapsuuden jouluihin ja syntymäpäiviin. – Paljon olen kuitenkin kuullut sellaistakin, että puulelu tuntuu hyvältä kädessä, Tuffa sanoo. ✘ Tarkkaa puuhaa. Puiset pienet elefantit ovat Tuffan hittileluja. Ne ovat myös kaikkein työläimpiä valmistaa: mutkien maalaaminen pienellä pensselillä vaatii aikaa. Meidän Suomi 056-061_MS_2-2021_Tuffa.indd 61 61 26.1.2021 13.07

Tekemistä jokaiselle päivälle Koonneet MIA WECKSTRÖM ja TAPIO RUSANEN Kevät keikkuen tulevi – on aika nauttia valosta ja valmistautua kevään juhliin. 1.4. “Pyhä ehtoollinen” on Leonardo da Vincin seinämaalaus. Se kuvaa luultavasti kiirastorstaina nautittua Jeesuksen ja opetuslasten pääsiäisateriaa, johon Jeesus oli varannut seurueelle leipää ja viiniä. 19.4. Pyöräily on erinomaista terveys- ja kuntoliikuntaa. Se pitää yllä ja kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskykyä sekä alaraajojen lihaskuntoa ja nivelten liikkuvuutta. Pyöräily haastaa myös tasapainoa ja koordinaatiota. 21.4. Smoothien saa luotua simppeleistäkin aineksista. Tästä tulee mustikkapiirakkamainen maku suuhun. Jos juoman antaa odottaa kylmässä jonkin aikaa ennen tarjoamista, tulee rakenteesta paksumpi. MUSTIKKASMOOTHIE 5 dl kaurajuomaa 2 dl (100 g) pakastemustikoita 1 (50–60 g) ruisleipänen 1,5 rkl ruokokidesokeria 1 mm kardemummaa Lähde: Valio 62 060-063_MS_2-2021_Tekemista.indd 62 26.1.2021 10.36

To 1.4. Pe 2.4. La 3.4. HANKI kaikki HILJENNY pääsiäisen TUTUSTU pääsiäisen VALMISTA tarvittava pääsiäiseksi. viettoon. vieton perinteisiin. pääsiäispäivän lounas itsellesi tai läheisillesi. Ke 7.4. To 8.4. Pe 9.4. LISTAA Mikael Agricolan päivänä suomen kielen kauneimpia sanoja. Ma 5.4. Ti 6.4. SYÖ loput pääsiäisherkut. LISÄÄ päivittäistä OPETTELE TUTUSTU lähialueesi liikuntaa. Kävely on yksi parhaista liikuntamuodoista. valmistamaan uusi kasvisruoka maailman terveyspäivänä. retkipaikkoihin. Su 4.4. La 10.4. Su 11.4. Ma 12.4. Ti 13.4. ALOITA kevätsiivous vaatekaapeista. Siirrä paksuimmat vaatteet odottamaan syksyä. RAUHOITU äänikirjan VAIHDA KUTSU ystäväsi parissa. huonekasvien mullat. tai perheesi koolle pelaamaan lautapelejä lautapelipäivänä. Ke 14.4. To 15.4. Pe 16.4. La 17.4. LÄHDE lasten kanssa SIIVOA kuiva- VARAA konserttiliput. HUOLLA parveke- metsäretkelle. ainekaappi ja maustehylly. Keikkojakin löytyy koronasta huolimatta. tai terassikalusteet. Su 18.4. Ma 19.4. Ti 20.4. Ke 21.4. LUE jotain kiinnostavaa tietokirjaa. ETSI pyöräilykypärä MAISTELE eri ja hyppää satulaan Bicycle Day -polkupyöräpäivänä. teelaatuja. KOKEILE valmistaa virkistävä smoothie pakastemarjoista ja hedelmistä. To 22.4. Pe 23.4. La 24.4. Su 25.4. LÄHDE ulos KIRJOITA ajatuksiasi ALOITA tuunaamaan VIETÄ ruudutonta tutkimaan kevään merkkejä. paperille. vanhaa huonekalua. päivää. Älä avaa tietokonetta tai televisiota. Ma 26.4. Ti 27.4. Ke 28.4. To 29.4. Pe 30.4. TUTKI sukusi histo- TEE lahjoitus veteraanijärjestölle kansallisena veteraanipäivänä. ALOITA HANKI simaa, ILOITSE keväästä. vappuvalmistelut ja suunnittele vapun agenda. tippaleipiä ja munkkeja vapuksi. Tänään on vappuaatto. riaa. Lisätietoa vaikkapa www. sukuhistoria.fi. Meidän Suomi 060-063_MS_2-2021_Tekemista.indd 63 63 26.1.2021 10.36

1.5. ”Sinun on itse hoidettava oma kasvamisesi, oli isoisäsi kuinka pitkä tahansa.” Osattiin sitä vappua juhlia piknikhengessä aiemminkin, kuten kuvan iloiset perhekunnat, jotka jalkautuivat Helsingin Etelärantaan vappuna 1959. 10.5. YLE / MONA SALMINEN Trukkilavastakin saa taiteiltua mallikkaan yrttilaatikon todella helposti. Suurimman osan ajasta vie sen maalaus, jos ei perinteisestä puunvärisestä niin tykkää. Laatikoiden sisälle voi nitoa jätesäkistä muovia pitämään mullat sekä kasteluveden sisällään. Ja jotta lava pysyy pystyssä, voi vaikka ruuvata molemmille sivuille rimat tueksi. ENSIMMAINENTALO.BLOGSPOT.COM irlantilainen sanonta KAJANTIE ARVO / HELSINKIKUVIA.FI Tekemistä jokaiselle päivälle ” Suomea edustaa mahdollisesti tämän vuoden Euroviisuissa Aksel. 22.5. Eurovision laulukilpailu, Song Contest 2021, tullaan järjestämään – tavalla tai toisella, paikan päällä tai verkossa. Eurovision laulukilpailu peruttiin vuonna 2020 ja sen piti olla järjestyksessään jo 65. kilpailu. Tänä vuonna kilpailu käydään Hollannin Rotterdamissa. 64 060-063_MS_2-2021_Tekemista.indd 64 26.1.2021 10.36

La 1.5. Su 2.5. Ma 3.5. Ti 4.5. PAKKAA eväät ja lähde vappupiknikille. PELAA korttipelejä. TEE polkupyörän ALOITA säästäminen. Ke 5.5. To 6.5. Pe 7.5. SOITA ystävälle PESE kylpyhuone lat- videopuhelu. tiasta kattoon. Ma 10.5. keväthuolto. La 8.5. Su 9.5. SUUNNITTELE JÄRJESTÄ tekemistä kesälomalle. pihatalkoot. MUISTA äitiä äitienpäivänä vaikkapa kakulla. Ti 11.5. Ke 12.5. To 13.5. RAKENNA tai hanki yrttilaatikko pihalle tai parvekkeelle. SEURAA lintujen ja oravien kevätpuuhia. TUTUSTU kesän VIETÄ helatorstai yhdessä ulkoillen. Pe 14.5. La 15.5. Su 16.5. Ma 17.5. MAALAA vesiväreillä. ALOITA grillikausi. MUISTA sodissa LUE vanhoja aikakauslehtiä. muotiin. kaatuneita ja liputa kaatuneiden muistopäivänä. Ti 18.5. Ke 19.5. To 20.5. Pe 21.5. La 22.5. TEE RETKI museoon OSTA kukkakimppu kansainvälisenä museopäivänä. kotia piristämään. TEE työlista hoidettavista asioista. Su 23.5. Ma 24.5. Ti 25.5. LEPÄÄ ja vietä päivä tekemättä mitään. PURA työlistaa ja yliviivaa tehdyt työt. VIE lasi- ja muoviastiat niille varattuihin roskapönttöihin. Pe 28.5. La 29.5. Su 30.5. Ma 31.5. ETSI itsellesi sopiva LEIVO piirakka tulevan kesän kunniaksi. Kokeile uutta reseptiä. JÄRJESTÄ kodin pikkutavarat omille paikoilleen. TEE pakastimeen liikuntalaji. Aloita. SUORITA EUROVISION sohvajumppa television katselun aikana. laulukilpailu pidetään Hollannin Rotterdamissa. Ke 26.5. To 27.5. ESIVALMISTELE ULKOILE, vaikka sää huomisen ruoat. olisi huonompikin. tilaa tulevan kesän sadolle. Meidän Suomi 060-063_MS_2-2021_Tekemista.indd 65 65 26.1.2021 10.36

[ Koti ja perhe ] Isovanhemmuus voi satuttaa Isovanhemmuus on useimmille iloinen asia. Mutta joskus se on uuvuttavaa tai muuten rankkaa, jo ehkä siksikin, että isovanhempien ja vanhempien suhteet voivat tulehtua. ”O Teksti Vesa Toikka ja Tapio Rusanen lin kyllä valmentautunut hiukan anoppiuteen ja isoäitiyteen ennen rooleihin ryhtymistä, mutta hommat eivät ole olleet helppoja. Poikani sanoi, että jos annat neuvoja miniällesi, sulla ei ole kohta poikaakaan.” Väestöliitto on tuottanut parisuhde- ja seksuaaliterapeutti Minna Oulasmaan tuoreen Suukkoja ja säröjä sukupolvisuhteissa -kirjan. Se on kirjoitettu osana Sukupolvien sopu -toimintoa, jonka tavoitteena on isovanhempien ja vanhempien välisen sovun rakentaminen neuvonnan, mediatyön ja vertaistuen keinoin. – Monet tulevat isovanhemmiksi entistä vanhempina, mutta silti varsin hyväkuntoisina. Isovanhemmalla ja lapsenlapsella on usein mahdollisuus lukuisiin yhteisiin vuosiin, Minna Oulasmaa kertoo. Hän työskentelee Väestöliitossa vastuuasiantuntijana Sukupolvien sopu -toiminnossa. 66 ” Monella on ongelmia aikuistuneiden lastensa kanssa, eikä isovanhempi pääse solmimaan suhdetta uusiin sukupolviin. 066-068_MS_2-2021_Isovanhemmuus.indd 66 Isovanhemmuus muuttaa suhdetta omaan aikuiseen lapseen. Oulasmaan mukaan sitäkin suhdetta on hyvä tutkia. – Miten suhtaudun oman lapseni tapaan toimia vanhempana? Tunnenko kiusausta neuvoa liikaa ja pystynkö kunnioittamaan hänen vanhemmuuttaan ja hyväksymään hänen tapansa kasvattaa? Vai joudunko lapsenlapseni kasvun ja kehityksen turvaamiseksi jopa puuttumaan hänen perhe-elämäänsä? Oulasmaa kysyy. – Monella isovanhemmalla on ongelmia aikuistuneiden lastensa kanssa. Sukupolvisuhteet voivat olla kuin nuorallatanssia, jännitteisiä ja epävarmuuteen kylvettyjä. Nuora saattaa myös katketa, eikä isovanhempi pääse solmimaan toivomansa kaltaista suhdetta uusiin sukupolviin. – Siihen, että eri sukupolvet pystyvät toimimaan yhdessä, tarvitaan joskus vuosien itkua, viiltävää kipua, anteeksipyytämistä ja -antamista ja menneisyyden tunnekuormista vapautumista. Oulasmaan mukaan on hyvä uskaltaa läpikäydä syvätkin vaikeudet, sillä se on joskus ainoa vaihtoehto löytää tasapainoinen, kaikkia osapuolia kunnioittava ja ravitseva sukupolvisuhde. TOSIELÄMÄN TILANTEITA. Oulasmaan kirjan teksti pohjautuu muun muassa Väestöliiton vanhemmuusja isovanhemmuustyön kokemuksiin, kirjallisuuteen ja aiheesta tehtyihin tutkimuksiin. Kirjassa ääneen pääsevät isovanhemmat, aikuiset tyttäret ja pojat, miniät ja vävyt. Elämänmakuisten tarinoiden myötä lukija voi peilata omaa rooliaan ja menneen tapahtumia sukupolviketjussaan kuin myös miettiä tulevaa. 26.1.2021 12.38

Lapsen ehdoilla. Isovanhemman on hyvä säilyttää avoin ja uteliaan virkeä mieli lapsenlapsen kanssa. Meidän Suomi 066-068_MS_2-2021_Isovanhemmuus.indd 67 67 26.1.2021 12.38

[ Koti ja perhe ] Asiantuntija. Parisuhde- ja seksuaaliterapeutti Minna Oulasmaa on vastuuasiantuntijana Väestöliiton Sukupolvien sopu -toiminnossa. ”Alkuaikoina anoppi meinasi tulla meille siivoamaan, mutta kielsin, eikä sitä ole sittemmin onneksi tapahtunut. Nyt anopilla on reuma, hän pärjää vielä hyvin, mutta olemme valmiina auttamaan kaikessa, missä tarvitaan, tietenkin. Aina kun teemme enemmän ruokaa, kutsumme hänet meille vierailulle. On helpottavaa tietää, ettei hän viihdy pitkään.” Kirja rohkaisee ottamaan esille vaiettuja ja hiertäviä asioita ja auttaa tervehdyttämään lähisuhteita. Lupa etsiä rauhaa ja anteeksiantoa voi olla myös alku omien asenteiden tarkasteluun ja muutokseen. Parhaimmillaan isovanhemmuus tarjoaa rikkaan ja värikylläisen elämänvaiheen sukupolvien ketjussa. Kirjaa on paitsi kirjastoissa myös Väestöliiton verkkosivuilla luettavana. Kirjaa ei voi ostaa. ✘ Lainaukset on Suukkoja ja säröjä sukupolvisuhteissa -kirjasta. Keskustelu auttaa SUKUPOLVIEN SOPU -toiminto tarjoaa keskusteluapua ryhmissä tai yksittäin kipeistä kokemuksista. – Isovanhemmat ovat ottaneet meihin yhteyttä sen vuoksi, että heillä on liikaa hoitovastuuta, he uupuvat. Toisessa ääripäässä ovat ne, jotka eivät saa ollenkaan tavata lapsenlapsiaan, parisuhdeja seksuaaliterapeutti Minna Oulasmaa kertoo. Isovanhempia on Suomessa yli miljoona. Heistä 80 prosenttia osallistuu lastenlastensa elämään, Minna Oulasmaa kertoo. – Isovanhemman korkea ikä, sairaus tai pitkä etäisyys voi estää osallistumista. Mutta on myös tulehtuneita ihmissuhteita, jotka estävät lapsenlapsen elämään osallistumisen, vaikka asuttaisiin lähekkäin. ÄIDINÄITI YLEENSÄ läheisin. Oulasmaa kertoo, että tutkimuksissa on huomattu, että äidinäiti on yleensä kaikkein läheisin. Isänäiti jää helposti etäisemmäksi. – Kannustan aina lapsiperheitä pitämään yhteyttä myös isän sukuun, jotta ei tulisi kilpailutilannetta, hän toteaa. Isovanhemmat voivat kilpailla keskenään asemastaan. – On kuitenkin luontaista, että jos henkilöllä on useampia aikuisia lapsia, niin johonkin heistä on läheisempi suhde. Helposti tämän lapsen lapset ovat läheisempiä. Silloin sisarkateudet voivat aktivoitua. ERO MUUTTAA tilanteen. – Ero voi muuttaa isovanhemmuuden hetkessä. Varsinkin jos ero on riitaisa ja isovanhemmat ottavat vahvasti puolensa, Oulasmaa kuvailee. Kriisin keskellä ei aina pystytä pitämään lapsen etua keskiössä. – On lapsen etu, mitä enemmän hänen elämässään on turvallisia ja hänestä kiinnostuneita, jaksavia aikuisia. Moni tulee isovanhemmaksi entistä vanhempana, mutta silti varsin hyväkuntoisena. Isovanhemmalla ja lapsenlapsella onkin usein mahdollisuus lukuisiin yhteisiin vuosiin. Isovanhemman on hyvä säilyttää avoin ja uteliaan virkeä mieli lapsenlapsen kanssa. TOIVEISTA PUHUTTAVA. Minna Oulas- maa neuvoo puhumaan toiveista ja tarpeista jo ensimmäisen lapsen odotusaikana. – Vanhemmuus ja isovanhemmuus ovat niin herkkiä alueita, että helposti kuullaan varsin neutraalitkin kommentit arvosteluna, hän muistuttaa. Haastavimpia ovat anopin ja miniän suhde sekä äidin ja tyttären suhde. – Kun meistä tulee isovanhempia, täytyy opetella täysin uudet roolit. Asiat eivät usein ole vaikeita, mutta kun niitä kasaantuu eikä niistä puhuta, tilanne voi kehittyä hankalammaksi. HYVÄÄ TARKOITETAAN. Isovanhemmat sanovat tarkoittaneensa vain hyvää, mutta miniä kokee tilanteen toisin. Kiistoissa on monta osapuolta. Kaikkien osallisten ääni pitäisi saada kuuluviin. – Yritän saada ymmärrystä kaikkien osallisten välille. Moni näkee vain oman näkökulmansa. Kun toiset kertovat ihania tarinoita omista lapsenlapsistaan, voi tuntua häpeälliseltä, jos ollaan riidoissa omien lasten kanssa. – Luulen, että nämä ovat vaikeimpia asioita isoäideille, Oulasmaa arvioi. Väestöliiton neuvontapuhelin palvelee torstaisin klo 12–13 numerossa 040 480 2100. Korona-aikana keskustelukäynnit on korvattu etäyhteyksillä. 68 066-068_MS_2-2021_Isovanhemmuus.indd 68 26.1.2021 12.38

Kotona& vapaalla Ryhmäpaineella suuri vaikutus. Sosiaalinen paine esimerkiksi työpaikalla tai lähipiirissä kannustaa lajittelemaan. LUE ISTA KOMPOSTOINN SIVULTA 70 ALKAEN! Biojätteiden lajittelussa parannettavaa BANAANINKUORET JA kahvinporot sekajätteeseen – kuka sitä huomaa! Näin ajattelee moni suomalainen. Ympäristöministeriö raportoi, että biojätteestä päätyy sekajätteeksi peräti 60 prosenttia ja biojätettä on sekajätteestä noin kolmasosa, vaikka erilliskeräys olisi järjestetty kiinteistössä. Moni uskoo biojätteen maatuvan sekajätteen joukossa, eikä biojätteen lajittelua pidetä yhtä tärkeänä kuin muiden kodin jätteiden. Lajitteluastioiden puute tai epäkäytännöllisyys hankaloittaa lajittelun aloittamista ja lajitteluintoa. Myöskään biojätteen jatkokäyttömahdollisuuksia ei tunneta riittävän hyvin. Lajitellusta biojätteestä tehdään Suomessa biokaasua, lannoitevalmisteita maa- ja metsätalouden käyttöön sekä multaa viherrakentamiseen. Muun jätteen joukossa biojäte menee hukkaan, heikentää muiden materiaalien kierrätysmahdollisuuksia ja vähentää poltettavasta sekajätteestä saatavan energian määrää. Meidän Suomi 075_MS_2-2021_ äh ösi u_ o ona a a aa a.indd 69 69 26.1.2021 11.24

[ Koti ja puutarha ] T yhjennysvälin mökkiläinen voi valita itse, mutta harvimman eli kahdeksan viikon välein tehtävän tyhjennyksen edellytyksenä on biojätteiden kompostointi kiinteistöllä. Kompostoinnista on tehtävä myös ilmoitus jätehuollon järjestäjälle. Ulkohuussin sisältöäkään ei saa enää haudata pihan perälle, vaan kompostikäymäläjäte on vielä jälkikompostoitava. Mökkiolosuhteissa kompostointi on helppoa, sillä kevyempikin kompostori riittää, jos mökillä ei olla talvisaikaan säännöllisesti. Kompostoiminen edellyttää myös jonkin verran vaivannäköä, ja valmiille mullalle on oltava käyttöä. Lämpöeristetyssä kompostissa biojätteet muuttuvat mullaksi myös talvella, joskin kovimmilla pakkasilla massaa voi joutua sulattamaan esimerkiksi kuumavesikanisterin avulla. Sinällään kompostin jäätyminen ei haittaa, sillä ilmojen lämmettyä prosessi käynnistyy uudelleen, mutta jäinen komposti ei tiivisty ja astia saattaa käydä ahtaaksi, jos biojätettä syntyy paljon. TUNKIO EI OLE KOMPOSTI. Hyvin toimiva komposti on erittäin kaukana takavuosien tunkiosta, jossa ruoantähteet lähinnä mätänivät, elleivät sitten joutuneet eläinten syötäviksi. Puutarhajä- ” Komposti tiivistyy muhiessaan. tettä voi edelleenkin kompostoida avokompostissa, sillä se ei eläimiä kiinnosta. Ongelmana on oikeastaan liiallinen tiivistyminen ja typen puute. Jos tontilla on lähinnä havupuita, puutarhakomposti jää helposti liian kuivaksi ilman kastelemista. Kuivaan kompostiin tulee usein muurahaisia, mutta niistä ei varsinaisesti ole haittaa kompostille. HAPEN AVULLA HAJUTONTA. Kompostoituminen eroaa mätänemisestä siinä, että se on hapen avulla tapahtuvaa lahoamista, kun taas mätäneminen tapahtuu hapettomasti. Eron huomaavat myös naapurit, sillä toimiva komposti ei haise. Kompostoitumista voi edistää pöyhimällä ja Jätemaksut kuriin kompostoimalla Jätelain uudistuksessa vuoden 2020 alussa vapaa-ajan asunnot velvoitettiin liittymään kunnalliseen jätehuoltoon ainakin sekajätteen osalta. Vakituisen asunnon roskikseen ei jätteitä saa enää viedä, vaikka niiden määrä olisi vähäinenkin. Teksti ja kuvat Jari F. Lampén 70 076-079_MS_2-2021_Kompostointi.indd 70 26.1.2021 12.41

kääntelemällä massaa aika ajoin. Kompostiin on tärkeää lisätä kuiviketta joka kerta, kun sinne pannaan biojätteitä. Liian märässä lahoaminen muuttuu hapettomaksi, ja komposti alkaa haista. Sopivaa kuiviketta ovat esimerkiksi turpeen ja kutterinpurun sekoitus, kuivat lehdet ja haketettu oksasilppu. Sahanpuru on pääsääntöisesti liian hienojakoista seosaineeksi, mutta pieniä määriä moottorisahanpurua voi turpeeseen sekoittaa. Puutarhatuotteiden valmistajat tekevät myös valmista komposti- ja huussikuiviketta, jota myydään puutarha- ja rautakaupoissa. KOMPOSTI KÄY KUUMANA. Kun komposti pöhisee täydellä teholla, kuumimmissa kohdissa voi olla jopa 70 astetta lämmintä. Se on tarpeeksi muun muassa kärpäsentoukkien tuhoamiseksi, ja rikkaruohojen siemenetkin talttuvat. Kompostissa on erilämpöisiä alueita, minkä vuok- si siellä voi elää myös lieroja. Ne hajottavat biojätettä omalta osaltaan, mutta ne eivät siedä kuumimpia kohtia, ja siksi ne pysyttelevät kompostin reunamilla. Jos komposti on liian kuiva, sinne saattaa tulla muurahaisia. Useimmiten ongelma on kuitenkin päinvastainen. Kuivaa kompostia voi kastella vaikkapa kastelukannulla. Sopiva kosteus on sellainen, että kun kompostimassaa puristaa kourassaan, siitä tirisee pari pisaraa nestettä. Kumikäsineitä voi toki käyttää, jos kompostimassaan koskeminen paljain käsin ällöttää. Komposti tiivistyy muhiessaan, mutta jossakin vaiheessa kompostori alkaa olla niin täynnä, ettei sinne mahdu enempää. Silloin kompostori jätetään kypsymään ja päivittäiseen käyttöön otetaan toinen kompostori. Kypsymisajan aikana kompostia voidaan kääntää muutaman kerran, jotta kaikki osat kypsyvät tasaisesti. Kun kompostimassa alkaa olla tasaisen mustaa eikä siitä enää erotu alkuperäisiä raaka-aineita, voi kompostin tyhjentää. Kasvualusta. Puutarhajätettä voi edelleen kompostoida avokompostissa. Ylivuotista kompostia voi myös käyttää kasvualustana, esimerkiksi kurpitsa viihtyy vahvassa mullassa. Meidän Suomi 076-079_MS_2-2021_Kompostointi.indd 71 71 26.1.2021 12.41

[ Koti ja puutarha ] JÄLKIKOMPOSTOINTI TARPEEN. Tuore komposti on voimakasta lannoitetta, jota on annosteltava varovaisesti. Esimerkiksi pensaiden juurille sitä voi levittää, mutta kasvimaalle massaa on jälkikompostoitava vielä vuoden päivät. Jälkikompostointiin sopivat esimerkiksi suursäkit tai rautakaupan kompostikehikot, mutta niissä massa on syytä peittää vaikkapa vanhalla matolla, jotta lentävät rikkaruohon siemenet eivät pääse leviämään multaan. Valmista kompostia voi sekoittaa vaikkapa puutarhakompostin joukkoon, jolloin se tuo siihen tarvittavaa typpeä. Joukossa voi olla vielä kompostoitumattomia kappaleita, kuten avokadon kuoria ja siemeniä, luita tai kananmunankuoria. Ne hajoavat pehmeitä kasviksia hitaammin, mutta ne voi kerätä kokoon ja heittää käytössä olevaan kompostoriin. PILKKOMINEN NOPEUTTAA. Kompostoituminen tapahtuu sitä nopeammin, mitä pienemmiksi jätteet on pilkottu. Kokonaisen kaalinpään hajoaminen vie kuukausia, mutta tulitikkuaskin kokoisiksi paloiksi pilkottuna kaalinpää hajoaa muutamassa viikossa. Kompostiin ei kannata panna mitä tahansa eloperäistä, sillä suuret liha- tai kalamäärät saattavat houkutella eläimiä ja varsinkin pinnalle jätettynä aiheuttaa hajuhaittoja. Kompostin tulee olla riittävän tukeva, jotta eläimet eivät pääse sisään. Hiiret ja rotat mahtuvat pienistäkin rei’istä, ja komposti muuttuu niiden buffetpöydäksi. Jatkuvatoimisissa kompostoreissa, kuten Biolanin lämpökompostorissa, tyhjentäminen tapahtuu sen alaosassa olevasta luukusta. Keskiosassa on ilmakanava, joka hidastaa massan putoamista alas. Niissä kompostoituminen tapahtuu nopeammin, jopa muutamassa kuukaudessa. Lämpökompostorin kyljessä on yleensä lämpömittari, josta prosessin tehokkuutta voi seurata. Lämpötilan lasku on massan ulkonäön muuttumisen ohella merkki siitä, että komposti on kypsynyt ja valmis tyhjennettäväksi. Jos lämpökompostorin toiminta pysähtyy ja tila kompostorissa alkaa loppua, voidaan kompostimassaan tuoda ravinteita ja ulkopuolista energiaa. Kompostiheräte sisältää kompostin mikrobeille tärkeitä ravinteita. ✘ Vuorotellen. Kahdella mökkikompostorilla pärjää hyvin: kun toinen täyttyy, se jätetään tekeytymään ja ruvetaan täyttämään toista. Lisää poltettavaa. Lämpökompostoriin lisätään säännöllisesti uutta jätettä. Talvella jätettä kannattaa viedä kompostoriin 3–4 kertaa viikossa. Mitä enemmän uutta hajotettavaa jätettä pieneliöillä on, sitä korkeampana lämpötila säilyy. 72 076-079_MS_2-2021_Kompostointi.indd 72 26.1.2021 12.41

Bokashissa ei käytetä kuiviketta tavallisen kompostorin tapaan, vaan jätteiden lisäämisen jälkeen päälle ripotellaan EM-rouhetta. Japanilaiset keksivät kompostin uudelleen BOKASHI ON kompostin japanilainen versio, jossa ruoantähteet maatuvat maitohappokäymisen avulla erittäin nopeasti hapettomassa tilassa. Ilmatiiviit bokashiämpärit on tarkoitettu käytettäväksi sisätiloissa, ja niissä on alaosassa hana, josta suotoneste valutetaan pois säännöllisesti vähintään pari kertaa viikossa. Sain tätä juttua varten Biolanilta bokashi-aloituspakkauksen testattavaksi. Kesäaikaan olemme olleet kotona epäsäännöllisesti, joten ämpäri on täyttynyt hitaasti. Bokashissa ei käytetä kuiviketta tavallisen kompostorin tapaan, vaan jätteiden lisäämisen jälkeen päälle ripotellaan EM-rouhetta. EM tulee sanoista effective micro-organisms, ja se on valmistettu vehnänleseistä, vedestä, sokerimelassista ja maitohappobakteereista sekä hiivasta. Uudessa ämpärissä nesteen muodostuminen vie aikaa, mutta reilun viikon kuluttua pääsen heruttamaan ensimmäiset lusikalliset. Neljän viikon jälkeen 3/4 ämpäristä on täynnä, mutta nestettä tulee jo muutama lusikallinen kerrallaan. Bokashineste on oikeaa superlannoitetta, jota ei kannata sellaisenaan kaataa kukkaruukkuun, ellei halua päästä viherkasvistaan eroon. Sen sijaan runsaasti laimennettuna se antaa potkua kasvukauteen. Sopiva laimennussuhde on jopa 1/200 eli kymmenen litran kastelukannuun puoli desiä bokashinestettä. Bokashiämpäriin pantavan ruoan tulee olla vieläkin hienojakoisempaa kuin tavalliseen kompostoriin, esimerkiksi kokonainen banaaninkuori ei ehdi prosessin aikana hajota. Yksinkertaisinta on pilkkoa biojätteet saksilla heti, kun niitä tulee ja ne ovat vielä puhtaita. Hapetonta maitohappokäymistä edistetään keräämällä biojätteet toiseen astiaan, josta ne siirretään kerran päivässä bokashiämpäriin. Ämpärissä on välikansi, jonka avulla massa painetaan tiiviiksi, ja salvalla lukittava kansi, joka pitää astian ilmatiiviinä. Bokashiämpäri täyttyy noin viikossa tai kahdessa kotitalouden koosta ja ruoanlaittoaktiivisuudesta riippuen. Täyttymisen jälkeen se jätetään 3–4 viikoksi huoneenlämpöön jälkikypsymään, joten kotikäytössä on hyvä olla vähintään kaksi ämpäriä vuorotellen käytössä. JATKOKÄSITTELY MULTATEHTAASSA. Bokashi ei ole suoraan ämpäristä otettuna vielä valmista multaa, vaan se tapahtuu niin sanotussa multatehtaassa, jossa bokashin mikrobit yhdistyvät mullan mikrobien kanssa. Multatehdas voi olla lavakaulus, iso saavi tai jopa pelto tai kukkapenkki. Tuoretta säkkimultaa tai turvetta ei sen sijaan voi käyttää, sillä siinä ei ole tarpeeksi mikrobeja. Jos multatehdas tehdään saaviin, pohjalle kaadetaan ensin köyhää, vähäravinteista multaa, kuten vanhaa kukka- tai peltomultaa. Sitten päälle kaadetaan huolellisesti mullan kanssa sekoitettu bokashi ja päälle vielä 10 senttiä multaa. Multatehdas on suojattava eläimiltä, olipa se sitten saavissa tai kukkapenkissä, verkolla ja levyllä tai hautaamalla 20–30 sentin syvyyteen. Multatehtaassa valmista multaa pitäisi syntyä muutamassa viikossa. Talviaikaan multatehtaan täytyy olla sisätiloissa, sillä mikrobitoiminta lakkaa, kun lämpötila laskee alle kuuden asteen. Tosin silloinkin bokashin voi tyhjentää tavalliseen kompostoriin tai biojäteastiaan. Meidän perheen bokashiaines on siirretty jälkikypsytykseen vanhan kukkamullan alle, mutta se on multatehtaassa syvällä hangen alla. Lisätietoja: lhj.fi/kotitaloudet/neuvonta/kompostointiopas biolan.fi/artikkelit/kompostointi-opas viidakkotohtori.fi/bokashitohtori-vastaa Meidän Suomi 076-079_MS_2-2021_Kompostointi.indd 73 73 26.1.2021 12.41

[ Pöytä on katettu ] Keväinen parsa sopii myös leivonnaisiin 74 074-079_MS_2-2021_Parsa.indd 74 26.1.2021 11.21

Tunnetko vihreän ja valkoisen parsan erot? Osaatko elvyttää nuukahtaneet parsat? Mitkä ovat parsan makuparit? Leivo iki-ihanat parsatartaletit. Teksti Arja Elina Laine / Arjan Ruokaviestintä Oy Meidän Suomi 074-079_MS_2-2021_Parsa.indd 75 75 26.1.2021 11.21

[ Pöytä on katettu ] Nopea tehdä. Ohuille vihreille parsoille riittää muutaman minuutin kypsennys. Y  ksi kevään virkistävistä merkeistä on herkullisten parsareseptien ilmestyminen. Maalis-huhtikuussa ilmestyvät Euroopan vihreät parsat, ja sen jälkeen touko-kesäkuussa on saatavilla kotimaista parsaa. Parsa – vihreä tai valkoinen – kannattaa hyödyntää ruoan lisäksi herkullisiin ja näyttäviin leivonnaisiin. Valitse napakoita parsoja, ei siis kuivuneita ja ryppyisiä. Myös liian paksut voi unohtaa, sillä ne ovat usein puisia. Tuore parsa säilyy noin neljä vuorokautta jääkaapissa. Mikäli parsat alkavat nuukahtaa, niiden tyvestä kannattaa leikata pois muutama sentti ja nostaa leikatut parsat pystyyn kannuun pieneen määrään vettä, jolloin ne virkistyvät. VIHREÄ VAI VALKOINEN? Vihreä parsa kasvaa mullan päällä ja valkoinen puolestaan mullan alla. Keväinen valo vihertää parsan, ja samalla maku voimistuu. Valkoinen parsa on maultaan hienostuneen mietoa, mukana on aavistus pähkinäistä karvautta. Valkoisen parsan kypsyminen syötäväksi kestää noin 15 minuuttia, kun taas vihreän parsan kypsennykseen riittää 5–7 minuuttia. Vihreä parsa omaa hernemäistä aromia ja on muutenkin valkoista kaveriaan voimakkaampaa ja raikkaampaa. ” Valitse napakoita parsoja, ei siis kuivuneita ja ryppyisiä. 76 074-079_MS_2-2021_Parsa.indd 76 26.1.2021 11.21

Paljain sormin. Painele taikina laakeiden vuokien tai muffinipellin koloihin pohjille ja reunoille sormin. Parsat paikalleen. Asettele kauniit parsapalat ilman esikeittämistä leivonnaisiin. PITÄÄKÖ PARSA KUORIA? Valkoisen parsan kuori jää paksummaksi mullan alla kasvaessaan, niinpä se tulee aina kuoria. Vihreä parsa kuoritaan käyttötarkoituksen mukaan. Kun parsa paistetaan pannulla tai grillataan, parsan kuoriminen on turhaa. Parsan voi paistaa myös uunissa: öljytyn leivinpaperin päällä parsojen paahtaminen 200 asteessa kestää noin 10 minuuttia. Pinnalle kannattaa ripauttaa vähän suolaa. Myös pieni määrä pippuria tai parmesaania sopii mausteeksi. Grillissä kypsennysaika on lyhyempi. Uunissa pizzan tai piirakan päälle tulevaa parsaa ei tarvitse kuoria, mutta valmistettaessa moussea tai muita klassikkoherkkuja eritoten paksut varret kannattaa kuoria. MITEN KEITÄN PARSAN? Mikäli parsa on melko paksu ja jopa hieman puinen, ainakin silloin se kannattaa keittää suolavedessä. Puisimmat tyvet napsautetaan ensin pois ja sen jälkeen parsojen varret kuoritaan nupuista alaspäin. Keittämisessä paras on kapea ja korkea kattila, jolloin parsat voi sitoa ja laittaa pystyyn kattilaan. Herkille vihreille parsanupuille riittää hyvin viiden minuutin höyrykypsennys, kun taas paksummat varret saavat tehokkaamman kypsennyksen vedessä. Parsoja ei tule keittää liikaa, jotta ne eivät lötkisty. Ohuille vihreille parsoille riittää muutaman minuutin keittoaika, paksummille napakoille varsille voi keittoaika olla seitsemän minuuttia. Keitettyjen parsojen klassinen kaveri on hollandaisekastike. Viiniksi sopivat hyvin vivahteikkaat ja ryhdikkäät valkoviinit, esimerkiksi sauvignon blanc (sancerre) tai riesling. VINKIT MAKUPAREIKSI. Kevään tullen on ihanaa vaihtaa leivonnaisiin ja ruokiin satokauden mukaiset ainekset, kuten parsa. Kun leivot piirakoita tai pizzaa, lisää täytteeseen parsaa. Piirakoiden ja pizzojen päällä toimivat ohuet parsan varsipalat ja nuput sellaisenaan ilman esikeittämistä – käytä kaveriksi herkkujuustoja, kirsikkatomaatteja, mustapippuria sekä timjamia – ja nautinto on valmis. Vaihtoehtoisesti täytteet voi rullata lehtevien taikinaneliöiden sisään ja paistaa herkkurullat kuumassa uunissa kypsiksi. Meidän Suomi 074-079_MS_2-2021_Parsa.indd 77 77 26.1.2021 11.21

[ Pöytä on katettu ] Näin onnistut Omin voimin. Itse tehdyllä tartalettitaikinalla saat mieleiset pohjat. LEIVO TARTALETIT ETUKÄTEEN JA KORISTELE VÄHÄN ENNEN TARJOILUA Mainio keväinen alkuruoka tai juhlapöydän herkku on parsatartaletti. Taikinan voi leipoa itse tai käyttää valmista suolaista piirakkataikinaa. Tartaletit saa gluteenittomiksi, kun käyttää taikinaan vehnäjauhojen tilalla vaaleaa gluteenitonta jauhoseosta. Speltin ystävät voivat käyttää ydinspelttijauhoja. Tartaletit voi valmistaa edellisenä päivänä ja koristella juuri ennen juhlia. JUUSTOTÄYTTEELLÄ LOIHDIT GOURMET-TARTALETTIKUPIT Itse tehty tartalettitaikina TAIKINA 2½ dl vehnäjauhoja, vaaleita gluteenittomia jauhoja tai spelttijauhoja ½ tl leivinjauhetta ½ tl suolaa 75 g leivontamargariinia tai voita 1 dl kermaviiliä Mittaa jauhot, suola ja leivinjauhe kulhoon. Lisää rasva joukkoon ja nypi ainekset murumaiseksi. Sekoita lopuksi kermaviili joukkoon. Laita taikina jääkappiin jähmettymään hetkeksi, jotta taikina on helppo painella muotteihin. Parsa sopii mainiosti keväisen satokauden street food -tyyliin. Lisää grillattuja tai uunissa paahdettuja parsoja hampurilaisten ja hodarin väliin. Parsan kanssa leivonnaisiin sopivat myös salottisipuli, lämminsavulohi, kampasimpukka, pekoni, ilmakuivattu kinkku, keväiset korvasienet, parmesaani, feta- tai vuohenjuusto. Sitruuna, timjami, persilja, basilika, suola ja aavistus valkopippuria ovat toimivia maustamisvalintoja, joista jokainen löytää varmasti oman suosikkinsa. Parsaleivonnaiset ihastuttavat eritoten keväisissä juhlissa. Tuulihatut parsamoussella ovat vaativamman kokin keväinen bravuuri. Kätevä vaihtoehto on paistaa lehtevää taikinaa pieninä neliöinä uunissa. Kypsät neliöt toimivat kuten tuulihatut – ne halkaistaan ja täytetään parsamoussella tai maustetuilla tuorejuustolla ja parsapaloilla. Ohesta voit poimia uuden, superherkullisen parsatartaletin reseptin. ✘ Tartalettien pohjille tehdään herkullinen juustopohjainen täyte. Täytteeseen sopii lampaan- ja vuohenmaidosta valmistetun fetan kanssa hienosti pähkinäinen ja intensiivisen aromikas gruyère. Se on aito sveitsiläinen lehmänmaidosta valmistettu, kypsytetty ja kova juusto. Muitakin voimakkaita juustoja voi käyttää, esimerkiksi parmesaani sopii mainiosti. PARSAT KYPSYVÄT TARTALETEISSA Keväisten tartalettien herkullisin osa on vihreä parsa. Parsan varsista poistetaan kovat päät ja varret kuoritaan ohuelti. Parsat pilkotaan tartalettivuokiin mahtuviksi paloiksi. TARTALETIT KORISTELLAAN SALAATTIVUONANKAALILLA Tartalettien koristeluna on kaunista salaattivuonankaalia, jonka maku on hienostuneen pähkinämäinen. Nimestään huolimatta vuonankaali kuuluu salaattikasveihin. Sen lehdet ovat kauniin pienehköt ja lusikkamaiset lehtiruusukkeet. ‘ 78 074-079_MS_2-2021_Parsa.indd 78 26.1.2021 11.21

Parsatartaletit 8 kpl (8–10 cm) noin 350 g itse tehtyä tartalettitaikinaa tai suolaista piirakkataikinaa (1 pkt) TÄYTE 200 g ranskankermaa 100 g fetajuustoa 50 g gruyère- tai parmesaanijuustoa 1 muna ½–1 tl rouhittua mustapippuria 250 g vihreää parsaa (15–16 kpl) KORISTELU 1 pss salaattivuonankaalia 1 rasia keltaisia kirsikkatomaatteja vaaleaa balsamicoa tai hunajaa ” Leivonnaiset ihastuttavat eritoten keväisissä juhlissa. 1. Kuumenna uuni 200 asteeseen. Sulata pakastetaikina tai käytä itse tekemääsi tartalettitaikinaa. 2. Jaa taikina kahdeksaan osaan ja painele palat voideltujen laakeiden irtopohjaisten metallivuokien tai laakeiden silikoni- tai foliomuffinivuokien pohjille ja reunoille. Siirrä kupit uunipellille. 3. Murusta fetajuusto ranskankerman joukkoon. Raasta joukkoon gruyère tai parmesaani, lisää muna ja mausta pippurilla. Jaa seos kuppeihin. 3. Kuori parsat ja poista puumaisin tyviosa. Paloittele parsat noin viisisenttisiksi paloiksi. Asettele palat vierekkäin täytteen päälle. 4. Paista uunin toiseksi alimmalla tasolla noin 20 minuuttia. 5. Koristele annokset kauniisti salaatilla ja puolitetuilla kirsikkatomaateilla. Valuta lopuksi päälle hieman vaaleaa balsamicoa tai hunajaa ohuena nauhana. Meidän Suomi 074-079_MS_2-2021_Parsa.indd 79 79 26.1.2021 11.21

[ Pöytä on katettu ] Perinneruoka pitää pitää hengissä Finnjävel on kunnianosoitus ruoan todellisille taitureille, jotka pitävät yllä ja jalostavat suomalaista ruokaperinnettä. R Teksti Kari Martiala ja Helena Lylyharju Kuvat Menu Finnjävel/MTV Oy avintola Finnjäveliä ei ole helppo löytää, vaikka Helsingin Taidehalli olisikin tuttu. Suomalaisia perinneruokia henkiin herättelevä ravintola toimii Ainonkadulla, jonne on osattava kääntyä Nervanderinkadulta. Kiireinen saattaa kävellä helposti ohi, vaikka samoissa tiloissa ehti toimia kymmenkunta vuotta suosittu thairuokaklassikoistaan tunnettu ravintola Farang. – Tämä taitaakin olla Helsingin lyhin katu, Finnjävelin Tommi Tuominen sanoo. Etelärantaan 2016 perustettu Finnjävel ehti toimia kahden vuoden ajan, ennen kuin se, alkuperäisen suunnitelman mukaisesti, suljettiin. Uusi Finnjävel avasi ovensa vuoden 2019 lopussa, ja uudessa ravintolassa toimii kaksi puolta, rento Sali ja fiinimpi Salonki. – Etelärannan ravintolakiinteistö ei oikein toiminut meidän alkuperäisessä konseptissamme. Kiinteistö oli meille liian iso ja hajallaan ja jakaantui moneen huoneeseen. Tässä uudessa tilassa alkuperäinen ajatuksemme toteutui paremmin, ravintola on helposti hallittavissa, pieni ja luksus, ravintolan toinen omistaja Henri Alén kuvailee. Kaksikon tavoitteena on nostaa suomalainen perinneruoka sellaiselle tasolle, jolla se ei ole ollut aikaisemmin ja johon sitä ei alun perin ole tarkoitettukaan. – Tarjoamme ihmisille maailmanluokan fine diningia niin, että se on tehty suomalaisesta perinneruoasta. Ravintoloiden funktiona on yleensä pysyä itse hengissä, mutta Finnjävelin tavoite on pitää suomalainen 80 080-085_MS_2-2021_ inn ä .indd 80 26.1.2021 11.47

Sesongin mukaan. Finnjävelissä eletään sesongin mukaan, mihin myös suomalainen perinneruoka perustuu, Tommi Tuominen (vas.) ja Henri Alén sanovat. Meidän Suomi 080-085_MS_2-2021_ inn ä .indd 81 81 26.1.2021 11.47

[ Pöytä on katettu ] Perinteisen ruuan äärellä. Henri Alén ja Tommi Tuominen matkasivat Juvalle selvittämään perinteisen läskisoosin salaisuutta. Ruokakokeilujen jälkeen ravintola Finnjävelin ruokalistalle syntyi läskisoosista fine dining -annos. perinneruoka hengissä niin, että se on nykypäivänä kiinnostavaa eikä vain osa katoavaa kansanperinnettämme. Finnjävelin ydin on siinä, että perinneruokien pitää maistua jollakin tavalla ihan siltä samalta, miltä alkuperäinen ruoka maistuu. VANHAT RESEPTIT EIVÄT KÄYTTÖKELPOISIA. Tuominen sanoo, että reseptejä on pakko uudistaa ja tuoda ne tähän päivään, jotta ne säilyvät hengissä vielä tästä eteenpäinkin. – Rehellisyyden nimissä on sanottava, että vanhat reseptit eivät ole enää millään tavalla käyttökelpoisia nykyihmisille, eivät ravitsemuksellisesti, makutottumuksellisesti tai oikeastaan millään muullakaan tavalla. Ehkä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, karjalanpiirakkaa syödään edelleen samassa muodossa kuin aikaisemmin. Finnjävelissä on tosin koeteltu karjalanpiirakankin rajoja. – Joo, kyllä me olemme koettaneet senkin pilata, Tuominen naurahtaa. – Olemme saaneet paljon palautetta, että asioita ei voi, ei kuulu eikä saa tehdä noin. Se oli ihan odotettavissa, ja toisaalta on kiva, että ihmiset ovat hereillä, kun tehdään suomalaista ruokaa. Sekin on jo positiivista. Toisaalta monet ovat sanoneet tyytyväisinä, että ”ihanaa, kun uudistatte!”. Ruoka herättää Finnjävelissä tunteita ja keskustelua. – On aivan huikeaa, miten suukopua kuuluu jo narikassa, kun takkeja laitetaan päälle. Että ”karjalanpaistiin ei kuulu porkkanaa” ja joku toinen vastaa, että ”kyllä todellakin kuuluu, meillä on aina laitettu”. Mahtavaa keskustelua, Alén naurahtaa. TV-KAMEROIDEN MATKASSA. Vuonna 2016 käynnistyneessä Finnjävel-tv-ohjelmassa matkattiin suomalaisen perinneruoan alkulähteille. Kiertämistä ja kerrottavaa, juttuja ja kiinnostavia ruokia riittäisi Alénin ja Tuomisen mukaan vaikka pitemmäksikin aikaa. – Pitäisi ehtiä tehdä enemmän reissuja eri puolille Suomea. Ne ovat olleet tosi hauskoja, ja meille on jäänyt niistä paljon oppia ja hyviä kontakteja. Ruokien lisäksi löydämme matkoilta uusia raaka-aineiden tuottajia, joista emme olisi ikinä kuulleetkaan, ellemme olisi itse käyneet siellä, Tuominen kuvailee. Hyvänä esimerkkinä hän mainitsee Utsjoella toimivan Asko Länsmanin, jonka luona kaverukset kävivät tekemässä koparakeittoa eli poronsorkkakeittoa. Tässä piileekin Finnjävelin funktio: vahvistaa suomalaisten huonoa itsetuntoa, etsiä kadonneita reseptejä, osoittaa kunnioitusta maaseutua ja niitä tekijöitä 82 080-085_MS_2-2021_ inn ä .indd 82 26.1.2021 11.47

” Tarjoilija tuli sanomaan, että asiakas itkee pöydässä. Savusilakka. Finnjävelin savusilakka-annokseen haettiin savustusoppia Uudestakaupungista paikallisen kalastajan matkassa. Meidän Suomi 080-085_MS_2-2021_ inn ä .indd 83 83 26.1.2021 11.47

[ Pöytä on katettu ] Työ tuoreena. – Mukavinta on kokkaus! Ja se, että saa tehdä jotakin uutta. Vaihdamme listaakin yleensä meidän itsemme takia, asiakkaat eivät välttämättä kaipaisi sitä. Kokkaaminen täytyy pitää itselle mielenkiintoisena ja tuoreena, Tommi Tuominen ja Henri Alén sanovat. kohtaan, jotka eivät ole saaneet sitä tunnustusta, joka heille olisi kuulunut. – Me olemme tässä vain nöyriä palvelijoita. Olemme toki saaneet paljon aikaan. Väitän, että monet ihmiset eivät olisi tienneet näitä ruokalajeja olevan olemassakaan, ellemme olisi tuoneet niitä esille, Tuominen katsoo. Finnjävelissä perinneruokia tarjotaan ylpeydellä ulkomaalaisille vieraille – vaikka kaikki eivät niistä pitäisikään. – Kaikesta originellista ruoasta ei tarvitse tykätä, tärkeintä on kokemus. Jos haluaisi, että kaikki tykkäisivät, pitäisi tehdä pelkästään caesarsalaattia, pippuripihvejä ja suklaajälkiruokia, Alén tiivistää. Kaksikolla on suunnitelmissa jo uusia tutkimusmatkoja perinneruokia metsästämään. Tehdäänkö samalla tv-ohjelmaa vai reissaavatko he vain ihan omaksi ilokseen, on vielä avoinna. IDÄN JA LÄNNEN VÄLILLÄ. Suomalaiseen ruokakulttuuriin on vaikuttanut sijaintimme Ruotsin ja Venäjän välissä. Se on omiaan tekemään meistä uniikkeja. On harvinaista, että vaikutteet tulevat vahvasti kahdesta ilmansuunnasta. Venäjällä ruoka tehtiin perinteisesti uunissa, Ruotsissa ja länsirannikolla taas lieden päällä. Emännille oli varmasti tuskaista, kun he menivät ristiin naimisiin ja piti miellyttää kahden heimon ja suvun jäseniä. Oman alueen perinneruoat ovat kuitenkin tärkeitä, omasta pidetään kiinni ja siitä ollaan ylpeitä. – Meidän reissuillamme tuli aika nopeasti selväksi, että perinneruoat voivat olla hyvin pienten alueiden juttuja. Eri paikkakunnilla perinneruoissa on ainakin vivahde-eroja. Niistä pidetään kiinni kynsin ja hampain, ja naapurikylän vastaavaa ruokaa saatetaan pitää ihan vääränlaisena. On hieno piirre, että pidetään kiinni omasta perinneruoasta ja siitä ollaan ylpeitä. Ihan sama kuin Italian raviolit. Jokaisessa kylässä on omanlaisensa tapa tehdä ravioleja, ja niitä kutsutaan usein eri nimelläkin. Ja jokaisen mielestä oma tapa tehdä on ainoa oikea. Se osoittaa ylpeyttä siitä, mitä he tekevät. Suomalaisessa ruoassa korostuu myös sen funktionaalisuus. Suomessa on aina syy sille, miksi jotakin ruokaa tehdään juuri tiettyyn aikaan. – Ranskassa kyyhkyyn laitetaan vähän rakuunaa, sillä se korostaa ruoan makua. Kun Suomessa on valittu maksan seuraksi puolukka, syynä on se, että puo- 84 080-085_MS_2-2021_ inn ä .indd 84 26.1.2021 11.47

lukka on ollut ainoa D-vitamiinin lähde siihen aikaan vuodesta, kun possu teurastetaan. Maksa pitää myös syödä possusta ensimmäisenä. Siksi maksalaatikon kanssa syödään puolukkaa, ei siksi että se on gastronomisesti todella hyvä lisäke. TEOLLISTUMINEN MUUTTI RUOKAKULTTUURIA. So- dan jälkeen tapahtunut teollistuminen ja kaupungistuminen vaikuttivat voimakkaasti siihen, minkälaista ruokaa Suomessa syötiin. Ennen ruokaa tehtiin kotona tuvissa ja keittiöissä, ja oppi siirtyi äidiltä tyttärille ja isältä pojille. Kun sitten muutettiin kaupunkien pieniin asuntoihin, asukkaita saattoi olla monta eikä käytössä ollut kunnon keittiötä. Tähän tarpeeseen vastasi Alénin mukaan einesruokateollisuus. – Ihmiset piti saada ruokittua, sillä heillä oli muutakin hommaa kuin tehdä ruokaa. Kuten maksaa sotavelkoja ja tehdä töitä tehtaissa. Silloin yhteys sukupolvelta toiselle katkesi ja perinneruoat jäivät sinne maaseudun tupiin ja keittiöihin. Taloudellinen nousukausi ja hyvinvoinnin lisääntyminen hävittivät ruokakulttuuristamme monia ruokia. Perinneruoista ei edes haluttu puhua, vaan ne lakaistiin mieluusti maton alle. – Sitten tuli internet, eikä kukaan tallentanut sinne perinneruokia. Jos googlaat burgundinpata tai guacamole, saatat saada miljoonia osumia, mutta jos haet suomalaisia perinneruokia, et löydä ehkä yhtään mitään. ” Me olemme tässä vain nöyriä palvelijoita. Tärkeitä ovat myös perinneruoan tekijät. – Vanhoilla ravintolatyöntekijöillä on juuri ne huikeimmat tarinat sekä näkemys siitä, miten ajat ovat muuttuneet. Suomessa ei ole ollut kulttuuria, jossa vanhempaa ja kokenutta ammattilaista arvostetaan. Suomessa tunnutaan arvostavan kaikkea uutta, mutta jotenkin tähän tilanteeseen on kuitenkin päästy ja sitä ovat olleet rakentamassa juuri monet kokeneet ammattilaiset. ”ONNISTUIMME HERÄTTÄMÄÄN TUNTEITA.” Finnjä- velissä käy syömässä paljon ulkomaalaisia asiakkaita, ja suomalaiset perinneruoat ovat olleet heille eksoottisia. – Meistä on ollut runsaasti juttuja ulkomaalaisissa lehdissä, ja siksi ihmiset haluavat tulla maistelemaan ruokiamme. Jotkut ovat tulleet Suomeen jopa siksi, että ovat päässeet syömään meille, Alén sanoo. – Ulkomaalaiset asiakkaat osaavat todella hyvin perustella, miksi suomalainen perinneruoka on niin erilaista kuin muissa Pohjoismaissa. Ruotsalainen on monen mielestä makeampaa, tanskalaiset käyttävät enemmän sokeria ja rasvaa. Suomalainen ruoka on myös imelää, me hapatamme esimerkiksi pottulaatikkoa. Teemme myös viiliä ja ruisleipää. Finnjävelissä on tehty ruisleipää 200 vuotta vanhaan karjalaiseen leipäjuureen. – Ranskalainen nainen, bisnesmatkailija, tuli meille lounaalle eikä reagoinut oikein mihinkään ennen kuin hänelle vietiin näitä ruisleipiä. Tarjoilija tuli sanomaan, että asiakas itkee pöydässä. Menin tietysti heti kysymään, onko hänellä jokin hätä. Asiakas sanoi, että ei mitään hätää, mutta on niin uskomattoman hienon makuista tämä leipä, ettei ole ikinä maistanut mitään tällaista. Hän niin liikuttui siitä. Tällainen hetki on ihan parasta, Alén sanoo. ✘ Läskisoosi. Finnjävelin taikatemppu: perunataikinan sisälle leivottu jäätynyt kastike, rapeaksi paistettua possun kylkisiivua ja lisukkeita. Meidän Suomi 080-085_MS_2-2021_ inn ä .indd 85 85 26.1.2021 11.47

[ Oi niitä aikoja ] Suomi piirrettiin maailmankartalle Pariisin näyttelyissä Suurkaupungeissa järjestetyt maailmannäyttelyt nousivat valtaisaan suosioon 1800-luvun Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Suomi käytti tilaisuutensa tehdäkseen itseään tunnetuksi. Teksti Vesa Pynnöniemi 86 086-092_MS_2-2021_Pariisi.indd 86 26.1.2021 12.39

KANSALLISGALLERIA Tervetuloa! Albert Edelfeltin näkemys siitä, miten Suomi otettaisiin lämpimästi vastaan. Piirros tuli julkaisuun, jolla kerättiin varoja 1889 maailmannäyttelyyn osallistumista varten. Meidän Suomi 086-092_MS_2-2021_Pariisi.indd 87 87 26.1.2021 12.39

[ Oi niitä aikoja ] Finlaysonin mitalisaalista. Tamperelainen puuvillatehdas hyödynsi tavaramerkissään ulkomaisista näyttelyistä saatuja palkintoja. T oisen teollisen vallankumouksen 1800-luvulla mukanaan tuomat keksinnöt, kuten sähkövalo, polttomoottori ja puhelin, tuntuivat lupaavan ihmeellistä tulevaisuutta. Kymmenet miljoonat ihmiset kävivät tutustumassa uutuuksiin koko kesän ja syksyn mittaisissa näyttelyissä, ensiksi Lontoossa ja Pariisissa, 1870-luvulta lähtien eräissä muissakin suurkaupungeissa. Rakennelmien kustannuksissa ei säästelty, vaan kunkin maan paviljonkien näyttävyyttä pidettiin kunnia-asiana. Suurvaltojen mahtia ja teollista tietotaitoa tuotiin näyttelyissä esiin mahdollisimman edullisessa valossa ja saavutuksia kulttuurin alalla korostettiin taiteen avulla. Kaukaisille kansoille, kuten Kiinalle ja Japanille, tarjoutui oivallinen keino esitellä maataan ja ainakin pyrkiä oikomaan länsimaalaisten vääriä mielikuvia. Niiden osastot olivatkin monen näyttelyn vetonauloina. Venäjän keisarikuntaan autonomisena kuulunut pieni, syrjäinen Suomi halusi sekin saada itseään esille; kansallinen herääminen oli jo käynnissä. Havahduttiin ikävään tosiseikkaan: naapurimaita lukuun ottamatta Suomesta tiedettiin ulkomailla kovin vähän, tuskin mitään! EDELFELT MAINOSMIEHENÄ. Taidemaalari Albert Edelfelt (1854–1905) piirsi luonnoksen Pariisin näyttelyn 1889 juhlajulkaisua varten. Siinä kaksi suomalaista lapsukaista saapuu soutuveneellä Seinejoen varrella pidettyyn Exposition Universelleen ja heidät ottaa avosylin vastaan tyylikäs pariisilaisneito, jonka hame on koristettu kaupungin vaakunalla. Suoma- KANSALLISKIRJASTO Vuonna 1878 panostettiin koristeellisuuteen. Pariisilaisille esiteltiin Arabian posliinitehtaan mallistoa. MUSEOVIRASTO Arabian astiastoa. laistytön päähineeseen Edelfelt laittoi Helsingin tuomiokirkon, pojan rintapielessä oli Suomen kartta. Lopulliseen versioon poika sai vasta perustetun Suomen Matkailijayhdistyksen mainoshatun. Tuliaisina heillä oli paketteja maailmannäyttelyyn, ja paatin perässä luki – arvatenkin lähtösatamaa tarkoittaen – Hanko. Piirroksen alakulmaan on hahmoteltu Eiffeltorni, jota paraikaa rakennettiin Pariisin Marskentän laidalle juhlistamaan näyttelyä. Kuten useimmat muutkin alueen rakennelmat, terästorni suunniteltiin purettavaksi, mutta pariisilaiset oppivat ensin sietämään ja sitten rakastamaan maamerkkiään; nyt siitä ei enää luovuttaisi mistään hinnasta. ILMAN VENÄLÄISIÄ. Teollisuuden ja insinööritaidon ohella vuoden 1889 näyttely omistettiin monarkian kaataneelle Ranskan suurelle vallankumoukselle, sillä sen alkamisesta tuli tuolloin kuluneeksi sata vuotta. Venäjän keisarikunta jättäytyi tämän johdosta virallisesti pois, mutta yksityiselle osanotolle ei asetettu esteitä. Suomelle tuli näin tilaisuus pystyttää oma paviljonki ilman venäläisiä. Näyttely onnistuikin suomalaisittain erinomaisesti. Helsingin Ateneumin suunnitelleen Theodor Höijerin piirtämä, Suomessa valmistettu puurakennus koottiin Eiffel-tornin viereen. Pariisin neljännestä maailmannäyttelystä tuli ennennäkemätön menestys: kävijöitä oli touko– lokakuun aikana yli 32 miljoonaa. Ruotsinkielisten teollisuusmiesten aloitteesta kerätyillä varoilla saatiin hanke hyvään alkuun, ja vaikkei kaikki sujunutkaan heti aivan kitkattomasti suomenmielisten fennomaanien kanssa, lopulta kaikki sopivat saman katon alle. Pariisilaisille ja kaik- 88 086-092_MS_2-2021_Pariisi.indd 88 26.1.2021 12.39

Kuumailmapallosta kuvattu. Ensimmäinen oma näyttelyrakennus pystytettiin Pariisiin 1889. kialta Ranskan pääkaupunkiin saapuneille vieraille esiteltiin Suomen teollisuus- ja maataloustuotteita, kansallista kulttuuria, koulutusta ja taidetta. Omassa paviljongissa kelpasi näyttää maailmalle, mihin kaikkeen jo kyettiin ja mitä Suomesta löytyi. TEOLLISUUTTA JA LUONTOA. Paviljongin alakerta oli varattu teollisuudelle. Keskellä seisoi kaksi korkeata rakennelmaa Enson ja Kymmenen tehtaiden paperituotteista, ja ympärille oli siroteltu muita osastoja. Paperitehtaita oli mukana useampiakin; lisäksi oli monenlaisia elintarvikkeita, kuten leipuri Walborg (Valpuri) Löppösen rinkeleitä sekä Axel Pihlgrenin ja veljekset Popoffin punssia. Billnäsin ja Waresjoen tehtailta oli kirveitä ja muita työkaluja, Nikolai Bomanin huonekalutehdas esitteli kirjoituspöytiä sekä Daniel J. Wadén telefoonilaitteita. Turisteja houkuteltiin kiehtovalla, villillä luonnolla. Suomen Matkailijayhdistys laittoi esille karttojen ja maisemakuvien lisäksi kolmisenkymmentä täytettyä eläintä, karhuja tai susia unohtamatta. Niiden ohessa oli metsästys- sekä kalastusvälineitä; sukset, luistimet, tuohitorvet ja -virsut täydensivät eksoottista kokonaisuutta. Erikielisistä esitteistä selvisi, missä Suomi sijaitsi ja miten sinne voisi matkustaa sekä kesällä että talvella. Yläkertaan kiivennyttä kävijää tervehti täytetty karhu pentuineen. Koko kerroksen täyttäneen ”kansallisen osaston” oikeanpuoleisella seinustalla oli oppilaitoksien veistotöitä aistikkaina asetelmina, ylimpänä näkyi kantele. Suomen Käsityön Ystävät -yhdistys oli ripustanut seinille ryijyjä ja raanuja. Näyttelysalia kiertäessä huomasi suomalaisten sanomalehtien etusivuilla somistetun seinätaulun, erilaisia karttoja ja Matkailijayhdistyksen asetelman, LIBRARY OF CONGRESS ALFONS LIÉBERT/LIBRARY OF CONGRESS Suomen paviljonki Eiffel-tornin juurella 1889. Marskentällä tornin takana olivat taiteelle (A) ja teollisuusnäyttelylle (B) pystytetyt hallit. Suomen paviljonki. joka peitti vitriineineen kokonaisen seinustan. Osallistujamaista tulleet taideteokset ja tekniikan ihmeet oli koottu erillisiin rakennuksiin Marskentällä; maiden omat paviljongit olivat vain osa maailmannäyttelyn annista. Se ulottui 96 hehtaarin alueelle kummallakin puolella Seinejokea, joten läheskään kaikki kävijät eivät tietenkään käyneet jokaisessa hallissa tai paviljongissa. Eiffel-torniinkin pääsyä piti jonottaa; korkeuksiin nousi näyttelyn aikana lähes kaksi miljoonaa ihmistä. Suomen paviljongin sijainti oli kuitenkin hyvä näkötornin ja alueelle väkeä tuoneen miniatyyrirautatien välissä, joten kävijämäärään voitiin olla tyytyväisiä, vaikkei rakennus ollutkaan erityisen huomiota herättävä. ITSETUNTO KOHOLLE. Vuoden 1889 paviljonkiprojekti loi entistä paremmin kuvaa Suomesta eteenpäin pyrkivänä maana, mutta suurempi vaikutus sillä oli suomalaisten omaan käsitykseen itsestään ja kulttuuristaan. Huomattiin, että meillä todellakin oli jotain näytettävää. Maailmannäyttelyt ja niihin osallistuminen olivat selkeänä osoituksena kansallisen identiteetin kehittymisestä. Varovaisen alun jälkeen – kun suomalaisia ei käytännössä erottanut Venäjän valtakunnan monista muista näytteilleasettajista – saatiin suomalaisuutta vähitellen korostettua ja eurooppalaistenkin mieliin alkoi juurtua ajatus Suomesta erillisenä kansakuntana. Kuin tilauksesta ajankohta osui yhteen kansallisromantiikan nousun kanssa vuosisadan lopulla; vuodesta 1851 alkanut ponnistelu Suomen tekemiseksi tunnetuksi – ja tunnustetuksi – huipentui seuraavaan, vieläkin omintakeisempaan paviljonkiimme Pariisissa vuonna 1900. Meidän Suomi 086-092_MS_2-2021_Pariisi.indd 89 89 26.1.2021 12.39

[ Oi niitä aikoja ] Kristallipalatsi. W IK IM ED IA WIKIMEDIA Ensimmäiseen maailmannäyttelyyn Lontoossa rakennettiin yli puoli kilometriä pitkä lasipaviljonki. Kuningatar Victoria avasi näyttelyn Hyde Parkissa 1. toukokuuta 1851. Rakennus tuhoutui tulipalossa 1936. 1851 Lontoo Vaikka Venäjällä ja Tukholmassa pidettyihin teollisuusnäyttelyihin olikin jo osallistuttu, varhaisissa maailmannäyttelyissä Lontoossa 1851 ja 1862 oli vain puoli tusinaa suomalaista osanottajaa, merkittävimpänä tamperelainen Finlayson & Co, Suomen suurin – ja lähestulkoon ainoa – teollisuuslaitos. Ensimmäiseen ”kaikkien kansakuntien” näyttelyyn Mustialan maanviljelysopisto toi kasvinsiemeniä ja päreitä; erikoisuutena oli professori C. A. Gottlundin sienikokoelma. Nämä harvat Suomen edustajat hukkuivat Crystal Palacessa venäläisten ja tuhansien muiden näytteilleasettajien joukkoon, joskin palkintojakin saatiin. Niitä jaettiin avokätisesti; jo Lontoosta lähtien mitaleja sekä kunniamainintoja sateli enemmistölle kaikista osallistujista. Pariisin ensimmäisestä maailmannäyttelystä vuonna 1855 suomalaiset joutuivat jäämään pois Krimin sodan 1853–56 vuoksi. 1867 Pariisi Pariisin toisessa Exposition Universellessa oli jo nelisenkymmentä suomalaista näytteilleasettajaa. Teollisuustuotteista mainittakoon viipurilaisen Havin kynttilät, porilaisvalmisteiset tulitikut, Borgströmin sikarit ja tupakka, Finlaysonin ja Forssa Ab:n kankaat, Tervakosken ja Frenckellin kirjepaperit; muuten esiteltiin lähinnä raaka-aineita sekä maatalous-, puu- ja kivituotteita. Suomikin alkoi silti jo teollistua: vähitellen näyttelyihin tuotiin lisää sellaisiakin tavaroita, joilla saattoi kilpailla eurooppalaisten tehtaiden kanssa. Hopeamitalit myönnettiin kummankin puuvillatehtaan tuotteille sekä Tervakosken papereille. Matkamuisto Wienistä. Viuhkaan kuvattu Rotunde seisoi Prater-puistossa vuoteen 1937, jolloin sekin paloi. 1873 Wien Wienin näyttelyn teemana oli kulttuuri ja koulutus. Praterin puistoon pystytettiin suuri Rotunde-halli, jonka kupoli oli pitkään maailman suurin. Jyväskylän opettajaseminaari asetti näytteille oppilastöitä ja opetusvälineitä; ne olivatkin palkittujen joukossa. Itävalta-Unkarin pääkaupungissa esiteltiin aikaisempaa enemmän suomalaista teollisuutta: muita palkittuja olivat esimerkiksi turkulainen Crichton & Co höyryvoimakoneistaan ja Nokia Ab sekä Ingerois Ab valmistamastaan paperimassasta. 1876 Philadelphia Philadelphiaan rakennettiin Yhdysvaltain itsenäistymisen 100-vuotisjuhlavuodeksi Centennial Exposition, johon osallistui 37 maata; kävijöitä oli 10 miljoonaa. Esillä oli Alexander Graham Bellin vastikään patentoima telefooni, ja se sai syystäkin kultamitalin. Parikymmentä suomalaista näytteilleasettajaa oli mukana venäläisellä osastolla; mitalisaalis jäi muutamiin pronssisiin, muun muassa säilötyistä lintupaisteista. 90 086-092_MS_2-2021_Pariisi.indd 90 26.1.2021 12.39

VLIBRARY OF CONGRESS/WIKIMEDIA Ranskan lahja. Pääosa Yhdysvalloille lahjoitetusta Vapaudenpatsaasta oli kuriositeettina Pariisin maailmannäyttelyssä 1878. 1878 Pariisi Pariisin kolmannessa maailmannäyttelyssä suomalaiset näytteilleasettajat olivat jälleen samassa paviljongissa venäläisten kanssa. Kultamitalit saatiin koulutoimen ylihallitukselle (1. ja 2. luokan kouluista) ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle. Vientituotteeksi koulutusta ei tietenkään kaavailtu, mutta Uno Cygnaeuksen johdolla rakennettava kansakoululaitos oli osoituksena maan sivistystason noususta. Perinteisimmät suomalaiset vientituotteet olivat nekin mukana, kun oululainen kauppias Abraham Fellman lähetti Pariisiin tervaa ja pikiöljyä. Hän joutui tyytymään pronssimitaliin. Tervaa vietiin Suomesta ulkomaille vuosittain yli 150 000 tynnyriä, mutta sen kulta-aika alkoi olla ohi, kun puisista purjelaivoista siirryttiin maailmalla rautarunkoisiin aluksiin. Hopeisia mitaleja tuli parillekymmenelle taholle, muun muassa Arabian posliinitehtaalle ja Suomen markkoja lyöneelle rahapajalle. 1889 Pariisi Venäjän, Ruotsin ja Tanskan omiin teollisuusnäyttelyihin suomalaiset osallistuivat myös 1800-luvun jälkipuoliskolla. Australian Melbournen (1880) ja Espanjan Barcelonan (1888) pienehköt maailmannäyttelyt jätettiin väliin, mutta Pariisin neljäs näyttely löi kaikki edelliset laudalta, ja Suomikin oli mukana – omassa paviljongissaan upouuden Eiffel-tornin juurella. Taidemaalari Albert Edelfelt opiskeli ja työskenteli 1874–1891 atelierissaan Pariisissa, kesät hän vietti Suomessa. Monen muun suomalaisen tavoin hänkin toimi aktiivisesti Suomen maailmannäyttelyihin osallistumisten hyväksi. Vuoden 1889 piirroksen tapaan Edelfelt oli otettu avosylin vastaan ranskalaiseen taidemaailmaan. Hänelle myönnettiin kunnialegioonan ritarimerkki Louis Pasteurin muotokuvasta, joka ostettiin Ranskan valtion kokoelmiin. Teos sai maailmannäyttelyssä Grand Prix -palkinnon. Näytteilleasettajia suomalaisten paviljongissa oli pitkälle toista sataa; 96 palkitun joukossa oli suurten ja pienempienkin teollisuuslaitosten tuotteita sekä taiteen ja käsityön edustajia. Kansakoulut ja seminaarit huomioitiin nytkin kultamitaleilla. 1893 Chicago Chicagon maailmannäyttelyn tavoitteena oli osoittaa, että teollistuva Amerikka oli saavuttanut Euroopan tason. Suomalaisten osanotto jäi vähäiseksi, mukana oli vain muutama meikäläinen yritys. Näkyvimpänä vetonaulana Chicagossa oli Ferris Wheel, 80 metriä korkea teräsrakenteinen maailmanpyörä, joka Eiffel-tornin tapaan oli purettavissa. 1900 Pariisi Edelfeltin hyvät suhteet Venäjän hoviin, joka tilasi lahjakkaan taiteilijan töitä, lienevät vaikuttaneet siihen, että Suomi sai nytkin pystyttää Pariisin näyttelyyn omaa kulttuuriaan esittelevän paviljongin. Edelfeltin ansiosta myös taidenäyttelyssä suomalaisten työt olivat erillään venäläisistä. Suomenmaan venäläistämiseen tähdänneen ensimmäisen sortokauden juuri käynnistyessä tämä oli poikkeuksellinen suosionosoitus. Melkoisesti huomiota herättäneen Suomen kansallisromanttisen rakennuksen suunnitteli nuori arkkitehtikolmikko Armas Lindgren, Herman Gesellius ja Eliel Saarinen. Le Petit Journal julkaisi paviljongista kauniin kuvan, jonka yhteyteen oli lisätty eräitä ranskalaisten mielestä tyypillisiä suomalaisia. Mukana oli paimenpoika Paanajärveltä Akseli Gallen-Kallelan maalauksesta, jäällä makaava hylkeenmetsästäjä, poroa lypsävä emäntä ja kaiken huipuksi lisää metsästäjiä ampumansa jääkarhun ympärillä. Kovin onnistuneita nämä hahmot eivät olleet, mutta pohjoinen Finlande oli vieläkin tuntematon, eksoottinen maa. Komea ensivaikutelma. Suomen paviljongin pääsisäänkäynti Pariisissa 1900. Meidän Suomi 086-092_MS_2-2021_Pariisi.indd 91 91 26.1.2021 12.39

[ Oi niitä aikoja ] Palkittua eksotiikkaa. PIERRE PETIT, MUSEOVIRASTO/WIKIMEDIA Täytettyjä eläimiä, poronsarvia, tuohiesineitä, suksia ja suuriruhtinaskunnan kartta 1889. Suomen Matkailijayhdistys sai asetelmasta Grand Prix -palkinnon. Koneiden galleria. Teol- LIBRARY OF CONGRESS lisen vallankumouksen tuotteita 1889: Galerie de Machines. MUSEOVIRASTO/WIKIMEDIA Karhuja katolla. Vuoden 1900 paviljongissakin oli karhuja: Emil Wickströmin kipsiveistoksia rakennuksen katolla; mukana suomalaista henkilökuntaa. PALKINTOSADETTA. Vuosisadan vaihtuessa uudeksi Suomikin oli muuttunut. Maa teollistui 1870-luvulta alkaen ripeästi, joskin maatalouden merkitys oli vielä pitkään vahva. Pariisilaisten mielikuva Suomesta olikin hiukan ajastaan jäljessä. Panostus maailmannäyttelyihin ei mennyt hukkaan: maan osakseen saama huomio oli varsin myönteistä ja omat paviljongit toivat esiin suuriruhtinaskunnan erityisaseman Venäjän yhteydessä. Palkintotuomaristokin taisi olla Suomeen päin kallellaan: vuonna 1900 lähes kaikki suomalaiset näytteilleasettajat saivat vähintään kunniamaininnan. Le Figaro ja Le Petit Journal -sanomalehdet totesivat suomalaisista jo edellisen Pariisin maailmannäyttelyn aikana: ”On tunnustettava, että kyseessä on hyvin merkillinen kansa, joka siitäkin huolimatta, että on puolet vuodesta eristyksissä muusta maailmasta, pystyy valmistamaan telefooneja ja valokuvauskojeita; taidenäyttelyssä maata edustaa peräti kolmekymmentä taiteilijaa.” Myötämielinen kertomus jatkui: ”Melkoisesti hämmästyttää sekin, miten korkealle tasolle kansanopetus on Suomessa nostettu.” Ranskan presidentti Sadi Carnot, ammatiltaan insinööri, oli hänkin ihmetellyt käydessään Suomen paviljongissa, valmistettiinko maassa tosiaankin höyrykoneita ja puhelimia. Maailmannäyttelyjen kohoavat kustannukset uhkasivat tuottaa suuria tappioita järjestäjilleen. Pariisissa 1900 kävi jo yli 50 miljoonaa ihmistä, eivätkä pääsylipputulot silti kattaneet kuluja. Seuraava kaiken kattava näyttely pidettiin kaupungissa vasta 37 vuotta myöhemmin. Venäjä perui osanottonsa St. Louisissa Yhdysvalloissa 1904, kun sota Japania vastaan alkoi. Venäläiset olivat rakentaneet komean paviljongin lähes jokaiseen maailmannäyttelyyn, mutta sikäläinen innostus hiipui 1900-luvun alkuvuosiksi kuten muuallakin Euroopassa. 1930-luvulla itsenäinen Suomi oli taas muiden kansakuntien mukana esittelemässä saavutuksiaan: Pariisiin pystytettiin kolmannen kerran oma, nyt Alvar Aallon suunnittelema moderni paviljonki – sitä ei enää koristettu karhuilla. ✘ Lähteet: Kerstin Smeds: Helsingfors-Paris, Finland på världsutställningarna 1851–1900; Museovirasto; Bureau International des Expositions; Kansalliskirjasto/sanoma- ja aikakauslehdet; Wikipedia 92 086-092_MS_2-2021_Pariisi.indd 92 26.1.2021 12.39

[ Rivien välistä ] ELIZABETH ACEVEDO Kaikilla mausteilla Karisto Suomentaja Eeva Ojalatva Kaikilla mausteilla -kirjan seurassa voi melkein tuntea ruokien tuoksun ja maistaa maut, niin herkullisilta ne tekstissä näyttäytyvät. Elizabeth Acevedon kirja on ihastuttavaa luettavaa alusta loppuun. On mukavaa lukea pitkästä aikaa romaania, jossa on lyhyet luvut ja osuvat otsikot. Juoni soljuu sujuvasti ja tarina näyttää, miten elämässä voi selvitä, kun on intoa ja kunnianhimoa, mutta myös halua ottaa vastaan neuvoja. Kirjan luettuaan voi myös ymmärtää, miksi opiskelu ja harjoittelu ovat tärkeitä, omien taitojen ohella. Emoni Santiago opiskelee high schoolissa, mutta hän on myös pienen Emman äiti. Perhe asuu Philadelphiassa, ja ihana isoäiti hoitaa lapsenlastaan, jotta Emoni voi käydä koulunsa loppuun. Opiskelun ohella Emoni työskentelee myös hampurilaisravintolassa. Kotikeittiö on Emonille paikka, jossa hän voi päästää irti huolistaan ja tehdä omia taikojaan. Kun viimeisenä vuonna koulussa alkaa gastronomiakurssi, hän haluaa päästä mukaan, vaikka kurssiin kuuluu opintomatka Espanjaan, joka saattaa olla taloudellisesti haastavaa. Lämminhenkinen lukukokemus antaa äänen nuorille naisille. Palkitun runoilijan Elizabeth Acevedon esikoisromaani nousi heti The New York Timesin bestseller-listalle. CECILIA SAMARTIN Kolibri Bazar Suomentaja Susanna Paarma Cecilia Samartinin Kolibri on koskettava romaani anteeksiannon voimasta. Tarinassa on psykologisia ulottuvuuksia, vaikeita valintoja ja katumusta, mutta lopussa myös anteeksiantoa ja toivoa. Juoni on monitahoinen ja herättää runsaasti kysymyksiä, välillä ehkä hivenen liikaakin, mutta loppuratkaisu palkitsee kuitenkin lukijan. Kirjan tarina sijoittuu Los Angelesiin ja Kalifornian viinialueelle. Rannikkovartijana työskentelevä Naistenkirjat vievät mukanaan Draama ja romantiikka tekevät tehtävänsä: naistenkirjojen parissa on helppo rentoutua. Teksti Helena Lylyharju Pete Murphy aloittaa työvuoronsa partioimalla sataman vesillä parhaan ystävänsä Alin kanssa. Vuoron jo lähentyessä loppuaan väsyneet miehet saavat hälytyksen: joku on hypännyt sillalta myrskyävään mereen. Pete hyppää hyiseen mereen ja onnistuu vetämään sieltä ylös nuoren naisen, joka on juuri ja juuri hengissä. Vaikka Pete saa naisen pelastettua, tapahtuma tuo pintaan muistoja, joita Pete on juossut karkuun koko elämänsä. Täpärästi pelastunut Beth ja Pete joutuvat kohtalokkaan hypyn jälkeen odottamattomalle matkalle, joka muuttaa molempien elämän. Etsiessään totuutta Beth on päätynyt sellaisten vastausten äärelle, joita hän ei olisi halunnut tietää. Kuubalaissyntyisen Cecilia Samartinin teoksissa käsitellään latinosiirtolaisten elämää. Hänen perheensä pakeni Kuubasta vuonna 1961, kun Samartin oli vasta alle vuoden ikäinen. Hän työskentelee nykyisin Los Angelesissa psykoterapeuttina. TUIJA LEHTINEN Romantiikkaa ja rokokoota Otava Tuija Lehtinen on Helsingissä asuva tuottelias kirjailija, joka kirjoittaa aikuisten romaanien lisäksi nuortenkirjoja, televisiosarjoja ja kuunnelmia. Viihteen kuningattaren uudessa, vauhdikkaassa Romantiikkaa ja rokokoota -romaanissa elämä heittää yllätyksen yksinhuoltajan tielle. Annabella on ollut kirjastossa määräaikaisena ja työ on päättymässä. Uusi työ pitäisi löytää ennen kuin tyttären eskari alkaa. Pitäisikö perustaa oma koti, eikä aina kulkea työn perässä paikasta toiseen? Annabellan äiti aut- taa arjessa, mutta huolenpito tuntuu jo asioihin puuttumiselta. On aika ottaa etäisyyttä. Yllättäen Annabella saa kirjeen, jossa kerrotaan, että hänet mainitaan Sakari Korpi-Kyynyn testamentissa. Kuka tämä mies on? Äidin vastusteluista huolimatta Annabella matkustaa perukirjan lukemistilaisuuteen. Sen jälkeen mikään ei ole niin kuin ennen. Kirja on ihanan kevyt ihmissuhdelukuelämys. Kun työpäivä on ollut raskas, niin tämän kera on mukava rentoutua. Eihän kaiken aina tarvitse olla vakavaa ja totista. Naistenkirjojen ykkönen SUOMEN KUSTANNUSYHDISTYS kerää kustantajilta tietoja eniten myydyistä teoksista. Luvuissa ei ole mukana sähkö- tai äänikirjoja. Naistenkirjojen kärjessä oli Enni Mustonen, jonka Pukijaa myytiin viime vuoden aikana 33 500 kappaletta. Kirjailijan Syrjästäkatsojan tarinoita -sarja on ollut menestys. Edellisten vuosien teokset ja myyntimäärät: Sotaleski 32 700 kpl (2019), Taiteilijan vaimo 35 600 kpl (2018), Ruokarouvan tytär 34 600 kpl (2017), Ruokarouva 32 600 kpl (2016), Emännöitsijä 30 500 kpl (2015), Lapsenpiika 27 500 kpl (2014) ja Paimentyttö 27 600 kpl (2013). Meidän Suomi 093_MS_2-2021_Naistenkirjat.indd 93 93 26.1.2021 11.59

[ Rivien välistä ] Merkkimies. Kansakunnan kaapin päälle kohotettu J.L. Runeberg oli monen toimen mies. Panu Rajala kertoo hänen tarinansa ja valaisee laajasti myös runoilijan yksityiselämää ja naissuhteita. Helsingin yliopiston tilaama muotokuva Johan Ludvig Runebergista vuodelta 1861. Taiteilija E. J. Löfgren teki maalauksesta myöhemmin kopiot Vaasan ja Porvoon lyseoihin. Teksti Kimmo Kallonen Runon kuningas ja muusat L uulisi, että Johan Ludvig Runebergin (1804–1877) elämästä kaikki mielenkiintoinen olisi jo julkaistu. Ehkä onkin. Silti emeritusprofessori Panu Rajala onnistuu rakentamaan kansallisrunoilijasta elävän ja inhimillisen kuvan. Uusia alkuperäislähteitä on vähän, mutta jo noin sata vuotta sitten valikoidusti julkaistut päiväkirjat ja kirjeet täydentävät Runebergin runoilijakuvaa, varsinkin kun Rajala lukee tarkasti rivien lisäksi niiden välit. Rajalan kirjailijaelämäkerroissa on kohdehenkilön tuotannon lisäksi aina kyse myös tunne-elämästä. Runebergin innoittajaksi ja tärkeimmäksi muusaksi Rajala nostaa Fredrika-puolison rinnalle runoilijaa 20 vuotta nuoremman neiti Emilie Björksténin (1823–1896). Ennen Emilietäkin Ludvigilla riitti ympärillä pyöriviä säätyläisneitejä. Vaimo Fredrika suhtautui kuitenkin miehensä naissuhteisiin ymmärtävällä realismilla ja synnytti pariskunnalle yhteensä kahdeksan lasta. Heistä kaksi kuoli nuorena, mutta kuusi poikaa teki myöhemmin merkittävän uran lääkäreinä, valtiopäivämiehinä ja taiteilijoina. Runebergin kiipeäminen kansakunnan kaapin päälle ja suomalaisen kulttuurin kärkeen alkoi Pietarsaaressa. Hänen isänsä oli merikapteeni, jonka suvussa oli maineikkaita kirkonmiehiä ja sivistyksellistä perintöä. Ludvigin äiti puolestaan kuului Malmin vauraaseen kauppiassukuun. Perheessä arvostettiin sivistystä ja lahjakkaalle esikoiselle haluttiin antaa mahdollisimman hyvä koulutus. Ylioppilas Runeberg kirjoittautui opiskelijaksi Turun Akatemiaan syksyllä 1822. Autonomisen Suomen sivistyneistön kärki oli kapea, ja suurin piirtein kaikki tunsivat toisensa. Kuvaavaa on, että J.L. Runebergin kanssa yhtä aikaa yliopistossa aloittivat opintonsa Elias Lönnrot ja J.V. Snellman. Jos 200 vuotta myöhemmin kysyy tavalliselta suomalaiselta 1800-luvun kulttuuripersoonia, niin siinä tutuimmat tulevatkin luetelluiksi. ” Runoja syntyi tasatahtia, mutta niillä ei elänyt. 94 094-095_MS_2-2021_Kirjat.indd 94 26.1.2021 12.36

PIKKUSERKKU PUOLISOKSI. Opiskelijaelämä oli raskasta jo silloin. Runeberg oli saanut vanhemmiltaan opintoihinsa 50 riikintaaleria eli ”uudessa valuutassa” 60 ruplaa, jonka piti riittää koko syyslukukauden. Ja riittiväthän ne… pari viikkoa. Ajan merkkimies piispa Jacob Tengström oli isän serkku, ja hänen luonaan Ludvig sai käydä usein päivällisellä, mutta muutenkin piti elää. Sujuvasti käyttäytyvä ylioppilaspoika löysikin pian töitä säätyläislasten kotiopettajana. Tengströmin suvusta löytyi myöhemmin myös puolisoksi pikkuserkku Fredrika. Mielitietty. Neiti Emilie Björkstén oli Panu Rajalan kirjan mukaan Runebergin rakastettu 20 vuotta. Kuvassa Emilie Bjorkstén 1860-alussa noin 40-vuotiaana. Ennen häitä tuleva runoilija haki kuitenkin inspiraatiota vähän sieltä sun täältä. Kun rahapula kävi sietämättömäksi ja rakkausasiatkin olivat rempallaan, Runeberg otti vastaan tarjouksen lähteä kotiopettajaksi Keski-Suomeen, ensin Saarijärvelle ja sittemmin Ruovedelle. Tuohon aikaan ei Turusta Saarijärvelle matkustettu hujauksessa, reissu useamman kestikieva- rin kautta vei useamman päivän. Ludvigin matkakumppanina oli ylioppilastoveri Karl Wilhelm Roschier, Saarijärven pappilan poika. Keski-Suomessa oli ilmiselvästi hyvät puolensa. Kotiopettajan töiltä jäi sopivasti aikaa tutkiskella Suomen luontoa, kalastella, metsästää ja vikitellä paikallisia neitoja. Työhön kuului palkan lisäksi täysi ylöspito, joten rahaakin jäi säästöön. Tällä elämänvaiheella oli Rajalan mukaan merkittävä vaikutus Runebergin runoilijakehitykseen. Siellä syntyivät aiheet Saarijärven Paavoon, Hirvenhiihtäjiin ja sotaveteraanien kertomuksiin, jotka vuosia myöhemmin julkaistiin Vänrikki Stoolin tarinoina. Runeberg palasi aikanaan Turkuun, suoritti opintonsa. Turun palon jälkeen 1827 yliopisto ja Runeberg muuttivat Helsinkiin. Esikoiskokoelma Dikter julkaistiin 1830, ja vuotta myöhemmin Ludvig ja Fredrika Tengström avioituivat. Runeberg ei onnistunut saamaan yliopistolta toivomaansa virkaa, mutta pääsi lehtoriksi Porvoon kymnaasiin. Virkaan kuului tuomiokapitulin jäsenyys, ja papinvihkimyskin hoidettiin pikaisesti. Runoja syntyi tasatahtia, mutta niillä ei elänyt. Kasvava perhe ja säädynmukainen elämä kävivät kalliiksi. Aktiivinen lehtori työskenteli muiden toimiensa ohella myös sanomalehden toimittajana. KANNUSTAVA MUUSA. Nuori Emilie Björkstén alkoi vaikuttaa Porvoon seurapiireissä 1830-luvun lopulla. Rajalan mukaan ihastuminen oli molemminpuolista. Emilie innoitti ja kannusti Ludvigin luovuutta ja runoilijan egoa hiveli nuoren kaunottaren ihailu. 1840-luvulta lähtien syntyivät monet Runebergin pääteoksista ja Vänrikin runot julkaistiin kahdessa osassa. Ikuiseksi arvoitukseksi jää, kuinka pitkälle suhde lopulta eteni. Björksténin perilliset tuhosivat intiimit päiväkirjat ja kirjeet Emilien kuoltua. Rajala arvioi pitkäaikaisen ja intohi- Panu Rajala: Kansallisrunoilija – J. L. Runebergin elämä. 416 sivua, Minerva, 2020. moisenkin suhteen jääneen 1800-luvun ilmapiirissä lopulta platoniseksi. Emilie pysyi myös Fredrika Runebergin ystävänä ja osallistui sairaan Ludvigin hoitoon tämän viimeisinä vuosina. Niin Suomen kansallisrunoilija kuin onkin, Runeberg ei ilmeisesti koskaan opetellut kovin hyvin suomen kieltä. Nuorena opiskelijana hän osallistui sen verran politiikkaan, että oppi välttämään tiukkoja kannanottoja esimerkiksi suhteessa Venäjään. Uskonasioissa hän kuitenkin näyttäytyi ankarana pietismin ja lahkolaisuuden vastustajana. Runebergin tuotantoa käännettiin paitsi suomeksi myös venäjäksi. Hän ei kuitenkaan saavuttanut Venäjällä kovin suurta suosiota. Ruotsissa häntä sen sijaan arvostettiin kovasti. Runeberg oli legenda jo elinaikanaan. Hän sai aivoverenvuodon ja halvaantui osittain metsästysretkellä vuonna 1863, mutta eli sen jälkeen vielä lähes 14 vuotta Porvoossa jokseenkin liikuntakyvyttömänä, mutta muuten virkeänä. Huomionosoituksia sateli, ja runoilijan hautajaiset vuonna 1877 olivat Suomen mittakaavassa valtava surujuhla. Panu Rajalan Runeberg-elämäkerta on sujuvasti kirjoitettua kulttuurihistoriaa, vaikka Emilie Björksténin merkitys runoilijan elämässä ehkä hiukan ylikorostuu. ✘ Meidän Suomi 094-095_MS_2-2021_Kirjat.indd 95 95 26.1.2021 12.36

[ Nuotin vierestä ] N UOT I N V I E R E S TÄ Joonas Kavasto ja Kari Martiala N UOT I N V I E R E S TÄ N UOT I N V I E R E S TÄ Behm Paul McCartney Joonas Kavasto ja Kari Martiala Draaman kaari viehättää McCartney III Joonas Kavasto ja Kari Martiala Warner Music Finland MPL Communications Eva Eastwood Candy Darrow Entertainment KARI: Kuulun siihen ikäpolveen, KARI: Lahtelaisen Rita BehKARI: Ruotsalainen Eva EastKelpo kattaus yhdelle jos toisellekin Karavaani kulkee yleisö hurraa joka kasvoi Beatlesien mukana, ja min debyyttialbumi Draaman wood on minulle uusi tuttavuus, ja siksi kaikki yhtyeen jäsenten kaari viehättää oli viime vuoden vaikka hän on niittänyt rockaLoistokattaus suomalaista laatukamaa tekemät sooloalbumitkin ovat positiivisimpia yllättäjiä. Aikabillyja rock´n´roll-piireissä Lurjus lähtee junalla Kainuuseen ihmisten sydämissä. NEIL YOUNG mances... I laid downREY all the songs in kaansa JANUS HANSKI LANA DEL Kesäkuussa, sopivasti festivaalien Tangomarkkinoilla julkaistu musiikkia muovannut Sväng MATTI ESKO &kiinnostusta. herättäneet aina moinen suoritus uudelta tuloksuosiota jo 1990-luvulta saakka Rokkia, poppia ja iskelmää, läheltä ja kaukaa Itse nostan pojille hattua ja toia row, pausing only for weed, beer, HITCHHIKER kauden alussa siirryttiin MUUTAMALINER HAAVE NORMAN FUCKING ROCKWELL romanimusiikkilevy Pyyhijoulutuuli pyrkii uudella levyllään puhaltaLUXURY Tällä palstalla arvioidaan Palstalla arvioidaan Tällä palstalla arvioidaan ajankohtaisia levyjä kahajankohtaisia levyjä ajankohtaisia levyjä kahden eri sukupolven korden eri sukupolven korvin. kahden eri sukuvin. Kirjoittajina 61-vuotias 60-vuotias 59-vuotias Kirjoittajina 55-vuotias polven korvin. KirKari Martiala, Martiala, toimittaja, toimittaja, Kari joittajina 63-vuovalokuvaaja ja musiikkivalokuvaaja ja musiikkitias Kari kriitikko jo Martiala, vuodesta 1976 1976 kriitikko jo vuodesta toimittaja, valosekä 35-vuotias Joonas 34-vuotias Joonas 33-vuotias sekä 32-vuotias Joonas kuvaajamusiikin ja musiikKavasto, musiikin suurKavasto, suurkikriitikko jorakastaa vuokuluttaja, joka kuluttaja, joka rakastaa riippumatossa makoilua ja ja desta 1976, sekä riippumatossa makoilua unkarilaisia tyttöjä. Sekä 37-vuotiastyttöjä. Joonas unkarilaisia Sekä tämän lehden taittamista. Kavasto, musiikin tämän lehden taittamista. suurkuluttaja ja yksi tämän lehden taittajista. MATTI ESKO & NEIL YOUNG GUGI DEEP PURPLE TEPPO VAPAUS LUXURY LINER HITCHHIKER MIES JOKA INFINITE LURJUS TÄNÄ ILTANA KALLIO REPRISE SUT KOTIIN VIE JANUS HANSKI EDEL STUPIDO RECORDS TURENKI RECORDS BARK BOAT RECORDS MUUTAMA HAAVE ILKKA VAINIO TUOTANTO OY WALTTERI TORIKKA & JARKKO AHOLA HANS ON THE BASSKOIVU MATTI JOHANNES VERNERI POHJOLA VALOVOIMAISET LANA DEL REY THE GAME IS ON LÄHTÖLAULUJA PEKKA SVÄNG VALITUT PALAT NORMAN FUCKING REALGOOD MUSIC OY M DULOR EDITION RECORDS PLAYS TANGO ROCKWELL GALILEO MC LANA DEL REY 96 NINNIPAKARINEN & MIKA MICHAEL MONROE HEIDI LITKU KLEMETTI ALL THEM THE BEST ERI ESITTÄJIÄ MEITÄ VARTEN JUNA KAINUUSEEN PRETTY THINGS SPINEFARM RASKASTA ISKELMÄÄ BLUE MEDIA OY LUOVA RECORDS AMADEUS BLUE &AY TALEPEARL MUSICLUNDBERG PYYHI U TUULI RETRO ART KYYNELEET MAGNUM MUSIC 096_MS_2-2021_Nuotin_vierestaa.indd 96 96 MEIDÄN SUOMI Paul McCartneyn ensim- or kaalta. Jakyllä on hienoa todeta,votan että jahyvää, tehnyt nipun ylistettyjä albukaikkea annan levyn coke.”tangon Ja tämän kuulee. kaudesta kesäsesonkiin RaskasGUGI VERNERI POHJOLA MICHAEL MONROE kyyneleet on täynnä rytmikästä, maan elinvoimaisimpien TÄNÄ ILTANA KALLIO mäinen oma albumi ei vielä suosio ei ole syntynyt tyhjästä. meita. ja hilpaisen kaljalle. tuossa mainitsi, Tämän pääosin akustisen KARI: ta Iskelmää -albumin myötä. Janus Hanski on tehnyt Karikin Koko uransa ajanaivan Lana KARI:jo MIESKARI: JOKA SUT KOTIIN VIE PEKKA THE BEST MATTI mukaansatempaavaa musiikkia, päivien henkeä nykypäivään nel- mummulleni herättänyt kovinkaan suurta Albumilla on monia hienoja, Eastwood kuin istuisin samassa huoneessa albumin laulut on kahta lukuun jaLauluntekijänä esiintyjät ovat muutaman viime vuoden aiDel Rey on herättänyt vahvoja DEEP PURPLE HANS ON THE BASS HEIDI PAKARINEN JOHANNES KOIVU KLEMETTI TEPPO VAPAUS jotaKonsepti kuunnellessa voi nähdä miejän huuliharpun voimalla. Tangot LITKU Matti Eskon ura on ollut KARI: innostusta, mutta jo seuraava vitarttuvia lauluja, jotka kestäon säveltänyt yli 800 laulua Youngin ja hänen kitaransa kanssa. ottama levytetty alun perin jo NINNI & MIKA osittain samoja, mutta jos joulukana hienoja singlejä ja niihin tunteita. Laulajan samettisen Jo 1960-luvulla musiikEi ole varmaankaan ollut Siinä missä Gugi tavoittaa KARI: KARI: KARI: INFINITE THE GAME IS ON yhtyeen ohjelmis- JUNA MEITÄ VARTEN KAINUUSEEN LURJUS lessään romaniorkesterin esiinovat kuuluneet hyvässä nosteessa ja miehen kaksi LÄHTÖLAULUJA nyyli, vuonna 1971Kalifornijulkaistu Ram vät myös runsasta kuuntelua. monille suosituille Ja näemmä vuonna 1976 Malibussa, THEM raskaat PRETTY THINGS laulujen versiot eivät oleruotsalaisaron sisältynyt lupaus tulevasta pehmeät jamuusikko kohtalonomaiset kibisneksessä aloittanut Gugi helppoa ollaKarin. Suoalbumillaan hienosti 1960-luvultymässä. toon koko Svängin uranjaajan ja he ALL edellistä, juurimusiikkia sisältäpysytteli pitkään levylautasella. Behmin kaunis ääni taipuu tisteille. Hänen uusin albuminsa assa. Jostakin syystä aurinkoiselta koskaan albumista. Nyt on vihdoin KARI: tulkinnat toimivat tarttuvissa (Kokljuschkin) oli levy perustamassa men parhaana pidetyn basistin, laminua nuoruusvuotensa eläneiden InFinite -albumi on aikaPorvoolainen bändi on Tangokuningatar Heidi Tutustuin ensimmäistä Litku Klemetti, oikealLaulaja-lauluntekijä Teppo KARI: Amadeus tuo lämmittäneetromanimusiikin kertovat pitävänsä tangoa osanahi- KARI: nyttä studioalbumia on tuonut Ja Joe Bidenin ikäinen (78 v.) monenlaisiin tulkintoihin, ja Candy on tiukasti tyylitietoista länsirannikolta ei mukaan Ninni &iskelmäkokoelma Mika ovat tehneet TORIKKA kään, tämä ilmestynyt ja ole on hienoa todeta, teissä, mutta albumin mittaisena suosittua Topmost-yhtyettä jatartWigwamissa ja Mike Oldfieldin joukon, Michael Monroe iskee moinen aikamatka Deep Purplen jäänyt minulle tuntemattomaksi Pakarisen albumi Sun kuningakertaa Matti Juhani Koivun sie- KARI: ta nimeltään Sanna Klemetti Vapaus on tehnyt tarttuvia ja rie- WALTTERI tähän päivään, ja modernit tulsuomalaista kansanmusiikkia. uudenlaisen kuvan maanläheisesrock-muusikko jaksaa yhä ihashänen musiikkinsa ei ole niin 1950-luvun musiikkia, kevyesti tunut juurikaan ilonpilkahduksia. yhdessä musiikkia jo pitkään, & JARKKO AHOLA kyllä toimii. että odotus on kannattanut. pakettina laulut alkavat toistaa johti työuransa aikana monia suubändissä soittaneen Pekka Pohhieman nuorempien tajuntaan. juurille. Olen nähnyt kuluneiden yhtyeeksi, vaikka se on esiintynyt tar oli persoonallinen ja hyvää lukkaisiin tulkintoihin Irwinin Kuhmossa mutta mastuttavia laulujaan jo musiikkia pitkään, kinnat jakavatsyntynyt, kunniaa lajityypin Ja todentotta, tangoltahan nämä on tä taiteilijasta. Nyt tätä tuttaa, kaikkien näiden vuosien sidoksissa tähän päivään kuin keinahtelevaa, hyväntuulista ja Tämä ei Neil Youngin kohdalla muun muassa Hoedown -yhtyLevylle on valittu niitä Erityisesti ihastuttavat nimi- VALOVOIMAISET toisiaan. riaon suomalaisia levy-yhtiöitä. jolan poika. Verneri Pohjola Levyllä ovat kaikki neTutut elementit, vuosien aikana yhtyeen muutaUuden musiikin kilpailussakin mieltä pursuava kiekko, joka sopi lauluja sisältävän albumin myönykyisin Jyväskylässä vaikuttamutta nyt nemyös ovat vihdoin kuultaparhaille perinteille. ikivihesitykset kuulostavat ja tulkinnat tarjolla konserttitaltionjälkeen. monilla muilla tämän hetken tanssimaan houkuttelevaa. tietenkään sitä, etteivätkö eessä. Nyt oli aika tehdä jotakin kaikkein suosituimpia jakuutunkappale, singlenä julkaistu upea tä. Kuuntelukokemus muuttuu Jos hän tarkoita työssään vaikutti onovat kuitenkin pystynyt luomaan jotka 1970-1980 -luvuilla man kerran konsertissa jaVapaus hieman vuonna 2015. Kymmenkunta hyvin pitkien automatkojen viihKoivun Ei tippa tapa on yhä va laulaja ja lauluntekijä. Juna vissa albumin muodossa. reät, Ei kenenkään lähimmäinen kerta kaikkiaan riemastuttanin muodossa. Macca tyydy kertaamaan suosikkiartisteista. Levy on myös tuotettu pielaulut olisi hienoja. kaksin, toki vahvan taustajoukon Tämä kahden hyvin erilaihittejä vuosien takaa Kitarani jaeiMikään ei oo meskivaa puuduttavaksi vaikutelmaa musiikkibisneksen kulisseissa, itsenäisen uran jajaon tänään yksi luivat hyvässä rock-musiikissa sääliksi on käynyt vanhojen vuotta toimineessa yhtyeessä dykkeeksi. Kun edellinen albumi todellinen klassikko, joka tavoitti Kainuuseen on Litkun toinen tulkitsee omaan puolihuolimatjanetuimpia Miksi ovet eivät aukene meille via. Mutta, parhaimmillaan Tänä iltana Kallio -albumi on KARI: vanhoja jakomean jo niin tuttuja sävel-sista Ehkä siksi hän onkin onnistuteetillä, äänitykset voisivat aivan Näitä lauluja on kuultu miehen myötävaikutuksella. lähtökohdista ponnistavan ja versiot toimivat ihan mal(ilman sua) sekä Monen vuoden korostaa se, että albumilla ei nyt hän tekee paluun Suomen johtavista jazzmuuenergisyys, kontrolloimattomuus tareiden nykyinen kunto. Meno on peräti yhdeksän soittajaa, oli kokoelma Heidin eri yhteaivan toisenlaisen tunnelman albumi, ensimmäisen, kovasti ketomaan tyyliinsä Gösta Sundovat komeita kunnianosoituksia Svängin tulkinnat ovat pienissä, äänitetty Musiikkiteatteri Kapsäkulkuja, vaan uudella albumilla nut tavoittamaan kaikenikäisiä hyvin olla tehty jo 1950-luvulla. uran varrella eriovat yhteyksissä ja Musiikkigenre eilauluja, ole kaikkein taiteilijan, klassisen musiikin salikkaasti. Biisit esitetään hymy jälkeenkin albumin helmiä, olealkuperäisesitys. debyyttinsä Born To Dien musiikin tekijänä. Uusi albumi ei sikoista. jaHortto puhuttelevat sanoitukset. on ollut väsähtänyttä jastudiolevyjen löysää. taitavia ammattimuusikoita jaeris- hutun yksissä levyttämiä tämä kuin Nyt Koicd:n hän teki vuosi sitten qvistin tyyliin Jenni-nimisistä Kaalo -yhtyeelle. yhden kappaleen kokoisissa kin lavalla. Meno on McCartney III hän uskaltaa komusiikinkuuntelijoita, ja albumukana on vainletkeästi kaksi ennen kuusillä amerikkalaisella näyttönsä antaneen Waltteri suunpielessä ja sehän näille mutta yhtään heikkoa esitystä tasoisia iskusävelmiä, yksikään pyri pakonomaisesti tavoittamaan -albumilla Verneri Vaikka Hanoi Rocksin aikakesoli Tällä uudella albumilla musikokeneita harrastajia. Tunnetuin Esa Niemisen tuottama uutuus vulta on ilmestynyt jo seitsemäs yhdessä yhtyeensä Tuntematon tytöistä, laulaa kantrin Ei ralla Aikanaan keskustelua herättäsä,Pekka kokonaisen albumin kohdalla helpoimpia, tapaan rentoa ja leppoisaa, yleisö keilla aivan uusiakin ratkaisuja. milla singleraitaa JOONAS: Muistatteko elokulematonta laulua, Giveyllättävän Me Strength juurimusiikilla on vaikea erottua ja heavyrockpiireissä tohiteille sopiikin. Ajetaan Taneivarmasti levylle ole mahdutettu. Eri- Torikan lauluista eiolevaa nouse tasapaknykypäivän musiikkityylejä, vaan esittää isänsä hienoja sävellyksiä tärkeä Monroen uran kannalta, soi kuitenkin verevä, nimi lienee Leevi andesiin the Lea-ar- Hei on perinteinen albumikokonaialbumi, täynnä utuisia tarinoita numero kanssa. Samainen bändi siihen kuole tai kähisee rajummin neet laulut puhuttelevat yhä tänä yliannostuksen vaara on ilmeion nauttinut elämykNiissäkin lopputulos on nautittarakas onNiklas striimattu Spotifyssa jolaulut vasta Paluu tulevaisuuteen sen sekä Hawaii, joka ei kyllä muistuta oman näköisekseen taiteilijaksi. vostetun Jarkko Aholan yhteinen demilla, Vasten Auringon Siltaa koisin veto on ehkä ikivihreän susta massasta. puhuttelee herkästi ja kaihoisasti oman yhtyeensä kanssa. Tulhän on pystynyt uusiutumaan ja vahvasti alkuperäistä sounvingsin kitaristi Nylund. suus, on tehty juuri tätä lähdön tunnelmista. Hämeenlinkomppaa Klemettiä myös tällä heavy-musiikin perinteitä kunnipäivänä kuulijaa ja Amadeukset nen. sestä ja se heijastuu myös kotivaa, herkullista kuultavaa. liki 20 miljoonaa kertaa. kohtauksen, jossa Michael J. millään tavalla sitävalinta Havaijia jonka tuntuvat kuitenkin tietävän kokoelma on varmasti yksi jaHe Mombasa olleetkin suoDona, donan albumille, Lanan kaunis jalauluntekijä persoonallitekijänsä ikäpolvea. kinnatkotoisin tutuista kappaleista ovat imemään vaikutteita niiltä vuodimaailmaa ja voimatekijöitä Albumilla The Game Is Onjoulun bändi kiekkoa varten. nasta oleva uudella albumilla, mutta bändin oittaen. tulkinnat ovatovat kerrassaan komeisohvalle. Mukana on uudempien Fox tarttuu kitaran varteen itse tunnen. Erilaiset näkökulmat miten homma pitää hoitaa. Al-on sittuja vetoja kesän festareilla. mutta siitäkin Hanski tekee niin suosikkilahjoista. nen ääni onjahukattu tylsyyden Kun vielä laulutkin ovat kiinimpulsiivisia varmaotteisia, silta, jotka asuiToivanen ensin Lonhyödyntävä kokoonpano. Kaiken kuulostaa komealta, isolta ja Heidi onhän kehittynyt vuosien tavoittaa sellaisen sijasta levyllä esiintyy selvästi Parhaimmillaan Vapauden ta. Tuottaja Mika laulujen lisäksi tuttuja Eskon ikiJOONAS: Tämä onherkkyyden, kuin tehty lukion tanssiaisissa JOONAS: Ihmetykseni oli se suuri, JOONAS: Niinonminä haluaisin ovat tosin tervetulleita. Younbumilla musisoivat suomalaisten Laulujen nimet kertovat kaiken: Vaikka nykyiskelmät puuttuomannäköisen version, että ei jota alttarille. nostavia jaaina tarttuvia, ja bändi taiturimaisiakin. Levyn avaava toossa jajälleen sitten New Yorkissa. lisäksi laulutkin ovat järjestään tyylikkäältä. Musiikki saanut varrella, hän on persoonallinen harvoin kohtaa. solisti ja taustayhtye. Hyvä niin, ja räjäyttää mielikuvia herättelevät laulut tehnyt erinomaista työtä, vihreitä, kuten Hyvää huomenta kuunneltavaksi yksin pimeänä talosta katon soittamalla Johnny kun radiossa jokin aika sitten Puhu tästä tykätä, mutta kun en luottosoittajien tykgin uudet albumit ovat aina tapalisäksi muutamat Hiljaa Rakkaudesta, Romansvatkin kokoelmalta, tämä kyllä erotu muusta materiaalista. soittaa juuri niin tyylipuhtaasti The Dragon of Kätkävaarassa Tämä soolouran 30-vuotisjuhlan erinomaisia, joten tästä albumista vaikutteita niin popista, swingisja vahva tulkitsija ja kun oikeat Laulut koskettavat ja tulevat sillä Klemetti on raikas tulkitsija istuvat kevyempiin tulkintuotanto ja sovitukset ovat tyyliSuomi, Rekkamies ja Karavaani syyspäivänä meren äärellä kera B.kohdalle, Gooden? kuulemani kappale olikin jonkun kää. Kaikki kuulostaa uksia, niin 38:s Hitchhikerkin kokeneet lajityypin hallitsevat si, Merimies, Isoisän Olkihattu, vahvistaa jo sen vanhan väittäMuutama haave on ehdottoJOONAS: Lana on aivan ihana. kuin tällaista musiikkia pitääkin, Vernerin vie kuulijan kunniaksi kasattu kokoelma on on tulossa yksi vuoden positiivitä ja reggaesta. Omat laulut ovatsamalta, laulut osuvat loppulähelle kuulijaansa. Erityisen ja taitava lauluntekijä, joka osaa toihin, joissa hän on persoonallipuhtaita ja hienosti romanimusiikulkee jatämä koirat haukkuu. kahvin jatrumpetti nisun. Villapaita päälle Näihin bileisiin uuden ja kauniin rokkibändin tylsää soittoa ja tylsää tuotantoa. on todellinen aarre menneisyyden Tämä eilauluvielä Kuu, Vanha jakoko män, ettäystävät. raskaan rockin hitit olisi Eva masti syksyn hienoimpia albu- Hopeinen on myös uusi levynsä, joka Amerikan tästä ei voiyllätyksistä. olla pitämättä. Hieno Lapin erämaan äärelle jaläpi levyn siitä mainio esimerkki, albumilsimmista tarttuvia ja niitä leimaa tuloksena on aitoja iskelmämukomeita esityksiä ovatSydän nimibiisin tarttuvien, iskelmällisten simmillaan. kin juuria kunnioittavia. Albumilla on myös pari aivan jaNiin luodolle kyrmyniskoja narraaEastwood sopinut sijasta itse PaulPurple McCartney. Musiikin tekemisen ilo kätköistä. kuitenkaan merkitsisi mitään, ell- lämmitteliFinlandia. Jos olet aikaisemmin ole välttämättä kovinkaan mikokonaisuuksia. on niin hidastempoinen alusta albumi. päättävä Innocent Questions tiilaeivät on todennäköisesti parasta Jos vanha Deep oli albumin kantava ja loistaa siikin helmiä – niin kuin tämä ohella Paratiisi onpositiivisuus sinne vievä tie, jen tekemisen. Amadeuksen hienojen tulkinuutta, tätä levyä varten tehtyä maan. jäksi paremmin kuin pulisongit Ihailtavaa jaintiimi, hämmentävää, poissaolollaan. Levyllä on hieno rosoieivät Mika (Kuokkanen) ja Terry pitänyt Torikan ja Aholan tulkinkaukana iskelmistä. loppuun, että en ole edes varma vistää komean kokonaisuuden. rock´n´rollia mitä Suomessa tehmieleen, nautit varmasti myös iloisuus. Hans on the Bassin voisi albumi elävästi osoittaa. Siinä on rakkautesi ja RuutuhypVarsinkin nimikappale Juna JOONAS: Onpas tätä nyt hantojen ohella levyllä voi nauttia laulua. Felix puki ajatukseni sanoiksi Elvikselle. Rautalanka laulaa ja että moinen aatelislegenda saa Vähän sellainen fiilis, että nen tunnelma, aivan kuin istuisin McArthur olisi kyenneet tekenoista näistä ikivihreistä iskelmistä missä kohtaa biisi vaihtuu toiJOONAS: Tästä tulee mieleen Pekka olisi varmasti ollut ylpeä dään päivänä. JOONAS: Hah, tää on kyllä patästä albumista. kuvitella toimivan hyvin myös pelyä. Kainuuseen, Tähtiyö ja Jääkuninkala arvioida. En niinkään pidä myöstänä muusikoiden riemastuttaparemmin kuin itse ikinä osailantiot keikkuu. vielä vanhoilla päivillään aikaioltaisiin päivätöissä kahdeksasta tässä kahdestaan miehen ja hänen mään heille näin upeita ja tarttuvia ja uudemmista laulelmista, et tule seen. Syntetisaattorit, jouset ja 90-luvun ruotsinlaivoilla kuJOONAS: Herra mun vereni, pojastaan. Ei ole ollenkaan ihme,Mumettä rasta. Kun ennakkoluulot menee maailmalla, sen verran vakuutta- gatar JOONAS: Ruotsinlaivat. innostavat kuuntelemaan levystä, mutta kappaleet itse ovat vista esityksistä. sin, joten annetaan pitemmittä JOONAS: Otin tähän helteiseen Pahuksen tarttuvaa fiftariseksi tuoretta matskua. tekemässä taidetta. Kelkitaransa kanssa. Kahden cd:n verran lauluneljään ovat lähestulkoon ainoat vatutnäin viihdeohjelmat, Passi ja pettymään. olenko kamalampaa kuullut hänen kolmea albupirstaleiksi, meinaan. Alkuun olin vapuheitta esitys tämä albumi on. motunneli. Juhannustanssit. JOONAS: Samettihousut. Trumtarinoitaan yhäviimeisintä uudelleen. Josikipohjimmiltaan laadukasta kamaa. JOONAS: Sinänsä huvittavaa, että lauluja. puheenvuoro hänelle: kesäpäivään avukseni viisivuotimenoa tarjolla siis, että ei muuta Kaikki kuulostaa niin vaivattolokortti sisään ja biisit kasaan, Ja pakko myöntää, en ole edelkomeaa tulkintaa. kuultavat soittimet, mitä nyt hammasharjat ja muut, joissa nä? En usko. Olen kyllä junttamiaan on pidetty miehen uran että mikä ihmeen Gugi, taas jonJOONAS: Vuoden parhaita levyjä Tangomarkkinat. Kesäyöt ja pettilahkeet. Tuuheat viikset. Pitjotain jäin levyltä kaipaamaan, Kuulostaa vähän siltä, kuin Teptällä levyllä on sama, mutta päin“Vanhanaikasta peltomusaa. Väaan siskonpoikani Felixin komJOONAS: Kelpo kamaa, ainakuin brylcreemit lettiin, levy malta ja ilmavalta. McCartney lounaalle Amicaan ja takaisin listen levyjen perusteella vielä Kumpi onkaan parempi, jäänee JOONAS: Niilo Nuoren “uutuus” pientä rumpukoneen rytmiä oli aina jokin sillä hetkellä uksen ystävä siinä missä muutparhaimpina. kun 90-luvun tenavatähden vil-pin- vastainen tämä tässä. Vernerin savun masangriaa siemailevat, iloisesti vikät hiukset. Pulisongit. LiukuväriJOONAS: Lehmipojan hattu. niin Klementin videoilla kuultapo Vapaus coveroisi itse itseään, ongelma kuin Teppo hän niinku kuningas joka haluu mentoimaan päivän levyjä. kin puolikas levystä. Ekat biisit lautaselle ja autotalliin kekkerit soittaakin lähes poikkeuksetta nauhurin ääreen. Hieromaan ei ymmärtänyt, miten loistavia ja jokaisen kuulijan oman musiikon tosiaan nauhoitettu yhden ilsiellä täällä. nalla ollut artisti esiintymässä kin, mutta tätä kuunnellessa lasukat jalassa ja kyynel poskella kuinen trumpetti kelluu Prättäpattavat keski-ikäiset jalat.gypsyKyllä aurinkolasit, sellaiset Mikko AlaNahkaliivit. Suupielessä balalaikkaa. vähän ala-arvoisesti. Biisit siis Vapauden levyllä. Kappaleet ovat vaa et sille soitetaan jotain. Jaheinänsilleen Tästä aivan maanmainiosta voisivat olla kuin suoraan pystyyn. levyn kaikki instrumentit itse, kimaun kerkeä koska ✘ sielukkaita laulajia Ninni Mika ratkaistavaksi. Vanhana lan/yön aikana vuonna 1976. AlunJytääviä poppihittejä etsivät nahkaliiveineen jamielestäni epäistuvine myötähäpeän määrä onjavaltava. tehty paluualbumi. Mutta annas län, Lötjösen jajäämään, kumppaneiden JOONAS: Maanmainiossa elämätälle musiikille on ehdottomasti talo -tyyliset. Karvaperse-Boston korsi. Aavaa preeriaa. Lavatansovat kuitenkin hyviä, hyviä, mutta sovitukset vähän merimies, myrsky ja piippu suus- saunaMatti Eskon ja kumppaneiden punkyhtye Gogol Bordellon liekö syy, miksi näin on, mivuoro alkaa viideltä ja pyykkituovat. Levyltä aistii myös sellaisen heavy-miehenä käännyn kyllä perin levysiinä olija tarkoitus julkaista siis vaivautuko. He, joita farkkuineen. Mikäköhän siinä on, että niin olla, tämähän on kaikkea muuta. ykkösluokkaisen jatsimähinän kerrassaan Sami Yaffa muistelee paikkansa. Tämä on kuin tehty suupielessä korkeakorkoiset sit. James Bond -tunnari. Rumpu2000-luvun alun tyyliset särökiturhan Vähän tempoa JOONAS: Kun veljeni Teemu, sa.älkööt Täälussuja. on niinku tällästä yksinaavistuksen kaurismäkeläisestä tuotannosta, mikäli tämä mitään tä useampi kokki jne. pakin on varattu. tunteen, aivan kuin levy Aholan hienojen tul- läsnäolon silloin vuotta sitten, mutta levy- mieluummin kiinnostaa miltä tänä päivänä Tämä siis kehuna sanottasuurimies, määrä metallimiehiä omaa Iloisen paratiisisaarten meripäällä kuin ottava upeaa tilannetta Hanoi Kumman kaa -ohjelmasta tutuilnahkasaappaat jalassa. Ensimkone. Italodisco. 90-luvun lopun tarat ja40 huudot tuntuvat päällelisää sinne jaaamukylpyään munaa tonne, niin hieno soitatti minulle musaa, tätä kuunnellaan yksin. livelevystä siskonpojalla oli tämä kenellekään kertoo. Jos Rocksin koko Tulee kylmät väreet, kun tätä ymmärrän kyllä,olisi mitä äänitetty livenä. kintojen puoleen. yhtiön jätkät eivät olleet vaikuttehtybiisit miljoonia myyvä superkoon, tuo aika jo mennyt tuntuu niin mauttoman huumorintajun, kapteenin lookin omaavan Gugin uroshirvi. alkutaipaleelta. Poikien jojaLitkua Tukle Annelle jayhtä Ellulle. Kovin on mäisen tahdin lyödessä ilmoille, musavideot. Madonna. Roxette. liimatuilta. Ne tappavat kappapääsisi oikeuksiinsa. Nyt muutama kuukausi sitten Mökillä taiMutta heinikossa. Tai merellä sanottavanaan: “Vähän vanhanmatsku olisi nopeaa huolekuuntelee, miehen ääni on ihanlevyn tässä ononhaettu, ja tälle on takuutuneita biisimatskusta. Halusivat suosittu musiikki voi parhaimnäin vuodesta taaksepäin jos omaavat moista ollenkaan? laulaessa tytöistä ja2019 muistellessa Paikoin jytä käsinkoskeholmaan muutettua he törmääiloista meininki läpi levyn, eikä bändistä ei voi erehtyä. VuosiParta, aurinkolasit ja henkselit. leiden buugin, vievät laulut teille puoliväliin tultaessa pitää ensimmäisen kerran, olin aivan sateisena päivänä. Mutta miks aikainen ja maatilamainen. Sellaitonta kamaa kuin alkupään biisit, uskomaton, parempi kuin varmasti yleisönsä. hyvä taustalle rumpua jahuomaan sähkökitaraa ja JOONAS: Nyt ollaan jotenkin kauMulle tulee tästä millaan kuulostaa, sen sijaan katsoen niin kovin hyväntahtoiAinuttakaan kappaletta enmieleen pyselettyä elämäänsä, teltavaa, voisi jopaoma sanoa hyvällä vät Abban Björn Ulvaukseen sangrianhuuruisesta krapulasta kymmenestä kylläkin. Sen verran Tuossa muutamia juttuja, joita joille ne eivät kuulu. Vähän samakossilmäluomiin laittaa tulitikut poi- JaJOONAS: varma että kyseessä oli jokin kaikki biisit kuulostaa ihan sanen pultsarimainen ääni laulajalla. tulisin tätä kuuntelemaan useamkaan ennen. Ihan kunnioitettaniin, sillä Rita Behm vaikuttaa muuta töhkää. Jäi sitten julkaisemun mukavuusalueelta. BiiTom Pettyn Wildflowers, mikä marssikoot levykauppaan oitis. sen lapselliselta ja yksinkertaitynyt kuuntelemaan loppuun. pääni nytkyvän ja jalkani tamptavalla aggressiivista, vähän kuin paikallisessa supermarketissa. ole tietoakaan. urkuhupaisaa Hans On The Bassin musiikki fiilis, kuin jos J.avaruusoopperaa Karjalainen soit- kana kineen pysyäkseen hereillä. Teki70-luvun unohdettu suuruus, manlaiselta, yhtä nopeita ja samat Kertsi on kyllä sika hyvä. Meksikominkin. vaa näin 78 vuoden iässä. oikein symppikseltä ja on aina matta koko levy. Onneksi ajat ovat eiNoit siis tietenkään mitään tietysti on isoin olemassa oleva Mielestäni yksi vuoden parselta. Näin myös Hanskin uusi seissähän Toisaalta, uskoisin levyn olevan paavaan niin, että laastit tippuu vanha mies lähettämässä annosKiiltävä turkki päällään tepasEn silti usko, että tulisin tätä on heti tarjolla, että voisin vannoa tuo mieleen. Hämmentävää taisi hittibiisinsä uudestaan Limp si levylle hyvää kuulla muutakin Ankin aikalainen jakohti Katri Helesoittimet? soittimii vois vaikmusa tulee mieleen. Hyvä bändi, Levyn edetessä loppuaan Vuoden parhaita levyjä, vaikka mahtavaa, kun tyypit tekee muuttuneet, on hienoa kuulla vanvikaa ole, päinvastoin, mutta kyllä kunnianosoitus, koska Tomppa haita levyjä. levy, poissaolollaan nähkääs varsin suosittu nahkahousumiesalakerran mummon aamiaispuutaan takaisin keittiöön kalliolaitelevan ja hienoja paisteja ostetulevaisuudessa kuuntelemaan. olevan 1972. matskua, vähän kaikkea sieltä ja Bitzkitin kanssa. kuin samettisen pehmeää pianoa nan hengenheimolainen. Eipäs soittaa niinku hyvin ja jytää. Piano ka vetää turpaan. Mut ihan hyvää tempo kuitenkin laskee ja niin on vuosi vasta alussa onkin. omaa Toisille uppoaa, haa kunnon Youngia vuonna 2017. minä jatkossakin haluanlaulua. kuulla number one.vaan On banjoa ja1987 huuliloistavat niin murheet kuin ten keskuudessa, biisivalinnatkin roon. sessa lounasravintolassa. levan Ulvauksen bongattuaan, Enkä osaa edes sanoa miksi, Mutta se vaan on 2017 ja tuolta. Jos levyn kaikki kappaleet olisi ja enkelimäisen heleää ollutkaan, vuonna musaa kyllä!”juttuaan. sopii tosikyllä tähän hyvin, pellemusaa. laskee myös mielenkiintoni. Eli ei. Siteeraankiin tähän loppuun miesja hienoa, isoisänolkihatut harppua, kanjonia jaFelixin aavaa preeriharmitkin, tilalla leppoisaa tilut- hopeisetkuut ovatok niin kovin itsestäänselviä. ERIsetoisille ESITTÄJIÄ Hyvää jakuten mikä parasta, On kyllä kun lapset suomipojat matit kukkaroissa ja mitään eihyvä puutu eikä mitään ole Ian Gillan ja on niin oivasAlkuun kovin luotaantyöntäsoitettu jamusaa laulettu Jennit Ehdotankin, että Teppo Vasyntynyt sussu sussulainen JyAika cool toipojat pappa joka laulaa.” ihan plus. mielipitä itseään “I’m Olavin, Tapion ja muiden konkaaa. Eihän tätä uskoisi suomalaisektelua Kari villapaiMutta mikä minä olen muiRASKASTA ISKELMÄÄ pahuksen karismaattisen oloinen seuraavat vanhempiensa jalanjälmahat kurnivana päättävät väijyä liikaa. Joskus sitä vain kelvolsa vedossa, ettäSalmelaisen vaikeaa on vää, mutta myönnettävä se on, ja Ei siihenlevytyssessioista: kuole ¬ joihintästä itse paus ja Matti Johannes Koivu väskylästä. AMADEUS LUNDBERG teeseen on silti helppo yhtyä: “Sirnot talkin’ about sittin’ down with ¬ reiden si lainkaan, tyylillä jaunholaan, taiten tehtyä dan hengessä. den tekemisiä lokaan lyömään, sälli, ei muuta ku lisää buugia jissä. Jalaulamina. vielä tekevät senjahyvin. Björniä marketin ulkopuolella lisetkin jutut jäävät mitään pahaa sanoa. Sitäpaitsi, kyllä tämä vievoimansa, mennessään. KelKarjalainenkin olisi tyytyväinen yhdistäisivät tekiTämä Litkun debyyttilevy onja kusmusaa! Murhaantumismusaa, SVÄNG PYYHI TUULI KYYNELEET aantaisin pen and paper, I’m talkin’ about tämän levyn versioissa hienoa että tekevät ja kuunnelRaskasta Joulua on ollut americanaa. KARI: punttiin vaan Gugi! pölliä hienohelman paistit. Näin tämä lienee yksi niistä. Deep Purple kuitenkin kyseessä. po Näissä taustamusiikkia autoiluretkelneljä tähteä ja papukaijasivät yhdessä levyn. Esa Pullisen verran makoisa, että tekisi tai niinku sellasta. Niinku leffamuPLAYS TANGO pickin’ a guitar, there and on aivan liikaa kiiltoa ja korniutta. Muistatteko elokuvasta Paluu koot ne, jotka tykkäävät. todellinen menestys niin joulu- mieli eisaa ikinä tosin tainnut lopulta taEn siisup edes sanoisi, vaikka jotain leKARI: suureen etelän kanjoniin. merkin. Nyt en. sittin’ ainen vielä soittamaan kitaraa, syödä nisuna kahvin kansjostain jännäristä. MuotimuAmadeus on aito luonnonlookin’ me in the face and in twenty Kaikkea sitä, mitä en voi sietää. tulevaisuuteen III sen kohtauksen, konserteissa kuin albumeinakin. pahtua, mutta hauska muistelo olisikin. niin ennustan käsillä olevan tulesa kansineen päivineen. Tästä saa vähän niinku, muodikkaampi lapsi, jolta on totuttu odottamaan KARI: Mielenkiintoista, tangoa minutes there wassoitettuna. ’Pocahontas’. Karia lainatakseni, erilaiset jossa ZZmuut. Top soittaa villin lännen silti. Levystä asiaa: loistokamaa van klassikon. levystä riittäisi sanottavaa enem26.1.2021 ku noi Parempaa jotenkin.” omaperäisiä tulkintoja. Pitkään huuliharpulla Aikai- Taasen The album muun was a complete piece, näkökulmat aina tervetulleita, kylätansseissa? hyvin olisi ja Balladmutta Of TheYhtä Lower East Side mänkin, pipetti soikoon, suunniteltuovat ja vihdoin Seinäjosemmin muassa klassista 11.32

[ Kevätristikko ] RISTIKON LAATIJA TAPIO RUSANEN Talvinumerossa 1/2021 olleeseen ristikkotehtävään oikein vastanneiden (ratkaisulause ”grappa gini viskigrogi”) kesken arvottiin kolme palkintoa. Talviristikon kolme onnekasta voittajaa saa Kari Tapio: Olen suomalainen -musiikki- ja elokuvapaketin: Reino Enberg Porvoosta, Pirjo Könönen Kouvolasta ja Tauno Pietikäinen Kokkolasta. Kevätristikon ratkaisulauseen vastauskuponki on seuraavalla sivulla. Voit ottaa osaa kilpailuun täyttämällä kupongin myös internet-osoitteessa www.meidansuomi.fi valikossa ”ajanviete”. Meidän Suomi 097_MS_2-2021_Ristikko.indd 97 97 26.1.2021 12.02

[ Mikä paikka? ] Mikä ja missä on tällainen lomanvietto- ja talviurheilupaikka? Mieti ensin, kurkkaa sitten! KUVA: KUOPIO-TAHKO MARKKINOINTI TAHKO ON monipuolinen matkailukeskus Kuopion Nilsiässä. Siellä voi harrastaa lukuisia eri lajeja laskettelusta maastopyöräilyyn ja golfiin niin talvisin kuin myös kesäisin. Tahkon laskettelukeskuksessa on 24 rinnettä. Tahkon korkeus on 201 metriä läheisestä Syvärin järvenpinnasta, ja se mainostaakin itseään Suomen suurimpana hiihtokeskuksena Pohjois-Suomen ulkopuolella. Tahkovuoren matkailukeskuksen perustivat 1960-luvun lopulla matkatoimistoyrittäjä Kalevi Keihänen ja lehtikustantaja Urpo Lahtinen. Ensimmäiset laskettelurinteet Tahkolle rakennettiin tuolloin. Nykyään Tahkolla on 8 500 vuodepaikkaa sekä 20 ravintolaa ja baaria. Kevätristikon suomalainen palkinto Täytä numeroidut ruudut, leikkaa kuponki irti ja lähetä osoitteeseen: Meidän Suomi -ristikko, Valitut Palat, PL 106, 00381 Helsinki 1 11 2 12 3 13 4 14 Ratkaisija: Osoite: Postitoimipaikka ja -numero: Puhelin: Sähköposti: 5 15 6 16 7 17 8 18 9 19 10 20 Ristikon oikein ratkaisseiden henkilöiden kesken arvotaan kolme Valittujen Palojen Kari Tapio: Olen suomalainen -musiikki- ja elokuvapakettia (cd+dvd). Palkinnon arvo noin 30 euroa. Täytä oheiseen ruudukkoon Kevätristikko 2/2021:n numeroituihin ruutuihin ristikon ratkaisusta syntyvät kirjaimet (oranssit ruudut). Vastausten on oltava perillä 10. toukokuuta 2021 mennessä. 98 098_MS_2-2021_Mika_paikka.indd 98 26.1.2021 12.03

[ Kolumni ] Vaikeneminen on kultaa T arinan mukaan joen varrella asuva suomalaismies säikähti sinä päivänä, kun hän näki, miten veden pintaa pitkin lipui lastu eteenpäin. Mitä ihmettä? Sehän tarkoitti, että jossakin lähistöllä oli joku muu! Ei siinä muu auttanut kuin hakea kirves vajasta, heittää se olalle ja lähteä yläjuoksulle katsomaan, kuka röyhkeä tunkeutuja oli tullut hänen rauhaansa häiritsemään. Kuuluikohan kirvesmies erään Helsingin yliopiston professorin esi-isiin. Tammikuisena viikonloppuna tämä täräytti painavan kommenttinsa Twitteriin: ”Haista, ukko, paska!” Kuulosti ihan samalta äijältä. Tarina ei kerro, montako kilometriä kirvesmiehen piti joen vartta samota, kunnes lastun vuolija osui kohdalle. Mutta hyvin sopisivat professorin sanat hänenkin suuhunsa. Ihan hirveästi ei siis suomalaisessa keskustelukulttuurissa näytä kehitystä tapahtuneen korkeasta koulutuksesta huolimatta. Tai sitten kirvesmies ei sanonut yhtään mitään, vaan käytti vain suoraan kättä pitempää. Sillä vaikeneminen on kultaa, kuten suomalainen kansanviisaus myös opettaa. Maabrändiasiantuntija Simon Anholtin mukaan sananlaskuja ja kansanperinnettä ei pidä ohittaa, jos haluaa oikeasti tuntea kyseessä olevan kansan luonteen. Niiden antama osviitta yltää nykypäivään asti. Suomella on takanaan jo neljännesvuosisata Euroopan unionin jäsenyyttä, kun meillä viimein satsataan keskustelutaitojen parantamiseen oikein viisivuotisohjelmalla nimeltä Hyvin sanottu – Bra sagt. Oli jo aikakin, sillä jostain syystä juuri missään Suomen kouluissa ei enää opeteta väittelytaitoa, joka on kuulunut eurooppalaiseen klassiseen sivistykseen aina Kreikan antiikin ajoista lähtien. Siitä taidosta jos mistä on hyötyä muiden eurooppalaisten kanssa toimiessa. Tuppisuuna 99 099_MS_2-2020_Kolumni.indd 99 emme pärjää, mutta emme myöskään sillä, että suutumme, jos vastapuoli ei ole jostakin asiasta kanssamme samaa mieltä. Eurooppa on kansojen mosaiikki, jossa erilaisia näkökantoja riittää. Väittelytaidon opetuksesta on myös se hyöty, että siinä oppii hyvin perustelemaan omat näkökantansa ja pakostakin kuuntelemaan vastapuolen argumentointia, jotta osaa siihen vastata. Väittely on aina epäonnistunut, jos jompikumpi suuttuu. Ennen someaikaa suomalainen oli tottunut harmoniseen kanssakäymiseen ja pitämään suunsa supussa. Asioita lähestyttiin vanhojen sanontojen mukaan kieli keskellä suuta ja kautta rantain. Nyt someräyhääminen ahdistaa, kun pitäisi viimein oppia väittelemään asioista, mutta tehdä se – presidentti Mauno Koiviston sanoin – provosoitumatta. Retorisesti aina lahjakas ranskalainen on oppinut väittelytaidon jo pienestä pitäen ruokapöydässä, jossa istutaan joka ilta pari tuntia vilkkaasti keskustellen. Päivälliskutsuilla puolestaan asetetaan varta vasten vierekkäin ne henkilöt, joiden tiedetään olevan mahdollisimman eri mieltä asioista. Väittely käy latinalaiseen tapaan kiivaana, ja suomalainen voi jo säikähtää, mikä tappelu siitä syntyy. Mutta eteisessä hyvästellessä kaikkein pahimmat pukarit kiittelevät toisiaan lämpimästi hyvästä keskustelusta ja toivovat pääsevänsä vastaisuudessakin väittelemään samassa seurassa. Tärkeintä on osata perustella kantansa hyvin. Silloin ei tarvitse olla kirves olalla eikä mennä henkilökohtaisuuksiin – eikä turvautua alatyyliin. Sokrateen menetelmät kunniaan! ” Tärkeintä on osata perustella kantansa hyvin. Helena Petäistö Meidän Suomi 99 26.1.2021 11.33

100_MS_2-2020_AD.indd 2 26.1.2021 12.04